Lyly Rajala /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tämä on järjettömin laki, mitä minä olen täällä joutunut olemaan lakivaliokunnassa valmistelemassa. Tämän lain käsittely, myöskin valmistelu siellä valiokunnassa, on ollut täysin käsittämätöntä. Yleensä käydään valmistavia keskusteluja jne., ja sitten vasta valiokuntaneuvokset rupeavat valmistelemaan keskustelujen perusteella mietintöluonnosta. Meille tämä tuli vähän niin kuin Jäätteenmäelle faksit, täysin pyytämättä ja yllättäen. Eli valiokunnan mietintö tuli todellakin ilman sanankaan keskustelua heti asiantuntijakuulemisen loputtua, seuraavana päivänä taisi olla mietintö pöydällä yllättäen. Se jo osoittaa jotakin ihmeellistä kiimaa tässä asiassa. Minä en ymmärrä, mikä ihmeen kiire tämmöisellä lailla on. Miksi tämä täytyy tänne ängetä väkisin, kun ei korvaavia seuraamusjärjestelmiä ole olemassa?

Aiemmat lakivaliokunnat — minä olen viidettä vuotta lakivaliokunnassa — ovat tätä sakon muuntoa pariin kertaa keventäneet, kerran sillä tavalla, että yksi päiväsakko vastaa aiemman kahden päivän sijasta kolmea päivää jne., ja sitten edellisellä kaudella myöskin, että vain yli 20 päiväsakon sakot voidaan muuntaa vankeudeksi.

Täällä torstaina käytiin pitkä ja harras keskustelu aiheesta, ja haluan muutamasta paikasta siteerata oikeusministeri Tuija Braxin sanomaa. Luen täältä suoraan siteerauksia viime torstailta 12. kesäkuuta kello 16 alkaneesta istunnosta: "Se oli minun linjaus, että vaikka maksimaalisesti piti poistaa, kieltäydyin päiväsakkojen osalta niitä poistamasta." Eihän näin ole tapahtumassa suinkaan. " - - kieltäydyin päiväsakkojen osalta niitä poistamasta." Sitähän tässä juuri tehdään, päiväsakkojen osaltahan tästä poistetaan. Tällä hetkellä poliisi voi kirjoittaa tuolla vaikkapa poliisiautossa peräti 60 päivän päiväsakon sakot. Kaikki ne poistuvat, niitä ei voida enää vankeudeksi muuntaa, mikäli niitä ei syyttäjän toimesta saateta tuomioistuimen käsittelyyn.

Mitäs tällaisilla sakoilla voidaan tehdä? Esimerkiksi varkaus, joka menee näpistyksenä eteenpäin. Näpistyksen ja varkauden ero on 500 euroa suunnilleen. Kaikki semmoiset tuolla voivat näpistellä, viedä ihmisiltä tai kaupoista 500 euron edestä. Se on näpistys, josta poliisi antaa sakkoja. Niitä ei voi enää muuntaa vankeudeksi. Tämä on järjenvastainen laki. Tämä vie kaiken lainkuuliaisuuden. Oikeustajuun tämä ei mahdu millään. Minä en ymmärrä, miksi — siitä on useita kertoja aiemmissa lakivaliokunnissa tehty lausumia, ponsia — tähän ei tehdä korvaavaa seuraamusjärjestelmää. Sellaista ei ole näkynyt. Tälläkään hetkellä sitä ei ole tehty.

Otin selvää eilen liikkuvasta poliisista, joka kirjoittaa paljon sakkoja, paljonko siellä kirjoitetaan pelkästään liikennesakkoja vuodessa. Liikkuva poliisi kirjoittaa yleensä sakkoja 300 000 kappaletta vuodessa. Kuinka ollakaan, niistä jo nyt muuntamattomia nykyisen lain mukaan on vain 37 prosenttia elikkä rikesakot. 63 prosenttia liikkuvan poliisin kirjoittamista sakoista on päiväsakkoja. Näiden muunto siis tipahtaa pois. Tällä hetkellä noista 300 000:sta vuodessa liikkuvan poliisin kirjoittamasta sakosta vain 5 000 liittyy sellaisiin rikosilmoituksiin, jotka menevät tuomioistuimeen ja jotka säilyvät siis myöskin muunnon piirissä, jos tämä järjetön laki menisi täällä läpi.

Minäkin olen ollut parina kesänä kielikursseilla, ja taas kansanedustajia menee kielikursseille, mutta koska meillä on oikeustieteen kandidaatti Tuija Brax oikeusministerinä, en suosittele hänelle kielikurssia. Minä suosittelen hänelle oikeusopin kursseja kesäksi. Hän puhuu vastoin itse tekemäänsä lakia. "Kieltäydyin päiväsakkojen osalta niitä poistamasta." Näin hän sanoi muunnoista torstaina.

Siteeraan lisää: "- - en esitä enkä suostunut esittämään maksimaalista vähentämistä sillä lailla, että myöskään päiväsakkoja ei enää muunnettaisi. Se ei käynyt edes mielessä, enkä sitä ole eduskunnalle esittänyt." Lukekaa se laki, kyllä hän on vain esittänyt. Aiempien oikeusministerien aikana, en muista, oliko takanani istuvan nykyisen puhemiehen aikana vai hänen seuraajansa Luhtasen aikana, mutta edellisellä kaudella joka tapauksessa oli sen verran vastuullisia oikeusministereitä, että kun he toivat kelvottoman lain tänne, niin he vetivät sen pois. Tätä ei ole useista kehotuksista huolimatta nykyinen oikeusministeri suostunut tekemään.

Oikeusministeri Brax myöskin torstaina vähätteli virassa olevan rikosylikomisario Juha Joutsenlahden asiantuntijakuulemisesta lähettämää lisälistaa. Oikeusministeri sanoi: "Virkamiehemme Jarmo Littusen huomiot tähän lappuun lyhyesti - -". Tämä on asiantuntijakuulemisen virallista pöytäkirjaa, "tähän lappuun". Näin puhuu meidän oikeusministerimme.

Sitten täällä sanotaan, siteeraan häntä: "Nyt on kysymys ponsista ja prosessista, jonka lakivaliokunta tekee minun kanssani." Ei oikeusministerin kanssa tehty mitään. Lakivaliokunnan 17 jäsentä tätä on ollut valmistelemassa valiokunnassa, emme me ole hänen kanssaan tehneet yhtään mitään, ei edes sinunkauppoja.

Siteerataanpa lisää täältä vielä, koska olen lukenut näitä mennen tullen ja palatessa: "On myös niin, että kaikessa, mitä kukin ministeri ja hallitus kokonaisuudessaan tekee, täytyy ottaa huomioon sen kustannusvaikutukset. - - Kehyslogiikka on se, että jokainen ministeri joutuu aina miettimään kaikissa esityksissä, miten tämä suhtautuu meillä käytettävissä oleviin rahoihin, ja tämän varmasti kokeneet kansanedustajat ymmärtävät aivan hyvin. Mitään tavallisuudesta poikkeavaa tässä yhteydessä ei ole tapahtunut."

On sen verran poikkeavaa tapahtunut, että meille on väitetty lakivaliokunnassa, varmaan muillekin, että tämä on säästölaki, minkä vuoksi tämä täytyy tuoda vikkelästi tänne. Minä ymmärrän, että on kehyskeskusteluissa puhuttu viime keväänä, että vankiloissa on liikaa sakkovankeja. Sen minä ymmärrän. Ymmärrän, että puhutaan näistä niin sanotuista reppanoista, moniongelmaisista, niistä, joilla on pelkästään näitä pieniä sakkoja, jotka muunnetaan vankeudeksi. Heidän oikea paikkansa ei ole vankila. Ei siitä syystä, että he eivät siellä kuntoudu, vaan eivät he yleensä sinne myöskään joudu, koska vankilaviranomainen kääntää heidät jo eteisestä kohti sairaalaa. Tässä on vankilaviranomaiset vastaan tätä asiaa sen vuoksi, että näistä niin sanotuista reppanoista tulevat kulut tulevat vankilaviranomaisen elikkä Rikosseuraamusviraston alaisten vankiloiden maksettaviksi. Minä ymmärrän, että he haluavat nämä pois sieltä. Ei se todellakaan ole oikea paikka näille.

Mutta tässä rikoskomisario Juha Joutsenlahden listassa, joka ei ole mikään lappu, vaan virallinen lista, on hirvittävä määrä sellaisia sakkovankeja, jotka istuvat vankilassa ihan muista syistä, ankarista rikoksista, tapoista, raiskauksista, mistä tahansa. Sen lisäksi he tekevät tämmöistä pikkuista konnuutta. Heillä on varmaan sakkomittari takataskussa. He tietävät, mistä nykyisen lain mukaan tulee alle 20 päiväsakkoa, niitä kun ei enää voi muuntaa. Eli siellä on tämmöisiä virallisestikin ammatti- tai taparikollisia suuri määrä.

Sitten seuraavaksi siteeraan eilisiä puheenvuoroja. Olin eilen Oulun kaupunginvaltuustossa enkä voinut ottaa osaa tähän keskusteluun. Mutta luinpas valtuuston jälkeen tänään lentokoneessa kaikki 63 puheenvuoroa, jotka täällä eilen on käytetty. Niitä on 18 sivua. Siteeraanpas tässä myöskin meidän lakivaliokunnan puheenjohtajaa, maatalous- ja metsätieteiden maisteri Heidi Hautalaa. Täällä on muun muassa näin: "- - keskeisenä huolenaiheena on ollut se, miten tämä ehdotettu lainmuutos vaikuttaisi yleiseen lainkuuliaisuuteen." Sitten vähän alempaa: "- - On varsin epätodennäköistä, että nyt käsiteltävää, järjestelmän reuna-alueeseen kuuluvaa, vain pientä osaa sakotetuista koskevaa muutosta pannaan laajalti merkille. Ja kun lainmuutosta ei tunneta, ei sen myöskään voida katsoa heikentävän yleistä lainkuuliaisuutta." (Puhemies: 10 minuuttia on kulunut!) Näinkö meidän lakivaliokunnan puheenjohtaja kunnioittaa kansalaisia? Koska kansalaiset eivät hänen mukaansa ymmärrä tätä lakia, niin silloin me voimme täällä tehdä mitä lakeja tahansa, koska hänen mielestään kansalaiset eivät näitä ymmärrä. Tämä ei siis alenna lainkuuliaisuutta, koska hänen mielestään kansalaiset eivät tätä ymmärrä. Pöyristyttävää puhetta!

Lisäksi siteeraus: "- - Uudistuksessahan alle 20 päiväsakon suuruiset rangaistusmääräyssakot eli poliisin määräämät sakot suljettiin jo tuolloin muuntomenettelyn ulkopuolelle." Ei kaikkia poliisin määräämiä sakkoja suinkaan suljettu. 20:stä 60:een päiväsakot ovat edelleen muuntokelpoisia toistaiseksi.

Sitten myöskin lakivaliokunnan puheenjohtajalle hiukan matematiikan kursseja kesäksi Juha Joutsenlahden tilaston perusteella. Siteeraan Heidi Hautala eilistä puhetta: "- - koska jos näin olisi, niin nämä listan kaikki 99 tapausta merkitsisivät sitä, että Porista tulisi reilusti yli kymmenys maamme kaikista noin 2 000 vuotuisesta sakkovangista." Onko teidän mielestänne 99 yli kymmenys 2 000:sta? Ojalan laskuopin mukaan minusta ei ole, ainakaan minulle ei Oulun lyseossa opetettu näin. Se onkin ainoa koulu Suomessa, josta on tullut kolme presidenttiä: Ståhlberg, Kallio ja Ahtisaari. (Ed. Pulliainen: Onkos sillä tekemistä tämän asian kanssa? — Siellä on, ed. Pulliainen, teillekin tiedoksi, opettajanhuoneen vieressä yhden pronssilaatan paikka vielä tyhjänä. (Naurua — Puhemies: 12 minuuttia on jo kulunut!)

Siteeraan seuraavaksi täällä ... Enpä siteeraakaan tähän väliin, vaan puhun näistä säästöistä. Meille on väitetty, että tämä täytyy tuoda tänne, koska tämä on säästölaki, tällä säästetään 1,1—1,3 miljoonaa euroa. Puutaheinää! Tällä ei säästetä mitään. Tällä säästetään kenties vankilaviranomaiselta, Rikosseuraamusvirastolta, elikkä vankiloiden kuluista tällä voi säästyä sen verran, kun sata vankia päivässä tipahtaa pois sieltä 3 500:sta, kai niitä sen verran tällä hetkellä siellä istuu. Tällä varmasti kyllä sieltä säästyy sen verran rahaa, mutta mihin se kulu siirtyy? Se siirtyy sosiaali- ja terveyspuolen maksettavaksi, eli valtion toinen tasku kevenee ja toinen kapenee. Joku toinen osasto maksaa nämä. Tässä ei tule valtiolle mitään säästöjä.

Sen lisäksi valiokuntakäsittelyn aikana saimme tietää, kuinka paljon tämä vähentää sakkojen kertymää: useita miljoonia euroja. Meille sanottiin jossain vaiheessa, että jopa 7,3 miljoonaa euroa vähemmän kerätään sakkoja, mikäli tämä laki tulee voimaan. Onko tämä silloin säästölaki? (Ed. Rajamäki: Enemmän kuin te annatte poliisille!) On jo kertaalleen tullut todettua, että näille, jotka pelkästään sakkojen vuoksi siellä istuskelevat, näille päihdeongelmaisille — ja varmasti heillä muitakin ongelmia on, psykiatrisia ym. ongelmia — tämä on ollut hyvä terveystarkastus, kun he ovat käyneet siis vankilan ovella ja siitä heidät on kärrätty hoitoon pariksi viikoksi. Eräskin vankilanjohtaja sanoi, että yleensä he vapautuvat juuri päivää ennen sieltä sairaalasta kuin heidän rangaistuksensa loppuisi. Eli siinä mielessä tämä on ollut hyvä kuntokoulu heille kyllä, mutta mutta.

Sitten Heidi Hautala vastauspuheenvuorossaan täällä puhuu urbaaneista legendoista, siis eilisessä puheessa: "- - Minun on sanottava, että tällaisia urbaaneja legendoja on ollut tämän lain käsittelyn aikana aika paljon liikkeellä. Nyt toivon, että kuitenkaan ei tavallaan näitä nyt täällä sitten leviteltäisi. On ihan selvä, että ministeri Brax on täällä tarkoittanut torstaina sitä, että hän asetti sen perälaudan siihen, mihin hän sen asetti. Ei hän halunnut poistaa tätä sakkojen muuntomahdollisuutta kokonaan. Se on hänen mielestään varmasti myös vastuullista kriminaalipolitiikkaa." Joo, minä en ymmärrä tämän lain päälle enää yhtään mitään. Olen tätä vastustanut henkeen ja vereen ja niin tulen tekemään myöskin nyt.

Ihmettelin vaan täällä muuten sitä, että kun ed. Rönni oli listannut, keitä oli tätä edellisellä kaudella lakivaliokunnassa käsittelemässä ja valmistelemassa, niin meikäläisen nimi täältä puuttuu. Tiedoksi Rönnille: olepas tilastoissa tarkempi.

Heidi Hautalaa siteerataan jälleen, näin eilisessä vastauspuheenvuorossa: "- - Sanoin niin, että tämä on tähän asti ollut äärimmäisen vaikea harjoitus, ja se tulee olemaan sitä edelleenkin, mutta nyt kun eduskunta pakottaa nämä eri viranomaiset ja eri hallinnon tasot yhteistyöhön, niin toivottavasti saamme sen aikaiseksi, mutta tähän asti yksikään oikeusministeri ei ole onnistunut tässä asiassa." Puhutaan näistä korvaavista seuraamusjärjestelmistä. Eihän siihen ole pystynyt nykyinenkään oikeusministeri. Tästä on selvät ponnet olemassa viimeksi vuodelta 2006, 2002 sitä ennen, 1996 sitä ennen, ja ties kuinka kauan taaksepäin saadaan mennä, niin aina löytyy, ja mitään ei ole tapahtunut.

Siteeraanpas vielä sitten, onkohan tämä ... Tämä on käsittääkseni, ettei tule väärää todistusta lähimmäisistä ... Minun täytyisi löytää täältä yksi oikea sivu vielä, mutta minä .. (Ed. Salo: Ed. Rajala, pitäkää toinen puheenvuoro myöhemmin!) Tiedän toki, että tämä on ed. Oiva Kaltiokummun tekstiä: "Lakiesityksessähän lähdettiin siitä, että on tämmöisiä puistojuoppoja tai reppanoita, jotka pienistä rikoksista istuvat vankeudessa, niin kuin media on pitänyt yllä jatkuvasti tätä kuvaa. Tosiasiassa näpistys on tänä päivänä rikos, joka muuttuu varkaudeksi, jos anastetun omaisuuden taloudellinen arvo on 500 euroa tai sen yli."

Mitä me olemme tekemässä? Me olemme myöskin näiltä rikollisilta, jotka siellä vankiloissa istuvat ankarammista asioista ja tekevät näitä näpistyksiä ym. pientä, pudottamassa rangaistuksia. Isommilta rosvoilta tippuu rangaistus. He saavat 6 vuotta tai — mitä ed. Ojala-Niemelä juristina tietää — tapoista saa 9 vuotta Suomessa. Okei, jos he saavat taposta 9 vuotta ja jossakin välissä käyvät lomilla ja pössyttävät jotakin pilveä, se on viime kaudella tehty laki nimeltään huumeen käyttörikos, sekin on sakolla tuomittava. Poliisit tempaisevat sakkolapun taskusta ja kirjoittavat siihen jotakin. Siitäkään tämmöinen suurrikollinen ei saa mitään. Se repii sen sakkolapun vaikka poliisin nokan edessä, siitä ei tule yhtään mitään.

Lopetan tämän ankaran puheenvuoroni tällä kertaa tähän, mutta pyydän, arvoisa puhemies, mahdollisuuden tulla tänne korokkeelle vielä uudestaan. Minulla on tätä tavaraa vielä tiedossa.

Jo tässä vaiheessa ilmoitan, ja muistakaa kaikki muutkin, että Suomen kansanedustajia eivät määrää mitkään muut — minua ainakaan omalta osaltani ei määrää Jumala eikä Kekkonen — kuin ainoastaan perustuslaki ja omatunto. (Rajamäki: Kokoomuksen ryhmänjohto!)

Krista Kiuru /sd:

Arvoisa puhemies! Lakivaliokunnan mietinnössä ehdotetaan rikoslakia ja uhkasakkolakia muutettavaksi sillä tavoin, ettei poliisin antamia sakkoja ja hallinnollisia uhkasakkoja voida enää muuttaa vankeudeksi. Jo vuoden 2007 alussa on poistunut mahdollisuus muuntaa aina 20 päivän päiväsakkoja vankeusrangaistukseksi. Nyt tämä käytäntö ulotetaan yli 20 päivän päiväsakkoihin silloin, kun ne ovat poliisin antamia tai hallinnollisia uhkasakkoja. Tämän jälkeen muuntokelpoisia sakkoja ovat vain tuomioistuinten tuomitsemat sakot sekä oikeudenkäynnin sujuvuutta ja ulosottoa vauhdittavat uhkasakot.

Lakivaliokunta on tehnyt jo aikaisemmin mietintöihinsä lausumia, vuosina 2002 ja 2006, sakon muuntorangaistuksen korvaavan järjestelmän luomisesta. Mitään ei ole tapahtunut. Silti käsissämme on mietintö, jonka mukaan sakon muuntorangaistuksesta luovutaan, siitäkin huolimatta, ettei korvaavaa seuraamusjärjestelmää vieläkään ole. Lisäksi aikaisemmat lakivaliokunnan jäsenet ovat edellyttäneet, että alle 20 päiväsakon muuntorangaistuksen poistamista seurataan ja sen vaikutuksista tuodaan selvitys valiokunnalle. Tällaistakaan ei ole tapahtunut. Oikeusministeriöllä ei ole kuitenkaan esittää minkäänlaisia seurantatuloksia.

Siksi uusi muuntorangaistuslakiesitys on erittäin hätiköity. Päätöstä tehdessämme emme todellisuudessa oikeusministeriön puutteellisten tietojen vuoksi edes tiedä sakkovankien todellista määrää, muuntorangaistuksen uhkaan liittyviä vaikutuksia, sakotetun maksuhalukkuutta, sakkorangaistuksen uskottavuutta emmekä toistuvasti rikoksiin syyllistyvien osuutta. Emme myöskään tiedä, keitä nykyiset muuntorangaistusta suorittavat todellisuudessa ovat. Asiantuntijoiden viestit osoittautuivat hyvin ristiriitaisiksi. Toisessa ääripäässä olivat päihdeongelmaiset, maksukyvyttömät ja syrjäytyneet ja toisessa ääripäässä taas merkittävältä osaltaan ammatti- ja taparikolliset.

Keskeisenä lakiesityksen tavoitteena on ollut vähentää sakkovankien lukumäärää vankiloissa. Itse en voi tällaista "säästölakia" ymmärtää. Valtion tuottavuusohjelmalla on perusteltu sakkovankien vähentämistä. Oikeusministeriön arvion mukaan 80—120 muuntorangaistusvangin vähentämisellä vankiloissa saadaan aikaan 1,1—1,4 miljoonan säästöt. Mitä tämä todellisuudessa tarkoittaa, kun kiinteät kustannukset säilyvät kuitenkin samoina? Todellisuudessa saattaakin käydä niin, että tällä lakiesityksellä saadaan aikaan paljon enemmän ja uusia kustannuksia samalla, kun tuloja jää saamatta. Oikeusministeriön mukaan yli 90 prosenttia sakoista saadaan perityksi ilman muuntorangaistukseen turvautumista. Entä kun tätä uhkaa ei enää ole? Kuinka moni maksaa vielä sakkonsa, jos muuta seuraamusta kuin luottotietojen menettäminen ei enää ole? Jos ne sakot, jotka nyt maksetaan muuntopäätöksen tekemisen jälkeen ennen vankilaan joutumista, jätetään jatkossa maksamatta, se tarkoittaa jo yksistään miljoonien eurojen tulojen häviämistä. Vuonna 2007 oikeusrekisterikeskus kokosi nimittäin tällaisia sakkoja yksistään 3,8 miljoonaa euroa.

Arvoisa puhemies! Lisää kustannuksia syntyy myös siitä, että tuomioistuimiin tulee lisätyötä, kun poliisi ei enää anna sakkoja toistuvasti rikoksiin syyllistyville henkilöille vaan asiat siirretään tuomioistuimiin. Jatkossa poliisiauton takapenkkiläistä ja rikosrekisteriä arvioidaan sen mukaan, onko henkilö osoittanut piittaamattomuutta vai ei syyllistyessään rikokseen. Valiokunta on kiinnittänyt tähän huomiota ja vaatii lausumassaan poliisin sakotusohjeen päivittämistä ensi tilassa. Yksittäiset poliisit joutuvat siis jatkossa itse rajaamaan rangaistusmääräysmenettelyn käytön pois tilanteessa, jossa tekijä on menettelyllään osoittanut piittaamattomuutta lain edessä. Näin ollen joudutaan jatkossa asettamaan yksittäisille poliiseille hankalia tulkintatehtäviä ja kasvattamaan tuomioistuimien jutturuuhkia sen vuoksi, että eduskunta säätää huonoja lakeja eikä ota tilanteesta kunnon vastuuta.

Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi, minusta hallituksen esitys pitää saattaa voimaan vasta, kun muuntorangaistusjärjestelmän ulkopuolelle jääville on saatu aikaan korvaava järjestelmä, esimerkiksi yhdyskuntaseuraamusta tai muuta korvaavaa toimea. Jo edellisellä kaudella tehdyn lainmuutoksen yhteydessä aiottiin ryhtyä järjestämään päihdeongelmaisille vangeille tarkoituksenmukaisempaa järjestelmää, ja asia on jälleen esillä. Prosessi ei ole kuitenkaan vielä edes käynnissä, vaan nyt ollaan pelkkien puheiden, toiveiden ja ponsien varassa. Missään nimessä näin tärkeässä asiassa ei pidä jäädä pelkkien ilmassa olevien toiveiden ja ponsien varaan. Siksi olen yhtymässä siihen rintamaan, että hylkäämme tämän lakiesityksen.

Sanna Lauslahti /kok:

Arvoisa puhemies! Pistää vihaksi ja pistää vihaksi juuri meidän rehellisten suomalaisten vuoksi. Tämä on todella sinisilmäistä ajattelua. Kuvittelemmeko me, että rikolliset eivät tietäisi rikoslaista? Ne rikolliset tuntevat tasan tarkkaan, mitä meidän rikoslakimme sanoo. He tietävät tasan tarkkaan, mihin suuntaan meidän rikoslakiamme kehitetään. Tavallinen suomalainen, joka ei tee rikoksia, ei tunne tarvetta eikä hänellä ole tarvetta tutustua meidän rikoslakimme pykäliin, mutta rikolliset tuntevat sen.

Olen nähnyt itse elävästi, kuinka eräällä pirikauppiaalla tasan tarkkaan oli kaksi annosta. Hän tiesi, että jos hän niiden kahden annoksen kanssa jää kiinni, niin silloin mennään tuomioistuimen kautta, ja hän nielaisi toisen alas ja toinen löytyi piilotettuna. Hän tiesi, että siitä tulee pelkät sakot, kun hän myöntää, että näin on. Jatkossa hänen ei enää edes tarvitse piilottaa sitä piriannostansa, koska siitähän ei enää seuraa mitään.

Näin ollen, kun ed. Kiuru nosti esille, että tätä lakia ei saa hyväksyä, ennen kuin ne ponnet ovat voimassa, niin toivon, että ministeri Brax herää ja vetää tämän lain vielä seuraavien 24 tunnin aikana pois. Tästä herää kysymys, kenelle tämä laki on voitto, kuka tästä laista voittaa, jos tämä hyväksytään pakolla, väkivaltaisesti suorastaan. Tämä on ministeri Braxille voitto. Tämä on rikollisille voitto. Tämä on häviö suomalaiselle demokratialle. Tämä on häviö suomalaisten turvallisuudelle.

Johanna Ojala-Niemelä /sd:

Arvoisa puhemies! Haluan tähdentää myös osaltani, että mielestäni tällä esityksellä on ollut tarpeeton kiire. Jo nykyinen lainsäädäntö mahdollistaa selkeissä maksukyvyttömyystilanteissa sakon muuntamatta jättämisen. Valitettavasti tätä mahdollisuutta ei nykyisellään vain käytetä riittävän paljon. Nyt perälauta irtoaa ilman, että tilalle on pyritty kehittämään jokin tarkoituksenmukaisempi ja oikeasuhtaisempi järjestelmä. Samoin tällä on negatiivisia seurauksia. Valtion sakkotulot vähenevät ja varmuudella kuntien sosiaali- ja terveysmenot tulevat kasvamaan.

Mielestäni olisi ollut selvitettävä ensin, olisiko käytettävissä näille henkilöille joku yhdyskuntapalvelun tyyppinen seuraamus tai muu valvontatyyppinen seuraamus. Tällä hetkellä on rangaistus- ja rikesakkomenettelyn uudistaminen vireillä, ja tämä olisi voitu liittää myös tämän kokonaistarkastelun yhteyteen.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Viime viikolla lähetekeskustelussa olleella lakialoitteellani, joka ei ennättänyt valiokuntakäsittelyyn tämän asian kanssa, olisin halunnut juuri tuoda käyttöön niitä ed. Ojala-Niemelän esille tuomia korvaavia rangaistusmuotoja myös.

Minusta on äärimmäisen onnetonta ja kansalaisten turvallisuudelle vahingollista, jos meillä menee lainsäädäntöön nyt esitetty lainmuutos, jolla sakon muuntorangaistus tässä määrin poistuu. Se on turvallisuuden ja kansalaisten kannalta vahinko, ja on aivan käsittämätöntä, että tätä on perusteltu säästösyillä, koska menoja tulee muille yhteiskunnan momenteille paljon enemmän. Edelleen, nyt on kansalaisia, jotka ovat pyrkineet vaikka millä keinoin maksamaan sakkonsa, mutta kun sanktio tässä suhteessa poistuu tai ainakin alenee, niin ilmeisesti ne tulot, joita sakon maksuista on valtiolle tullut, myöskin vähenevät.

Hyvin surkea ja onneton esitys.

Sampsa Kataja /kok:

Arvoisa puhemies! Torstain istuntokäsittelyssä esitin joukon tähän lakiesitykseen sisältyviä ongelmia, ja kansanomainen kysymys, paljonko saa laillisesti varastaa, polttaa pilveä tai vaarantaa liikennettä, on yhä oikeutettu. Torstain istunnossa ja vielä eilen tuotiin esiin, että molemmat oikeusministeriön perustelut laille, raha ja reppanat, ovat muuttuneet päälaelleen, kun asiantuntijoita on kuultu. Säästövaikutukset osoittautuivat miljoonien lisämenoiksi ja reppanatkin osittain taparikollisiksi. Esitykseen sisältynyt kaunis ideologia osoittautui valiokuntakäsittelyssä kriminaali- ja talouspoliittisesti kestämättömäksi.

Siksi lakivaliokunta yritti etsiä keinoja, ulospääsytietä, jolla tästä ongelmallisesta esityksestä voitaisiin päästä parempaan tulokseen. Kun oikeusministeriö ei ollut halukas eikä suostuvainen siihen, että esitys olisi vedetty pois eduskunnasta ja valmisteltu uudelleen, niin valiokunta kirjasi omaksi kannakseen joukon ponsia, ja toivottavasti eduskunta voi nämä kannanotot hyväksyä yksimielisesti.

Ensimmäinen ponsi koskee sitä ongelmaa, että tällä esityksellä ilman korvaavia toimenpiteitä vapautetaan osa rikoksentekijöistä tosiasiallisesta seuraamuksesta. Tämä ensimmäinen ponsi pyrkii nimenomaan siihen, että toistuviin tekoihin syyllistyvät henkilöt joutuisivat lopulta sitten myös muuntouhan piiriin. Siksi valiokunta edellytti yksimielisesti, että valmistellaan ehdotukset sellaiseksi sääntelyksi, jolla rajataan rangaistusmääräysmenettelyn käyttö pois tilanteista, joissa tekijä on menettelyllään osoittanut piittaamattomuutta lain kielloista tai käskyistä. Tämä ponsi jatkuu niin, että tämä äsken sanottu esitys tulee saattaa voimaan samanaikaisesti tämän nyt käsiteltävän muuntokiellon kanssa. (Ed. Rajamäki: Oikeusministeri on tunnettu nopeudestaan!) Eli jos tämä ponsi toteutetaan, niin ei tule sellaista välitilaa, jossa muuntouhka kokonaan poistuisi näiltä toistuvilta tekijöiltä.

Oikeusministeri on useaan otteeseen vakuuttanut, että hän näihin ponsiin suhtautuu vakavasti. Ja kun hän vielä totesi, aivan kuten ed. Rajala toi esiin, että hänkin on ollut näitä miettimässä, niin kai siihen täytyy voida luottaa, mitä oikeusministeri sanoo, ja nämä lainmuutokset, tämä tänään täällä oleva ja ponnessa edellytetty, tulevat voimaan samanaikaisesti.

Toinen lausuma, joka valiokunnassa esitykseen kirjattiin, koski nimenomaan sitä pysyvämpää ratkaisua, että nämä sakon muunnot, joista nyt ollaan luopumassa ja joista jo aikaisemmin on luovuttu, voitaisiin korvata yhdyskuntaseuraamuksella tai jollakin muulla soveltuvammalla keinolla, kuten päihdehuollolla näille reppanoille tai työpalvelulla, muulla tavoin. Eli yhteinen näkemys lakivaliokunnassa oli, että täytyy olla joku perälauta, joku seuraamus, ja täytyy kaikin tavoin etsiä sitä oikeaa seuraamusta. Tämäkin esitys tästä korvaavasta seuraamuksesta on tuotava vuoden 2009 loppuun mennessä. Siinäkin on aika tiukka aikaraja, mutta kuten tämä käsittely osoittaa, niin syytä onkin toimia ripeästi. Ei ole vähäpätöistä muuttaa suomalaista kriminaalipoliittista linjaa siten, että maksukyvyn tai -halun perusteella voi päästä kokonaan tahallisesta rikoksesta ilman tosiasiallista seuraamusta.

Ja vielä kolmantena pontena valiokunta esittää, että eduskunta edellyttäisi, että tämän lain vaikutuksia seurattaisiin eri sektoreilla ja tehtäisiin sitten tarvittavat muutokset lainsäädäntöön.

Aiemmissa puheenvuoroissa tuli esiin niitä ongelmia, joita on sisältynyt paitsi tässä esityksessä kirjattuihin, sanotaanko, oletuksiin, niin myös siihen tietämykseen, millä tavalla tätä esitystä on perusteltu. Tässähän todella on kyse poliisin kirjoittamien päiväsakkojen käsittelystä. Tässä ovat menneet sekaisin ainakin oikeusministerillä rikesakot ja päiväsakot ja rangaistusmääräykset. Se sekaannus vallitsi, kun tätä esitystä esiteltiin ensimmäisen kerran valiokunnassa, mutta en olisi uskonut, että enää tässä istuntokäsittelyssä voisi tällainen sekaannus vallita. Nyt ne, jotka tämän esityksen sisällön ja vaikutukset todella tuntevat, ovat perustellusti näitä ponsia esittäneet, ja todella sitten täytyy vedota oikeusministeriin ja koko ministeriöön, että nämä myös toteutetaan.

Petri Salo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Olen käyttänyt tämän lakiesityksen yhteydessä kovinkin monta puheenvuoroa, ja mielipiteeni tämän lain järkevyydestä ei ole muuttunut miksikään. Äsken lakivaliokunnan kokoomusvastaava kertoi hyvin sen, että näyttää myöskin siltä, että kysymys on jonkinlaisesta väärinkäsityksestä. Tässä ovat menneet sekaisin rikesakot, päiväsakot ja tuomioistuimen antamat sakot. Kun seurasi tätä keskustelua, jota täällä käytiin ykkös- ja kakkoskäsittelyn yhteydessä, niin monelle edustajalle tuli kovin suurena yllätyksenä, että tästä lähtien kaikki poliisin antamat päiväsakot ovat muuntokelvottomia, mikäli henkilö ei halua niitä maksaa ja niitä ei ulosotollakaan voida periä.

Tämä väärinkäsitys kuvastuu esimerkiksi täällä torstaina 12. kesäkuuta käydystä keskustelusta, jossa oikeusministeri Brax toteaa ed. Pulliaiselle, ryhmätoverilleen, seuraavasti: "Arvoisa herra puhemies! Ed. Pulliainen kokeneena edustajana varmasti kuuli oikein, eli kun täällä väitettiin, että tämä on lähtenyt vain vihreistä, niin kerrottiin, että ei. Hallituksen sisällä prosessi alkoi kehysbudjetoinnista ja siellä annetusta velvollisuudesta. Sen jälkeen kerroin, miten minä siihen vastasin, ja siitä eteenpäin vastuu on ollut minun. Minä vastasin siihen tällä esityksellä, en poistamalla kaikkea, joten mistään pakosta siitä eteenpäin ei ole kysymys. Sen jälkeen minä olen reagoinut vain näiden lievempien sakkojen osalta, en päiväsakkojen osalta, antanut esityksen, jota on tukenut koko hallitus." Tässä tämä koko olennainen väärinkäsitys paljastuu, kun hän vastaa ed. Pulliaisen asiaa koskevaan kysymykseen.

Minulla on sellainen käsitys, että meidän oikeusministerimme on poikkeuksellisen taitava ja rehellinen Suomen kansalainen, ja hän on saanut juridisen koulutuksen, ja hän on varmasti seurannut tätä prosessia myöskin vähän murheissaan. Jos eduskunta antaisi vastauksen tästä laista, jossa tämä laki hyväksyttäisiin, me kaikki tietäisimme, että laki ei vastaisi eduskunnan enemmistön tahtoa, ei vastaisi eduskunnan enemmistön tahtoa eikä vastaisi myöskään lakivaliokunnan enemmistön tahtoa. Tästä asiasta olen täysin vakuuttunut, mikäli tässä äänestettäisiin vapain käsin. Tiedämme, että tämän esityksen perusteluna ovat olleet taloudelliset säästöt ja nämä reppanat ja, kuten äsken ed. Kataja hyvin kertoi, nämä molemmat perustelut ovat pudonneet alas. Silloin ei oikeastaan lakivaliokunta voi sanoa, että tämä laki on tarpeellinen ja tarkoituksenmukainen ja se pitäisi säätää, kun kysymys on monestakin eri väärinkäsityksestä. Tämä ei ole varmasti ollut hallituksen tahto, eikä tämä ole myöskään eduskunnan tahto.

Minä joudun huomenna hallituspuolueen kansanedustajana hyvin vaikeaan tilanteeseen, mikäli ei käy niin, että oikeusministerimme Tuija Brax yllättää koko eduskunnan ja vetää tämän esityksensä pois. Se koituisi tässä tilanteessa hänelle suureksi kunniaksi ja arvostukseksi ottaen huomioon, että hän tietää tätä lakia säätäessään, mikä oli eduskunnan todellinen tahto. Kansalainen, joka lukee lehdestä tämän lain käsittelyn lopputuloksen, ei ymmärrä oppositio—hallitus-asetelmaa, ei hän ymmärrä hallituksen pelisääntökeskusteluja, hän ymmärtää vain sen, että eduskunta on tosiasiassa säätänyt sellaisen lain, joka ei vastaa kansalaistenkaan näkemystä hyvästä lainsäädännöstä.

Täten edelleen olisin toivonut, että oikeusministerimme olisi ollut täällä, ja vielä nöyrästi pyydän, kun hän on varmasti tämän meidän pitkän pitkän keskustelumme ykkös- ja kakkoskäsittelystä lukenut ja siihen hyvin tutustunut, että hän osoittaisi sitä viisautta ja rehellisyyttä, jota valtioneuvoston jäseneltä voitaisiin odottaa, ja vetäisi esityksensä pois. Lupaan hallituspuolue kokoomuksen ryhmässä toimia aktiivisesti siten, että kesällä budjettiriihen aikana vankeinhoidolle annetaan niin paljon riittäviä rahoja, että tämän taloudelliset vaikutukset voidaan täyttää sitäkin kautta. Olen ollut lakivaliokunnan jäsenenä kaksi vaalikautta ja tiedän, kuinka pienillä määrärahoilla oikeusministeriö käytännössä joutuu näitä tehtäviä hoitamaan.

Lyly Rajala /kok:

Herra puhemies! Anteeksi, että äsken ylitin raikkaasti ajan, mutta minä en valitettavasti kuullut, että mainitsitte siitä useita kertoja.

Ed. Salo puhui viisaasti, että olisi järkevää, että oikeusministeri, ei niin korkeasti oppinut oikeustieteen kandidaatti, vetäisi tämän lain pois. Minäkin lupaan kokoomuslaisena hallituspuolueen jäsenenä kannattaa sitä asiaa, jos oikeusministeri ymmärtää vetää tämän pois. Koko kesän aion kannattaa sitä asiaa, että hän vetää sen pois, jos hän huomenna tekee sen.

Minä edelleen peräänkuulutan täällä nyt, kun lakivaliokunnan puheenjohtaja on paikalla, että mikä ihmeen kiire tällä on. Miksi tämä täytyy vängätä väkisin tänne ja aiheuttaa hallituspuolueiden välille turhaa kitkaa? Miksi tätä lakia väännetään väkisin läpi kuin käärmettä pyssyyn? Minulle on pikkuhiljaa näitten keskustelujen perusteella ruvennut syntymään käsitys, että meillä on Suomessa tällä hetkellä pääministeri Tuija Brax, kun hänellä näyttää olevan näin suuri valta.

Kuka tätä lakia on täällä salissa puolustanut? Miettikääpä sitä. Ketkä tätä ovat puolustaneet tässä salissa? Kolme ihmistä: Tuija Brax, Heidi Hautala, Paavo Arhinmäki. Kukaan muu ei ole ollut tämän lain puolella, ei yksikään muu, joten eikö tämä silloin ala olla tahallista hallituspuolueiden hyvän sovun rikkomista, mikäli nykyinen oikeusministeri ei ymmärrä vetää tätä pois. Aiemmat oikeusministerit ovat todellakin edellisellä vaalikaudella vähintään kaksi ellei kolmekin lakia vetäneet pois, kun ovat havainneet, että tämä ei ole kelvollinen laki.

Tästä myöskin aiheutuu selkeästi, jos tämmöinen väkisin yritetään vääntää täällä, tuonne poliisiautoihin kummallinen kurimus. Tämän piti olla säästölaki. Poliisit eivät enää kirjoita rangaistusvaatimussakkoja, päiväsakkoja, vaan he tekevät suoraan rikosilmoituksia, jotka menevät oikeuteen. Meillä on valtion tuottavuusohjelma, jolla pitäisi vähentää kaiken näköistä ... Sehän muuten ei ole mitään tuottavuutta, kun vähennetään ihmisiä, se on väärää ajattelua, mutta tämmöinen tuottavuusohjelma on kuitenkin meneillään.

Onko se järkevää, että ruvetaan poliisiautosta työntämään lisää tavaraa jo nyt ruuhkassa taisteleviin käräjäoikeuksiin? Mitä järkeä siinä on? Täällä on kaikki asiat, jotka ovat tätä lakia vastaan. Tässä ei ole mitään puolustettavaa oikeusministerillä eikä lakivaliokunnan puheenjohtajalla, yhtään ainoaa argumenttia, joka puolustaa tätä lakia. Tässä voi olla joku inhimillinen argumentti, että päästetään rosvot vapaaksi, että meillä saa tehdä mitä tahansa, mutta mitään järkeviä argumentteja tässä ei ole.

Minä vetoan, lakivaliokunnan puheenjohtaja Hautala, teihinkin entisenä oululaisena, että puhukaa puoluetoverinne ympäri. Hän on entinen kuusamolainen, tai suku on ainakin sieltä, hän on Karvos-Kallen tyttärentytär vai pojantytär, miten se Braxin suku menikään. Vedotkaa häneen nyt, kun hän ei ole paikalla, että hän ymmärtää yskän eikä aiheuta ylimääräisiä vaikeuksia hyvälle hallitussovulle ja hyvälle, tällä hetkellä kohtuulliselle laille. Tämä on jo mennyt vähän överiksi tämä laki viime kaudellakin, mutta ei anneta sen mennä ihan pipariksi eikä tappaa kokonaan suomalaista lainkuuliaisuutta.

Sampsa Kataja /kok:

Arvoisa puhemies! Tässä ed. Rajalakin viittasi aiemmin siihen, että ministerit vartioivat oman sektorinsa menoja ja tuloja ja että se voisi olla syy siihen, miksi säästölaista on tullut lisämenolaki. Mutta ihan näin ei ole, sillä sakkotulo kohdentuu nimenomaan oikeusministeriön kautta, ja sakkotulo vuodessa on noin 100 miljoonaa euroa.

Oikeusministeriön mukaan sakoista maksetaan tai saadaan perityksi yli 90 prosenttia ilman tätä muuntorangaistusmenettelyyn turvautumista, ja on ilmeistä, että tämä muuntouhka siellä taustalla edesauttaa sakkojen perintää. Vuosina 1998—2003 noin 70 prosenttia sakoista maksettiin ennen ulosottoa ja noin 20 prosenttia perittiin ulosotossa ja noin 5—7 prosentissa asioista annettiin muuntotuomio.

Lakivaliokunnassa oli käytössä Oikeusrekisterikeskuksen tilasto, jonka mukaan vuonna 2007 ratkaistiin yhteensä 12 742 muuntoasiaa, ja muunnettuna tämä rahamäärä oli noin 5,6 miljoonaa euroa. Kun nämä muunnettiin viime vuonna, niin tämän vuoden huhtikuuhun mennessä oli maksettu noin 9 000 näistä muunnetuista sakoista, ja rahamääränä tämä oli 3,8 miljoonaa euroa. Todennäköistä on, että vielä ennen sen muuntorangaistuksen täytäntöönpanoa osa tästä jäljellä olevasta rahastakin saadaan perittyä. Tästä on hyvin helposti todettavissa, mikä on se saamatta jäävä tulo, kun tämä laki hyväksytään.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Täällä ilmeisesti on esitetty hyvin viisas ajatus siitä, että tämä lakiesitys voitaisiin ottaa takaisin ja valmistella ihan kaikessa rauhassa kaikki nämä nyt esille tulleet, ilmeisesti monille edustajille hyvin yllätyksenä tulleet, epäkohdat huomioon ottaen. Sitä kautta, minä uskon, voitaisiin päästä kokonaisuuteen, joka on kaikin puolin toimiva. Nyt ilmeisesti on hyvin ongelmallista, jos tältä pohjalta huomenna joudutaan äänestämään. Todella toivon, että ne viestit otettaisiin vakavaan harkintaan, joissa on tuotu esille hallituksen esityksen peruuttaminen tältä osin.

Heidi Hautala /vihr:

Arvoisa puhemies! Täällä on sanottu, että tämä lakiesitys ei vastaa eduskunnan tahtoa. Haluaisin kuitenkin kiinnittää huomiota siihen, että lakivaliokunta on tosissaan tehnyt töitä tämän mietinnön kanssa ja myöskin pyrkinyt tässä mietinnössä puuttumaan niihin epäkohtiin, joita mahdollisesti tämän lain hyväksymisestä voi aiheutua. Niistä varmasti kaksi on ylitse muiden:

Valiokunta on tunnistanut sen, että on pystyttävä puuttumaan toistuviin pieniin rikoksiin, kuten esimerkiksi toistuviin näpistyksiin, ja tämän takia valiokunta on edellyttänyt, että tähän puututaan lainmuutoksella ja myöskin mahdollisimman pikaisesti poliisin sakotusohjetta päivittämällä niin, että tämmöiset toistuvat tapaukset voidaan ottaa pois rangaistusmääräysmenettelystä eli poliisi ei voi niitä käsitellä vaan ne menisivät tuomioistuimeen.

Toinen erittäin suuri ja merkittävä kysymys, joka varmasti koskettaa monia eduskunnan valiokuntia loppujen lopuksi, on se, että lopultakin saataisiin aikaiseksi ponnistelu, joka johtaisi siihen, että meillä olisi aito vaihtoehtoinen seuraamus, yhdyskuntaseuraamus. Olen saanut sellaisen käsityksen, että oikeusministeriö on toivonut, että se saa koko eduskunnalta tuen sille, että se voi saada muut hallinnonalat pohtimaan tätä vaihtoehtoista seuraamusta, ja senpä takia valiokunta on hyvin järkevällä tavalla korostanut, että tähän työhön tarvitaan myös sosiaali- ja terveysministeriö, valtiovarainministeriö, koko kuntasektori ja muut asiaan kuuluvat toimijat ja tässä on pidettävä kiirettä.

Täällä on annettu sellainen kuva niin kuin tällä lainmuutoksella olisi valtavan suuri vaikutus yleiseen lainkuuliaisuuteen, ja ymmärsin, että sitä kysymystä oli tässä äskenkin käsitelty. Olen koettanut tuoda esiin sen oikeusministeriön esimerkin, että kun viime vuosikymmenen lopulla päiväsakon määräämisen perusteeksi tuli nettotulo aiemman bruttotulon sijasta, niin todellakin uskottiin, että tämä muutos tulisi laajasti noteeratuksi. Tämän lainmuutoksen perustana oli se, että ajateltiin ihmisten pitävän erittäin epäoikeudenmukaisena sitä, että päiväsakot määrätään bruttotuloista. Kun tätä sitten tutkittiin ennen sitä lainmuutosta ja sen jälkeen, niin voitiin todeta hämmästyttävä seikka. Täsmälleen sama joukko ihmisiä edelleenkin uskoi, että sakotus perustuu nettotuloihin, ja vastaavasti täsmälleen yhtä suuri osa, että se perustuu bruttotuloihin, kuin ennen tätä lainmuutosta.

En voi mitenkään kuvitella, että tämä lainmuutos, joka koskettaa hyvin marginaalista, kirjaimellisesti marginaalista, joukkoa meidän yhteiskunnassamme, saisi aikaan jonkun valtaisan negatiivisen vaikutuksen yleiseen lainkuuliaisuuteen. Ehkä nyt sanon senkin, mitä olen tässä viime viikot miettinyt, että kun tätä yleisen lainkuuliaisuuden ongelmaa pohditaan, niin eiköhän nyt eduskunnan kannattaisi ensisijaisesti keskittyä siihen, että se itse noudattaa säätämiään lakeja.

Sitten on myös ollut paljon keskustelua siitä, että tässä hyvin dramaattisesti pääsisi kuin koira veräjästä vakaviin rikoksiin syyllistyneitä. Mutta on tähdennettävä sitä, että tämä joukko, joka istuu sakon muuntorangaistusta, voidaan jakaa kahteen osaan:

On ne, jotka istuvat puhtaasti sakon muuntoa, ja tätä joukkoa on tutkittu aika lailla, ja siitä joukosta me tiedämme, että se on pääosin päihdeongelmaista, moniongelmaista, syrjäytynyttä väkeä, pääosin miehiä. Juuri tämä joukko tarvitsee elämäänsä joitakin muunlaisia seuraamuksia kuin sakon muuntorangaistusta. Ei voida myöskään ajatella, että tämän joukon pitäisi istua vankilassa sen takia, että se saa talveksi katon päänsä päälle tai että se saa terveydenhoitoa tai ruokaa. Me tiedämme kaikki, että vankeinhoidon resurssit ovat erittäin niukat ja että vankeinhoidon henkilökunta on todella lujilla. Ei vankilassa myöskään huolehdita ihmisten terveydestä kovin hyvin. Juuri tämän takia meidän täytyy saada sosiaaliviranomaiset ja kunnat yhdessä oikeushallinnon viranomaisten, muun muassa Rikosseuraamusviraston, kanssa pohtimaan, mitä tälle joukolle oikein pitäisi tehdä, ja siihen valiokunta nyt haluaa sitten ratkaisun.

Sitten on se toinen joukko, joka istuu näitä sakon muuntoja. Siellä on vakaviakin rikoksia tehneitä, mutta kukaan ei istu puhdasta sakon muuntoa varkauden, rattijuopumuksen tai vaikka pahoinpitelyn takia. Tämä toinen joukko on aivan samanlaista joukkoa kuin rikolliset Suomessa yleensäkin. Voin todella ottaa esimerkin, joka on muistaakseni mainittu myös valiokunnan mietinnössä. (Ed. Rajala: Siellähän rangaistukset alenevat!) — Jos vaikkapa taposta tuomittu on tuomittu istumaan 4,5 vuotta tai 6 vuotta, niin kun hänellä sitten on lisäksi näitä sakon muuntorangaistuksia, niin se kokonaisrangaistus alenee 40 tai 50 päivällä. Ei voida katsoa, että tämä olisi dramaattinen muutos rangaistuksen ankaruuteen.

Sitten näistä taloudellisista syistä. Valiokunta on hyvin ansiokkaasti pohtinut, mitä kaikkia erilaisia taloudellisia vaikutuksia tällä lainmuutoksella tulee olemaan, ja siinä yhteydessä todennut, että tätä ei voida tarkastella pelkästään vankeinhoidon tai edes oikeushallinnon sisäisenä taloudellisena vaikutuksena. Mutta taas kerran on todettava, että oikeusministeriön on syytä tehdä kaikkensa, jotta myöskin vankeinhoidossa resurssit säästyvät olennaiseen ja että siellä saadaan korjattua se tilanne, että vanginvartijoita on aivan kohtuuttoman vähän suhteessa vangittuihin.

Täällä on väitetty, että oikeusministeriön esittämät laskelmat vankeinhoidossa saavutettavista säästöistä eivät voisi pitää paikkansa, kun oikeusministeri sanoo, että ne säästöt ovat 1,1 tai 1,4 miljoonaa euroa, mutta kun tätä on sitten tiedusteltu oikeusministeriöltä, niin he pitävät kiinni siitä, että nämä ovat muuttuvia kustannuksia ja tämän säästön aikaan saamiseksi ei tarvitse sanoa irti yhtään vanginvartijaa. Mutta näitä muita taloudellisia vaikutuksia toki on. Ja on erittäin hyvä, että tässä talossa esimerkiksi tarkastusvaliokunta on kiinnittänyt huomiota siihen, että tuottavuusohjelma tai varmasti myöskin kehysmenettely johtaa siihen yleisesti tunnettuun ongelmaan, että eri sektorit pallottelevat kustannuksia keskenään. Juuri tämän takia tarvitaan sektorien välistä yhteistyötä, mutta se on koko hallinnon ongelma. Tässä tapauksessa nyt toivon, että tällä ponnella, jonka valiokunta esittää eduskunnan hyväksyttäväksi, tähän asiaan saadaan muutos tämän yhdyskuntaseuraamuksen osalta.

Mutta pidän kyllä jonkin verran vastuuttomana sitä, että täällä vielä tänäkin päivänä hallituspuolueen edustajat niin kuin lupaavat kesäloman aikana rahaa tämän asian hoitamiseen toisella tavalla, (Ed. Salo: Vaikka heti!) kun on aivan selvää, että valtiovarainministeri Katainen on ilmoittanut, että tätä rahaa ei nyt ole tämän asian hoitamiseen tulossa. Minusta voisitte kuitenkin nyt pysyä jollain tavalla totuudessa. Se olisi vastuullista. (Eduskunnasta: Myöskin te!)

Sitten lopuksi haluan sanoa pari asiaa siitä, että tällä lainmuutoksella on myös kriminaalipoliittiset perusteet. Viittaan lakivaliokunnan täällä paljon mainittuun vuoden 2006 mietintöön, jolla siis saatiin aikaan tämän sakon muuntorangaistuksen poistamisen yksi vaihe, joka oli se, että alle 20 päiväsakon, siis poliisin määräämien sakkojen, muunnettavuus poistettiin. (Ed. Rajala: Pitkin hampain!) Lakivaliokunta on tuolloin todennut, että lakivaliokunta piti jo 1980-luvun puolivälissä tärkeänä huomion kiinnittämistä siihen, että sakko on varallisuusrangaistus, joka on tarkoitettu lievemmäksi kuin vapausrangaistus. Siksi valiokunta tuolloin korosti sakon perinnän tehostamista, mitä on muuten tapahtunut, ja piti tavoiteltavana sitä, että sakon muuntamisesta vankeudeksi yleensä luovutaan ja että muuntorangaistus tuomitaan vain poikkeustapauksissa. Tässä on viitattu vuoden 86 mietintöön. Valiokunta on sittemmin uudistanut tämän periaatteellisen kantansa vuonna 2005.

Toki on tärkeää, että me saamme sen muuntorangaistuksen vaihtoehdon, yhdyskuntapalvelun tyyppiset seuraamukset, ja päihdehuoltoa on parannettava. Mutta nyt on kuitenkin tärkeää huomata se, että tässä on itse asiassa vasemmisto-oppositio kritisoinut tätä lakia nimenomaan ehkä niillä perusteilla, että tässä nyt nämä käytännön seuraamukset, käytännön johtopäätökset, ovat jääneet viemättä loppuun asti esimerkiksi tämän yhdyskuntaseuraamuksen ja lain vaikutusten seuraamisen osalta.

Mutta voin todeta, että valitettavasti suurissa hallituspuolueissa, kokoomuksessa ja keskustassa, näkyy täysin irtaudutun tästä pohjoismaisen kriminaalipolitiikan yhdestä lähtökohdasta, joka pitää sisällään sen, että sakosta ei voi seurata vankeusrangaistusta kuin aivan poikkeuksellisissa tapauksissa. Täytyy kyllä sanoa, että lakivaliokunnan puheenjohtajana olen huolissani siitä, että me emme ymmärrä, että tällä pohjoismaisella kriminaalipoliittisella linjalla on vankat perusteet. (Puhemies: 10 minuuttia!) Sillä on myöskin perusteensa meidän perustuslaissamme. Valtiosääntöasiantuntijat, jotka kutsuimme loppuvaiheessa kuultaviksi, kun haluttiin selvittää, onko tällä lailla jotain tekemistä perustuslain kanssa, saattoivat todeta, että tämä laki on suorastaan vuoden 95 perusoikeusuudistuksen edellyttämä lakiuudistus. Että se näistä periaatteellisista lähtökohdista.

Sampsa Kataja /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! En tiedä tarkalleen, mitä ed. Hautala tarkoitti, kun kehotti pysymään totuudessa. Mutta hänen puheenvuoronsa jälkeen täytyy todeta, että pitäisi pysyä myös koko totuudessa. Hän viittasi valtiovarainministeriin, että rahaa ei ole tulossa. Rahaa ei ole tulossa, koska oikeusministeri vaatii, että tämä esitys viedään tällaisena läpi.

Petri Salo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Lyhyesti paikalta. Olen tänäänkin puhunut myöskin valtiovarainministerin kanssa ja olen selkeästi ymmärtänyt, että sieltä löytyy vakaata tahtoa täydentää oikeusministeriön budjettikehystä siltä osin, mitä katsotaan tässä laissa saatavan säästöä. Valtiovarainministeriössä ei ollut tarkkaa tietoa, paljonko tämä vaikuttaa siihen, että tulot pienenevät.

Pertti Hemmilä /kok:

Arvoisa puhemies! Tätä sakon muuntorangaistuskeskustelua on todella, kuten puhemies äsken totesi, käyty jo pitkään. Sitä käytiin tietysti silloin helmikuun 6. päivä, kun tämä oli täällä salissa lähetekeskustelussa, sitten tämän kuun 12. päivä torstaina ensimmäisessä käsittelyssä ja eilen sitten toisessa käsittelyssä ensimmäisen kerran. Tuossa eilisessä istunnossa tein pöydällepanoehdotuksen, että tämän asian käsittely olisi siirretty syyskuun 9. päivään. Tänään tästä pöydällepanosta täällä äänestettiin. Pöydällepano sai kyllä kannatusta, mutta hallituspuolueitten kansanedustajia voimakkaasti painostettiin äänestämään sen puolesta, että käsittelyä nyt tänään edelleen jatketaan.

Herra puhemies! Tässä on monia erikoisia piirteitä. Ensinnäkin tämän sisällön osalta täällä eduskunnan keskusteluissa on moneen kertaan tullut monia hyvin erikoisia piirteitä esille. Tänään tuli jälleen yksi uusi sellainen, kun täällä on siteerattu oikeusministeri Braxin puheita, kun oikeusministeri Brax on täällä 12. päivä kuluvaa kuuta, viime torstaina, todennut, että hän on reagoinut "vain näiden lievempien sakkojen osalta, en päiväsakkojen osalta, ja olen antanut esityksen, jota on tukenut koko hallitus".

Herää kysymys, onko todella nyt niin, että oikeusministeri Brax ei aivan nyt tunne, mitä hän on esittänyt, kun tähän samaan kysymykseen tarttui, tähän samaan asiaan, ed. Salo aiemmassa puheenvuorossaan. Onko todella niin, että ministeri Brax ei ole tietoinen, että kyse on niistä samoista päiväsakoista, ei ole lievempiä päiväsakkoja tai vakavampia päiväsakkoja, kun kyse on poliisin antamista rangaistusmääräyksistä?

Kun tämän asian käsittelyä jatketaan tänään ja kun eilen käytiin erittäin pitkä, perusteellinen keskustelu, jossa nousi monia ongelmia, monia uusia näkökohtia esille, ja kun eilen toivoimme kovasti, että oikeusministeri Brax olisi itse henkilökohtaisesti täällä salissa vastaamassa näihin kysymyksiin, jotka nousivat esille, niin olisin kovasti toivonut, että oikeusministeri Brax olisi tänään tässä istunnossa nyt paikalla ja voisi vastata suoraan näihin kysymyksiin, joita edustajat ovat täällä esiin nostaneet.

Tämä ei suinkaan ole ollut prosessin kannaltakaan selvä, tämä lakiuudistuksen käsittely. Täällä ed. Rajala kertoi, miten lakivaliokunnassa tätä asiaa on käsitelty, ja se oli todella hämmentävää kuulla, että jossakin valiokunnassa, eduskunnan valiokunnassa, voidaan ylipäätään niin toimia, kuten ed. Rajala kertoi lakivaliokunnan toimineen kyseisen lakiesityksen käsittelyssä. Ed. Rajala aika lailla sanatarkasti totesi puheenvuorossaan, että heti asiantuntijakuulemisen jälkeen seuraavaan kokoukseen tuotiin mietintö ilman valmistavaa keskustelua. Miten ilman valmistavaa keskustelua voidaan tuoda mietintö valiokunnan pöytään? En ymmärrä, miten tämä prosessi on voinut mennä näin eduskunnassa ja varsinkaan lakivaliokunnassa, miten varsinkaan lakivaliokunnassa? Lakivaliokunnan arvoisa puheenjohtaja ed. Hautala varmaan voi vastata, miten voidaan menetellä tällä tavalla: ilman valmistavaa keskustelua tuodaan mietintö edustajille valiokuntaan. En ole aiemmin voinut kuvitella, että varsinkaan eduskunnan lakivaliokunnassa voidaan näin menetellä.

Arvoisa puhemies! Tämä on varsinkin meille keskustan ja kokoomuksen, hallituspuolueitten, jäsenille erittäin vaikea hyväksyä. Olen täysin vakuuttunut, kuten monet muut edustajat ovat tältä paikalta lausuneet, että ilman pakottamista tällaista lainsäädäntöä ei tehtäisi. Kuten eilen ed. Zyskowicz aivan osuvasti totesi, väitteet siitä, että vihreillä ei olisi valtaa, ovat täysin vääriä. Vihreäthän tämän lakiuudistuksen takana ovat yksinään ja painostavat suuremmat hallituspuolueet hyväksymään tämän. (Välihuutoja) Näin tämä vaan nyt sitten yksinkertaisesti on. Mielenkiintoista nähdä huomenna ja huomisen äänestyksen jälkeen, millä tavalla yhteistyö tämän muuten niin hyvin sujuneen hallitustyöskentelyn osalta jatkossa sitten onnistuu. (Ed. Paajanen: Ei mitenkään!)

Krista Kiuru /sd:

Arvoisa puhemies! Kyllä sosialidemokraatit ovat ihmetelleet tämän prosessin kuluessa, missä oikein mennään, eikä tämä varmasti tuo kenellekään meistä, jotka olemme tätä prosessia nähneet ja eläneet, minkään näköisiä positiivisia tunteita. On suorastaan ihmeteltävää, että tällaisen prosessin jälkeen ei ole vedetty jo tätä hallituksen lakiesitystä pois. Kuultiin 30 asiantuntijaa, joista 80 prosenttia oli sitä mieltä, että tätä ei pitäisi päästää läpi. Siitä voidaan olla monta mieltä, kun toisten mielestä asiantuntijoista juuri kukaan ei ollut tätä vastaan, mutta minä ainakin kuuntelin niitä asiantuntijalausuntoja siinä sävyssä, että ymmärsin, että heistä noin 80 prosenttia oli tätä lakiesitystä vastaan ja erityisesti tuon uhkasakon osalta, joka onneksi tästä sitten lopulta saatiin poistettua.

Muutamia huomioita vielä tähän keskusteluun. On hyvin ihmeellistä, että puhutaan moraalikadosta tai puhutaan tästä, että edustajilla täällä ei ole moraalia, kun tällaista ei päästetä läpi. Kyllä minä ihmettelen ihan hirveästi. Minä uskon, että täällä juuri ovatkin moraaliset selkärangat pitämässä näitä paikkoja täällä pystyssä ja osallistumassa tähän iltapäivän, illan, keskusteluun. Minusta se moraalikato näkyy juuri tässä, että me olemme päästämässä läpi tällaista lakiesitystä, jonka kohdalla selkeästi joudutaan pohtimaan, miksi, onko nyt oikea aika ja mitä me olemme todellisuudessa tekemässä.

Kysymys on yhä vielä rangaistusjärjestelmän uskottavuudesta ja sen arvioinnista. Vuoden 2006 puolella, kun viimeksi muuntokieltoa laajennettiin, silloin jo pyydettiin, että tätä tehtyä lakia arvioitaisiin, ja sitä arviointia ei ole kuitenkaan suoritettu. Silloin voidaan sanoa, että myöskään rangaistusjärjestelmän uskottavuutta ei ole arvioitu todellisuudessa. Sellaiset puheet, että tässä ei olla rangaistusjärjestelmän uskottavuutta millään tavalla heikentämässä enää, eivät voi pitää paikkaansa, kun sellaista puolueetonta tutkimusta ei ole edes olemassa. Nyt tiedetään, että kaikkia määrättyjä sakkoja ei joka tapauksessa saada perityiksi jatkossa. Eikö silloin ole kysymys siitä, että me joudumme arvioimaan ...

Kun me siis tiedämme, että kaikkia määrättyjä sakkoja ei kuitenkaan saada perityksi, niin eikö silloin ole kysymys siitä, että jokaisen lakivaliokunnan jäsenen täytyy miettiä sitä yleistä lainkuuliaisuutta, yhdenvertaisuutta ja näitä seikkoja, jotka sitten johtavat ihan tämän ongelman ytimeen?

Arvoisa puhemies! Onkin ihmeellistä, että kun tiedämme, että valiokunta on halunnut aikaisemminkin jo arvioida sakkorangaistuksen uskottavuuteen liittyviä rikosoikeudellisia seuraamuksia, niin niistä kuitenkaan ei ole tullut vieläkään tietoa, ja olemme kuitenkin vuoden 2008 puolella. Nyt kuitenkin tässä hallituksen esityksessä ehdotetaan muuntorangaistuksen käytöstä luopumista entistä laajemmassa mitassa, eikä tämän edellisen, saman suuntaisen muutoksen mahdollisista kielteisistä vaikutuksista ole kuitenkaan ollut saatavissa tietoja. On siis ihmeellistä, että olemme tänään tässä tilanteessa.

Sitten, arvoisa puhemies, on esitetty myöskin hallituksen esityksessä arvioita siitä, että poliisin, syyttäjien ja tuomioistuimien työmäärät vähenisivät. Valiokuntakäsittelyssä kuitenkin on käynyt ilmi ainakin minun mielestäni, ettei näin todellisuudessa tule ollenkaan tapahtumaan. Silloin voikin ihmetellä, miksi me kuormitamme poliisia ja syyttäjää ja myöskin tuomioistuinta yhä enemmän näissä keisseissä, joissa me selkeästi katsomme, että toistuvasta ja piittaamattomasta käyttäytymisestä kuitenkin pitäisi tulla jonkinlainen sanktio huolimatta siitä, että tämä muunto poistuu. Näin ollen me kuormitamme sitten kyseisiä instansseja yhä enemmän, kun lainsäädännöllisesti tämä ei enää olekaan jatkossa mahdollista.

Valiokunta on myöskin nähnyt, että juuri tästä syystä olisi ilmeinen tarve rajoittaa selkeästi muuntokiellon käyttöä niin, että eroteltaisiin sakotetun maksuhaluttomuus, sakotetun niskoittelu, tämmöisestä maksukyvyttömyydestä. Onkin mielenkiintoista sitten, mitä tämä käytännössä tarkoittaa, miten tämä tullaan tekemään siellä poliisiauton takapenkillä, kun arvioidaan sitä rikoksentekijää ja sitä sakotettavaa. Näitä toimintaohjeita tuskin pelkästään sakotussäännöillä tullaan jatkossa saamaan sellaisiksi legitiimeiksi ohjeiksi. Onkin ihmeellistä, kuinka me olemme näin heikossa asetelmassa näin tärkeässä lainsäädännöllisessä esityksessä.

Lisäksi, arvoisa puhemies, tässä nyt ollaan kaikkein tärkein unohtamassa. Ajatus olikin se, että muuntokieltoja ei voi laajentaa ennen kuin on tarkkaan määritelty tuo yhdyskuntaseuraamus, ja tätä yhdyskuntaseuraamusta sitten kehitetty. Ja kun on olemassa joku vaihtoehto sille, mitä sakoista seuraa, jos ei näin saatua rangaistusta tule sakon maksamisen muodossa suoritettua, ehdottomasti vasta silloin olisi minun mielestäni pitänyt lähteä tätä lakiesitystä tekemään, kun tuo yhdyskuntaseuraamusten kehittämisen kokonaistarkastelu olisi tullut meille tänne käsittelyyn. Samassa yhteydessä olisi pitänyt arvioida täällä salissa aivan uudelleen tätä muunnon kiellon laajentamista.

Arvoisa puhemies! Olen hyvin hämilläni ensimmäisen kauden edustajana näin ihmeellisestä tavasta säätää lakeja. Minusta tämä ei osoita meille kenellekään minkäänlaista ylevyyttä, ja kuitenkin pidän suhteellisen merkittävänä niiden kansanedustajien panosta, jotka ovat osallistuneet tähän keskusteluun. Kaiketi sekin osoittaa sitä, että kyllä meillä on minun mielestäni täällä moraali kunnossa (Ed. Hemmilä: Kyllä!) ja moraalikatoa ei minusta tässä asiassa kärsitä. Kyllä täällä on yritetty puhua oikeista asioista. Kyllä minä nyt vielä vetoan hallituspuolue vihreisiinkin, että ottaisitte tässä nyt järjen käteen ja todella meneteltäisiin niin kuin moraalisesti, minun mielestäni ainakin, on oikein.

Pertti Virtanen /ps:

Arvoisa puhemies! Tottahan on, että tämä moniongelmaisten ja miesten tietynlaisten, jos näin kauniisti sanoisi, ongelma täytyy ratkaista. Mutta tietyllä tavalla kovat ideologiat kyllä sopivat siihen, että kun tämä ratkaistiin viimeksi avohoidon ja mielenterveyden suhteen, niin tyhjennettiin mielisairaalat laitoksista — nyt ollaan tyhjentämässä vankilat sakkorangaistuista — niin tilastojen mukaan satoja ihmisiä kuoli. Nyt ed. Heidi Hautala sanoo, että joku lautakunta tai joku valiokunta tutkii sitten, mitä näille voidaan tehdä, kun ilmeisesti sen jälkeen niistä on osa kuollut, hyvin monet, ehkä sadat, niin kuin tässäkin tapauksessa, kun ne eivät pääse enää sinne vankilaansa viettämään sitä turvallista oloaan. Eli tässä on hyvin keskustelematon aihe ollut tämä, mitä todella tapahtui avohoidossa ja mielisairaanhoidossa, kun täällä tehtiin tämä laki. Eli minun mielestäni sen pitäisi olla kunnossa ennen kuin tämä toteutetaan.

Muuten yhdyn taas ed. Hemmilän viimeiseen lauseeseen. Oikeastaan siitähän meinasin kokonaan itsekin puhua, että kun tämä tavallaan on huonoa lainsäädäntöä ja tämä tällä lailla tuupataan eteenpäin, niin mikä karmea, pelottava laki meillä onkaan odottamassa oikein todella tuolta kovasta oikeistosta, johon tämä on vaihtokauppana vaihdettu. Sitä minä jään pelkäämään ja odottamaan, mitä sieltä oikein on tulossa, mille vihreät antavat kaiken näköistä, niin kuin tässä nyt, periksi. Tämmöinen meitä toisia kansanedustajia huolestuttaa.

Lyly Rajala /kok:

Arvoisa puhemies pohti, tuleeko enää uusia argumentteja. Tulee. Nyt tulee uusia argumentteja ainakin yksi.

Lakivaliokunnan puheenjohtaja täällä kovasti kertoi, kun minä sanoin, että täällä on vaan kolme ihmistä salissa puolustanut tätä lakia: oikeusministeri Brax, lakivaliokunnan puheenjohtaja Heidi Hautala ja vasemmiston Paavo Arhinmäki. Kukaan muu täällä salissa ei ole puolustanut tätä lakia, ei kukaan.

Lakivaliokunnan puheenjohtaja, sanoitte äsken, että valiokunta teki tästä tällaisia ja tällaisia. Aivan. Lakivaliokunta äänesti tästä. Laki hyväksyttiin valiokunnassa äänin 10—7. Mutta jos lakivaliokunta olisi ollut normaalikokoonpanossa, tämä laki olisi kaatunut siellä 9—8. Tämä oli uusi argumentti. Jos muut eivät sitä tiedä, niin nyt tiedätte. Meiltä oli kaksi varsinaista jäsentä pois, ja heidän tilallaan olivat laille suopeat varajäsenet. Heidän poissaolonsa syytä minä en tiedä enkä rupea arvailemaan. Siinä oli yksi uusi argumentti.

Ed. Hautala, en tiedä, kuulitteko minun ensimmäistä puheenvuoroani, joten vastaan, koska otitte omassa puheenvuorossanne jälleen kantaa siihen, mikä on keskeinen huoli. Tämä on siis teidän siteeraustanne eilisestä puheestanne: "... keskeisenä huolenaiheena on ollut se, miten tämä ehdotettu lainmuutos vaikuttaisi yleiseen lainkuuliaisuuteen." Ja siteeraus jatkuu hetken kuluttua. Täällä menee muutama rivi. Sitten: "On varsin epätodennäköistä, että nyt käsiteltävää, järjestelmän reuna-alueeseen kuuluvaa, vain pientä osaa sakotetuista koskevaa muutosta pannaan laajalti merkille. Kun lainmuutosta ei tunneta, ei sen myöskään voida katsoa heikentävän yleistä lainkuuliaisuutta."

Näinkö alas te arvostelette suomalaisten kansalaisten olemuksen? Kun me teemme täällä lainsäädäntöä, jota kansalaiset eivät tunne, niin silloin se ei alenna lainkuuliaisuutta. Olen täällä moneen kertaan sanonut, että meidän täytyy tässä talossa tehdä lakia, jota Rymättylän tyttökin ymmärtää. Sellaista lainsäädäntöä meidän pitäisi tehdä, ja te vetoatte siihen, että lakeja voidaan tehdä sen vuoksi, koska kansalaiset eivät tiedä, mitä me teemme, mitä lakeja täältä on tulossa. Erikoista ajattelua lakivaliokunnan puheenjohtajalta.

Se on käsittämätöntä, että vihreät ajattelevat sillä tavalla, että rikollisilla rangaistukset vähenevät. Se on niin kuin pohjoismaisen suuntauksen mukaista, että kun tekee rikoksia enemmän, niin rangaistukset alenevat. Käsittämätöntä.

Minun täytyy ihmetellä myöskin suuresti arvostamaani ed. Pulliaista, joka on eduskunnan ylivoimaisesti kovin puhuja. Käsittääkseni tässä asiassa ette ole avannut suuta vielä kertaakaan. (Ed. Pulliainen: Olen, ja on siteerattukin vielä!) — Minä en ole nähnyt tuolla papereissa. Minä olen kyllä ainakin ... (Ed. Pulliainen: Te olette ollut poissa täältä salista!) ... eiliset puheenvuorot. Siinä tapauksessa tuo nauhuri ei ole toiminut tuossa pikakirjoittajalla, koska minä olen lukenut 18 sivua eilisiä puheenvuoroja. Minun mielestäni siellä ei teitä ... (Ed. Pulliainen: Olin valtuustossakin teidän kanssanne!) — Niin olittekin, joo. — Torstaina en ole ehkä lukenut ihan kaikkia, koska olin itse täällä paikalla, enkä ehkä muista sitä.

Sitten tässä ed. Hemmilä muistaakseni sanoi, että hän oli siirtämässä tätä lakia käsiteltäväksi 9. syyskuuta. Voin kertoa, että valiokunnassa tästä tehtiin jo ehdotus siirtää tämä lokakuun 21. päivään, mutta meidät pakotettiin. Minä ihmettelen edelleen sitä sanaa, kun täällä ei saa sanoa "valehdella", täällä salissa. Ei täällä vissiin saa myöskään sanoa, että pakotetaan. Meitä pakotetaan kaikennäköisiin. Muistakaa, meitä ei määrää Kekkonen eikä mikään muu kuin perustuslaki ja omatunto, tässä salissa olevia kansanedustajia. Meidät on ihmisten äänillä tänne valittu, ja me olemme vastuussa niille, jotka meidät ovat tänne valinneet, ja sitten meitä määräävät perustuslailliset määräykset, ja omatunto meillä on jokaisella.

Ed. Hemmilä ihmetteli, kuinka se on mahdollista, että meidän valiokunnassamme käsitellään asia tällä tavalla, että mietintö tulee pöytään yllättäen ja pyytämättä. Minä kerron sen. Sen vuoksi, että meidän valiokuntamme puheenjohtaja istuu siellä puheenjohtajakäsikirja kourassa koko ajan seuraten, miten tätä kokousta täytyy eteenpäin mennä. Puheenjohtajamme istuu siellä puheenjohtajakäsikirja kädessä pöydän päässä seuraten, miten kokousta edetään, ettei hän tee virheitä, ja siitä huolimatta tulee virheitä. Muun muassa tämä mietintö tuli pyytämättä, mikä on minun mielestäni jo yksi peruste sille, että tämä pitäisi vetää pois.

Ed. Hautala, te vetositte myöskin siihen meidän vartijatilanteeseemme. Suomessa on vissiinkin tällä hetkellä, olisikohan 0,72 tai 0,75 vartijaa yhtä vankia kohti, tai siis ei vartijoita pelkästään, vaan henkilökuntaa yhtä vankia kohden, ja se pitäisi nostaa jonnekin 0,85:een. Kai se on joidenkin eurooppalaisten vihreitten vaatimus.

Edellinen lakivaliokunta vieraili kaksi vuotta sitten Kanadassa. 340 miesvankia oli siinä vankilassa, missä kävimme Kingstonin kaupungin vieressä, 340 miesvankia. Siellä oli elinkautista ja siellä oli vaikka minkä kautista. Henkilökuntaa oli yhteensä 96, joista 50 oli naisia. Siinäpä sanomaa. Kanadassa siis tämä henkilökunnan prosentti, jonka meillä pitäisi olla 0,85 yhtä vankia kohti, on 0,29, ja hyvin menee siinäkin vankilassa. Meillä palautuu vankeja muistaakseni 42 prosenttia takaisin, elikkä he ovat uusijoita. Kyseisessä vankilassa uusijoiden määrä oli 7 prosenttia.

Ed. Salo oli mukana ja muistaa varmasti nämä luvut ihan ulkoa. (Ed. Salo: Kyllä varmasti!) Minä edelleen ihmettelen sitä, että nämä henkilöt, jotka tekevät pahempia rikoksia, saavat taposta, raiskauksesta, mistä tahansa tuomioita, ovat varsinaisia ammatti- ja taparikollisia, voivat ilman mitään seuraamusta, jos tämä laki menisi läpi, sen jälkeen tehdä tämmöistä pienempää pössyttelyä, poltella pilveä, ajaa kortitta, näpistellä, tehdä mitä tahansa tämmöistä, mistä selviää poliisin sakoilla. Tällaista yhteiskuntaako vihreät ovat ajamassa? Ihmettelen suuresti. Häpeän.

Sampsa Kataja /kok:

Arvoisa puhemies! Ensinnä muutama sana siitä, mitä ed. Rajala toi esiin äskeisessä puheenvuorossaan. Ensinnäkin se, että lakivaliokunnassa oli niitä kansanedustajia enemmistö, jotka äänestivät lain puolesta, ei johdu siitä, että he olisivat olleet suopeita esitykselle. Tämä esitys on minun mielestäni hölmö ja surkea, mutta olen suopea hallitusyhteistyön jatkamiselle. (Eduskunnasta: Se on varapuheenjohtajana vissiin vähän pakko olla!) Tarkennus myös siihen, että lakivaliokuntahan todella päätti jättää asian pöydälle, mutta päätti myös myöhemmin sitten tunnetuista syistä ottaa sen pois pöydältä ja jatkaa käsittelyä. (Eduskunnasta: Siis oliko se jo päätetty?)

Sitten täytyy puolustaa kyllä valiokunnan puheenjohtajaa siinä, että ei hän aivan turhaan tuonut sitä lausumapohjaa — tai pyytänyt, valiokuntaneuvoshan sen tietysti toi — vaan yhdessä sovittiin, että lausumaluonnoksen pohjalta käydään keskustelua. Niin käytiin, ja lausumaluonnos meni kyllä, se ensimmäinen versio, aika nopeasti silppuriin, ja tehtiin uusi versio. Eli yhdessä sovitusti siitä keskusteltiin.

Mutta yhden uuden näkökulman haluan vielä tuoda siihen asiaan, mistä ed. Virtanen piti harvinaisen hyvän puheen, nimittäin tähän reppanaosastoon. Tänään keskustelin Helsingin sosiaali- ja terveystoimesta vastaavan apulaiskaupunginjohtaja Paula Kokkosen kanssa tästä esityksestä. Emme keskustelleet, vaikka hän on entinen perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja, tästä yhdenvertaisuusongelmasta vaan siitä, että hän ei hyväksyisi tätä esitystä, koska tällä hetkellä juuri näissä muuntotapauksissa päästään kiinni niihin reppanoihin, saadaan jonkinlainen (Puhemies: 2 minuuttia!) ote niistä, joista muuten ei saada mitään otetta. Sen vuoksi hän koki tärkeäksi, että nimenomaan tämän syrjäytymisen ehkäisemisen ja ongelman hoitamisen kannalta pidettäisiin tämä laki nykyisellään voimassa.

Mikko Alatalo /kesk:

Arvoisa puhemies! Arvostan pohjoismaista ihmisoikeusyhteiskuntaa, mutta hämmentyneenä olen seurannut tätä keskustelua tästä rangaistuksesta. On esitetty hienoa kriminaalipolitiikkaa ja kauniita ajatuksia, että moniongelmaiset, syrjäytyneet sakotetut eivät joudu muuntorangaistuksen piiriin. Nämä reppanat eivät näin turhaan täytä vankipaikkoja.

Mutta tosielämässä kuitenkin on niin, että tietyt ammattirikolliset tulevat hyötymään tästä muuntorangaistuksen poistosta. Eihän heiltä saa sakkoina näitä rahoja pois. Autovaras, murtomies ei todellakaan tämän jälkeen piittaa sakkorangaistuksesta, vaan nauraa poliisille, ja se ei ole pieni porukka, samaan aikaan, kun palkkatyötä tekevä tavallinen ihminen joutuu kuitenkin maksamaan esimerkiksi ylinopeussakosta. Ulosottomies tulee pitämään siitä huolen, jos meinaa omaa elämäänsä jatkaa ja palkkaa nauttia. Muunnetuista sakoista tulee valtiolle vuosittain nykyään 3,8 miljoonaa euroa. Tämä laki ainakaan ei tule säästöjä luomaan. Sen verran menetetään sakkotuloja, se, mitä vankipaikoissa säästetään.

Kuulin, että valiokunnassa asiantuntijat nostivat esiin monia kriittisiä näkökulmia, jos laki toteutetaan. Laki tulee olemaan hankala. Tietenkin poliisi voi tästä eteenpäinkin tehdä näistä sakkojutuista rikosilmoitukset ja viedä ne käräjille, mutta siinäkin on omat kustannuksensa, ja muutenkin käräjäoikeudet ovat ruuhkaantuneita. Välinpitämättömyys lakia kohtaan lisääntyy, valitettavasti. Toivon todella, että lain toteuttamista seurataan näiden ponsien mukaan ja sitä korjataan, kuten on lakeja korjattu aiemminkin. Me maksamme tässä nyt aika kovaa hintaa lojaalisuudesta hallituskumppaneita kohtaan, ja erittäin pitkin hampain minä ainakin joudun äänestämään tämän lain puolesta. Toivon, että sitä korjataan sikäli ja kun ongelmia ilmenee.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! On hyvin selvää, että tämä laki, jota nyt ollaan tekemässä, on täynnä ongelmia. Siksi olisi toivottavaa, että todella harkittaisiin lain pysäyttämistä ja tehtäisiin uusi hallituksen esitys, joka olisi mahdollisimman vähän ongelmia sisältävä. Poliisimies totesi Keuruulla, että onneksi on muuntorangaistus. Se on ollut toimivaa käytäntöä, joka on palvellut monella tavalla lainkuuliaisuuden toteuttamisessa, mutta sitä kautta on saatu myöskin kontakti. Kun täällä on puhuttu niin sanotuista reppanoista, syrjäytyneistä ihmisistä, heihin on saatu kontaktia. Heidät on voitu saada sellaisten auttavien toimien pariin, joita vankeinhoitolaitos parhaimmillaan voi antaa. Vankeinhoitolaitoksesta voidaan ohjata hoitoon, ja näin on tapahtunut. Mutta samalla kysymys on vakavasta lainkuuliaisuuden kunnioittamisesta. Pian tulee tieto siitä, mitä voi tehdä ilman, että joutuu todelliseen vastuuseen.

Todellakin, jos edistetään taparikollisuutta, pientä näpistelyä, pientä väkivaltaa, varkauksia, rattijuopumusta, ajoa vaikkapa ilman ajokorttia luvattomilla, toisilta otetuilla ajoneuvoilla jne., niin tällä on hyvin kielteinen vaikutus meidän yhteiskuntaamme. Meidän tulisi eliminoida rikollisuutta jo sen pienimmissä ja varhaisimmissa muodoissa. Silloin on ennakoitavissa, että myös muuta rikollisuutta voidaan pitää paremmin hallinnassa ja minimoida.

Tämä lakiesitys on hyvin outo. Se vaikeuttaa poliisin työtä ja tuottaa kustannuksia. Aivan kuten tuotiin esille, asiat, joissa poliisi on voinut toimia viranomaisena, siirtyvät oikeusistuimille ja se tulee kalliiksi kaikille. Se ei ainakaan ole halpaa yhteiskunnalle, ja helposti siinä on kahtalainen käytäntö: asioita joko joudutaan katsomaan läpi sormien, tai sitten ne menevät tuonne oikeusistuimiin, ja se sitten puolestaan estää sujuvaa oikeudenkäyttöä. Kun meillä on valtion tuottavuusohjelmat, jotka karsivat käräjäoikeuksia, vähentävät henkilökuntaa, niin sinne tulisi entistä enemmän asioita, joita on voitu sujuvasti hoitaa poliisiviranomaisten toimesta tähän asti.

Tämä on todella kaikilta osin ongelmallinen esitys, ja toivon, että harkittaisiin sen poisottamista, ja kun on tuotu esille monet ponnet, monet ajatukset, joita on näissä ponsissa, niin ne voitaisiin ottaa huomioon jo saman tien uudessa annettavassa, korjatussa hallituksen esityksessä, ja silloin ei tarvitsisi joutua niihin ongelmiin, joita pelkään tulevan tämän lain voimaan tultua.

Nythän nämä ponnet ovat osaltaan sen sisältöisiä, että seurataan ja katsotaan, mitä tapahtuu. Toisin sanoen pitää antaa tapahtua jotain kielteistä ja vasta sitten voitaisiin korjata. Eikö olisi paljon parempi tehdä hyvä esitys, ainakin tähdätä hyvään esitykseen, antaa nykyisen tilanteen olla voimassa? Jos on mitä korjattavaa, tehtäisiin uusi hallituksen esitys, joka ottaisi huomioon valiokunnan mietinnössä esitetyt ponnet, ja se voitaisiin paljon paremmin, hyvällä, laajalla yksimielisyydellä, näin toivon, tässä istuntosalissa sitten viedä lainsäädännöksi.

Sampsa Kataja /kok:

Arvoisa puhemies! Peräänkuulutitte uusia näkökohtia. Sellainen on se, että tällä lailla otetaan Suomessa käyttöön amerikkalaistyyppinen plea bargain -menettely: se, mikä seuraamus epäillylle, syytetylle teosta aiheutuu, jää kiinni hänen vastauksestaan epäilyyn. Nimittäin nyt jos vaikkapa myymälävaras jatkossa myöntää, että näin tapahtui, hän saattaa saada siitä poliisilta sakon, jota ei sitten lopulta voida enää muuntaa vankeudeksi, vaikka maksuhalua tai -kykyä ei löydy. Mutta jos hän kiistää sen teon, niin asia käsitellään tuomioistuimessa, ja siitä seuraa, että tuomioistuimessa määrätty sakko voidaan sitten muuntaa myös vankeudeksi. (Ed. Salo: Puhutte järkeä!) Olen itse tämän plea bargain -menettelyn kannalla, mutta en nyt ajatellut, että ihan tällä tavalla sitä olisi Suomeen tuotu.

Tähän liittyy kysymys siitä, että on aika sattumanvaraista, mitkä tapaukset jatkossa päätyvät muuntouhan piiriin. Eli käytännössä muuntouhan piiriin joutuvat sekavat tapaukset. Vaikkapa liikennerikkomuksessa, jos vaarantaa liikennettä niin, että aiheuttaa pyöräilijälle onnettomuuden, mutta tapaus on selvä, poliisi kirjoittaa siitä sakon ja sitä ei voida muuntaa. Tai vaikkapa kolarissa, jossa ei aiheuteta henkilövahinkoja ja on epäselvää, kuka oli syyllinen ja mistä onnettomuus aiheutui, päädytään tuomioistuimeen, jossa määrätyt sakot sitten jatkossa voidaan taas muuntaa vankeudeksi. Tätä kysymystä ei ole kovinkaan analyyttisesti pohdittu vielä tässäkään vaiheessa.

Sitten palaisin vielä siihen, kun valiokunnan puheenjohtaja koplasi yhteen eduskunnan vaalirahoituksesta käydyn keskustelun ja tämän lain. Minä en aivan sitä logiikkaa ymmärtänyt. Mutta minun mielestäni juuri se keskustelu osoittaa, että kaikissa laeissa tarvitaan seuraamus siitä, jos jättää lain noudattamatta, eli jos seuraamusta ei ole, niin lakeja ei noudateta.

Heidi Hautala /vihr:

Arvoisa puhemies! En halua enää kovin paljon omalta osaltani pitkittää tätä istuntoa. Ehkä ensinnäkin kiitän edustajia Alataloa ja Katajaa erittäin asiallisista kriittisistä puheenvuoroista. Tietysti olisin toivonut, että tässä hengessä me olisimme voineet tätä mietintöä täällä täysistunnossa käsitellä, mutta ymmärrän toki, että se ei ehkä ole ollut täysin mahdollista.

Mutta oli mielenkiintoista kuulla, että ed. Kataja on keskustellut Helsingin apulaiskaupunginjohtajan Paula Kokkosen kanssa näiden muuntovankien ongelmasta. Tämähän on juuri se, mitä tässä nyt tarvitaan, että saadaan myöskin kuntasektori — pääkaupunki on varmasti aika iso ongelma tässä koko vyyhdessä — keskustelemaan sitten oikeusministeriön ja valtiovarainministeriön kanssa. Näin varmasti voimme näiden ongelma-asioiden kanssa edetä.

Sitten haluaisin vaan kiittää kokoomuslaista asuntoministeriä, joka on omalla merkittävällä panoksellaan vaikuttamassa siihen, että yksi tekijä poistuu siinä ketjussa, joka saattaa johtaa sitten syrjäytyneen henkilön istumaan sakon muuntorangaistusta. Eli tämä pitkäaikaisasunnottomuus on yksi keskeinen tekijä, joka on myös asiantuntijakuulemisissa valiokunnassa tullut esiin. Kiitos kokoomuksen asuntoministerille!

Sitten lopuksi vaan haluan sanoa, että tosiaan kaikissa laeissa tarvitaan varmasti seuraamus, mutta tässä nyt kuitenkin on tärkeintä se, että pitää erottaa rangaistus ja täytäntöönpano toisistaan. Rangaistus kyllä määrätään tämänkin jälkeen ja ulosottoa tehostetaan, mutta on sitten niin, että jos joku osa näistä sakoista jää ulosotonkin jälkeen perimättä, niin näin sitten käy. Mutta asiantuntijat ovat myös kertoneet eräiltä osin valiokunnalle siitä, että joskus käy niin, että näiden muuntovankeuteen menevien ihmisten sakkoja maksetaan sitten vanhan äidin eläkkeestä. Onko tämä nyt sitten oikeudenmukaista? Mutta omalta osaltani aion nyt päättää tämän pitkän keskustelun tähän.

Timo Soini /ps:

Arvoisa puhemies! En kerta kaikkiaan malttanut tuolta kulmaluolasta olla tulematta, kun katsoin, miten tätä vatkataan edestakaisin. Olin viime kaudella lakivaliokunnassa, kun päästiin puoleen väliin, eli tämähän on pitkä prosessi. Koko ajan konnien oloja helpotetaan, ovat ne sitten isompia konnia tai tämmöisiä pienempiä konnia, ja tämä tuntuu nyt olevan Suomessa se tapa laajemminkin. Kun ei saada jotain uudistusta kertalinttuulla läpi, niin tehdään osa ja sitten jatkoa seuraa. No, meillä tulee nämä homoadoptiot ja muut, ovat niin kuin seuraava askel. Ensin päästiin puoleen väliin ja sitten muualle ja kohti lopputulosta.

No, sitten on tietysti hämmästyttävää, että hallituksen edustajan tehtävänä kuuluu ilmeisesti olla jaa-napin painaja riippumatta siitä, mitä omatunto sanoo, riippumatta siitä, mikä tuntuu oikealta. Mutta näinhän voi tehdä, ei siinä mitään. Ihmettelen vaan, että tästä on jaarustettu ja jaakattu täällä tuntitolkulla. Suomen itsenäisyyden ja suvereniteetin kannalta tärkeä Lissabonin sopimus hyväksyttiin käytännössä ihan tuosta vaan — ja kyllä se ihmetytti — päivää ennen kuin Irlannin kansa kaatoi koko sopimuksen. (Ed. Pulliainen: Mutta Irlanti korjasi!) — Ja tässä, ed. Pulliainen, tulen vihreisiin. Niin, te olette suu vaahdossa, koko eduskuntaryhmä, puhuneet vuosikausia kansanäänestysten puolesta. Nyt te luovuitte siitä, koska sanotte, että tämä Lissabonin sopimushan nyt on eri sopimus kuin EU:n perustuslaki. Kai te nyt seuraavan kerran, kun tulee taas uusi sopimus, kannatatte kansanäänestystä.

Mutta palatakseni tähän alkuperäiseen epistolaan: On tietenkin melko outoa lainsäädäntöä se, jos rikoksista ei seuraa rangaistusta. Sanoohan se "Rikos ja rangaistus" jo, tämä kuuluisa venäläinen teoskin, että on synnillä seurauksensa ja kaiken palkkana kuolema. No, ei tässä nyt sitä haeta, mutta haetaan jotain oikeutta. Kyllä se yleisen lainkuuliaisuuden kannalta on huono asia, että tähän mennään.

Ja sitten reppanoista. Nimenomaan armeija, Suomen armeija, on loistava paikka. Sinne vielä pääsee pesulle ja ohjattuun ruokailuun ja muuhun. Se on viimeinen paikka, missä koko ikäluokka on enää kasassa, kutsunnat. Nyt meiltä viedään sen jälkeen tämä toinen, missä voitaisiin puuttua. Minäkin olen käynyt ed. Salon kanssa monissa vankiloissa, onneksi ei jääty mihinkään sisälle, aina päästiin ulos, mutta siellä näimme, että kun oli vakavat terveysongelmat, oli sitten aids, alkoholismi, huumeasiat tai muut, silloin voitiin puuttua, kun oltiin kiven sisässä. Siitä annettiin joitain kannustimia, kun menet päihteettömälle osastolle. Nyt nämä reppanat saavat tuolla pyöriä tuulikaapissa (Ed. Salo: Aivan!) ja missä tahansa viikosta toiseen ja sosiaalitantat vaan sanovat, että kyllä on vapaata, kyllä, kyllä on hienoa.

Ei, hyvänen aika, se on kovasydämistä politiikkaa. Se on paljon parempi, että käydään vähän tuulettumassa, käydään pikkuisen sisäilmassakin välistä eikä vaan asuntolailmassa. En minä ollenkaan ymmärrä tällaista lainsäädäntöä. Tietenkin opposition kansanedustajana pitää olla tyytyväinen, että hallitus sekoilee oikein olan takaa. On tietysti kiva nähdä, kun kepua ja kokoomusta viedään kuin litran mittaa, oikeusministeri vie ja vikinä on kova, mutta jaa-painiketta painetaan. Ed. Oinonen, minä epäilen, löytyykö huomenna punainen painike, toivottavasti löytyy. Ne monet puheet ovat hyviä, mutta eivät auta työmiestä. Tässäkin monet puheet ovat hyviä, mutta eivät auta syrjäytynyttä, kun ei pääse suojaan talveksi.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset kannattavat tämän lain hylkäämistä. Ed. Ruohonen-Lernerillä on erittäin hyvä vastalause siellä olemassa. Se on hyvää perua. Se on perua edelliseltä kaudelta, jolloin meillä oli myös tässä valiokunnassa ryhdikäs edustus.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Soini toi hyvin tärkeän näkökohdan esille, kun täällä on tuotu juuri näitten heikompiosaisten, niin sanottujen reppanoitten, jotka eivät pysty omista asioistaan huolta kantamaan, asema, että heitä ei pidä vankilaan laittaa. Nyt todellakin käy niin, että kukaan ei ole yhteiskunnassa pätevästi heihin puuttumassa sillä tavalla kuin todella tarvittaisiin. Se on osaltaan tapahtunut vankeinhoidon kautta. Minusta meidän vankeinhoitojärjestelmäämme pitäisi voida kehittää nimenomaan entistä paremmaksi tässä suhteessa.

Viittaan siihen, että Haapamäellä jo 1970-luvun lopulta suunniteltiin tämän tyyppistä vankeinhoitolaitosta. K. J. Lång edistyksellisenä vankeinhoidon johtajana loi ihan omat suunnitelmat, joilla pystyttäisiin, näin uskon, juuri tämän tyyppisiä henkilöitä auttamaan yhteiskuntakelpoisiksi, mutta auttamaan myöskin terveydellisesti ja kaikin tavoin. Toivon, että todella tämä puoli olisi otettu huomioon.

Sampsa Kataja /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Soinin puheenvuoron jälkeen on pakko todeta, että eduskunnan esittelyvideossa taidetaan lähteä siitä, että eduskuntatyö on kompromissien taidetta, ja monessa modernissa taideteoksessa kauneus on katsojan silmissä.

Mutta puheenvuoron pyysin sen vuoksi, että tässä tuotiin esiin näkökohta, että näiden sakkojen, muunnettujen sakkojen, maksajat voisivat olla vääriä henkilöitä tai maksu haettaisiin väärästä paikasta. Minä olen itse asianajajan työssä törmännyt näihin henkilöihin, joilla tällaisia on ollut. Olen myös ollut kihlakunnanvoudin virastossa, ulosottovirastossa, laittamassa täytäntöön näitä muunnettuja sakkoja eli lähettämässä henkilöitä istumaan näitä tuomioita.

Kovin usein juuri siinä lähettämispäätöstä tehtäessä ja tiedoksi annettaessa ihan sieltä omasta lompakosta sitten löytyy se raha. Siellä on monta keinoa, millä sitten niitä rahoja on hankittu. Monasti on ikävä kyllä ollut kellokauppaa tai muuta laajamittaisempaa harmaata taloutta, joka oikeastaan on ollut seurausta siitä, että on ollut jo pidempään ulosotossa rästejä eikä sitä varallisuutta ole, jolla voitaisiin elää tavallaan näkyvän varallisuuden varassa.

Mutta kyllä täytyy muistaa se lähtökohta, että jo pelkkä uhka siitä, että sakot voidaan muuntaa, edesauttaa kaikkien sakkojen perintää.

Krista Kiuru /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. Soinin puhe innoitti tulemaan vielä tuolta työhuoneelta tänne ylös osallistumaan ihan loppumetrien keskusteluun. Nimittäin kyllä se tosiasia on, niin kuin käsitin, että Soinikin rivien välistä pelkäsi, että kyllä kuntien vastuulle, kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon vastuulle, tulevat jatkossa eduskunnan tekemät niin sanotut laiminlyönnit. Tässä me laiminlyömme niitä ihmisiä, jotka tämän muuntokiellon vuoksi tippuvat olemaan ilman mitään sellaista instituutiota, joka sitten huolehtii. Siksi olen itse ajanut tätä vaihtoehtoista seuraamusjärjestelmää, ja sitä tässä lakiesityksessä ei kuitenkaan ole. Tässä me nyt sitten annamme oikeusministeriön sijasta kuntien sosiaali- ja terveydenhuollolle huolehdittavaksi ne laiminlyönnit, joista me itsekin tässä olemme nyt päättämässä.

Lisäksi täytyy kyllä ihmetellä tätä kompromissien taidetta. Minusta se oli hienosti muotoiltu ed. Katajaltakin, mutta tässä olen kyllä ihmetellyt, emmekö me nyt ole täällä salissa sellaisessa tilanteessa, että tällaista kompromissien taidetta ei ole pystytty tekemään. Siitähän tämä koko pitkittynyt keskustelu johtuukin, kun itse ainakin koen, että haluaisin vielä vedota erityisesti hallituspuolueisiin ja tietenkin joukon johtajiin eli vihreisiin tässä, että ottaisimme nyt vielä viime metreillä järjen käteen.

Mikko Alatalo /kesk:

Arvoisa puhemies! Täytyy tässä kertoa yksi esimerkki käytännön elämästä. Eräs muusikkoystäväni oli ajanut useita ylinopeussakkoja. Hänet sitten oli haettu kotoa Sorin poliisilaitokselle Tampereelle, ja hän sai yhden puhelinsoiton soittaa ja sieltä soitti minulle, voisinko minä kerätä rahaa 4 000 markkaa, että saisin hänet lunastettua sieltä. Mutta toimin sen verran hitaasti, että oli poika jo passitettu Toijalan vankilaan. Menin hänet sieltä sitten hakemaan varsin modernista, fiksusta vankilasta, jossa hän söi lounasta vanginpuku päällä, ja sanoin päävartijalle, että maksan tämän 4 000 markkaa. Päävartija oli hieman hämmästynyt, että ei täältä yleensä tulla miehiä pois lunastamaan, että moni täällä istuu ihan piruuttaankin tätä muunnettua tuomiota.

Eli tarkoitan, että kyllähän toki näinkin voi väärinkäyttää tietysti tätä yhteiskunnan hyvää vankilaa, mutta niin kuin äskeisessä puheenvuorossa sanoin, kuitenkin tulisi olla joku uhka olemassa, ja minä olen sitä mieltä, että tämä lakiesitys ei ole kauhean hyvä ja me todennäköisesti joudumme tätä korjaamaan.

Olen itse ollut toimittajana siihen aikaan, kun K. J. Lång lähti toteuttamaan Suomessa tätä modernia pohjoismaista, sanotaan, kriminaalipolitiikkaa. Siinä on paljon hyviä puolia: nimenomaan syrjäytymisen ehkäiseminen ja se, että vangit pääsisivät oikeaan elämään kiinni vankilan jälkeen. Nämä ovat niitä hyviä asioita.

Mutta tämä itse laki on erittäin vaikeasti kannatettava. Niin kuin ed. Kataja sanoi, tämähän on tätä kompromissien taidetta. Tässä joutuu nyt lunastamaan lojaalisuutta erästä hallituskumppania kohtaan aika ikävällä tavalla kyllä, mutta pakko mennä näin.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Pelkään todella, että kun tämä muuntorangaistuksen uhka tuntuvasti vähenee, niin tämä johtaa siihen, että myöskin henkilöt, joilla olisi mahdollisuus hoitaa tavalla taikka toisella sakkorangaistuksensa, laiminlyövät tämän. Minä pelkään tässä hyvin kielteistä laajempaa ilmiötä.