Outi Mäkelä /kok(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä edellinen aihe herätti jo mukavasti keskustelua, ja jatketaan samalla linjalla. Nyt on mahdollisuus käydä keskustelua kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksista ja niiden parantamisesta. Tämä nyt käsillä oleva aloite velvoittaisi kuntia erillisen osallisuusstrategian laadintaan. Tavoitteena on turvata ennen kaikkea erityisryhmien, kuten nuorten, vanhusten ja vaikkapa maahanmuuttajien, äänen kuuluminen kunnallisessa päätöksenteossa.

Yksinkertaisuudessaan aloite lisää seuraavan momentin kuntalain 27 §:ään: "Valtuusto laatii ja hyväksyy toimikautensa ajaksi osallisuusstrategian yhteistyössä kunnan asukkaiden ja erityisryhmien kanssa. Strategiassa määritellään, kuinka kunnan asukkaiden ja palveluiden käyttäjien osallistumista ja vaikuttamista edistetään." Muutamissa kunnissa, kuten esimerkiksi Vantaalla ja Sastamalassa, on jo laadittu tämäntyyppinen osallisuusstrategia, ja niistä on ollut hyviä kokemuksia.

Kuntalain 27 §:ssä säädetään, että "valtuuston on pidettävä huolta siitä, että kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on edellytykset osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan". Pykälässä luetellaan myös eri toimet, joiden avulla kuntalaisten osallisuutta voidaan toteuttaa. Kuitenkin ilman erillistä strategiaa on vaarana, että pykälän tavoite toteutuu vain vaillinaisesti. Yksittäisten kuulemisten ja muiden toimenpiteiden vaikutus ei ole suuri, mikäli niitä ei ole kytketty isompaan kokonaisuuteen. Ennen kaikkea erityisryhmät, kuten maahanmuuttajat, ikäihmiset, nuoret ja lapset, voivat helposti jäädä muita kuntalaisia heikompaan asemaan heidän kuulemisessaan.

Vantaan kaupungin osallisuusmallin tavoitteena on saattaa kuntalaiset yhtenäiseen asemaan ja kehittää avointa toimintakulttuuria ja päätöksentekoa. Osallisuusmalli on laadittu yhteistyössä kaikkien toimialojen kanssa. Tällaiselle mallille on erityinen tarve nyt, kun kuntakenttää ollaan uudistamassa. On tärkeää pitää huolta siitä, että kuntalaisten, ja erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien kuntalaisten, mahdollisuus vaikuttaa heitä koskevaan päätöksentekoon ei heikkene entisestään.

Osallisuuden vahvistamiselle löytyy perusteltuja syitä myös laajemmista kehityskuluista: maahanmuuttajien määrä Suomessa kasvaa tasaisesti, nuorten mielenkiinto vaikuttamista kohtaan on valitettavasti heikentynyt aina aika ajoin, ja vanhusväestön osuus toisaalta kasvaa, ja vaikuttamisen kanavia tarvitaan myös sille puolelle enemmän.

Osittain erityisryhmien asemaa on pyritty paikkaamaan erillisillä toimielimillä, kuten vaikkapa nuorisovaltuustoilla tai vanhusneuvostoilla, mutta kaikilla paikkakunnilla tällaisia ei ole. Pakollisen osallisuusstrategian myötä kunnissa voidaan siis ajoissa huomioida myös ne erityisryhmät, joille ei ole olemassa erillisiä toimielimiä. Lisäksi strategialla vahvistetaan ja tehostetaan olemassa olevien elimien roolia osana päätöksentekojärjestelmää. Tuomalla erityisryhmät paremmin mukaan päätöksentekoon parannetaan osallisuuden lisäksi itse päätöksenteon laatua ja tuloksia, kun asianomaiset pystyvät tuomaan oman näkemyksensä esiin.

Uskon, että tällä kohtalaisen yksinkertaisella lisäyksellä kuntalakiin voitaisiin aidosti ottaa reipas askel eteenpäin osallisuuden edistämisessä. Kuntalaisilla tulee olla vaikutusmahdollisuuksia myös vaalien välillä.

Markku Mäntymaa /kok:

Arvoisa herra puhemies! Lähidemokratia ja paikallisyhteisöt ovat kuntauudistuksen myötä ajankohtainen aihe maassamme. Kuntauudistus ei ole uhka, vaan se on mahdollisuus. Tehokkuuden ja paikallisuuden huomioon ottamisen välillä ei tarvitse olla ristiriitaa. Ristiriitaa ei ole, mikäli paikallistasolla taataan edellytykset omaehtoisten ratkaisujen kehittämiseen. Tässä Outi Mäkelän lakialoitteessa mainitaan, että esimerkiksi Vantaalla ja Sastamalassa on laadittu osallisuusstrategia, jonka avulla kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksia edistetään.

Arvoisa puhemies! Kuntauudistuksen tuomiin uusiin vaikuttamisen mahdollisuuksiin on herätty nyt monilla muilla paikkakunnilla. Suomen Setlementtiliitto on käynnistänyt viime vuonna Uusi paikallisuus -hankkeen, jossa kansalaistoimintaa kehitetään ja kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia vahvistetaan. Tähän Uusi paikallisuus -hankkeeseen kuuluu kolme kaupunkia: Vaasa, Kemijärvi ja Tampere. Jokaisessa kaupungissa on valittu paikallinen rakennemuutoksessa oleva kaupunginosa. Näitä kaupunginosia kehitetään niiden ominaispiirteiden mukaan sellaisiksi, että kansalaisten osallistuminen ja integroituminen yhteiskuntaan olisi tehokkaampaa. Tätä myötä kansalaiset voisivat aidosti kokea osallistumisen mahdollisuuksia. Esimerkkinä Vaasan Palosaaren kaupunginosassa asuu ikääntynyttä väestöä ja toisaalta paljon nuoria opiskelijoita. Opiskelijat ja ikäihmiset haluaisivat vaikuttaa paikallisiin asioihin, mutta siihen ei ole ollut välinettä. Vaasan Palosaarelle tärkeää olisi ikääntyneiden hyvä arki, opiskelijoiden sitouttaminen asuinympäristöönsä sekä asukkaiden ja kaupungin viranomaisten välisen vuorovaikutuksen vahvistaminen.

Uusi paikallisuus -hankkeessa etsitään aktiivisesti uusia paikallisen vaikuttamisen mahdollisuuksia. Yksi kansainvälisesti runsaasti tutkittu ja hyväksi havaittu vaihtoehto ovat kansalaisraadit, joissa alueen asukkaat ja kunnan päättäjät kohtaavat keskustelemaan paikallisista asioista. Kansalaisraadit edistävät keskustelevaa ja harkitsevaa demokratiaa.

Arvoisa puhemies! Tilanne on kuntauudistuksen ajankohtaisuuden takia sellainen, että kaikissa maamme kunnissa tulisi tehdä lakialoitteen mukainen osallisuusstrategia. Tämän lisäksi me tarvitsemme ja meidän on tuettava hankkeita, joiden avulla kansalaisten paikallista osallistumista vahvistetaan.

Jaana Pelkonen /kok:

Arvoisa puhemies! Kuten edustaja Mäkelän lakialoitteessa esitetään, on kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksia tärkeä kehittää nykyisestä. Tarve korostuu erityisesti edessä olevan kuntakentän uudistamisen yhteydessä. Osallisuusstrategian laatiminen yhteistyössä kunnan asukkaiden ja erityisryhmien kanssa on yksi askel eteenpäin. On erittäin tärkeää huolehtia siitä, ettei kuntalaisten usko omiin vaikutusmahdollisuuksiin heikkene ja ettei kukaan tunne joutuneensa tästä syystä järjestelmän ulkopuolelle. Suomessa on jo nykyisellään aivan liian iso joukko ihmisiä, jotka tuntevat, ettei ketään kiinnosta heidän huolensa, ja näistä ihmisistä moni on suuressa vaarassa syrjäytyä yhteiskunnastamme. Varsinkin nuorten kohdalla on surullista kuulla kertomuksia siitä, kuinka usko omaan tulevaisuuteen on murentunut jo aivan elämän alkumetreillä.

Elinkeinoelämän valtuuskunnan mukaan syrjäytyneitä 15—29-vuotiaita oli vuonna 2010 peräti noin 51 300. Luku on noin 5 prosenttia kaikista tämän ikäisistä nuorista. Kun lukumäärästä vähennetään työttömiksi työnhakijoiksi rekisteröityneet nuoret, jää jäljelle 32 500 nuorta, jotka eivät näy missään tilastoissa. Heillä ei ole mitään peruskoulun jälkeistä koulutusta, eikä kukaan tarkkaan tiedä, missä nämä nuoret ovat, keitä he ovat ja mihin he ovat menossa.

Syrjäytyneistä nuorista lähes neljännes on maahanmuuttajataustaisia. Vieraskielisistä kouluttamattomista nuorista peräti joka kolmas on syrjäytynyt, kun kantaväestöön kuuluvista syrjässä on joka kahdeksas. Syrjäytyminen onkin läheisesti yhteydessä myös maahanmuuttoon ja kotouttamiseen liittyviin ongelmiin. Kun otetaan huomioon maahanmuuttajien määrän kasvu ja vieraskielisten nuorten moninkertainen riski syrjäytyä, ensisijaiset keinot syrjäytymisen torjuntaan ovat maahanmuuttajanuorten tehokkaampi kotouttaminen sekä ohjaaminen koulutukseen ja työmarkkinoille. Näitä tarpeita on kuitenkin paikallistasolla hyvin vaikea toteuttaa, jollei kukaan kuuntele, mitä maahanmuuttajilla aiheeseen olisi itsellään sanottavaa.

Mikko Savola /kesk:

Herra puhemies! Keskustelu on sinänsä mielenkiintoista. Kokoomus ajaa kuin käärmettä pyssyyn kuntauudistusta, mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että demokratia menee kauemmaksi ja ihmisten vaikuttamismahdollisuus sitä kautta pienemmäksi. Nyt täällä kuitenkin puhutaan tämän aloitteen myötä myös siitä, että ihmisten ääni pitää paremmin saada kuuluviin ja vaikutusmahdollisuuksia sitä kautta parantaa strategiatyön avulla.

Minun mielestäni se kaikkein tehokkain keino nyt olisi se, että ensinnäkin tämä mieletön kuntauudistus tai kuntakohellus, kuinka sitä nyt halutaankaan parhaiten nimittää, tulisi perua ja sitä kautta lopettaa lähidemokratian alasajo ja turvata se vaikutusmahdollisuus siellä lähempänä niitä ihmisiä. Mielestäni se olisi kaikista paras strategia tällä hetkellä. Toivon, että edustajat Mäkelä ja Pelkonen ja Mäntymaa olisivat myös tässä asiassa samaa mieltä ja kertoisivat omia mielipiteitään tähän.

Jari Lindström /ps:

Arvoisa herra puhemies! Minä jatkan tuosta, mihin edustaja Savola pääsi, eli täällä puhutaan vaikutusmahdollisuuksien lisäämisestä, osallisuuden lisäämisestä. Tämä itse aloite on ihan hyvä ja kannatettava, ei siinä mitään. Se on hyvä, että tällaista strategiaa tässä ajetaan. Se on täysin kannatettavaa, mutta tänään tuli Kuntaliiton tutkimus siitä, että kielteisyys näihin kuntaliitoksiin on lisääntynyt varsinkin 2009 alussa tehdyissä liitoksissa. Minkä takia? Sen takia — tämä on yksi syy — että päätöksenteko on koettu etäiseksi. Ihmiset sanovat, että se on aivan sama, ketä sinne äänestää, ne päätökset sorsivat meitä, ja varsinkin reuna-alueilla nämä päätökset koetaan semmoisiksi, että tulee semmoinen negatiivinen kierre, jota ei saada katkaistua, ja vaikka me tekisimme minkälaisen strategian, jos ei se johda aidosti siihen, että ihmiset kokevat, että heillä on mahdollisuus vaikuttaa, niin eihän siitä tule yhtään mitään. Eli kannatan tätä ajatusta, mutta minä peräänkuulutan sitä, että ihan oikeasti on jotain merkitystä sillä ihmisten osallistumisella.

Lasse Hautala /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Itse en pidä tarpeellisena sitä, että nykyistä kuntalakia lähdettäisiin muuttamaan tämän lakiesityksen tavoin. Nyt on käynnissä laaja kuntauudistus, ja millaisena se sitten toteutuukin, mikä on kuntien kappalemäärä muutaman vuoden kuluttua, se jää nähtäväksi, mutta sen jälkeen on joka tapauksessa tulossa kuntalain uudistus, jossa yhteydessä voidaan sitten tämäntyyppisiäkin asioita esille ottaa. Myöskin on paljon puhuttu siitä, mitkä ovat kuntien tehtävät. Tällä hetkellä pohditaan hyvin laajasti sitä tehtäväkenttää, mikä kunnilla on tai tulee olla jatkossa. Tämä asia liittyy myöskin siihen.

Suuressa osassa Suomea on tällä hetkellä olemassa nuorisovaltuustot, vanhusneuvostot ja vammaisneuvostot, jotka jo huomioivat aika isot erityisryhmät kuntien asukkaista ja vastaavat myöskin niiden tarpeisiin. On tietysti kunnista ja kaupungeista kiinni se, miten näitä kuullaan, mutta ainakin itse tuolta Pohjanmaalta voin todeta ja sanoa, että meillä varsin hyvin nämä ryhmät on huomioon otettu.

Maahanmuuttostrategia on tietysti hyvä asia laatia kuntiin, mutta jos strategia jää pölyttymään monien muiden strategioiden tavoin hyllyyn, niin näkisin, että paljon parempi olisi pohtia suoraan niitä ongelmia, mitkä liittyvät kotouttamiseen, ja pyrkiä hakemaan vastauksia näihin.

Arvoisa puhemies! Siksi en näe tarpeelliseksi tämäntyyppisten lakialoitteiden ottamista nyt kuntalain sisälle, vaan odotettaisiin nyt näitten hallitusten aloittamien linjausten mukaisesti asioiden eteenpäinmenoa.

Vesa-Matti Saarakkala /ps:

Arvoisa herra puhemies! Aiemmilla hallituskausilla käynnistetty Paras-hankehan sai aikaan melkoisen mylläkän kuntakentällä, ja jos tässä paljon kehutussa ja toisaalta mielestäni ihan oikeutetusti myös paljon parjatussa hankkeessa jotkut jäivät hämmennyksen valtaan, niin ne olivat kyllä tavalliset kuntalaiset.

Voin kertoa esimerkin omasta kaupungistani. Aikoinaan tämän Paras-hankkeen vauhdittamana lähdettiin kuntaliitosneuvotteluihin, ja tarkoituksena oli silloin alun perin lakkauttaa kaksi olemassa olevaa kuntaa ja muodostaa yksi uusi kunta. Neuvottelusopimukseen kuului kuntalaisten kuuleminen kuntalaiskyselyn järjestämisellä, ja tästä tiedotettiin kuntalaisille. Kävi kuitenkin niin, että neuvottelut katkesivat ja ne päätettiin valtuuston päätöksellä esimerkiksi omassa kaupungissani. Kuntalaisia ei siihen mennessä kuultu lainkaan. Kun aloin epäillä tätä kuntalaisten kuulemisen toteutumista, keräsin kansalaisadressin kauppojen edustoilla kunnallisen neuvoa-antavan kansanäänestyksen järjestämiseksi. Tämä äänestys ja sen järjestäminen tyrmättiin valtuustossa sillä perusteella, että suunnitelmaan kuului kuntalaiskyselyn järjestäminen.

Arvoisa herra puhemies! Sitten todella tämä prosessi kun oli poikkaistu, niin sillä välillä valtiovalta halusi kunnilta selvityksen siitä, miten ne aikovat vastata tämän Paras-hankkeen 20 000 hengen väestöpohjavelvoitteeseen. Oma kuntani toimitti vuoden 2007 loppupuolella ministeriöön ilmoituksen: emme suunnittele kuntaliitoksia. Sitten kun tultiin joulukuulle 2007, siis samana syksynä, yhtäkkiä meillä oli käynnissä uudestaan se jo valtuustopäätöksellä keskeytetty kuntaliitosprosessi ilman, että sitä valtuustopäätöksellä uudelleen käynnistettiin. Myöskään uutta kuulemistilaisuutta ei järjestetty kuntalaisille, ja myös kuntaliitossopimusluonnos oli eri. Siinä muun muassa päätettiin niin, että vain toinen kunta lakkaa ja liittyy siis tähän isompaan kuntaan.

Keräsin uudelleen tämän aloitteen ja nyt jo vahvemmilla nimikirjoituksilla — niitä tuli reilusti vielä lisää — ja asia käsiteltiin valtuustossa. Päädyttiin siihen, että neuvoa-antavaa kunnallista kansanäänestystä ei järjestetä. Myöskään kuntalaisia ei todella kuultu uudestaan. Ei tullut myöskään sitä kuntalaiskyselyä, jolla aiemmin torpattiin tämän neuvoa-antavan kansanäänestyksen järjestäminen.

Eli vaikka meillä on jo nyt kuntalaissa tiedottamisvelvollisuus, se käytännössä tarkoittaa, että kun vain tiedottaa jossain vaiheessa riippumatta siitä, mikä se tiedottamisen sisältö on — se voi olla jopa täysin väärää siis — niin se täyttää lain kirjaimen. Tämä on todettu korkeimmassa hallinto-oikeudessa, koska vein tämän prosessin sinne, ja myös sitten tämä kuntalaisten kuuleminen täyttyy tällä hetkellä hyvin mitättömällä manööverillä, jos se niin halutaan poliittisesti päättää. Ja siis tämä arviointi on tällä hetkellä käytännössä aivan poliittisen prosessin ja vaalien varassa.

Toivon tähän parannusta. En tiedä, tuoko tämä nyt olemassa oleva ja jätetty lakialoite sitä siihen, mutta kyllä tässä erittäin raskas vastuu on etenkin niillä vanhoilla puolueilla siellä kunnissa ihan riippumatta siitä, kannattaako kuntauudistushanketta vai mitä hanketta vai vastustaako kaikkia. Pahoin vähän pelkään, parantaako tämäkään tilannetta, mutta noin yleisesti ottaen tervehdin positiivisesti sitä, että ajoissa pystyy vaikuttamaan ja kuullaan ja näin.

Eeva Maria Maijala /kesk:

Arvoisa puhemies! Tässä kyseisessä esityksessä on paljon hyviä asioita suurille kunnille. Osallisuusstrategian yksi perusteista on tämä kuntauudistusasian eteenpäin vieminen. Esitys nyt tässä tilanteessa on aivan liian irrallinen heitto tässä kokonaisuudessa. Kuntauudistus on todella iso ja laaja asia. Nyt minä toivoisin, että saisimme liikkeelle keskustelun siitä, miten tämä lähidemokratia oikeasti saataisiin hoidettua, laajemminkin eikä pelkästään tällaisilla yksittäisillä, irrallisilla asioilla.

Olen työskennellyt toistakymmentä vuotta pienessä kunnassa kunnallishallinnossa. Tällaiset strategiat koetaan pienissä kunnissa taas yhdeksi pakkopullaksi, näissä kunnissa, joissa asiat hoituvat jo ilmankin näitä strategioita, mutta joita tarvitaan todella isoissa kunnissa. Nyt sitten, jos tämmöisiä strategioita laitetaan kaikille kunnille, edessä on tilanne, että kunnille tulee taas lisää ja lisää töitä.

Minkä takia tätä kuntauudistusta ollaan tekemässä? Sen takia, että kunnilla on liikaa töitä. Elikkä minusta meidän pitäisi puuttua tähän perusongelmaan, ennen kuin me alamme tämmöisiä lisätöitä niille kunnille laittamaan ja nakkaamaan.

Elikkä minä en pysty nyt tukemaan enkä kannattamaan tätä esitystä, ja, arvoisa puhemies, en näe tätä esitystä tässä vaiheessa tarpeelliseksi.

Maria Tolppanen /ps:

Arvoisa puhemies! Kokoomuksen esittämä kaksinaismoralismi on suorastaan tyrmistyttävää. Kokoomus ajaa suurkuntia kuin käärmettä pyssyyn. Pääministeri Katainen on useampaan kertaan sanonut julkisuudessa, että pakkoliitoksia tarvitaan ja että niitä tullaan käyttämään. Siinä eivät kunnat ja kunnan osat saa sanoa yhtään mitään, halusivatpa ne liitosta tai eivät. Se tehdään, jos niin päätetään.

Nyt kokoomus esittää laastariksi haavoihin ompeluseuroja, juorukerhoja, joissa voidaan keskustella asioista eri puolilla suurkuntaa. Ikävää asiassa on, että nämä kuntalaisten jutustelut eivät johda mihinkään. Todellisiin päätöksiin tarvitaan poliittista päätöksentekoa, ja se on nyt kuntauudistuksen myötä karkaamassa kuntalaisilta entistä kauemmas.

Me emme tarvitse kauniita sanoja, me tarvitsemme tekoja. Nyt pitää miettiä, miten kuntauudistus tehdään ja että suurkuntia ei pakolla rakenneta mihinkään päin Suomea. En kannata tätä lakiehdotusta.

Mikko Savola /kesk:

Herra puhemies! Edustaja Lindström otti aivan oikean asian esiin, sen, kuinka reuna-alueitten ääni kuuluu sitten päätöksenteossa varsinkin suuremmissa kunnissa. Ja mitä suurempiin yksiköihin mennään, sitä heikomminhan se kuuluu, sehän nyt on aivan selvä. Jos nyt ajatellaan esimerkiksi Etelä-Pohjanmaata, jonne on esitetty viittä kuntaa: Siellä saattaa olla pienempiä paikkakuntia, joista valtuustoon voisi päästä sen jälkeen hädin tuskin 1—2 valtuutettua, mikäli äänet eivät keskittyisi siellä mahdollisimman hyvin. Elikkä se heikentäisi sen alueen äänen kuulumista, puhumattakaan sitten kylistä, niin että mitenkä eri asuinalueilla tai kylillä, kaupunginosissa sitten se ääni kuuluisi siinä päätöksenteossa.

Edustaja Saarakkalan kanssa olen aivan samaa mieltä siitä, että kuntalaisten äänen kyllä tulee kuulua. Siinä varmasti parantamisen varaa olisi ollut tässä edellisessäkin prosessissa, joka on Paras-hankkeen myötä tehty ja kun näitä kuntaliitoksiakin on eri puolilla tapahtunut. Se on minun mielestäni erittäin valitettavaa, mikä tapahtui esimerkiksi Seinäjoella. Siellä oli kansanäänestys. Siellä kuultiin kuntalaisia. Nurmolaisista yli 60 prosenttia oli sitä mieltä, että kuntaliitosta ei haluta tehdä. Silti se kuitenkin toteutettiin valtuuston päätöksellä. Mikäli näitä kansanäänestyksiä näissä kuntaliitostapauksissa pidetään, niin minun mielestäni on aivan selvää, että silloin sitä äänestystulosta on myös noudatettava ja kunnioitettava.

Minä edelleen haluan muistuttaa näistä suurista kunnista. Tässä lakialoitteessakin nyt on viitattu tähän kuntalain 27 §:ään: että "valtuuston on pidettävä huolta siitä, että kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on edellytykset osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan". Näiden suurien kuntien toteutuessa sen toteutuminen on paljon haasteellisempaa ja vaikeampaa kuin tällä hetkellä.

Outi Mäkelä /kok:

Arvoisa puhemies! Kiitos tähän asti käydystä keskustelusta. Muutamia huomioita.

Täällä kuultiin hyviä esimerkkejä siitä, miten osallisuusasia on eri puolilla ratkaistu, ja toisaalta hälyttäviä lukuja ja tietoja siitä, minkälaista syrjäytymistä eri puolilla on.

Edustaja Savola totesi, että lähidemokratian turvaaminen on keskeinen osa kuntauudistusta, ja vahvat peruskunnat. Toisaalta näen niin, että vahvat peruskunnat ovat varmasti demokratian kannalta erittäin hyvä asia, ja ymmärtääkseni myös keskusta on mukana tässä tavoitteessa vahvojen peruskuntien puolesta. Ymmärsin myös tässä, että edustaja Maijala ja toisaalta edustaja Tolppanenkin antoivat tukea tämän kuntauudistuksen edistämiselle, ja se on hyvä tässä vaiheessa kuulla.

Tärkeä oli myös tämä keskustelussa kuultu huomio siitä, että vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuuksien pitää olla aitoja, eikä niin, että ne ovat vain paperille kirjattuja. Edustaja Maijala sanoi myös sitä, että strategia saattaa olla raskas väline kunnille, mutta eihän tässä käytännössä edellytetä mitään kymmensivuisia pumaskoja, vaan käytännössä tahtotila voidaan osoittaa tiiviistikin, jos niin halutaan.

Edustaja Hautalalle toteaisin sen, että ei läheskään kaikissa kunnissa ole näitä nuorisovaltuustoja tai vanhusneuvostoja eikä kuulemisvelvoitetta ole lakisääteisesti asetettu vasta kuin nuorisolaissa, joten näen, että tämä osallisuusstrategia olisi siinä mielessä hyvä kannuste ja keppi kunnille myös kuulla ja aidosti osallistaa.

Petteri Orpo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Minusta tämä edustaja Mäkelän aloite on hyvä ja erittäinkin ajankohtainen. Tässä varmaan vaikeinta lienee tämä "strategia"-nimi, koska se, mitä tämän lakialoitteen sisälle kuuluu, on nimenomaan se, että me haluamme turvata ja kehittää kaikissa tilanteissa, menee kuntauudistus eteenpäin tai ei, tai menee se nopeasti eteenpäin tai hitaammin, lähidemokratian toteutumista. Silloin tällaiset osallisuusstrategiat ovat oiva keino siihen, miten me nostamme sen lähidemokratian ja kansalaisten ja kuntalaisten vaikuttamismahdollisuudet oman kuntansa päätöksentekoon, miten me sitä kehitämme. Ja jokaisen kunnan edelleenkin riippumatta siitä, eteneekö kuntauudistus vai ei, pitää kiinnittää tähän erityistä huomiota.

Mitä sitten tulee näihin suurempiin yksiköihin ja edelleen tähän kuntauudistukseen, niin kehottaisin kaikkia katsomaan historian kehitystä, miten me olemme koko ajan vuosikymmenten aikana menneet kohti suurempia keskuksia, suurempia yksiköitä. Tämä kehitys on ollut vääjäämätön. Silloin on tähän astikin tullut kyseeseen se, miten niillä pienemmillä paikoilla, viimeisessä kylässä tai, jos tullaan kaupunkiseuduille, kaupunkien lähiöissä, pystytään vaikuttamaan sen oman kaupungin, oman kunnan palvelurakenteeseen ja palveluverkkoihin. Siinä tämän tyyppiset työvälineet, joita edustaja Mäkelän aloitteessa esitetään, olisivat oiva keino edistää kuntalaisten osallistumismahdollisuuksia.

Maria Tolppanen /ps:

Arvoisa puhemies! Kyllä täytyy todeta, että kuullun ymmärtäminen on vaikea laji. En ole missään vaiheessa sanonut kannattavani suurkuntia. En ole missään vaiheessa sanonut kannattavani pakkoliitoksia. Tämän halusin selventää.

Mikko Savola /kesk:

Herra puhemies! Kyllä minun mielestäni myös, edustaja Mäkelä, kuulossa saattaisi olla petrattavaa, ehkä korvien puhdistus voisi olla paikallaan. Sen vuoksi on hyvä, että nämä puheenvuorot, mitä täällä puhutaan, kirjataan sanasta sanaan. Ehkä sitten lukutaito voi olla parempi: mitä täällä on puhuttu.

Toistan nyt vielä niitä ajatuksia, mitä itselläni on suurkuntien muodostamisesta ja kuntien pakkoliitoksesta. Ne heikentävät lähidemokratiaa, palvelut valitettavasti keskittyvät, kylien ääni jää heikommaksi, ja näitten kuntakeskusten palvelut siirtyvät pikkuhiljaa sinne, missä se uuden kunnan keskus on. Sen lisäksi vielä, mikä tämä kaikkein suurin asia on, millään todistetulla tutkimuksella ei ole esitetty, että tämä uudistus tulisi tuomaan säästöjä.

Lasse Hautala /kesk:

Herra puhemies! Kyllä katson, että tämäntyyppisten lakialoitteiden, jotka velvoittaisivat kuntia laatimaan uusia strategioita, aika on tässä vaiheessa ohi. Nyt odotetaan sitä, millaiseksi kuntakartta muodostuu, ja sen jälkeen tehdään perusteellinen harkinta kuntalain sisällöstä, jossa yhteydessä voidaan erilaisia erityisryhmiä sitten lainsäädännöllisesti suoraan huomioida. Kyllä minä itse rajoittaisin tässä vaiheessa niin, että nykyiseen kuntalakiin ei tehtäisi uusia muutoksia.

Mitä tulee edustaja Mäkelän mainintaan siitä, että kaikissa kunnissa ei ole nuorisovaltuustoja jne., niin siitä huolimatta monissa niistä kunnista on kyetty kuitenkin tekemään nuorisoa koskevia hyviä päätöksiä. Valtuutettujen ja hallitusten ja lautakuntien jäsenten kautta tulee sitten tietoa nuorilta, ja sitä otetaan sitten kunnallisessa päätöksenteossa hyödyksi ja hyväksi.

Timo V. Korhonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Tässäkin keskustelussa ja tämän lakiesityksen myötä on kiinnitetty huomiota kuntauudistukseen. Tietysti se on selvä asia, että kuntauudistusta pitää myös miettiä lähidemokratian näkökulmasta, se on hyvin oleellinen asia. Mutta minun on kyllä pakko sanoa, että itse en olisi valmis tyrmäämän tätä lakiesitystä tältä seisomalta. Näen niin, että nykyiselläkin kuntarakenteella on koko ajan mietittävä niitä keinoja, millä ihmisten vaikutusmahdollisuuksia pystytään kehittämään, vuorovaikutteisuutta on kyettävä lisäämään ja kehittämään. Minä kyllä näen sillä tavalla, että tätäkin esitystä on syytä hyvin tarkoin miettiä, olisiko tässä joitain elementtejä, joilla ihmisten vaikutusmahdollisuuksia pystytään lisäämään. Mutta aivan kuin arvostamani edustaja Orpo, niin minäkin kyllä jään miettimään, jos oikein puheenvuoroja ymmärsin, että sana "osallisuusstrategia" kuulostaa jo sanana aika mielenkiintoiselta. Mutta tätä vaikuttamismahdollisuutta on kyllä syytä miettiä.

Petteri Orpo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Kun tämä pakko-sana tässä nousi keskustelussa esiin, niin halusin vielä siitä muutaman ajatuksen lausua. On selkeästi hallituksen puolelta ilmaistu, että tämä kuntauudistus ei tule perustumaan pakkoon. Se, mitä pääministeri minun mielestäni on sanonut ja tarkoittanut, lähtee siitä ajatuksesta, että koska hallituksella ja eduskunnalla on vastuu koko Suomesta, jokaisesta suomalaisesta riippumatta siitä, missä kunnassa he asuvat, niin kun me näemme sen kehityksen, mikä tällä hetkellä kuntakentässä on, ennen kaikkea taloudellisilla tunnusluvuilla mutta sitten niistä johtuen suoraan palveluiden laadussa, niin tiedetään, että yksi kolmasosa kunnista on jo vuosikymmenen lopussa, joka on lähellä, erittäin suurissa taloudellisissa vaikeuksissa eikä enää pysty kohtuullisesti tai edes välttävästi huolehtimaan niistä peruspalveluista, joita kuntalaiset tarvitsevat.

Nyt kun me viemme tätä uudistusta eteenpäin ja jos me näemme, että ei synny terveitä palvelurakenteita ja sellaiset kunnat, jotka eivät kykene huolehtimaan tehtävistään, eivät lähde näihin mukaan, niin silloin syntyy ikään kuin velvollisuus hallitukselle ja eduskunnalle tarttua näiden kuntien kuntalaisten vuoksi toimeen ja harkita silloin pakkokeinoja, jotta syntyy terveitä rakenteita, joissa palveluista pystytään huolehtimaan.

Jari Lindström /ps:

Arvoisa herra puhemies! Jatkan oikeastaan siitä, mihin jäin edellisessä puheenvuorossa, eli siitä, kun tulen itse kunnasta, joka on 2009 perustettu uusi Kouvolan kaupunki, ja siellä on itse asiassa kaupungin sisällä syntynyt tämmöinen kuntakapina. Siellä on Kuusankoski-puolue, on Anjalankoski-puolue — minkä takia? Sen takia, että ihmiset niillä alueilla kokevat, että tietyt päätökset ovat kohdelleet heitä epäoikeudenmukaisesti, ja sitten niitä päätöksiä on aina perusteltu mielenkiintoisilla syillä. Silloin alkuaikana niitä perusteltiin säästöillä. Kun kysyttiin, voitteko esittää ne säästöt, sanottiin, että no, ei niitä nyt voida laskea. Sitten olivat synergiaedut, sen minä jotenkin ymmärrän. Mutta viimeinen oli tässä meidän edellisen valtuustomme kokouksen aivan uusi perustelu: toiminnalliset syyt. Sillä lakkautettiin kolme kirjastoa ja reuna-alueelta. Tämmöiset päätökset saavat ihmiset kokemaan, että heitä ei kuulla. Tämän takia minä olen huolissani. Minä en vastusta tätä lakialoitetta sinällään vaan olen huolissani siitä, että ihmisten vaikutusmahdollisuudet ihan oikeasti toteutuisivat.

Outi Mäkelä /kok:

Arvoisa puhemies! Tästähän saatiin ihan hyvä keskustelu aikaiseksi, ja kiitos kaikille täsmennyksistä ja oikaisuista. Varsinaisestihan tämä nyt ei ollut kuntauudistusaloite vaan osallisuusaloite. Mutta mielestäni tässä nyt kuultiin kuitenkin useita puheenvuoroja sen puolesta, että kuntauudistus olisi syytä tehdä ennen kuin tämä osallisuusaloite menisi eteenpäin. Onko tässä nyt sitten tulkinnallisuutta vai korvavaikkua, en osaa sanoa, mistä on kyse, mutta ilmeisesti osallisuuden lisäämistä kukaan ei kuitenkaan vastustanut. Toisaalta tämä osallisuusstrategian toteuttaminenhan toimii sekä nykyisissä että uusissa kunnissa. En näe mitään estettä sille, että tämä aloite menisi eteenpäin jo tässä vaiheessa.

Vesa-Matti Saarakkala /ps:

Arvoisa herra puhemies! Täytyy myös muistaa se, että kun aikoinaan tämä Paras-hanke lanseerattiin, niin siinähän käytännössä pakotettiin kunnat joko liitoksiin tai muodostamaan ylikunnallisia perusterveydenhuollon yhtymiä, ja ne ovat tuoneet paljon päällekkäistä, tällaista vaikeasti seurattavaa hallintorakennetta. Myös näissä yhteyksissä olisi kyllä pitänyt kuulla kuntalaisia ja mahdollisesti sitten, jos siltä olisi näyttänyt, pidättäytyä. Siellähän on joitain kuntia, jotka eivät ole tätä valtion antamaa Paras-puitelakia lähteneet soveltamaan. Ongelmaksi on nykyisessä tilanteessa kyllä muodostunut se, että näitä kokouksia alkaa siellä sun täällä olla niin paljon, että niihin ei käytännössä enää löydy välttämättä halukkaita ihmisiä kovin paljon, monella ei ole mahdollisuuksia, kun ovat työelämässä. Siinä mielessä tämä nykyinenkään malli — joskaan en nyt ota kantaa vielä tähän uuteen uudistukseen muuten kuin että pakkoliitoksia vastustan ja huonolta se vähän vaikuttaa — ei demokratian näkökulmasta mikään, sanotaan, loistelias ole, tämä pitää huomioida.

Antti Kaikkonen /kesk:

Puheenjohtaja! Jo salista poistunut edustaja Orpo lämmitti minutkin nyt osallistumaan lyhyesti tähän keskusteluun vielä, vaikka täällä on jo viisaita puheenvuoroja pidetty, kuten tässä edustaja Hautala vieressä esimerkiksi piti.

Minusta semmoiset tavoitteet kuin osallisuuden ja kuntalaisten kuulemisen vahvistaminen ovat hyviä tavoitteita, ja katsotaan nyt sitten, miten näitä edustaja Mäkelän aloitteen ajatuksia on mahdollisuus viedä eteenpäin. Itse olen eniten huolissani tällä hetkellä juuri kuntakentässä siitä, kuunnellaanko kuntia ihan aidosti nyt tässä kuntarakenneuudistuksessa vai onko tämä tämmöinen kierros, että ollaan vaan kuulevinaan kuntia. Se jää nähtäväksi tänä keväänä, mikä siinä lopputulema on.

Kun täällä edustaja Orpo voimakkaasti puolusti tätä rakenneuudistusta, niin jos kuntalaisia kuunnellaan, niin tässä on juuri tullut Kuntaliiton tuore kysely: 11 000 vastaajaa ja noin 20 prosenttia kannatti näitä liitoksia, elikkä kuntalaiset tuntuvat olevan hyvin kriittisiä tätä uudistusta kohtaan. Aivan erityisen kriittistä oli se porukka, joitten kunta oli yhdistynyt toiseen kuntaan vuoden 2009 alusta. Elikkä tämä juuri tullut tutkimus ei ainakaan rohkaise niihin kuntaliitoksiin. Katsotaan nyt sitten, miten tässä kevään kierroksella kuunnellaan kuntalaisia ja kuntia.

Aloitteen tehnyt edustaja Mäkelä asuu Nurmijärvellä, ja minä asun Tuusulassa. Nämä ovat naapurikuntia, ja tässä esitetään myöskin meidän kuntiamme liitettäväksi yhteen. Mielelläni teen edustaja Mäkelän kanssa yhteistyötä, mutta hänkin tietää, että kuulumme vähän eri alueeseen kuitenkin ja esimerkiksi yhtenäisiä tieyhteyksiä ei meidän kuntiemme välillä ole eikä luontevaa asiointia muutenkaan, niin että siinä nähdään taas yksi esimerkki siitä, miten Helsingin kabineteissa on piirretty kuntamöhkäle, joka ei ole luonteva eikä toimi.

Outi Mäkelä /kok:

Arvoisa puhemies! Tästä edustaja Kaikkoselle oikeastaan toteaisin vain vielä, että kyllä tämä osallisuus, joka tässä on siis aloitteen teema, on keskeinen osa myös kuntauudistusta, ja toivon todella, että kaikki aktiivisesti ottavat nyt kantaa ja käyvät sitä keskustelua. Nyt on se aika, jolloin toivotaan paitsi kuntapäättäjiltä ja luottamushenkilöiltä kannanottoja niin myös kuntalaisilta kannanottoja, ja nyt on internetissä avattu keskustelumahdollisuuksia, joissa sitten aidosti voi ottaa kantaa kuntauudistukseen ja mahdollisiin tuleviin näkymiin ja haasteisiin. Toisaalta myös toiveita voi esittää, ja toivon, että näitä aktiivisesti käytetään.