Kimmo Sasi /kok(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen huolissani Suomesta. Kehyspäätös on laadittu hyvin vaikeassa taloustilanteessa, ja se johtuu siitä, että kansainvälinen talouskehitys on ollut heikompaa ja myöskin sen johdosta Suomen talousnäkymät ovat heikompia kuin silloin, kun hallitusohjelmaa kaksi vuotta sitten laadittiin. (Mauri Pekkarinen: Me ollaan huolissamme hallituksesta!) Tähän vaikuttaa se, että kansainvälisen talouden tila on epävarma ja erityisesti eurooppalaisen talouden tilanne on epävarma. Se johtuu siitä, että eurokriisin ratkaiseminen on kestänyt kauemmin kuin saatettiin odottaa. (Mauri Pekkarinen: Ei kaikki ole Euroopan syytä!) Tämän lisäksi Suomessa on merkittäviä haasteita, joista yksi on ikäsidonnaisten menojen kasvu, koska väestö ikääntyy, mutta myöskin sitten se, että viennin kehitys on ollut poikkeuksellisen heikkoa, ja tämä johtuu siitä, että kaksi merkittävää toimialaa, elektroniikkateollisuus ja paperiteollisuus, ovat supistuneet ja ovat erittäin suurten haasteiden edessä tulevina vuosina.

Suomessa on harjoitettu erittäin elvyttävää finanssi- ja rahapolitiikkaa. Kaiken kaikkiaan, kun hallitus aloitti toimintansa, valtion budjetin velka oli noin 8 miljardia, ja olemme edelleen tuolla 8 miljardin tasolla, vaikka tavoitteena oli, että vaalikauden loppuun mennessä vuotuinen velkaantuminen putoaisi 2 miljardiin. Tällä on kuitenkin pidetty Suomessa yllä kotimaista kysyntää erittäin vahvasti, ja sillä on myöskin pidetty yllä työllisyyttä, mutta samanaikaisesti myöskin meidän vaihtotaseemme on kääntynyt alijäämäiseksi, ja tällä hetkellä Suomi nettovelkaantuu ulkomaille.

Totuus on se, että Suomen talous ei voi pitkään perustua velkaantumiseen vaan tuo kehitys on käännettävä jossakin vaiheessa, ja hallituksella on selkeä tavoite kääntää valtiontalouden velka ja sen suhde kokonaistuotantoon laskuun vaalikauden loppuun mennessä. Tältä osin hallitus on myöskin sitoutunut tarvittaviin lisätoimenpiteisiin, jotta tavoite voidaan saavuttaa.

Hallitus ansaitsee aidosti tunnustusta siitä, että se on tehnyt vaikeita taloudellisia päätöksiä. Tässäkin kehysriihessä maaliskuussa valtiontaloutta tasapainotettiin 600 miljoonalla eurolla, ja kaiken kaikkiaan hallitus on tehnyt tasapainotuspäätöksiä 5,2 miljardin euron edestä. Jos me ajattelemme sitä keskustelua, joka ennen viime eduskuntavaaleja käytiin, niin nuo luvut ovat varsin vaikuttavia.

Mutta pitää kaiken kaikkiaan muistaa se, että velkaantuminen ei voi jatkua, ja mitä pitempään tuo velkaantuminen jatkuu, sitä vaikeammaksi ratkaisut myöhemmin käyvät ja sitä vaikeampia ja radikaalimpia tasapainottamistoimenpiteitä sitten tarvitaan myöhemmin. Nyt keskeistä on myöskin sitten se, millä tavalla taloutta saadaan käyntiin, ja mielenkiintoista tulee olemaan nähdä, mikä on yritysverouudistuksen vaikutus ja minkälaisia dynaamisia vaikutuksia sillä tulee olemaan.

Vielä kokonaisuuden kannalta olennaista on se, kuinka suuri kestävyysvaje meillä Suomessa on, ja valtiovarainministeriön tarkistetun kestävyysarvion mukaan julkisyhteisöjen rahoitusylijäämän pitäisi olla 3,3 prosenttia suhteessa kokonaistuotantoon vuonna 2017, jotta julkinen valta kykenisi hoitamaan pitkällä tähtäimellä velvoitteensa. Se merkitsisi sitä, että valtiovarainministeriön arvion mukaan kestävyysvaje on 4,2 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen, mutta synkemmän arvion antaa unionin komissio, jonka mukaan meidän kestävyysvajeemme on jopa 6,2 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Eli perustavaa laatua olevia toimenpiteitä jatkossa tarvitaan.

Kaiken kaikkiaan tämä merkitsee sitä, että on saatava ratkaisuja, jotka puuttuvat talouden rakenteisiin, ja näitä ratkaisuja voidaan etsiä nimenomaan työn tarjonnan lisäämisestä mutta myöskin työn tuottavuuden parantamisesta ja myöskin siitä, että hyvinvointipalvelujen tuottamista selkeästi tehostetaan.

Täytyy sanoa, että toiveita oli enemmän tuon kehysriihen suhteen, jotta rakenteellisia uudistuksia olisi tehty. Oli tehty pitkä luettelo muun muassa työn tarjontaan liittyvistä ratkaisuista, mutta nämä ratkaisut eivät tässä vaiheessa edenneet.

Kuitenkin, vaikka olen jonkin verran synkistellyt tässä yhteydessä, pitää muistaa se, että jos me katsomme Suomen kilpailukykyä, niin Suomen kilpailukyky on kuitenkin kärkiryhmässä, vaikka se on jonkin verran pudonnut, ja jos me katsomme muita menestyksen mittareita, niin Suomi on kuitenkin useissa menestyksen mittareissa maailman kymmenen parhaan maan joukossa. Eli vaikka haasteet ovat kovat, niin tässä suhteessa kuitenkin meidän lähtökohtatilanteemme on varsin hyvä. Ja tietysti tässä tilanteessa erittäin tärkeätä on se, että kaiken kaikkiaan hyvinvointiyhteiskunta voidaan säilyttää, jotta sosiaalinen eriarvoisuus ei kasva, ja sen pohja on ainoastaan terve talous.

Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunta pitää erittäin hyvänä sitä, että on tiettyjä keskeisiä painopistealueita tuossa kehyspäätöksessä. Yksi niistä on ICT-sektorin kehittäminen ja se, että Suomen pitää olla ICT-sektorilla kärkimaa. Tärkeätä on myöskin se, että työn ja perhe-elämän yhteensovittamisessa edetään, ja erittäin suuria odotuksia valiokunnalla on myöskin siihen, että kohtuuhintaista vuokra-asuntotuotantoa voidaan erityisesti pääkaupunkiseudulla lisätä, ja tietysti tässä täytyy vedota nimenomaan kuntiin, jotta ne riittävästi kaavoittavat maata, jotta tuotantoa voidaan tosiasiassa tehdä.

Arvoisa puhemies! Yksi keskeisiä ratkaisuja kehyspäätöksen yhteydessä oli yhteisöverokannan tuntuva 4,5 prosenttiyksikön alentaminen. Tällä kyetään aidosti vauhdittamaan investointeja. Yritykselle jää kassaan enemmän rahaa, jotka voidaan käyttää investointeihin. Tosin se edellyttää myöskin sitä, että yrityksellä on riittävästi ideoita, mihinkä nuo rahat voidaan investoida. Tärkeätä tässä ratkaisussa on myöskin se, että yrityksillä on tietty mahdollisuus valita, missä maassa ne näyttävät voittoa, ja alhainen verokanta merkitsee sitä, että yritykset voivat hyvinkin valita Suomen siksi maaksi, jossa ne näyttävät tuloksensa, ja myöskin tässä tilanteessa verotulot tulevat Suomen valtiolle eivätkä jollekin muulle valtiolle.

Tarkastusvaliokunta oli arvostellut valtioneuvoston päätöksentekoa veroratkaisujen osalta ja nimenomaan tietoperustan riittävyyttä. Valtiovarainvaliokunta on selvittänyt myöskin tätä asiaa huolellisesti, ja täytyy sanoa, että mitä tulee niihin laskelmiin, jotka olivat ministereitten käytettävissä, niin ne perustuivat verojaoston käytössä oleviin mikrosimulointimalleihin, joita on käytetty toistuvasti myöskin hallitusneuvottelujen yhteydessä, ja tältä osin täytyy sanoa, että tietoperusta oli mielestämme varsin asianmukainen.

Mitä tulee sitten laskelmiin, niin yleensä käytetään staattisia vaikutuksia. Tämä malli antaa staattiset vaikutukset. On myöskin keskusteltu siitä, että kun yhteisöveron alennuksen osalta oli otettu huomioon myöskin dynaamiset vaikutukset, oliko sille riittävää tietoperustaa. Tältä osin täytyy sanoa, että Vatt oli tehnyt valtioneuvostolle muistion, johonka arvio perustui. Vattin arvio oli, että tuo dynaaminen vaikutus olisi 70 prosenttia, ja harkinnan jälkeen valtioneuvosto päätyi 50 prosenttiin.

Vielä täytyy korostaa sitä, että sinänsä ne ratkaisut, joita yhteisöverotuksen osalta tehtiin, eivät olleet uusia. Nimittäin Martti Hetemäen johdolla oli toiminut verotuksen kehittämistyöryhmä ennen viime eduskuntavaaleja. Siitä oli käyty kattava keskustelu ja siinä oli oikeastaan avattu kaikki ne elementit, jotka olivat olennaisia tuon veroratkaisun tekemisen kannalta. Kuitenkin kaiken kaikkiaan valtiovarainvaliokunta korostaa sitä, että kun käytetään tiettyjä laskelmia, niin pitäisi olla johdonmukainen, käyttää joko dynaamisia laskelmia tai staattisia laskelmia, koska silloin budjetin läpinäkyvyys on selvästi parempi, ja tätä johdonmukaisuutta valtiovarainvaliokunta kaipaa.

Sitten valtiovarainvaliokunta kiinnittää myöskin huomiota siihen, että ministereitten esikunnat ovat kasvaneet viime aikoina, ja erittäin tärkeätä on se, että jatkossa pidetään huolta siitä, että virkamiesten ja ministereitten tiedonkulku on esteetöntä ja että virkamiehet nimenomaan ovat suoraan päätöksentekijöitten kanssa yhteydessä, esittävät näkemyksensä ministereille, ja tällä tavalla pidetään huolta siitä, että ei ole sellaista suodattavaa elementtiä välissä, joka vaikuttaisi siihen, että tieto ei välttämättä menisi oikeassa muodossa perille.

Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunta erityisesti korostaa viennin edistämistä tässä tilanteessa, jossa meidän kauppataseemme on kääntynyt huonompaan suuntaan. Tärkeätä on — mitä hallitus tekee — se, että aloittavien ja kasvavien yritysten mahdollisuuksia saada riskipääomaa parannetaan. Se on erittäin tärkeätä. Sen lisäksi täytyy todeta, että tärkeätä on myöskin se, että panostetaan hallituksen toimenpiteillä ja myötävaikutuksella maltillisen palkkaratkaisun syntymiseen. Jos me katsomme Suomen viennin kilpailukykyä suhteessa Saksaan ja Ruotsiin, jotka ovat meille tärkeitä kilpailijamaita, niin nimenomaan tässä suhteessa maltillinen palkkaratkaisu on yksi avainkysymyksiä. Mutta sen lisäksi panostaa pitää myöskin pk-yrityksiin, jotta ne uskaltavat mennä kansainvälisille markkinoille, ja siihen, että meillä syntyy uusia keksintöjä ja uusia tuotteita. Ja viennin edistämiseen pitää panostaa riittävästi siten, että Finpron resurssit ovat riittäviä ja että yritykset uskaltavat vientiponnistusten avulla mennä toisille markkinoille.

Mikä on erittäin hyvä, minkä hallitus myöskin tekee, on se, että kun nämä uudet risteilijäalukset nyt tehdään Ranskassa, kaksi kappaletta, niin perustetaan sinne toimisto, jota suomalaiset alihankkijat voivat käyttää hyväksi niin, että alihankkijoitten rooli näitten laivojen tuotannossa säilyisi korkealla tasolla.

Kun meillä Suomessa ilmapiiri yrittäjyydelle tänä päivänä ei ole välttämättä kovin hyvä, niin on tärkeätä, että ilmapiirin parantamiseen panostetaan ja että poliittinen viestintä myöskin olisi sellaista, että todetaan, että arvostetaan yrittäjyyttä ja sitä, että luodaan työpaikkoja.

On tiettyjä sektoreita, joita valtiovarainvaliokunta pitää tärkeinä, jonne erityisesti pitäisi panostaa, koska niissä on vahvaa potentiaalia. Niitä ovat cleantech-tuotteet, lääketieteellinen teknologia, ohjelmistot ja pelit sekä kaivannaisteollisuuteen liittyvä jatkojalostustuotanto ja myöskin robotisaatio. Meillä on hyvät edellytykset siinä, mutta kaikkein kehittyneimmät robotit tänä päivänä usein tehdään Yhdysvalloissa. Ne voitaisiin tehdä myöskin Suomessa. Mutta ei saa myöskään unohtaa perinteisiä teollisuudenaloja, ja tältä osin telakka- ja meriteollisuus ovat tärkeitä myöskin meidän vientimme kannalta, ja metsäteollisuuden uudistaminen on meillä erittäin suuri haaste.

Valtiovarainvaliokunta on budjettimietinnöissä ja myöskin rahassa erityisesti arvostanut Venäjän markkinoita, Venäjän markkinoitten kehittämistä ja sinne panostamista, koska uskomme siihen, että Venäjän kysyntä on erittäin tärkeässä asemassa Suomen talouden kehittymisessä.

Mitä tulee tutkimukseen, niin se on tärkeätä, jotta uutta tuotantoa syntyy. Tavoitteena valtioneuvostolla on edelleen 4 prosentin bkt-osuus, mutta jos me katsomme todellisia lukuja, tältä osin täytyy todeta, että valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitus on 2 miljardia euroa vuonna 2013, mikä on reaaliarvoltaan 5,5 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2012. Kun me katsomme kehyksiä, niin panostus tutkimukseen ja tuotekehitykseen pienenee edelleen, mikä tarkoittaa sitä, että rahat täytyy käyttää ehdottomasti tehokkaammin ja vaikuttavammin. (Mauri Pekkarinen: Rehellistä puhetta!)

Valiokunta kiinnittää huomiota myöskin sektoritutkimuslaitoksiin, ja nythän tuossa kehyspäätöksessä oli tehty sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan tutkimuksen osalta 30 miljoonan euron säästö, ja tältä osin valiokunta katsoo, että valtioneuvoston piirissä on syytä miettiä vielä tuota säästön suuruutta ja katsoa, voitaisiinko sosiaali- ja terveysministeriön kehyksen sisällä ainakin osa näistä rahoista ottaa muualta ja sillä tavalla pyrkiä pitämään huolta siitä, että nämä säästöt eivät ainakaan vaikuttaisi laitosten lakisääteisiin tehtäviin ja niistä voitaisiin pitää huolta, mutta uudelleenarviointi tältä osin on vielä valtioneuvostossa mielestämme paikallaan.

Mitä tulee nuorten yhteiskuntatakuuseen, niin se on ehkä tämän hallituksen keskeisin hanke, ja tärkeätä on se, että pidämme huolta siitä, että meillä ei ole syrjäytyneitä nuoria. Kuluvalle vuodelle on panostettu 60 miljoonaa euroa tähän nuorten yhteiskuntatakuuseen ja sen lisäksi kehyspäätöksessä osoitetaan lisärahoitusta oppisopimuskoulutukseen, työssäoppimisen kehittämiseen ja ammatilliseen peruskoulutukseen. Kuitenkin täytyy sanoa, että valiokunta on erittäin huolissaan nuorisotakuun tehokkaasta toteutumisesta. Tältä osin täytyy sanoa, että te-toimistojen resurssitarve ei oikeastaan vastaa tilannetta, ja täytyy sanoa, että kun nuoret menevät te-toimistoihin, niin heille tehdään työllistymissuunnitelma, mutta prosessi ei saa päättyä siihen työllistymissuunnitelmaan, vaan aidosti näille nuorille pitää jonkun etsiä määräajassa työ- tai koulutuspaikkaa tai muuta vastaavaa toimintaa, jolla syrjäytyminen konkreettisesti ehkäistään.

Mitä tulee liikenneverkon rahoitukseen, niin viime syksynähän käytiin värikäs keskustelu siitä, voidaanko liikennepoliittinen selonteko toteuttaa käytännössä. Nyt kehysriihen yhteydessä valtioneuvosto täsmensi linjauksia ja antoi lisärahoitusta 113 miljoonaa euroa ensi vuodelle ja 58 miljoonaa euroa vuodelle 2015, ja tällä nyt voidaan turvata se, että kaikki liikennehankkeet, joita tuossa selonteossa on, voidaan käynnistää ja myöskin käynnissä olevat hankkeet voidaan viedä loppuun. Tämä on hyvä, että tältä osin on syntynyt tällainen ratkaisu.

Erityisesti haluan sitten korostaa vielä sitä, että mitä tulee perusväylänpidon rahoitukseen, niin tuo rahoitus on varsin niukka, ja valiokunta suhtautuu myönteisesti siihen, että vuodesta 2016 alkaen siirretään 100 miljoonaa euroa liikenneverkon pieniin investointeihin. Tosin tältäkin osin täytyy muistuttaa, että säästöpäätösten jälkeen tuo summa ei ole enää 100 miljoonaa euroa vaan 80 miljoonaa euroa. Kehyspäätöksessä on mukana myöskin raskaan liikenteen kaluston sallittuja enimmäismassoja ja -mittoja korottava kannanotto, ja valtioneuvostohan tältä osin on tehnyt päätöksen.

Mitä rahoitukseen tulee, niin tarkoitus on suunnata 10—15 miljoonan euron lisärahoitus näihin hankkeisiin, ja täytyy sanoa, että summahan on varsin pieni, ja jotta väylät voidaan näille massoille ja mitoille avata, niin tarvittaisiin olennaisesti suurempi rahoitus. Kuitenkin tärkeätä on se, että pidetään huolta siitä, että ei käytetä niitä rahoja, joita olisi käytettävissä perusväylänpitoon ja näihin tärkeisiin pieniin hankkeisiin, tähän kohteeseen.

On tärkeätä ja valtiovarainvaliokunta katsoo, että valtioneuvoston piirissä on nyt katsottava aikataulu, mitkä väylät voidaan avata näillä mitoilla ja painoilla, ja katsotaan aikataulu, jotta voidaan sitten varautua liikenteenharjoittajien toimesta sellaisen kaluston hankintaan, joka on tarkoituksenmukainen näille väylille. (Kari Rajamäki: Arvioikaa uudelleen!) — Eli arvioidaan uudestaan vielä sitten kaiken kaikkiaan, että on selkeä suunnitelma, ja katsotaan, miten suunnitelma voidaan tosiasiallisesti realistisesti panna täytäntöön.

Arvoisa puhemies! Vielä lyhyesti kahdesta asiasta. Ensinnäkin mitä tulee kuntauudistukseen, niin sitä ei käsitellä lainkaan tuossa kehysratkaisussa, ja kaiken kaikkiaan, mitä tulee esimerkiksi kuntajakolakiin, niin siinä taloudellisia vaikutuksia ei ole kovinkaan huolellisesti arvioitu. Ne ovat hyvin yleisellä tasolla.

Kun sitten katsotaan kuntien rahoitusta, niin valtioneuvosto kohdistaa melko suuria säästöjä kuntien rahoitukseen. Vuosina 2014—17 säästöt ovat kuntien osalta 892 miljoonaa euroa, ja jos katsotaan koko ajalta, (Puhemies koputtaa) valtionosuuksien vähennykset ovat vuoden 2015 tasolla yhteensä 1 131 miljoonaa euroa. Eli kunnilla on erittäin suuria haasteita, ja se tarkoittaa sitä, että kuntatalous tulee säilymään alijäämäisenä. Tästä syystä kuntauudistus on erittäin tärkeätä, mutta valiokunta painottaa sitä, että kuntauudistus ei saa olla pelkästään hallinnollinen uudistus vaan sen pitää koskea myöskin sitten tuotantoa, palveluita, jotta pidetään huolta siitä, että kaikilla on kunnalliset palvelut saatavissa mutta ne tuotetaan niin tehokkaasti, että se kestävyysvaje, (Puhemies koputtaa) joka tässä yhteiskunnassa on, voidaan kuroa umpeen.

Arvoisa puhemies! Vielä kaksi asiaa, joihinka valiokunta kiinnittää huomiota. Vuoden 2015 jälkeen puolustusjärjestelmän toimivuus pitää arvioida, jotta rahoitus on riittävää. Ja myöskin lastensairaala: valiokunta pitää tärkeänä sitä, että kun Suomi täyttää 100 vuotta, siinä yhteydessä Helsingissä olisi uusi lastensairaala, jossa me voimme pitää omasta nuorisostamme hyvää huolta.

Marjo Matikainen-Kallström /kok(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Viime vuosina emme ole kuulleet montaa ilouutista taloudesta. Valitettavasti emme kuule niitä tänäänkään. Viime viikolla Tilastokeskus julkaisi tuoreimmat arvionsa Suomen talouden kehityksestä. Viimeisen vuoden aikana bruttokansantuotteemme on laskenut yli kaksi prosenttia. Suomen Pankin eilen julkistaman ennusteen mukaan alamäki jatkuu yhä.

Bruttokansantuotteesta puhuttaessa kysymys ei ole vain numeroista. Kysymys on suomalaisten työpaikoista ja hyvinvoinnista. Hälyttävää on, ettemme ole vieläkään saavuttaneet sitä hyvinvoinnin tasoa, joka meillä oli ennen finanssikriisiä 2008.

Maailmaa riivaava talouskriisi on yllättänyt meidät kaikki syvyydellään ja laajuudellaan. Kyse ei ole perinteisestä suhdannekriisistä, josta selviäisimme siirtelemällä miljoonia budjettimomentilta toiselle tai tekemällä säästöjä ja veronkorotuksia. Jotta voimme turvata sen, mikä Suomessa on hyvää, on osattava katsoa eteenpäin ja uudistua. Suomi nousee, kun onnistumme vahvistamaan suomalaisen työn ja tuotteiden menekkiä maailmalla, lisäämään työn tekemistä sekä järjestämään hyvinvointipalvelut nykyistä fiksummin. Tämän työn on jatkuttava yli vaalikausien, yli poliittisten linjojen, kuten Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen vetosi. Tämä edellyttää meiltä yhteistä rakentamista repimisen sijaan, ennakkoluulottomuutta ehdottomuuksien sijaan. Tämä edellyttää myös suomalaisille antamamme hyvinvointilupauksen asettamista kaikkien muiden vaalilupausten edelle.

Kokoomuksen eduskuntaryhmä edellyttää kaikilta osapuolilta valmiutta rakentaa suomalaisille uutta työtä ja hyvinvointia sekä tulevaisuutta myös seuraaville sukupolville. Tämä koskee niin hallituspuolueita, oppositiopuolueita kuin myös työmarkkinajärjestöjä.

Arvoisa puhemies! Hallituksen kehyspäätös antaa hyvän perustan rakennustyölle. Työllistävä yritysverouudistus, pienituloisten ansiotuloveronkevennykset, osatyökykyisten työllistämispaketti, kotitalousvähennyksen korottaminen, nuorten ja maahanmuuttajien työllistymisen vauhdittaminen ja pienten lasten vanhempien osa-aikatyöhön kannustaminen joustavalla hoitorahalla muodostavat kehyspäätökseen johtoajatuksen, joka kertoo, että hallitus uskoo vahvasti suomalaiseen työhön. Mutta rakennettavaa riittää vielä myös tuleville vuosille.

Erityisesti on kannettava huolta pitkän aikavälin kasvun edellytyksistä. Kuten valtiovarainvaliokunta toteaa mietinnössään, on huolestuttavaa, että tutkimus- ja kehitystoimintaan ohjatut panostukset ovat pienenemässä. Kokoomuksen eduskuntaryhmä näkee välttämättömäksi, että tutkimus- ja kehitysrahoituksessa pyritään määrätietoisesti neljän prosentin tasoon bruttokansantuotteesta. (Markku Rossi: Silti vain leikataan!) Pihistäminen panostuksista koulutukseen ja tutkimukseen on Suomen kaltaiselle osaamisintensiiviselle kansantaloudelle tuhon tie. On satsattava siihen, että tutkimustyön tulokset saadaan valjastettua kansainvälisesti menestyviksi tuotteiksi, jotka synnyttävät Suomeen uutta kasvua ja työtä. Kotimaan markkinat eivät yksin kasvuun riitä.

Meillä on paljon nousevia aloja, mistä ammentaa. Esimerkiksi cleantechin, peliteollisuuden tai energiateollisuuden saralla Suomella on loistavia mahdollisuuksia uusien innovaatioiden ja teknologioiden edelläkävijäksi. Erityisen kiitoksen tulevaisuustyöstä haluamme antaa ministeri Vapaavuorelle kutsusta kaikille eduskuntapuolueille ryhtyä yhdessä kartoittamaan energiaratkaisuja ja alan menestysvaltteja tuleville vuosikymmenille.

Arvoisa puhemies! Kitkuttelua tai ei — kokoonpanostaan monesti kritisoitu hallitus on rakentanut Suomea ison askeleen eteenpäin. Tärkeintä tässä kehyspäätöksessä on tulevaisuudenuskoa luova kokonaisuus, ja se ei ole vähän se. Hallitus on rakentanut Suomelle pohjan ponnistaa. Syksyllä on työmarkkinaosapuolten vuoro näyttää kyntensä. Rakennustalkoiden hengessä toivomme sellaista työmarkkinaratkaisua, jossa ostovoima ja kilpailukyky lyövät kättä, ratkaisua, joka lisää Suomessa tehdyn työn määrää.

Myös hallituksen on katsottava eteenpäin. Myönteisimmätkään kasvuennusteet eivät vielä lupaa kovin ruusuista huomista. On selvää, että hallituksen tulee ylläpitää jatkuvaa valmiutta uusien työtä ja kasvua tukevien päätösten tekemiseen. Työllistävää verouudistusta tulee jatkaa, yritysten lainansaanti on saatava rullaamaan, suomalaisen työn kilpailukyvyn rapautuminen on pysäytettävä, työnteon on oltava aina kannattavaa. Onneksi käsissämme olevan kehyspäätöksen pohjalta on hieman helpompi ponnistaa myös kohti tulevia haasteita.

Heli Paasio /sd(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Julkisen talouden kestävyysvaje, talouden rakennemuutos, vaikea suhdannetilanne, eriarvoisuuden vähentäminen sekä työllisyyden parantaminen — siinä haasteita tämän kehysmietinnön taustalla. Epävarmoista ja -vakaista oloista huolimatta hallitus ei ole antanut periksi vaan on kyennyt tekemään kasvua ja työllisyyttä tukevia ratkaisuja sekä toimia, joilla Suomen kilpailukykyä parannetaan. Julkisen talouden sopeutustoimien lisäksi on panostettava kasvuun ja rakenteellisiin uudistuksiin. Jo tehtyjen toimenpiteiden suunta on oikea, ja hallituksen painotuksista näkee, että ketään ei päästetä syrjäytymään.

Sosialidemokraatit ovat huolissaan pitkittyvän taantuman vaikutuksista sosiaaliseen kehitykseen. Nykyinen hallitus on tehnyt lukuisia päätöksiä, joilla eriarvoisuuden lisääntymistä on ehkäisty. Sosiaalista eriarvoisuutta ja tuloerojen kasvua ehkäisevää talous-, vero-, työllisyys-, sosiaali- ja koulutuspolitiikkaa on jatkettava. Kesän budjettiriihessä on syytä tehdä lisää elvytystoimia ja vahva työllisyyspaketti.

Tämän vuoden alusta käynnistynyt nuorten yhteiskuntatakuu on meille tärkeä hanke, ja hallituksella on oltava valmiuksia tehostaa sen toimia. Nyt sitä vahvistetaan erityisesti lisäpanostuksilla oppisopimuskoulutukseen, työssäoppimisen kehittämiseen ja ammatilliseen peruskoulutukseen.

Kehyspäätöksessä tuetaan myös yritystoimintaa ja elinkeinoelämää monella tapaa. Nyt työnantajilta onkin lupa odottaa aitoja työllisyystekoja. Yhdenkin nuoren palkkaaminen on yhteiskuntavastuullinen teko ja investointi tulevaisuuteen.

Työn tarjonnan ja kysynnän lisääminen on olennaista. Työllistymistä helpotetaan purkamalla kannustinloukkuja. Työn ja perhe-elämän yhteensovittamista edistetään ja asuntopolitiikan uudistus käynnistetään.

Asuntopolitiikalla pitää edistää kohtuuhintaista asumista, työmarkkinoiden toimivuutta ja kaikkien väestöryhmien mahdollisuuksia elämäntilanteeseen sopivaan asumiseen. Tavoitteena on erityisesti pieni- ja keskituloisille suunnattu vuokra-asuntotuotannon lisääminen. Myös erityisryhmille tarvitaan lisää asuntoja eri puolilla Suomea, jotta kyetään vastaamaan muun muassa ikääntyneiden ja kehitysvammaisten asumisen kehittämisen haasteisiin.

Eri kunnissa asuvien ihmisten yhdenvertaisuus on heikentynyt erityisesti perusterveydenhuollon palveluiden saatavuuden suhteen. Kuntapuolen uudistuksessa tulee aidosti kehittää palveluita ja parantaa niiden tuottavuutta. Vaikka kehyspäätöksen suurimmat menosäästöt kohdentuvatkin kuntasektorille, on muistettava myös kuntataloutta parantavat toimet muun muassa verotulomenetysten kompensoimiseksi ja jäteveron tuoton ohjaamiseksi kunnille.

Vaikeinakin talouden aikoina on vahvistettava ennalta ehkäiseviä toimia. Niillä voidaan hillitä julkisten menojen kasvua tulevaisuudessa ja siten saada nyt panostettu euro moninkertaisesti takaisin taloudellisena säästönä, inhimillisestä puolesta puhumattakaan.

Arvoisa puhemies! Kehyspäätöksellä vahvistetaan teollisuuden ja muiden yritysten toimintaedellytyksiä. Äärettömän tärkeää on myös sitoutuminen telakka- ja meriteollisuuden uudistumiseen. Osana rikkidirektiivin kustannusten kompensointia suunnataan panostuksia LNG-infrastruktuurin rakentamiseen. Myös yhteisöveron laskulla pyritään vahvistamaan yritysten investointeja ja luomaan työpaikkoja sekä vauhdittamaan siten talouskasvua. Kasvuyrittäjyyden tukemiseksi käynnistetään mittava kasvurahoitusohjelma pääomasijoitusmarkkinoiden vahvistamiseksi. Lisäksi Tekesin valtuuksia kasvatetaan ja Teollisuussijoituksen pääomitusta vahvistetaan.

On hyvä asia, että tiukasta taloustilanteesta huolimatta koulutuksen laadusta, koulutuspaikkojen riittävyydestä sekä rahoituksesta huolehditaan. Liikennehankkeitten läpivientiä tehostetaan ja liikennepoliittisessa selonteossa nimetyt hankkeet käynnistetään tällä hallituskaudella. Lastensairaalan perustamiskustannuksiin varattiin määräraha, joka mahdollistaa sairaalan rakentamisen.

Arvoisa puhemies! Selonteko on vain osa laajempaa menettelyä. Tulevat lakiesitykset ja talousarviokäsittelyt avaavat yksityiskohtaisemmin kokonaisuutta. Ratkaisujen tulee olla kokonaisuudeltaan työtä ja oikeudenmukaisuutta edistäviä. Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä tukee hallituksen kehysratkaisua.

Maria Lohela /ps(ryhmäpuheenvuoro):

Herra puhemies! Hallitus on kompuroinut kehyspäätöksessäkin. Oli ongelmia tiedotuksen kanssa, osinkoverofarssi ja lopuksi kummasteltiin hallituksen tapaa huomioida vain yhteisöveron laskun dynaamiset vaikutukset — tämä kaikki ennen kuin päästiin itse asiaan eli päätösten sisältöön. Näin ei voi jatkua. Hallituksen on parannettava otettaan ja valmisteltava esityksensä selvästi nykyistä paremmin. Sen te olette velkaa kansalaisille.

Hallitus on toki tehnyt joukon hyviäkin päätöksiä, joista voi mainita panostukset LNG-terminaaliin ja opintotuen sitomisen indeksiin, mutta monessa kohtaa on parantamisen varaa. Nämä puutteet on dokumentoitu yksityiskohtaisesti perussuomalaisten valtiovarainvaliokunnassa jättämään kehysvastalauseeseen.

Mutta se haukuista ja kehuista. Esittelen seuraavaksi keskeisiä kohtia perussuomalaisten kehysvaihtoehdosta.

Vaihtoehtomme perustuu viiden paketin ohjelmaan. Siihen kuuluvat kasvu-, työllisyys-, vero-, energia- ja hyvinvointipaketti. Kasvupakettimme kantava voima on usko Suomeen ja suomalaiseen työhön. Uusimpien arvioiden mukaan valtiontalouden tasapaino ei parane vaan heikkenee. Odotukset ovat olleet liian optimistisia. Tämän takia sopeutamme hallitusta vähemmän kehyskauden alkupuolella, mutta kiristämme tahtia kehyksen loppuvuosina. Tällöin kehyskauden lopussa valtionvelka olisi hallituksen esittämää vaihtoehtoa alhaisempi.

Talouden ja hyvinvoinnin kohentamisessa keskeistä on työllisyys. Porrastaisimme eläkemaksuja niin, että yli 55- ja alle 30-vuotiaiden eläkemaksuja laskettaisiin, ja tämä kompensoitaisiin korottamalla korkeamman työllisyysasteen ikäluokkien maksuja.

Uudistaisimme työkyvyttömyyseläkejärjestelmää kannustavammaksi, jolloin työkyvyttömyyseläkkeellä olevan olisi aina taloudellisesti kannattavaa tehdä myös osa-aikaista työtä. Loisimme automaattisen palkkatukijärjestelmän yli 55-vuotiaille alanvaihtajille sekä kannustaisimme työurien pidentämiseen yli 63-vuotiaiden veroporkkanalla. Oppisopimuskoulutusjärjestelmää tulee kehittää edelleen siten, että siitä tulee todellinen, tehokkaampi väylä työelämään. (Jukka Gustafsson: Näinhän toimitaan!)

Yhteisöveron siirtäisimme 22 prosentin tasolle, kuten Ruotsissa ja Tanskassa. Tukisimme erityisesti pk-yritysten kasvua ja työllistämismahdollisuuksia nostamalla arvonlisäveron alaisen toiminnan alarajaa, toteuttamalla työllistävien pk-yritysten Viron-mallin mukaisen yhteisöverotuksen sekä nostamalla hallitusta enemmän kotitalousvähennyksen määrää. Osinkoverotusta uudistaisimme hallitusta oikeudenmukaisemmin ja kasvua paremmin tukien, sillä verottaisimme pieniä osinkoja hallitusta kevyemmin ja suuria osinkoja hallitusta ankarammin.

Veropakettiimme kuuluu myös arvonlisäveron alennus 1 prosenttiyksiköllä. Rahoittaisimme arvonlisäveron alennuksen palauttamalla Kela-maksu yksityiselle sektorille. Nämä kaksi yksityiskohtaa ovat toisiinsa sidottu kokonaisuus, eli ei ole yhtä ilman toista. Hallitusten esitysten vaikutusarvioiden mukaan tällä tavalla keräisimme valtion kassaan noin 100 miljoonaa euroa enemmän tuloja sekä parantaisimme työllisyyttä noin 5 000 hengellä.

Energiapakettimme tarkoituksena on saada vaihtotase, vientisektorin kilpailukyky sekä ympäristö kuntoon energiapolitiikkaa järkeistämällä. Kohentaisimme vientisektorin kilpailukykyä alentamalla yhteensä 400 miljoonalla eurolla energiaveroja. Verotusta sekä tuki- ja lupapolitiikkaa järkeistämällä parantaisimme kotimaisen energian, kuten turpeen ja pienpuuenergian, asemaa suhteessa kivihiileen ja muuhun tuontienergiaan.

Herra puhemies! Haluamme pelastaa hyvinvointiyhteiskunnan. Perussuomalaisten mielestä kuntien valtionosuuksia pitää lisätä, ei leikata. Vanhuspalveluihin sekä lasten ja nuorten mielenterveystyöhön varaisimme yhteensä 100 miljoonaa euroa hallitusta enemmän ja omaishoidon tukeen tekisimme tasokorotuksen. Hallitusohjelmassakin luvatun asumistukiuudistuksen taas tekisimme jo ensi vuonna, niin myös lapsilisien indeksikorotukset.

Vaikeat ajat vaativat yhteistyötä, rohkeita ja pitkäjänteisiä ratkaisuja poukkoilemisen ja ennakoimattomuuden sijaan.

Herra puhemies! Ehdotan, että eduskunta hyväksyy valiokunnan mietintöön sisältyvän vastalauseen 1 mukaisen kannanoton.

Juha Sipilä /kesk(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minäkin olen huolissani Suomesta. Huono taloudellinen tilanne on vienyt maamme taantumaan, ja työttömyys on kasvanut nopeasti. Vaihtotaseemme kertoo, että kansakuntamme velkaantuu. Hallitus ei saavuta itse asettamiaan tavoitteita. Eilisen Suomen Pankin ennusteen mukaan Suomen julkinen velka nousee jopa 62 prosenttiin bkt:stä vuonna 2015. Ongelmia on siirretty kuntien, työmarkkinajärjestöjen ja seuraavan hallituksen ratkottaviksi. Velkaelvytys ei ole mahdollista, koska syömävelkaa syntyy koko ajan. Meillä kaikilla päättäjillä on nyt peiliin katsomisen paikka.

Kun yrityksessä on taloudellisia vaikeuksia ja tulos tappiolla, mietitään ainakin kolmea asiaa, ensinnäkin myynnin lisäämistä eli valtion budjetissa verotulojen kasvattamista talouskasvun avulla, toiseksi rakenteen saneerausta eli keskittymistä perustehtäviin — rakenneuudistuksiin keskustan eduskuntaryhmä on esittänyt oman vaihtoehtonsa jo viime syksynä — ja kolmanneksi taseen saamista paremmin töihin. (Kari Uotila: Eläkeiän nosto!) Tästä hieman enemmän.

Tavoitteena tulee olla 200 000 uutta työpaikkaa. En ole kuullut tässä salissa juurikaan keskustelua siitä, miten saisimme valtion taseen eli omaisuuden paremmin töihin työpaikkojen luomiseksi. Elvytystä voidaan tehdä ilman velan lisäämistäkin. Keskusta on esittänyt työpaikkojen synnyttämisen vauhdittajaksi yli 3 miljardin euron kasvurahastoa. Yksi suurimmista pullonkauloista uusien työpaikkojen luomisessa kilpailukykymme ohella on rahoitus. Yritykset tarvitsevat oman pääoman ehtoista rahoitusta, niin sanottuja välirahoitusinstrumentteja ja pankkilainaa. Kaikista näistä on pulaa.

Oman pääoman ja välirahoituksen puutteeseen ratkaisumme on esittämämme rahasto. Finnveran valtuuksien kasvattamisella voidaan auttaa pankkirahoituksen saamista. Pankkirahoituksen puute on nyt uusien työpaikkojen syntymisen ja kasvun esteenä. Vakavaraisuusvaatimukset ovat osaltaan johtaneet rahoituksen kiristymiseen.

Arvoisa puhemies! Uskommeko enää suomalaiseen työhön? Tämä kysymys on pakko kysyä hallituksen vähentäessä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiomenoja. Siemenperunoita ei saisi syödä. Seuraavan kerran usko suomalaiseen työhön ja kilpailukykyyn punnitaan hallituksen budjettiriihessä ja syksyn työmarkkinaneuvotteluissa. Työmarkkinaneuvotteluissa tulisi löytää yhteinen sävel pitkäaikaisen maltillisen sopimuksen solmimiseksi. Vetoan osapuoliin ja hallitukseen myös työuraratkaisun puolesta. Sekin on asia, jota ei voi jättää tekemättä. Hallituksen on taas tehtävä budjettiriihessä lukuisia päätöksiä työllisyyden edistämiseksi ja talouspolitiikan kurssin muuttamiseksi.

Arvoisa puhemies! Loppuun vielä muutamia poimintoja.

Kasvurahaston avulla ja vihreän talouden kunnianhimon tasoa nostamalla vaihtotase ja työllisyys korjaantuvat. Uskon, että Suomi voi olla vuonna 2030 öljyvapaa maa ja kotimaisen uusiutuvan energian osuus yli 50 prosenttia sähkön ja lämmön tuotannosta.

Valtion infra Oy:n perustamista on vietävä määrätietoisesti eteenpäin julkisten investointien vauhdittamiseksi. Julkisten investointien ajoituksella voidaan torjua lamaa. Esimerkiksi homekouluja voidaan korjata edullisemmin taloudellisessa taantumassa.

Työttömän aktivoimiseksi olemme ehdottaneet 300 euron työttömyysturvan suojaosaa. Naisvaltaisten alojen työllistämisen esteenä oleva vanhemmuuden kustannusten jakaantuminen on korjattava oikeudenmukaiseksi. Työllistäminen on tapahtunut pääasiassa pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Yhteisöveron alennusta keskusta tukee, mutta kasvanut verokuilu osakeyhtiöiden ja henkilöyhtiöiden välillä on korjattava.

Oppisopimuskoulutukseen tarvitaan reformi. Varsinkin pienet yritykset pitävät nykyistä järjestelmää aivan liian byrokraattisena ja kalliina. Itse käytin 90-luvulla muuntokoulutusta. Uskon sen toimivan hyvin tässäkin teollisessa rakennemuutoksessa.

Kävin perjantaina pitkän keskustelun yrittäjän kanssa, jolla on tuhansia työntekijöitä. Hän kertoi kokeilleensa, miten nuorisotakuu toimii käytännössä. Hän sanoi, että byrokratiaa ei voinut hoitaa sähköisesti ja päätös kesti yli neljä viikkoa. Ei yrittäjä jouda odottamaan työllistämiseen liittyviä päätöksiä viikkokausia. Hän tyrmäsi järjestelmän täysin. Minkä ihmeen takia teemme selvistä asioista niin vaikeita ja nuoret kärsivät?

Arvoisa puhemies! Tässä tilanteessa tarvitaan poikkeuksellista yhteistyötä. Hallitus ei ole lukuisiin tarjouksiimme tarttunut. Kaikesta huolimatta olemme tarvittaessa osaltamme mukana pääjohtaja Liikasen peräänkuuluttamassa yhteistyössä Suomen talouden tervehdyttämiseksi ja laajan yhteiskuntasopimuksen löytämiseksi.

Kari  Uotila /vas(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Viime päivinä on puhuttu paljon tietovuodoista. Julkisuuteen vuoti esimerkiksi Kansainvälisen valuuttarahaston sisäinen dokumentti, jossa IMF kertoo tehneensä vakavia virheitä Kreikan tukipaketeissa. IMF myöntää leikkauspolitiikan haitallisuuden velkamaiden kansantalouksille. Tätä tosiasiaa vasemmisto on pitänyt esillä jo vuosia. Lisäksi IMF myöntää tehneensä liian varovaisen arvion Kreikan bruttokansantuotteen kutistumisesta ja työttömyyden kasvusta. Nämä olivat seurauksia liian kovista leikkauksista. Hitaampi säästöohjelma olisi IMF:n mukaan auttanut Kreikan taloutta, mutta se ei ollut poliittisesti mahdollinen. Kysymys kuuluu nyt, onko meillä poliittista tahtoa hitaampaan talouden tasapainottamisohjelmaan, joka meilläkin olisi talouden pitkän aikavälin kannalta järkevämpää kuin työllisyyttä ja talouskasvua hyydyttävä liian tiukka leikkauslinja.

Arvoisa puhemies! Kaiken viisauden alku on tosiasioiden tunnustaminen. On tunnustettava se, että kaksi vuotta sitten täysin toisenlaiseen talouden tulevaisuusnäkymään perustuneet talous- ja työllisyystavoitteet eivät ole vaalikaudella toteutettavissa ilman vakavien vaurioiden aiheuttamista pidemmän aikavälin kehitykselle. Työttömyyden alentamistavoite, työllisyysastetavoite, alijäämän pienentämistavoite ja ikävä kyllä myös velkaantumisen taittamistavoite ovat karkaamassa. Syyt tavoitteiden karkaamisesta eivät ole, kuten oppositio väittää, hallituksen toimissa, vaan pitkittyneessä ja pahentuneessa maailman ja erityisesti Euroopan talouden taantumassa. (Mauri Pekkarinen: No niinpä tietysti!)

Taloudessa tarvitaan nyt pikaista elvytystä. Elvytystoimia tarvitaan ensi vuoden budjettiin, mutta välittömästi tarvitaan myös tälle vuodelle elvyttävä ja työllistävä lisäbudjetti. Hyvä, että valtiovarainministeri Urpilainen tämän päivän Helsingin Sanomissa tätä lupailikin.

Työttömyyden kasvaessa valtion on investoitava sellaisiin työllistäviin hankkeisiin, jotka olisivat muutenkin lähitulevaisuudessa edessä. Näitä ovat homekoulujen korjaaminen, muu korjausrakentaminen, raide- ja tieverkon rakentaminen, vuokra-asuntotuotanto, ympäristötyöt ja muuhun infraan satsaaminen. Tällaisia hankkeita on pitänyt järkevinä myös valtiovarainministeriön ylijohtaja Jukka Pekkarinen.

Tarvitaan rohkeutta myöntää leikkauspolitiikan negatiiviset vaikutukset, kansantalouden sosiaalisten ongelmien kasvamisesta puhumattakaan. Valtion ei tule pelotella kansalaisia kestävyysvajeella, vaan tulee investoida hyvinvointiin ja työllisyyteen.

Kestävyysvajeeseen on toki puututtava, sillä loputtomasti emme voi lisätä velkaa. Rakenteellisia uudistuksia tarvitaan, mutta niiden ajoittaminen on ratkaisevan tärkeää. Ei saa tehdä nykyisessä taloustilanteessa toimia, jotka pahentavat työttömyyttä, hidastavat kasvua ja aiheuttavat sosiaalisen eriarvoisuuden ja köyhyyden lisääntymistä. Olemme tyytyväisiä mietinnön ponteen, jossa edellytetään hallitusta kiinnittämään vakavaa huomiota pitkittyvästä taantumasta johtuviin sosiaalisiin ongelmiin eriarvoisuuden ja syrjäytymiskehityksen pysäyttämiseksi ja työttömyyden torjumiseksi.

Arvoisa puhemies! Lumet ovat tämänkin kevään osalta sulaneet, mutta Rukan lumilta aikoinaan lähtenyt eläkeiän nostoehdotus ei ole sulanut keskustan tavoitteista. Keskusta nimittäin esittää vastalauseensa ponnessa eläkeiän nostoa. Vasemmistoliiton mielestä työuria ei pidennetä tehokkaimmin eikä oikeudenmukaisimmin eläkeikää mekaanisesti nostamalla. Tärkeintä on keskittyä puuttumaan keskeltä katkeaviin työuriin. Työn ja perheen yhteensovittamista tulee helpottaa, jotta naisten asema työmarkkinoilla paranee ja työurat pitenevät. Miehillä keskeltä katkeavat työurat liittyvät usein miesten huonoon terveyteen. Työurien pidentämiskeskustelussa pitää muistaa sukupuolinäkökulma.

On pakko kysyä keskustalta, kuinka monta vuotta haluatte eläkeikää nostettavan: Yhden vuoden, kaksi vuotta vai enemmän? Lasketteko eliniänodotteen kasvun työeläkejärjestelmän alusta, 60-luvun alkupuolelta, viimeisestä eläkeuudistuksesta vai tästä eteenpäin? (Mauri Pekkarinen: Nyt kannattaisi puhujan mennä asiaan!)

Arvoisa puhemies! Yhteiskunnallisen vakauden ja työllisyyden ja talouskasvun kannalta tuleva työmarkkinaratkaisu on ensiarvoisen tärkeä. Hallituksella ei juurikaan ole veroporkkanoita kauppatavarana, eikä vasemmistoliitto muutoinkaan pidä parhaana hallituksen vastaantulokeinona verotuloja pienentäviä veroratkaisuja. Sen sijaan tulopoliittista kokonaisratkaisua hallitus voi edistää työelämän laatua ja turvallisuutta parantamalla. Hallitus voi näyttää voimakkaan vihreää valoa esimerkiksi työntekijöiden ryhmäkanneoikeudelle tai nollasopimusten poistamiselle.

Meillä on aivan liian paljon työttömiä nuoria. Nykyinen työelämä edellyttää monipuolisia valmiuksia, ja siksi meille vasemmistoliitossa on tärkeää, että varmistetaan nuorten työelämävalmiudet. On parempi olla hankkimassa koulutusta kuin joutua nuorena työttömäksi. Onkin hienoa, että työministeri Ihalainen tuki tänään julkisuudessa vasemmistoliiton ehdotusta oppivelvollisuusiän pidentämisestä. (Ben Zyskowicz: Hän sanoi, että siitä ei ole kyse!)

Osmo Soininvaara /vihr(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Euroopan unionin piti olla hyvinvointivaltioitten linnake maailmankaupassa. Meidän piti näyttää muille, että menestyä voi tinkimättä yhteiskunnallisesta tasa-arvosta ja sivistyksellisistä arvoista. Juuri tällä hetkellä Euroopan esimerkki ei oikein taida vakuuttaa. Yhteiskunnallinen eriarvoisuus ja jopa nälkä ovat Euroopassa lisääntymässä. Monessa maassa ollaan menettämässä kokonainen sukupolvi työttömyydelle. Euroopan kehitys uhkaa vaurioitua vuosikymmeniksi. Kaikki maat maailmassa kärsivät vuoden 2008 talouskriisistä, mutta muut maanosat ovat siitä toipuneet. Vain Eurooppa vajoaa yhä syvemmälle.

Vuoden 2008 rahamarkkinakriisi ja sitä seurannut eurokriisi ovat maksaneet suomalaisille menetettynä tuotantona jo yli 100 miljardia euroa. Summa kasvaa joka päivä noin 100 miljoonalla eurolla, ja vauhti vain kiihtyy. Tästä kärsivät ihmiset ja yritykset, ja siitä kärsii verotulojen hiipumisen kautta julkinen talous. Siksi budjettien laatiminen on niin vaikeata.

Kiitos edellisen vuosikymmenen hyvän politiikan, meillä ei ole ollut kiirettä lyhytnäköisiin rajuihin säästöihin, jotka ovat esimerkiksi Espanjassa tuoneet sosiaalista kurjuutta mutta eivät ole juurikaan tervehdyttäneet valtiontaloutta. Meillä on velanottokykyä ja siten aikaa selvitä kriisistä tekemällä pitkävaikutteisia taloutta vahvistavia rakenteellisia uudistuksia. Vaikka aikaa siis on, sitä ei pidä tuhlata katselemalla, kuinka hiekka valuu tiimalasissa.

1990-luvun laman jälkeen panimme tässä maassa päättäväisesti asiat kuntoon, mutta sen jälkeen valmius pitää hyvinvointivaltion rakenteita ajan tasalla on heikentynyt. Melkein kaikissa taloutta ja yhteiskuntaa mittaavissa kauneuskilpailuissa olemme sijoittuneet kärkipäähän, mutta sijoitukset ovat alkaneet pudota. Maailma muuttuu, ja yhteiskunnan pitäisi muuttua sen mukana.

Euroopan unioni on arvioinut Suomen kestävyysvajeeksi 6,2 prosenttia bruttokansantuotteesta, ja pelkään, että tämä arvio on parempi kuin valtiovarainministeriön arvio. Se on siis 12 miljardia euroa vuodessa. Se on hirvittävän paljon. Tämä vaje on yli kaksinkertainen EU-maiden keskiarvoon nähden, ja se on selvästi suurempi kuin Italian ja Ranskan ja jopa Espanjan kestävyysvajeet. Sitä ei voi kuroa umpeen menoja leikkaamalla ja veroja korottamalla, sillä hyvinvointivaltiosta ei sellaisen kuurin jälkeen jäisi paljon jäljelle. Voisi myös käydä kuten Espanjassa on käynyt: kansa kyllä köyhtyisi, mutta valtio ei rikastuisi.

Aikaikkuna korjata vaje pitkäaikaisin uudistuksin uhkaa sulkeutua. Tarvitsemme varsin nopeasti — siis nopeasti, ei seuraavalla vaalikaudella — rakenteellisia uudistuksia, sellaisia rakenteellisia uudistuksia, jotka lisäävät sekä työn kysyntää että sen tarjontaa. (Mauri Pekkarinen: Aivan oikein! — Ilkka Kanerva: Erittäin hyvä puheenvuoro!) Tulisi päästä opintoihin ilman tahdonvastaisia välivuosia, opinnoista pitäisi valmistua nopeammin, asevelvollisuuden laajuutta ja kestoa pitäisi supistaa, sairauseläkkeelle joutumista tulisi ehkäistä ja eläkkeelle siirtymistä myöhentää ja niin edelleen.

Ennen kaikkea tulisi parantaa huonosti tai vähän koulutettujen ja osatyökykyisten työllisyyttä. Suomessa on suhdanteista johtuen nyt jopa akateemista työttömyyttä, mutta rakenteellinen pitkäaikainen ja vaikea työttömyys kohdistuu lähes pelkästään matalasti koulutettuihin. Työmarkkinamme syrjivät niitä, joiden tuottavuus on alentunut esimerkiksi osaamiseen tai terveyteen liittyvien puutteitten takia. Tässä olemme selvästi muita Pohjoismaita huonompia.

On helpotettava ansiotulojen ja sosiaaliturvan yhdistämistä eikä työnnettävä työelämän ulkopuolelle niitä, joiden tuottavuus ei riitä elämiseen pelkkien ansiotulojen varassa.

On ehdotettu, että työurien pidentämiseksi mahdolliset irtisanomiset tulisi kohdistaa nuoriin ennen ikääntyneitä. Emme voi tätä kannattaa. Ikääntyneiden työttömyys on tietysti ikävä asia, mutta nuoren työttömyys voi syrjäyttää tämän työelämän ulkopuolelle kymmeniksi vuosiksi. Tuollainen sääntö myös lisäisi entisestään ikääntyneiden syrjintää työhönotossa. (Tuija Brax: Just näin!)

On erittäin valitettavaa, että kehysriihessä päätettiin edelleen leikata kehitysyhteistyöstä. Vaikka leikkausta paikataan ohjaamalla päästöhuutokauppatulot kehitysyhteistyöhön, näyttää siltä, että tämä ei riitä saavuttamaan tärkeätä 0,7 prosentin tavoitetta. Erityisesti vuoden 2015 kehitysmäärärahojen määrään on palattava ensi vuoden budjettiriihessä.

Arvoisa puhemies! Moni ajattelee, että ilmastopolitiikasta on syytä tinkiä laman oloissa. Asia on aivan päinvastoin. Yhdysvaltain entinen presidentti Bill Clinton sanoi vuonna 2006 Tampereella, että ilmastopolitiikan edellyttämä teknologinen murros tulee tuottamaan valtavasti taloudellista toimeliaisuutta ja työpaikkoja. Keynesin mukaan laman aikana kannattaa rakentaa vaikka pyramideja. Investoinnit ilmaston hyväksi ovat paljon pyramideja parempi tapa ylläpitää työllisyyttä.

Lopuksi: Suomessa maksetaan runsaasti ympäristön kannalta haitallisia tukia. Niistä valtaosa on verotukia. Karsikaamme vaikka niitä!

Mikaela Nylander /r(ryhmäpuheenvuoro):

Ärade talman! Vårt allra största statsfinansiella problem kan enligt svenska riksdagsgruppens övertygelse sammanfattas i tre ord: hållbarhetsunderskott, hållbarhetsunderskott och hållbarhetsunderskott.

Det är klart att obalansen i statsfinanserna är allvarlig också på kort sikt. Den fortsatta ekonomiska krisen i euroområdet och globalt har satt käppar i hjulen för regeringen då det gäller att uppnå balans i statsfinanserna under denna valperiod. Som finansutskottet i sitt betänkande konstaterar, lyckas regeringen på sin höjd bryta skuldspiralen och vända den nedåt.

Allra allvarligast är ändå läget på lite längre sikt. Här varierar kalkylerna tyvärr på ett oroväckande sätt. Enligt finansministeriets senaste beräkningar uppgår hållbarhetsunderskottet till drygt 4 procent av BNP, vilket motsvarar cirka 8 miljarder euro. EU-kommissionen varnar för sin del för att det kan vara över 6 procent, vilket skulle motsvara inte mindre än 12 miljarder.

Arvoisa puhemies! Perusongelmamme on siis luonteeltaan rakenteellinen eikä suhdanneluonteinen. Valtiovarainvaliokunta hahmottelee jälleen kerran tarvittavia toimenpiteitä, ja luettelo ei ruotsalaisen eduskuntaryhmän näkökulmasta sisällä oikeastaan mitään uutta: Työuria on pidennettävä sitä mukaa kuin elinikä pitenee. Pelkästään lakisääteisen eläkeiän ja todellisen eläkkeellesiirtymisiän nostaminen ei riitä, vaan työelämän aloittamista on aiennettava koulutusta tehostamalla, pienten lasten vanhemmille on tarjottava joustavampia työaikoja, jotta he voisivat työskennellä nykyistä enemmän, työttömyyskausia työtä vaihdettaessa on lyhennettävä ja sairauspoissaolojen suhteen on ryhdyttävä toimenpiteisiin.

Tämä viesti saattaa kuulostaa kovalta, mutta itse asiassa pikemminkin pehmeät menetelmät ovat tarpeen työssäviihtymisen ja työhyvinvoinnin lisäämiseksi. Mutta meidän on myös puututtava niin sanottuihin kannustinloukkuihin, jotka nyt estävät työttömiä ottamasta vastaan tarjottua työtä.

Kaikki tietävät, mitä on tehtävä, mutta ruotsalainen eduskuntaryhmä vaatii nyt tekoja. Tarpeelliset työelämän uudistukset on tietenkin valmisteltava työmarkkinaosapuolten ja valtiovallan välisenä kolmikantayhteistyönä. Mutta on sanottava suoraan: millään osapuolella ei voi olla veto-oikeutta kuinka kauan tahansa.

Ärade talman! En annan metod för att åtgärda hållbarhetsunderskottet är att öka produktiviteten i arbetet, och då särskilt i den offentliga sektorn. Kommunreformen måste leda till en bättre ekonomi. Regeringens beslut om utredningsområden måste utgå från detta, och kommunerna bör stödjas i arbetet med att göra de rätta sakerna så ekonomiskt som möjligt.

Redan en liten ökning av produktiviteten i den offentliga sektorn får en stor gynnsam effekt på hållbarhetsunderskottet i samhällsekonomin. Till exempel en samordning av datanäten kan spara stora resurser.

Ärade talman! Finansutskottet fäster också i sitt betänkande uppmärksamhet vid det riskabla i att räkna med så kallade dynamiska effekter av skattereformer. Det understryker osäkerhetsmomenten i de finanskalkyler som görs. Däremot är dynamik precis vad Finland behöver för att sätta fart på den ekonomiska tillväxten och inte minst exporten. Finansutskottet räknar förtjänstfullt upp de nya områden och produkter Finland bör satsa på. Inte heller den listan är ny, men den tål att upprepas. Nyckelordet är innovationer. Vi behöver robotiseringssatsningar jämsides med ICT-satsningar. Vi behöver innovationscentra runtom i landet.

Arvoisa puhemies! Innovaatiot edellyttävät korkeatasoista koulutusta ja kaikki voimavarat hyödyntävää koulutusjärjestelmää. Nuorisotakuu ja oppisopimus ovat keinoja, jotka on otettava paremmin käyttöön, mutta innovaatiot edellyttävät myös tutkimusta. Ruotsalainen eduskuntaryhmä jakaa valtiovarainvaliokunnan huolen tutkimusmäärärahojen pienenemisestä. Uudelleen arvioitaviin kuuluvat sosiaali- ja terveydenhuollon sektoritutkimuksen määrärahat.

Ärade talman! Svenska riksdagsgruppen vill till slut lyfta fram två utrikes- och säkerhetspolitiska helheter som måste ägnas särskild uppmärksamhet. Det är en skam att biståndsanslagen tillåts minska, och så fort statsfinanserna kan fås i bättre balans måste anslagen åter höjas. Men minst lika viktigt är att regeringen aktivt stöder de förslag till mål för utvecklingen efter 2015 som har lagts fram av en högnivåpanel tillsatt av FN:s generalsekreterare Ban Ki-moon.

Arvoisa puhemies! Puolustusmäärärahat ovat toisena erityisenä huolenaiheenamme. Jollei Puolustusvoimat voi saada seuraavalla vaali- ja hallituskaudella lisämäärärahoja, joiden myös hallitus on todennut olevan tarpeellisia nykyisen puolustusvalmiutemme ylläpitämiseksi, peruslähtökohdat on arvioitava uudelleen. Peruslähtökohtiin kuuluvat yleinen asevelvollisuus, koko maan alueellinen puolustaminen ja sotilaallinen liittoutumattomuutemme. Suomi on siinä mielessä tienhaarassa. (Seppo Kääriäinen: Se kyllä pitää paikkaansa!)

Jouko Jääskeläinen /kd(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Valtiovarainvaliokunnan mietintö asettaa ponsissaan tiukkoja vaatimuksia. Voisin tiivistää ne kolmeksi haasteeksi: on tartuttava hyvinvointia uhkaavien ongelmien ennaltaehkäisyyn, tarvitaan uutta intoa ja sydämenpaloa älykkääseen työhön ja yrittämiseen sekä on tehtävä talouden suuria rakenteita ohjaavia päätöksiä. Ilman näitä päätöksiä meidät muistetaan eduskuntana, joka ei osannut päättää. Mutta myöskään puhumalla ei rahaa luoda. Siksi päätöksien perusteluiksi eivät riitä opposition vastalauseiden listat siitä, mihin pitäisi, tulisi ja voisi lisätä rahaa.

Tapaus Imatra kertoo varhaisesta puuttumisesta. Kaupunki havahtui siihen, että lastensuojelun ja muiden lasten ja nuorten erityispalveluiden kustannukset kasvavat hallitsemattomasti, jopa noin 10 prosenttia vuodessa. Siksi varhaisen tukemisen palveluihin investoitiin erikseen. Vakanssit osoitettiin perhetyöntekijöille äitiys- ja lastenneuvolaan. Kehitettiin hyvinvointineuvola, johon osoitettiin kerralla pysyvä rahoitus. Hyvinvointineuvolan perhetyötä kohdennettiin entistä enemmän erityistä tukea tarvitseville perheille ja annettiin niille riittävän pitkäkestoista kotiin osoitettua apua. Työntekijälähtöisestä perhetyöstä on kuljettu asiakaslähtöiseen perhetyöhön, jossa keskiössä ovat asiakasperheen tarpeet.

Arvoisa herra puhemies! Mitä voisimmekaan sanoa muista sosiaalisista ongelmistamme, joista on muodostumassa taloudellisia ongelmia? Koulutuksellinen syrjäytyminen, huumeet ja päihteet, masennus ja ennenaikaiset eläkkeelle joutumiset — näissä kaikissa tarvitaan ennaltaehkäisyä. Valiokunta on aiheellisesti huolissaan, toteutuuko nuorisotakuu tehokkaasti. Kyseessä on laaja poikkihallinnollinen hanke, joka ei ole vielä kaikin osin päässyt vauhtiin. Valitettavasti heikko talouskehitys on vähentänyt yritysten halukkuutta uusien työntekijöiden palkkaamiseen.

Yhteisöverokannan 4,5 prosenttiyksikön laskulla ja koko osinkoverouudistuksella ei ole merkitystä, ellei kokonaisuus oikeasti lisää yritteliäisyyttä ja poista unteluuden kaltaista lamaantumistamme. Hallituskauden merkittävimmällä ja aikatauluista johtuen viimeisellä keskeisellä verouudistuksella tulee vahvistaa kasvupotentiaalia, vauhdittaa investointeja ja luoda työpaikkoja.

Arvoisa puhemies! Tulopohjaamme jonkin verran vahvistavat terveydelle haitallisten tuotteiden veronkorotukset. Kaikkiin verokysymyksiin, myös veronkiertoa mahdollistaviin yksityiskohtiin, puututaan lakitekstien valmistelussa ja aikanaan eduskunnassa.

Kunnilla on lakisääteisiä tehtäviä yli viisisataa. Karsimiselle olisi tässä tilaa. Kuntatalous kokonaisuutena joutuu parantamaan tuotantoketjuaan, karsimaan hallintoa ja priorisoimaan tehtäviä. Tämä ei saa tapahtua pienen ihmisen kustannuksella. Emme sulje silmiä todellisuudelta. Kuntatalous ei ole tarkastelujaksolla tasapainossa millään mittarilla arvioituna, koska vuosikate ei riitä kattamaan edes poistoja. Kuntauudistuksen tärkein tehtävä ei olekaan piirtää kuntarajoja uusiksi vaan kohdentaa resurssit keskeisiin tehtäviin. Nykyisillä eväillä kuntien veroprosentteja uhkaa jatkuva korotuspaine.

Valiokunta edellyttää, että kevään 2014 riihessä otetaan kantaa eläkejärjestelmän uudistamista koskevaan selvitykseen. Siihen hallitus on sitoutunut EU 2020 -strategian mukaisessa kansallisessa toimintaohjelmassa. Toinen vielä vakavampi vaatimuksemme on, että hallitus pitää huolta siitä, että valtion velkasuhde suhteessa kansantuotteeseen oikeasti kääntyy laskuun vuonna 2015.

Arvoisa herra puhemies! Erityisen haastavaa on, että tien- ja väylienpidossa on rakenteellista alijäämää. Tätä hankaloittaa uusien enimmäismassojen ja -mittojen käyttöönotto, joka vaatii investointeja. Arvio muutoksen hyödyistä ja vaikutuksista on syytä täsmentää pian. Perusväylänpito on joutunut kovasti joustamaan, vaikkakin saa nyt lisärahaa.

Rajavartiolaitoksen lisärahoitus on erittäin tervetullut, ja se mahdollistaa itärajallamme sujuvamman rajanylityksen alati kasvavalle rajaliikenteelle. Samalla voimme parantaa turvallisuutta. Panostukset rajaliikenteen parantamiseen tuottavat itsensä takaisin kasvavina matkailijavirtoina ja investointeina erityisesti itäisissä maakunnissamme. Viime vuonna itärajan ylitti 12 miljoonaa henkilöä.

Hallituksen esittämät korjausliikkeet koulutuksen ja opetuksen rakenteisiin ja rahoitukseen ovat välttämättömiä. Puolustusministeriön supistuva menokehys aiheuttaa vakavia haasteita materiaalin hankintaan ja ylläpitoon vuoden 2015 jälkeen. Kestävyysongelma koskee myös maataloutta, jos emme kykene säilyttämään asemiamme EU:n tukineuvotteluissa ja kustannukset samaan aikaan edelleen kohoavat. Molemmilla lohkoilla sekä edunvalvonnan että tilanteiden arvioinnin tulee olla korkealla ammatillisella tasolla.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat! Pääjohtaja Erkki Liikasen hengessä on sanottava, että mielestäni on hyvä, että käymme eduskunnassa avoimesti keskustelua Suomen talouden tilasta ja haasteista. Nimittäin tilanne on vakava, ja on hyvin tärkeää, että me voisimme löytää eduskunnassa yhteisen näkemyksen niistä toimenpiteistä, joilla me edessä olevat haasteet voimme voittaa.

Eduskuntaryhmien puheenvuoroissa nousi monia tärkeitä asioita esille. Ehkä kiinnitän tässä tilanteessa huomiota kolmeen sellaiseen kokonaisuuteen, joissa mielestäni opposition ja myöskin hallituksen näkemykset yhtyvät. Ensimmäinen niistä on se, että me tarvitsemme vahvaa kasvu- ja työllisyyspanostusta. Toisaalta minä olin iloinen myöskin siitä, että nuorisotakuu mainittiin lähes jokaisessa ryhmäpuheenvuorossa ja sen merkitystä osaamisen ja sivistyksen vahvistamiseen Suomessa pidettiin tärkeänä. Ja ehkä kolmas asia, joka yhdisti myöskin puheenvuoroja, oli se, että meidän täytyy suhtautua kestävyysvajeeseen vakavasti ja meidän täytyy kyetä tekemään sellaisia rakenteellisia uudistuksia, joilla me pystymme myöskin kestävyysvajetta umpeen kuromaan. (Ben Zyskowicz: Miksi te ette tee niin?)

Arvoisa puhemies! Suomen taloustilanne on nyt vaikea. Me saimme eilen Suomen Pankin tuoreimman ennusteen, jonka mukaan talouskasvu jää ensi vuonna vain 0,7 prosenttiin ja itse asiassa tänä vuonna talous supistuu 0,8 prosenttia. Valtiovarainministeriöltä tulee vielä ennen juhannusta uusi ennuste, mutta ei ole varmasti liioiteltua sanoa, että odotan — en ole nähnyt tuon ennusteen sisältöä, mutta odotan — että tuo sisältö tulee olemaan varsin samansuuntainen.

Kansainvälinen valuuttarahasto on arvioinut maailmantalouden toipumista kolmivaiheisena, eli maailmantalous toipuu kolmivaiheisesti. Ensimmäisessä ryhmässä ovat nousevat taloudet, muun muassa Kiina, Intia, missä talouskasvu on vahvaa. Toisessa kategoriassa ovat toipuvat taloudet, muun muassa Yhdysvallat, missä työttömyys on kääntynyt laskuun ja missä talouskasvu on jo oraalla. Sitten valitettavasti kolmas kategoria maita ovat maat, jotka ovat edelleenkin talouskriisin keskellä, ja tässä tietenkin merkittävänä alueena on euroalue. Tämä kaikki yhdessä johtaa siihen, että maailmankauppa on hidasta, teollisuusmaiden kauppa on supistunut, kaupan painopiste on siirtynyt entistä enemmän kehittyviin maihin ja toisaalta vastaavasti Euroopassa teollisuustuotanto on laskenut ja työttömyys edelleen kasvanut.

Jos me katsomme Suomen työllisyystilannetta, niin vuonna 2013 huhtikuussa eli tämän vuoden huhtikuussa meillä oli työttömiä 239 000, mikä oli 13 000 enemmän kuin vuosi sitten. Emme voi puhua mistään dramaattisesta muutoksesta, mutta se, mikä huolestuttaa, on nimenomaan tämä kehitys. Eli viimeisen puolen vuoden ajan työttömyys on ollut nousussa, ja ikään kuin tätä kehitystä meidän täytyy nyt pystyä myöskin hallituksen toimenpitein kääntämään.

Arvoisa puhemies! Olen aikaisemmin jo puhunut siitä, että Suomessa me olemme oikeastaan keskellä talouden kolmoishaastetta. Olemme hankalassa suhdannetilanteessa, jota äsken kuvasin, me olemme myöskin keskellä meidän teollisuutemme rakennemuutosta — Suomessa on kadonnut viimeisen 10 vuoden aikana yli 100 000 teollista työpaikkaa — ja me olemme myöskin julkisen talouden kestävyysvajeen edessä. Tästä syystä hallitus kehysriihessään omissa päätöksissään pyrki löytämään vastauksia kaikkiin näihin kolmeen talouden haasteeseen, ja ehkä se yhdistävä tekijä, joka hallituksen toimia ja politiikkaa linjaa, on työ. Eli me pyrimme löytämään sellaisia toimenpiteitä, joilla me voimme vahvistaa työllisyyttä Suomessa, synnyttää uusia työpaikkoja ja myöskin nostaa työllisyysastetta.

Yksi konkreettinen toimi oli se, että me laskimme yhteisöverokantaa. Päätimme laskea yhteisöveron 20 prosenttiin. Tämän toimen tavoitteena oli rohkaista yrityksiä kasvuun, investointeihin, työpaikkojen luomiseen ja toisaalta myöskin palkanmaksuvarasta huolehtimiseen. Tästä syystä me halusimme siirtää verotuksen painopistettä tuloksen verotuksesta ulos jaetun voiton verottamiseen, jonka yhteydessä karsimme erilaisia sekä meno- että veropuolen yritystukia mutta myöskin toisaalta kiristimme osinkoverotusta, niin kuin eduskunnassa hyvin tiedetään, lähes 400 miljoonalla eurolla.

Sitten voimme miettiä, millä me vastaamme meidän teollisuutemme rakennemuutokseen. Viittasin äsken siihen pitkään trendiin, joka teollisuudessa on ollut jo näkyvissä. Tämä ei ole tapahtunut millään lyhyellä aikavälillä tämän hallituksen aikana, vaan tämä on jo yli 10 vuotta jatkunut trendi, jossa me olemme menettäneet teollisia työpaikkoja. (Mauri Pekkarinen: Teollisuustuotanto on kasvanut!)

Tämä hallitus totesi puoliväliriihen yhteydessä ja myöskin kehysriihen yhteydessä, että me sitoudumme siihen tärkeään periaatteeseen, ettei teollisuudelle enää lisätä kustannuksia hallituksen päätöksin ja toimin. Minusta tämä periaatelinjaus on teollisuuden kannalta hyvin tärkeä. Sen lisäksi me päätimme toimenpiteistä, joilla kompensoidaan rikkidirektiivin voimaantuloa ja siitä aiheutuvia kustannuksia. Me päätimme panostaa infrastruktuuriin, mikä on myöskin elinkeinoelämän toimintaedellytysten ja teollisuuden toimintaedellytysten näkökulmasta tärkeää, muun muassa sillä, mihin puheenjohtaja Sasi aikaisemmin viittasi, eli me käynnistämme kaikki liikennepoliittisessa selonteossa päätetyt hankkeet, samoin panostamme runsaat 100 miljoonaa euroa nesteytetyn maakaasun infrastruktuuriin, ja, niin kuin eduskunta tietää, vastikään toimme tänne myöskin lisätalousarvion, jossa muun muassa tuemme telakkateollisuutta, meriteollisuutta ja sitä kautta pyrimme huolehtimaan myös sen alan toimintaedellytyksistä ja työpaikoista. (Mauri Pekkarinen: Se ei ole mitään uutta!)

Mutta sen lisäksi tarvitaan panostuksia uuteen — edustaja Pekkarisen välihuuto oli siinä mielessä hyvin ajankohtainen — eli meidän täytyy myöskin synnyttää uusia kasvualoja, ja tästä syystä hallitus panostaa kasvurahaston kautta informaatio- ja kommunikaatioaloille ja siemenvaiheen yrityksiin. Se on mielestäni hyvin tärkeää, ja olen erittäin iloinen siitä, että Pekka Ala-Pietilän johdolla tehty huolellinen työryhmätyö on saanut laajan poliittisen tuen eduskunnassa myöskin opposition puolelta ja näitä työryhmän esityksiä myöskin hallitus on hyvin määrätietoisesti eteenpäin viemässä. Lisäksi annoimme mahdollisuuden kotitalouksille edistää työllisyyttä sillä, että kotitalousvähennyksen enimmäismäärä nousi 2 400 euroon.

Arvoisa puhemies! Niin kuin täällä moni puheenvuorossansa totesi, nuoret ja nuorten hyvinvointi on keskeinen kysymys myöskin Suomen tulevaisuuden näkökulmasta. Hallituksen yksi kärkihanke on nuorisotakuu, sen toimeenpaneminen ja siitä huolehtiminen. Sen ohella on tietenkin tärkeää myöskin kannustaa ja luoda edellytyksiä osatyökykyisten nykyistä parempaan työllistymiseen sekä maahanmuuttajien kotoutumiseen, jotka molemmat omalta osaltaan ovat tärkeitä toimia nimenomaan työllisyysasteen nostamisen näkökulmasta. Tähän liittyvät myöskin toimet, joita hallitus teki kehysriihessään oppisopimuskoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen kehittämiseksi.

Sitten, puhemies, tästä kestävyysvajeesta ja siihen liittyvistä isoista haasteista. Niin kuin sanoin, hallitus kehysriihessään teki myöskin päätöksiä, joilla olemme vastaamassa suureen haasteeseen, joka meille syntyy väestön ikääntymisen myötä. Sinällänsä on hienoa, että suomalaiset elävät entistä pidempään, mutta valitettavasti se myöskin lisää kustannuksia ja aiheuttaa tässä suhteessa meidän julkiselle taloudelle haasteita. Me teimme päätöksiä, joilla me pyrimme nostamaan työllisyysastetta niin työuran alkuvaiheessa kuin keskivaiheessa — muun muassa joustavan hoitorahan myötä kannustamme äitejä ja isiä, pienten lasten vanhempia yhdistämään työntekoa ja lasten kanssa vietettyä aikaa nykyistä paremmin — eli myöskin tukemaan osa-aikatyötä, joka ehkä pienten lasten vanhempien kohdalta ei tänä päivänä ole niin yleistä kuin se voisi olla. Toisaalta teimme myöskin opintotukeen uudistuksia, ja tällä opintotukijärjestelmän uudistamisella tietenkin pyrimme siihen, että opiskelijat voisivat opiskella päätoimisesti ja myös valmistua nykyistä nopeammin.

Toisaalta tuottavuuden kasvu on ihan merkittävä tavoite kestävyysvajeen umpeen kuromisen näkökulmasta, ja, niin kuin tiedämme, — ja eilen salissa käytiin siitä pitkä keskustelu — sekä kunta- että sote-uudistus ovat tasa-arvouudistuksia mutta ovat myöskin tuottavuuden parantamisuudistuksia, joilla me pyrimme omalta osaltamme vastaamaan siihen tarpeeseen, (Mauri Pekkarinen: Riippuu ihan, miten ne tehdään!) joka meillä julkisen sektorin tuottavuuden parantamisen osalta on olemassa.

Mutta ehkä se iso kysymys, arvoisa puhemies, työllisyysasteen parantamisen osalta, johon hallituksen täytyy löytää myöskin konkreettisia uusia lääkkeitä, on ikääntyneiden työntekijöiden työllisyysasteen nostaminen. Se on mielestäni erittäin merkittävä asia, kun haluamme pidentää työuria. Toisaalta meillä on nuorisotakuu, jolla me pyrimme saamaan nuoret työelämään nykyistä paremmin, mutta samaan aikaan pitää huolehtia siitä, että ikääntyneiden työntekijöiden työllisyysastetta nostetaan. Tästä syystä onkin mielestäni selvitettävä kaikki erilaiset vaihtoehdot ikääntyneiden irtisanomissuojan parantamiseksi, mutta niin, että nuoria ja ikääntyneitä ihmisiä ei aseteta vastakkain. Molemmat ovat hyvin haavoittuvassa asemassa työmarkkinoilla, ja sen takia heitä ei pidä asettaa vastakkain, mutta on hyvä asia, että työ- ja elinkeinoministeriö on nyt päättänyt tehdä selvityksen siitä, millaisia vaihtoehtoisia keinoja voidaan harkita ikääntyneiden työsuhdeturvan parantamiseksi ja sitä kautta työllisyysasteen nostamiseksi.

Arvoisa puhemies! Hallitus on myös sitoutunut velkasuhteen taittamiseen. Me olemme pyrkineet tekemään päätöksiä, hyvin kipeitä sopeuttamispäätöksiä, niin, että ne eivät kohdistu kaikista heikoimmassa asemassa oleviin ihmisiin. Nyt kehysriihen yhteydessä teimme päätöksiä 600 miljoonan euron lisäsopeutuksesta. Mielestäni on hyvin tärkeää, että näiden sopeutustoimien joukossa ei ole leikkauksia perusturvaan, ei ole arvonlisäveron korotusta, ja mitä tulee keskusteluun alennettujen arvonlisäkantojen nostamisesta, niin ehkä on hyvä tässä yhteydessä todeta, että hallitus ei ole valmistelemassa esitystä alennettujen arvonlisäverokantojen nostosta. Minusta on hyvä asia, että Suomessa käydään keskustelua, (Mauri Pekkarinen: Tehän nostitte jo!) virkamiehet valmistelevat erilaisia talouspoliittisia puheenvuoroja, mutta se esitys ei kuulu tämän hallituksen agendalle. (Ben Zyskowicz: Hyvin torjuttu!)

Aivan lopuksi: Mielestäni kuten kehysriihessä, jo tänne tuodussa lisätalousarviossa mutta myös syksyn budjettiriihessä, johon hallitus kohta valmistautuu, on tärkeää, että me laitamme kaikki paukut työllisyyteen. Työllisyysaste on tärkein mittari. Työllä turvataan toimeentulo ja myöskin nostetaan Suomi uuteen nousuun.

Ehkä lopetan siihen, mistä aloitin, eli pääjohtaja Liikasen konsensuspuheenvuoroon. Minusta Suomi tarvitsisi nyt työllisyyssopimuksen, sellaisen maltillisen työmarkkinaratkaisun, jossa toisaalta palkansaajaliike on valmis tulemaan vastaan maltillisessa palkkaratkaisussa, elinkeinoelämä olisi valmis tulemaan vastaan työllisyyssitoumuksella eli he olisivat valmiita sitoutumaan työllistämään, hallitus olisi valmis tulemaan vastaan omalta osaltaan, ja siihen yhteyteen voitaisiin myös kytkeä täsmätoimia työllisyyden tukemiseksi hyvin nopealla aikavälillä. Toivon, että tämä ajatus saisi myöskin oppositiolta tukea ja että työmarkkinajärjestöistä löytyisi yhteistyön henkeä työllisyyssopimukselle. (Mauri Pekkarinen: Uskomaton toive!) Mielestäni se olisi kansakunnan etu.

Marjo Matikainen-Kallström /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Mielestäni nyt olisi nimenomaan korkea aika tämän menneisyyden haikailun ja nykyhetken voivottelun sijaan katsoa todella tulevaisuuteen, katsoa eteenpäin. Tähän maahan on saatava innostava ilmapiiri, semmoinen, jossa me uskallamme kokeilla, innovoida, pilotoida ja myöskin valtio uskaltaa lähteä riskillä katsomaan, mitä uutta voisimme saada. Nyt käy liian usein tässä vallitsevassa ilmapiirissä, että monet hyvät ajatukset kuolevat heti lähtökuoppiinsa. Herää kysymys, onko meillä myöskin riittävästi tai liian paljon säätelyä. Olemmeko säätely-yhteiskunta? Olisiko meillä aika purkaa sitä ylimääräistä säätelyä ja uskaltaa tehdä asioita toisin esimerkiksi tuottamalla ihmisille uudenlaisia palveluja, niitä meidän hyvinvointipalveluja, aivan toisella tavalla ilman valtavaa sääntelyä?

Heli  Paasio /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Opposition puheenvuoroja kuunneltaessa täällä tulin miettineeksi vain sitä, että niissä vannotaan ehkä paremmin, että velkaa otetaan vähemmän kuin hallituksessa tai taloutta hoidetaan paremmin, mutta hankkeet näyttävät kuitenkin olevan mitoitettuja ihan toiselle mittakaavalle kyllä siinä kohtaa. Kun ruvetaan laittamaan hintalappuja oppositiopuolueiden esityksille, niin epäilen, että teoriat ja käytännöt tahtovat mennä pikkuisen ristikkäin. Mutta se, mikä tässä salissa on ollut huomattavan yhtenäistä, on se, kuten ministeri Urpilainenkin sanoi, että kaikki ovat samaa mieltä. Me tarvitsemme työtä, me tarvitsemme työn kautta hyvinvointia, me tarvitsemme verotuloja, joilla ylläpidetään tätä yhteiskuntaa. Sitä suuremmalla syyllä olen miettinyt tässä, miksi ihmeessä me väännämme yhä täällä kättä siitä, onko hyvä vai huono. Hallitus on tehnyt toimia. Niitä tullaan tekemään yhä jatkossa. Täytyy sanoa oppositiolle, että tulkaa mukaan niihin hankkeisiin. Turha sanoa, että tämä ei kelpaa, tämä ei kelpaa. Parannetaan sitten jotain, mitä hallituksella on esittää, mutta tulkaa mukaan ja muistakaa ottaa realismi tähän kaikkeen myös mukaan. (Välihuutoja perussuomalaisten ja keskustan ryhmistä)

Maria Lohela /ps(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Tilanne on todellakin vaikea, kuten ministeri Urpilainen äsken puheessaan hyvin kuvasi. Sille on tehtävä jotain nopeasti, ennen kuin siitä tulee paha.

Yleisenä huomiona näistä hallituksen esityksistä tai sitten tästä meidän vaihtoehdostamme haluaisin sanoa sen, että kaikilla ratkaisuilla, olivat ne sitten mitä tahansa, on hyviä vaikutuksia ja huonoja vaikutuksia. Jos joku ei juuri tällä hetkellä toimi, on oltava kenties valmis tekemään sitten radikaalejakin muutoksia ja sisäistettävä se riski, että tällä uudella ratkaisulla voidaan saada aikaan sitten jotakin enemmän hyvää, parempaa hyvää. Tähän minun mielestäni sopii oikein hyvin se, mitä edustaja Matikainen-Kallström sanoi ensimmäisessä puheenvuorossaan, että tarvitaan ennakkoluulottomuutta ehdottomuuden sijaan, ja olen siitä aivan samaa mieltä, että ennakkoluulottomasti kannattaisi myös tutustua perussuomalaisten ohjelmaan, jos ei muuten, niin vähintään sitten peräänkuulutetun yhteistyön hengessä.

Juha Sipilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Positiivista tässä keskustelussa on se, että nyt alkaa olla suurin piirtein samanlainen tilannekuva siitä, missä mennään. Me tarvitsemme kokeiluja, me tarvitsemme innostusta, me tarvitsemme myöskin normien purkua, niin kuin edustaja Matikainen-Kallström totesi.

Minulla olisi kaksi kysymystä pääministerille, ensinnäkin se, että kun me tiedämme nyt, että talous menee alaspäin ja tilanne on huonompi kuin kehyksessä kerrotaan, miksi siirretään niitä päätöksiä ensi kevääseen. Menetettyä aikaa ei saada takaisin. Rahaa voidaan saada mutta aikaa ei saada.

Toinen kysymykseni: En saanut täällä kyselytunnilla vastausta siihen, kun kuulutan, että meidän pitäisi saada taseet töihin, omaisuus töihin, ja olemme ehdottaneet sinne sitä omaa rahastoa. Huolestuneena katsoin Solidiumin tilinpäätöstä, että velkaantumista oli tapahtunut myöskin Solidiumin kautta viime tilikaudella, 600 miljoonaa oltiin otettu sieltä meidän taseestamme. Sitä ei saisi käyttää alijäämän paikkaamiseen vaan se pitäisi käyttää siihen, että sekin tase saadaan töihin uusien työpaikkojen luomiseksi.

Kari Uotila /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Sipilä totesi puheenvuorossaan, että velkaelvytykseen ei ole varaa. Toisaalta keskustan vastalauseessa todetaan, että valtio saa lähes nollakorolla rahaa markkinoilta ja tätä rahaa pitäisi saada tie- ja väylähankkeisiin ja erilaisiin korjaustarpeisiin, sellaisiin, jotka joka tapauksessa olisivat jossain vaiheessa edessä, elikkä aivan niihin, mitä omassa puheenvuorossani myöskin korostin. Onko keskusta nyt valmis ottamaan myöskin elvytystä varten velkaa vai ei?

Sitten kysyisin valtiovarainministeriltä: tämä työllisyyssopimus ja laajan yhteisymmärryksen hakeminen kaikilta osapuolilta niiden keinojen etsimiseen, millä tästä päästään eteenpäin, on tosi tärkeää, mutta kun olette julkisuudessa todennut, että aika pikaisesti hallitus valmistelee työllistävää lisäbudjettia jo käytännössä elo—syyskuulle, niin miten on mahdollista, että työmarkkinaosapuolet tai tämä muu osapuolijoukko ehtisivät tässä aikataulussa mukaan, vai onko ajatus, että tehdään niin hyvä lisäbudjetti, (Puhemies koputtaa) että sillä suorastaan imuroidaan kaikki innokkaasti mukaan?

Osmo Soininvaara /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä keskustan taseet töihin -argumentoinnissa voin jotenkin ymmärtää sen rahaston, jos uskoo valtion siunauksellisuuteen yritysrahoituksessa, mutten ollenkaan ymmärrä, miksi aikana, jolloin valtio saa lainaa negatiivisella reaalikorolla, pitäisi myydä tuottavaa omaisuutta tämän rahoittamiseksi. (Kari Rajamäki: Hyvä kysymys!) Miten se sitä tasetta parantaa, että tuottavaa omaisuutta myydään, verrattuna siihen, että otettaisiin miinuskorolla velkaa?

Sitten, arvoisa puhemies, minä olen hyvin tyytyväinen siihen, että valiokunnan mietinnössä korostetaan sitä, että tehtyjä päätöksiä STM:n tutkimuslaitosten osalta täytyy vielä tarkistaa. Yksi osa tätä tarkistusta voisi olla myös se, että rohkaistaisiin ja sallittaisiin näitten tutkimuslaitosten hankkia itse rahoitusta myös ulkomailta ja mielellään aika hyvällä katteella, jotta kaikkea toimintaa ei aina pitäisi valtion budjetista rahoittaa.

Mikaela Nylander /r:

Talman! Hållbarhetsunderskottet är en enorm utmaning för vår välfärd. Vi behöver förlängda arbetskarriärer för att vi ska klara av att finansiera välfärden. Det handlar alltså om att finansiera hela det system vi har värnat om och som vi tror på.

Puhemies! Tarvitsemme rakenteellisia uudistuksia, ja olen iloinen, että valiokunta on myös vahvasti omassa mietinnössään painottanut tätä puolta. Suomen haasteet ovat rakenteellisia eivätkä niinkään suhdanneluonteisia. On äärimmäisen tärkeätä, että hallitus ensi keväänä ottaa kantaa siihen, mihin suuntaan eläkejärjestelmäämme kehitetään, jotta työurat todella pitenevät. Tämä jos mikään on kohtalon kysymys koko hyvinvointivaltiollemme.

Jouko Jääskeläinen /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Käsitykseni mukaan ikääntyminen on suurin eurooppalainen ongelma ja kysymys: meillä on kohta selvästi puutetta käsistä, jaloista, tekijöistä. Tämä heijastuu myöskin ajattelutavassa työnteon innosta. Kyllä me tarvitsisimme semmoista aika lämmintä sydäntä ja intoa työntekoon, yrittämiseen isänmaan asialla ja kohtuullisella verotuksella; verotuksen korottamiseenhan ei varmaan tässä enää ole asiaa eikä perustetta, jos aiomme ylläpitää työllisyyttä. Minusta on nyt mielenkiintoista, että täällä on ilma sakeanaan ehdotuksia kansallisesta sopimisesta. Ei tästä puutu kuin tuleminen enää: että tullaan ja sovitaan siitä kansallisesta sopimisesta.

Toinen asia, johon minä en nyt kyllä saa millään selvyyttä: Yhdyn edustaja Uotilan kysymykseen tästä keskustan linjasta, että pitääkö nyt siis ottaa lisää velkaa vai eikö pidä ottaa lisää velkaa. Ihan aidosti — en kysy tätä poliittisista syistä, vaan koska tämä rupeaa vähän ahdistamaan. Vastalauseissa on monia ehdotuksia, mihin pitäisi lisätä, ja sitten täällä kuitenkin linja on toinen, mutta ehkä me tänään sen tarkan vastauksen kuulemme.

Jyrki Yrttiaho /vr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Työttömien määrä on yli 90 000 suurempi kuin kriisin edellä viisi vuotta sitten. Nuorten ja pitkäaikaistyöttömien, erityisesti yli kaksi vuotta työttömänä olleiden, lukumäärä kasvaa vauhdilla. Niin ikään 60 vuotta täyttäneitä työttömiä on nyt 40 000, kolminkertainen määrä vuoteen 2009 nähden.

Mutta miten hallitus panostaa työllistämiseen? Palkkaperusteinen työllistäminen on vähentynyt vuodesta 2011. Oikeaa palkkaa saavien työllistettyjen lukumäärä on ennätyksellisen alhaalla 25 vuoteen, vain 28 000 on palkkaperusteista työllistettyä. Missä ovat, ministeri Urpilainen, hallituksen todelliset paukut työllisyyteen ja työllistämiseen? Näiden lukujen valossa panokset ovat varsin pienet.

Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Keskusta ei ota syömävelkaa. Sen takia esitämme, että suuriin investointeihin loisimme Infra Oy:n, jonka kautta pystytään erittelemään budjetissa syömävelka ja Infra Oy:ssä investointivelka. Todennäköisesti silloin myös hallituspuolueiden edustajat pystyisivät päättelemään, kuinka paljon otamme syömävelkaa ja paljonko otamme velkaa tulevaisuudessa itsensä maksaviin työllistäviin investointeihin.

Arvoisa puhemies! Rahoituksen saanti on työllistävien pk-yritysten kasvun ja työllistämisen suurimpia esteitä. Siihen keskusta esittää tätä rahastomallia. Edustaja Soininvaara ihmetteli, miksi tuottavaa omaisuutta pitää myydä. Jos myymme TeliaSoneran osakkeita, niistä saamme kyllä tällä hetkellä osinkotuloja, mutta ei TeliaSoneran osakkeiden omistaminen tuo Suomeen yhtään kaivattua työpaikkaa. Jos sama raha sijoitetaan kasvuyrityksiin, tulee kasvua ja uutta työtä.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ihan kylmäävät hallituksen nykyiset leikkauslistat, ja heti keväällä 2014 lienee tulossa uusia leikkauslistoja. Hallitus leikkaa kunnilta valtionosuuksia liki 900 miljoonaa euroa vuosina 2014—2017. Perussuomalaiset on todella huolissaan siitä, kuinka meidän pienituloisten lapsiperheiden käy, kuinka käy pienituloisten eläkeläisten, pienituloisten työttömien ja pienituloisten opiskelijoiden.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaisilla on oma vaihtoehto. (Matti Saarinen: Letkut irti!) Suomi on yksi OECD-maiden epätasa-arvoisimpia maita, mitä tulee terveydenhuoltojärjestelmään, ja rikkaiden ja köyhien terveyserot Suomessa ovat länsimaiden jyrkimpiä. Tähän ongelmaan pitäisi välittömästi puuttua, ja perussuomalaiset esittävätkin, että kunnille myönnettäisiin valtionosuuksia vuositasolla 300 miljoonaa euroa (Puhemies koputtaa) enemmän, jotta köyhien tilannetta voitaisiin helpottaa.

Petteri Orpo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin haluaisin myöskin vielä kuulla hieman lisää tästä keskustan linjasta, että otatteko te nyt lisää velkaa vai ette. Jos teidän vastalauseeseenne perehtyy, niin sen perusteella ei voi tulla muuta ajatusta kuin että lisää velkaa otetaan ja runsaasti. Edustaja Sipilä, sitä vastoin sanoitte tässä kyllä linjakkaasti, että velkaantuminen on saatava kuriin. Tässä on selkeä ristiriita.

Arvoisa puhemies! Päätöksiä Suomen tulevaisuudesta ei tehdä pelkästään tässä salissa, ja ne eivät riitä. Syksyllä on työmarkkinaosapuolten vuoro näyttää, miten he osallistuvat näihin talkoisiin. Kilpailukyvyn ja ostovoiman on puhallettava samaan hiileen ja on löydyttävä ratkaisu, joka lisäisi työmäärää Suomessa. Voi olla, että palkankorotukset auttaisivat ja parantaisivat jonkun porukan asemaa, mutta samalla se löisi korville kansantalouden kokonaisuutta. Syksyn kierroksella ei saa unohtaa niitä, jotka eivät ole työmarkkinapöydissä, ennen kaikkea työttömiä, nuoria ja yrittäjiä. Pitää löytyä ratkaisu, joka on kokonaisuutta tukeva, (Puhemies koputtaa) ja mielestäni hallitus voisi maltillista ratkaisua olla veronkevennyksillä tukemassa.

Jouni Backman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomessa on puhuttu viime aikoina rytminmuutoksesta. Nyt sitä tarvitaan myös talouteen. Hallitus on omalta osaltaan tehnyt paljon hyviä toimenpiteitä rytminmuutoksen aikaansaamiseksi.

Kun talous on myös psykologiaa, niin tässä on se ongelma, että ennen kuin hallituksen linjaamat, päättämät toimenpiteet ovat edes astuneet voimaan, vaaditaan uusia toimenpiteitä. Tässä mielessä toivoisi tietysti, että esimerkiksi suomalainen elinkeinoelämä, työnantajat, vastaa huutoonsa ja ryhtyy niihin toimenpiteisiin, joihin hallituksen hyvät esitykset antavat mahdollisuuden, elikkä investoimaan, työllistämään. Juuri nyt kannattaa tehdä investointeja, koska korkotaso on alhainen. Nyt pystyy tekemään edullisia investointeja siihen tulevaan nousuun, joka joka tapauksessa jossain vaiheessa tulee.

Haluan myös yhtyä niihin ihmettelyihin, joissa todetaan täällä, että keskustan rytminmuutos tarkoittaa sitä, että joka toinen päivä vaaditaan velkaa ja joka toinen päivä sitä ollaan maksamassa pois. Ja tänään ollaan kaksilla rattailla: samana päivänä toiset teistä, puheenjohtaja Sipilä, vaativat velkaa vähennettäväksi, toiset otettavaksi lisää.

Timo Kalli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Me kaikki olemme sitä mieltä, että Suomeen tarvitaan lisää uusia työpaikkoja. Tilanne kuitenkin on niin, että kansainvälisestä talouskriisistä johtuen pankit Suomessa edellyttävät yrityksiltä entistä vahvempia taseita ja tämän johdosta yritykset eivät kykene investoimaan eivätkä työllistämään ihmisiä.

Jotta halutaan uusia työpaikkoja, se edellyttää sitä, että valtio uskaltaa ottaa riskiä. Keskusta on esittänyt, että tämä riski toteutetaan niin, että on riittävän suuri kasvurahasto, josta voidaan riskillä osoittaa rahoitusta näille yrityksille, joilla on terve tilauskanta, joilla on terve liiketoimintasuunnitelma ja jotka ovat valmiit työllistämään. Jos ei tehdä näin, niin nämä ennusteet, mitä Suomen Pankki tälle vuodelle ja tulevalle vuodelle on tehnyt, tulevat toteutumaan. Siksi nyt pitää ymmärtää ja ottaa riskiä. Kysynkin pääministeriltä: oletteko valmiit harkitsemaan tätä kasvurahastoa?

Kauko Tuupainen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä päivän tekstinä on valtiontalouden kehykset tuleville vuosille. Ymmärrän, että ne pitävät sisällään myöskin tulevien vuosien talousarviot. Tässä parin vuoden aikana olen ihmetellyt paria asiaa, arvoisa puheenjohtaja. (Ben Zyskowicz: Vain paria?) Perustuslaki, 84 §, sanoo, että vuosittain valtion talousarvioon on otettava kaikki sillä hetkellä tiedossa olevat tulot ja menot. Aivan, olen ihmetellyt sitä, että meillä on 11 erilaista rahastoa, jotka ovat meidän budjettivaltamme ulkopuolella ja pienentävät siis eduskunnan budjettivaltaa. Niitten pääoma 2011 oli 26,5 miljardia euroa eli puolet silloisen budjetin loppusummasta. Tämä on minusta väärin.

Toinen asia, mitä minä ihmettelen, on se, että budjeteissa ei kuntien tapaan noudateta bruttoperiaatetta. Nyt me puhumme esimerkiksi velanotossa pelkästään netosta. Otimme tänä vuonna velkaa noin 28 miljardia, yli puolet meidän budjetistamme. Toki lyhensimme vanhoja velkoja ja kuoletimme niitä 21 miljardia, eli netto on 7,1. Minusta tämä asiaa pitää esittää bruttona.

Samoin investoinnit voisi laittaa, herra puhemies, yhteen pääluokkaan, jotta niitä ei tarvitse sieltä monen sadan sivun osalta saada selville. Se kertoisi meille päättäjille, ainakin meille minun tapaisilleni uusille edustajille, kuinka paljon teemme (Puhemies koputtaa) investointeja ja paljonko otamme niitä varten lainaa vai onko se niin sanottua syömävelkaa.

Eero Reijonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Täällä on aivan oikein perätty rytminmuutosta. Mutta kuitenkin mielenkiintoista on todeta se, että vasemmalla ja oikealla on hieman erilaiset näkemykset, mitenkä tässä saadaan tämä rytminmuutos aikaiseksi. Minusta keskusta on tarjonnut erinomaisen mallin saada uusia työpaikkoja siten, että valtio ei velkaannu lisää, ja minusta nyt hallituksen tulisi ottaa vakavasti tämä esitys, jota me olemme esittäneet.

Tässä taannoin ilmestyi Rakennetun omaisuuden tila, jossa todettiin, että meillä korjausvelkaa on lähes 4 miljardia euroa. Rakennusteollisuus RT on esittänyt minusta aivan oikein, että nyt olisi oikea aika käynnistää täsmäelvytys. Otan esimerkin: Jo 100 miljoonan euron korjausavustus taloyhtiöille toisi 16 000 työpaikkaa ja valtion kassaan verotuloja 200 miljoonaa euroa. Meillä on myös infrapuolella selkeästi korjaustarvetta. Ihmettelen, jos hallitus ei puutu tähän Rakennusteollisuuden hyvään esitykseen. Kysynkin valtiovarainministeriltä: otatteko tosissanne tämän teollisuudenalan työllisyyttä lisäävät esitykset, jotka eivät tuo lisää velkaa valtion kassaan?

Jari Lindström /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Aluksi kiitos ministeri Urpilaiselle hallituksen aidosta huolesta liittyen ikääntyneiden työllisyyteen. Perussuomalaiset on tätä asiaa tuonut esille jo pitkään useissa esittämissään vaihtoehdoissa. Olemme siis samoilla linjoilla ainakin tässä asiassa.

Tarvitsemme tämän lisäksi uusia polkuja työelämään. Tässäpä yksi pohdittavaksi. Suomesta puuttuu oppisopimuskoulutuksen markkinat eli valtakunnallinen oppisopimuspaikkojen välitys. Sama koskee myös työvoimapoliittisen koulutuksen työpaikkojen hankintaa. Valtakunnallisen oppisopimuskeskuksen tehtävänä olisi siis kaiken yrityslähtöisen koulutuksen edistäminen Suomessa. Järjestelmällä luotaisiin tehokkuutta oppisopimuskoulutusjärjestelmään, kun oppisopimuskoulutuksesta kiinnostuneet opiskelijat ja koulutuspaikan tarjoajat kohtaisivat helpommin.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Meillä on todella tilanne, jossa valtiontalouden mutta myös työllisyyden ja sosiaalisen kriisin vakavuus yhdistää selvästi nyt yli hallitus—oppositio-rajan. Minusta sosialidemokraattien taholta ainakin halutaan kiittää valtiovarainvaliokuntaa hyvistä linjauksista ja sinänsä tästä huolesta, joka liittyy nimenomaan myöskin niihin ratkaisuihin, joita tarvitaan: tarvitaan täsmärappausta — ehdottomasti esimerkiksi rikkidirektiivin kompensaatio on riittämätön — ja toisaalta omistajaohjauksen tehostamista metsäteollisuuden osalta. Sitten aivan oikein, kuten valtiovarainministeri sanoi, näiden veroratkaisujen ja hallituksen toimien jälkeen työnantajien on tunnettava myös vastuu kansallisen eheyden ja selviytymisen merkeissä myös työllistämisestä. Tässä yhteydessä pidän hyvin tärkeänä sitä, että hallitus valmistautuu myöskin lisäbudjetilla panostamaan muun muassa työllisyyden ja syrjäytymiskehityksen puolella ja muun muassa nuorisotakuun voimistamiseen. Kyllä tältä osin meillä on vakava paikka myös EU-riskien hallinnan osalta.

Kimmo Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On hyvä, että meillä on nyt yhteinen tilannekuva ja, mikä on tärkeätä, pyritään yhdessä katsomaan niitä toimia, millä valtakunta saadaan pyörillä eteenpäin. Olisi tärkeätä, että kun ehdotuksia tulee, niitä ei tyrmätä, niin kuin politiikassa usein on tapana, vaan yritetään ennakkoluulottomasti katsoa niitä yhdessä.

Valiokunnan mietinnön ponnessa ponnet ovat lopussa, ja oikeastaan niissä avataan niitä toimenpiteitä, mitä valiokunta pitää tärkeinä. Kasvu on tietysti aivan se keskeinen asia, ja tältä osin täytyy sanoa, että työn tarjonnan lisääminen — Juhana Vartiainen tältä osin on kirjoittanut erittäin hyvän raportin — se on yksi keskeisiä asioita (Seppo Kääriäinen: Hyvin kriittisiä ponsia!) ja tietysti merkitsee sitä, että aikaisemmin työelämään ja myöhemmin pois työelämästä. Myöskin sitten se, että työelämässä täytyy viihtyä, on tärkeätä. Sen lisäksi tärkeätä on myöskin se, että kun tätä kuntauudistusta tehdään ja kun kunnissa sitten tehdään näitä suunnitelmia, niin katsotaan, miten niitä säästöjä saadaan aikaan, miten tehokkuutta saadaan niissä kunnallispalveluissa aikaan, koska siellä meillä on mahdollisuuksia parin miljardin edestä varmasti tehdä paremmin asioita niin, että kansalaiset hyötyvät mutta myöskin veronmaksaja hyötyy.

Tuija Brax /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeriön puheet tulevasta lisäbudjetista elokuussa ovat lupaavia ja selvästikin tässä ajassa eläviä.

Eduskunnan tarkastusvaliokunta sai yksimielisen mietinnön homerakentamisesta, sisäilmaongelmista valmiiksi. Siinä keskustelussa, paitsi että sali tuki valiokunnan näkemyksiä, myös osa tulevista, juuri tosiasiassa nimitetyistä ministereistä lupasi viedä eteenpäin sitä vaatimusta, että valtion tukea kunnille — kunhan myös kunnat parantavat tässä asiassa merkittävästi omaa rooliaan — lisätään nykyisestä noin 50 miljoonan tasosta jopa 200 miljoonaan. Se koskee kouluja, päiväkoteja ja kaikkia näitä kunnan peruspalvelutoimia, varsinkin sairaaloita ja lastensairaaloita. Samaan aikaan, kun täällä ministeri esitteli lisäbudjettia, sekä Raimo Sailas että Jukka Pekkarinen ilmoittivat, että juuri tältä pohjalta kuuluu edetä. Tässä taloudellisessa tilanteessa ja suhdanteessa kannattaa tehdä asioita, jotka on joka tapauksessa välttämätöntä ja viisasta tehdä. Kovasti arvostaisin, jos vähän sitä elokuuta jo tältäkin osin vilauttelisitte.

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat! Suuret kiitokset ryhmien puheenvuoroista. Niissä on ollut minusta — se on oma näkemykseni — hyvin rakentava, eteenpäin katsova sävy. Kiitoksia myös valtiovarainvaliokunnalle hyvistä linjauksista.

Tämä yhteisen tilannearvion tekeminen, siis tilannekuvan aikaansaaminen, on kaiken a ja o. Minä uskon, että täällä poliittisella puolella ei kovin suurta ponnistelua vaadi, jotta se yhteinen tilannekuva voisi syntyä. Minä haluaisin, että me pystyisimme keskustelemaan kaikki puolueet mutta myös palkansaajat ja työnantajat porukalla tästä yhteisestä tilannekuvasta, koska jos me tunnustamme, mitkä ovat Suomen talouden heikkoudet, niin sitten itse kukin voi hoitaa oman rootelinsa. Toki sekin pitää ymmärtää, että eri ryhmillä on erilaisia painotuksia tai omia arvojaan, joitten puolesta välttämättä ei päästä aina toimenpiteistä yhteisymmärrykseen, mutta joka tapauksessa, jos me tunnustamme sen yhteisen tilannekuvan, niin ainakin se helpottaa samaan maaliin menemistä, ja minä tulen etsimään keinon tälle keskustelulle.

Jos katsotaan, mikä meidän näkemyksemme mukaan on tilannekuva, se on hyvin pitkälti samankaltainen kuin Suomen Pankin arviossa, eli meillä on suhdanneongelma, johon me emme kovin paljoa pysty itse vaikuttamaan, korkeintaan sillä tavalla, että teemme työtä eurooppalaisen talouden vakauden puolesta. Mutta sitten toinen: Meillä on teollisuuden rakennemuutos, eli me menetämme pysyvästi pysyviä työpaikkoja. Mutta tilanne ei ole niin huolestuttava kuin miltä se ehkä tällä hetkellä näyttää. Kun katsoo meidän yrityskenttäämme, erityisesti puhtaiden teknologioiden ympärillä, veden puhdistamisen, bioenergian, biopolttoaineiden, teollisuuden energiatehokkaiden, resurssitehokkaiden prosessien puolella, meillä on tavattoman paljon hyviä, kasvavia yrityksiä. Nyt pitää mahdollistaa, että näistä yrityksistä voi tulla myös suurta.

Aivan yhtä lailla meidän pitää kantaa huolta tämän maan kilpailukyvystä, jotta meillä perusteollisuus, metsäteollisuus, elektroniikkateollisuus ja myös metalliteollisuus, pystyisi uusiutumaan, tuomaan uusia tuotteita markkinoille, koska sen perusteollisuuden varaan rakentuu myös hyvin paljon uutta. Eli tämä teollisuuden rakennemuutos on yksi asia, josta minä toivoisin, että me saisimme yhteisen tilannekuvan.

Kolmas on sitten kotimainen ostovoima. Tässä kyllä peräänkuulutan, ihan niin kuin täällä moni muukin on tehnyt, sitä, että ensi syksynä ostovoima ja kilpailukyky voisivat paiskata kättä, koska ostovoima nousee kestävimmin silloin, kun työllisyys lisääntyy. Eli me tarvitsemme sellaisen palkkaratkaisun, sellaisen työehtosopimusratkaisun, joka kantaa huolta molemmista: sekä ostovoimasta että kilpailukyvystä.

Arvoisa puhemies! Mehän olemme kaikki rakentamassa semmoista Suomea, jossa ihmiset voivat luottaa omaan elämäänsä, jossa ihmiset kokevat, että tämä maa on sosiaalisesti oikeudenmukainen eli tämä on reilu maa, tämä on maa, missä saa innostua, tämä on maa, missä voi onnistua, missä yrittäjän menestys on positiivinen asia ja se ei ole keneltäkään pois, että tämä maa on kansainvälisesti aktiivinen ja vaikutushaluinen ja että tämä maa on suvaitseva ja moniarvoinen. Minä uskoisin, että me kaikki tai ainakin valtaosa haluamme olla sitä rakentamassa.

Minä uskon siihen, että tämä maa voi kymmenen vuoden päästä olla semmoinen, jossa meidän teollisuutemme on uudistunut: se myy uusia tuotteita, se on kilpailukykyinen, se pärjää saksalaisia ja ruotsalaisia yrityksiä vastaan käytävässä kilpailussa Kiinan markkinoilla. Se on aivan tehtävissä oleva homma. Minä uskon, että tässä maassa on uusia kasvuyrityksiä erityisesti puhtaiden teknologioiden alalla, mikseipä myös terveydenhuollon teknologian alalla. Eli tämä uudesti luotava maa -projekti on ihan tehtävissä. Me olemme sellaisessa tilanteessa, että tämä maa on uudesti luotava tietyiltä osin, jotta työtä saadaan lisää tähän maahan.

Tämmöisessä tilanteessa, missä me olemme, kaksi asiaa:

Satsaukset tutkimukseen ja kannustavuuden lisäys ovat asioita, joita ei voi yliarvioida. Tästä syystä esimerkiksi ne puheenvuorot, joita täällä käytettiin vaikkapa työelämän laadun parantamisesta, ovat aivan keskeisiä asioita. Hallitus tai eduskunta ei voi juurikaan puuttua työelämän sisäisiin asioihin, mutta yritykset voivat. Mitä parempi työelämä, sitä kannustavampi yhteisö. Mitä kannustavampi työyhteisö, sitä luovempi, sitä innostavampi, sitä työteliäämpi Suomi on.

Toinen: Jos me rohkenisimme — niin kuin täällä itse asiassa perussuomalaistenkin puheenvuorossa tuli esille ja kokoomuksen ryhmäpuheenvuorossa — olla vähän ennakkoluulottomampia ja vaikka purkaa sääntelyä jostakin sillä ajatuksella, että Suomi olisi edistysmielisen ja fiksun sääntelyn maa esimerkiksi ympäristönsuojelussa, kiinnitetään tavoite, vaikkapa päästöjen vähentäminen tai vesistöjen tilan parantaminen, mutta ollaan valmiita etsimään uudenlaisia keinoja. Tällä hetkellä minusta tuntuu, että me sääntelemme tätä yhteiskuntaa aivan liian paljon sekä palvelupuolella että myös ympäristönsuojelupuolella niin, että talous ei kykene kehittymään. Samalla sitten nämä itse tavoitteet, ympäristönsuojelun tai hyvien palvelujen saamisen tavoitteet, eivät toteudu niin hyvin kuin pystyisi. Eli jos me uskaltaisimme purkaa jotakin ja luoda jotain uutta tilalle, niin minä uskoisin, että voisimme saada myös uusia työpaikkoja.

Keskustan ryhmäpuheenvuorossa oli paljon kannatettavia ajatuksia. Niistä on hyvä keskustella myös jatkossa. Samoiten perussuomalaisten ryhmäpuheenvuorossa oli konkreettisia esityksiä. Joistakin olemme samaa mieltä, joistakin olemme eri mieltä, mutta nyt kannattaa etsiä enemmänkin niitä, mistä olemme samaa mieltä.

Arvoisa puhemies! Edustaja Sipilä kysyi kaksi kysymystä tasetöihin liittyen, ja edustaja Kalli kysyi myös siitä. Meillä on ihan samanlainen tavoite ja ajatus tässä. Me olemme tehneet päätöksen siitä, että me luomme uuden kasvuyrityksille suunnatun rahaston ja toisaalta sitten alkaville yrityksille suunnatun rahaston juuri siitä syystä, mitä te sanoitte, eli meillä on täysin samanlainen tilannearvio. Me tarvitsemme kasvuyritysten tukemiseksi lisää rahoitusmahdollisuuksia, koska pankit eivät kasvaneen sääntelyn johdosta esimerkiksi pysty antolainaamaan yrityksille niin paljon kuin tarvetta on.

Keskusta on esittänyt, että myydään (Puhemies koputtaa) muutama yritys pois ja luodaan ikään kuin aika nopeasti 3 miljardin euron rahasto. Se ei ehkä ole realismia, mutta hallituksella on aktiivinen omistajapolitiikka. Se tarkoittaa sitä, että meillä on mahdollisuus ostaa jotakin yritystä mutta meillä on myös mahdollisuus myydä. Eli me kuljemme samaa maalia kohti. Mutta hallitus on lähtenyt myös siitä, että me emme yksin julkisen rahan turvin halua näitä rahastoja rakentaa, vaan julkisen rahan mutta myös yksityisen rahan turvin loisimme uudet, kohtuullisen laajat rahastot, joilla yritysten kasvumahdollisuuksia voitaisiin tukea.

Tämä viimeinen, Solidiumin velkaantuminen — ihan hyvä, kun se tuli tässä nyt esille. Siitä ei kannata olla huolissaan sen takia, että siihen on yksi hyvin tietty, spesifi syy. Solidiumilla on velkaa 618 miljoonaa euroa, joista 18 miljoonaa euroa on lyhytaikaista korotonta tuloverojaksotusta. Mutta 600 miljoonan euron laina liittyy maaliskuun lopussa toteutettuun TeliaSoneran osakkeiden myyntiin. Silloin myytiin osakkeita yhteensä 451 miljoonan euron edestä ja lisäksi myytiin joukkovelkakirjalainaa markkinoille 600 miljoonalla eurolla. Näin ollen yhtiö velkaantui sen 600 miljoonaa euroa. Mutta tämän joukkovelkakirjalainan ehdoissa on ominaisuus, että lainanantajalla on oikeus vaihtaa laina TeliaSoneran osakkeisiin tiettyyn kurssiin ja jos tämä kurssitavoite ei toteudu, niin sitten tämä laina voidaan maksaa takaisin joko osakkeina tai ihan rahana. Tässä on tietty transaktioon perustuva syy, eli tämä ei ole niin sanottua syömävelkaa Solidiumille.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Puhun paikalta.

Arvoisa puhemies! — Jää enemmän aikaa debattiin.

Moni edustaja on täällä kiinnittänyt huomiota seuraavaan lisätalousarvioon, ja se on juuri näin, eli olen ohjeistanut valtiovarainministeriön virkamiehiä niin, että meiltä lähtee mahdollisimman nopeasti kirjeet ministeriöihin, joissa me pyydämme esityksiä seuraavaan lisätalousarvioon. Eli olemme aikaistamassa syksyn lisätalousarviota jo budjettiriihen yhteyteen. Ajatus lisätalousarvion osalta on keskittyä nimenomaan sellaisiin jo olemassa oleviin valmiisiin hankkeisiin, jotka odottavat rahoitusta eli jotka saamme mahdollisimman nopeasti liikkeelle, joilla olisi mahdollisimman korkea työllisyysvaikutus eli euro per työpaikka -suhde olisi mahdollisimman hyvä, ja ikään kuin näillä täsmätoimilla hallitus voisi olla jo syksyllä tukemassa uusien työpaikkojen syntymistä ja myös kääntämässä tätä työllisyyskehitystä, johon täällä monessa puheenvuorossa on viitattu.

Mielestäni se on hyvin tärkeää sen takia, että kun me tiedämme meidän viennin vaikeudet, jotka johtuvat toki rakenneongelmasta mutta myöskin vaikeasta suhdannetilanteesta, niin on tärkeää huolehtia meidän kotimarkkinoiden toimivuudesta, ja juuri tämänkaltaisilla täsmätoimilla, joita lisätalousarvion yhteydessä voisimme viedä eteenpäin, voisimme huolehtia kotimarkkinoiden toimivuudesta.

Peter Östman /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On aivan selvää, että meillä on nyt yhteinen tilannenäkemys, että meidän julkinen talous on kestämättömällä tavalla, ja siksi on elintärkeää, että Suomeen syntyy uusia kasvualoja ja työpaikkoja. Tästäkin ollaan varmaan yhtä mieltä. Minun mielestäni nämä luvut ovat senkaltaisia tällä hetkellä, että kyllä hallituksenkin kannattaa — sanon tämän itsellenikin, että meidän kannattaa — aika nöyrällä mielellä ottaa vastaan rakentavia esityksiä, mitä tulee opposition suunnalta, muun muassa keskustalta.

Arvoisa puhemies! On paikallaan, että valiokunta on myös kiinnittänyt huomiota nuorisotakuun toimivuuteen tai toimimattomuuteen. Hyvin usein peräänkuulutetaan vastuuta yrittäjiltä, mutta onko käymässä niin, että sosiaalietuuksien käytön kynnys on madaltunut ja että vastikkeettoman rahan saantiin ollaan jo totuttu? Jos näin on, ja jos se saa jatkua, maksamme vielä kovan hinnan nykyjärjestelmistämme.

Christina Gestrin /r(vastauspuheenvuoro):

Värderade talman! Regeringens och utskottets konstaterande att det förutom strukturella reformer, skatteåtstramning och utgiftsnedskärningar måste satsas på tillväxten är helt avgörande för ekonomins framtid i Finland. Därför är förslaget om att stöda innovationer och framtidsbranscher viktigt. Jag tror att det framför allt är cleantech, bioekonomi och energieffektivitet och förnybar energi vi borde satsa på. Det här skulle generera arbetsplatser och det finns också en enorm global marknad på de här produkterna.

Kaj Turunen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pääministeri otti omassa puheessaan tuossa esille ilmapiirin, ja ilmapiiri on erityisen tärkeä. Toinen asia, minkä pääministeri otti esille, oli uusien rahoitusmahdollisuuksien etsiminen yrityksille. Nyt on kuitenkin niin, että meidän on pystyttävä nämä yrityksien tekemät investoinnit kohdistamaan Suomeen. Tällä hetkellä suurteollisuus tekee investointeja, niin myös pk-sektori, mutta ne eivät kohdistu Suomeen. Pk-sektorin investoinneista tänä päivänä iso osa tehdään Viroon, ja Suomi ei ole kilpailukykyinen Viron kanssa. Kysynkin pääministeriltä: onko harkittu siis tosissaan ottaa käyttöön Viron mallista yritysverotusta, jossa yrityksen voittoa ei veroteta silloin, kun se käytetään yrityksen kasvuun ja työllistämiseen, tämäntyyppistä, vaikka niin, että siinä olisi mukana sitten pieni työllistämisvelvoite?

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallituksen tarina on ollut: Suomen ongelmat johtuvat eurooppalaisesta apatiasta. Unohtakaa tämä tarina. Monessa Suomen tilanne on paljon huonompi kuin EU:ssa keskimäärin: vienti on romahtanut aivan eri tavalla kuin Euroopassa keskimäärin, tuotanto supistuu, yksikkötyökustannukset kehittyvät muuta Eurooppaa huonommin ja sitä rataa. Nyt tarvitaan ihan uusi rytmi, niin kuin täällä keskustan toimesta on sanottu.

Olin ilahtunut, kun kuulin, että valtiovarainministeri peräänkuulutti jotain sellaista, mistä me olemme puhuneet puolentoista vuoden ajan. Nyt tarvitaan sellainen yhteiskuntasopimus, missä eri kansalaispiirien kesken sovitaan siitä, että me panemme tämän Suomen talouden kuntoon. Minun ensimmäinen kysymykseni hallitukselle onkin: mikä on teidän kädenojennuksenne, mikä on teidän viestinne työmarkkinajärjestöille, jotta se, mikä on tärkein, sellainen tuloratkaisu, jolla Suomen kilpailukyky parannetaan, saadaan aikaiseksi? Jos sellainen saadaan aikaiseksi, niin hallitus voi investoida niihin Suomen menestystekijöihin, niihin innovaatioihin, joista te olette, pääministeri, leikannut ettekä lisännyt. Teidän puheistanne sai sen käsityksen, että te lisäätte. (Puhemies koputtaa) Te leikkaatte niitä asioita. Mikä on teidän vastauksenne sen yhteiskuntasopimuksen sisällöksi? Sellaista todella tarvitaan. Keskusta tukee sellaista ajatusta.

(Tulkkaus)

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Aloitan toteamalla, että Kreikassa lakkoillaan taas ja puuhataan yleislakkoa. Vaikka olemme näissä tukipaketeissa mukana oman etumme vuoksi, niin on pakko todeta, että mitä enemmän Kreikassa lakkoillaan, sitä vaikeampi on suomalaisille veronmaksajille perustella näihin tukipaketteihin osallistumista. (Mauri Pekkarinen: Oikea tapa! — Välihuutoja)

Mitä kestävyysvajeeseen tulee, valtiovarainministeri Urpilainen: Uusimmat tutkimukset kertovat, että se käsitys, että vuoden 2005 eläkeuudistus olisi pidentänyt työuria, oli väärä ja perustui tilastoharhaan. Mitä johtopäätöksiä te teette tästä?

Toinen kysymys, ministeri Urpilainen: Saksassa on onnistuttu paljon Suomea paremmin taklaamaan nuorisotyöttömyyttä. Mitä mielestänne voimme Saksasta oppia?

Sitten vielä yksi asia. Täällä on ihmetelty sitä, onko keskusta ottamassa lisää velkaa vai vähentämässä valtionvelkaa. Olen ymmärtänyt, että asia on seuraava: keskusta ottaa sellaista lisävelkaa, joka ei lisää valtionvelkaa. (Naurua)

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Valtiovarainvaliokunta on osoittanut myös vastuullisuutta ja korostanut tämän kestävyysvajeen suurta merkitystä. Samoin työmarkkinaratkaisut ovat sellaisia isoja asioita, että meidän on niitä vasten peilattava kaikkia asioita. Sitä kautta ratkeavat ne pienemmät asiat. Valtiovarainministeri on väläyttänyt elvyttämisen mahdollisuutta, ja se on tosi tarpeellinen, ja viimeistään nyt pitäisi siihen ryhtyä.

Mutta, hyvät kollegat, jos vienti ei vedä, niin ei siinä sitten auta eläkeiän korottaminen eikä se, että työuraa jatketaan alku- tai loppupäästä. Jos niitä töitä ei kerran ole, niin ei ole, eli me emme vientivetoisena kansantaloutena pärjää maailmanmarkkinoilla.

Edustaja Sipilä, tarkoitatteko, että myydään halvalla meidän yhteistä omaisuuttamme? Suhdannetilanne ei ole kovin hyvä nyt omaisuuden myynnin kannalta.

Tuomo Puumala /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Siinä vaiheessa, kun nuorisotyöttömyys alkaa hipoa 25:tä prosenttia tai jopa ylittää sen, se ei ole enää pelkkä luku jossakin tilastossa vaan se koskettaa lähes kaikkia suomalaisia, jonkun poikaa, jonkun pojanpoikaa tai pojantytärtä tai sukulaista. Se koskettaa siis meitä kaikkia.

Keskusta esitti työllisyyslisäbudjettia, ja olemme tietysti erittäin iloisia siitä, että ministeri on tarttumassa siihen ja tuomassa tällaisen eduskuntaan. On selvää, että ei tarvitse edes viitata niihin ääri-ilmiöihin, mitä eri puolilla Eurooppaa nimenomaan nuorisotyöttömyyden ohella on nähty ja siihen liittyen on nähty. Mitä te, ministeri, aiotte esittää tuossa? Oletteko te valmiita perumaan koulutusleikkauksia, jotka nakertavat pohjaa työllisyydeltä eri puolilla Suomea? Oletteko te muuttamassa oppisopimuskoulutusta reilusti ja reippaasti yrittäjien toivomaan suuntaan? Oletteko te alentamassa tuota byrokratiaa, mihin edustaja Sipilä täällä viittasi? Oletteko te keventämässä yritysten taakkaa ja keventämässä sivukuluja? Mitä tuo budjetti (Puhemies koputtaa) pitää sisällään? Onko siinä keskustan edellyttämiä toimia?

Ari  Jalonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suuri osa kehyksistä perustuu näihin välillisiin vaikutuksiin, ja yleensäkin teidän toimintanne on hyvin pitkälti niihin perustuvaa. Suomen Pankki on nyt ampunut alas kaikki teidän ennusteenne ja laskelmanne. Hallitusohjelma on teidän yhteisesti laatimanne, jossa on kuuluisat perälautakirjaukset. Koska Suomen kansa saa seuraavat leikkauslistat?

Seppo Kääriäinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Puheenjohtaja Sasi aloitti puheenvuoronsa sanomalla, että olen huolissani sinusta — ei sinusta vaan Suomesta — ja sitten hän esitteli tämän hyvin kriittisen mietinnön. Me olemme, Suomi on vakavassa paikassa. Siitä ollaan laajasti yhtä mieltä. Kun olemme vakavassa paikassa, niin se tämmöinen poikkeuksellisen uhkaava tilanne vaatii myös poikkeuksellisen väkeviä tekoja ja myös poikkeuksellista yhteistyötä.

Täällä on parissa puheenvuorossa nostettu esiin tämä idea yhteiskuntasopimuksesta, sille on myös annettu nimi työllisyyssopimus, tai ehkä mukaan liitettynä myös työelämäsopimus, kaikki nämä yhdessä, jolloin kolmikannan lisäksi siinä voisi olla mukana tämmöisen sopimuksen rakentelemisessa myös oppositsioni ja ehkä nimenomaan sitten perhe- ja pienyrittäjät, jotka ovat Suomessa todellisia suurtyöllistäjiä.

Minä kysyn, herra pääministeri: miksi te sytytte tällaiseen sopimuksen rakentelemiseen laajalla pohjalla kovin hitaasti? Nyt tuli hiukan varovaloa sille, että kenties voitaisiin keskustella. Miksi niin hitaasti? Suomella ei ole varaa nimittäin odotella enää paria vuotta.

Pietari Jääskeläinen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Peruspalvelujen rapautumisesta ei ole paljoa puhuttu. Maan hallitus leikkaa kuitenkin toimikautensa aikana sosiaali- ja terveys- ja koulutuspalveluja todella reippaasti. Kuntien valtionosuuksia peruspalvelujen turvaamiseen vähennetään peräti yli 3 800 miljoonaa eli yhtä suomalaista kohden peruspalveluiden rahoitusta leikataan 700 eurolla. Miten hallitus pystyy turvaamaan kansalaisten peruspalvelut, kun hallitus leikkaa rajusti peruspalveluiden rahoitusta? Mainostetut kuntaliitokset eivät rahoituspohjaa lisää. Päinvastoin kuntaliitokset alkuvuosina lisäävät kuntien menoja palkan juostessa edelleen suuripalkkaisille herroille sekä palkkaharmonisoinnin takia.

Antti Rantakangas /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pääministeri täällä aiemmin totesi, että tarvittaisiin sääntelyn purkamista ja rohkeutta, mutta, herra pääministeri, miten teidän hallituksenne kuitenkin koko ajan suoltaa uutta säädöspohjaa ja lainsäädäntöä, josta merkittävä osa valitettavasti asettaa rajoituksia elinkeinotoiminnalle ja yritystoiminnalle? Tässä mielessä teot ja puheet ovat päinvastaisia.

Toinen havainto keskustan ja hallituksen linjasta liittyy tähän kasvurahastoon. Hallituksen kasvurahaston idea on sinänsä hyvä, mutta siinä puhutaan muutamien kymmenien miljoonien pääomasta, kun keskustan rahastossa puhutaan 3—5 miljardista eurosta, eli meillä on suuri mittakaavaero. Keskusta näkee tämän tilanteen niin vakavana, että me tarvitsemme paljon mittavampia toimia pk-yritysten rahoituksen turvaamiseksi ja yleensä investointien rahoituksen turvaamiseksi. Nyt ei auta tällainen hidas rytminvaihto. Vaikka me olemme pääministerin kanssa molemmat maratoonareita, niin tässä ei tämmöinen maratonvauhti auta vaan pitää siirtyä keskimatkan juoksuun (Jouni Backman: Riippuu maratoonarista!) ja viimeistään 100 metrin juoksuun. — Backman on myöskin maratoonareita. — (Puhemies koputtaa) Tässä mielessä ei rytminvaihto vaan uusi vaihde päälle ja osittain suunnanmuutosta.

Harri Jaskari /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Puutun kanssa tähän sääntelyyn, mitä pääministeri ansiokkaasti kertoi, että tapahtuuko niin, että meillä on hyviä aikomuksia mutta käytännössä kuitenkin tämä sääntely tekee sellaisen, että ne työpaikat eivät toteudu. Tänään me juuri talousvaliokunnassa keskustelimme biopolttoaineista ja res-direktiivistä. Siellä tuli ilmi, että Suomi on 27 maan joukossa tiukin siinä sääntelyssä, jolloin ei synnykään sitä, että puu lähtee biopolttoaineeksi niin helposti, eikä synnykään sitä kasvua.

Toinen esimerkki on vaikka nuorisotakuu ja Sanssi-kortti. Nyt kun on ruvettu käytännössä puhumaan, niin se onkin vaikeata. Tilanne on, että nuoret joutuvat ensin menemään te-toimistoon anomaan sitä ja sen jälkeen, kun se lopulta on saatu, niin sitten yritykset joutuvat menemään te-toimistoon anomaan, että hyväksytäänkö heidät. Pitäisikö meidän tehdä siitä hyvin selkeä ja looginen, että nuoret menevät sinne työpaikkaan ja saavat sen työpaikan, ja sanoa, että meillä on myöskin tällainen tuki muutaman kuukauden? Tehtäisiin yksinkertainen tavoite ja toteutus yhteen ja sitä kautta päästäisiin työllisyydessä huomattavasti nopeammin eteenpäin.

Sirpa Paatero /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ihan ensin en malta olla sanomatta, että olen ylpeä hallituksesta siitä syystä, että 5,2 miljardin sopeutuksen jälkeen perusturvaan ei ole koskettu. Perusturva on pystytty pitämään sillä tasolla, että kaikkein pienituloisimpien tulotaso on pystytty pitämään.

Valitettavaa on tietenkin se, että kun työttömyys jyllää ja lisääntyy, niin sitä kautta perheiden toimeentulo heikkenee ja ostovoima yhteiskunnallisesti on huonommalla tolalla. Tästä syystä valtiovarainministerin esittämän työllisyyssopimuksen ajatus — kun kerran yrityksille on lähes miljardin euron kädenojennus tullut yhteisöveron alennuksena — edellyttää mielestäni sitten irtisanomisten, lomautusten välttämistä, investointien lisäämistä kaikenkokoisten yritysten osalta. Rahoituksen osalta ehkä kyse ei olekaan siitä, ettei pankista saa rahoitusta, vaan ehkä ennemmin siitä, että suomalaiset yritykset eivät tällä hetkellä jostain muusta syystä ole halukkaita kasvamaan.

Anni Sinnemäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Viime vuonna Suomen talous ei kasvanut, mutta cleantech-sektori kasvoi 15 prosentin vuosivauhtia. Cleantech-sektorin sisällä tärkeimmät toimialat ovat energiatehokkuus ja uusiutuva energia. Energiatehokkuus ja uusiutuva energia ovat myös alueita, joilla on asetettu kunnianhimoisia ympäristöpoliittisia tavoitteita. Onko hallituksessa havaittu kunnianhimoisten ympäristöpoliittisten tavoitteiden yhteys uuden työn ja uusien yritysten syntymiseen?

Olisin myös halunnut varmistaa, että ei kai tämä hallituksen linjaus siitä, että teollisuudelle ei enää aseteta uutta taakkaa, suinkaan koske sitä, etteikö kuitenkin voisi asettaa sellaisia uusia, tarpeellisia ympäristöpoliittisia ja ilmastopoliittisia tavoitteita, jotka hyödyttävät suomalaista elinkeinoelämää, kun syntyy uutta työtä.

Markku Rossi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kun täällä sanotaan, että voi olla ylpeä siitä, että hallitus ei ole kajonnut sosiaaliturvaan ja leikannut sieltä, niin kyllähän se leikkaa sitä kautta, kun kuntien valtionosuuksia supistetaan, kunnat joutuvat kiristämään verotusta, tekemään leikkauspäätöksiä vaikka omaishoidon tukeen, velkaantuvat. Sehän on sitä samaa kehitystä ja näkyy meillä yhtä kaikki siinä kuntalaisen arjessa.

Arvoisa puhemies! Pääministeri Katainen, tiedän, että te olette pohjimmiltanne ihan kunnon mies. Siksi minä kysyn, että kuinka paljon teitä koskettaa muun muassa sellainen asia, että homekoulun vieressä on työttömiä rakennusmiehiä, jotka katsovat koulua ja miettivät, että mitenhän tuota pääsisi korjaamaan. Eikö voi silloin todeta, että yhteiskunnassa jotain on meillä pielessä? Ei siinä riitä meillä valiokunnan tai eduskunnan lausumat, vaan tarvitaan konkreettista rahaa, tarvitaan konkreettisia päätöksiä niin, että ne vaikuttavat nyt eivätkä vasta vuoden päästä tai kahden vuoden päästä. Pääministeri Katainen, se arvio, että tarkastellaan myös valtion velkaantumisen taittumista vasta ensi keväänä — kyllä sitä pitää tehdä nyt, tässä hetkessä.

Lea Mäkipää /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Meidän kaikkien pitää olla huolissamme Suomesta ja osin myös Euroopasta, koska ollaan lähes naimisissa EU:n kanssa. Koska meillä ei ole kilpailukykyä eikä vienti vedä, niin meidän talous romahtaa, jollei valoa tule tästä.

Me olemme esittäneet muutamia asioita, mitä me voisimme tehdä täällä. Meidän pitäisi ottaa turvetta käyttöön, miksi tuomme kivihiiltä? Sitten me arvostelemme sitä, että yhteisövero ei kohdistu pieneen yritykseen, että pienen yrityksen kassaan tästä yhteisöverosta eli miljardista eurosta ei tule mitään, ne menevät suurteollisuuteen, ja on turha pyytää pienyrittäjiä työllistämään.

Kolmantena asiana ollaan puhuttu usein harmaasta taloudesta. Se ei riitä, että on nyt tämä niin sanottu kuittipakko ja rahat pitää maksaa palkkatilille, vaan odottaisin kyllä, että hallitus ryhtyy harmaan talouden torjumiseen ja sieltä tulisi Suomelle vuosittain verotuloja miljardeja ja taas miljardeja. (Matti Saarinen: Linja on muuttunut oleellisesti!)

Elisabeth Nauclér /r(vastauspuheenvuoro):

Herr talman! Det står nu klart att Finlands bidrag till dem som behöver vår hjälp i världen bäst är långt ifrån vad det borde vara. I utrikesutskottets betänkande kan man läsa att prioriteringar i regeringens biståndspolitiska program svårligen kommer att kunna genomföras då anslagen antagligen kommer att sänkas med över 90 miljoner under ramperioden. Finland är långt efter sina nordiska grannar och andra länder som Storbritannien och Nederländerna. Det är illa för de behövande, men det är också mycket illa för vårt förtroende ute i världen. Vi är förpliktigade genom våra åtaganden till EU och FN att uppnå 0,7 procent av BNI till 2015. Jag vill nu fråga ministrarna: det faktum att Finland inte klarar av de ekonomiska målen på det här området och att förtroendet sjunker — föreligger det en risk för att förtroendet för att Finland ska uppnå andra ekonomiska mål som man åtagit sig internationellt också sjunker?

(Tulkkaus)

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! En nyt muista, oliko edustaja Pekkarinen silloin salissa, kun pidin edellisen puheenvuoron, mutta niin tai näin, siinä totesin, että Suomen talousongelmat eivät ole pelkästään suhdanneluonteisia. Toki tämä heikko kansainvälinen talous vaikuttaa siihen, että meidän vienti ei vedä. Tämän lisäksi meillä on teollisuuden rakennemuutos, joka on todella raju. Se on jatkunut jo pitkään. Itse asiassa viime hallituskaudella puhuimme tästä vaihtosuhdeongelmasta. Se on noin 10—15 vuotta jatkunut, ja nyt viimeisten vuosien aikana on erityisen rajusti tämä kehitys vauhdittunut.

Mutta samaan aikaan pitää todeta, että meillä on erittäin hyviä syttyjä tässä yhteiskunnassa, erityisesti tuolla puhtaiden teknologioitten saralla ja terveydenhuollon teknologian saralla, eli me emme ole ihan tyhjiössä, mutta nämä yritykset eivät ole vielä riittävän isoja, jotta ne pystyisivät tarjoamaan sitä työllisyyttä ja verotulokertymää, mitä nämä isot ovat aikoinaan meille tarjonneet. Tästä syystä johtuen me tarvitsemme semmoista positiivista tulevaisuuden, uuden rakentamista tähän maahan, jotta näistä uusista yrityksistä voisi kasvaa isoja. Siinä meillä on paljon yhteisiä näkemyksiä myös oppositiopuolueitten kanssa. Me tarvitsemme sitä yritysrahoitusta, jotta pienestä voi tulla suurta. Me tarvitsemme uutta sääntelyä, niin että ne ympäristönsuojelutavoitteet toteutuvat mutta että myös talous kasvaa. Itse asiassa tämä on yksi kilpailutekijä. Siinä maassa, jossa sääntely on fiksuinta, saavutetaan sosiaaliset tavoitteet tai ympäristölliset tavoitteet, mutta myös talous ja yrittäjyys kukoistavat. Tässä meillä on tehtävää, ja meillä jokaisella on esimerkkejä asioista, joissa voidaan parantaa tilannetta.

Tämä yhteistyö puolueiden välillä: Minä tulen etsimään ajan ja paikan, jossa kaikki puolueet mutta myös sitten laajemmin työmarkkinaosapuolet voisivat kokoontua ja keskustella tästä tilannekuvasta, että me saisimme samanlaisen arvion, koska meille jokaiselle riittää työtä. Minä en usko, että me pystymme tekemään uutta hallitusohjelmaa seuraavalle hallitukselle tai sitä seuraavalle hallitukselle. Tämä on pitkä projekti, tämä on kyllä vähän maraton, mutta siinä pitää lähteä liikkeelle, ja vauhdin pitää olla hyvä. Eli meidän pitää olla hyvässä kunnossa, jotta jaksamme maaliin asti. Se yhteisen tilannekuvan rakentaminen on äärettömän tärkeää, jottei piiskata hevosta, joka on jo kontallaan. Meillä pitää olla yhteinen käsitys, ja siihen kyllä löytyy paikka.

Työmarkkinaratkaisu on äärettömän tärkeä. Jos katsotaan vaikkapa sitä, että me elvytämme, tekisimme täsmäelvytystä: Leikitään vaikkapa, että on 100 miljoonan euron täsmäelvytys. Sillä on oma vaikutus erityisesti työpaikkoihin, ja se on tärkeää, mutta jos tapahtuu muutos palkkasummassa, 1 prosenttiyksikön muutos, sen muutoksen vaikutus on 1 miljardi. Tämä vain kertoo siitä, että tämä työmarkkinasopimus on äärettömän tärkeä asia suomalaisille työpaikoille. (Mauri Pekkarinen: Ja siihen me teitä kannustamme!) — Kiitoksia siitä kannustuksesta. Minä uskon sen täysin, mitä edustaja Pekkarinen sanoo ja edustaja Sipilä sanoo, että te meitä kannustatte. — Alkuun pitää saada yhteinen käsitys siitä, missä olemme ja mihin pitäisi mennä, ja sen jälkeen jokainen hoitaa oman leiviskänsä niin työmarkkinoilla kuin täällä hallituksessa ja oppositiossa.

Arvoisa puhemies! Lopetan vain siihen, kun täällä on meitä kritisoitu siitä, että me leikkaamme sieltä täältä ja nostamme veroja. Kyllä se pitää paikkansa. Me taiteilemme kahden asian välillä: sen, että Suomi ei ylivelkaantuisi — ja se tarkoittaa silloin konkreettisia toimia, menojen leikkauksia ja veronkorotuksia — ja sitten sen toisen, kasvun, välillä. Eli samaan aikaan kun puolustetaan, meidän pitää hyökätä — eli hyökätä tulevaisuuteen, ei toistemme päälle vaan tulevaisuuteen. Sen takia muun muassa yhteisöveroalennus ja kannustavampi osinkoverotus, uudet yritysrahoituskanavat ja satsaukset osaamiseen ovat niin älyttömän tärkeitä. Valitettavasti me emme pysty tyylipuhtaasti hoitamaan sitä kasvuagendaa, kun samaan aikaan meidän pitää puolustaa tätä ylivelkaantumista. Tämä on vaikeaa, mutta ei mahdotonta. (Tuija Brax: Hyvä! — Mauri Pekkarinen: Aika hyvä!)

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Minusta on erittäin hyvä asia, että me pystyisimme muodostamaan yhteisen tilannekuvan opposition, hallituksen, työmarkkinajärjestöjen ja ehkä muidenkin keskeisten yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa niin tästä suhdannetilanteesta kuin meidän teollisuuden rakennemuutoksesta kuin myöskin julkisen talouden kestävyysvajeesta ja siihen liittyvistä haasteista. Ja tietenkin, niin kuin tuossa avauspuheenvuorossani totesin, olisi poikkeuksellisen tärkeää, että maahan kyettäisiin rakentamaan työllisyyssopimus, jossa me turvaisimme uusien työpaikkojen syntymisen Suomeen mutta vahvistaisimme myöskin palkansaajien ostovoimaa ja Suomen kilpailukykyä. Tämänkaltainen yhteen hiileen puhaltaminen, yhteisen edun laittaminen oman edun edelle, olisi mielestäni koko kansakunnan etu.

Täällä oli muutamia kysymyksiä, konkreettisia kysymyksiä. Edustaja Zyskowicz kysyi eläkeuudistuksesta, joka tehtiin vuonna 2005. Nythän itse asiassa Jukka Pekkarisen johdolla on tällä hetkellä käynnissä työryhmätyö, joka omalta osaltaan selvittää tuon 2005 sovitun uudistuksen onnistumisia ja myöskin puutteita. Sen jälkeen olemme yhdessä sopineet työmarkkinajärjestöjen kanssa, että työmarkkinajärjestöt aloittavat neuvottelun suuresta eläkeuudistuksesta, jonka tavoitteena on saada sellainen eläkejärjestelmä Suomeen, joka on tulevienkin sukupolvien näkökulmasta oikeudenmukainen eli turvaa myöskin tulevien sukupolvien eläkelupauksen. Ainakin minä uskon siihen, että myöskin eläkeuudistuksesta työmarkkinaosapuolet kykenevät sopimaan.

Sitten täällä edustaja Puumala kysyi tästä lisätalousarviosta, mitä se konkreettisesti tulee pitämään sisällään. Sen sisältöä on vielä mahdotonta sanoa. Niin kuin sanoin jo aikaisemmin, me olemme lähettämässä nyt kirjeet ministeriöihin. Me pyydämme ministeriöistä konkreettisia esityksiä sellaisista valmiista hankkeista, joilla olisi mahdollisimman nopea ja hyvä työllisyysvaikutus. Uskon, että ne liittyvät täällä jo mainittuihin rakentamisen hankkeisiin. Suhtaudun avoimesti myöskin Rakennusteollisuuden esittämiin hankkeisiin. Eli minusta kaikki kannattaa nyt perata ja kammata ja katsoa, mitkä ovat sellaisia, jotka saadaan nopeasti liikkeelle ja joilla syntyy mahdollisimman paljon uusia työpaikkoja. Perinteisesti nimenomaan uudisrakentaminen, peruskorjaukset — täällä mainitut homekiinteistöt — ja sitten myöskin infrahankkeet ovat sellaisia, joita nopeasti saadaan liikkeelle. Se työ on nyt käynnissä, ja sitä valtiovarainministeriön johdolla tehdään.

Sitten täällä nousi esille yksi asia, joka on pakko korjata. Se on harmaan talouden panostukset. Minusta on erityisen tärkeää, että vaikeinakin taloudellisina aikoina me tuemme rehellistä yrittämistä, me tuemme sitä, että yritykset eivät toimi vilunkipelillä vaan kaikki noudattavat yhteisiä pelisääntöjä ja ovat sitä kautta myöskin tasavertaisessa kilpailuasetelmassa toisiinsa nähden. Tämän hallituksen aikana on yli 300 ihmistä enemmän työssä harmaan talouden torjunnassa kuin edellisen vaalikauden aikana. Sen takia mielestäni se on myöskin tärkeä moraalinen viesti, että me vastustamme talousrikollisuutta, me vastustamme harmaata taloutta ja me haluamme siihen myöskin taloudellisesti satsata 20 miljoonaa euroa vuodessa. Itse asiassa kehysriihen yhteydessä muun muassa Verohallintoon lisäsimme 40 henkilötyövuotta juuri torjumaan harmaata taloutta.

Riitta Myller /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kannatan erityisen lämpimästi tätä työllistävää, elvyttävää lisäbudjettia, josta valtiovarainministeri puhui. Sitä me todella tarvitsemme.

Täällä sanottiin, että yritykset eivät ole halukkaita kasvamaan. Pohjois-Karjalassa tilanne on aivan toinen. Siellä yritystukihakemuksissa on ruuhkaa. Ongelma on vain, että sikäläisellä elyllä ei ole rahaa kaikkiin niihin hyviin hakemuksiin, joita siellä on.

Nyt mielestäni olisi hyvä, että joustavoitettaisiin tätä alueellista yritystukien jakamista niin, että siirrettäisiin varoja niille alueille, joilla ne käytetään paremmin kuin jossain muualla. Tällä tavalla mahdollistettaisiin kasvun aikaansaaminen koko Suomessa.

Jukka Kopra /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minun mielestäni tämä valtioneuvoston selonteko kehyksistä on hyvä ja osoittaa, että hallituksella on tiukasti hyppysissään meidän talouden kehittäminen. Erityisesti tuossa pääministerin äskeisessä puheenvuorossa tuli hyviä pointteja, jotka valavat edelleen uskoa siihen, että homma on hyvin käsissä.

Nyt kun täällä on puhuttu tästä mahdollisesta yhteiskuntasopimuksesta, ja siihen varmasti liittyy tämmöinen työmarkkinakierros, niin haluaisin tuoda esiin ja esittäisin — varsinkin kun me nyt tässä selonteossa ja muutenkin sälytämme meidän maamme yrittäjille varsin suurta taakkaa tästä työllistämisestä ja työpaikkojen luomisesta — että hallitus käyttäisi arvovaltaansa sen eteen, että yrittäjäjärjestöt otettaisiin tupopöytään mukaan jatkossa.

Kysynpä vielä tällaista yksityiskohtaa kotitalousvähennyksestä: Kun se nyt on meillä viime vuosina sahannut vähän ylös ja alas välillä ja minun mielestäni tämä olisi kyllä oiva keino luoda nopeasti lisää pk-yrityksiin työpaikkoja, saada ihmiset teettämään hommia pienillä firmoilla ja työllistämään ja mielestäni kotitalousvähennys voisi olla vaikka lähempänä kymppitonniakin, (Puhemies koputtaa) niin perustuuko tämä tämänhetkinen kotitalousvähennyksen tason asettaminen poliittiseen harkintaan, (Puhemies koputtaa) vai onko se laskettu auki siten, että on huomioitu sen dynaamiset vaikutukset ja potentiaalinen työllisyysvaikutus myöskin? Voisiko se olla korkeampi kuin se nyt on?

Lasse Hautala /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Näistä positiivisista tulevaisuuden toiveista huolimatta elämä on tämän salin ulkopuolella hieman toisenlaista. Konkurssien määrä on kasvanut kuluvana vuonna. Kolmena ensimmäisenä kuukautena oli suurin piirtein sama taso kuin vuotta aikaisemmin, mutta huhtikuu oli jo paljon synkempi: 1 600 yritystä on lopettanut toimintansa. Se merkitsee tuhansia työpaikkoja. Erityisen vaikea tämä huhtikuu on ollut tukku- ja vähittäiskaupalle sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnalle. Se kuvaa sitä, että kansalaisten ostovoima on heikentynyt tai vaarantunut niin, että he itse tekevät säästöjä.

Pääministeri puhui täällä tarvittavasta yritysrahoituksesta, mutta viime aikoina on kuulunut huolestuttavia viestejä yrittäjiltä pankkien toiminnasta. Eräät pankit ovat jopa listanneet toimialoja, joiden rahoitusehtoja on kiristetty. Yrityksiltä on jopa evätty tilapäisiä käyttöpääomaluottoja. Kannattavienkin investointiluottojen (Puhemies koputtaa) ehdot on kiristetty niin, että yritykset ovat joutuneet luopumaan investoinneista. Onko nyt käymässä niin, (Puhemies koputtaa) että esimerkiksi rakennusteollisuuden osalta valtio on se ainoa, joka lähtee mukaan, vai aiotteko neuvotella pankkien kanssa rahoitusehtojen lieventämisestä?

Arja Juvonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Vanhuslaki astuu heinäkuussa voimaan kesken kuumimman kesän ja myös hoitajien kesäloman. Hoitoalalla vallitsee suuri hoitajapula paitsi kesällä myös talvella.

Suomessa on työtä, mutta ei ole tekijöitä. Työ- ja elinkeinoministeriön suunnitelmien mukaan Suomeen saapuu ensi vuoden kesään mennessä 70 uutta espanjalaista sairaanhoitajaa. Taustalla on juuri se, että Suomessa on pula sairaanhoitajista. Meiltä puuttuu myös lähi- ja perushoitajia. Vanhuslaki asettaa meille suuria vaatimuksia.

Oppisopimuskoulutus on hyvä keino lähihoitajakoulutuksen tarjonnan lisäämiseksi ja hoitoalan työvoimapulan ehkäisyyn. Lähihoitajan oppisopimuskoulutuksen edistäminen on erittäin hyvää aikuiskoulutuspolitiikkaa, jossa pyrkimys työllisyysasteen nostamiseen yhdistyy ammattitaitoista työvoimaa vaativan hoitoalan kasvaviin tarpeisiin väestöltään ikääntyvässä maassa. Kysynkin ministeriltä: onko aikomus lisätä oppisopimuskoulutusta, ja missä määrin myös sairaanhoitajille sitä voitaisiin suunnata?

Tuula Väätäinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä kehys tuo monia myönteisiä asioita mutta ei vastaa kaikkiin kiperiin kysymyksiin. Puolustusvoimilla on ollut jo pitkään huolena se, millä tavalla vuoden 2015 jälkeen Puolustusvoimien budjetti sopeutuu olemassa oleviin tilanteisiin. Valtiovarainvaliokunta on kiinnittänyt huomiota tähän ja toivoo, että tämä Puolustusvoimien budjettiratkaisu tulisi myös hallituksen tulevissa kokouksissa esille. Tätä olisin kysynyt ministeri Urpilaiselta, onko tämä tulevien keskustelujen agendalistalla, mutta ehkä vastaus saadaan jossakin vaiheessa.

Eero Suutari /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomalaisten tekemien työtuntien määrä on vähenemässä. Tämä on seurausta kilpailukykymme rapautumisesta ja suomalaisten vanhenemisesta aiheuttaen nykyään myös investointien siirtymistä Suomesta ulos.

Tehdyt työtunnit ovat tuottavuuden kasvun lisäksi ainoa keino kasvattaa kansantuotettamme. Olisin kysynyt tästä valtiovarainministeriltä, kun hän mainitsi puheessaan työllisyyssopimuksen, johon hän todennäköisesti on hakenut tukea myös työmarkkinaosapuolilta, että sisältyykö tämä tavoite työtuntien määrän kasvattamisesta siihen mahdolliseen uuteen työllisyyssopimukseen.

Aila Paloniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Noin 20 000 suomalaista elää tällä hetkellä työmarkkinoiden väliinputoajina. Onkohan hallitus mahtanut huomata tuon asian? Yli vuoden kestänyt pitkittynyt sairaus estää työnteon, mutta pysyvää eläkettä ei ole. Ketjutetut sairauslomat ovat erityisesti nuorten aikuisten ongelma. Kelan määräaikaisen kuntoutustuen saajista jo noin 8 000 on alle 35-vuotiaita. Nuorten aikuisten pitkien sairauslomien määrä siis kasvaa koko ajan. Millä nämä ihmiset elävät, kun he eivät ole eläkeläisiä eivätkä työttömiä eikä heitä siis koske kummankaan ryhmän edut? Valtaosalla näistä pitkään sairastaneista ei ole myöskään työpaikkaa, mihin palata, jos tilanne paranee. Kuntoutustuelle on jouduttu siirtymään jopa suoraan opinnoista. Ihmettelen, mitä tässä tapahtuu, miten näille ihmisille lopulta käy. Aikooko hallitus tehdä mitään näiden väliinputoajien aseman parantamiseksi? Heissä on siis erittäin paljon nuoria, ja nuorista täällä on tänään puhuttu ja nuorisotyöttömistä.

Kimmo Kivelä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Urho Kekkosta soveltaen kysyn, onko maallamme malttia talouskriisin keskellä. Hokemaksi on tullut puheet rakenteista. Katekismuksen tavoin kysyn, mitä se on. Merkitseekö se sitä, että se, mikä on ehjää, kunnossa, se rikotaan, ja merkitseekö se sitä, että euron säästötavoitteella aiheutetaan kahden vahinko ja sitten toimivat järjestelmät halvaannutetaan? Mutta olisin varsinaisesti kysynyt hallitukselta, kun valtiovarainvaliokunnan mietintö puhuu Venäjästä ja arktisista alueista, mikä oikeastaan on hallituksen Venäjä-strategia ja arktisten alueiden strategia ja Pietarin oblastin strategia.

Johanna Ojala-Niemelä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Omalta osaltani haluan kiittää hallituksen panostuksia pohjoisen teollisuuden hyväksi. Pääministeri tuossa edellä puhui, kuinka meidän on rakennettava uusi Suomi, ja siihen on Lapissa tartuttu. Meillä on siellä Kemissä biodieseljalostamohanke, johon EU on myöntänyt rahaa 88,5 miljoonaa euroa ja nyt näissä kehyksissä tuli kymmeneen miljoonaa. Samoin on LNG-terminaalihanke, 400 miljoonan euron hanke, jossa on myös Ruotsi valtiollisen kaivosyhtiön LKAB:n myötä mukana. Tämä hanke on yksi näistä neljästä tuensaajasta, joille kehyksissä tuli rahaa. Outokummun investoinnit ovat mittavat, ja viime viikolla siellä vihittiin ferrokromin laajennus, ja voi sanoa, että tältä osin ainakin jaloterästehtaan osalta teollisuudessa menee vielä hyvin. Tosiaan (Puhemies koputtaa) turismissa, kaivosteollisuudessa, energiakysymyksen, kaupan osalta on paljon potentiaalia, ja uskon, että sitä kautta niitä työpaikkoja syntyy.

Inkeri Kerola /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Täällä on moni ministeri viitannut esimerkiksi teollisuuden rakennemuutokseen, että se on nyt erittäin syvä tällä hetkellä. Voisi sanoa, että kyllä Suomessa on eletty aina rakennemuutoksen aikaa. Erityisesti haluaisin muistuttaa siitä, että meillä on koko maassa käynnissä tosi iso rakennemuutos ja isot mullistukset — ja viittaisin puheenvuorossani tässä edellä käytettyihin — joissa erittäin tärkeää on, että huomaamme koko maan rakennemuutoksen, myös ministerien toimenpiteissä, lisätalousarviossa ynnä muuta, pohjoisten, arktisten alueitten huomioimisen, liikenneyhteydet ja niin edelleen.

Toinen iso kysymys. Täällä on ollut puheena työelämäkysymykset. Itse katsoisin, että Suomi voittaa siinä, jos kykenemme järjestämään esimerkiksi työllisyyskoulutuksen niin, että se vastaa muuttuviin elinkeinoelämän akuutteihin tarpeisiin. Kun meillä kuitenkin käytetään miljoonia, muistaakseni yli 200 miljoonaa, työvoimakoulutukseen, niin luulisi, (Puhemies koputtaa) että sieltä löytyisi myös tähän tarpeeseen rahoitusta.

Anne Louhelainen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä sekä hallitus että oppositio ovat huolissaan taloustilanteesta, työllisyydestä ja nuorista. Olisinkin halunnut tuoda jälleen esille mestari—kisälli-mallin, josta Päijät-Hämeessä on saatu hyviä kokemuksia muun muassa rakennusalalla. Siinä jo syrjäytyneille nuorille ja ammattinsa osaaville osatyökykyisille on löydetty yhteinen sävel yhdessä paikallisten yritysten kanssa. Nuoret ovat työllistyneet kesken projektin osissa tapauksia. Malli on yksilöllisempi ja siksi hieman kalliimpi kuin oppisopimus mutta lopputulema koko yhteiskuntaa palveleva. Nuoret ovat löytäneet vakaan pohjan elämäänsä, ammattilaiset voineet jatkaa työuriaan, yritykset saaneet osaavaa, uutta työvoimaa ja, mikä parasta, myöskin yhteiskunta uusia, terveitä rakennuksia, joita voidaan käyttää. Tässä mallissa voidaan huomioida myös vajaakuntoiset nuoret.

Arvoisa puhemies! Olisinkin hallitukselta aikonut kysyä, millä keinoin he aikovat saada työmarkkinaosapuolet mukaan talkoisiin tässä mestari—kisälli-mallin hyödyntämisessä.

Jukka Kärnä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Mäkipää totesi muutama hetki sitten, että vanha teollisuus ei työllistä. Se ei tietenkään pidä paikkaansa. Sieltä se ruisleipä tulee vielä pitkän aikaa.

Totta kai perinteisiä teollisuudenaloja tulee kehittää innovaatioiden, tuotekehittelyn ja uusien liiketoimintamallien avulla. Me tarvitsemme näitten lisäksi uusia, aitoon kysyntään perustuvia työpaikkoja uusille toimialoille, joista esimerkiksi tämä cleantech on minun mielestäni aivan loistava esimerkki. 2012 liikevaihto 24 miljardia, 2 000 yritystä on siinä jo matkassa mukana. Niistä todella iso osa on pieniä, niin kuin täällä tänä päivänä on myöskin viitattu, mutta siellä on mahdollisuuksia. Mutta sille vanhallekaan teollisuudelle ei enää niitä uusia rikkidirektiivejä kyllä pidä ansoiksi rakentaa.

Tänä päivänä erinomaisen mukavaa on kuulla se, että työmarkkinaratkaisun yhteistä isoa työllisyyssopimusta täällä kannattavat kaikki, kunhan siinä, se on ok, huolehditaan myöskin palkansaajien ostovoimasta.

Katri Komi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ulkoasiainvaliokunta kritisoi omassa lausunnossaan kehy-rahojen ongelmatiikkaa — ei tulla saavuttamaan 2015 mennessä 0,7 prosenttia bktl:stä — edustustojen määrärahoja, siviilikriisinhallinnan ongelmia rahoituksessa ja niin edespäin. Valtiovarainvaliokunta omissa lausumissaan kritisoi hallitusta myös aika kovaa. Esimerkiksi heikommat on jätetty heitteille kuntarahoja leikkaamalla. Hallitusohjelma ja tuo kehys eivät oikein ole linjassa toistensa kanssa.

Kyselenkin vähän, että mitä te, hallituspuolueiden edustajat, sanotte sille tuoreelle yläkoululaiselle, joka joutuu astmansa takia siirtymään parakkiin erityisoppilaiden kanssa opiskelemaan, kun se oma koulu on niin homeessa, että hän ei siellä pysty opiskelemaan. Tietenkin vähän kannan huolta kyllä niistäkin, jotka joutuvat siellä opiskelemaan, joilla ei ole sellaista ongelmaa, niin opettajista kuin opiskelijoista. Ja juuri tuollaisessa nivelvaiheessa vielä tällaiset ongelmat siinä, että joutuu jättämään oman luokkansa, siirtymään erityisluokkaan opiskelemaan, jos ei muita syitä siihen ole, voivat aiheuttaa aikamoisia asioita nuorelle, (Puhemies koputtaa) lapselle. Eli toivon, että hallituspuolueiden edustajat, kun ministeri ei ole paikalla, (Puhemies koputtaa) todella sitoutuvat siihen, että homekoulukorjauksiin tulee rahaa eikä vain harkita asiaa.

Tytti Tuppurainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomi on avoin, viennistä riippuvainen talous, eikä tuonnille ja viennille avoin maa voi velkavivulla kammeta itseään ulos tästä taantumasta. Se on aivan selvää, ja turha mitään sellaista on esittää sen paremmin hallituksesta kuin oppositiostakaan.

Velkaakin kuitenkin tarvitaan, ja yhtä selvää on se, ettei tästä velkaantumisesta selvitä säästämällä, vaan tarvitaan paljon puhuttua kasvua. Tänä vuonna me nyt näemme, miten aneemista kasvu kuitenkin on, kun meneillään olevan viennin vaikeuksiin yhdistyy veronkiristysten vuoksi hyytynyt kotimainen kysyntä. Tämä on todella valitettavaa. Siksi mahdollisissa uusissa veronkiristys- ja säästöpäätöksissä on maltettava mieli. Peräänkuulutan myös tätä valtiovarainministerin työllisyyssopimusta, jolla pieni- ja keskituloisten ostovoima turvataan. Tätä hallituksen on syytä tukea sopivin veropäätöksin.

Osmo Kokko /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitus on välitilinpäätösvaiheessa tehnyt veroratkaisut, ja siinä on tämä yhteisövero pudotettu 20:een, mutta mielestäni yhteisöveron käsittely olisi pitänyt puolittaa. Ja kun ajattelemme, että yhteisövero suosii vain osakeyhtiöitä ja isoja yhtiöitä, niin tässä ratkaisussa nämä avoimet toiminimet ja kommandiittiyhtiöt jätettiin aivan ulkopuolelle. Näille olisi nyt toiveita, että sinne annettaisiin näitä helpotuksia, koska näiden työllistävä vaikutus on erittäin merkittävä.

Tietysti me tarvitsemme myös panostuksia sitten infraan, niin kuin täällä ovat useammat edustajat puhuneet, esimerkiksi homekouluihin, ja itseäni ennen kaikkea kiinnostaa nimenomaan tiestö. Siellä on suuri korjausvelka olemassa, ja kun ajatellaan, että nytten massat ja mitat raskaassa liikenteessä muuttuvat, niin sinne tarvitaan niitä panostuksia.

Timo V. Korhonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Taloutemme vaatii monenlaisia korjaavia toimenpiteitä. Tärkeää olisi myös halu löytää toimenpiteitä, joilla kyetään korvaamaan tuontia.

Elintarvikeala on Suomen keskeinen tuontia korvaava kotimarkkinasektori, tuotannonala, jolla on erittäin suuri vaikutus kansantalouteemme ja vaihtotaseeseemme. Hallitusohjelma puhuu kasvun tavoitteista tällä alalla, mutta valitettavasti tällä hallituskaudella oikeastaan kaikki hallituksen toimenpiteet ovat olleet heikentämässä elintarvikealan, maatilatalouden toimintaedellytyksiä. On tehty tukileikkauksia, on tehty toimenpiteitä, joilla tuotantokustannukset kasvavat, on tehty siis paljon toimenpiteitä, joilla maatilatalouden kannattavuutta on heikennetty, kannattavuus on osin jopa romahduttanut tuota alaa. Eli tämän kehysten keskustelun yhteydessä voi vain todeta sen, että vähitellen alkaisi olla hallituksella myös aika toimenpiteisiin, (Puhemies koputtaa) joilla tämän maatalouden, tämän alan kannattavuutta ja toimintaedellytyksiä parannetaan.

Merja Mäkisalo-Ropponen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kehyspäätöksessä nuorten oppisopimuskoulutukseen ja työssäoppimiseen suunnatut lisäresurssit ovat erittäin tarpeellisia. Työnantajien kiinnostus palkata nuoria työhön tai ottaa heitä oppisopimukseen vaihtelee suuresti. Tiedottamisesta huolimatta työnantajat eivät edelleenkään tunnista riittävästi niin sanottua Sanssi-korttia. Jostain syystä sen kuvitellaan koskevan vain yksityisiä yrityksiä, ja näinhän ei suinkaan ole.

Monet työnantajat ovat minulle kertoneet, että he koulutuskorvausten korottamisesta huolimatta arastelevat ottaa juuri peruskoulusta päässyttä nuorta esimerkiksi oppisopimusopiskelijaksi, koska heillä on paljon vastuuta tästä nuoresta ihmisestä ja toisaalta peruskoulun päättäneillä ei ole vielä kovin hyviä työelämävalmiuksia. Tämän takia olisikin syytä pohtia, pitäisikö nuorisotakuun toteuttamisen varmistamiseksi niin sanottuja kymppiluokkia ja starttiluokkia lisätä nykyisestä, sillä nämä voisivat olla valmentavaa koulutusta työelämään siirtymiselle. (Puhemies koputtaa) Peruskoulun päättäneelle nuorelle yksi lisävuosi voisi merkitä opiskelumotivaation ja tulevaisuuteen suuntautumisen kannalta paljon, (Puhemies koputtaa) ja se estäisi myös syrjäytymistä tässä tärkeässä elämän taitekohdassa.

Annika Saarikko /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On harmillista, että valtiovarainministeri ei ole läsnä tässä keskustelussa enää, mutta uskon, että viesti sosialidemokraattisten edustajien kautta ministerille kulkee.

Minusta on merkillepantavaa, että valtiovarainvaliokunnan kannanotot ovat varsin tiukkasanaisia. Täällä nostetaan myös esiin se, että edellytetään hallituksen kiirehtimistä rakenteellisten toimien osalta. Olisi ollut mielenkiintoista kuulla, viittaako valtiovarainministeri Urpilainen tämän päivän Helsingin Sanomien haastattelussa samankaltaisiin rakenteellisiin toimiin kuin valtiovarainvaliokunta omissa kannanotoissaan. Äsken ministeri totesi, että on tärkeää ja hän uskoo työmarkkinajärjestöjen löytävän sovun eläkeikäkysymykseen. Mutta kyllä minä peräänkuuluttaisin vahvasti myös hallituksen toimia ja kiirehtimistä tämän eteen vielä tämän hallituskauden aikana. Toivon, että sosialidemokraatitkin, jotka ymmärtääkseni tässä ovat vähän jarrumiehinä olleet, miettisivät, mitä teistä ajattelevat seuraavat sukupolvet, kun te tällä osaltanne hidastatte sitä, että Suomessa (Puhemies koputtaa) työtunteja tehtäisiin enemmän.

Laila Koskela /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämän hallituskauden aikana kunnat menettävät yli 3,8 miljardia peruspalvelujen turvaamiseksi tarkoitettuja rahoja. Näitä kuntien palveluja tarvitsevat ovat erityisesti lapset, nuoret ja vanhukset. Kehyspäätöksessä ei ole myöskään varattu riittävää rahoitusta vanhuspalvelulain turvaamiseksi ja erityisesti riittävän hoitohenkilökunnan palkkaamiseen. Myös hoitohenkilökunnan työssäjaksamiseen ja viihtyvyyteen olisi panostettava, sillä vuonna 2012 muutti 165 sairaanhoitajaa ulkomaille töihin. Suomalaisia sairaanhoitajia on työssä ulkomailla kaikkiaan 3 600. Meillä on pulaa hoitohenkilökunnasta. Onko Suomella todella varaa kouluttaa osaavaa hoitohenkilökuntaa toisen maan tarpeisiin? Mitkä ovat toimenpiteet, jotta hoitajat jäisivät työskentelemään Suomeen?

Merja Kuusisto /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On hyvä, että kehysrahoituksella varmistetaan käynnissä olevien liikennehankkeiden loppuunsaattaminen. Lisärahoituksella pystytään myös varmistamaan liikennepoliittisessa selonteossa nimettyjen hankkeiden käynnistäminen vuosien 2014—2015 aikana. Nämä ovat erittäin hyviä asioita ja tukevat nimenomaan kasvua ja työllisyyttä.

Tällä hallituskaudella sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus on asetettu tärkeäksi tavoitteeksi, ja se näkyy myös sosiaali- ja terveyspuolen kehyksissä. Oikeudenmukaisuutta toteutetaan muun muassa lisäämällä veteraanien kuntoutusrahoja ja turvaamalla kotiin vietävät palvelut. Palveluihin on osoitettu tälle vuodelle lisämäärärahoja yhteensä 9 miljoonaa euroa. Nämä määrärahat varmistavat veteraanien laitos- ja avokuntoutukseen pääsyn. Tämä nimenomaan lisää myös kasvua ja työllisyyttä.

Oikeudenmukaisuus näkyy myös siinä, että hallitus panostaa nuorten työllisyyteen sekä nuorisotakuun toteuttamiseen. (Puhemies koputtaa) Sen toteuttamiseksi varattiin kuluvalle vuodelle 60 miljoonaa euroa.

Juha Väätäinen /ps(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Valitettavasti valtiovarainministeri on poissa täältä. Tapasimme tänään asuntojaoston puitteissa uuden asuntoministerin, ja siellä keskusteltiin tulevasta toisesta lisätalousarviosta. Tällä hetkellä tähän mennessä hallitus on vähentänyt korjausrakentamisen osalta avustuksia ja energia-avustukset on lopetettu. Nyt 100 miljoonaa lisäyksenä tälle puolelle työllistäisi 15 000 rakennustyöläistä, ja se toisi tullessaan miljardin investoinnit, ja valtio saisi todellisuudessa 200 miljoonaa verotuloja. Olisin kysynyt valtiovarainministeriltä, onko hän, niin kuin minä ounastelen, valmis näihin lisätalousarvion toimenpiteisiin tämän asuntopolitiikan osalta.

Mikko Savola /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomeen on mahdollista luoda 200 000 uutta työpaikkaa, mutta se tarkoittaa sitä, että koko Suomen voimavarat täytyy hyödyntää esimerkiksi vihreän kasvun, biotalouden osalta, kaikkien niiden maaseudun luonnonvarojen osalta, mitä meillä hyödynnettävissä on. Sen takia täytyy olla erittäin huolestunut siitä, että maatalouden investointeihin ei katsota nyt pitkällä tähtäimellä. Makera, Maatilatalouden kehittämisrahasto, tarvitsisi ehdottomasti nyt panostuksia, että investointeja meillä löytyy ja kasvua tulevina vuosina.

Herra puhemies! Energiapolitiikka vaatii meillä suunnanmuutoksen. Meidän turvekapasiteetista, soistamme, on vain noin 1 prosentti käytössä. Sitä pystyttäisiin hyödyntämään paljon enemmän. On arvioitu, että meillä olisi jopa Norjan öljyvarojen kaltaiset luonnonvarat käytössä siinä, jos se osattaisiin hyödyntää oikein. Sen sijaan meille tuodaan kivihiiltä Uralin takaa. Miten on mahdollista, etteivät hallituspuolueet näe sitä suurta potentiaalia, mikä meillä luonnonvaroissamme olisi?

Ari Torniainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On hyvä, että tänään on puhuttu paljon työllisyydestä. Työttömyys onkin jatkuvassa kasvussa ja on erittäin huolestuttavalla tasolla. Työllisyyden parantamisen tuleekin olla ykkösasia nyt ja tulevaisuudessa. Kuitenkin on puhuttu hyvinkin ympäripyöreästi työllisyyden parantamisesta ja sellaisista työllisyyttä parantavista toimenpiteistä, jotka vaikuttavat vasta pidemmän ajan kuluttua. Herääkin kysymys: missä ovat nopeasti työllisyyttä parantavat toimenpiteet? Ministeri Urpilainen viittasi seuraavaan lisätalousarvioon ja mahdolliseen elvytykseen. Sitä lämmöllä odotan, miten siinä hallitus suhtautuu mahdollisiin elvytyshankkeisiin, esimerkiksi homerakennusten määrärahojen lisäämiseen tai liikenneväylähankkeisiin. Mikäli pääministeri olisi ollut läsnä vielä tässä istunnossa, niin olisin kysynyt hänen näkökantaansa tähän asiaan, (Puhemies koputtaa) sillä tähän asti hän on ainakin ollut elvytystä vastaan.

Pia Kauma /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä ovat monet edustajat puhuneet homekoulujen korjauksen tärkeydestä, erityisesti silloin, kun rakennuskustannukset ovat alhaiset, ja itsekin puollan ja pidän sitä tärkeänä. Mutta kehyksien osalta ihmetyttää myös tietyt liikennehankkeet, erityisesti espoolaisena se, että Länsimetron jatkolle ei löydy rahoitusta. Espoo on valmis investoimaan 770 miljoonan projektista jopa 70 prosenttia itse, jos valtio tulisi 30 prosentilla mukaan. On oikein vaikea ymmärtää sitä, mikä olisi parempi ratkaisu sekä työllisyyden hoitoon, pääkaupunkiseudun asuntojen riittämättömyyteen että ruuhkaongelmiin täällä pääkaupunkiseudulla kuin Länsimetron jatkaminen Matinkylästä Kivenlahteen. Toivon, että tähän palataan vielä myöhemmässä yhteydessä.

Outi Alanko-Kahiluoto /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen erittäin huolestunut siitä, että kehysriihessä päätettiin leikata kehitysyhteistyömäärärahoista. Tätä päätöstä paikattiin ohjaamalla päästöhuutokauppatuloja kehitysyhteistyöhön, mikä on sentään hyvä asia, mutta näiden tulojen määrää ei kuitenkaan voida tarkoin ennakoida, ja nyt näyttää siltä, ettei 0,7-tavoitteeseen tulla pääsemään. Toivon, että tähän asiaan saadaan korjausta viimeistään ensi vuoden kehysriihessä.

Toinen seikka, johon haluan tarttua tai jonka haluan tuoda tässä esille, ovat STM:n budjetista viedyt tutkimusmäärärahat, 30 miljoonaa euroa, jotka merkitsevät mittavia irtisanomisia muun muassa THL:n tutkijoiden joukossa. Tämä on hyvin valitettavaa, koska, kuten tiedämme, Suomen sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmä on murroksessa ja köyhyys ja terveyserot ovat kasvussa ja tarvitsisimme nimenomaan asiantuntijatietoa hyviä ja perusteltuja päätöksiä varten. Toivon todellakin, (Puhemies koputtaa) että tämä päätös nyt pidetään mielessä ja tullaan tekemään kaikkemme sen eteen, että lisätään tutkimusmäärärahoja vastaisuudessa.

Lenita Toivakka /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vaikka taloustilanne tiukentuu ja ahdistaa meitä kaikkia, niin täytyy kertoa semmoinen iloinen uutinen, että tulin juuri Mikkelistä uuden yrityksen vihkimistilaisuudesta, siellä perustettiin, avattiin tänään uusi pienpanimo ja toistakymmentä mikkeliläistä sai uuden työpaikan, mutta parasta tai hienointa tässä tilaisuudessa oli se palaute, mitä kuulin monilta yrittäjiltä. Eli tätä yritysverouudistusta, jonka hallitus kehysriihessään teki, nyt pureskeltuaan yrittäjät antoivat erittäin hyvää palautetta siitä, miten se on hillinnyt tavallaan sitä epävarmuuden kasvua, joka pitkään on tuolta Euroopan ulkopuolelta Suomeen tullut, ja kaiken kaikkiaan luonut yrittäjämyönteistä ilmapiiriä niin, että yrittäjät suhtautuvat positiivisemmin tällä hetkellä tulevaisuuteen. Eli tavallaan se kauhukuva ja ehkä se pelkotilakin, mitä me olemme täällä välillä oikein yrittäneet luoda, on hieman laantunut.

Mutta erityisesti nyt kiitän kyllä pääministeriä siitä, että tähän yhteiseen pöytään (Puhemies koputtaa) kutsutaan kaikki eduskuntapuolueet ja työmarkkinajärjestöt ja me pääsemme (Puhemies koputtaa) tämmöistä rauhallisempaa, varmempaa kuvaa viemään täältä ulos kaikille suomalaisille.

Kari Uotila /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pääministeri toivoi sellaista työmarkkinaratkaisua, jossa yhdistyisivät ostovoima ja kilpailukyky. Tämä on aika kova haaste. Jos ostovoimaa turvataan palkankorotuksilla, niin se merkitsee yksikkökustannusten nousua ja siitä sitä kilpailukykyastetta, mitä edustaja Pekkarinenkin totesi. Itse kannatan mieluummin palkankorotuksia kuin veronalennuksia. Jos ostovoima turvataan veronalennuksilla, se johtaa valtion velkaantumiseen ja velkataakan lisääntymiseen lyhyellä aikavälillä. Pidemmällä aikavälillä voidaan saada niitä niin paljon puhuttuja dynaamisia vaikutuksia. Ei ole kovin helppo juttu varsinkin, jos aiotaan pitää niistä tavoitteista kiinni, jotka omassa ryhmäpuheenvuorossani kyllä totesin jo mahdottomiksi. Elikkä meidän on nähtävästi tingittävä myös tästä velkaantumisen taiton tavoitteesta ihan realistisena tosiasiana.

Marjo Matikainen-Kallström /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nuorisotakuukysymyksessä on kyse siitä, että nuorelle annetaan töitä, ja se on nyt keskoskaapista päässyt ulos, mutta vielä se harjoittelee kävelyä, eli täytyy tehdä paljon sen eteen töitä, että se rupeaa toimimaan. Lisäksi siihen pitää lisätä se, että se myös huomioi nämä korkeasti koulutetut nuoret.

Meille poliitikoille riittää töitä, mutta nuorille ja vajaakuntoisille ja vanhuksille, ikääntyneille, ei riitä. Tällä hetkellä voi sanoa, että kun rummutetaan työurien pidentämisestä, niin normaali proseduuri taas on se, että irtisanomistilanteessa vanhat lähtevät ensin, ja vanhat tässä tilanteessa ovat 50 vuotta täyttäneitä. Eli tämä on ihan selkeä, että meidän täytyy saada asennemuutos myös työmarkkinapuolelle, se, että kunnioitetaan ja arvostetaan myös sitä osaamista ja sitä työhistoriaa, mikä on, ja ratkaisut löytyvät johtamisen kehittämisessä ja asenteiden muuttamisessa.

Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Värderade herr talman! Nu måste jag tacka ministrarna Katainen och Urpilainen. Det ser ut att ni ministrar har förändrat er attityd till centerpartiets förslag. Under de senaste två år har ni bara "viitanneet kintaalla" till våra förslag. Nu tror jag att ni också lyssnar på oss.

Men det räcker inte att bara lyssna. När ska ni börja genomföra våra förslag? När börjar ni stöda ensamma företagare om de erbjuder jobb till sin första arbetare, och när blir det möjligt att arbetslösa människor kunde tjäna 300 euro utan nedskärning av arbetslöshetsstöd?

Herr talman! Jag är inte alls säker vad jag just sade men jag tror att snart ska vi alla höra det.

Harri Jaskari /kok:

Arvoisa herra puhemies! Arvoisat kollegat! Kun on tämän iltapäivän keskustelua seurannut, niin minusta tämä on ollut hyvinkin rakentavaa, ja juuri tätä yhteistyöhakuisuutta me tarvitsisimme tässä yhteiskunnassa tällä hetkellä ja sitä kautta parhaiden ideoiden tuomista esiin.

Toinen, mitä jo aikaisemmin omassa puheenvuorossani sanoin, on se, että me teemme paljon hyviä päätöksiä täällä, mutta sitten kun me katsomme, miten me käytännössä ne toteutamme, niin helposti tulee tämä byrokratialoukku eteen. Kuten myöskin jo aikaisemmin sanoin, tänään talousvaliokunnassa käsiteltiin esimerkiksi biopolttokysymyksiä ja siihen liittyviä EU-direktiivejä ja Suomi tulkitsee ne tiukimmin, vaikka voisi tulkita hiukan eri tavalla, joka mahdollistaisi sen, että me olisimme kenties vielä voimakkaammin edelläkävijä näissä biopolttoainekysymyksissä eurooppalaisella tasolla.

Eli Suomessa on mentävä tänne työn äärelle katsomaan, mitä meidän lainsäädäntö tekee sille, että syntyykö Suomeen työtä. Puutun oikeastaan yhteen suureen asiaan, mikä tällä hetkellä vaikeuttaa työn luomista Suomessa. Tämä on yritysten rahoitus, joka on todella haasteellisessa tilanteessa tällä hetkellä. Kun yritys haluaa kasvua, se tarvitsee aidosti rahoitusta, ja kuten tiedämme, sitä on lähes mahdoton tällä hetkellä saada yritysten kasvutoimenpiteisiin, varsinkin jos on uusi yritys ja sellainen yritys, joka on vaikeuksissa oman taseensa kanssa. Ja tätä täytyy tietysti miettiä, mistä se johtuu. Se johtuu aika paljon myöskin EU-tason päätöksistä, eli on tehty niin hankalaksi tämä tilanne, että itse asiassa me olemme tuhonneet kasvun elementtejä, näitä rahoituksen elementtejä.

Täytyy tunnustaa, että viime vuonna EU-tasolla ja maailman tasolla tietyt pankit ovat päässet oikein kunnolla temmeltämään ja nyt sen vastapainoksi ollaan kiristetty niin paljon sääntelyjä, että rahan hinta on mennyt ihan mahdottomaksi. Samanaikaisesti meillä on korkotaso tullut erittäin alhaiseksi. Kuulostaa, että se on hyvä juttu, mutta samallahan on käynyt niin, että pankkien perustoiminta on hyvin vähän kannattavaa, joka on tehnyt myöskin pankit erittäin varovaisiksi. Tästä on syntynyt kierre. Toisaalta pankit sanovat, että yritykset eivät kysy rahaa, toisaalta yritykset sanovat, että näillä marginaaleilla ei ole mitään järkeä kysyä rahaa. Eli toiminta ei lähde liikkeelle, ja vaikka me kuinka puhumme täällä kasvusta, niin jos ei sinne kasvuun rahoitusta aidosti löydy, niin sitten meidän on todella vaikea saada näitä uusia työpaikkoja. Eli pankit keskittyvät vanhoihin yrityksiin, vakavaraisiin yrityksiin, supistavat tietyllä tavalla toimintaa siinä suhteessa, jotta he täyttäisivät ne kriteerit, mitkä poliitikot Euroopassa ovat asettaneet. Voin sanoa ihan konkreettisesti monien tuttujenikin osalta sen, että siellä on ollut selvästi tällaista kasvutavoitetta, kasvuhalua, mutta kun ei saa rahoitusta, ei voi oikein tehdä yhtään mitään.

Tässä me palaamme taas tähän politiikkaan, mitä täällä tehdään. Meidän on pakko saada tällainen pattitilanne täältä purettua. Siihen liittyvät myöskin nämä keskustelut kehyksistä, jolloin täytyy kysyä, mistä sitä kasvun elementtiä ja rahoitusta voisi saada. Totta kai yksi vaihtoehto voisi olla, että meidän täytyisi löytää joku elementti, että pankit lähtisivät taas ottamaan vähän enempi riskiä, tai sitten meidän pitäisi löytää sellaisia innostuneita elementtejä, että ihmiset alkaisivat sijoittamaan ja investoimaan suomalaisiin yrityksiin ja suomalaisiin työpaikkoihin.

Siinä me palaamme taas niihin kysymyksiin, pitäisikö esimerkiksi osinkojen verovapaus olla 2 000 euroon asti. Silloin avattaisiin tietyllä tavalla, tietyille ihmisille ainakin, niin että haluttaisiin kotimaisiin yrityksiin sijoittaa. Tämä kuuluisa rahastokysymys on toinen asia: että olisi oman pääoman ehtoisia rahastoja, jotka uskoisivat taas suomalaisiin uusiin ideoihin ja tämän tyylisiin asioihin, jotka loisivat lisää työpaikkoja Suomeen. Pitäisikö meidän avata nämä joukkorahastoinstrumentit täällä? Se edellyttää sitten lainsäädännön muutoksia, ja se edellyttää myöskin näitä kehykseen liittyviä asioita.

Puutuin vain yhteen asiaan, mutta näen tällä hetkellä suomalaisten yritysten kasvun suurimpina ongelmina sen, että vaikka olisi halua, ei ole rahaa kasvaa ja luoda työpaikkoja.

Hanna Tainio /sd:

Arvoisa herra puhemies! Valtioneuvoston selontekoon valtiontalouden kehyksistä sisältyy paljon hyvää. On selvää, että talouden tasapainottaminen edellyttää päätöksiä, joihin sisältyy sekä säästöjä että veronkorotuksia. Ratkaisuissa korostuu kuitenkin kautta linjan työllisyyden parantaminen: hallitus muun muassa parantaa yritysten työllistämismahdollisuuksia, helpottaa työn ja perhe-elämän yhteensovittamista ja edistää nuorten ja osatyökykyisten työllistymistä. Tällaisilla eväillä voidaan vähentää vaikeiden päätösten tarvetta tulevaisuudessa.

Eräät sosiaali- ja terveysministeriöön kohdistuvat säästöt vaativat kuitenkin huomiota. Hallinnonalan sektoritutkimuksesta ollaan selonteon mukaan leikkaamassa 30 miljoonaa euroa vuodesta 2015 alkaen. Sekä sosiaali- ja terveysvaliokunta että valtiovarainvaliokunta ovat syystäkin suositelleet näiden säästöjen uudelleenarvioimista. Leikkauksen kohdistuessa täysimääräisenä Työterveyslaitoksen, Säteilyturvakeskuksen, Kelan tutkimusosaston sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteenlaskettu irtisanomistarve olisi kerrannaisvaikutuksista johtuen kuudestasadasta jopa tuhanteen työntekijää.

Myös se, miten leikkaus jakautuisi laitosten kesken tai mihin laitosten toimintoihin leikkaukset pitäisi kohdentaa, on jäänyt epäselväksi. Tutkimustoimintahan on kiinteä osa näiden laitosten muita toimintoja. Laitoksiin kohdistuu myös tuottavuusohjelman myötä jo ennestäänkin säästöjä.

Suomi tarvitsee kaikkia leikkausuhan alla olevia tutkimuslaitoksia. Työterveyslaitos tekee työtä työhyvinvoinnin ja -turvallisuuden parantamiseksi ja edesauttaa siten työurien pidentämistä. Säteilyturvakeskus vastaa säteilyturvallisuusvalvonnasta ja säteilyonnettomuuksien valmiustoiminnasta. Kelan tutkimusosastolla puolestaan ylläpidetään rekistereitä ja tehdään sosiaaliturvan tutkimusta, jollaista ei tehdä muualla Suomessa. Kela maksaa etuisuuksia vuosittain yli 12 miljardia euroa — kenen mielestä meidän ei tarvitse tietää, mitä tällä summalla saadaan aikaan?

THL seuraa väestön hyvinvointia ja terveyttä ja ylläpitää valmiutta reagoida terveyteen kohdistuviin uhkiin. Leikkaus vaarantaisi laitoksen lakisääteisten viranomaistoimintojen suorittamisen. On myös erikseen huomioitava, että THL tuottaa elintärkeää tietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista ja kehittää lasten, nuorten ja perheiden palveluja, kuten neuvolatoimintaa, perhekeskuksia, varhaiskasvatusta ja lastensuojelua. Nämä kaikki ovat hyvin keskeisessä roolissa syrjäytymisen ehkäisyssä. Jo nyt tiedämme liian vähän varsinkin huono-osaisten ja maahanmuuttajataustaisten lasten elinoloista. THL:n asiantuntemusta tarvitaan huono-osaisuuden periytymisen pysäyttämiseksi.

Sektoritutkimuksen leikkauksissa ei ole kysymys vain työpaikkojen menetyksistä vaan niiden kokonaisvaltaisen toiminnan heikentämisestä ja ennen kaikkea kumuloituvan tutkimustiedon ja asiantuntemuksen kadottamisesta. Jos tietoa päätöksenteon tueksi ei tueta valtion alaisissa laitoksissa, joudutaan sitä tilaamaan jostain muualta ja tällöin tutkimuksen laadusta ja pitkäjänteisyydestä ei ole enää takeita.

Toinen huomionarvoinen säästökohde on sairausvakuutuskorvausten 50 miljoonan euron leikkaus. Siitä merkittävä osa kohdistuu matkakorvauksiin, joiden osuus sairaanhoitokorvauksista on noin 16 prosenttia. Matkakorvausjärjestelmän keskeinen tarkoitushan on parantaa hoidon saatavuutta harvaan asutuilla alueilla, joilla hoitomatkat ovat pitkiä ja julkinen liikenne vähäistä.

On syytä muistaa, että matkakorvausten omavastuuta on vastikään korotettu yli 50 prosentilla. Lisäksi säästöjä on pyritty tekemään matkoja yhdistämällä. Valtiovarainvaliokunta ei ottanut mietinnössään sairausvakuutuskorvauksiin kantaa mutta toteaa, että maamme menestys perustuu "myös hyvinvointiin, johon sisältyvät mm. tasa-arvoiset palvelut sekä sosiaalinen oikeudenmukaisuus". Ehdotettu leikkaus merkitsisi kuitenkin matkakorvausten omavastuun korottamista entisestään, mikä sattuisi ennen kaikkea pienituloisiin, pitkäaikaissairaisiin ja eläkeläisiin. Tätä me pidimme myös sosiaali- ja terveysvaliokunnassa hyvin ongelmallisena.

Arvoisa puhemies! Suomalaisten sosioekonomiset terveyserot ovat kasvaneet 25 vuoden ajan, eikä tähän kehitykseen tule muutosta ainakaan huono-osaisten hoitoonpääsyä heikentämällä. Omavastuun korottaminen heikentäisi myös kansalaisten yhdenvertaisuutta hoitoonpääsyssä varsinkin haja-asutusalueilla. Meidän tuleekin pitää huolta siitä, että kaikilla on oikeus ja mahdollisuus terveydenhuollon palveluihin tulotasosta riippumatta.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps:

Arvoisa puhemies! Perussuomalaisilla on erinomainen vastalause jätettynä valtiovarainvaliokunnan mietintöön. Siinä olemme esittäneet 37 kannanottoa, joista helposti käy ilmi, mikä on perussuomalaisten vaihtoehto hallituksen esitykselle. Toivon, että mahdollisimman moni tässä salissa olevista edustajista ja myös niistä, jotka ovat ulkopuolella, tutustuu tähän meidän vaihtoehtoomme, jotta saavat oikeaa tietoa siitä, mikä on perussuomalaisten vaihtoehto tässä asiassa.

Näissä kannanotoissa, joita olemme tehneet, olemme todenneet muiden muassa sen, että tuomioistuimelle pitäisi osoittaa enemmän resursseja (Tuija Brax: Hyvä!) käsittelyaikojen lyhentämiseksi. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on toistuvasti, vuodesta toiseen, todennut, kuinka oikeudenkäynnit venyvät kohtuuttoman pitkiksi Suomessa, ja se tarkoittaa sitä, että meidän täytyy antaa lisää resursseja tuomioistuimille, jotta ne selviytyvät tästä urakasta, joka niille on annettu.

Olemme myös ottaneet kantaa sisäisen turvallisuuden vahvistamiseen. On tärkeätä, että poliisilla, Tullilla ja Rajavartiolaitoksella on riittävästi resursseja. Kun meillä rajat on avattu, on meille valitettavasti tullut myös uudenlaista rikollisuutta: on kerjäämisongelmaa, on erilaisia murtoja ihmisten koteihin, on yksinäisten vanhusten ryöstöjä. Näihin pitäisi päästä tehokkaasti puuttumaan, ja sen takia viranomaisilla pitäisi olla riittävästi resursseja. Samaan aikaan, kun saamme lukea uutisia, kuulla uutisia siitä, kuinka järjestäytynyt rikollisuus levittäytyy valtakunnallisesti, poliisin toimipaikkoja vähennetään. Olemme täysin väärällä tiellä. Tässä tilanteessa poliisin resursseja pitäisi paremminkin lisätä kuin vähentää.

Arvoisa puhemies! Hallitus on paljon liputtanut nuorisotakuun puolesta. Se on hyvä asia, mutta ongelma on se, että hallitus ei ole riittävästi antanut resursseja tähän aiheeseen, tämän epäkohdan poistamiseen. On luotu suuria odotuksia nuorten keskuudessa ja myös monien nuorten perheissä. Lähipiirissä odotetaan, että nuorisotakuu auttaa niitä nuoria, jotka eivät ole päässeet mukaan koulutukseen, työhön. Nyt kuitenkin tuoreet uutiset kertovat, että kolmannes nuorista on jäänyt nuorisotakuun ulkopuolelle. Erityisesti tämän vuoden alusta työttömiksi jääneistä nuorista näin suuri osa on ulkopuolella siitä, mitä heille on luvattu järjestää määräajassa. Nuorison työllisyys on kaiken kaikkiaan heikentynyt viime vuodesta, ja sehän on päinvastoin kuin mitä hallitus on asettanut tavoitteekseen. Hallituksella oli kunnianhimoisia tavoitteita, mitä tulee työttömyyteen, mutta valitettavasti nämä tavoitteet ovat olleet utopistisia ja olemme menossa huonompaan suuntaan. Nuorisotakuun hoitamiseen pitäisi satsata niin valtion tasolla kuin kunnissakin, jotta jokainen nuori saataisiin mukaan aktiivitoimiin.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset ovat esittäneet, että lapsilisät sidottaisiin indeksiin vuosina 2014—2015. Esimerkiksi arvokasta työtä tekevä Mannerheimin Lastensuojeluliitto on ottanut useita kertoja esille sen, että ruuan kallistuminen ja tasaverot ovat köyhdyttäneet lapsiperheitä ja heidän on vaikeampi selviytyä jokapäiväisistä velvoitteista. Tämä köyhyys kasaantuu erityisesti yksinhuoltajaperheisiin ja monilapsisiin perheisiin. Lapsilisä on merkittävä tekijä pienituloisessa perheessä, ja se lisää perheen ostokykyä. Todellisuudessa lapsilisän ostovoima on tippunut vajaassa 20 vuodessa noin viidenneksen. Tämä on aivan kestämätöntä, tähän pitää puuttua. Perussuomalaisilla on tähän reilu esitys, joka kohentaisi köyhien lapsiperheiden asemaa välittömästi.

Mauri Pekkarinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Hallituksen tarina tähän asti Suomen tiestä, niistä vaikeuksista, jotka olemme kohdanneet viimeisten vuosien aikaan, on ollut, että Euroopassa menee huonosti, Euroopassa on talousapatia, se heijastuu meille, emme voi mitään. Tämä tarina ei toimi, ja olen iloinen siitä, että äsken käydyssä keskustelussa oikeastaan ensimmäisen kerran näiden kahden vuoden aikaan sekä pääministeri että valtiovarainministeri osoittivat mielestäni sellaista vähän nöyrempää asennetta sen riemukkaan "kyllä tästä selvitään, meillä menee hyvin" -asenteen sijaan. Se on hyvä alku paremmalle ja sen oikean löytämiselle, jota oikeata varmaan tarvittaisiin.

Mitä tulee siihen Suomen talouden tilannekuvaan, ehkä vielä muutama sana myös minun puoleltani täältä siihen.

Vielä kertaalleen: Suomen talouden tietyt tunnusluvut ovat eriytyneet Euroopan unionin ja erityisesti euromaiden monista keskeisistä tunnusluvuista dramaattisella tavalla oikeastaan viimeisten 1,5—2 vuoden aikaan. Dramaattisinta on viennin kehityksen kuva. Meillä viennin kehitys on ollut huonompaa kuin yhdessäkään toisessa Euroopan unionin jäsenmaassa. Me lähdimme siitä Lehman Brothersin jälkeen 2009 nousuun niin kuin muutkin maat, mutta sitten meillä viennin kehitys taittui ja on kääntynyt jopa pienoiseen laskuun.

Vähän samasta on kysymys myöskin täällä talouden yleisen kasvun ja kehityksen uralla. Siinä toki ei ole mitään dramaattista. Monessa muussakin maassa talous on ollut miinuksella, täpärästi miinuksella, mutta Suomessa nyt oikeastaan neljän viimeisen kvartaalin aikaan kolme on ollut selvästi — ei nyt selvästi, mutta kuitenkin — miinusmerkkistä, ja se ei kerro hyvää, ja kaksi viimeistä kvartaalia ovat olleet hyvinkin selvästi miinusmerkkisiä. Työttömyyden luvut, niin kuin täällä on kerrottu jo, ovat selvästi kasvaneet. Tällä tiellä kulkiessamme, kun olemme tämmöisessä näivettymisen kierteessä, jos näin jatketaan, jos talouden kasvu on miinuksella, vienti rajulla miinuksella, työttömyys kasvaa, ollaan sen totuuden kanssa, mistä pääministeri eilen näytti jo pohdintaa tehneen: Joudutaan leikkaamaan. Jos joudutaan leikkaamaan, se taas leikkaa kulutuskysyntää ja joudutaan taas leikkaamaan, korottamaan veroja. Tämmöisestä näivettymiskierteestä on kerta kaikkiaan päästävä ylös.

Millä tavalla näivettymiskierteestä ylös? Siinäkin meitä nyt rajoittaa se totuus, että Suomi on täällä moneen kertaan kertomallani tavalla — ja monet muutkin ovat varmaan sen kertoneet — talouden kaksoisvajeen loukussa. Meillä on sekä julkinen talous reippaasti alijäämäinen että kansantalous reippaasti alijäämäinen. Silloin, kun molemmat ovat alijäämäisiä, silloin kulutuskysynnän lisääminen, siis syömävelan ottaminen, ei voi olla se tie, jolla Suomea reivataan tielle. Sen vaihtoehdon täytyy löytyä siitä, että me nyt kykenemme parantamaan niitä talouden menestyksen kannalta avaintekijöitä, jotka ovat tällä hetkellä rempallaan.

Rempallaan olevia asioita on muun muassa yksikkötyökustannusten kehityskuva taakse jääneiltä ajoilta. Yksikkötyökustannusten käyrä on noussut reippaasti enemmän meillä kuin meidän kaikilla eurooppalaisilla kilpakumppaneilla. Virossa se on noussut vielä enemmän kuin meillä, sitten on Englanti, UK, ja sitten oikeastaan muita eurooppalaisia maita ei ole.

Tässä mielessä pitää korjaus saada aikaan. Tämän korjauksen, jolla kilpailukykyä, suomalaisen työn menekkiä maailmalla ja maassa parannetaan, avainasia tässä mielessä liittyy täällä jo aikaisemmin esille ottamaani asiaan, josta vähän keskustelua käytiin, tämmöiseen yhteiskuntasopimuksen ideaan, mistä me keskustalaiset olemme puhuneet pitkän pitkän aikaa.

Nyt tarvittaisiin sellaista johtajuutta, jolla hallitus ottaa ohjat käsiin ja neuvottelee työmarkkinajärjestöjen kanssa ja laajalla yhteiskunnallisella taustalla sellaisen kokonaisratkaisun sekä Suomen kilpailukyvyn että työllisyyden parantamiseksi, että se ei kohtuuttomasti rasita ketään, että kaikki kantavat osavastuun siitä, että Suomen kilpailukyky paranee ja suomalainen työ menee kaupaksi.

Valtiolla tässä tarvitaan tällainen johtajarooli. Kun tämä on korporaatioitten hallitus, kuvittelisi ja ajattelisi, että jos jonkun, niin tämän hallituksen pitää pystyä työmarkkinajärjestöjen kanssa sellaisiin ratkaisuihin, joilla tämä kaikki saadaan aikaiseksi. Jos tällainen saadaan aikaiseksi, sillä on useampivuotinen vakauttava tuloratkaisu. Siihen nojautuen hallitusvalta voisi ottaa rohkeasti etunojaa niitten tulevaisuusinvestointien rahoittamisessa ja toteuttamisessa, (Puhemies koputtaa) joita Suomi välttämättä tarvitsee. Tässä, arvoisa puhemies, lyhyesti, tarkoitan sitä, että silloin pitää rohjeta ottaa velkaakin. Jos me tiedämme, että me olemme jatkossa kilpailukykyisempiä (Puhemies koputtaa) ja suomalainen työ pärjää, me voimme ottaa myöskin valtiolle lisää velkaa ja laittaa sellaisia tulevaisuusinvestointeja liikkeelle, joita Suomi tarvitsee menestyäkseen pitkällä tähtäyksellä.

Arvoisa puhemies! Tarvitaan siis johtajuutta, tarvitaan yhteiskuntasopimus. Sen aikaansaamisessa hallitus on avainasemassa. (Puhemies koputtaa) Ellei se sitä aikaan saa, se ei ole todellakaan onnistunut tehtävässään.

Tuija Brax /vihr:

Arvoisa herra puhemies! Tänään hallitus on näyttäytynyt huomattavasti toisenlaisena ja huomattavasti parempana hallituksena kuin siinä vaiheessa, kun tätä nyt käsittelyssä olevaa kehyspäätöstä tehtiin. Valtiovarainvaliokunta mietinnössään arvioi ehkä hiukan miedommin sitä johtamani tarkastusvaliokunnan kritiikkiä tämän päätöksen valmisteluasiakirjojen laadusta, taustaselvitysten riittävyydestä. Yhtä kaikki, kun tätä kehystä tehtiin, niin nyt valtiovarainvaliokuntakin jälkikäteen toteaa, että olisi johdonmukaisuuden näkökulmasta erittäin tärkeätä pysyä samankaltaisissa valmisteluprosesseissa, ja muun muassa aivan oikein valtiovarainvaliokuntakin vielä palaa tähän dynaamisten ja staattisten laskujen eroon.

Mutta tänään, tänään kaikki on aivan toisin. Se, miten valtiovarainministeri kertoi valmistelussa olevasta lisäbudjetista, niistä näkymistä, miten tänään nähdään, missä jamassa Suomi on, kuinka me tarvitsemme samaan aikaan nöyryyttä, yhteistyötä mutta myös huolelliseen valmisteluun perustuvaa johtajuutta, tämä näyttäytyy kaikki huomattavasti enemmän toivoa, luottamusta ja varmasti sitäkin kautta talouden psykologisia perusteita vahvistavana johtamisena, mitä hallitus on tänään esittänyt.

Osana sitä, näin rohkenen luottaa, kun silloin, kun lähetekeskustelua näistä kehyksistä eduskunnassa käytiin, esitin pettymykseni siitä, että home- ja korjausrakentamiseen hallitus ei ollut osoittanut kehyksissä mitään, vaikka tarkastusvaliokunta on mielestäni aika yksiselitteisesti osoittanut, kuinka vakava ongelma suomalaisessa rakennuskannassa on, niin sen perusteella, mitä valtiovarainministeri Urpilainen nyt elokuuksi aikaistetusta lisäbudjetista kertoo, lupaa, mitkä tavoitteet sille on asetettu, ja kun samaan aikaan valtiovarainministeriön korkea virkamies Jukka Pekkarinen on eduskunnan ulkopuolella eräissä tilaisuuksissa nimenomaan puhunut korjausrakentamisen puolesta samoin kuin emeritusvirkamies Sailas on nimenomaisesti viitannut näihin julki tulleisiin, siis tarkastusvaliokunnankin esittämiin homerakennusten korjaustarpeisiin, niin olen huomattavasti luottavaisemmalla mielellä.

Tänään on myös todella ollut hienoa kuulla opposition rakentavasta asenteesta. Kesälomalle lähtee tässä vakavassa tilanteessa, jonka edustaja Pekkarinen edellä kuvasi, selvästikin yhteistyökykyisempi, johtamiseen ja muutosjohtamiseen valmis eduskunta. Odotan ja luotan siihen, että vaikka tämä kehys ei ehkä lähtenyt liikkeelle niin onnellisen ja laadukkaan valmistelun puitteissa, lopulta kehysprosessi ja tulevat lisäbudjetit johtavat sellaiseen uuteen Suomeen, jossa me yhdessä myös työmarkkinajärjestöjen kanssa löydämme eväät sille, että Suomeen investoidaan ja että suomalainen vienti vetää.

Edustaja Pekkarinen puhui jo aivan oikeita huolia Suomen teollisuuden viennin tyrehtymisestä. Mistä pitäisi aivan yhtä paljon puhua, on meidän pitkäaikainen, vähintään viimeiset kaksi vuotta kestänyt investointilama. Suomeen ei investoida, suomalaiset eivät investoi Suomeen, ulkomaalaiset investoijat eivät investoi Suomeen samassa määrin kuin aiemmin on tapahtunut. Tähänkin me tarvitsemme sitä nöyryyttä ja päättäväisyyttä, jota hallitus on tänään täällä salissa osoittanut.

Christina Gestrin /r:

Värderade talman! I regeringsprogrammet sägs att u-landsbiståndet ska utvecklas i riktning mot det mål som Finland har förbundit sig till, det vill säga 0,7 procent av BNP till år 2015. Utrikesutskottet hörde sakkunniga om u-landssamarbetet och konstaterar att biståndsnivån under ramperioden de facto kommer att minska med sammanlagt över 90 miljoner euro. Nu ser det ut som om biståndsnivån skulle vara den lägsta år 2015, det vill säga året då Finland enligt FN:s milleniummålsättningar borde ha nått 0,7-procentsnivån. Då kommer nivån sannolikt att sjunka under 0,5 procents nivå. Det här kan få följder för möjligheterna att genomföra det utvecklingspolitiska programmet och särskilt det bilaterala u-landssamarbetet som berör ungdomars sysselsättning, mänskliga rätttigheter och demokrati.

I utrikesutskottet poängterade vi att en bedömning av u-landssamarbetet måste göras för att försöka klara av de utmaningar som mindre anslag innebär. Regeringen bör i nästa rambudgetförhandling återgå till en stigande budget för u-landssamarbetet.

EU säilytti vuonna 2012 asemansa suurimpana kehitysavun antajana, mutta kehitys on huolestuttavasti menossa laskusuuntaan myös siitä huolimatta, että 0,7 prosentin tavoite vuoteen 2015 uusittiin EU:ssa.

Komissaari Piebalgs, jonka vastuulla on kehitysyhteistyö, on todennut, että pienenevä kehitysapu on kehityksen kannalta kestämätöntä. Ehkäisemällä köyhyyttä ja parantamalla ihmisten hyvinvointia kehitysmaissa ehkäistään myös terrorismin syntymistä ja laitonta maahanmuuttoa. EU:n ja jäsenmaiden tulisi tukea työpaikkojen syntymistä ja kaupankäynnin kehittämistä muun muassa investointien kautta.

Överlag finns det ett ständigt behov av att utveckla samarbetet med u-länderna. EU följer en ny förändringsagenda för samarbetet under åren 2014—2020 och arbetet med den nya agendan pågår. Nya finansieringsmodeller behövs och också den privata sektorn bör mera än förr inkluderas i arbetet. Samarbetet med de övriga nordiska länderna borde förbättras för att förstärka den sammanlagda effekten av det nordiska u-landssamarbetet.

Suomi on jäänyt jälkeen kehitysyhteistyössä, kun verrataan maihin, joihin olemme tottuneet samaistumaan. Ruotsi, Tanska, Norja ja Hollanti ovat korkeammalla tasolla, 0,8—1 prosenttia bkt:stä. Valiokunnan arvion mukaan tämä on vaikuttanut Suomen kansainväliseen profiiliin ja yhteistyömahdollisuuksiin. Kysymys kuuluu: miten tämä vaikutti siihen, että Suomi hävisi vaalit paikasta YK:n turvallisuusneuvostossa?

Enligt regeringsprogrammet ska eventuella intäkter från EU:s utsläppshandel riktas till u-landssamarbetet. År 2013 har gratis utdelning av utsläppsrätter en betydande roll, men andelen gratis utsläppsrätter minskar stegvis och intäkter från utsläppsauktionen kommer att få en större betydelse, förutsatt att priset på utsläppsrätterna stiger. Det i sin tur beror på den ekonomiska utvecklingen i EU och efterfrågan på utsläppsrätter. Förhoppningsvis stiger priset på utsläppsrätten. Gör det inte det så mister utsläppshandeln sin styrande effekt i klimat- och energipolitiken. Det är i alla fall mycket viktigt att pengarna som fås från utsläppshandeln styrs till u-landssamarbete, såsom också regeringsprogrammet lovade.

Pia Kauma /kok:

Arvoisa puhemies! Kuten ministeri Urpilainen täällä aikaisemmin totesi, valtiontalouden kehyksessä esitetty arvio talouskasvusta perustuu valoisiin tulevaisuudennäkymiin. Suomen Pankin eilen julkaistujen lukujen mukaan kansantuote pienenee, siis menee miinukselle, tänä vuonna 0,8 prosenttia, kun kehyksissä puhutaan 0,4 prosentin noususta. Lisäksi kehyksen keskimääräiseksi kasvuksi ennustetaan 1,7 prosenttia vuodessa. Voi olla, että tämäkin on ylimitoitettua. Vaikka Euroopan ja erityisesti Etelä-Euroopan maiden välitön rahoituskriisi ainakin hetkellisesti näyttää olevan ohi ja Yhdysvallat näyttää kasvun merkkejä, me olemme edelleen todella pahassa tilanteessa oman taloutemme kanssa. Tällä kasvutahdilla joudumme miettimään valtiontalouden tasapainottamisohjelman toteuttamista lähiaikoina uudelleen.

Arvoisa puhemies! Kuten edustaja Jaskari täällä aikaisemmin totesi, yrityksemme ovat poikkeuksellisen riippuvaisia pankkirahoituksesta, ja juuri nyt tätä pankkirahoitusta ei ole kovin paljon saatavilla. Juuri tästä syystä tarvitsemme rohkeutta ja suunnannäyttöä hallitukselta. Kasvurahoitusohjelma on hyvä alku, varsinkin jos rahasto aidosti houkuttelee yksityistä rahaa. Rahoituksen saaminen kasvuyrityksille varsinkin toiminnan alkuvaiheessa on todella vaikeaa. Tileillämme makaa, vähäkorkoisilla tileillä, noin 70—80 miljardia euroa, jotka eivät kierrä eivätkä ole käytettävissä tuotannollisen toiminnan kasvuun.

Täytyy sanoa, että osinkoverouudistus oli hyvä alku, mutta sitä täytyy vielä kehittää, jotta me saamme kansantaloudelle täyden hyödyn. Voi olla, että verottomuuden alarajaksi olisi hyvä säätää sama alaraja osingoissa kuin osuustoiminnan tuotoissa eli 1 500 euroa. Erityisen tärkeää olisi kuitenkin laajentaa veropohjaa nykyisestä, jotta verotuksen yleistä tasoa osinkoverotuksessa voitaisiin alentaa. Pienien osinkotulojen verotuksessa tulisi ensisijaisesti ajatella sitä, että se kannustaa sijoitustoimintaan ja kansankapitalismiin eli siihen, että tavallisten ihmisten rahoja saataisiin sijoitetuksi yrityksiin.

Yhteisöverouudistus oli askel oikeaan suuntaan, mutta on selvää, että meidän tarvitsee hakea tässä asiassa tukea eteläisestä naapurimaastamme. Viron veromalli, jossa sisään jätettyjä voittoja ei veroteta, kannustaa menestyviä yrityksiä kasvamaan ja investoimaan. Kilpailukykymme on huonompi tällä hetkellä kuin on Virossa, Ruotsissa ja Saksassa.

Arvoisa puhemies! Kehyksien osalta itseäni ihmetyttää espoolaisena kansanedustajana se, että Länsimetron jatkolle ei löydy rahoitusta. Espoo on valmis investoimaan 770 miljoonan projektista jopa 70 prosenttia itse, jos valtio tulisi 30 prosentilla mukaan. Jatkon rakentaminen Matinkylästä Kivenlahteen pitäisi toteuttaa mahdollisimman pian ilman projektin keskeytystä, sillä keskeytyksen hinnaksi on laskettu jopa 200 miljoonaa euroa. Itselleni ainakaan ei tule heti mieleen parempaa ratkaisua pääkaupunkiseudun asuntojen riittämättömyyteen, joukkoliikenteen käyttöön ja ruuhkaongelmiin kuin Länsimetron jatkaminen mahdollisimman pikaisesti. Siksi tuntuu lähinnä käsittämättömältä, että päätöstä osallistumisesta pitkitetään niin, että ylimääräisiä kustannuksia aiheutuu kaikille osapuolille.

Arvoisa puhemies! Kasvu- ja vakaussopimuksen mukaan julkisen sektorin alijäämä saa olla korkeintaan 3 prosenttia ja velkasuhde korkeintaan 60 prosenttia bruttokansantuotteesta. Valtiontalouden velka näyttää kasvavan kehyksen mukaan yli 46 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Juuri julkaistujen ennustelukujen valossa näyttää siltä, että velan osuus tulee olemaan vielä tätäkin suurempi, siis yksistään valtionvelan osalta. Mikäli valtion alijäämä jää yli prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 2015, on valtio onneksi sitoutunut lisätoimiin. Näillä luvuilla ja näillä ennusteilla näyttää valitettavasti jo nyt siltä, että lisätoimia tullaan tarvitsemaan, ja pahoin pelkään, että jopa aika pikaisesti.

Kristiina Salonen /sd:

Arvoisa puhemies! Tulevien vuosien talouspolitiikan linjaukset on tänäkin keväänä tehty poikkeuksellisen hankalassa taloudellisessa tilanteessa. Tuoreiden arvioiden mukaan Suomen talouden matalaliito jatkuu vielä ensi vuonnakin. Heikon suhdannekehityksen lisäksi väestön ikääntyminen ja teollisuutta ravisteleva rakennemuutos pakottavat sopeutuksiin. Kehyspäätöksellä toteutetaankin asteittain vuoteen 2015 mennessä noin 600 miljoonan euron lisäsopeutustoimet ja nostetaan haittaveroja.

Työllisyyden ja kilpailukyvyn lisääminen on tärkeä tavoite, jolla talous pyritään saamaan takaisin kasvu-uralle. Tämän lisäksi sosialidemokraateille on ollut tärkeintä, ettei lääkkeenä sopeuttamistarpeeseen kuitenkaan käytetä 1990-luvun laman kaltaisia toimia, kuten leikkauksia sosiaaliturvaan ja heikommassa asemassa olevien etuuksiin. Onkin oltava tyytyväinen siihen, että hallitus sopi valtiontalouden kehyksistä painottaen talouskasvun ja uusien työpaikkojen lisäksi vahvasti sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja jokaisen osallisuuteen perustuvaa hyvinvointia. Hallitus osoitti myös kykynsä tehdä sosiaalisesti kestäviä päätöksiä muun muassa keventämällä pienituloisten palkansaajien verotusta ja korottamalla asumistuen enimmäisasumismenoja.

Työllisyyden kannalta myönteistä on, että myös maahanmuuttajien kotoutumiseen ja harmaan talouden torjuntaan investoidaan lisää. Kotitalousvähennyksen noston arvioidaan parantavan työllisyyttä tuhannella henkilövuodella. Asumistukijärjestelmän uudistuksella sekä työtulovähennyksen ja kunnallisveron perusvähennyksen nostolla kannustetaan vastaanottamaan työtä.

Työttömyysasteen arvioidaan kehyspäätöksessä laskevan nykyisestä 8,2 prosentista 7,6 prosenttiin kehyskauden loppuun mennessä. Myös työllisyysmäärärahojen taso lasketaan tämän olettaman mukaisesti. Tänä vuonna työllisyysmäärärahoja on 546,5 miljoonaa euroa, kun ensi vuodelle ennakoidaan 8,1 prosentin työttömyyttä ja 511 miljoonan euron työllisyysmäärärahoja. Onkin huolehdittava nyt siitä, että hallitusohjelman mukainen 30 prosentin aktivointiaste toteutuu myös jokaisena kehysvuonna vuosina 2014—2017.

Henkilökohtainen työllisyyssuunnitelma ja toimenpiteiden räätälöinti edistävät työllistymistä. Koulutus, työkokeilu, palkkatuki ja muut aktivointitoimet auttavat työttömiä kehittämään ja ylläpitämään omaa osaamistaan ja työmarkkinavalmiuksiaan, mikä myös edistää heidän työllistymistään. Näin voidaan myös ehkäistä pitkäaikaistyöttömyyttä ja syrjäytymistä työmarkkinoilta. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta piti kuitenkin välttämättömänä, että toimia pitkäaikaistyöttömyyden torjumiseksi tehostetaan. Kuluvan vuoden maaliskuussa yhtäjaksoisesti vähintään vuoden työttömänä työnhakijana olleita oli 68 200, mikä on 9 500 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Määrän arvioidaan edelleen kasvavan. Työttömyyden pitkittymiseen onkin puututtava välittömästi.

Arvoisa puhemies! Nuorten työllisyystilanne on kaikista meneillään olevista hankkeistamme huolimatta heikentynyt. Kuluvan vuoden helmikuussa työttömiä nuoria oli 37 900. Viime vuoden helmikuuhun verrattuna määrä on kasvanut miltei 20 prosenttia. Nuorten työttömyysongelmaa pyritään ratkaisemaan muun muassa nuorisotakuulla, joka on ollut voimassa nyt puolisen vuotta. Nuorisotakuun ulkopuolelle jääneistä nuorista on myös otettava koppi. Hyviä tuloksia on saatu varsinkin etsivällä nuorisotyöllä ja työpajatoiminnalla. Syrjäytymisen ehkäisemiseksi nuorille onkin tarjottava enemmän ohjausta ja tukea jo peruskouluaikana ja peruskoulun jälkeen.

Nuorisotakuun toteuttamiseksi meidän on vielä entisestään lisättävä yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Takuun tavoitteen saavuttamiseksi te-toimistoilta vaaditaan lisäpanostuksia nuorten palveluihin. Nuoret tarvitsevat henkilökohtaista ja osaavaa keskusteluapua sekä ohjausta ura- ja työllistymissuunnitelmiinsa. Onkin hyvä, että te-toimistot ovat saaneet tähän 60 henkilötyövuoden lisäresurssin. Samalla olen huolissani siitä, riittävätkö te-toimistojen resurssit kuitenkaan, jos työttömyys jatkaa kasvuaan. Tämä tulee ottaa huomioon varsinaista talousarviota seuraavina vuosina tehtäessä.

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnon alaisten sektoritutkimuslaitosten toimintaan kohdistuu kehyspäätöksessä 30 miljoonan euron säästövaatimukset. Esimerkiksi Työterveyslaitokseen kohdistuvat mittavat säästöt vaikeuttavat selkeästi sen toimintaa ja mahdollisuuksia tehdä tutkimusta. Toteutuessaan päätös johtaisi pahimmillaan (Puhemies koputtaa) 200 henkilötyövuoden vähennykseen. Leikkaukset vaikeuttaisivat oleellisesti esimerkiksi niiden menetelmien ja tiedon luomista, joilla työelämää voitaisiin kehittää. Työturvallisuuden ja työn terveellisyyden tutkimus on Suomessa keskittynyt Työterveyslaitokseen. Resurssien vähentäminen (Puhemies koputtaa) ei saa heikentää Työterveyslaitoksen tutkimustyötä niin, että työelämän laadun kehittyminen ja työurien pidentyminen vaarantuu.

Pentti Kettunen /ps:

Herra puhemies! Tänään eduskunnan täysistuntokäsittelyssä on valtiovarainvaliokunnan mietintö valtioneuvoston selonteosta valtiontalouden kehyksiksi vuosille 2014—2017. (Kimmo Kivelä: Tosi on!) Näyttää sille, että hallitus ei vieläkään ole ymmärtänyt eikä sisäistänyt sitä, mille tielle se on ajanut Suomen ja Suomen kansan. Suomi on ajautumassa törmäyskurssille ja on osittain jo ajautunutkin. Tämän tien päässä on lama ja suurtyöttömyys.

On turhaa etsiä tilanteeseen syyllisiä maamme rajojen ulkopuolelta. Syylliset löytyvät maamme rajojen sisältä ja osittain tästä eduskunnan täysistuntosalista, ei kuitenkaan tällä hetkellä, koska sali on lähes tyhjä. Ratkaiseva virhe tehtiin maassamme silloin, kun vuonna 1994 silloiset ja osittain nykyisetkin valtapuolueet tekivät ratkaisun Suomen jäsenyyshakemuksesta Euroopan yhteisön jäseneksi. Ratkaisevassa asemassa siinä tilanteessa oli silloinen Suomen keskustan johto ja asiasta päättänyt keskustan puoluekokous.

Luulen, että jos keskusta voisi uusia sen päätöksensä nyt, päätös saattaisi olla toisenlainen. Jos keskustan nykyinen puheenjohtaja, edustaja Sipilä, olisi nyt tässä salissa paikalla, kysyisin häneltä: tekisittekö te, edustaja, puheenjohtaja Sipilä, saman ratkaisun keskustan puoluekokouksessa kuin mitä teki silloinen pääministeri ja keskustan puheenjohtaja Esko Aho, siis vuonna 1994 ratkaisevassa keskustan puoluekokouksessa?

Silloin vuonna 1994 jokaisen ajattelevan piti ymmärtää, mihin suuntaan Euroopan yhteisöä tultaisiin jatkossa kehittämään. Jo silloin Brysselin ja johtavien eurooppalaisten puolueiden haaveena oli Euroopan unioni, rahaliitto, josta unionista vähitellen kehitetään kahden puolueblokin johtama eurooppalainen liittovaltio. Näitä johtavia puolueryhmittymiä olisivat ja tulevat olemaan, mikäli kehitys jatkuu tällaisena, Euroopan konservatiivit ja sosialistit.

Perussuomalainen puolue on koko olemassaolonsa ajan suhtautunut kriittisesti tähän meidän mielestämme vahingolliseen kehitykseen. Itse henkilökohtaisesti olin jo 1990-luvulla vastustamassa Suomen liittymistä Euroopan yhteisön jäseneksi kuulumalla tohtori Keijo Korhosen johtamaan Ei EU:lle -kansanliikkeeseen. Silloista 20 vuoden takaista linjavalintaani ei ole tarvinnut kertaakaan katua. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä ja valiokuntaryhmät ovat selkeästi ilmaisseet kantansa hallituksen kehyslinjauksiin. Perussuomalaisten linjaukset tulevat esille mietintöön liitetyistä eriävistä mielipiteistä ja vastalauseista. Selkeä perussuomalainen linja tuli esille myös edustaja Lohelan käyttämästä ryhmäpuheenvuorosta.

Herra puhemies! Mielestäni oikeilla ja riittävän rohkeilla ratkaisuilla Suomi voitaisiin vielä pelastaa, mutta kokonaan eri kysymys on se, pystyykö tämä Kataisen—Urpilaisen hallitus tekemään välttämättömiä ja kunnollisia ratkaisuja. Leikkauslinjasta ja kansan enemmistöä köyhdyttävästä linjasta tulisi nyt luopua, ja kotimaista kysyntää ruokkimalla olisi mahdollista vaimentaa häämöttävän laman vaikutusta. Myös Suomen Eurooppa-linja vaatii suunnanmuutosta.

Herra puhemies! Kannatan edustaja Lohelan tekemää ehdotusta.

Markku Rossi /kesk:

Arvoisa puhemies! Tähän alkuun osaltani haluan kannattaa edustaja Pekkarisen tekemää ehdotusta.

Arvoisa puhemies! Edustaja Kettunen tuossa hieman kyseli menneiden perään. Haluan todeta — en nyt niinkään puheenjohtaja, edustaja Sipilän puolesta, joka ei nyt juuri ole salissa — sen, että kun Suomi liittyi Euroopan unioniin, niin on hyvä muistaa, että tämä tapahtui myös kansanäänestyksen pohjalta. Keskusta tältä pohjalta oli sitten tuota ratkaisua puolueena kannattamassa. Mutta sitä vastoin, kun tullaan niihin ytimiin, joihin edustaja myös viittasi, eli rahaliitto ja tämä Emu-kysymys, se onkin sitten jo aivan toinen asia. Keskusta vastusti tuota Emu-ratkaisua. Se toteutettiin pääministeri Lipposen sinipunahallituksen aikana, ja sillä vietiin Suomi yhdeksi osaksi Emua, euroa ja tätä kautta myös näitä eurovastuita ja sitoumuksia. Näistä Ruotsi osaltaan on päässyt olemaan ulkona, koska ei ole tuohon ratkaisuun mennyt mukaan. Eli tältä osin tuo tilanne on näin. Euroopan unionin jäsenyyskin on tietysti asia, jota voidaan arvioida, mutta kaikesta huolimatta voi todeta, että kyllä Suomen paikka on eurooppalaisessa yhteistyössä.

Mutta olen sitä mieltä, että tämän kaltainen kehitys, mihin nyt on jouduttu, on myös Suomen kannalta virheellinen ja tulee maksamaan meille paljon. Miten se näyttäytyy joskus 10, 15, 20 vuoden päästä, niin sen aika näyttää. Mutta jos hallituksen jäsenille pitäisi sanoa, että oletteko valmiita omavelkaiseen takaukseen näiden asioiden suhteen, niin voisi olla mielenkiintoisia vastauksia.

Mutta, arvoisa puhemies, asiaan. Kysymys on nimenomaan kehysmietinnöstä, ja valtiovarainvaliokunnan jäsenenä täytyy sanoa, että aika mielenkiintoista on ollut havaita se, että valtiovarainvaliokunnan mietintöhän on itse asiassa varsinaista epäluottamuslausepontta lukuun ottamatta todella kovaa kritiikkiä hallitukselle. Kaikki ne kohdat, mihinkä eduskunta edellyttää jotakin, ovat ristiriidassa hallituksen politiikan kanssa. Talouden tasapainotus esimerkiksi on sellainen asia. Rakenteelliset uudistukset puuttuvat monin osin. Heikommat on jätetty heitteille kuntarahoja leikkaamalla. Yhteiskuntatakuu on pahoissa vaikeuksissa. Tutkimusrahojen leikkaukset ovat suorastaan hölmöläisten hommaa, ja sote-, kuntauudistuksen vaikuttavuusarviot pitää laskea uudelleen. Tiet ja sillat murenevat, ja eläkeasioihin vauhtia.

Kaikkiin näihin kohtiin eduskunta valtiovarainvaliokunnan mietinnön kautta edellyttää toimenpiteitä. Esimerkiksi tuo "tiet ja sillat murenevat" -kohta: "Eduskunta edellyttää, että raskaan liikenteen massojen ja mittojen korotuksen vaikuttavuus, hyödyt ja aikataulu arvioidaan uudelleen." Siis täysin päinvastaista politiikkaa, täysin päinvastaista linjausta kuin mitä hallitus on omassa politiikassaan ollut toteuttamassa, joten, arvoisa herra puhemies, oikeastaan on ihan pakko kysyä: Kuka nauttii kenenkin luottamusta tässä tilanteessa? Onko todella niin, että hallitus nauttii eduskunnan luottamusta tämän kaiken tekstin jälkeen, jos lopputulema on, että kuitenkin ollaan tukemassa hallitusta.

Arvoisa puhemies! Debatissa nousi esille mielenkiintoisia asioita. Edustaja Tiilikainen on ansiokkaasti nostanut laajaa yhteiskuntasopimusasiaa, jonka me tarvitsemme aivan välttämättä tulevan syksyn aikana. Edustaja, puheenjohtaja Sipilä on esittänyt kasvurahastoa. Sitäkin me tarvitsemme, riittävän suurta, jotta meidän yrityksillä on edellytyksiä investoida. Rahoituksesta on tällä hetkellä huutava pula. Se näkyy erityisesti pk-sektorilla. Niillä, jotka joutuvat toimimaan omillaan, taseessa ei ole niitä rahoja, mitä yritysten investointeihin tarvittaisiin. Siinä mielessä kyllä, vaikka sanotaan, että mennään eteenpäin, mennään liian hitain askelin.

Pääministerin ja hallituksen tulee arvioida myös velkaantumisen taittamista jo nyt eikä ensi keväänä, kun nähdään, mitä tuloksia on saatavissa. Ne tulokset nimittäin ovat hyvin helposti nähtävissä ja että ne kulkevat huonompaan suuntaan. Mikään talouden ennusmerkeistä ei anna sellaista oiretta, että Suomen talous olisi paranemassa oikeastaan minkään mittarin osalta ensi kevääseen mennessä. Ja jokainen meistä tietää, että aika on rahaa. Silloin kun palaa aikaa, silloin sitä vasta rahaa palaakin, ja se palaa pois kansantaloudesta. Siellä se käytännössä näkyy, ja jokainen vientieuro, joka jää meiltä saavuttamatta, on meille kaikille aina menetys.

Herra puhemies! Hallitus tarvitsee ihan uuden suunnan. En usko, että se pystyy sitä ottamaan. Mitä kautta mennään uuteen hallitukseen, sen aika tulee näyttämään.

Tähän loppuun totean vielä saman, minkä tuossa alussakin jo tein. Haluan vielä todeta sen erikseen, että kannatan edustaja Pekkarisen... (Mauri Pekkarinen: En ole tehnyt mitään ehdotusta!) — Edustaja ei ole esittänyt? — No, siinä tapauksessa minä esitän — oletin, että edustaja on esittänyt — että keskustan vastalauseen mukaisesti eduskunta kulkee tästä eteenpäin. Teen keskustan vastalauseen mukaisen pohjaehdotuksen.

Merja  Mäkisalo-Ropponen  /sd:

Arvoisa puhemies! Tällä kehyspäätöksellä pyritään vahvistamaan talouden kasvua ja turvaamaan hyvinvointivaltion rahoitus. Kiristyneessä taloudellisessa tilanteessa yhtälö on erittäin vaikea. Työllisyystilanne on haastava, ja siksi työllisyysmäärärahojen on oltava riittäviä. Kehyspäätöksen mukaan tavoitteena on pitää aktivointiaste kehyskaudella 30 prosentin tasolla. Tästä tavoitteesta tulee pitää kiinni. Koulutus, työkokeilu, palkkatuki ja muut aktivointitoimet auttavat työttömiä kehittämään ja ylläpitämään osaamistaan ja työmarkkinavalmiuksiaan ja edistävät siten heidän työllistymistään.

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta korostaa lausunnossaan, että aktivointitoimenpiteisiin tarkoitettuja määrärahoja on oltava riittävästi, jotta aktivointitoimenpiteitä voidaan järjestää kaikille niihin pyrkiville ja että te-toimistot pystyvät tarjoamaan kunkin työttömän työllistymismahdollisuuksia aidosti kehittäviä toimenpiteitä. Erityisen tärkeää on huolehtia te-toimistojen henkilöstön riittävyydestä ja ammattitaidosta.

Kuntien vastuu pitkäaikaistyöttömien työllistämisestä tulee vuoden 2015 alusta lisääntymään. Periaatteessa tämä on myönteinen asia, sillä kunnalla on paikallisena toimijana valtiota paremmat edellytykset pitkäaikaistyöttömien usein tarvitsemien monialaisten, yksilöllisten palvelujen järjestämiseen. Kuitenkin ilman riittäviä resursseja kuntakaan ei voi tehdä mitään. Siksi tämä muutos on suunniteltava huolellisesti, ja muutoksen yhteydessä on syytä tarkastella valtion ja kuntien työllisyydenhoitoa kokonaisuutena ja arvioida siinä yhteydessä kuntien ja valtion välinen yhteistyö, työnjako sekä rahoitusvastuut.

Kehyksissä huomioidaan myös työn vastaanottamisen kannusteet, kannustinloukkujen purkaminen, osatyökykyisten työllistäminen sekä työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen. Osasairauspäivärahan kestoa pidennetään, ammatillisen kuntoutuksen kriteereitä lievennetään ja työkyvyttömyyseläkkeen lepäämäänjättämislakia jatketaan. Joustava hoitoraha ja tuntiperusteinen päivähoito helpottavat lapsiperheissä molempien vanhempien mahdollisuuksia osallistua työelämään sekä perheen tarpeista lähteviin joustaviin hoitojärjestelyihin.

Ammatillisen koulutuksen kriteerien lieventäminen parantaa erityisesti vasta työelämään pyrkivien osatyökykyisten nuorten mahdollisuuksia kuntoutukseen. Kuntoutuksen viivästyminen tai toimimattomuus voi aiheuttaa yhteiskunnalle lisäkustannuksia. Jatkossa olisikin tarpeen tarkastella kuntoutusjärjestelmämme toimivuutta kokonaisuutena ja arvioida järjestelmän uudistamistarpeet. Toimiva ja oikea-aikainen kuntoutus säästää yhteiskunnan varoja jopa miljardeja euroja.

Nuorten yhteiskuntatakuun toteutuminen on haasteellista tässä taloudellisessa tilanteessa, ja hankkeen tähänastiset tulokset ovat eri puolilla Suomea hyvin erilaisia. Nuorisotyöttömyys on jossain päin Suomea lähtenyt kasvamaan nopeasti. Jos tilanne jatkuu tällaisena, hallituksella tulee olla valmiuksia osoittaa lisärahoitusta yhteiskuntatakuun toteuttamiseen. Nuorisotakuun toteutuminen edellyttää te-toimistoilta mittavaa panostusta nuorten palveluihin. Nuoret tarvitsevat osaavaa henkilökohtaista apua ja tukea työllistymissuunnitelmia tehdessä. Te-toimistot saavat nuorisotakuun toteuttamiseksi erillisen 60 henkilötyövuoden lisäresurssin, mutta siitä huolimatta työelämä- ja tasa-arvovaliokunta esittää lausunnossaan huolensa te-toimistojen palvelukyvyn riittämisestä etenkin, jos työllisyystilanne vielä heikkenee. Yhteiskuntatakuun toteutumisen kannalta myös keskiasteen koulutuspaikkojen aloitusmäärää pitäisi vielä tässä haasteellisessa tilanteessa harkita uudelleen.

Arvoisa puhemies! Koko Suomea on kehitettävä tasapuolisesti, ja siksi esimerkiksi Innovatiiviset kaupungit -ohjelmaan, jolla siis vauhditetaan kansainvälisesti vetovoimaisten innovaatiokeskittymien syntymistä Suomeen, on valittava kaupunkeja joka puolelta Suomea ja kaikilta alueilta. Alueiden kannalta onnistunut ratkaisu on se, että EU:n alue- ja rakennerahat jaetaan alueiden omien esitysten mukaan.

Arvoisa puhemies! Lopuksi meidän kannattaisi pohtia, mistä löytäisimme uusia keinoja yhteiskunnan menojen pienentämiseen. Olen tehnyt muutaman muun kansanedustajan kanssa toimenpidealoitteen siitä, että lainsäädäntötyössä lisättäisiin terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointia. Näillä asioilla on huomattava merkitys esimerkiksi köyhyyden ja eriarvoisuuden sekä valtion kestävyysvajeen vähentämiselle. Esimerkiksi liikunta, tupakointi, alkoholi, syrjäytyminen ja tapaturmat aiheuttavat kymmenien elleivät jopa satojen miljardien eurojen vuosittaiset kustannukset yhteiskunnalle. Lukuisat terveys- ja taloustieteelliset tutkimukset osoittavat, että terveyden edistämisellä, ennalta ehkäisevällä toiminnalla, varhaisella puuttumisella, asianmukaisella hoidolla ja ajantasaisella kuntoutuksella saadaan yhteiskunnalle huomattavia säästöjä aikaan.

Antti Rantakangas /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Ensimmäisenä haluan kannattaa edustaja Rossin esitystä, jossa hän esitti, että eduskunta hyväksyy mietintöön sisältyvän vastalauseeseen 2 sisältyvän kannanoton elikkä keskustan vastalauseen.

Herra puhemies! Suomi tarvitsee lisää vientiä, me tarvitsemme lisää investointeja, me tarvitsemme toimenpiteitä, joilla talouden kasvua pystytään vahvistamaan ja me tarvitsemme toimenpiteitä, joilla tuontia voidaan korvata. Tämä muodostaa sellaisen kokonaisuuden, jonka varassa lepää myöskin suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan perusta. On valitettavaa, että nykyinen hallitus tekee kyllä osittain oikeita asioita mutta mittakaavaltaan liian pienessä määrin. Tämä onkin se suuri ongelma. Nyt puhutaan esimerkiksi kasvurahastosta, joka on keskustan puheenjohtaja Sipilän idea. Hallitus toteuttaa sitä muutaman kymmenen miljoonan euron panostuksella, kun nyt tarvittaisiin usean miljardin euron kasvurahasto, jolla saataisiin aikaan Suomessa uusia investointeja, pystyttäisiin varmistamaan se, että pk-yritysten rahoitus toimii tilanteessa, jossa pankit ovat entistä varovaisempia ja ovat nostaneet vakuus- ja marginaalivaatimuksia. Tässä on suuri ero hallituksen kanssa.

Haluan kiinnittää myös huomion siihen, että hallituspuolueitten laatimassa valtiontalouden kehyksiin sisältyvässä mietinnössä ei juuri mainita sanallakaan maaseutuelinkeinoja ja Maaseutu-Suomen mahdollisuuksia ja voimavaroja Suomen talouden kasvun yhtenä tärkeänä moottorina. Tämä on tietenkin hallituksen ideologinen valinta ja ratkaisu, mutta sillä tavalla erittäin valitettavaa, koska nyt pitäisi myöskin hallituspuolueissa ymmärtää se, että maailmanlaajuisesti uusiutuvan energian merkitys korostuu ja ruuan kysyntä kasvaa valtavalla tavalla maailmalla, puhtaan veden merkitys korostuu ja meillä on myöskin valtavan hienoa matkailumaisemaa täällä suomalaisella maaseudulla ja maakunnissa. Nämä olisivat ansainneet kyllä konkreettisia toimenpide-esityksiä, miten me esimerkiksi saavutamme tämän uusiutuvan energian lisäystavoitteen, miten me pystymme turvaamaan käytännössä omavaraisen ruuantuotannon. Nyt vain toimitaan hallituksen puolelta toiseen suuntaan. Esimerkiksi maatalouden investointien rahoitukseen, Makeraan, ei esitetä euroakaan. Se on tarkoitus hallituksen toimesta ilmeisesti ajaa alas tällä vaalikaudella, jolloin seuraava hallitus joutuu tämänkin kysymyksen ja tämän investointirahaston rakentamaan alusta uudelleen. Eli monessa mielessä tämä Maaseutu-Suomen unohtaminen, voimavarojen unohtaminen, on kyllä paha strateginen virhe, mikä tällä hallituksella on nyt käymässä toteen.

Täällä on puhuttu myöskin tästä yhteiskuntasopimuksesta ja sen välttämättömyydestä. Keskustan puolelta tämä on tiedostettu jo pitkään, ilmeisesti alkuperäinen idean isä on talousvaliokunnan puheenjohtaja Pekkarinen. Nyt tarvittaisiin kuitenkin hallituksen puolelta muutakin kuin täällä eduskunnan suuressa salissa toivomusten esittämistä. Tarvittaisiin niitten yhteyksien käyttämistä, mitä luulisi olevan hallituksella — kokoomuksella EK:n suuntaan, Elinkeinoelämän keskusliiton suuntaan, ja SDP:llä SAK:n suuntaan erityisesti. Tämä kevään kierroshan osoitti, että jos nämä suhteet ovat, niin ne ovat aika viileässä tilanteessa, koska ratkaisua ei syntynyt, mutta koko Suomen etu olisi, että näin jatkossa syntyisi. Ja keskustassa, kuten on sanottu, olemme vahvasti sen kannalla, että tällainen laaja sopimus syntyy, pitkäjänteinen, maltillinen, kilpailukykyä vahvistava sopimus, joka myös turvaa ostovoimaa sitten valtion toimenpiteitten kautta.

Täällä keskustelussa puhuttiin myöskin sääntelystä ja byrokratiasta. Keskustelun aloitti kokoomuksen ryhmäpuheenvuoron käyttäjä Matikainen-Kallström, ja pääministerikin sitten siihen yhtyi. Tässäkin pitää sanoa, että hallituksella ja hallituspuolueilla on avaimet käsissään, valta ja voima ainakin vielä tällä hetkellä käytössä, mutta kun päinvastoin toimitaan, koko ajan suolletaan lisää lainsäädäntöä, säädöksiä, joilla luodaan rajoitteita ja esteitä ja vaikeutetaan elinkeinoelämän toimintaa, yritystoimintaa ja monia investointeja, lupamenettelyt ovat erittäin hitaita, niin voi sanoa, että puhetta riittää, mutta teot ovat vaatimattomia. Totta kai nämä kysymykset olisivat tärkeitä, että saataisiin paljon tehokkaampaa toimintaa, byrokratiaa vähemmäksi, sääntelyä vähemmäksi ja tällä tavalla sitä rohkeutta, mitä täällä kaivattaisiinkin, ja innovatiivisuutta käytännön toimenpiteisiin enemmän. Mutta jääkö tämäkin uuden hallituksen ja eduskunnan toimeksi — siltä näyttää, elleivät nämä puheet nyt muutu vähän konkreettisemmalle tasolle ja lakiesitysten muotoon.

Jari Lindström /ps:

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmassa asetettu valtiontalouden tasapainotavoite ei toteudu hallituskauden aikana. Hallitus joutuu perääntymään tavoitteistaan. Valtiontalouden sopeuttaminen lisävelkaantumisen estämiseksi on tärkeää. Valtionvelka tullee olemaan yli 100 miljardia euroa, kuntatalous käy velkarahalla, ja peruspalveluja huononnetaan jatkuvasti. Yksityistaloudet kärsivät työttömyydestä, ja pienten tulojen talouksien määrä kasvaa koko ajan. Syntyvät työpaikat ovat osa-aikaisia, heikommin palkattuja palveluammatteja tai pätkätöitä. Elämän perusta Suomessa murenee koko ajan.

Herra puhemies! Me tarvitsemme paitsi olemassa olevaa myös uutta teollisuutta ja uusia työpaikkoja. Suomessa on useita vientiin suuntautuvia kasvualoja, muun muassa cleantech-tuotteet, lääketieteellinen teknologia, ohjelmistot, pelit, pohjoinen ulottuvuus, kaivosten ja meriteollisuuden mahdollisuudet. Näiden alojen ylösnostaminen vie aikaa, ja sitä meillä ei välttämättä ole.

Tarvitsemme Suomeen nopeasti investointeja infraan. Sillä luodaan pohjaa tulevalle teollisuudelle. Meidän kilpailukykymme on kiinni toimivasta tie- ja rataverkosta, edullisesta ja mielellään kotimaisesta energiasta osaavan työvoiman lisäksi. Tässä taloudellisessa tilanteessa olisi viisasta aikaistaa valtion ja valtionyhtiöiden infrainvestointeja, kuten sähköverkkojen kunnostusta, investointeja teihin ja rautatieyhteyksiin, rautatiekalustoon — kotimaasta hankittuna — ja tietojärjestelmähankintoja. Näillä saataisiin talouden pyörät pyörimään. Yksittäiset alat voivat pärjätä näissäkin tilanteissa.

Nyt on osattava panostaa oikeita tuloksia Suomeen tuottaviin aloihin ja kansainväliseen yhteistyöhön. Suomen metsät ovat edelleen vihreää kultaa, nyt enemmän energiateollisuuden ja muiden biojalosteiden muodossa. Infrainvestointien ja uuden teollisuuden nostamisen on kuljettava käsi kädessä. Olemassa olevaa teollisuutta on sitoutettava investoimaan Suomeen. Valtion olisi käytävä vakavaa keskustelua yritysten yhteiskuntavastuun kantamisesta, pitkäaikaisesta sitoutumisesta oman alansa kehittämiseen Suomessa, investointeihin ja työllistämiseen, jota kehitystä valtio tukisi.

Arvoisa puhemies! Puhutaanpa hieman energiasta vaihtotaseen korjaajana ja työllistäjänä. Suomessa käytettävästä energiasta tuontienergian osuus on noin 70 prosenttia. Suomen tulisikin laajamittaisesti sitoutua kotimaisen energian käyttöön, myös biopohjaisiin liikennepolttoaineisiin. Suomessa on paljon innovaatioita, jotka muutaman vuoden sisällä pystyvät tuottamaan merkittäviä määriä energiantarpeestamme hajautetusti. Hajautetun energiantuotannon esteet tulee poistaa. Keskitetty energiantuotannon malli palvelee suuria kaupunkeja ja suurteollisuutta — sielläkin energia voidaan tuottaa uusiutuvilla polttoaineilla. Kaikkialla muualla energiahuolto voitaisiin toteuttaa hajautettuna ja oman alueen omiin uusiutuviin raaka-aineisiin tukeutuen.

Energiasektorin uudistuminen on joka tapauksessa pitkäkestoinen yhteiskunnallinen muutosprosessi valtakunnallisella, maakunnallisella ja paikallisella tasolla. Maaseudulla se voi luoda uutta työllisyyttä, aluetaloutta ja hyvinvointia. Se voi myös luoda maaseudulle kokonaan uutta yhteiskunnallista roolia, kun elintarvikkeiden ohella maaseutu olisi myös energian alkulähde.

Hajautetussa energiantuotannossa on ennen kaikkea kyse kokonaisuudesta. Esimerkiksi Pohjanmaalla energiaomavaraisuuden potentiaali lämmön ja sähkön osalta on 151 prosenttia, joissakin maakunnissa suhdeluku on vielä parempi. Tämä voisi olla ohjenuora myös valtion ilmasto- ja energiastrategian uudistamisessa. Vaikutusten kesto ja laajuus riippuvat siitä, onko kehitys puhtaasti markkinaperäistä vai tukeeko valtio sitä, ja erityisesti, lähtevätkö energiayhtiöt omaehtoisesti toteuttamaan sitä.

Valtion uusi energiastrategia oikein painotettuna tuo pitkäjänteistä hyötyä Suomen työllisyyteen ja talouteen. Sillä parannetaan vaihtotasetta miljardeilla, se luo tuhansia teollisia työpaikkoja jalostamoihin ja konepajoille ympäri Suomen myös vientiprojektien muodossa. Panostamalla kotimaisiin raaka-aineisiin perustuvaan energiantuotantoon synnyttää energia-ala lisäarvoa maallemme pitkäjänteisesti ja pysyvästi.

Anne Kalmari /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen alijäämätavoite ei toteudu. Hallituksenkin olisi syytä tämä tunnustaa. Hallitus on epäonnistunut työllisyystavoitteessaan, suomalaisen tuotannon kilpailukyky on rapautunut, rakenteelliset uudistukset ovat alkutekijöissään, nuorisotakuu takkuaa, ja nuorisotyöttömyys kasvaa.

Keskusta tunnistaa taloustilanteen vaikeuden, mutta asiat eivät kohennu voivottelemalla vaan rohkaisemalla suomalaisia. Suomeen on täysin mahdollista luoda 200 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä. Tämä edellyttää, että työnantajilla, työntekijöillä ja valtiolla on yhteinen näkemys Suomen tilanteesta sekä selvä visio, jolla aineelliset ja henkiset voimavarat saadaan jalostetuksi uusiksi työpaikoiksi. Maahamme pitää saada työmarkkinoiden vakauden turvaava yhteiskuntarauha ja tätä pohjustava luottamus. Kun työllistämisestä keskustellaan, on syytä kuulla myös pienyrittäjiä, sillä viime vuosikymmenenä työpaikat ovat syntyneet pääosin alle 20 henkilön yrityksiin.

Keskustan kasvureseptiin kuuluu työmarkkinavakauden lisäksi muun muassa 3—5 miljardin euron kasvurahasto sekä luonnonvarojen valtaisan ja moninaisen potentiaalin täysimääräinen hyödyntäminen koko maassa. Keskusta vaatii hallitusta lopettamaan hiilenmustan energiapolitiikan ja nostamaan sen sijaan biotalouden kansalliseksi kärkihankkeeksi. Kun kasvurahaston avulla voitaisiin pienentää TEMin budjettia, saataisiin Keski-Suomelle tärkeät tiehankkeet rahoitettua kehyksistä. Nelostie ja alempiasteiset tiet odottavat kunnostusta ja olisivat myös hyvää elvytystä.

Arvoisa puhemies! Tämä hallitus ei usko koko Suomen mahdollisuuksiin. Hallitus näkee laajan maan riippana, keskusta näkee sen voimavarana. Maaseutu, sen ihmiset ja elinkeinot ovat avain siihen, kun ratkaisemme nykypäivän kansallisia ja globaaleita haasteita, väestön ikääntymistä, ilmastonmuutosta ja kestävää talouskasvua. On ennustettu, että vedestä, ruuasta ja energiasta tullaan vielä käymään sotia. Maapallon resurssit ovat rajalliset. Kyse on vain siitä, osaammeko nähdä tarpeeksi kauas ja kulkea kehityksen kärjessä hyödyntäen niitä. Luonnon kantokyky tulee asettamaan rajat kasvulle.

Ruuan omavaraisuudesta on syytä pitää kiinni, kun maailmaan syntyy joka viikko pääkaupunkiseudun väkimäärän verran uusia suita ruokittavaksi. Hallituksella pitäisi soida hälytyskellot, kun viime vuonnakin 2 500 maatilaa lopetti. Eilen sain tekstiviestin eräältä keskisuomalaiselta sikatilalliselta: 44 vuotta tilalla on pidetty saparohäntiä, enää ei kannata. Se veti hiljaiseksi. Eläimet lähtivät eilen.

Paljon aivan uudenlaista työtä syntyisi, kun annettaisiin kannustimia myös pienille yrityksille. Hallituksen kaikki panokset asetettiin käytännössä yhteisöveron alentamisen varaan. Yhteisöveron alentaminen kohdistuu kuitenkin ainoastaan osakeyhtiömuotoisille yrityksille. Se ei auta lainkaan ammatinharjoittajia, maatalouden harjoittajia eikä henkilöyhtiöitä. Keskustan mielestä myös tällaisten pienten yritysten toimintaedellytyksiä tulee parantaa.

Haluaisin, että hallitus keskittyisi työn vastaanottamisen kannustamiseen. Työttömyysetuuden maksun saanti pitkittyy pienenkin työtulon vuoksi. Pitkäaikaistyöttömän asumistuen kuuden kuukauden lykkäys työllistymisen yhteydessä ei aina toteudu. Eräs laitossiivooja tekee kaksi päivää töitä, sunnuntai- ja maanantaipäivän, 16 tuntia, siivoojana. Hän saa 8 euroa lisää verrattuna siihen, että ei olisi töissä. Lipposen hallituksen keksimä soviteltu päiväraha -laki, tai sen muuttaminen, romutti laillisen pätkätyön. 300 euron suojaosan käyttöönottaminen parantaisi asiaa, ja toivon, että joskus pääsemme eroon koko laista. Nuoria työllistävien työnantajamaksujen alentaminen, yksinyrittäjien tukeminen ensimmäisen työntekijän palkkaamiseksi sekä työpaikkojen tarjoaminen rakennusalan ammattilaisille muun muassa homekouluremonteissa auttaisivat työllisyyteen.

Arvoisa puhemies! Kun nuorten työttömyys on vain kasvanut 20 prosentilla vuoden aikana, tässä seuraavaksi vielä joitakin eväitä.

Keskusta haluaa tehdä oppisopimuskoulutusreformin, jonka tarkoituksena on lisätä oppisopimuskoulutuspaikkoja. (Puhemies koputtaa) Työttömyysturvalaki on etenkin nuorten alle 25-vuotiaiden osalta monimutkainen työmarkkinatuen odotusaikojen laskemisineen ja niin edelleen. Byrokratia vie voimia työnhakijalta, virkamiehiltä ja työnantajalta.

Arvoisa puhemies! Miksei riitä, että työtodistuksen jättäisi vain yhdelle taholle? Järjestelmät tulee yhdenmukaistaa Kelan kanssa. Olen myös huolissani siitä, (Puhemies koputtaa) että te-toimistoissa henkilöresurssit vähenevät samaan aikaan, kun yhä yksilöllisempää ohjausta tarvitaan. Ehdotankin, että kaikenlaiset hankehimmelitutkimusrahat korvattaisiin sillä, että työllistämisen (Puhemies: Kiitoksia!) sivukuluja nuorilta leikattaisiin.

Kaj Turunen /ps:

Arvoisa puhemies! Ihan aluksi kannatan edustaja Lohelan tekemää esitystä.

Pääministeri puhui tänään tässä salissa ilmapiiristä ja hyvästä yritysilmapiiristä, joka mielestäni myös on hyvin tärkeä asia, mutta pelkästään toivomalla tai ilmapiiriä parantamalla emme saa Suomeen yritysinvestointeja, joista oli kysymys. Työllisyyden kannalta olennainen asia on suomalaisten yritysten kansainvälinen kilpailukyky. Se on työllisyyden edellytys. Se on myöskin niitten investointien edellytys, joita Suomeen tehdään. Täytyy katsoa myös sitä, mihin yrityksiin Suomessa työpaikat ovat 2000-luvulla syntyneet. Ne ovat käytännössä syntyneet nimenomaan pk-sektorille, suurteollisuudesta ne ovat vähentyneet.

Nyt hallitus on omalla kehysratkaisullaan tehnyt yhteisöveron laskun, joka sinällänsä minun mielestäni on aivan oikean suuntainen, mutta jättänyt kuitenkin tekemättä niitä toimenpiteitä, joilla autetaan pk-sektoria kasvuun ja työllistämiseen. Pienille henkilöyhtiöille ja kommandiittiyhtiöille ei tullut tässä kehysratkaisussa yhtään mitään. Mielestäni olisi ollut ensiarvoisen tärkeää ammatinharjoittajille ja pienimmille yrityksille alvittoman toiminnan alarajan nosto.

Sain tänään postia kansalaiselta, joka on ammatinharjoittaja ja kirjoitti tästä aiheesta ja on ottanut kantaa tähän siksi, koska itse olen tehnyt aloitteen alvittoman alarajan nostamisesta ja hän on sitten tätä aloitetta seurannut. Siteeraan hänen sähköpostiaan:

"Arvonlisävero kohdistuu palvelualalla vain työllä aikaansaatuun arvonnousuun, kun se teollisuudessa kohdistuu myös koneilla eli pääomalla aikaansaatuun arvonnousuun. Miksi hallitus vihaa työtä ja suosii pääomaa? Suuryritykset saivat verohelpotuksia, yksin yrittävät ammatinharjoittajat ajetaan konkurssiin. Demareiden veropoliittisessa ohjelmassa on ehdotettu arvonlisäverollisen toiminnan alarajan nostamista. Vastauksessaan Kaj Turusen asiaa koskevaan kirjalliseen kysymykseen valtiovarainministeri Urpilainen kuitenkin tyrmäsi pontevasti puolueensa veropoliittisen ohjelman ideat." Hän kysyy: "Miksi demarit tekevät veropoliittisia ohjelmia? Ovatko ne pelkkää hämäystä? Urpilaisen vastauksessa mainitut hallinnolliset kustannukset ovat vähäiset ja toivottavasti vitsi, koska verottaja saa tarvitsemansa tiedot yrittäjän verotuskauden viimeisen arvonlisäveroilmoituksen mukana. Muissa Euroopan maissa arvonlisäveroa ei pääsääntöisesti makseta pienistä tuloista. Valitettavasti Suomi ei voi yhdenmukaistaa verotustaan muiden EU-maiden mukaiseksi, koska EU-neuvottelijat möhläsivät vuosia sitten.

Arvonlisäveron korotus tekee rumaa jälkeä ammatinharjoittajien parissa. Konkurssit lisääntyvät ja harmaa talous kasvaa, koska yrittäjä ei saa yrittämisestä toimeentuloaan. Vaikka ’bruttotulot’ olisivat noin 30 000 euroa vuodessa, verotus ja eläke tulevat liian kalliiksi. Kohtuuttoman verotuksen kohteeksi joutuvista ammatinharjoittajista suurin osa on naisia." Laitan tässä vaiheessa sitaatin kiinni, koska se, mitä tässä viestissä lopuksi lukee, ei välttämättä ole julkaisemiskelpoista.

Kuinka sitten yritysinvestoinnit Suomeen turvataan? Kyllä tällä hetkellä niin suomalaiset suuret yritykset kuin suomalainen pk-sektorikin investoi. Investointien määrässä ei ole merkittävää laskua, mutta mihin investoidaan, sillä on ollut nyt viime vuosina hyvinkin iso merkitys. Pk-sektori investoi pääsääntöisesti Viroon ja suurimmat yritykset investoivat sinne, missä ovat heidän asiakkaansa — nyt metsäteollisuus esimerkiksi sitten jo Latinalaiseen Amerikkaan.

Kilpailukyky ja kansainvälinen kilpailuasema on tärkeä yritykselle, (Puhemies koputtaa) ja kun pääministerikin otti tässä tänään esille asian, että pitäisi olla uusia rahoitusmahdollisuuksia, niin yksi tällainen uusi rahoitusmahdollisuus on se, että yritykset voivat käyttää oman rahansa investointeihin niin, ettei sitä veroteta. Tämmöinen veromalli on Viron kaltainen veromalli, joka voitaisiin tuoda myös Suomeen. (Puhemies koputtaa)

Arvoisa puhemies! Olen ylittänyt ilmeisesti aikani.

Annika Saarikko /kesk:

Arvoisa puhemies! Näistä Kataisen hallituksen kehyspäätöksistä, joita nyt käsitellään näin valiokuntien annettua niihin lausuntonsa ja valtiovarainvaliokunnan perusteellisesti kokonaisuutta käsiteltyään, on kyllä todettava, että kyllä tästä kokonaisuudesta ne suuret rakenteelliset uudistukset puuttuvat. Sellaiseksi voitaisiin nimittää perustellusti tätä isoa ja tarpeellista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta. Mutta tilanteen ollessa niin solmussa kuin se nyt on ja sisältäen niin paljon vastustusta kuin tällä hetkellä kunnat sitä kohtaan kokevat on hyvin vaikea nähdä, että tämäkään rakenteellinen uudistus tulisi aikataulussaan toimeenpannuksi ja varsinkin, kun se sisällöltään ja suunnitelmiltaan ei mielestämme vastaa sitä, mikä Suomelle olisi parasta, ainakaan niinkään, että se tuottaisi jonkinlaisia säästöjä. Olen pannut merkille, että kovin vähän viime aikoina hallituspuolueiden edustajat ovat enää puhuneet sote- ja kuntauudistuksesta taloudellisesti merkittävänä hankkeena, pikemminkin vain poliittisena päämääränä, joka on väkisin toteutettava.

Arvoisa puhemies! Minusta oli merkillepantavaa, että valtiovarainvaliokunta mietinnössään esittää pitkän listan ponsia, jotka ovat sisällöltään varsin kriittisiä. Ne kohdistuvat julkisen talouden kestävyysvajeeseen, eriarvoistumiseen, tähän edellä mainittuun kunta- ja sote-uudistukseen, muun muassa. Mutta erityistä huomiota haluan kohdistaa tuohon valtiovarainvaliokunnan ponteen 2, jossa todetaan, että hallituksen tulisi kiirehtiä rakenteellisia toimia, joilla kurotaan umpeen kestävyysvajetta työllisyysastetta nostamalla. Tällöin pääpaino on kiinnitettävä niihin työikäisiin väestöryhmiin, joiden työllisyys on nyt muuta väestöä selvästi matalampaa. Tällä valiokunta varmasti viittaa sekä alati uhkaavasti kasvavaan nuorisotyöttömyyteen niin meillä kuin muualla että myös ikääntyvien työttömyyteen, meillä kun tavaksi on tullut potkia firmoista ensimmäiseksi pihalle ne kaikkein pisimpään olleet, iäkkäimmät työntekijät.

On ollut varsin harmillista viime päivinä seurata tätä eri-ikäisten työntekijöiden vastakkainasettelua sekä ammattiyhdistysliikkeen puolelta, opiskelijajärjestöistä että vähän politiikankin puolelta. Tällä me emme saavuta yhtään ainutta uutta työpaikkaa Suomeen, että kinastelemme siitä, kuka pitäisi potkia pois ensiksi, vaan olisi toivottavaa, että niin ammattiyhdistysliikkeen kuin me politiikankin edustajat käyttäisimme kaiken tarmomme pohtimaan ennemmin uusien työpaikkojen syntyä kuin sitä, kuka pitäisi potkia ensimmäisenä pois.

Mutta, arvoisa puhemies, kyllä tämä rakenteellinen uudistus arvatenkin viittaa tässä valiokunnankin ponnessa tähän kiistanalaiseen eläkeikäratkaisuun. Olen varsin ylpeä puolueestani, joka hyvin uhkarohkeastikin nosti esiin jo useampi vuosi sitten, että suomalaisen työelämän ja talouden ja kansantalouden kestävyys vaatii sen, että Suomessa tehdään lisää työtunteja. Se tarkoittaa eläkeiän nostamista välttämättömänä toimenpiteenä nyt, kun me suomalaiset onneksi elämme pidempään kuin koskaan ennen ja odotettu eliniän kasvu on samankaltaista kuin tähän asti.

Tähän asti tehdyt toimenpiteet eivät ole olleet riittäviä nostamaan ihmisten eläkeikää. Ymmärrän perustellusti sosialidemokraattien kannat siitä, että miksi nostaa eläkeikää, kun töitä ei ole ja töihin ei iäkkäämpiä ihmisiä huolita, ja siksi näen, että tässä onkin kaksoistehtävä. Me tarvitsemme työelämän asennemuutoksen, jossa yli 55-vuotiaat saavat arvostetun aseman työyhteisössään, tieto siirtyy sukupolvelta toiselle, mutta niin ikään myös, että moni heistä voisi halutessaan jatkaa pidempään ja myös eläkeiän nostopäätöksellä se koskisi kaikkia suomalaisia. Joustavasti, maltillisesti tehty päätös on se, jota Suomi nyt kaipaa. Tätä emme voi tulevien sukupolvien vuoksi jättää tekemättä.

Haluaisinkin tiedustella, ja toivon, että valtiovarainministeri vastaa osaltaan siihen, mitä hän on todella tarkoittanut tänään lausuessaan Helsingin Sanomille rakenteellisten uudistusten pakosta. Mihin Urpilainen sillä tähtäsi? Viittaako hän kenties siihen, että päätös eläkeiästä voitaisiin tehdä jo tällä kaudella ja toimeenpanna seuraavalla kaudella? Meistä tuskin monikaan haluaa, että seuraavia vaaleja käydään jälleen kerran eläkeikäkysymyksen ympärillä. Tähän kantaan lienee taipuvainen myös pääministeri, joka jo joulun alla totesi työmarkkinajärjestöjen suuntaan, että elleivät he pääse ratkaisuun, hallitus tekee ratkaisut. Tässä pääministerin kanssa on helppo olla samoilla linjoilla. Hallitusta tarvitaan vauhdittamaan näitä ratkaisuja.

Vielä, arvoisa puhemies, lopuksi haluan todeta perusturvasta. Tänään salikeskustelussa sosialidemokraateista todettiin ilolla, että hallitus ei leikkaa perusturvaa. Tähän iloon on helppo yhtyä ja todeta, että suoranaisesti sosiaali- ja terveyspalveluihin ja -turvaan ei kohdistu leikkauksia mutta kuntien valtionosuuksien kautta palveluihin kyllä ja myös Kela-korvausten kautta kaikkein sairaimpien ja köyhimpien lääkekorvauksiin ja matkakorvauksiin nyt jo toistamiseen kohdistuvan leikkauksen vuoksi. Olisi mielenkiintoista kuulla hallituspuolueiden edustajilta, joko tuo kehyksissä päätetty 50 miljoonan euron leikkaus on päätetty kohdentaa, ja jos, niin miten.

Inkeri Kerola /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Talouden ennusmerkit ovat olleet nähtävissä jo pitkään. Euroopan talttumattomat työttömyysluvut ovat näyttäneet karun totuuden muuallakin kuin Suomessa. Nuorten työttömyys on näyttänyt jo pahaennusteisia merkkejään, joista Suomessakin on otettava opiksi. Hallituskauden alkupuolella tehtyjen merkittävien leikkausten vaikutukset koulutuksen kentässä jatkuvat ja vaikeuttavat kehittämistyötä oppilaitoksissa myös tulevina vuosina. Erityisen leikkurin kohteeksi ovat joutuneet pohjoisen koulutuspaikat, esimerkiksi omassa kotikaupungissani Raahessa leikkaus on lähes 20 prosenttia ammatillisella puolella. Perusteita tälle leikkaukselle ei kuitenkaan osaa kertoa kukaan. Alueen nuorisoikäluokka näkyy nyt jo korkeina työttömyyslukuina. Aktiivistenkin nuorten ulottumattomiin jäävät kertakaikkisen liian vähäiset aloituspaikat. Missä on siis nuorisotakuun takuu nuorille?

Arvoisa puhemies! Erityisesti oppisopimuskoulutukseen kohdistuneet leikkaukset vaikeuttavat olennaisesti aikuisten mahdollisuuksia päivittää tai uudistaa ammattiosaamistaan. Suomi pärjääkin vain sillä, että kykenemme luomaan edellytyksiä eri koulutusasteille ja -alueille reagoida nopeasti elinkeinoelämän usein äkillisiin työvoimatarpeisiin ja muuttuneisiin työvoimatarpeisiin. Toimenpiteiden tulee tukea sekä nuorten että aikuisten työssä tapahtuvaa koulutusta mukaan lukien oppisopimuskoulutus, osaamisen päivittämistä sekä aiemmin opitun tunnustamista ja tunnistamista. Kaiken opetuksen ja oppimisen tulee tukea mahdollisimman hyvin elinikäistä oppimista. Hallituksen suuret linjaukset koulutusleikkauksissa eivät tue tätä tavoitetta. Avoimeksi jää myös kysymys siitä, ketkä ylläpitävät hyvinvointivaltiotamme, jos emme kykene koulutuksen avulla saattamaan nuoriamme työelämään tarpeeksi varhain ja ajoissa.

Ydinkysymys on mielestäni kuitenkin se, tunnustammeko koko maan kehittämisen tarpeen. Muut Pohjoismaat ovat oivaltaneet muun muassa liikenneyhteyksien merkityksellisyyden. Oulusta pääsemme jopa Aasiaan nopeammin kuin Norjaan. Siellä ovat kuitenkin kasvavat työvoimatarpeet, myös yrityksille pohjoisen suunnasta. Tulevat isot ydinvoimahankkeet ja muut elinkeinoelämän tarpeet tarvitsevat pikapuoliin myös infraa ympärilleen erityisesti Raahen seudulla. Siksi erityinen infrapaketti, johon kokoaisimme liikennehankkeet, palvelisi koko maan tasaista kehittymistä, ja tätä on keskusta esittänyt omassa kehysvaihtoehdossaan.

Arvoisa puhemies! Seuraava iso huolenaiheeni liittyy perheisiin. Meillä on kokemuksia Suomesta eri kunnista, joissa on oivallettu se, että ennalta ehkäisevä työ erityisesti perheiden parissa kantaa lopulta taloudellista hyötyä budjetin loppusummia lukiessamme kunkin kunnan budjetista. Varhain kotiin annettu apu — en puhu siis mistään lastensuojelutyöstä vaan puhun siitä, että perheisiin annetaan arkipäivän tilanteisiin apua — on ilmiselvästi näyttänyt toteen sen, että perheisiin hyvissä ajoin annettu apu ja arkipäivän tilanteisiin annettu apu auttaa montaa perhettä selviytymään pahimmista kriiseistä. Toivon, arvoisa puhemies, että tähän hallitus reagoi. Meillä on monia toiveita ja lupauksia siitä hallituksen puolelta, että rahavaroja tähän toimenpiteeseen ohjattaisiin kuntiin, mutta valtionosuusleikkauksien myötä entisestäänkin vähenevät resurssit näyttävät päinvastaista suuntaa.

Arvoisa herra puhemies! Kaiken kaikkiaan minusta näyttää siltä, että hallitus on tiedostanut sen tilanteen, jossa tällä hetkellä olemme, sen taloudellisenkin hädän, jossa olemme, ne monet ongelmat, jotka liittyvät yritysten verotukseen, työvoiman saantiin ja työvoimaongelmiin, mutta se iso perusratkaisulinja puuttuu myös tästä kehyksestä. Toivon, arvoisa puhemies, että pikapuoliin, viimeistään elokuun budjettiriiheen mennessä, hallitukselle on kirkastunut se, että tarvitsemme lisää työpaikkoja ja tarvitsemme niitä koko maahan, ja tähän keskusteluun nimenomaan, koko maahan tuleviin työpaikkoihin, tarvitsemme koko työmarkkinakentän.

Tytti Tuppurainen /sd:

Arvoisa puhemies! Suomi on globaalitalouteen verkottunut maa. Osallistumisemme kansainväliseen talousyhteisöön on välttämätöntä, jotta voimme huolehtia täällä asuvien ihmisten toimeentulosta ja hyvinvoinnista. Ulospäin suuntautuminen ja riippuvuus muiden maiden taloudesta ovat siis oma valintamme vain näennäisesti. Ilman raaka-aineiden, teollisuustuotteiden ja palveluiden tuontia emme pysty ylläpitämään edes kaikkein välttämättömimpien hyödykkeiden tuotantoa, ja tätä tuontia emme pysty maksamaan ilman kilpailukykyistä vientiä.

Riippuvuus kansainvälisestä kaupasta merkitsee, että emme ole oman talouskehityksemme valtiaita. Lyhyellä ja keskipitkällä tähtäyksellä Suomi nousee tai taantuu aivan sen mukaan, mitä tapahtuu tärkeimmissä vientimaissamme, sen mukaan, miten maailmantalous kehittyy. Juuri tällä hetkellä taloutemme toimintaympäristö on heikossa kunnossa. Tärkeimmät kauppakumppanimme ovat Euroopassa, jossa eletään niin euroalueella kuin sen ulkopuolellakin joko taantumassa tai liki nollakasvussa. Maailmantalouden veturina toiminut Kiinakin on väsähtämässä, eikä Venäjänkään taloudelle voi povata kovia kasvulukuja energian hinnan alentuessa.

Arvoisa puhemies! Suomi tarvitsee pitkän aikavälin kasvustrategiaa. Silti on tarpeen tunnustaa, että lähivuosina kysymys on talouskasvun vaikeuksiin sopeutumisesta, varsin arkisesta selviytymisestä. Uusimmat kasvuennusteet, jotka Suomen Pankki juuri julkisti, ovat heikommat kuin ne, jotka ovat olleet hallituksen kehysselonteon perustana. Pohja vuotaa ilman, että hallituksen toimet tai toimien puuttuminen olisi siihen syypää.

Kasvuennusteen päivittämisestä seuraa myös tarve arvioida uudelleen kehysselonteon tavoiteosioita ja sitä, minkä verran hallitusohjelman tavoitteet toteutuvat. Hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite kääntää velkaantuminen vaalikauden aikana laskusuuntaan. Hallituksen piiristä onkin tuoreeltaan esitetty puheenvuoroja, joissa on korostettu julkisen velkaantumisen hillintää. Myös uusia säästöjä ja veronkorotuksia on väläytetty — näin ainakin pääministerin puheenvuoron voinee tulkita. Velkaantumisen hillintä on tärkeä tavoite. Emme saa jättää suurta velkavuorta tuleville vuosille, jolloin joudutaan kantamaan heikkenevän huoltosuhteen, väestön ikääntymisen, taakkaa, varsinkin kun on aihetta olettaa, että korkotaso normalisoituu ja tulevina vuosina otettavan valtionvelan nimelliset korkomenot kasvavat selvästi nykytasosta.

Velkasuhteen kasvun taittaminen on kuitenkin vain yksi tavoite muiden joukossa. Huoltosuhteen kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että työikäisestä väestöstä mahdollisimman suuri osuus on työn syrjässä kiinni. Emme missään tapauksessa saa hyväksyä nuorisotyöttömyyden tai pitkäaikaistyöttömyyden kasvua. Nuoret ja pitkään työttömänä olleet ovat vaarassa syrjäytyä työmarkkinoilta. Jos näin tapahtuu, kapenee se perusta, jolle tuleva talouden kasvu ja tuleva verotuottojen kasvu rakennetaan. Se on paljon vakavampi asia kuin muutaman prosentin kasvu kansantalouden velkasuhteessa.

Viennille ja tuonnille avoin Suomi ei voi kammeta itseään taantumasta suurella velkavivulla. Sellaista on turha esittää, mutta on syytä muistaa, ettei Suomi selviä velkaantumisesta säästämällä vaan kasvulla. Tänä vuonna näemme, kuinka aneemista kasvu on, kun viennin vaikeuksiin yhdistyy kireän verotuksen myötä hyytyvä kotimainen kysyntä. Siksi uusissa veronkiristys- ja säästöpäätöksissä on maltettava mielensä.

Arvoisa puhemies! Suomi todellakin tarvitsee pitkän aikavälin kasvustrategiansa kirkastamista. Kasvustrategiaa ei rakenneta hetkessä, eikä sen rakennusaineeksi kelpaa miljardien heitteleminen hutaisten keksittyihin hankkeisiin ja niihin liitettyihin epärealistisiin työllisyysvaikutusten ennustuksiin. Strategia on laadittava huolella. Se on tehtävä yhdessä työmarkkinajärjestöjen ja muiden merkittävien etu- ja kansalaisjärjestöjen kanssa. Se on perustettava tutkimustietoon.

Hallitusohjelma on hyvä puite kasvustrategian kehittämiselle. Siinä kiinnitetään huomiota tärkeimpään kasvutekijään: ihmisiin. Tarvitsemme hyvinvoivan, terveen ja koulutetun kansan, josta nousevat yrittäjyyden ideat ja jonka työhalusta uusi kasvu kehkeytyy.

Kasvustrategian pitää olla myös rohkeasti ulospäin suuntautunut. Suomen paikka on Euroopassa, mutta meidän pitää kurottaa myös kauemmas maailmaan. Kehittyneiden maiden valopilkkuja ovat tällä hetkellä Yhdysvallat ja Japani. Ne ovat tuttuja kauppakumppaneita, joiden markkinoilla meillä on jo jalansijaa, mutta paljon on vielä tehtävissä. Molemmat maat ovat markkina-alueina hyvin vaativia, ja niihin on turha mennä tarjoamaan muuta kuin kehittyneintä teknologiaa ja parasta palvelua.

Viime vuosien valopilkku on kuitenkin ehdottomasti ollut Afrikka. Sen kasvu on ollut ripeää, ja sinne on jo muodostumassa kulutuskykyinen keskiluokka. Poliittisten olojen vakiintuminen, joka sekin on tosiasia suurimmassa osassa Afrikkaa, antaa odottaa, että luonnonvara-alan ohelle kasvaa myös muuta taloudellista toimintaa. Suomella on onneksi siteitä sinne kehitysyhteistyön ja poliittisen kanssakäymisen kautta. Nyt on aika miettiä tätä maanosaa molemminpuolisen hyödyn näkökulmasta.

Arvoisa puhemies! Hallituksen kehysselonteko on perusta lähivuosien budjettipolitiikalle. Nyt käsiteltävä ja hyväksyttävä selonteko muuttuu talousarvioesityksen luvuiksi aivan lähikuukausina. Vaikka sen taustalla olevia ennusteita on aihetta päivittää, on sen peruslinjassa oikea suunta Suomelle.

Ritva Elomaa /ps:

Arvoisa puhemies! Euroalueen mukana Suomen talouskasvu on ollut viime vuosina hidasta, ja tämä on pakottanut valtion leikkaamaan eri sektoreilla. Olen odotellut kuluneella vaalikaudella hallitukselta selkeitä, järkiperäisiä ratkaisuja esimerkiksi suomalaisten pienten ja keskisuurten yritysten tukemiseksi. Kunnon päätöksiä, joilla taloutemme käännetään nousuun, ei ole tullut. Ehkä sitten ensi vaalikaudella. Sen sijaan talouselämällemme turmiolliset ratkaisut, kuten rikkidirektiivin puoltaminen, leimaavat sixpackiämme.

Valtiovarainministeri Urpilainen on hehkuttanut yritystoiminnalle suotuisamman toimintaympäristön luomista. Yritysmaailman merkittävien toimijoiden keskuudessa ei tästä huolimatta hypitty kattoon kehyspäätöksen julkaisun jälkeen. Luotto hallituksen ratkaisuihin yrittäjyyden ja työn edistämiseksi ei ole hallituksen ulkopuolella yhtä kovaa. Riittävän terävät ja todellisia tuloksia tuottavat ratkaisut jäivät uupumaan taas kerran tämän kehyspäätöksen kohdalla.

On selvää, että vallitseva taloudellinen tilanne luo paineita säästötoimenpiteille ja lisäksi taloutta elvyttäville muutoksille. Kuitenkin julkisen talouden leikkauksia kohdistettaessa tulisi pitää mielessä, ettei lyhytnäköisen ja harkitsemattoman päätöksenteon tuloksena kannata kurittaa pitkän aikavälin kasvun edellytyksiä, kuten esimerkiksi koulutusta.

Sivistysvaliokunta ilmaisi kehyspäätöstä koskevassa lausunnossaan huolensa liittyen lukiokoulutuksen tilanteeseen tulevina vuosina. Lukion valtionosuuden yksikköhinta on niin matala, että lukiokoulutuksen saatavuus ja laatu ovat vaarassa. Tässä yksi käytännön esimerkki Paraisilta: Säästöpaineet ovat johtaneet tilanteeseen, jossa paikallinen suomenkielinen lukio on lakkautusuhan alla. Säästöjen ohella lakkauttamisidean taustalla on opetustilojen puutteet paikallisella ala-asteella. Kun lukiosta on päästy eroon, olisi tarkoitus sijoittaa ala-asteen oppilaita vapautuneisiin tiloihin. Suomenkielisten asukkaiden osuus Paraisilla jatkaa kasvuaan, ja tarve suomenkielisen lukion olemassaololle kasvaa entisestään. Tästä tosiasiasta huolimatta kunnan päätöksenteko sorsii jatkuvasti suomenkielistä väestöä. Paraisten suomenkieliset joutuisivat kulkemaan Kaarinan lukioon, ja tämä saattaa vaikuttaa joidenkin nuorten kohdalla ratkaisevasti päätökseen hylätä valkolakkihaaveet ja pahimmillaan jäädä kotiin makoilemaan, koska ammatillinenkin koulutus on Turussa asti. Myös Kaarinan suomenkieliset nuoret joutuisivat kärsimään Paraisten lukion alasajosta.

Kilpailu opiskelupaikoista kasvaa, ja monet halukkaat jäävät tämän seurauksena ilman koulupaikkaa, mikä lisää syrjäytymisen riskiä. Nuorisotakuuko paikkaa tämänkin muitta mutkitta? — Sehän ei maksa. Kannattaisi miettiä kahteen kertaan, onko lukiokoulutus hyvä säästökohde vai ei. Opetus- ja kulttuuritoimeen kohdistuvat säästöt tekevät osaltaan hallaa suomalaiselle koulutukselle, tutkimukselle, sivistykselle ja osaamiselle. Nämä ovat pitkällä aikavälillä keskeisimpiä menestystekijöitä talouskasvuamme ajatellen. Ammattikoulujen ja ammattikorkeakoulujen aloituspaikkojen vähennyksen loiventaminen oli hyvä liike suomalaisen koulutuksen sekä nuorisotakuun näkökulmasta. Onneksi opintotuki vihdoin sidotaan indeksiin. Monta vuotta siinä meni vaalilupauksista huolimatta.

Opintolainojen korkovähennysoikeuden poistaminen on myös ihmetystä herättävä säästö. Valtion kassaan kilahtava summa ei ole häävi, mutta toisaalta monen vähällä toimeen tulevan opiskelijan kukkarossa tämä muutos tekee kipeää. Opintolainahyvitysjärjestelmän olisi paras tulla paikkamaan korkovähennystä, siis viimeistään vuonna 2015. Pystyykö hallitus tähän?

Yleiset elinkustannukset ovat Suomessa jo nyt todella korkeat, ja välttämättömien hyödykkeiden, kuten ruuan ja lääkkeiden, hinnat ovat hallituksen veropolitiikan tuloksena nousseet. Tällä kertaa kallistuvat kaiken kansan pienet nautinnot. Tekeekö tämä Suomesta paremman paikan elää? Eihän täällä ole varaa enää edes karkkipussiin. Tätä ei auta yhtään sähkön hinnannousu ja polttoaineveron kiristyminen. Osinkoverotus ja muut verouudistukset eivät helpota tavallisten kansalaisten elämää. Hallituksen ajettua kunnat ahtaalle, heikkenevät niiden kaikille tarjoamat peruspalvelut tuntuvasti. Harmittaa rikastakin, mutta köyhältä menee viimeisetkin rahat ja toivon rippeet. Kehyspäätöksen yhteydessä olisin odottanut voimakkaita panostuksia kuntatalouden elvyttämiseksi. Sen sijaan hallituksessa väännettiin dramaattisesti osinkoverojen kanssa, jotta esimerkiksi sote-uudistukseen liittyvät konkreettiset seikat ja kuntatalouskeskustelu jäisivät pois lööpeistä. Kyllä kansa huomaa jokapäiväisessä elämässään, mistä hallitus on tinkinyt.

Ihmettelen myös sitä, miksi henkilön, joka haluaa töihin ja on työttömyysavustuksella, ei kannata — tai hän ei uskalla — ottaa sitä pientä työtä vastaan. Miksi? Siksi, koska byrokratia ja niitten papereitten täyttäminen vie kaiken ajan, ja ei se aika vielä mitään, mutta pelko on se, että korvaukset tulevat joskus, taannehtivasti, ja silloin ei ole rahaa edes ruokaan, joten siihen pitäisi keksiä ainakin joku parempi keino, jotta työ kannattaa ottaa vastaan.

Samoin jos ajatellaan (Puhemies koputtaa) näitä pikkuyrityksiä: Tällä hetkellä heidät melkein ajetaan Viroon rekisteröitymään, koska ei voi pitää työntekijöitä, kun urakat hävitään kilpailutilanteessa ulkolaisille firmoille. Tähän on kipeästi pureuduttava vielä paremmin kuin tähän asti.

Kannatan edustaja Lohelan tekemää esitystä.

Mirja Vehkaperä /kesk:

Arvoisa puhemies! Eduskunnassa keskusteltiin huhtikuussa näistä samoista valtiontalouden kehyksistä kuin tänään. Hallituksen ääni ja tahti näyttävät olevan edelleenkin samat. Kuntien valtionosuuksia aiotaan leikata edelleen, veropäätökset on tehty, velkaa otetaan edelleen huomattavasti. Ja yhdestä yksityiskohdasta, kuten ammatillisen koulutuksen aloituspaikkaleikkauksista: niitäkin tullaan nyt sitten juhannuksen aikana katsomaan maakunnassa melko kauhulla.

Odotan kyllä ainakin itse loppuvuoden valtion budjettikeskustelusta hieman rakentavampaa ja sellaista, että taloustilanne otetaan tosissaan, mutta kasvua ja kehittämistä pitää tukea ja työllisyyteen pitää panostaa. Me tarvitsemme ainakin tuon 200 000 uutta työpaikkaa tämän vuosikymmenen aikana Suomeen. Työ on parasta sosiaaliturvaa, kuten moni ministeri ja kansanedustaja tänään on todennut, ja etenkin nuorisotyöttömyys on kansakuntamme kirous. Niin myös Euroopassa.

Kasvua ja työllisyyttä tarvitaan monella sektorilla, mutta sitä olisi hyvin lähelläkin. Vierailin eilen energialaitoksessamme meillä päin Oulussa ympäristövaliokunnan kanssa, ja me totesimme yhteen ääneen, että Suomessa kokonaisenergian omavaraisuus on vain 30 prosenttia. Keskusta on esittänyt, että se voisi olla paljon enemmän. Kotimaista puhdasta energiaa löytyy meidän maakunnista yltympäriinsä, ja sitä pitäisi myöskin käyttää työllisyysnäkökulmat huomioiden. Turvetta, tuulta, vettä ja etenkin kaikkea puusta ja biomassasta saatavaa energiaa pitäisi hyödyntää entistä enemmän. Kivihiilenmusta energia- ja ilmastopolitiikka tulee meille kalliiksi, ja se ei työllistä kyllä suomalaisia.

Arvoisa puhemies! Valtiontalouden kehykset kävivät valiokuntakierroksen. Mitä sieltä tuli sitten tähän saliin? Keskityn lähinnä perustienpidon, infrahankkeiden edistämiseen, ja jos aikaa jää, niin hiukan koulutuksesta.

Perusväylänpidon tasokorotukseen tuo 100 miljoonan euron korotus pitää tehdä vielä tämän vaalikauden aikana. Ottamalla vaikka lainaa meidän täytyy meidän kansallisomaisuudestamme, teistä, radoista, satamien kunnosta, pitää huolta. Perustienpidon korjausvelka ei saa kasvaa mahdottomuuksiin enää tästä. Valtion investoinnit tiestöön ovat hyvä tapa lisätä työllisyyttä taloudelle haastavina aikoina, kuten nyt, eikä siksikään tätä tasokorotusta saa lykätä pitkälle yli seuraavan vaalikauden.

Yksi häpeätahroista tiepuolella on myöskin meidän yksityisteiden rahoituksen heikko taso. Tuo 5 miljoonan euron taso tuntuu siltä, että se ei enää pyöritä kuin byrokratiaa. Asiantuntijoiden mukaan riittävä yksityisteiden rahoitustaso olisi 20 miljoonaa euroa. Siihen meidän pitää pyrkiä ja pystyä vielä tämän vaalikauden aikana.

Alempiasteinen tieverkko on asia, jonka hallitus linjasi liikennepoliittisessa selonteossa. Siellä kuului näin, liikennepoliittisessa selonteossa hallitus linjasi periaatteen, että "alempiasteisen tieverkon kunto joustaa rahoituksen mukana". Olemme nyt tilanteessa, jossa monia maaseudun teitä, asfalttipinnoitteita korjataan ja revitään pois ja muutetaan nämä tiet sorateiksi. Tämäkö on suuntaus Suomessa — kun juuri puhuin esimerkiksi tästä energiateollisuudesta ja taloudesta — jossa me tarvitsemme hyvän infran toteuttaaksemme hyvää energiapolitiikkaa, kun puun pitää liikkua sieltä yksityisteiden varsilta pääteille? Panostamalla teihin, ratoihin, satamiin myöskin tämä meidän vientimme lähtee varmasti vetämään paremmin eteenpäin.

Anne Louhelainen /ps:

Arvoisa puhemies! Tämän päivän Helsingin Sanomissa ministeri Urpilainen toteaa, että ankeus ja talousvaikeudet jatkuvat. Lähes kaksi vuotta sitten 28.6.2011 ministeri Katainen puolestaan totesi tässä salissa: "Meidän on pidettävä huolta suomalaisen työn kilpailukyvystä sekä siitä, että työnteko on aina jokaiselle palkitsevaa ja kannattavaa."

Onko näin tapahtunut? Ei se siltä ainakaan kuulosta. Kauppalehti uutisoi nimittäin tänään, että konkurssihakemuksia on Suomen Asiakastiedon mukaan tänä vuonna tehty jo lähes 1 600 kappaletta eli noin 7 prosenttia enemmän kuin viime vuonna. Keski-Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa sekä Päijät-Hämeessä konkurssien määrän kasvu on ollut hälyttävää.

Päijät-Hämeessä on jo pitkään ollutkin korkea työttömyysaste, jota ei ole saatu viime vuosina kohenemaan. Puolustusvoimauudistuksen seurauksena alueelta lakkautetaan varuskunta, ja lisäksi valtion omistama Itella Oyj irtisanoo Lahden toimipisteestään lähes kaikki vakituiset työntekijänsä ja siirtää toiminnot Helsinkiin. Tilanne ei siis näytä Päijät-Hämeessä paranevan lähitulevaisuudessakaan.

Arvoisa puhemies! Erityisesti kannan huolta Hollolan kunnan mahdollisuuksista tarjota uusille yrityksille mahdollisuuksia luoda uusia työpaikkoja. Hollola sijaitsee, kuten varmasti kaikki tiedämme, arvokkaalla pohjavesialueella. Viranomaisten ristiriitaiset toimenpiteet kuitenkin estävät pitkän tähtäimen suunnittelun alueella. Hollolan kunta sai tänä keväänä huhtikuussa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta lausunnon Kukonkoivun teollisuusalueen pohjoisosaa koskevan asemakaavan tarkistetusta muutosehdotuksesta. Se rajaa jo paikalla toimiluvan saaneen yrityksen toimintaa tulevaisuudessa. Kukonkoivun ja myös Salpakankaan teollisuusalueella pohjavesi on kuitenkin noin 20 metrin syvyydessä maanpinnasta, mikä antaa tarvittaessa reagointiaikaa toimenpiteille, jos mahdollinen onnettomuustilanne syntyisi.

Liikenteen osalta ely-keskuksella ei sen sijaan ollut huomautettavaa kaavamuutosehdotuksesta. Merkillinen huomautus, sillä valtatie 12 kulkee myös tällä pohjavesialueella. Tiellä liikennöi päivittäin useita tuhansia ajoneuvoja, jotka kuljettavat myös vaarallisia aineita. Kehätien rakentamiseen onkin yritetty valtiolta saada suunnittelu- ja rakentamisrahaa jo vuosikymmeniä. Kehätien rakentaminen suojelisi alueen arvokkaita pohjavesiä sekä mahdollistaisi alueen kehittämisen ja samalla uusien mahdollisten työpaikkojen syntymisen.

Ministeri Kyllönen kertoi muutama viikko sitten näyttäneensä vihreää valoa suunnittelun aloittamiselle. Siitä kiitos hänelle.

Ministeri Urpilainen toteaa tänään Helsingin Sanomissa, että ratkaisu talouden haasteisiin olisi täsmätoimet, joita olisivat muun muassa infrahankkeet, kuten teitä pitäisi panna käyntiin sekä pk-yritysten rahoitusten saantia voisi auttaa. En voisi enempää olla samaa mieltä ministerin kanssa.

Arvoisa puhemies! Kuten aina keskustellessamme budjetista tai kehyksistä, perussuomalaiset tarjoavat oman vaihtoehtonsa. Olemme esittäneet valtiovarainvaliokunnan mietintöön jättämässämme vastalauseessa perustellun kehysvaihtoehdon, joka sopeuttaa taloutta kehyskauden alkupuolella vähemmän kuin hallitus mutta kiristää sopeutustahtia kehyksen loppuvuosina. Tällä tavoin olisi kehyskauden lopussa valtionvelka 500 miljoonaa euroa hallituksen vaihtoehtoa vähemmän.

Vaihtoehtomme keskittyy talouden kasvun ja työllisyyden tukemiseen. Emme kuitenkaan unohda pienituloisia ja työttömiä vaan lisäisimme resursseja muun muassa kunnille ja vanhusten hoitoon. Laajentaisimme veropohjaa esimerkiksi palauttamalla varallisuusveron ja verottamalla suursäätiöiden pääomatuloja. Myös puoluetuen ja eduskunnan ryhmäkanslioiden tukien tulisi olla säästökohteiden joukossa.

Arvoisa puhemies! Olemme keskustelleet valtiontalouden kehyksistä vuosille 2014—2017. Olemme yhtä mieltä siitä, että koko ajan lisääntyvä velkaantuminen pitäisi saada pysähtymään. Velka kuitenkin vain jatkaa kasvuaan, ja jo nyt pääministerikin on julkisuudessa epäillyt, että jälleen ensi vuonna joudutaan tekemään uusia leikkauksia.

Eilen julkistettiin Suomen Pankin ennuste taloutemme tilasta vuosille 2013—2015, jonka mukaan julkinen velka nousee 62 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuonna 2015. Suhteellinen velkaantuminen ylittää silloin jo 1990-luvun laman tason.

Arvoisa puhemies! Parhaalla tahdollakaan ei tulevaisuudennäkymiä voi maalata kirkkain värein. Kannatan edustaja Lohelan tekemää esitystä.

Anu Vehviläinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Tämä valtiovarainvaliokunnan mietintö näine ponsineen, joita on kaiken kaikkiaan tässä kahdeksan, on minusta kohtalaisen realistinen ja kriittinenkin hallituksen toimintaa kohtaan. Otan näistä ponsista muutaman esille.

Ensinnäkin toisessa ponnessa eduskunta edellyttää, että hallitus kiirehtii rakenteellisia toimia, joilla kurotaan umpeen kestävyysvajetta työllisyysastetta nostamalla. Kiinnitän tähän erityistä huomiota sen takia juuri, että ensinnäkin on kaksi rakenteellista uudistusta, joissa pitäisi saada aikaan nopeasti päätöksiä. Yksi liittyy työn vastaanottamiseen. Meillä oli jo alkuvuodesta Juhana Vartiaisen ja Osmo Soininvaaran raportti, jossa esitettiin järkeviä ehdotuksia työn vastaanottamiseksi, etteivät ihmiset eläisi pelkällä sosiaaliturvalla, mutta siitä ei ole tehty minkäänlaisia päätöksiä.

Toinen asia liittyy tähän eläkeuudistukseen, jossa näyttää, että hallitus on enemmän tai vähemmän työmarkkinajärjestöjen selän takana ja odottelee Jukka Pekkarisen selvitystä sen sijaan, että itse noudattaisi eduskunnan tahtoa ja vauhdittaisi eläkeuudistusta. Totean vain lyhyesti sen, että eläkeuudistusta tarvitaan nimenomaan siksi, että ellei nykyiselle eläkejärjestelmälle tehdä yhtään mitään, niin se tulee tarkoittamaan sitä, että nuorille ikäluokille tulee paljon pienemmät eläkkeet kuin mitä nyt eläkkeellä olevilla tai lähitulevaisuudessa eläkkeelle jäävillä kaiken kaikkiaan on. Se johtuu siitä, että tämän nykyisen eläkejärjestelmän mukaan sinne on sisään leivottu niin sanottu elinaikaleikkuri, vuonna 2010 tuli voimaan, ja se leikkaa eläkkeitä, kun ihmiset elävät yhä pidempään. Tämä on nimenomaan nuorten kannalta ongelma.

Sitten toisena kysymyksenä näistä ponsista otan esille tämän eduskunnan kannan liittyen sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan sektoritutkimukseen. Olen iloinen, että eduskunta ja valtiovarainvaliokunta tässä vaiheessa lausuu näin tiukasti tästä, että ne tulee uudelleen arvioida. Nämä säästötoimethan koskettavat nimenomaan THL:ää, Työterveyslaitosta, Stukia ja Kelaa, ja on arvioitu, että jos nämä 30 miljoonan euron sektoritutkimusleikkaukset viedään eteenpäin, se tarkoittaa noin tuhannen henkilön irtisanomista.

Sitten kolmantena otan ponnen numero 7, jossa todetaan, että eduskunta edellyttää, että raskaan liikenteen massojen ja mittojen korotuksen vaikuttavuus, hyödyt ja aikataulu arvioidaan uudelleen. Tässä kyllä ajattelen nyt niin, että me olemme myöhässä tämän asian kanssa, koska mielestäni hallitus viime torstaina valtioneuvoston istunnossa hyväksyi jo tämän valtioneuvoston asetuksen mittojen ja massojen korottamisesta. En tiedä, mitä merkitystä tällä enää nyt sitten on, jos valtioneuvoston asetus on jo kaiken kaikkiaan hyväksytty.

Arvoisa puhemies! Lopuksi haluan vielä ottaa täältä liikennepuolelta esille kaksi asiaa.

Toinen liittyy nimenomaan uuteen työhön ja työllisyyden parantamiseen ja keskustan esitykseen 200 000 uuden työpaikan luomisesta. Ensinnäkin katson niin, että meidän on käytävä ja kammattava läpi kaikki toimialat, mistä niitä uusia työpaikkoja voidaan synnyttää. Täälläkin on tänään puhuttu muun muassa meriteollisuudesta, mitä sille voitaisiin tehdä, ja itse sanoisin ihan suoraan, että myös jääosaamisessa olisi meillä paljon tehtävää. Maailmassa on tällä hetkellä noin 100 jäänmurtajaa, joista 60 on rakennettu Suomessa, ja nyt, kun tiedetään, että arktisen alueen mahdollisuudet, Koillisväylät ynnä muut tulevat lähitulevaisuudessa käyttöön, niin se tarkoittaa, että uusia aluksia, jäänmurtajia, huoltoaluksia ynnä muita tarvitaan mittavasti lisää. Yleinen asiantuntija-arvio on, että yhden jäänmurtajan rakentaminen riippuen sen jäänmurtajan ominaisuuksista tuo 500—1 000 htv:tä rakentamisaikana. Se on todella paljon, ja voi miettiä myös, mitä taloudellisia, liiketaloudellisia potentiaaleja siihen tulisi, jos me pystyisimme pitämään tämän jäänmurto-osaamisen Suomessa ja rakentamaan jatkossakin niitä tarvittavia jäänmurtajia eteenpäin.

Aivan lopuksi totean sen, mikä oli jo keskustan ryhmäpuheenvuorossa, että pidän kyllä erittäin huonona sitä, että hallitus ei saa aikaiseksi tätä Valtion infra Oy:n perustamista. Jo viime vaalikaudella Pasi Holm selvitti sen, miten se voitaisiin tehdä. Suunnitelmat on tehty. Nyt ei enää riitä, että hallitus toteaa, että sitä asiaa selvitellään.

Lasse Hautala /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Valtiontalouden kehyskeskustelusta on tänään tullut hyvin selväksi se, että talous- ja työllisyystavoitteet ovat heikentyneet ja hallitus on tosiasiallisesti joutunut luopumaan ohjelmassa keskeisistä talous- ja työllisyyspoliittisista tavoitteistaan. Tämä ilmiö on sekä euroalueen osalta että koko Euroopan osalta vallitseva tilanne.

Meidän osaltamme työllisyys Suomessa on heikentynyt, ja kuluvan vuoden osalta esimerkiksi konkurssien lisääntyvä määrä on hyvä osoitus siitä, että yrityksillä menee huonosti. Tänä vuonna on jo 1 600 yritystä lopettanut toimintansa. Se tarkoittaa sitä, että tuhansia työpaikkoja on jo konkurssienkin kautta loppunut. Kasvua konkurssien määrässä on tämän vuoden osalta ollut 7 prosenttia, ja huhtikuu kuukausista oli synkin. Jos se tahti jatkuu, mikä huhtikuussa oli, niin tänä vuonna tulee konkurssien kautta loppumaan Suomessa yli 4 000 yritystä. Se on määrä, jota ei ole 20 vuoteen Suomessa tavattu.

Tukku- ja vähittäiskauppa, majoitus- ja ravitsemuskauppa ovat niitä sektoreita, joissa on eniten yrityksiä lopettanut toimintansa, ja tämä on mielestäni osoitus siitä, että näiden palvelujen käyttöä ovat kansalaiset vähentäneet joko heidän oman henkilökohtaisen taloutensa heikentymisen johdosta tai sitten niin, että he ovat ryhtyneet säästämään tämän yleisen lamatilanteen johdosta.

Arvoisa puhemies! Täällä on pidetty monissa puheenvuoroissa investointien rahoitusta esillä. Sinänsä pankkien korot ovat alhaisella tasolla, joka antaisi mahdollisuuden siihen, että investointeja tapahtuisi, mutta valitettavasti tilanne on nyt huono. Pankit ovat kiristäneet luotonantoa. Siihen on yksittäisenä syynä se, että pankit on velvoitettu parantamaan omia taseita. Täällä talossakin käsitelty Basel III on ollut yksi sellainen ohjelma, jonka vaikutuksesta pankit on velvoitettu taseita parantamaan.

Mutta huolestuttavaa on se, että pankeissa on listattu myös toimialoja, joiden rahoitusta on joko kiristetty tai se on lopetettu kokonaan, ja yksi niistä on rakennussektori. Täällä tänään edustaja Eero Reijonen esitti mallin rakennustoiminnan elvyttämiseen, ja se toisi hyödyn niin työllisyyden kuin rakennusteollisuudenkin kautta, ja tätä kautta myöskin täällä monissa puheenvuoroissa peräänkuulutettu homerakennusten korjaus voitaisiin toteuttaa ja elvyttää. Pääministeri omassa puheenvuorossaan totesi, että tarvitaan yritysrahoitusta, mutta valitettavasti pankkien tarjoamana se on tällä hetkellä aika huonossa tilanteessa.

Maaseutu-Suomi — valtiontalouden kehykset eivät sille sektorille kovin paljon lupaa. Maatalouden rahoitusta ollaan ajamassa alas Makeran pääomittamisen lopettamisen johdosta, ja se on suuri isku kotimaiselle työllisyydelle, koska maatalouden investoinnit ovat rakennusteollisuuden investointeja ja kone- ja laiteinvestointeja, jotka tuovat työtä sitten sen sektorin teollisuudelle.

Tiemäärärahat koskettavat erityisesti perustieverkostoa, ja valtiovarainvaliokunta omassa lausunnossaan toteaa rehellisesti sen, että rahoitus sillä sektorilla on niukka.

Valtiovarainvaliokunta oli huolissaan nuorten yhteiskuntatakuun toteutumisesta, ja tähän huoleen on syytä ja aihetta yhtyä. Esimerkiksi tämä toisen asteen koulutuspaikkojen leikkaus, joka on nyt leikkaamassa monin paikoin todella suurilla prosenteilla näitä aloituspaikkoja, on suuri vaara tämän yhteiskuntatakuun toteutumiselle. Esimerkkinä Etelä-Pohjanmaalta, Kauhajoelta, missä ammatti-instituutin opetuspaikkoja leikataan 27 prosenttia, se on 210 opetuspaikkaa. Se tulee tarkoittamaan myös sitä, että 100 työntekijästä noin 13 opettajaa ja 16 toimihenkilöä joutuu työttömäksi. 9 linjasta tullaan 4 lopettamaan.

Kunnalliset palvelut vaarantuvat kuntien valtionosuuden leikkauksen kautta, ja Kela-korvauksilla, lääke- ja matkakorvauksilla, tulee olemaan suuri vaikutus vanhusten ja sairaiden elämään, joten täällä kun SDP:n edustajat totesivat, että kansalaisten perusturvaan ei ole puututtu, niin se ei pidä paikkaansa. Nimenomaan lääke- ja matkakorvaukset ja kunnalliset peruspalvelut vaarantavat heidän osansa.

Eeva-Johanna Eloranta /sd:

Arvoisa puhemies! Hallitus on onnistunut tekemään huonojen taloudellisten näkymien aikana hyviä päätöksiä, vaikka totta kai mukaan mahtuu myös kipeitä asioita. Positiivista on ensinnäkin se, että emme leikkaa sosiaaliturvasta emmekä korota arvonlisäveroa. Samalla parannamme merkittävästi opintotukea, kevennämme pienituloisten verotusta ja nostamme asumistuen tasoa. Kehyspäätöksen toimet kaventavat kokonaisuutena lievästi tuloeroja eli ei siis niin kuin yleensä vaikeina aikoina, jolloin tuloerot yleensä kasvavat. Tämä on oikea linja, siis se, että ne eivät kasva.

Työ nuorten hyväksi jatkuu nuorisotakuun myötä nyt panostamalla oppisopimuskoulutukseen ja ammatillisen koulutuksen paikkoihin. Nuorisotakuun toimeenpanoon kohdennetaan 10 miljoonan euron lisärahoitus. Tuomme lisäksi 10 miljoonaa euroa ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoihin ja 22,5 miljoonaa euroa nuorten oppisopimukseen ja työssäoppimiseen, aika suuria parannuksia. Lapsiperheille tulee lisäjoustoja, kun saamme joustavan hoitorahan.

Olen silti erittäin harmissani siitä, että joudumme ikään kuin pakon edessä tekemään myös leikkauksia jäädyttämällä koulutuksen määrärahoja, etenkin perusopetuksen valtionosuuksia ensi vuoden osalta. Onneksi monessa muussa koulutusasiassa tapahtuu parannuksia. Toteutamme muun muassa ammattikorkeakoulu-uudistuksen ensimmäisen vaiheen, joka tänään myöhemmin on meillä käsittelyssä. Me lisäämme osallisuutta kouluissa ja oppilaitoksissa, tuomme sekä yhteisöllisyyttä että työrauhaa oppilaille ja opettajille. Saatamme lisäksi ensi vuonna voimaan oppilas- ja opiskelijahuoltolain, jossa panostetaan nuorten psykososiaalisiin palveluihin. Tämä on hyvin tärkeää aikana, jolloin nuorten mielenterveysongelmat johtavat usein työkyvyttömyyteen aikuisiällä. Teemme siis monia uudistuksia, joita edelliset hallitukset eivät ole saaneet aikaiseksi toteuttaa.

Kannan kuitenkin huolta kuntien tilanteesta. Vaikka kunnille ohjataan jäteveron tuoton sekä kiinteistöveron kautta lisää verotuloja, on selvää, että taloudellinen tilanne tulee olemaan monelle kunnalle vaikea.

Sivistysvaliokunnassa olemme omassa lausunnossamme korostaneet, että taloudellisesti vaikeina aikoina valtion tulee panostaa erityisesti tutkimukseen, koulutukseen, sivistykseen ja osaamiseen. Alleviivaisin tämän kohdan isolla tussilla.

Olen huolestunut myös siitä kehityksestä, mitä tapahtuu sektoritutkimuslaitosten kohdalla. Korkeatasoinen tutkimus on perusedellytys Suomen menestymisessä niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Riippumattoman ja yleishyödyllisen tutkimuksen merkitys korostuu näinä aikoina aivan erityisellä tavalla. Sektoritutkimuslaitosten osalta on kyse yhteiskuntamme perustoimintojen turvaamisesta ja niiden kehittämisestä, esimerkiksi Stukin, Säteilyturvakeskuksen, osalta säteilyturvallisuudesta tai vaikkapa säteilybiologian tutkimuksesta, joka tutkii muun muassa mobiililaitteiden vaikutusta ihmisten terveyteen. Tämä tutkimus on nyt loppumassa, mikäli asiaan ei puututa.

Valtiovarainvaliokunta toteaa onneksi mietinnössään, että sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan sektoritutkimukseen kohdistuvia säästöjä arvioidaan uudelleen ja mahdollisesti uudelleenkohdentamalla menoja voidaan turvata nämä tärkeät tutkimusalat. Näin todella toivon tapahtuvan.

Arvoisa puhemies! Osinkoverotuksen suuret linjat ovat oikeansuuntaisia. Nimenomaan tuonne osinkoveropäätökseen taisi jäädä kuitenkin sellaisia pieniä valuvikoja, jotka vaativat vielä korjausta. Periaatteena pitää olla: verot maksukyvyn mukaan. Näin ollen ei voi olla oikeudenmukaista, että ihan pienistä osinkoveroista maksetaan sama prosentti veroa kuin suurista. Esimerkiksi opiskelija, joka on saanut vaikkapa valmistujaislahjaksi isovanhemmiltaan vähäsen osakkeita ja saa vaikka 30 euroa osinkoa, maksaa siitä lähes kympin veroa, tai eläkeläisrouva, joka saa puhelinosakkeestaan osinkoa, tai ihan tavallinen palkansaaja, joka on omasta palkastaan säästänyt vähän syrjään sijoittaakseen suomalaiseen teollisuuteen, nämä kaikki maksavat tuon lähelle 30 prosentin osinkoveron, kun taas hyvätuloisille juristeille tai lääkäreille tulee kannattavaksi kierrättää palkkojaan firmojen kautta ja näin he pystyvät saamaan suuret summat osinkotuloa ihan verovapaana. Tähän valuvikaan toivon arvon hallitukselta vielä hienosäätöä, kun näitä asioita viedään hallituksen esityksiksi.

Varsinaissuomalaisena iloitsen vt 8:n saamista määrärahoista. Pääsemme vihdoin parantamaan tuon vaarallisen tien turvallisuutta.

Osmo Kokko /ps:

Arvoisa puhemies! Suomen Pankki heikensi eilen Suomen suhdanne-ennustetta huomattavasti. Tilastot osoittavat, että kuluva vuosi on Suomen taloudessa ennakoitua kehnompi. Yksityinen kulutuskaan ei pidä yllä kasvua. Tänä vuonna yksityinen kulutus supistuu, koska kotitalouksien ostovoima heikkenee inflaation ja työttömyyden takia.

Työttömyysaste kohoaa tänä vuonna 8,5 prosenttiin viime vuoden 7,7 prosentista eikä pienene merkittävästi vuoteen 2015 mennessä. Muita Pohjoismaita alhaisempi työllisyysasteemme johtuu ennen kaikkea yli 55-vuotiaiden heikosta työllisyydestä. Tämän korjaamiseksi perussuomalaiset ehdottavat eläkemaksujen porrastusta ikäluokkien mukaan, yli 55-vuotiaille alanvaihtajille automaattista palkkatukea sekä työkyvyttömyyseläkejärjestelmän muuttamista siten, että valtio kompensoi yli 55-vuotiaan työttömän palkanneelle yritykselle tämän mahdollisen työkyvyttömyyden aiheuttaman vakuutusmaksujen nousun. Haluamme taata sen, että työkyvyttömyyseläkkeellä olevan olisi aina taloudellisesti kannattavampaa tehdä osa-aikatyötä.

Arvoisa puhemies! Koska Suomen talous on viime vuosina nojautunut huomattavaan määrään yksityistä kulutusta, hallitus on niin sanotusti ampunut omaan nilkkaansa veropolitiikallaan. Hallitus on nostanut ruuan, sähkön ja polttoaineen arvonlisäveroa ja heikentänyt näin erityisesti pienituloisten ja lapsiperheiden asemaa entisestään. Tämän lisäksi hallitus päätti kehyspäätöksessään jäädyttää lapsilisien indeksikorotukset sekä leikata lisää kuntien valtionosuuksista. Hallituskauden aikana kunnat ovat menettäneet yli 3,8 miljardia euroa peruspalvelujen turvaamiseksi tarkoitettuja rahoja. Ja täytyy nyt vielä muistuttaa, että kuntien palveluitahan tarvitsevat eniten vähäosaiset lapset, nuoret ja vanhukset.

Arvoisa puhemies! Työllisyyttä perussuomalaiset haluavat tukea erityisesti pk-yritysten kautta. Tukisimme pk-yritysten kasvua ja työllisyysmahdollisuuksia nostamalla arvonlisäveron alaisen toiminnan alarajaa nykyisestä 8 500 eurosta 20 000 euroon, toteuttamalla työllistävien pk-yritysten Viron-mallin mukaisen yritysverotuksen sekä nostamalla kotitalousvähennyksen vähennyskelpoisen työkorvauksen määrän nykyisestä 45 prosentista takaisin 60 prosenttiin. Säilyttäisimme myös kilometrikorvaukset vuoden 2012 tasolla.

Ari Torniainen /kesk:

Arvoisa puhemies! Työttömyys on jatkuvassa kasvussa Suomessa. Nyt ja tulevaisuudessa työllisyyden parantamisen ja velkaantumisen kasvun taittamisen tuleekin olla meidän kaikkien päätösten päämääränä. Suomi tarvitsee uutta yrittäjyyttä ja positiivisia tulevaisuudennäkymiä. Suomi myös velkaantuu edelleen kovaa vauhtia. Nyt meillä on siedettävä velkataso, tällä hetkellä, mutta velkaantumisvauhti hirvittää.

Hallituksen itselleen asettamat tavoitteet elikkä työllisyyden parantaminen ja valtiontalouden tasapainottaminen ovat karkaamassa käsistä. Hallituksen huomio on toki ilman omaa syytäkin kiinnittynyt vahvasti euroalueella vellovaan talouskriisiin. Oma pesä on kuitenkin jäänyt osin tarkistamatta, ja toimet kasvun sekä työllisyyden luomiseksi ovat kovin heiveröisiä.

Eilen julkistetut Suomen Pankin ennusteet taloudesta ovat karua luettavaa. Talous supistuu melkein prosentin tänä vuonna. Suomen kilpailukyky on heikentynyt, ja tarvitsemme sen tukemiseksi myös kasvua herätteleviä toimia. Kilpailukykyä turvataan järkevillä työmarkkinaratkaisuilla, ja hallituksen pitäisikin patistella työmarkkinajärjestöjä sopimisen tielle. Tarvitsemme laajan yhteiskuntasopimuksen pidemmän aikavälin kurssimuutokseksi. Nyt olemme tällä hetkellä taantuvan talouden uralla. Keskusta on esittänyt 3—5 miljardin euron kasvurahastoa kasvuyrittäjyyden tukemiseen. Tarvitsemme kasvua, jotta saamme uusia työpaikkoja syntymään ja turvattua hyvinvointivaltiomme pohjan.

Liikennehankkeiden investointeihin keskusta esittää Valtion infra Oy:n perustamista. Sen avulla saadaan ennustettavuutta liikenneväylähankkeisiin. Alempiasteinen tieverkko rapautuu tällä hetkellä lujaa vauhtia. Perusväylänpito tarvitsee pikaisesti 100 miljoonan euron tasokorotusta sekä indeksitarkistusta, ja yksityisteiden oikea rahoitustaso olisi noin 20 miljoonaa euroa. Joukkoliikenne on tärkeä osa paitsi taajamien myös maaseudun palvelua, ja sen riittävä rahoitus on turvattava.

Oikeusministeriön hallinnonalan määrärahat ovat vähenemässä noin 20 miljoonaa euroa nykytasosta. On kuitenkin tärkeää, että tärkeät oikeustoiminnot saadaan pidettyä käynnissä. Tuomioistuinharjoitteluun tarvittaisiin lisää paikkoja. Talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjuntaan kannattaisi nyt lisätä rahoitusta, koska se tutkitusti maksaa itsensä takaisin. Oikeushallinnon määrärahavähennykset vaikuttavat suoraan henkilöstön määrään, ja on huolehdittava siitä, että kansalaisten oikeusturva säilyy, vaikka rahan määrä vähenisikin.

Arvoisa puhemies! Tänään on puhuttu paljon työllisyyden parantamisesta. Monissa puheissa esitettyjen toimenpiteiden vaikutukset ovat kuitenkin saavutettavissa vasta pitkän ajan kuluessa. Nyt tarvitaan myös pikaisia toimia työllisyyden parantamiseksi. Esimerkiksi monet rakennusalan työntekijät ovat tällä hetkellä työttöminä.

Odotan suurella mielenkiinnolla hallituksen seuraavaa lisätalousarviota. Siinä tulee olla elvyttäviä toimenpiteitä. Esimerkiksi nyt kannattaisi lisätä rahoitusta homeongelmaisten rakennusten kunnostukseen ja pikaista toteutusta odottaviin liikenneväylähankkeisiin. Nämä hankkeet ovat panostusta myös työllisyyteen, tulevaisuuteen, ihmisten terveyteen ja liikenneturvallisuuteen.

Suomea pitää uudistaa koko maan ihmisistä huolehtien ilman keskittämistä. Heikoimmista on pidettävä huolta. Työttömät ja syrjäytyneet on saatava mukaan yhteiskuntamme täysivaltaisiksi jäseniksi. Pelkään pahoin, että hallituksen nyt meille esittämät toimet eivät nosta maatamme nykytilasta uudelle kasvu-uralle.

Katja Taimela /sd:

Arvoisa herra puhemies! Hallitus on tehnyt kehyspäätöksiä, joissa näkyy taloudellisten raamien ahtaus. Kun käytettävissä oleva rahat vähenevät, on toimintaa kyettävä sopeuttamaan. Tuoreimmat tiedot ja ennusteet osoittavat valitettavasti, että sopeuttamistarve on kasvanut entisestään. Vaikeina aikoina tehtävissä päätöksissä korostuvat vastuullisuus ja arvot. Vastuullisuus tarkoittaa mielestäni sitä, että tarvittavat vaikeat päätökset tehdään eikä ongelmia sysätä tulevaisuuteen lastemme maksettaviksi. Arvot näkyvät siinä, että päätökset tehdään oikeudenmukaisesti. Sopeuttamispäätöksiä ei ole varaa tehdä ajatellen tyylipisteitä. Ne on haettava tavalla, että niillä on aidosti vaikutuksia. Kuuden puolueen hallituksen oloissa tämä on luonnollisesti haastavaa, mutta aikaansaatu kokonaisuus on mielestäni tyydyttävä.

Arvoisa herra puhemies! On suorastaan yllättävää, jos sellaista sanaa uskallan käyttää, miten vähäisillä veronkorotuksilla ja leikkauksilla kehyspäätökset on saatu loppujen lopuksi aikaan. Nyt on valittu linja, jossa haetaan kasvua ja uusia työpaikkoja. Panostukset nuorisotakuun toteuttamiseen, oppisopimukseen ja osatyökykyisten työllistämiseen ovat varsin tervetulleita. Nuorisotakuun toteuttaminen edellyttää te-toimistoilta mittavaa panostusta nuorten palveluihin. Nuoret tarvitsevat osaavaa henkilökohtaista keskusteluapua ura- ja työllisyyssuunnitelmia tehdessään, ja osa nuorista tarvitsee pitkäänkin kestävää monialaista ohjausta ja useita tapaamisia oman työllistymiseen johtavan polun löytämiseksi. Te-toimistot ovat saaneet nuorisotakuun toteuttamiseksi erillisen 60 henkilötyövuoden lisäresurssin. Valiokuntatyössämme painotimme kuitenkin, että työttömyyden kasvaessa te-toimistojen henkilöstön koulutusta ja henkilöstöresursseja on tarvittaessa pystyttävä myöskin lisäämään.

Yhteisöveron roima lasku antaa yrityksille ja elinkeinoelämälle selkeän viestin: nyt kannattaa investoida ja työllistää. Viime aikoina on keskusteltu paljon siitä, voidaanko yrityksiltä odottaa tämän veroporkkanan myötä työpaikkojen luomista. Tähän täytyy todeta, että mikäli elinkeinoelämä ei nyt kanna korttaan kekoon kasvun ja työllisyyden eteen, ei sen avauksille yleisissä työmarkkinoita koskevissa keskusteluissa voi hirveästi painoa laittaa. Työntekijäpuoli on joustanut, ja myös valtio on lähtenyt talkoisiin mukaan. Nyt odotetaan yritysten ja elinkeinoelämän vähintään vastaavaa panosta.

Arvoisa herra puhemies! Samalla kun luodaan kasvun edellytyksiä, ollaan lähdetty myös uudistamaan rakenteita ja hallintoa. Hallitus on valinnut ohjelmansa vaikeimman kautta. Se on lähtenyt päättäväisesti toteuttamaan uudistuksia, joita on lykätty jopa vuosikymmeniä. Tämä on tärkeä asia pitkäjänteisen kestävyyden kannalta. Uudistukset eivät tarjoa juurikaan välittömiä säästöjä, mutta kun mietitään vuosia eteenpäin, voidaan todeta, että uudistukset ovat välttämättömiä, myös Salossa. Onkin poikkeuksellista, että hallitus ei keskity vain lyhyellä jänteellä hoitamaan nykykriisiä eli oiretta vaan hoitaa samalla itse sitä ongelmaa eli julkisen talouden kestävyyshaastetta. Näin pystymme varmistamaan julkisen talouden pitkäjänteisen kestävyyden ja toisaalta torjumaan tulevia kestävyyskriteerejä.

Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi haluan edelleen korostaa, että nyt tarvitaan henkinen käänne, ja se henkinen käänne tarvitaan myös tässä salissa. Negatiivisten kierteiden sijaan meidän tulee vahvistaa myönteisiä mahdollisuuksia ja sitä myöten Suomen kilpailukykyä ja teollisuuden toimintaedellytyksiä. Tätä kautta, vain ja ainoastaan, syntyy työpaikkoja ja sen myötä hyvinvointipalvelumme pystytään turvaamaan myös tulevaisuudessa. Tämän pitäisi olla meidän kaikkien toive tässä salissa.

Kimmo Kivelä /ps:

Arvoisa herra puhemies! Kuten jo niin monta kertaa tänään tässä salissa on sanottu, asetelmat ovat synkät, kirkastuvaa ei taivaanrannalla ole näköpiirissä ja jotenkin tästä olisi päästävä eteenpäin.

Miten tähän on tultu? Syyt ovat varmasti niin kotikutoisia kuin Euroopasta ja myös Yhdysvalloista tulleita. Jotta pääsisimme eteenpäin, todellakin tarvitsemme tahtoa kulkea yhteistä tietä. Demokratiassa opposition velvollisuus on olla rakentavasti kriittinen, esittää oma vaihtoehtonsa, ja hallituksen ei tule tätä kritiikkiä ohittaa olankohautuksella.

Mutta onneksi yhdistäviä näkemyksiä on enemmän kuin rikki repiviä ajatuksia. Yhdessä ilman hallitus—oppositio-asetelmaa vaaditaan työtä enenevässä määrin. Yhtä lailla ollaan huolestuneita nuorten tilanteesta ja halutaan säilyttää hyvinvointiyhteiskunnan perusteet. Keinoista toki on ymmärrettävästi erilaisia näkemyksiä, ja näitä erilaisia näkemyksiä on niin hallituksen sisällä kuin oppositionkin sisällä.

Meille perussuomalaisille erityisen tärkeää on nuorisotakuun toteutuminen. Emme saa luovuttaa, vaikka alkumetrit eivät olekaan olleet odotettuja. Meillä ei ole varaa menettää nuorisoamme, ja onnistuessaan yhteiskuntatakuu voisi olla esimerkki nuorisotyöttömyyden kanssa kamppailevalle Euroopalle. Oikeastaan, jos nuorisotyöttömyys ei hellitä Euroopassa, on siinä todellakin tikittävä aikapommi, jonka seurauksia voi vain arvuutella.

Yhtä lailla työhön liittyen toinen huoli meille perussuomalaisille on ikääntyvien työntekijöiden asema, kuten ryhmäpuheenvuorossamme edustaja Lohela jo viittasi. Täytyy löytää rohkeasti keinoja, jotta iältään 50 plus olevat ihmiset voitaisiin työllistää nykyistä helpommin. Ellei tämä onnistu, on täysin katteetonta puhua mistään työurien pidentämisistä. Liian usein kuulee viestiä, että alle 50-vuotias ihminen on työmarkkinoilla kehäraakki varsinkin muuttuneessa tilanteessa. Näin ei saisi olla. Tällaista me emme perussuomalaisina voi hyväksyä, me olemme inhimillinen puolue.

Mutta, arvoisa puhemies, tänään on tuotu myös esiin vahvuustekijöitä, menestystekijöitä. Useammassa puheenvuorossa tuotiin esimerkiksi cleantech-teknologia. Meillä voi olla hyvinkin paljon nupuillaan uusia nokioita, jotka tuovat vaurautta maahamme ja sitä kautta hyvinvointia ja mahdollisuuksia jatkaa oikeudenmukaisen yhteiskunnan rakentamista. Nyt tarvitaan rohkeutta, että nämä nupuillaan olevat ajatukset saavat jalansijaa ja pääsevät lentoon.

Ari Jalonen /ps:

Arvoisa puhemies! Kysyin jo debatissa hallitukselta, koska tulevat seuraavat leikkauslistat. Suomen kansa tulee ne veikkaukseni perusteella näkemään jo syksyllä, kun tulemme istuntotauolta tänne takaisin. Hallitus on tehnyt kehykset hyvinkin pitkälle semmoisien laskelmien perusteella, joissa, toisin kuin aikaisemmin on toimittu, otetaan huomioon seurannaisvaikutukset. Jonkun päätöksen seurannaisvaikutus on laskettu plussaksi, tuloksi, tähän kehykseen.

Kuten kaikki tiedämme, Suomen Pankki antoi aika lailla negatiivisen ennusteen ja ampui juuri pohjan pois hallituksen kaikilta esityksiltä. Hallituksen kehyksen tulopuolella on ammottava aukko. Koska hallitusohjelmassa salin vasen ja oikea laita yhdessä ovat päättäneet, että siellä nämä perälautakirjaukset otetaan käyttöön talouden niin vaatiessa, niin syksyllä Suomen kansa löytää edestään valtavat leikkauslistat.

Hallituksen laskelmat: tämä on mielenkiintoinen kuvio muutenkin, kuinka paljon laskelmat pitävät paikkansa. Esimerkiksi mittoja ja massoja koskevasta esityksestä on laskettu hyötyjä, ja ne hyödyt on saatavissa vain ja ainoastaan, jos tämä esitys voidaan ottaa täysimääräisesti käyttöön. Asiantuntijoiden mukaan vuodessa tarvittaisiin vähintään 40 miljoonaa tieinfran parantamiseen, että tämä esitys voitaisiin ottaa käyttöön, ja hallitus tekee tämän hieman toisin: se pistää 55 miljoonaa neljän vuoden aikana eli ei läheskään niin paljon kuin tämä plussapuolen laskelma vaatisi. Elikkä laskelmat eivät pidä paikkaansa.

Toinen, mistä tulee negatiivista vielä suuremmassa määrin, on yleensäkin perusväylänpitorahojen valtava aukko. Hallitus ei pidä meidän infrastamme huolta, ei tieinfrasta, ei homekouluista, ei reagoi niihin hätähuutoihin, mitä kentältä kuuluu. Koskien niitäkin perusväylänpitorahoja, mitä nyt hallitus on kehunut, että seuraava hallitus vuonna 2016 tekee vastuullisen päätöksen ja siirtää hankkeiden puolelta 100 milliä perusväylänpitorahoihin, sekään ei ole nyt enää paikkansapitävä, vaan siitäkin on leikattu. Se on leikattu 80 milliin, ja senkin vaikutus on tasoltaan noin 60 millin luokkaa, kun otetaan inflaatio huomioon. Tämäkin on vain siirtoa hankkeista perusväylänpitoon, eli kokonaisrahasumma ei nouse yhtään. Tämä ei ole vastuullista politiikkaa, ja tätä tarvitsee kyllä oikaista sitten oikein kunnolla.

Me otamme lainaa, aluksi hieman enemmän, että saadaan korjattua näitä asioita, mutta kokonaisuutena vähemmän. Vastuullinen poliitikko laskee kunnolla, perusteellisesti eurot ja käyttää ne sinne, missä on järkevä niitä käyttää.

Hallitus nojaa hyvinkin paljon siihen, että Euroopasta tulee kasvua. Totuus on se, että euro ja EU yskii ja sieltä ei apuja saada. (Puhemies koputtaa) Näin ollen on pidettävä rattaat pyörimässä kotimaisen kysynnän avulla ja pitkällä tähtäimellä haettava apua kasvavista, kehittyvistä maista ja erityisesti Venäjältä. Suomi osaa Venäjän-kaupan parhaiten koko maailmassa, niinpä meidän pitää käyttää sitä. Sieltä on kasvu haettavissa.

Aivan lopuksi kannatan edustaja Lohelan tekemää esitystä.

Reijo Tossavainen /ps:

Arvoisa herra puhemies! Väärän politiikan seurauksena eteläisen Euroopan maiden tilanne heikkenee jatkuvasti. Valtaeliitin positiivisista vakuutteluista huolimatta putken päässä ei näy valon kajoa. Valitettavasti tämän tasavallan hallitus on ollut mukana tukemassa miljardeilla euroilla tätä ojasta allikkoon -politiikkaa.

Suomessakin tilanne vaikeutuu päivä päivältä. Teollisuustuotanto romahti huhtikuussa jopa lähes 10 prosenttia. Se on järkyttävän paljon. Myös vienti on romahtanut. Jopa aina ylioptimistinen Suomen Pankki rukkasi eilen ennusteitaan voimakkaasti alaspäin, nyt selvästi miinusmerkkisiksi. Maassamme ajaudutaan nykymenolla syvään lamaan. Nyt tarvitaan yhteisvastuullisuutta maamme pelastamiseksi. Hallituksen, opposition ja etujärjestöjen pitäisi istua saman pöydän ääreen ja laatia maallemme kestävät askelmerkit kohti parempaa huomista.

Arvoisa puhemies! Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Matti Vanhanen totesi äskettäin — oliko se eilen — että koska euromaa ei voi heikentää valuuttansa ulkoista arvoa kilpailukyvyn parantamiseksi, asia pitää hoitaa sisäisellä devalvaatiolla. Vanhanen tarkoitti ilmeisesti vain syksyn palkkaratkaisua. Edelleen Vanhanen katsoi, että viralliset tilastot kertovat vakavaa viestiä tuotannon laskusta. Vielä tilastojen käänteitä dramaattisempaa on hänestä kuitenkin Suomen Pankin ennusteen muutos, ja näinhän asia on. Tilanne on todella synkkä. Mielestäni on mahdollista, että maltillisen palkkaratkaisun jälkeen on etsittävä muitakin sisäisen devalvaation keinoja. Ne lääkkeet ovat todella karvaita ja epätoivottavia kansalaisten kannalta. Siksi Kreikan tie ei saa olla meidän tiemme. Sitä ennen on toimittava ja käytettävä kaikki muut mahdolliset keinot. Tilannetta ei saa päästää toivottomaan umpikujaan.

Kunnioitettu puhemies! Monilta osin valtioneuvoston selonteko valtiontalouden kehysten osalta on pitkälti tyhjän päällä, sillä tulevat vuodet tulevat olemaan vaikeita lamavuosia. Otan kuitenkin esille vain yhden yksityiskohdan, liikenteen ja liikenneverkot, kuten äsken puhunut Ari Jalonen.

Tiestömme kunto on nyt Liikenneviraston johtajan mielestä 1960-luvun tasolla — siis 60-luvun tasolla. Sen lisäksi korjausvelka on lähes 2 miljardin euron luokkaa. Nykymäärärahoilla kunto- ja korjausvelka vain lisääntyvät. Se ei ole järkevää taloudenpitoa, sillä asiantuntijoiden mukaan 1 euron säästö tiestön kunnossapidossa aiheuttaa jopa 3 euron kustannuksen, kun myöhemmin tielle joudutaan tekemään kallis peruskorjaus. Rahaa on niukalti, se on totta. Silloin kuitenkin on järkevintä pitää ensin huolta olemassa olevasta tieverkosta, sen jälkeen rakentaa uutta sen verran kuin siihen jää resursseja.

Ministeri Häkämies juuri ennen EK:n palvelukseen siirtymistään ajoi läpi tulevan työnantajansa toiveiden mukaisesti rekkojen painojen ja mittojen korotukset. Mielestäni se oli moraalisesti hyvin arveluttava teko. Päätös oli muutoinkin hätiköity ja perusteeton. Suomesta ei löydy tällä hetkellä montaakaan tietä, jotka ovat isoille rekoille sopivia. Tiestön kuntoonsaattaminen saattaa maksaa jopa miljardin. Siitä huolimatta hallitus varasi vain 55 miljoonaa euroa neljälle seuraavalle vuodelle. Tällä vauhdilla tiestö on kunnossa vasta vuoden 2100 tietämissä. Sitä ennen kierrellään ajettavia teitä etsien. Tämä aiheuttaa suuria lisäkustannuksia sekä lisärasituksia tieverkolle, eikä se ole ekologisestikaan järkevää.

Olen samaa mieltä kuin valtiovarainvaliokunta, että uudistuksen vaikuttavuus, hyödyt ja aikataulu on arvioitava uudelleen.

Pirkko Mattila /ps:

Arvoisa herra puhemies! Valtiontalouden tilanteesta ovat kaikki varmasti yhtä vilpittömästi olleet tänään huolissaan. Naapurimaa Virokin näyttää laittaneen vilkun päälle kansantaloudessaan ja pyrkii rinnalle ja Suomen ohi. Vientimme on tyrehtynyt, ja ihmettelemme, mistä saamme ne uudet veroeurot, joilla turvataan palvelut. Tarvitsemme varmasti kaikki voimat tilanteen kääntämiseen. Maa tarvitsee johtajuutta, jolla tuotetaan panosta.

Täällä salissa on puhuttu myös ennakkoluulottomuudesta ja esteiden purkamisesta, uusien mahdollisuuksien löytämisestä, ja näille voi sanoa, että kyllä, kiitos. Kuulimme eilenkin aluehallintolain selonteon käsittelyssä moneen kertaan, kuinka myös valtionhallintomme kautta olemme muodostaneet suoranaisia esteitä talouskasvullemme, kun itse ainakin näen, että hallinnon tulisi olla osana taloutta tukemassa, siis osa tulosta, eli hyvä hallinto on osa julkisen talouden tasetta. Tämä on tullut esiin monien valiokuntien lausunnoissa aluehallinnon raskaista lupamenettelyistä. Esitinkin eilen ja teen sen tänäänkin, että alkaisimme miettiä näitten raskaiden lupamenettelyiden purkamista vaikkapa omavalvonnaksi ja rekisteröintimenettelyksi, missä se voidaan tehdä. Tietenkin, missä esimerkiksi suuria ympäristöriskejä esiintyy, on oltava tarkkana.

Emmekö sitten huomaa esimerkiksi ulkomaalaisten kaivosyhtiöiden voittoja? Kaivosteollisuus on ala, jolla ulkomaalaiset yhtiöt käärivät tällä hetkellä voittoja mutta haitat uhkaavat jäädä Suomeen. Meidän tulee mieluummin tukea kotimaisia yhtiöitä kuin korruptoituneita ja velkaisia Etelä-Euroopan maita. Itse aiheutettu kustannusten nousu syö kilpailukykyämme, investoinnit maahamme ovat romahtaneet, ja kauppataseemme on negatiivinen. Bruttokansantuote on supistunut, ja se voidaan todeta muun muassa teollisuuden tilausten arvosta, mikä on laskenut. Samaan aikaan suomalaisyritykset pakenevat ulkomaille ja samaten niihin investoitu pääoma.

Talouskehityksen tavoitteena tulee olla suomalaisen elinkeinoelämän toimintaedellytysten turvaaminen. Rahoitusmahdollisuuksia on myös tarkasteltava ennakkoluulottomasti. Kilpailukyvyn edellytys turvataan maltillisella palkkapolitiikalla, tehokkuuden lisäämisellä ja sillä, ettei raaka-aineiden ja energian hintaa päästetä karkaamaan kilpailukyvyn ulottumattomiin. Meidän on lisäksi panostettava energiaratkaisuun, jossa tietenkin kannatan biomassaan perustuvaa uusiutuvaa kotimaista energiantuotantoa, jolla voidaan vahvistaa paikallistalouksia kansantalouden ohella.

Vielä sekin puuttuisi, jos verrataan kaivosyhtiöihin, että luopuisimme metsistämmekin esimerkiksi yhtiöiden yhteismetsien kautta. Meidän on nähtävä maa- ja metsätalous merkittävänä kansallisena ja kansantalouden tulevaisuuden voimavarana. On todettava samaan hengenvetoon, että maaseudunkin investoinnit ovat vähentyneet.

Vielä muutama sana kuntataloudesta. Valtiovarainvaliokunta on esittänyt ponnessaan, että on tarkkaan arvioitava meneillään olevan kuntauudistuksen taloudelliset vaikutukset. Myöskin yritysvaikutusten arvioinnit kuntauudistuksesta mielestäni puuttuvat. Olen usein perännyt tässäkin salissa hallitusohjelmaan kirjattua kuntauudistuksen tavoitetta elinkeinoelämän vahvistumisesta. Olen sitä mieltä, etteivät kunnat ennätä tässä uudistuksen vauhdissa juuri lainkaan miettiä, saati sitten kehittää elinkeinoelämäänsä. Eikö sitten ole niinkin, että kuntapalvelut ovat myös yksi tekijä, joka houkuttelee kuntiin yrityksiä? Yrityksille on tärkeää, että heidän työntekijänsä asiat ovat kuntapalveluiden osalta hyvin. On kouluja, kenties lukio, päivähoitopalvelut, terveydenhoitopalvelut. Ne muodostavat yhden kokonaisuuden.

Täällä on otettu esille myös työllistämiseen liittyvää byrokratiaa, josta olen hämmentynyt kuullessani tämänhetkisen tilanteen. En malta olla kertomatta esimerkkiä, jolloin itse olin osallisena aikanaan Nuoren Suomen käynnistämässä työllistämisprojektissa urheiluseuran kautta, eikä se menettely ollut ollenkaan hankalaa. Kaikki onnistui netissä todella sujuvasti, kun taustalla oli organisaatio, jolla oli Y-tunnus. Projekti oli rakennettu niin, että sen saattoi hoitaa netissä, ja kun Verohallintokin on Suomessa organisaationsa hionut niin, että sähköinen asiointi on todella joustavaa, niin en oikein usko, ettei byrokratia olisi hallittavissa ja kevennettävissä.

Martti Mölsä /ps:

Arvoisa puhemies! Tänään useammassa puheenvuorossa on todettu, ettei hallitus saavuta kasvutavoitteitaan, mutta menot kyllä kasvavat entistä voimakkaammin.

Nyt keskustelussa olevalla kehyspäätöksellä toteutetaan vuoden 2015 tasolla noin 500 miljoonan euron lisäsopeutustoimet. Suurimmat menosäästöt kohdistuvat muun muassa kuntien valtionosuuksiin ja sairausvakuutuslain mukaisesti maksettaviin korvauksiin.

Kuten valtioneuvoston selonteossa todetaan, kuntatalouden näkymät lähivuosille ovat huolestuttavat. Vuoden 2012 odotettua heikompi toteutunut kehitys yhdistettynä lähivuosille ennustettuun hitaaseen talouskasvuun ja valtionosuusleikkauksiin merkitsee sitä, että kuntatalous pysyy alijäämäisenä ilman mittavia sopeutustoimia. Kuntatalous ei ole tarkastusajanjaksolla tasapainossa millään mittarilla arvioituna, koska vuosikate ei riitä kattamaan edes poistoja.

Pääministeri Jyrki Kataisen hallitus ajaa kuntia pakkoliitoksiin vähentämällä valtionosuuksia sadoilla miljoonilla euroilla vuosittain. Hallituksen keväällä 2012 päättämä kuntien valtionosuuksien vähennys alentaa vuoden 2014 valtionosuuksia 250 miljoonalla eurolla ja vuosien 2015—2017 valtionosuuksia 500 miljoonalla eurolla. Maaliskuun 2013 kehyspäätöksessä valtionosuuksiin kohdistettiin edelleen lisävähennys siten, että vähennys on vuonna 2017 peräti 265 miljoonaa euroa.

Nyt kaikki ongelmat ollaan kaatamassa seuraavalle, perussuomalaisten muodostamalle hallitukselle. Siltä se näyttää. Tätä ajatusta vahvistaa myös Sasin johtama valtiovarainvaliokunnan mietintö valtiontaloudesta vuosille 2014—2017. Siitä todetaan muun muassa seuraavaa, lainaukset ovat eilisen päivän Aamulehdestä:

"Talouskurjuutta on monen mielestä revitelty jo kyllästymiseen saakka, mutta tulkoon se nyt tässäkin sanottua: huonosti menee eikä paremmasta ole tietoa.

Muutakaan tulkintaa eduskunnan valtiovarainvaliokunnan tuoreen mietinnön pohjalta ei oikein voi tehdä. Ukaasit ovat kovat eikä Jyrki Kataisen sekstetille pahemmin kehuja heru, kun Kimmo Sasin johtama valiokunta ruotii mietinnössään hallituksen valtiontaloudelle vuosiksi 2014—2017 laatimia budjettikehyksiä.

Koko euroaluetta runteleva rahoituskriisi on tehnyt pahaa jälkeä myös meillä, mutta yhden asian valiokunta tekee selväksi: kaikkia taloutta rapauttavia vitsauksia hallitus ei voi panna eurokriisin piikkiin. Itseaiheutettujen ongelmien lista on pitkä.

Käytyään läpi talouden keskeiset tunnusluvut, valtiontalouden sopeutuspäätökset ja täysin levällään olevat rakenneuudistukset valiokunta päätyy murheelliseen lopputulokseen: jos hallitus ei saa itsestään nykyistä enempää irti, julkinen talous voi ajautua kestämättömään velkakierteeseen."

"Valtiovarainvaliokunta toteaa lisäksi, että sille toimitetun aineiston perusteella ei ole mahdollista arvioida kokonaisuutta eikä hallituksen veropoliittisten päätösten sisältöä ja perusteita.

Eikä Kimmo Sasin valiokunta aio jättää asiaa tähän.

Kun verolait tulevat eduskuntaan, kansanedustajat aikovat käydä haukkana kiinni veroratkaisun heikkouksiin. Rivien välistä ei tarvitse lukea, että hallituksen hehkuttamat ’dynaamiset vaikutukset’ ovat valiokunnasta kyseenalainen poliittinen valinta."

Näin siis eilisessä Aamulehdessä valiokunnan mietintöä pohdittiin.

Arvoisa puhemies! Lopuksi todettakoon perussuomalaisten kehysvaihtoehto, joka perustuu viiden paketin ohjelmaan. Siihen kuuluu kasvu-, työllisyys-, vero-, energia- ja hyvinvointipaketti. Kasvupakettimme kantava voima on usko Suomeen ja suomalaiseen työhön. Haluamme pelastaa rapautuneen hyvinvointiyhteiskuntamme. Otteita on kovennettava, jos hallitus jatkaa kuvatulla tuhon tiellä eikä korjausliikkeitä nopeassa tahdissa ala näkyä.

Lopuksi Einsteinin mietteitä. "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne."

Arja Juvonen /ps:

Arvoisa herra puhemies! Yli 75-vuotiaiden määrä kaksinkertaistuu 20 vuodessa. Samassa ajassa hoitajamäärä puolittuu. Samalla, kun vanhusväestö lisääntyy, laitoshoitoa ajetaan alas. Kaikille ei löydy laitospaikkaa, vaan vanhus jää kotihoidon piiriin hoidettavaksi. Koti on inhimillinen ja hyvä paikka sille vanhukselle, joka pärjää kodissaan ja saa sinne monipuolista ja riittävää apua. Omissa kodeissaan asuu myös vanhuksia, jotka ovat muistisairaita, raihnaisia ja huonokuntoisia.

Heinäkuun alusta voimaan astuva vanhuslaki lupaa tarjota apua sitä tarvitsevalle vanhukselle. Vanhuslain lupaukset herättävät kuitenkin epäilyjä, sillä Suomessa vallitsee edelleenkin suuri hoitajapula. Kuinka hallitus aikoo taata vanhuslain toteutumisen, kun lisääntyneistä velvoitteista huolimatta mitään muutosta itse hoitajaresursseihin ei ole tulossa? Vanhuslaki astuu voimaan vieläpä kesken kuumimman kesälomakauden. Kesälomasijaisillako me aiomme laittaa vanhuslain alkuun?

Suomessa hoitoalalla on töitä mutta ei työntekijöitä. Työ- ja elinkeinoministeriön suunnitelmien mukaan Suomeen saapuu ensi vuoden kesään mennessä vähintään 70 espanjalaista sairaanhoitajaa. Aikaisemmin Suomeen on palkattu jo 50 espanjalaista hoitajaa, jotka ovat hajaantuneet muun muassa Satakunnan, Turun, Vaasan ja Kotkan alueille. Taustalla espanjalaisten hoitajien palkkaamisessa Suomeen on pula sairaanhoitajista, mutta meiltä puuttuu myös lähi- ja perushoitajia vanhustyön perusarjesta. Vanhuslaki asettaa kunnille suuria vaatimuksia löytää juuri vanhustyöhön erikoistuneita hoitajia. Työtehtävissä edellytetään ja tulee edellyttää hyvää gerontologista osaamista ja tietotaitoa mutta myös riittävää kotimaisen kielen taitoa. Vanhuksella on oikeus saada hoitoa omalla äidinkielellään.

Arvoisa herra puhemies! Oppisopimuskoulutus on hyvä keino lähihoitajakoulutuksen tarjonnan lisäämiseksi ja hoitoalan työvoimapulan ehkäisemiseksi. Lähihoitajan oppisopimuskoulutuksen edistäminen on myös hyvää aikuiskoulutuspolitiikkaa, jossa pyrkimys työllisyysasteen nostamiseen yhdistyy ammattitaitoista työvoimaa vaativan hoitoalan kasvaviin tarpeisiin väestöltään ikääntyvässä maassa. Perussuomalaiset haluavat lisätä resursseja oppisopimuskoulutukseen. On hyvin tärkeää, että alat, joilla on työntekijäpuutetta, huomioidaan oikealla koulutuspolitiikalla. Hoitoala on juuri yksi tällainen.

Arvoisa herra puhemies! Nuorisotakuu ja sen toimimattomuus on saanut paljon kritiikkiä osakseen, ja syystä. Luotiin järjestelmä, jolla luvattiin ehkäistä nuorten syrjäytymistä ja eriarvoistumista. Nuorisotakuun onnistumisesta toukokuussa 2013 julkaistu työvoimatutkimus kertoo kuitenkin, että tammikuussa työttömäksi ilmoittautunut nuori oli vielä huhtikuussa ilman työtä. Nuorisotakuun tarkoitus oli, että viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta nuorelle tarjotaan työtä, opiskelupaikkaa, työpajamahdollisuutta tai kuntoutusta. Mutta mistä löytää nuorelle työtä, kun sitä ei löydy muillekaan ja jo niitä olevia työpaikkoja karsitaan ja ihmisiä irtisanotaan? Työnantajia tulisi tukea palkkaamaan työntekijöitä, mutta työnantajalle sanat "taantuma", "lama" ja "talouden kurjistuminen" tarkoittavat jarrujen lyömistä pohjaan. Suomen talouden sukeltaessa yhä syvemmälle kotimaisen kysynnän lasku ja viennin heittelyt saavat työnantajat kysymään: kuinka pitkään uskaltaa ajaa putket punaisina?

Arvoisa herra puhemies! Tässä epävakaudessa meidän tulisi tukea nuoria, kannustaa heitä työmarkkinoille ja antaa omalla esimerkillämme mallia siihen, että työnteko on kannattavaa ja myös tavoiteltavaa. Peruskoulun päättäneet nuoret hakeutuvat jatko-opintoihin, mutta kaikille ei opiskelupaikkaa löydy. Lukioon pääsee vielä hyvin, mutta toisen asteen koulutukseen, eli juuri sinne, mistä työntekoon ja ammattiin pääsee nopeasti kiinni, ei löydy kaikille halukkaille paikkoja. Kesätyö, joka ennen muinoin oli liki kaikille nuorille itsestäänselvyys, on sekin kadonnut, sillä nuorta työnhakijaa ei huolita työmaalle.

Arvoisa herra puhemies! Kotikaupungissani Espoossa on ollut jo pitkään käytössä nuorten työllistymisen tukemiseen tarkoitettu kesätyöseteli, jonka arvo on 300 euroa. Setelin saa se työnantaja, joka palkkaa 16 vuotta samana vuonna täyttävän nuoren kesätyöhön. Tein kesäsetelin ikärajan alentamisesta viime talvena valtuustoaloitteen, ja se käsiteltiin viime maanantaina. Olikin hienoa, että Espoon valtuusto hyväksyi yksimielisesti aloitteen ja päätti laskea kesäsetelin ikärajaa 15 vuoteen. Ikärajan alentaminen antaa mahdollisuuden yhä useammalle nuorelle hakea itselleen työtä ja innostua työnteon maailmasta. Eikö tällainen kannustus ja tuki olisi sitä parasta nuorisotakuuta? Kesäseteli ei kuitenkaan yksin riitä, vaan tueksi tarvitaan tosiaan sitä työnantajaa, joka uskoo nuoreen ja uskaltaa myös palkata hänet.

Kehyspäätöksessä hienoa on lastensairaalalle tehty budjetti. Lapsiin ja nuoriin satsaaminen on kuin laittaisi rahaa pankkiin. (Puhemies koputtaa) Miten on vanhusten laita? Onko se rahan laittamista pankkiin? Kyse on valinnoista, arvoista ja moraalista.

Arvoisa herra puhemies! Kuntien valtionosuuksien leikkaaminen entisestään on hyvin huolestuttavaa. Minua ja meitä perussuomalaisia pelottaa, (Puhemies koputtaa) että säästöistä kärsijät ovat ikääntyneet ja sairaat, sillä heidän hoitoonsa ei tule kunnille lisäresursseja. Tulee vain lisävelvoitteita.

Simo Rundgren /kesk:

Arvoisa puhemies! Olen kyllä tämän päivän keskustelun jälkeen aika hämmentyneellä mielellä. Täällä on suureen ääneen sekä oppositiosta että varsinkin hallituksen aitiosta kuulutettu, että on mahtavaa, että meillä alkaa olla yhteinen tilannekuva, ja että on tärkeää, että meillä on yhteinen tilannekuva, ja on kuultu myös hallituksen aitiosta sanottavan, että tilanne on vakava. Seuraavassa lauseessa on puhuttu, että meillä on tämä teollisuuden rakennemuutos. Mitä uutta siinä rakennemuutoksessa on? Mehän olemme tienneet paperiteollisuuden tilanteen jo vuosikausia, että se on ajautumassa tilanteeseen, joka on Suomen kannalta erittäin ongelmallinen. Ei Nokian romahtaminen ole mikään uusi teollisuuden rakennemuutos. On puhuttu siitä, miten ikävä on tämä Euroopan unionin talouskriisi ja miten paljon se vaikuttaa meidän tilanteeseemme. Ei se ole mikään uusi asia. Kaikki nämä, joista nyt on puhuttu ikään kuin uutena uutisena, että on kivaa, on fantastista, kun meillä on uusi tilanne, yhteinen tilannekuva, ovat olleet vuosikausia nähtävissä meidän silmiemme edessä.

Silloin kun tämä hallitus teki hallitusohjelman, nämähän olivat ydinkysymyksiä, joista jokainen suomalainen odotti, että hallitus tekee niihin ratkaisuja hallitusohjelmalla ja omalla toiminnallaan. Ja nyt tämän kahden vuoden työn jälkeen, mitä hallitus on tehnyt, olemme nähneet, että mitään ratkaisevaa näissä ydinkysymyksissä ei ole tapahtunut. Työttömyys on kasvanut, erityisen voimakkaasti nyt viime kuukausina. Valtionvelan kasvu on ollut jo ennakoitavissa: vaikka talousarvioissa puhutaan 7,5 miljardista, niin ainakin minulle on ollut täysin selvää, että se tulee olemaan tänäkin vuonna kymmenisen miljardia. Ja sekin on ollut nähtävissä jo pitempään, että meillä on negatiivinen kauppatase. Kaikki nämä merkit ovat olleet nähtävissä. Ne ovat faktoja, jotka jokainen — ei tarvitse olla edes mikään kovin paljon talouspolitiikkaa seuraava — on voinut nähdä. Nyt kun Suomen Pankki antaa oman realistisen arvionsa Suomen talouden kehityksestä, niin sekin on ikään kuin joku uutinen, jota täytyy täällä eduskunnassa hämmästellä, että olemme nyt samalla linjalla. Oikein kuulin tuolta hallituksen aitiosta sanottavan, että ollaan niin kuin Erkki Liikasen kanssa nyt samassa hengessä tekemässä töitä. Kaikki vanhaa tuttua stooria.

Vasemmistoliitto, joka on yksi hallituspuolue, piti tuossa puoluekokoustaan, ja siellä on kovaan ääneen hehkutettu, miten hyvin hallitus on hoitanut asioita ja miten vasemmistokin voi olla ylpeä siitä, että saa olla mukana tämmöisessä hallitusohjelmassa, toteuttamassa tällaista hallitusohjelmaa. Ei voi muuta kuin ihmetellä, kun juuri nyt, senkin puoluekokouksen alla, on ollut nähtävissä, että työttömyys vain kasvaa. Eikö vasemmistoliittokaan enää arvosta sitä, että sen jäsenet tai suomalaiset työmiehet ja -naiset saisivat työtä?

Kaikki tämä siis on ollut tuttua tarinaa. Siksi olen erittäin hämmentynyt ja suorastaan surullinen siitä keskustelusta, mitä täällä käytiin tänä päivänä, koska ei siinä ollut mitään uutta. Tuli kerta kaikkiaan sellainen tunne, että haluammeko me jatkaa tässä salissa tämmöistä teatteria, jossa ikään kuin hämmästelemme nyt, että onpa mukavaa, kun alkaa löytyä yhteinen sävel opposition ja hallituksen viesteissä. Minusta kummankin oppositiopuolueen puheissa ja analyysissä on pitkään ollut tämä realistinen näky ja tosiasiat otettu huomioon sellaisina kuin ne ovat. Ainakin keskustan kohdalta voi sanoa, että kun olen seurannut keskustan kannanottoja koko tämän vaalikauden ja erityisesti nyt Sipilän johdolla tehtyä Suomen selviytymisohjelmaa, niin kyllähän siinä on ollut keskeisenä teollistamisohjelma ja Suomen tulevaisuuden kannalta aivan olennainen asia, tämä kasvurahastoajatus, johonka hallitus nyt on tulossa mukaan, tosin aivan riittämättömällä panoksella nyt — ei oikein anna siellä periksi ylpeys myöntää, että tätä Suomen tilannetta ei muutaman sadan miljoonan ohjelmilla ratkaista. (Puhemies koputtaa) Keskusta on vahvasti lähtenyt siitä realistisesta ajatuksesta, että vaikeina aikoina marjakin on poimittava maasta, ja näin on puhuttu hajautetusta yhteiskunnan visiosta, jossa ei väheksytä pieniäkään asioita.

Täällä on tänään puhuttu ikään kuin yllätyksenä ja uutena asiana myös säädösviidakosta, joka vaikeuttaa yritystoimintaa. Siinä on pitkään meillä ollut nähtävissä (Puhemies koputtaa) EU-direktiivien ongelmat ja ympäristöministeriön oma toiminta, joka on selkeästi hankaloittanut uutta yritystoimintaa kaikilla aloilla, myöskin maaseutuelinkeinojen alueella. Mutta varmasti myös TEMissä on syytä käydä läpi yrittäjyyteen liittyviä kysymyksiä.

Arvoisa puhemies! Ihan lopuksi totean tässä vain sen, että meillä on todettu viime vuosina voimakkaaksi kasvualaksi esimerkiksi kaivos- ja matkailutoiminta. Talvivaaran kauhukertomukset, jotka ovat ihan realistisia tosiasioita, eivät saa johtaa siihen, että me unohdamme ne mahdollisuudet, jotka esimerkiksi kaivosteollisuudessa ja yhtä lailla matkailuissa tuolla maakunnissa ovat. Kun Suomen maakunnat menestyvät, koko Suomi menestyy. Siinä on sen Suomen selviytymisohjelman ydin.

Jukka Kopra /kok:

Arvoisa puhemies! Hallituksen kehyspäätöksen tärkeimmät tavoitteet ovat luoda lisää työtä Suomeen ja saada syntymään lisää työpaikkoja suomalaisille. Kyseessä on iso päätöskokonaisuus, jossa käsitellään kolmea suurta haastetta eli velkaantumisen taittamista, yritysten kasvun edellytysten luomista ja kestävyysvajeen umpeen kuromista. Olemme hyvällä tiellä, mutta toki lisää ratkaisuja tarvitaan.

Jo nyt on saatu aikaiseksi yhteisöveron merkittävä alennus, osinkoveroremontti, kehitetty yritysten kasvukannustimia, kevennetty pienituloisten ansiotuloverotusta, sopeutettu valtiontaloutta noin 5 miljardin euron edestä, rakennettu nuorisotakuu, säädetty vanhuspalvelulaki ja niin edelleen ja niin edelleen. Lista aikaansaannoksista on varsin pitkä, mutta silti lisää työtä on tehtävä. Meillä on suuria haasteita, ja on etsittävä ratkaisuja. Suuret muutokset eivät koskaan tapahdu helpolla. Lista siitä, mitä tulee tehdä, on sekin pitkä, ja keinoja on tietysti tänään käydyssä keskustelussa tullut esiin varsin hyvin ja runsaasti.

Mielestäni kotitalousvähennys on yksi pieni mutta erittäin konkreettinen työkalu ja hyvä esimerkki, jonka avulla hallitus voi edistää työllisyyttä. Vähennyksen suuruus on viime vuosina sahannut vähän edestakaisin, ja nyt kehysesityksessä se nostetaan 2 400 euroon — erittäin hyvä asia. Kotitalousvähennys voisi olla suurempikin, ja uskon, että reilusti lähempänä kymppitonnia oleva kotitalousvähennyksen yläraja loisi uutta taloudellista aktiviteettia merkittävällä tavalla. Pienet remonttifirmat, kotiapufirmat ja yksittäiset liikkeenharjoittajat saisivat töitä, rahaa, ja he laittaisivat tämän rahan kiertämään edelleen. Tällä olisi oma positiivinen vaikutuksensa talouden kasvuun. Olisi mielenkiintoista tietää, mikä on kotitalousvähennyksen optimisuuruus, kun dynaamiset vaikutukset lasketaan auki ja huomioidaan. Tässä olisi valtiovarainministeriön tieteilijöille töitä.

Arvoisa puhemies! Kehysratkaisussa, varsinaisessa talousarviossa ja varsinkin lukuisissa puheissa tunnustetaan pienten ja keskisuurten yritysten merkitys työllistäjänä ja valtion verotulon lähteinä. Kehysratkaisussa on otettu monta hyvää askelta pk-yritysten ja suuryritystenkin kilpailukyvyn palauttamiseksi. Parjattu osinkoveroratkaisu on kilpailukykyä parantava asia, ja hyvä, että se tehtiin. Lisää tietysti tulevaisuudessa tarvitaan. Ensimmäisen työntekijän palkkausta tulee helpottaa muun muassa koeaikaa pidentämällä ja oppisopimuskoulutukseen tulee panostaa sekä luomalla edellytyksiä sen tarjonnalle että pyrkimällä nostamaan sen arvostusta.

Kun yrittäjille on meidän odotuksissamme sälytetty lähes pelastajan taakka valtiontalouden korjaamisessa ja työllistäjänä, olisi oikeus ja kohtuus, että yrittäjäjärjestö Suomen Yrittäjät otetaan tupopöytiin mukaan ja osaksi tulevaa työmarkkinaratkaisua. Hallitus ei tästä yksin tietenkään päätä, mutta voi vaikuttaa arvovallallaan siihen, että yrittäjät kutsutaan mukaan niihin pöytiin, joissa asioista keskustellaan. Tässä mielessä oli mukava kuulla myös opposition olevan yhteiskuntatalkoissa mukana ja peräänkuuluttavan yhteiskuntasopimusta. Hyvä, että oppositiossakin katsotaan eteenpäin ja tunnustetaan tosiasiat.

Yhtä asiaa en ymmärrä. Keskustan mukaan yhteisöveron kevennystä vastaava kiristys olisi pitänyt viedä osinkoverotukseen. Tämä olisi merkinnyt mittavia veronkorotuksia erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille. Täytyy sanoa, että allekirjoittaneen yrittäjäjärjellä ei logiikka tästä lähestymistavasta löydy, vaan pidän sitä vahingollisena koko yrittäjäkentälle. Mutta kuten edustaja Sipiläkin täällä tänään totesi, nyt tarvitaan poikkeuksellista yhteistyötä, ja on hyvä, että oppositio ainakin keskustan osalta aikoo lähteä näihin talkoisiin mukaan.

Arto Pirttilahti /kesk:

Arvoisa puhemies! Kuten täällä edellä edustaja Rundgren puhui juuri siitä, mitenkä hallitus on reagoinut näihin mustiin pilviin tai onko niitä huomattu ollenkaan, onko oltu sateessa ja ukkosessa, ennen kuin on sitten huomattu, että meillä onkin huonot suhdannetilanteet.

Teollinen rakennemurroshan on ollut pitkään, kuten on esille tullut, mutta olen myös huolissani niistä uusista mustista pilvistä, joita meillä on tulossa, esimerkiksi tämä meidän energiaratkaisu, minkä hallitus on tehnyt, tämä hiilenmusta energiaratkaisu. Sitä kyllä ihmettelen, minkä takia me laitamme lisää kustannuksia meidän teollisuudelle ja meidän toiminnalle. Tähän kun katsotaan vielä näitä energiamarkkinoita, mitä on tulossa, esimerkiksi USA:n liuskekaasumarkkinat, millä USA nostaa oman toimintansa ylös, ollaanko sitä huomioitu mitenkään, se vaikuttaa edelleen sitten Suomen vientiin ja toimintaan.

Suomeen pitäisi saada lisää vientiä, lisää investointeja, lisää kasvua ja tuontia vähemmäksi. Hallituksen toimenpiteiden osalta on tietenkin aika vaikea tuossa kuuden puolueen hallituksessa saada hyviä päätöksiä, koska ne ovat sitten kuitenkin kompromisseja ja siellä tulevat kunkin puolueen omat intressit sitten vastaan, että ei saada riittävän tehokkaita toimenpiteitä, joilla voitaisiin sitten Suomen yritystoimintaa ja vientiä edistää.

Tämä valtiovarainvaliokunnan mietintö piti sisällään kahdeksan hyvinkin kriittistä kohtaa, ja sitten oli aika kriittisesti suhtauduttu juurikin tähän raamiesitykseen, ja täällä oli monia hyviä kohtia. Itse kun olen ollut aluekehittäjänä ja elinkeinoasiamiehenä, niin täällä hyvin otettiin esille se, että me tarvitsemme uutta yrittäjyyttä, uusia työpaikkoja ja siihen tarvitaan lisää neuvontaa ja tekijöitä, eli oltiin huolissaan yritysneuvonnan tämänhetkisestä tilanteesta. Toisella kädellä täällä sitten puhutaan, että kuntien rakennemuutosta pitää nopeuttaa, ja jos nyt kunnilta otetaan ensin pois se 3,8 miljardia rahaa valtion tukina, niin sehän kyllä kaventaa myös huomattavasti kuntien edellytyksiä olla sitten elinkeinotoiminnan ohjaajina eli yritysneuvonnan yhtenä vahvana osapuolena. Toisella kädellä otetaan eikä huomata, että se vähentää toista puolta.

Yhtä lailla tämä te-toimiston resurssivaje on kyllä ihan kanssa hallituksen omaa tekemistä nyt. Kun te-toimistouudistus on mennyt, niin varsinkin reuna-alueiden te-toimistojen henkilöstö on vähentynyt huomattavasti. On tehty säästöjä, ja kun nyt sitten pitäisi tämä nuorisotakuuasia saada hyvään vauhtiin, niin siellä on erittäin vähän henkilöitä tekemässä työtä. Yhtä lailla meillä on työttömyys lisääntynyt. Tarvitsisi lisää resursseja ohjaamiseen. Eli palvelut kaikkoavat sitten kauemmaksi reuna-alueilta maakuntakeskuksiin.

Myös hallitus on omassa ohjelmassaan vähentänyt aluekehittämisresursseja hyvinkin voimakkaasti, niin kuin maakuntien kehittämisrahaa ja siihen liittyviä rahoituksia. Näitä aluekehittämisohjelmia aikaisemmin hallitukset ovat tehneet, esimerkiksi koheesio- ja kilpailukykyohjelmia ja useita muita projekteja, mutta tällä hetkellä nämä hallituksen toimenpiteet keskittyvät vain keskuskaupunkien MAL-sopimuksiin, Inka-ohjelmiin.

Oikein otettiin myös valtiovarainvaliokunnan mietinnössä osaa tähän tutkimusresurssien vähentymiseen. Jos missään, niin Suomessa meillä on ollut hyvät innovaatio-ohjelmat. Esimerkiksi tulevaan cleantechiin ja muihin me tarvitsemme lisää tutkimusmäärärahoja mutta myös vahvaa yhteistyötä tutkimuksen ja elinkeinoelämän välillä.

Arvoisa puhemies! Muutama asia vielä. Tämä pääomaveron kiristys eli tämän 50 000 euron rajan pudottaminen 40 000:een, jolloin myös pääomavero nousee 32 prosenttiin, ei ainakaan mitenkään houkuttele metsänomistajaa myymään lisää metsää, eli siinä vero kiristyy. Näkisin, että tässä pääomaverossa pitäisi miettiä metsänmyyntiä aivan uudelle tasolle ja miettiä sille oma verokanta. Suomen pienyritysten sukupolvenvaihdoksiin esittäisin, että luovuttaisiin kokonaan perintöverosta ja lahjaverosta. (Mikko Savola: Hyvä esitys!) Mielestäni tämän dynaamiset vaikutukset näkyvät jo huomenna, kun tämä toimenpide tehdään. Ei tarvitse varrota montaa vuotta, niin kyllä lähtee. Yhtä lailla metsien myyntiin täytyisi saada samantyyppinen vero kuin on tällä hetkellä pelto- ja maatalouden osalta. Meillä on hyvin paljon odottavaa pääomaa, mikä haluaisi siirtyä toiselle, mutta tässä tilanteessa katsotaan, mihinkä veroratkaisut ovat menossa. Otetaan tässä Suomeen myös tämä (Puhemies koputtaa) Ruotsin malli perintöveron ja lahjaveron osalta.

Puheenjohtaja! Vielä lyhyesti. Energiasta aloitin ja energiaan päätin. Näen, että tämä lakialoite, jota Mauri Pekkarinen on esittänyt, tulisi ottaa käsittelyyn eli luovutaan tästä turpeen veron moninkertaistamisesta ja tehdään silläkin lisää suomalaista työtä.

Markus Lohi /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Kuten täällä useassa puheenvuorossa tänään on todettukin, viimeisten tietojen valossa Suomen talous näyttää olevan todella huonossa tilassa. Tälle vuodelle ennustetaan nyt bruttokansantuotteen laskua 0,8 prosenttia. Tilannetta pahentaa se, että samaan aikaan valtiontalous on suurissa ongelmissa. Jos valtiovarainministeri Urpilainen olisi paikalla, kysyisin häneltä, mikä on se keskeinen mittari, jolla hallitus haluaa suomalaisten arvioivan hallituksen talouspolitiikan onnistumista. Valitettavasti kaikki mittarit näyttävät nyt heikoilta. Täytyy rehellisyyden nimissä tunnustaa, ettei syy ole pelkästään hallituksen. Yleinen eurooppalainen taloustilanne, eurokriisin pitkittyminen ja maailmantalouden vaatimaton kasvu ovat omalta osaltaan heikentäneet kansantaloutemme tilaa.

Kaikista huolestuttavinta on kuitenkin se, että suomalaiset yritykset ovat menettäneet kilpailukykyään. Kilpailukyvyn parantamisessa hallitus on kehysratkaisussaan laskenut paljon yhteisöveron laskemisen varaan. On selvää, että ratkaisu on oikeansuuntainen, mutta pelkään, että dynaamiset vaikutukset antavat odottaa vuosia. Samalla on kuitenkin tunnustettava, että yhteisöveron lasku parantaa vain verokilpailukykyä. Jos yrityksemme eivät pärjää kilpailussa markkinoilla, ei yhteisöveron laskulla ole mitään vaikutusta. Yhteisövero maksetaan vasta voitosta. Olemmekin siirtyneet tietyllä tavalla Viron veromalliin, jossa yhtiöt eivät maksa voitosta veroa; emme siksi, että yhtiöön jätettäviä voittovaroja jätettäisiin verottamatta, kuten Virossa, vaan siksi, että yhä useampi yhtiö ei tee voittoa, josta veroa maksettaisiin. Pelkona onkin, että yhteisöverotuotot tälle vuodelle on arvioitu ylioptimistisesti valtion budjettiin. Näyttääkin pahasti siltä, että valtion velkaantuminen jatkaa kasvuaan.

Arvoisa puhemies! Pääministeri on tarjonnut tänään yhteistyön kättä oppositiolle ja työmarkkinajärjestöille yhteisen talouden tilannekuvan määrittämiseksi. Esitys on kannatettava ja tärkeä. Tulevan syksyn työmarkkinaratkaisuilla on merkittävä vaikutus työllisyyteemme ja kilpailukykyymme. Näiden neuvottelujen onnistumisen ehtona on yhteinen näkemys talouden tilasta.

Arvoisa puhemies! Täällä eduskunnassa on keskusteltu useasti, viimeksi viikko sitten torstain kyselytunnilla, työelämän ongelmista, muun muassa nollatyösopimuksista. Kyseessähän on työsopimus, joka ei takaa välttämättä vielä yhtään työtuntia työntekijälle. On hyvä, että ongelmiin puututaan ja niistä täällä keskustellaan, mutta samaan aikaan tulisi lähtökohdan olla se, ettemme lisäisi yrittämisen ja työllistämisen esteitä. On muistettava, että hyvätkään työehdot eivät auta, jos kukaan ei työllistä.

Yksi merkittävä uudistus olisi vanhemmuuden kustannusten tasaus. On täysin selvää, ettei tällaista tasausta voitaisi toteuttaa siten, että valtion kustannukset kasvaisivat. Mielestäni järkevä ja toteuttamiskelpoinen ratkaisu olisi Ruotsin malli, jossa sosiaaliturvamaksuun kaikille palkansaajille tulisi pieni korvamerkitty prosenttiosuus vanhemmuuden kustannusten tasaamiseksi. Suomen Yrittäjien laskelmiin nojautuen arvioisin, ettei tämän ylimääräisen sote-maksun tarvitsisi olla kuin luokkaa 0,3 prosenttia, siis keskituloisilta alle kympin kuussa. Se poistaisi kuitenkin kasvun esteet naisvaltaisilta aloilta ja ehkäisisi nuorten naisten syrjintää työmarkkinoilla.

Syksyllä näemme, mikä tulee olemaan hallituksen osinkoveromallin lopullinen sisältö. Sen kuitenkin voi todeta, että henkilöyhtiöiden, eli avoimien yhtiöiden ja kommandiittiyhtiöiden, sekä yksityisten elinkeinonharjoittajien ero suhteessa osakeyhtiöön on kasvamassa huomattavasti. Kaikki eivät voi kuitenkaan yritysmuodon muutosta toteuttaa, eikä se nyt pelkästään verosyistä ole välttämättä järkevääkään. Siksi huomiota tulisi kiinnittää välittömästi elinkeinonharjoittajien ja henkilöyhtiöiden verotusaseman parantamiseen. Yksi mahdollinen keino olisi pienten pääomatulojen verovapaus esimerkiksi tuhanteen euroon saakka. Käytännössä tämä auttaisi hieman ainakin niitä yrityksiä, joilla osa yritystuloista tulee pääomatulona verotettavaksi. Se kannustaisi myös henkilöyhtiöitä ja yksityisiä elinkeinoharjoittajia oman pääoman parantamiseen. Samalla se lisäisi yleistä verotuksen oikeudenmukaisuutta.

Arvoisa puhemies! Kuten täällä useassa puheenvuorossa on edellä todettu, yrityskentältä on tullut erittäin huolestuttavia viestejä siitä, että rahoituksen saaminen on kiristynyt oleellisesti. Yhtenä syynä pidetään rahoituslaitosten valmistautumista Basel III -säännöksiin. Tämä on johtanut myös siihen, että rahoituksen hinta osalla yrityksistä on noussut merkittävästi. Heikomman reittauksen saaneilla yrityksillä lainamarginaalit voivat nousta jo yli 5 prosentin. Pidän hieman ristiriitaisena, että hallitus on ajanut pankkiveroa ja kuitenkin samaan aikaan hallitusrintamassakin ollaan huolissaan siitä, että pk-yritysten rahoitus on kiristymässä.

Hallituksen uudistuspolitiikassa onkin siirrytty omien virheiden korjaamiseen. Valitettavasti rakenteellisia uudistuksia ei ole näköpiirissä. Edellä mainitsemani yhteinen keskustelu talouden tilannekuvasta opposition ja hallituksen ja työmarkkinaosapuolten välillä ei tietenkään riitä, vaan tarvitaan myös toimenpiteitä. Niissä hallitus on avainasemassa, mutta toivottavasti pääministerille kelpaavat myös opposition esitykset keinoista taloustilanteemme parantamiseksi.

Jari Leppä /kesk:

Herra puhemies! Kokoomuksen ja SDP:n hallitus on koko hallitustaipaleensa ajan alleviivannut sitä, että se haluaa tehdä ja pystyy tekemään merkittäviä rakenteellisia uudistuksia Suomen talouden, hyvinvoinnin ja työllisyyden edistämiseksi. Siksi tämä kehyspäätös, hallituksen kehysesitys ja sitten valtiovarainvaliokunnan enemmistön kehysmietintö, valitettavasti ei vastaa sitä odotusta, jota hallitus itse omatoimisesti on meille kaikille asettanut ja esittänyt. Sen vuoksi kannatankin lämpimästi sitä keskustan tekemää ehdotuspatteristoa talouden uudistamiseksi ja rakenteellisiksi uudistuksiksi, joita me välttämättä ja väistämättä tarvitsemme, jotta me voimme tulevaisuuden hyvinvoinnin ja työllisyyden eteen tehdä paremmin töitä, niitä töitä, joita tämä aika, muuttunut maailmantilanne, nyt meiltä ilman muuta tarvitsee.

Myönteistä tässä tilanteessa on se, että vihdoinkin hallitus on tarttunut siihen käteen, jota keskustasta on tarjottu jo pidemmän aikaa ja tuotu niitä konkreettisia ehdotuksia, joilla me voisimme yhteistä huolenaihettamme hälventää ja saada vauhtia talouden rattaisiin. Tervehdin todella suurella mielihyvällä sitä, että nyt tässä keskustelussa niin pääministeri kuin myöskin valtiovarainministeri ovat selvästi antaneet ja näyttäneet vihreää valoa näille ajatuksille luoda uudenlaista keskusteluyhteyttä ja luoda foorumi sille, että voimme yhdessä käydä näiden yhteisten asioiden kimppuun.

Puhemies! Pari asiaa tästä pohjasta, mitä keskusta on esittänyt.

Olemme jo pitkään olleet sitä mieltä, että Suomeen tulee perustaa Infra Oy, koska nykyinen tiestömme rahoitustilanne ja se tapa, jolla se hoidetaan, on osoittautunut sillä lailla tehottomaksi, että me jokainen näemme, kun ympärillemme katselemme ja eri puolilla Suomea liikumme, että tiestömme rapautuu, ja se ei voi olla meidän tarkoituksemme. Se ei voi olla Suomelle hyväksi millään muotoa. Siksi me tarvitsemme sinne pitkäjänteisyyttä, ja tällaisella Infra Oy:llä, rahastomallilla, me voimme taata pitkäjänteisemmän ja sellaisen rahoituksen, jolla me pystymme pitämään tiestömme, olkoon sitten kysymyksessä alempiasteinen tiestö tai ne välttämättömät valtateiden korjaukset tai siltä väliltä olevat tiestöt, paremmassa kunnossa kuin nykyisin. Kyllä se on yritysten, investoinnin ja elinkeinoelämän kannalta täysin välttämätöntä, että näin tapahtuu.

Toinen on myöskin se, että meidän pitää saada meidän uusiutuvat luonnonvaramme liikkeelle, koska niillä me pystymme patoamaan sitä tuontia, jota tällä hetkellä jatkuvasti maahan tulee. Me tuomme energiaa tähän maahan 7, 8, 9 miljardin euron arvosta vuosittain. Samaan aikaan meillä metsiin lahoaa merkittävä määrä puuta ja muuta uusiutuvaa energiaa jää käyttämättä. Samaan aikaan me painimme vaihtotaseen vajeen kanssa, kauppataseen vinouman kanssa, ja emme kuitenkaan käytä maksimaalisesti hyväksemme niitä keinoja ja mahdollisuuksia, joita meille Suomi tarjoaa.

Samoin on ruuan osalta. Me tuomme Suomeen paljon enemmän ruokaa kuin mitä me viemme. Myös tässä epäsuhta on selvä, ja siksi myös maatalous ja koko elintarvikeketju tarvitsee panostuksia ja uudenlaista ajattelua, ei sellaista ajattelua, mitä ministeri Koskinen viime perjantaina esitti Maaseudun Tulevaisuuden yliökirjoituksessa. Pidän sitä täysin vastoin myöskin eduskunnan mandaattia, mitä noihin yhteisiin maatalouspolitiikan uudistamisneuvotteluihin on annettu, vastaisina pohdintoina, mitä hän siinä esitti, enkä voi millään tavoin niihin yhtyä.

Puhemies! Keskusta on myöskin esittänyt erillistä rahastoa, jolla me voisimme taloutta ja elinkeinoelämää, investointeja vauhdittaa. Myös sitä lämpimästi kannatan. Me tarvitsemme muutakin kuin sen ratkaisun, jonka hallitus verotuksessa teki elikkä alensi yhteisöveroa. Sillä varmasti on myönteisiä vaikutuksia, mutta ne vaikutukset näkyvät vasta aikojen ja vuosien päästä. Siksi me tarvitsemme myöskin ratkaisuja, joilla saamme liikkeelle heti investointeja, jotka luovat meille sitten työpaikkoja.

Puhemies! Olen myös huolissani siitä, että tuo verotuksen ero, mikä täällä äskeisissäkin puheenvuoroissa tuli esille, osakeyhtiöpohjaisten ja henkilöyhtiöpohjaisten yritysten välillä on kasvanut sietämättömälle tasolle. Jos sitten vielä poistojärjestelmään tehdään joitakin sellaisia koko yrityskentän läpi meneviä muutoksia ja ne koskettavat myöskin henkilöyhtiöitä samaan aikaan, kun niiden verotus asiallisesti ottaen kiristyy pääomaverotuksen kiristymisen myötä ja poisto-oikeudet heikkenevät, niin se vain entisestään rapauttaa henkilöyhtiöiden investointi- ja kehittämishaluja, ja se ei voi olla meidän kenenkään etu. Siksi toivon, että ne ratkaisut, joita hallitus tekee sitten tältä osin ja tarkentaa tulevaan budjettiriiheen verokannustimien käyttöä, tulevat oikeudenmukaisemmaksi ja ottavat huomioon myöskin sen, että suurin osa suomalaisesta yrityskannasta on nimenomaan henkilöyhtiöitä mukaan lukien maa- ja metsätalous. Sitä kautta saadaan vauhtia myöskin tältä osin työllisyyteen ja talouteen.

Teuvo Hakkarainen /ps:

Arvoisa puhemies! Meidän pitää Suomessa elvyttää yritysteollisuutta, vientiteollisuutta ja niin edelleen. Mutta mitä on tehty? SDP, keskusta, kokoomus ovat lähteneet semmoiseen epäpyhään vihreään humppaan ja siten horjuttaneet kotimaista teollisuutta. Mitä on tehty? Meille on isketty sähkövero, windfall-vero, rikkidirektiivi ja niin edelleen. Nämäkö ne elvyttävät meidän teollisuuttamme, kun tämmöisessä tilanteessa ollaan? Näiden päätöksien seurauksena tulee kotimaan teollisuus olemaan lähellä romahdusta. Meiltä on kadonnut jo 100 000 työpaikkaa vientiteollisuudesta, siis siitä tuottavasta teollisuudesta, josta sitä kakkua on jaettavaksi. Tämä on aika järkyttävä juttu. Sosiaalipolitiikkaa kyllä hoidetaan. Ollaan tuonne jakamassa rahaa ympäri kyliä, että meillä on ja se otetaan velaksi. Se velka pitää ruveta kyllä hoitamaan kohta pois.

Miten hallitus reagoi muutoin? Korottamalla niiden verotaakkaa, jotka jotenkin vielä yrittävät pitää teollisuuden pyörät pyörimässä. Monikansalliset ja suuret pörssiyritykset ovat siirtäneet tuotantoaan ulkomaille. Hallituksen pitää helpottaa kotimaisten yrittäjien toimintaa muun muassa Viron mallin mukaisella yritysverolla. Siinä yritykseen jätettyä jakamatonta voittoa ei veroteta. Verokanta on yritysystävällisempi siellä kuin Suomessa.

On paha virhe, jos Suomen työllisyydestä huolta pitävä pk-sektori joutuu yhä tiukempaan tilanteeseen. Suomen Pienyrittäjät ry on ilmaissut suuren huolensa siitä, että monet yrittäjät ovat siirtymässä Viroon. Yrityksiä helpottaisi perustettavan yrityksen alvin rajan nostaminen 50 000 euroon vuodessa. Pitäisi myös pohtia mallin soveltuvuutta henkilöyhtiöille ja henkilötunnuksille. Nykyinen 8 500 euron alvin raja on aivan liian matala. Tällä hetkellä aloittavista yrityksistä kaatuu arviolta 80 prosenttia. Se on noin. Meillä on 45 000 yrittäjää, joiden tulot ovat vähemmän kuin 1 000 euroa kuussa. Kuka palkansaaja tekisi tämmöisellä palkalla töitä? Se olisi skandaali. Mutta meillä on 45 000 yrittäjää, jotka tekevät näin. Jos alvin rajaa nostetaan, nämä kaatumiset voitaisiin estää. Rasitteeksi yrittäjälle koituu myös se, että kun 8 500 euron raja ylittyy, hän joutuu maksamaan alvin taannehtivasti. Se pitäisi poistaa myös tästä esitetystä 50 000 euron rajasta.

Vielä rikkidirektiivistä sen verran, että se on järjetöntä, että me noudatamme sitä. Olen jo monta kertaa sanonut ja sanon edelleen, koska tätä ei voi toistaa liian monta kertaa, kun se ei hallituksen jakeluun näköjään mene: sanoudutaan irti yksipuolisesti siitä, koska meillä on muitakin kustannuksia, mitä ei ole esimerkiksi Keski-Euroopassa. Meillä on jäänmurtajakustannukset. Nyt nousevat väylämaksut. Kyllä minä niitä yrittäjänä olen vierestä seurannut. Kustannustaso nousee koko ajan. Tätä ei nähdä ollenkaan. Lyödään vaan tuommoisia direktiivejä, jotka on yritettävä laittaa siihen hintalappuun, joka sitten yritetään kaupata tuonne maailmalle.

Teollisuuden vauhti on hidastunut järisyttävästi myös sillä, että meiltä on lähtenyt vuoden 2008 jälkeen 50 miljardin liikevaihdon edestä vientiteollisuutta pois, tarkoittaa 10—12 miljardia verotuloja. Mistä ne otetaan? Kyllä me olemme nyt puun ja kuoren välissä. Jotakin on pakko ruveta tekemään.

Arvoisa puhemies! Sen verran vielä, että jos nyt tässä leikataan, niin ei ainakaan näistä, mitä meillä nyt on tehty. Meillä on varaa leikata kehitysavusta, YK:n ilmastorahastosta ja muiden maiden EU-maksujen jäsenmaksukompensaatioista. Tällä lailla me säästämme 2 miljardia, jos leikkaamalla säästetään.

Anteeksi, puhemies, aika loppuu kesken.

Mikko Savola /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Kun suunnataan Suomen tulevaisuuteen, meidän täytyy huolehtia vahvasti koko maasta. Meillä on Suomessa paljon voimavaroja, joita pystyttäisiin hyödyntämään huomattavasti nykyistä paremmin ja saamaan sitä kautta uutta kasvua ja työtä tähän maahan. Meillä on maaseudulla uskomattomat luonnonvarat. Meiltä löytyy metsästä energiaa. Meiltä löytyy sieltä muuhun tuotekehittämiseen biotutkimuksen tarkoitusten kautta monipuolisesti toteutukseen. Meillä on valtaisat turvevarannot Suomessa. Tällä hetkellä meidän turvesoistamme on vain 1 prosentti käytössä. Siellä on energiapotentiaali, jota on verrattu jopa Norjan öljyvaroihin. Eli tämän hyödyntämällä me saisimme huomattavasti lisää työtä, lisää kasvua Suomeen.

On käsittämätöntä, että tällä hetkellä meillä satsataan kivihiilienergiaan. Se, että kivihiilestä on tullut edullisempaa energiaa kuin mitä tällä hetkellä esimerkiksi metsähakkeen ja turpeen sekoitus on, on kyllä hallinnollisten päätösten aikaansaamaa. Sen vuoksi turpeen verotus on asia, jota täytyy tarkastella uudestaan. Edustaja Pekkarinen on tehnyt muun muassa siitä lakialoitteen, ja siinä mainitut asiat korjaamalla saataisiin tätä vääristymää huomattavasti paremmaksi.

Herra puhemies! Maatalous on Suomen selkäranka, se, että meillä on ruuan omavaraisuus. Siitä täytyy huolehtia, ja siihen täytyy myös tehdä satsauksia. Maatalous on yksi suurimmista kärsijöistä tällä vaalikaudella leikkausten suhteen, kansallisten tukien, viljelijöiden sosiaaliturvan leikkausten suhteen mutta myöskin EU-ratkaisujen suhteen. Kaikki päätökset, mitä tällä hetkellä maatalouteen on tehty, ovat olleet miinusmerkkisiä. Mutta jos halutaan katsoa tulevaisuuteen siinäkin, niin meidän täytyy kyllä herätä. Maatilatalouden kehittämisrahasto Makera kaipaa pääomia siihen, että vuoden 2015 jälkeenkin tähän maahan investoidaan ja nuoret viljelijät pystyvät rakentamaan uusia tuotantorakennuksia ja sitä kautta tuottamaan ruokaa meille kaikille suomalaisille.

Edustaja Pirttilahti mainitsi täällä sukupolvenvaihdokset ja perintö- ja lahjaveron, ja täytyy kyllä sanoa, että tässä ollaan hyvin järkevällä linjalla. Käytännössä näissä perheyrityksissä, maatiloilla joudutaan maksamaan perintö- ja lahjavero noin 30 vuoden välein, eli käytännössä ne varat, jotka pystyttäisiin siirtämään tulevaisuuden investointeihin, joudutaan maksamaan sen olemassa olevan tilan tai yrityksen lunastamiseen. Tähän haluan kyllä kiinnittää paljon lisää huomiota. Tämä on sitä tulevaisuuden suunnittelua, jos jotakin tarvitaan.

Keskusta on esittänyt, että Suomeen pitää saada 200 000 uutta työpaikkaa. Se tarvitsee rohkeita ratkaisuja. Se tarvitsee myös riskinottoa. Haluamme luoda tähän maahan rahaston, jolla pystytään panostamaan niihin kasvuyrityksiin, joilla edellytyksiä on. Tämä rahasto tehtäisiin tai perustettaisiin ei-strategista omistusta myymällä.

Kun katsoi tämän päivän uutisia, näki siinä huolestuttavia asioita. Huhtikuussa yritykset ovat tehneet 300 konkurssihakemusta ja tämän vuoden puolella jo 1 600 hakemusta. Tätä enemmän on tehty konkurssihakemuksia ainoastaan vuonna 2009, ja tämä on kyllä huolestuttava tieto, mikä Suomen Asiakastiedolta tuli. Sen vuoksi nyt tarvitaan kyllä suunnanmuutosta meidän yrityselämäämme.

Infra Oy:llä, jota olemme myös esittäneet perustettavaksi, pystyttäisiin muun muassa tiestöä, rautatiestöä meille parantamaan. Yksi erittäin merkittävä kohde siinä on valtatie 18, joka itä—länsi-suunnassa keskisen Suomen alueella toisi hyvin paljon kasvua, nimenomaan jo sen suhteen, mikä liikenne on aina tuolta Norjan Trondheimistä Venäjän rajalle saakka.

Herra puhemies! Haluan tähän vielä lopuksi muutaman sanan sanoa puolustuksesta. Puolustusmäärärahat tarvitsevat korotusta, ja vuoden 2015 hallitusneuvotteluissa on yksinkertaisesti ratkaistava Suomen puolustuksen tulevaisuus. Puolustusmäärärahat on nostettava vähintään Puolustusvoimien esittämälle tasolle, mihin myös puolustusvaliokunta on voimakkaasti ottanut kantaa. Sillä pystytään takaamaan uskottava, itsenäinen puolustus, pystytään meidän materiaalihankinnat toteuttamaan, kuten myös kertausharjoitusten määrän kasvu, mikä on tällä hetkellä vain 5 000 reserviläiselle, kun tarve olisi 4—5-kertainen tästä. Sen lisäksi maastovuorokausien määrä, mitä varusmiehet tuolla maastossa suorittavat, on aivan liian alhainen, ja sehän on se paikka, missä ne käytännön taidot opitaan.

Herra puhemies! Kyllä meillä paljon tehtävää tässä maassa on. Vuosi 2015 varmasti tulee paljon suuntaa tähän näyttämään, ja toivon mukaan ainakin silloin näitä asioita, mitä keskustakin on esittänyt, hallitusohjelmaan saadaan mukaan. Näyttää siltä, että niitä ei muuten sinne tule, jos ei keskusta hallituksessa sitten ole.

Satu Haapanen /vihr:

Arvoisa puhemies! Mistä työtä ja mistä talouskasvua? Nämä ovat olleet tämän päivän kysymykset, kun käsittelemme valtioneuvoston selontekoa valtiontalouden kehyksistä vuosille 2014—2017. Keskustelussa on tullut yli puoluerajojen paljon hyviä evästyksiä hallitukselle, kuinka elvyttää taloutta vaikeassa globaalissa taloustilanteessa. Nämä evästykset on tietenkin hyvä ottaa vastaan.

Pienen maan vahvuus tässä taloustilanteessa on siinä, että meillä vallitsee jokseenkin yhtenäinen käsitys maamme tiukasta taloustilanteesta. Kukaan ei kiistä tosiasiaa, että työttömyys on kaikista yrityksistä huolimatta kasvanut, vienti ei vedä, Suomi velkaantuu edelleen ja investoinneista on pulaa. Tämä kaikki tunnustetaan. Kun ongelmat on nyt tunnistettu, on pienen maan vahvuus ja vakaan demokratian vahvuus myös siinä, että kaikki tarvittavat osapuolet tuntevat toisensa ja ovat jopa valmiita kuuntelemaan. Meillä ei ole niin suuria ideologisia eroja, että ne estäisivät neuvonpidon ja ratkaisujen yhdessä hakemisen.

On aika ryhtyä töihin. Päivän keskustelu on käyty yhteistyöhakuisessa ilmapiirissä, muutamia soraääniä lukuun ottamatta, jossa hallitus ja oppositio ovat ojentaneet toisilleen kättä. Olen varma, että kansalaiset ovat ilahtuneet niin sanottujen viisaiden kerhosta, jonka pääministeri kutsuu koolle. Pääministeri toisin sanoen aikoo kutsua kaikkien puolueiden, talouselämän ja työmarkkinaosapuoltenkin edustajat yhteen pohtimaan Suomen tilannetta. Keskustan riveissä on puhuttu yhteiskuntasopimuksesta, joka käsittääkseni pyrkii samaan päämäärään, kokoamaan yhteen hyvät ajatukset ja keinot päästä yhteisiin tavoitteisiin. Tässä yhteydessä haluan kiittää keskustan puheenjohtaja Sipilää siitä myötävaikutuksesta poliittisen kulttuurin muuttamiseen, mitä hän on tehnyt.

Itsekin olen monesti pohtinut, palveleeko vanhaan maailmanjärjestykseen pohjaava puoluejärjestelmä parhaalla tavalla yhteiskuntaamme. Monesti keinotekoisilta tuntuvat, puolueisiin perustuvat ideologiset raja-aidat ovat mielestäni enemmänkin este kuin edellytys parhaiden ratkaisujen syntymiselle. Sen vuoksi on ollut ilo osallistua tämän päivän keskusteluun, kun sitä on leimannut ennemminkin ratkaisuhakuisuus kuin hallitus—oppositio-asetelma. Toki ei käy kieltäminen kaikista ideologisista eroistakaan, mutta tätä keskustelua leimaa yhteistyöhakuisuus.

Suomen tilanne on siinä mielessä Euroopan kriisimaita helpompi, että meillä on perusrakenteet kunnossa. Olemme edelleen Euroopan vahvoja talousmaita, koulutuksemme on hyvää, osaamisemme korkeatasoista, korruptio vähäistä, demokratian kunnioittaminen suurta ja kansalaisyhteiskunnan asema vahva. Näkisin, että perustamme kestävälle talouskasvulle ja ihmisten hyvinvoinnille ovat näiltä osin kunnossa. Miksi sitten talous kaikista hyvistä edellytyksistä huolimatta yskii? En aio tässä listata kaikkia syitä, niitä olemme tänään kuulleet, mutta joitakin ongelmakohtia hahmottelen.

Yhteiskuntaamme kuvastaa jonkinlainen jäykkyys ja turha auktoriteettiusko. Ennen kuin edes ryhdytään toimeen, ollaan jo varuillaan siitä ja epäileväisiä, että yritys kuitenkin epäonnistuu. Liika byrokratia ja pelko virheistä estää ihmisiä ryhtymästä toimeen ja ottamasta tervettä riskiä. Kun nuori valitsee jonkun tien, joka näyttää epävarmalta, moni vanhempi toppuuttelee ja ehdottaa jotain varmempaa elämänpolkua. Yrittäjät eivät uskalla työllistää, sillä työnantajamaksut ovat edelleen korkeat ja työnantajankin suoja työsuhteen epäonnistumisessa käsittääkseni epävarma. Hyvä esimerkki kuultiin tänään siitä, kuinka byrokraattista on nuorisotakuun toteuttaminen. Papereiden pyörittely ei saa olla itsetarkoitus. Kyllä nuoren on päästävä työhön ja työnantajan pystyttävä ottamaan nuori vastaan pelkällä sähköisellä ilmoituksella.

Keskustalta tullut ehdotus siitä, että ihminen voisi tienata esimerkiksi 300 euroa ilman, että se vaikuttaa hänen saamiinsa tukiin, on mielestäni tervetullut ehdotus ja sitä pitäisi kokeilla. Ehdotus lähestyy myös vihreiden perustulomallia, jossa kaiken työn vastaanottamisen pitäisi olla kannattavaa. Nuorten työllistämiseksi voisi ihan hyvin kokeilla nuoren palkkaamista tietyksi ajaksi hieman pienemmällä palkalla, tämä on mielipiteeni, ja nuoren taitojen karttuessa ja työtehtävien vaativuuden lisääntyessä palkkaa voitaisiin korottaa. Jokainen meistä tietää, kuinka tärkeä on ensimmäinen työpaikka työelämään pääsyn kannalta.

Arvoisa puhemies! Koska aika lähenee loppuaan, niin varaan vielä toisen puheenvuoron.

Merja Kuusisto /sd:

Arvoisa puhemies! Nyt käsitellään valtioneuvoston selontekoa valtiontalouden kehyksistä vuosille 2014—2017. Me kaikki tiedämme, että Suomi on tällä hetkellä vaikeassa taloudellisessa tilanteessa. Koko Eurooppaa koskeva talouskriisi näkyy myös meidän talousnäkymissä.

Epävakaassa taloustilanteessa on tärkeää luoda suotuisia mahdollisuuksia työlle ja talouskasvulle. Hallituksen kehysriihen tärkeimpänä asiana voidaankin pitää edellytyksiä työllisyyden ja kasvun luomiselle. Avoin ja ennustettavissa oleva talouspolitiikka yhdessä kannustavan ja selkeän verorakenteen kanssa luovat edellytyksiä talouskasvun saavuttamiseksi. Valtiontalouden tasapainotukseen ei kuitenkaan päästä pelkästään veronkorotuksilla ja menosäästöillä. Lisää varoja valtiontalouteen on saatava esimerkiksi harmaata taloutta kitkemällä. Harmaan talouden torjuntaa päätettiinkin tehostaa muun muassa lisäämällä toimenpiteitä harmaan talouden torjuntaohjelmaan.

Arvoisa puhemies! Hallituksen tärkeänä tavoitteena tällä vaalikaudella on julkisen talouden tasapainottaminen. Tulevien vuosien haasteisiin hallitus pyrkii vastaamaan työllisyysastetta parantamalla, kestävää talouskasvua vauhdittamalla, verotuloja lisäämällä ja menosäästöjä toteuttamalla. Tavoitteeseen pääsemiseksi hallitus on sitoutunut toteuttamaan valtion tuloihin ja menoihin kohdistuvia sopeutustoimia sekä uudistamaan talouden rakenteita. Näillä toimilla pyritään turvaamaan edellytykset talouden vahvemmalle kasvulle.

Arvoisa puhemies! Valtiontalouden sopeutustoimia ei kuitenkaan voida tehdä köyhimpien kansalaistemme kustannuksella. Talouden sopeutumistoimissa on pidettävä huolta, että ne toteutetaan oikeudenmukaisella tavalla. Kaikkein heikoimmassa asemassa olevista tulee pitää huolta vaikeinakin aikoina.

Arvoisa puhemies! Tällä hallituskaudella sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus on asetettu tärkeäksi tavoitteeksi. Oikeudenmukaisuus näkyy siinä, että hallitus panostaa nuorten työllisyyteen sekä nuorisotakuun toteuttamiseen. Sen toteutukseen varattiin kuluvalle vuodelle 60 miljoonaa euroa. Kunnilla on tärkeä tehtävä nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamisessa. Monissa kunnissa on laadittu hyviä ohjelmia, joissa moniammatillisella tiimillä saadaan nuoret ohjattua työhön, opiskelupaikkaan, työpajatoimintaan tai muuhun aktiviteettiin. Nyt kehyksessä kohdennetaan lisärahoitusta myös nuorten oppisopimuskoulutukseen, työssäoppimisen kehittämiseen sekä ammatilliseen peruskoulutukseen.

Myös työn ja perheen yhteensovittamiseksi on tehty hyviä toimenpiteitä. Työn ja perhe-elämän yhteensovittamista edistetään ottamalla käyttöön uusi, alle kolmivuotiaiden lasten vanhemmille maksettava joustava hoitoraha.

Pidän erityisen tärkeänä asiana määrärahaesitystä valtakunnallisesti toimivan uuden lastensairaalan perustamiskustannuksiin. Osoitettu määräraha on 40 miljoonaa euroa.

Arvoisa puhemies! Asuntotuotanto ja asuntopula ovat olleet keskeisiä ja ajankohtaisia ongelmia. Erityisesti täällä pääkaupunkiseudulla tonttitarjonta ei vastaa alueella olevaa kysyntää. Tämä on johtanut asuntomarkkinoiden epätasapainoon ja hintojen nousuun. Erityisesti vuokra-asuntojen korkea kysyntä sekä asuntojen käyttö- ja rakennuskustannusten nousupaineet ovat olleet uhkana hintakehityksen jatkumiselle myös tulevaisuudessa. Kalliin asumisen vaikutukset ovat heijastuneet erityisesti keski- ja matalapalkkaisille aloille. Osaavaa työvoimaa tarvitaan vastaamaan erityisesti palvelusektorin kasvavaan työvoimatarpeeseen. Nyt ongelmaan on hallituksen toimesta kuitenkin tartuttu. Hallituksen puolivälitarkastelussa päätetyn asuntopoliittisen uudistuspaketin tukitoimet on päätetty suunnata kasvukeskusten kohtuuhintaisen vuokra-asuntorakentamisen lisäämiseen sekä erityistä tukea tarvitsevien asunto-olojen kehittämiseen. Tämä on hyvä asia, ja se lisää kasvua ja työllisyyttä.

Asuntotuotannon lisäämisen ohella on kohdennettava lisärahoitusta myös liikenteen pullonkaulojen poistamiseen. Uudenmaan alueella on useita kiireellisiä tiehankkeita, joihin ei ole annettu vielä määrärahoja. Otan esimerkiksi Koskenmäen liikenneympyrän kaksikaistaistamisen, josta olen tehnyt talousarvioaloitteen.

Arvoisa puhemies! Haluan ottaa kantaa siihen, kun edustaja Leppä puhui Infra Oy:n perustamisesta. Olen liikenne- ja viestintävaliokunnassa, ja me olemme myös siellä asiaa käsitelleet ja ajatelleet, että se saattaisi olla hyvä ratkaisu, jotta saataisiin liikenneinvestointeja vähän nopeammin liikkeelle.

Minusta on ollut mukava kuunnella tänä iltana näitä kansanedustajien puheita, niin hallituspuolueiden kuin myös opposition puolelta. Kyllä tämä ongelma on meille kaikille tuttu, ja tämä on suuri taloudellinen haaste, ja meidän pitää yhdessä tähän ratkaisu löytää. Meidän täytyy saada puhallettua ne tummat pilvet tästä meidän maamme yläpuolelta muualle, että saataisiin vakaa talous.

Aila Paloniemi /kesk:

Arvoisa puhemies! Nuorten yhä kasvava työttömyys on vakava riski lisääntyvälle syrjäytymiselle. Erityisen suuri riski se on pelkän peruskoulun käyneille. Heitä on tällä hetkellä noin 100 000, ja heidän suhteellinen osuutensa työttömistä nuorista on vain kasvanut.

Nuorten työttömien kohdalla ongelmat ovat moninaiset, ja niiden selvittämiseen tarvitaan enemmän resursseja ja rahaa, eri hallinnonalojen yhteistyötä ja sen hahmottamista, että läheskään kaikki nuoret eivät ole tuosta vain valmiita koulutukseen tai työhön. Nuorisotakuulla pahimmissa ongelmissa eläviä nuoria ei kyetä auttamaan, ellei resursseja todella lisätä ja toimintamalleja räätälöidä.

Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy joka vuosi noin 30 000 suomalaista. Nuoria, alle 35-vuotiaita, joukossa on vähintään 4 000. Jopa puolet työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvistä on parhaassa työiässä. Mielenterveyden häiriöt sekä tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat suurimmat työkyvyttömyyden aiheuttajat. Kumpaankin ongelmaan voidaan puuttua ennalta, jos vain halutaan. Kyse on pitkälti työterveyshuollon ja kunnallisen terveydenhuollon toimenpiteistä, ja lopulta on kyse tietenkin rahasta.

Kataisen hallitus leikkaa tällä kaudella yli 4 miljardia kuntien valtionosuuksista. Leikkaukset merkitsevät entistä kovempia säästöjä ennalta ehkäisevistä palveluista, kuten oppilashuollosta ja mielenterveyspalveluista. Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon mahdollisuudet selvitä urakastaan ovat käymässä erittäin vaikeiksi.

Arvoisa puhemies! 20 prosentilla nuorista on psyykkisiä ongelmia. 5 prosentilla ongelmat ovat vakavia. Peräti 75 prosenttia aikuisten mielenterveyden häiriöistä voidaan todeta jo ennen 18:aa ikävuotta. Psykiatrisen hoidon kysyntä on tuoreimpien selvitysten mukaan lisääntynyt rajusti vuodesta 2002. Nuorisopsykiatrian avohoitokäynnit kasvoivat 55 prosenttia ja potilasmäärät peräti 67 prosenttia, ja samaan aikaan palveluun oikeutettujen määrä on vain laskenut, eli niitä on laskettu. Vain kolmen sairaanhoitopiirin alueella Suomessa nuorisopsykiatrian palveluja ovat oikeutettuja käyttämään kaikki 10 ikäryhmää 13-vuotiaista 22-vuotiaisiin.

Hyvä laatu nuorten mielenterveysongelmien hoidossa syntyy matalalla kynnyksellä yhteistyössä erikoissairaanhoidon, perustason sekä lastensuojelun kanssa ja ammattiosaamisella. Sitä pitää kiireesti vahvistaa, muuten syrjäytämme valtavan määrän nuoria osallistumasta täysipainoisesti paitsi oman elämänsä myös yhteiskunnan kehittämiseen. Hiljattain julkaistun Diakonissalaitoksen tutkimuksen mukaan nuoret itse nimeävät pahimmiksi ongelmikseen yksinäisyyden, omanarvontunteen puutteen, vanhempien kaipuun, koulukiusaamisen ja asunnottomuuden. Nuoret kertoivat kaipaavansa vanhempia, jotka pystyvät huolehtimaan heistä ja joilla olisi heille aikaa. Yksinäisyys ja koulukiusaaminen esimerkiksi jättävät nuoriin syvät jäljet. Monet näistä ongelmista on tunnistettu, mutta palvelujärjestelmämme ei ole pystynyt heitä auttamaan.

Nyt olisi keskityttävä olennaiseen, opeteltava kohtaamaan apua tarvitsevat ihmiset. Toivon, että hallitus tunnistaisi aidosti näiden nuorten avuntarpeen ja lähtisi yhdessä järjestöjen kanssa rakentamaan parempaa palvelujärjestelmää, jossa nuoria osallistettaisiin ja kuultaisiin heidän omissa asioissaan. Työkaluja on jo olemassa, ne pitäisi nyt vain ottaa käyttöön. Meillä ei todellakaan ole varaa menettää yhtään nuorta.

Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi haluan vielä lyhyesti puuttua toiseen asiaan, joka mielestäni on jäänyt hyvin vähälle puhumiselle. Se on työhyvinvointi. On turha puhua työurien pidentämisestä, jos työssä ei jakseta olla. Työhyvinvointiin vaikuttaa olennaisesti hyvä johtaminen. Hyvää johtamista löytyy Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen mukaan vain harvoista työyhteisöistä. Työntekijöitä ei kuulla, päätöksiä tehdään salassa, pomot käyttäytyvät asiattomasti ja rikkovat jopa lakeja. Työhyvinvoinnin professori Marja-Liisa Manka peräänkuuluttaakin innostavampaa, kannustavampaa ja nykyaikaisempaa otetta johtamisessa. Kyse ei todellakaan ole vähäarvoisesta asiasta, sillä on laskettu, että työhyvinvoinnin laiminlyönnit maksavat vuosittain eläköitymisinä ja sairauspoissaoloina jopa 30 miljardia euroa. Työhyvinvoinnista pitää tehdä yrityksille strateginen menestystekijä, ja tähän tarvitaan koulutusta ja muun muassa toimenpiteiden suunnittelua yhdessä yritysten henkilökunnan kanssa. Ja huomautan vielä, että huonon työilmapiirin on todettu myös kasvattavan masentumisriskiä jopa puolella.

Ari Torniainen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tänään on puhuttu hyvinkin laajasti valtiontalouden kehyksistä ja näkymistä tuleville vuosille. Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä on, aivan oikein, hyvin kriittisiäkin kannanottoja hallituksen selontekoon valtiontalouden kehyksistä vuosille 2014—2017. Siinä muun muassa esitetään eduskunnan edellyttävän, että hallitus kiirehtii rakenteellisia toimia, joilla kurotaan umpeen kestävyysvajetta työllisyysastetta nostamalla. Tässä asiassa hallituksella onkin paljon parannettavaa, sillä työttömyys on jatkuvassa kasvussa.

Yhtenä asiana valtiovarainvaliokunta esittää, että eduskunta edellyttää hallituksen selkeyttävän vastuusuhteita nuorisotakuun toteuttamisessa ja huolehtivan siitä, että nuorelle todella tarjotaan työ- tai opiskelupaikka tai muuta vastaavaa työllistävää toimintaa. Valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Sasi totesi päivällä puheessaan, että yhteiskuntatakuu on hallituksen keskeisin hanke. On todellakin tärkeää, että hallitus panostaa nuorisotakuun toteutumiseen, sillä sekä yrittäjiltä että nuorilta tulleet viestit takuun käytäntöön soveltamisesta eivät ole kaikilta osin olleet positiivisia. Hallitus on varannut euroja tähän, ja olemme monesti kuulleet tässä salissa ministereiden suulla, että euroja on riittävästi. Mutta jos euroja tarvitaan lisää, niin kyllä tähän asiaan tulee löytyä jatkossa myöskin lisää.

Valtiovarainvaliokunta esittää eduskunnan edellyttävän, että raskaan liikenteen massojen ja mittojen korotuksen vaikuttavuus, hyödyt ja aikataulu arvioidaan. Hallitus varaa neljäksi vuodeksi 10—15 miljoonaa euroa vuosittain elikkä yhteensä 55 miljoonaa euroa neljänä vuotena raskaan liikenteen massojen ja mittojen korotuksesta aiheutuviin teiden kunnostustoimiin. Tämä on aivan liian vähän, jotta asialla saadaan tavoiteltu kokonaishyöty, sillä joka puolella Suomea on eriasteisilla teillä hyvin paljon parannettavia siltoja, joihin tarvitaan kunnostusta. Ne eivät kestä kasvavia massoja, tai ne ovat liian matalia. Samoin tämä hallituksen asetus aiheuttaa monille kunnille lisäpaineita liikenneväyliensä parantamiseen monelta osin. Samoin myöskään monet tiet, eritasoiset tiet, eivät kestä kasvavia massoja. Yhteenvetona tästä asiasta voidaankin todeta, että kyllä ensin tulisi saada tiet kuntoon, ennen kuin raskaan liikenteen mittojen ja massojen korotus mahdollistetaan.

Arvoisa puhemies! Lopuksi haluan vielä todeta, että keskustan esittämä vastalause on erittäin kannatettava ja hyvä. Siinä ykkösasiana on, että tavoitteeksi asetetaan 200 000 uuden työpaikan luominen vuoteen 2020 mennessä. Työllisyys on ja sen tulee olla meidän ykkösasiamme, sillä tarvitsemme työtä ja toimeentuloa, tarvitsemme kasvua ja yrittäjyyttä. Suomi on tuhansien mahdollisuuksien maa, kun vain sen mahdollistamme.

Arto Pirttilahti /kesk:

Arvoisa puhemies! Annan täyden tukeni tälle keskustan hienolle listalle näistä parannusehdotuksista. Täällä on hyvin vahvana tämä biotalouden rooli, mikä on nostettu esille. Se luo meille mahdollisuuksia nostaa Suomen kansantaloutta, ja myös näkisin tämän esityksen, että pitäisi nostaa tämä biotalous kansalliseksi hankkeeksi. Siihen tarvitaan ideaa, siihen tarvitaan osaamista, rahaa ja markkinointia, ja siinä mielessä tämä Suomen kasvurahasto -ajatus on myös siellä hyvä esitys. Tällä hetkellä rahaa on tarjolla, mutta ei niin sanotusti riskipääomarahoitusta. Monet pankit tarjoavat rahaa, mutta vakuuksien sitä rahaa vastaan täytyy olla lähes kaksinkertaisia verrattuna aiempaan. Eli tarvitsemme riskirahoja, rahastoa, niin isoihin hankkeisiin kuin alkaviin starttirahoituksiin.

On vain huoli, mihinkä valtiovarainvaliokuntakin otti kantaa, tästä osaamisen tasosta ja millä saadaan implementoitua näitä hyviä hankkeita, mikä on suhde meidän yliopistoelämään ja yritystalouden osuus tässä. Tämä ei ole ainoastaan taloudellinen eikä osaamishanke, vaan myös näkisin, että hallituksen pitäisi tarkastella myös sitä, millä tavalla nämä luvitukset ja millä tavalla myös EU:lta tulevat direktiivit käsitellään Suomen kannalta parhaimmalla tavalla.

Tänään uutisissa käsiteltiin Neste Oyj:n uusia biopolttonesteitä, ja siellä tuli hyvinkin esille, kuinka kivinen pelto on rakentaa uusia biopolttoaineita näiden kasvu- ja kehitys- ja muiden kriteerien puitteissa. Se on hyvin kivinen pelto, ja osiltaan se tulee myös siitä, että EU-maat omilla normeillaan yrittävät suojata oman maansa omaa toimintaa. Varsinkin tässä kotimaisessa metsätaloudessa ja siihen liittyvissä polttoaineissa meidän suomalaisten pitäisi olla etunenässä viemässä näitä asioita ja luoda niitä normeja, mitkä muut voisivat sitten hyväksyä. Olemmeko liian kilttejä tässä ja otamme ne vain käyttöön, ja meidän suomalaiset virkamiehet laittavat niihin vielä oman lisänsä päälle, että tämä vaikeuttaa meidän yritysten toimintaa ja kehitystä?

Luvitusongelma on myös vahva tässä meidän tuulivoiman osalta vesivoiman parempaan hyödynnettävyyteen. Siellä on vahvaa byrokratiaa, eli kyllä meidän pitäisi saada virkamieskoneisto toimimaan sutjakkaasti. Tällä hetkellä meillä kotimaista energiaa on vain 30 prosenttia, eli tuomme joka vuosi 8 miljardilla eurolla ulkomailta lisää ulkolaista energiaa, ja tuo mainittu USA:n liuskekaasu ynnä muut tulevat varmaan vielä lisäämään tätä vaihtotaseen vajetta.

Arvoisa puhemies! Täällä on puhuttu paljon tulevasta ja on myös peloteltu ja myös pääministeri on sanonut, että jos ei asia oikene, niin tulee ensi vuonna sitten uudet leikkauslistat. Olen kyllä aika tyrmistynyt tästä ympäristöministeriön haitallisten tukien listasta. Toivon, että tämä ei ole se Kataisen hallituksen seuraava leikkauslista. Ne asiat, mitä nyt tällä hetkellä me tarvitsisimme nostamaan ne toimialat, mitkä olisin halunnut nähdä, että niitä olisi avustettu tai niihin olisi tullut lisää panostusta — energiasektoriin, liikennesektoriin, maatalouteen, metsätalouteen ja yritystukiin — ovat hyvin vahvasti esillä nyt tässä ympäristöministeriön haitallisten tukien listalla, jonka loppusumma on 4,8 miljardia euroa. Tämä on Suomen maaseudulle, energialle, liikenteelle ja yritystoiminnalle kyllä kuolinisku, jos tällä listalla lähdetään liikkeelle. Ympäristöjärjestöt ovat tämän listan ensin esittäneet, ennen hallitusohjelmaa, ja tämä on hallitusohjelmassa otettu käytäntöön ja tutkimukseen, ja nyt sitä sitten julkaistaan. Kuunteleeko siis nykyhallitus ainoastaan ympäristöjärjestöjä?

Näen, että suomalaisen kilpailukyvyn ja sen asioiden pitäisi olla yhtä vahvasti esillä. Hallitus aikoo, hallitus puhuu monessa asiassa, ja hallitus tulee laittamaan vaikeat asiat seuraavien hallituksien piikkiin, kuten täällä on todettu, muun muassa tierahat, että tällä hetkellä paikallistiet ja yksityistiet joustavat, ja ehkä seuraava hallitus tulee niihin sitten investoimaan. Ihmettelin kriteeriä Kasitielle, ja sanottiin, että siellä ympäristöluvat vanhenevat, että se täytyy nyt ottaa käyttöön. Meillä on yhtä lailla Pirkanmaalla Kolmostie, Hämeenkyrön ohitus, missä ympäristöluvat nyt vanhentuvat, ja siihen on mennyt monta kymmentä tuhatta euroa, että tämä suunnitelma on tehty, mutta se tulee vanhentumaan.

Simo Rundgren /kesk:

Arvoisa puhemies! Olen aikaisemmin todennut täällä asian, joka liittyy tähän säädösviidakkoon, säätelyyn, joka lähtee hyvin usein EU-direktiivistä mutta jota myöskin meidän omat ministeriömme sitten edelleen vaikeuttavat. Tässä nyt on tullut julkisuuteen myös ympäristölle haitallisten tukien lista, johonka edustaja Pirttilahti aivan äsken viittasi. On selvää, että kun tällä listalla näyttivät olevan lähes kaikki maatalouden tuet, niin jos näitä leikataan, ne tulevat vaikeuttamaan näitä elinkeinoja, ja kyllä siellä työpaikat vähenevät eivätkä lisäänny. Lisää työttömiä sillä linjalla tulee.

Näihin säädösviidakkoihin liittyy asia, joka myöskin on tärkeä mainita, vaikka saattaa tuntua täällä etelässä pieneltä. Porotalous on ajautumassa eräin paikoin poronhoitoalueella täydelliseen umpikujaan siitä syystä, että säädökset, lait estävät petokannan vähentämisen ja pitämisen oikeissa mittasuhteissa. Ahmakannan lisääntyminen on esimerkiksi aivan järisyttävää eräin paikoin poronhoitoalueita, ja se on uusi ilmiö monin paikoin ja tuottaa nyt siellä sille elinkeinolle erittäin suuria vaikeuksia ja tulee tuottamaan myös jalostustasolle ongelmia ja vähentämään työpaikkoja.

Kaivosalasta olen aikaisemmin täällä jo maininnut, mutta erityisesti otan siinä tämän jalostustoiminnan esille vielä. Saimme aivan äskettäin viettää Tornion Outokummun tehtaan uuden ferrokromia valmistavan uunin vihkiäisiä ja kaivoksen laajentamista, ja siinä yhteydessä on pakko todeta, että tämä kaivostuotteen jalostustoiminta tuo uusia työpaikkoja ja tapahtuu miltei kaupungin keskustassa, eikä kukaan kemiläinen edes ole tainnut koskaan valittaa siitä, että kaivos on aivan siinä parinkymmenen kilometrin päässä. Se tarjoaa mahdollisuuksia Suomessa.

Tuolla pohjoisessa on myös Suomen ja Ruotsin rajalla Northland-yhtiön kaivosprojekti erittäin suurissa vaikeuksissa ollut nyt Ruotsin puolella, mutta Kaunisvaaran kaivos on kuitenkin saatu siellä nyt edelleenkin toimimaan. Suomen tulisi olla aktiivisempi tässä projektissa, nimittäin tuon kaivoksen ongelma näyttää olevan se malmin rikasteen kuljetus, kun se pyritään viemään nyt Ruotsin ja Norjan läpi Narvikin satamaan yli 100 kilometrin matkan kuorma-autoilla. Kun Suomen puolelle tuosta kaivoksesta toimivalle rautatielle on matkaa vain rapiat 10 kilometriä, tulisi meidän jatkaa neuvotteluja ja keskusteluja ja pyrkiä saamaan tuo malmi kuljetettavaksi Suomen puolen rautatieltä Perämeren satamiin. Sekin toisi lisää työtä ja toimeentuloa. Se edellyttää tuon Laurila—Kolari-välin sähköistämistä, mutta ne kustannukset saadaan vuosien mittaan juuri näillä kaivostoiminnan kuljetuksilla korvattua. Kolarin kaivos Hannukaisissa on myöskin saatava toimintaan. Mielestäni näissä projekteissa hallituksen kannattaa olla ja tulee olla aktiivinen. Kaikkiin näihin mahdollisuuksiin, mitä meillä Suomessa on, tulisi aktiivisesti tarttua.

Matkailusta minä olen myöskin maininnut jo aikaisemmin. Nyt siellä näyttää siltä, että kesämatkailun osalta Lapissa avautuu uusia mahdollisuuksia ilman mitään hallituksen tai valtion investointeja, vain se, että toimitaan johdonmukaisesti maa- ja metsätalousministeriön kalapolitiikassa suhteessa Euroopan unionin yhteiseen kalastuspolitiikkaan ja sitten meidän rannikkokalastuksen säätelyyn. Kun se saadaan kuntoon, niin saadaan erittäin kaunis ja tuottava kesämatkailu tuonne Tornionjoelle lohimatkailun osalta. Se on nyt hyvässä käynnissä, mutta tämä vaatii jatkuvaa määrätietoista toimintaa. Ei edellytä valtiolta mitään muuta kuin että tämä säädöspolitiikka hoidetaan asianmukaisesti.

Pauli Kiuru /kok:

Arvoisa herra puhemies! Nostan joitakin poimintoja valtioneuvoston selonteosta, joka koskee talouden kehyksiä vuosien 2014—2017 väliselle ajalle.

Ensinnäkin ihan tämmöinen pieni mutta sinänsä tärkeä yksityiskohta, joka lämmittää mieltä. Kotitalousvähennyksen enimmäismäärää nostetaan 2 000 eurosta 2 400 euroon. Tämä on erinomainen asia. Kotitalousvähennyksen korotus on yksi tehokkaimmista keinoista uusien työpaikkojen synnyttämiseksi. Tässä on myös mukana sitten tämä harmaan talouden torjumisen näkökulma, mikä on hallituksella agendalla vahvasti.

Tässä keskustelussa on noussut esiin myös ajatus siitä, että pääomaverosta voisi olla vapautus, jos pääomatuloa on vain vähän, esimerkiksi 1 000 tai 2 000 euroa vuodessa. Sitä ei ole tässä, mutta olisi tietysti hyvä, että tällainen jossain vaiheessa saataisiin. Se on tekijä, joka kasvattaa vastuuseen, lisää ihmisten omaehtoista säästämistä, eläkesäästämistä ja suunnitelmallisuutta oman talouden hoidossa.

Sitten nostan valiokunnasta, jossa olen jäsenenä, eli ympäristövaliokunnan asioita pikkaisen tähän näkyville.

Lausunnossaan valiokuntamme toteaa, että hallinnonalan 261 miljoonan euron kokonaiskehitys laskee vuosittain niin, että vuonna 2017 kehys on enää 227 miljoonaa euroa eli prosenteissa aika raju pienennys. Sinänsä ymmärrettävä tietysti tässä taloudellisessa tilanteessa, mutta seurauksitta sekään ei mene. Tiedämme kaikki, että lupa- ja valvontatehtävät edellyttävät lisää voimavaroja, ja jos niitä voimavaroja ei ole, niin osa tehtävistä saattaa sitten jäädä hoitamatta tai tulee hoidetuksi huonosti.

Valiokunnassa keskusteluun nousi, ja se on myös siellä lausunnossa mukana, ajatus siitä, että ympäristövalvonnasta voitaisiin periä maksuja lupien hakijoilta ja tulot käytettäisiin sitten luvituksiin ja valvontaan. Valiokunnan tietoon tuli useammankin asiantuntijan suulla, että nämä lupahakemukset ovat joskus luokattoman huonoja ja käytännössä se työ sitten teetetään virkamiehillä, jotka joutuvat sitä sitten tekemään ikään kuin veloituksetta hakijan kannalta.

Jos ympäristöhallinto ei pysty hoitamaan tehtäviään, niin siinä on olemassa vaara, että syntyy ongelma esimerkiksi kaivosteollisuudelle, joka on näitä harvoja kasvualoja Suomessa.

Sitten hieman ympäristöä ja poliisihallintoa sivuava asia, mikä ei suoraan tässä ole, mutta välillisesti sekin kuuluu nimenomaan harmaan talouden näkökulmasta, eli ympäristörikokset ovat rikoksia, joihin Suomessa ei ehkä riittävän vakavasti vieläkään suhtauduta. Vain murto-osa niistä päätyy koskaan rikostutkintaan. Syyllisiä löytyy kansalaisista ja yrityksistä.

Epärehellinen yrittäjä, ja näitä esimerkkejä on ollut nimiä nyt mainitsematta, voi tahkota muhkeita voittoja laskuttamalla asiakkaita jätteidenkäsittelystä, kun todellisuudessa jätteet on kaadettu luontoon tai viemäriverkostoon. Kärsijöitä ovat tavallisten kansalaisten ja luonnon lisäksi tietysti myös rehelliset yrittäjät, jotka tämän hintavääristymän vuoksi eivät sitten välttämättä pärjää kilpailussa.

Tutkinta on vaikeata. Meillä ei Suomessa ole poliisilla ympäristörikoksiin keskittynyttä yksikköä, kuten huumausaine- tai väkivaltarikostutkinnassa on. Tämä on yksi semmoinen asia, johon meidän kaikkien suomalaisten ja eduskunnan pitää vastaisuudessa kiinnittää suurempaa huomiota.

Esko Kiviranta /kesk:

Arvoisa puhemies! Esitän tässä puheenvuorossani eräitä suhteellisen yleisiä näkökohtia ja palaan sitten tuohon verotukseen toisessa puheenvuorossa.

Arvoisa puhemies! Hallitus on selvinnyt vaalikauden puoliväliin, mutta saavutuksillaan se ei voi kehuskella. Hallituksen kärkihanke, kunta- ja sote-uudistus, on ajautumassa umpikujaan. Sosiaali- ja terveyspalvelujen yksityiskohdat ovat hämärän peitossa. Suurkuntiin tähtäävän kuntauudistuksen eteneminen on sote-uudistuksen keskeneräisyyden vuoksi suurissa vaikeuksissa. Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja on ehtinyt todeta, että kunnilta ei voi vaatia lopullisia yhdistymisselvityksiä ennen kuin niillä on tiedossa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistapa. Hallitus on pelannut itsensä pussiin käyttäessään sote-uudistusta kuntauudistuksen kantorakettina.

Hallitus sysää kehyspäätöksellään valtiontalouden tasapainottamisen kuntien harteille. Hallitus kohdistaa lisäleikkauksia kuntien valtionosuuksiin, vaikka kaikki aiemmatkaan leikkaukset eivät ole vielä tulleet voimaan eikä niiden vaikutuksia siis ole ehditty nähdä. Ennätyssuurilla leikkauksilla hallitus heikentää kuntien mahdollisuutta hoitaa perustehtäväänsä eli tuottaa kuntalaisille lailla taatut peruspalvelut. Hallituksen päätösten myötä monien kuntien on pakko korottaa veroprosenttiaan, karsia palvelujaan ja ottaa lisää velkaa. Hallitus tarjoaa korjaukseksi kuntakentän ahdinkoon kuntaliitoksia. Hallinnollisten rakenteiden muuttaminen ei kuitenkaan vaikuta esimerkiksi huoltosuhteeseen. Päinvastoin kuntaliitokset heikentäisivät kuntien toiminnallista tehokkuutta, lähipalvelujen saatavuutta ja kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksia.

Arvoisa puhemies! Taloustilanne näyttää synkältä, ja työttömyyden ennakoidaan kasvavan. Huolestuttavaa on nuorten työttömyyden kasvu. Hallitus ei ole kyennyt pitämään lupaustaan nuorisotakuun toteuttamisesta. Nuorisotakuu otettiin käyttöön tämän vuoden alusta, mutta uusimpien tilastojen mukaan nuorisotyöttömyys on viime vuodesta kasvanut. Hallitus on toimenpiteillään itse murentanut yhteiskuntatakuun toteutumista leikkaamalla koulutuspaikoista ja jäädyttämällä opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuusindeksit. Taloudellisesti epävarmoina aikoina tulisi koulutukseen ja osaamiseen ohjata lisää resursseja eikä, kuten hallitus tekee, leikata sivistyssektorilta.

Arvoisa puhemies! Suomeen tarvitaan kipeästi uusia työpaikkoja. Hallituksen tulisi keskittyä siihen, kuinka ihmisiä saadaan töihin, jaksamaan töissä pidempään ja tekemään työtä tuottavammin. Työllisyyttä on nostettava, ja työttömyyden kasvu on taitettava. Yrittäjyyden edellytyksiä on parannettava. Yritysten investointi- ja työllistämismahdollisuuksia on kohennettava. On syytä muistaa, että viime vuosien aikana uudet työpaikat ovat syntyneet pääasiassa pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Yritysten kasvu- ja investointihalukkuutta vähentävät talouden yhä synkkenevät näkymät. Kilpailukykymme on heikentynyt. Kokonaistuotantomme on laskenut viimeisen viiden vuoden aikana reaalisesti noin 5 prosenttia. Vienti ei vedä, viennin luvutkin ovat laskevat. Kauppa- ja vaihtotaseemme on kääntynyt alijäämäiseksi. Heikentynyttä vientikysyntää tulee kompensoida käynnistämällä julkisia investointeja. Ainoa asia, joka vielä on kokeilematta, on valtion omaisuuden tehokkaampi käyttö. Politiikkahan on sinänsä ollut äärimmäisen elvyttävää. Valtion budjetit ovat koko euroalueella alijäämäisiä, velkavetoisia, korkotaso on alhainen, yritysverotusta on alennettu, mutta tämä valtion taseen tehokkaampi käyttö on vielä kokeilematta. Nyt on aika käynnistää esimerkiksi kansantalouden kannalta tärkeitä liikenneinvestointeja.

Teuvo  Hakkarainen /ps:

Arvoisa puhemies! Jatkan tuosta edellisestä.

Nyt kun tämä taloustilanne on tämmöinen kuin se on, ja kaikki nyt täällä, niin oppositiossa kuin hallituksessa, ovat miettineet, että kun ollaan menossa alaspäin, niin mitä pitäisi tehdä, niin minulla olisi esimerkki: Silloin 90-luvun alussa oli lama, meillä oli valuuttaluottoja ja yhdessä yössä tuli miljoona markkaa velkaa lisää ja muutenkin taloustilanne oli huono, vähän niin kuin nyt tämä valtiontalous tässä, ja kysyttiin, että mitä nyt tehdään. Silloin tehtiin siihen aikaan radikaali päätös: otetaan vähän lisää velkaa ja kohdennetaan se sillä tavalla, että se lähtee tuottamaan. Elikkä se euro, mikä otettiin, laitettiin semmoiseen paikkaan, että se tuotti sen toisen euron, ja sitten sieltä lähti tulemaan se kolmaskin euro ja talous lähti pyörimään. Elikkä semmoinen neuvo hallitukselle, että tämä on se tie, jos tästä halutaan lähteä pois. Kyllä Saksan talous toimii, ei siellä ole mitään ongelmia — tai on siellä nyt ongelmia, mutta ei tämänsuuruisia kuin täällä ja muualla Euroopassa. He laittavat taloutensa pyörimään, ja täällä kannattaisi ottaa pikkusen siitä mallia eikä jääräpäisesti pitää kiinni niistä joistakin saavutetuista eduista, joita kohta ei ole kyllä olemassakaan.

Sitten vielä tuosta yrittämisestä: Kun nyt sanotaan, kun yhteisövero laskee 20 prosenttiin, että yrittäjien on nyt näytettävä ja tultava vastaan tässä asiassa, niin itse asiassa näillä ratkaisuilla, mitä tämä hallitus on tehnyt, se on jo syöty, eivät yrittäjät pysty työllistämään tämän enempää. Ja varmasti on vielä muistissa ne 90-luvun alun laman vaikutukset, mitä silloin tapahtui yrityksille, nimittäin vieläkin osa niistä yrittäjistä on velkavankeina. Elikkä siellä meillä on vaikka minkälaista pääomaa, suomalaista osaamista, mutta se on velkavankeudessa. Me olemme kyllä antamassa anteeksi Etelä-Euroopan velkoja ja kaikkea tuommoista Kyprosta ja muuta ja tukipaketteja sinne, mutta meillä on 90-luvun alussa — ei yrittäjien syytä vaan sen finanssitalouden syytä — jäänyt velkavankeuteen ihmisiä, jotka eivät saa vieläkään niitä velkoja anteeksi. Kyllä minä nyt vähän ihmettelen, että se on tämä meidän sydän hyvin avara tuolla ympäri Eurooppaa, mutta täällä kotimaassa ollaan hyvin tiukkapipoisia.

Sitten tuosta rikkidirektiivistä vielä, kun sitä yritetään nyt näillä rekkojen painojen korotuksilla kompensoida. Ei siitä ole mitään hyötyä. Minä uskon, että ne tiet kestävät ainakin talven aikaan, siellä on 2 metriä routaa, siellä tien alla, ei se mihinkään uppoa, mutta siinä on semmoinen juttu, jos sitä kustannusrakennelmaa katsellaan, että lähes 40 prosenttia menee sen yrittäjän liikevaihdosta polttoaineeseen, 30 prosenttia menee palkkakustannuksiin, ja nyt jos se joutuu investoimaan 350 000—400 000 euroa, silläkö 30 prosentilla se hoitaa sen pääoman ja oman elantonsa? Jos sen päiväliikevaihto on joku 1 500—2 000 euroa, ei varmasti pysty hoitamaan, minä olen takuuvarma. Elikkä nämä kustannukset tulevat todellisuudessa nousemaan teollisuudelle, sahateollisuudelle ja kaikelle tälle. Se on aivan varma asia, ja sen yrittäjän kuitenkin on lähdettävä tähän painorajoituksen nostoon, että se pysyisi edes jollakin tavalla mukana. Kustannukset tulevat tässä tapauksessa vain nousemaan. Paras ratkaisu tässä, arvoisa puhemies, olisi ollut yksi akseli siihen junaan lisää, painorajoitus 68 tonniin. Sillä tavalla kustannukset olisivat pysyneet hallinnassa. Nytkin ajavat nämä puutavararekat ja tämmöiset puoli vuotta vajaatehoisina. Kesäaikaan puu on kuivaa ja siihen tappien väliin ei sovi niin paljon tavaraa, että siitä tulisi täysipainoinen. Tässä yksi ratkaisu.

Sauli Ahvenjärvi /kd:

Arvoisa puhemies! Joudun tässä puheenvuorossani toteamaan, että valtiontalouden kehys vuosille 2014—2017 ei sisällä hyviä uutisia Suomen kehitysyhteistyön kehittymisestä. Olemme sitoutuneet nostamaan kehitysyhteistyön budjetin YK:n suosittelemaan 0,7 prosenttiin bkt:stä. Nyt tämä tavoite näyttää etääntyvän yhä kauemmas. Olemme jäämässä tässä asiassa pahasti jälkeen pohjoismaisista naapureistamme, jotka jo ajat sitten ovat saavuttaneet tuon YK:ssa sovitun tavoitetason.

On totta, että julkinen taloutemme on edelleen pahasti alijäämäinen ja valtionvelan keskimääräinen kasvuvauhti on noin miljoona euroa tunnissa. Mutta tämä velan kasvu ei voi olla veruke sille, että me leikkaamme kehitysapua. Meille velkaantuminen on kuitenkin vapaaehtoinen valinta, mutta niille kaukaisille lähimmäisillemme, joilta puuttuu elämisen perustarpeet ravinnosta ja puhtaasta vedestä lähtien, on avun saaminen tai sitä vaille jääminen elämän ja kuoleman kysymys. Meidän tulisi muuttaa ajattelutapaamme ja ymmärtää, että tuo 0,7 prosenttia bkt:stä ei ole meidän rahamme, vaan se kuuluu maailman hädänalaisille. Kaikki se, mikä kehitysavusta jää alle 0,7 prosentin tason bkt:stä, on pakkolainaa maailman köyhiltä. Olen ennenkin tässä salissa todennut ja totean taas kerran, että tällaista velkaa me emme voi ottaa oman hyvinvointimme rahoittamiseen.

Siitä olen kyllä kehitysapua kritisoivien kanssa yhtä mieltä, että avun kohdistumiseen ja vaikuttavuuteen on kiinnitettävä enemmän huomiota ja sitä tulee jatkuvasti parantaa. Oma havaintoni on, että avun kanavoiminen kohdemaassa mahdollisimman alas ruohonjuuritasolle takaa avun vaikuttavuuden ja sen perillemenon juuri sinne, missä sitä tarvitaan. Sen sijaan suhtaudun esimerkiksi hallitusten väliseen kehitysapuun varauksellisesti. Tehokkaasti ja kevyillä hallintorakenteilla toimivien, asiansa osaavien kansalaisjärjestöjen roolia kehitysyhteistyössä olisi mielestäni vahvistettava.

Arvoisa puhemies! Haluan tässä yhteydessä myös kommentoida edustaja Pirttilahden esille nostamaa ajatusta perintöveron poistamisesta. Olen täsmälleen samaa mieltä siitä, että meidän on syytä selvittää pikaisesti, miten voisimme toteuttaa Suomessa ennakkoperintöjen verovapauden, perintöveron poiston kokonaan tai jonkin muun sellaisen perintöveron remontin, joka edistää laiskojen pääomien siirtymistä nuoremmille sukupolville. Nykyinen perintöverotus ei kannusta omaisuudensiirtoihin vaan toimii turhana esteenä laiskojen omaisuuserien muuttumiselle elinkeinoelämää virkistäväksi kotimaiseksi kysynnäksi, yritystoiminnaksi ja investoinneiksi, jotka tukevat Suomen talouskasvua ja parhaimmillaan luovat lisää kipeästi kaivattuja työpaikkoja.

Satu Haapanen /vihr:

Arvoisa puhemies! Suomi on suurten ja merkittävien luonnonvarojen maa. Taito on saada rikkaudet kestävästi ja myös taloutta hyödyntäen käyttöön. Puu on saatava metsästä teollisuuden käyttöön säännöllisesti, ja puun toimittajan ja kuljetusyrittäjän on luotettava siihen, että puulla on kysyntää energiaksi ja jalostukseen. Maanviljelijöitä tulee kannustaa tuottamaan kotimaista ruokaa, ja tässä täytyy varmistaa, että kunnat ja julkiset yhteisöt hankkivat tätä ruokaa.

Kotimainen energiatuotanto voi olla ilmaston kannalta suotuisaa. Tätä on kuvattu hyvin hallituksen ilmasto- ja energiastrategiassa. Tuulen ja auringon hyödyntäminen ja maatilojen energiaomavaraisuuteen kannustaminen ovat merkittävä lisä uusiutuvan energian lisäämisessä. Bioenergian tuottaminen ja cleantech tuovat toivottuja työpaikkoja, jotka perustuvat kestävälle kasvulle. Sen sijaan turpeen varaan talouden rakentaminen on mielestäni itselle ja koko ihmiskunnalle kuopan kaivamista. Turve, joka tietysti on merkittävä luonnonvara, mutta niin valitettavan saastuttava, se jääköön maahan vastaisuuden varalle, sillä maailma on resursseiltaan rajallinen ja voi olla tarpeen säästää myös tulevaisuuteen joitakin luonnonvarojamme.

Koulutuksesta. Koulutus on yksi esimerkki hyvästä kansallisesta konsensuksesta. Se on kantakuntamme kaiken menestyksen perusta. Äitinä ja opettajana olen kuitenkin huolissani koulutuksemme laadusta. Varhaiskasvatuslakia uudistettaessa on tärkeää paneutua varhaiskasvatuksen pedagogiikkaan eikä vain käsitellä asiaa teknisesti. Pienenä opitaan oppimisen perusteet ja luodaan matemaattisen, kielellisen ja luonnontieteellisen ajattelun perusta. Yksi hyvien oppimistuloksiemme syy on vahva taide- ja taitoaineiden opetus. Ne kehittävät ihmisen luovuutta ja ihmisen persoonallisuutta.

Opettajien tulisi nauttia arvostusta, sillä heillä on vastuullaan tulevien aikuistemme osaaminen. Hallituksen tulisi jyrkästi tuomita kaikki lomauttamiset, jotka kohdistuvat kouluväkeen, sillä tämän laskun maksavat viime kädessä lapset puutteellisella oppimisellaan. Olen iloinen, että hallitus on pyrkinyt turvaamaan perusopetuksen laadun ja parantamaan sitä muun muassa ryhmäkokojen pienentämiseen tarkoitetulla rahalla.

Iloinen olen myös maahanmuuttajanuorille suunnatusta lukioon valmistavasta koulutuksesta. Näistä nuorista kasvaa tulevaisuuteen tekijöitä, joilla on hallussaan monta kieltä ja kokemusta monesta kulttuurista. Pienessä maassa on tärkeää, että kaikki voimavarat tulevat käyttöön.

Positiivista kehyspäätöksessä on myös opintotuen sitominen indeksiin, itsenäisesti asuvien toisen asteen opiskelijoiden vanhempien tulorajojen korotus 30 prosentilla, sitten nämä sähköiset haku- ja valintapalvelut ja jo aiemmin mainittu kotitalousvähennys, joka ei nyt ihan koulutukseen suoraan tule mutta on merkittävä lisä maamme työllistämispyrkimyksissä.

Kaksi huolestuttavaa asiaa kehyspäätöksessä on, ja haluan kiittää edustaja Ahvenjärveä, joka perusteellisesti käsitteli kehitysmäärärahojen leikkaamista. Minäkin olen niistä huolissani. Kehitysyhteistyöllä voidaan lisätä naisten ja tyttöjen koulutusta, vähentää köyhyyttä ja edistää kestävää kehitystä ja sillä lailla vaikuttaa koko pienen maapallomme tulevaisuuden ehtoihin.

Toinen huolestuttava asia on opetus- ja kulttuuritoimeen suunnatut valtionosuuksien indeksikorotusten jäädytykset. Ne kohdistuvat osittain ja vahvasti ammattikorkeakouluihin, jotka ovat jo nyt osallistuneet kymmenillä miljoonilla euroilla säästötalkoisiin opetuspaikkojen lakkauttamisilla ja tällä uudistuksella. Voi olla, että tämä indeksijäädytys on liikaa ammattikorkeille. Tässä yhteydessä haluan muistuttaa, että maakunta, josta tulen, on nuorten maakunta, ja Pohjois-Pohjanmaalla haluamme, että meillä on riittävästi opiskelupaikkoja niin ammatillisella kuin ammattikorkeakoulupuolella vastaisuudessakin.

Tänään on puhuttu paljon yhteiskuntamme henkisestä ilmapiiristä. Tähän teemaan haluan lopettaa puheeni. Se on tärkeää keskustelua. Lasten ja nuorten itsetunnon vahvistamisella saisimme paljon hyvää aikaan. Syyllistämisestä siirtykäämme kannustamiseen, varovaisuudesta rohkeuteen, sisäänpäinkääntyneisyydestä avoimuuteen. Myös medialla on merkittävä osansa yhteiskunnallisen ilmapiirin rakentamisessa positiiviseen tai negatiiviseen suuntaan. Meillä on meidän yhteiskunnassamme paljon hyvää, minkä päälle rakentaa. Toivoisin, että myös tähän ilmapiiriinkin liittyen, ihmisten hyvinvointiin liittyen hallitus näkisi taiteen ja kulttuurin tukemisen merkittävänä kansanterveydellisenä ja taloudellisena asiana. Tiukkoina aikoina ei pidä lähteä tinkimään sivistyksestä, taiteesta tai kulttuurista, ja tähän listaan voin lisätä myös liikunnan.

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Tänään mielestäni tässä salissa on käyty varsin hyvä keskustelu hallituksen kehyspäätöksestä, ja on tärkeätä, että kaikki ne ajatukset, mitä täällä on tuotu esille, pyritään huolellisesti analysoimaan ja katsomaan, miltä osin niillä voitaisiin edistää tämän yhteiskunnan kasvua ja menestystä.

Erityisesti tervehdin ilolla pääministeri Kataisen ehdotusta siitä, että järjestettäisiin alkusyksystä yhteinen foorumi, jossa olisivat sekä hallitusryhmät että oppositio että myöskin työmarkkinajärjestöt, josko tällaisella konsensuksella voitaisiin saada huomattavan paljon aikaan, koska tämä valtakunta tarvitsee nyt yhteistyötä, kumppanuutta.

Mitä tulee valtiovarainvaliokunnan mietintöön, niin sitä on luonnehdittu jossakin puheenvuorossa kriittiseksi. Sanoisin paremminkin, että mietintö on huolestunut. Olemme huolestuneita siitä, mihinkä suuntaan talous tällä hetkellä on menossa, ja kun kehitys on heikentynyt — tälläkin viikolla saadut viimeiset ennusteet ovat huolestuttavia — niin tässä suhteessa olemme pyrkineet osoittamaan niissä ponsissa, joita tuossa mietinnössä on, mitä valiokunnan mielestä pitäisi nyt erityisesti tässä tilanteessa hallituksen tehdä.

Kaiken kaikkiaan täytyy sanoa, että jos me nyt ajattelemme vielä tätä tilannetta, niin silloin kun tämä kehyspäätös hallituksessa tehtiin, arvio talouden kasvusta oli, että viime vuonna talous oli miinuksella, miinus 0,2 prosenttia, tälle vuodelle ennustettiin kasvua 0,4 prosenttia, mutta nyt näyttää siltä, että tämänkin vuoden kasvu on miinusmerkkinen. Hallituksen kehyspäätösennuste vuodelle 2014 oli 1,6 prosentin kasvu, mutta hyvin todennäköistä on, että tuostakin kasvutavoitteesta jäädään. Tämä tietysti merkitsee haasteita tuon tasapainotavoitteen suhteen. Kun hallitus lähti siitä, että niillä toimenpiteillä, joita kehyspäätöksessä on, vuonna 2014 valtionvelka vielä kasvaisi 0,6 prosenttiyksikköä suhteessa bruttokansantuotteeseen, mutta 2015 se kääntyisi laskuun 0,1 prosenttiyksikköä, niin näillä kasvuluvuilla on hyvin mahdollista, että tuohon tavoitteeseen ei päästä ja tältäkin osin tilannetta joudutaan arvioimaan uudestaan.

Mitä ihan vielä tulee velkalukuihin, niin tänä vuonnahan velkaa otetaan lähes 8 miljardia ja ennuste vuodelle 2014 oli kehyspäätöksen mukaan 5 miljardia ja 3,9 miljardia 2015, joten tässä suhteessa täytyy sanoa, että kirittävää on vielä näillä kasvuluvuilla, että näihinkin lukuihin kaiken kaikkiaan päästäisiin.

Kaiken kaikkiaan kaikkein suurin haaste on se, mistä me kasvua saamme, ja täytyy sanoa, että vastaus ei aina voi olla se, kuten poliitikot yleensä sanovat, että laitetaan rahaa sinne ja tänne ja sillä luodaan kasvua. Sillä voidaan tilapäisesti saada joitakin tuloksia aikaan, mutta olennaista on se, että pyritään tekemään sellaista lainsäädäntöä, joka pitää kustannukset alhaisina tässä yhteiskunnassa ja joka pitää huolta siitä, että koko tuotanto tapahtuu tehokkaasti.

Jos käyn vielä lyhyesti valiokunnan ponnet lävitse, niin ensimmäinen ponsi lähtee siitä, että hallituksen pitäisi selkeyttää suunnitelmiaan julkistalouden tasapainottamiseksi keskipitkällä aikavälillä eli neljän viiden vuoden tähtäimellä pitää olla selkeä suunnitelma, miten rakenteita uudistetaan, ja siellä on tietysti työn tarjonta, työurien pidentäminen ja sitten kunnallispalvelut, erityisesti niitten tehostaminen, joihinka tuo pitää kohdistaa.

Työllisyysastetta pitää nostaa. Meidän täytyy katsoa, mitkä ovat ne väestöryhmät, joissa työhön osallistuminen on vähäistä, ja ne ovat tietysti nuorimmat ja vanhimmat. Tältä osin pitää pyrkiä pitämään huolta siitä, että työelämään mennään mahdollisimman nopeasti ja sieltä poistutaan niin myöhäisessä vaiheessa kuin suinkin mahdollista. Mutta tärkeätä on kaiken kaikkiaan, että kun tehdään erilaisia toimenpiteitä, myöskin ne tehdään sosiaalisesti vastuullisella tavalla.

Mitä tulee nuorisotakuuseen, se on ehdottomasti tämän hallituksen parhaita oivalluksia, ja tältä osin täytyy sanoa, että pitää jopa mennä tarvittaessa niin pitkälle, että jos nuori välttämättä ei halua ottaa työtä vastaan, niin hänet pakotetaan ottamaan sitä työtä vastaan, koska kaikkein kalleinta tälle yhteiskunnalle on sellainen nuori, joka syrjäytyy ja ongelmaistuu ja menettää terveytensä, ja tärkeätä on se, että jokainen nuori kävisi säännöllisesti joka päivä ainakin jonkin aikaa työssä tai senkaltaisessa toiminnassa.

Myöskin tärkeätä on se, että kun kunta- ja sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistus tehdään, niin siinä yhteydessä huolellisesti arvioidaan uudistuksen taloudelliset vaikutukset ja kaikkien toimenpiteitten osalta, mitä uudistuksessa tehdään, analyyttisesti käydään lävitse, mitä tämä merkitsee, voidaanko turvata palveluitten saatavuus, mitä se merkitsee kustannuksille ja voidaanko tosiaan käyttää uutta teknologiaa tai palveluita yhdistämällä pitää huolta siitä, että tuottavuus kasvaa.

Olennaista on se, että kun nyt tehdään selvitystä eläkejärjestelmän uudistamisesta, niin vuoden 2014 kehysriihessä hallitus arvioi, mitä pitää tehdä. Olisi hyvä, että tämän eduskunnan aikana voitaisiin tehdä jo eläkeikääkin koskevia päätöksiä, mutta jos se ei ole mahdollista, ainakin luotaisiin sille edellytykset. Kun seuraava hallitus aloittaa työnsä, niin välittömästi siihen hallitusohjelmaan voitaisiin kirjata tuo uusi eläköitymistavoite ja pyrkiä tältä osin pitämään huolta siitä, että se voitaisiin mahdollisimman nopeasti saada kaiken kaikkiaan täytäntöön.

Arvoisa puhemies! Lopuksi haluan vain todeta sen, että kokoomuskin tarjoaa hyvin usein erilaisia verovähennyksiä ratkaisuina erilaisiin ongelmiin. Sanon tässä tilanteessa: verovähennyksistä voi olla joskus hyötyä, mutta tärkeämpi on laaja veropohja, alhainen verokanta, ja pyritään välttämään niitä verovähennyksiä, koska välttämättä niiden tehokkuus ei ole kovin hyvä.

Heikki Autto /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tuossa edellä valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja, edustaja Sasi kävi niin hyvin läpi tätä valiokunnan lausumaehdotusta eduskunnan kannanotoksi, että uskon, että selviän alle 5 minuutissa. Haluan kuitenkin tähdentää tätä, minkä edustaja Sasikin otti hyvin esille, että nuorisotyöttömyys on kansakunnan kohtalonkysymyksiä tässä ajassa, ja siksi nuorisotakuu sinänsä on hallituksen tärkeimpiä ohjelmia toteutettavaksi.

Valtiovarainvaliokunta ehdottaa täällä eduskunnan kannanotoksi, että suhdanne- ja työllisyyskehityksen niin vaatiessa hallituksella on oltava valmiutta lisätä nuorisotakuun toteuttamiseen suunnattuja voimavaroja. Aivan varmasti näin, mutta kyllä tietyssä pisteessä täytyy sitten alkaa myös miettiä sitä, että työmarkkinoilla tarvitaan todellista rakenteellista uudistamista, koska pelkästään uutta rahaa tähän järjestelmään kaatamalla emme pysty saamaan työmarkkinoita sellaiseen kuntoon, että nuoret pääsevät pois tästä työttömyyden ja syrjäytymisen kierteestä, johon valitettavasti tällä hetkellä liian korkealle nostettu työllistämisen kynnys heitä ajaa.

Arvoisa puhemies! Kun tässä on vielä hetki aikaa, niin ottaisin kantaa tuohon edustaja Haapasen aiempaan puheeseen. Hänellä oli paljon hyviä asioita puheenvuorossaan, ja suurimpaan osaan niistä voin täysin yhtyä, mutta edelleen kyllä peräänkuuluttaisin tätä, että kun me nyt velkaannumme tätä vauhtia, mitä velkaannumme, niin kun vaaditaan sitten lisää tukea näille energiantuotantomuodoille, jotka eivät itsessään ole taloudellisesti kestäviä, ja samaan aikaan sitten hallitus on omassa ohjelmassaan sitoutunut siihen, että niitä energiantuotantomuotoja — ydinvoima, vesivoima, turve, jotka olisivat kotimaisia, puhtaita, päästöttömiä energialähteitä — ei voi lisätä eikä hyödyntää, niin kyllä tämä on kestämätön tie. Meidän täytyy oikeasti uskaltaa myös muuttaa politiikkaa silloin, kun aika muuttuu niin vaikeaksi kuin aika nyt on.

Esko Kiviranta /kesk:

Arvoisa puhemies! Lupasin tässä toisessa puheenvuorossani keskittyä muutamiin veronäkökulmiin. Ensinnäkin tämä hallituksen kehyspäätöksensä yhteydessä suorittama verosekoilu teki tällaiselle tavalliselle rivikansanedustajalle täysin selväksi sen, että keskeiset ministerit eivät olleet tällaisessa asiassa kartalla. Tietysti tämä panee epäilemään, ovatko he sitten kaikissa muissakaan suurissa asioissa ollenkaan kartalla. Mutta se tästä.

Minähän olen yrittäjien suuri ystävä, mutta haluan kuitenkin sanoa sen, että tätä yhteisö- ja osinkoverouudistusta julkisuudessa käsitellään vähän siihen tyyliin kuin tässä olisi jostain yritysten kustannusten alentamisesta kysymys. Kysymyshän on voitonjaon verotuksen keventämisestä, yhteisöveron alentamisesta, ja sitten toiseksi osinkoverotuksen keventämisestä listaamattomissa osakeyhtiöissä, mikä merkitsee sitä, että rahojen pois ottaminen yrityksestä helpottuu osinkojen jakamisena. Tästähän tässä on kysymys. Voi tietysti kysyä, onko tämä tällaisena aikana erityisen järkevää politiikkaa. Kannustaako se nyt sitten panemaan rahaa investointeihin, vai kannustaako se paremminkin ottamaan rahaa pois yrityksestä?

Tämä hallitus keskittyy aika yksipuolisesti osakeyhtiömuotoisten yritysten verohelpotuksiin. Sen sijaan yksityiset elinkeinonharjoittajat, henkilöyhtiöitten osakkaat ja maa- ja metsätalouden harjoittajat unohdetaan. Tai ei heitä oikeastaan unohdeta. Heidän pääomatuloveroprosenttiaan on nostettu ja pääomatuloverotus on saatettu progressiiviseksi, ja tätä menoa pääomatuloveroprosentti ilmeisesti on kohta 32. Näitä kolmea yrittäjäryhmää koskee ansiotulon osalta myöskin nämä indeksi- ja hintatason jäädytykset ansiotuloverotuksessa, joten sitäkin kautta tapahtuu kiristymistä, niin kuin tietysti kaikilla ansiotulon saajilla tänä ja ensi vuonna.

Tämä hallituksen farssin piirteitä saaneen osinkoverouudistuksen kakkosmallikin on rakennettu niin, että se suosii osakeyhtiöiden niitä osakkaita, joilla on hyvin korkea nettovarallisuus, ja heikentää niiden asemaa, joiden osakaskohtainen nettovarallisuus jää alle yhden miljoonan euron. Nykyisen lain mukaan suurin nettovarallisuuden tuoma osinkoverolievennys saavutetaan listaamattomassa osakeyhtiössä noin 667 000 euron kohdalla, hallituksen valmistelemassa mallissa 1 875 000 euron kohdalla. Tätä ei ole tässä salissa taidettu todeta, joten tulkoon sekin nyt todetuksi.

Jotain pitäisi tehdä myöskin yksityisten elinkeinonharjoittajien, henkilöyhtiöiden osakkaiden ja maatalouden harjoittajien verotuksen keventämiseksi. Nythän tässä ei oikeastaan ole enää mitään älyllisiä estoja esittää mitä tahansa, kaikkea voi esittää, koska tämä osinkoverouudistus nyt merkitsee sitä, että vaikkei ole lainkaan osakaskohtaista nettovarallisuutta, niin silti osinkotulo käsitellään pääomatulona. Kun kaikki logiikka tässä näyttää nyt olevan tarpeetonta, niin minusta aivan hyvin voitaisiin säätää niin, että yksityisten elinkeinonharjoittajien, maatalouden harjoittajien ja henkilöyhtiöitten osakkaitten pääomatulo verotettaisiin esimerkiksi 85-prosenttisesti ja loppu olisi verovapaata. Näin voitaisiin pääomatuloverotusta lieventää myöskin näillä ryhmillä. Tuo 85:hän on nyt tuttu luku tämän uudistuksen tiimoilta, niin että se on helppo omaksua tässäkin salissa.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Ihan muutama asia.

Suomalainen yhteiskunta rakentuu työstä. Sen me olemme varmaan täällä kuulleet useita ja monia kertoja, ja siitä me olemme varmasti kaikki yhtä mieltä.

Toinen asia, josta me olemme varmaan kaikki yhtä mieltä, on, että jokaisella kansalaisella on oltava oikeus tehdä työtä ja hänellä tulee olla myös oikeus ansaita päivittäinen elantonsa itse omalla työllään ja sitä kautta turvata niin itsensä kuin perheensä päivittäinen arki. Meillä on kuitenkin erilaisia erityisryhmiä, jotka tarvitsevat tähän vahvempaa tukea kuin jotkut muut, ja tästä syystä on erittäin tärkeää, että hallitus panostaa muun muassa nuorisotakuuseen, nuorten työllistämiseen, heidän koulutusmahdollisuuksiinsa ja valmentaa heitä myös työelämään.

On myös tärkeää, että ikääntyneiden mahdollisuuksia jatkaa työelämässä parannetaan. Myönteistä tässä on ollut nimenomaan se, että tällä hetkellä voidaan sanoa, että ikääntyneitten ihmisten työllisyysaste on kehittynyt myönteisesti, ja tätä työtä pitää myös jatkaa.

On myös erittäin tärkeää, että kun hallitus on nyt omalla työllään halunnut rakentaa osatyökykyisille omat ohjelmamallinsa, niin nämä mallit myös tulevat käytäntöön elikkä hallitus myös panostaa osatyökykyisten ihmisten mahdollisuuteen olla työelämässä. Tämä tulee tarkoittamaan sitä, että meidän pitää pystyä myös rakentamaan semmoisia työelämäpaikkoja ja työolosuhteita, joissa osatyökykyiset pystyvät aidosti olemaan töissä. Ja kun me tiedämme, että tällä hetkellä taloudellinen tilanne yhteiskunnassa on erittäin vaikea, niin tämä on haastavaa mutta tarvitsee meiltä myös lisää panostuksia.

Vuoden alussa voimaan tulleen nuorten yhteiskuntatakuun tavoitteena on saada jokainen nuori osalliseksi yhteiskuntaan koulutuksen ja työn kautta. Nuorisotakuu on paitsi oikeudenmukaisuusteko myös hyvää talouspolitiikkaa. Se on erittäin kunnianhimoinen hanke, jolla taistellaan syrjäytymistä vastaan. Ongelmana tässä hankkeessa kuitenkin on se, että me emme ole pystyneet saavuttamaan niitä nuoria, jotka tarvitsisivat esimerkiksi erilaisia sosiaali- ja terveydenhuollon tukimuotoja ja -malleja. Tästä syystä meidän on lähdettävä kehittämään nuorten yhteiskuntatakuuta laajemmalti, ei ainoastaan työllisyyden näkökulmasta tai koulutuksen näkökulmasta, vaan meidän pitää löytää ne 50 000 nuorta, jotka ovat tämän yhteiskuntatakuun parissa, jotka tarvitsevat myös sitten erillistä ja vahvempaa tukea selviytyäkseen elämässä eteenpäin.

Nuorten ja opiskelijoiden kannalta myönteinen asia on myös se, että opintotuki sidotaan indeksiin 1.8.2014.

Toinen asia, josta olen erittäin tyytyväinen, on itsenäisesti asuvien 18—19-vuotiaiden toisen asteen opiskelijoiden vanhempien tulorajojen korottaminen 30 prosentilla. Tämä on oikeansuuntainen päätös. Tulevaisuudessa vanhempien tulojen vaikutus pitää kuitenkin poistaa kokonaan. Tämä on opiskelijoiden yhdenvertaisuuden kannalta epäoikeudenmukaista. Ei voi olla niin, että samanikäiset nuoret opiskelijat ovat eriarvoisessa asemassa riippuen siitä, missä he opiskelevat.

Arvoisa herra puhemies! Me tiedämme, että kunnat ovat suurten kysymysten äärellä. Kuntien lakisääteisten tehtävien vähentämiseen tähtäävä toimintaohjelma on rakennettu. Minun mielestäni on tärkeää, että tehtäviä käydään läpi ja etenkin kuntien hallinnollisia menettelyjä kevennetään. Kuitenkin silloin, jos aiotaan heikentää ihmisten peruspalveluita tai leikata subjektiivisia oikeuksia, ollaan väärillä jäljillä. Siksi on tärkeää, että miljardin euron vähennys kuntien menoihin pidetään tavoitteena. Mutta siihen ei voi sitoa meidän käsiämme tiukasti silloin, jos se tarkoittaa käytännössä peruspalveluiden, etenkin sosiaali- ja terveydenhuollon tai varhaiskasvatuksen ja opetuksen, heikentämistä. Kuntien talouden tasapainottaminen ja palveluiden turvaaminen kaikille kuntalaisille on meidän kaikkien ydinkysymys.

Teuvo  Hakkarainen  /ps:

Arvoisa puhemies! Täytyy vielä jatkaa vähän.

Minä olen täysin samaa mieltä, niin kuin edustaja Sasi sanoi, että kustannustaso pitää saada alhaiseksi, jos täällä meinataan, että teollisuutta on. Mutta kun pikkusen seuraa tuota tilannetta, tuloratkaisut ja muut, niin valtiontaloudesta tehdään niin kuin semmoinen horoskooppi ja sen päälle rakennetaan kaikki. Näiden pitäisi olla semmoisia, että ei kahden vuoden jaksoissa eikä neljän vuoden jaksoissa, vaan että siinä on semmoinen liikkumavara, miten tuo maailmantalous heittelee ja meidän oma talous.

Sitten vielä sen verran tuosta turvetuotannosta esimerkiksi meillä Suomessa, että siellä on valtavat mahdollisuudet, samanlaiset kuin Norjalla on öljyssä. Mutta jos tämä hallitus olisi Norjassa, ei olisi öljyntuotantoa siellä eikä hiihtäjiä, siellä paimennettaisiin suurin piirtein koppakuoriaisia, ja se olisi tärkeintä hommaa sille touhulle. Mutta ne ovat nähneet, että täällä otetaan eurot pois, kun laitetaan tuotantoon luonnonvarat, mitä siellä on.

Jos siitä puhutaan, että turvetuotanto ei ole ympäristöystävällistä, olihan meillä aikanaan paperitehtaita, sellutehtaita, ja ne saastuttivat tätä luontoa, mutta tällä hetkellä ne ovat varmasti täysin puhtaita ja ei tule minkäänlaisia päästöjä. Meillä on olemassa teknologia myöskin tuohon turvetuotantoon, ja siitä saadaan semmoiset tulot, että... Meillä oli esitelmä ryhmässä, ja varmaan muissakin ryhmissä on käynyt turvetuotannon puolelta yksi asiantuntija, joka sanoi, että meillä on niin suuret luonnonvarat, että vaihtotase saadaan plussalle jo pelkästään tällä. Ei ole muusta kysymys kuin siitä, että tässä salissa tehdään semmoisia päätöksiä, että saadaan nämä luonnonvarat käyttöön, mitä meillä on, mutta puhtaasti. Ei kannata sitä historiaa, mitä meillä on joskus tehty virheitä, kantaa tähän, että ei voida tehdä enää niin. Kyllä meillä nykyteknologialla onnistuu varmasti valjastaa turvetuotanto semmoiseksi, että saadaan kakkua jaettavaksi.

Sitten vielä sen verran tuosta koulutuksesta, että me nyt laitamme koulutukseen rahaa ja puhumme kaikesta, että sillä saadaan tänne hyvinvointia. No, se on näin, mutta on paljon semmoisia tilanteita, että mennään paikasta A, siirrytään paikkaan B. Otan esimerkin. Monitoimikoneen kuljettajan kouluttaminen maksaa suurin piirtein melkein yhtä paljon kuin hävittäjälentäjän. Ne koneet joudutaan uusimaan ja päivittämään jatkuvasti, ja ne ovat kalliita. Kaveri käy sen kurssin, puoli vuotta, vuoden, siirtyy seuraavalle kurssille. Miksi tätä rahaa ei kohdenneta yritykseen? Ei tarvitse sitä edes niin paljon kuin sinne kouluun menee rahaa, vaan sitä rahaa kohdennetaan siihen yritykseen, joka ottaa sen työntekijän ja kouluttaa sen vähän niin kuin kisällikoulutuksessa, ja se varmasti työllistyy sen jälkeen ja siitä tulee ammattimies eikä semmoinen ammattiopiskelija, joka kiertää koululaitoksesta toiseen.

Elikkä tämmöisiin käytännön asioihin kannattaa perehtyä. Jos haluatte neuvoja, niin minä voin niitä kyllä antaa mielelläni.

Peter Östman /kd:

Arvoisa herra puhemies! Kehyspäätöksen painotukset kohdistuvat julkisen talouden vakauden ohella muun muassa kasvuun ja työllisyyteen sekä Suomen kilpailukyvyn edistämiseen. Olemme tänään kuulleet paljon hyviä ja rakentavia puheenvuoroja. Minusta on hyvä, että sekä hallitus- että oppositiopuolueet ovat löytäneet yhteisen tilannenäkemyksen: Suomi on tienhaarassa. Meidän on valittava joko näivettymisen tie tai rohkean uudistumisen tie.

Arvoisa puhemies! Täällä on puhuttu paljon työn ja työnteon merkityksestä. Tarvitsemme uusia kasvualoja. Suomalaisen hyvinvoinnin turvaamiseen on vain yksi ratkaisu: työn tekeminen. Tarvitsemme lisää työpaikkoja, mutta kun tiedämme, että julkisen sektorin rahoitustilanne on erittäin tiukilla nyt ja lähitulevaisuudessa, meidän on suunnattava katseemme ja toimenpiteitämme yksityiseen sektoriin. Yksityisen sektorin työpaikkoja toisaalta ei voida synnyttää valtiovallan mahtikäskyillä tai tekohengityksellä. Valtion tehtävä on luoda yrityksille suotuisat toimintaedellytykset ja järjestää puitteet toimivalle kilpailulle. Uusia yksityisen sektorin työpaikkoja kyllä syntyy, kun yritystoiminnan puitteet ovat kunnossa.

Täällä kuultiin edustaja Kivirannan puheenvuorossa, että hän hiukan kyseenalaisti kehysriihen päätökset yritys- ja osinkoverotuksen suhteen. Ihmettelen edustaja Kivirannan puheita siinä mielessä, että koko viime syksyn aikana oppositio ja erityisesti hänen edustamansa puolue keskusta vaati, että hallitus ryhtyy toimiin työllistämisen edistämiseksi. No, nyt kun hallitus on tehnyt uudistuksia, niin ruvetaan jo kritisoimaan. On syytä muistaa, että hallituksen tavoite verouudistukselle oli parantaa yritysten toimintamahdollisuuksia. Tätä varten tarvitaan verojärjestelmä, joka kannustaa kasvuun ja investointeihin.

Moni on kysynyt, niin kuin edustaja Kiviranta, miten alennettu yhteisöverokanta tai alennettu osinkoverokanta parantaa kasvua ja työllistämistä. Vastaus on hyvin yksinkertainen: Yksikään yrittäjä ei voi nostaa suuria osinkotuottoja ilman vahvaa tasetta ja nettovarallisuutta. Suurta nettovarallisuutta ei voi taas rakentaa ilman, että yritys ensin kasvaa, tekee voittoa ja maksaa siitä yhteisöveroa. Vasta tämän jälkeen yrittäjä voi nostaa osan osingosta alhaisemmalla verokannalla.

Arvoisa puhemies! Tätä kannustavaa mekanismia tarvitaan jatkossa, koska ilman kannustinta tuskin löytyy ketään, joka haluaisi kantaa yrittäjyydestä aiheutuvia riskejä. Yrittäjä, joka sijoittaa omaa pääomaa listaamattomaan yritykseen, ottaa paljon suuremman riskin kuin henkilö, joka sijoittaa esimerkiksi kiinteistöihin tai pörssiosakkeisiin. Tästä syystä osinkoverotuksen listaamattomissa yrityksissä tulee olla alhaisempi kuin pörssiyhtiöissä.

Ari Jalonen /ps:

Arvoisa puhemies! Kuntien valtionosuudet ovat jääneet tässä keskustelussa hieman pienenlaiselle roolille, ja tahtoisin nostaa sen esille vielä.

Kunnat tekevät valtaosan niistä toimista, mitä ihmiset tarvitsevat joka päivä, ja kun te leikkaatte kuntien valtionosuuksia, leikkaatte kunnilta, annatte lisää toimintoja ja niin edespäin, niin te leikkaatte suoraan Suomen kansan arjesta. Kuitenkin tämä kokonaisuus, niin kuin edellisessä puheenvuorossani käsittelin sitä, tämä valtion kestävyysvaje, on saatava kuntoon. Se on tehtävä ehdottomasti sen takia, että Suomen luottoluokitus säilyy kolmen A:n luokassa, koska jos se tippuu, niin sitten siitä on vaikea enää nousta. Mutta edelleenkin korostan sitä, että kuntien osuuksia on nostettava ja korjattava. Te leikkaatte suomalaisten arjesta. Älkää enää koskeko kuntien kukkaroon.

Kuitenkin jos katsoo tätä kokonaisuutta, niin väistämättä joutuu tekemään yhden johtopäätöksen: te teette kuntien pakkoliitokset vain sillä, että te ajatte kuntien talouden ahdinkoon. Tämä on aika kylmää peliä vain politiikan tähden. Ihmiset kärsivät, mutta onneksi on olemassa vaihtoehto ja se on perussuomalaisten vaihtoehto. Katsokaa se ehdotus.

Ritva Elomaa /ps:

Arvoisa puhemies! Täällä salissa on tänään puhuttu paljon maataloudesta ja maatalouden ahdingosta. Mielestäni maatalouden alamäki alkoi niihin aikoihin, kun Suomi liittyi EU:hun 1995. Siihen aikaan oli Ahon hallitus ja heti perään Lipposen hallitus, ja kokoomus oli näissä molemmissa. Nämä hallitukset neuvottelivat meille maataloussopimuksen, jossa oli suuria puutteita. Se kostautuu nyt, mutta sille ei nyt enää mitään voi. Nyt pitää katsoa eteenpäin ja panostaa tulevaisuuteen. Gmo-vapaa Suomi, puhdas vesi, metsät, elintarviketurvallisuus huippuluokkaa ja ruokatuotanto, jossa lisä- ja torjunta-aineita käytetään vähän — näillä eväillä luodaan lisää työpaikkoja ja viljelijätkin pysyvät hengissä ja pystyvät siis jatkamaan ammattiaan. Hallitus ja ympäristöministeriö eivät ole toimineet suomalaista maataloutta edistääkseen, ja tähän toivon suurta muutosta parempaan.

Heikki  Autto  /kok:

Arvoisa puhemies! Edustaja Jalonen tässä otti esille kuntien valtionosuuksien kasvun hidastumisen, koska valtiolla ei näinä vuosina ole aikaa niitä kasvattaa sitä vauhtia, mihin ehkä viime vuosina on totuttu, ja totesitte, että se on pois suomalaisten arjesta. Mutta eikö aivan samalla tavalla ole pois suomalaisten arjesta myös kaikista muista toiminnoista leikkaaminen? Tämä on mielestäni vähän epäreilua viitata tällä tavalla, että jostain menokohteesta ei voi leikata. Kun jostain on pakko leikata, niin mielellään kuulisin tietysti sen vaihtoehdon, mikä se on. Ja kun vielä samassa puheenvuorossa sitten arvostellaan voimakkaasti sitä rakenteellista uudistusta, jota hallitus kuntiin ajaa, jotta kunnat pystyisivät niukkenevilla resursseilla huolehtimaan niistä palveluista, joiden me ymmärrämme kuuluvan suomalaiseen ja laajemmin pohjoismaiseen hyvinvointiyhteiskuntaan, niin kyllä mielestäni pitäisi esittää myös oikeasti niitä konkreettisia ehdotuksia eikä vain arvostella hallitusta siitä, että hallitus sentään yrittää sekä saada aikaan tasapainon valtiontalouteen että uudistaa kuntia niin, että kunnat pystyvät tehtävistään myös tulevaisuudessa selviytymään. Selvää on, että tässä vaikeassa taloustilanteessa rahaa ja sitä myötä esimerkiksi kuntien valtionosuuksia ei ole niin paljoa jaettavaksi kuin mihin ehkä viime vuosina on totuttu.

Ari Jalonen /ps:

Arvoisa puhemies! Enpä olisi uskonut, että noin nopeasti edustaja erkanee ihmisten arjesta. Kyllä kuntien toimet ovat niitä, mitä ihmiset käyttävät. Siinä on niin kuin se pääsääntö.

Kun te kysytte, mikä on se meidän vaihtoehtomme, niin se lukee papereissa teidän edessänne. Vastalauseessa on meidän vaihtoehtomme, missä tämäkin asia on korjattu.

Sirpa Paatero /sd:

Arvoisa puhemies! Ihan ensin täytyy korjata, että meillä on käsittelyssä kuntalaki, johonka palataan ensi viikolla ja sitten juhannuksen jälkeen, ja missään siellä ei lue, että tulee pakkoliitoksia. Se, että kuntien palveluita yhdistetään, tehdään isommalla volyymillä, on tiettävästi hyvä ratkaisu siihen, että ihmisten palvelut saadaan turvattua ja kaikille saadaan edes minimipalvelut niihin kuntiin, missä tällä hetkellä niitä ei ole. Valitettavasti 5,2 miljardin sopeutuksessa on jouduttu leikkaamaan monesta kohtaa, näin myöskin kuntien valtionosuuksien kohdalta. Mutta uskon, että kun me saamme valtionosuusuudistuksen tähän samaan saliin ensi keväänä, niin siinä kohtaa pystytään sitten tasapainottamaan eri kuntien välillä uusin kriteerein, mitenkä valtionosuuksia on järkevä jakaa.

Tähän talouden tasapainotukseen olisin kyllä toivonut perussuomalaisilta yleistalousnäkemystä siitä, mitenkä valtion velkaantuminen taitetaan laskuun, koska näillä analyyseillä näyttää siltä, että minkäänlaisia uusia ratkaisuja niihin ei ole esittää, vaan velkaantuminen perussuomalaistenkin mallilla vain lisääntyisi, (Perussuomalaisten ryhmästä: 500 miljoonaa vähemmän!) jopa enemmän kuin näillä hallituksen esityksillä, sillä kaikki ne esitykset... (Välihuuto perussuomalaisten ryhmästä) — Lukee siellä paperissa, mutta analyysejä voidaan tehdä laskemalla myöskin toisin tavoin.

Meillä on varmaan painotuksissa erilaisia näkökulmia, mutta sosialidemokraattien painotus on se, että työtä pitää saada ihmisille enemmän, ja sen takia jo lisäbudjetti tässä kehysten kanssa samaan aikaan käsiteltynä toi lisää työtä niin telakkojen, LNG-terminaalien, Tekesin innovaatio- tai uusien rahoitusmuotojen ynnä muitten avulla.