Pirkko Ruohonen-Lerner /ps(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Terrorismirikokset ovat yksi kaikkein pahimmista rikostyypeistä, elleivät pahin. Terrorismi tuntui vielä kymmenen vuotta sitten olevan jotain varsin kaukaista meidän näkökulmastamme, mutta se on koko ajan tullut lähemmäksi maatamme. Muut Pohjoismaat ovat jo joutuneet kohtaamaan terrorismin. Norjassa koettiin viime kesänä suuria tragedioita. Tukholmassa viime joulukuussa terroristi epäonnistui ilmeisessä massamurha-aikomuksessaan saaden itse surmansa. Tanskassa ja Ruotsissa on yritetty murhata pilapiirtäjiä, jotka ovat käyttäneet demokraattista sananvapautta.

Suomikaan ei enää ole lintukoto, joka olisi turvassa terroristiteoilta. Siitä olemme varmasti kaikki realisteina yhtä mieltä. Silti oli jonkinasteinen synkkä uutinen kuluneen syksyn aikana, kun poliisilta tuli tieto, että Suomen ensimmäinen epäilty terrorismirikoksen tapaus on paljastunut ja joutunut poliisin esitutkinnan kohteeksi. Onneksemme tässä tapauksessa ei ollut ihmisuhreja tai välitöntä hengenvaaraa, sillä kyseessä on ollut terrorismiin värvääminen.

Suomen rikoslaissa on kyllä jo vuodesta 2003 alkaen varauduttu terrorismirikoksiin säätämällä rikoslakiimme kokonaan uusi luku, 34 a luku, nimeltä Terrorismirikoksista. Lainsäädännön esikuvat saatiin ulkomailta, EU:n puitepäätöksestä. Näissä pykälissä on kriminalisoitu melkoinen määrä erilaisia terroristitekoja ja terrorismin tukimuotoja, mutta viime syyskuun kotimaisen poliisiuutisen yhteydessä havaittiin, että pykäliin on jäänyt melkoinen aukko. Pykälissä nimittäin kyllä kriminalisoidaan koulutuksen antaminen terrorismirikosten tekemistä varten, vieläpä ankaralla kahdeksan vuoden rangaistusmaksimilla, mutta sen sijaan ei lainkaan ole kriminalisoitu osallistumista opiskelijana tuollaiseen rikolliseen koulutukseen. Suomen aukollinen rikoslaki pitää siis sallittuna henkilön kouluttautua terroristirikolliseksi, vaikka hänen opettajansa saakin monen vuoden vankeusrangaistuksen. Tähän lakimme sallimaan opiskeluun ei sentään saada viranomaisilta opintotukea.

Arvoisa puhemies! Nyt käsillä oleva lakialoite 15/2011 poistaa kyseisen pahan aukon laistamme. Ehdotamme, että se tapahtuu yksinkertaisen selkeästi lisäämällä uusi momentti siihen pykälään eli 34 a luvun 4 a §:ään, jossa jo kriminalisoidaan terroristiksi opettaminen eli koulutuksen antaminen. Ehdotamme, että tässä uudessa 2 momentissa rangaistusasteikko olisi yläpäässään hieman lievempi, eli kuusi vuotta, kuin terroristiopettajalle jo säädetty maksimi kahdeksan vuotta.

Ehdotettu lainmuutos poistaa aukon rikoslaista ja antaa samalla myös ulospäin signaalin siitä, että eduskunta tahtoo suojella kansalaisiamme mahdollisimman kattavasti terrorismirikoksilta. Lainmuutoksemme ei aiheuta mitään uusia kustannuksia poliisi- ja oikeuslaitoksillemme. Tämä lainmuutos on ongelmaton myös siinä suhteessa, että siitä ei aiheudu mitään johdannaismuutosten tarvetta muualle rikoslain pykäliin. Lainmuutos on ongelmaton myös perusoikeuksien näkökulmasta. Lainmuutoksen voimaantulo voisi tapahtua ja sen pitäisi tapahtua mahdollisimman pian ensi vuoden alkupuolella.

Tähän lainmuutokseen ei siis tarvita sellaista vuosikausien hienosäätöistä hioskelua, joka Suomessa näyttää monissa tapauksissa kohtuuttomasti viivästyttävän rikoslakimme parannuksia, mistä esimerkkinä on se, että törkeiden rikosten valmistelu on Suomessa yhä vaan sallittua, kun valmistelun kriminalisoinnin valmistelu ministeriössä ei näytä koskaan valmistuvan.

Mika Niikko /ps:

Arvoisa puhemies! Terrorismin torjunta tulee ottaa vakavasti myös Suomessa. Norjan tragedia osoitti, että mikä tahansa kehittynyt valtio on altis terrorille. Terrorismi ei ole yksistään uskontolähtöistä, vaan nyky-yhteiskunnasta löytyy ihmisiä, jotka eri syistä tekevät kauheuksia, joita ei voi millään tavoin puolustaa. Valtion on tehtävä kaikkensa suojellakseen kansalaisiaan terrorismilta. Tällöin lainsäädännön tiukentaminen on väistämätöntä ja välttämätöntä yhdessä ottaen huomioon asioitten todelliset syyt.

Suomessa ei niinkään islam-peräinen terrori ole ensisijainen pelko. Kiitosta tältä osin voimme antaa varmasti Suomen ulkopolitiikalle. Suomi mieluummin rauhan rakentajana kuin rauhaan pakottajana maailman konflikteissa on kaikkien puolelta parempi vaihtoehto.

Väkivaltaista radikalisoitumista ja terrorismin valmistelua tai värväystä ei voida estää pelkästään lailla ja järjestyksellä. Syrjäytymisen ehkäisy, sosiaalisen eriarvoisuuden lisääntymisen ehkäisy ja yhteiskuntaan vaikuttaminen tulee jatkossa nykyistä enemmän olla kärki, huomion kiinnityksen painopiste Suomessa kuten myös maailmalla.

Kehitysapuyhteistyöllä on myös oma merkityksensä ehkäistäessä terrorin syntyä. Lainaan erästä kansainvälistä terrorismiasiantuntijaa Timo Kivimäkeä: "Kehitysyhteistyöllä voidaan pyrkiä estämään valtion järjestyksen hajoaminen ja hajonneiden valtioiden syntyminen, mikä on otollista terroristien järjestäytymiselle. Ruotsissa kehitysyhteistyön valjastaminen terrorismin torjumiseen ei merkitse lopullista köyhyyden torjumista, päinvastoin. Köyhien unohtaminen saattaisi vain tukea terrorismin taustalla olevaa epäluottamusta kansainvälistä järjestelmää kohtaan. Ruotsin terrorisminvastainen strategia pyrkiikin kaikin tavoin välttämään kompromisseja kehitysyhteistyön johtavan tavoitteen, köyhyyden torjunnan, suhteen."

Arvoisa puhemies! Edustaja Pirkko Ruohonen-Lernerin esitys lain muuttamiseksi on hyvä askel oikeaan suuntaan ja hyvin kannatettava. Rangaistuksia terrorismin alueella ja sen torjumiseksi tulee kiristää. Terrorin tekijälle ja sen suunnittelijalle tulee tehdä selväksi se, että valtio suhtautuu terroriin hyvin vakavasti.

Timo Heinonen /kok:

Arvoisa puhemies! Tämä nyt esillä oleva asia nousi esille syyskuussa, kun suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari totesi, että maamme terrorismilainsäädännössä on aukkoja ja se ei ole ajan tasalla. Hän toivoi muutoksia muun muassa sanamuotoihin terrorismiryhmän johtamisen, kouluttamisen ja terroristiryhmään värväämisen rahoittamisesta. Lisäksi suojelupoliisi on tuonut selkeästi esiin, että terrorismiin kouluttautumisen puuttuminen rikoslaista on puute Suomen lainsäädännössä. Tämän tyyppisestä toiminnasta on selkeää näyttöä myös EU:n kumppanimailta.

Noin puolet EU-maista on tämän asian kriminalisoineet, ja Suomen pitäisi tarkastella näiden maiden uudistuksia mielestäni nyt huolella ja tarkkaan. Suomen terrorilainsäädäntö on vuodelta 2003, jolloin kouluttautumista ei nähty silloin valmistelussa niin yleisenä ongelmana, että siihen olisi ollut tarvetta puuttua. Muissa maissa päivitetyt säännökset antavat myös mahdollisuuden niin sanottuihin salaisiin kotietsintöihin epäiltyjen siitä heti edes tietämättä.

Terrorismia koskevat säännökset valmisteltiin EU:ssa vuonna 2001 terrori-iskujen jälkeen, ja Suomen rikoslakiin ne tulivat vuonna 2003, eikä niitä ole sen jälkeen päivitetty. Tämän asian nosti menneenä syksynä esille näkyvästi myös eduskunnan lakivaliokunnan puheenjohtaja Anne Holmlund. Hän toi esille tämän puutteen kouluttautumisen tekemisestä laittomaksi, tai sen puutteen, että Suomen rikoslainsäädännössä ei tällaista kohtaa ole.

Arvoisa puhemies! Viime vuonna vahvistetussa valtioneuvoston terrorismintorjunnan strategiassa kouluttautumisen kriminalisoiminen on asetettu yhdeksi tavoitteeksi, ja on hyvä, että tämän asian kanssa Suomessa myös edetään.

Arvoisa puhemies! Supo on seurannut terrorismiin kouluttautumista vuosien ajan ja kertonut, että tällaisia tapauksia on Suomessakin havaittu. Terrorismikoulutus koskisi esimerkiksi räjähteiden, aseiden tai myrkyllisten aineiden valmistamista tai käyttöä. Mutta tämä asia ei ole aivan niin yksiselitteisen selkeä, tätä on muun muassa kritisoinut ja herättänyt siitä keskustelua myös Itä-Suomen yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen. Uskoisin, että tämä asia on laajuudeltaan sen tyyppinen, että on syytä, että maamme hallitus, valtioneuvosto, valmistelee tämän asian huolella yhdessä suojelupoliisin ja muiden toimijoiden kanssa ja tuo sitten huolellisesti tehdyn kokonaisuuden eduskunnan käsittelyyn.

Arvoisa puhemies! Aihe on kuitenkin sellainen, että se on syytä ottaa vakavasti. Minusta on hienoa, että perussuomalaisten eduskuntaryhmä on asiassa ollut aloitteellinen, ja itse toivon, että maamme hallitus selvittää tämän nyt perinpohjaisesti ja tekee asiasta tarvittaessa perustellun ja perusteellisen esityksen eduskunnalle. Vaikka meillä Suomessa ei ole konkreettista terrorismin uhkaa, asia on syytä ottaa meilläkin vakavasti muun muassa Norjan tapahtumienkin valossa. Supolle onkin ohjattu merkittävästi lisärahaa 2000-luvulla. Kymmenessä vuodessa suojelupoliisin määrärahat ovat nousseet 10 miljoonasta 17 miljoonaan, ja viime vuonna muun muassa lisäsimme eduskunnassa vielä suojelupoliisille vajaan miljoonan, jos oikein muistan 850 000 euroa, ylimääräistä rahaa nimenomaan terrorismin torjuntaan.

Arvoisa puhemies! Kansainvälisen terrorismin torjunnan eteen tulee tehdä kaikki mahdollinen ja jopa hieman mahdotonkin, ja sen takia pidän tärkeänä, että tätä asiaa viedään nyt eteenpäin.

Markus Mustajärvi /vr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Ruohonen-Lerner ja kumppanit ovat kiinnittäneet huomiota aivan oikeaan asiaan. Onhan siinä aikamoinen ristiriita, jos terrorismiin kouluttaminen on rangaistavaa, mutta se, että on mukana oppilaana, tai mikä hän sitten onkaan, siinä koulutuksessa, ei ole rangaistavaa. Tietyssä tilanteessa tämä määrittely, mikä on kouluttautumista, voi olla vaikeaa.

Mutta tässä yhteydessä haluan kiinnittää huomiota siihen, että on myös toinen vakava rikoksen laji, jonka valmistelu jää tällä hetkellä rankaisematta, ja se on tämä murhan valmistelu. Siitä syystä olemme jättäneet lakialoitteen, jonka mukaan se, joka tahallaan toimeenpanee tai edistää murhan tunnusmerkistön täyttävää rikosta, tuomitaan erityisessä tapauksessa murhan valmistelusta vankeuteen määräajaksi, vähintään kahdeksi vuodeksi. Toivon kyllä, että näinkin vakavan rikoksen valmisteluun puututtaisiin ja se otettaisiin lainsäädännössä valmistelun alle.

Ari Jalonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Tämä lakialoite on ehdottoman kannatettava ja hyvä. On otettava huomioon, että Suomi ei ole enää mikään lintukoto. Emme ole mikään maailmasta eristyksissä oleva valtio, ja tämä on sen suhteen oikeaan osuva lakialoite.

Huomioitavaa on myös se, että suuri osa näistä houkutelluista ja koulutetuista henkilöistä on maahanmuuttajanuoria, jotka kuitenkin asuvat täällä, ja kyseessä on silloin myös Suomen tulevaisuus. Jos tähän nuoreen saadaan istutettua niin sanotusti huono siemen, niin sillä on kauaskantoisia seurauksia.

Vähän toiveikkaana päätän puheeni siihen, että tämä on pieni mutta tärkeä askel kohti maailmanrauhaa.

Reijo  Hongisto  /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Terrori ei tunne rajoja, terrori rantautuu myöskin Suomeen. Terroriteolla tavoitellaan laajaa tuhoa, suuria ihmisuhrimääriä ja laajoja omaisuusvahinkoja. Teot kohdistuvat yleensä täysin puolustuskyvyttömiin ja pahaa aavistamattomiin tavallisiin ihmisiin: naisiin, lapsiin ja vanhuksiin. Rikoksia valmistellaan usein pitkiä aikoja, ja niiden toteuttaminen vaatii aseita, räjähdysaineita ja niiden käyttämiseen tarvittavaa kokemusta ja koulutusta, jonka tulee olla rangaistavaa.

Kannatan edustaja Pirkko Ruohonen-Lernerin tekemää lakialoitetta.

Kari  Rajamäki  /sd (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sisäministerikaudellani 2003—2007 silloinen hallitus nosti voimakkaasti suojelupoliisin ja terrorismintorjunnan määrärahoja johtuen tietysti välittömästi Madridin ja Lontoon terrori-iskuista ja muun muassa elokuun 2006 erittäin vakavasta uhasta, joka Englannissa todettiin liittyen lentokoneiden massiiviseen pudotusoperaatioon.

Suojelupoliisin toimintakyky on eräs tärkeä asia, mutta kansainvälinen ja eurooppalainen yhteistyö sitäkin tärkeämpää. Tässä suhteessa 2006 silloisen hallituksen solmima Prümin sopimus rajat ylittävän rikollisuuden, terrorismin ja laittoman maahanmuuton torjumisesta olisi otettava vahvemmin käyttöön. Suomi oli siinä ydinporukassa tekemässä tämän sopimusjärjestelyn. Viime hallituskaudella sisäministeriö ei sitä erityisen paljon arvostanut, nyt olisi syytä ottaa se esille. Samoin määrättiin, että suojelupoliisin edustajan pitää olla mukana kiintiöpakolaisten valinnassa, jotta aseelliseen toimintaan tai terroristiseen toimintaan osallistuvat saadaan eliminoitua ja estettyä valintaryhmistä. Nämä ovat hyvin tärkeitä asioita.

Vakavampi kysymys on se, että oikeusministeriö ei ole suhtautunut myönteisesti vakavien rikosten suunnittelun kriminalisointiin. Myöskin tältä osin terroristisen rikoksen suunnittelu pitäisi kriminalisoida. Tämä on kyllä enemmän ollut nyt meillä oikeusministeriön puolella ongelmana.

Sitten, herra puhemies, ihan lyhyesti vain se, että Norjan tapaus oli esimerkki poliittisesta terrorismista. Se suuntautui sosialidemokraattista puoluetta ja hallitusta vastaan, ja sen takia on myös tiedostettava ääriryhmien ja äärioikeistolaisten ryhmien vakava uhka tässä yhteiskunnassa.