Jukka Vihriälä /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Nyt on toisessa käsittelyssä hallituksen esitys laiksi Maaseutuvirastosta sekä maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksesta annetun lain muuttamisesta. Tämäkin lainsäädäntö on mielestäni erittäin perusteltu: totta kai se on tärkeää, että Maaseutuvirastosta on päästy sopimukseen, että sellainen pitää perustaa ja tullaan perustamaan. Ennen kaikkea pidän tätä myöskin tämmöisenä tavattoman tärkeänä aluepoliittisena päätöksenä, että tämän uuden, ensiksi Helsinkiin perustettavan Maaseutuviraston siirto vuodesta 2008 alkaen tapahtuisi ja tapahtuu tämän lakiesityksen mukaan Seinäjoelle. On aivan totta se asia varmasti, että näitä virastoja ja yleensä hallintoa pitäisi olla vähemmän, mutta kun me elämme tässä ajassa, niitä tarvitaan Euroopan yhteisessä maatalouspolitiikassa. Jos jokin nyt alueellistamiseen parhaiten sopii, niin kyllähän uuden Maaseutuviraston alueellistamiselle löytyy vahvat perusteet, ja näinhän tässä lakiesityksessäkin tullaan tekemään.

Erityisesti, herra puhemies, haluan todeta sen, että tämä on tavattoman tärkeä asia nimenomaan Etelä-Pohjanmaalle ja sen keskukselle Seinäjoelle, että tällainen virasto sinne aikanaan saadaan. Uskon, että Seinäjoki ja sen ympäristö pystyvät myöskin tämän velvoitteen täyttämään, mikä on tulossa, onhan Etelä-Pohjanmaa maakuntana yksi vahvimpia elintarvikeklustereita myöskin tällä hetkellä ja erittäin voimakkaasti kehittyvä kaupunkikeskus. Tässä on lainaus äskettäin sisäministeriön julkaisemasta Kaupunkiverkko ja kaupunkiseudut 2006 -raportista, jossa todetaan, että Seinäjoki on kasvun moottori Länsi-Suomessa ja voimakkaasti kehittyvä koko maassa. Näinhän on käynyt, ja kun Maaseutuvirasto sinne nyt sitten aikanaan tulee, niin tämä lisää tätä vetovoimaisuutta.

Sopiikin ihmetellä, että tähän lakiesitykseen, jonka hallitus antoi, on liitetty vastalause. Ed. Pertti Hemmilä vastalauseessaan esittää tämän lakiesityksen hylkäämistä. Kun lakiesityksessä ei ole muiden puolueiden edustajien allekirjoituksia, niin sopii kai olettaa, että vain kokoomuksesta — ehkeivät kokoomuksestakaan kovin monet — eräät edustajat ovat valmiita siihen, että tämä pitäisi hylätä. Perusteita on monia, mutta varmasti myöskin keskeinen peruste on se, että se on väärään paikkaan tulossa tämä virasto. Jos se tulisi jonnekin muualle, lähemmäksi Helsinkiä tai Pääkaupunkiseutua tai ehkä Turun seutua, niin se olisi varmaan oikea paikka. Kuvittelisin näin, että ed. Hemmilä ei olisi tätä lakiesitystä hylkäämässä, jos se olisi esimerkiksi Turkuun tai Saloon tulossa, mutta kun se sattuu olemaan tulossa Seinäjoelle, niin on helppo tätä olla hylkäämässä.

Minä haluan tässä yhteydessä kiittää maan hallitusta ja myöskin maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaojaa siitä, että tämä päätös on voitu tehdä, ja ennen kaikkea hallituspuolueita, että tämä on yksimielisesti voitu eteenpäin viedä.

Matti Kauppila /vas:

Arvoisa puhemies! Tässä on kyseessä ilmeisesti suurimman viraston siirtäminen niistä, joita näihin virastopaketteihin kuuluu. Hallituksen esitys perustuu noin 200 virkamiehen sijoittamiseen perustettavaan virastoon, vaikka hallituksen taustaselvityksen eli niin sanotun Tenholan raportin mukaan virkamiehiä pitäisi olla tehtäviä hoitamaan noin 230—250, elikkä tässä jo lähtötilanteessa tulee vähän klappia siinä, mikä on henkilöstömäärä. Muuttohalukkuutta henkilöstöllä ei ole, vaikka ammattiliittojen edustajat valiokunnassa julistivat, että näin on, mutta tällä hetkellä ei kovinkaan monella. Jostakin on minulla tieto, että viisi henkilöä on muuttamassa.

Tämähän merkitsee sitä — hallinnon toimivuuden turvaamiseksi on äärimmäisen tärkeätä, että hallinnon osaaminen säilyy — että ilmeisesti Seinäjoen seudulla on sitten uutta väkeä, ammattitaitoista väkeä, ja keritäänhän sitä vähän kouluttaakin tietysti jatkossa, mutta tämä on aika kova päätös henkilöstölle. Siinä, voi sanoa, tuommoinen lähes 200 ihmistä joutuu etsimään täältä Pääkaupunkiseudulta itselleen aika korkean koulutuksen työpaikkoja, jos vastaavia haetaan. Kun valtiolla on vielä menossa tämä säästökuuri henkilöstön suhteen, niin koko ajan vaikeutuu uusien työpaikkojen löytäminen näille Maaseutuviraston henkilöille. Elikkä siinä mielessä tämä on kova päätös.

Itse kannan huolta henkilöstön työsuhdeturvasta, elikkä tänne lakiin pitäisi nyt sitten saada ja käytännössä semmoisia henkilöstön asemaa turvaavia toimenpiteitä, joilla sitten kaikille löytyy töitä täältä Pääkaupunkiseudulta, jotka eivät ole halukkaita lähtemään Seinäjoelle. Elikkä henkilöstön asema tässä on nyt suurin ongelma yllättäen. On helppo tehdä päätöksiä pienemmistä virastoista, joissa on kymmenkunta henkilöä; se menee aika mukavasti. Mutta tämä on korkean tason ammattitaitoa vaativa virasto, elikkä siellä on käytännössä kymmenen vuotta harjoiteltu tätä EU-byrokratiaa, ja jos yhtäkkiä vaikka puolet porukasta vaihtuu ja kun tiedetään, että henkilöstön motivaatio kouluttaa toisia näihin asioihin ei ole parasta laatua, niin voi olla, että tässä tulee aikamoisia ongelmia maksatuksen suhteen.

Jari Koskinen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Maaseutuvirastolla on pitkä ja monivaiheinen historia. Aikanaan, taisi olla syksyllä 2001, kun edellisen kerran Maaseutuviraston sijoittaminen tuotiin eduskuntaan. Aikanaan se sitten syksyllä 2001 myös vedettiin pois.

Ensimmäisessä käsittelyssä jo kerroin, minkä vuoksi en kannata tätä hallituksen esitystä. Syyt ovat selvät. Ne liittyvät toiminnallisuuteen, ne liittyvät taloudellisuuteen ja ne liittyvät myös henkilöstön asemaan. Tiedän sen verran, kun ed. Hemmilän kanssa tästä asiasta olen monta kertaa puhunut, että myöskään ed. Hemmilän kanta — kun hän nyt ei ole paikalla — ei riipu siitä, mihinkä tämä virasto tulee, vaan myös hänen kantansa johtuu pelkästään muista ja tärkeämmistä syistä.

Arvoisa herra puhemies! Sen johdosta esitän, että tämä hallituksen esitys hylättäisiin.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa herra puhemies! Hallitushan linjasi hallitusohjelmassa jonäitä asioita, että pitää tehdä tämmöisiä alueellistamispäätöksiä. Minusta tässä on yksi semmoinen, joka on iso päätös. Kyse on vaan siitä, millä tavalla tämä toteutetaan. Tässä kieltämättä tulevat esiin ne asiat, mitkä tässä ovat nousseet pinnalle: millä tavalla henkilöstön asema turvataan ja miten niille nimenomaan, jotka jäävät tänne Pääkaupunkiseudulle, turvataan työpaikka. Siitähän on olemassa valtioneuvoston periaatepäätös, joka lähtee siitä näkökulmasta, että etsitään tässä työssäkäyntialueella näille ihmisille vastaavanoloista työtä. Mutta kun tiedetään kuitenkin, jotta nämä ihmiset ovat määrättyjä spesiaali-ihmisiä, tuntevat hyvin tarkkaan jotkut asiat, niin se tietysti vaatii uudelleenkoulutusta, ja semmoiselle määrälle työn löytäminen voi olla tietysti vaikeaa. Yksi mahdollisuus on, että tämä toteutetaan, niin kuin ilmeisesti tämä periaatepäätös kuuluu, samalla tavalla kuin Tielaitoksella. Siellä maksetaan kotiin palkkaa, mutta onko sekään hirveän viisasta? Se on kysymysmerkki sinällään.

Erityisesti minä kannan huolta tämän porukan osalta, ketkä siellä ovat töissä, tästä ikääntyneestä porukasta, jotka ovat jo viidenkympin päälle. Se tiedetään, jotta kuitenkin juuret on jo aika syvällä tässä asfaltissa täällä Helsingissä, jotta ei enää Seinäjoelle varmasti halukkuutta löydy. On lapset, lapsenlapset täällä ja kaikki, kodit olemassa. Sen takia minusta tässä pitäisi kuitenkin katsoa, jottei semmoisia pakkopäätöksiä pyrittäisi tekemään missään tapauksessa, ja ei tähän kyllä sisällykään sen oloista. Pyritään ensittäin löytämään vapaaehtoiset ja sitten tietysti löytämään ihmisille työpaikat.

Niin kuin tässä edellä taisi ed. Kauppila todeta, siirtohalukkuutta ainakaan silloin luottamushenkilöiden osalta, kun kuultiin, siellä ei ole hirveän paljon ollut. Siellähän väitettiin sitten joidenkin asiantuntijoiden suusta, jotta sitä muuttohalukkuutta tietysti tulee sitten enemmän ja mahdollisesti löytyy, kun tosi tulee eteen, mutta toivon mukaan näin on sitten. Siihen on luottaminen.

Mutta miten on se toimivuuskysymys, kun kuitenkin tässä on vaikka tukien maksatus? Se politiikka, mikä siinä on opittu, on pitkän tien tulos. Jos Seinäjoelle tämä siirretään kuitenkin nopeassa aikataulussa ja jos sinne näitä entisiä työntekijöitä ei siirry, niin kysehän on siitä, jotta epäilen kyllä vahvasti, voidaanko nämä kaikki hoitaa yhtä hyvin ja tehokkaasti ja voidaanko se tieto siirtää, koska se on vuosien työn tulos, että nämä ihmiset, jotka ovat ammatti-ihmisiä siellä, tuntevat nippelit ja nappelit koko EU-kauden ajalta, niin että todennäköisesti niitä ihmisiä kyllä tarvittaisiin tässä.

Itse ajattelin jopa silloin ja käytin puheenvuoronkin siinä vaiheessa, kun tätä käsiteltiin, siitä, eikö tässä olisi ollut mahdollisuus jollakin tavalla saada semmoista, jotta etätyönä olisi tätä tehty sillä tavalla, jotta olisi tehty samoin kuin noiden palvelukeskusten kohdalla, joita on perustettu maahan. Muun muassa sisäasiainministeriön palvelukeskus on Joensuussa, ja siinähän se siirtymävaihe on aika pitkä. Elikkä siellä on porukkaa siirtynyt ja sitten työskennellään myös toisessa työpisteessä vähän muualla, ja pikkuhiljaa se systeemi siirtyy sinne ja otetaan uusia työntekijöitä, kun entiset eivät ole valmiit siirtymään.

Miksei tässäkin voitaisi nyt toteuttaa sitä näin, jotta ei vaaranneta sitä toimivuutta ja maksatuksia, sillä tavalla, jotta se vanhempi porukka on mahdollisesti täällä Helsingissä töissä ja etätyönä tehdään ja sitä mukaa siirrytään, kun se ammattitaito kehittyy, ja voidaan hoitaa kaikki nämä asiat niin kuin kuuluukin? Sinällään se ei itse tämän perusfilosofian olemusta vastaan ole, ja se siirto tulisi tapahtumaan joka tapauksessa sinne Seinäjoelle. Itse tälle ajatukselle en pane hanttiin, mutta miten tätä toteutetaan sitten, jotta homma toimii, siinä ministeri voisi vielä ja joutuukin katsomaan, millä tavalla tämä toteutetaan.

Sitä vaan ihmettelin, ja toivon mukaan kokoomuksessa nyt ei hirveän laajasti ole sitä näköalaa, jotta ei olisi tämmöistä sijainninohjausta ja näitä erinäköisiä toimintoja ei voisi siirtää muualle ollenkaan. Vai onko kokoomus nyt siirtynyt sille linjalle, että kaiken pitää olla Pääkaupunkiseudulla ja maaseutu pitää ja syrjemmät seudut tappaa kokonaan, en tiedä. Toivon mukaan ei näin.

Lasse Virén /kok:

Arvoisa puhemies! Olen ollut itsekin valiokunnassa kuulemassa näitä miltei kaikkia asiantuntijoita, ja asia on varmasti ihan hyväkin, mutta henkilöstön asia, niin kuin tuli näissä edellisissä puheenvuoroissa, on jäänyt aika vajavaiseksi, ja koska henkilöstö tuntuu vastustavan sitä siirtoa, niin sitä olisi tämän Pelttarin esityksen pohjalta vielä pitänyt jonkun verran tutkia ja katsoa, mihin se virasto menee sitten, kun se Helsinkiin nyt perustetaan ja sitten siirretään asteittain ehkä Seinäjoelle. Mutta kun esimerkiksi Rautatievirastoa oltiin siirtämässä Kouvolaan ja kun henkilöstö sanoi, että ei Kouvolaan, niin se jäi tänne Helsinkiin, ja tässä nyt varmasti on vähän samanlaista asiaa.

Kannatan ed. Jari Koskisen tekemää hylkäysehdotusta, koska täällä edellisissäkin puheenvuoroissa ja edellisissä asioissa tuli ilmi, että hallitukselta tulee huonoja esityksiä, ja tämä on yksi niistä.

Jukka Vihriälä /kesk:

Herra puhemies! Ymmärrän täysin hyvin, miten vaikea tällaisessa tilanteessa on henkilöstön aseman ja asian hoitaminen, mutta minä voin uskoa, että tätä asiaa varmasti parhaalla mahdollisella tavalla on yritetty hoitaa ja yritetään hoitaa tästä eteenpäin. Myös Seinäjoen kaupunki on tekemässä kaikkensa, jotta se voi helpottaa henkilöstön siirtymistä ja niitä ongelmia, mitä tässä on syntymässä.

Mutta sitten, herra puhemies, siihen, että myöskin ed. Jari Koskinen täällä esitti tämän lain hylkäämistä, jota nyt sitten ed. Virén kannatti, kyllä todella voi tässä ääneen sen vahvasti todeta, että tämä onkin nähtävästi kokoomuksen selkeämpi linja myöskin yleistä aluepolitiikkaa vastaan ja ennen kaikkea sen puolesta, että kaiken pitäisi pysyä täällä Pääkaupunkiseudulla eikä toimintoja voisi maakuntiin hajasijoittaa. Olenkin siitä tyytyväinen, että nyt nimenomaan tämän niin sanotun punamultahallituksen aikana sosialidemokraattien, keskustan ja Rkp:n yhteistyöllä on voitu tämä yksimielinen esitys tehdä ja viedä eteenpäin.

Myönnän avoimesti, että tähän henkilöstöön liittyvät nämä vaikeudet. En missään tapauksessa sitä kiistä. Me tiedämme, että näin on ollut kaikissa näissä ratkaisuissa, mitä on tehty, kyllähän se niin oli Rautatieviraston kohdaltakin. Ratkaisu oli siinäkin varmasti myöskin poliittinen. Siinä otettiin huomioon näitä näkökohtia, mutta vaan toiseen suuntaan kuin tässä esityksessä on nyt käynyt. Olen yllättänyt siitä, jos kokoomuksessa onkin kovempaa vastustusta ja kannatusta nimenomaan tämän hylkäämiselle.

Matti Kauppila /vas:

Arvoisa puhemies! Tämä budjettikysymys tässä on mielenkiintoinen. Tietääkö ed. Vihriälä siitä? Mutta henkilöstön taholta väitetään, että tämä on selvästi alibudjetoitu elikä on vaan tuiskaistu jotkut luvut nytten. Kun tässä tulee väkisten nyt sitten, vaikka sitä etätyötä kuinka hyödynnetään, tuplamiehitystä aika paljon, niin mistä ne rahat otetaan, kun meillä on kehyspäätökset budjetissa? Jos esimerkiksi kustannukset tulevat vuoden verran maksamaan kaksinkertaisesti, niin onko se sitten jostakin muualta pois, esimerkiksi niin että te-keskusten maaseutuosastot tyhjennetään Seinäjoelle, vai kuinka?

Rauno Kettunen /kesk:

Arvoisa puhemies! Ymmärrän toki henkilöstön huolen, ja kipeä asia voi olla, jos työpaikka siirtyy uuteen paikkaan, mutta kyllä tässä keskustelussa jossain määrin hurskastelua nyt on, jos pääsyy vastustaa viraston siirtämistä on se, miten tänne Pääkaupunkiin jääville, jotka eivät halua siirtyä viraston mukana, löytyy töitä. Tässä virastossa nyt työskentelevät ovat, tiedän, koulutettuja, päteviä ihmisiä, ja heillä jos kenellä on mahdollisuus löytää Pääkaupunkiseudulta työtä. Aivan erilaista, todella vaikeaa, olisi löytää uusia työpaikkoja, jos kyseessä olisi yrityksen tai teollisuuslaitoksen lakkauttaminen tuolla maakunnassa, vaikkapa Pohjois-Karjalassa.

Kyllä yhdyn siihen näkemykseen, mistä ed. Jukka Vihriälä sanoi, että lain hylkäämistä esittävillä taitaa pääperuste olla, että virasto ei ole tulossa kotimaakuntaan. Päätöksiä pitää pystyä tekemään. Mitään virastoja ei pystyttäisi alueellistamaan, jos päätökset tehdään pelkästään nykyistä henkilöstöä kuulemalla tai nykyisen henkilöstön toiveiden mukaan.

Seinäjoki on aivan hyvä paikka tälle Maaseutuvirastolle.

Jari Koskinen /kok:

Herra puhemies! Minä vastaan ed. Vihriälälle, ettei jää väärää kuvaa. Edellisessä hallituksessa, jossa kokoomus oli mukana, jota silloinen pääministeri, nykyinen puhemies Paavo Lipponen veti, kokoomus oli tekemässä useita alueellistamisratkaisuja. Ed. Vihriälä varmaan hyvin muistaa monia ratkaisuja, mitä oli. Tässä on nyt kysymys siitä, että kun aikanaan asetettiin selvitysmies miettimään kolmen kaupungin välillä, jotka olivat Pori, Seinäjoki ja Lahti, niissä kaikissa selvityksissä ylivoimaisesti paras sijaintivaihtoehto oli Lahti. Vaikka se ei olisi Lahti, vaikka se olisi joku muukin, joka olisi ollut toiminnallisesti ja taloudellisesti ja henkilöstön kannalta parempi vaihtoehto, niin kannattaisin sitä verrattuna Seinäjokeen.

Niin kuin täällä ed. Kauppila totesi, tämä Seinäjoki-ratkaisu tulee maksamaan miljoonia rahaa, sen toiminta ei ole ollenkaan varmaa, miten se lähtee toimimaan, se voi aiheuttaa jopa ongelmia maataloustukien maksatuksessa. Se kolmas argumentti on se, että kun henkilöstön ei ole pakko siirtyä yhtään mihinkään, niin sitä ei myöskään sinne Seinäjoelle siirretä. Jos se valittu paikkakunta olisi lähempänä Pääkaupunkiseutua, se olisi turvannut sen, että henkilöstö olisi voinut valita vapaammin sen, lähteekö uuteen virastoon vai jääkö tänne Pääkaupunkiseudulle, ja sitä kautta tämä toimintakin olisi lähtenyt paremmin liikkeelle. Tässä ovat ne perusteet, minkä takia olen esittänyt hylkäystä: taloudellisuus, toiminnallisuus ja henkilöstövaikutukset.

Seppo Lahtela /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tämä tietysti olisi vähän pidemmänkin puheen aihe ja kestäisi enemmänkin arvostelua, mutta käsittelen tätä nyt vähän silkkihansikkain tavallaan, kun tämä liittyy isompiin asioihin.

Valiokunta toteaa mietinnössään: "Valiokunta korostaa, että Maaseutuviraston perustaminen ja alueellistaminen asettavat suuria haasteita myös poliittisen päätöksenteon ja toimeenpanon väliselle vuorovaikutukselle." Toivon, että tämä vuorovaikutus toteutuu ja onnistuu niin, ettei siitä synny sellaista tilannetta, missä tämä vuorovaikutus jää yksipuoliseksi, niin kuin täällä on muutamissa puheenvuoroissa otettu kantaa siihen, että rahat eivät ole riittävät, niitä ei ole riittävästi olemassa. Ed. Hemmilän vastalauseessa sanotaan: "Pelkona on, että loppujen lopuksi uuden hallinnontason syntymisen kustannukset maksatettaisiin viljelijöillä." Minusta se on se oleellinen kysymys, ettei niitä ainakaan sieltä viedä, niin että tämä viljelijäkunta siinä köyhässä asemassaan ja asennossaan joutuu entistä enemmän maksamaan näitä hallintokuluja.

Ja kun täällä on viitattu Rautatieviraston perustamiseen Kouvolaan, minne se olisi ainutlaatuisesti oikein ollut perustaakin, minne olisi voinut inhimillisesti Helsingistäkin matkustaa, kulkea edestakaisin, se ei vaan käynyt eikä syntynyt, vaikka hallituksen enemmistö oli sen takana, että sen oikea paikka olisi ollut Kouvola. Niin vaan tämän esittelevän ministerin mielipiteen mukaan päätettiin, ettei se olekaan Kouvola vaan Helsinki. Sen pohjalta siinä tehtiin selkeästi virheratkaisu tätä alueellistamista ajatellen.

Luulisi niin, että kyllä tästä joku myönteinen piirre pitää löytää, ja tämä taitaa olla ainut voitto, minkä keskustapuolue on hallituksessa ollessaan aikaan saanut.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Kauppilalle voisi todeta, että kun homma laitetaan liikkeelle, sehän pitää toteuttaa ja siihen pitää rahoitus löytää. Metla on oikeastaan hyvä esimerkki. Joensuuhunhan sijoitettiin Metla pääasiallisesti, ei ihan kokonaan, ja siinäkin aika isot rahan puutteet ilmeni heti siinä alussa kalustojen osalta ja monen muun asian osalta, mutta kyllä silloin ainakin Lipposen hallituksen aikaan vaan rahat siihen etsittiin. Taisi olla jopa yli puoli miljoonaa, kun jonakin vuonna puuttui rahnaa, ja se vaan etsittiin, koska kun asia lähdettiin toteuttamaan, niin se piti viedä läpi. Niin minä uskon, että tässäkin tulee käymään, ei sitä puoleen tiehen jätetä.

Mutta korostan sitä, että kyllä henkilöstön näkökulmasta pitää ottaa se huomioon, jotta myös etätyönä pitää antaa ihmisten tehdä työtä. Jos ei ole muuttamishalukkuutta ja maksatus käy kärsimään, niin kyllä se pitää silleen sallia. Se on mahdollista tämänaikaisessa tekniikassa, että ihmisen sijaintipaikalla ei ole väliä, se voidaan hoitaa vaikka miten kaukaa se homma.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Muutamia näkökohtia siitä, mitä tässä näytelmässä on aikaisemmin tapahtunut.

Ensinnäkin palautetaan mieleen 1970-luku, jolloin meillä oli hajasijoituskomiteat, joilta tuli erittäin reippaat esitykset muun muassa Riistantutkimuksenlaitoksen ja Kalantutkimuslaitoksen — ne olivat silloin vielä erillään — hajasijoittamiseksi, ja muun muassa Oulu oli eräänä hajasijoituksen kohdepaikkakuntana. Kun vuonna 1975 siirryin proffaksi Oulun yliopistoon, nämä asiat olivat erittäin voimallisesti esillä.

Kun voimakkaasti kannatin silloin tätä hajasijoittamista ja näitä siirroksia alueellistamisen osavälineinä, niin silloin siitä oli seurauksena, että kun sitten hain mainittuun laitokseen, Riistantutkimuslaitokseen, johtajan paikkaan, ilmoitettiin, että olen liian voimakas persoona. Minä saattaisin jopa viedä läpi moisen hankkeen sitten. No, sitten jouduin siis virkakieltoon, joka on pitänyt valtion virkojen osalta sen jälkeen, enkä ole viime aikoina yrittänytkään niitä mahdollisuuksia toki käyttää. Näin isoista asioista näissä asioissa on kysymys.

Sitten kun olimme, me vihreät, erään pääministeri Paavo Lipposen hallituksissa mukana, niin silloin nämä alueellistamiset tulivat erittäin voimallisesti esiin. Muun muassa kun oli tarve perustaa Maaseutuvirasto, niin oli tämä hanke esillä pariinkin eri otteeseen. Siinä jo sitten ministerikin vaihtui.

Jos me vertaamme silloista mallia ja toteutumassa olevaa mallia, niillä on yksi perustavaa laatua oleva ero. Nimittäin siinä mallissa, mikä Lipposen hallitusten aikana oli esillä, lähdettiin siitä ajatuksesta, että virasto olisi Helsingistä työssäkäyntietäisyyden päässä. Toisin sanoen, että jos tällä hetkellä käydään Tampereelta, Hämeenlinnasta, Lahdesta jnp. töissä Helsingissä, niin tuolloin ne, jotka haluavat säilyttää Pääkaupunkiseudun kotinsa, vain työssäkäyntimatkaa vähän pidentävät ja käyvät töissä mainituilla paikkakunnilla.

Nyt tämä malli, jota tarjotaan, tämähän on oikeaa alueellistamista, joka tarkoittaa sitä, että tämä vaihtoehto, siis ekologisesti aika hankala vaihtoehto, on poissa laskuista. Elikkä silloin se tarkoittaa sitä, että joko etätyönä hoidetaan tehtävät silloin, kun ne ovat etätyönä hoidettavia tehtäviä, tai sitten asetutaan asumaan sille seudulle, missä tämä laitos, virasto, sijaitsee.

Olen henkilökohtaisesti edelleen samaa mieltä kuin olin vuonna 1975, silloin kun näitä laitoksia oltiin laajasti hajasijoittamassa, että kunnon alueellistamiseen sisältyvät kunnon siirrokset. Tässä yhteiskunnassa on tapahtunut 1960-luvulta erittäin merkittäviä työntekijöitten alueelta toiselle siirtymisiä. Yleensä on tapahtunut etelän kasvukeskuksiin siirtymisiä, Ruotsiin siirtymisiä ja pois Euroopasta siirtymisiä jnp. Tässä nyt olisi tuommoinen Euroopan sisällä, Suomen sisällä ja vielä pääradan varrellakin siirtyminen, josta jopa ilmalaivalla pääsee pois, jos tuntuu siltä, että huimaa junassa matkustaminen. Kannatan tätä hallituksen esitystä ja mietintöä.

Matti Kauppila /vas:

Arvoisa puhemies! Palaan edelleen budjettikysymykseen, miten budjettikehystä käytetään etupainotteisesti ja miten viraston perustaminen rahoitetaan ajamalla tutkimus alas. Nythän pelätään, että tutkimus tässä kärsii eniten rahanjaossa. Siitähän on viitteitä olemassa. Tarvitseeko maa- ja metsätalousministeriön käydä käsiksi tukieuroihin, niin kuin kuulemma tehtiin silloin, kun EU:hun liityttiin? Elikkä nämä rahoitukselliset puolet tulevat olemaan se ongelma, mistä keskustellaan syksyllä budjetissa.

Tuottavuusohjelma iskee rajusti, sen mukaisesti virkamieskuntaa supistetaan juustohöyläperiaatteella. Mistä tässä otetaan, se on mielenkiintoista nähdä. Tässä hädässä käytetään määräaikaisuuksia hyväksi lisätalousarvioilla ja keplottelemalla muuten, elikkä tässä on ja tulee olemaan tyypillistä valtion keinottelua työvoimalla.

Jukka Vihriälä /kesk:

Herra puhemies! Haluaisin kiittää ed. Pulliaista erittäin perustellusta, ytimekkäästä, lyhyestä, mutta tärkeästä aluepoliittisesta puheenvuorosta. Hän totesi, että 31 vuotta sitten alueellistamisen ongelmat olivat yhtä vaikeita, kuin ne näyttävät olevan eräille vielä tänäkin päivänä. Se on ihan totta, että ongelmia on, mutta jos ei näitä tehtäisi, ei alueellinen tasa-arvo ja maan tasapuolinen kehittäminen edistyisi. On mielenkiintoista nyt sitten huomisessa äänestyksessä nähdä, onko kokoomuksen ryhmä kokonaisuudessaan tämän lain hylkäämisen kannalla.