Täysistunnon pöytäkirja 70/2003 vp

PTK 70/2003 vp

70. TORSTAINA 2. LOKAKUUTA 2003 kello 18

Tarkistettu versio 2.0

6) Laki tuloverolain muuttamisesta

 

Leena  Rauhala  /kd(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Lakialoitteeni tuloverolain 92 §:n muuttamisesta käsittelee kunnallisten perhepäivähoitajien kustannuskorvauksia, ja esitän tässä lakialoitteessa, että nämä kustannuskorvaukset tulisivat verovapaiksi.

Näen, että perhepäivähoitajat ovat ryhmä, joka tekee erittäin merkittävää työtä lasten parissa, ja nimenomaan jos ajatellaan kunnallisella sektorilla, niin perhepäivähoitajien palkkahan on, voi sanoa, ehkä kunnan palkoista niitä kaikkein alimpia. Lakialoitteessani ehdotan, että kunnallisten perhepäivähoitajien kustannuskorvaukset tulisivat kokonaisuudessaan käsiteltyä verovapaina tuloina. Perhepäivähoitajien kohdalla on tietysti montakin korjattavaa kohtaa, ja näitä on joissakin aloitteissa täällä salissa jo aikaisemmin käsiteltykin.

Tässä lakialoitteessa puututaan niistä yhteen keskeiseen, joka on tullut esille usein perhepäivähoitajia tavatessani. Lakialoitteeni nousee myös siitä todellisuudesta, että perhepäivähoitajia on vaikea saada enää, varsinkaan sellaisissa kunnissa, joissa on paljon lapsia. Perhepäivähoitajien määrä on vähentynyt. Stakesin tilastojen mukaan vielä vuonna 2000 perhepäivähoitajia oli 17 400 ja 90-luvun alussa, siis aikaisemmin, yli 20 000, eli määrä on todella vähentynyt. Nykyisessä tilanteessa on ymmärrettävää, että monet perheet eivät halua pienellä palkalla antaa kotiaan lasten temmellyskentäksi, ilman oikeudenmukaista korvausta siitä.

Nykyisen lain kohdalla tilanne on se, että kulukorvaus lisätään varsinaisiin ansioihin ja se sitten vähennetään tulonhankkimiskuluina. Tämä on perhepäivähoitajien osalta kohtuutonta mielestäni. Pienipalkkaisten perhepäivähoitajien rahapalkan lisäksi saama niin sanottu kustannuskorvaus lastenhoidosta aiheutuneista välittömistä kuluista käsitellään kuten verollinen tulo, vaikka se on tarkoitettu kulukorvaustyyppiseksi korvaukseksi hoidosta aiheutuneista kuluista. Kysymys on siis huoneiston käytöstä, aterioista, askartelutarvikkeista ja muista hoitokuluista.

Tämä korvaus lisätään siis perhepäivähoitajien kokonaisverotuksessa verotuksen päälle. Sen mukaan määrätään veroaste, ja sen mukaan määräytyvät esimerkiksi hoitajan mahdollisesti saamat erilaiset sosiaalietuudet. Tällaisia tilanteita on paljon, koska perhepäivähoitajat lukeutuvat pienipalkkaisimpien palkkaryhmään ja tulotkin ovat riippuvaisia hoidettavien lasten lukumäärän vaihteluista kuukausittain. Sekin, että lasten määrä vaihtelee, aiheuttaa epävarmuutta näille perhepäivähoitajille. Siis sairaudesta tai perheitten erilaisista tilanteista aiheutuen lasten lukumäärä vaihtelee.

Tällaiseen ongelmaan on mielestäni saatava muutos. Sama tilanne on tosin joidenkin muidenkin ammatinharjoittajien kohdalla, mutta tässä on nyt kysymys näistä pienipalkkaisista perhepäivähoitajista. Perhepäivähoitajien kohdalla kyseessä on siis sellainen asia, joka suhteellisen vähällä voitaisiin korjata. Toivon, että tämä hyvin usein nimenomaan tämän ammattiryhmän myötä esille nostettu asia herättäisi enemmänkin keskustelua ja tämä aloite menisi eteenpäin ja päästäisiin eteenpäin tässäkin asiassa, koska tästä on kuitenkin vaalikentilläkin jopa lupauksia annettu muidenkin kuin oppositiopuolueen edustajien taholta. Tätä perhepäivähoitajat meiltä varmasti odottavat.

Esa Lahtela /sd:

Herra puhemies! Tämä ed. Rauhalan esittämä epäkohta on ollut tiedossa täällä jo pitkään. Niin pitkään kuin minä olen ollut eduskunnassa, tämä on ollut. Jo vuonna 95 itsekin olen tätä kirjallisessa kysymyksessä kysellyt.

Tässä sinällään kyse ei ole siitä, jotta kulukorvauksesta menisi veroa. Tässä vain on semmoinen omituinen järjestelmä. Tässä ensinnäkin maksetaan palkkaa sille perhepäivähoitajalle. Jokaista lasta kohden maksetaan määrätty määrä kulukorvausta kunnassa. Periaatteessa tämä osuus voidaan sitten vähentää verotuksessa, mutta sen liittäminen tähän tuloksi tuntuu aika omituiselta, koska se on niistä kustannuksista oleva korvaus. Olisi hyvin loogista, että tämä erotettaisiin siitä varsinaisesta palkasta.

Kun itse olen jäljestäpäin miettinyt tätä kysymystä, niin sen lisäksi, mitä ed. Rauhala totesi, jotta tämä vaikuttaa myös näihin sosiaalietuisuuksiin, niinpäin itse en ole sitä selvittänyt. On hyvä selvittää vaikka huomispäivänä se kysymys, mitä se vaikuttaa. Jos tämä perhepäivähoitaja jää työttömäksi, olisiko hänellä sitten korkeampi työttömyysturva? Saisiko hän tämän kulukorvauksen osalta myös työttömyysturvaa, tai jos sattuu sairastumaan, saisiko hän tätä sairausturvaa korkeampana? Koska jos tätä ei haluta muuttaa, niin sen pitäisi ilman muuta sitten olla niinpäin, jotta myös sairauspäiväraha olisi korkeampi elikkä saisi sen kulukorvauksen kanssa sairauspäivärahassa. Muuten tässä ei ole mitään loogisuutta.

Anne Holmlund /kok:

Arvoisa puhemies! Pidän ed. Rauhalan lakialoitetta tuloverolain muuttamiseksi erittäin kannatettavana. On aivan totta, että perhepäivähoitajista on nykyisin varsin paljon pulaa eikä tätä tärkeää tehtävää valitettavasti nähdä kovin houkuttelevana uravaihtoehtona, mikä on hyvin valitettavaa. Tälläkin hetkellä monissa kunnissa mietitään niitä keinoja, joilla kyseisen työn vetovoimaisuutta voitaisiin lisätä. Muun muassa edellisessä valtuustokokouksessa kotikaupungissani Ulvilassa pohdimme juuri päivähoidon strategiaa ja linjauksia ja päällimmäisenä keskusteluissa oli esillä huoli perhepäivähoitajien eläköitymisestä ja siitä, että uusia tehtäviin ei saada rekrytoitua.

Tutkimusten mukaanhan perhepäivähoito on kuitenkin paras vaihtoehto erityisesti pienille lapsille päivähoidon järjestämiseen, samoin on tilanne infektioherkkien lasten kohdalta. Koska mielestäni on erittäin tärkeää, että perheille pystytään tarjoamaan monipuoliset, perheen tarpeen mukaiset päivähoitopalvelut, on pidettävä huolta siitä, että myös tulevaisuudessa löytyy riittävä määrä perhepäivähoitajia.

Tämä lakiesitys tuloverolain muuttamisesta on mielestäni yksi tekijä, jolla tähän ongelmaan voitaisiin omalta osaltaan vaikuttaa. Kun meillä kansanedustajilla kerran on oikeus verottomiin kulukorvauksiin, en näe syytä, miksi sitä ei voitaisi perustellusti myöntää myös perhepäivähoitajille.

Sari Essayah /kd:

Arvoisa puhemies! Todellakin on hyvä, että täällä on otettu esille se, minkä muun ammattiryhmän palkka muuttuu samalla tavalla kuukausittain kuin perhepäivähoitajilla sen mukaisesti, kuinka monta lasta heillä on hoidossa. Jos ajatellaan sitä käytännön tilannetta, että lapsi on sairastunut eikä voi mennä hoitoon — yleensä sairastuminen tapahtuu edellisenä yönä tai sinä aamuna — se tieto tulee siitä niin, että perhepäivähoitaja on joutunut jo ostamaan ruoat ja valmistamaan ja laittamaan päivän valmiiksi eli hän ei ole voinut huomioida sitä, että lapsi on jäänyt pois hoidosta, eikä sillä tavoin nipistää sen päivän kustannuksia.

Perhepäivähoitajia tarvitaan ehdottomasti lisää. Täällä tuotiin esille hyvin, että alle kolmivuotiaitten paras hoitopaikka on se oma koti ja seuraavaksi paras on kodinomainen hoitopaikka eli juuri perhepäivähoito. Mutta yhteiskunta tukee aivan päinvastaisesti suurimmalla panoksella suuria lapsiryhmiä ja lastentarhoja, joissa infektiovaarat ovat suuria ja joissa lapsen yksilöllisyyttä ei pystytä samalla tavalla huomioimaan kuin pienissä hoitoryhmissä.

Todellakin tänä päivänä on vaikea saada perhepäivähoitajia lisää, koska ei paljon löydy niitä ihmisiä, jotka haluavat antaa lähes olematonta korvausta vastaan oman kotinsa vieraitten lasten temmellyskentäksi. Ehdottomasti kannatan tätä lakialoitetta ja todellakin, niin kuin ed. Anne Holmlund hyvin toi esille, jos kerran meille on tällainen etuoikeus olemassa, on verovapaat kulukorvaukset, niin ehdottomasti tämä etu kuuluu myös näille ihmisille, jotka tekevät arvokasta työtä lasten parissa.

Leena Rauhala /kd:

Arvoisa puhemies! Ne perheet, jotka ovat saaneet lapsensa perhepäivähoitoon, ovat todella tyytyväisiä ja erityisesti juuri siitä, että on kysymys kodista, kodinomaisista olosuhteista ja pienestä lapsimäärästä, ja näin tämä pitäisi mahdollistaa.

Ed. Esa Lahtela nostatti kysymyksen työttömyyskorvauksista ja sairauspäivärahan suuruuksista, millä tavalla kulukorvaus mahdollisesti vaikuttaa niihin. Tätä lakialoitetta valmistellessani en perhepäivähoitajien myötä ole tähän kysymykseen paneutunut, ainakaan se ei ole tullut esille, ja näen, että tämä olisi todella sellainen asia, joka kannattaa selvittää. Niinpä toivoisin, että tämä esimerkiksi valiokunnassa saisi selvityksen, jos siinä on semmoisia puutteita, jotka ehkä huonontavat tilannetta. Sitähän ei ole tarkoitus tehdä.

Keskustelu päättyy.