Sari Essayah /kd (esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Myös tämä lakialoite liittyy kristillisdemokraattien vaihtoehtobudjettiin. Viime eduskuntakaudella silloinen edustajamme Marja-Leena Kemppainen teki arvokkaan työn lakiehdotukseksi koskien lapsiasiainvaltuutetun viraston perustamista. Myös hallitusohjelmassa on yhdellä lauseella ylimalkaisesti annettu lupaus siitä, että tällainen virka perustetaan joskus tulevaisuudessa. Me kristillisdemokraattisessa ryhmässä näemme, että lasten ja lapsiperheiden asialla on kiire. Muun muassa ihan vastikään ilmestynyt Veronmaksajien selvitys kertoo, että juuri lapsiperheitä on taloudellisesti kohdeltu kovimmin.

Lapsiasiainvaltuutetun viran perustaminen on sen tähden tarpeen, jotta voitaisiin paremmin valvoa ja edistää lasten oikeuksia ja etuja, myös taloudellisia etuja, yleisellä hallinnon ja yhteiskuntapolitiikan sekä lainsäädännön tasolla. Suomen yli miljoonan lapsen oikeuksien valvontaa varten tarvitaan oma viranomaistaho. Erityislailla perustettu lasten oikeuksien valvontajärjestelmä antaa lapsiasiainvaltuutetulle parhaat toimintamahdollisuudet. Lapsiasiainvaltuutetun toimisto toimisi sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä.

Suomi on ratifioinut Lapsen oikeuksien yleissopimuksen, jossa määritellään eri valtioiden hyväksymät lapsen oikeudet. Tutkimukset ovat osoittaneet, ettei lasten asemaa oteta yhteiskunnallisessa päätöksenteossa kyllin huomioon ilman valtionhallinnon järjestelmää, jolla sopimuksen mukaisten oikeuksien toteutumista seurataan ja mahdollisiin ongelmiin puututaan. Yleissopimuksen toteutumista valvova Lapsen oikeuksien komitea pyrkii nopeuttamaan kansainvälisellä tasolla lapsiasiamies- tai lapsiasiainvaltuutettujärjestelmien perustamista. Suomesta tällainen järjestelmä vielä puuttuu.

Myös perustuslain mukaan julkisen vallan on tuettava perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien tahojen mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu. Tämä säännös velvoittaa myös siihen, että lainsäädännön vaikutuksia lapsien ja perheiden asemaan seurataan. Esimerkiksi perustuslain 19 §:ssä turvatut sosiaaliset oikeudet eivät toteudu riittävän hyvin. Lasten ja lapsiperheiden palveluihin ja etuuksiin ei ole kaikilta osin myönnetty riittäviä resursseja, ja kuntakohtaiset erot palvelujen tasossa ja saatavuudessa ovat suuria.

Muissa Pohjoismaissa lasten oikeuksien toteutumisen valvonta on järjestetty. Esimerkiksi Norjassa lapsiasiamies on yhteiskunnallisesti näkyvä hahmo, jolla on myös poliittista valtaa. Asiamiehen toiminta on edistänyt norjalaisten lasten etuja ja oikeuksia sekä lisännyt lasten näkyvyyttä. Samaa voidaan sanoa myös Ruotsin vastaavasta järjestelmästä.

Lastensuojelujärjestöt Suomessa ovat nähneet lapsiasiainvaltuutetun toimiston tärkeyden. Noin kolmisen vuotta sitten Pelastakaa Lapset ry järjesti seminaarin, johon kutsuttiin kaikkien puolueiden kansanedustajat paneeliin. Seminaarin aihe kosketteli lapsiasiainvaltuutetun viraston perustamista ja saatuja kokemuksia Ruotsissa ja Norjassa, joista asiantuntijat olivat tilannetta ja asiaa alustamassa. Myös täällä eduskunnassa Lapsen puolesta -ryhmä on osaltaan korostanut asian tärkeyttä. Täällä muun muassa ed. Hemmilä ja monet muut ovat toimineet aktiivisesti tämän ryhmän jäseninä.

Lapsiasiainvaltuutetun tehtävät painottuisivat ennalta ehkäiseviin toimenpiteisiin, jotka liittyvät lainsäädännön, järjestelmien ja menettelyjen sekä lapsimyönteisen ilmapiirin kehittämiseen. Konkreettisesti lapsiasiainvaltuutetun tehtävänä olisi edistää lapsia koskevien asioiden koordinaatiota hallinnon eri tasoilla. Valtuutettu toimisi lasten edunvalvojana, nostaisi esiin lasten asemaan liittyviä kehittämistarpeita sekä vastaisi yksittäisten lasten ongelmiin ja valituksiin. Valtuutettu toimisi asiantuntijaviranomaisena ja koulutukseen ja tiedonvälitykseen liittyvien asioiden kehittäjänä, samalla kun tehtäviin kuuluisi myös neuvontaa ja ohjausta lapsille ja perheille, muille viranomaisille ja suurelle yleisölle. Lapsiasiainvaltuutettu voisi tehdä aloitteita ja antaa suosituksia tai neuvoja, joiden tavoitteena on parantaa lasten asemaa lainsäädäntötoimin tai muutoin. Aloitteet voisivat koskea myös hallitukselle tehtyjä ehdotuksia lainmuutoksiksi epäkohtien poistamiseksi kaikilla yhteiskunnan aloilla.

Lapsiasiainvaltuutettu osallistuisi julkiseen keskusteluun ja yhteiskunnassa käytävään arvokeskusteluun. Valtuutetun tulisi myös pitää yhteyttä kansalais- ja muihin järjestöihin ja edistää eri järjestöjen välistä yhteistyötä ja niiden suhteita viranomaisiin. Lapsiasiainvaltuutettu hoitaisi yhteyksiä kansainvälisiin järjestöihin. Valtuutettu seuraisi lainsäädäntöä, tiedotusvälineitä ja eri viranomaisten käytäntöjä ja pyrkisi vaikuttamaan muun muassa tilastointiin ja rekisteröintiin niin, että tulevaisuudessa saataisiin ajantasaista tietoa lapsen oikeuksien toteutumisesta ja lapsen asemaan liittyvistä ongelmista. Tietoa tuotettaisiin päätöksenteon pohjaksi meille poliittisille päättäjille ja viranomaisille mutta myös järjestöille, suurelle yleisölle ja tiedotusvälineille.

Lapsiasiainvaltuutetulla tulisi olla itsenäinen ja hallintoviranomaisista riippumaton asema, jotta hän voisi suorittaa tämän tehtävän itsenäisesti. Lapsiasiainvaltuutetun tehtävien tuloksellinen hoitaminen edellyttää riittäviä tiedonsaantioikeuksia. Valtuutetulla tulisikin olla oikeus salassapitosäännösten estämättä saada tehtävänsä suorittamiseksi tarpeelliset tiedot. Lapsilla on oikeus tulla kohdelluiksi tasa-arvoisesti aikuisväestöön nähden. Tämän valvominen olisi myös lapsiasiainvaltuutetun yksi tehtävä, eli hän olisi ikään kuin lasten oikeusasiamies.

Lapsiasiainvaltuutetun toimiston menot vuositasolla olisivat noin 500 000 euroa. Lain ehdotettu voimaantulo olisi tammikuun 1. päivänä 2004. Asiasta ryhmämme on tehnyt myös talousarvioaloitteen, ja niin kuin sanoin, asia liittyy osana meidän vaihtoehtobudjettiimme.

Iloitsemme siitä, että hallituspuolue sosialidemokraattien ed. Susanna Rahkonen on myös tehnyt asiaa koskevan talousarvioaloitteen ja jopa 100 000 euroa suuremmalla summalla. Näin tässäkin asiassa on mahdollista tehdä hyvän asian eteen yhteistyötä yli blokkien.

Antti Kaikkonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Tässä aloitteessa ollaan ihan hyvällä ja tärkeällä asialla. Kaivelin hieman historiaa. Saattaa olla, että juuret tälle ajatukselle ovat vielä kauempanakin, mutta tässä salissa se on ollut ainakin jo vuodesta 95 alkaen esillä, jolloin tämä esitys lapsiasiamiehen viran perustamiseksi sisältyi valtioneuvoston ensimmäiseen lapsipoliittiseen selontekoon. Sen jälkeen se on ollut erilaisissa aloitteissa esillä ja oikeastaan melkein puolueista riippumatta ajatus on saanut kannatusta. Ratkaiseva askel, näin uskoisin, otettiin kyllä varmaan kuitenkin tänä keväänä, kun se kirjattiin hallitusohjelmaan, ja asia tulee tällä vaalikaudella hoidettua ja mitä pikemmin, tietysti sen parempi.

Suomesta puuttuu tämmöinen seurantajärjestelmä, jonka avulla olisi mahdollista selvittää, miten esimerkiksi lapsiin liittyvät palvelut toteutuvat ympäri Suomea, ja jonka avulla muutenkin lapsipolitiikkaa koordinoidaan. Kuten tässä lakialoitteessakin on hyvin perusteltu, lapsiasiainvaltuutettu tarvittaisiin. Merkillepantavaa on, että myös YK:n Genevessä toimiva Lapsen oikeuksien komitea on kiinnittänyt huomiota tähän, että Suomessa lapsipolitiikka on koordinoimatonta.

No, ei tietysti tarvita YK:takaan siihen, että tiedämme, että lapsilla on tällä hetkellä Suomessa monenlaisia vaikeuksia. Lasten ja nuorten psykiatriset ongelmat ovat kasvaneet. Monet lapsiperheet kärsivät köyhyydestä. On monenlaisia ongelmia, esimerkiksi seksuaalisia hyväksikäyttöjä, mitä nyt on viime viikkoina tullut esille. Kaikkeen tähän — lapsiin liittyvään lainsäädäntöön, hyvinvointivaltion rakenteisiin, tähän koordinointiin — varmasti tarvitaan lisää puhtia.

Kuitenkaan en nyt ihan varma ole siitä, onko tämä aloite sinänsä tarpeellinen, ihan vain sen takia, kun asia on jo hallitusohjelmassa ja sinänsä valmistelussa (Puhemies koputtaa) ja asia on menossa eteenpäin. Mutta hyvä, että asia pysyy tälläkin tavalla esillä. Ehkä tämä voi aavistuksen ripeyttää sitten viran perustamista.

Leena Rauhala /kd:

Arvoisa puhemies! Ed. Kaikkonen toisaalta kannatti, mutta esititte kysymyksen, onko tarpeen. Tämä kuuluu meidän vaihtoehtobudjettiimme ja on nyt tässä lakialoitteena. Tämähän edellyttää paitsi toiminnan suunnittelua ja kehittämistä myös varoja niin, että se myös näkyy budjetissa. Kyllä toiveeni tässä yhteydessä on, kun tämä on ollut esillä jo niin pitkään — mainitsitte 95, ainakin siitä asti jo esillä — ja saanut suurtakin kannatusta, että tämän eteneminen olisi nopeampaa. Tämä on minusta yksi niistä asioista, joka ikään kuin siirretään ja siirretään aina eteenpäin. Sen vuoksi minusta on tärkeää, että tämä on nyt tässä lakialoitteena ja myös budjettiin tulisi selkeästi resursoituna. Nythän meillä hallitusohjelmassa on näitä mainintoja, että joko selvitetään tai on tulossa, ja siinä ei ole sitä konkretiaa olemassa. Näen, että olisi erittäin tarpeellista, että tämä asia etenisi.

Kari Kärkkäinen /kd:

Arvoisa puhemies! Vähän saman suuntaisesti kuin ed. Rauhala tässä totean, että ed. Kaikkonen puhui loistavasti siinä mielessä, että kahdeksan vuotta sitten hallituksen lapsipoliittisessa selonteossa ehdotettiin nimenomaan lapsiasiainvaltuutetun viran perustamista Suomessa lainsäädännön tasoisesti hyväksytyn YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen asettamien velvoitteiden täyttämiseksi, ja näin on. Me kristillisdemokraatit omalla aloitteellamme haluamme osaltamme olla kiirehtimässä, että hallitus oman ohjelmansa mukaisesti toteuttaisi tämän. Huomasin, että sosialidemokraattien ed. Rahkonen myöskin on omalla aloitteellaan ollut vauhdittamassa prosessin etenemistä. Kannustamme tämän suuntaisiin toimiin koko hallitusta.

Sari Essayah /kd:

Arvoisa puhemies! Ed. Kaikkonen todellakin toi ihan hyvin esille tämän kiirehtimisen näkökulman ja toisaalta myös sen, että asiaa on pidettävä esillä, sillä hallitusohjelmassa ei ole millään tavalla sanottu, koska tämä aiotaan toteuttaa. Siinä mielessä asia on tosiaankin näissä taloudellisissa olosuhteissa pidettävä tässä salissa kyllä puheenaiheena. Tosiaankin toivomme, että siinä vaiheessa, kun sitten tätä hallitusohjelman lupausta ruvetaan toteuttamaan, tämä taloudellinen resursointi olisi sitten myöskin tarpeeksi mittava.

Antti Kaikkonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Selvää on, että valtuutetun virka perustetaan, kun se on selvästi hallitusohjelmaan kirjattu. Nyt viimein, kun keskusta palasi hallitukseen, tämä asia saadaan kuntoon. Itsekin olen allekirjoittanut tämmöisen talousarvioaloitteen, mikä tähän liittyy, ensi vuoden osalta. Toivoisin, että tämä voisi olla yksi niitä asioita, joita eduskunta korjaa tässä syksyn mittaan. Tämän ei nyt mikään kustannuskysymys pitäisi olla. Tässä puhutaan kuitenkin ainoastaan sadoistatuhansista euroista, joten yritetään saada asia kuntoon.