Bjarne Kallis /kd(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tämä lakialoite on myöskin sellainen, joka sisältyy kristillisdemokraattien vaihtoehtobudjettiin. Tämän lakialoitteen nojalla me hankkisimme hyvin paljon rahaa valtion kassaan, joten oletan, että tämä lakialoite kiinnostaa kovasti valtiovarainministeriä.

Minä huomasin muutama viikko sitten, kun tuli EU:lta direktiiviehdotus, jossa esitetään, mitä tuotteita ja palveluja voidaan verottaa lievemmin, että Euroopan unionissa noudatetaan sitä, mitä kristillisdemokraatit ovat jo vuosia esittäneet verotuksen periaatteeksi: Verotetaan ankarasti sitä, mitä yhteiskunta ei välttämättä tarvitse, ja mitä ihminen ei välttämättä tarvitse, ja lievästi sitä, mitä ihminen tarvitsee. Tästä syystä Euroopan unionissa ollaan sitä mieltä, että alennettua arvonlisäveroa voitaisiin periä elintarvikkeista, rakentamisesta eli asunnoista, vedestä, sähköstä, polttopuusta eli kaikesta sellaisesta, mitä yhteiskunta tarvitsee.

Korotettua arvonlisäveroa ei ehdotuksessa esitetä mistään, mutta minä luulen, että jokainen meistä ymmärtää, että yhteiskunta ja ihminen ei ainakaan tarvitse keinottelua. Tästä syystä kristillisdemokraatit ovat jo vuosia esittäneet, että voisimme ottaa takaisin käyttöön varainsiirtoveron pörssikaupasta. Olen huomannut, miten tämä ainakin keskusteluissa on saanut vahvasti kannatusta, mutta sitten kun päätöksentekohetki koittaa, on annettu ymmärtää, että tämä voi johtaa siihen, että pörssikauppa karkaa Suomesta muihin maihin. Tähän olen aina sanonut, että silloinhan Englannista, Lontoosta, olisi pörssikauppa hävinnyt, siellä nimittäin peritään 0,5 prosenttia.

Olen saanut mielestäni tukea ruotsalaisista suuryhtiöistä. Esimerkiksi SKF, Svenska Kullagerfabrik, ja monet muut ruotsalaiset yhtiöt ovat päättäneet, että ne vetävät osakkeensa pois New Yorkin pörssistä, missä ei peritä mitään varainsiirtoveroa. Ne vetävät osakkeensa pois Pariisista, missä ei myöskään peritä mitään varainsiirtoveroa, mutta jäävät Tukholman pörssiin ja Lontoon pörssiin, jäävät Lontoon pörssiin vaikka siellä on 0,5 prosentin vero. Huomasin, että oliko se nyt Svenska Kullagerfabrik vai Ericsson, jota noteerataan monessa monessa pörssissä, mutta huomattava vaihto on ainoastaan Tukholman pörssissä ja Lontoossa. Minun mielestäni nämä tekijät vahvistavat sitä, mitä me olemme esittäneet. Pörssiveroa voidaan periä, ilman että siitä olisi yhteiskunnalle mitään haittaa.

Me olemme aikaisemmin sanoneet, että vero voisi olla 0,15 prosenttia. Tulee ottaa huomioon, että se on ollut 1,2 prosenttia joitakin vuosia sitten, nyt se on siis 0. Jos pörssin ulkopuolella tehdään osakekauppaa, niin silloin peritään veroa 1,6 prosenttia. Tämä 0,1 prosenttia, mitä me nyt esitämme, tuottaisi kyllä huomattavan rahamäärän valtion kassaan. Ottakaa huomioon, että päivittäin vaihto pörssissä on tuollaiset 500 miljoonaa—1 miljardi euroa, ja on päivänselvä asia, että tuoretta rahaa ei voi tällaista määrää löytyä joka päivä. Jos tänä päivänä on 500—600 miljoonan liikevaihto, niin huomenna ei löydy tuoretta rahaa 500—700 miljoonaa euroa, puhumattakaan että ensi viikolla joka päivä tulisi uutta tervettä tuoretta rahaa tuollainen määrä.

Tämä tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että siellä sama markkamäärä tai sama euromäärä pyörii aamusta iltaan: Ostetaan aamupäivällä, myydään tunnin kuluttua, ostetaan takaisin kahden tunnin kuluttua jne. Minä kysyn vielä kerran, kuka tästä hyötyy. Joku saattaa vastata, että no, se joka voittaa. Silloin joka tapauksessa joku saattaa siinä kärsiä ja menettää. Tämä, niin kuin monta kertaa olen sanonut, ei vie yhteiskuntaa lainkaan eteenpäin, päinvastoin se vahingoittaa yhteiskuntaa. Mutta kun te ajattelette tätä vaatimatonta prosenttia, se todella tuottaa valtion kassaan huomattavan määrän, ja sitä rahasummaa voidaan sitten käyttää siihen tarkoitukseen, mistä me kaikki kansanedustajat puhumme, eli heikkojen ja vaikeuksissa olevien ihmisryhmien aseman parantamiseksi.

Olen myöskin joskus sanonut, että jos tuota 0,1:tä prosenttia ei haluta hyväksyä, niin hyväksykää edes 0,01 prosenttia. Sillä ei voisi olla varmastikaan mitään vaikutusta, mutta sillä rahasummalla rahoitettaisiin esimerkiksi sitä, mitä edustajat niin usein tässä salissakin kysyvät ja minkä puolesta he puhuvat: opiskelijoiden korotettu opintoraha, asumislisä kaikilta kesäkuukausilta jne. jne. Jos tahtoa löytyy, rahaa voidaan hankkia valtion kassaan, ilman että siitä olisi haittaa oikeastaan kenellekään.

Vielä lopuksi haluan sanoa niille, jotka epäilevät, että 0,1 prosenttia on liikaa: meklarit, jotka välittävät näitä osakkeita, perivät joskus välityspalkkiota 0,4 prosenttia, jotkut 0,20 prosenttia, jotkut peräti 1 prosentin. Niihinkin verrattuna 0,1 prosenttia on varsin vaatimaton.

Arvoisa herra puhemies! Nämä kaikki asiat ovat tämän lakialoitteen perusteluissa, ja toivon todella, että eduskunta hankkisi rahaa valtion kassaan, varsinkin kun valtiovarainministeri viimeksi tänä päivänä sanoi, että kun on ryhdytty niin suuriin verohelpotuksiin, kaikkia niitä hyviä kohteita, mitä tänäkin päivänä esitettiin, ei voida sen takia toteuttaa, mutta tämä edesauttaisi. Toivon laajaa kannatusta tälle hankkeelle.

Pekka Kuosmanen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Totean ed. Kallikselle, että tämä on todella hyvin kallis hanke pörssissä, jos 0,1 prosentin pörssivero toteutetaan. Se olisi noin 200 miljoonaa euroa vuositasolla eli noin miljardi vanhaa markkaa. Se olisi iso summa rahaa valtiolle. Vuonna 1990, kun tuli se paha taantuma ja lama, pörssikauppaa elvytettiin nimenomaan sillä, että leimavero poistettiin, se 1 prosentti.

Nyt kun pörssin arvopaperiosakkeitten arvot ovat tippuneet noin 80 prosenttia kahden vuoden aikana, kyllä sanon suoraan, että tuntuu ihmeelliseltä, että tämmöistä eduskunnasta esitetään, lisää veroa pörssikauppaan, joka on hiuksenhienoa hommaa. Itse olen ollut mukana siinä noin 30 vuotta. Lontoon pörssiin jos verrataan tai Ruotsin pörssiin, ennen kaikkea Lontoon pörssiin, Suomen pörssin arvo on vain noin alle 5 prosenttia. Jokainen meistä tietää, että kun me metsäläiset olemme täällä kaukana muista liike-elämän keskuksista, (Puhemies koputtaa) niin tämmöistä pörssiveroa meidän on jyrkästi vastustettava.

Bjarne Kallis /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Huomaan, että ed. Kuosmanen ymmärtää ainoastaan, mitä pörssivero tarkoittaa, mutta ei hän kyllä ymmärrä, mikä merkitys sillä olisi. Voisi tietenkin kysyä, keneltä se on pois. Se on siltä, joka ostaa tai myy. Jos ajatellaan nyt esimerkiksi 10 000:ta markkaa — puhutaan nyt markoista — niin paljonko 0,1 prosenttia merkitsee? Se merkitsee 10 markkaa. Kun puolet peritään ostajalta, puolet myyjältä, niin 5 markkaa enemmän tai vähemmän silloin, kun ostan osakkeita 10 000 markan edestä, ei merkitse mitään. Jos ei 0,5 prosentilla ole Lontoossa mitään merkitystä, niin miten ed. Kuosmanen voi kuvitella, että viidesosalla siitä olisi merkitystä Suomessa?

Seppo Lahtela /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Kalliksen johtama kansanliike, kristillisdemokraatit, ovat olleet varsin kauaskantoisella, oikealla näköalalla lähtiessään esittämään valtiolle uusia verotuloja. Valitettavasti vaan tässä ei ole ketään muita allekirjoittajia päässyt mukaan. Kyllä luulen, että hallituspuolueissakin olisi ollut näitä veronkerääjiä, jotka olisivat tähän nimensä laittaneet itsenikin lisäksi, jos tämmöinen mahdollisuus olisi tullut.

Mutta mitä tulee tähän sisältöön, niin ed. Kallis omaa näitä valtiovarainministerin ominaisuuksia, millä kansaa ruokitaan: rikkailta otetaan, köyhille annetaan. Siinä mielessä tämmöinen ajattelutapa pitäisi saadakin tänne vähän paremmaksi.

Herra puhemies! Voi sanoa, että jos viimeksi puhumassa olleen ed. Kuosmasen osakkeitten arvo on laskenut 80 prosenttia, niin huonoa sijoittajaa en tiedä ketään muuta olemassa kuin ed. Kuosmanen. Ed. Kallis edustaa sitä näköalaa, että hän tekee päivittäin pörssikauppaa, elää ja rikastuu tällä asialla ja kun ei se tunnu isolta, se sopii kyllä siihen asiaan.

Itse kun edustan semmoista rahvasta, mikä ei tee pörssikauppaa ollenkaan, ja kun näen tämän erinomaisen hyvänä ja myönteisenä, niin voitaisiinko saman tien nostaa tämä prosentti 0,2:een ja kerätä valtion kassaan 400 miljoonaa euroa? Silloin meillä olisi jakovaraa ja pärjäisimme paljon paremmin. Löytyisi rahaa opiskelijoille, eläkeläisille, köyhille, syrjäytyneille, jopa edustajillekin vielä siinä takarivissä.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Kuosmanen oikeastaan minut herätti vielä nyt enemmän tässä kysymyksessä. Nimittäin ed. Kuosmanen totesi, jotta tässä on isosta rahasta kyse, ja valtion kassassa me tarvitsemme isoa rahaa. Me tarvitsemme paljon sinne rahaa. Niin kuin tänäkin päivänä kokoomuksen puheessa kyselytunnilla kuultiin, siellähän on hirveät aukot ja hallitus yrittää rimpuilla siinä tiukassa valtiontalouden kierteessä, miten kattaa ne kaikki. Tässä voisi olla nyt semmoinen juttu, millä rahoittaa. Toivoisin nyt hallituksen ihan vakavasti ottavan tämän asian onkeensa ja katsovan myös tämän mahdollisuuden.

Semmoisilta pitää ottaa, joilla on, ja ed. Kuosmaseltakin, jos siellä tuntuu niin paljon rahaa pyörivän, isoja rahoja, niin siitä se siivu. Joka kerran, kun raha pyörähtää, semmoinen höylä siinä on ja se ottaa jonkun prosentin, niin kuin tässä on 0,1. Mutta minusta tässä pitäisi muuttaa vähän toisella tavalla vielä, mitä ed. Seppo Lahtela totesi: tämä nolla pois, tästä se kokonaan pois. Sekään ei olisi paljon, 1 prosentti, ja sillä tavalla sitten se antaisi vähän tuottoa myös valtion kassaan.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Eihän tässä oikeastaan mistään muusta ole kysymys kuin liikevaihtoverosta, joka tässä tapauksessa olisi 0,1 prosenttia, ja valuutanvaihtoverona se tunnetaan tai Tobinin verona, jolla on saatu Nobelin palkinto.

Kyllä tietysti ed. Kalliksessa on Nobel-ainesta ihan selvästi. Nyt on kysymys vain, koska se realisoituu ja kuka ehdotuksen tekee. Ehkä sen tekee ed. Kuosmanen, joka on perehtynyt näihin pörssikauppoihin. Minä nyt vain toivoisin hartaasti, että ed. Kallis tämän oivan ideansa taakse, josta ilmeisesti se talous-Nobel nyt tulee, hankkisi suosituksen Suomen Yrittäjät ry:ltä ja TT:ltä ja sitten lukisi ne täällä puhujakorokkeella esimerkiksi lisäbudjetin käsittelyn yhteydessä. Silloin voitaisiin sitten uusia tämä esitys ja kerätä kaikkien nimet tähän paperiin.

Reijo Kallio /sd:

Arvoisa puhemies! Arvostan sitä, että ed. Kallis pyrkii löytämään keinoja veropohjan laajentamiseksi. Toki tässä nyt on kyse kylläkin vanhan veron palauttamisesta.

Kuten tässä aloitteessakin todetaan, niin aikanaanhan tämä vero poistettiin sen takia, että saataisiin pörssikauppaa vilkastettua. Kyllä tilanne tänä päivänäkin on sentapainen, että me kaipaisimme tiettyä vilkastuttamista erityisesti kotitalouksien pörssikaupan osalta. Tässähän valmistui juuri äskettäin Pörssisäätiön tutkimus, joka osoitti sen, että kotitalouksien pörssiosakkeet ovat vähentyneet viimeisen kahden vuoden aikana 10 prosenttiyksiköllä. Tähän kehitykseen on varmaan vaikuttanut se, että kurssikehitys on ollut se, mikä on ollut, mutta minun mielestäni tässä tilanteessa vero, vaikka pienikin, saattaisi olla väärä signaali. Kyse on myöskin tietysti kansantaloudesta ja siitä, että yritykset pystyvät saamaan pääomia. Tässä mielessä kotitaloudet ovat myös tärkeä osa.

En usko, että tämä pieni vero sinänsä varmaan piensijoittajien kauppaa muuttaisi mihinkään muualle, mutta uskon sen sijaan, että institutionaaliset suursijoittajat kyllä hyvinkin tarkkaan laskevat kaikki kustannukset. Jopa tämä yksi kymmenyskin saattaisi olla sellainen, että se siirtäisi heidän kauppaansa muihin pörsseihin.

Kannatan tämäntapaista veroa heti, kun siitä tulee laajempi, esimerkiksi EU-alueen kattava tai vielä laajempi. Tämä on sinänsä hyvä vero, mutta mielestäni sille ei ole perusteita, että me lähtisimme yksin sitä soveltamaan. Siinä on näitä riskitekijöitä kuitenkin sen verran paljon.

Kimmo Kiljunen /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. Kallion puheenvuoro oli suurin piirtein minun puheenvuoroni sisältöinen.

Ensinnäkin tähän ajatukseen siitä, että pörssissä tapahtuvaa kaupankäyntiä lähdettäisiin verottamaan — tämä on tietysti periaatteellinen kysymys, ja sen jälkeen sitten voidaan keskustella siitä, minkälaisilla prosenttiyksiköillä — minä suhtaudun periaatteessa myönteisesti. Minusta se on hyvä ajatus. Mutta sitten me palaamme tuohon kysymykseen, jonka ed. Kallio tässä juuri toi esille, että tämä pitäisi saada kansainväliseksi käytännöksi ja ensisijaisesti tähän pitäisi pyrkiä tietysti unionin alueella, että unionin alueella toimivat pörssit alkaisivat verottaa tietyllä tavalla pörssikauppaa, ja viime kädessä sen tietysti täytyisi muodostua globaaliksi veroksi.

Täällä ed. Pulliainen viittasi siihen, että ehdotus Tobinin verosta on ollut kansainvälisessä keskustelussa, kun globalisaatiosta on puhuttu. Siinähän on kysymys nimenomaan valuutanvaihtoon liittyvästä verosta, jolla pyritään lyhytaikaisia pääomaliikkeitä sekä säätelemään että verottamaan kansainvälisesti. Itse asiassa Tobin ei saanut Nobel-palkintoaan tästä ehdotuksesta, hän sai kyllä muista ekonomistin ansioistaan, mutta tämä on se, joka on tehnyt hänet kuuluisaksi. Sekin on sinänsä tutkittava, tärkeä vaihtoehto.

Totean uudemman kerran, että periaatteessa suhtaudun myönteisesti tähän ed. Bjarne Kalliksen tekemään ehdotukseen, mutta tämän merkitys on globaali ja pitäisi pyrkiä siihen, että kaikissa pörsseissä vastaavan tasoiseen veroon päästäisiin.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa herra puhemies! Tämä laajenee vain siinä tapauksessa, että parlamenteissa tehdään päätös, että tällainen otetaan käyttöön. Muistutan nyt vielä kerran, että Englannissa on. Jos me tekisimme tämmöisen vaatimattoman päätöksen, että 0,1 tulee, minä luulen, että aika pian seuraisivat ehkä Ruotsi, ehkä Tanska, ehkä Saksa, mutta pitää uskaltaa tehdä se päätös.

Sitten näyttää kyllä vallitsevan sellainen virheellinen käsitys, että pörssiyhtiöt jollakin lailla tästä hyötyisivät. Jos minä ostan pörssistä osakkeita tai myyn, sanotaan nyt Nokian osakkeita, niin eihän se Nokia näe niitä eikä Nokia hyödy viiden pennin edestä siitä. Ainoat, joita se koskee, ovat meklari, myyjä ja ostaja. Ei tässä mielessä siitä ole mitään haittaa eikä myöskään mitään etua sille yhtiölle, joka tuon kaupan kohteena on. Se on eri asia kyllä option haltijoille. Jos yhtiön johtohenkilöllä on optioita ja sitten ajetaan pörssikurssit ylös, niin tietenkin näille johtajille voi olla jotain hyötyä siitä, mutta ei yhtiö varsinaisesti siitä hyödy. Tämähän ei missään nimessä vahingoita pörssisäästämistä. Minä tarkoitan pörssisäästämisellä sitä, että omistetaan ne osakkeet vuosia, ja jos siinä mielessä on 0,1 prosenttia sinne sun tänne jaettuna viidelle tai kymmenelle vuodelle, sillä ei, hyvät ystävät, ole mitään merkitystä.

Sari Essayah /kd:

Arvoisa puhemies! Täällä sekä keskeltä että vasemmalta on tuettu tätä veropohjan laajentamista sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla. On totta, että on hyvin helppo keksiä kymmenen hyvää ja yhdeksän kaunista kohdetta, mihin verotuloja käytetään, mutta on vaikeampi keksiä, kuinka laajentaa veropohjaa.

Yleensä pörssiosakkeisiin sijoitetaan rahaa silloin, kun sitä on jäänyt yli ruokamenojen, asumismenojen ja myöskin vaatetusmenojen jälkeen, jotenka silloin on kysymys ylimääräisestä rahasta, jota ollaan sijoittamassa. Tuntuu oikeudenmukaisemmalta, että sitä verotetaan, kuin esimerkiksi se, että kunnallisveroja nostetaan, mikä koskettaa sitten myöskin pienituloisimpia tulonsaajia.

Täällä ed. Bjarne Kallis jo vastasi hyvin ed. Kalliolle, joka nosti tämän huolen, kuinka käy sitten suuryritysten sijoitusten kanssa. Meklareiden hinnat vaihtelevat yhtiöittäin, ja toisaalta myöskin osakkeitten hinta eri pörssien välillä vaihtelee usein enemmän kuin tämä ilmoitettu 0,15 prosenttia. Siitä huolimatta suuret institutionaaliset sijoittajat jatkavat sijoittamistaan osakemarkkinoille.

Onneksi ed. Kimmo Kiljunen toi esille tämän, että Tobinin verossa on todellakin kysymys valuuttakaupan verottamisesta. Tänä päivänä kun mietitään, kuinka tehokasta se olisi, täytyy huomioida, että on siirrytty Euroopassa euron käyttöön monissa valtioissa, jolloinka tätä valuuttojen välistä kauppaa ei niin paljon ole, ja jotta silloin Tobinin vero olisi tehokas, meidän on saatava kyllä hyvin maailmanlaajuisesti eri valuutat mukaan tämän verotuksen piiriin.

Täytyy myöskin muistaa vielä se, että suomalaisten pörssiyhtiöiden osakkeiden omistus on noin 70-prosenttisesti ulkomaalaisten hallussa. Elikkä eikö olisi hienoa siirtää sieltä ulkomaalaisten taskusta rahaa tänne suomalaisten sosiaalisen hyvinvoinnin parantamiseen?

Pekka Kuosmanen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Kallis teki edelliselläkin kaudella saman tyyppisen lakialoitteen, ja samalla tavalla keskustelin ed. Kalliksen kanssa tästä eli vastustin pörssiveroa. Ed. Kallio on tässä salissa ainoa puheenvuoron käyttäneistä, joka on ymmärtänyt tämän asian, kuinka vaarallisilla vesillä me liikumme, kun pääomalla ei ole kotia ja kun kaupankäynti tapahtuu sähköisesti tänä päivänä ja huom. lähes 80 prosenttia sijoituksista Suomen pörssissä on ulkomaalaisia ja omistajat ovat kasvottomia. Siinä mielessä vero on semmoinen mörkö, että vaikka 0,001 promillea pistettäisiin pörssiveroa, se on viesti heti, että Suomi verottaa tästä kaupasta näin ja näin. Silloin sijoittajat eivät tule. Ei se heille liiketaloudellisesti niin iso asia ole, mutta se on kuitenkin periaatejuttu, että verottomuus säilyy.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa herra puhemies! Niin kuin täällä on todettu tämän aloitteen yhteydessä, eri maissa on jo käytössä paljon isompia pörssiveroja. Kyllä meidän pitää sillä tavalla tätä asiaa kuitenkin katsoa, jotta jos aiotaan pitää hyvinvointipalveluita yllä edes tällä tasolla, mitä tällä hetkellä on, kun tiedetään, mihin automaatio kehittyy ja mitä tapahtuu työpaikkojen kehityksen osalta ja ikääntymisen osalta, niin me joudumme väkisin etsimään keinoja, millä tavalla saadaan lisää rahoitusta hyvinvointipalveluihin, tai sitten niitä joudutaan leikkaamaan, purkamaan. Sen takia tämä ajattelumalli, minkä ed. Kallis on esittänyt, tukee pitkäaikaista säästämistä.

Pitää ottaa huomioon tässä se ajattelu vielä, jotta me olemme laittaneet sentään kaikki eläkeläisten viisieuroisetkin, jos sattuu olemaan pankkitilillä, verolle. Minusta se on tasapuolista kohtelua yleensä näitä kohtaan, jotta jokaisesta otetaan siivu, myös tämän tyyppisistä. Mitä nopeammin kierto tapahtuu, sitä enemmän maksetaan veroa. Minusta tässä on oikea periaate. Jos on pitkäsijoittaja, vaikka jos kymmenen vuotta osakkeita omistaa, maksaa sen 0,1 prosenttia, mutta minun mielestäni tämä voidaan ihan hyvin nostaa 1 prosenttiin.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin, ed. Essayah, tietystihän minä sanoin, että kysymys on valuutanvaihdosta. Nyt pitää vaan muistaa siinäkin, että siinä on tällä hetkellä tapahtumassa todella merkittävä asia. Nimittäin se, mitä Euroopassa on tapahtunut, sehän merkitsee sitä, että varantovaluutaksi on tulossa euro. Juuri sen takia, kun se varantovaluuttamuutos on tapahtumassa tällä hetkellä, mikä merkitsee muun muassa sitä, että öljykauppa käydäänkin kohta euroissa eikä dollareissa, sehän juuri merkitsee, että sillä Tobinin verolla olisi erittäin suuri merkitys.

Ed. Kimmo Kiljunen oli tietysti oikeassa, kun minä huulta heitin tästä Tobinista. Eihän se tainnut perusteluissa todella lukea tämä vero, vaan se oli se talousjärjestelmä, mistä hän sai talousnobelin. Joka tapauksessa se oli heitto vaan tältä taholta ja korjaus sinänsä oli oikea.

Tähän asiaan nyt hyvin tärkeä asia: Kun palautetaan tästä salista mieleen se, mikä keskustelu käytiin — ministeri Louekoski sitä kävi täällä meidän kanssamme, kun mentiin päinvastaiseen suuntaan — silloin nimenomaan helpotettiin tätä liikennettä. Silloin kun ne leimaverohommat järjestettiin, se oli se erityinen perustelu nimenomaan. Tässä tapauksessa sillä olisi vaikutusta lyhytaikaisiin kauppoihin, eikö niin. Kun tehdään joka toinen tunti kappoja, siihen sillä varmasti olisi vaikutusta.

Seppo Lahtela /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Esa Lahtela jo valottikin tätä asiaa, mitä aioin tässä esittää ja kerrata.

Edellisellä vaalikaudella kun Niinistö oli valtiovarainministerinä ja pyrki keräämään tuloja kaikin tavoin valtion kassaan, silloin mentiin sinne mummon säästötilille ja vietiin siitä viimeisestäkin lantista vero. Kyllä itse ankarasti vastustin, viimeisen päälle vastustin sitä asiaa ja näin sen huonona. Mutta se veron perintä on tehty niin salakavalasti, että tämä tallettaja ei edes tiedä, että hänen korostansa viedään veroa, ja ei siinä ole loppujen lopuksi kuinkaan käynyt. Kun jakoon nekin lantit ovat menneet joka euro, mitä valtion kassaan sieltä on syntynyt, niin ei ole huono näköala tämä verrattuna siihen, jos ajatellaan näitä upporikkaita, jotka tässäkin salissa puhuvat ja joita monia näkyy itseni ulkopuolella olevan. Jos täältä nyt viedään se 0,1 tai 0,2 prosenttia, ei tapahdu yhtään mitään. Mutta kun kerran sekin hyväksytään, että köyhän eläkeläisen säästöjen koroista jo viedään vastaavan kokoinen summa ja vähän enemmänkin, niin kyllä näin pieni asia pitää kerralla hoitaa järjestykseen, jos kerran valtiontaloutta yritetään kehittää, niin kuin tarkoitus kait olisi.

Kimmo Kiljunen /sd:

Arvoisa puhemies! Te ette antanut tässä vaiheessa vastauspuheenvuoroa; minun puheenvuoroni on vastauspuheenvuoronomainen.

Haluaisin ed. Kuosmaselta tiedustella: Jäi epäselväksi, vastustatteko periaatteessa tämän kaltaisen veron käyttöönottoa vai vastustatteko te nimenomaan sitä, että se erillisenä operaationa tapahtuu Suomessa. Tässä suhteessa silloin Suomi ja Iso-Britannia olisivat nyt ainoat unionimaat, joissa tämä olisi käytössä. Haluaisin tätä teiltä tiedustella, oliko teillä periaatteellisempi syy vai nimenomaan se, että haluaisitte sen laajempaan käyttöön.

Bjarne Kallis /kd:

Herra puhemies! Ilolla totean, että ed. Seppo Lahtela harjoittaa kristillisdemokraattista politiikkaa. (Ed. Pulliainen: Sitähän me olemme pelänneet koko ajan!) Toivon, että tämä hänen linjansa myöskin jatkuu. Huomaan, että valtaosa niistä, jotka ovat käyttäneet puheenvuoron tästä asiasta, on todella sitä mieltä, että tätä pitäisi verottaa. Mutta sitten tulee kaikkia tämmöisiä "mutta kun".

Minä halusin kiinnittää oikeastaan kahteen asiaan huomiota. Ensimmäinen oli se, että eiköhän nyt omaksuta se periaate, että verotetaan ankarasti sitä, mitä ihminen ja yhteiskunta ei tarvitse, ja lievästi sitä, mitä tarvitaan. Eihän kukaan voi tätä vastustaa. Sitten pitäisi myöskin myöntää, että valtaosa siitä kaupasta, mitä pörssissä käydään, on keinottelua. Kukaan ei voi väittää, että sinne tulisi tuoretta rahaa 500, 600, 700, 800 miljoonaa joka päivä. Sitä rahaa ei vaan tästä yhteiskunnasta löydy. Kun tilanne on tämä, silloin pitää voida verottaa 0,1 prosentilla. Ajetaan yhdessä tämä asia läpi.

Pekka Kuosmanen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Huomautan ed. Kallikselle, että Tukholman ja Helsingin pörssithän yhdistettiin hiljattain syksyllä. (Ed. Kallis: So what?) Jokainen meistä tietää, että jos Ruotsissa ei ole pörssiveroa ja Suomessa on, niin jokainen, jopa suomalainen, sijoittaja, puhumattakaan ulkomaisista sijoittajista, menee Tukholman pörssiin, koska se on erittäin helppoa. Ei tarvitse kuin ilmoittaa, että minä siirrän kaikki ostoni tuonne Tukholman pörssiin. Me emme saa sitten vaihtoa ollenkaan. Se ajaa tämän Suomen pörssin alas.

Ed. Seppo Lahtela aina köyhiä puolustaa vanhana rautakauppiaana, mutta sanon suoraan, että tämä on nyt ihan eri asia. Minä henkilökohtaisesti haluan, että jos EU:n alueelle tulee yhtäläisesti kaikkiin kansallisvaltioihin pörssivero, sitten se on selvä. Mutta kun verrataan Lontoon ja Suomen pörssejä, niin Lontoon pörssihän on valtavan iso, sitä verrataan New Yorkin, Tokion pörssiin jnp. Nämä ovat niitä isoja pörssejä. Jos näissä on se 0,5:n pörssivero, niin se on ihan eri asia kuin se, että pieni Suomi laittaisi 0,1 prosenttia.

Kun täällä puhutaan aina köyhien asiaa, niin kyllä minä sanon sen teille, hyvät ystävät, että 50 prosenttia bruttokansantuotteesta menee hyvinvointivaltion menoihin tällä hetkellä. Missään muussa Euroopan kansallisvaltiossa EU:n alueella ei ole näin suurta prosenttia, ei edes Ruotsissakaan. 1970 meillä hyvinvointivaltion menot olivat 17 prosenttia. Uudelleen vielä korostan sitä, että sosiaali- ja terveysministeri Pekka Kuusi 1970 sanoi, että hyvinvointivaltion menot eivät saa kasvaa kansantaloudesta kuin 30 prosenttiin. Kun nyt ollaan jo 50 prosentissa, niin keskustan ed. Seppo Lahtelalta kysyn, vieläkö te haluatte paremman hyvinvointivaltion tähän Suomeen kuin tällä hetkellä on.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ed. Kallis totesi, että ed. Seppo Lahtela on kristillisdemokraatti näissä asioissa. Minä totean, ed. Kallis, että te olette yhdessä asiassa vihreä, jos te kannatatte sitä, että turhakkeita verotetaan ja välttämättömyystarvikkeilla on alempi verokanta. Se on ihan tyypillinen vihreä periaate, mutta noudattakaa, ed. Kallis, sitä sitten läpäisyperiaatteella kaikessa.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa herra puhemies! Näinhän me teemme.

Palaan nyt vielä tähän ajankohtaiseen pörssiveroon ja siihen, mitä ed. Kuosmanen sanoi, kun hän sanoi, että pörssi karkaa Tukholmaan. Minä olen varmasti useita kertoja esittänyt, ja ehkä ed. Kuosmanen on ollut läsnä, kun olen todennut, että tänä päivänä noteerataan niin Helsingin kuin Tukholman pörssissä osakkeet Nordea, Nokia, TeliaSonera ja sen lisäksi vielä Ericssonia jne. Ed. Kuosmanen, te ette löydä hetkeä, milloin kurssi olisi täsmälleen sama Tukholmassa kuin Suomessa. (Ed. Kuosmanen: Suurin piirtein!) — Suurin piirtein, aivan oikein, mutta ero on aina suurempi kuin se 0,1 prosenttia. — Jos teidän väittämänne pitää paikkansa, niin silloin sen 0,1 prosentin takia ostettaisiin osakkeet Tukholmasta silloin, kun ne ovat siellä halvempia, ja Helsingistä silloin, kun ne ovat siellä halvempia. Ed. Kuosmanen, teidän esille ottamanne esimerkki oli, ikävä kyllä, nollan arvoinen.