Jouko Laxell /kok:

Arvoisa herra puhemies! Edellä oli jo lähetekeskustelussa poliisin hallintoa koskeva lakiesitys. Sekä poliisin hallintoa että valtion paikallishallinnon kehittämisen perusteita koskevien lakiesitysten seurauksena tapahtuu seuraavaa: Valtion palvelut kansalaisille keskittyvät, lähipalvelut vähenevät, etäpalvelut keskittyvät harvoihin keskuksiin; työvoimatoimistojen, maistraattien, pelastuslaitosten, kihlakuntien ja poliisien palveluja keskitetään jatkuvasti. Asiaa perustellaan sillä, että sähköinen asiointi korvaa paikalla tapahtuvan asioinnin ja että palveluja ei tarvitse enää toteuttaa paikallisesti vaan toteutetaan maakunnallisesti.

Poliisiverkostoa kevennetään korvaamalla poliisien palvelupisteitä yhteispalvelupisteillä. Syyttäjäyksiköitä on tarkoitus karsia 62:sta 15:een. Ulosottopiirien määrä vähennetään 51:stä 22:een. Työvoimatoimistoverkkoa tiivistetään ja toiminnan aluerajoja tarkistetaan siten, että toimistojen määrä vähenee noin 100:aan, kun nyt on 143 työvoimatoimistoa ja niillä 200 toimipistettä. Maistraattien toimialueita on tarkoitus laajentaa siten, että maistraattien lukumäärä tulee olemaan 22, nykyään se on 34.

Arvoisa herra puhemies! Edellä on mainittu vain muutama esimerkki siitä, mitä on tapahtumassa. On ennakoitavissa, että myös verotoimiston sekä Kansaneläkelaitoksen toimipisteiden verkostoa harvennetaan. Valtion paikallishallinto on muuttumassa siis maakunnalliseksi hallinnoksi. Esimerkiksi Varsinais-Suomessa valtion paikallishallinnon harventaminen merkitsee palvelujen siirtämistä Turkuun, mutta esimerkiksi Salon työvoimatoimiston joitakin palveluja saatetaan siirtää jopa Tampereelle.

Valtion paikallishallinnon maakunnallistaminen merkitsee sitä, että sen päätöksenteosta tulee kasvotonta. Kun asiakkaat eivät ole fyysisesti paikalla, on helppo tehdä kielteisiä päätöksiä. Paikallishallinnon palvelujen keskittämisestä seuraa palvelualueiden palvelutason heikkeneminen. Valtion paikallishallinnon keskittäminen tapahtuu eduskunnan enemmistön siunauksella ja perustuu eduskunnan käsittelemään hallinnon selontekoon.

Keskittämistä perustellaan tehokkuuden ja tuottavuuden parantamisella, mutta palvelujen laadun kanssa sillä ei ole mitään tekemistä. Paikallishallinnon rippeet muodostuvat niin sanotuista yhteispalvelupisteistä. Se merkitsee, että paikalla on eri hallinnonalojen edustajia, joilla ei kuitenkaan ole riittävästi valtuuksia asioiden käsittelyyn. Asioista päättäminen tapahtuu maakunnallisella tasolla, johon kansalaisilla ei ole enää suoria yhteyksiä. Valtion paikallishallinto on menettämässä tuntumansa paikallisiin toimijoihin, kuten yrityksiin, kansalaisiin, yrittäjä- ja kansalaisjärjestöihin sekä muihin sidosryhmiin. Hallinnolla ei ole enää riittävää asiantuntemusta paikkakuntien tilanteista ja olosuhteista.

Arvoisa herra puhemies! Valtion paikallishallinnon maakunnallistaminen ja keskittäminen vähentää sen valmiuksia palvella asiakaslähtöisesti kansalaisia. Olen sitä mieltä, että paikallishallinnon maakunnallistamisella murennetaan oikeus- ja hyvinvointivaltion perusteita. Tulevaisuudessa kansalaisten on uhrattava yhä enemmän vaivaa ja aikaa saadakseen perusoikeuksiinsa kuuluvia palveluja.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Haluan tässäkin yhteydessä puolustaa valtionhallinnon seudullisia palveluita kaikilla niillä sektoreilla, millä valtionhallinnon seudullisia palveluita tällä hetkellä on. Täällä tuotiin esille aiemmassa keskustelussa kihlakuntahallinto koskien lähinnä nimenomaan poliisisektoria, mutta tämä asia tuo esille myöskin maistraatit ja ennen kaikkea työvoimahallinnon. Työvoimahallinnon kohdalla keskittyminen ei saisi johtaa siihen, että palvelut etääntyvät. Palveluiden tulisi olla vähintäänkin nykyisellä tavalla saatavilla, ja toivon, että tässä suhteessa hallintovaliokunta asiaan paneutuessaan kiinnittää huomiota juuri seudullisen palvelutason turvaamiseen.

Jotta toiminnat siellä seudulla voivat tehokkaasti tapahtua, niin tässäkin asiassa on tarpeen, että siellä on päällikkö, esimies, jonka johdolla toiminnat tapahtuvat ja joka johtaa tätä toimintaa, olkoonkin, että hänellä on taas edelleen esimiehet muualla. Mutta näin tämä paikallinen toiminta saa, aivan kuten ed. Laxell erinomaisen hyvin sanoi, kasvot. Joku saattaa kokea nämä kasvot henkilönä, jota moittii, kritisoi, mutta on kuitenkin se henkilö siellä lähellä, jonka kokee edustavan tätä hallintosektoria. Miksei joskus anneta kiitosta ja tunnustustakin, mutta hallinto on kuitenkin läheistä ja lähellä, ja tämä on valtionhallinnossa semmoinen arvo, jota ei saa menettää tänäkään aikana.

Työvoimahallinnon osalta vaarana on, että myös asioinnit vaikeutuvat. Yritysten sijoittuminen monille paikkakunnille riippuu myös osaltaan siitä, minkälaisena koetaan hallinnon asioitten hoito. Verohallinto on tästä yksi hyvä esimerkki. Jos yritys saa verohallinnon asiantuntevat palvelut omalta paikkakunnalta, niin se on ihan ajankäyttökysymyskin myös yritykselle, kun saa neuvontapalvelut ja kaiken muun.

Elikkä haluan, että me emme harkitsemattomasti ole menettämässä valtion seudullista hallintoa, seudullisia työpaikkoja ja ennen kaikkea niitä palveluita, joita on. Vaarana on keskittyminen, ja se ei asioitten hoidon kannalta ainakaan kaikilta osin ole hyvä. Nykyinen käytäntö on monessa suhteessa osoittautunut hyväksi ja toimivaksi. Muun muassa Keski-Suomessa monet työvoimatoimistot, jotka nyt ovat seudullisia, ovat saaneet hyvän palvelun tunnustusta, ja ainakin olen kokenut, että myös asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä, kun moitteita ei ainakaan ole kuulunut. Harvemmin kiitosta annetaan. Keski-Suomessa on annettu kiitostakin, mutta moitteita en ole kuullut. Elikkä se on ollut merkki siitä, että toiminnat sujuvat, ja mikään hyvin toimiva ei saa noin vain joutua semmoisen kohtelun alaiseksi, että toiminnat häiriytyvät. Pitää olla, jos muutoksia tehdään, voimakkaat perustelut ja pitää pitää huoli siitä, että hyvät palvelut jatkuvat, kuten nyt on seudullisissa puitteissa tapahtunut. Toivon näin jatkuvan edelleenkin.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Nyt hallituksen esitys 74 näiltä valtiopäiviltä on eduskunnan pöydällä, ja kun kiinnitämme siihen tarkemmin huomiota, niin huomaamme, että asian valmistelun yhteydessä tämä valtion paikallishallinnon kehittämisen perusteista annetun lain muuttaminen on saanut vahvaa kritiikkiä poliisi-, ulosotto-, syyttäjä- ja maistraattilakimiesten edunvalvontajärjestöltä eli PUSH ry:ltä — sinänsä hauska lyhennys — ja tämä on saanut kritiikkiä myös Suomen Nimismiesyhdistys ry:ltä. Tästä tulee mieleen kuntien palvelurakenneuudistus eli niin sanottu Paras-hanke, tuo lyhenne on myös melkoista ironiaa. Nythän ollaan keskittämässä kuntien tuottamia palveluja. Tässä ollaan keskittämässä valtion tuottamia palveluja suurempiin yksiköihin, ja se on esityksen vaikutus, niin kuin hallituksen esityksen perusteluissa todetaan. Tämän pitäisi mahdollistaa "toiminnan tehostamista ja turvata palvelujen saatavuutta ja laatua", mutta matka palvelujen saamiseen on entistä pidempi.

Sana "kehittäminen" on sellainen, että kun se tulee esille, niin aina on jotakin negatiivista tulossa. Ehkä nyt on juuri niin, että yhteiskuntamme on palaamassa siihen suuntaan, jolloin aikaisemmin positiivisesti kehitettyjä saavutuksia negatiivisesti kehitetään takaperoisesti.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Tiusanen käytti hyvää sanaa: positiivisesti kehittäminen. Kun aikanaan nämä seudulliset valtionhallinnon yksiköt tulivat, niillä oli tehtävänään juuri positiivinen kehittäminen kaikin tavoin omilla sektoreillaan ja sillä oli myönteinen vaikutus elinkeinoelämään ja koko paikkakunnan kehittämiseen.Minä toivon, että nyt ei mentäisi negatiiviseen kehittämiseen, vaan nähtäisiin tämä arvo, mikä on seudullisilla valtionhallinnon yksiköillä. Toivon, että asianomainen valiokunta todella tämän näkökohdan ottaa huomioon jatkotyöskentelyssä.