Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies, ärade talman! Suomen talous painui EU-alueen talouden kanssa 2000-luvun alussa useamman vuoden mittaiseen laskusuhdanteeseen. Osa EU-maista on kiinni tässä apatiassa edelleen. Saksa on ollut Euroopan talousveturi pitkään, mutta sille viimeiset vuodet ovat olleet erittäin raskaita. Työttömyys on noussut siellä ennätystasolle ja kasvu on heikkoa. Keskinen Eurooppa ei kykene nyt auttamaan meidän talouttamme riittävästi valopilkuistaan huolimatta.

Suomessa hallitus on viimeiset kaksi vuotta harjoittanut elvytystä. Sekä hallitusohjelmassa sovitut menonlisäykset että veronalennukset on toteutettu etupainotteisesti. Tällä suhdannepolitiikalla vaikutettiin osin siihen, että ostovoiman kasvu kahdessa vuodessa nousi ennätyksellisesti yhteensä 9 prosenttiin. Tämä edesauttoi sitä, että Suomessa kyettiin irtautumaan eurooppalaisesta apatiasta, ja kotimarkkinavetoinen kasvu on luonut myös uusia työpaikkoja. Kasvu jatkuu nyt vakaana tänäkin vuonna.

I Finland har regeringen de två senaste åren ägnat sig åt stimulans. Såväl de utgiftsökningar om vilka det överenskommits i regeringsprogrammet som skattesänkningarna har genomförts med tyngdpunkten förlagd till initialskedet. Denna konjunkturpolitik bidrog till att ökningen av köpkraften steg rekordartat, dvs. till sammanlagt 9 procent på 2 år. Detta hjälpte Finland att frigöra sig från den europeiska apatin samtidigt som den hemmamarknadsdrivna tillväxten även har skapat nya arbetsplatser. Denna stabila tillväxt fortsätter också i år.

Tärkeimpien vientimaidemme heikko talous, globalisaation aiheuttama kiristynyt kilpailu sekä yhteisvaluutta euron korkea kurssitaso ovat yhdessä vaikuttaneet siihen, että vientiteollisuutemme ja siihen liittyneet alat ovat menettäneet kotimaassa työpaikkoja.

Meillä on käynnissä talouden rakennemuutos. Globaalin kilpailun kovin paine on kohdistunut teollisuuteen, joka on menettänyt 2000-luvulla kymmeniätuhansia työpaikkoja. Osa niistä on siirtynyt kuitenkin suoraan palvelusektorille, jolle on syntynyt noin 50 000 uutta työpaikkaa. Eniten työpaikat ovat lisääntyneet koulutus-, sosiaali- ja terveyspalveluissa, mutta myös keskeiset yksityisen palvelutuotannon alat, kuten rahoitus- ja vakuutustoiminta, kauppa ja monet yrityspalvelut sekä henkilökohtaiset ja kotitalouksien palvelut, ovat työllistäneet lisää väkeä.

Huhtikuussa 2003 uusi hallitus kirjasi tavoitteekseen 100 000 uuden työpaikan luomisen. Suurelta osin teollisuuden kehityksen vuoksi työllisyys heikkeni hallitusohjelman hyväksymisen jälkeen vuoden 2004 puoliväliin saakka ja oli vuoden 2004 alkupuolella jopa 20 000—30 000 pienempi kuin huhtikuussa 2003. Jo ennen kuin hallituksen toimet olivat ehtineet vaikuttaa yhtään, olimme laskeneet näin kymmeniätuhansia työpaikkoja alle kevään 2003 lähtötason.

Tämä vaalikauden alun laskeva kehitys johtui eurooppalaisista suhdanteista. Nopeimmillaankin poliittiset päätökset heijastuvat työllisyyteen vasta kuukausien päästä. Nyt noudatettu elvytyspolitiikka esti suuremmat menetykset ja alkoi purra kunnolla vuoden 2004 kuluessa, jolloin työllisyys alkoi nopeasti vahvistua talouden kasvun myötä.

Olennaista on päästä taloudessa ja työllisyydessä kasvu-uralle. Hallitus toteuttaa määrätietoisesti ohjelmaansa, ja eduskunta saa tänä vuonna käsiteltäväkseen vielä useita työllisyyden parantamiseen tähtääviä esityksiä. Palaan niihin hiukan jäljempänä. Emme ryhdy ennustajiksi; tavoitteiden toteutumisen aikajänne näkyy aikanaan tilastoista.

Uusien työpaikkojen määrä riippuu lopulta yksityisen sektorin, työmarkkinoiden ja valtion ja kuntien politiikan yhteisvaikutuksesta.

Suomella on hyvät ja vakaat edellytykset vakaaseen kehitykseen. Olemme hoitaneet perusasiat hyvin. Osaamisemme monilla alueilla on huippuluokkaa, ja nuorten keskimääräinen peruskoulutus sai juuri ykkössijan kansainvälisessä tutkimuksessa. Hallitus vahvistaa koulutuksen ja tutkimuksen laatua, tehokkuutta ja vaikuttavuutta.

Ammattikorkeakoulut ovat vakiinnuttaneet asemansa työelämälähtöisinä korkeakouluina. Keväällä eduskunnan käsittelyyn tulee esitys ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen vakinaistamisesta.

Toisen asteen ammatillisen koulutuksen merkitys on työvoiman saatavuuden ja koko kansantalouden tuottavuuden kannalta tärkeää. Ammatillisen koulutuksen laatua ja houkuttelevuutta vahvistetaan liittämällä osaamisen näytöt ammatilliseen peruskoulutukseen. Tästäkin tulee esitys eduskuntaan kevään kuluessa.

Olemme myös koko yhteiskuntana kansainvälistymässä paremmin. Yritystoiminnan yleinen toimintaympäristömme saa kiitosta kansainvälisissä arvioissa. Me olemme saavuttaneet ykkössijoja vuosien työskentelyn jälkeen kilpailukyvyssä, nuorten koulutustasossa, ja nyt on hyvä myös mainita: olemme saaneet ykkössijan myös Maailman talousfoorumin kestävän kehityksen kansainvälisessä vertailussa.

Suomen asemassa olevan maan on huolehdittava kilpailukyvystään olemalla myös logistiikassa muita maita tehokkaampi. Osana tätä työtä liikenne- ja viestintäministeriö asetti kesällä laajapohjaisen työryhmän, jonka tehtävänä on laatia kehitysohjelma Suomen logistisen aseman vahvistamiseksi EU:n ja Venäjän välillä. Ensi kesänä valmistuvan työn tavoitteena on elinkeinoelämän logistiikkapalvelujen kehittäminen sekä alan liiketoiminnan ja tehokkuuden edistäminen.

Arvoisa puhemies! Yhteiskuntamme kykenee myös laajalla rintamalla luomaan vakaat ja ennustettavat toimintapuitteet. Syksyn lopulla aikaansaatu tuposopimus luo poikkeuksellisen pitkäksi ajaksi vakaan ja ennustettavan toimintaympäristön suomalaiselle työlle. Siihen on yhdistetty maltillinen mutta pitkäjänteinen tuloveropolitiikka.

Talven ja kevään aikana on syytä odottaa, että myös ne alat, jotka eivät vielä ole sopimuksessa mukana, lähtevät yhteiseen linjaan mukaan. Vientimme on kotimarkkinakasvun jälkeen nyt elpymässä, ja tätä hyvää alkua kaikkien on syytä tukea tosissaan. Vientimme ponnahtikin marraskuussa poikkeukselliseen 19 prosentin ja joulukuussa jopa 22 prosentin kasvuun. Tästä on hyvä jatkaa. Häiriöitä ei nyt kaivata.

Meillä ei silti ole mitään syytä huokaista helpotuksesta. Eurooppa on edelleen tärkein kauppa-alueemme ja tulee sitä olemaan, ja EU:n yleinen talouskehitys heijastuu myös voimakkaasti meille. On syytä kaikin tavoin tukea komission uuden puheenjohtajan José Manuel Barroson linjapuhetta, jossa hän asetti talouden kehittämisen EU:n ykkösasiaksi. Se ei vähättele EU:n muiden tärkeiden politiikka-alojen merkitystä, vaan yksinkertaisesti korostaa sitä, että EU:n pitää pärjätä myös leipälajissaan taloudessa ja yhteismarkkinoiden toimivuudessa.

Europa är fortfarande vårt viktigaste handelsområde och den allmänna ekonomiska utvecklingen inom EU avspeglar sig starkt också hos oss. Det är skäl att på allt sätt hålla med och stöda kommissionens nya ordförande José Manuel Barroso, som i sitt linjetal framför att utvecklandet av ekonomin bör ges högsta prioritet inom EU.

Euroopan unionilla on vain rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa tähän, sillä kilpailukyvyn kannalta ratkaisevat päätökset tehdään jäsenvaltioissa. EU voi kuitenkin vaikuttaa paljon kehittämällä yhteismarkkinoiden toimintaa ja painostamalla jäsenvaltioita saman suuntaiseen toimintaan kilpailukyvyn parantamiseksi.

Tänä keväänä unioni saa väliarvion viisi vuotta sitten asettamastaan Lissabonin strategiasta. Tulosten valossa väliarvio ei ole kehuttava. Tämän pitää herättää unioni ja sen jäsenvaltiot liikkeelle. Menestyvätkin kansantaloudet voivat painua pitkäksi ajaksi apatiaan, elleivät ne kykene uudistumaan. Tästä taloushistoria tuntee viime ajoiltakin varoittavia esimerkkejä. EU-alueella on tämä riski, ja riskiä kasvattaa se, että samaan aikaan maailmassa on erittäin dynaamisia ja houkuttelevia alueita investointien kohteeksi. Suomi joutuu painiskelemaan globalisaation muuttamien ehtojen kanssa, mutta niin joutuu koko unioni tekemään. Laajakaan talousalue ei ole tälle kehitykselle immuuni.

Suomen on pienenä kansantaloutena kyettävä monien kansainvälisten yritystemme esimerkkiä noudattaen avaamaan taloutemme maailmanlaajuiseksi. Meidän on kyettävä lisäämään kauppaamme erityisesti nopeasti kasvavien alueiden kanssa. Samalla tämä merkitsee EU-alueen suhteellisen osuuden alentumista kaupassamme. Suomelle voidaan saada parempi talouskasvu ja parempi työllisyys tekemällä yhteistyötä Kiinan, Intian, Venäjän ja muiden nopeasti kasvavien alueiden kanssa. Globalisaatio on pienelle ja ketterälle taloudelle mahdollisuus, ei uhka.

Jotta Suomi pärjäisi maailmalla, hallitus on lisäämässä satsausta entisestään t&k-panostuksiin, auttamassa ideoiden muuttumista markkinoille kelpaaviksi tuotteiksi ja palveluiksi. Viemme yhteiskuntaamme eteenpäin tietoyhteiskuntakehityksen kärkipaikoilla ja huolehdimme kaiken perustana olevasta koulutuksesta.

Tämän vuoden alusta astui voimaan mittava yritysverotuksen kevennys, jonka vaikutukset näkyvät aikanaan yritysten kasvuhakuisuuden lisääntymisenä. Tätä täydennettiin vielä joulukuisella päätöksellä ensi vuoden alusta voimaan astuvalla varallisuusveron poistolla.

Kun luodaan laajaa pohjaa kansainväliselle menestykselle yhteisvoimin, pitää myös menestyjien muistaa kotimaataan. Muuten emme pärjää. Yhteinen ongelmamme on yhä, että viennin tuomaa suurta ylijäämää ei investoida kylliksi Suomeen.

Myös ympäristökysymykset ja kestävän kehityksen periaatteen toteuttaminen ovat osa kansainvälistymistä ja globalisaatiokehitystä. Suomella on paljon parannettavaa tuotannon ja kulutuksen materiaali- ja energiatehokkuudessa. Tämän vuoden aikana tullaan käynnistämään kansallisen kestävän kehityksen strategian ajantasaistaminen. Myös kansallisen ilmasto- ja energiastrategian päivitys valmistuu kuluvana keväänä, jossa huomioidaan muun muassa EU:n päästökauppajärjestelmä ja Kioton ilmastosopimuspöytäkirjan voimaan astuminen ensi viikolla. Hälyttävät tiedot ilmastonmuutoksen vaikutuksista arktisilla alueilla vaativat tarkistuksia ilmastopolitiikkaan niin Suomessa kuin kansainvälisestikin.

Suomalainen maatalous käy parhaillaan läpi EU:n maatalouspolitiikan uudistuksesta johtuvia muutoksia. Neuvottelut uudistuksen toimeenpanosta ovat loppusuoralla. Tämän jälkeen hallitus antaa syksyllä maatalouspoliittisen selonteon eduskunnalle.

Arvoisa puhemies! Vahvempi talous on edellytys sille, että kykenemme myös kehittämään julkisia palveluitamme muuttuvien tarpeiden mukana. Osa vahvaa taloutta on tuottavuuden lisääminen julkisissa palveluissa. Tuottavuuserot eri palveluiden tuottamisessa varsin samanlaistenkin kuntien välillä ovat aivan liian suuret. Hallitus onkin käynnistänyt palvelurakennehankkeen, jossa etsitään yhdessä kuntakentän kanssa ratkaisuja, joilla palvelut kyetään turvaamaan ikääntyvässä yhteiskunnassa.

Valtio on lisännyt rahoitusta julkisiin palveluihin nyt tuntuvasti. Näillä lisäyksillä on rajansa. Päähuomio on siksi kohdistettava tuottavuuden lisäämiseen.

Hallitus antaa eduskunnalle piakkoin uuden valtionosuuslainsäädännön. Valtionosuuksilla ei kuitenkaan kyetä kovin voimakkaasti ohjaamaan kuntien toimintaa. Kunnat päättävät siitä, miten rahat käytetään. Uusien kunnanvaltuustojen onkin tehtävä työnsä. Pitää verrata oman kunnan organisointitapoja parhaisiin käytäntöihin ja kantaa vastuu siitä, että tiedossa olevalla verotulokehityksellä ja valtionosuuksilla rahat riittävät.

Valtio ei lisää kuntien menotaakkaa uusilla velvoitteilla. Myös työmarkkinatukiuudistus toteutetaan kuntien kannalta kustannusneutraalilla tavalla. Uudistuksella lisätään aktiivitoimien tarjontaa kaikkein vaikeimmassa työmarkkina-asemassa oleville ihmisille ja samalla lisätään toimiin osallistumisen velvoittavuutta. Pitkäkestoista työttömyyttä ei voi alentaa ilman kuntien ja valtion kiinteää yhteistyötä. Työttömyyden pitkittymistä ennaltaehkäistään muun muassa muutosturvan ja nuorten yhteiskuntatakuun avulla.

Hallitus päättää lähiviikkojen aikana myös niin sanotun matalan tuottavuuden alojen tuesta. Tämä uudistus lisää osaltaan sen työvoiman kysyntää, jonka aktivointiin myös työmarkkinatuen uudistuksella tähdätään.

Arvoisa puhemies! Hallitus valmistelee yhdessä EU-kumppaniemme kanssa unionin kriisinhallinnan nopean toiminnan kykyjen parantamista. Tässä kuljetaan aikataulussa. Kansainväliseen yhteisvastuuseen kuuluu nykyään nopea toimintakyky, jota käytetään kansainvälisten sääntöjen mukaan. Erityisesti kehittyneiden yhteiskuntien, kuten EU:n, osuus tästä yhteisvastuusta on toimintakyvyn turvaaminen, olipa sitten kyse siviili- tai sotilaallisesta kriisinhallinnasta.

Hallitus antaa sotilaalliseen kriisinhallintaan liittyvät esitykset tämän vuoden aikana.

Eduskunta hyväksyi joulun alla turvallisuuspoliittisen selonteon. Tässä yhteydessä haluan kiinnittää huomiota sisäisen turvallisuuden ohjelmaan, jonka hallitus hyväksyi viime syksynä. Laajan ohjelman kaksi keskeistä teemaa ovat ennaltaehkäisy ja yhteistyö.

Sisäisen turvallisuuden vahvistamisessa avainkysymyksiä ovat väkivaltarikollisuuden vähentäminen ja syrjäytymisen estäminen, siviilikriisinhallinta ja kotimaan valmiuden ylläpitäminen sekä liittyminen kansainväliseen kriisinhallintaan ja katastrofiapuun, kotimaisen suuronnettomuusvalmiuden ylläpitäminen ja harmaan talouden torjunta. Hallitus on sitoutunut näiden asioiden edistämiseen.

Tällä viikolla vietettiin kansallista tietoturvapäivää. Kyse on aiheesta, jossa lapsemme opettavat meitä. Tietoturvan edistäminen on olennainen osa hallituksen tietoyhteiskuntaohjelmaa. Tietoturvan puutteet aiheuttavat jo nyt huomattavaa haittaa työelämälle ja tavallisille ihmisille. Yhteiskunnan tietojärjestelmien monimutkaistuessa tietoturvan riskit kasvavat entisestään.

Suomalaisilla on mahdollisuus pienenä ja hyvin koulutettuna kansakuntana yltää tietoturvan käytännön osaamisessa huipulle. Vahvistaisimme sillä olennaisesti asemaamme tietoyhteiskuntana. Ihmisten pitää voida luottaa siihen, että järjestelmät toimivat moitteettomasti ja että luottamuksellista tietoa ei päädy sivullisten silmiin. Perustuslakimme mukaan kirjeen, puhelun ja muun luottamuksellisen viestin salaisuus on loukkaamaton, ja tämä periaate on järjestelmämme kulmakiviä myös uuden teknologian aikakaudella.

Arvoisa puhemies! Suomi valmistautuu tämän vuoden kuluessa tulevaan EU-puheenjohtajakauteen yhdessä Itävallan kanssa. Teemme vuodelle 2006 yhteisen ohjelman, joka nojaa EU:n yhteiseen agendaan.

Eduskunta saa käsiteltäväkseen tänä vuonna EU:n uuden perustuslaillisen sopimuksen, perustuslain. Uuden sopimuksen myötä unionin toimielinrakenne kehittyy sellaiseksi, että unioni voi jatkaa laajentumistaan ja säilyttää toimintakykynsä myös yli 25 jäsenmaan järjestönä. Uusi sopimus vie unionin päätöksentekoa avoimempaan suuntaan ja lisää unionin tehokkuutta.

Uusi sopimus vaatii tullakseen voimaan kaikkien 25 jäsenmaan hyväksynnän. Ilman tätä hyväksyntää emme palaa mihinkään kymmenen vuoden takaiseen unioniin vaan Nizzan sopimuksen mukaiseen unioniin. Hallituksen on helppo suosittaa uuden sopimuksen hyväksymistä, ja me tarvitsemme myös kansalaiskeskustelua uudesta sopimuksesta. Keskustelua Suomessa on käyty konventin ja hvk:n aikana. Nyt tarvitaan uusi ja tärkein kierros, kun esitys annetaan eduskunnalle ja täällä perusteellisesti käsitellään.

Neuvottelut unionin rahoituskehyksistä vuosille 2007—2013 aloitettiin heti hallitustenvälisen konferenssin päättymisen jälkeen, ja niitä käydään varmuudella koko kuluvan vuoden ajan. Tuemme voimakkaasti tämänhetkistä puheenjohtajamaata Luxemburgia sen pyrkimyksessä päästä rahoituskehyksistä poliittiseen sopimukseen kesäkuun Eurooppa-neuvostossa.

Mahdollisuus sopimukseen Luxemburgin puheenjohtajakaudella on olemassa, vaikka tehtävä onkin poikkeuksellisen vaikea. Jäsenmaiden viralliset kannat eivät ole lähentyneet toisiaan, melkein päinvastoin. Erityisesti niin sanotun yhden prosentin klubin ja toisaalta koheesiomaiden ja uusien jäsenmaiden ja komission kannat ovat edelleen tavattoman kaukana toisistaan.

Arvoisa puhemies! Kuluva vuosi on meille myös juhlavuosi. Suomi on nyt ollut unionin jäsen kymmenen vuotta. Juhlimme näitä tasavuosia suomalaiseen tapaan pääosin työn merkeissä. Siinä ei kuitenkaan ole ihan kaikki, muistamme tätä jäsenyyden merkkivuotta myös keväällä juhlaseminaarilla, johon myös komission puheenjohtaja tulee.

Detta år är ett jubileumsår för oss. Finland har nu varit medlem i unionen i tio år. Vi kommer att fira dessa jämna år på finländskt sätt, dvs. huvudsakligen i arbetets tecken men kommer också att bland annat ordna ett jubileumsseminarium. Kommissionens ordförande Barroso kommer också att besöka Finland i dessa tecken.

Arvoisa puhemies! Pyydän, että puheeni ruotsinnos otetaan pöytäkirjaan.

Pääministeri Vanhasen ilmoitus on ruotsinkielisenä näin kuuluva:

Finlands ekonomi drabbades i början av 2000-talet tillsammans med EU-områdets ekonomi av en lågkonjunktur som pågick i flera år. En del av EU-länderna sitter fortsättningsvis fast i denna apati. Tyskland har länge haft rollen som Europas ekonomiska lok, men de senaste åren har varit särskilt tunga för landet. Arbetslösheten har stigit till rekordnivå och tillväxten är svag. Mellaneuropa är just nu inte i stånd att hjälpa vår ekonomi i tillräcklig grad trots ljusglimtarna.

I Finland har regeringen de två senaste åren ägnat sig åt stimulans. Såväl de utgiftsökningar om vilka överenskommits i regeringsprogrammet som skattesänkningarna har genomförts med tyngdpunkten förlagd till initialskedet. Denna konjunkturpolitik bidrog till att ökningen av köpkraften steg rekordartat, dvs. till sammanlagt 9 procent på 2 år. Detta hjälpte Finland att frigöra sig från den europeiska apatin samtidigt som den hemmamarknadsdrivna tillväxten även har skapat nya arbetsplatser. Den stabila tillväxten fortsätter också i år.

Den svaga ekonomin i våra viktigaste exportländer, den åtstramade konkurrensen till följd av globaliseringen samt den höga kursen på vår gemensamma valuta euron har tillsammans bidragit till att vår exportindustri och branscherna i anslutning till den har förlorat arbetsplatser i hemlandet.

Vår ekonomi håller på att genomgå en strukturförändring. Inom den globala konkurrensen ligger det hårdaste trycket på industrin, som på 2000-talet har förlorat tiotusentals arbetsplatser. En del av dessa arbetsplatser har dock direkt överförts till servicesektorn, inom vilken har uppkommit cirka 50 000 nya arbetsplatser. Mest har arbetsplatserna ökat inom utbildnings- och social- och hälsovårdstjänsterna, men även de viktigaste sektorerna inom den privata serviceproduktionen, t.ex. finansierings- och försäkringsverksamheten, handeln och mångahanda företagstjänster liksom även privata tjänster och hushållstjänster har sysselsatt i tilltagande grad.

I april 2003 uppställde den nya regeringen som mål att under denna valperiod skapa 100 000 nya arbetsplatser. Till stora delar som en följd av industrins utveckling försämrades sysselsättningen efter att regeringsprogrammet hade godkänts fram till mitten av 2004 och var under den första hälften av 2004 t.o.m. 20 000—30 000 personer lägre än i april 2003. Redan innan regeringens åtgärder hade hunnit ha någon verkan hade antalet arbetsplatser sålunda sjunkit med flera tiotusental under utgångsnivån våren 2003.

Den sjunkande trenden i början av valperioden var en följd av de europeiska konjunkturerna. Fastän politiska beslut verkställs i snabb takt avspeglar de sig på sysselsättningen först flera månader senare. Den stimulanspolitik som iakttagits förhindrade större förluster och började bita på allvar först under 2004, då sysselsättningen snabbt började förstärkas i takt med den ekonomiska tillväxten.

Det väsentliga är att vi inom ekonomin och sysselsättningen kommer in på ett spår av tillväxt. Regeringen genomför målmedvetet sitt program och till riksdagen kommer ännu i år att överlämnas ett flertal propositioner med förslag till åtgärder för förbättrande av sysselsättningen. Jag återkommer till propositionerna nedan. Vi kommer inte med några profetior, statistiken visar i sinom tid hur lång tid det tog att förverkliga målen.

Antalet nya arbetsplatser beror i sista hand på samverkan mellan den privata sektorn, arbetsmarknaden samt statens och kommunernas politik.

Finland har goda förutsättningar för en stabil utveckling. Vi har skött de grundläggande frågorna väl. Vårt kunnande är av toppklass inom många områden och den genomsnittliga grundläggande utbildningen hos våra ungdomar tog just första plats i en internationell undersökning. Regeringen förstärker utbildningens och forskningens kvalitet och effektivitet.

Yrkeshögskolorna har etablerat sin ställning som arbetslivsinriktade högskolor. Under våren kommer regeringen att till riksdagen överlämna en proposition om permanentande av påbyggnadsexamina vid yrkeshögskolor.

Yrkesutbildning på det andra stadiet har stor betydelse med tanke på tillgången på arbetskraft och produktiviteten inom hela samhällsekonomin. Yrkesutbildningens kvalitet och attraktivitet förstärks genom att man inom den yrkesinriktade grundutbildningen inför ett system med prov på kunnande. En proposition om detta överlämnas till riksdagen under våren.

Också vårt samhälle som helhet håller på att bli allt mer internationellt. Den allmänna verksamhetsmiljön för företagsverksamheten får beröm i internationella bedömningar. Finland kom på första plats också i en av Världsekonomiskt forum utförd internationell jämförelse gällande hållbar utveckling.

Ett land i Finlands ställning måste sörja för sin konkurrenskraft genom att vara effektivare än andra länder även i fråga om logistik. Som ett led i detta arbete tillsatte kommunikationsministeriet på sommaren en arbetsgrupp på bred bas med uppgiften att göra upp ett utvecklingsprogram för att stärka Finlands logistiska ställning i trafiken mellan EU och Ryssland. Syftet med det arbete som slutförs inkommande sommar är att utveckla de logistiska tjänsterna samt främja affärsverksamheten och effektiviteten inom branschen.

Vårt samhälle är också i stånd att på bred front skapa stabila och förutsebara ramar för verksamheten. Det inkomstpolitiska avtal som nåddes i slutet av hösten skapar för en exceptionellt lång tid en stabil och förutsebar verksamhetsmiljö för det finländska arbetet. Avtalet är förknippat med en moderat men långsiktig inkomstskattepolitik.

Det finns under vintern och våren skäl att vänta att även de branscher som ännu inte har anslutit sig till avtalet kommer att ansluta sig till den allmänna linjen. Vår export håller nu på att återhämta sig tack vare tillväxten på hemmamarknaden och det är skäl för alla parter att på allvar stöda denna goda början. I november ökade vår export också exceptionellt mycket, med 19 procent, och i december med hela 22 procent. Detta är en bra början, nu behövs inga störningar.

Trots detta har vi ingen orsak att andas ut av lättnad. Europa är fortfarande vårt viktigaste handelsområde och den allmänna ekonomiska utvecklingen inom EU avspeglar sig starkt också hos oss. Det är skäl att på allt sätt hålla med och stöda kommissionens nye ordförande José Manuel Barroso som i sitt linjetal framhöll att utvecklandet av ekonomin bör ges högsta prioritet inom EU. Barroso uttrycker inte ringaktning för andra viktiga politikområden inom EU, utan understryker helt enkelt det faktum att EU måste klara sig även i sin paradgren ekonomin och upprätthållandet av en fungerande gemensam marknad.

Europeiska unionen har endast begränsade möjligheter att påverka detta, eftersom de beslut som är avgörande med tanke på konkurrenskraften fattas i medlemsstaterna. EU kan likväl i hög grad påverka händelseförloppet genom att utveckla verksamheten på den gemensamma marknaden och samtidigt pressa medlemsstaterna att bedriva liknande verksamhet för förbättrande av konkurrenskraften.

Unionen får i vår en mellanutvärdering av sin Lissabonstrategi, som slogs fast för fem år sedan. I ljuset av resultaten är mellanutvärderingen inte att skryta med. Detta måste väcka och mobilisera unionen och dess medlemsstater. Också framgångsrika samhällsekonomier kan försjunka i apati för lång tid om de inte förmår förnya sig. Den ekonomiska historien känner till varnande exempel på detta även från senaste tid. Inom EU-området existerar denna risk, och risken ökar ytterligare eftersom det samtidigt på andra håll i världen finns synnerligen dynamiska och lockande områden för investeringar. Finland är tvunget att brottas med villkor som ändrats till följd av globaliseringen, men detta gäller samtidigt hela unionen. Inte ens ett vidsträckt ekonomiskt område är immunt för en dylik utveckling.

Finland måste som en liten samhällsekonomi följa det exempel som våra internationella företag föregått med och utveckla ekonomin i en världsomspännande riktning. Vi måste kunna öka vår handel i synnerhet med de snabbt växande områdena. Samtidigt innebär detta att EU-områdets relativa andel i vår handel minskar. Finland kan uppnå en bättre ekonomisk tillväxt och bättre sysselsättning genom att bedriva samarbete med Kina, Indien, Ryssland och andra snabbt växande områden. För en liten och smidig ekonomi är globaliseringen en möjlighet, inte ett hot.

För att klara sig globalt ökar regeringen ytterligare sina satsningar på forskning och utveckling genom att bistå vid omvandlingen av idéer till marknadsdugliga produkter och tjänster. Vi lotsar fram vårt samhälle utifrån en topplats i fråga om informationssamhällets utveckling och sörjer för utbildningen, som utgör grunden för hela systemet.

Vid ingången av detta år trädde en omfattande lättnad i företagsbeskattningen i kraft, och verkningarna kommer i sinom tid att synas som en strävan till tillväxt hos företagen. Detta kompletterades med ett beslut i december om slopande av förmögenhetsskatten vid ingången av nästa år.

Då man med gemensamma krafter skapar en grund för internationell framgång, måste de som har framgång också hålla sitt hemland i minnet. Annars klarar vi oss inte. Vårt gemensamma problem är alltjämt att det från exporten härrörande stora överskottet inte i tillräckligt hög grad investeras i Finland.

Även miljöfrågorna och genomförandet av principen om hållbar utveckling utgör en del av internationaliseringen och globaliseringsutvecklingen. Finland har en hel del att förbättra i fråga om material- och energieffektiviteten i samband med produktion och konsumtion. Under detta år kommer man att inleda en uppdatering av den nationella strategin för hållbar utveckling. Vidare kommer en uppdatering av den nationella klimat- och energistrategin att slutföras under våren och i den beaktas bl.a. EU:s system för utsläppshandel och att Kyotoprotokollet träder i kraft nästa vecka. De alarmerande uppgifterna om vilka följder klimatförändringarna har på de arktiska områdena kräver att klimatpolitiken ses över såväl i Finland som internationellt.

Jordbruket i Finland genomgår som bäst förändringar till följd av reformen av EU:s jordbrukspolitik. Förhandlingarna om hur reformerna skall verkställas är på slutrakan. Efter detta avger regeringen på hösten en jordbrukspolitisk redogörelse till riksdagen.

En starkare ekonomi är en förutsättning för att vi också skall kunna utveckla vår offentliga service enligt de föränderliga behoven. Ökandet av produktiviteten i den offentliga servicen utgör ett element i en stark ekonomi. Skillnaderna i hur olika tjänster produceras i t.o.m. mycket likadana kommuner är alldeles för stora. Därför har regeringen startat ett projekt för utveckling av servicestrukturen inom vilket man i samarbete med kommunerna söker lösningar på hur tjänsterna skall kunna tryggas i ett samhälle med stigande medelålder.

Staten har nu avsevärt ökat finansieringen av offentliga tjänster. Det finns en gräns för dessa ökningar. Uppmärksamheten skall därför i första hand riktas till att öka produktiviteten.

Regeringen överlämnar inom kort till riksdagen en proposition med förslag till ny statsandelslagstiftning. För närvarande kan man dock inte med statsandelar i någon större utsträckning styra kommunernas verksamhet. Kommunerna fattar själva beslut om hur medlen används. De nya kommunfullmäktige skall utföra sitt arbete. Den egna kommunens organiseringspraxis skall jämföras med bästa praxis samtidigt som man bär ansvar för att medlen räcker till med tanke på den förestående utvecklingen i fråga om skatteinkomster och statsandelar.

Staten kommer inte att öka kommunernas utgiftsbörda med nya förpliktelser. Också reformen av arbetsmarknadsstödet genomförs på ett för kommunerna kostnadsneutralt sätt. Genom reformen utvidgas utbudet på aktiva åtgärder för dem som har det sämst ställt på arbetsmarknaden samtidigt som skyldigheten att delta i åtgärderna stramas åt. Den långvariga arbetslösheten kan inte minskas utan ett fast samarbete mellan kommunerna och staten. Man går in för att förebygga långvarig arbetslöshet bland annat genom omställningsskydd och samhällsgaranti för unga.

Regeringen fattar inom de närmaste veckorna även beslut om stödet till så kallade lågproduktiva branscher. Denna reform ökar i sin tur efterfrågan på den arbetskraft som även utgör en målgrupp för aktiveringsåtgärderna i reformen av arbetsmarknadsstödet.

Regeringen bereder i samarbete med våra EU-partner utvecklandet av beredskapen för snabbinsatser i krishanteringen. I det här följer vi en tidtabell. Till det internationella gemensamma ansvaret hör numera snabb handlingsförmåga, realiserad enligt internationella regler. I synnerhet de högutvecklade samhällena, såsom EU, bär sin andel av detta gemensamma ansvar genom att trygga handlingsförmågan, oavsett om det är fråga om civil eller militär krishantering.

Regeringen överlämnar under innevarande år till riksdagen de förslag som hänför sig till den militära krishanteringen. Riksdagen godkände strax före jul den säkerhetspolitiska redogörelsen. I detta sammanhang vill jag fästa uppmärksamhet vid det program om den inre säkerheten som regeringen godkände förra hösten. Det omfattande programmets två centrala teman är förebyggande åtgärder och samarbete.

I förstärkandet av den inre säkerheten är nyckelelementen att minska våldsbrottsligheten och förebygga utslagning, den civila krishanteringen och upprätthållandet av den inhemska beredskapen samt anslutning till den internationella krishanteringen och katastrofhjälpen, upprätthållande av en inhemsk beredskap för storolyckor och bekämpande av den ekonomiska gråzonen. Regeringen har förbundit sig att främja dessa frågor.

Denna vecka firades den nationella informationssäkerhetsdagen. Detta är ett ämne i vilket våra barn undervisar oss. Främjandet av informationssäkerheten är en viktig del av regeringens informationssamhällsprogram. Brister i informationssäkerheten medför redan nu betydande olägenheter för arbetslivet och gemene man. I och med att datasystemen i samhället blir allt mer invecklade ökar informationssäkerhetsriskerna ytterligare.

Finländarna har som ett litet och välutbildat folk möjlighet att nå en topplats när det gäller praktiska kunskaper i informationssäkerhet. Genom detta skulle vi väsentligt stärka vår ställning som informationssamhälle. Medborgarna skall kunna lita på att systemen fungerar oklanderligt och att konfidentiella uppgifter inte kommer i utomståendes händer. Enligt vår grundlag är brev- och telefonhemligheten samt hemligheten i fråga om andra förtroliga meddelanden okränkbar. Denna princip är en hörnsten i vårt system även i den nya teknologiåldern.

Finland förbereder sig under innevarande år för det kommande EU-ordförandeskapet tillsammans med Österrike. Vi utarbetar ett gemensamt program för år 2006, vilket kommer att stöda sig på EU:s gemensamma agenda.

Riksdagen kommer i år att behandla EU:s nya konstitutionella fördrag, grundlagen. I och med det nya fördraget kommer unionens institutionella struktur att utvecklas så, att unionen kan fortsätta sin utvidgning och bibehålla sin handlingskraft även som en organisation med mer än 25 medlemsländer. Det nya fördraget för unionens beslutsfattande i en öppnare riktning och ökar unionens effektivitet.

För att kunna träda i kraft kräver det nya fördraget samtliga 25 medlemsländers godkännande. Utan detta godkännande återgår vi inte till unionen sådan den var för tio år sedan utan till unionen enligt Nicefördraget. Det är lätt för regeringen att rekommendera att det nya fördraget bör godkännas. Vi behöver också en medborgardiskussion om det nya fördraget. I Finland har diskussioner förts under tiden för konventet och regeringskonferensen, men nu är det dags för en ny, och den viktigaste, omgången när propositionen skall överlämnas till riksdagen för en ingående behandling här.

Förhandlingarna om unionens ekonomiska ramar för perioden 2007—2013 inleddes genast efter att regeringskonferensen avslutades. Förhandlingarna kommer utan tvivel att pågå hela detta år. Vi stöder fullt ut det nuvarande ordförandelandet Luxemburg i dess strävan att nå ett politiskt avtal om de ekonomiska ramarna i Europeiska rådet i juni.

Hoppet om att ett avtal skall fås till stånd under Luxemburgs ordförandeskap lever än, även om uppgiften är exceptionellt svår. Medlemsstaternas officiella ståndpunkter har inte närmat sig varandra, snarare tvärtom. I synnerhet de ståndpunkter som omfattas av å ena sidan den s.k. enprocentsklubben och å andra sidan kohesionsländerna samt de nya medlemsstaterna och kommissionen avviker fortfarande mycket från varandra.

Detta år är också ett jubileumsår för oss. Finland har nu varit medlem i unionen i tio år. Vi kommer att fira dessa jämna år på finländskt sätt, dvs. huvudsakligen i arbetets tecken, men kommer också att bl.a. ordna ett jubileumsseminarium. Kommissionens ordförande kommer också att besöka Finland i dessa tecken.

Kyösti Karjula /kesk(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Yrittäjyyden ja yhteisvastuun hallitus on ollut nimensä veroinen. (Välihuutoja) Kahtena ensimmäisenä vuotena hallitus on tehnyt suhdannetaantumassa kotimarkkinakysyntää tukevat veroratkaisut, edistänyt yrittäjyyttä useilla veroratkaisuilla sekä parantanut muun muassa perhe-etuuksia. Yhteiskunnallinen muutos on tullut jäädäkseen. Muutosvaatimus heijastuu vahvana suurissa kehityslinjoissa, kuten väestörakenteessa. Tästä syystä hallituksen tulee parantaa juoksuaan hallitusohjelman tavoitteiden toteuttamiseksi. Aloite on hallituksella.

Hallitusohjelman keskeinen tavoite on työllisyyden parantaminen vähintään 100 000 hengellä. Tavoite on vaativa, mutta siitä ei tule luopua. Hallituksen on jatkettava rakenteellisia uudistuksia työllisyyden lisäämiseksi. Keskustan eduskuntaryhmä on valmis tukemaan rohkeitakin esityksiä, joilla lisätään työvoiman kysyntää työvoimavaltaisilla aloilla, lisätään työttömien työnhakuaktiivisuutta muuttamalla työmarkkinatukea vastikkeelliseksi ja vahvistetaan yrittäjyyttä.

Myös Euroopan unionin politiikka tulee keskittymään talouden ja työllisyyden edistämiseen. Lissabonin strategia kilpailukyvyn ja työllisyyden vahvistamiseksi ei ole tähän mennessä tuottanut toivottuja tuloksia. Sen vauhdittamiseksi komissio edellyttää jäsenvaltioilta kansallisten toimintaohjelmien valmistelua, mihin Suomi on osaltaan jo vastannut Suomi maailmantaloudessa -työryhmän raportilla.

Myös Suomessa talouden menestys rakentuu osaamisen pohjalta nouseviin innovaatioihin ja investointeihin. Tämän talouden perusrakenteen tukemiseen Suomella on hyvät ohjelmat, jotka ovat valmistaneet maaperää myös päätöksille. Nyt on panostettava erityisesti käytännön toimenpiteisiin.

Keskustan eduskuntaryhmä korostaa Suomi maailmantaloudessa -raportin johtopäätöstä, jonka mukaan tiede- ja teknologiapolitiikan ohella on painotettava innovaatiopolitiikkaa. Eduskunta asetti talousarvion käsittelyn yhteydessä haasteellisen tavoitteen luoda maahamme maailman paras innovaatioympäristö. Uusien innovaatioiden virta on edellytys maamme kilpailukyvyn säilymiselle. Katseet on suunnattava teknologian lisäksi myös toisenlaisiin innovaatioihin. Innovaatiopotentiaalia on merkittävästi olemassa olevissa yrityksissä ja niiden markkinalähtöisissä löydöksissä ja oivalluksissa.

Työryhmän raportti sisältää useita toimia, joilla voimme parantaa kykyämme houkutella ulkomaista pääomaa ja osaajia, lisätä yrittäjyyttä ja kasvuyritysten määrää, kehittää kilpailua kotimarkkinoilla ja hyödyntää niin sanotusti luovan talouden mahdollisuuksia. Keskustan eduskuntaryhmän mielestä näitä ehdotuksia on syytä toteuttaa jo tämän vaalikauden aikana.

Keskustan eduskuntaryhmä katsoo, että hallituksen tulee päättää kehysriihessä t&k-rahoituksen lisäpanostuksista siten, että ne voidaan toteuttaa jo kevään ensimmäisessä lisätalousarviossa. Lisärahoitus voidaan kattaa valtionyhtiöiden viime vuoden myyntituloista. Tässä yhteydessä tulee päättää myös liikenne- ja infrastruktuurihankkeista sekä maatalouden tulokehityksestä.

Hallituksen yhtenä tavoitteena on työurien pidentäminen alkupäästä lyhentämällä opintoaikoja. Yliopisto-opiskelijoille on luvassa heidän kaipaamaansa ohjausta ja taloudellista tukea. Henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatiminen, asumislisän vuokrakaton korotus ja muutokset opintolainaan yhdessä tavoitteellisen opintoajan kanssa kannustavat opiskelijoita suunniteltuun opiskeluun ja nopeuttavat heidän valmistumistaan.

Arvoisa puhemies! Hallituksen tavoitteena on edistää palvelurakenteen uudistamista ja kuntien välistä yhteistyötä. Kuntatalouden ongelmia ei voida ratkaista pelkästään valionosuusuudistuksen kautta. Keskustan eduskuntaryhmä pitää tärkeänä, että hallitus käynnistää laajan palvelurakennehankkeen, jossa selvitetään ennakkoluulottomasti kuntapalvelujen tarkoituksenmukaisia järjestämis- ja tuottamistasoja sekä tuottamistapoja maan eri alueilla.

Syysistuntokaudella eduskunta saa käsiteltäväksi hallituksen esityksen EU:n perustuslaillisen sopimuksen ratifioinnista. Perussopimuksen eduskuntakäsittely mahdollistaa laajan keskustelun unionin tehtävistä, tavoitteista ja tulevaisuuden näkymistä.

Arvoisa puhemies! Matti Vanhasen hallituksen politiikka kannustaa yrittäjyyteen ja vastuunkantoon. Energia on ensisijaisesti suunnattava mahdollisuuksien hyödyntämiseen ja vastuulliseen yhdessä tekemiseen.

Susanna Huovinen /sd(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomen talouden kasvunäkymiä voidaan nyt hallituskauden puolivälissä pitää edelleen hyvinä. Ennusmerkit vaalikauden alkua suotuisammalle työttömyys- ja työllisyyskehitykselle ovat siis olemassa. Jotta kasvu olisi mahdollista, tarvitaan edelleen pitkäjänteistä panostusta koulutukseen ja osaamiseen.

Vaalikauden tähänastinen työllisyyskehitys on ollut kaksijakoista. Kotimaista kulutuskysyntää vahvistavan talous- ja työllisyyspolitiikan ansiosta työpaikat ovat lisääntyneet palveluelinkeinoissa ja julkisella sektorilla. Hitaan kansainvälisen talouskehityksen seurauksena työpaikkojen määrä teollisuudessa on vähentynyt. Valitettavasti tämä näyttää vaikeuttavan myös hallituksen kunnianhimoisen työllisyystavoitteen saavuttamista.

Työllisyyskehityksen vahvistamiseksi on tehty lukuisia toimenpiteitä. Merkittävä ja nopeavaikutteinen työllisyyttä tukeva päätös on ollut hallituksen veronkevennyslinja, jonka avulla on luotu taloudellista toimeliaisuutta ja työllistymismahdollisuuksia. Toisaalta myös irtisanottujen työntekijöiden muutosturva paranee. Uudistuksella helpotetaan irtisanotun työnhakua ja koulutukseen osallistumista. Nuorten oikeus työhön ja koulutukseen on vahvistunut yhteiskuntatakuun johdosta. Nämä huolella valmistellut uudistukset ehkäisevät pitkittyvän työttömyyden syntymistä.

Hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus, sosiaalinen eheys ja kansalaisten osallisuus edellyttävät korkeaa työllisyyttä. Työvoimapoliittiset määrärahat ja työttömien aktivointiaste ovat Suomessa selvästi alle pohjoismaisen tason. Sosialidemokraattien mielestä työllisyyskehityksen tulee ohjata työvoimapoliittisten voimavarojen määrää. Odotettua heikompi työllisyyskehitys ja muutosturva edellyttävät työvoimapoliittisten määrärahojen lisäämistä.

Vaikeasti työllistyvien ihmisten palveluja räätälöidään monen toimijan yhteistyönä uusissa työvoiman palvelukeskuksissa. Kuitenkin vain murto-osa aktiivitoimista kohdistuu pitkäaikaistyöttömiin. Siksi tarvitaan suunniteltu työmarkkinatukiuudistus. Työmarkkinatuen vastikkeellisuuden ehtona on, että sopiva työllisyyttä edistävä toimi löytyy. Kun työtön ottaa aktiivitoimen vastaan, hänen nettotulonsa voivat kasvaa lähes 200 eurolla kuukaudessa. Tämän taloudellisen kannusteen ohella on huolehdittava siitä, että eri toimet aidosti lisäävät ihmisen osaamista sekä työ- ja toimintakykyä.

Sosialidemokraatit eivät hyväksy kuntataloutta heikentäviä ratkaisuja. Työmarkkinatukiuudistus ei saa vesittyä rahasta riitelyyn, vaan tärkeintä on työttömän ihmisen aktivointi. Kun osaamista parannetaan ja työkykyä lisätään, koituvat nämä toimet lopulta niin ihmisen itsensä kuin valtion ja kunnankin hyödyksi. Esityksessä suunniteltu kuntakohtainen kompensaatio parantaa käsityksemme mukaan mahdollisuutta korvata aikaisempaa täsmällisemmin kunnan kustannusten nousua.

Peruspalveluiden järjestämistä kunnissa on arvioitava ennakkoluulottomasti. Sosialidemokraatit tukevat Kuntaliiton aloitteellisuutta kuntarakenteen uudistamiseksi. Odotamme myös hallitukselta toimenpiteitä. Näin kauaskantoinen ja koko yhteiskuntaan vaikuttava asia vaatii laajaa parlamentaarista sitoutumista. Tärkeintä on, että opetus, sosiaalitoimi, terveydenhuolto ja muut kuntapalvelut järjestetään tarkoituksenmukaisesti väestöpohjaan nähden.

Arvoisa puhemies! Sosialidemokraattien mielestä isot ja merkittävät veroratkaisut tälle vaalikaudelle on tehty. Tulopoliittisen ratkaisun yhteydessä päätetyt veronkevennykset ulottuvat vaalikauden loppuvuosille. Ne ovat mittavia, ja siksi nyt voimme odottaa ratkaisujen myönteisiä vaikutuksia niin ostovoimaan kuin työllisyyteen. Monia kansalaisia eivät veroratkaisut ole suoranaisesti koskeneet, siksi työtä köyhyyden ja syrjäytymisen vähentämiseksi on jatkettava. Pienituloisten aseman parantamiseksi on toki tällä ja edellisellä hallituskaudella jo tehty monia toimia. Lapsiperheiden sosiaaliturvan parannukset, kansaneläkkeen korottaminen, pitkäaikaistyöttömien eläketuki sekä opintotuen asumislisän tarkistus ovat viimeisimpiä edistysaskelia. Tarvitaan edelleen täsmäkeinoja, joilla voidaan tehokkaimmin auttaa vähävaraisimpia kansalaisia. Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä edellyttää asiassa hallituksen esityksiä näiden valtiopäivien aikana.

Jyrki Katainen /kok(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pääministerin juuri käyttämästä puheenvuorosta kuvastui selvästi tyytyväisyys hallituksen tähänastisiin aikaansaannoksiin. On kuitenkin vaikea ymmärtää hallituksen kevyttä suhtautumista sen tärkeimmän tavoitteen epäonnistumiseen. Pääministeri Vanhasen hallituksen ohjelmassa sanotaan sanatarkasti: "Hallituksen päätavoitteena on kehittää hyvinvointiyhteiskuntaa parantamalla työllisyyttä ja vähentämällä työttömyyttä - -." Edelleen hallitusohjelmassa todetaan: "- - tavoite on työllisyyden lisääminen vähintään 100 000 hengellä vaalikauden loppuun mennessä."

Viime viikolla vihdoin hallitus myönsi, että se ei tule saavuttamaan tärkeintä talouspoliittista tavoitettaan. Tilastokeskuksen mukaan työllisiä oli vuoden 2004 joulukuussa saman verran kuin vuotta aiemmin. Työllisyystavoitteesta luopumisen sijaan olisimme toivoneet hallitukselta uusia merkittäviä toimia työllisyyden parantamiseksi. Aivan kuten keskustan ryhmäpuheenvuorossa ed. Karjula totesi, he ovat valmiita tukemaan myös rohkeita avauksia työllisyyden parantamiseksi. Mielellään näkisin niitä rohkeita tekoja ja avauksia hallituksen puolelta.

Arvoisa pääministeri, hallituksenne ohjelmassa todetaan: "Julkisen talouden kestävyyden varmistamiseksi hallituksen tavoitteena on, että valtiontalous on tavanomaisen talouskasvun oloissa vaalikauden lopulla kansantalouden tilinpidon käsittein mitattuna tasapainossa." Kahden ensimmäisen vuoden aikana työllisyystilanne on polkenut paikallaan. Eikö olisi syytä kertoa julkisuuteen, mitä tämä merkitsee päätavoitteellenne kehittää hyvinvointiyhteiskuntaa ja saavuttaa valtiontalouden tasapaino? Mitä merkitsee, jos työllisiä on keväällä 2007 noin 70 000 vähemmän kuin hallitusohjelmanne on luvannut? Mitä tämä tarkoittaa konkreettisina lukuina, herra valtiovarainministeri? Kuinka suureksi alijäämä kasvaa ennustamallanne kehityksellä? Mitä tämä tarkoittaa konkreettisina lukuina perusopetuksen valtionosuuksissa, hoitotakuun rahoituksessa, tai toisaalta kuinka suureen velkamäärään hallitus varautuu alijäämän kasvaessa?

Arvoisa herra puhemies! Hallitus on syyttänyt maailmantaloutta kehnosta työllisyyskehityksestä. Kansainväliseen tilanteeseen vetoaminen ei kuitenkaan saa olla tekosyy omalle toimettomuudelle. Useimpien ennusteiden mukaan kansainvälisestä taloudesta ei ole tulossa vetoapua Suomen talouteen lähivuosien aikana. Meidän taloutemme tulee kasvamaan lähivuosien aikana joko viime vuoden tahtiin tai sen alle. Mistä hallitus siis odottaa lisäpotkua talouteen ja työllisyyteen, jos nykyinenkään kasvu, 3 prosentin kasvu, ei sille riitä? Hyvät ministerit, hallituksenne ohjelman kolme keskeisintä kohtaa — työllisyyden parantaminen, palvelujen rahoituksen turvaaminen ja talouden tasapaino — ovat nyt kaikki romuttumassa. Hallitusohjelman uudeksi otsikoksi sopisikin paremmin "Ei huolta huomisesta".

Arvoisa puhemies! Hallituksella on tarkoitus tämän vuoden aikana tuoda eduskuntaan käsiteltäväksi kaksi työllisyyden parantamiseen tähtäävää merkittävää esitystä: työmarkkinatuen uudistaminen ja työnantajamaksujen porrastaminen. Kokoomuksen eduskuntaryhmä tukee lähtökohtaisesti molempia esityksiä. Kannatamme työmarkkinatuen kehittämistä niin, että tuki kannustaa nykyistä enemmän työn hakemiseen ja toisaalta osallistumiseen erilaisiin työllisyyttä tukeviin toimenpiteisiin. Emme kuitenkaan voi hyväksyä esitykseen sisältyvää työmarkkinatuen rahoituksen siirtämistä valtiolta kunnille. Työmarkkinatuen rahoituksen siirtäminen kunnille johtaa monissa kunnissa muun muassa perusopetusryhmien suurenemiseen, pienten lasten päivähoidon leikkauksiin ja hoitotakuun toteutumisen vaarantumiseen.

Arvoisa herra puhemies! Kokoomus kannattaa työnantajamaksujen alentamista porrastamalla ne palkkatason mukaan. Tämä luo edellytyksiä alentaa korkeaa rakennetyöttömyyttämme, joka poikkeaa selvästi muista EU-maista. Hallituksen kaavailuja maksattaa uudistus toisilla työnantajilla emme kuitenkaan voi tukea. Tämä ratkaisu olisi hölmöläisen hommaa. Olemme esittäneet kahteen kertaan tällä vaalikaudella omaa malliamme työnantajamaksujen alentamisesta 450 miljoonalla eurolla. Hallituspuolueet ovat kuitenkin molemmilla kerroilla kaataneet esityksen.

Herra puhemies! Kokoomus uskoo Suomeen, joka kannustaa jokaista olemaan parhaimmillaan, jossa onnistumisia ei kadehdita. Tämä ajattelumalli olkoon perusteena uudistuksille niin koulutuksessa kuin verotuksessakin. Luovuus voi kukoistaa ainoastaan kannustavassa yhteiskunnassa, aivan kuten tohtori Pekka Himanen kirjoittaa eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan raportissa: "Älä halua muilta pois vaan kaikille lisää."

Suomalainen omistus on kasvotonta ulkomaalaista omistusta isänmaallisempaa. Suomalainen omistaja on tottunut kantamaan myös yhteiskuntavastuunsa. Tämän vuoksi kotimaisen omistajuuden edellytyksiin on erikseen kiinnitettävä huomiota. Valitettavasti hallituksen yritysveropäätöksellä luotiin kuitenkin vain uusia kivikkoja suomalaiselle omistajuudelle. Suomalaisten perheyritysten sukupolvenvaihdosten helpottamiseksi on perintö- ja lahjaverosta asteittain luovuttava niin, että koko vero poistuu kokonaisuudessaan ensi vaalikauden aikana. Miksi jo kertaalleen työn tekemisellä ansaitusta tulosta pitäisi vielä toiseen kertaan maksaa veroa?

Arvoisa puhemies! Jotta suomalainen yhteiskunta voisi jatkossa perustua luovuuteen, on meidän keskityttävä myös työelämän laadulliseen kehittämiseen. Peräämmekin hallitukselta aloitteellisuutta työelämän uudistamisessa siten, että työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen ja samalla luovuuden ja työssäjaksamisen parantaminen vahvistuisivat uusilla luovilla työaikajärjestelyillä.

Suomalaisen osaamisen ja innovaatiotoiminnan kehittämiseksi yliopistojen rahoitusjärjestelmän osalta on ryhdyttävä välittömiin toimenpiteisiin. Samoin perustutkimuksen ja -opetuksen laadun turvaaminen edellyttävät lisärahoitusta. Myös tutkimuksen ja tuotekehityksen rahoituksen vahvistaminen sekä sen suuntaaminen muun muassa palvelu- ja kulttuurialoille on kasvun kannalta tärkeää.

Herra puhemies! Toimenpiteet ja analyysit on tehty moneen kertaan. Nyt kysytään poliittista johtajuutta ja rohkeutta tehdä uudistuksia.

Martti Korhonen /vas(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kun täällä on vieläkin väitteitä siitä, että tämä hallitus on yrittäjyyden ja yhteisvastuun hallitus, minusta on heti alkuun tehtävä selväksi: tämä hallitus on kovuuden ja itsekkyyden hallitus. Tämä hallitus vetää itse asiassa koko ajan yhteiskuntapoliittista linjaa suuntaan, joka on varmaan kovempi kuin yhdenkään aiemman hallituksen.

Arvoisa puhemies! Hallitus epäonnistuu todella surkeasti keskeisessä tehtävässään eli työllisyyden lisäämisessä vähintään 100 000 hengellä vaalikauden loppuun mennessä. Epäonnistumisen se aikoo kaataa pitkäaikaistyöttömien niskaan katkaisemalla työmarkkinatuen. Hallituksen epäonnistuneen politiikan maksumiehiksi joutuvat samalla myös kunnat, joiden vastuulle työttömät nyt yritetään siirtää.

Työtön, arvoisa herra puhemies, tarvitsee työtä, jolla tulee toimeen. Ei hän tarvitse mitään muuta kuin sitä, että on työpaikka, jonka ansio pystyy takaamaan toimeentulon. Yhteiskunnan tehtävä on se, että se myös pystyy tarvittaessa sen tällaiselle henkilölle tarjoamaan, joka muutoin ei pysty siitä huolehtimaan. Valtion tulee pystyä siihen, että viimeistään vuoden työttömyysjakson jälkeen työttömälle taataan toimeentulon turvaava vaihtoehto. Aktiivitoimet 500 päivän jälkeen ovat auttamattomasti myöhässä. Mitä järkeä on siinä, että valtio ensin pitää työtöntä kortistossa ja sitten, kun työkyky on jo alentunut, se siirtää hänet kunnan vastuulle? Valtio siis luistaa omasta vastuustaan ja yrittää sälyttää sen vastuun kunnille.

Kuntaliitto on todennut, että pitkäaikaistyöttömien aktivointitakuu on täysin epärealistinen. Valtio ei aio antaa kunnille tarpeeksi rahoitusta aktivointitoimenpiteisiin. Lisäksi talousvaikeuksissa olevat kunnat joutuvat lomauttamaan omaa henkilöstöään eivätkä lain mukaan edes saa työllistää yhdeksään kuukauteen muita työntekijöitä samoihin töihin. Tämä on aivan käsittämätöntä yritystä sumuttaa itse asiassa lainsäädäntöä ja sen lisäksi kuntataloutta, kuntia. Millä ihmeen konstein kuntien odotetaan tästä uudesta velvoitteestaan suoriutuvan? Tuoreet tiedot kertovat, että kuntatalous on ennustettuakin heikommassa tilanteessa. Tämä käy ilmi selvästi kuntien tilinpäätösennakkotiedoista.

Toinen merkittävä tekijä ovat uudet tehtävät ja velvoitteet, joita koko ajan työnnetään puheista huolimatta kuntien vastuille ilman täysimääräistä kompensointia. Esimerkiksi viime vuonna kunnat eivät pystyneet pitämään menojen kasvua alle 4 prosentissa, vaikka tämän nimeen vannottiin itse asiassa joka yhteydessä. Todellisuudessa menot kasvoivat huomattavasti suuremmin.

Ministeri Kalliomäki, ei riitä se, että tunnustetaan se, että kuntatalous on hälytystilassa. Se on tiedetty ja sitä on yritetty todistaa. Nyt tarvitaan jo toimia, että sille jotakin tehdään. Tästä kuntatalouden tilanteesta olemme varoittaneet kyllä riittävän monta kertaa, mutta ei sille ole korvaa lotkautettu. Päinvastoin tämänkin vuoden aikana harkinnanvaraisia avustuksia esimerkinomaisesti ollaan leikkaamassa silloin, kun tarve menee maksimiin ja on suurimmillaan.

Viime tiistain politiikkariihessä oli kyse itse asiassa taas kerran hallituksen kasvojenpesusta: ei yhtään konkreettista toimea. Jos julkisen talouden jatkuvasta säästökuurista luovuttaisiin, kunnat voisivat vakinaistaa määräaikaisia työntekijöitä sekä palkata esimerkiksi hoivapalveluihin ja asuntojen kunnossapitoon lisää väkeä. Se olisi tarpeen, vai onko tässä huoneessa joku eri mieltä? Mutta hallitus tekee aivan toisinpäin. Se alentaa veroa ja kurjistaa kuntien taloutta ja sitä kautta palveluja. Työttömät, valtaosa eläkeläisistä ovat jääneet veronalennuksista paitsi. Miljoona pienituloisinta suomalaista ei ole hyötynyt tämän hallituksen veropolitiikasta itse asiassa lainkaan, eikä heidän etuisuuksiinsa ole tehty vastaavia korotuksia. Tämän voi, arvoisa herra puhemies, kiteyttää siihen, että silloin kun pitäisi parantaa köyhän asemaa, tämän hallituksen mielestä senttikin on liikaa rahaa, mutta silloin kun parannetaan hyvätuloisten elämää, kaikki on mahdollista ja rahaa riittää.

Itse asiassa, arvoisa herra puhemies, tämä ja nämä valinnat osoittavat Vanhasen hallituksen arvopohjan, kovuuden ja piittaamattomuuden, joilla hallitus hyvinvointiyhteiskunnan perusrakenteita on itse asiassa murtamassa ja yrittää murtaa ne parhaansa mukaan.

Osmo Soininvaara /vihr(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tilastotieteen professori Leo Törnqvist sanoi joskus 1970-luvun alussa ilmaston lämpenemisestä, että hitaat trendit ovat maailmassa vaarallisimpia. Kun asiat menevät hitaasti huonoon suuntaan, ei ole koskaan oikea aika puuttua kehitykseen. Päälle kaatuvat ongelmat kiilaavat aina edelle.

Professorini ennustus vuosikymmenten takaa kuvaa hyvin hallituksen toimia monessakin mielessä. Pitkän ajan haasteiden osalta on hukattu kaksi vuotta. Ero Lipposen hallitusten kaukokatseisuuteen on iso.

Ilmastopolitiikassa hallitus vain voivottelee. Ruotsissa tuetaan maalämmön ja puun käyttöä pientalojen lämmityksessä; meillä uusiin pientaloihin yhä vain asennetaan voittopuolisesti haaskaavaa sähkölämmitystä. Keski-Euroopassa liikennettä ohjataan nimenomaan ilmastosyistä tietullien avulla kiskoille; meillä kumipyöräliikenteen sallitaan jatkaa paisumistaan ja yhdyskuntarakenteen hajoamistaan.

Toimettomuus ei ole turmiollista vain ilmakehää vaan myös Suomen tulevaisuutta ajatellen. Mitä kauemmin silmät ummessa investoimme energiasyöppöihin rakenteisiin, sitä kalliimpaa sopeutumisesta aikanaan tulee.

Se, että rataverkko päästetään hitaasti rapistumaan, on huonoa ilmastopolitiikkaa, mutta se on myös erittäin huonoa aluepolitiikkaa, sillä on turha kuvitella, että kovin pitkään voitaisiin Suomen sisäistä liikennettä perustaa vain suihkukoneisiin. G7-maat esittävät jo maailmanlaajuista kerosiiniveroa haaskaavan lentoliikenteen rajoittamiseksi. Nopeat ratayhteydet jakavat tulevaisuudessa maakuntakeskukset menestyviin ja taantuviin.

Maailmankaupan vapautuminen ajaa Suomen maatalouspolitiikan vääjäämättömiin vaikeuksiin jossakin vaiheessa. Hallitus odottelee toivoen, että neuvottelut maailmankaupan vapauttamisesta epäonnistuisivat kerta toisensa jälkeen. Ed. Pulliainen on esittänyt, että puoli miljoonaa hehtaaria peltoalasta siirrettäisiin energiakasvien viljelyyn. Se olisi Suomessa kannattavaa. Se toisi työtä ja tulevaisuudenuskoa maaseudulle samalla kun se helpottaisi Suomen Kioto-tavoitteiden saavuttamista aivan olennaisesti.

Arvoisa puhemies! Aikuisiän diabeteksen yleistyminen kuuluu näihin hitaisiin trendeihin. Se uhkaa paisuttaa terveydenhuollon menoja ensi vuosikymmenellä aivan radikaalisti. Suurten ikäluokkien kunto heidän siirtyessään eläkkeelle ratkaisee toisaalta vanhustenhuollon vaatiman rahamäärän. Siinäkin on kysymys erittäin suurista rahasummista. Vaarallisiin trendeihin kuuluu myös nuorten ikäluokkien fyysisen kunnon heikkeneminen ja ylipainoisuuden yleistyminen. Juhlapuheissa hallitus on asian tiedostanut, mutta juhlapuhe ei ole teko.

Lipposen hallituksen aikana laadittiin suunnitelmat kuntien aktivoimiseksi tukemaan terveyttä edistävää liikuntaa ja muuta ennaltaehkäisyä. Yksittäiselle kunnalle ennaltaehkäisy ei ole riittävän kannattavaa, koska suuri osa hyödystä valuu muuttoliikkeen mukana muualle. Mitä tälle suunnitelmalle kuuluu? Odotellaanko vain hoitopommin räjähtämistä käsiin toimettomina?

Huolestuttava trendi on myös mielenterveyssyillä myönnettyjen sairauseläkkeitten erittäin nopea yleistyminen. Tässä ei ole kysymys edes hitaasta trendistä. Jotain olisi aika tehdä, erityisesti työelämän puolella.

Yhden hitaan trendin hallitus on sentään tunnistanut: Jos työllisyysaste ei nouse olennaisesti yli 70 prosentin suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle, hyvinvointivaltiolta putoaa rahoituspohja pois. Ongelma on tunnistettu, myönnetty, mutta missä ovat teot ja missä tulokset? Työllisten määrä ei ole lisääntynyt lainkaan. Työttömien viriketoiminta on sympaattista, mutta hyvinvointivaltion rahoituspohjan kannalta olennaista on työllistyminen avoimelle sektorille. Vain sitä kautta tätä rahoitusongelmaa saadaan ratkaistuksi. Missä viipyvät toimet työmarkkinoilla huonosti menestyvien työmarkkina-aseman parantamiseksi esimerkiksi suosimalla pienipalkkaisia sosiaaliturvamaksuissa? Pääministerihän tosin puheessaan lupasi, että tämä nyt taas kerran on selvitettävänä.

Vihreät tarjoavat lääkkeeksi rakenteelliseen työttömyyteen perustuloa, joka tekisi kaikkinaisen ansiotyön ei vain kannattavaksi vaan houkuttelevaksi ja tekisi elinkelpoisen monesta ammatista, joka ei nyt riitä tekijäänsä elättämään. Taloudellisesti tämä järjestelmä ei ole sen kalliimpi.

Valtiosihteeri Sailas on sanonut sen, minkä kaikki näkevät: toimet eläkkeellesiirtymisiän nostamiseksi ovat kerrassaan riittämättömiä. Hallituksessa näytetään sovitun, että tämä asia jätetään seuraavan hallituksen murheeksi. Suurten ikäluokkien osalta ollaan silloin jo myöhässä.

Arvoisa puhemies! Tuleva historiankirjoitus arvioi hallituksia sen suhteen, miten päättäväisesti ja oikea-aikaisesti ne ovat puuttuneet hitaisiin, kansakunnan hyvinvointia uhkaaviin kehityskulkuihin. Tältä hallitukselta nämä toimet ovat vielä edessäpäin.

Pehr Löv /r(ryhmäpuheenvuoro):

Värderade herr talman, arvoisa herra puhemies! Ett tack till statsministern för hans redovisning över regeringens tyngdpunktsområden för denna vår. Statsministern är inne på rätt väg, men vi inom svenska riksdagsgruppen vill ytterligare understryka några punkter.

Svenska riksdagsgruppen är nöjd med de skattepolitiska beslut som riksdagen godkände i höstas. Efter att vi nu kunnat sänka företagsskatten, inkomstskatterna, slopat förmögenhetsskatten och även fått till stånd ett konkurrenskraftigt sjöfartspaket anser vi att skattepolitiken till stora delar är skött för en tid framåt. Det enda som kvarstår är arbetsgivarkostnaderna samt en reform av arvs- och gåvoskatten. Den senare blev igen aktuell i samband med tsunamikatastrofen då många barn blev föräldralösa. Utöver detta gäller det nu att koncentrera sig på andra frågor för att förbättra vårt välstånd.

Puhemies! Vaikka Suomen koulutusjärjestelmä sijoittuu maailman parhaimpien joukkoon, meidän on kuitenkin syytä tunnustaa, että meillä on joitakin ongelmia: Viidennes peruskoulun oppilaista ei saavuta oppimistavoitteita. Vuosittain peruskoulunsa päättävistä 15 prosenttia jää vaille toisen asteen koulutusta. Neljännes peruskoulun tai lukion päättävistä jää vaille ammattipätevyyttä.

On myös syytä analysoida tarkoin, miten toisen asteen koulutus ja korkeakoulutus luovat käytännössä oikeaa lisäarvoa. Vastaako ammatillinen koulutuksemme työmarkkinoiden vaatimuksia sisällön tai määrän suhteen? Sama analyysi on tehtävä korkeakoulujen osalta. Emme voi pidemmän päälle kehittää ammattikorkeakouluja tiedekorkeakoulujen kustannuksella. Tulevaisuudessa kilpailukykymme riippuu vahvoista huippuyksiköistä ja yliopistoista, jotka pystyvät uusien avainalojen kehittämiseen maassamme. Työmarkkinat ovat juuri tällä hetkellä murrosvaiheessa. Työelämästä poistuu enemmän väkeä kuin nuoria koulutettuja tulee tilalle. Meillä ei ole varaa menettää yhtään työkykyistä ihmistä. Tämän vuoksi meidän on hienosäädettävä koulutusjärjestelmäämme, panostettava enemmän koulutuksen sisältöön sekä vahvistettava opinto-ohjausta.

Pääministerin viime vuonna tilaamassa globalisaatioraportissa on yli sata toimenpide-ehdotusta Suomen kansainvälisen aseman parantamiseksi ja vahvistamiseksi. Monet ehdotuksista koskevat tutkimusta ja sen sovelluksia. Suomi panostaa varsin hyvin tutkimukseen ja tuotekehitykseen, mutta olemme huonoja kehittämään uusia tuotteita. Voidaan sanoa, että olemme hyviä muuttamaan rahaa tutkimukseksi mutta huonoja muuttamaan tutkimusta rahaksi.

On äärimmäisen tärkeää, että hallitus toteuttaa välittömästi Brunilan ryhmän esittämät ehdotukset. Myönteistä on, että hallitus on jo viime viikolla ruvennut keskustelemaan näistä uudistuksista. (Eduskunnasta: Keskustelemaan?) Talman! — Kyllä, keskustellaan ja ripeästi.

Talman! Inom vår riksdagsgrupp har vi med tillfredsställelse noterat att den planerade lagen om tvångssamarbete mellan kommunerna i huvudstadsregionen inte finns medtagen på regeringens lista. Det är bra så. Den dag vi här i riksdagen genom lag börjar tvinga kommuner att samarbeta med av oss utvalda partner har vi kommit mycket, mycket långt från andan i den kommunala självbestämmanderätten.

Jag vill slutligen lyfta fram en proposition som regeringen har för avsikt att avlåta till riksdagen i vår. Den gäller reformen av lagen om offentlig upphandling. Nuvarande lag har vållat flera problem för kommuninvånarna då kommunerna inte uppställt tillräckliga kvalitetskrav för de privata serviceproducenterna gällande bland annat språkservice. Därför anser vi att språket borde noteras som ett kvalitetskrav i den nya lagen så att kommunernas skyldighet att leva upp till de språkliga förpliktelserna klargörs.

Päivi Räsänen /kd(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vanhasen hallituksella on nyt etsikkohetki työllisyyspolitiikan terästämisessä. Hallitus asetti tärkeimmäksi tavoitteekseen luoda 100 000 uutta työpaikkaa tämän vaalikauden aikana. Kausi on puolivälissä, mutta työllisyysaste on jumiutunut lähtölukemiin. Kesärannan politiikkariihessä pääministeri arvioi tuloksen saattavan jäädä jopa alle kolmannekseen hallitusohjelman tavoitteesta. Silti ministerit Kalliomäki ja Vanhanen ovat tyytyväisiä työllisyyspolitiikkaansa. Lääkkeet ovat ilmiselvästi olleet väärät. Nyt on reseptiä vaihdettava.

Hetki on vakava myös kansainvälisen talouskehityksen näkökulmasta. Euroopan unionin ja USA:n talouskasvun ennustetaan hiipuvan. EK varoitti tuotannon kasvuodotusten olevan Suomessa aiempaa heikommat. Talouskasvua rajoittaa myös korkea työttömyys.

Työllisyysasteen nostaminen on välttämätöntä myös hyvinvointipalveluiden rahoituksen kannalta. Valtiovarainministeri Kalliomäki on lupaillut 150—200 miljoonan euron suuruista matalapalkka-alojen tukea. Summa on vaatimaton verrattuna miljardiluokan yleisiin tuloveronkevennyksiin. Jos veronkevennysvara olisi kohdennettu matalapalkka-alojen työllistämiseen sekä tutkimukseen ja koulutukseen, työllisyysvaikutukset olisivat varmasti tehokkaammat. Veronkevennykset ovat kyllä pitäneet yllä kotimaista kulutusta, mutta eläkeläisten ja pienituloisten lapsiperheiden ostovoima on kehittynyt heikosti. He odottavat hallitukselta toimenpiteitä. Panostuksen pienituloisimpien työnantajamaksujen alennuksiin tai suoraan palkkatukeen tulisi olla vähintään puolen miljardin euron luokkaa, jotta sillä olisi tuntuva vaikutus rakennetyöttömyyden rasittamilla aloilla.

Työmarkkinatuen kehittäminen aktivoivaksi on odotettu uudistus, mutta kunnille on taattava riittävät resurssit suoriutua urakasta. Ilman lisärahoitusta hanke ei tule onnistumaan työttömän kannalta mielekkäällä tavalla. Yhteiskuntatakuu ei saa muodostua turhauttavalla näennäispuuhastelulla tienattavaksi työttömyyskorvaukseksi vaan aidoksi tieksi takaisin työelämään.

Pitkäaikaistyöttömien aktivointitoimien ohella ei saa unohtaa julkisen sektorin mahdollisuutta työllistää pysyviin työsuhteisiin. Eläkkeelle siirtymisten vuoksi vuoteen 2010 mennessä tarvitaan 70 000 uutta työntekijää sosiaali- ja terveyspalveluihin. Julkisissa palveluissa, erityisesti vanhustenhoidossa, on nytkin tuhansien työntekijöiden vaje. Kristillisdemokraatit eivät ole luopuneet siitä vaatimuksestaan, että tänä vuonna tulee julkisiin hyvinvointipalveluihin lisätä yhteensä 10 000 uutta työpaikkaa.

Hallituksen tulee vakavasti paneutua kuntien kykyyn vastata niille annetuista tehtävistä. Hallituksen talousarviossa tälle vuodelle ei terveydenhuollon hankkeen laskettu lisäävän lainkaan kuntien menoja. Stakesin mukaan hoitotakuusta tulee kuitenkin noin 145 miljoonan euron lasku, Kuntaliiton mukaan jopa 200 miljoonan euron lasku ja 3 prosentin lisäykset kuntien terveysmenoihin. Tilanne on erityisen huolestuttava, sillä kuntien tilinpäätösten ennakkotiedoista ilmenee, että kuntatalous on ennustettuakin heikommassa tilanteessa.

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä ei hyväksy tapaa, jolla hallitus aikoo rajata korkeakoulujen opintoaikoja. Opintojen venymiseen vaikuttavat monet yksityiselämän myönteiset ja kielteiset tapahtumat, esimerkiksi työskentely, mielenterveysongelmat, muut sairaudet tai perheen perustaminen. Opintojen ja perheen yhteensovittamista tulisi pikemminkin tukea kuin rangaista. Opintoaikoja pystyttäisiin parhaiten lyhentämään opinto-ohjauksella sekä nostamalla tuet sellaiselle tasolle, ettei opiskelijan ole välttämätöntä samalla työskennellä.

Arvoisa puhemies! Hallitus aikoo tuoda loppukeväästä esityksen hedelmöityshoidoista. Eduskunnan käsiin tuskin tulee toista esitystä, joka luotaisi yhtä syvästi ihmisyyden peruskysymyksiä. Laissa joudutaan määrittelemään suhde äitiyteen, isyyteen, avioliittoon, ihmiselämän alkamiseen. Toivon, että Vanhasen hallitus ei toista edellisen hallituksen virhettä tuomalla kelvottoman esityksen eduskunnalle. Kun eduskunta laajan käsittelyn jälkeen sai pahimmat virheet korjattua, silloinen hallitus veti esityksensä pois. Jotta samalta repivältä käsittelyltä vältyttäisiin, lain valmistelussa lähtökohtana tulee olla lapsen oikeus äitiin ja isään sekä omien biologisten juurten tunnustaminen ja tietäminen. (Ed. Puisto: Yksinhuoltajat pois kirkosta, niinkö!)

Hallitus ei saa enää viivytellä alkoholipoliittisten virhearvioittensa korjaamisessa. Eduskuntaryhmämme odottaa esitystä alkoholiveron korotuksesta. Euroopan unionin puheenjohtajakaudella 2006 ja siihen valmistauduttaessa tulee ottaa voimakkaasti esiin vaatimus yhtenäisen, nykyistä korkeamman alkoholiveron säätämiseksi koko Euroopan unionin alueelle.

Timo Soini /ps(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Nyt jälleen ei enää suora lähetys häiritse — viime viikolla ed. Vistbackan tsunamipuhe ei mahtunut televisioon, nyt ei mahdu tämä, mahtaakohan puoli yhdeksän uutisetkin olla jo täynnä? (Naurua) Mutta, arvoisa herra puhemies, toivottavasti sentään perussuomalaisten lupamaksut kelpaavat Yleisradiolle.

Pääministerin ilmoitus hallituksen tulevasta politiikasta antaa varovasti sanottuna liian ruusuisen kuvan istuvan hallituksen toimien vaikutuksista ja tulevaisuudennäkymistä. Kaikki ei ole valitettavasti niin hyvin kuin väitetään. Maan alueellinen ja kansalaisten välinen kahtiajako menestyviin ja häviäjiin on edelleen kärjistynyt, ja tahti näyttää valitettavasti edelleen vain kiihtyvän. Verohelpotukset suosivat hyvätuloisia, ja kuntien välinen taloudellinen eriarvoisuus lisääntyy. Jälkimmäisestä kertoo karua kieltään Kuntaliiton eilinen tiedote, jossa todetaan peräti 142 kunnassa vuosikatteen olevan miinusmerkkinen. Näiden kuntien määrä kaksinkertaistui edellisestä vuodesta.

Pääosa lähinnä pieniä kuntia vaivaavasta talousahdingosta johtuu hallituksen toteuttamasta veronalennuslinjasta ja uusien tehtävien ja velvoitteiden sysäämisestä kuntien harteille. Menot kasvavat ja tulot laskevat. Se on mahdoton yhtälö kaikille talousyksiköille, niin myös kunnille. Nyt hallitus kaavailee uudistavansa peruspalveluohjelman ja karsivansa tiettävästi kovalla kädellä kuntien määrää. Perussuomalaiset pelkäävät tämän merkitsevän suurkuntien syntymistä, mikä tulee edelleen kärjistämään kansalaisten eriarvoisuutta kuntien sisällä ja jo nyt karsittujen peruspalvelujen edelleen kiihtyvää alasajoa.

Ilmeisesti hallitus haluaa yksityistää hädän ja puutteen koskemaan vain yksilöä itseään, ettei asia enää kuuluisi kunnalle eikä valtiolle. Kaiken kukkuraksi eräs asiantuntija haluaisi viedä eläkeläisiltä äänioikeuden. Sosialidemokraattiset nuoret haluavat puolestaan laillistaa eutanasian, tarkoittaen ilmeisesti eläkeläisiä. (Ed. Gustafsson: Presidentillistä puhetta!) — Ed. Gustafsson, tekin saitte tässä salissa yli 100 allekirjoittajaa eläkeläisten pankkipalvelualoitteeseenne, ja teidän ryhmänne käänsi takkinsa ja niin niitä edelleen kupataan. — (Hälinää) Arvoisa herra puhemies! Enää ei voi muuta sanoa, kuin että aikoihin on eletty, kun ei voi elää omia aikojaan; viittaan tähän eutanasiaan. (Naurua)

Arvoisa herra puhemies! Työllisyyden parantaminen on ollut viimeisten hallitusten mieliaihe, ja monia kauniita lupauksia on annettu ja ohjelmia ja tavoitteita on laadittu. Tulos niistä kaikista on ollut kovin vaatimaton, ellei peräti olematon. Myös Vanhasen hallituksen maineteot työllisyysasteen nostamisessa sopivat varsin pienelle paperille. Näköpiirissä ei ole mitään sellaisia uusia keinoja, joilla tilanne olennaisesti paranisi. Siihen ei riitä työvelvoitteen säätäminen pitkään työttöminä olleille. Tarvitaan merkittävästi syvällisempiä ja rakenteellisempia uudistuksia ja etenkin pienten yritysten suosimista.

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Rajamäen ponnisteluista huolimatta harmaa talous kukoistaa edelleen ja merkittävät rahamäärät ohittavat kansantalouden ja verottajan haavin. Valtion osalta menetykset vastaavat kohtuullisen veronkevennyksen aiheuttamaa verotulojen vähenemistä. Mielestämme hallituksen tulisi ottaa huomattavasti tiukempi ote harmaaseen talouteen. (Ed. Pulliainen: Hyvä!)

Arvoisa herra puhemies! Liikenteen turvallisuus tai paremminkin turvattomuus on noussut viime aikoina jälleen kerran puheenaiheeksi lukuisten vakavien onnettomuuksien takia. Syytä on sysätty niin nuorten kuljettajien kuin tiestön kunnonkin niskaan. Perussuomalaiset ovat sitä mieltä, että Suomen tiestön vaarallinen kunnon huononeminen on merkittävä tekijä onnettomuuksien takana. Olemme vuosi toisensa jälkeen puuttuneet täällä eduskunnassa etenkin budjetin käsittelyn yhteydessä liian pieniin teiden kunnostusmäärärahoihin.

Lisäksi ryhmämme varoitti tielaitosuudistuksen yhteydessä niistä riskeistä, joita liiallinen kilpailuttaminen tulee aiheuttamaan. Nyt nämä riskit ovat konkretisoituneet onnettomuuksina. Tästä tulisi vetää nopeasti johtopäätökset ja tarkistaa kunnossapitovaatimukset urakkakilpailuissa, jottei vaarallinen tilanne enää voisi jatkua ja uusia ihmishenkiä menetettäisi. Lisäksi kunnostustöiden valvontaa tulee tehostaa. On turha syyttää renkiä, jos isäntä on menetellyt käskiessään väärin.

Arvoisa herra puhemies! Sitten tähän eurohumppaan puutun jatkossa.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Puhemies toivoi, että teen yhteenvedon ryhmien puheenvuoroista. Yhteenveto voinee olla se, että puheenvuorot olivat aika lailla erilinjaisia sekä keskenään että osa tietysti myös hallituksen ohjelman ja hallituksen puheenjohtajan puheenvuoron kanssa.

Mutta on hyvä palata maan pinnalle, koska melkein viikoittain Suomessa käy ulkomaisia tarkkailijoita ja toimittajia, jotka käyvät täällä sen tähden, että käyvät kysymässä ja ihmettelemässä sitä, miksi Suomi pärjää niin hyvin, miten me olemme onnistuneet selviämään, miksi me olemme onnistuneet. (Ed. Jaakonsaari: Ne on eilisen päätöksiä!) On hyvä palata täällä maan pinnalle ja huomata, että ei Suomessa olekaan asiat hyvin. Siitä huolimatta kyllä rohkenen väittää, että Suomi on melko hyvin onnistunut omassa kehityksessään (Ed. Jaakonsaari: Eilisen päätöksiä!) — eikä kyse ole vain eilisen päätöksistä — vaan Suomi on onnistunut jatkuvasti hyvin kehittämään tätä yhteiskuntaansa, joka perustuu osaamiseen ja yhteisvastuuseen, ja minusta näin pitää myös jatkaa.

Osana sitä on myös se, että valtio harjoittaa myös kurinalaista talouspolitiikkaansa. Tämä oli minusta pakko sanoa sen tähden, että kokoomuksen ryhmäpuheenvuorossa aivan oikein kannettiin huolta siitä, millä tavalla yhdessä hallituksen tavoitteista, siinä että valtiontalous on tasapainossa vuonna 2007, onnistutaan näillä nyt olevilla kasvuluvuilla, jotka ovat melko matalat. Mutta samassa puheenvuorossa on vähän vaikea sietää sitä, että esitetään muutama hanke, joihin pitäisi heti laittaa noin miljardi euroa lisää rahaa, mikä veisi tasapainoa aika tavalla väärään suuntaan. (Ed. Dromberg: Kuinka niin?) — Kokoomus luetteli muutaman aiheen, joiden kustannusvaikutus päässä laskien on aika tarkkaan noin miljardi euroa.

Siitä melkein puolet jo muodostuu tästä perintöverotuksen poistamisideasta, jonka osalla kuitenkin toivoisi, että yhteiskunta olisi aika lailla varovainen. Sillä on merkittävä fiskaalinen merkitys valtiontaloudelle. Saattaa olla, että veron sisällä on aikaa myöten jotain korjattavaa, mutta sen fiskaalinen merkitys on lähes puoli miljardia euroa. (Ed. Kuosmanen: 400 miljoonaa!) Me olemme tehneet juuri yritysverouudistuksessa tärkeän, tuotannollisen toiminnan omaisuuden siirtoa jatkajalle helpottavan huojentamisen sukupolvenvaihdokseen. Se auttaa juuri yritysten sukupolvenvaihdoksia. Tämä on tehty, ja se, mistä kokoomus puhui nyt lisävaatimuksina, on aivan muuta.

Ed. Räsäsen puheenvuorossa ilmoitettiin, ettei hyväksytä opintoaikojen rajausta ainakaan hallituksen esittämällä tavalla. Tästäkin saadaan olla eri mieltä, mutta kyllä hallitus pitää kiinni siitä, että meidän on tehtävä toimia, joilla sekä kannustetaan opiskelijoita pysymään paremmin aikatauluissaan että uudistetaan myös pääsykoejärjestelmää. Näiden yhteisvaikutuksena meillä on edellytyksiä vuodesta kahteen vuoteen säästää ajallisesti opintojen alkamisen odotusvaiheessa ja opintoaikana. Tällä on myös erittäin iso kansantaloudellinen merkitys. Sillä on myös pitkäjänteisesti hyvin suuri vaikutus työllisyyteen. Ei tämä onnistu pelkästään, voi sanoa, myönteisillä ja porkkanakeinoilla. Kyllä siellä tarvitaan myös säätelyä, jolla asetetaan tiettyjä rajoja, joissa kohtuudella otetaan tämmöiset erityistapaukset huomioon, ettei tule oikeusmurhia.

Muilta osin, arvoisa puhemies, viestit otettiin vastaan.

Jyrki Katainen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tuli selväksi se, että keskusta ja sosialidemokraatit ... Ainakin keskustan osalta tuli selväksi se, että se vastustaa perintöveron poistoa. Se on ihan mielenkiintoinen tieto, ja mielellään kuulisi tietysti myös sosialidemokraattien arvion tästä, ovatko he keskustan kanssa samalla linjalla.

Mutta, mitä tulee valtiontalouden tasapainoon, voisiko joko valtiovarainministeri tai pääministeri kertoa, kuinka paljon valtiolta puuttuu verotuloja tai kuinka paljon valtiontalous on alijäämäinen, mikäli ennustamanne työllisyyskehitys toteutuu, elikkä paljonko jäätte jälkeen omasta lupauksestanne vähintään 50 000 uutta työpaikkaa, tai jos toteutuu se realistinen arvio noin 30 000 uutta työpaikkaa, kuinka paljon valtiontalous on alijäämäinen ja onko tasapainottamiskeino valtionosuuksien leikkaus, hyvinvointipalveluitten leikkaukset vai velkaantuminen elikkä siirretty veronmaksu.

Pääministeri puhui tasapainotavoitteesta. Haluaisin kysyä, onko hallitus samaa mieltä esimerkiksi Etlan arvion kanssa siitä, että 1 prosenttiyksikkö työllisyysasteessa elikkä 25 000 uutta työpaikkaa tarkoittaa 1,2:ta miljardia verotulojen lisäystä ja 400:aa miljoonaa valtion menojen vähennystä. Elikkä tästä päästään jo siihen lopputulemaan, että jos työllisyyttä oikeilla keinoilla parannetaan, myös valtion tulot kasvavat ja menot pienenevät.

Martti Korhonen /vas:

Arvoisa puhemies! Kiinnitin huomiota useampaankin asiaan tietenkin tässä keskustelussa ja nyt lähinnä tuohon, että pääministeri itse asiassa ei oikeastaan vastannut mihinkään. Hän ei käy tätä arvokeskustelua. Se arvokeskustelun pohjahan on tietenkin itse asiassa täällä veroratkaisujen puolella. Jos hallituksella on varaa antaa lähemmäs 3 miljardia euroa verohelpotuksia hyvätuloisille ja sitten sanotaan, että meillä ei ole varaa huolehtia hyvinvointipalveluista, niin kyllä minusta kovin kummallinen arvopohja silloin vallitsee. Kun katsoo teidän itse asiassa tämän päivän palaverin, puoluehallituksen, päätöksiä, joissa kuntarakennekeskustelu kuvaillaan vielä niin, että jos sitä käydään, niin se on pikkusormen antamista pahalle, niin onhan tämä tänä päivänä ihan käsittämätöntä. Ihan muistin virkistämiseksi katsoin teidän oman puheenne vuodelta 2002, kun te arvioitte kaksoiskuntalaisuutta ja kuntarakennetta, josta te allekirjoittanutta moititte. Kun sitäkin keskustelua pitäisi käydä, niin te sanotte, että ei sellaista tarvitse käydä. Missä se teidän linjanne nyt oikein luuraa ja piilee?

Ja yhden sellaisen perustavaa laatua olevan kysymyksen haluaisin myös, herra pääministeri, teille esittää, kun teidän edustajanne ja puoluejohto kiertävät tuolla pitkin maata todistamassa, että sosialidemokraattinen puolue ja hallitus ja eduskuntaryhmä on este hyvinvointipalveluitten ja peruspalveluitten kehittämiselle. Mikä este se nyt sitten on, ja onko se sosialidemokraattinen puolue vai keskustapuolue, joka on se este? Pitäisi nyt pikkuhiljaa alkaa saada selville, kuka sitä vastustaa.

Ministeri Kalliomäeltä minä kysyisin tästä vastikkeettomuudesta työmarkkinatukeen liittyen, kun tätä keskusta ruokkii koko ajan. Onko teidän mielestänne, teidän hallitusryhmänne mielestä, se tällä hetkellä vastikkeeton? Olisi siihenkin hyvä nyt saada selvyys, kun sitä koko ajan keskustaryhmän puheessa ruokittiin. Minä en ole törmännyt yhteenkään työttömään, joka olisi saanut sitä vastikkeetta.

Itse asiassa on kolmas sellainen iso asia, jota ministeri Kalliomäeltä voisin kysyä, kun te lähetitte ihan hyvän kirjelmän noin vuosi sitten tästä vakinaistamisesta valtion hallinnossa. Valtion hallinnossa on tällä hetkellä semmoinen 20 000—30 000 määräaikaista työsuhdetta, joista jonkun laskelman mukaan 10 000 on jo laitonta. Ainut, joka sitä käskyänne noudatti, oli Kuopion yliopisto. Meinaatteko te ihan tosissanne tehdä mitään sen asian eteen, kun te puhutte työllisyyden hoidosta? Siinä on teille mahdollisuus. Totta kai siihen voi vastata joku muukin ministereistä, ei siinä ole mitään, mutta haluaisin hallitusryhmän kantaa mieluummin kuin ehkä yksittäisen ministeriryhmän kantaa.

Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki

Puhemies! Ed. Katainen ensimmäisessä puheenvuorossaan peräänkuulutti rohkeita avauksia. Rohkeilla avauksilla olemme saattaneet maan talouden kasvun uralle, joka on merkinnyt ostovoimassa kahden vuoden aikana lähes 10 prosentin kasvua. (Ed. Ala-Nissilä: Ennätys!) Se on suurin Suomen historiassa. Olemme myös toimineet tavalla, jolla viennin veto nyt on lähtenyt liikkeelle. Katsokaa viime vuoden lopun aivan tuoreita tuloksia. Sekin on historiallista. Nyt peräänkuulutan minä ja vetoan kokoomukseen, myöskin vasemmistoliittoon, koko oppositioon: lähtekää mukaan seuraaviin rohkeisiin avauksiin, esimerkiksi kuntataloustalkoisiin pistämään kuntien taloutta kuntoon! Lähtekää mukaan rakennemuutoksiin, uudistuksiin, joilla kuntarakenne, (Ed. Tulonen: Lähteekö keskusta?) kuntien yhteistyörakenne, niihin liittyvä aluerakenne uudistetaan tavalla, jolla kykenemme entistä paremmin saattamaan ihmisille palvelut, joita he tarvitsevat!

Kyösti  Karjula  /kesk:

Arvoisa puhemies! Tähän ministeri Kalliomäen puheenvuoroon on hyvä jatkaa. Jos ajatellaan, kuinka merkittäviä, rohkeita päätöksiä esimerkiksi yritysverotuksen alueella tämä Vanhasen hallitus on toteuttanut: yritysveroa on laskettu 29:sta 26 prosenttiin, on huojennettu sukupolvenvaihdoksia, ollaan poistamassa varallisuusvero, niin nämä ovat asioita, joista kokoomuksen piirissä tuskin uskallettiin edes haaveilla viime hallituskaudella. Ne on nyt tehty. On jotenkin paradoksaalista, että kun joku vero on vielä jäljellä, niin puheenjohtaja Katainen tarttuu siihen ja perää, eikö nyt tällä hallituskaudella sitäkin poisteta. Siis totta kai tarvitaan realismia, ja tässä mielessä on erittäin arvostettavaa, että valtiontaloutta on hoidettu todella huolella, pitkäjänteisesti ja tässä erittäin vaativassa kansainvälisen toimintaympäristön muutoksessa on päästy kehitysuralle jopa työllisyyden osalta.

Susanna Huovinen /sd:

Arvoisa puhemies! Aivan kuten pääministerikin äsken täällä jo totesi, näitä kokoomuksen vaatimuksia kuunnellessa sadat miljoonat eurot vain vilahtelevat. 400 miljoonaa euroa työnantajamaksujen helpottamiseen, perintö- ja lahjaveron poisto, (Ed. Ala-Nissilä: Puoli miljardia!) yli 400 miljoonaa euroa, ja samaan aikaan kokoomuksen suunnalta kuitenkin tulee lukuisia menolisäysehdotuksia. Eli voisi vetää sen johtopäätöksen, että nämä kokoomuksen esitykset eivät ole kyllä kovin tasapainoisen taloudenpidon mukaisia. Tässä kun ollaan valtiopäivien avajaiskeskustelussa, niin ehkä sellaisen pienen ja kainon toiveen myös sinne teidän suuntaanne voisi esittää siitä, että jos suurin oppositiopuolue nyt näillä valtiopäivillä sentään saisi tehdyksi ensi syksynä vaihtoehtoisen budjettinsa, niin ehkä tulisi vähän silläkin puolella jotain näkemystä siitä, miten nämä luvut oikein tässä valtiontaloudessa kulkevat, vaikka luulisi toki, että ne olisivat teillä hyvässä muistissa.

Vasemmistoliitossa taas tuntuu myllertävän menneisyyden meininki. Kaikki uudistukset tyrmätään, ja voikin kysyä, eikö teille todellakaan merkitse mitään se, että juuri pitkäaikaistyöttömille on tavattoman vähän näitä aktiivitoimia tarjolla. Kunnat hoitavat hyvin eri tavoin tätä omaa työttömyyden hoidon velvoitettaan, osin järjestelmistä johtuen, ja nyt on tarkoitus korjata järjestelmää työttömien ihmisten hyväksi.

Osmo  Soininvaara  /vihr:

Arvoisa puhemies! Olen pääministerin kanssa samaa mieltä, että Suomi pärjää muihin Euroopan maihin verrattuna erittäin hyvin. Mutta kyllä meidän on myös nähtävä, että tätä perintöä ollaan tällä hetkellä syömässä ja että meillä on kehittymässä sellaisia asioita, joihin kannattaisi puuttua. Sanon vaan, että diabetes maksaa ensi vuosikymmenellä miljardi euroa vuodessa, jos asioitten annetaan jatkua näin. Erittäin isoista rahoista on kysymys siinä, missä kunnossa minun ikäiseni ihmiset menevät eläkkeelle aikanaan. Näistä edellinen hallitus teki suunnitelmat, miten niihin voidaan puuttua, eikä sille tehdä tällä hetkellä mitään. Selvää kallista itsepetosta on se ajatus, että ilmastopolitiikka ei vaadi täällä mitään toimintatapojen muutoksia. Nyt tehdään tyhmiä investointeja, jotka osoittautuvat myöhemmin kannattamattomiksi. Se tulee myös aikanaan hyvin kalliiksi.

Mutta työllisyys on tietysti asioista pahin. Kokoomus oli kyllä niin kuin suuruusluokassa ja muuten oikeilla jäljillä, mutta yksi siitä puuttui ja sen mukana kaikki. Eihän ole mahdollinen tämmöinen miljardin euron vaje. Kun veroja on jo nyt näin paljon alennettu, niin on hyvin järkevää tehdä tuon kokoinen muutos työnantajamaksuihin ja muuttaa ne progressiivisiksi, mutta ei sitä enää voi valtion piikkiin tehdä. Se olisi voitu tehdä ilman näitä veronalennuksia, mutta ei enää. Perintöveroa en ymmärtänyt tässä asiassa ollenkaan. Jos ihmiset alkavat saada suurempia perintöjä verotta, niin ei kai se heidän työhaluaan lisää mitenkään. Pikemminkin voisi ajatella, että loogisesti käyttäytyvä ihminen tekisi toisin.

Mutta sitten olen ollut hyvin ilahtunut niistä puheenvuoroista, joita täällä on käytetty kuntapuolen palvelupalvelurakenteen uudistamistarpeesta, mutta muistatteko, kun meillä oli tässä muutama kuukausi sitten kunnallisvaalit, mitä silloin puhuttiin? Mitä tapahtuu poliittisen järjestelmän uskottavuudelle, jos vaaleissa puhutaan ihan lööperiä ja sitten vaalien jälkeen aletaan puhua vasta asiaa.

Päivi Räsänen /kd:

Arvoisa puhemies! Pääministeri totesi, että käytetyt puheenvuorot ovat olleet keskenään erilinjaisia. Tällainen vaikutelma tuli myös keskustalaisten puhujien puheenvuorojen välillä. Keskustan eduskuntaryhmän puheessa vaadittiin jämäkästi hallitusohjelman työllisyystavoitteesta kiinni pitämistä todeten, että vähintään 100 000 työpaikkaa on tällä vaalikaudella edelleen tavoitteena. (Ed. Pulliainen: Henkilöä, ei työpaikkaa!) Sen sijaan pääministeri Vanhanen totesi, että olennaista on päästä taloudessa ja työllisyydessä kasvu-uralle. (Ed. Kallis: Niin, kumpaa tarkoitatte?) Pari viikkoa sittenhän Kesärannan politiikkariihessä keskustan puheenjohtaja, pääministeri Vanhanen ja valtiovarainministeri Kalliomäki arvioivat, että tulos tällä vaalikaudella saattaa jäädä 30 000 ja 60 000 työpaikan välimaastoon. Eli kumpi hallituksen tavoite siis oikeasti on? Tyytyykö hallitus plusmerkkiin, tyytyykö hallitus kasvu-uraan, vai tavoitellaanko oikeasti tätä 100 000 uuden työpaikan määrää? (Ed. Elo: Miten ne ovat ristiriidassa?) Jos tavoitellaan oikeasti, niin miksi ne merkittävimmät työllisyystoimet jätetään aivan viime tippaan, viimeiseen vuoteen? Miksi esimerkiksi tämä matalan tuottavuuden matalapalkka-alojen tukiesitys on vasta nyt harkinnassa, vasta nyt keskustelujen alla? Miksei hallitus ole tuonut jo esityksiä eduskunnalle?

Timo Soini /ps:

Arvoisa herra puhemies! Pääministeri Vanhanen puhui Euroopan taloudesta ja sen menestyksellisyydestä. Saksassa on 5 miljoonaa työtöntä. EU:n talous- ja rahakolhoosi on toimimaton. Ruotsin piti joutua perikadon partaalle, kun se ei mennyt Emuun. Mitä se on tehnyt? Se on ostanut Suomesta Nordean, Soneran ja Alman ja ostaa vielä paljon muutakin. Eivät ole valot sammuneet Ruotsissa, mutta pääoma pakenee Suomesta.

Meille tulee puheenjohtajuuskaudella 60 miljoonan euron kulut, ja kaikki ylitykset tullaan hyväksymään, koska ei niitä sämpylöitä ja limsoja ruveta pöydästä poistamaan sen jälkeen, jos rahat ovat loppuneet. Sitten unionin rahoituskehys vuonna 2007—2013. Suomen nettomaksuosuus vuonna 2013 on lähempänä 800:aa miljoonaa euroa. Se on yhtä suuri pian kuin Suomen kehitysapu. Mitä kehitysapua ne kreikkalaiset tupakanviljelijät tarvitsevat? Päinvastoin EU:n pitäisi tupakan tuottamisen tuet lopettaa kokonaan.

Ei toiminut kolhoosi idässä, ei toimi läntinenkään kolhoosi, se tullaan näkemään. Sitä ennen se tyhjentää Suomen maaseudun, niin kuin on tehnyt nytkin. Rakennemuutos on sitä, että vain velisurman tiellä eli ostamalla naapurin tilan voit elää. Ainoat nopean toiminnan joukot, jotka EU:ssa tulevat toimimaan, ovat ne totuusjoukot, jotka lähtevät oikomaan vääryyksiä ja valheita EU:sta. Siinä jäävät simpukat ja parsat lautaselle, kun lähdetään näitä vääryyksiä oikomaan. Se on ainoa nopean toiminnan joukko, mikä tulee toimimaan.

Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi: perussuomalaisten ryhmä ei vietä EU-jäsenyyden kymmenvuotispäiviä! (Naurua)

Suvi Lindén /kok:

Arvoisa puhemies! Niin kuin täällä useaan otteeseen on todettu, hallitus on joutunut luopumaan tästä hallitusohjelman tärkeimmästä tavoitteesta elikkä 100 000 uudesta työpaikasta. Suomi ikääntyy muita maita nopeammin, ja muun muassa valtiosihteeri Sailas on todennut, että ilman 75 prosentin työllisyysastetta nykyinen palvelutaso voidaan unohtaa. Mitä vastaa pääministeri Vanhanen nykyisille seniorikansalaisillemme ja tuleville? Mistä rahat ikääntyneiden hoitoon ja palveluiden toteuttamiseen?

Kuntatalous on kuralla. Täällä sosialidemokraattien ryhmäpuheenvuorossa kovasti huolehdittiin aktiivisen työvoimapolitiikan rahoituksesta. Sinällään tärkeä asia, mutta pitää muistaa, että ensin täytyy luoda ja synnyttää ne työpaikat, jotta sitten työttömiäkin voidaan aktivoida näihin työpaikkoihin. Mistä, pääministeri Vanhanen, löytyy yhtälöön ratkaisu, kun valtion jo tiukat budjettikehykset eivät varmastikaan pysy ennallaan, kun tästä työllisyystavoitteesta joudutaan luopumaan? Menoja on enemmän kuin tuloja tulevaisuudessa.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Työllisyystavoitteesta ei ole mihinkään luovuttu. Kyseisessä politiikkariihen tiedotustilaisuudessa nimenomaan vastattiin, että työllisyystavoitteesta ei ole luovuttu. Mutta sen, mihin 2007 päädytään, tulevat tilastot aikanaan näyttämään. Siihen vaikuttavat paitsi hallituksen toimet, ennen muuta myös yksityisen sektorin, työmarkkinoiden ja kuntien tekemät ratkaisut. Näiden yhteisvaikutuksesta muodostuu työllisyyden lopputulos. On hyvä, että eduskunnassa on sillä tavalla ikään kuin pohjaton usko siihen, että poliittinen järjestelmä pystyy yksiselitteisesti omilla päätöksillään vaikuttamaan tähän. Tavoite on olemassa. Tärkeintä on, että kasvu-ura on selvä. Asiantuntijoiden arvio on se, että nähtävissä olevalla talouskasvulla ja tehdyillä toimenpiteillä päädytään 30 000—60 000:n kasvuun. Hallitus ottaa realiteettina tämän, ja sen tähden tullaan tietysti esittämään lisätoimenpiteitä, joihin puheenvuorossanikin viittasin.

Mistä rahat julkisten palveluiden hoitoon? Nyt kuntasektori tietää aika pitkällä tähtäimellä eteenpäin, mikä tulee olemaan valtion satsaus valtionosuuksiin, samoin on ennakoitavissa aika tarkkaan suuruusluokka, mikä on verotulokehitys. Nyt on kiinnitettävä huomio myös kuntien palvelurakenteisiin. Meillä saman tyyppisten kuntien välillä voi olla saman tehtävän toteuttamisessa jopa neljänneksen kustannuserot. Näihin eroihin pitää kiinnittää huomiota. Myös kuntakentällä nyt, kun uudet valtuustot ovat aloittaneet toimintansa, pitää hakea tehokkuutta ja tuottavuutta lisää. Myös se on poliittisen järjestelmän tehtävä.

Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki

Puhemies! Todella tällä kasvun uralla työllisyystavoiteaste saavutetaan. Vuosi ei siinä ole se ratkaiseva, kasvun ura on. (Naurua) Se on tärkein. Kokoomus tietää sen, mutta te osaatte myöskin demagogian näköjään. Tässä on se suuri totuus.

Mutta kokoomukselle ja yllättäen kyllä myöskin ed. Soinille joudun viestittämään sen, että kun te hyökkäätte hallitusta vastaan kotimaisen omistajuuden nimissä, niin te teette sen ikään kuin tuolta Elinkeinoelämän valtuuskunnan selän takaa taikka sylistä. Tosiasia on, että tämä hallitus on yritysten toimintaympäristön, siis kotimaisen omistajuuden, hyväksi tehnyt todella paljon. Meidän kilpailukykymme tässä suhteessa on varmasti maailman kärkeä. Tulkaa pois sieltä sylikoiran roolistanne.

Esko-Juhani Tennilä /vas:

Herra puhemies! Pitkäaikaistyöttömyyden jämähtäminen korkealle tasolle tässä maassa, joka on pääongelmia, on seurausta työministeriön omien toimien supistamisesta. Esimerkiksi Lapissa pitkäaikaistyöttömyydestä selittyy kaksi kolmasosaa tästä tekijästä. Reseptikin on siis olemassa: lisätä palkkaperusteista työllistämistä kunnon palkalla. Näin ei kuitenkaan aiota tehdä, vaan työmarkkinatuki aiotaan katkaista. Vedellä ei voi velliä yleensä parantaa. Tässä tapauksessa tulee käymään niin, että pitkäaikaistyöttömistä moni putoaa velliltä pelkälle vedelle, koska se toimeentulotuki jää ainoaksi, mikä sitten käteen jää. Pitää lisätä niitä työllistäviä toimia, arvoisa ministeri. Ei tämmöinen rahattomien rupattelu paljon ketään lämmitä.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Tässä on nyt ihan selväksi käynyt, että tämä uusien työpaikkojen tavoite ei tule toteutumaan, työllisyysastetavoite ei tule toteutumaan ja valtion tilinpäätökset tulevat olemaan alijäämäisiä. Mikä tämän pajatsojen tyhjentämisen jälkeen on jäljellä keinona, joka toisi hallitukselle pelivaraa? Se on juuri niin kuin perussuomalaistenkin puheenvuorossa kävi ilmi, että harmaa talous kuriin. Ministeri Rajamäki on tehnyt erinomaista työtä, mutta se ei riitä. Nyt vaan pääministeri omassa puheenvuorossaan totesi yhdellä sanalla harmaan talouden, mutta ei mitään toimenpideohjelmaa noin pitkässä puheenvuorossa. Tehkää ihmeellä jotakin.

Toinen teko, mikä nyt tässä työmarkkinatuen vastikkeellistamisasiassa voisi tehota, on se, että siirretään kunnille mahdollisuus avoimelle sektorille välittää työtä. Siellä tiedetään parhaiten, missä edes ne teoreettiset työpaikat kunnissa ovat, kun lasku joka tapauksessa koituu kunnan maksettavaksi.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa herra puhemies! On hyvä, että valtiovarainministeri käyttää vähän värikkäämpää ja kovempaa kieltä. Minä en ole sylikoira. Minä voisin sanoa valtiovarainministerille, että tulkaa te pois sieltä ja menkää yrityksiin kysymään yrittäjiltä, miksi ne eivät investoi Suomeen. Pitäisi kyllä ruveta miettimään, että kun Suomi on maailman kilpailukykyisin maa, meidän talouskasvumme on Euroopan paras, meidän vaihtotaseen ylijäämämme on erittäin suuri, siis kolme myönteistä asiaa, minkä takia yritykset eivät investoi Suomeen. Siinä on se suuri kysymys. Ette te saa tyytyä siihen, että te toteatte vain, että tulisi investoida. Kannattaisi kysyä, miksi ei investoida. Siihen te saatte kyllä vastauksen, jos kysytte, ja silloin kannattaisi noudattaa myöskin niitä ohjeita ja neuvoja, mitä tulee niiltä henkilöiltä ja niiltä yrittäjiltä, jotka päivittäin tekevät työtä näitten asioitten kanssa.

Mari Kiviniemi /kesk:

Arvoisa puhemies! Vaalikausi alkaa olla puolessavälissä, ja usein hallitukselle käy niin, että ote alkaa vähän löystyä ja tahti herpaantua, (Hälinää) mutta tällä hallituksella siitä ei ole huolta. Siitä on osoituksena uusi tapa, joka on otettu käytäntöön, eli nämä politiikkariihet, joissa on katsottu sitä, miten on toimittu tähän mennessä, ja erityisesti sitä, miten toimintaa pitää uudistaa. On selvää, että kahdessa vuodessa tietenkin tilanne on muuttunut, ja erityisesti on nyt nähty se, että tässä hyvinvointipalveluiden turvaamisessa kuntien taholta vaaditaan entistä radikaalimpiakin otteita. On erittäin hyvä, että hallitus tiistaina politiikkariihessään tuon johtopäätöksen teki, että uudenlaisia toimenpiteitä tarvitaan.

Mutta myöskin työllisyyden osalta on selvää, että pitää toteuttaa ne kaikki toimenpiteet, jotka hallitusohjelmassa on mainittu matalan tuottavuuden työn osalta ja työmarkkinatuen uudistamisesta, mutta tarvitaan myös tätä kilpailukyvyn aukkokohtien paikkaamista, panostamista tutkimukseen ja tuotekehitykseen, mutta myöskin siihen (Puhemies koputtaa), että uudistetaan palvelumarkkinoita. Ei tätä EU:n palveludirektiiviä pidä tässä maassa todellakaan pelätä. Tutkimusten mukaan Suomi on maista nimenomaan se, joka siitä eniten hyötyisi.

Matti Saarinen /sd:

Herra puhemies! Veronalennukset ovat todella olleet tuntuvia, mutta valitettavasti niillä ei ole saavutettu niitä tavoiteltuja työllisyysvaikutuksia. Miten näihin tavoitteisiin voitaisiin yltää varallisuusvero poistamalla etenkin, kun elinkeinoelämän edustajat ovat nyt jo pitäneet niitä symbolisena ja asenteellisena askeleena, eräskin maan johtavista teollisuusjohtajista? Tulisiko keskittyä vähän suurempiin asioihin, kuten täällä jo mainittuun talousrikollisuuden torjuntaan, ja jättää vähän vähemmälle kansan vähävaraisimman osan nyppiminen, esimerkiksi se, missä työttömät perheet pitävät lapsiaan, päivähoidossa tai jossain muualla? Suuret miljardiluokan rahavirrat ovat siellä harmaan talouden puolella. Tässä kyllä odotan toimenpiteitä.

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Suomi nousi kärkeen kilpailukyvyssä, koulutuksessa ja ympäristöasioissa Paavo Lipposen toisen hallituksen aikana. Voidaan sanoa, että ansio kuuluu kyllä pitkälti kokoomuslaisille valtiovarainministereille. Te saitte myöskin hyvän perinnön siitä syystä, että edellisen hallituksen aikana annettiin lupa rakentaa uusi ydinvoimala. Se luo nyt työpaikkoja. Tehtiin päätös rakentaa Vuosaaren satama keskustan vastustuksesta huolimatta, ja se luo nyt työpaikkoja. Nyt onkin kysymys siitä, tärvelettekö te sen hyvän perinnön? Oli hyviä ehdotuksia Sailaksen työllisyystyöryhmältä, on globalisaatiotyöryhmältä, mutta nämä ehdotukset eivät etene, pääministeri Vanhanen. Koska niitä aletaan panna täytäntöön?

Presidentti oli huolestunut siitä, että omistus valuu ulkomaille. Koska te korjaatte ne virheet, joita tehtiin yritysverouudistuksessa, jotka juuri suosivat ulkomaista omistamista? Miksi Yrittäjyys-hankkeen vetäjä lähti? Oliko syy se, että hän näki, että yrittäjyys tämän hallituksen aikana ei etene?

Anne Huotari /vas:

Arvoisa puhemies! Hallitus aikoo hoitaa työttömyyttä kokoomuksen opeilla eli antamalla keppiä työttömille ja kurjistamalla kuntien tilannetta, mutta tämän toteuttaakin nyt sosialidemokraattinen työministeri, ja tämähän on mielenkiintoista.

Ed. Huoviselle, hän lähtikin jo pois, suosittelisin, että hän tutustuisi tähän työmarkkinatukiuudistukseen. Tämä työministeriön työryhmä väittää, että työmarkkinatuki olisi passiivituki ja vastikkeeton. Tämä on törkeä harhautus, johon muun muassa pääministeri äsken juuri lankesi. Ministeri Kalliomäki ei vastannut, onko tämä työmarkkinatuki vastikkeeton. Nimittäin työttömän on otettava jatkuvasti töitä vastaan, mikäli niitä hänelle tarjotaan, olipa hän työmarkkinatuella, työttömyysturvalla tai missä tahansa. Hänen on tehtävä työnhakusuunnitelma työhallinnon kanssa. Hänen on noudatettava sitä rangaistuskarenssien uhalla. Minä kysyn, onko tämä tosiaankin teidän mielestänne vastikkeeton tällä hetkellä. On ihan käsittämätöntä, että jopa tässä raportissa puhutaan passiivituesta. Miksi te ette, työministeri, oikaise näitä vääriä käsityksiä, (Puhemies: Minuutti!) jotka koko ajan tässä julkisuudessa ovat olemassa?

Heidi Hautala /vihr:

Puhemies! Aika usein on ollut sellainen käsitys liikkeellä, että pitkäaikaistyöttömyys olisi jotenkin korjaantumassa, kun lamasta on kulunut tarpeeksi kauan. Mutta tosiasia on se, että pitkäaikaistyöttömiin siirtyy tai joutuu jatkuvasti yhä uusia ihmisiä, ja silloin haluaisin itse kiinnittää huomiota siihen, kun nyt niin kovasti puhutaan aktivoimisesta, että sen pitäisi itse asiassa olla tämmöinen läpileikkaava näkökulma ihan alkaen siis jostain varhaiskasvatuksesta, että luodaan edellytyksiä ihmisille luottaa omiin voimavaroihinsa toimia yhdessä muiden ihmisten kanssa. Olen aivan varma, että se, mitä nyt tutkijat sanovat sosiaaliseksi pääomaksi, olisi aivan olennainen voimavara ja keino työllistyä ja työllistää.

Haluaisinkin kysyä, onko hallitus ollenkaan tarkastellut tämän tyyppisiä voimavaroja. Se on vähän saman tyyppinen kuin se haaste, jonka ed. Soinivaara vihreän eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuorossa esitti, eli se, että pitää tarkastella tämmöisiä hitaita pitkäaikaistrendejä, joihin pitäisi uskaltaa puuttua. Aivan samalla tavalla luulen, että tästä keskustelusta (Puhemies koputtaa) jäävät nyt pois tietyt voimavarat. Ei ymmärretä, minkä takia esimerkiksi ihmisten on vaikea työllistyä. Heiltä yksinkertaisesti puuttuu tätä sosiaalista pääomaa, ja sitä ei varmaan nykyisellä työvoimakoulutuksella ole pystytty tuottamaan.

Työministeri Tarja Filatov

Arvoisa puhemies! Ed. Tennilä on siinä oikeassa, että Lapissa on osattu käyttää työvoimapolitiikan välineitä ja sen vuoksi siellä pitkäaikaistyöttömyys on alhaisempaa kuin maassa keskimäärin. Näillä uudistuksilla tähdätään siihen, että niistä toimista nykyistä suurempi osa kohdistuisi myös siihen hyvin pitkään työttömänä olleeseen joukkoon. Työttömyysturvahan on Suomessa jo nykyisellänsä vastikkeellista. Työttömien on tehtävä tiettyjä asioita, jotta hän sen turvansa saa. Tässä pyritään siihen, että tiettynä päivänä sen työmarkkinatuen 500 päivän jälkeen valtio ja kunnat yhdessä turvaisivat sen, että työttömälle tarjotaan näitä aktiivitoimia, ja tämän rahoitusjärjestelyn kautta päästään niistä hankaluuksista, jotka vaikuttavat näiden toimien tarjontaan siitä näkökulmasta, kumpi maksaa, onko se kunta vai valtio, kun järjestelmän pitäisi olla neutraali, jolloin voidaan hakea työttömän näkökulmasta paras mahdollinen ratkaisu eikä tarvitse katsoa, kumman kukkarosta se kustannetaan. Sen vuoksi tarvitaan myös rahoitusjärjestelyjä.

Jos ajattelemme sitä, mitä tapahtuu jo varhemmin työttömyydessä, niin me olemme rakentamassa muutosturvaa, joka puuttuu työttömyyteen heti irtisanomisen tultua ihmisten tietoon. Tämän lisäksi nuorten yhteiskuntatakuu puuttuu aiemmin asiaan ja myös muut työvoimapolitiikan toimet.

Arto Satonen /kok:

Arvoisa puhemies! Täällä ed. Karjula aikaisemmin kehui hallituksen veropolitiikkaa, ja hän on kyllä oikeassa siinä, että jos hallitus ei olisi toteuttanut tätä kokoomuslaista tuloveronalennuslinjaa, niin meillä menisi vieläkin huonommin, koska ei olisi syntynyt uusia työpaikkoja edes kotimaisiin palveluihin.

Täällä on paljon puhuttu myös siitä, että me olemme hyvin kilpailukykyinen maa. Totuus kuitenkin on, että tämä ikääntyvä kansakunta ja hyvinvointiyhteiskunta ei pysy pystyssä, ellei työllisyysastetta pystytä nostamaan, ja se on se vakava asia. Jos ei merkittävästi eteenpäin päästä nyt näiden viimeisten kahden vuoden aikana, jotka tällä hallituksella on, siitä on erittäin vaikea sitten paremmankaan hallituksen jatkaa.

Pidän sinänsä tätä työmarkkinatukiuudistusta hyvänä ajatuksena. On erittäin tärkeää se, että pyritään aktivoimaan sitä väkeä, joka on jäänyt rakenteellisen työttömyyden piiriin. Tämä on Suomessa poikkeuksellisen korkea, ja on (Puhemies koputtaa) tehtävä niitä toimia, että sieltä saadaan väkeä. Koska me tarvitsemme työmarkkinoille lisää väkeä väestön ikääntyessä, niin myöskin kaikki voimavarat (Puhemies koputtaa) on saatava käyttöön.

Liisa Jaakonsaari /sd:

Arvoisa puhemies! Mitä tulee työmarkkinatukeen, niin oikeastaan kaikki ovat oikeassa. Se on alun perin suunniteltu aktiivitueksi, mutta siitä on vähitellen tullut passiivituki, (Ed. Tennilä: Koska työllisyystoimia on vähennetty!) ja sen takia on rehellistä ja oikein uudistaa sitä. Mutta minä haluan puuttua niihin avainsanoihin, joihin pääministeri ikään kuin paalutti talouspoliittisen linjan ja sanoi, että talouden avoimuus, dynaamisuus, innovatiivisuus, ketteryys ovat erittäin tärkeitä peruskonsepteja talouspolitiikalle.

Mutta minä pistäisin hallituksen yhteen ketteryystestiin nyt. Kun Euroopan unioni laajeni, Suomessa säädettiin siirtymäajat työvoimalle. Nyt on käynyt ilmi, että siitä on tullut enemmän hankaluuksia kuin hyötyä. Nyt minusta sitä ketteryyttä osoittaisi hallitukselta se, että se nopeasti kumoaisi nuo siirtymäajat, niin kuin Ruotsi teki, Ruotsissa riksdagen esti. Irlanti, tämä kelttien tiikeri, houkuttelee ihmisiä eikä estä heitä tulemasta. Tällä olisi erittäin suuri poliittinen merkitys näille uusille hakijamaille, koska me tarvitsemme näitä uusia ystäviä Euroopan unionissa. Tämä toisi sitä poliittista pääomaa Suomelle (Puhemies koputtaa), koska hakijamaat loukkaantuivat syvästi myös Suomen siirtymäajoista silloin. Ketteryyttä, hallitus!

Matti Kangas /vas:

Arvoisa puhemies! Opposition tehtävä on löytää virheitä hallituksen toiminnasta, ja hallituksen tulee puolustaa omia tekemisiään. Mutta hallituksen tulee katsoa peiliin ja muuttaa politiikkaansa kuntatalouden osalta. Nyt halutaan romuttaa suomalainen hyvinvointivaltio lopullisesti, kun vielä työttömät sysätään osittain kuntien harteille.

Kysymys kuuluu, pääministeri: missä viipyy se luvattu köyhyyspaketti? Silloin kun annettiin tämän maan rikkaille, varallisuusvero poistettiin heiltä, piti olla korvaukseksi köyhyyspaketti. Te ette maininnut tässä avauspuheenvuorossanne, milloin se tulee ja minkälainen se on.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Kyllä hallituksen vajaan kahden vuoden toiminta-aikana verotusasioissa on tehty paljon ja on toteutettu kyllä hyvin kokoomuslaista vero-ohjelmaa, mutta niin kuin pääministerin ensimmäisessä puheenvuorossa ilmeni, suunnilleen kaikki muut toimenpiteet, mitä hallitusohjelmaan on kirjattu, ovat selvitettävinä, mietittävinä ja tosiasiassa keskustan ja sosialidemokraattien välisissä riidoissa raukeamassa, mistä ministeri Pekkarisen esitys tänään oli esimerkkinä. Eli toimenpiteitä tarvittaisiin.

Ministeri Kalliomäki totesi, että ostovoiman kasvu on Suomessa ollut historiallisen suuri, taisi olla 10 prosentin luokkaa. Se on varmaan totta, mutta kyllä te olette täysin unohtaneet esimerkiksi pienen eläkkeen varassa elävät, jotka ovat jääneet jälkeen ja nyt jäävät tänä vuonna entistä enemmän. Työttömät työnnätte kuntien vastuulle, jolloin kuntatalous ajautuu entistä syvempään ahdinkoon, (Puhemies koputtaa) ja sosialidemokraattien halu kuntien yhdistämiseen toteutuu tätä kautta.

Ahti Vielma /kok:

Arvoisa puhemies! Pidän vastuuttomana sitä, että ministerit kaunistelevat tilannetta tällaisessa keskustelussa ja vähättelevät niitä puutteita ja epäonnistumisia, mitä on tapahtunut. Ministerin vastuuseen kuuluisi kyllä aivan rehdisti sanoa sieltä aitiosta, että tässä olemme epäonnistuneet ja tähän tarvitaan paukkuja lisää. Tällä tavalla te saisitte kansalaisilta enemmän arvostusta ja arvostusta myös täältä opposition puolelta. Puheitten ja tekojen pitäisi vastata toisiaan.

Ministeri Kalliomäki kehotti tänä aamuna tekemään kuntaliitoksia, jotta saadaan ongelmat pois kunnista. Hän unohti sen, että samaan aikaan hallitus on antanut eduskunnalle ehdotuksen kuntajakolain muutoksesta, jolla ehdottomasti tullaan vähentämään Suomessa kuntaliitoksia. Niin sanottu porkkanaraha on 1,7 miljoonaa markkaa enintään, kun se Rovaniemellä oli yli 6 miljoonaa markkaa. Tämä on viesti merkittäville kuntaliitosta harkitseville kunnille: älkää tehkö kuntaliitoksia. Sanoisin: vetäkää kiireesti tämä lakiehdotus pois, (Puhemies koputtaa) niin tämä on yksi askel oikeaan suuntaan.

Markku  Rossi  /kesk:

Arvoisa puhemies! Suomalainen poliittinen järjestelmä toimii niin, että hallitus nauttii eduskunnasta saamaansa luottamusta, mutta ei opposition luottamusta. Kansan tuki on selvästi Matti Vanhasen hallituksen takana. Tämä on hyvä asia ja myös tälle koko loppuvaalikaudelle. Se ei tarkoita sitä, etteikö hallituksen pidä niissä toimissaan, mihin se paneutuu ja on päämääräkseen asettanut, tehdä kaikkensa. Se pätee työllisyystavoitteeseen ja erityisesti työllisyysasteen nostamiseen.

Kuten keskustan ryhmäpuheenvuoron käyttänyt ed. Karjula totesi, yrittäjyys on se keskeisin asia, millä viedään asioita eteenpäin, ja nimenomaan myös pk-sektorilla tapahtuu tänä päivänä paljon investointeja, vaikka täällä on sanottu, että Suomessa eivät yritykset investoi. Suuryrityksillä näyttää olevan erilainen strategia, mutta pieniin yrityksiin ja kaikkein pienimpiin yrityksiin on mahdollisuus synnyttää työpaikkoja. Yhden kahden henkilön yritykset kaipaavat työvoimaa. Silloin tullaan sivukuluihin ja niihin mahdollisuuksiin, (Puhemies koputtaa) mitä yrittäjät tarvitsevat. Tässä on hallituksella myös tekemistä.

Pekka Kuosmanen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Kokoomuksen talous- ja työllisyysseminaarissa iltapäivällä esitin kysymyksen Suomen Pankin johtaja Hakkaraiselle, mihin toimenpiteisiin Suomen Pankki ryhtyy, kun pääomat karkaavat meiltä Suomesta. Hän vastasi, että ei mihinkään toimenpiteisiin Suomen Pankki ryhdy sen takia, että ne pääomat, jotka hankitaan ulkomailta, vahvistavat suomalaisen teollisuusyrityksen omavaraisuutta ja sitä kautta luovat vahvuutta yritystoimintaan. Suomalaiset työpaikat taas teollisuudesta häviävät, mutta se ei ole Suomen Pankin asia, vaan se on hallituksen ja eduskunnan asia.

Kun valtiovarainministeri Kalliomäki minun mielestäni on hyvin hoitanut tehtävänä, hyvin jämäkästi ja rehellisesti, niin kuin vanhan kansan suomalainen mies tekee, niin kysyn ministeri Kalliomäeltä, kun te tulitte julkisuuteen sillä, että meillä riittäisi 432 kunnan sijasta 200 kuntaa. Henkilökohtaisesti olen samaa mieltä, koska julkishallinto kasvaa seuraavan kymmenen vuoden aikana erittäin voimakkaasti yksityiseen sektoriin verrattuna. Tänään näytettiin kalvo, että jopa yhdeksänkertaisesti työvoima kasvaa julkishallinnossa verrattuna yksityiseen sektoriin, ja yksityinen sektori ei jaksa elättää tällaista hyvinvointivaltiota, jos hallitus ja eduskunta eivät siihen puutu. Kysyn ministeri Kalliomäeltä, mennäänkö tasajalkaa tässä asiassa.

Mikko  Kuoppa  /vas:

Arvoisa puhemies! Kun pääministeri Vanhanen esitteli tätä ohjelmaa, niin todellakin siinä oli kaksi kohtaa, jotka todella voivat vaikuttaa työllisyyden parantamiseen ja yleensä työllisyyteen, ja minä epäilen näitä molempia kohtia. Toinen oli matalapalkkatyön lisääminen, ja toinen on työmarkkinatuella olevien kepittäminen, elikkä näillä keinoilla hallitus sitten lähtee purkamaan työttömyyttä. On syytä muistaa, että vuonna 95 työhallinto osoitti 200 000 työhönosoitusta, vuonna 2003 enää 40 000. Työhallinnon työhönosoitukset ovat jatkuvasti pudonneet. Työpaikoistahan tässä maassa on pulaa.

Kun puhutaan, että työmarkkinatuki ei ole vastikkeellista, niin se on toki vastikkeellista. Vuonna 2002 annettiin 63 000 karenssipäätöstä, niin että kyllä karenssia käytetään. Näin ollen mielestäni nämä lääkkeet, mitä nyt esitetään työllisyyden parantamiseksi (Puhemies koputtaa) ja työttömien aktivointiin, ovat pelkää keppikuria kaikista pienituloisimmille ihmisille, jotka on jo osittain pelattu yhteiskunnasta ulos.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Ensin ed. Kuopalle: ennen mainintaa noista kahdesta konkreettisesta toimesta siinä oli kolme liuskaa hallituksen yleistä talouspolitiikkaa, jonka tähtäimenä on suotuisten edellytysten luominen investoinneille ja työllistämiselle.

Emme me kaunistele asioita, ed. Vielma, kyllä me yritämme aika reaalisesti ja rehellisesti kertoa, missä mennään. Niin kuin sanoin puheenvuorossani, me olemme menettäneet teollisuudessa kymmeniätuhansia työpaikkoja. Siihen on monta syytä. Hallitus ei ole voinut niille mitään. Mutta olemme myös kotimarkkinoilla kyenneet luomaan yhteiskuntaamme kymmeniätuhansia työpaikkoja, ja väitän, että siihen jonkin verran yhteiskunnan päätöksilläkin on ollut myönteistä vaikutusta.

Ed. Kankaanniemi, kun kehutte tai syytätte hallituksen veropolitiikkaa kokoomuslaiseksi politiikaksi: en minä tiedä, onko se sitä, kun tämä hallitus on toteuttanut sellaisia veropäätöksiä, joita kokoomus ei hallituksessa ollessaan tehnyt. (Ed. Zyskowicz: Kannattaisi lukea vaaliohjelmat, niin tiedätte!)

Työmarkkinatuen osalta sanoin puheessani, että samalla lisätään toimiin osallistumisen velvoittavuutta. Minusta työmarkkinatuen alkuperäinen idea on ollut vastikkeellisuutta korostava (Ed. Kuoppa: Se on edelleenkin!) — ja se on se periaate edelleenkin — mutta samalla meidän täytyy tunnustaa, ettei se työmarkkinatukikaan ole tuonut niitä tuloksia, joita siltä järjestelmältä on odotettu. Meillä on pitkäaikaistyöttömyys edelleen erittäin suuri ongelma, ja sitä järjestelmää on syytä kehittää juuri siihen suuntaan kuin työministeriössä on valmisteltu.

Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki

Puhemies! Ed. Kallis esitti asiallisen kysymyksen ja asiallisella tavalla, ja yritän samalla tavalla vastata, siis investointien liikkeellelähdöstä. Ne ovat kyllä nyt lähteneet liikkeelle. Muuta ei voi odottaakaan, koska vienti on alkanut vetää varsin hyvin. Itse olen vakuuttunut siitä, että perimmäinen tapa, jolla investointeja voidaan vahvistaa, on vakaa, kestävä taloudenpito, niin sanotusti hyvä talouspolitiikka, jotta yrityksille, sijoittajille ylipäänsä, syntyy usko siihen, että he saavat sijoittamallensa pääomalle tuottoa tästä maasta. Uskomme, että olemme siinä kohtuullisen hyvällä tiellä kaikesta huolimatta.

Ed. Saarinen ja ed. Kangaskin nostivat esiin varallisuusverosta luopumisen. Sillä ei ollut mitään yhteyttä mihinkään köyhyyspakettiin. Ed. Saarinen viestitti sitä, että pitäisi vähän järeämmistä keinoista puhua. Tämä ratkaisu oli osa prosessia, jolla aikaansaatiin tupo. Se on kohtalaisen järeä väline, tämä työmarkkinasopimus ja siihen liittyvät toimet. Siitä oli tässä kysymys.

Ed. Sasi kysyi, miksi ohjelmajohtaja Luoma lähti. Minä vastaan siihen, että yrittäjä lähti yrittämään, kun oli tehnyt työnsä hyvin. Näin se vain oli. Ei se sen kummallisempi asia ollut.

Ed. Kuosmaselle vielä: minä en nimeä mitään kuntamääriä, mutta korostan sitä, että kuntarakenne, kuntien yhteistyörakenne, aluerakenne niihin liittyen, palvelujen järjestämisen vastuut, rakenne siinä, kaikki pitää ennakkoluulottomasti katsoa.

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Ed. Sasille todella valtiovarainministeri jo osin vastasi. Näin on. Silloin, kun ohjelma parhaimmillaan toimii, se vie myöskin ohjelman johtajan yrittäjäksi, ja näin tässä on käynyt.

Suomessa on tällä hetkellä 231 000 yritystä, ja se on enemmän kuin koskaan Suomen historian aikaan. Yrityksiä on tullut lisää, ei riittävästi, niitä tarvitaan vielä kosolti. Yrittäjyyden politiikkaohjelmasta saimme puoliajan arviot kaikilta sidosryhmiltä, ja ne ovat sitä laatua, että en kehtaa tässä edes ääneen sanoa — kohtuullisen myötämieliset.

Arvoisa puhemies! Vielä haluan muistuttaa siitä, että pääomien pakeneminen ei ole mikään uusi asia. Niiden vuosien aikana, kun ed. Sasi istui hallituksessa, suorat sijoitukset Suomeen maailmalta olivat noin 30 miljardia euroa, mutta suorat sijoitukset Suomesta ulos olivat yli 60 miljardia euroa. Tase oli Suomelle kymmeniä miljardeja tappiollinen. Jos otetaan kaikki sijoitukset, myös portfoliosijoitukset mukaan, kerron vain yhden luvun: 2003 miinus 9,5 miljardia euroa. Viime vuonnakin kymmenen ensimmäisen kuukauden ajalta, kun kaikki sijoitukset, myös portfolio- ja muut otetaan huomioon, tase oli reilusti yli 5 miljardia euroa negatiivinen. Ollaan siis tekemisissä ilmiön kanssa, joka ei ole tuore juuri tässä päivässä, vaan jolla on aika pitkät juuret.

Heikki A. Ollila  /kok:

Herra puhemies! Aloitan sitaatilla: "Meidän reseptimme on ollut velan tekeminen. Velalla on eletty ja eletään loppukausikin." Minkähän banaanivaltion ministeri tällaista tekstiä päästelee? Tämä oli sitaatti valtiovarainministeri Antti Kalliomäeltä. Hallitusohjelmassa on kuitenkin valtionvelan tasapainottaminen eduskuntakauden aikana. Korkomenot ovat perintönä tälle hallitukselle 2,3 miljardia pienemmät tänä vuonna kuin vuonna 1999, joten kyllä siinä pelivaraa olisi. Nyt velkaa ollaan lisäämässä ainakin miljardilla.

Sitten ryhmäpuheenvuoroista toteaisin sen, että keskusta ilmoitti olevansa valmis tukemaan hallituksen esityksiä, hyvä niin. Sosialidemokraatit taas edellyttivät toimenpiteitä. Kenen niitä pitäisi tehdä? Ilmeisesti Rkp:n. Miksei Rkp tee mitään?

Minna Sirnö /vas:

Arvoisa puhemies! Valtiollisten leikkausten ministeriön pääpuhetorvi Kalliomäki kehotti eilen kuntia säästämään kuntalaiset hengiltä. Ilmeisesti hallitus on lainannut kuntapoliittisen, työllisyyspoliittisen ja köyhyydenhoitoideologiansa Roope Ankalta, joka ennen jokaista urakkaa lupaa Akulle työtä, palkkaa ja vaikutusvaltaa, mutta orjaurakan jälkeen vie Akulta tuhkatkin pesästä.

Kun hetkeä aikaisemmin käytiin kovin pitkää keskustelua työmarkkinatukiesityksestä ja sen vastikkeellisuudesta, toivon, että tämä ei ole malli, jolla hallitus aikoo toteuttaa sen kuuluisan köyhyyspakettinsa, koska sillä vain kuristetaan sekä kuntataloutta että köyhiä.

Lopuksi toivoisin, että hallitus edes yrittäisi perehtyä siihen, mitä on olla tällä hetkellä köyhä tai pienituloinen suomalainen.

Hannu Hoskonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Käydyn keskustelun aikana on esitetty hyvin, sanotaanko, mielenkiintoisia ja ristiriitaisia mielipiteitä, mutta kun katsoo Matti Vanhasen hallituksen alkukautta, todella veronkevennyksillä luotiin sitä pohjaa, jolla kysyntä saatiin maassa pysymään kohtuullisen hyvällä tasolla, ja nimenomaan esimerkiksi epäedullisen euron ja dollarin kurssisuhde tai esimerkiksi öljymarkkinoiden kehitys eivät vieneet työpaikkoja maasta pois. Kuten tässä monen ministerinkin suulla on todistettu, rahavirrat Suomestakin poispäin ovat tänä päivänä tosi helppoja rajojen ollessa auki.

Mutta jos tulevaa katsoo, niin uusien työpaikkojen luominen on se ainoa keino, jolla kuntataloutta koko Suomessa pystytään parantamaan. Nimenomaan tämä työttömyysongelma koskee juuri niitä kuntia, joilla kaikista heikoiten menee. Tähän kuvioon ei sitten yhtään sovi, jos työmarkkinatukiuudistuksesta vedetään niin, että pitkäaikaistyöttömien kustannukset kaadetaan kuntien niskaan. Se kuvio johtaa katastrofiin, koska kunnat ovat säästäneet melkein itsensä hengiltä. Sieltä on vähennetty henkilökuntaa sitä mukaa kun ihmisiä on jäänyt eläkkeelle. Uusia ei ole otettu tilalle. Kunnilla ei ole sitä varaa, että ne ... Jokainen kunta on tehnyt parhaansa työllistämisen rintamalla niin hyvin kuin ikinä pystyy. Siellä todella on tehty töitä. Sen varaan ei voi laskea, että siellä olisi jotain uutta resurssia työttömyyden hoitoon. Sitä ei yksinkertaisesti ole. Nämä kunnat, joissa eletään tällä keinoin, ovat kauhuissaan tästä tilanteesta. Toivoisin, että (Puhemies koputtaa) poliittisella kentällä otettaisiin vahva kanta, ettei näitä kuntia ajettaisi yhä suurempaan ahdinkoon.

Marja Tiura /kok:

Arvoisa puhemies! Aivan kuten ed. Kiviniemi totesi, nyt on todellakin punamultahallituksen puoliväli käsillä. Nyt on hyvä kysyä, mitä on jäänyt viivan alle.

Ensimmäinen lupaus oli 100 000 uutta työpaikkaa. Nyt se on 30 000—60 000 uutta työpaikkaa. Mitä se on puolen vuoden kuluttua? Näyttää vähän siltä, että tämä hallitus on itse asiassa työllistänyt parhaiten virkamiehiä teettämällä selvitystä selvityksen perään.

Ruotsissa perintö- ja lahjaverosta ollaan luopumassa, ja esimerkiksi Virossa ja Latviassa sitä ei peritä ollenkaan. Meillä moni yritys kaatuu siihen, että perintö- ja lahjaverot ovat liian korkeat. Sukupolvenvaihdokset eivät onnistu.

Kysynkin hallitukselta: Miksi teiltä todella puuttuu näin selvässä tilanteessa edelleen rohkeus tehdä rakenteellisia välttämättömiä uudistuksia, uudistaa kunnolla työelämän rakenteita? Onko tämän hallituksen tavoitteena ajaa kunnat ensin taloudelliseen konkurssiin ja vasta sitten pakon edessä tehdä jotakin?

Täällä nostettiin esille se asia, että kokoomus ajaa keskeisesti perintö- ja lahjaverosta luopumista. Nyt haluaisinkin kysyä ministeri Ulla-Maj Wideroosilta — tosin näyttää siltä, että hän ei ole paikalla, hänhän itse esitti perintö- ja lahjaverosta luopumista — aikovatko muut hallituksen jäsenet jälleen kerran jyrätä teidät. Mitä tähän vastaa valtiovarainministeri?

Lauri  Kähkönen  /sd:

Arvoisa puhemies! Koelaskelmat osoittavat, että monen kunnan kannalta sisäasiainministeriön esitys kuntien valtionosuusperusteiden tarkistamiseksi on todella kohtuuton. Oma kotikuntani on yksi suurimmista menettäjistä. Tämä esitys vaarantaa kansalaisten tasapuolisen kohtelun ja palvelujen tuottamisen erityisesti alueilla, jotka ovat kaukana suurista keskuksista.

Pääministerin puhetta suoraan lainaten. Kunnissa tulee, ja sitten tarkka lainaus: "- - kantaa vastuu siitä, että tiedossa olevalla verotulokehityksellä ja valtionosuuksilla rahat riittävät."

Kysynkin pääministeriltä: onko tosiaan niin, että tätä esitystä ei tulla korjaamaan, vaan todella niillä kunnilla, joilla jo nyt on vaikeuksia, palvelujen järjestäminen entisestään vaikeutuu?

Lyly Rajala /kok:

Arvoisa puhemies! Olen onnellinen mies siitä syystä, että en kuulu mihinkään niistä puolueista, jotka tällä hetkellä ovat hallitusvastuussa, niin huonosti mielestäni tämä puolenvälin krouvi lähestyy nykyisen hallituksen tekemisissä. Eilen tullut Kuntaliiton tilasto osoittaa, että vuosikatteeltaan negatiivisten kuntien lukumäärä yli kaksinkertaistui peräti 142:een ja ennen kaikkea pienet ja viattomat elikkä pienimmät kunnat ovat kärsineet kaikista eniten.

Keskustan eduskuntaryhmäpuheenvuoron käyttänyt ed. Karjula sanoi, että hallituksen on parannettava juoksuaan. Olen erittäin paljon samaa mieltä. Tähän mennessä nopeus onkin ollut suunnilleen tuommoista sauvakävelyn luokkaa. Hallituksen alkukaudella ja ennen vaaleja luvattiin eläkeläisillekin jopa 300 euroa per nokka, työpaikkoja luvattiin sitten jo hallituksessa oltaessa 100 000. Kauaksi ollaan jäämässä kaikissa. Ennen kaikkea ihmettelen, kun suurimmassa osassa kunnista keskusta on toistaiseksi suurin puolue ja niilläkin kaikilla on matti kukkarossa. Joka Vanhaseen kurkottaa, se viimeistään Kalliomäkeen kapsahtaa.

Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki

Puhemies! Ei se nyt hassumpi paikka ole se, mihinkä kapsahtaa. (Naurua)

Ed. Ollila on jo poistunut, ed. Katainenkin, mutta vastaan kuitenkin tähän velkakysymykseen. Olemme ottaneet tietoisesti riskiä, jotta kasvua saadaan lisää sillä tavalla, että pari seuraavaa vuotta on kyllä alijäämäkehitystä. Jos bkt:n kasvu kuitenkin on niin kuin ennakoimme, sen kaltainen kuin nyt näyttää, niin se ei ole rakenteellista alijäämää, ja tämä on tärkeätä. Se näkyy myöskin siinä, että velkasuhde kuitenkin näilläkin luvuilla alijäämäisessä valtiontaloudessa menee positiiviseen suuntaan, siis velan suhde bruttokansantuotteeseen. Bkt:n kasvu on tässä aivan ratkaisevaa.

En tiedä, miten näitten palautteitten jälkeen kehtaan mennäkään ensi viikolla Ecofin-neuvoston kokoukseen. Pitäisi olla joku kokoomuslainen mukana kertomassa nämä näkymät siellä, koska se raportti, Suomen vakausohjelma, joka siellä käsitellään, on jo nyt saanut kirjallisessa muodossaan vastauksen, joka kertoo, että Suomen talous on ykkösluokkaa, ellei ykkönen Euroopan unionissa.

Simo  Rundgren  /kesk:

Arvoisa puhemies! Kyllähän se kiistaton tosiasia on, että hallituksella on monia hyviä saavutuksia nimenomaan talouspolitiikan alueella tällä ensimmäisellä jaksolla. Työttömyys on liian korkea.

Tästä työllisyystilanteesta on todettava myös, että meillä on edelleen liian paljon henkilöitä, joiden on erittäin vaikea työllistyä. Heitä on sekä maaseudulla että kaupungeissa. Heitä voisi auttaa se, että he joustavammin pystyisivät menemään esimerkiksi lyhyemmillekin työjaksoille ja taas palaamaan joustavammin työttömyyskortistoon ilman mitään karenssiuhkia.

Mutta sitten on tämä merkillinen ilmiö, se toinen puoli. Meillä on alueita, joilla on erittäin vaikea saada koulutettua ja osaavaa työvoimaa. Hallitushan on tämän ennakoinut ohjelmassaan todetessaan, että selvitetään mahdollisuudet turvata osaavan työvoiman saanti voimakkaasti väestöä menettävillä alueilla. Näitä alueita on meillä niin, että on laskettu, että siellä on parisensataatuhatta ihmistä, joista koulutettuja ihmisiä ei palveluiden tuottajiksi tai yrittäjiksi tahdo riittävästi löytyä. Tässähän hallituksella on haastetta toteuttaa esimerkiksi joku kokeilu henkilöverohelpotusten kautta esimerkiksi Lapin heikoimmilla alueilla ja katsoa, mitä se tuottaa.

Pentti  Tiusanen  /vas:

Arvoisa puhemies! Tämän keskustelun yksi rakenteellinen ongelma tietysti on se, että EU-asiat eivät juuri pääse tässä esiin, siis se, että Suomi samalla on Euroopan unionin jäsen ja monet asiat, muun muassa ympäristökysymykset ja globaalit kysymykset käsitellään myös EU-pöydissä. Pääministeri viittaa omassa puheessaan yhden kappaleen verran ympäristökysymyksiin. Hyvä näinkin edes. Ympäristökysymykset ja kestävän kehityksen periaatteet ovat osa kansainvälistymistä ja globalisaatiokehitystä.

Kysyisin tässä kohdin pääministeriltä, kun viittaatte myös ajantasaistamiseen, mikä koskisi kestävän kehityksen strategiaa, onko aikomus tuoda tämä strategia myös eduskunnan käsittelyyn. Se on varmasti erittäin tärkeä asia. Kestävän kulutuksen ja tuotannon toimikunta valmistaa työnsä kesäkuuhun mennessä. Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia on tulossa eduskuntaan. Toivon, että myös tuo mainittu strategia esitellään eduskunnalle.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok:

Arvoisa herra puhemies! Haluaisin palata vielä tähän kuntatalouden ja valtiontalouden väliseen suhteeseen. Valtiovarainministeri valitettavasti ei ole paikalla, hän vain osittain vastasi tähän kysymykseen. Suomen valtiontalous ja kuntatalous ovat selvästi ristiriidassa keskenään. Valtiontalous tulee olemaan ylijäämäinen, valtionvelka pienenee 43,5 prosentista bkt:stä 42:een, kuntatalous taas voi erittäin huonosti, ja 142 kuntaa on jo tänä vuonna negatiivinen. Kuntien on lisäksi toteutettava hoitotakuu, joka maksaa 150 miljoonaa euroa. Budjettikirjassa todetaan, että kuntien toimintamenot kasvavat 4,5 prosenttia, todellisuudessa ne tulevat kasvamaan paljon enemmän eli jopa noin 8 prosenttia. Eli säästääkö valtiovarainministeri nyt tätä kansaa kuoliaaksi tai ainakin sairaaksi? Eikö valtio voisi tulla mukaan tähän kuntien huonoon talouskehitykseen juuri tässä vaiheessa, kun kunnat tarvitsevat rahaa hoitojonojen purkamiseksi?

Mikko Elo /sd:

Puhemies! Kun olen erityisen tarkkaan kuunnellut kokoomuksen puheenvuoroja ja ed. Jyrki Kataisen puheenvuoron, niin olen jäänyt vähän ihmettelemään, mitkä ne kokoomuksen konstit ovat. On totta se, että opposition tehtävä on yrittää löytää aukkoja hallituksen politiikassa, mutta on myöskin selvää, että opposition tehtävänä on tuoda esille omia vaihtoehtoja. Sitä ei valitettavasti kokoomuksen ryhmäpuheenvuorossa sen paremmin kuin muutenkaan ole kuultu. (Eduskunnasta: Kaikille lisää!) — Kaikille lisää. Se oli eräs sellainen huomio siinä.

Puhemies! Eräs asia, joka kiinnitti myös huomiotani, oli kokoomuksen ryhmäpuheenvuorossa se, vähäteltiinkö tämän globaalin talouskehityksen merkitystä Suomelle. Minä väitän, että Suomen liikkumavara omassa talouspoliittisessa päätöksenteossa on supistunut ja supistuu niin pitkälle kuin globalisaatio etenee. Minusta tämä meidän kannattaa kaikkien miettiä.

Kuten pääministeri Vanhanen aivan oikein totesi, marraskuun vienti lisääntyi 19 prosenttia, joulukuussa 22 prosenttia siitä huolimatta, että Euroopassa ei vienti vedä, koska Euroopan maissa ei ole kysyntää, ja että euro oli niin vahva kuin se oli silloin. Minä pidän sitä pienenä ihmeenä, että meidän vientimme nousi 19 ja 20 prosenttia viime vuoden lopulla. Hallitus on saanut todella hyvää aikaan. Se nyt kannattaisi jokaisen tässä tunnustaa. Kun ed. Zyskowicz on yleensä rehellinen mies, eikö Zyskowicz voisi käyttää tämän puheenvuoron, tunnustaa?

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa herra puhemies! Ettei nyt ihan moittimiseksi johtaisi tämä keskustelu, niin totean, että jos kristillisdemokraatit olisivat hallituksessa, niin kyllä tämä talouspolitiikka olisi suurin piirtein samanlainen, ehkä sillä erolla, että me panostaisimme kyllä työnantajan maksuihin sen puoli miljardia, mitä puheenjohtaja Räsänen aikaisemmin esitti.

Kun maailmalla kysytään ja puhutaan tästä Suomen hyvästä taloudesta, niin esimerkiksi Tanskan pääministeri Anders Fogh Rasmussen tässä muutama päivä sitten viittasi siihen, että Suomessa panostetaan t&k:hon: nämä tutkimus- ja kehittämisrahat ovat sitä luokkaa, mihin Tanskassakin pyritään. Otan ihan konkreettisen esimerkin. Kun kehotin valtiovarainministeriä menemään yrityksiin, niin itse kävin sellaisessa ja siellä kerrottiin, että oli saatu yhteiskunnalta huomattava summa, jonka avulla luotiin uusi tuote, joka maksaa tänä päivänä 150 000 euroa, (Puhemies: Aika!) mutta tuo miljoonia valuuttaa maahan joka vuosi, ja että ilman valtion panostusta tätä tuotetta ei tänä päivänä olisi olemassa. Eli hyvä esimerkki siitä, miten kannattava investointi voi olla.

Olavi Ala-Nissilä /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Ryhmäpuheenvuoroja pitää kommentoida sen verran, kun täällä on puhuttu investoinneista, että olisi kyllä hyvä, jos voitaisiin investoida taskulaskimeen kokoomuksen ryhmäkansliaan, sillä niin paljon puheessa oli veronkevennyksiä, miljardin verran, ja toisaalta menonlisäyksiä, että se ei toteudu, vaikka siinä samassa puheenvuorossa kannettiin huolta valtiontaloudesta; viime vuonna valtiontalous oli tasapainossa.

Puhemies! Hallitus on saanut kaksi loikkaa valmiiksi budjettiveroratkaisuineen keskustalaisen pääministerin johdolla, 2 vuoden 7 kuukauden tuporatkaisun. On paljon tehty. Nyt on tärkeätä kolmas loikka, kolmas vaihe, jolloin globalisaatiotyöryhmän esitykset ovat osa Suomen Lissabon-strategiaa. Mahdollisimman pitkälle niitä pitää nyt toteuttaa. Erityisesti t&k-panostukset, osaamispanostukset, ovat tärkeitä, miksei liikenneinfrakin meidän kilpailukykymme näkökulmasta, sitten nämä rakenneuudistukset, mitkä siellä on mainittu. Eli hallituksen on vain tärkeätä nyt jatkaa tähän kolmanteen vaiheeseen tänä vuonna, jolloin voidaan edetä.

Ed. Elon puheenvuoron johdosta: varmasti tämä viennin kasvu Kiinaan, Venäjälle, näihin Bric-maihin, on meidän yksi uusi mahdollisuutemme, ja erityisesti siihen kiinnitän huomiota.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Haluaisin kommentoida muutamalla sanalla kuntien valtionosuusjärjestelmää. Valtiovarainministeri Kalliomäki on todennut, että valtionosuusjärjestelmän uudistus olisikin enemmän nykyisen järjestelmän tarkistus. Olemme kaikki voineet todeta, että nykyinen järjestelmä on hyvin monimutkainen ja vaikeasti ennustettavissa, minkä takia kunnilla on ollut vaikeuksia kehittää omaa toimintaansa pitkäjänteisesti. Minun on vaikea ymmärtää, miksi valtionosuusuudistuksen jatkuva muutos on aiheuttanut sen, että siitä on tullut aina entistä vaikeaselkoisempi ja monimutkaisempi.

Arvoisa puhemies! Tästä syystä kysynkin, mitkä ovat ne todelliset syyt ja kipupisteet, minkä takia valtionosuuslainsäädäntöä ei ole pystytty kehittämään entistä selkeämmäksi ja läpinäkyvämmäksi, mikä omalta osaltaan tukisi ja helpottaisi sekä kuntien että valtion tilannetta.

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa herra puhemies! Täällä ed. Elo ja ed. Ala-Nissilä ja eräät muut ovat viitanneet kokoomuksen omiin vaihtoehtoihin. Totean ensin pääministeri Vanhaselle, kun hän totesi, että hän ei ymmärrä, miten hallituksen veropolitiikkaa moititaan kokoomuslaiseksi.

Pääministeri Vanhanen, kannattaisi vertailla esimerkiksi keskustan ja sen puheenjohtajan Anneli Jäätteenmäen vaalipuheita ja kokoomuksen vaalienaluspuheita, sitten tekin ymmärtäisitte, miksi se veropolitiikka, jota olette toteuttanut hallituksessa on nimenomaan kokoomuslaista, kun se toteuttaa kokoomuksen vaalien alla esittämiä tavoitteita ja vaatimuksia. Sen sijaan puheenjohtaja Jäätteenmäen vaaliohjelma lähinnä koostui eläkeläisille, opiskelijoille ja muille annettavista huomattavista tulonsiirroista, lisäyksistä niihin. Enkä ole kyllä huomannut, että tämä hallitus olisi tätä teidän puolueenne vaaliohjelmaa kovastikaan toteuttanut. Vieläkin eläkeläiset odottavat esimerkiksi ministeri Hyssälän lupaamaa 300 euron korotusta kansaneläkkeeseensä.

Ed. Elo, olemme antaneet hallitukselle tunnustusta silloin, kun hallitus on tehnyt mielestämme perusteltuja ratkaisuja, kuten veropolitiikassaan on tehnyt. Eri asia on se, että nämä ratkaisut, jotka ovat olleet hyödyllisiä ja tarpeen työllisyyden kehittämiseksi, minkä jopa sosialidemokraattinen ryhmäpuhuja tänään viimeksi on todennut, eivät ole olleet riittäviä ja nyt esimerkiksi odotetaan työnantajamaksujen alennusta. Se 150 miljoonaa, pääministeri Vanhanen, joka julkisuudessa on mainittu tuohon suunnattavaksi, on varmasti aivan liian pieni summa. Jos aiotaan loput rahoittaa muiden yrittäjien työnantajamaksuja nostamalla, niin siinä joudutaan ojasta allikkoon eikä mitään hyvää työllisyyden kannalta tapahdu.

Leena  Rauhala  /kd:

Arvoisa puhemies! Täällä on jo hyvinkin tiukasti nostettu kysymys hallituksen epäonnistumisesta työllisyystavoitteessa, ja yhdyn siihen samaan huoleen ja erityisesti siitä näkökulmasta, kun tiedämme, että mehän olemme täällä tehneet lakeja, jotka on tarkoitettu myös sitä tavoitetta saavuttamaan. Yksi esimerkiksi on sosiaaliset yritykset. Se on tietysti yksi, ja nyt me olemme kuitenkin kuulleet, miten se ei toimi. Erilaisilla laeilla, mitä me olemme täällä tehneet, me emme ole sitten päässeet niihin tavoitteisiin, ja on todella ikävä ollut nähdä kaikki se, mitä erityisesti pitkäaikaistyöttömien kohdalla ja vaikeasti työttömien kohdalla on tapahtunut, eli tavoitteeseen ei ole päästy.

Toinen, mistä kannan huolta, (Puhemies: Aika!) on yliopiston rahoitus, mutta jos aika loppuu, niin nyt kun meillä on ammattikorkeakoulujen jatkotutkinnot ja ammattikorkeakoulujen rahoitus, näen, että yliopistojen erityisesti täydennyskoulutus ja koko perusopetuksen turvaaminen tulisi taata.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa herra puhemies! Suunniteltu työmarkkinatuen leikkaus ei tuo yhtään uutta työpaikkaa. Hallitus on perustellut aika lahjakkaasti ja hienoin sanakääntein eri termeillä näitä, mitä tähän leikkaukseen kuuluu, siellä puhutaan uudistamisesta. Minusta sehän on niin kuin kepittämistä, ei sen kummempaa, ja aktivointi, se on kuppausta ja kepittämistä, jos sen lyhkäisesti toteaisi.

Sitten tämä vastikkeellisuus, se on hyvä. Ministeri totesikin, jotta tämä on olemassa. Toivon mukaan nyt tästä lähtien kaikki poistavat sen sanavarastosta, että tässä ei puhuta semmoista asiaa, mikä ei pidä paikkaansa. Minusta kuitenkin, kun katsoo kokonaisuutta työmarkkinatuessa, tällä hetkellä kaikki elementit ovat olemassa ja ainut, mikä tässä on tulossa, on, että pannaan 500 päivän katto siihen, jolloin saadaan ihmiset epävarmempaan asemaan, viedään heidät toimeentuloluukulle ja se ihminen (Puhemies koputtaa) on potkittavana. Ei tässä muuten tapahdu mitään.

Raija Vahasalo /kok:

Puhemies! Hallituksen tavoite saada satatuhatta uutta työpaikkaa on oikea. Pitäkää ihmeessä kiinni siitä tavoitteesta! Mutta tavoitteeseen ei päästä sillä, että luotetaan talouden kasvuun ja syytetään suhdanteita, vaan tarvitaan uudistuksia ja voimakkaita sellaisia. Työttömyytemme ongelma Suomessa on se, että meillä on hyvin suuri rakennetyöttömyys, itse asiassa Oecd-maiden korkeimpia. Meitä edellä ei ole muita kuin Ranska, Kreikka, Italia ja Espanja, ja me olemme siinä sitten sen jälkeen.

Ministeri Filatov tietää, mitä pitäisi tehdä, mutta hän ei ole sitä kertonut, koska hän sanoo, että emme ole Suomessa valmiita tekemään oikeita toimenpiteitä työttömyyden poistamiseksi. Kysynkin nyt, ministeri Filatov: mitä pitäisi Suomessa tehdä ja koska ryhdytään toimenpiteisiin?

Ed. Elolle olisin sanonut vielä — hän on (Puhemies: Aika!) poissa täältä — että kokoomuksella on oma vaihtoehto. Se on tässä.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Kahteen asiaan. Ensin hallituksen veropolitiikan sisällöstä verrattuna kokoomuksen politiikkaan. (Ed. Zyskowicz: Ja keskustan vaalipuheisiin!) Kerron nyt ne erot. Ehkä samankaltaisuutta on tuloveropolitiikassa, jossa itse asiassa useimmilla puolueilla, myös keskustalla, olivat vaalitavoitteet olemassa. Siinä tehtiin etupainotteisesti ratkaisuja, on hyvä, että siinä on yhteistyö ollut. Yritysverotuksen kohdalla kokoomus suositteli loppuun saakka sitä, että pidetään kiinni vanhasta järjestelmästä, odotetaan oikeuden päätöstä. Me emme ottaneet sitä riskiä. Se olisi johtanut kaaokseen. Nyt oikeudessa meidän vanha yritysverojärjestelmämme on osoittautunut laittomaksi EU-oikeuden näkökulmasta, ja toivottavasti siitä ei tule jälkilaskua Suomelle. Tässä oli iso ero. On hyvä, että kokoomus on työnantajamaksujen alentamisessa matalapalkka-aloilla tullut linjoille, ja tässä varmasti yhteistyötä löytyy hallituksen ja opposition välillä. Sukupolvenvaihdosten huojentamisessa kokoomus ei aikanaan tehnyt mitään, varallisuusveron poistamisessa ette tehneet mitään, arvonlisäveron alarajan muuttamiseksi liukuvaksi ette tehneet mitään jne. Näitä eroja on paljon pidempi lista kuin se, mikä yhtenäisyys löytyy tästä tuloverotuksesta. Näin kait se oikeasti on.

Mutta valitan, etten muistanut edellisessä puheenvuorossani vastata ed. Jaakonsaarelle koskien siirtymäaikoja työvoiman vapaassa liikkuvuudessa. Tästähän sovittiin edellisellä vaalikaudella hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen kesken, ja koko eduskunta oli muistaakseni yksimielisesti mukana, että tulee tämmöinen kahden vuoden siirtymäaika. Tästä sopimuksesta, pelisäännöstä on haluttu pitää kiinni, vaikka uskon, että hyvin laaja osa yhteiskunnasta kyllä kokee niin, että pelot olivat ehkä aiheettomia. Mutta tästä tehdään tarkka selvitys, miten tämä on mennyt, ja se tehdään varmaankin ajallisesti vähän etupainotteisesti ja sen perusteella voidaan tehdä johtopäätös, joka on sitten myös viesti markkinoille siitä, että varmaankin järjestelmä muuttuu. Mitä aikaisemmin se tehdään, ehkä sitä vähemmän ehtii syntyä sellaisia vääristymiä lähinnä vuokratyövoiman puolella, mitä on pelätty.

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa herra puhemies! Jos pääministeri Vanhanen jaksaisi perehtyä oman puolueensa ja sen silloisen puheenjohtajan Anneli Jäätteenmäen puheisiin vaalien alla, niin hän kyllä huomaisi, että se veropolitiikka, jota hallitus on toteuttanut ja toteuttaa, on pääosin kokoomuksen vaalitavoitteiden mukaista eikä sen mukaista, mitä keskusta vaalien alla esitti. Hallituksen veronalennuksista hyvin tuntuva osa, pääministeri Vanhanen, on suuntautunut nimenomaan työnteon verotuksen keventämiseen, joka on aivan oikein, mutta vaalien alla keskustan veropoliittinen sanoma oli se, että ei veronalennuksia kokoomuksen vaatimusten mukaan vaan nämäkin rahat pitää käyttää palvelujen kohentamiseen.

Esimerkkinä puoluesihteeri Lankia 15. tammikuuta 2003 lausui, että mielipidetutkimusten mukaan ylivoimainen enemmistö suomalaisista haluaa varmistaa hyvin toimivat julkiset peruspalvelut, vaikka veroja ei sitten niin paljon alennettaisikaan ja että kokoomuksen johto ilmeisesti laittaisi asiat jatkossakin toiseen järjestykseen. No, mitäs hallitus on tehnyt? Alentanut veroja, jotta julkisia palveluja voitaisiin sitä kautta, rahoituspohjan vahvistumisen kautta, tukea.

Mitä varallisuusveroon tulee, pääministeri Vanhanen, myönnän, se ei ollut kokoomuksen tavoitteena viime vaaleissa mutta eipä ollut keskustankaan.

Tapani Tölli /kesk:

Arvoisa puhemies! Hallitus on käynnistänyt palvelurakennehankkeen. Sillä haetaan ratkaisuja turvata kuntien tuottamat palvelut voimakkaassa muutostilanteessa ja siinä vaikeassa kuntatalouden tilanteessa, jossa elämme. On syytä korostaa sitä, että uudistukset ja uudistusten valmistelu on tehtävä nimenomaan palvelujen, palvelurakenteen ja ihmisen näkökulmasta, ei niinkään hallinnon ja hallintorakenteen näkökulmasta. Hallintorakenne, myös kuntarakenne, määräytyy sen mukaan, miten palvelut tuotetaan ja järjestetään. Kuntaliitoksia tarvitaan ja tullaan tarvitsemaan paljonkin, mutta yksisilmäinen keskustelu pelkästään kuntaliitoksista jarruttaa todella palvelurakenteen merkittävää uudistamista.

Liisa Jaakonsaari /sd:

Arvoisa puhemies! Oli hyvä asia, että pääministeri antoi vastauksen työvoiman liikkuvuusasiaan. Minä haluan sillä korostaa sitä, että kilpailukyvyn lisäksi Suomen tilanteeseen vaikuttaa erittäin paljon se, olemmeko me aktiivisia Euroopan unionissa, olemmeko me aktiivisia yleensä kansainvälisessä politiikassa. Sillä on yllättävän suuri merkitys. Korostan vielä sitä, että jos hallitus nyt nopeasti purkaisi työvoiman liikkuvuutta estävät säännökset, niin sillä olisi suuri vaikutus näissä uusissa hakijamaissa.

Toinen asia, johon en oleta kenenkään vastaavan, kun ei ole ulkoministeri eikä pääministeri paikalla, on se, että nyt kun lähestytään EU—USA-huippukokousta, niin tässäkin, kun nämä suhteet ovat vähän ristiriitaiset tällä hetkellä, Suomi voi omalla aktiivisuudellaan tehdä erittäin paljon myönteistä pr:ää, joka vaikuttaa sitten myös siihen, että tänne on tulossa ulkomaisia investointeja, työpaikkoja jne. Mutta ihan oikeasti tämmöistä ketteryyttä!

Työministeri Tarja Filatov

Arvoisa puhemies! Lyhyesti tähän siirtymäaikakeskusteluun. Se on mielenkiintoista, kun vuokratyöstä puhutaan, että itse asiassa myös Ruotsissa vuokratyön määrä on lisääntynyt, vaikka siellä ei olekaan sellaista siirtymäaikaa. Osa tästä johtuu siirtymäajasta, osa johtuu siitä, että maailma muuttuu yleisesti, mutta on syytä ajatella, että siirtymäaikaa ei jatketa sen jälkeen, kun nämä kaksi vuotta ovat täynnä, koska se ei juurikaan ehtisi nopeammin, vaikka se tehtäisiin tässä ja nyt, koska tämä lainsäädäntöprosessi ja muu vie aikaa.

Mutta työmarkkinatuesta haluaisin muutaman asian korjata. Kyse ei ole siitä, että ihmiset joutuisivat pelkällä työmarkkinatuella töihin, vaan siellä käytetään sitä samaa työvoimapolitiikan repertoaaria, mikä meillä on muutoinkin käytössä, ja rahoitus on laskettu sen mukaisesti, että suunnilleen eri toimien suhde säilyy entisellään. Työmarkkinatuki on ollut vastikkeellinen alusta asti, mutta ongelma on ollut se, että nuorten kohdalla tuo vastikkeellisuus on toteutunut. Siellä noin 55 prosenttia on aktiivitoimissa mutta sen sijaan pitkään työttöminä olleiden kohdalla vajaa 10 prosenttia, ja mitä pidemmäksi tuo työttömyys venyy, sitä vähemmän näitä aktiivitoimia on ollut ihmisille tarjolla. Silloin on haettava myös rahoitusjärjestelyjä, jotta olisi kannustavuutta kunnissakin kohdentaa näitä toimia pitkäänkin työttöminä olleille, koska he ovat sitä työttömyyden kovinta ydintä mutta vielä nuorta, jonka avulla meidän on tulevaisuuden työvoimatarpeesta selvittävä.

Reijo Laitinen /sd:

Herra puhemies! Se on todettava, että hallitus on osittain onnistunut talous- ja työllisyyspolitiikassa, onnistunut siinä mielessä, että kotimarkkinat ovat vetäneet hyvin. Osittain siihen on vaikuttanut harjoitettu veropolitiikka, jota koskevat päätökset ovat olleet hyvin massiivisia. Kaiken kaikkiaan, jos tupoon liittyvät verolait hyväksytään eduskunnassa, verotusta tällä vaalikaudella kevennetään 2,8 miljardia euroa, joka on äärettömän massiivinen summa. Tietenkin joutuu kysymään, ollaanko sitten siinä rajoilla, että sillä on jo vaikutusta palveluiden ylläpitämiseen.

Yritysverouudistuksen osalta on todettava se, että kyllä se jossain vaiheessa rupeaa näkymään ja se näkyy nyt tässä tilanteessa sillä tavalla, että pk-sektori on investoimassa. Mutta huoli siitä, että suurteollisuus ei investoidu, täytyy hallituksen ottaa vastaan. Me tarvitsemme investointia omien pääomiemme osalta, me tarvitsemme myöskin ulkoa tulevia pääomia ja investointeja erityisesti teollisuuteen. Hyvä on se, että tutkimukseen ja kehitystoimintaan panostetaan, sillä luodaan tulevaisuutta, ja se tarkoittaa sitä, että päästään myöskin parempaan työllisyyteen.

Klaus Pentti /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Opposition asiaankuuluvasta kritiikistä huolimatta hallitus ansaitsee politiikastaan kiitokset. Suomi on vaikeassa kilpailutilanteessa menestynyt kansainvälisestikin vertaillen hyvin. Esimerkiksi veropoliittisin keinoin on parannettu yritysten toimintaedellytyksiä sekä lisätty kysyntää ja ostovoimaa kotimarkkinoilla. Kokoomus on tässä keskustelussa tuonut painokkaasti esiin myös perintö- ja lahjaveron poistamisen. Pitäisin tärkeänä, että tässä tilanteessa muistettaisiin välillä myös eläkeläisiä. Kuntatalous ja peruspalveluiden turvaaminen on kasvava huoli tämänkin päivän keskusteluissa. Iltapäivälehdissä valtiovarainministeri totesi, että kuntarakenne on rekiajassa. Kuntia onkin kannustettava palvelurakenteensa uudistamiseen, mutta tämä rekiaika-kuvaus tuo vääjäämättä mieleen tilanteen liikenteessä, ja pidänkin tärkeänä, että tässä tilanteessa ei unohdeta liikenneinfran kehittämistä ja liikenneturvallisuutta.