Herra puhemies! Perustuslakikomitea jätti eilen mietintönsä hallitukselle. Tähän komiteanmietintöön sisältyy peräti kolme eriävää mielipidettä, ja syynä on se, että komitean enemmistö haluaa vähentää presidentin mahdollisuutta tehdä itsenäisesti päätöksiä erityisesti kansainvälisissä asioissa. Komitea haluaa, että presidentin päätöksenteko sidotaan pääministerin, hallituksen ja eduskunnan alle. Kysynkin nyt:

Aiotteko viedä eteenpäin näin erimielistä asiaa, kun yleensä tuoreeseen perustuslakiin ei lähdetä tekemään esityksiä, jotka eivät ole suuresti hyväksyttyjä ja laajalti yksimielisiä?

Oikeusministeri Tuija Brax

Arvoisa herra puhemies! Aivan niin kuin eilen luovutustilaisuudessa kerroin, lausuntokierroksen jälkeen tämän hetken aikataulu on, että huhtikuussa eduskunta saa käsiteltäväkseen hallituksen esityksen perustuslain muutoksista.

Ehkä on kuitenkin hyvä kerrata, että jo voimassa olevassa perustuslaissa tasavallan presidentin päätöksenteko ulkopolitiikassa tapahtuu yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa, ja tältä osin mitään erityisen radikaalia siinä ajatuksessa, että yhteistoiminta on se keskeisin asia, ei ole esitetty tapahtuvaksi.

Herra puhemies! Tämä komitean esitys kyllä olennaisesti muuttaa sitä nykyistä päätöksentekoa, koska tällä hetkellä presidentti ei ole sidottu toisella käsittelykerralla hallituksen esitykseen. Komiteassa erityisesti hallituspuolueiden edustajat vahvasti painottivat parlamentarismia, mutta käytännössähän päätöksenteko täällä eduskunnassa tapahtuu niin, että hallituspuolueiden ykkösministerit komentavat kansanedustajat riviin, ja aina kun hallitus niin haluaa, eduskunta antaa tukensa. Ei ole parlamentarismia se, että eduskunnan täytyy nauttia hallituksen luottamusta. Niinpäin se ei kuulu mennä. Ja ihmettelen myös tätä, kun sanotaan, että kansanvaltaa lisäisi presidentin vallan poisvieminen erityisesti kansainvälisistä asioista. Kysynkin: Kumpi edustaa paremmin kansanvaltaa, kansan suoraan valitsema presidentti vai pääministeri, joka valitaan keskustan tupailloissa?

Oikeusministeri Tuija Brax

Herra puhemies! Komitean esityksessä on hyvin loogisesti lähdetty suomalaisen parlamentarismin ja suomalaisen demokratian perusprinsiipeistä. Eduskunta on lainsäätävänä elimenä ja budjettiosassa kaikista tärkein. Eduskunnan rooli on keskeinen ja sen rooli vahvistuu entisestään. Kun Suomi liittyi Euroopan unioniin, silloin hyvin laajasti ajateltiin, että sitä toimeenpanovaltaa ja osittain myös lainsäädäntövaltaa, joka siirtyi sinne, pitää voida kontrolloida eduskunnasta käsin, ja jo silloin muun muassa perustuslakivaliokunta yksimielisesti totesi, että se tarkoittaa sitä, että pääministerin ja valtioneuvoston toimia EU:ssa pitää voida kontrolloida eduskunnasta käsin, ja tältä osin se koskee kaikkea EU-politiikkaa, myös sitä EU-politiikkaa, joka koskee ulkopolitiikkaa. Tämä linjaus tehtiin jo vuonna 2000, ja nyt komitea vahvistaa tämän linjauksen vieläkin selkeämmäksi.

Arvoisa puhemies! Hallitus on tällä vaalikaudella vähän valikoidusti käyttänyt tätä parlamentaarista valmistelutyötä, mutta meillä on eräitä erittäin huonoja kokemuksia siitä, että on tehty parlamentaarinen työ ja sen jälkeen hallitus on laittanut sen roskakoriin, pyyhkinyt pöytää. Näin kävi turvallisuus- ja puolustuspolitiikan osalta, jossa ed. Korkeaojan työryhmä teki erittäin arvokkaan täysin yksimielisen ehdotuksen, ja hallitus, ilman että edes kertoi etukäteen, laittoi tämän uusiksi turvallisuuspolitiikan linjanmäärittelyjen ja myös Puolustusvoimain kehittämisen osalta. Sen lisäksi on tehty muitakin vaalijärjestelmään, vaalirahoitukseen liittyviä hallituksen ratkaisuja poiketen toimikuntien esityksistä.

Parhaillaan hallituksen pöydällä on liikenneministeriön toimialaan liittyvä asia eli Yleisradio-yhtiön tulevaisuus. Siitäkin on yksimielinen toimikunnan esitys, miten pitäisi Yleisradion asioita järjestää. Minua kiinnostaa tähän liittyen, aikooko ministeri Lindén viedä tämän esityksen lävitse vai onko hallitus unohtamassa tämänkin asian. Tämän parlamentaarisen työn kunnioituksen puute näyttää ilmeiseltä.

Viestintäministeri  Suvi  Lindén

Arvoisa puhemies! Ed. Lintilän johdolla parlamentaarinen työryhmä teki erittäin ansiokasta työtä ja löysi uuden erittäin radikaalin rahoitusmallin, jolla Ylen rahoitus kestävällä pohjalla tuetaan ja turvataan. Tämä työryhmä ei varsinaisesti käyttänyt kovinkaan paljon aikaa valvonnan ja ohjauksen linjauksiin ja pohdintaan, siihen, millä tavalla julkisen palvelun tehtävää suorittavan yhtiön toimintaympäristö on viime vuosina muuttunut. Hallituksen keskuudessa tällä hetkellä käydään poliittisia keskusteluja siltä osin, miten tätä ohjausta ja valvontaa kirkastetaan, ja hallituksen esitys tältä osin tulee poikkeamaan tämän parlamentaarisen työryhmän esityksestä.

Arvoisa puhemies! Niin kuin ed. Lapintie totesi, eriävän mielipiteitten jättäjien mielestä tämä esitetty 58 §:n 2 momentti meidän tulkintamme mukaan kyllä vähentää tasavallan presidentin vaikutusmahdollisuuksia, koska hallitus pystyy hakemaan eduskunnan ilmaiseman kannan. Valitettavasti viime aikoina hallitukset ovat hyvin voimakkaasti pitäneet oman eduskuntaryhmänsä kurissa ja on ohitettu perustuslain 29 §:n mukainen edustajan riippumattoman mielipiteen muotoutuminen. Olisin tiedustellut arvoisalta ministeriltä, millä tavoin tämä perustuslain 29 §:n sanamuoto voitaisiin konkretisoida tässä salissa.

Arvoisa puhemies! Ihan lyhyt lisäkysymys siihen, kun yllätyin eilen luovutustilaisuudessa siitä, että vaikka SDP:n edustajat olivat allekirjoittaneet (Puhemies: Minuutti!) mietinnön, niin siitä huolimatta he sitoivat asiaa jo vaalilakiuudistukseen, mikäli ymmärsin oikein. Haluaako ministeri varmistaa kuitenkin sitten sen, että tämä muutos menee seuraavassa eduskunnassa lävitse, jos SDP sitoo?

Oikeusministeri Tuija Brax

Arvoisa herra puhemies! Aloitetaan vaalilaista. Sitä todellakin valmisteltiin yhteistyössä ja käsittääkseni sillä on paitsi kaikkien hallituspuolueiden yksimielinen tuki myös merkittävän osan oppositiota tuki. Olen ymmärtänyt näin sekä vasemmistoliitosta, perussuomalaisista että kristillisdemokraateistakin tänään ja eilen käymien keskustelujen osalta. Eli hurjan voimakas ja vahva tuki. Se tuodaan tämän tuen voimalla eduskuntaan, ja uskon, että eduskuntakäsittelyn aikana se saa vielä lisääkin tukea. Kysymys on siitä, että perustuslain mukaan meillä on yleinen ja yhtäläinen äänioikeus, ja se "yhtäläinen" on todella tärkeä osa perustuslaki- ja vaalijärjestelmää.

Sitten tähän ensimmäiseen osuuteen. Ed. Vistbacka kovin paljon antaa painoa sille tilanteelle tai lähtökohdalle, että yhtäkkiä Suomessa muuttuisi se perustilanne, että tasavallan presidentti ja muu ulkopolitiikasta päättävä, muun muassa valtioneuvoston, johto ja monesti myös eduskunnan ulkoasiainvaliokunta lähtökohtaisesti koko ajan riitelisivät, kun koko perustuslaki on rakennettu sille (Puhemies: Minuutti!) yhteistoiminnan prinsiipille, ja tälle yhteistoiminnan prinsiipille rakentuu myös uusi esitys.

Arvoisa puhemies! Ensin ed. Vistbackalle: Kun te vaaditte, että ryhmäkuri on kiellettävä, niin miten te voitte samassa lauseessa vaatia, että pitää etukäteen varmistaa, miten seuraava eduskunta äänestää? Aika kummallista.

Ed. Lapintien osalta haluaisin todeta, että teidän pitäisi myöskin ymmärtää juristina varsinkin se ero, että presidentti on tavallaan henkilöinstituutio, joka käyttää itsenäistä päätösvaltaa. Kun valtaa siirretään pääministerille, sitä siirretään tosiasiassa hallitukselle tai valtioneuvostolle, joka nauttii eduskunnan luottamusta. Myöskin ed. Lapintie esitti, että presidentin pitäisi olla huippukokouksessa pääministerin varamies. Sehän se olisi kummallista, että presidentti-instituutio alistettaisiin pääministerin varalle. Sehän se vasta aliarvioimista presidentin osalta olisi. Kysyn ministeri Braxilta: Voitteko mitenkään nopeuttaa sitä lain tuomista eduskuntaan?

Oikeusministeri Tuija Brax

Arvoisa herra puhemies! Tämä hyvä esitys tuodaan niin nopeasti kuin voidaan. Lausuntokierros on kolmen viikon pituinen ja silloin, kun teemme historiallista, tärkeätä ja onneksi hyvin jo etukäteen huolellisesti valmisteltua esitystä, kolmen viikon lausuntokierros on mielestäni se oikea aika. Tämän takia huhtikuussa tuomme esityksen.

Arvoisa puhemies! Edelleen yhteistoiminta ulkopolitiikassa jatkuu, presidentti ja hallitus tekevät sitä yhdessä. Mutta jos syntyy tilanne, poikkeuksellinen tilanne, missä presidentti ja valtioneuvosto eivät kykene sopimaan, niin asia täytyy jollakin tavalla ratkaista. Nyt tehdään ratkaisu tähän sillä tavalla, että kysytään eduskunnan neuvoa, ja sen jälkeen tehdään sillä tavalla kuin eduskunta tässä asiassa sanoo.

Hämmästelen, että vasemmisto on sitä mieltä, että eduskunta ei olisi korkeimman vallan haltija tässä maassa. Lukekaa Forssan julistuksenne vuodelta 1903 ja katsokaa, mikä teidän perinteinen linjanne on ollut. Täytyy sanoa, että selvää on jo myöskin vuodesta 1994 asti se, että pääministeri edustaa Suomea huippukokouksissa. Asiaa on pyritty sotkemaan sen jälkeen eräillä lausumilla, eräillä käytännöillä, mutta nyt tehdään tämä asia selväksi, mitä eduskunta on alusta pitäen, siitä lähtien, kun Suomesta tuli EU:n jäsen, halunnut.

Arvoisa puhemies! Kysyisin ministeri Braxilta. Nyt on ed. Heinäluoman tultua SDP:n ryhmän puheenjohtajaksi tämmöinen koplauspolitiikka alkanut. Onko kenties muitakin koplauksia esitetty kuin tämä vaalilaki ja tämä perustuslain muutos, että tietäisi sen, missä oikein mennään?

Oikeusministeri Tuija Brax

Arvoisa puhemies! Tämän kaltaisia muita koplauksia ei ole tiedossani, mutta tehtäköön nyt selväksi, että hallitusohjelman mukaisesti toimitaan näissä kaikissa valmisteluissa. Perustuslakia valmisteltiin ensin johtamassani valmisteluryhmässä, jossa olivat kaikkien eduskuntapuolueiden edustajat ja joka päätyi yksimieliseen esitykseen komitean valmistelun pohjaksi. Sen jälkeen hyvin avoimesti komiteaan on otettu kaikki mukaan, ja eilen esiteltiin esitys, jossa kuitenkin hyvin laaja edustus eduskunnasta omine allekirjoituksineen kannatti syntynyttä kompromissia. Tämä on se selkeä lähtökohta, josta hallitus etenee tästäkin eteenpäin.

Arvoisa puhemies! Minusta on erittäin hieno asia, että Taxellin komitea päätyi myös siihen johtopäätökseen, että tasavallan presidentti säilyy Suomen ulkopolitiikan johtajana. Tämä on ollut sosialidemokraateille aivan keskeinen asia, ja olen iloinen siitä, että kokoomus antoi periksi vallattoman presidentin vaateista ja oli valmis hyväksymään, että tasavallan presidentti johtaa jatkossakin ulko- politiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Tärkeää on myös se, että tasavallan presidentti voi jatkossakin osallistua EU:n huippukokouksiin. Tämä mahdollisuus on edelleenkin olemassa.

SDP odottaa nyt mielenkiinnolla tätä hallituksen esitystä, johon ministeri Brax täällä useaan otteeseen viittasi. Me haluamme myös kuulla asiantuntijoita ja ennen kaikkea kuulla myöskin kansalaisia. Odotamme hyvin suurella mielenkiinnolla, kuinka suuren arvon hallitus tulee antamaan tälle Taxellin komitean mietinnölle, koska ministeri Lindénin vastaus täällä osoitti juuri sen, että esimerkiksi (Puhemies: Minuutti!) Ylen rahoitusta koskevan parlamentaarisen työryhmän osalta hallitus ei aio kuitenkaan kunnioittaa sitä eikä myöskään puolustus- ja turvallisuuspoliittisen selonteon osalta. Kysyisinkin tässä yhteydessä pääministerin sijaiselta, ministeri Kataiselta: Onko teistäkin hyvä asia, että tasavallan presidentti voi jatkossa osallistua EU:n huippukokouksiin?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Niin kuin ministeri Brax totesi, hallitus tulee tuomaan tämän sopimuksen, joka siis neuvoteltiin puolueiden välillä. Siis neuvottelija on henkilö, joka neuvottelee sopimuksesta puoluejohdon mandaatilla, näin ymmärsimme, ja näin ainakin kokoomus ja hallituspuolueet neuvottelivat. Ymmärsin, että kaikki, jotka olivat mukana, neuvottelivat mandaatilla ja saatiin sopu aikaan, allekirjoitettiin sopimus, ja sen yhteisen sopimuksen tuomme nyt sitten tänne. Kaikki eivät siinä voi olla mukana, mutta kolme suurinta puoluetta ovat siinä sopimuksessa mukana. Kaikki eivät saaneet, mitä halusivat. Tämä on kompromissi ja sen takia tässä haluttiin neuvotella.

Minusta on ihan hyvä, että saimme sopimuksen. Perustuslakia pitää muuttaa riittävän laajalla enemmistöllä, ja nykyinen olotila jatkuu, eli ulkopolitiikkaa johtaa presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Tämä jatkuu. (Puhemies: Minuutti!) Tiettyjä osia parlamentarisoidaan, mikä on hyvä asia, eli tavoite siitä, että menisimme kohti normaalia pohjoismaista demokratiaa, parlamentarismia, otti pienen askeleen. Mutta parasta on tietysti se, että saamme tämän yhteiskuntaa häiritsevän turhan ristiriidan EU-edustautumisesta lakaistua nyt sitten maton alle, tai siis ei lakaistua maton alle, vaan ratkaistua, koska tähänkin saakka se on ollut jo perustuslaissa (Puhemies: Minuutti!) selvä, mutta meillä valitettavasti on tullut perustuslaista poikkeavia käytäntöjä. Nyt se on sitten selvä, ettei se häiritse tulevia presidenttejä eikä hallituksia eikä kansanedustajia.

Arvoisa puhemies! Taxellin komitean esityksessä eduskunta nousee kirkonharjalle niissä kysymyksissä, joissa presidentti ja valtioneuvosto olisivat erimielisiä. Ihmettelen kyllä vasemmistoliiton ja ed. Lapintien kantaa tähän kysymykseen. Teillä on ollut hieno perustuslakilinja Esko Helteen ja muiden mukana parlamentarisoinnin tukena, ja nyt näyttää, että linja on kokonaan kääntynyt. Ihmettelen tätä parlamentarismin halveksuntaa siltä taholta. Mutta olisin kysynyt ministeri Braxilta: Kuinka usein luulette, että tässä uudessa mallissa todella tulee tilanne, jossa eduskunnan kantaa joudutaan kysymään? Kuinka tyypillisiä tällaiset tilanteet ovat oman kokemuksenne perusteella? Kuinka usein nämä nyt valtioneuvostossa ovat tulleet ongelmiksi?

Oikeusministeri Tuija Brax

Arvoisa herra puhemies! Sekä johtamani valmistelutyöryhmä että sitä jo valmistelleet taustaryhmät kartoittivat näitä tilanteita ja ongelmia, ja sen pohjalta voidaan sanoa, että se olisi todennäköisesti äärimmäisen harvinaista, koska vastuulliset suomalaiset päättäjät pyrkivät aina sen yhteisen sävelen löytämään. Uskon itse asiassa, että nyt kun on selvä myös se tilanne, että jos joskus tulee erimielisyyttä, niin ei ole niin kuin loputonta juristeriaa siitä, miten tämä erimielisyys ratkaistaan, niin se päinvastoin johtaa entistä selvemmin siihen, että haetaan nopeammin ja ilman ehkä joissakin tilanteissa olleita kommervenkkejä yhteistä linjaa ja Suomea johdetaan yhteistoiminnassa niin kuin tähänkin asti.

Herra puhemies! Toivoisin, että kun tätä asiaa käsitellään, niin puhuttaisiin myös auki suoraan se, millä tavalla asiat ovat. Tässä nyt en ole kuullut yhtään perustelua sille, minkä takia pitäisi muuttaa niitä perustuslain pykäliä, jotka takaavat presidentin osallistumisen ja myös päätäntävallan itsenäisesti ulkopoliittisissa ja kansainvälisissä asioissa. Tehän kaikki sanotte nyt, että mitään ei muuteta, kaikki säilyy ennallaan, ja valitettavasti presidentti ei näiden uusien pykälien mukaan voi osallistua Eurooppa-neuvoston kokoukseen. (Eduskunnasta: Voi osallistua!) — Ei voi osallistua. — No, mutta kysyisin myös siitä, kun perusteluissa sanotaan, että presidentiltä ei viedä mitään, eduskunnan valta kasvaa ja hallituksen ja pääministerin valta kasvaa, miten tämä yhtälö voi olla mahdollista. Tätä kysyttiin myös eilen tiedotustilaisuudessa. (Puhemies: Minuutti!)

Jos tuotte uuden perustuslain merkittäviä muutoksia, joka on ollut vain vähän aikaa voimassa, yhden presidentin aikana, aiotteko myös muuttaa sitä niin, että presidentillä on mahdollisuus kutsua kokoon hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta?

Oikeusministeri Tuija Brax

Arvoisa herra puhemies! Nyt ovat kyllä jo laitkin sekaisin. Hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan toiminnasta säädetään valtioneuvostolaissa, joka on normaalissa säätämisjärjestyksessä tehtävä laki, ja perustuslain osalta on aika hämmentävää, jos ed. Lapintie ei vielä tiedä sitä traditiota ja sitä keskustelua, mikä jo vuoden 2000 perustuslain isossa uudistuksessa sovittiin ja aivan selkeästi eduskunnan sekä ulkoasiainvaliokunnan että perustuslakivaliokunnan yksimielisissä lausunnoissa on linjattu useaan kertaan, että EU-politiikan osalta pääministeri johtaa ja pääministeri edustaa ja pääministeri raportoi eduskunnan joko suurelle valiokunnalle tai ulkoasiainvaliokunnalle. Tämä linja on ollut kyllä, rohkenen sanoa, lähes kaikille aivan selvää jo kymmenen vuotta, ja nyt se kirkastetaan ja selkeytetään vielä perustuslain kirjaimeenkin. Kun sitten on tullut vielä Lissabonin sopimus, joka omalta osaltaan vahvistaa Eurooppa-neuvoston päätöksentekijän roolia, on selkeätä, että Suomen perustuslakikin on tältä osin vielä selvempi kuin nyt.