Sampsa Kataja /kok(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on hallituksen esitys tonnistoverolain muuttamisesta. Ja toivottavasti edes eduskunnan herkkähipiäiset eivät pahastu, kun verojaoston puheenjohtajana esittelen tämän valtiovarainvaliokunnan mietinnön, mutta en aivan ortodoksisesti pitäydy mietinnön sanamuodossa. Kyse on nimittäin valiokunnassa kuullun johtavan veroasiantuntijan mukaan vaikeasti lähestyttävästä, periaatteesta lähtien vaikeasta ja varsin erikoista toimialaa käsittelevästä asiasta.

Reippaasti yksinkertaistettuna on kyse siitä, että merenkulun alalla varustamot voivat valita, että yhtiöiden voiton määrän sijasta niitä verotetaan tonniston määrän eli kaluston määrän perusteella. Tässä verotusmuodossa kyse on Euroopan komission hyväksymästä verotuesta merenkulkualalle. Tosiasiassa tämän muutoksen jälkeen Suomessakin päädytään siihen, että halutessaan tonnistoverotuksen piiriin pääsevät yhtiöt eivät juurikaan joudu veroa maksamaan. Ja tässä se pihvi itse asiassa onkin.

Tämä hyvä hallitus jatkaa siis edellisten hyvien hallitusten aloittamaa uudistusta, jotta Suomen lipun alla purjehtivien alusten kansainvälinen kilpailukyky turvataan, säilytetään suomalainen merialan työvoima — ja muuten työvoiman mukanaan tuomat verotulot — sekä merenkulun osaaminen. Tällä on aivan keskeinen merkitys myös maamme huoltovarmuuden kannalta, sillä Suomen ulkomaankaupasta 80 prosenttia tapahtuu meriteitse. Kriisitilanteessa meriliikenteen merkitys luonnollisesti vain korostuu. Tämän ydinkysymyksen osalta valinta on kirkas. Tätä äsken sanotusti vähemmän kirkasta lainsäädäntötekniikkaa on valiokunnan erinomaisesti kirjoitetussa mietinnössä selostettu varsin ansiokkaasti ja monitahoisesti.

Arvoisa puhemies! Tämän lakimuutoksen tärkeyttä kuvastaa se, että laki on tarkoitettu tulemaan voimaan taannehtivasti siten, että säännöksiä voidaan soveltaa jo vuoden 2011 verotuksessa. Valtiovarainvaliokunnan mietintö on täysin yksimielinen.

Kari Rajamäki /sd:

Arvoisa herra puhemies! Tässä verojaoston puheenjohtaja esitteli tämän valtiovarainvaliokunnan yksimielisen mietinnön tarkastellen asiaa Suomen kilpailukyvyn ja merenkulun merkityksestä lähtien. Sosialidemokraatit pitävät tärkeänä, että tässä tilanteessa, jossa Suomen vientiteollisuuden ja kansallisen kilpailukyvyn varmistaminen on entistä tärkeämpää koko hyvinvoinnin ja Suomen talouden ja työllisyyden perustan kannalta, tehdään näitä ratkaisuja tässä suhteessa. Suomi on päämarkkina-alueeseensa nähden saari. Meidän keskeinen vientimme on 80-prosenttisesti merenkulun varassa. Tässä suhteessa logistiset kustannukset ja koko kuljetusjärjestelmä ovat erittäin merkittäviä kilpailukyvyn kannalta. Ihan alkuun on sanottava, että tässä suhteessa myös kuljetusjärjestelmät satamiin, niin Itä- kuin Pohjois-Suomesta, ovat myös tärkeitä, ja maa- ja raidekuljetusten kilpailukyky on tietysti tämän logistisen ketjun kokonaisuudessa muistettava. Kun nyt merenkulun tukiratkaisuista puhutaan, ei saa unohtaa, että kuljetustuki Ruotsin lailla olisi eräs tapa varmistaa Itä- ja Pohjois-Suomen teollisuuden saaminen Helsingin mittakaavaan ja aluekehityksen ja aluepolitiikan kannalta tukea myös sen toimintakykyä.

Mutta merenkulun ja Suomen kauppalaivaston osalta meillä oli 90-luvulla todella vaara, että ainut Suomen lipun alla kulkeva alus on Suomenlinnan lautta. Ja silloinhan 90-luvulla hyvin voimakkaasti pientonnistolle tehdyillä tukiratkaisuilla tehtiin muun muassa uutta kalustoa koskevaa rakentamista, ja tämä tukitoimi on nyt osana tätä merenkulun alan työllisyyttä: aluskannan uudistamisen ja meriliikenteeseen liittyvän teollisuuden tukemista ja vahvistamista. Kuten puheenjohtaja jaostosta totesi, tässä tullaan myöskin alan työllisyyteen ja valtion verotuloihin vaikuttamaan välillisesti myönteisesti.

Suomen kannalta on nyt erittäin tärkeätä laajemminkin arvioida merenkulun edellytyksiä kriittisen talvimerenkulun osalta. Tässä suhteessa suomalaisten alusten kilpailukyky pitää myös varmistaa väylämaksu- ja hinausmaksujärjestelmien uudelleenarvioinnilla niin, että meidän harvat jäänmurtajamme eivät esimerkiksi ole tuolla vetämässä joitain jokiproomuja, jotka ilman omia koneita narun päässä ovat kuljetuksessa, samaan aikaan, kun me olemme panostaneet myöskin talvimerenkulkuun sopivaan kauppalaivastoon. Tässä suhteessa pitää myöskin katsoa, että me omilla toimillamme mahdollistamme oman aluskantamme kilpailukyvyn.

Puhemies! Tässä yhteydessä, kun tämä myönteinen tonnistovero ja Suomen merenkulun ja kauppalaivaston tukemisratkaisu ovat nyt etenemässä myös sosialidemokraattien haluamalla tavalla, niin on kuitenkin vakavasti kiinnitettävä huomiota siihen, että maalla pitää olla parempi kansallinen strategia ja näkökulma siihen, miten Suomen logistista ja elinkeinopoliittista asemaa vahvistetaan. Ja tällä tarkoitan muun muassa Euroopan laajuisten TEN-T-ydinverkkojen kehittämistä, jossa ei nyt komission viime syksyiseen ratkaisuun liittyen ollut riittävää strategista näkökulmaa. Koko pohjoisen Suomen ja Venäjän pohjoisosien koillisväylään liittyvät logistiset ratkaisut on arvioitava, ja Suomen kriittisen merenkulun sekä jäänkestoisen jäänmurtokyvyn ja osaamisen hyödyntäminen näissä ratkaisuissa on otettava huomioon, samoin kuin Venäjään liittyvät kuljetusjärjestelmät. Näitä ei ole riittävästi arvioitu.

Erityisesti meille tulee olemaan nyt kova haaste se, että edellisellä kaudella Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n rikkipäästöratkaisuissa Suomi ilman poliittista ohjausta meni hyväksymään sellaiset maksujärjestelyt... Siis ilmeisesti ilman ympäristöministeriön ja liikenne- ja viestintäministeriön tai hallituksenkaan tietoista ratkaisua virkamiestasolla sitoutettiin Suomea sellaisiin rikkidirektiiviä koskeviin vaatimuksiin, että jos ne laukeavat, niin tässä maassa — joka nyt omaa kansallista selviytymistään varmistaa tässä eurokriisin yhteydessä, oman vientiteollisuutensa toimintaedellytyksiä pyrkii eri tavoin varmistamaan — on pahimmillaan jopa 12 000—24 000 työpaikkaa uhattuna. Sehän on täydellinen katastrofi. Ja kun nykyisen hallituksen hallitusohjelmaa teimme, sinne selvästi kirjattiin, että tämän ratkaisun muuttamisen ja myöskin sen aikataulun pitää olla sillä tavalla esillä. Ja tämä hallitus, joka nyt istuu, sitoutuu toimimaan niin, että Suomen kilpailukyky turvataan sen sopimuksen muuttamisella tai lykkäämisellä.

Tässä asiassa Suomella ei ole paljon liittolaisia, kun tähän nurkkaan itsemme olemme sattuneesta syystä ajelehtineet ja maalanneet. Ei muille maille ole niin kansallisesti kriittinen kysymys tämä asia Itämeren merenkulun osalta kuin Suomelle, joka on todella merenkulusta täysin riippuvainen. Sen takia nyt on kyllä käytettävä kaikkia niitä neuvottelutasoja ja neuvotteluyhteyksiä, joissa Suomen talouden perusta pystytään tältä osin varmistamaan. Kysymys on todella Suomen talouden ja vientiteollisuuden selviytymisestä ja kilpailukyvystä.

Kari Uotila /vas:

Arvoisa puhemies! Joku on joskus sanonut, että kaikki paitsi purjehtiminen on turhaa, ja vanhana laivanrakentajana lisäisin, että merenkulkupurjehtiminen ei tietenkään ole mahdollista, jos ei ole laivanrakennusta, elikkä yhteenvetona voidaan todeta, että kaikki paitsi laivanrakennus ja purjehtiminen, merenkulku, on turhaa.

Oikeastaan varmaan Euroopan unionissakin on näin koettu, koska paperissa merenkulun suuntaviivoista ja myöskin laivanrakennuksen tukiin liittyvissä kysymyksissä nämä toimialat on tulkittu niin välttämättömiksi ja tärkeiksi, että aika poikkeuksellisetkin tukijärjestelmät on mahdollistettu, ja se on ihan Euroopan unionin lainsäädännön ja periaatteiden mukaista.

Siitähän tässäkin on kysymys, että Suomi merenkulun osalta nyt tämän tonnistoveroratkaisun tehdessään tekee sen, mikä on jo tehty muissa maissa, ja siltä osin saattaa suomalaisen merenkulun enemmän samalle viivalle kumppaneitten kanssa. Tähän liittyy tietenkin se, mikä täällä on tullut jo esiin, että Suomen ulkomaankaupasta 80 prosenttia tehdään meritse. Tähän liittyvät huoltovarmuuskysymykset mahdollisen kriisiajan puitteissa, merenkulun osaamisen säilyttäminen Suomessa jne.

Jotkut maat ovat tehneet erilaisia ratkaisuja, kuten mietinnössä todetaan. Muun muassa Ruotsi ei ole päättänyt ottaa tätä tonnistoveroa. Jos ajatellaan pelkästään huoltovarmuuden näkövinkkelistä — Ruotsin asema toki on toinen, mutta kyllä Ruotsissa on sitten tapahtunutkin. Parin viimeisen vuoden aikana 200 kauppa-alusta, lastialusta, on siirtynyt Ruotsin lipun alta muualle. Elikkä se on heidän ratkaisunsa, ja uskallan sanoa, että tämä Suomen ratkaisu on kestävämpi ja Suomen kansantalouden ja tulevien toimintaedellytysten kannalta järkevämpi.

Mitä edustaja Rajamäki totesi tuossa merenkulun haasteista, niin kyllähän tämä rikkidirektiivi ja sen tuomat haasteet suomalaiselle ulkomaankaupalle ja meriliikenteelle ovat todella mittavat. Täytyy vaan palauttaa mieleen, että siihen aikaan — en nyt muista aikakautta, mutta olisiko ollut kymmenen vuotta sitten reilusti — kun keskusteltiin siitä, pitäisikö Itämerestä tehdä erityisen haavoittuva merialue eli saada sille tällainen erityisen herkän ja haavoittuvan merialueen status, niin ei kukaan kyseenalaistanut tällaista vaatimusta, kun Itämeri on tällainen murtovesialue, matala ja erittäin haavoittuva esimerkiksi ympäristövaikutuksille.

Silloin ei tarpeeksi mietitty sitä, että kun tällainen status saadaan, mitä se sitten mahdollisesti tuo tulevina vuosina, tulevina määräyksinä, tulevina normeina, tulevina IMO:n päätöksinä. Mutta olen myös sitä mieltä, kuten hallitusohjelmaneuvotteluissa todettiin, että edelleen on tehtävä kaikki mahdollinen, jotta tämän rikkidirektiivin tuomat ja myöskin tulevien energiatehokkuusratkaisujen tuomat vaatimukset pystyttäisiin mahdollisimman hyvin hoitamaan Suomen kannalta.

Mutta vaikka meillä on näitä paineita suomalaiselle merenkululle, niin meillä on myöskin mahdollisuuksia. Niin syrjässä kuin me olemmekin täällä merten takana ja "saari" niin kuin usein todetaan, niin me olemme kyllä nyt globaalilla tasolla myöskin uusien mahdollisuuksien edessä. Koillisväylä on todellakin avautumassa, ja sen purjehduskausi on enemmän ja enemmän jäistä vapaa ja yhä isommat laivat ja suuremmat massat pystyvät kulkemaan Koillisväylää pitkin Aasiaan.

Se, että tämä Koillisväylä avautuu, tarjoaa sekä suomalaiselle merenkululle että suomalaiselle laivanrakennukselle tulevien vuosikymmenten aikana ehkä suunnattomat mahdollisuudet. On laskettu, että laivalasti Norjan Kirkniemestä vietynä Shanghaihin Kiinaan säästää 600 000 euroa, 800 000 dollaria per kuljetus, 500 euroa per kontti. Vuorokausina, hetkinen, oliko se 28 päivää — 39 miinus 21, 18 päivää — siis 18 vuorokautta lyhyempi kuljetusmatka on Kirkniemestä Shanghaihin kuin Suezin kanavan kautta Shanghaihin Kiinaan. Tästä se säästö tulee.

Täytyy todeta, että nyt on suomalaisten — jos puhutaan näistä suurista linjauksista ja kansallisista strategioista liittyen sekä teollisuuspolitiikkaan, liikennepolitiikkaan, laivanrakennukseen ja merenkulkuun — todella satsattava siihen, mitä mahdollisuuksia tämä tarjoaa 10, 20, 30 vuoden aikana. Se tarkoittaa silloin liikenneyhteyksien rakentamista suomalaisilta teollisuuspaikkakunnilta Pohjois-Suomen läpi joko Vienanmerelle tai Jäämerelle ja kaikkea siihen liittyvää infraa, osaamisen kehittämistä: laivanrakennusosaamisen, jäätä murtavan kaluston rakentamisen osaamisen edelleen kehittämistä jne.

Ei tässä kaikki synkkää ole, tässä voi olla myöskin paljon mahdollisuuksia, ja tämä tonnistoveropäätös on nyt sitten lyhyellä aikavälillä hyvä tapa suomalaisten merenkulkuedellytysten turvaamiseen.

Astrid Thors /r:

Värderade talman, arvoisa puhemies! Kollega Kari Uotila aloitti niin kauniisti, että jos hän vielä olisi laulanut sen Lasse Mårtensonin sävelin, olisi kyllä ollut vaikea välttää silmien kostumista. "Navigare necesse est."

Man kan säga att äntligen, äntligen får vi det här på bordet. Som det har konstaterats, det är viktigt. Det här har utskottet behandlat snabbt, för vi vet hur viktigt det är att lagförslaget kan träda i kraft 1.3.

Det är också viktigt att konstatera att egentligen är skatteförlusten för staten relativt begränsad, men om jag har förstått saken rätt så är det ändå viktigt för våra kommuner att fartygen hålls i finländska register, för det betyder att kommunerna kan räkna sig vissa förtjänstinkomster till godo. Åtminstone har vi sett motsatsen av det här när passagerarfartyg har flaggats ut till Sverige.

Det är också skäl att konstatera att den här lagstiftningen i främsta hand ändå kommer att gälla lastfartyg, för det finns inte samma intresse för passagerarfartyg att ta den i bruk.

Meidän matkustaja-aluksillamme on hankala kilpailutilanne edelleen Itämerellä, jos sanoisi näin, että Ruotsilla on omat säännökset ja nuuska, ja Virolla on sitten oma tilanteensa muun muassa palkkoineen.

Mutta on huomattava myöskin, että merenkulun kannattavuuden ja kilpailukyvyn kannalta on tärkeää, että olemme saaneet uudet miehistösopimukset voimaan, ja voi kiittää alaa siitä, että työntekijät ja työnantajat ovat löytäneet toisensa. Ehkä tämä olisi samalla tavalla, kuin Kari Uotila aikoinaan osoitti esimerkkiä Wärtsilän pelastamisessa, että tarvittaisiin samaa henkeä kuin täällä varustamoalalla myöskin muualla, että saisimme aloja pelastettua Suomeen.

Som det har konstaterats sker det här stödet inom ramen för EU:s nuvarande stödriktlinjer för sjöfarten. Man kan väl vänta ganska snart att EU formellt måste förnya dem, men enligt den information vi har fått är det föga sannolikt att de riktlinjerna kommer att innebära några sådana större ändringar som skulle betyda att det här stödsystemet behöver ruckas på. Kommissionen borde ha kommit med sitt förslag, men det har den ändå inte gjort.

Kollegerna har också uttryckt oro och insikt i vilka de framtida utmaningarna för sjöfartsbranschen är. Jag vill till det lägga till kanske en lekmannafundering och privat fundering, dvs. den oro som jag känner för att våra exportvolymer minskar medan importvolymerna inte gör det, och den inbalans som därav kan komma. Det finns en stor utmaning, plus förstås att logistiken i världen också ändras, med allt större fartyg, som kanske inte kan komma in i vår Östersjö, och bemanningskostnader. Alla de utmaningar som här noterades, med energieffektivitetskrav för fartygen, svaveldirektivet och kanske de utmaningar och möjligheter som finns i arktiska förhållanden, är också skäl att beakta.

Mutta tulevaisuutta ajatellen on, niin kuin Kari Uotila sanoi, syytä muistuttaa niistä kirjauksista, joita on hallitusohjelmassa, mutta myöskin meidän on kohdistettava tulevien vuosien säästötarpeet sillä tavalla, ettei merenkulkualalle aiheuteta vahinkoa. Tiedämme, että tulevia säästöjä on kirjattu myöskin tälle alalle, ja siitä on huolehdittava.

Jag måste med beklagande också säga att vi har hört från branschen att de förvaltningsändringar som har gjorts inom trafikförvaltningen kanske inte ur sjöfartens synvinkel har gått så bra som man hade velat. Jag vill inte säga att det var det här vi sade när vi delade upp Trafi och alla de här nya organisationerna i Trafikverket, men tyvärr är det så att man har hört också en oro för att just det är så svårt med tanke på trafiken att man inte riktigt förstår det.

Till slut är det också viktigt att konstatera att vi har en tävling, en konkurrens inom EU inom det här området, och det är synd egentligen att vi inte har fått enhetligare regler för den här tävlingen inom EU tidigare, men det gäller att fortsätta att se till att vi utnyttjar de existerande reglerna så väl som möjligt.

Antti Rantakangas /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Täältä opposition puolelta on tullut tällä hallituskaudella hyvin harvoja tilanteita, joissa on voinut esittää aidon kiitoksen hallitukselle ja hallituksen lakiesitykselle, mutta nyt kun tätä lakiesitystä ja mietintöä tässä katson, niin pitää esittää vilpitön kiitos ja kiitos oikeastaan sen takia, että nykyinen hallitus ei muuttanut Matti Vanhasen hyvän hallituksen 2008 tekemiä linjauksia, joissa päätettiin toimenpiteistä, miten suomalaisen merenkulun asemaa parannetaan. Se kehityskulku oli erittäin huolestuttavaa. Meidän viennistämme 90-luvulla noin 30 prosenttia oli suomalaisalusten, Suomen lipun alla olevien alusten, toimesta tapahtuvaa ja nyt noin 20 prosenttia, ja sen takia käynnistettiin 2008 Vanhasen hallituksen toimesta ohjelma, jolla lähdettiin parantamaan tätä kilpailukykyä. Nyt tämä salissa oleva mietintö on jatkoa siihen, ja on annettava myönteinen palaute.

Varustamoalan näkemyksen mukaan Suomen lipusta on tullut vuodesta 2009 alkaen kilpailukykyinen vaihtoehto varustamoille. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa tuotiin esille muun muassa, että kaikki lastialuksia koskevat uudistilaukset on tuotu Suomen lipun alle. Lisäksi osa ulkomailta ostetuista aluksista on myös siirretty suomalaiseen rekisteriin. Nämä toimet ovat merkinneet noin 200 uuden työpaikan syntymistä. Tällä on myönteinen vaikutus meidän huoltovarmuuteemme, ja tässä on kansallinen, yhteinen intressi, ja on erittäin hieno asia, että koko eduskunta voi olla linjaamassa tätä tulevaisuutta niitten nuottien perusteella, mitä Matti Vanhasen hyvä hallitus 2008 linjasi.

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Suomessa otettiin käyttöön tonnistovero vuonna 2002 siitä syystä, että useissa maissa oli otettu vastaavantyyppinen vero käyttöön. Silloin jo, kun se hyväksyttiin eduskunnassa, oli epäilyjä siitä, missä määrin sitä tullaan käyttämään, ehdot olivat varsin tiukat. Niin siinä loppujen lopuksi kävi, että vain yksi varustamo otti käyttöön, ja tuokaan varustamo käsitykseni mukaan ei ole enää tänä päivänä toiminnassa.

Vuonna 2009 astui sitten uudistettu tonnistovero voimaan edellisen hallituksen aikana, ja se oli sellainen, jota pidettiin varsin hyvänä ja joka herätti laajasti kiinnostusta. Kuitenkin unionin komissio katsoi, että ehdot eivät olleet riittävän selkeitä ja olivat jopa jossain määrin liian edullisia ja saattoivat muodostaa valtion tukea varustamoille. Nyt komission huomautusten pohjalta on tehty täsmennetty esitys tuon vuoden 2009 esityksen pohjalta ja niiden huomautusten pohjalta voidaan todeta, että nyt sekä alalla että myöskin työntekijäjärjestöissä ja muutenkin ollaan varsin tyytyväisiä tähän juuri nyt hyväksyttävänä olevaan ehdotukseen.

No, tietysti voi kysyä sitä, onko tarkoituksenmukaista se, että tehdään tämmöisiä, sanoisiko, verohelpotuksia. Oikeastaan ainoa oikea veropolitiikan linja on se, että meillä on laaja veropohja, kaikki maksavat veroa, mutta alhaisella verokannalla. Mutta tilanne tältä osin yksinkertaisesti on se, että tällä hetkellä jo 16 EU-maassa sovelletaan tonnistoveroa, joka käytännössä aika pitkälti vapauttaa nuo varustamot verotuksesta. Virossa, missä ei sovelleta, yhtiöt eivät maksa tuloveroa, vaan vasta osingonjaon yhteydessä maksetaan veroa, ja Ruotsin osalta voidaan sanoa, että Ruotsi on tältä osin poikkeus. Ja kun otetaan huomioon se, että Ruotsilla on kuitenkin rekkayhteys mantereelle — sen sijaan me olemme kuin saari, joudumme käyttämään laivoja — niin tältä osin tämäntyyppinen järjestelmä Suomessa on perusteltu.

Täytyy kuitenkin muistaa, että on tiettyjä asioita, jotka on otettava huomioon. Jotta kilpailukyky voidaan turvata, on oltava mahdollisuus myöskin sekamiehistöjen käyttöön. Se nyt on tällä hetkellä mahdollista jo rahtialuksilla, ja se on pelastanut varsin paljon. Sitten tärkeätä on se, että toiminnan edellytykset ovat mahdollisimman hyvät, ja muun muassa rikkidirektiivi uhkaa näitä edellytyksiä. Ja pitää pitää huolta myöskin siitä, että kustannukset ovat mahdollisimman alhaisia, jotta kilpailukyky säilyy myöskin suomalaisissa olosuhteissa.

Jouko Skinnari /sd:

Arvoisa puhemies! Suomen viennin kannalta on erittäin tärkeätä, että meidän laivamme liikkuvat ja yhteydet ovat olemassa ympäri maailmaa. Tämä tonnistoverolain yhteydessä ilmi käynyt tosiasia, että Suomen lipun alle on siirtynyt paljon aluksia, oli minulle henkilökohtaisesti erittäin ilahduttava uutinen. Olin tammikuussa Dominikaanisessa tasavallassa, ja sinne 18. päivä nousi 350 suomalaista kotkalaisen perheyrityksen Kristina Cruisesin laivasta. Se oli tietysti sinänsä hieno asia, mutta minulla oli silloin se kuva, että tämä on peräti ainut Suomen lipun alla purjehtiva alus. Näin nyt käytännössä onneksi ei ole, vaan Ruotsiin verrattuna tämä tilanne on paljon muuttunut.

Miten paljon sitten tämä merkitsee valtion verotulojen säästymistä suhteessa siihen, mitä tästä on hyötyä, on tietysti asia, jota pitää seurata. Kokonaisuuden kannalta tässä vaiheessa tämä tuntuu järkeenkäyvältä ratkaisulta, ja se on vähän samantyyppinen kuin se keskustelu nyt näitten bisnesenkeleitten osalta Suomessa: jos on 200 rekisteröityä bisnesenkeliä, niin onko sitä verotuskohtelua sitten järkevää heidän osaltaan helpottaa sillä tavoin, että he omia rahojaan — on nyt sitten miten tahansa rehellisesti saatu — sijoittaisivat pienyritysten ja keskisuurten yritysten toimintaan, niin että suomalaiset firmat pärjäisivät sen jälkeen, kun valtion avustukset tai tuet loppuvat?

Tässä mielessä tämä tonnistovero on kyllä mielenkiintoinen, mutta on varmuuden vuoksi sanottava, että tämä on haastava asia tulevaisuuden kannalta.

Simo Rundgren /kesk:

Arvoisa puhemies! Edustaja Uotila nosti tässä yhteydessä esiin myöskin pohjoisen alueen meriliikenteen. Suomihan on tietysti saari, niin kuin tiedämme, tavaraliikenteen kannalta. Itse olen törmännyt tähän rikkidirektiiviin, johonka täällä myöskin on viitattu, Perämeren pohjukan suurten teollisuuslaitosten osalta, jotka pitävät sitä erittäin suurena uhkana omalle toiminnalleen. Tästä syystä tästä seuraa sitten se, että meidän on otettava vakavasti kuljetusreittien avaaminen Jäämerellä, aivan niin kuin edustaja Uotila täällä kertoi. Se antaa erittäin suuria mahdollisuuksia Suomen laivanrakennukselle. Siellä tulee olemaan erittäin suuret jääongelmat. Juuri ennen tätä kello 14 alkanutta istuntoa pidettiin arktisen neuvottelukunnan tilaisuus tuolla Pikkuparlamentin puolella ja siellä todettiin, että vaikka tuo merireitti sieltä on aukeamassa, niin jatkossa sen kulkeminen vaatii erittäin raskasta jäänmurtajakalustoa, jossa juuri Suomella on osaamista.

Nämä ovat isoja kansainvälisiä yhteistyökysymyksiä. Olen siitä tyytyväinen, että Pohjoismaitten neuvoston yhteydessä on arktiset asiat nostettu yhdeksi keskeiseksi ohjelmakysymykseksi, ja tiedän, että Ruotsi jatkaa tätä omalla kaudellaan, nostaa pohjoisen kaivosteollisuuden tässä esille, mikä myöskin lisää paineita näihin uusiin kuljetusreitteihin. Suomen on vakavasti suunniteltava, kun me nyt sen Petsamon menetimme, että pääsisimme tuonne Jäämerelle yhteistyössä Venäjän — sieltä on helpoin reitti Murmanskiin — Norjan tai Ruotsin kanssa tai kaikkien näitten tahojen kanssa yhteistyössä.

Arktiset asiat ovat nousemassa aivan keskeiseksi myöskin kansainvälisellä agendalla. Voin kertoa lyhyesti terveiset USA:n senaatista, jossa tapasin Alaskan senaattoreitten staffia, ja todettiin, että USA:kin on aktivoitumassa ja kiinnostumassa arktisista alueista monista näistä syistä, joita tässä on mainittu. Tässä yhteydessä on myöskin muistettava (Puhemies koputtaa) ympäristönäkökulma; ne ovat herkkiä alueita nuo Jäämeren alueet.

Lars Erik Gästgivars /r:

Arvoisa puhemies, värderade talman! Hallituksen esitys tonnistoverolain uusimiseksi on erittäin hyvä asia. Ei päivääkään liian aikaisin tämä asia tule tänne eduskuntaan. Voimme saada laivoja, jotka purjehtivat Suomen lipun alla. Uotila tuossa äsken sanoi, että hän on laivanrakentaja, minä olen vanha merimies, ja molemmat varmaan iloitsemme siitä, että maailman merillä nähdään myöskin Suomen lippu laivoissa, kun liikutaan siellä.

Det är också en säkerhetsåtgärd. Försvaret behöver under kristider lastfartyg för sitt försvar och framför allt behöver de också passagerarfartyg, och passagerarfartyg är otroligt fina minfartyg under krigstid, så det är också en försvarssak att vi har sådana här fartyg. Det här kan också vara en liten kompensation för det svaveldioxiddirektiv som är på kommande här, så troligtvis kommer då de här rederierna att kunna ha lite billigare frakter.

Till slut kan man väl säga att det är på det viset att när det här beslutet kommer — och hoppas att det kommer så snabbt som det står här i beredningen — så kommer en sådan som vi kallar för "epäterve kilpailu" när det gäller olika rederier i Europa att ta slut, och det är bra.

Markku Mäntymaa /kok:

Arvoisa puhemies! Tässä keskustelussa esille tullut rikkidirektiivi on varmaan haaste, mutta minä näen sen myöskin mahdollisuutena. Nimittäin tiedän, että Vaasan Wärtsilän viisaat insinöörit ovat suunnitelleet laivapesureita tuohon ongelmaan, ja näen siinä mahdollisuuden kaupalle ja merenkululle.

Mikko Savola /kesk:

Herra puhemies! Tämä rikkidirektiivi, minkä edustaja Mäntymaakin otti esiin, tietenkin vaikeuttaa laivaliikennettä, omalta osaltaan tekee siitä kalliimpaa. Mutta se, kuinka laivaliikennettä pystyttäisiin sitten ohjaamaan niille reiteille ja saamaan edullisemmaksi, esimerkiksi Venäjän kautta tapahtuvan liikenteen osalta, vaatisi varmasti toimenpiteitä ja ajattelua sen suhteen, että näitä pohjoisempia satamia pystyttäisiin hyödyntämään paremmin, ylittämään mahdollisimman lyhyesti näitä välimatkoja ja pääsemään sitten Norjan kautta suuremmille vesille tavarakuljetuksissa.

Näistä poikittaisyhteyksistä Suomessa on jonkin verran puhuttu, mutta ei mielestäni vieläkään ole tarpeeksi puhuttu, koska Suomen poikittainen liikenne on liian huonossa kunnossa tällä hetkellä ja reitistö on vaikea. Muun muassa rataverkon kehittäminen sen osalta, että näihin pohjoisempiin satamiin päästään, niin Kaskisten kuin Vaasan satamiin, niitten käyttöön, vaatii Suupohjan radan kunnostamista, Haapamäen radan perusparantamista edelleen ja mahdollisesti sähköistämistä. Mutta valtatie 18, joka tällä välillä on suurin tulppa, pitää myös saada kuntoon. Liikennepoliittinen selonteko, joka on myös tulossa, on varmasti osaltaan se paikka, missä näitä hankkeita sitten tullaan käsittelemään.

Markku Eestilä /kok:

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys on hyvä, sillä se palauttaa tonnistoa Suomen lipun alle, ja samaa kehitystähän on tapahtunut EU:ssa.

Käytän puheenvuoron sen takia, että tämä on periaatteellinen linjaus. Kun Suomen vienti on vähentynyt, kauppatase on mennyt negatiiviseksi, niin tämä on esimerkki siitä, mitä saadaan aikaan oikein kohdennetuilla verohelpotuksilla, ja niitä täytyy varmaan tässä maassa muitakin harkita, jotta me saamme viennin vetämään ja investointeja enemmän Suomeen.