Mikko Savola /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Arpajaisverolain muutos on osoitus siitä, kuinka hallitus luulee keräävänsä enemmän veroja, mutta todellisuudessa aiheuttaakin verotulojen menetyksiä työpaikkojen menetyksinä. Mielestäni on syytä kysyä, onko säästötalkoiden tarkoituksena tuhota suomalaista työtä. On ymmärrettävää, että veroja on kerättävä. Siihen keskustalla onkin jo esille tulleet omat esitykset. Meidän ja hallituksen esityksissä on vain se vissi ero, että me haluamme kasvua ja työtä Suomeen lisää emmekä leikkaa lyhytnäköisesti.

Arvoisa puhemies! Voimassa olevan lain mukaan yksinoikeudella toimeenpannuista arpajaisista maksettava vero on 10 prosenttia tuotosta, totopeleissä kuitenkin 9,5 prosenttia tuotosta. (Matti Saarinen: Piilotuki!) Kataisen hallituksen esitys merkitsee siten totopelien verojen kiristymistä yli 25 prosentilla. Hevosalalla kahdeksan hevosta työllistää yhden ihmisen. Eli kahdeksan hevosta työllistää yhden ihmisen. Tämän veronkiristyksen myötä on uhkana 10 prosentin supistus koko hevosalalle, ja suoraan se tarkoittaa ainakin sadan ihmisen työttömäksi jääntiä.

Suomen Hippos on arvioinut hallituksen esityksen rahallisia vaikutuksia, ja sen mukaan hevostaloudelle on koitumassa noin 1,5 miljoonan euron lisäkustannukset. Lisäksi muut kulut, kuten rahapelien valvontakulut, nousevat, joten siitä aiheutuu 2—3 miljoonan euron lisämenot. Tämä ylimitoitettu kiristys ei huomioi sitä tosiseikkaa, että taloudellinen matalasuhdanne vaikuttaa totopelitoiminnan kannattavuuteen muita rahapelejä enemmän. Fintoto Oy:n pelimyynti on viimeisen kahden vuoden kuluessa vähentynyt selvästi, yhteensä 10 prosentilla. Tämä on saattanut ravitalouden erittäin hankalaan tilanteeseen.

Herra puhemies! Kataisen hallituksen tulisi toimia samalla tavoin kuin toimittiin keskustajohtoisen hallituksen aikana. Arpajaisverolakia muutoin muutettaessa säilytettiin totopelien osalta veroprosentti ennallaan. Meidän mielestämme näin tulisi toimia myös nyt.

Mika Lintilä /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Hevostalous on tänä päivänä Suomessa niitä harvoja aloja, joka on kasvava ala. Hevostalous myös työllistää tänä päivänä enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Alalle tulee noin 200 uutta työpaikkaa per vuosi, mikä on erittäin merkittävä määrä. Meillä on kokonaisuutenaan hevostaloudessa noin 15 000 ihmistä, jotka saavat siitä elantonsa: kokopäivätoimisesti noin 5 000, osapäivätoimisesti 10 000. Ehkä tällaisena pienenä kuriositeettinä on myös mainittava, että pelkästään hevosten rehutuotantoon tarvitaan noin 100 000 hehtaaria viljelyalaa, joka on noin 4,5 prosenttia koko Suomen viljellystä pinta-alasta.

Hevostalous ottaa suurimmalta osaltaan tulonsa totopelien kautta ja siitä tulevasta vaihdosta. Siksi tämä hallituksen esitys on tälle alalle erittäin vakava ja tulee erittäin vaikeaan paikkaan. Meillä on ravitaloudessa ollut vaikeita vuosia, ja se parhaiten kuvastuu siitä, kuinka palkintojen taso on kehittynyt. Meidän paras vuotemme oli vuosi 2008. Ja jos nyt katsotaan siitä tämän vuoden kehitys ja katsotaan palkintokehitys, niin meidän palkintokehityksemme on noin miinus 20 prosenttia. Tämä on käytännössä pois sitten tilistä eli palkasta. (Matti Saarinen: Vaikka on kasvava ala!)

Harrastajien määrä lisääntyy. Työllistäminen tulee olemaan koko ajan vaikeampaa. Siinä syy, miksi me tarvitsemme erittäin kipeästi näitä euroja, joita tällä muutoksella ollaan viemässä nyt valtion kirstuun.

Ajallisesti tämä ajankohta on erittäin vaikea, koska niin sanotut 75- ja 65-pelit ovat siirtymässä nyt Fintoton haltuun Veikkaukselta ja se tulee vaatimaan erittäin isoja investointeja. Nämä investoinnit tulevat ajoittumaan niin tälle kuluvalle kuin ensi vuodelle, ja tässä tilanteessa tämä arpajaisveron korotus osuu kipeimpään mahdolliseen aikaan. 1,6 miljoonaa on verrattain pieni summa valtion kassassa, mutta tällä alalla se tulee näkymään selkeästi työllistymisessä, lähinnä siinä, että yhä useammalta tallilta tullaan henkilökuntaa vähentämään, talleja tullaan pienentämään ja tallitoimintaa tullaan siirtämään yhä enenevässä määrin Ruotsin puolelle. Meidän tavoitteemme on, että näitten uusien pelien haltuunsaannin jälkeen Fintoto pystyy saamaan parempaa myyntiä, josta me pystymme sitten paikkaamaan tätä menetystä, jota tämä arpajaisvero tulee tuomaan meille ja alaa rankaisemaan.

Arvoisa puhemies! Näillä työllisyysnäkökohdilla ja alan taloudellisen turvan vuoksi keskustan eduskuntaryhmä on jättänyt tähän lakiin vastalauseen. Vastalauseen mukaan yksinoikeudella toimeenpantavista arpajaisista arpajaisvero on 12 prosenttia tuotosta, totopeleistä arpajaisvero on kuitenkin 9,5 prosenttia tuotosta. Tämä on erittäin työllistävä ratkaisu, ja toivon, että tämä keskustan tekemä vastalause saa vahvaa kannatusta.

Maria Tolppanen /ps:

Arvoisa puhemies! Valtaosa Suomen ravihevosharrastajista koostuu pienviljelijöistä, jotka harrastavat raviurheilua rakkaudesta lajiin. Maaseudun kehittymisen ja asuttuna pysymisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että maaseudulla pidetään yllä myös sivuelinkeinoja, jotka mahdollistavat elämisen pitkienkin matkojen takana. Nyt kuitenkin arpajaisveroa ollaan nostamassa, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että loppupään kärsijät ovat juuri näitä pieniä yrittäjiä, jotka ikään kuin sivuelinkeinona yrittävät pitää yhtä elinkeinohaaraa vielä lisää yllä siellä maalla. Reuna-alueiden raviradat joutuvat tämän veron myötä lyömään porttinsa kiinni, sillä käytännössä pienratojen olisi nostettava palkintosummiaan niin suuriksi ja houkutteleviksi, että ihmiset tulisivat sinne siitä huolimatta, että vero on käytössä.

Nyt olisi äärimmäisen tärkeä asia tukea näitä pieniä yrityksiä, pieniä pientiloja, jotta ne säilyisivät elinvoimaisina. Pienet raviradathan ovat muuten juuri niitä, jotka tuovat uusia akselilahtisia ja jormakontioita maamme ravieliittiin ja sitä kautta suurille radoille mainostamaan Suomea myös varteenotettavana raviurheilumaana.

Mutta kun pienviljelijät eivät pysty tänä päivänä matkustamaan kovin kauas, päivän polttoainehinnat ovat jo huikeat, ensi vuonna vielä korkeammat, jää menemättä varmaankin liinaharjan kanssa kisoihin, ja tämä johtaa siihen, että laji kuihtuu ja maakuntaradat poistuvat. Samalla poistuvat myös sivuelinkeinot, harrastemahdollisuudet ja Suomen hevoskannan kehitys.

Hevoset syövät satasia, se on tosiasia. Siitä on vaikea päästä. Pienviljelijältä kuitenkin viedään elinkeinomahdollisuus, jos viedään sen tilan sivusta pienet yritysmahdollisuudet, mitä siellä nyt on. Jos lähin kisapaikka on 100 kilometrin päässä, voidaan olla varmoja, että Vermo on sitten ainoa paikka, missä raveja enää tässä maassa harrastetaan.

Esko Kiviranta /kesk:

Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Lintilän esitystä, jonka mukaan totopeleistä maksettava arpajaisvero säilytettäisiin edelleen nykyisessä 9,5 prosentissa tuotosta.

Totopeleistä saatavat tuotot muodostavat tärkeimmän ja suurimman osan ravitalouden rahoituksesta. Totopelien tuotoilla ylläpidetään kilpailutoimintaa, ratojen toimintaa sekä hevoskasvatukseen ja jalostukseen liittyvää toimintaa Suomessa. Ravitalous on merkittävä työllistäjä. Vallitseva taloudellinen taantuma on vaikuttanut totopelaamiseen ja siitä saataviin tuottoihin kielteisesti. Totopelivaihdot ovat pienentyneet vuosien 2009—2010 aikana lähes 20 miljoonalla eurolla vuoden 2008 tasosta.

Taantuma on myös vaikuttanut ravialan yrityksiin erittäin voimakkaasti. Tästä on osoituksena vuosittain kilpailevien hevosten määrän putoaminen noin 10 prosentilla parhaalta tasoltaan. Pelimyynnin kehityksen ja siitä saatavien tuottojen heikennyttyä myös ravikilpailuissa maksettavat palkinnot ovat pudonneet vuosien 2009—2010 aikana noin 3 miljoonaa euroa. Vuonna 2010 palkintoja jaettiin noin 19 miljoonan euron arvosta. Palkintosuoritteen lasku on jatkunut myös vuonna 2011.

Totopelien tuoton kehittyminen ja koko ravitalous ovat tällä hetkellä taloudellisesti erittäin haasteellisessa tilanteessa. Verotuoton kasvu totopeleistä perittävän arpajaisveron nostamisesta tuottaisi ehkä vain alle 1,5 miljoonaa euroa vuositasolla valtiolle. Tämän vuoksi pidän erittäin perusteltuna sitä, että totopeleistä maksettava arpajaisvero pidetään nykyisellään 9,5 prosentissa.

Lasse Hautala /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Kannatan myös edustaja Lintilän esitystä Fintoton arpajaisveron säilyttämisestä nykyisellään. Tämä Kataisen hallituksen esitys muuttaa arpajaisverolakia, tulee kohtelemaan totopelejä erittäin kohtalokkaalla tavalla. (Matti Saarinen: Toimijoita tasapuolisesti!) Nyt, kun orastavaa kasvua sillä alalla on menneiden hyvien nousuvuosien aikana saatu, tätä veroa ollaan korottamassa 2,5 prosenttia 12 prosenttiin, ja näin ollen Fintoto-osakeyhtiölle tulee vähintään 1,3 miljoonan euron tulonmenetys. Olisi ollut paljon kaukonäköisempää tämän osalta toimia, kuten keskustajohtoinen hallitus toimi aikanaan, jolloinka Fintoton vero-osuus säilytettiin totopeleissä ennallaan.

Raviurheilu on viime vuosina kasvattanut suosiotaan, ja ihmisten kiinnostus alaa kohtaan on kasvanut taloudellisesti hyvin menneinä vuosina. Mutta on samaan yhteyteen todettava se, että hevosurheilu on semmoinen urheilulaji, että sitten, kun tulevat tiukemmat talouden ajat, ihmisillä ei ole taloudellisia varoja osallistua pelaamiseen. Näin ollen ala sitten kokee heti leikkautumista.

Lisäksi on huomionarvoista se, että Suomeen ollaan rakentamassa tai peruskorjaamassa uusia raviratoja aina muutama vuodessa. Vaasan seutu on esimerkiksi yksi nyt keskeinen investointikohde, johon tullaan rakentamaan täysin uusi raviurheilukeskus. Nyt kun hallituspuolueissa istuu useita merkittäviä, vaikutusvaltaisia kansanedustajia, kuten esimerkiksi Miapetra Kumpula-Natri, Markku Mäntymaa, Janne Sankelo, Lars Gästgivars, joka on Mustasaaresta, kenties tulevasta Vaasan kaupungista, jos hallituksen linjat saavat pitää paikkansa, ja — ehkä kaikista olennaisinta on valtiovarainministerin sijainti lähellä Vaasaa — ministeri Urpilainen, joka asuu hevosenhajun kantaman päässä uudesta raviradasta, niin täytyy ihmetellä sitä, että he eivät ole puolustamassa taloudellisesti totourheilua vaan ovat valmiit heti lähtökohtatilanteessa heikentämään radan talouden tulevaisuutta. Vaasan seutu ja Härmänmaa siinä lähellä ovat äärimmäisen voimakasta raviurheilualuetta. Yleinen myötätunto on ollut tämän raviratainvestoinnin puolella, ja Vaasan kaupunki on sitä nyt sitten lähdössä toteuttamaan.

Arvoisa puhemies! Näillä perusteilla olisi huomattavasti tulevaisuudenkin kannalta parempi, mikäli tämä edustaja Lintilän esitys tulisi hyväksytyksi.

Jari Myllykoski /vas:

Arvoisa puhemies! Tässä edellä esitetyissä puheenvuoroissa ovat totta ne haasteet, joita tälle alalle on tulossa. Mutta toki täytyy myös todeta, että on melko kohtuutonta väittää, että kahden vuoden takainen merkittävä pelivaihdon väheneminen johtuisi siitä, että nyt ollaan tekemässä tätä arpajaisveron muutosta. Siinä on varmasti muita seikkoja, ja totta kai taloudellinen taantuma vaikuttaa kaikkeen sellaiseen toimintaan, missä ihmisten vapaa-aikaan käyttämän rahan määrä vaihtelee sen oman taloudellisen tilanteen vuoksi.

Tämä ala työllistää erityisesti maaseudulla mutta myös ravikeskusten yhteydessä olevaa henkilöstöä sekä pelitoiminnassa että valmennuksessa ja sitä kautta antaa erityisesti näille mikroyrityksille, joissa ehkä toteutuu tällä hetkellä uusista aloista kaikkein parhaiten naisyrittäjien voimakas esiin tuleminen. Tämä on sosioekonominen ala. Sillä on kaiken kannalta tässä yhteiskunnassa oma merkittävä vaikutuksensa. Pelkästään ravipelien tuotoista tulevat tuloutukset eivät ole tälle lajille aivan totta, sillä kyllä jokainen viljelijä, jolla on riittävä hehtaarimäärä, mikä EU-tukisäädöksiin on laadittu, saa oman tukensa, ja suomenhevosilla on sitten myös omat alkuperäisrotuunsa liittyvät tuet.

On kuitenkin selvää, että jossakin vaiheessa on verojärjestelmää yhdenmukaistettava niin, että alalla olevat pelituotot ovat yhdenmukaisessa järjestyksessä ja näin ollen ne ravien rinnalla olevat muut pelimuodot, missä tuotetaan yhteiskuntaan, lapsille, nuorille, kulttuurille ja muillekin, rahoitusmahdollisuuksia, ovat tämän harrastuksen kanssa samalla viivalla. Olisi kyllä ollut toivottavaa, kun tässä tulee tämä suuri pelijärjestäjämuutos, että tässä kohtaa olisi pystytty näkemään sen sisäänajo ja sen jälkeen tehty tämä muutos.

Matti Saarinen /sd:

Herra puhemies! Haluan vähän tuoda esiin historiaa, mitenkä tämä arpajaisverolainsäädäntö on meillä sahannut.

Ei aikaakaan, kun ravipelien verotus oli ankarampaa kuin Raha-automaattiyhdistyksen tai Veikkaus-pelien arpajaisverotaso. Olin silloin valtiovarainvaliokunnan verojaoston jäsen, ja... [Puhujan mikrofoni meni epäkuntoon]

Se on huolestuttavaa, jos me menetämme ääniä.

Niin, ei pitkääkään aikaa siitä, kun hevospelien verotus oli ankarampaa kuin Raha-automaattiyhdistyksen tai Veikkaus Oy:n verotus. Silloinen verojaosto, jonka jäsen sain olla, lähti yhdenmukaisuusperiaatteesta, ihan niin kuin tässäkin mietinnössä nyt on valiokunta lähtenyt. Yhdenmukaisuusperiaatteitten mukaan verotason pitää olla sama, ja silloin tämä tilanne korjattiin siten, että Veikkauksen ja Raha-automaattiyhdistyksen verotusta kiristettiin mutta Fintoton verotukseen ei kajottu, ja näin ne saatiin samalle, yhdenmukaiselle viivalle. Viime vaalikaudella sitten hallitus mielestäni sortui veropolitiikalla tämmöiseen piiloelinkeinotukeen. Sen tähden, kun Fintoto kertoi, että bisnes menee niin huonosti, säädettiin tämmöinen armonpulla ja päätettiin antaa elinkeinotukea arpajaisveron muodossa. Tällöin Fintoton verotus, hevospelien verotus, jäi alemmalle tasolle verrattuna Veikkaukseen tai Raha-automaattiyhdistykseen.

Tässä on nyt konstikasta sekin, että kun Suomessa on kolme toimijaa rahapelialalla, meidän on todisteltava tuonne ulkoiseen maailmaan eli kansainväliselle suunnalle meidän monopolijärjestelmämme puolesta, millä tavalla kolme toimijaa muodostaa kansallisen monopolin, kun on kolme toimilupaa. Sekin on aika konstikas juttu, en lähde sitä tässä enempää problematisoimaan, mutta paine on kova, millä yritetään murtaa tätä suomalaista järjestelmää. Tällainen olosuhde, missä pidettäisiin näitten toimijoitten verotasotkin vielä jollain lailla poikkeavina toinen toisistaan, lisäisi vaan sitä kuormaa, että kun ulkopuolinen taho yrittää murentaa meidän järjestelmäämme, niin se voisi väittää esimerkiksi, että teillä on kolme toimijaa, joilla kaikilla on eri arpajaisverotaso. Tässä tapauksessa, jos keskustapuolueen esitys tulisi hyväksytyksi, meillä olisi kaksi arpajaisverotasoa: olisi Raha-automaattiyhdistyksen, Veikkauksen taso, ja sitten olisi tämä Fintoton taso. Pidän äärettömän tärkeänä tätäkin taustaa vasten, että yhdenmukaisin perustein verotetaan, ja pidän äärettömän tärkeänä, että jos elinkeinolla on ongelmia, että nämä tuet ovat läpinäkyviä eikä rakenneta verotukien varaan tämmöisiä harmaita alueita, joista kukaan ei sitten ota mitään selkoa.

Eli tämä vähän tästä historiasta.

Sitten täällä edustaja Lintilä, joka tuntee hevosalan äärettömän hyvin, sanoi heti puheenvuoronsa aluksi, että hevostalous on kasvava ala. Sitten täällä on tullut muunkinlaisia puheenvuoroja. En tiedä, olenko oikeassa, että hevostalous on suhdanneherkkä ala ainakin, ja hevostalous on tällainen elintason indikaattori eikä koske köyhiä maita siinä mielessä, että siellä ei ole sitten varaa hevosten kanssa värkkäillä tämänkään vertaa, että ne ovat elintasomaitten asioita. Mutta varmaan tämmöisenä talouden indikaattorina se on aika herkkä, milloin on varaa hevosten kanssa harrastaa. Voisiko vähän sanoa pelkistetysti, että tällaiset huolet eivät koske köyhiä, heidän ongelmansa ovat ihan muualla kuin siinä, kuinka hevostaloudella menee. Kyllä tämä vaatii tietynlaisen elintason ennen kuin noin yleisesti ottaen on varaa hevosten kanssa värkkäillä.

Harrastuksena tämä on äärettömän hyvä. Nostan erityisen korkealle hattua siltä osin kuin on kysymys esimerkiksi vammaisten terapiasta erilaisissa laitoksissa, missä hevonen on ihmisen kaveri, ja kerta kaikkiaan tässä on todella paljon puolia, niin että meidän pitää kyllä huolta kantaa siitä, että meillä on hevostalous kunnossa. Kyllä ihan sotasankareitahan suomenhevoset olivat.

Sitten, herra puhemies, täällä mietinnön ihan viime metreillä todetaan: "Toiminta joudutaan käynnistämään käytännössä tyhjästä - -." Kun tässä Fintoton edustajat ovat kertoneet, mitenkä raskas siirto tämä hevospelien yksinoikeuden siirto Veikkaus Oy:ltä Fintoto Oy:lle on, kun kaikki pitää nyt aloittaa tyhjästä, voidaan esittää perusteltu kysymys: miksi näin? Siksi — vastaan samaan hengenvetoon — että tämä valinta oli Fintoton johdon oma valinta. Fintotolla oli tarjolla toinenkin vaihtoehto, joka olisi ollut sen kaltainen, että se valitsemalla Suomen hevostalouden huolet olisivat olleet voitettuja ikuisiksi ajoiksi. Se olisi asettunut sellaiseen... Oikaisen nyt mutkia suoraksi ja sanon tämän pähkinänkuoressa: kun Fintotolla oli valittavana, haluaako se olla köyhä isäntä eli yksinoikeudella hoitaa näitä bisneksiään tällä tavalla, niin kuin tässä ovat kertoneet, vai haluaako se olla rikas renki, niin sen rengin olisi tehnyt rikkaaksi se, että se olisi esimerkiksi maksimoinut tämän Veikkaus Oy:n yhteistyön ja olisi tehty se toisella tavalla. Siitä olisi Fintoto, jos olisi niin halunnut, saanut sellaisen peruspääoman, että Suomen hevostalouden huolet olisivat olleet voitettuja, niin kuin toistan vielä, ikuisiksi ajoiksi. Olen pahoillani, että Fintoto ei sitä toista vaihtoehtoa halunnut valita vaan lähti tälle tielle, että joutuu anelemaan arpajaisveron kauttakin elinkeinotukea sinänsä arvokkaalle toiminnalle. Sen toiminnan tärkeyden ilman muuta kaikin tavoin tunnustan ja toivon, että pärjäävät jollakin lailla, mutta nyt se on varmaan aika raskasta tässä alkuvaiheessa.

Pidän tätä mietintöä ja hallituksen esitystä tasavertaisina muihin toimijoihin nähden, ja tällä yhdenmukaisuusperiaatteella näin pitää edetä muussakin yhteydessä.

Mika Niikko /ps:

Arvoisa puhemies! Täällä on tänään puhuttu pitkän aikaa paljon Toton verojen korotuksista ja Toton toiminnan vaikeuksista, jos tämä veronkorotus tulee. On tullut joku esityskin sen estämiseksi, vaikka Toton osuus näistä veronkorotuksista on murto-osa, jos katsotaan Veikkauksen tai Raha-automaattiyhdistyksen osuutta ja niiden maksamia veroja. Huoli täällä joillakin on nähtävästi enemmän hevosista kuin kansalaisjärjestöistä ja niitten kautta henkilöistä, joihin tämä raha yleensä kanavoituu Raha-automaattiyhdistyksen ja Veikkauksen kautta.

Suomessa on aikanaan hyväksytty hyvä periaate, että rahapelitoiminnot hoidetaan julkisen hallinnon valvonnassa ja niistä saadut tulot tuloutetaan yleishyödylliseen toimintaan, kuten terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen kansalaisjärjestöjen kanavoimana. Nyt valtio haluaa maksattaa budjettivaroista lakisääteisiä menojaan järjestöillä vuosi toisensa perään yhä enemmässä määrin. Onko tämä oikein, saati onko se edes laillista?

Arpajaisveroja kerättiin, vai voisiko sanoa, että verojen nimissä yleishyödyllisiltä yhdistyksiltä ja toimijoilta otettiin 144,7 miljoonaa euroa vuonna 2010. Toki tässä ovat taide ja tiede ja kulttuuri myös mukana Veikkauksen kautta. Näiltä kaikilta verojen muodossa vietiin näin paljon rahaa pois päältä siitä tuotosta. Veikkaus Oy:n osuus oli 76,1 miljoonaa euroa ja Raha-automaattiyhdistyksen 55,5 miljoonaa euroa veroina viime vuonna. Fintoton ja Ahvenanmaan pelitoiminnasta oli reilu 11 miljoonaa verojen osuus. Elikkä puhutaan hyvin merkittävistä summista.

Erityisesti olen huolissani siitä, että esimerkiksi RAY:n tukien avulla toimivien sosiaali- ja terveysalan kansalaisjärjestöjen työtä ei osata arvostaa nähtävästi muuta kuin juhlapuheissa. Järjestön tekemä työ on ensiarvoisen tärkeää ja välttämätöntä varsinkin yhteiskunnallisesti vaikeina taloudellisina aikoina, jollainen taitaa jälleen olla tulossa.

Raha-automaattiyhdistyksen avustuksilla on ratkaiseva merkitys suomalaisen hyvinvoinnin turvaamisessa ja eriarvoisuuden vähenemisessä. Täytyy myös muistaa se, että arpajaislain henki sekä EY:n tuomioistuimen rahapelitoiminnan yksinoikeuden mahdollistava päätös edellytti, että rahapelitoimintojen tulot Suomessa käytetään yksinomaan yleishyödylliseen toimintaan. Ylipäätänsä veroja keräämällä eduskunta jälleen vaarantaa Suomen monopoliaseman arpajaispelitoiminnassa.

Toistuva veronkannon nostaminen heikentää erityisesti RAY:n kanavoimaa tukea kansalaisjärjestöille sekä Veikkauksen tukea taiteelle ja kulttuurille. Tämän vuoksi veronkorotuksesta tulisi luopua kokonaan, kuten taitaa olla naapurimaassamme Ruotsissa, jossa käsittääkseni raha-automaattitoimintaan ei kohdistu erityistä arpajaisveroa. Tähän meidänkin tulisi Suomessa pyrkiä.

Sofia Vikman /kok:

Arvoisa puhemies! Raviurheilun tulevaisuuden kannalta on tärkeää huomata, että Fintoto poikkeaa Veikkauksesta ja RAY:stä siinä, että Fintoton tehtävänä on välittömästi huolehtia yhden kokonaisen toimialan eli hevostalouden rahoituksesta, kun taas muut kansalliset peliyhtiöt tuottavat rahoitusta välillisesti erilaiseen kansalaistoimintaan. Tästä syystä veronkorotuksen haittavaikutukset hevosalalla saattavat olla muita sektoreita huomattavasti mittavampia.

Hevosala työllistää noin 15 000 ihmistä. Asiaa arvioitaessa on otettava huomioon, että hevosalan yritykset ovat pääosin pieniä tai mikroyrityksiä, jolloin hevosen omistamisen kysynnässä tapahtuvat pienetkin muutokset uhkaavat yritysten toimintaedellytyksiä voimakkaasti. Näinä valtiontalouden vaikeina aikoina on helppo ymmärtää, että hallitus on sitoutunut tekemään veronkorotukset nyt heti vaalikauden alussa etupainotteisesti. Jos ja kun tämä korotus nyt näyttää väistämättömältä ja se on edessä joka tapauksessa, on ensiarvoisen tärkeää, että sen vaikutuksia seurataan tarkkaan ja ryhdytään toimenpiteisiin, jos muutos alkaa vaikuttaa kielteisesti esimerkiksi työpaikkojen menetyksen muodossa.

Arvoisa puhemies! Toinen asia, johon tahdon kiinnittää huomiota, liittyy ratsastusurheilun tulevaisuuteen. Nyt kun hevospelit siirtyvät kokonaisuudessaan Fintotolle, maa- ja metsätalousministeriön hevostalouden edistämiseen tarkoitettu rahoitusjärjestelmä muuttuu siten, että avustusta voidaan jakaa Suomen Ratsastajainliitolle vain EU:lta tulevan de minimis -periaatteen mukaisesti. Tämän säännön myötä Suomen Ratsastajainliitto voi saada vain 200 000 euroa avustusta jaettuna kolmelle vuodelle. Näin ollen nykyinen avustus on käytännössä puolittunut.

Nyt onkin ehdottomasti etsittävä keinoja varmistaa, että Ratsastajainliitto saa tulevaisuudessa vähintään nykyisen tasoisen avustuksen hevostoiminnan vaativiin investointeihin ja kuluihin, joihin avustusta ei tule opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Näitä investointeja ja kuluja ovat esimerkiksi kilpailukalusto ja it-järjestelmä, dopingvalvontakulut ja kaluston ylläpito.

Arvoisa puhemies! Eri lajeja ja harrastusmahdollisuuksia on tuettava tasapuolisesti suhteessa harrastajamääriin. On kiistaton tosiasia, että nyt julkisessa tuessa vallitsee selvä epätasapaino tyttöjen ja poikien suosimien lajien välillä. Jäähalleja ja skeittipuistoja kyllä rakennetaan, ja erittäin hyvä niin, mutta pitää muistaa satsata myös esimerkiksi ratsastusharrastukseen, balettiharrastukseen ja yhtä lailla myös raviurheilun nuorisotyön mahdollistamiseen.