Jyrki Yrttiaho /vr:

Arvoisa herra puhemies! Nyt käsittelyssä oleva laki veronumerosta ja rakennusalan veronumerorekisteristä on kauan odotettu lisäys muuten varsin tehottomiksi osoittautuneissa harmaan talouden, pimeän työvoiman ja talousrikollisuuden viranomaisvalvonnan tehostamishankkeissa.

Ulkomailta lähetetyn työvoiman valvonnan avaimet ovat ja ovat olleet verottajalla. Niitä ei ole haluttu käyttää. Nykyinen jälkikäteisvalvonta on osoittanut täydellisen tehottomuutensa. Siksi harmaan talouden torjunnan asiantuntijat ovat jo vuosia vaatineet reaaliaikaisen järjestelmän luomista.

Tähän lakimuutokseen konkreettisen muodon ja sysäyksen antoi Rakennusliitto touko—kesäkuussa 2010. Käsittelimme silloin ydinvoimaloiden periaatelupia ja arvioimme Olkiluoto 3:n rakentamisvaiheen työvoimavaikutuksia ja laajamittaista yhteiskunnallisten velvoitteiden laiminlyöntiä. Olkiluoto 3 on ensimmäinen suuri suomalainen rakennuskohde, joka on rakennettu valtaosin ulkomaisella työvoimalla. Kokemukset ovat olleet synkkiä. Suomalainen viranomaisjärjestelmä ei ole ollut missään vaiheessa perillä siitä, miten palkat, verot ja sosiaalivakuutusmaksut hoidetaan. Harmaan talouden selvityksissä menetykset koko maassa ulkomaalaisen työvoiman osalta on arvioitu vuositasolla jopa 300—500 miljoonaksi euroksi.

Puhemies! Nyt tässä esityksessä on järkeä. Lakiesitys on oleellisesti samansisältöinen kuin se, minkä Rakennusliiton toinen puheenjohtaja Kyösti Suokas hahmotteli liiton lausunnossa eduskunnalle. Esitys on myös monien vasemmistoliiton budjettialoitteiden mukainen. Järjestelmä on yksinkertainen ja halpa. Sen perustana on kaikille rakennustyömailla työskenteleville pakolliseen kuvalliseen tunnistekorttiin merkittävä veronumero, joka on merkki ja tunniste siitä, että työntekijä on rekisteröity rakennusalan veronumerorekisteriin. Kuvallisen tunnisteen ja veronumeron avulla viranomaiset voivat reaaliaikaisesti tarkastaa numeron oikeellisuuden ja työntekijän maksamat maksut. Myös ulkopuoliset voivat havainnoida, työskenteleekö työmaalla numerottomia, pimeitä, työntekijöitä. Tämä laki on yksi askel kohti reaaliaikaista verovalvontaa, mutta kuten lakiesityksen perusteluissa ja valiokunnan mietinnössäkin todetaan, tarvitaan myös muita myöhemmin käyttöön otettavia keinoja. Niihin en nyt tässä puutu.

Puhemies! Ulkomailta lähetettyjen työntekijöiden työehtojen valvonnan ja yhteiskunnallisten velvoitteiden hoitamisen kannalta on välttämätöntä luoda kattava järjestelmä, joka estää pimeän halpatyövoiman polkumyynnin ja ihmiskaupan kaltaiset ilmiöt suomalaisilla työmarkkinoilla. Nyt säädettävä valvonnan uusi työkalu kohdentuu vain rakennusalaan. Ehdottomasti tarvitaan vastaavanlaisen valvontajärjestelmän ulottamista kiinteistöhuoltoon ja siivousalalle ja aivan erityisesti laivanrakennusteollisuuteen.

Tarvitaan kiireellisiä toimia, sillä suomalaisten telakoiden tilauskirjoihin on tullut kipeästi kaivattuja tilauksia ja työkuorma telakoilla on kasvussa. Halpatyövoimalla keinottelu ja kotimaisen työvoiman, työttömänä olevien ammattilaisten, syrjäyttäminen tulee estää juuri nyt, kun ulkomailta lähetetyn työvoiman määrä on vielä vähäinen ja sen käyttöön liittyvät ongelmat ovat vielä hallittavissa. Kokemukset telakoiden edellisestä paremman työllisyyden jaksosta osoittivat, että massiiviseksi paisuneet ongelmat lopettivat jopa yrityksetkin hallita tilannetta. Tiedän, että houkutuksia palata menneeseen työehtojen basaarielämään telakoilla on edelleenkin olemassa.

Mika Niikko /ps:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys laiksi veronumerosta ja rakennusalan veronumerorekisteristä on hyvä ja kannatettava esitys. Kaikki toimet harmaan talouden torjumiseksi ovat kannatettavia myös oppositiossa. Tällä esityksellä saadaan hiukan apuja rakennusalalla olevaan harmaaseen talouteen, mutta sitä ei kokonaan kuitenkaan pystytä poistamaan.

Olenkin aikaisemmin ihmetellyt sitä, että työmaalla pitää olla kaikennäköisiä kortteja. Pitää olla tulityökortti, työmaakortti, työnantajan kortti, kulkulupakortti, terveystodistukset, mutta ei koskaan kysytä verokorttia. Tämä on hyvä askel siihen, että verotietojen täytyy olla jokaisen työntekijän mukana, kun he työmaalle menevät.

Kuulutan kuitenkin hallitusta vielä seuraamaan poliisien resursseja harmaan talouden torjumiseksi, sillä on vaikea uskoa, että ne toimet, joita hallitusohjelmassa on, riittävät siihen. Onkin tärkeää jossain vaiheessa lisätalousarviossa tarpeen mukaan lisätä poliisien voimavaroja harmaan talouden torjunnan mahdollistamiseksi, sillä sehän on kuin laittaisi rahaa pankkiin.

Pia Viitanen /sd:

Arvoisa puhemies! On erittäin miellyttävä käsitellä tätä lakiesitystä täällä. Tämä on nyt yksi esimerkki siitä, että harmaan talouden torjunta otetaan tosissaan. Tämä esitys, kuten on todettu, on kauan toivottu, kauan odotettu, ja esimerkiksi SDP tavoitteli tätä jo viime kaudella omissa vaihtoehdoissaan. Silloinkin olisimme jo antaneet asialle vauhtia, mutta hyvä, että nyt tämä uusi hallitus ihan ensitöikseen tämän esityksen on tuonut ja eduskunta nyt sitä käsittelee, ja tämähän on osa kokonaisuutta. Huomionarvoista tietenkin on se, että kaiken kaikkiaan harmaan talouden torjunta — näinä aikoina, samaan aikaan, kun elämme vyö kireällä ja teemme säästöjä — on se alue, mihin panostetaan lisää rahaa 20 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaa, että tämän asian kanssa ollaan tosissaan, ja niin on syytä ollakin. Tässä ollaan rehellisen yrittäjän, Suomen kansan ja myös kansantalouden puolella, kun näitä asioita viedään systemaattisesti eteenpäin.

Puhemies! Haluan kiinnittää huomiota siihen seikkaan, joka täällä oikeastaan jo mainittiinkin ja mihin myös valiokunta omassa mietinnössään kiinnittää huomiota. On myös sitten näitä muita aloja, muun muassa ravitsemus- ja hotelliala, jolla parhaillaan mietitään muunlaisia keinoja; tämäntyyppiset keinot eivät ihan suoraan sille alalle käy. Myös omakotitalorakentaminen mainitaan valiokunnan mietinnössä ja samoin sitten täällä esiin tullut laivanrakennusala. Toteamme tässä yhteisesti myös hallituksen suunnitelmien kanssa, että nämä ovat sellaisia, mihin pikimmiten pitää löytää sentyyppisiä keinoja, jotka näillä aloilla ovat sovellettavissa, jotta voidaan paremmin sitten valvoa laillisuutta ja sitä myös, ettei ihmisten työehtoja poljeta ja että todellakin saamme sitten kaikki resurssit yhteiseen käyttöön oikeudenmukaisella tavalla.

Markus Mustajärvi /vr:

Arvoisa puhemies! Olen edustaja Viitasen kanssa samaa mieltä siitä, että tämä on hyvä esitys, mutta tämä suinkaan ei vielä osoita sitä, että hallitus on tosissaan harmaan talouden kanssa. Tämä on ensimmäinen askel, joka on ollut valitettavan pitkään vireillä, ja hyvä, että se nyt saadaan sitten voimaan, ja paljon muuta pitää tehdä.

Jos lukee esimerkiksi Harmaan talouden tilannekuvaa 3/2011, niin se antaa kyllä aika surullisen kuvan siitä, kuinka paljon vielä on tehtävää. Tämä on yksi askel, mutta tämäkään ei tule riittämään. Täytyy päästä kiinni yritysryppäisiin, ennen kaikkea ulkomaisiin yritysryppäisiin, ja niiden verkostoituneeseen maailmaan käsiksi. Pitää päästä käsiksi kuittikauppaan, ohi kassan -myyntiin, seuraamuksia pitää kiristää huomattavasti, ja verotilijärjestelmä on semmoinen, joka vaatii kyllä täyden huomion, että se saadaan voimaan.

Mutta ihmetyttää kyllä, kun huomasin Rakentaja-lehdessä jutun Rakennusteollisuuden, EK:n ja Matkailu- ja Ravintolapalvelut ry:n yhteisestä harmaan talouden seminaarista. Siellä pääministeri Katainen oli suureksi, ehkäpä suurimmaksi harmaan talouden ongelmaksi maininnut nämä työvoiman siirtymäajat, joista päätös tehtiin 2004, ja silloin vuokratyöfirmat opetettiin tulemaan Suomeen. No, vuokratyöfirmat tulevat tänne sen takia, että se on niin tavattoman helppo tapa riistää työvoimaa. Siinä on se syy, siirtymäajat eivät ratkaisseet mitään ongelmaa, mutta on aivan turha vetäytyä harmaan talouden torjunnassa vuoden 2004 päätöksen taakse. Minä tiedän, että esimerkiksi edustaja Satonen on tästä asiasta varmasti eri mieltä, mutta mielelläni kuulen, jos Satonen pystyy perustelemaan, kuinka tämä logiikka pelaa.

Arto  Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jos se on tässä ensin vastauspuheenvuoro, niin ymmärrän kyllä hyvin pääministerin näkökulmaa tähän asiaan. Kyllä se kai kiistämätön totuus on kuitenkin, että vähintään nämä siirtymäajat vauhdittivat tätä harmaan talouden ongelmaa, koska silloin ei ollut mahdollista laillisesti palkata suoraan esimerkiksi virolaista työntekijää suomalaiseen yritykseen, vaan se piti tämän vuokratyöjärjestelmän kautta tehdä. Mikä sen vaikutus on sitten enää tällä hetkellä, niin se on sitten hyvä kysymys. Mutta kuten on ihan viime päivinäkin nähty ongelmia vaikka näissä valelääkäriasioissa, niin nämä vuokrajärjestelmät tuntuvat olevan sellaisia, jotka niitä osaltaan aiheuttavat. En kuitenkaan silti ole sitä mieltä, että vuokratyö pitäisi Suomesta kieltää, koska sillä on paljon myöskin hyviä puolia ja on myöskin erittäin paljon hyvin toimivia vuokratyöyrityksiä Suomessa, jotka noudattavat pelisääntöjä. Mutta kieltämättä näiden ulkomailta ohjattujen vuokratyöfirmojen kanssa on ollut mittavia ongelmia.

Arto Satonen /kok:

Arvoisa puhemies! Kiitos, että sain tämän varsinaisen puheenvuoron myöskin, koska haluaisin myöskin antaa tukeni tälle hallituksen esitykselle veronumerosta ja rakennusalan veronumerorekisteristä. Haluaisin myös sanoa sen, missä olen samaa mieltä edustaja Mustajärven kanssa, ja se on se, että tämä asia on ollut kyllä varsin pitkään vireillä. Tätä muun muassa työelämä- ja tasa-arvovaliokunta jo viime vaalikaudella käsitteli varsin perusteellisesti ja toivoi sen nopeaa etenemistä. Hyvä, että se nyt on edennyt.

Toki asiassa on tietysti sekin puoli, että tämä vaatii vähän kehittyneemmän järjestelmän, jotta meillä on sellainen verotunniste, josta voidaan aidosti seurata sitä, minkälainen työhistoria kyseisellä henkilöllä on, jotta me tiedämme, että jos on oltu esimerkiksi eri maissa töissä, niin millä tavalla se verotus siinä menee.

Mutta siitä en ole samaa mieltä, että hallituksen asenne tähän harmaaseen talouteen ei olisi riittävän vahva. Tämä oli hallitusohjelmaneuvotteluissa hyvin keskeinen kysymys, että tähän asiaan panostetaan. Tähän myöskin on, kuten edustaja Viitanen sanoi, annettu 20 miljoonaa euroa lisää rahaa, mikä tässä tilanteessa, kun kovin monelle sektorille ei ylipäätään mitään lisärahoja tule, osoittaa, että tänne on panostusta.

Myöskin edustaja Niikolle voisi todeta, että siellä on myöskin nimenomaan poliisille tähän harmaan talouden torjuntaan pistetty, annettu, resursseja. Mutta tietysti on niin, että jos kyetään entistä enemmän saavuttamaan tässä harmaan talouden torjunnassa, niin tänne kannattaa myöskin panostaa.

Ongelmallisimmat alat rakennusalan lisäksi ovat kuljetusala ja hotelli- ja ravintola-ala. Sekin on hallitusohjelmaneuvotteluissa sovittu, että näiden alojen osalta voidaan toimenpiteissä mennä pidemmälle, koska siellä on eniten saavutettavissa olevia hyötyjä ja siellä on myöskin molemmin puolin työmarkkinapöytää eniten tahtoa näitä ongelmia ratkaista, jotta voidaan antaa elintilaa entistä paremmin myös rehellisille suomalaisille yrittäjille.

Kari Rajamäki /sd:

Arvoisa puhemies! Ehkä muutama näkökohta tästä vakavasta asiasta.

Ensinnäkin SDP:n taholla on tehty 2000-luvulla erittäin voimakkaasti työtä talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjunnan puolella. Haluan tässä muistuttaa, että silloin, kun sisäministeriö oli sosialidemokraateilla ja valtiovarainministerit olivat sosialidemokraattiset, Kalliomäki ja Heinäluoma nimeltään, niin 2004 vuodelle otettiin poliisin painopistealueeksi, poliisijohdon kanssa sopien, nimenomaan talousrikollisuuden torjunta. Erittäin tärkeä oli 2004 vuoden lopun kolmikantasopimuksen ja tulopoliittisen sopimuksen linjaus, jossa 1.1.2005 alkaen perustettiin pimeän ulkomaisen työvoiman torjuntaan pimeän ulkomaisen työvoiman torjuntayksikkö keskusrikospoliisin yhteyteen. Anteeksi, nyt sanoin väärin: 2003 tulopoliittinen kokonaisratkaisu loppuvuodesta ja 1.1.2004 alkaen. Tämä yksikkö jäi siltä hallitukselta 35 hengen suuruisena todella tärkeänä maalien haku- ja myös operatiivisena yksikkönä, ja se sulautettiin käytännössä 2008 talousrikostorjuntayksikköön krp:ssä, jolloin erillinen pimeän ulkomaisen työvoiman yksikkö käytännössä häivytettiin. Kenttäpalaute on ollut sen jälkeen sama, minkä sosialidemokraatit viime kaudella vakavasti toivat täällä esille, että työsuojeluhallinnon ym. henkilöillä ei ole enää puhelinnumeroa, johon otetaan yhteyttä esimerkiksi pimeän ulkomaisen työvoiman osalta.

Itse tässä kokonaisuudessa harmaan talouden osalta on todella nyt näinä aikoina syytä tuoda esille kaksi isoa asiaa.

Ensinnäkin, koko hyvinvointimme rahoituksen ja valtiontalouden perustan osalta kyseessä on useiden miljardien eurojen, varovaisestikin arvioiden 2—3 miljardin euron, menetykset, joka on tietysti, kun ajatellaan nyt tätä valtiontalouden tasapainottamista ja sosiaaliturvan, perusturvan rahoitusta, todella iso raha ja kun ajatellaan, että meidän pitäisi toteuttaa talouden perustaa vahvistavia infra- ja tutkimus- ja kehityspanostuksia meidän teollisuutemmekin, energiateollisuutemme osalta.

Sitten toinen puoli on se vaikutus sisäiseen turvallisuuteen. Nyt nimenomaan järjestäytynyt rikollisuus ulottaa toimintaansa entistä enemmän rakennusteollisuuden ja kuljetusalan puolelle, ja tämä on se sisäisen turvallisuuden kannalta erittäin vaarallinen asia. Kun tähän vielä liittyi viime kaudella erityisesti käsistä ryöpsähtänyt turvapaikkahallinta nimenomaan siinä, että turvapaikanhakijoiden määrä kasvoi voimakkaasti — tämä ilmiö näkyy edelleenkin siinä, että myös laittoman maahanmuuton väylinä käytettiin muun muassa meidän perheenyhdistämisjärjestelmäämme, esimerkiksi 2007 alaikäisten lasten määrä nousi yhtäkkiä 100:sta jo edellisen hallituksen aikana 800:aan vuodessa — niin tähän liittyi myöskin sitten tämän pimeän työn kannalta se näkökulma, että viranomaiset varoittivat jo moneen otteeseen myöskin, että tässä maassa on työorjuutta ja myöskin oikeusturvan kannalta vakavia ihmiskaupan piirteitä. Näistä paljon vaietaan, ja nimenomaan kun ajatellaan työntekijää, joka ilman papereita on tullut maahan, niin ei työorjuutta ja ihmiskauppaa tarvitse tämän maan rajojen ulkopuolelta lähteä hakemaan.

Toinen vakava asia on juuri tähän turvallisuuteen liittyvänä kysymyksenä sitten se, kuten täällä edellinen puhuja totesi, että kun Olkiluodon kaltaisen työmaan osalta on syytä epäillä esimerkiksi työvoiman koulutusta tai alkuperää ja kun tämäntyyppisiä turvallisuushankkeita saattavat olla rakentamassa tahot, joiden pätevyys voidaan asettaa kyseenalaiseksi, tai työntekijöiden, alihankintaketjussa mukana olevien työntekijöiden ammattitaito ja mahdollinen kytkeytyminen vielä harmaan talouden tai pimeän ulkomaisen työvoiman välittämiseen, me olemme erittäin vakavan asian kanssa tekemisissä.

Olen hyvin pahoillani, että meillä ei ole minun mielestäni, huolimatta siitä, että voimavaroja on yritetty lisätä ja painopistettä lisätä, viranomaisten keskinäinen yhteistyö riittävää, verottajan, poliisin, työsuojelun ym. Voimavaroja on heikennetty, mutta yhteistyö ei ole riittävää. Tältä osin kyllä minulle kaiken nähneenä oli erittäin vakava herätys viime vuonna se, kun Satakunnan Rakennusliitto Porista otti yhteyttä muun muassa Satakunnan puolelta niistä havainnoista, joita ulkomaisen pimeän työn välittämisen osalta oli esillä. Satakunnan Rakennusliitto oli Porin poliisilaitokselle tehnyt näistä myöskin konkreettisia tutkimuspyyntöjä liitteenä ulkomaisten työntekijöiden itsensä antamat todistukset. Näitä tutkimisia ei käynnistetty. Kävin Satakunnan Rakennusliiton edustajien kanssa tapaamassa oikeuskansleri Jonkkaa viime syksynä näiden asioiden tiimoilta, ja Rakennusliitto teki oikeuskanslerille muutamista käynnistämättömistä tutkimuspyynnöistä selvityspyynnön. Tämä lienee julkinen asiakirja, ja tämä ei, niin kuin ei valitettavasti myöskään näihin tapauksiin liittyvä kirjallinen kysymykseni ministeri Holmlundille ja vaalien alla ministeri Holmlundin niihin antama todella pintoja silotteleva vastaus, ansainnut yhtään palstamillimetriä tämän maan mediassa.

Mutta on vakavalla tavalla nyt painettava päälle, että nämä hallituksen muutaman miljoonan euron panostukset kanavoidaan oikealla tavalla viranomaistoimintaan ja että oikeasti tunnistetaan myös sisäiseen turvallisuuteen liittyviä uhkia pimeän ulkomaisen työvoiman käytön osalta plus nämä ihmisoikeus- ja työorjuuskysymykset.

Esko Kiviranta /kesk:

Arvoisa puhemies! Hallitukselle täytyy antaa tunnustusta, kun siihen harvoin on aihetta, ja tämä hallituksen esitys veronumerosta ja rakennusalan veronumerorekisteristä ansaitsee sen.

Tämä ideahan on ilmeisesti syntynyt Rakennusliitossa, ja sitä ovat vieneet eteenpäin Rakennusliitto työntekijäjärjestönä ja Rakennusteollisuus Rt työnantajajärjestönä. Tämä veronumero tulee olemaan ensimmäinen todellinen keino taistelussa ulkomailta lähetettyyn työvoimaan liittyvää talousrikollisuutta vastaan. Veronumero ei poista harmaata taloutta rakennusalalta mutta tulee varmasti vähentämään sitä. Jos ja kun kaikki rakennusalalla työskentelevät tulevat kirjatuksi verottajan rekisteriin, pimeän työn tekeminen rakennusalalla vaikeutuu olennaisesti. Epäterve kilpailutilanne ajaa nyt yhä uusia suomalaisia yrityksiä konkurssiin ja heikentää Suomessa asuvaa työvoimaa käyttävien yritysten mahdollisuuksia työllistää työntekijöitään. Tähän toivottavasti tämä veronumerojärjestelmä tuo korjausta.

Jari Myllykoski /vas:

Arvoisa puhemies! Jotta ei tässä kohtaa jäisi tämä puoluepoliittinenkaan osio aivan yhdeksi suuksi, niin täytyy sanoa, että vasemmistoliitolle eduskuntavaalien alla tämä on ollut keskeinen kysymys, eikä varmasti vähiten, että se on tältä osin hallitusohjelmassa mukana. On kiva nähdä, että tässä ollaan nyt sen oikean asian äärellä, ja tätä esitystä ei voi millään tavoin niin kuin moittia. Tämä esitys tulee siitä, että kuusi puoluetta on tähän maahan luonut hallitusohjelman, ja se on sen näköinen, mutta siitä huolimatta erittäin eteenpäin pyrkivä. On todellakin kova tulevaisuuden haaste, millä kaikilla tavoilla pystytään sitten niitä hallitusohjelman muitakin tukevia kirjauksia toteuttamaan, sillä valmisteluelementti ei ole aivan sellainen, että hallituspuolueet yksinään päättäisivät ja toisivat lakialoitteita, vaan valmistelussa on hyvä, että ovat työmarkkinajärjestöt mukana, mutta pelkällä poliittisella tahdolla niitten asioitten läpivieminen tulee olemaan vielä kovankin vääntämisen takana.

Minun mielestä edustaja Yrttiaho otti tässä erittäin tärkeän asian esille, ja se on se, että kun tämä taistelu harmaata taloutta vastaan on vähän samanlaista kuin suomalaisten taistelu urheilussa dopingia vastaan — aina keksitään jotakin uutta ja tullaan vähän järjestelmissä perässäpäin — mutta nyt olisi oikea aika herätä myös siihen, että tämä ei keskity vain nyt tässä lainsäädännössä oleville aloille ja juuri niihin seikkoihin, vaan kyllä, todellakin, palvelusektorille, kiinteistöhuoltoalalle, eikä myöskään teknologiateollisuuden toimiala ole paitsi tästä lääkkeestä, mitä harmaassa taloudessa koko ajan koetaan. On myös kaikki muut isot alalla tehtävät revisiot, missä alihankintaa on ketjutettu edelleen ja edelleen, ja on erittäin selkeästi nähtävissä samanlaisia piirteitä. Toivotaan, että tämä harmaan talouden torjunta etenee nyt aloitetulla tavalla.

Markus Mustajärvi /vr:

Arvoisa puhemies! Vielä vuokratyöfirmoista: On aivan totta se, että on olemassa hyviä vuokratyöfirmoja, ja en minäkään ole kieltämässä vuokratyötä sinällään. Se voi esimerkiksi nuorelle työntekijälle olla erinomainen paikka käydä näyttämässä osaamistaan työnantajalle. Jos se johtaa sitten pysyvään, niin sanottuun normaalityösuhteeseen myöhemmin, niin silloin tilanne on hyvä.

Mutta vielä niistä siirtymäajoista: Ruotsissahan ei ollut minkäänlaisia siirtymäaikoja. Siellä sanottiin, että tervetuloa työvoima maahan, kunhan tulee laillisesti ja asianmukaisin ehdoin. Mutta se, mikä siellä oli sitten oleellisesti toista, oli aivan erilainen vuokratyöfirmoja koskeva lainsäädäntö. Siellä on takuupalkka työntekijöille, ja siellä on tiukat pykälät sitten sen mukaan, milloinka työsuhde muuttuu määräaikaisesta vakituiseksi. Eli se kannattaa muistaa.

Ja yhtenä asiana vielä, mikä pitäisi ehdottomasti ottaa huomioon: mitä isompi työmaa, sitä enemmän alihankintatasoja ja sitä pidempi on tämä alihankintaketju. Joissain maissa on otettu semmoinen lainsäädäntö voimaan, että siinä on ehdoton raja, kuinka monta alihankintaporrasta saa olla urakassa. Ja silloin se tekee nämä ketjut lyhyemmiksi, valvonnan helpommaksi. Ja se olisi erittäin tervetullutta, että Suomessakin selvitettäisiin mahdollisuudet mennä tämän tyyppiseen ratkaisuun.

Vaikka harmaa talous esiintyy hyvin voimakkaasti hallitusohjelmassa, niin aika paljon siellä kuitenkin on jäänyt asioita selvitysten varaan, ja kun nämä selvitykset tehdään kolmikantaisesti, niin siellä se kolmikantayhteistyön yksi osapuoli voi vaan ilmoittaa, että nyt asia ei etene, ja silloin se ei etene.

Jyrki Yrttiaho /vr:

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Satoselle: minulla oli tilaisuus osallistua kolmentoista päivän ajan kevätkesällä hallitusneuvotteluihin, ja siellä todella kävi hyvin konkreettisesti selville se, että tahtoa todellisen tilaajavastuun toteuttamiseen ei löytynyt. Siksipä tuonne ohjelmaan on kirjattukin, että selvitetään tilaajavastuun uudistamistarpeet.

Edellisestä työstäni toimitsijana Metallissa Turussa voin kertoa sen, että helpompi minun oli periä palkkasaatavia ja muita työsuhdesaatavia Norjasta kuin Suomesta. Tämä johtui nimenomaan siitä, että Norjassa oli voimassa todellinen taloudellinen tilaajavastuu. Ja siellä se on ollut jo 20 vuotta. Ellei tähän suuntaan mennä, niin todellinen harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunta on aika pitkälle näpertelyä.

Arto Satonen /kok:

Arvoisa puhemies! En tiedä, olisiko se tilaajavastuulinjaus siitä muuttunut, vaikka edustaja Yrttiaho olisi ollut pidempäänkin hallitusohjelmaneuvotteluissa. Kuitenkin mitä sanotaan tästä "selvitetään tilaajavastuun uudistamistarpeet", tämän kohdan tunnen sieltä hyvin, se henki siinä asiassa oli juuri sellainen, että sellaisilla toimialoilla, joilla ongelmat ovat kiistattomia, ne tunnustetaan molemmin puolin työmarkkinapöytää, ja kun on käytettävissä sellainen rekisteri, josta tosiasiassa voi selvittää, miten alihankkijaverkosto on toiminut, ja pääurakoitsija voi selvittää, että alihankkijat ovat asianmukaisesti asiansa hoitaneet, niin silloin tällainen rekisteri voidaan laajentaa, ja sitä se tarkoittaa, että tilaajavastuun uudistamistarpeita voidaan selvittää. Rakennusala on juuri tällainen, koska siellä on yhteinen tahto tässä asiassa mennä eteenpäin. Siellä on myöskin tämä www.tilaajavastuu.fi-sivusto, josta pystytään varsin merkittävästi näitä asioita katsomaan.

Mitä sitten tulee esimerkiksi edustaja Rajamäen esille ottamiin asioihin, ja myöskin edustaja Yrttiaho taisi puhua näistä Olkiluotoon liittyvistä ongelmista, se asia, joka täällä ei vielä ole tullut esille, mutta mikä on myöskin huomattava, on se, että hallitusohjelmaneuvotteluissa myöskin sovittiin, että osana tätä harmaan talouden pakettia ulkomaalaistarkastajien määrä kaksinkertaistetaan. Tämä on todella merkittävä linjaus, koska ne ovat kuitenkin niitä henkilöitä, jotka aidosti pystyvät näihin ongelmiin tarttumaan.

Täällä on aiemmin puhuttu paljonkin siitä, paljonko meillä on työsuojelutarkastajia. Heitäkin tarvitaan, mutta pääasiassa heillä on omat tehtävänsä, ja näihin pahimpiin ongelmakohtiin ja tämän suorastaan rikollisen toiminnan kuriin saattamiseen tarvitaan kyllä näitä ulkomaalaistarkastajia ja poliiseja. Se asia ei normaalin työsuojelutarkastuksen kautta yleensä hoidu.

Kari Rajamäki /sd:

Arvoisa puhemies! Se on juuri näin. Tässä pitää nyt ihan eri tavalla myöskin asennoitua, myös verottajan olla aktiivinen ja tietojenvaihto rakentaa, samoin kuin tämä tilaajakysymys. Kyllähän se niin on, kuten edustaja Satonen sanoi, että kyllä tämä asia sai ehkä enemmän kuin koskaan hallitusohjelmaneuvotteluissa nyt aikaa ja panostusta, päiväkaupalla. Ei tietenkään niin, että yksi puolue sitä kirjoitti, vaan jouduttiin tietysti hyvin perusteellisen prosessin kautta läpi vieden kirjaamaan näitä tavoitteita ja keinoja. Joka tapauksessa eteenpäin mentiin varmasti enemmän kuin on menty koskaan.

Tältä osin, mitä tulee esimerkiksi tähän pimeän ulkomaisen työvoiman käytön tutkintaan ja torjuntaan, niin haluan tässä vielä todeta, että vaikka siinä ei täysin SDP:n esitystä tämän pimeän ulkomaisen työvoiman tutkintayksikön uudelleen perustamisesta hyväksytty, niin hallitusohjelmassa nimenomaan todetaan, että tähän erikoistuneen ja organisoidun poliisityön voimavaroja vahvistetaan. Eli kyllä täytyy myöskin tätä puolta nyt sitten hallitusohjelman mukaisesti viedä eteenpäin. Ja toivon nimenomaan, että työmarkkinaosapuolet, niin teollisuus kuin ammattiyhdistysliike, näkevät myös yhteisen kansallisen edun ja sisäisen turvallisuuden edun viedä näitä asioita yhdessä eteenpäin.

Markus Mustajärvi /vr:

Arvoisa puhemies! Vielä tästä Suomen suurimmasta työmaasta, Olkiluodon työmaasta. Onhan se ihme, jos noin suurella työmaalla, johon myöskin esimerkiksi ammattiliitot ja virallinen koneisto panostavat hyvin paljon, ei saada valvontaa kuntoon. Ei riitä se, että esimerkiksi työsuojelutarkastajia on riittävästi. Heillä pitää olla riittävät valtuudet, ja pitää olla myös tosiasiallinen mahdollisuus päästä tarkastamaan niitä työmaita.

Edustaja Satonenkin varmaa muistaa sen, minkälaisia vaikeuksia oli saada mukaan työsuojelutarkastaja työelämävaliokunnan vierailulle kyseiselle kohteelle. Se kertoo kyllä, minkälaisesta vastarinnasta on kyse. Olkiluodossahan on työ- ja koulutuskieliä ollut 8:sta 12:een, 60 eri kansallisuutta töissä ja jumalattoman pitkiä alihankintaketjuja, jotka toimivat vaikka kuinka monessa tasossa. Jos Olkiluodosta työmaana jotakin hyvää on sanottava, niin se on kyllä sitten malliesimerkki siitä, kuinka asiat hoidetaan huonosti. Samankaltaisiin laiminlyönteihin ei enää ole kertakaikkisesti varaa, kun tietää, että se paine on aikamoinen. Niin on muillakin työmailla: minä sain tässä jokin aika sitten tietää ammattiliiton kautta, että Helsingissä suomalainen nosturikuski oli saanut potkut rakennustyömaalta, kun ei osannut puhua venäjää, kun kaikki muut työntekijät puhuivat venäjää.

Eero Reijonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Juurikaan ei hallituksen tekoja ole tämän kauden aikana päässyt kehumaan, mutta tässä on oikea suunta. Sanotaan näin, että oikea suunta. On tietysti erittäin ansiokasta, että puututaan tähän harmaaseen talouteen, ja tässä on yksi hyvä ratkaisumalli. Sitähän me emme kukaan tiedä täällä salissa, miten pitkälle tämä johtaa, minkälaisia säästöjä saadaan ja millä tavalla verotulot lisääntyvät. Käännetty arvonlisäverojärjestelmä otettiin käyttöön; siellä on ollut ongelmia kieltämättä. Toivottavasti sekin jollakin tavalla estää harmaata taloutta.

Itse näen tärkeänä kuitenkin sen, että yrittäisimme vielä etsiä uusia malleja, millä tämä harmaa talous estetään, koska se vääristää kilpailua, rehellistä kilpailua, yrittäjät joutuvat tosi vaikeaan tilanteeseen tässä. Vaalien allahan oli semmoista yltiöpäistä miljardien heittelyä, mitenkä paljon saadaan harmaan talouden torjunnalla kasaan. Yli 10 miljardin euron summista puhuttiin vaalikentillä. Minusta ne eivät varmaan pidä paikkaansa. Jos niin paljon saataisiin äkkiä kasaan, niin tämä valtiontaloushan korjaantuisi hetkessä ja meidän ei tarvitsisi kuin mennä vaan ja porskutella ja maksaa jopa tuonne Kreikkaan velkoja. Mutta tilanne on ehkä kuitenkin se, että jos me saamme muutamankin miljoonan, 100 miljoonaa, kasaan tällä, niin se on oikea tie. Ja tätä tulee kehittää jatkossa varmaan. Olipa oppositiossa tai hallituspuolue, niin varmaan, jos uusia ideoita tulee, ne ovat kyllä meidän kaikkien käytettävissä ja tuemme toinen toisiamme näissä ratkaisuissa.

Markus Mustajärvi /vr:

Puhemies! Yksi kohta vielä, mistä voi reilusti kiittää hallitusohjelman kirjausta, on se, että siellä on aivan yksiselitteisesti laitettu ylös se, että työvoiman saatavuusharkinnasta ei luovuta. Jos ajatellaan, että me emme nytkään kykene valvomaan sitä, kuinka muualta Euroopasta tulevaa työvoimaa käytetään, minkälaisia työehtoja sovelletaan, niin olisi ollut ihan järjetöntä kasata vielä enemmän aiempien ongelmien päälle uusia ongelmia.

Itse mietin omalta seutukunnalta esimerkkiä, mihin tämä olisi johtanut. Viime kaudella tehtiin aivan järjetön päätös myydä Kemira GrowHow norjalaiselle Yaralle täysin pilkkahintaan. Ajatellaan, minkälaisen aseman Yara sai lannoitemarkkinoilla, mikä on ollut lannoitteiden hintakehitys. Nyt tämä kansainvälinen jättifirma ilmoitti, kun sai raaka-aineet haltuunsa, että heille ensimmäinen vaihtoehto jatkojalostukseksi on Venäjän puolen Kovdor. Ja jos olisi ehditty poistaa työvoiman saatavuusharkinta, niin silloin se olisi tarkoittanut sitä, että Suomen puolelle Savukosken Sokliin olisi tullut venäläinen työvoima ja meillä ei olisi ollut mitään mahdollisuutta puuttua siihen tilanteeseen. Eli olisi syntynyt tilanne, että raaka-aine luovutetaan pilkkahintaan muualle, voitot menevät Norjaan, työpaikat Venäjälle ja ympäristöhaitat jäävät Suomeen.

Kari Rajamäki /sd:

Herra puhemies! Kiitos edustaja Mustajärven, tässä yhteydessä on kyllä syytä käydä tämäkin asia läpi eduskunnan pöytäkirjoihin sen takia, että 2003—2007 maahanmuutto- ja turvapaikka-asiathan kuuluivat sisäasiainministerille myöskin ja myös Eurooppa-neuvostossa ja sisäministerineuvostossa näitä valmisteluja suoritettiin nimenomaan siinä hengessä, että nimenomaan työvoiman maahanmuuton määrällinen ja laadullinen hallinta on tärkeätä työmarkkinoiden vakauden ja muun muassa kotouttamisen ja sisäisen turvallisuuden näkökohdista. Tämä oli Suomen silloisen hallituksen linjaus.

Kertaakaan viime hallituskaudella tätä sanontaa ja tätä periaatetta ei korostettu. Päinvastoin maahanmuuton hallintaa haluttiin väljentää, kontrollia poistaa ja avoimesti esitettiin työvoiman saatavusharkinnan poistoa.

Tämä oli myös eräs kokoomuksen keskeinen tavoite hallitusohjelmaneuvotteluissa Säätytalolla, ja me SDP:ssä voimakkaasti pidimme ihan peruskysymyksenä, että tätä ei viedä läpi, koska se olisi tarkoittanut nimenomaan tässä voimakkaan syöksyvän laman tilanteessa sitä, että kuka tahansa olisi voinut tuoda avoimesti ketä tahansa mille alalle ja alueelle tahansa tähän maahan. Työmarkkinoiden vakaus ja sisäinen turvallisuus olisi uhrattu todella vakavalla tavalla, ja tätä pidän kyllä yhtenä tärkeänä tekijänä siinä, että kannatti olla nimenomaan tämän hallituksen muodostamisessa, että tältä osin asia sai tämän lopputuloksen.

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Hallitus pyrkii erittäin tehokkaasti nyt torjumaan harmaata taloutta, ja tämä prosessi alkoi hallitusohjelmaneuvotteluissa, joissa varsinkin kokoomus piti erittäin tärkeänä tätä harmaan talouden torjumista. Sitä oli tehty jo pitkään, mutta kokoomus halusi jatkaa sitä Anne Holmlundin alkamaa hyvää työtä, ja edustaja Satosen myötävaikutuksella tässä olimme hyvin aktiivisia, ja nyt meillä on konkreettinen esitys täällä eduskunnassa, joka koskee tätä veronumeroa ja rakennusalan veronumerorekisteriä.

Täytyy sanoa, että uskon, että tällä kyetään aika hyvin torjumaan tätä harmaata taloutta ja pitämään huolta siitä, että kaikki työntekijät, jotka ovat rakennusalalla, ovat rekisterissä, ovat verottajan tiedossa, ja tällä tavalla jokainen voi silmillään havaita, että asiat on valmisteltu kuntoon.

Yksi asia, johonka valtiovarainvaliokunta kiinnittää mietinnössään huomiota, on se, että usein työnantaja varsinkin pienillä työmailla saattaa olla kaukana siitä kohteesta, ja tältä osin nyt oikeastaan kaikki vastuu on laitettu pelkästään työnantajalle tai työnantajan edustajalle. Tässä suhteessa kuitenkin työntekijälläkin pitäisi olla tietty vastuu, ja valtiovarainvaliokunta toteaakin, että jatkossa pitäisi pyrkiä seuraamaan sitä ja katsomaan, että jos nyt sitten se pelkkä työnantajavastuu ei riitä siihen ja veronumeroita ei näy, näitä kortteja ei näy työmaalla, niin silloin kyllä pitäisi pyrkiä pitämään huolta myöskin siitä, että työntekijä olisi vastuussa siitä, että hänellä on asianmukainen varustusto ja nämä tiedot näkyvät hänen osaltaan.

Eli tältä osin meillä on ehkä tarvetta jatkossa kehittää tätä lainsäädäntöä, mutta katsotaan nyt jonkin aikaa, miten se toimii. Jos ongelmia ei ole, ei tule tarvetta puuttua, mutta jos on työmaita, joilla työntekijöillä ei ole näitä ja tosiaan työnantaja ei ole aina edustettuna tällä työpaikalla, niin silloin tämä velvollisuuksien laajentaminen työntekijään on tärkeätä ja perusteltua.

Mika Niikko /ps:

Arvoisa puhemies! On pakko jotakin sanoa, koska en mielellään antaisi kokoomukselle viimeistä sanaa tässä harmaan talouden torjumisessa, koska teillähän on ollut aikaa torjua sitä harmaata taloutta ties kuinka monta hallituskautta täällä. Vuosikymmenet tämä on ollut tiedossa, ja ammattijärjestöt ovat vuosi toisensa perään esittäneet erilaisia toimenpiteitä milloin millekin hallitukselle, että harmaaseen talouteen puututaan, mutta mitään ei ole tehty.

Minä kerron, miksi te puututte nyt harmaaseen talouteen: sen takia, että perussuomalaiset piti siitä niin paljon ääntä vaalityön aikana. Me nostimme esille harmaan talouden torjunnan tärkeyden ja merkityksen ja sen, että suomalainen työ kärsii siitä ja me menetämme verotuloja jne. Nyt minun mielestäni on hiukan ironista siten, että on ikään kuin te olisitte keksinyt tämän pyörän täällä. Miksi te ette keksinyt tätä pyörää aikaisemmin?

Markus Mustajärvi /vr:

Arvoisa puhemies! Tuosta, mihin edellinen puhuja edustaja Niikko lopetti: Muistaakseni kävin läpi perussuomalaisten lakialoitteet viime kaudelta. Siellä ei ollut yhtään työelämää koskevaa lakialoitetta. Eli kyllä tässä ovat aika monet edustajat ja eduskuntaryhmät olleet huomattavan paljon aktiivisia, esimerkiksi vihreitten edustaja Pulliainen, jolle tämä harmaan talouden torjuminen on ollut hyvin läheinen asia melkein koko hänen eduskuntauransa ajan.

Mutta vielä tästä, mikä ihme jarraa sitten hyvienkin hankkeitten eteenpäin menemisessä: Niin kuin edustaja Satonen edellisenä työelämävaliokunnan puheenjohtajana hyvin tietää, niin tämä veronumerojärjestelmän käyttöönotto kesti yllättävän kauan. Meillä oli mahdollisuus käydä Kampin keskuksessa sekä työelämävaliokuntana että eduskuntaryhmänä ja Musiikkitalolla eduskuntaryhmänä. Siellä oli sama iso rakentaja, ja he kertoivat meille nimenomaan tähän veronumerojärjestelmään liittyen sekä paikan päällä että valiokunnassa, jos muistan oikein, että heillä työnantajana ja työntekijäpuolen liittojen edustajilla olisi valmiudet ottaa tämä järjestelmä käyttöön hyvinkin nopeasti, mutta se hidastava tekijä tuli sitten täältä viranomaispuolelta. Kun sitten muistan, että asiantuntija Hirvonen sanoi myös siitä, kuinka hyvä tämä olisi, niin ihmetyttää, kun tietää, että koko ajan ohi kassan vuotaa satoja miljoonia euroja rahaa, joka kuuluisi meidän yhteiseksi hyväksi, niin että kyllä tämä viranomaispuolikin pitää saada kuntoon tiedonsaantioikeuksin, mutta myöskin, niin kuin edustaja Rajamäki sanoi, paremman viranomaisyhteistyön kautta.

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! On syytä todeta, että harmaan talouden torjunta ei ota nyt ensimmäisiä askeleitaan vaan, mikäli oikein muistan, nyt on kysymyksessä harmaan talouden kuudes torjuntaohjelma. Mutta voi sanoa, että varsinkin ulkomaisen työvoiman tultua Suomeen tarve toimia tässä asiassa on lisääntynyt selvästi ja se on myöskin herättänyt poliittista mielenkiintoa ja siitä syystä tällä hetkellä ollaan selvästi määrätietoisempia, pontevampia tässä asiassa. Mielestäni on otettu selkeitä askelia viimeisten vuosien aikana ja myöskin tässä yhteydessä harmaan talouden torjumiseen, ja se on tietysti jokaisen rehellisen yrittäjän etu, että kaikki pelaavat samoilla säännöillä.

Sanon, että työasiainvaliokunta teki edellisellä kaudella myöskin tässä asiassa hyvää työtä, ja edustaja Mustajärvelle täytyy antaa tunnustusta: hän on myöskin hyvin aktiivinen tässä edustaja Satosen vahvassa ohjauksessa. (Naurua) He ovat tehneet hyvää työtä ja pyrkineet pitämään huolta siitä, että harmaata taloutta todella kyetään torjumaan.

Arto Satonen /kok:

Arvoisa puhemies! En halua lähteä nyt siihen keskusteluun, kuka tässä on saanut mitäkin aikaan. Tärkeintä on nyt se, että tässä on yhteinen tahto tätä asiaa viedä eteenpäin ja harmaata taloutta vastaan taistella. Kyllä edustaja Sasi osui asian ytimeen, että kyllähän tämä ulkomaalaisen työvoiman kasvu lähti nimenomaan siitä liikkeelle, kun nämä Baltian maat tulivat mukaan Euroopan unioniin. Sitten meille tuli tämä surullisen kuuluisa siirtymäaika, ja sitä kautta meillä huomattavasti lisääntyi ulkomaalainen työvoima, nimenomaan tällainen lyhytaikainen ulkomaalainen työvoima, johonka kohdistuu näitä paineita. Se on ollut se syy, että tähän asiaan on ollut voimakkaammin reagoitava, ja se on hyvä, että siinä on nyt päästy merkittävästi eteenpäin.

Tämähän on silläkin tavalla nähtävissä, että koska nämä ongelmat kohdistuvat nimenomaan muutamille yksittäisille aloille selvästi enemmän kuin toisille, niin ne ovat juuri sellaisia aloja, joille on kaikkein helpoimmin tänne oltu tultavissa ja joissa on ollut myöskin sitten merkittävää työvoimapulaa. Silloin se on mahdollistanut näille markkinoille tulon, ja nimenomaan suurimmat ongelmat ovat aiheutuneet näistä ulkomailta käsin johdetuista, toki osittain suomalaisten omistamista — ja monien vielä sellaisten suomalaisten, jotka ovat liiketoimintakiellossa täällä — Viron kautta johdetuista vuokratyöyrityksistä, jotka eivät ole noudattaneet näitä yhteisiä pelisääntöjä, ja sen takia tähän on ollut pakko voimakkaammin puuttua. Se on erittäin hyvä, että näin on toimittu, ja uskon, että päästään merkittävästi eteenpäin.

Markus Mustajärvi /vr:

Arvoisa puhemies! Kun edustaja Sasi provosoi hyvin taitavasti omassa puheessaan, niin pitää huomauttaa sen verran, että silloin kun edustaja Satonen ja minä olimme rivijäseniä työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa kaudella 2003—2007, kummatkin olimme oppositioryhmien kansanedustajia, niin me teimme kyllä aivan samoista asioista neljä vuotta vastalauseita mutta emme koskaan yhteisiä. Kiinnostuksen kohteet olivat aivan samoja, mutta tulokulmat olivat aika lailla päinvastaisia.

En halua jankata, mutta vielä näistä siirtymäajoista ja vuokratyövoimasta: jos kerta on niin, että ongelma vuokratyöfirmojen suhteen tunnustetaan, niin eikö voitaisi silloin ihan oikeasti pohtia sitä, että otettaisiin samanlaisia askeleita, mitä on Ruotsissa otettu, takuupalkan ja työsuhteen pysyvyyden suhteen? Se olisi hyvin konkreettinen malli, eikä Ruotsissakaan ole oleellista eroa vuokratyövoiman käytön suhteen, sen volyymin suhteen, eikä ole syntynyt mitään ylivoimaisia, ylitsepääsemättömiä esteitä niin, että vuokratyö olisi kokonaan lyöty markkinoilta pois.

Mika Niikko /ps:

Arvoisa puhemies! Edustaja Mustajärvi mainitsi sen, että perussuomalaiset eivät viime hallituskautena tehneet yhtään (Markus Mustajärvi: Työelämään liittyviä!) — mihinkä eivät tehneet? — harmaaseen talouteen liittyvää tai yleensä elinkeinoelämään toimivaa aloitetta. Toki sen aikaisista synneistä minä en ole vastuussa, koska en ole silloin ollut edustajana täällä. Täällähän oli muutama perussuomalainen edustaja suhteessa siihen, mitä meitä nyt on, 39, joten varmasti voitte odottaa, että tulee useitakin esityksiä. Mutta minähän puhuin äsken vaalikampanjoista ja niissä esille nostetuista kärkiasioista. Siellähän me pidimme tätä asiaa esillä.

Tästä vielä, kun Satonen oli huolissaan vuokratyövoiman tulemisesta tänne ja harmaan talouden ongelmasta, että se tulee sitä kautta. Tämähän on ihan totta, me tiedämme kaikki, että rakennusala on pitänyt ongelmallisena työsuojeluviranomaisten hampaattomuutta siten, etteivät he pysty valvomaan niitä sopimuksia eivätkä pysty valvomaan sitä palkanmaksua ja yleensäkään sitä, maksetaanko työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Tämän takia nämä yritykset valuvat rakennusalalla ulkomaisille yrityksille, jotka käyttävät tätä halpatyövoimaa. Mikäli väärin en ole käsittänyt, niin mielestäni kokoomus on edistänyt tätä asiaa, koska nyt jos te haluaisitte torjua harmaata taloutta, niin ettekö te antaisi työsuojeluviranomaisille sitten oikeuden tarkistaa myös sen tässä harmaan talouden torjuntaohjelmassa, että he voivat tarkistaa työntekijöitten palkan siten, että he saavat työehtosopimuksen mukaista ansiota?

Tämmöisiä erilaisia välineitähän meidän pitää pystyä tässä harmaan talouden torjuntaohjelmassa... Hallituksessa teidän tulisi antaa niitä välineitä, että pystytään oikeasti tekemään asioille jotain, koska muutenhan me vaan puhumme lämpimiksemme täällä, jos ei ole välineitä. Onko näin, että tulee tämmöisiä järeitä keinoja, jotta niihin pystytään puuttumaan?

Jyrki Yrttiaho /vr:

Arvoisa herra puhemies! Vielä ihan tarkennuksena edustaja Sasin arvioon siitä, miten edellisellä kaudella työelämä- ja tasa-arvovaliokunta torjui harmaata taloutta kokoomuksen ja Satosen ohjauksessa. Haluan muistuttaa siitä, että kun otimme kantaa ja lausuimme valiokunnan kannan ydinvoimaperiaatelupien myöntämisestä, valiokunta edellytti, että tehdään perusteellinen selvitys juuri näistä Olkiluoto 3:n työehtorikkomuksista ja valvonnan laiminlyönneistä. Tämä kannanotto meni kyllä hallitusrintaman esityksiä vastaan, ja valiokunnan enemmistö otti tämän kannan, ja edustaja Satonen oli siinä kyllä silloin vähemmistössä.