Täysistunnon pöytäkirja 70/2006 vp

PTK 70/2006 vp

70. TIISTAINA 13. KESÄKUUTA 2006 kello 14

Tarkistettu versio 2.0

10) Hallituksen esitys laiksi työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain muuttamisesta

 

Sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen

Arvoisa herra puhemies! Nykyinen hallitus on tehnyt suuren työn eläkeasioissa, ja tämähän on jatkoa edellisen hallituksen merkittävälle työlle. Jos katsotaan, mitä maassamme on tapahtunut tässä viimeisinä vuosina, voi sanoa, että kehityksemme on ollut kansainvälisesti melko ainutlaatuista. Hallitusohjelman mukaisesti näitä asioita on valmisteltu kolmikantaisesti ja nyt järjestelmää onkin pystytty kehittämään yhteisymmärryksessä ja myös niin, että se pystyy vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. Tästä hyötyvät niin nykyiset kuin tulevatkin eläkkeensaajat.

Nyt eduskunnan käsittelyyn tuleva lakiesityspaketti muodostuu neljästä osasta. Eläkelaitosten sijoitustoimintaa, vakavaraisuutta ja valvontaa sekä työeläkevakuutusyhtiöiden hallintoa koskevat esitykset muodostavat näin ollen toisiaan täydentävän kokonaisuuden. Näiden esitysten tavoitteena on eläkemenojen nousupaineen hillitseminen. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää nyt muun muassa parempia sijoitustuottoja, ja tiedämme, että korkeamman tuoton tavoittelemiseen liittyy myös aina riskejä ja niihin pitää varautua monella tapaa. Niin tässä esityksessä tehdäänkin. Eläkelaitoksen hallituksen vastuu ja muun muassa valvontaviranomaisen roolit korostuvat. Kokonaisuuteen liittyy myös työeläkelaitosten kilpailuolosuhteiden selvittäminen, ja sosiaali- ja terveysministeriössä käynnistänkin eläkelaitosten kilpailuolosuhteita koskevan selvityksen ihan lähipäivinä.

Sijoitustoiminnan uudistamista koskevan esityksen taustallahan on työmarkkinakeskusjärjestöjen eläkeneuvotteluryhmän tämän vuoden tammikuussa julkaisema sijoitusselvitys. Uudistuksessa eläkejärjestelmän maksukykyä halutaan tukea antamalla eläkelaitokselle mahdollisuus lisätä osakesijoitustensa määrää korkeampien sijoitustuottojen tavoittelemiseksi. Esityksessä esitetään lisäksi muutoksia eläkelaitosten rahastointiperiaatteisiin ja myös toimintapääomamekanismiin. Nykyiset kate- ja vakavaraisuussäännökset ovat osittain vanhentuneita, ja nyt annettu esitys onkin valmisteltu sosiaali- ja terveysministeriössä.

Esityksen keskeisenä tavoitteena on asettaa sijoitusten tosiasiallinen riski eläkelaitoksen vakavaraisuusvaatimuksen perustaksi. Työeläkevarojen sijoittamiseen liittyvät riskit otettaisiin näin nykyistä täsmällisemmin huomioon. Lisäksi tämän esityksen mukaan eläkelaitoksen olisi hajautettava sijoituksensa riittävästi. Eläkelaitoksen on katettava aina sitoumuksistaan aiheutuva vastuuvelkansa. Nykyiseen sääntelyyn verrattuna uudistus korostaisi sijoitusten hajauttamisvelvoitetta sekä muuttaisi vastapuoli- ja riskikeskittymiä koskevaa sääntelyä.

Säännösten selkeyttämisen ja ajankohtaistamisen vuoksi niiden yksityiskohtaisuus myös vähenisi. Tämä lisäisi jossain määrin eläkelaitosten harkintavaltaa näitä sijoituksia tehtäessä, ja tästä syystä esityksessä korostetaan eläkelaitoksen hallituksen vastuuta sijoitustoiminnan järjestämisessä. Työeläkevarojen katetta ja vakavaraisuutta koskevassa sääntelyssä nyt siirryttäisiin kokonaisuudessaan kansalliseen sääntelyyn.

Työeläkevakuutusyhtiön hallintoa koskeva esitys pohjautuu tässä selvitysmies Matti Louekosken esitykseen. Esityksessähän ehdotetaan muutettavaksi työeläkevakuutusyhtiöistä annettua lakia, ja tämän uudistuksen tavoitteena on selkiyttää ja uudistaa lainsäädäntöä siten, että muun muassa yhtiön hallintoa koskevat säännökset vastaisivat nyt yleistä yhtiölainsäädäntöä, joka on käytössä. Samalla esitys korostaa työeläkevakuutusyhtiöiden itsenäisyyttä ja se korostaa myös riippumattomuutta muuta liiketoimintaa harjoittavista yhtiöistä.

Näiden uudistusten taustalla on myös kasvava sijoitusriski. Hallituksen jäsenten kelpoisuusehtoja esitetäänkin tiukennettaviksi vaatimalla heiltä hyvää työeläkevakuutustoiminnan ja sijoitusasiain tuntemusta. Esityksellä pyritään myös lisäämään työeläkevakuutusyhtiön tuloksellisuutta tehostamalla sen toiminnan säätelyä. Sijoitustoiminta voi tehostua parhaiten, jos yhtiön hallintojärjestelmä on rakennettu siten, että siellä vastuut ovat kaikilla selkeät. Työeläkevakuutusyhtiöitä koskevien vertailukelpoisten tietojen kokoaminen ja niiden säännöllinen julkistaminen lisää näin ollen myös eläkejärjestelmän läpinäkyvyyttä.

Vakuutusvalvontavirastosta annettu esitys perustuu myös selvityshenkilö Matti Louekosken esitykseen, ja sen keskeisenä tavoitteena onkin viraston valvonta ja tarkastustoimen itsenäisyyden korostaminen. Lisäksi johtokunnan ja ylijohtajan tehtävät säädettäisiin nyt laissa.

Eero Akaan-Penttilä /kok:

Arvoisa puhemies! Tässä lakiryppäässä, joka käsittelee meidän työeläkelainsäädäntöämme monipuolisesti, on tosi isosta ja tärkeästä asiasta kysymys. Sen takia on aivan erinomaista, että ministeri itse kävi täällä suorittamassa esittelypuheenvuoron. Se on ihan selvä.

Minulla on muutama asia, mitä itse asiassa kysynkin sitten ministeriltä tämän esityksen jälkeen. Suomessahan tämä menee kaikki kolmikannan kautta eteenpäin, mikä tietysti on hyvä, se on yhteiskuntaa tasapainottava tekijä, ja se, että mukana ovat sekä työnantajat että työntekijät, on aivan hyvä asia.

Mutta tässä on semmoinen pienempi lisä, joka minua pikkasen on kummastuttanut. Se itse asiassa on se, että meillähän tässä maassa on useita eläkevakuutusyhtiöitä, joista on neljä isoa. Nyt tässä valmistelussa on mukana kaksi isoa, mutta kaksi isoa on poissa tästä valmistelusta kokonaan. Aivan hyvin voi myöskin sanoa niin, että nämä kaksi isoa, jotka ovat olleet mukana, ovat olleet valmistelemassa sitä omalta kannaltaan. Totta kai siellä on ollut hyvin paljon tietotaitoa mukana, ja kun puhutaan sijoitustoiminnasta, rahastoinnin periaatteista tai vakavaraisuuden valvonnasta tai eläkejärjestelmän maksukyvystä, niin kukapa sen niin hyvin tietääkään kuin eläkejärjestelmä ja varsinkin isot eläkevakuutusyhtiöt. Onhan tämä sinänsä kaikki ihan selvää.

Mutta tämä on johtanut semmoiseen tilanteeseen ilmeisesti, johon kai minun kysymykseni tässä liittyykin: eihän varmaan tämän lainsäädännön tarkoitus ole se, että jollain lailla se poistaisi jotain kilpailukeinoja tai asettaisi siis lisää rajoituksia niille mahdollisesti jo aika vähäisille kilpailukeinoille, mitä tällä hetkellä vakuutusmaailmassa on? Kun jollain vakuutusyhtiöllä on jo jotkut synergiset edut tällä hetkellä ainakin omasta mielestään, niin luulisi, että ne saisivat myöskin ne edut pitää, jos se firma itse niin katsoo.

Nyt minulla on se käsitys, että itse asiassa tässä lainsäädännössä yhden pykälän osalta — se on tässä hallituksen esityksessä 12 §, joka käsittelee näitä johdon erityisvaatimuksia, siis hallinnon sisällä, ei sijoitustoiminnan puolella eikä siinä, mikä itse asiassa meidän eläkerahastojemme kasvua tavallaan turvaa — hallinnon puolella on nyt tämmöinen kysymysmerkki. Toivoisin, että ministeri kommentoisi sitä jotenkin, koska siellähän ihan selvästi nyt on tilanne niin, että asetetaan tiettyjä lisäehtoja hallituksessa ja sitten myöskin mahdollisesti hallintoneuvostossa, mikäli se on jäljellä, ellei ole tätä vaalivaliokuntaa, näille pätevyysvaatimuksille.

Ainakin yksi näistä neljästä suuresta vakuutusyhtiöstä Suomessa on tällä hetkellä tilanteessa, jossa tämä vaikeuttaa nykyistä toimintaa, kun konsernihallinto on sen muotoinen, että mikäli tämä 12 § menee näin läpi, niin silloin konsernin johdossa oleva toimitusjohtaja ei voikaan enää toimia siellä, kun hän on kuitenkin näiden sisällä olevien eri toimintaosien johdossa vastaavasti.

Tämä ei minulle aukene, mikä viisaus tässä on, mutta toivoisin, että valiokuntatyöskentelyssä tähän yleisesti kiinnitettäisiin huomiota, mutta tämä oikeastaan on se kysymykseni ministeri Haataiselle: mistähän se mahtaa johtua, että tämmöinen asia on näin tullut, koska näistä neljästä isosta kahdelle tästä ei ole haittaa, mutta ainakin yhdelle? Ilmeisesti näille kahdelle muulle molemmille tästä tulee kilpailullinen este, ja näin päinhän maailmassa ei pitäisi mennä eteenpäin.

Toinen tähän vähän ehkä löysästi liittyvä kysymys koskee rahastoja. Meillä on tiettävästi eläkevakuutusrahastoissa jotain 107 miljardia euroa mahdollisesti tällä hetkellä rahaa, ja se kehitys on ollut aika suotuisa, pääoma on kasvanut vuosittain varmaan johtuen tästä ihan hyvin kohdistetusta sijoitustoiminnasta. Mutta jos katsotaan sitten maksuun meneviä eläkkeitä, joista täällä toisella lailla paljon on puhuttu, niin niiden varsinainen kehitys esimerkiksi palkkakehitykseen nähdenhän on ollut aika minimaalista. Nyt näyttää tilastojen valossa siltä, että tämä rahastopääoma kasvaa ihan eri nopeudella kuin maksuun menevät eläkkeet, vaikka sieltä puretaan vain noin 25 prosenttia maksettavaksi ja loppu 75 prosenttiahan otetaan työeläkemaksuina suoraan. Minun kysymykseni on se, minkä takia tarvitaan niin iso puskuri tähän väliin, että rahastopääomat — se on tietysti hyvä, että rahasto kasvaa, eihän siinä mitään pahaa ole — kasvavat huomattavasti enemmän kuin tämä maksuun menevä osuus? Mikähän rahastopoliittinen tai eläkepoliittinen tai muu viisaus mahdollisesti tämän seikan takana on?

Tämä tuli nyt tässä sivussa, se ei varmaan valiokuntakäsittelyssä tarvitse huomiota, mutta minä toivon kyllä, että jos valiokunnan jäsenistö joku tämän kuulee, niin tähän 12 §:ään kyllä syvennyttäisiin vähän paremmin: mitä se mahdollisesti voi aiheuttaa, jos se näin tulisi toimimaan.

Matti Kauppila /vas:

Arvoisa puhemies! Olen samaa mieltä siitä, että nämä lait, mitkä tässä meillä paketissa nyt ovat, ovat paljon merkityksellisempiä noin keskusteltaviksikin kuin esimerkiksi eilen tämä meidän suuri tupakkalakimme, koska tässähän kyllä nyt sitten meidän eläkepolitiikkaamme itse asiassa säädellään laeilla, vaikka ne eivät käytännössä täällä eduskunnan ja valtion budjeteissa näy. Elikkä täällä on monta semmoista isoa asiaa, jotka liippaavat läheltä.

Näitten lakien hyväksymisen perusteista löytyy se, minkä kokoisia eläkkeitä meille tulevaisuudessa maksetaan. Juuri tämä tuottopuoli on se, mikä on, voi sanoa, ehkä arveluttavin, se kuinka suurilla riskeillä lähdetään liikkeelle. Tietysti on hyvä, että tämä on kolmikantaista sopimusta, mutta se kolmikanta on minusta kumminkin itse asiassa aika näennäistä. Elikkä tässä vakuutusyhtiöillä on niin suuri valta, että sijoitustoiminta ei oikeastaan muille ikään kuin kuulukaan, vaikka muodollisesti kuuluukin. Tämähän on sosiaali- ja terveysministeriön alaista toimintaa, mutta kuitenkin vakuutusyhtiöillä on oikeastaan semmoinen itsekontrolli.

Oikeastaan mietityttää sekin, miten EU-byrokratia tänä päivänä hyväksyy tämmöisen itsekontrollin, kun nyt esimerkiksi maataloustuissa ja monissa muissa jutuissa tämä suomalainen perinne, että me kontrolloimme itse itseämme, on minun mielestäni uhattuna, ja tässä vakuutustoiminnassa on aika paljon semmoisia piirteitä, joissa vakuutusyhtiöt itse kontrolloivat itseään ja sitten valtioviranomainen on mukana muodollisesti ja kolmikanta elikkä työmarkkinajärjestöt sitten, koska ne ovat olleet sopimassa, miten rahat kerätään ja kuinka suurina.

Sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen

Arvoisa herra puhemies! Nämä lait on valmisteltu, kuten tapana on jo pitkään ollut aiempienkin hallitusten aikana, kolmikantaisesti, mutta tietysti varsinaisesti esitykset tuodaan sosiaali- ja terveysministeriöstä hallituksen esityksenä, ja lain valmistelussa on käytetty laajasti eri asiantuntemusta.

Tässä hallintoa koskevassa osiossa, tässä nimenomaisessa 12 §:ssä, johon ed. Akaan-Penttilä viittasi, on kysymys siitä, että tässä laissa yhtiön hallintoa koskevat säännökset on nyt laitettu vastaamaan normaalia muutakin yhtiölainsäädäntöä, eli tällä tavalla nyt hallituksen riippumattomuus vahvistuu ja myös se, että se on riippumaton muuta liiketoimintaa harjoittavista yhtiöistä, joita tässä lähellä on. Tästä tietysti joillekin yhtiöille voi tulla ongelmia, mutta näin on, että ei lakeja voi säätää muuta kuin koskemaan yhtenevästi kaikkia eläkeyhtiöitä samalla tavalla. Mutta nyt asia on eduskunnan käsittelyssä ja siellä siihen voidaan sitten paneutua tarkemmin ja kuulla asiantuntijoita.

Matti Kangas /vas:

Arvoisa puhemies! On hyvä, että kolmikannassa sovitaan eläkkeistä ja eläkerahastoista, joita kerätään. Siinä on palkansaajien rahoista kyse. Mielestäni ammattiyhdistysliikkeelle kuuluu myös rooli vahtia, miten sen jäsenet eläkkeellä ovat ja miten se rahoitetaan. Minun mielestä on hyvä, että on tämmöinen puskurirahasto. Rahasto on mahtava eli 100 miljardia euroa. Jos oikein muistan, niin onko se nyt miljardi euroa vähemmän, kun maksetaan eläkkeisiin rahastoista, kuin mitä niitä kartutetaan. Kun rahastot ovat näin isoja ja kun täälläkin kuulee usein ja lehdistö pelottelee, että ihmisille ei piisaa rahaa eläkkeisiin, niin tätäkin taustaa vasten nyt viimeistään pitäisi sellaisten puheiden loppua ja antaa eläkeläisten elää rauhassa ja kerätään rahat sitä varten, että ihmiset voivat eläkkeellä olla ja elää.

Mikko Elo /sd:

Puhemies! Eduskunta saa varsin mielenkiintoisen ja todella suuren lakipaketin käsiteltäväkseen.

Kun katsotaan työeläkerahastojen kehitystä, se on ollut erittäin myönteistä viime vuosien aikana, joten sijoitus- ja muu toiminta on tuottanut todella hyvin. Täällä mainittiin, että työeläkerahastojen määrä on noin 100 miljardia euroa. Se taisi olla jopa 110 miljardia euroa, mutta tänä päivänä, kun voidaan keskustella tietysti siitä, onko kysymys pörssiromahduksesta vai ei, uskon, että se on kuitenkin jo mennyt alle 100 miljardin euron. Mutta joka tapauksessa työeläkerahastojen määrä on noin kaksinkertainen valtionvelkaan nähden. Esimerkiksi Euroopan unionin tilastoissa tämä tekee sen, että Suomen julkinen talous, kun myöskin työeläkerahastot lasketaan julkiseen talouteen, on eräs vahvimpia, jos ei vahvin, juuri tällä hetkellä Euroopan unionin maista. Suomessahan on, niin kuin me tiedämme, rahastoiva järjestelmä, joka on enemmänkin poikkeus Euroopassa, ja tämä on osoittautunut erinomaiseksi järjestelmäksi.

Kun tässä lakiehdotuksessa puhutaan siitä, että lisätään mahdollisuuksia sijoitustuottojen kasvattamiseen, niin se on myöskin tervetullutta. Mutta juuri tämä hetki, herra puhemies, on hyvin mielenkiintoinen tältä osin. Uskon, että kun tätä lakia on valmisteltu muutamia kuukausia, ehkä jo useampia vuosia, niin sitä on valmisteltu eri olosuhteissa. Eli kaikki näytti ruusuiselta, ei ollut oikeastaan mitään muuta kuin ylöspäin sojottava kaari pörssikursseilla. Me tiedämme kaikki, että monet suomalaiset yhtiöt esimerkiksi viimeisen vuoden aikana ennen tätä pörssin alamäkeä olivat nousseet yli 100 prosenttia, Metso, Rautaruukki lähes 200 prosenttia jne.

Puhemies! Olen itse joskus julkisuudessa todennut, että eihän tämä voi olla kestävällä pohjalla. Eivät osakekohtaiset tulokset kuitenkaan nouse tällä vauhdilla, joten kysymys on ollut tietysti jonkunlaisesta spekulaatiosta silloin, kun pörssikurssit ovat tällä tavalla nousseet. Eli voidaan tänä päivänä sanoa, että me olemme tilanteessa esimerkiksi, jossa pörssikurssit Suomessa laskevat 3 prosenttia, ja tätä kun jatkuu pitkään, on parinkymmenen prosentin lasku, niin että kyllä minun mielestäni tämä tulee oikeaan aikaan eduskuntaan. Tätä ei mielestäni pitäisi nyt kovin helposti päästää läpi valiokunnasta, ennen kuin on tarkkaan tutkittu, mitkä todella ovat realiteetit tämän päivän maailmassa.

Henkilökohtaisesti olen näkemässä kaksi erilaista kehitysvaihtoehtoa. Toinen on se, että me olemme todella merkittävän ja pitkäaikaisen pörssiromahduksen edessä, ja toinen on sitten se, niin kuin suuri osa ennustajista ennustaa, että 29. päivä kesäkuuta loppuu tämä niin sanottu volatiliteetti eli kurssien sahaus, jolloin kurssit suurimmalta osalta laskevat ja on pohja saavutettu. Mutta joka tapauksessa tämä on varoittava hetki, että ei uskota siihen, että sijoitustuotot vain nousevat. Ne voivat myöskin, herra puhemies, laskea. Siinä mielessä, vaikka pitkällä tähtäimellä onkin totta se, että osakesijoitukset ovat olleet kaikkein tuottavin muoto, keskimäärin 7 prosenttia vuodessa, niin kauan kuin osakesijoituksia on maailmassa ollut, niin siitä huolimatta kannattaa kuitenkin varoituksen sana sanoa myös siitä, että kun tätä lakiesitystä eduskunnassa tutkitaan, niin siihen käytettäisiin riittävästi aikaa.

Kun tässä puhutaan siitä, että riskejä yritetään hillitä sillä, että parannetaan, tehostetaan valvontaa ja ohjausta, niin, herra puhemies, minulla on kyllä se kuva, ettei esimerkiksi näiden viimeksi kuluneiden kahden kolmen viikon aikaista kehitystä kukaan pystynyt ennustamaan. Ei sellaista tietäjää ja osaajaa ollut minkään rahastoyhtiön hallituksessa, joka olisi sanonut, että nyt se alkaa. Eikä myöskään tänä päivänä kukaan meistä pysty sanomaan, kuinka kauan tämä kestää.

Mutta, puhemies, itse asiassa minun mielestäni tämä on erinomainen hetki eduskunnallekin myöskin ottaa kantaa tähän lakiesitykseen. Niin kuin sanottu, periaatteessa tämä on myönteinen. On tärkeää, että me pystymme turvaamaan työeläkemaksut myöskin tulevaisuudessa, ja siinä mielessä toivon tosiaan perusteellista käsittelyä tälle lakiesitykselle.

Mikko Kuoppa /vas:

Herra puhemies! Eläkevarat on sijoitettava turvallisesti, sen on oltava ensimmäinen lähtökohta. On tietenkin hyvä, että eläkevaroilla myöskin saadaan tuottoja, mutta kohtuuttomia riskejä eläkevarojen sijoituksessa ei pidä ottaa. On syytä muistaa, että ne kurssit, mitkä nousevat nopeasti, voivat myöskin nopeasti pudota alas. Saattaa tulla hyvinkin suuria menetyksiä, ja ne ovat silloin korvaamattomia. Elikkä tässä suhteessa on syytä noudattaa sitä vanhaa kansanviisautta, että parempi pyy pivossa kuin kymmenen oksalla. Viitaan tässä Enronin esimerkkiin Yhdysvalloissa, missä kurssit nousivat kovasti, mutta kun kävi huonosti, niin ihmisiltä menivät sekä työpaikka että eläkkeet.

Suomessa on puhuttu kovasti siitä, että eläkemaksuja tulee nostaa, jos ei sijoitustuottoja pystytä lisäämään, mutta nyt viime vuosien aikana, esimerkiksi vuosina 2002—2004, TEL-vakuutusmaksujen kehitys on ollut sitä luokkaa, että toista miljardia euroa per vuosi on kerätty enemmän vakuutusmaksuja kuin on maksettu eläkkeitä, elikkä eläkemaksut ovat kattaneet runsaasti maksettavat eläkkeet, ja ne ovat kartuttaneet eläkerahastoa. Jos työllisyys pystytään pitämään tulevaisuudessakin edes nykyisellä tasolla, niin meillä ei ole mitään ongelmia lisääntyneitten eläkemaksujen maksamisen suhteen.

Mutta edelleenkin haluan todeta, että tässä eläkevarojen sijoittelussa pitää noudattaa mieluummin varovaisuutta ja pitkäaikaisia sijoituksia, pitkäaikaisia tuottoja odottaa eikä nopeita voittoja. Siinä voi käydä huonosti.

Matti Kangas /vas:

Arvoisa puhemies! Vielä tästä eläkkeitten sijoittamisesta. Olen myös sitä mieltä, että riskinotossa pitää olla hyvin varovainen ja ennen kaikkea sitä turvallisuutta hakea. Toki tuottoakin kuuluu näille pyrkiä saamaan.

Täällä on ollut esillä Enron-konkurssi USA:ssa, siellä miljoonia eläkeläisiä joutuu töihin. Mutta eihän meillä kovin kaukana ole tämä 90-luvun lamakaan, mikä osoitti, että laskelmat voivat mennä sekaisin. Tämäkin lama, kun ed. Elo täällä kertoili, että nyt ovat pörssikurssit laskeneet voimakkaasti, kertoo, että tällaiset pitää ottaa huomioon. Nämä ovat niitä asioita, jotka menevät vuosikymmenestä toiseen, nämä eivät ole vuosittaisia asioita. Siellä pitää olla hyvät salkunhoitajat näille asioille. Sijoittaa niitä pitää, mutta ennen kaikkea se turvallisuus täytyy olla ja sen jälkeen vasta riski.

Matti Kauppila /vas:

Arvoisa puhemies! Minuakin huolestuttavat ne aikaisemmat kokemukset, mitä on ollut tästä, sanoisiko, itsevalvonnasta. Kyllähän meillä 1980-luvun lopulla oli samat periaatteet eläkevarojen keräämisestä, elikkä niiden piti olla luotettavia. Kuitenkin paljastui sitten aikamoisia kupruja kaikissa vakuutusyhtiöissä. Elikkä kun tässä nyt mennään niin sanottuun ammattijohtamiseen ja ammattihallintoon mahdollisimman pitkälle, niin suuret riskit on siinä, että kyllä semmoinen hyväveli-järjestelmä myöskin pystyy salailemaan niitä kriisejä, mitä on mahdollisesti tulossa. Ei kannata tässä tilanteessa vielä maalata peikkoja seinille, mutta aika on monenlainen ja riskit kasvavat.

Keskustelu päättyy.