Sanna Perkiö /kok(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Puheena on lakialoitteeni jäteverolain muuttamisesta, ja tämä on ollut hyvin pitkään vireillä. Nyt tämän aloitteen tarkoituksena on korottaa kunnallisille kaatopaikoille sijoitettaviin jätteisiin kohdistuvaa jäteveroa ja sitten toisaalta laajentaa jäteverovelvollisuutta koskemaan myös yksityisiä kaatopaikkoja.

Aloitteella torjutaan ilmastonmuutosta asettamalla kaatopaikalle sijoitettavalle biojätteelle kaikkein korkein vero ja sitten toisaalta kannustamalla kaatopaikkakaasun hyödyntämiseen antamalla verovähennysoikeus myös kaatopaikalta kerätystä ja hyödynnettävästä kaasusta. Yksityisten kaatopaikkojen inaktiivisen jätteen jätevero asetetaan kunnallisten kaatopaikkojen jäteveroa alhaisemmalle tasolle lukuun ottamatta ilmastonmuutosta pahentavaa biojätettä. Jäteveron ulkopuolelle jää jäte, jota hyödynnetään ympäristövaatimuksiin perustuvien suunnitelmien mukaisesti kaatopaikan rakenteessa ja rakennelmissa.

Tällä lakialoitteella parannetaan jäteveron ympäristöpoliittista ohjaavuutta. Tällä hetkellähän jätevero on ainoastaan kunnallisilla kaatopaikoilla ja koko yksityinen sektori on jäteveron ulkopuolella. Valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa vuoteen 2016 ohjataan Suomen jätepolitiikan suuntaa kohti kierrätysyhteiskuntaa, ja tämä lakialoite on erittäin hyvä esitys sitä tavoitetta kohti. Myös taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö Oecd viime keväänä tekemässään arvioinnissa suositteli Suomelle nimenomaan yksityisten kaatopaikkojen jäteveron laatimista, sellaista veroa kun ei tällä hetkellä ollenkaan ole ja näitä jätteitä tulee todella paljon ja ne ovat verosta vapaina. Siksi tämä on erittäin tärkeä aloite ja vie Suomea kohti kierrätystaloutta ja kohti materiaalitehokkaampaa taloutta. Verottomia jätteitä ovat olleet siistausjäte, rikinpoistojäte ja lentotuhka, ja tämä verottomuus nyt poistettaisiin, se ei enää ole ajankohtainen.

Tällä lakialoitteella vaikutetaan jätteen synnyn ehkäisyyn, eli jätteitä syntyy vähemmän. Sillä luodaan uusia työpaikkoja kierrätysaloille ja sillä vaikutetaan myös biojätteen osalta ilmastonmuutosta hillitseviin toimiin. Se biojäte siirtyy kaatopaikoilta näin ollen käsittelyyn, kun sillä on korkeampi jätevero kuin muulla jätteellä.

Tämä vero kohdentuu kuntalaisiin ja pieniin ja keskisuuriin yrityksiin hivenen korottaen niitten kustannuksia, mutta kaikkein suurin vaikutus tällä on kyllä sitten yksityisiin kaatopaikkoihin ja teollisuustoimintaan ja siellä nimenomaan kaivannaistoimintaan. Tämä on siinäkin mielessä erittäin järkevää, että kun kaivannaistoiminnasta tulee nyt erittäin paljon sitä sivukiveä ja meillä kun ei uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöä veroteta, niin tämä olisi todella oiva keino nyt sitten saada Suomen valtiolle jotain siitä, että kaivannaistoimintaa harjoitetaan. Sitähän materiaalia ei enää sitten takaisin sinne maaperään voi laittaa, se on sitten menetetty uusiutumaton luonnonvara. Eli näin ollen tämä olisi erittäin hyvää materiaalitehokkuusohjausta.

No, sitten jätehuollossa on sen tyyppisiä ongelmia, että saman tyyppisiä jätteitä kohdellaan eri tavalla erityyppisillä kaatopaikoilla tällä hetkellä. Tässä on tällaisia kilpailuoikeudellisia ongelmia, ja tämä jäteverolakialoite sitten parantaa tätä asiaa, eli kilpailuoikeudelliset vaikutukset ovat siinä mielessä erittäin myönteiset. Jätteen kannalta on sitten sama, mille kaatopaikalle joutuu; sama on verotus.

Valtion talouteen tällä on erittäin myönteiset vaikutukset siinä mielessä, että jäteverosta tällä hetkellä saadaan noin 50—55 miljoonaa euroa, ja tämän aloitteen jälkeen 170—200 miljoonaa euroa vuosittain. Pidän kyllä tätä jäteveroaloitetta sinänsä hyvin maltillisena. Tämä ei vielä ole mikään ääriesitys. Näitä laskelmia kun tein, niin silloin yhtenä vaihtoehtona oli jopa se, että puoli miljardia voitaisiin kerätä näistä teollisuuden kaatopaikoista, jos jätevero asetettaisiin samalle tasolle kuin on tällä hetkellä kunnallisten kaatopaikkojen vero. Eli pidän tätä jäteverolakialoitettani hyvin maltillisena ja siinä mielessä toteuttamiskelpoisena ja toivon, että nyt sitten tämän asian valmistelussa valtiovarainministeriössä voitaisiin nämä hienoudet, joita tähän aloitteeseen on suunniteltu, hyödyntää.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Perkiö on tehnyt huolellisen ja valmistellun aloitteen, jonka tavoitteena on yhdyskuntajätteen kierrätyksen lisääminen sekä jätehuollon haitallisten ilmastovaikutusten vähentäminen.

Mielestäni suomalaisessa jätepolitiikassa pitäisi lähteä siitä, että kaatopaikat lakkautetaan seuraavan kymmenen vuoden kuluessa ja jätteet joko kierrätetään tai sitten ne käytetään energiana. Meillähän kotona syntyvän sähkö- ja elektroniikkaromun voi viedä maksutta kierrätykseen. Henkilö- ja pakettiauton omistajalla on velvollisuus viedä romuajoneuvonsa tuottajan järjestämään vastaanottopisteeseen. Palvelu on maksuton. Käytetyt vanteettomat renkaat voi viedä veloituksetta lähimpään rengasliikkeeseen, josta ne kerätään keskitetysti kierrätettäväksi. Miksei tätä samaa periaatetta voi noudattaa myös yhdyskuntajätteen osalta eli uudelleen hyödynnettävän jätteen viedä maksutta kierrätykseen ja kierrätykseen sopimaton jäte kuljettaa suoraan jätteenpolttolaitoksen toimesta energiana hyödynnettäväksi? Tämä tietysti edellyttää, että maahan rakennetaan riittävä määrä pieniä tai muutamia isoja jätteenpolttolaitoksia.

Kaatopaikkojen päästöjä on pyritty hyödyntämään, mutta tulokset ovat vähänlaiset. Kaatopaikkojen päästöt poistetaan parhaiten jätteitä kierrättämällä ja polttamalla. Tämän tehokkaampaa järjestelmää ei ole olemassa.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Politiikkaan syntyy aina silloin tällöin epäpyhiä alliansseja. Ne ovat osa poliittista historiaa jo pitkältä ajalta. Tässä meillä on ed. Perkiön kanssa syntynyt tämmöinen jätemaailman piiriin kuuluva epäpyhä allianssi, jonka eräs ilmentymä on ed. Perkiön nyt käsittelyssä oleva lakialoite.

Voidaan ensinnäkin kysyä, onko tämä aivan omaperäinen. Olisiko mahdollisesti ollut tapahtunut niin, että joskus aikaisemminkin tähän asiaan olisi kiinnitetty huomiota ja että tässä olisi kysymys sellaisesta hankkeesta, joka nyt jostakin syystä ei ole edennyt?

Arvoisa ed. Perkiö, voin kertoa teille, että kun vuonna 1987 riittävä määrä Oulun vaalipiirin äänestäjiä oli tehnyt poliittisen valinnan hyväkseni ja olin tullut valituksi tänne ja siinä samassa erässä tänne tuli myöskin ed. Eero Paloheimo tuolta Tuusulasta, niin me kokoonnuimme täällä B-päässä yhteen kabinettiin ja mietimme, mitä me rupeamme isona tekemään. Ed. Paloheimon kanssa yhteen ääneen ulvahdimme: yksityisille kaatopaikoille jätevero. Ja niin me ryhdyimme toimenpiteisiin, ja sitten me teimme kirjankin siitä, jossa siis yhtenä osana oli juuri täsmälleen se asia, joka tässä aloitteessa on.

Syy, miksi meille nyt tuli, niin ed. Eero Paloheimolle kuin juuri puhuvallekin, tämä tässä hyvin kiteytetyssä lakialoitteessa oleva asia esille, oli se, että kumpikin oli omassa persoonakohtaisessa elämässään joutunut elämään yksityisen kaatopaikan vieressä. Oulussa meillä tämmöinen kaatopaikka on siellä Pateniemessä, joka on todellinen ongelma tällä hetkellä Oulun kaupungille, nimittäin tämä Stora Enson entinen yksityinen kaatopaikka. Se ajautui sitten erään kaupan yhteydessä Oulun kaupungin piikkiin, ja siellä sitten joku teetätti tutkimuksia siitä, mitenkähän näitä ongelmajätteitä saattaisi myöskin olla siellä kaatopaikkamateriaalin joukossa, ja se oli tarkoitushakuisesti tehty tutkimus, joka sittemmin paljastui täydelliseksi bluffiksi, ja tällä hetkellä se on miljoonien rasite Oulun kaupungille.

Arvoisa puhemies! Tämä esimerkki kuvaa sen, että tässä on kyse paljon laajemmasta ongelmasta, yhteiskunnallisesta ongelmasta, terveysongelmasta, tässä on kyse vaikka mistä ongelmasta ja tässä on kyse kulttuuriongelmasta ja myöskin sellaisesta ongelmasta, jonka ed. Perkiö hyvässä esittelypuheenvuorossaan toi esille, elikkä siitä, että tämä on kilpailuoikeudellisesti ihan päin seiniä oleva asia. Ei ole mitään tolkkua siinä, että on jokin porukka, joka saa tehdä omalla alueellaan, huom. omalla alueellaan, aidatulla alueella, ihan mitä tahansa, kaataa maalia, KY-vitosta maahan, tehdä ihan mitä tahansa, ja toinen vieressä, kunnallinen kaatopaikka, jossa on kontrollöörit joka ikinen päivä kyttäämässä, mitä siellä tehdään, ja aivan oikein kyttäämässä, mitä siellä tehdään. Ei näin voi olla asianlaita.

Tässä suhteessa minä olisin toivonut hartaasti vain, että ed. Perkiö olisi tätä meidän keskinäistä epäpyhää allianssiamme vahvistanut sillä tavalla, että olisi kerännyt kokoomuksen koko eduskuntaryhmän nimet tämän lakialoitteensa alle.

Sanna Perkiö /kok(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ed. Pulliaiselle kiitos tästä puheenvuorosta. On totta, että teollisuushan on aina vastustanut tätä ja kaivannaistoiminta ymmärrettävästi etenkin. Olen kyllä nyt aistinut tämän ajan muuttuneen jonkin verran. Ensinnäkin valtio tarvitsee hyviä verotuskohteita. Materiaalitehokkuus on nostettu yhä tärkeimmäksi tavoitteeksi. Meidän pitää pyrkiä kohti ekotehokasta yhteiskuntaa. Tämä agenda on muuttunut, ja näin ollen myös kaivannaistoimintaakin suunnitellaan lisää Suomeen. Siinä mielessä on tärkeää, että me emme anna näitä luonnonvaroja aivan ilmaiseksi, joten kyllä tämä siinä mielessä olisi erittäin tärkeä toteuttaa. Pitkään tämä on ollut auki ja asia ei ole edennyt, mutta se täytyy kyllä sanoa, että valtiovarainministeriössä tällä hetkellä tätä asiaa kyllä tutkitaan. Olemme itse vieneet sitä eteenpäin toimenpidealoitteen voimin, ja siinä mielessä (Puhemies: Minuutti!) jotakin edistystä on tapahtumassa.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tuossa vaan unohdin vielä innostuksissani, kun ed. Perkiölle puhetta äsken pidin, kertoa sen, että vuonna 1991 hallitusneuvotteluissa, joissa olin ed. Heidi Hautalan kanssa meidän puoluettamme edustamassa ja eduskuntaryhmäämme edustamassa, niin siellä tämä asia oli silloin erittäin voimakkaasti esillä. Silloin sinne Smolnan nurkkahuoneeseen laukkasivat teollisuuden edustajat ja sanoivat, että kaikesta muusta saatte sopia suurin piirtein, mutta tästä ette missään nimessä. Se porukka on pysynyt vankkana tähän saakka.

Sanna Perkiö /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä teollisuuden täytyy nyt tarkentaa kantojaan siinä mielessä, että siinä kokonaisuudessa, millä tavalla teollisuutta kannustetaan, on myös energiaveroja. Jos pyydetään energiaverojen alentamista, niin sitten jotain muuta veroa pitää korottaa. Minun mielestäni olisi paljon järkevämpää, että teollisuudelle kohdistettaisiin nimenomaan tämä yksityisten kaatopaikkojen vero ja teollisuus toisaalta vapautettaisiin, tai sen sähköveroa kevennettäisiin. Eli minun veroagendallani on teollisuuden sähköveron keventäminen ja jäteveron laajentaminen teollisuuden kaatopaikoille.

Ulla Karvo /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Perkiön lakialoitteen tavoitteena on parantaa olennaisesti jäteveron ympäristöpoliittista ohjaavuutta ja siten edistää jätealan kehittämistä. Tavoite on hyvä ja istuu tämän päivän ajatteluun. Taantuman aikana on kuitenkin ollut havaittavissa haluttomuutta kaatopaikkamaksujen maksamiseen ja veronkorotus voi lisätä etenkin harvaanasutuilla alueilla jätteiden päätymistä luontoon, koska verot kanavoituvat maksuihin ja ne nousevat. Olisikin syytä kehittää keinoja estää luontoon päätyvän jätteen määrää ja ennen kaikkea pyrkiä valistamaan ihmisiä ympäristöarvoista. Keppi ja porkkana ovat tasapuolisesti käytettyinä hyvät välineet asioiden eteenpäinviemiseksi.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Ilmeisesti kokoomuksessa on useampaa linjaa olemassa. Jos ei olisi, niin todennäköisesti tässä aloitteessa olisi kokoomuksen edustajien nimiä hyvin runsaasti. Kun katsoin tässä, niin ei ole kuin yhden edustajan nimi. Tukea on ilmeisesti silloin tullut sitten puheiden osalta.

Minusta tämä asia ei ole ihan niin mustavalkoinen, yksiselitteinen, koska tässä on hyviä aineksia olemassa, jotka tietysti pitää ja pitäisi toteuttaa, mutta ei ihan suoraviivaisesti sillä tavalla, jotta kaikki teollisuus, kaikki sivu-, tai mikä kivi tämä onkin, mikä tulee, on pahaa ja siitä pitäisi paljon maksaa lisäkustannusta.

Sitten toisaalta pitää ottaa se näkökulma, mitä tämä tarkoittaa meidän työpaikkojen ja teollisuuden säilymiselle Suomessa. Tiedetään, jotta nyt niitä kustannuksia on jo päästökaupan osalta tullut lisää, sitten jos tähän tulee tämmöinen jätemaksu, nimittäin osalle — olen sitä mieltä — voi tullakin mutta ei kaikille. Tässä voin nyt käydä joitakin asioita läpi, miksi väitän näin.

Sitten toisaalta näitä biokaasutettavia jätteitähän, joita viedään, ei pitäisi viedä kaatopaikalle ollenkaan. Kompostilaitoksille pitäisi laittaa kanssa haittavero, koska ne pitää mahdollisimman nopeasti muuttaa biokaasulaitoksiksi. Nimittäin sehän on niin kuin tuhlausta, se on energian tuhlausta ja kaikin puolin ilmaston kannalta hyvin epäedullista, että on rakennettu tämmöisiä rumpukompostoreita tai tämän tyyppisiä, joissa lasketaan hyvät energiat hukkaan ja tuhoamaan ilmakehää.

Sen takia on minusta oikein tässä se ajatus, että sinne voidaan laittaa lisämaksuja, koska se on ainut piiska siinä, jotta semmoinen voisi innostaa tekemään tämmöisiä laitoksia enemmän. Myöhemmin on näköjään ed. Karimäen aloite, jossa myös pienemmät laitokset voisivat saada syöttötariffin mahdollisesti, kun tuottavat sähköenergiaa näillä biokaasulaitoksilla tai tuulivoimalla.

Mutta yksi asia, jonka perustelen, miksi en ole totaalisesti sitä mieltä, mitä tässä aloitteessa esitetään, on se, jotta esimerkiksi tuolla Pohjois-Karjalassa on vuolukiveä. Nimittäin jo nyt siellä on vaikeutta niillä hinnoilla, niillä kustannusrakenteilla, saada uuneja kaupaksi, koska kuulemma muualla tehdään halvemmalla. No, onko tämä vuolukiven sivukivi sitten jäte? Minusta se on raaka-aine. Jos nimittäin ajaa Nunnanlahden ohi Pohjois-Karjalassa, näkee siellä isot, valtavat röykkiöt sivukiveä. Nyt siitä on otettu se karkea aines, tehty uuneja, mutta sehän on raaka-ainetta. Siellä jotkut onneksi ovat innostuneet tekemään kaikennäköisiä kippoja ja kuppeja niistä.

Minusta sen tyyppisen asian laittaminen jäteveron piirin, käydä maksattamaan sillä, jotta Tulikivi tai Nunnauuni, mitkä siellä nyt tällä hetkellä molemmat toimivat, merkitsee sitä, että nehän joutuisivat maksamaan siitä jonkun lisäliksan, kun kasaavat sen sivukiven siihen. Ei se mikään kaatopaikka ole. Veikkaan, ettei mene pitkään, kun tullaan hyödyntämään yhä enemmän sitä. Ja miksei se loppu kivi käy vaikka tierakennuksen raaka-aineena, täyttöaineena.

Minusta sen tyyppinen ajattelu pitäisi ottaa huomioon tässä, jotta ei semmoista, mistä ei ole luonnolle haittaa, sisällytetä tähän. Nimittäin se vuolukivi ei haittaa, siitä ei ole ympäristöhaittaa yhtään. Maisemahaittaa voi olla, mutta muuta haittaa siitä ei kyllä ympäristölle ole, koska se voidaan hyödyntää jatkossakin, ei välttämättä nyt, koska siinä ei ole tarpeeksi toimijoita, mutta kun siitäkin tulee niukkuutta, niin uskon, että yhä pienemmätkin palaset käydään siellä kaivamaan esille ja tekemään jotain tuotetta.

Sen takia olen sitä mieltä, jotta kun tämä aloite sitten ... Tietysti kokoomus on iso puolue ja kaikki tässä nyt ovat edellä jo puhuneet, paitsi, no, keskustan edustajat ovat hirveästi vakuuttaneet, mitähän mieltä ed. Oinonen tästä on. Jos on sitä mieltä, että tämähän pitää toteuttaa näin, niin sittenhän ilman muuta tämä toteutuu näin.

Mutta minä tulen panemaan kyllä vastaan siinä, jotta vuolukiveä ei ainakaan laiteta tämmöisten haitallisten aineiden joukkoon. Se on eri asia, jos uraania on. Siitä pitää periä — kun se kaivetaan, siitähän tulee hirveästi hukkakiveä — viisinkertainen vero vähintään. Nimittäin olen sitä mieltä, jotta sitä ei pidä kaivaa Suomen maaperästä ollenkaan, koska se on haitallinen. Se tulee maksamaan tuleville sukupolville paljon, koska en usko, että semmoista kapselointia koskaan suoritetaan kaikelle sille uraanin hukkakivelle ja sivukivelle, mikä tulee siinä, jotta siitä ei tulisi vesistöhaittoja ja ympäristöhaittoja. Tulevat sukupolvet aikanaan joutuvat sen maksamaan. Niin kovaa jäteveroa ei koskaan tulla saamaan aikaankaan, jotta se maksaisi ne tulevat haitat.

Näillä eväillä tulen vastustamaan vuolukiven ottamista tähän.

Johanna Karimäki /vihr:

Arvoisa puhemies! Jäteveron korotus ja laajennus on myös vihreän ryhmän keskeinen tavoite ja on ollut sitä jo vuosia, kuten ed. Pulliainen edellä kertoi. Jätehierarkiassahan kaikkein keskeisin ja tärkein asia on jätteen synnyn ehkäisy eli kulutuksen vähentäminen, ja siihenhän vaikutetaan mitä vahvimmin veropoliittisilla linjauksilla. Jätehierarkiassa seuraavana on kierrätys ja hyötykäyttö. Jätemateriaali on monasti yhä arvokkaampaa raaka-ainetta. Esimerkiksi metalliromun kierrätys on todella kustannustehokasta ja ilmastoystävällistä verrattuna neitseellisen raaka-aineen louhintaan ja prosessointiin metalliksi.

Aloitteessa nostetaan myös keskeiselle sijalle biokaasu. Tässä esitetään myös, että kaatopaikalle sijoitettavalle biojätteelle asetettaisiin kaikkein korkein vero. Varmasti ihan hyvä ajatus tuokin. Biojäte, kuten elintarviketeollisuuden jätteet, yhdyskuntajätteet, maatalouden jätteet, kannattaa prosessoida biokaasuksi biokaasulaitoksissa, jolloin saadaan myös lannoitteeksi sopivaa tuotetta.

Tässä yhteydessä haluankin nostaa esiin myös toisen jätteiden hyötykäyttöön liittyvän näkökohdan, nimittäin uusiutuvan energian syöttötariffit. Ne eivät ihan tähän aloitteeseen sinänsä liity, mutta ne ovat niin keskeinen ja tärkeä asia, että haluan muistuttaa niiden tärkeydestä vielä tässäkin yhteydessä, kuten ed. Lahtelakin teki. Syöttötariffejahan odotetaan muun muassa biokaasulle.

Biokaasuprosessissa syntyy sähköä ja lämpöä sellaisessa suhteessa, että syöttötariffityöryhmän viime syksynä esittämä sähkötehovaade, 300 kilowattia, on aivan liian suuri. Kokonaisteholtaan tällainen sähkön ja lämmön yhteistuottolaitos olisi 1 megawatin luokkaa, joten konkreettinen esimerkki on se, että maatilakohtaisella tasolla tarvittaisiin 150 lehmän navetta täyttämään tämä syöttötariffitasovaade.

Tämä esimerkki jos mikä konkretisoi sitä, että 300 kilowatin rajaus rajaisi ulos pienet laitokset, pienet jätevedenpuhdistamot, maatilakohtaiset jo tulikin mainittua, mutta myös pienet yhdyskuntajätelaitokset ja pienet elintarviketeollisuusbiokaasulaitokset. Biojätehän on raskasta, ja sen varastointi ja kuljetus hajuhaittoineen on haastavaa ja se tuottaa myös päästöjä. Sen vuoksi on keskeistä hajautettu tuotanto, koska jätettä syntyy hajautetusti.

Mutta nyt, jos siirrytään takaisin tähän käsittelyssä olevaan aloitteeseen, monet tässä aloitteessa esitetyt tavoitteet ovat kannatettavia, ja niiden on korkea aika toteutua.

Anne-Mari Virolainen /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Pulliaisen taustoitukset ja historiakatsaukset ovat aina hyvin opettavaisia kuunneltavia, varsinkin kun hän viittasi vuonna 1987 tai siinä paikkeilla tekemäänsä kirjaan. Silloin ehkä momentum ei ollut oikea, vaan nyt on juuri se aika, jolloin meidän on panostettava siihen, että pystymme lisäämään materiaalitehokkuutta ja käyttämään myös luonnonvarojamme järkevästi.

Puolustan tiukasti suomalaisen teollisuuden kilpailukykyä, mutta silti on aivan selvää, että meidän on kannustettava teollisuutta jätteen synnyn vähentämiseen ja jätteiden hyötykäyttöön. Meillä on valtavan suuri potentiaali biojätteessä. Siitä pystytään tuottamaan kotimaista energiaa. Koen myös niin, että meillä on jäteosaamisesta mahdollisuus kehittää vientituote, kun meillä on yksityisiä toimijoita, jotka kehittävät teknologiaa, rakentavat jätteenkäsittelylaitoksia, pystyvät valmistamaan jätteistä etanolia, josta puolestaan taas valmistetaan kotimaista biopolttoainetta. Siinä on meillä mielestäni erittäin suuri potentiaali, ja verotuksella on varmastikin ohjaava vaikutus.

Lopuksi haluan viitata siihen, kun ed. Karvo nosti esiin tiedotuksen ja valistuksen merkityksen. Valitettavasti, kun viikonloppuisin kävelen syrjäisillä metsäteillä, saaliiksi tulee milloin minkäkin näköistä tavaraa: edellisviikonloppuna keräsin yhden television, yhden tietokoneen näyttöruudun ja kaksi sälekaihdinta.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Perkiölle kiitos siitä, että olette ollut jälleen aktiivinen lakialoitteen muodossa. Tämä jäteverolain muuttaminen on ollut monta kertaa esillä, niin kuin täällä on tänään jo puhuttu. Viime syksynä viimeksi oli vastaavan tyyppinen lakialoite täällä vasemmistoliiton toimesta.

Haluaisin muistuttaa mieliin sen tosiasian, että viime vaalikaudella ympäristövaliokunta otti yksimielisen kannan siihen suuntaan, että sekä yksityisen että yleisen, julkisen, kunnallisen kaatopaikan jäteveron pitäisi olla sama tasoltaan, ja se ei tarkoittanut sitä, että se pitäisi nollata nimenomaan kunnallisessa jätehuollossa. Tämä ajatus ei ole siis mikään uusi tietenkään, että yksityisiin kaatopaikkoihin kohdistettaisiin verotus. Se on kannatettava, pelkään vaan, että momentum tällä hetkellä on aika heikko tässä asiassa.

Tosin jätelain kokonaisuudistuksen yhteydessä tämä asia tulee varmasti tarkastelluksi jälleen, koska tällä hetkellä todella yksityiset kaatopaikat käyvät aivan selkeätä kauppaa, liiketoimintaa ilman verotusta, ja jätteitä kuljetetaan varsin pitkiä matkoja muun muassa Pääkaupunkiseudulta Kotkaan A. Ahlström Osakeyhtiön ylläpitämälle yksityiselle kaatopaikalle. Tämä ei ole ympäristönäkökulmasta kestävää, ja mikä tärkeätä, tämä verottomuus ei vähennä jätteen syntyä.

Aivan oikein täällä todettiin, että ensimmäinen ja tärkein asia on jätteiden synnyn ehkäisy, vähentäminen, sen rajoittaminen, ja sitten uusintakäyttö niin, että käytetään se esine, jonka joku on hylännyt, tuote, uudelleen, ja sen jälkeen vasta materiaalin kierrätys. Sitten pitkän tauon jälkeen mahdollisesti tulee kysymykseen jätteenpoltto. Tämä on EU:n hierarkia. Mutta meillä edelleenkään tilanne ei ole Suomessa — niin kuin, voisi sanoa, yleensäkään EU:ssa — tyydyttävällä tasolla. Yksi asia, joka tässä on aina pidettävä mielessä, on se, että pakkausten tuottajavastuu on vain osittainen. Tähän pitäisi saada EU-tasolla muutos. Se vähentäisi pakkausten valmistusta ja niiden yletöntä käyttöä.

Biojätteistä ja biohajoavasta jätemateriaalista toki on saatavissa energiaa. Tätä biokaasua käytetään tällä hetkellä sähköntuotantoon. Monilla vanhoilla kaatopaikoilla myös niiden biomateriaalimäärät ovat suuria. Siellä on todellisia energianlähteitä. Mutta alkulajittelu, kotitalouksissa ja muualla, on keskeneräistä, liian heikkoa, ja siinä on otettu myös takapakkia. Jo käytössä olleet lajittelukäytännöt ovat loppuneet osin maata, eikä ole aina päästy niissä asioissa takaisin siihen, missä on jo kerran oltu. Tämä koskee kaikkea kotitalousjätteen lajittelua.

Kannatan periaatteessa ja käytännössäkin näitä ajatuksia, mitä tässä ed. Sanna Perkiö esittää, myöskin jäteveron korotusta. Verottomuuskysymys on tärkeä rajauskysymys, ja siihen täytyy sitten erikseen aina paneutua. Mutta painotan vielä sitä, kun täällä on useampi ympäristövaliokunnan jäsen paikalla, että jätelainsäädäntö pitäisi nopeasti saada eduskuntaan. On kerrottu ympäristöministeriöstä, että se tulisi touko—kesäkuussa, jolloin käytännössä sen käsittely jäisi syksyyn. Se on laaja, erittäin laaja lakipaketti, jos se sitten tänne tulee. Sitä on siis jo monta vaalikautta odotettu, ja jos se tulee, niin se vaatisi kyllä riittävän ajan.

Mutta tämän asian käsittely jatkuu varmasti, ja toivon myös, että tässä asiassa, joka nyt menee ympäristövaliokuntaan, valiokunta pystyisi jotakin muuta sanomaan kuin kopauttamaan nuijalla, että todetaan saapuneeksi.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Lakialoitteen ansiosta on syntynyt oikein hyvä ja hyödyllinen keskustelu, siitä kiitos aloitteen tekijälle.

Täällä on tuotu useassa puheenvuorossa esille se, että ensinnäkin pitäisi päästä siihen, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja että tämä jäte saataisiin hyötykäyttöön. Useammassa puheenvuorossa, muun muassa ed. Karimäen puheenvuossa, tuotiin esille myös ne energiamahdollisuudet, joita on biopohjaisissa jätteissä, niin biokaasun osalta kuin muutoinkin. Edustaja toi esille myös tämän ajatuksen sähkön syöttötariffista, jolla edistettäisiin energiatuotantoa. Toivon, että kaikissa näissä ottaisimme voimakkaita askeleita. Nythän on EU:n taholta tullut muun muassa biokaasun osalta, näin olen ymmärtämässä, kielteistä kehitystä, ja se ei todellakaan ole ympäristöystävällistä.

Ed. Esa Lahtela täällä kysyi kantaani tiettyihin asioihin. Todellakaan kiviaines ei minusta välttämättä ole jätettä, jos se sijoitetaan odottamaan vastaista käyttöä sillä tavalla, että se ei mitään maisemaa pilaa eikä ole kenellekään haitaksi. Sille on varmasti hyötykäyttöä, niin kuin ed. Lahtelakin toi esille, tie- ym. rakentamisessa tai maisemarakentamisessa.

Sitten tämä siistausjäte. Sitä en osaa sanoa, mitä käyttöä sille olisi. Siistausjätettähän tulee, näin ymmärrän, silloin, kun jätepaperia puhdistetaan kemiallisissa prosesseissa hyötykäyttöön uusiopaperiksi, siinä tulee tätä siistausainetta ja mustetta, ja minä toivon, että tälle keksittäisiin järkevät ratkaisut.

Arvoisa puhemies! Aloite on kehittämiskelpoinen, ja nimenomaan biojätteitten osalta energia- ja hyötykäyttöä tulee voida edistää.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti ed. Esa Lahtelalle, joka on tainnut kyllä jo häippästä täältä pois, kommenttina pöytäkirjan kautta viesti siitä, että se, mitä hän kuvasi vuolukivestä ja käyttökelpoisesta vuolukivestä, joka on siellä kaivosalueella, niin sehän on raaka-ainetta mitä parhaimmillaan. Eihän sitä pidä tähän asiaan, josta tässä nyt on kysymys, sekoittaa ollenkaan.

Sanna Perkiö /kok:

Arvoisa herra puhemies! Myös minä palaisin tuohon ed. Lahtelan esittämään vuolukiviasiaan. Tämän lakialoitteen ikään kuin sisarpuolena voisi olla sellainen lakialoite, että säädettäisiin vero kaivannaistoiminnalle, jolloin se vero kohdistuisi ylipäätään siihen, että otetaan tuota kaivannaista maaperästä, jolloin sitten ei verotettaisikaan sitä ylimääräistä, vaan sitä kaikkea, mitä maaperästä otetaan. Mielestäni tällaisen kaivannaisveron suunnittelu on myös aivan ajankohtainen nyt, kun kaivoslakikin on täällä eduskunnassa tällä hetkellä.

Ed. Tiusanen otti esiin tuottajavastuun laajentamisen, mikä sekään ei kyllä kauhean helppo asia ole. Myös yrityksillä tietysti on tästä sanansa sanottavana, eivätkä ne helposti toivo sitä, että jätteiden tuottajavastuu laajentuisi.

Ed. Karimäelle: Biokaasulle on tulossa syöttötariffi. Hallituksen esitys sisältää käsittääkseni biokaasun syöttötariffin, ja se on tulossa pian tänne eduskuntaan myös käsittelyyn.

Minusta ed. Virolainen otti erittäin ansiokkaasti esiin myös jäteteknologian vientimahdollisuudet ja sitä kautta työpaikkojen syntymisen.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Tuosta tuottajavastuukysymyksestä ensinnäkin. Metalli- ja elektroniikkaromun kohdalla siitä on ollut jatkuvasti ongelmaa. Samoin romuautojen kohdalla autojen romuttamiseen liittyy sellainen harmaa alue, kun liikenteessä on kaikenlaisia vanhojen autojen kerääjiä ja tällaisten romuautojen kerääjiä, jotka sitten niitä omin toimin niin sanotusti kuivattavat ja sillä tavalla saastuttavat ympäristöä. Tämä tilanne oli silloin erityisen akuutti, kun teräksen hinta oli korkea. Sitten tuli tämä lamakausi, mutta nyt Kiinassa jälleen on kysyntää jne. Tampereen ely vastaa tämän seuraamisesta, ja sillä ei ole kylliksi resursseja. Siis tämä lähtökohta on heikko kaiken kaikkiaan.

Sitten pakkausdirektiivin kohdalla tilanne on ongelma, koska siinä on vain osavastuu tuottajalla, kun taas elektroniikka- ja metalliromun kohdalla se on kokonaisvastuu, samoin autoromujen kohdalla. Siinä varmasti elinkeinoelämällä on ollut vahva ote tähän asiaan.

Mutta vielä, puhemies, tähän kokonaisuuteen. Meidän pitää tietysti saada sellainen jätelainsäädäntö maahan, joka edistää ympäristönäkökulmaa, myöskin ilmastonmuutoshillintää. Tähän saakkahan Suomen monet tällaiset positiiviset saavutukset ovat tapahtuneet hiilidioksidin vähentämisen alueella nimenomaan kaatopaikkojen kunnostuksen ja biohajoavan materiaalin vähentämisen välityksellä. Mutta se tie on vähän niin kuin loppu, ja nyt pitää etsiä uusia teitä.