Jouko Skinnari /sd(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä talousvaliokunnan mietintö, johon liittyy monta erikoisvaliokunnan lausuntoa, on kattava asiakirja ja ajankohtaisin asiakirja tällä hetkellä Suomessa, joka tästä ilmasto- ja energia-asiasta on tehty. Tässä yhteydessä, ja teen sen hyvin mielelläni, esitän kiitokset niille kaikille erikoisvaliokunnille, jotka tähän osallistuivat, erityisesti omalle talousvaliokunnalle ja sen valiokuntaneuvokselle Tuula Kulovedelle, joka jälleen tässäkin mietinnössä, kuten kolme vuotta sitten, teki erittäin suuren työn, jossa kaikki asiakokonaisuudet on otettu tähän mietintöön liitteineen.

Tämä mietintö kokonaisuutena ottaen on rakentava, eteenpäin suuntautuva, ja siinä on kompromisseja puolueiden sisällä ja puolueiden kesken, mikä ehkä toimeenpanossa on sitten aika haasteellinen asia. Mutta verrattuna siihen tilanteeseen, joka oli kolme vuotta sitten kesäkuussa, voidaan todeta, että näissä asioissa on menty hyvin paljon eteenpäin, keskustelu on täsmentynyt ja samalla se on tietysti tullut monelta osin myös vaativammaksi. Nämä opposition kolme vastalausetta, jotka tässä ovat, nekin ovat rakentavia poikkeamia hallituspuolueiden hyväksymistä teksteistä.

Tämä on ajanmukainen ja ansiokaskin ilmasto- ja energiastrategiakokonaisuus. Tälle pohjalle voidaan tätä tulevaisuutta rakentaa, johon liittyy ydinvoimahakemusten ratkaiseminen ja muun muassa lisävesivoiman rakentaminen.

Talousvaliokunnan mietinnön ja hallituksenkin strategian lähtökohdat ja tavoitteet ovat olleet kannatettavia. Siinä Euroopan unionin asettamat velvoitteet, ei-päästökauppasektorin päästövähennykset ja uusiutuvan energian osuuden lisääminen, sekä kustannustehokkuus, energiatehokkuus, energiaomavaraisuus ja riittävän kohtuuhintaisen sähkönsaannin turvaaminen ovat olleet keskeisiä asioita.

Valiokunta katsoo, että ilmastotavoitteiden täyttymisen lisäksi tavoitteet ovat omiaan parantamaan Suomen energiaomavaraisuutta ja huoltovarmuutta. Niillä on myös positiivinen työllisyysvaikutus. Tämä tämänhetkinen taloudellinen tilanne maailmassa, Euroopassa ja myös Suomessa on ilmasto- ja energia-asioissa myös suuri mahdollisuus.

Uusiutuvan energian kasvavat markkinat ja energiatehokkuuden lisääminen luovat markkinoita myös uudelle teknologialle ja viennille. Valiokunta painottaa velvoitteiden täyttämiseen liittyviä positiivisia vaikutuksia, ja tähän kaikkeen kokonaisuuteen liittyy myös koulutus sen eri tasoilla, yliopistokoulutus ammattikoulutusta myöten ympäri Suomea.

Valiokunta pitää näitä hallituksen tavoitteita, peruslinjauksia, kannatettavina, mutta keinot, joilla näihin päästään, ovat monelta osin avoimia, ja näitähän näissä vastalauseissakin ja asiantuntijalausunnoissa koetetaan tuoda esille. Keskeisimpänä keinona on energiatehokkuuden lisääminen. Energiatehokkuustoimikunnan mietintö antaa tähän hyvän lähtökohdan.

Taloudellinen tila ja erityisesti metsäteollisuuden tuotannon supistukset luovat sekä uusia haasteita uusiutuvan energian velvoitteen täyttämiselle että epävarmuuden energiankulutuksen tulevasta kehityksestä. Valiokunta arvioi, että sähkön osuus energian kokonaiskulutuksesta saattaa tulevaisuudessa kasvaa. Tämä on se asia, josta käytiin ja varmasti täälläkin tullaan käymään keskustelua, mikä tulee olemaan sähkön ja sen kulutuksen osuus. Nykyinen, selonteon jälkeen merkittävästi muuttunut tilanne edellyttää, että hallitus arvioi energian- ja sähkönkulutuksen ennusteen sekä uuden sähköntuotantokapasiteetin tarpeen uudelleen esimerkiksi ydinvoimalupahakemusten käsittelyn yhteydessä, kuten hallituspuolueitten sopimuksen mukaisesti mietintöön kirjattiin. Mutta joka tapauksessa nähtiin tarpeelliseksi se, että käydään tätä keskustelua ottamalla huomioon, että olemme poikkeuksellisessa tilanteessa, joka saattaa jatkua pitkäänkin, ja sitten on mahdollisuus siihen, että tulee uudenlaisia energiatehokkuuskeinoja ja uudenlaisia sähköä kuluttavia mahdollisuuksia siihen, että asioita voidaan hoitaa toisinkin, mutta siinäkin tarvitaan sähköä. Mikä tämä kokonaistilanne tulee olemaan, se on se asia, johon tarvitaan varmasti yhteistyötä.

Sitten nämä tuet ja insentiivit. Valiokunta ei ole ottanut kantaa yksittäisiin insentiiveihin vaan todennut ne perusperiaatteet, joihin tulee kiinnittää huomiota tukimuotoja ja velvoitteita harkittaessa, muun muassa kustannustehokkuus, teknologiariippumattomuus, yhteisvaikutukset ja vaikutusanalyysit ja niiden avoin julkituominen.

Suomellehan tämä energia-asia on erittäin tärkeä, koska kaksi kolmasosaa energiasta on tuontienergiaa. Tässä mielessä kaikki keinot siihen, että me pääsisimme entistä suurempaan omavaraisuuteen, ovat tärkeitä, ja tähän liittyy olennaisena osana se valiokunnan mietinnön lähtökohta, kuten kolme vuotta sittenkin, että Euroopan unionin pitäisi maailmassa olla se johtava taho, joka vie näitä asioita eteenpäin. Senhän Euroopan unioni on omaksunutkin, ja monissa eri yhteyksissä, kun näitä yhteisiä tilaisuuksia on ollut Euroopan unionin puitteissa, todetaan, että Suomi ja Ruotsi, nimenomaan tässä järjestyksessä, ovat näissä kysymyksissä esittäneet hyviä ja kannatettavia tavoitteita Euroopan unionille, ja sitä tässä mietinnössä yritetään tehdä nytkin.

Sitä, miten energian tuotanto ja kulutus kohtaantuvat tai eivät sitten kohtaannu, tässä meidän mietinnössämme on pohdittu ja nähty se, etteivät bruttokansantuotekäyrä ja energiankulutusluvut enää seuraa toisiaan. Tulevan energiatehokkaamman teknologian ja jossain määrin mahdollisesti muuttuvan elinkeinorakenteemme myötä on perusteltua arvioida, että kansantaloutemme kasvun ja energiankulutuksen välinen korrelaatio saattaa vähetä entisestään. Tämä on myös se yksi asia, jota valiokuntien mietinnöissä on tuotu esiin asiana, joka on älyllisestikin hyvä haaste meille kaikille.

Päästöjen vähentämisen pitäisi olla sekä Euroopan unionin toimien että ilmasto- ja energia-strategian päätavoite. Valiokunta on tämän päästöjen vähentämistavoitteen tuonut tavoitteena Euroopan unionin tasollakin ja kotimaisestikin monessa eri yhteydessä esille. Tämän päästöjen kustannustehokkaiden vähentämiskeinojen etsinnän sijasta päätavoitteeksi nousee selonteossakin uusiutuvan energian lisäämisvelvoitteen täyttäminen päästöjen osalta. Tämä uusiutuvien energioitten energian osuus suhteessa päästöjen vähentämiseen ja sen sanominen oli se yksi asia, josta valiokunnassa keskusteltiin pitkäänkin ja päädyttiin tässä mietinnössä olevaan tekstiin.

Talousvaliokunnan mielestä tavoitteet ei-päästökauppasektorin päästöjen vähentämisessä, energian kokonaiskulutuksen kasvun pysäyttämisessä ja kääntämisessä pidemmällä aikavälillä laskuun, energiaomavaraisuuden merkittävä lisääminen ja kohtuuhintaisen sähkönsaannin turvaaminen kaikissa olosuhteissa ovat kunnianhimoiset mutta saavutettavissa olevat tavoitteet. Tämä asiakokonaisuus jo sinänsä on erittäin merkittävä.

Tässä valiokunnan laajassa mietinnössä eräänä taitekohtana tulee olemaan Kööpenhaminan kokous ja siinä olevat mahdolliset uudet velvoitteet niin Euroopalle, maailmalle kuin Suomellekin. Se, miten tavoitteet asetetaan tämän kaikkia maailman valtioita koskevan kokouksen jälkeen, on tässä mietinnössä todellakin otettu uudeksi taitekohdaksi.

Samoiten täällä tuodaan esille metsäteollisuuteen ja rakennemuutokseen liittyvä laaja viimevuotisten tapahtumien ongelmakenttä toteamalla, että paperitehtaitten sulkeminen asettaa merkittäviä haasteita uusiutuvan energian velvoitteen kustannustehokkaalle täyttämiselle. Uusiutuvan energian lisäämisvelvoitteesta on pidettävä kiinni, mutta on oltava valmis uusiin lisää-miskeinoihin. Nykyisessä tilanteessa on aiempaakin tärkeämpää lisätä energiatehokkuutta ja energiansäästöä. Valiokunta katsoo, että energiatehokkuustoimikunnan esitykset antavat tähän hyvän pohjan, kuten aikaisemminkin totesin.

Tähän valiokunnan mietintöön on loppuun tehty kahdeksan eri ponsiehdotusta, joiden käsiala ja muotoilu on hallituspuolueitten. Sen lisäksi tähän valiokunnan mietintöön liittyy kolme vastalausetta, joissa myös on ponsia. Kuten alussa jo totesin, tämä ote on joka tapauksessa eduskunnassa positiivisen rakentava, vaikka näitä poikkeamia on olemassa, koska — tämän saman sanon itse henkilökohtaisesti — ihan sellaista yhtä totuutta näissä, kun mennään yksityiskohtiin, ei ole olemassa. Minusta se on myös yksi totuus tämänhetkisestä tilanteesta. Toivon vilpittömästi, että Suomen eduskunta tässä mietinnössä ja tämän pohjalta pystyy ponnistamaan ilmasto- ja energia-asiassa eteenpäin.

Kimmo Tiilikainen /kesk(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ilmastonmuutoksen hillintä on noussut kansainvälisen politiikan ytimeen maailmanlaajuisesti. Viimeisimmät tiedot muutoksen etenemisvauhdista ylittävät aikaisemmat arviot. Se haastaa kansainvälisen yhteisön ja yksittäiset valtiot toimimaan entistä ripeämmin päästöjen vähentämiseksi.

Suomen ilmasto- ja energiastrategiassa hahmotellaan toimet, joilla Suomi vastaa haasteeseen ja samalla täyttää EU:n sitoumukset. Keskustan eduskuntaryhmä korostaa, että kyseessä on vasta suunnan käännös ja alku matkalla kohti vähähiilistä yhteiskuntaa.

Ilmastopolitiikka ohjaa energiapolitiikkaa. Päästöjen vähentäminen maapallon kantokyvyn tasolle on tärkein tavoite. Se koskee energiantuotantoa, teollisuutta, asumista, liikkumista ja kaikkia yhteiskunnan osa-alueita. On hienoa havaita, että suomalaisilla on runsaasti halua ja valmiuksia esimerkiksi säästää energiaa.

Teollisuuden ja energiantuotannon osalta päästöjen vähennys tapahtuu kustannustehokkaasti EU:n laajuisen päästökaupan kautta. Omilla toimillamme meidän on varmistettava päästöjen vähentäminen 16 prosentilla päästökaupan ulkopuolisilla aloilla. Nämä toimet ohjaavat tulevaisuudessa osaltaan arkipäiväämme, sillä vähennyksiä tarvitaan esimerkiksi lämmityksessä, liikenteessä, jätehuollossa ja maataloudessa.

Arvoisa puhemies! Strategian keskeisin ansio on kokonaisenergiankulutuksen kääntäminen laskuun. Toisaalta fossiilisen energian korvaaminen uusiutuvalla ja energiaomavaraisuutemme lisääminen edellyttävät mittavia investointeja uuteen energiantuotantokapasiteettiin. Yhteiskunnan sähköistyminen merkitsee myös sitä, että sähkön osuus energian kokonaiskulutuksesta kasvaa.

Talouden taantuma ja teollisuuden rakennemuutos ovat pudottaneet erityisesti sähkön kulutusta strategian ennusteista. Keskustan eduskuntaryhmän mielestä hallituksen onkin arvioitava energian- ja sähkönkulutuksen ennustetta ja uuden tuotantokapasiteetin tarvetta uudelleen esimerkiksi ydinvoimalupahakemusten käsittelyn yhteydessä.

Energiatehokkuuden edistäminen ja energian säästö ovat tärkeitä keinoja strategian tavoitteiden saavuttamiseksi. Strategian käsittelyn loppuvaiheissa energiatehokkuustoimikunta esitti konkreettisia keinoja energiatehokkuuden parantamiseksi. Toteamme tyydytyksellä, että mahdollisuudet energiatehokkuuden alueella ovat strategiassa alun perin ennakoitua paremmat. Energiatehokkuutta edistäviin toimiin onkin ryhdyttävä ripeästi. Esimerkiksi sähkön ja lämmön yhteistuotantoa on edelleen lisättävä, vapaaehtoiset energiatehokkuussopimukset on saatava kattavammiksi ja energiakatselmuksia on toteutettava entistä järjestelmällisemmin. Motivan rooli on tässä keskeinen myös jatkossa.

Toisin kuin SDP omassa vastalauseessaan väittää, hallitus on huomioinut ilmastotavoitteet koko talouspolitiikassaan sekä edistää energiatehokkuutta ja energian säästämistä. (Ed. Huovinen: Mutta ei riittävästi!)

Arvoisa puhemies! Uusiutuvan energian osuuden nosto 38 prosenttiin energiankulutuksesta vuoteen 2020 mennessä on kova urakka. Haasteen vaativuutta lisää se, että suljettujen sellutehtaiden mukana bioenergian tuotanto on alentunut ja uusiutuvan osuus energian loppukulutuksesta on laskenut noin 1,5 prosenttiyksikköä. (Ed. Kankaanniemi: Näin on käynyt!) Tarvitsemme ravakasti lisää bioenergiaa metsistä, tuulisähköä, biokaasua, maalämpöä, vesivoimaa ja peltoenergiaa sekä jätteiden hyödyntämistä energiantuotannossa.

Ministeri Pekkarinen onkin pannut tuulemaan. Jo kuluvana vuonna on myönnetty lähes 70 miljoonaa euroa uusiutuvan energian investointiavustuksiin. (Ed. Huovinen: Onko se paljon tai riittävästi?) Investoinnit uusiutuvan energian tuotantoon ovat myös hyvä keino lievittää taloustaantumaa. Keskustan ryhmä vaatiikin, että syksyn lisäbudjetissa on lisättävä valtuuksia investointiavustusten myöntämiseksi uusiutuvan energian hankkeisiin. (Ed. Kangas: Mikä on se hintalappu?)

Syöttötariffien käyttöönotto antaa ensi vuodesta lukien vahvan sysäyksen tuulivoiman ja biokaasun tuotannolle ja edelleen lisää energiainvestointien elvyttävää vaikutusta. Metsät tarjoavat suurimman mahdollisuuden lisätä uusiutuvan energian tuotantoa. Metsäteollisuuden yhteydessä tapahtuva tuotanto pitää säilyttää. Metsiemme kasvu antaa kuitenkin mahdollisuuden lisätä metsähakkeen käyttöä jopa 15 miljoonaan kuutioon nykyisestä 4 miljoonasta kuutiosta.

Metsäenergian lisäystavoitteen saavuttaminen edellyttää Kemera-avustusten lisäämistä ja liikenneverkoston kunnon parantamista ja logistiikan kehittämistä niin maalla kuin vesiväylillä. Keskustan eduskuntaryhmä on valmis myös uusiin metsäenergian edistämistoimiin, jos metsähakkeen käyttö ei muutoin kasva riittävän nopeasti.

Puubiomassasta voidaan valmistaa myös biodieseliä liikenteeseen tai lämmitysöljyksi. Biodieseltuotanto voi olla merkittävä uuden metsäteollisuuden kasvuala. Kehityksen vauhdittamiseksi pitääkin harkita uusiutuvan liikennepolttonesteen 10 prosentin osuuden tavoitteen nopeuttamista.

Turpeen käyttöä energiantuotannossa puoltaa omavaraisuuden lisääminen ja huoltovarmuuden parantaminen. Turpeen käyttöä tulee edistää liikennepolttonesteiden tuotannossa ja yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa ympäristövaikutukset huomioon ottaen. (Ed. Pentti Oinonen: Juuri näin!)

Arvoisa puhemies! Kunnianhimoiset ja välttämättömät energiatavoitteet avaavat Suomelle paljon mahdollisuuksia. Uuden teknologian kehittäminen ja rakentaminen parantaa työllisyyttä ja luo yrittämisen edellytyksiä. Hajautettu energiantuotanto edistää työllisyyttä koko Suomessa. Kyse on merkittävästä aluepoliittisesta piristysruiskeesta.

Hallituksen on edelleen panostettava energia- ja ympäristöteknologian tutkimukseen ja kehitykseen, jotta mahdollisuudet muuttuvat todeksi. Kohtuuhintaisen energian saanti on merkittävä teollisuuden kilpailukykyyn vaikuttava tekijä. Siksi tuotantokapasiteettia tarvitaan lisää ja samalla tarvitaan lisää kilpailua sähkömarkkinoille. (Ed. Kankaanniemi: Miten ydinvoima?)

Sähköverkon toimivuus on keskeinen yhteiskunnan palvelu. Keskustajohtoisen hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta linjasikin eilen aivan perustellusti, että valtio hankkii Fin-gridin osake-enemmistön. Tämä on turvaamassa sitä, että kantaverkko säilyy omissa käsissämme.

Arvoisa puhemies! Keskustan eduskuntaryhmän mielestä Suomen on toimittava aktiivisesti niin EU:n sisällä kuin esimerkiksi suhteessa Venäjään kansainvälisen ilmastosopimuksen saavuttamiseksi joulukuussa. Tässä luotamme ja uskomme ministeri Lehtomäen panokseen. Kun kansainvälinen ilmastosopimus saavutetaan, merkitsee se samalla suurella todennäköisyydellä meille entistä vaativampia tavoitteita.

Keskustan ryhmä on valmis ottamaan myös vaativammat haasteet vastaan. (Puhemies: 7 minuuttia!) Haluamme nopeuttaa hallituksen hyvään vauhtiin päässyttä työtä ilmastonmuutoksen hidastamiseksi ja samalla elvyttää Suomen taloutta ilmastomyönteisillä investoinneilla.

Marjo Matikainen-Kallström /kok(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomen kaltaisten vakaiden teollisuusmaiden tulee olla eturintamassa ilmastotoimien toteuttamisessa. Kokoomuksen eduskuntaryhmä irtisanoutuu ilmastonmuutosta vähättelevistä lausunnoista ja peräänkuuluttaa kattavan, kansainvälisen ilmastosopimuksen aikaansaamista. Nopeat liikkeelle lähtijät voivat hyötyä uusista markkinoista, joita väistämättä syntyy muun muassa uusiutuvan energian käytön ympärille sekä energiatehokkuutta parantaville ratkaisuille. Uusia innovaatioita tarvitaan maailmanlaajuisesti, siksi t&k-toimintaa on tuettava voimakkaasti.

Valtioneuvoston selonteko pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiasta linjaa ne keinot, joilla Suomi parantaa energiatehokkuutta, vähentää päästöjään ja lisää uusiutuvan energian osuutta EU:n vaatimaan 38 prosenttiin asti. Strategian toimia tullaan tarkentamaan ja voimistamaan toimintaympäristön muutosten mukaan esimerkiksi silloin, jos EU:n päästötavoitteet tiukentuvat joulukuussa Kööpenhaminan ilmastokokouksen seurauksena.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän mielestä ilmasto- ja energiapäätöksissä on otettava ensisijaisesti huomioon päästövähennysten saavuttaminen, koska se on ainoa keino todella hillitä ilmastonmuutosta. Samalla on pyrittävä huolehtimaan mahdollisimman kohtuuhintaisesta energian saannista sekä kuluttajille että elinkeinoelämälle. Näin pystymme luomaan maahamme uusia investointeja ja työpaikkoja.

Talouden taantumassa ilmastotoimet on sovitettava yhteen työllisyyden ylläpitämisen kanssa. Elvytystoimet kannattaa kohdistaa niihin kohteisiin, jotka jatkossakin auttavat Suomea ilmastotavoitteiden saavuttamisessa, kilpailukyvyn ylläpitämisessä ja uusien menestystuotteiden luomisessa.

Omavaraisuuden ja huoltovarmuuden merkitys on kasvanut taloudellisen epävarmuuden myötä. Tuontisähkön hinta ja varsinkin saatavuus voivat muuttua radikaalistikin lyhyessä ajassa. Sähköntuotannossa Suomella on hyvät mahdollisuudet parantaa omavaraisuutta. Energiankäyttöä on suunnattava fossiilisista polttoaineista päästöttömästi tuotettuun sähköön, mikä mahdollistaa suuret päästövähennykset.

Sähköä voidaan tuottaa päästöttömästi uusiutuvalla energialla ja ydinvoimalla. Hajautetun ja monipuolisen energiantuotannon rinnalla tarvitaan myös suurempia yksiköitä, jotka tuottavat energiaa kustannustehokkaasti ja markkinaehtoisesti ilman tukia.

Arvoisa puhemies! Uusiutuva energia on mahdollista tuottaa kotimaisista raaka-aineista, mikä auttaa työllisyyden ylläpitämisessä. Suomen suuret turvevarat auttavat omavaraisuuden vahvistamisessa.

Uusiutuvan energian lisäämisessä on lähdettävä liikkeelle markkinaehtoisesti kannattavimmilla energialähteillä. Näitä ovat vesivoiman tehonkorotukset, puun tarkempi käyttö, lämpöpumput sekä jätteiden energiasisällön hyödyntäminen. Lisätoimia on mahdollisuus tehdä matkan varrella, kun nähdään, miten energian hinta, uusiutuvien energialähteiden hyödynnettävyys sekä siihen tarvittava teknologia kehittyvät.

Metsähakkeen ja energiapuun käyttöä on lisättävä voimakkaasti, mikä luo uusia mahdollisuuksia erityisesti haja-asutusalueille. Tämän lisäksi on hyödynnettävä metsäteollisuuden tuotantoprosesseissa syntyvä jätepuu, jäteliemet, kuoret ja puru bioenergiana.

Puurakentamisessa on paljon vientipotentiaalia, ja se on myös ilmaston kannalta erittäin suositeltavaa, sillä puutuotteet sitovat hiiltä pitkäksi aikaa.

Tuulivoiman kapasiteetti nostetaan nykyisestä reilusta 100 megawatista 2 000 megawattiin. Kokoomuksen eduskuntaryhmä korostaa, että Tuuliatlaksen tulokset ja tuulivoimaloiden ympäristövaikutukset on otettava tarkkaan huomioon, jotta hyvää asiaa ei pilata voimaloiden taitamattomalla sijoittamisella. Lisäksi sähköverkkoamme on vahvistettava näiden uusien voimantuotantomuotojen lisääntyessä.

Suomalaista yhteiskuntaa on ohjattava vähähiilisyyttä kohti. Ohjauskeinojen, kuten investointitukien ja syöttötariffien, tulee palvella sekä ilmastoa että taloutta. Tärkeää on, että ohjauskeinot valitaan siten, että ne todella vähentävät päästöjä, ovat kustannustehokkaita ja erityisesti teknologianeutraaleja eivätkä vääristä markkinoita. Metsä on edelleen meille suomalaisille tärkeä kivijalka. Siksi puun energiankäyttöä on tuettava kohdennetusti siten, että tuki edistää myös metsänhoidollisia tavoitteita.

Hallitus on jo aloittanut ekologisen verouudistuksen, jossa verotuksen painopistettä siirretään ympäristö- ja kulutusveroihin. Kokoomuksen eduskuntaryhmä tukee vero-ohjauksen käyttöä siten, että vähäpäästöiset vaihtoehdot tulevat yhä kannattavammiksi. Erinomainen esimerkki tästä on jo toteutettu autoveron porrastus päästöjen mukaan.

Arvoisa puhemies! Säästetty energia on ilmaista energiaa. Asuinalueiden on tukeuduttava olemassa olevaan infrastruktuuriin ja kaukolämpöön tai kehitteillä oleviin energianeutraaleihin ratkaisuihin sekä kaavoituksessa että rakentamisessa. Haja-asutusalueilla energiatehokkuutta parantaa esimerkiksi talokohtainen uusiutuvan energian käyttö.

Rakennuksille, koneille ja sähkölaitteille on luotava yhä tiukentuvat energiatehokkuuden vaatimukset. Kokoomuksen kannattamiin energiatehokkuutta parantaviin toimiin kuuluu muiden muassa liikenteen siirtyminen sähkö-, hybridi- ja biopolttoainetta käyttäviin autoihin. Joukkoliikenteen kehittäminen ja olemassa olevien rakennusten energiatehokkuuden parantaminen tuovat oman osansa päästövähennyksistä.

Arvoisa puhemies! Ilmastonmuutokseen liittyvät haasteet ovat niin suuria, ettei meidän kannata hylätä mitään päästöttömiä vaihtoehtoja ideologisista syistä. Haasteita ei myöskään ratkaista pelkästään aluepoliittisilla tulonsiirroilla tai vastakkainasettelulla rikkaiden ja köyhien välillä. Tuloksia saadaan kaikkien suomalaisten yhteisillä ponnistuksilla tämän kansallisen ja globaalin ongelman ratkaisemiseksi.

Kokoomuksen eduskuntaryhmä pitää valittuja ilmasto- ja energiapoliittisia linjauksia valtaosin hyvinä. Kokoomuksen painopiste ilmasto- ja energiapolitiikassa on päästöttömyys. Toimenpiteet on punnittava siten, että ne ovat kustannustehokkaita ja mahdollisimman markkinaehtoisia sekä ennen kaikkea aidosti päästöjä vähentäviä. Näin Suomi voi torjua ilmastonmuutosta tehokkaasti, toimia ilmastopolitiikan ja teknologian edelläkävijänä ja luoda uutta työtä ja hyvinvointia.

Miapetra Kumpula-Natri /sd(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ilmastonmuutos on alkanut, ja tiedemiehet ovat kiristäneet arvioitaan ilmastokriisin etenemisestä. Vaikutukset ovat nähtävissä: jää- ja lumipeitteet ovat jo kaventuneet, merenpinta on jo noussut, säätilan ääri-ilmiöt ovat jo lisääntyneet. Maanviljely vaikeutuu, ihmisten terveyttä uhkaavat tekijät lisääntyvät, eläin- ja kasvilajeja kuolee, ekosysteemit ja luonnon monimuotoisuus ovat uhattuina. Lista jatkuu.

Tämä sali on kuitenkin poliittisten eikä tieteellisten puheenvuorojen paikka. Miten me kansalaisilta vastuun saaneet torjumme ilmastonmuutosta? Kyse ei ole siitä, mitä voisimme tehdä, vaan mitä teemme.

Hallitus on ollut selonteossaan monisanainen. Selonteko piti saada eduskuntaan viime keväänä, sitten kesän jälkeen, ja lopulta se saatiin joulun alla. Siltikin se on täynnä yleisesti tunnettuja mahdollisuuksien listoja, joista monia on laitettu työryhmien selvitettäviksi ja lykätty edelleen eteenpäin. Jatkoselvityksessä oleviin asioihin eduskunnan on ollut mahdotonta ottaa kantaa. Eduskunta päättääkin tässä yhteydessä, että "päästöjen vähentäminen tulee toteuttaa mahdollisimman kustannustehokkaasti avoimiin kustannuslaskelmiin perustuen".

Ilmastonmuutoksen torjuminen vaatii tahtoa muuttaa energia- ja kasvupolitiikkaamme sekä kulutustapoja. Hallituksen ilmastopoliittinen selonteko ei sisällä vaadittuja päätöksiä. Käsittelemme selvästi kompromissien kompromissia. Monet oikean suuntaiset tavoitteet jäävät kierrätettäväksi paperiksi, kun toteutustapa on auki ja rahoitus suunnittelematta.

Hallituksen sitoutumattomuuden puute näkyy talousarvioista, lisäbudjeteista ja kehysmenettelystä ja äskeisestä pääministerin antamasta talouskatsauksestakin. Ilmastonmuutoksen torjunta on totaalisesti unohdettu hallituksen talousasiakirjoissa. Hallituksen toimet eivät leikkaa päästöjä riittävästi, eivätkä ne toteuta kestävän kehityksen linjaa. Hallitus ei ole budjeteissaan tähän asti panostanut eikä tulevien vuosien budjettikehyksissäkään ole panostamassa riittävästi ilmastotavoitteiden toteuttamiseen. Sanoja riittää, tekoja ei näy.

Arvoisa puhemies! Hallituksella olisi ollut hyvä tilaisuus tämän selonteon yhteydessä linjata uutta talouskasvun suuntaa kestävään vihreään talouskasvuun ja päästöjä aidosti leikkaavaan suuntaan. Toisin on käynyt. Suomen hallitus ei edes uskalla arvioida oman elvytyksensä ilmasto- ja ympäristövaikutuksia. Meno muualla maailmassa on toisenlaista. (Ed. Matikainen-Kallström: Päinvastoin!) Yhdysvalloissa talouskriisiä korjataan edistämällä nimenomaisesti vihreää talouskasvua. Euroopassakin Saksa viherelvyttää liki 20 prosentilla elvytyspanoksista. (Ed. Kankaanniemi: Suomen vihreät eivät tee sitä!)

Energiansäästö on halvin ja nopein keino päästötavoitteiden kiristymisen toteuttamisessa. Julkisen rakentamisen tukeminen taloustaantuman aikana on järkevää. Vihreää kasvua saadaan sillä, että valitsemme oikein, mitä rakennamme ja mitä kulutamme. Ilmastonmuutoksen torjumisen aikana viherelvyttäminen on ehdottomasti järkevää. Meidän kannattaisi keskittyä niihin aloihin, joilla maailmalla on kysyntää. Toimia kannattaa tehdä yritysmaailman kanssa yhdessä, sillä sieltä löytyy suomalaista osaamista, vientipotentiaalia ja, mikä tärkeintä, työpaikkoja.

Suomalainen metsäteollisuus on maailman kärjessä muun muassa energiaosaamisessa ja metsäbiomassan käsittelyssä. Yrityksemme hallitsevat alan markkinoita. On pöyristyttävää, jos tehtaiden alasajon jälkeen seurauksia tarkasteltaisiin vain vähenevänä sähköntarpeena. Metsäteollisuuden ja metsäsektorin huippuosaamisen on jatkossakin oltava kansainvälistä kärkeä. Ala on tärkeä uusiutuvan energian tuottaja ja käyttäjä. Metsäteollisuuden toimintaedellytysten ja kehitysmahdollisuuksien turvaamiseksi sen kohtuuhintaisen energian ja raaka-aineiden saanti on turvattava. Alan kilpailukyvystä tulee huolehtia verouudistuksissa, ja Temmin tulee tarkastaa jäykät tukimekanisminsa kriisien estämiseksi.

Arvoisa puhemies! Kiinteistö- ja rakennusalalla on merkittävä rooli energiatehokkuuden lisäämisessä. Kiinteistöissä kuluu noin 40 prosenttia kaikesta energiastamme, ja liikenne mukaan lukien käytetyn energian määrä nousee jo puoleen. Valitettavasti esitetyt toimet näiden sektorien kohdalla eivät riitä. Hallitus ei tee Suomesta kansainvälisesti johtavaa energiatehokkuuden maata, vaikka siihen selonteolla sanallisesti pyritään.

Koska koko maamme rakennuskannasta uusiutuu vuosittain vain noin sadasosa ja sataa vuotta emme vain voi odottaa, energiatehokas korjausrakentamisen on keskeisessä asemassa. Rakentaminen työllistää. Myös lisäkoulutus energiakorjauksiin tulisi aloittaa heti. Korjausrakentamisella energiaa säästävät ja päästöjä vähentävät toimet tuottavat kestävää vihreää kasvua. Työttömiä rakennusmiehiä ja energiakorjauksia odottavia rakennuksia on kuitenkin paljon. Tämä osoittaa epäonnistunutta politiikkaa.

Joukko- ja raideliikenteen kilpailukykyä pitää vahvistaa. Joukkoliikenteen lippujen hintojen on oltava houkuttelevia, muuten ei yksityisautoilu vähene. Kevyen liikenteen mahdollisuuksia tulee parantaa erityisesti taajamissa. Ajoneuvoista on kehitettävä vähäpäästöisiä. Uusiutuvien polttoaineiden direktiivi EU:ssa mahdollistaa myös sähköauton käytön edistämisen biopolttoaineiden lisäksi. Ei pidä olla liian muutosvastainen. Autokanta ehtii uusiutua lähes kokonaan jo tämän selonteon strategian aikana. Suomen on tosissaan tarkasteltava sähköautojen tarjoama päästövähennyspotentiaali.

Jos tänään taas elää kaupunkilegenda, että tämä hallitus on panostanut joukkoliikenteeseen ja ratoihin, totuus on toinen. Tiet voittavat kilvan määrärahoista suhteessa ratoihin, kun tarkastellaan ylläpitoa. Perustienpitoon käytetään yli 500 miljoonaa, ratoihin noin 300. Joukkoliikenteen määrärahoja pienten ja keskisuurten kaupunkien joukkoliikenteessä on alennettu liki 20 prosenttia. Ei kannata pitää meteliä siitä, että 5 miljoonaa annettiin suuriin kaupunkeihin. Se yksin ei riitä.

Sosialidemokraattien mielestä myös ilmasto- ja energiapolitiikassa ihmisten perusoikeuksille on annettava tärkeä asema. Jokaisella tulee olla oikeus puhtaaseen luontoon, terveelliseen, saasteettomaan ilmaan, vesistöön ja maaperään sekä oikeudenmukaiseen osuuteen luonnonvaroista, toimeentulosta ja taloudellisen kasvun mahdollisuuksista.

Ilmastonmuutoksen ja sen torjunnan aiheuttamien kustannusten ja rasitusten jakaminen pitää tehdä oikeudenmukaisella tavalla. Toimien sosiaaliset vaikutukset pitää huomioida. Muuten meillä ei ole pienintäkään mahdollisuutta saada ihmisiä sitoutumaan muutokseen. Tähän oleellisen tärkeään asiaan hallitus ei selonteossa kiinnittänyt huomiota. (Ed. Kankaanniemi: Ei ollenkaan!) Kun toimia aletaan toteuttaa, tulemme tarkastelemaan niitä myös oikeudenmukaisuuden kannalta.

Arvoisa puhemies! Sosialidemokraatit olivat aktiivisesti talousvaliokunnassa yhteistyössä tekemässä mietintöä. Sen vuoksi voimme yhtyä monilta osin eduskunnan kannaksi esitettyihin energiapolitiikan linjauksiin. Talousvaliokunnassa kirjasimme mietintöön, että Suomen tulee olla aktiivisesti mukana muokkaamassa EU:n sääntelyä siten, että se ottaa kansalliset tarpeemme huomioon. Asiantuntijakuulemisissa esitettiin huoli siitä, että omilla viestinviejillämme Brysseliin ei ole yhteistä käsitystä Suomen linjoista. Valiokunta edellyttääkin, että Suomi linjaa kattavammin näkemyksensä sähkömarkkinoiden integraation etenemistavasta kansalliset intressit huomioiden.

Uusiutuvan energian lisääminen edellyttää sekä uutta teknologiaa, poliittisia päätöksiä että rahoitusratkaisuja. Esimerkiksi tuulivoimapotentiaalia ei ole hyödynnetty tarpeeksi ja puun käyttöä tulee lisätä harkitusti. Mietinnössä koko valiokunta katsoi, että syöttötariffin, investointitukien sekä mahdollisten vihreiden tai valkeiden sertifikaattien vaikutuksista (Puhemies: Aika!) tulee saada vielä selkeät vaikutusanalyysit ennen lopullista päätöksentekoa.

Arvoisa puhemies, lopuksi: Windfall-vero tulisi asettaa jo nyt. Hallituksen esitys, ei nyt vaan vuoden päästä, ei ole perusteltu. Jäteveron tulee kohdella tasavertaisesti myös yksityisiä kaatopaikkoja, ja pakkausvero tulee ottaa käyttöön.

Sanat eivät riitä, me tarvitsemme tekoja. Tekojen tuloksellisuutta arvioimaan tarvitsemme asiantuntijoiden muodostaman ilmastopaneelin, joka raportoi päästöt vuosittain. Se olisi rehellistä, kun punnitsemme ohjauskeinoja ja energiantuotantovaihtoehtoja. Ilmastopaneelin työtä voi hyödyntää, kun arvioimme ilmastolain soveltuvuutta Suomeen.

Kohtuuhintaista sähköä tarvitaan jatkossakin Suomen palkkatasolla, kun sitoudutaan (Puhemies: Aika on mennyt!) kilpailukykyisen ja työllistävän toimintaympäristön rakentamiseen. — Varmaan seuraavassa puheenvuorossa esitetään sitten tämä lausuma, joka jäi esittämättä.

Annika Lapintie /vas(ryhmäpuheenvuoro):

Herra puhemies! Olen otsikoinut tämän puheenvuoroni: "Hallituksen epätoivotalkoot."

Hallituksen pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiassa ollaan esittävinään keinot EU:n ilmasto- ja energiapaketin tavoitteisiin pääsemiseksi. Siinä asetetaan myös ensimmäistä kertaa tavoite ja aikataulu energiankulutuksen kääntämiseksi laskuun sekä laajennetaan uusiutuvan energian tukea muun muassa syöttötariffijärjestelmän avulla. Siihen tämän paperin ansiot jäävätkin, ja nekin ovat näennäisiä.

Hallituksen ratkaisuesitykset sen sijaan ovat vaatimattomia tai puuttuvat kokonaan. Strategiassa nojataan yksinomaan ydinvoiman lisärakentamiseen. Hallituksen energiastrategia on pelkistäen: ydinvoimaa, ydinvoimaa ja sitten pikkaisen sokerina jotakin muuta. Tällainen selonteko ei voi toimia tiekarttana EU:n ilmastotavoitteiden toteuttamisessa, saati että sillä voitaisiin saavuttaa ne kasvihuonekaasujen vähennykset, joita uusin ilmastotieto edellyttäisi.

Uusimmat tutkimustiedot viittaavat siihen, että hiilidioksidipäästöt ovat lisääntyneet selvästi aiemmin ennakoitua nopeammin. Teollisuusmaiden tulee asettaa vuoden 2020 vähennystavoitteeksi vähintään 35—45 prosenttia vuoteen 1990 verrattuna, ja tähän hallitus ei ole valmis.

Hallituksen strategia vähentää Suomen kasvihuonekaasupäästöjä vuoden 1990 tasosta vain 5 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Lisäksi kuudennen ydinvoimalan oletetaan leikkaavan päästöjä 15 prosenttia. Hallituksen lupailema 20 prosentin vähennys perustuu siis yksinomaan siihen, että rakennetaan 1 600 megawatin ydinvoimala. Strategiasta ei ilmene, kuinka edes tämä 5 prosentin leikkaus toteutuu. Aikooko hallitus ajaa alas ydinvoimaa vastaavan määrän kivihiilivoimaa? Tohdin epäillä.

Hallituksen ilmasto- ja energiastrategia onkin ydinvoiman lisärakentamisen strategia. Mitä korkeammalle lopullinen kansainvälinen päästövähennys nousee, sitä enemmän ydinvoimaa tuottaa tämä strategia. Ydinvoimaan nojaaminen tukahduttaa uusiutuvan energian innovaatiot ja kasvun. Hallitus torjuu ilman saastumista kuin koira, joka jahtaa häntäänsä pyörimällä ympäri vauhdikkaasti, mutta täysin tuloksettomasti.

Arvoisa puhemies! Eduskunnalle on tehty kaksi lakialoitetta ilmastolaiksi, joka tekisi päästövähennyksestä valtioneuvoston lakisääteisen velvoitteen. Olen itse näistä toisen aloitteen ensimmäinen allekirjoittaja, ja toisen on ed. Tanja Karpela.

Ilmastolaki velvoittaisi vuotuiseen 5 prosentin kasvihuonekaasupäästöjen vähennykseen ensi vuodesta alkaen. Tällöin vuoden 1990 tasoon verrattuna vähennys vuoteen 2020 mennessä olisi lähes 40 prosenttia ja vuoteen 2050 mennessä lähestyttäisiin jo 90:tä prosenttia. On valitettavaa, että eduskunnan ympäristövaliokunta ei ole ottanut ilmastolakialoitteita käsittelyynsä.

Hallituksen elvytystoimet eivät ole sisältäneet selvää kannustusta energian käytön tehostamiseen ja energia-alan innovaatioihin. Työ- ja elinkeinoministeriön mietinnön mukaan energiaa voitaisiin säästää enemmän kuin kaikki Suomen ydinvoimalat tuottavat.

Kokoomus säästää mielellään jokaisen mahdollisen euron ja sentin ihmisten toimeentulosta ja terveydestä. Sen sijaan energiaa kokoomus ei halua säästää.

Uusiutuvan energiantuotannon tavoitteen saavuttaminen edellyttäisi syöttötariffia sekä bioenergialle että tuulella tuotetulle sähkölle. Hallitus asettaa etusijalle turpeen, joka on saastuttava ja kiihdyttää ilmastonmuutosta.

Hallituksen ilmastotalkoista tulikin epätoivon talkoot. Kuinka liikenteen päästöt voi saada alas kymmenessä vuodessa, jos metron saaminen Espooseen kestää puoli vuosisataa? Missä ovat ne toimenpiteet, joilla omakotitalojen lämmitysjärjestelmät saadaan vaihdettua? Hollannissa korjataan julkisella rahalla 2,4 miljoonaa vanhaa rakennusta energiatehokkaammiksi. Talouslaman aikana juuri tämä on oikeaa politiikkaa. Myös Suomessa on energiatehokkaan rakentamisen huippuosaamista. Miksi osaamista ei hyödynnetä?

Energiayhtiöiden ansiottomien windfall-voittojen leikkaamisessa ei ole edetty. Niitä voittoja tulisi käyttää energiatehokkuuden edistämiseen ja uusiutuvien energialähteiden kehittelyyn ja rakentamiseen. Fortum on sen sijaan sijoittanut voittojaan riskipeliin Venäjällä Uralin ja Länsi-Siperian alueella.

Ydinvoimalla, turpeella ja autoliikenteellä näyttää Suomessa olevan valtiollinen suojeluspyhimys. Autoveroale ohjaa ostamaan yhä uusia yksityisautoja, ja turvevoimalle taataan hyvä hinta. Vastaavaa tärkeää etua eivät jostain syystä saa rautatiet, uusiutuva energia tai matalaenergiarakentaminen.

Tanskassa tuulivoimateollisuus työllistää yli 20 000 ihmistä. Suomen ydinvoimauskoinen hallitus valitsee toisen tien ja tekee maastamme ydinjätteen hautausmaan. Mitä jää perinnöksi kokoomuksen, keskustan ja vihreiden epätoivon talkoista? Lastemme perintö ei olekaan maa vaan hautausmaa.

Arvoisa puhemies! Tekoja ilmastonmuutoksen torjumiseksi tarvitaan vasemmistoliiton mielestä juuri nyt eikä ensi viikolla. Tekojen on myös oltava riittäviä täyttämään uusimpien hiilidioksidipäästöjä koskevien havaintojen edellyttämät vähennykset, jotta vältettäisiin näköpiirissä oleva katastrofi.

Ehdotan, että eduskunta hyväksyy näin kuuluvan kannanoton: "Eduskunta ei hyväksy valtioneuvoston esittämän pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian lähtökohtaa lisäenergian tarpeeseen vastaamisesta ydinvoimaa lisäämällä. Eduskunnan mielestä tämä ei ole oikea tapa vastata ilmastonmuutokseen ja energian lisätarpeen kattamiseen. Siksi eduskunta katsoo, että hallitus pyrkiessään ratkaisemaan energiahaasteet lisäämällä ydinvoimaa on epäonnistunut ilmasto- ja energiapolitiikassaan."

Janina Andersson /vihr(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ärade talman! Olisipa ed. Lapintie istunut talousvaliokunnassa eikä ed. Kangas, olisi ollut niin mukavaa.

Tämä ilmasto- ja energiastrategia on vasta alkusoittoa ja tulee tiukentumaan pian merkittävästi. Tutkijoiden viesti ilmastokriisistä on muuttunut vuosi vuodelta huolestuttavammaksi. EU:kin voi joutua tiukentamaan 30 prosentin päästövähennystavoitettaan. Vuosisadan puoliväliin mennessä Suomen päästöt on saatava lähemmäs nollaa. Suomen olisi nyt syytä katsoa pidemmälle ja varautua nopeammassa aikataulussa päästövähennyksiin. Tavoitteen kiristäminen vähitellen on helpompaa ja halvempaa sekä tukee viherkaulustyöpaikkojen syntyä, toisin kuin äkillinen korjausliike myöhäisemmässä vaiheessa. Vihreä eduskuntaryhmä odottaakin innokkaasti syksyllä eduskuntaan tulevaa ilmasto- ja energiapoliittista tulevaisuusselontekoa. Mutta mitä uutta talousvaliokunnan mietintö tuo hallituksen laatimaan strategiaan? Mielestäni eduskuntakäsittelyn yhteydessä kolme tärkeää asiaa on noussut esille.

Ensinnäkin se, että energian- ja sähkönkulutusennusteet ovat ylimitoitettuja. Hallituksen strategiassa todetaan, että tavoitearvoja voidaan tarkistaa, jos EU:n Suomelle esittämät velvoitteet tai keskeiset olosuhteet muuttuvat olennaisesti. Sähkönkulutus on nyt laskenut talouden taantuman ja teollisuuden rakennemuutoksen takia vuoden aikana enemmän kuin koskaan kertaakaan toisen maailmansodan jälkeen. Se on laskenut Loviisan toisen ydinreaktorin tuotannon verran tai viidentoista Vuotoksen tuotannon verran. Tämä lasku alkoi jo ennen taantumaa. Onkin siis loogista, että valiokunta edellyttää hallitusta arvioimaan uudelleen energian- ja sähkönkulutusennusteet niin, että nämä toimintaympäristömuutokset otetaan huomioon. Tämä esimerkiksi ydinvoimalupahakemusten käsittelyn yhteydessä.

Toiseksi, selluteollisuuden tuotannon aleneminen vaikuttaa voimakkaasti Suomen uusiutuvan energian osuuden tavoitteen saavuttamiseen. Tämän takia talousvaliokunta edellyttää hallitusta edistämään uusiutuvan energiantuotantotavoitteen toteutumista lisäämällä esimerkiksi Kemera-rahoitusta ja investointitukia. Hallitus myös alustavasti on linjannut syöttötariffeja sekä biokaasulle että tuulivoimalle. Syöttötariffit ja tienkäyttömaksut on kansainvälisesti todettu monissa tapauksissa vaikuttavimmiksi yksittäisiksi ohjauskeinoiksi. Vihreä eduskuntaryhmä kannattaakin syöttötariffien laajentamista metsäenergiaan ja rohkaisee hallitusta toimimaan aktiivisesti, jotta tienkäyttömaksut saataisiin käyttöön. Meidän on siirryttävä enenevässä määrin biokaasun käyttöön sekä Itämeren rehevöitymisen että ilmastonmuutoksen takia. Jokaisessa kylässä pitäisi olla biokaasulaitos, jossa tehdään vaikkapa lannasta ja yhdyskuntalietteestä lämpöä ja sähköenergiaa sekä kierrätysravinteita pelloille. Näin saataisiin hajautettu energiantuotantojärjestelmä, samalla kun vähennettäisiin maanviljelijöiden tarvetta ostaa yhä kallistuvia kemiallisia lannoitteita.

Ärade talman! Genom att producera biogas av dynga kan vi både minska övergödningen av Östersjön och öka produktionen av förnyelsebar energi. Förutom själva biogasverket skulle vi också behöva en satsning på rör för en flexiblare transport av gasen. Största energieffekten av biogas får man när man använder den som bränsle i trafiken. Jag hållet helt med ledamot Tiilikainens analys över förnyelsebar energi i Finland och speciellt med hur mycken flis vi skulle kunna använda i Finland.

Arvoisa puhemies! Kolmanneksi, meillä on nyt realistisemmat tiedot energiatehokkuuden ja energiansäästön mahdollisuuksista kuin hallituksella oli strategiaa kirjoitettaessa. Tästä pitää kiittää energiatehokkuustoimikuntaa, joka on saanut työnsä valmiiksi. Sen toimilla tähdätään 5 terawattitunnin sähkönkulutuksen säästöön vuoteen 2020 mennessä. Elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen mukaan energiatehokkuudella voidaan saavuttaa merkittävät vuotuiset säästöt, joiden arvo on lähempänä miljardia kuin puolta miljardia euroa. Toimikunnan ehdotuksia pitää nyt vaan toteuttaa. (Ed. Tennilä: Mikäs se teidän kantanne ydinvoimaan on?) — Tulee aivan kohta. — Siksi talousvaliokunta edellyttääkin hallitusta edistämään energiatehokkuutta ja energiansäästöä (Ed. Tennilä: Aika loppuu todennäköisesti!) esimerkiksi rakentamisessa ja liikenteessä sekä kotitalouksissa veropolitiikan, muun lainsäädännön, ohjeistuksen, tiedotuksen ja erilaisten muiden edistämiskeinojen avulla. On myös hyvä, että mietinnössä nostetaan esille kuluttajien ohjaus ja reaaliaikaiset sähkönkulutusmittarit, koska meillä kaikilla on paljon parannettavaa energiatehokkuudessamme.

Ympäristövaliokunta, vaikka ei voinut asiaa käsitellä, kuitenkin toteaa, että jatkossa tulee selvittää ilmastolakityyppisen instrumentin hyötyjä ja haittoja ilmastoenergiastrategian toteuttamiskeinona. Vihreän eduskuntaryhmän mukaan onkin syytä tarkastella, ovatko strategiat ja niiden päivitykset yksin riittävän tehokas ohjauskeino vai tarvittaisiinko niiden rinnalle sitovampaa ohjausta. Kannatamme ilmastolakia, joka viitoittaa ilman epäselvyyksiä sekä lyhyen, keskipitkän että pitkän aikavälin tavoitteet. (Ed. Huovinen: Miksi te ette hallituksessa toimi sen puolesta?)

Arvoisa puhemies! Ja ed. Tennilä! Vihreä eduskuntaryhmä ei kannata ydinvoiman lisärakentamista. Hallituksen ilmastoenergiastrategia korostaa, että periaatepäätöstä harkittaessa lähdetään siitä, ettei ydinvoimaa rakenneta maahamme sähkön pysyvää vientiä silmälläpitäen. Elinkeinoministeriön syksyksi lupaamat uudet ennusteet tulevat luultavasti tekemään entistä selvemmäksi, että emme tarvitse enää lisää ydinvoimaa Suomen markkinoille.

Kun tässä kuunteli vähän aikaa ennen omaa puheenvuoroani ed. Lapintietä, joka piti vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuoron, niin voi vaan todeta, että kyllä kuulosti aivan erilaiselta kuin teidän edustajanne valiokunnassa, ed. Kangas, siellä puhui. Hän aina korosti ydinvoiman tärkeyttä, kuinka tuulivoima on kallista, turve on hyvää. Toivon todellakin, että tästä eteenpäin valitsette myös talousvaliokuntaan sellaisen edustajan, joka ajaa teidän ryhmänne linjaa, eikä niin, että menette aivan kahdella rattaalla. Vähän tulee vihaiseksi. (Ed. Tennilä: Kohta tulee teidän pomo, Pekkarinen! — Puhemies: Aika! —Välihuutoja vasemmalta) Mielenkiintoinen vivahde tässä ydinvoimahehkutuksessa on se omavaraisuuden korostaminen. Ovatko omavaraisuudesta puhuvat tietämättömiä siitä, että ydinvoima pohjautuu tuontiuraaniin, vai haluavatko he avata uraanikaivoksia Suomeen? (Ed. Kallis: Halutaan! — Ed. Pulliainen: Ruotsinkielisille alueille ilman muuta!)

Suomen talous on pitkään nojannut energiaintensiivisiin aloihin, kuten metsä- ja paperiteollisuuteen. Metlan tuoreen raportin mukaan massan, paperin ja kartongin tuotanto laskee vielä yli kolmanneksen vuoden 2007 tasosta vuoteen 2020. Metsäteollisuuden rakennemuutos johtuu toisaalta siitä, että paperituotteiden kysynnän oletetaan hiipuvan teollisuusmaissa, ja toisaalta siitä, että sekä nopeasti kasvavaa raaka-ainetta että halpaa työvoimaa löytyy muualta kuin Suomesta. Suljettuja tehtaita ei luultavasti enää koskaan avata uudelleen. Tehtaiden sulkeminen on jättänyt monet työttömäksi aiheuttaen taloudellista ja henkistä ahdinkoa.

On ymmärrettävää, että tässä tilanteessa moni haluaisi palata menneeseen, mutta menneeseen ei ole enää paluuta, vaan meidän täytyy löytää uusia ratkaisuja. Taantumasta selvitäksemme tarvitsemme uutta talouskasvua, mutta se ei välttämättä ole eikä sen tarvitse olla yhtä energiaintensiivistä kuin vanhan. Päinvastoin. Esimerkiksi Metlan näkemys on, että metsäteollisuuden uusi tuotanto ei tule kuluttamaan yhtä paljon sähköä kuin vanha tuotanto. Tuotannon kasvua odotetaan muun muassa bioenergiasta ja puurakentamisesta. Suomella on vahvaa uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden osaamista. Satsaamalla kestäviin ratkaisuihin täällä kotimaassa me parannamme asemiamme myös vientimarkkinoilla ja saamme uusia viherkaulustyöpaikkoja. (Puhemies: Aika!)

Hyvät kollegat! Suomi voi ja Suomen kannattaa olla ilmastonsuojelun edelläkävijä.

Christina Gestrin /r(ryhmäpuheenvuoro):

Ärade talman! Utmaningarna har vuxit för regeringens långsiktiga energi- och klimatstrategi under vintern och våren på grund av den ekonomiska recessionen. Samtidigt kan också rätt styrda stimulansåtgärder medverka till att uppfylla Finlands klimatåtaganden. Det går att förena miljö- och ekonomi.

Statsrådet kommer i höst i samband med budgetbehandlingen att återkomma till finansieringen av energi- och klimatstrategin. Enligt finansministeriet kommer strategin att vara ett av insatsområdena i samband med att man omfördelar 200 miljoner euro av budgetmedlen. Svenska riksdagsgruppen anser att statsrådet senast i samband med budgetbehandlingen måste ha tillgång till nya prognoser om energikonsumtionen och nya uppgifter om genomförandet av energi- och klimatstrategin, uppgifter som också beaktar det nuvarande ekonomiska läget och förändringarna i efterfrågan på och konsumtionen av elektricitet.

Finland måste hålla fast vid sina internationella åtaganden och överenskommelser och utöver det vara en aktiv pådrivare i klimatpolitiken, satsa på utveckling, forskning och ibruktagning av energieffektiv teknologi samt förnybar energi. Det här kan på sikt få en stor betydelse också för vår exportindustri.

Vaikka Suomen energiankulutus on vähentynyt radikaalisti viimeisen vuoden aikana seurauksena erityisesti siitä, että useat tehtaat metsäteollisuusalalla ovat lopettaneet toimintansa, on kuitenkin ennusteita, jotka osoittavat, että päätrendi maailmanlaajuisessa energiankulutuksessa on kuitenkin toinen. Kansainvälinen energiajärjestö Iea ennustaa energiankulutuksen kasvavan tasaisesti ja sähkönkulutuksen kohoavan 21 prosenttiin koko energiankulutuksesta. Vielä vuonna 2030 energiankulutus tulee 80-prosenttisesti perustumaan fossiilisiin polttoaineisiin. Öljyllä on edelleen keskeinen asema, mutta kivihiilen käyttö tulee myös kasvamaan. Iea:n mukaan vuoteen 2030 mennessä käytetyn uusiutuvan energian osuus tulee nousemaan 7 prosentista vain 10 prosenttiin kokonaiskulutuksesta. Nämä huolestuttavat luvut kuvaavat yhtä mahdollista ekologisesti kestämätöntä tulevaisuuden näkymää ja osoittavat Kööpenhaminassa ensi syksynä pidettävän ilmastokonferenssin suuria haasteita.

Faktum är att politikerna måste lyckas med att enas om ett avtal som innebär att den globala energikonsumtionen kan stävjas och som bygger på en större energieffektivitet och på förnybara energiformer i mycket större utsträckning än hittills. EU:s klimatpolitiska krav är ett steg i rätt riktning men i framtiden kommer politikåtgärderna att tvingas bli ännu mycket strängare.

Meidän on tulevaisuudessa saatava enemmän energiatehokkuutta pienemmällä energiapanoksella. Tarvitaan sekä porkkanoita että piiskaa, jotta onnistuttaisiin muuttamaan energia- ja ilmastopolitiikkaa vielä kestävämpään suuntaan. Ruotsalainen eduskuntaryhmä on jo kauan korostanut taloudellisten ohjausmekanismien, esimerkiksi syöttötariffien, ilmastosentin tai vihreiden sertifikaattien käyttöönoton tarvetta. Lisäksi meidän on lisättävä energian omavaraisuusastetta. Tämä onnistuu parhaiten lisäämällä voimakkaasti uusiutuvan energian käyttöä, panostamalla energiaa säästäviin toimenpiteisiin ja suurempaan energiatehokkuuteen.

Olemme iloisia siitä, että myös Suomi ottaa käyttöön sekä biokaasun että tuulivoiman syöttötariffit, ja tuemme syöttötariffien käyttöönottoa myös bioenergian ja tulevaisuudessa esimerkiksi myös aurinkovoiman tukimuotona. Meillä on Suomessa edelleen suuret mahdollisuudet lisätä biomassan käyttöä energiahuollossa. Suomessa on laaja maaseutu, metsiä ja peltomaita. Joitakin vuosia sitten tehdyn selvityksen mukaan puoli miljoonaa hehtaaria peltomaita voidaan käyttää bioenergian tuotantoon elintarvikehuoltoa vaarantamatta. Nyt mahdollisuutta on hyödynnettävä parhaalla mahdollisella tavalla.

Myös aurinkoenergiaa, aurinkokeräimiä, vesivoimaa ja lämpöpumppuja tullaan tarvitsemaan energiantuotannon omavaraisuuden lisäämiseksi. Suuri merkitys on myös tiukemmilla normeilla rakentamiselle ja rakennuksille. Tuki energiatehokkuuden lisäämiseksi rakennuksissa voi johtaa mittaviin säästöihin energiankulutuksessa. Nopeaa siirtymistä matalaenergiataloihin, passiivitaloihin sekä taloihin, jotka generoivat energiaa, on voimakkaasti kannustettava. Energiatehokas korjausrakentaminen on ympäristöystävällinen tapa työllistää ja elvyttää taloutta.

För Finlands del är det ett logiskt alternativ att aktivt delta också i EU:s klimat- och miljöarbete. Globalt sett och även när det kommer till höstens klimatkonferens är det ändå EU och de övriga industrialiserade länderna som utgör vår referensram. Både unionens och Finlands målsättning ska vara ett globalt omfattande nytt klimatavtal. Bara genom att få med också USA, Ryssland, Japan och Australien tillsammans med EU kan klimatavtalet stå på en trovärdig grund. Globalt sett är det viktigt att man kan komma överens med de snabbast växande ekonomierna och utvecklingsländerna om åtgärder som kan vidtas där.

För EU:s del måste satsningar göras på den inre energimarknaden. En fungerande energimarknad och tillräckligt hög driftsäkerhet är viktiga förutsättningar både för konkurrenskraften och satsningarna på förnyelsebar energi. Om man i framtiden i högre grad samordnar EU:s energimarknader än vad man gör i dagens läge bör man också i högre grad koordinera styrmekanismerna.

Med tanke på att Finland redan idag är en del av den nordiska elmarknaden borde också de nordiska länderna sträva efter att förenhetliga styrmekanismerna på elmarknaden, vilket man dessvärre ännu inte har gjort. Vi borde också här i Finland sträva efter att ställa våra klimatpolitiska mål minst lika högt som de övriga nordiska länderna, framförallt Sverige och Danmark, och verka för gemensamma strategier inom den globala energi- och klimatpolitiken.

Toimi Kankaanniemi /kd(ryhmäpuheenvuoro):

Herra puhemies! Kristillisdemokraatit edellyttävät, että Suomi täyttää ilmastopoliittiset sitoumuksensa ja lisäksi varautuu Kööpenhaminassa todennäköisesti asetettaviin uusiin tavoitteisiin. Tärkeinä tavoitteina tulee olla myös energiaomavaraisuuden kasvattaminen ja huoltovarmuuden vahvistaminen.

Valtioneuvoston strategian sisältämien toimenpiteiden on muun muassa ympäristövaliokunnan lausunnossa arvioitu olevan riittämättömiä. Sekä energiatehokkuuden lisääminen että uusiutuvan energian 38 prosentin osuus energian loppukäytöstä vaativat todella tehokasta ja konkreettista toimintasuunnitelmaa. Tämä selonteko ei ole riittävä. Hallitus jättää pääosaan päästökauppajärjestelmän, jonka vaikutuksista on erilaisia näkemyksiä ja johon liittyy vakava hiilivuodon riski.

Talousvaliokunnan mietinnössä edellytetään, että valtioneuvoston on viipymättä tarkennettava energian- ja erityisesti sähkönkulutusennusteet kansantaloudessa tapahtuneiden suurten muutosten johdosta. Hallituksen tuleekin antaa mahdollisimman pian Kööpenhaminan kokouksen jälkeen ja viimeistään vuoden 2010 syyskuun loppuun mennessä tarkennettu selonteko eduskunnalle. Tätä vaativat kristillisdemokraatit muun muassa vastalauseessa. Tätä edellyttää myös alan toimijoiden ja muun muassa elinkeinoelämän tarve saada asiallinen tieto tulevan politiikan sisällöstä.

Suomen energiapolitiikassa tarvitaan tehokkaita energiansäästöön ja energiatehokkuuden kasvattamiseen johtavia toimenpiteitä. Tältä osin on käytettävä sekä kannustavia keinoja, kuten neuvontaa, tiedotusta ja tukia, että velvoittavia keinoja, kuten lainsäädäntöä sekä veroratkaisuja. Kaikilta osin on kuitenkin otettava huomioon sekä kuluttajien että elinkeinoelämän toimintaedellytykset. Taloudelliset rasitteet tulee jakaa oikeudenmukaisesti eri tuottaja- ja kuluttajaryhmien kesken.

Arvoisa puhemies! Suomen tavoitteena tulee olla fossiilisten polttoaineiden käytön puolittaminen vuoteen 2020 mennessä. Tämä edellyttää toimenpiteiden optimaalista onnistumista. Jatkossa tarvitaankin entistä monipuolisemmin eri energiantuotantomuotoja. Erittäin tärkeää on arvioida kaikkien eri tuotantomuotojen ympäristövaikutukset sekä hyötyjen suhde kustannuksiin. Riittäviä arvioita sen enempää hallitus kuin talousvaliokuntakaan ei ole esittänyt, ja näin ollen priorisointi on jäänyt tekemättä.

Kristillisdemokraatit eivät sulje mitään yksittäistä tuotantomuotoa etukäteen pois. Etusijalle on kuitenkin asetettava uusiutuvia energialähteitä hyödyntävät tuotantomuodot. On suorastaan hälyttävää, että uusiutuvan energian tuotanto on nykyisen hallituksen aikana kääntynyt laskuun ja tavoite 38 prosentin osuudesta on karannut yhä kauemmaksi. Suunnanmuutos on välttämätön ja kiireellinen.

Vesivoiman rakentamista muun muassa säätövoiman turvaamiseksi tulee selvittää luonnonsuojelunäkökohdat huomioon ottaen. Vaikka tuulivoima vaatii huomattavaa tukea, tulee sen osalta tavoitteeksi asettaa 3 000 megawatin nimellisteho, jonka Energiateollisuus ry:kin on nähnyt mahdollisena. Haketta, pellettejä ja metsätähteitä käyttäviä pieniä sekä sähköä että lämpöä tuottavia laitoksia tulee rakentaa lisää ja niiden toimintaedellytykset tulee turvata. Hakkeen ja pellettien ajautuminen vientiin tulee estää varmistamalla, että lyhyiden kuljetusetäisyyksien puitteissa niille on riittävä kysyntä. Tavoitteeksi tulee asettaa jopa tuhannen biokaasulaitoksen rakentaminen.

Ruotsi käyttää 47 prosenttia jätteistä energian tuottamiseen, Suomi vain 9 prosenttia. Muutoin hyödyntämättä jäävien jätteiden energiakäyttöä tulee voimakkaasti lisätä polton, mädätyksen, biokaasutuotannon tai muun soveltuvan tekniikan avulla. Aurinkoenergian, pienten tuulivoimaloiden sekä maalämmön hyödyntämistä tulee tehostaa. Maatilojen energiantuotantoa on edistettävä. Turpeella voidaan korvata kivihiiltä kotimaisena energialähteenä ja sitä voidaan käyttää hakkeen rinnakkaispolttoaineena ja biodieselin valmistukseen ottaen tarkoin huomioon kaikki ympäristönäkökulmat sekä myönteiset työllisyys- ja aluepoliittiset vaikutukset. Ydinvoimasta valiokunnan mietinnössä on esitetty tavoitteet ja perustelut. Hallituksen tuore päätös turvata kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj:n omistus- ja päätösvalta kotimaisissa käsissä on tärkeä.

Herra puhemies! Energiakulutuksen ja -tehokkuuden lisäämiseksi tulee kannustavia tukia lisätä lämmön talteen ottamisen sekä vähäpäästöisten järjestelmien käyttöönottamisen ja energiakorjausten vauhdittamiseksi. Rakennusmääräysten tiukentaminen on oikea linja, samoin puurakentamisen edistäminen. Kodinkoneiden sekä lämmitys- ja muiden laitteiden sähkönkulutuksen huippujen tasoittamiseksi tulee edistää automaattisten huoneistokohtaisten niin sanottujen älymittareiden käyttöä ja energian hinnoittelun muuttamista esimerkiksi markkinahintaan perustuvaksi tuntihinnoitteluksi.

Sähkö- ja hybridiautojen sekä biokaasun liikennekäytön edistämiseksi näille tulee säätää nollaveroluokka. Valtion tulee tukea biodieselin tuotantoa rahoittamalla biomassan kaasutuslaitosten rakentamista usean sellu- ja paperitehtaan yhteyteen. Uusiutuvien liikennepolttonesteiden käyttö tulee nostaa lakisääteisesti asteittain 15 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Joukkoliikennettä tulee eri tavoin kehittää. Maaseudun asukkaiden tarpeet tulee ottaa huomioon. Energia- ja ilmastopolitiikan toimenpiteet eivät saa kohdistua epäoikeudenmukaisesti mihinkään väestöryhmään, toimialaan tai kuluttajamuotoon. Tärkeää on tiestön lisäksi panostaa erityisesti raide- ja sisävesiliikenteen kehittämiseen.

Hallituksen tulee varmistaa se, että erityisesti julkisella sektorilla on vahvan ammattiosaamisen omaava henkilöstö tarjoamassa kuluttajille asiantuntevaa neuvontaa sekä suunnittelupalvelua energia- ja ilmastoasioissa. Julkisen sektorin tulee itse olla edelläkävijä energiaratkaisuissa.

Herra puhemies! Hallituksen selonteon yksi vakava puute on rahoitustietojen vajavaisuus. Raskaasti velkaantuvan valtion on osoitettava ensi vuosikymmenellä tähän tarkoitukseen miljardeja euroja julkisia varoja. Alan tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitusta tulee kasvattaa. Näin voidaan luoda myös edellytykset suomalaiselle työlle ja yrityksille sekä alan viennin kasvavien mahdollisuuksien hyödyntämiselle. Näin voidaan edistää myös työllisyyttä ja elinkeinoja kaikkialla maassa ja erityisesti taantuvilla ja vaikean työttömyyden maaseutualueilla, joilla on energialähteitä.

Myös Suomen kehitysyhteistyössä on painotettava energia- ja ilmastohankkeita.

Kristillisdemokraatit edellyttävät, että niin sanotuista windfall-voitoista ei ryhdytä perimään yleiskatteista veroa (Puhemies: Aika!) vaan maksua, joka ohjataan erilliseen perustettavaan ilmasto- ja energiarahastoon. Jos windfall-maksuja peritään esimerkiksi 300 miljoonaa euroa vuodessa, se luo merkittävän mahdollisuuden panostaa ilmastonmuutoksen ehkäisemistä koskevaan työhön.

Herra puhemies! Vaikka kristillisdemokraatit yhtyvät pääosin talousvaliokunnan mietinnön sisältöön, ehdotan, että eduskunta hyväksyy talousvaliokunnan mietinnön ensimmäiseen vastalauseeseen sisältyvän kannanoton, joka sisältää 19 konkreettista kohtaa ja linjausta.

Pertti Virtanen /ps(ryhmäpuheenvuoro):

Ärlige talman! Sitä ei pitänyt laskea, se oli vieraalla kielellä.

Arvoisa puhemies! Kollegat! Kuulin justiin, että täällä on tämmöistä demokratiaa näilläkin alueilla kehitelty, kun puhuu vieraita kieliä. Onko joka kieli erikseen, puhemies, niin että jos puhuu välillä englanniksi ja ruotsiksi ...

Aha, selvä. Näin aluksi sitten selvällä suomen kielellä ja syvällä rintaäänellä kannatan ed. Kankaanniemen esittämää vastalauseeseen 1 sisältyvää kannanottoa.

Arvoisa puhemies! Kollegat! Kansalaiset! Hallituksen tavoitteet vähentää kasvihuonekaasupäästöjä, säästää energiaa ja saavuttaa omavaraisuus sähkön tuotannossa ovat perussuomalaisten mielestä kannatettavia, niin kuin omastanikin. Jos näihin tavoitteisiin kuitenkin pyritään vain ydinvoimakapasiteettia lisäämällä, vaarana on, että resursseja ei oteta riittävästi uusiutuvien kotimaisten energialähteiden kehittämiseen. Uusiintuvien energiamuotojen osuutta on kasvatettava huomattavasti nykyisestään. Varsinkin tutkimustoimintaan tulee keskittyä, jotta tavoitteet uusiutuvan energian osuudesta saadaan toteutettua. Uusiutuvan energian tuotannon kehittämisessä on myös tärkeää, että se toteutetaan riittävässä valtion ohjauksessa. Tulevaisuusvaliokunnan jäsenenäkin, arvoisa puhemies, uskallan luvata, että kun asiat viisaasti Suomessa hoidetaan, tältä alueelta, jos mistä, tulemme saamaan kaivettua uusia työpaikkoja ja sitä kaivattua maailmalle hyvyydestämme kertovaa brändiä.

Kuten valtioneuvoston selonteossakin todetaan, riippuu uusiutuvan energian osuus Suomen energiankulutuksesta olennaisesti mahdollisuudesta hyödyntää metsäteollisuuden prosessien sivutuotteita energian tuotannossa. Kun metsäteollisuuden tuotanto on supistunut, tarvitaan entistä enemmän panostusta muihin uusiintuviin energialähteisiin. Runsaista metsistämme voidaan uusiutuvana energiana hyödyntää metsähaketta. Eduskunta on vuonna 2002 ydinvoimapäätöksen yhteydessä edellyttänyt toimia energiapuun käytön tehostamiseksi. Valitettavasti toimet ovat jääneet suurelta osin toteuttamatta ja nyt selonteossa hankkeen, hakkeen, hakkeen käytön ... No niin, hankkeitakin kyllä täällä käytetään vähän omituisesti aina, jos oikein hyödyntää tämmöistä kirjaviisautta tai kirjainviisautta. Valitettavasti toimet ovat jääneet suurelta osin toteuttamatta. Nyt selonteossa hakkeen käytön lisäämistä energian tuotannossa jälleen lupaillaan. Jokohan nyt keskustan lupaukset toteutuvat? Perussuomalaiset edellyttävät, että metsähake saadaan vihdoinkin paremmin hyödynnettyä.

Myös tuulivoimaa tarvitaan lisää. Vesi- ja aurinkovoiman käyttöä on tehostettava. Lisäksi biomassa- ja biokaasuenergiaa tulee hyödyntää nykyistä enemmän. Erilaisten pienvoimaloiden toimintaa tulisi valtion toimesta tukea. Myös turvetta tulee pitää yhtenä energian tuotannossa hyödynnettävänä mahdollisuutena, ja onkin hyvä, että mietinnössäkin pidetään turpeen käytön edistämistä tärkeänä. Turve on resurssi, ei rikos.

Alueellinen energiatalous on tulevaisuudessa avainasemassa, ja sen on oltava jatkuvan panostuksen kohteena. Lähes kaiken jätemateriaalin kierrätys ja hyödyntäminen energiana on mahdollista, jos vain tahtoa löytyy. Sen verran lisäisin tuohon turpeen käyttöön, että kohtuus kaikessa, vaikka siellä ed. Mieto nyt viittoileekin, koska aikoinaan itse pääsin tutustumaan Jyväskylän yliopistossa höylättyjen soitten uusiokäyttöön ja siihen, mitä niillä sitten kasvaa, kun oikein koetetaan, mutta niitäkään ei ollut ainakaan vielä vähän aikaa sitten kunnolla pantu edes käytäntöön. Tosiaan kun turve maan keuhkoina, maailman keuhkoina, maapallon keuhkoina on aika tärkeä, niin ei siinäkään nyt ihan sinisilmäisesti pidä vaan tuijottaa siihen energiahyötyyn.

Arvoisa puhemies! Suomen kaltaisessa maassa asuntojen energiatehokkuus on tärkeässä roolissa silloin, kun pyritään puhtaaseen ja kestävään kulutukseen. Uudisrakentamisessa valtion tulee ohjata rakentamista energia- ja ilmastostrategian näkökulmasta ja kansalaisia tulee kannustaa vapaaehtoisiin toimiin olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuuden parantamiseen. Nykyisin lähinnä korotetaan veroja hyvän asian nimissä, ilman että asiaan liittyviä inhimillisiä ja psykologisia seikkoja sen enempää huomioidaan. Hätäilyllä ja kiireellä ei tehdä kuin huonoja energiaratkaisuja, pimeässä siis ilmeisesti, jos ollaan siis maaemoa pelastamassa.

Erityisesti kaupunkien lähiöissä sijaitsevien kerrostalojen korjausrakentamisella voidaan säästää lämmitysenergiaa. Korjausrakentamiselle olisikin juuri nyt otollinen hetki myös työllistämisen kannalta.

Perussuomalaiset haluavat myös muistuttaa, että Suomi on harvaanasuttu maa, jossa kaikki eivät voi kulkea raiteilla tai ratkaisevasti vähentää yksityisautoilua. Nämä realiteetit täytyy muistaa liikenteen energiatehokkuus- ja päästöjen vähentämistavoitteita suunniteltaessa.

Syrjäseutujen joukkoliikenteen toimintaedellytykset tulee turvata, ja vähempipäästöisten teknologioiden sekä biopolttoaineiden käyttöönottoa on tuettava. Tässä vaan huomauttaisin, että pohjoisesta jo toista kertaa tällä viikolla junilla ei päässyt. Kun Tampereen asemalla kaksi tuntia seisoo ja kun se on aika yksityistettyä ja valtio on jättänyt VR:n omiin hoteisiinsa, mikään ei toimi. Kuulutuksia ei tule ihmisille, kun odotetaan Pendolinoa. Sitten kun vanhemmat ihmiset yrittivät päästä näihin korvaaviin busseihin, niin kaikki tämmöiset kokoomuslaiset nuoremmat jupit tönivät näitä pois siitä, että ehtivät äkkiä bussiin ja Helsinkiin hommiin. Eli kyllä nämä inhimilliset seikatkin pitää ottaa näissä ratkaisuissa huomioon, että syrjäseuduilta pääsee junilla ja busseilla. Ihmisten kuljetus ei ole pelkästään niin kuin itikan kuljetusta tuolla ed. Miedon kotiseuduilla.

Esimerkiksi jätevesiuudistus tulee rasittamaan taloudellisesti jo ennestäänkin tiukoilla olevia syrjäseutujen asukkaita, eikä heille pidä asettaa kohtuuttomia kustannuksia vaativia lisävelvoitteita ympäristönsuojelun nimissä. Myöskään, ministeri Pekkarinen, kesämökkien energiankäytön ja verotuksen suhteen ei pidä mennä ympäristönsuojelun nimissä älyttömyyksiin. Niin kuin tässäkin tiedetään, moni pettää itseään varsinkin hallituspuolueissa sillä, kun sanotaan, että näin pelastetaan Äiti Maapallo, ja sitten kun menee Helsinkiin katsomaan, niin kaikki autot seisovat liikennevaloissa. Eli yksityisautoilu saastuttaa eniten, kun se huonosti hoidetussa kaupungissa, vihreiden hoitamassa kaupungissa saastuttaa kaikkien meidän ilmaa. Se todistaa siitä, että teot eivät vastaa ollenkaan sitä, mitä sitten puheilla ajetaan.

Arvoisa puhemies! Näin lopuksi, perussuomalaiset ovat huolissaan ja itse olen huolissani ilmastonmuutoksen mukanaan tuomista ongelmista, kuten lisääntyneistä luonnonkatastrofeista ja kehitysmaita uhkaavasta vesipulasta. Muutos näkyy myös lähempänä meitä esimerkiksi Itämeren alueen ilmaston lämpenemisenä; se vielä kauniisti koko globaalisen huolen puolesta. — Ja nyt vielä 20 sekuntia, niin on 7 minuuttia.

Miapetra Kumpula-Natri /sd:

Arvoisa puhemies! Kyllä näin pääsi käymään, etten sitä ehdotusta muistanut tehdä. Sosialidemokraatit ovat tehneet monia esityksiään kestävän vihreän kasvun käynnistämiseksi ja päästöjen todelliseksi alentamiseksi vastalauseessa 3.

Esitän, että eduskunta hyväksyisi talousvaliokunnan mietinnössä esitetyn kannanoton kohtien lisäksi vastalauseessa 3 esitetyn kohdan.

Susanna Huovinen /sd(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hiilidioksidipäästöt ovat uusimpien tutkimusten mukaan kasvaneet rajummin kuin aikaisemmin kyettiin ennustamaan, sillä päästöt ovat kasvaneet 40 prosenttia yli aiemman pahimman skenaarion. Jos ilmastonmuutosta ei saada torjuttua, se voi vuosisadan loppuun mennessä saavuttaa ihmiskunnan hyvinvoinnin kannalta kriittisen tason. Tähän oikeastaan tiivistyy ympäristövaliokunnan lausunnon keskeinen huoli ja kannanotto suhteessa tähän strategiaan. Mahdollisuus siis siihen, että ilmastonmuutoksesta tulee kumulatiivinen, itseään ruokkiva prosessi, jota emme voi pysäyttää, on todennäköisempi kuin vielä muutama vuosi sitten. Energiaturvallisuus ja vähähiiliseen talouteen siirtyminen vaativat ympäristövaliokunnan mielestä hallituksilta maailmanlaajuisesti radikaaleja toimenpiteitä, taloudellisia kannustimia, lainsäädännöllisiä rajoitteita näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Olemme listanneet tässä lausunnossa laajasti sitä keinovalikkoa, jolla voisimme näihin yhteisiin haasteisiin käydä vastaamaan.

Me olemme tässä lausunnossa käsitelleet myöskin kansainvälisiä ilmastosopimusneuvotteluja, EU:n tavoitteita mutta myös tämän strategian vaikuttavuutta ja eri energiamuotoja. Erityisen ponnekkaasti ympäristövaliokunta on halunnut korostaa energiatehokkuutta niin yhdyskuntarakenteessa, uudis- ja korjausrakentamisessa, julkisissa hankinnoissa kuin myös teollisuudessa ja kotitalouksissa. Tähän kaikkeen tarvitaan koulutusta, neuvontaa, ja luulen puhuvani kyllä koko ympäristövaliokunnan puolesta, kun totean, että on hyvä, että nämä asiat on huomioitu tuossa talousvaliokunnan mietinnössä.

Lisäksi ympäristövaliokunta korosti sitä, että ilmastonmuutoksen hillinnän vaikutuksia on kyettävä arvioimaan laajasti. Pelkkä taloudellinen arviointi ei riitä, vaan tarvitaan ympäristövaikutusten, sosiaalisten, alueellisten ja tulojakovaikutusten arviointia, ja valiokuntamme myös totesi tätä strategiaa koskien, että ympäristövaikutusten arviointi on ollut tässä strategiassa puutteellinen.

Ympäristövaliokunnan mielestä ilmastopolitiikan ja tieteen välistä yhteyttä on edelleen määrätietoisesti kehitettävä. Monet tutkimustulokset saadaan valitettavasti käyttöön vasta vuosien viiveellä, ja tämä ei edistä oikea-aikaisten toimenpiteiden tekoa. Enemmän valiokunnan mielestä on satsattava jatkossa myös eri hallinnonalojen väliseen yhteistyöhön ja koordinaation parantamiseen. Tässä varmasti on hallituksella vielä paljon parantamisen varaa. Ilmastopolitiikka ei kuitenkaan kuulu vain valtiovallalle vaan myös maakunnille, alueille ja kunnille.

Arvoisa puhemies! Myös ympäristövaliokunta alleviivasi täälläkin jo todettua seikkaa siitä, että strategian lähtökohtana olevat laskelmat niin kulutuksen kuin päästöjenkin osalta voivat muuttua ja ovat jo muuttuneet nopeasti. Strategia ei pidä sisällään vielä kaikkia konkreettisia toimenpiteitä, ja tästäkin syystä vaikuttavuuden ja erityisesti ympäristövaikutusten arviointi ei ole ollut eduskunnalle tässä yhteydessä mahdollista. Näistä syistä johtuen myös ympäristövaliokunta edellytti tuossa lausunnossaan, että eduskunta saa selvityksen taantuman ja teollisuuden rakennemuutoksen vaikutuksista ja tarvittavista lisätoimenpiteistä päästövähennystavoitteen saavuttamiseksi varsinkin, kun tiedämme, että kansainväliset ilmastoneuvottelut tulevat todennäköisesti vain kiristämään myöskin Suomen osalta näitä tavoitteita.

Puhemies! Ympäristövaliokunnan lausuntoon sisältyy kaksi eriävää mielipidettä.

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin haluan kiittää talousvaliokuntaa erittäin hyvästä mietinnöstä. Asia tuli käytyä perusteellisesti läpi, ja ne kannanotot, mitä valiokunta on kirjannut, otan erittäin positiivisesti vastaan. Ne vauhdittavat niitä monia toimia, jotka ovat jo meneillään, ihan oikealla tavalla. Ristiriitaa näkemyksissä ei juurikaan ole.

Kun minä katsoin sosialidemokraattien vastalauseen, täytyy sanoa, että ei nyt hirveän paljon sieltäkään löytynyt sellaista, joka oli selvästi vastoin sitä linjaa, mikä oli koko valiokunnan kanta tai mikä on hallituksen strategian kanta. Sitten kun kuuntelin ed. Kumpula-Natrin puheenvuoroa, siinä kyllä vaikutti siltä, että kaikki on ihan päälaellaan, mutta tätä kai opposition toiminnan pitää ollakin, vähän yrittää kääntää, mutta ehkä ei oikein nyt se kääntäminen päälaelleen mennyt ihan niin kuin ... (Ed. Kumpula-Natrin välihuuto — Ed. Skinnari: Eikö ole puhujasta opittu?) — Kyllä, kyllä, näin varmasti on.

Arvoisa puhemies! Muutama kommentti vielä.

Ensinnäkin tällä strategialla Suomi ottaa erittäin vahvan osavastuun maailmanlaajuisen ilmastokysymyksen hoitamisessa. Se osavastuun ottaminen näkyy monessa asiassa, ensinnäkin siinä, että Suomi lähtee tehokkaisiin toimiin, ja on jo lähtenyt, päästöjen vähentämiseksi. Ministeri Lehtomäki kertoo niistä toimista tarkemmin. Suomi hoitaa ne velvoitteet, mitä meille EU:n yhteisestä taakanjaosta näiltä osin tulee. Sen ohella Suomi selvästi ottaa vastuun uusiutuvan energian erittäin massiivisesta lisäämisestä, energiatehokkuuden parantamisesta ja kaiken kaikkinensa koko tästä uudesta maailmanlaajuisesta tilanteesta, jossa uusiutuvan energian, energiatehokkuuden ja ympäristöteknologian alalla on uudelle bisnekselle sijaa. Suomi tunkeutuu siihen ja ottaa myöskin elinkeinopolitiikallaan vahvan otteen siitä mahdollisuudesta, mitä tämä uusi maailmanlaajuinen järjestys tullessaan tuo.

Muutama esimerkki niistä toimista.

Tämä strategia tarkoittaa sitä, että Suomen on lisättävä uusiutuvaa energiaa vuoteen 2020 mennessä 30 terawattitunnin verran. Mitä se käytännössä tarkoittaa? Se tarkoittaa, kun koko Pääkaupunkiseudun kaikki sähkö ja lämpö, mitä täällä käytetään, on 18 terawattituntia, että lähes kaksinkertainen määrä tähän, mitä täällä käytetään sähköä ja lämpöä, on tarkoitus tuottaa nyt uusiutuvana energiana vuoteen 2020 mennessä. Hallitus on käynnistänyt tämän tien, jolla noustaan tälle tasolle. Tämän vuoden aikaan — ja nyt ennen kaikkea ed. Kumpula-Natrille — tämän hallituksen nimenomaan tämän vuoden budjetilla ja viime vuoden lopussa tälle vuodelle budjetoiduilla rahoilla hallitus on jo päättänyt, että me tuemme uusiutuvan energian investointeja 87 miljoonalla eurolla. Kun te väheksytte näitä toimia, niin sanottakoon nyt tässä, että edelliset ennätykset ovat noin 30 miljoonaa euroa vuodessa. (Ed. Huovinen: Haastekin on erilainen!) — 87 miljoonaa euroa nyt, ed. Huovinen, on ihan eri maailmasta kuin niinä aikoina, jolloin me väänsimme kättä siitä, onko se 25 miljoonaa vai 30 miljoonaa vuodessa, mitä meillä oli käytettävissä uusiutuvan energian käytön edistämiseen. Tällä tiellä ollaan.

Tämän lisäksi hallitus on käynnistänyt toimia, joilla se edistää myöskin liikenteen uusiutuvan polttoaineen käyttöä. Tarkoitukseni on vielä huomenna käydä keskustelut alan toimijoiden kanssa siitä, josko Suomi voisi liikenteessä ottaa uusiutuvaa polttoainetta nopeammin käyttöön kuin mitä on EU meiltä edellyttänyt ja mihinkä me tässä strategiassakaan olemme konsanaan sitoutuneet. Eri toimijoiden näkemys huomenna kootaan, jos vaan teknologiset, tekniset ja tuotannolliset edellytykset siihen on olemassa. Tarkoitukseni on, että eduskuntaan tuodaan laki vielä aika pian, jolla lailla sitten Suomi ja suomalaiset velvoitetaan käyttämään myöskin liikenteessä uusiutuvaa polttoainetta enemmän kuin tähän saakka olleissa tavoitteissa on tehty.

Mitä energiatehokkuuteen tulee, jo tehtyjen toimien ansiosta Suomi on säästänyt noin 9 terawattitunnin verran energiaa. On energiatehokkuussopimukset, energiaverotus, uusien laitteiden ja vempainten, jotka tulevat markkinoille, tiettyjen ryhmien osalta on jo nyt tarkat määräykset, kuinka paljon ne saavat energiaa käyttää. Nämä ovat jo niitä toimia, joihin on ryhdytty. Energiatehokkuustoimikunta, jonka taannoin asetin, teki esitykset siitä, että 37 terawattitunnin verran pitäisi vielä 2020:een mennessä energiatehokkuutta parantaa. Toimenpide-esitykset on listattu. Tarkoitus on, että ryhmä ryhmän jälkeen osin EU:n päätöksillä, osin kansallisilla päätöksillä nämä toimet otetaan käyttöön. Tavoite on siis saada 37 terawattitunnin suuruiset säästöt, ja se on aika paljon.

Mitä vielä tulee alan tutkimukseen, siis ennen kaikkea uusiutuvaan tai energiatehokkuuteen liittyvään tutkimukseen, teknologiatyöhön, vuoden 2006 julkista rahaa oli käytössä 60 miljoonaa euroa, viime vuonna noin 150 miljoonaa euroa. On aika hyppäys. Me emme ole olleet tumput suorana. Me aloitimme jo edellisen hallituksen aikaan tässä oikean linjan, mutta tämä hallitus on pannut vielä paremmaksi, ja rahaa on nyt näihin tarpeisiin käytössä.

Ei myöskään bisneksen osalta Suomessa ole — niin kuin kuulin eräässä ryhmäpuheenvuorossa tänä päivänä aiemmassa keskustelussa sanottavan — jotenkin uusi bisnesalue ympäristö- ja energiateknologia. Ei, me olemme siellä jo vahvasti mukana. Me kehitämme maailman johtavana maana tällä hetkellä esimerkiksi toisen sukupolven biodieseltuotantoa Suomeen. Ei mikään muu maa maailmassa ole meitä edellä, me olemme kärjessä. Me olemme teknologisesti maailman kärjessä monilla uusiutuvan energian tai tehokkuuden osa-alueilla, ja tarkoitus on näitä bisneksiä viedä eteenpäin. Sokit, jotka ovat sekä ympäristö- että energiapuolella, ovat sitä, jossa korkein osaaminen, tutkiminen, kootaan (Puhemies: 6 minuuttia!) ja edesautetaan bisnestä eteenpäin saamaan siitä maailmanlaajuisesta siivusta oma osuutemme.

Arvoisa puhemies! Mitä tulee energian kulutukseen, myöhemmissä puheenvuoroissa palaan sitten siihen.

Ympäristöministeri Paula Lehtomäki

Arvoisa puhemies! Puheenvuoroissa on viitattu tähän taloustilanteeseen ja elvytyspolitiikkaan, ja haluan siihen liittyen vain erittäin selvästi todeta, että kyllä tämä hallitus on viherelvyttänyt ja se tulee viherelvyttämään. Ajatellaan niitä satsauksia, joita energiatehokkuuden parantamiseen on tehty, ajatellaanpa veroratkaisuja sitten autoilun tai kotitalousvähennyksen parantamisen myötä, ajatellaanpa sitten erilaisia investointisatsauksia niin vesienkäsittelyyn kuin raideliikenteeseenkin tai sitten tutkimus- ja kehityspanoksia, joihin ministeri Pekkarinen äsken viittasi. Kyllä meillä tehdään selvästikin kestävän kehityksen mukaista elvytyspolitiikkaa.

Toisekseen tässä on ollut aika aktiivisesti esillä kysymys ilmastolaista, ja se on hyvä ja tärkeä asia keskusteltavaksi. Me olemme erityisesti tuon tulevaisuusselonteon yhteydessä sitä pohdiskelleet, ja monestihan meillä viitataan Ison-Britannian kokemuksiin silloin, kun ilmastolaista puhutaan. On kuitenkin huomionarvoista, että Isossa-Britanniassakin tuossa laissa, jossa on siis vuosittaiset sinänsä sitovat päästövähennykset, ei kuitenkaan sanktiojärjestelmää muuta kuin poliittisen vastuunkannon kautta ole. Minun mielestäni ilmastolailla on ajatuksellisesti aika paljon linkitystä tähän meidän strategiseen lähtökohtaanne, että on selvät tavoitteet päästöjen vähentämisestä ja voimakas poliittinen sitoutuminen siihen. On tietysti myöskin sitten katsottava, millä tavalla se yhteensopii esimerkiksi Euroopan unionin päästökauppajärjestelmän kanssa. Mutta pidän asiaa tärkeänä, ja on hyvä, että siitä eduskunnassa keskustellaan.

No, kolmas tärkeä kokonaisuus, arvoisa puhemies, on tietysti se, mitä kansainvälisellä maailmanlaajuisella tasolla kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen osalla nyt sitten jatkossa tapahtuu. Kööpenhaminan neuvotteluprosessin osalta on kyllä todettava, että kansainvälinen sopimus on vielä aika pahasti auki ja ne sisällölliset kysymykset, jotka ovat olleet avoinna nyt jo jonkin aikaa, ovat avoinna edelleen, jotka liittyvät ennen kaikkea rahoitukseen, teknologian siirtoon ja sitten siihen, minkälaiset satsaukset teollistuneissa maissa tehdään päästöjen vähentämiseksi myös numeroina mitattuna ja mitä sitten taas odotetaan kehitysmaissa ja kehitysmaiden puolelta varsinkin nopeimmin ja ripeimmin kehittyvien kehitysmaiden puolelta.

Tässä on se paradoksi tai suuri haaste menossa, että tieteellinen näyttö antaa osviittaa siitä, että meidän pitäisi entisestään kiristää tavoitteita ja että on ensisijaisen tärkeää tehdä leikkauksia nopeasti, ja sitten taas elävän elämän neuvotteluprosessi osoittaa, että se on kaikkein vaikein asia, että sitoudutaan päästövähennyksiin numeraalisesti vuoteen 2020 mennessä.

Jotta ei tule liian pessimististä kuvaa, niin on kaksi kuitenkin hyvin tärkeää myönteistä asiaa, ensinnäkin se, että neuvotteluprosessi globaalilla tasolla on edelleen käynnissä. Sitä ei ole kukaan yrittänyt kaataa. Kaikilla on vakaa aikomus päästä hyvään sopimukseen. Toinen pitkällä aikavälillä erittäin tärkeä asia on tietenkin myöskin se, että kyllä varsinkin läntisissä teollisuusmaissa on kaikkialla yhdenmukainen näkemys siitä, että vuoteen 2050 mennessä on päästävä erittäin vähähiilisiin, käytännössä hiilettömiin yhteiskuntiin.

Miapetra Kumpula-Natri /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Eduskunta, mikäli tämä mietintö nyt täällä hyväksytään, niin kuin todennäköistä on, edellyttää, että saamme avoimet, vertailukelpoiset laskelmat, mihin noita hurjia summia, joita ruvetaan sitten jakamaan, tullaan käyttämään. Kun tulemme tukemaan uusiutuvia energiamuotoja, jotta ne pääsevät todellisuudessa Suomessa merkittävään asemaan, kenelle ja miten tuet jaetaan, on merkittävä kysymys. Aiotteko, ministeri, antaa eduskunnan vaatimuksen myötä avoimia laskelmia niistä tehokkuusvaikutuksista, jotta ne käytetyt eurot mahdollisimman paljon päästöjä vähentävät?

Toinen kysymys on myös, että peltobiomassojen ja vesistöjen yhdistäminen on aika vaikea yhtälö ja jos kovin paljon luullaan pelloilta lisää saatavan, niin pitäisikö tarkistella myös tämä sähköautomahdollisuus. Direktiivi sanoo, että uusiutuvia voidaan hyödyntää myös uusiutuvan sähkön avulla, ja autokanta uudistuu melkein kokonaan ennen kuin on vuosi 2020, johon tämä strategia liittyy.

Annika Lapintie /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ydinvoiman edullisuutta perustellaan koko ajan sillä, että se on niin halpaa, että sillä saadaan tuotettua paljon halpaa sähköä. Ihmettelenkin sitä ja mielelläni kuulisin vaikka molempienkin ministerien vastauksen, mihin tämä halpuus perustuu.

Jos ydinvoimasähköllä pitäisi ottaa vastuu kaikesta siitä riskistä, mitä se sisältää, ja todellisuudessa vastata niistä ydinvoiman mahdollisesta vahingosta sattuvista kuluista, niin se vakuuttaminen olisi varmasti huomattavasti kalliimpaa kuin nyt arvioidaan.

Samalla tavoin pitäisi myös ottaa huomioon se ydinvoiman alkulähde eli uraani ja uraanikaivokset ja niitten käyttö Suomessa, ja vieläkään en jaksa uskoa, että Suomi olisi ainoa maa maapallolla, joka on ratkaissut ydinjätteen loppusijoituksen turvallisesti.

Millä tavalla voitte perustella sitä ja erityisesti tätä hintaa, mihin tämä posketon edullisuus perustuu, kun niitä todellisia kustannuksia ei missään oikein koskaan tahdo nähdä?

Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! SDP:n esittämä kritiikki toimien hitaudesta tai riittämättömyydestä on sikäli perusteetonta, että jos vertaa esimerkiksi viime hallituskauteen, kun SDP oli mukana hallituksessa, niin on edetty hirmuisen paljon ripeämmin. Investointiavustuksia ei ole koskaan annettu siihen tahtiin kuin nyt. Syöttötariffit otetaan ensi vuonna käyttöön. Ympäristöohjaavaa verotusta on kehitetty. Tällä tavalla hallitus toimii eikä pelkästään puhu.

Olisin kysynyt ministeri Pekkariselta tätä liikennebiopolttonesteiden vauhdin edistämistä, mihin viittasitte ja mihin myös keskusta ryhmäpuheessaan antoi selkänojaa. Se olisi erittäin tärkeätä, että tällä puolella päästään eteenpäin, koska se, että liikennepolttonesteitä pystyttäisiin valmistamaan uusiutuvista kotimaisista metsävaroista palmuöljyn sijaan, on erittäin tärkeä tavoite, ja siitä lisää konkretiaa olisi mukava kuulla.

Toinen asia on se, että lisäbudjetissa on tuo 200 miljoonan euron uudelleenkohdennusvara. Toivottavasti löytyy runsaasti niitä energiatehokkuutta ja uusiutuvan (Puhemies: Minuutti!) energian tuotantoa lisääviä kohteita, joihin näitä voidaan erityisesti suunnata.

Marjo Matikainen-Kallström /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Etenimme talousvaliokunnassa hyvin yhteisessä hengessä ja saimme aikaan kattavan kokonaisuuden. Siinä sosialidemokraatit olivat hyvin rakentavasti mukana, ja saimme luotua tänne yhteisen näkemyksen. Nyt teidän ryhmäpuheenvuoronne, ed. Kumpula-Natri, oli täysin poikkeava siitä, mikä meillä oli henki ja minkä me saimme aikaan. Te puhuitte siitä, että keinot puuttuvat ja korjausrakentamista ei ole. Mutta tämä hallitushan nimenomaan satsaa näihin asioihin erilaisten kotitalousvähennyksien, asunto-osakeyhtiövähennysten kautta kuten myöskin erilaisilla energiatehokkuustoimenpiteillä.

Ed. Lapintie, te peräänkuulutitte energiansäästämistä, että me emme ole mitään saaneet energian säästämisessä aikaan. Me puhumme tässä mietinnössä energiatehokkuudesta, joka on käytännössä sama asia. Nimenomaan näillä erilaisilla toimenpiteillä saadaan aikaan säästämistä, kun käytetään energiatehokkaita toimenpiteitä. Näillä on nimenomaan elvyttäviä ja työllistäviä vaikutuksia, kun satsaamme nimenomaan sosiaaliseen asuntotuotantoon, korjausrakentamiseen jne.

Janina Andersson /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! UPM:n Kajaanin-paperitehdas käytti vuodessa sähköä hieman vähemmän kuin koko Porin kaupunki, ja meillä on menossa aika voimakas rakennemuutos. Oliko tämä muutos tiedossa jollain lailla, kun strategiaa valmisteltiin, vai onko nyt oikeasti niin, että niissä luvuissa sitä ei näy? Etenkin tämä bioenergiapuoli ja uusiutuva puoli, vaikka kuinka satsataan ja tehdään enemmän kuin koskaan aikaisemmin, näyttää nyt huonolta liittyen tähän sellutehtaiden alasajoon. Onko tämä nyt semmoinen asia, että se vaatii taas lisää toimenpiteitä, ja onko teillä jotain takataskussa, kun te olette muutenkin niin vikkelä ja energinen? Miten saadaan näitä uusiutuvia vielä lisääntymään tämän lisäksi?

Christina Gestrin /r(vastauspuheenvuoro):

Ärade herr talman! Energieffektivitetskommissionen fick sitt arbete färdigt i början av juni och miljöutskottet hann därför inte behandla förslagen. Det ska bli intressant att höra mera om vad rapporten innehåller.

Energiatehokkuustoimikunta on kesäkuun alussa saanut työnsä valmiiksi ja esittänyt 125 mahdollista toimenpidettä, joilla voidaan parantaa energiatehokkuutta. Paras energia on todellakin säästynyt energia ilmaston ja talouden kannalta. Kysyn sen vuoksi, kuinka nopeasti energiatehokkuustoimikunnan ehdotuksia voidaan hyödyntää ja tuoko hallitus jo syksyllä tänne eduskuntaan uusia ehdotuksia juuri energiatehokkuuden parantamiseksi.

Toimi Kankaanniemi /kd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Olen ymmärtänyt, että strategia tarkoittaa konkreettista toimintaohjelmaa, jolla pyritään tiettyihin etukäteen hyväksyttyihin tavoitteisiin. Tämä strategia ei nyt kyllä sisällä valitettavasti niitä keinoja, vaikutuksia, kustannuksia ja kohdentumisia, jotka siitä olisi pitänyt löytyä. Se todetaan kyllä myös ympäristövaliokunnan lausunnossa muun muassa. Ei ole tietysti ihme, että tilanne on tämä, kun kokoomus ajaa yksisilmäisesti ydinvoimalinjaa (Ed. Harkimo: Ei pidä paikkaansa!) ja vihreät ajavat sitä linjaa, että mikään ei käytännössä käy. Eihän siitä voi saada tietysti mitään strategiaa.

Mutta nyt, ministeri Pekkarinen, aika kuluu, vuosi 2020 lähenee. Nyt tarvitaan todella konkreettinen ohjelma. Onko hallitukselta tulossa ja missä vaiheessa tällainen ohjelma? Tässähän päästään vain noin 5 prosentin päästövähennyksiin tällä strategialla, päästökaupan puolelle jää (Puhemies: Minuutti!) hirveän paljon taakkaa, jossa on ongelmia paljon.

Pentti Oinonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minua ihmetyttää laivalasteittain tapahtuva ulkomaisen kivihiilen tuonti Suomeen. Meillä olisi potentiaalia kasvattaa kotimaisen energialähteen käyttöä, kuten esimerkiksi turpeen, jolla voitaisiin helposti korvata tuontikivihiili ja joka olisi myös ympäristöystävällisempää käyttää. Samalla edistettäisiin kotimaista työllistämistä erityisesti lämpövoimaloiden yhteydessä.

Kysyisin jommaltakummalta paikalla olevalta ministeriltä, mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä, että tuontikivihiili korvattaisiin kotimaasta saatavalla turpeella ja että tulevaisuuden turvetuotannon tarpeet otettaisiin maakuntakaavoissa huomioon.

Jouko Skinnari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensiksi rahasta ja sen käytöstä: Nyt kun on syvä lama verrattuna siihen, mitä viime hallituskaudella oli, rahaa joudutaan käyttämään laman voittamiseksi, niin sen takia tämä näkökulma, jonka ed. Kumpula-Natri otti SDP:n ryhmäpuheenvuorossa, on minusta tässä mielessä täysin perusteltu.

Olisin kysynyt sitä, missä aikataulussa nyt, kun valiokunnan mietinnössä on sidottu uudelleen energialaskelmat siihen, mikä on tosiasiallinen tilanne, tämä ydinvoimalupapäätösten tekeminen näitten hakemusten perusteella ratkaistaan. Koska tämä asia on tulossa eduskuntaan, ja onko mahdollista, että näitä pelisääntöjä nykyisen lain pohjalta voitaisiin täällä käsitellä?

Vielä yksi kysymys tähän: Kun Suomi hakee YK:n turvaneuvoston jäsenyyttä, voitaisiinko ilmasto- ja energia-asiat kytkeä siihen, että Suomi olisi aktiivinen näissä asioissa ja tulisi yksi peruste siihen, miksi Suomi pitäisi siihen valita?

Susanna Huovinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On aivan selvää, että hallituksen ja ministerien tulee täällä puolustaa itse tekemäänsä strategiaa, mutta tietenkin voisi jossakin kohtaa tunnustaa, että ehkä vielä sen riman olisi voinut asettaa hieman korkeammallekin. Itse olisin halunnut kysyä ministeri Lehtomäeltä, mitä mieltä olette siitä, että ympäristövaliokunta totesi, että ympäristövaikutusten arviointi on tässä selonteossa tehty puutteellisesti.

Ministeri Pekkariselle haluaisin esittää kysymyksen siitä, onko mielestänne strategian tulonjakovaikutukset, alueelliset vaikutukset laskettu ja todennettu tässä strategiassa niin hyvin kuin olisi voitu tehdä. Energiatehokkuustoimenpiteitä te täällä kehuitte kovasti. Tosiasia on se, ministeri Pekkarinen, että te olette vuosikausia istunut tässä samassa tehtävässä ja joka vuosi lähestulkoon meidän energiatehokkuutta edistävä Motiva-yhtiömme kamppailee rahapulan kansaa. Kyllä minusta tässä teillä olisi peiliin katsomisen paikka. Niitä miljoonia varmasti löytyisi myöskin (Puhemies: Minuutti on mennyt!) tämän työn tukemiseen, jossa kansalaisia rohkaistaisiin energiatehokkuuteen.

Antti Rantakangas /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vasemmistoliiton talouspolitiikan linja muuttuu saman päivänkin aikana. Aamupäivällä te esititte toimenpiteitä talouskasvun vahvistamiseksi ja elvyttämiseksi. Tänään iltapäivällä ryhmän puheenjohtaja esittää toimia talouskasvun hidastamiseksi, ydinvoiman poisrajaamiseksi energiavaihtoehdoista, turpeen käytön lopettamista, joka on maakunnissa tärkeä polttoaine, ja monia muita toimia, joilla näivetettäisiin Suomen kansantaloutta ja ennen kaikkea maakuntien aluetaloutta. Tämä on ihmeellistä, mutta tämän joutui näköjään näkemään.

SDP:n osalta oli juuri niin kuin ed. Matikainen-Kallström sanoi, että muutenhan SDP olisi ollut mietinnön takana, mutta siinä oli yksi "mutta", ja se "mutta" oli oppositioasema tällä kertaa. Pieni "mutta", mutta tällä linjalla toivon mukaan se "mutta" on myöskin jatkossa. (Ed. Skinnari: Täytyy oppositiota vaihtaa!)

Täällä ovat ministerit hyvin kuvanneet sen, mitenkä nykyisen hallituksen linja on sekä energiapolitiikan että ympäristöpolitiikan kannalta parempaa ja tehokkaampaa kuin aikaisemmin. Se on kiistatta osoitettu ja näytetty, ja sillä linjalla on hyvä jatkaa.

Ulla Karvo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kokoomus on hyvin paljon kokonaisvaltaisen energia- ja ilmastopolitiikan kannalla, ja siihen lukeutuu paljon muutakin kuin ydinvoiman kannattaminen.

EU:n vaatimusten mukaisten uusiutuvien energialähteiden lisääminen on erittäin haastavaa, ja näin on varsinkin, jos vesirakentamista ei voida lisätä. Olemassa olevien voimaloiden tehokkuuden nosto alkaa olla maksimissaan, ja ainoa ratkaisu säätösähköä tuottavan vesivoiman lisäämiseksi on hyväksyä uusia altaita vesivarastoimiseen. (Ed. Tiusanen: Koko Lappi veden alle!) Esimerkiksi paljon korostettu tuulivoima edellyttää nimenomaan säätösähköä.

Suunnitteilla oleva vesilain uudistaminen on menossa. Onko tarpeen mukaan jäädytettävä koko uudistus, jotta voidaan edetä myöhemmin järkiperäiseen ratkaisuun? Mitä on tapahtumassa Kollaja-altaan osalta? Ollaanko puuttumassa koskiensuojelulakiin?

Matti  Kangas /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tehtiin hyvä mietintö. Ed. Andersson kehui siitä minua, että olin ahkerasti sitä tekemässä ja saatiin hyvä mietintö. Näin on. Mutta me saimme yksimielisen mietinnön. Te olitte sen mietinnön takana. Te arvostelitte minua, mutta olette kumminkin tämän mietinnön takana; ydinvoiman hyväksymässä, turvevoiman hyväksymässä ja kaikki, mitä siinä oli. (Eduskunnasta: Montako raidetta löytyy?) Nyt kun on lama käynnissä, pitäisi tällaisiin päästöttömiin energiamuotoihin investoida. Ne ovat tuulivoima, vesivoima ja ydinvoima. Kaikki muut enemmän tai vähemmän kasvihuonepäästöjä laskevat tuonne ylös.

Kysynkin ministeriltä liittyen tulevaan Kööpenhaminan kokoukseen: Suomen kasvihuonepäästöt ovat 2—3 promillen luokkaa. Se on aika iso tämä taakka jo nyt, ja jos sitä vielä kasvatetaan, niin miten huolehditte, että Suomi ei joudu kohtuuttoman taakan alle?

Samoiten vähän ihmettelisin, kun valiokunnassa oltiin yksimielisiä, niin kuin valiokunnan puheenjohtaja Skinnari totesi, että nämä vastalauseetkin olivat tukemassa tavallaan tätä mietintöä (Puhemies: Minuutti täyttyy!) taikka eteenpäin viemässä, niin täällä nyt ollaan vähän eri lailla, retoriikka tuntuu olevan erilaista kuin tuolla valiokunnassa.

Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sosialidemokraatit kritisoivat hallituksen strategiaa ryhmäpuheenvuorossaan konkretian puutteesta. Tästä kiinnostuneena tietysti käännyin sosialidemokraattien vastalauseen puoleen ja yritin etsiä sieltä sitä peräänkuulutettua konkretiaa. Sosialidemokraattien konkretiaa tämän vastalauseen mukaan otsikon "Välittömiä toimia" alla on muun muassa se, että "yhdyskuntarakennetta pitää tiivistää". Hyvä tavoite, mutta konkretia jäi vielä vähän uupumaan. "Ympäristönsuojelun kannalta tärkeitä määrärahoja pitää lisätä." Edelleen samaa mieltä, mutta mitä se tarkoittaa käytännössä? (Ed. Huovinen: Lisää rahaa!) Toivoisin siis, että sosialidemokraatit hieman pinnistäisivät, ja jos kritisoivat hallitusta konkretian puutteesta, yrittäisivät myös itse vähän parempaa.

Hallituksen toimenpiteiden jatkovalmistelu on jo hyvin pitkällä. Windfall-verosta linjattiin aiemmin keväällä, energiatehokkuustoimikunta jätti mietintönsä viime viikolla, ruuhkamaksuselvitys saatiin tänään, ja tariffityöryhmä antaa mietintönsä tämän kuun loppupuolella, eli monessa asiassa edetään erittäin kovaa vauhtia.

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Ed. Kumpula-Natri, mihin käytetään investointituet uusiutuvan energian lisäämiseksi? Ne käytetään uusiutuvien raaka-aineitten hyödyntämiseksi erilaisiin tarkoituksiin, kuitenkin vielä niin, että me emme avustuksia pääsääntöisesti myönnä päästökauppasektorilla oleviin yrityksiin vaan kaikkialle muualle. Eli sekä ennen kaikkea puupohjaisen bioenergian ja toisekseen tuulienergian investointeihin ne rahat on käytetty ja käytetään jatkossakin. Pieni määrä käytetään energiatehokkuuden parantamiseen, ei ihan mitätön mutta kuitenkin, ja aivan pieni määrä tällaisten pienten vesihankkeitten tehojen nostamiseen, mutta siellä rahat ovat aika pieniä. Suurin piirtein tähän se kaikki on käytetty. Tarkoitus on, että kun tänä vuonna on käytettävissä 87 miljoonaa euroa, toive on, että vielä saataisiin lisää alkusyksystä annettavassa lisäbudjetissa.

Ed. Tiilikainen, liittyen liikenteen biopolttoaineisiin: Tällä hetkellä maailmassa liikenteen biopolttoaine tuotetaan suurelta osalta ruuaksi kelpaavista raaka-aineista. Suomessa tämä teknologiatyö, mitä tehdään, perustuu nimenomaan ruuaksi kelpaamattomien biopohjaisten uusiutuvien raaka-aineitten hyödyntämiseen, ja tällä on maailmanlaajuisesti erittäin hyvä markkinasauma, kunhan se teknologia tulee käyttöön. Arvio on, että 2013, 2014 meillä voisi olla täyden mitan tuotantoa, ja tietyllä tavalla myöskin reverenssiä suomalaiselle tuotannolle on ajatus rakentaa sillä, että täällä meillä otettaisiin vähän nopeutetussa tahdissa käyttöön tätä liikenteen toisen sukupolven polttoainetta.

Mitä tulee uusiutuvan energian kokonaiskäyttöön, samaan aikaan kun on toisaalta lisätty erittäin paljon kapasiteettia, on ihan totta se, että metsäteollisuuden alasajautumisen seurauksena metsäteollisuuden itse tuottama uusiutuva energia on vähentynyt erittäin rajusti. Neljä paperitehdasta, neljä sellutehdasta, 12 paperikonetta vuodesta 2005 on Suomessa hävinnyt kokonaan pois. Jokainen ymmärtää, että sillä on suuri vaikutus. Jokainen ymmärtää, että paperia ei noin vaan varastoon rakenneta, jos ei sillä kysyntää maailmanmarkkinoilla ole. Tämä kaikki on vaikuttanut ilman muuta myös sitten nyt nimenomaan metsäteollisuuden tuottamaan energiaan. Mutta tämä ei poista sitä totuutta, että tätä uusiutuvaa biopohjaista raaka-ainetta on tavattoman paljon käytössä, ja siihen juuri tähtäävät nämä toimet, joilla valtio nyt vielä rahalla ja ensi vuonna sekä investointituilla elikkä rahalla että myöskin syöttötariffilla, molemmilla, yrittää ottaa käyttöön kiihtyvässä vauhdissa uusiutuvaa energiaa.

Arvoisa puhemies! Vielä energiatehokkuudesta se, että todellakin Motivan tai jonkin organisaation rahat eivät yksin riitä, vaan tarvitaan niitä toimenpiteitä, joilla niitä energiatehokkuustoimia viedään eteenpäin. (Ed. Huovinen: Neu-vontaa kansalaisille!) Niitä meillä on jo käytössä iso kasa, ja uusia erittäin konkreettisia on tullut. Hallitus vielä syksyn aikaan tekee sellaisen pe- riaatepäätöksen energiatehokkuustoimikunnan työryhmän esitysten pohjalta, millä tavalla, keiden vastuulla, (Puhemies: 3 minuuttia!) millä toimin tehokkuutta yritetään saada aikaiseksi.

Jos puhemies vielä sallisi tästä kokonaisenergian kulutuksesta, vai ehkä seuraava puheenvuoro sitten?

No, tällä ehdolla vielä. — On ilman muuta selvää, että hallitus pitää tiukasti kiinni siitä, että kokonaisenergiankulutus saadaan käännettyä laskuun 2020 mennessä ja että sähkön kulutuksen kasvua voidaan hillitä. Mutta tästä kaikesta huolimatta meidän on varauduttava siihen, että Suomessa tarvitaan enenevässä määrin kuitenkin jatkossakin sähköä, ilman muuta näin. Hallituksen tarkoituksena on, että 2020 mennessä Suomi on reilusti omavarainen sähköstä. Ei meille tarvitse tuoda, vaan me tuotamme täällä vähintään sen määrän, minkä me täällä kulutamme. (Ed. Tennilä: Siihen te tähtäätte!)

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että näillä uusiutuvilla energialähteillä rakennamme paljon uutta kapasiteettia. Meillä on rakenteilla yksi ydinvoimalaitos, mutta näiden jälkeenkin vielä, jos me aiomme ajaa samaan aikaan alas tämän hiilen käytön, minkä alasajon puolesta täällä äsken puhuttiin, (Puhemies: 4 minuuttia!) niin se mitä todennäköisimmin edellyttää vielä myöskin ydinvoiman lisärakentamista ennen vuotta 2020. Vaikka me käyttäisimme kaiken mahdollisen biopohjaisen energian, se ei yksin riitä vastaamaan siihen kysyntään, mikä on näköpiirissä. Tämä tausta huomioon ottaen me joudumme mitä todennäköisimmin avaamaan ovea myöskin ydinvoiman lisärakentamiselle.

Ympäristöministeri Paula Lehtomäki

Arvoisa puhemies! Ympäristövaliokunta on todellakin kiinnittänyt huomiota siihen, että tämä ympäristövaikutusten arviointi on vielä aika yleispiirteinen. Yleisesti ottaen tietysti päästövähennykset ovat ympäristön kannalta myönteinen uudistus ja nämä yksittäiset, esimerkiksi uusiutuvan energian hankkeethan enemmän perustuvat siihen hankekohtaiseen yvaukseen, mutta varmasti tosiasia on se, että meidän pitää vähän niin kuin tehokkaammin koordinoidusti ja kokonaisvaltaisesti katsoa myös näitä ympäristövaikutuksia.

Tässä yhteydessä korostaisin myöskin tämän energiatehokkuuden parantamisen merkitystä. Vaikka täällä on kiinnitetty siihen kriittistäkin huomiota niin kuin ympäristövaikutusten näkökulmasta, niin on syytä muistaa, että vaikka meillä on päästöttömiä energiantuotantomuotoja, niin meillä ei ole ympäristön kannalta yhtä ainutta ongelmatonta energiantuotantomuotoa, ja sen takia tämä energiatehokkuus on itse asiassa aivan avainasemassa tämän toteuttamisen kannalta.

Sitten ed. Kankaan kysymykseen siitä, että pitää olla varuillaan, ettei Suomi kanna tässä kohtuutonta taakkaa. Tämä on kyllä semmoinen iso, lähes filosofinen keskustelu kehitysmaiden ja rikkaiden teollistuneiden maiden välillä siitä, että tosiasia on kuitenkin se, että kasvihuoneilmiö ilmakehässä on meidän teollisuutemme historian synnyttämää ja meillä ne kasvihuonepäästöt myös tällä hetkellä ovat erittäin suuret per capita verrattuna kehitysmaihin, (Ed. Kangas: Eivät ole kehitysmaita, Kanada ja USA!) ja sen vuoksi on erittäin tärkeää, että me kannamme oman vastuumme. Se on tärkeää myös siitä syystä, että on aivan selvä asia, että me emme saa muuten Kiinaa, Intiaa, Brasiliaa, tämän kaltaisia maita mukaan. On välttämätöntä saada ne ilmastotalkoisiin mukaan, jotta tulosta syntyy. Me emme saa niitä mukaan, jollei meillä ole riittävää näyttöä ja sitoutumista siitä, että me todellakin aiomme tehdä oman osamme. Ja minusta meillä pitää Suomessa olla semmoista tervettä itseluottamusta tässä kysymyksessä myös, että jollei tämmöinen maa kuin Suomi, tällä osaamisen ja korkean teknologian tasolla, näillä uusiutuvan energian mahdollisuuksilla, jos me emme pysty tähän päästövähennykseen, niin kuka pystyy.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun vihreiden ed. Anderssonia kuuntelee, niin tuntuu, että ollaan tyytyväisiä metsäteollisuuden vaikeuksista (Ed. Andersson: Ei pidä paikkaansa!) ja energiankulutuksen vähenemisestä. Savuava piippu on merkki elävästä kylästä. Tältä osin haluan korostaa sitä, että myöskin uusiutuvan energian tavoitteet kaikkoavat, jos metsäteollisuuden rakenteet menevät alas. Me tarvitsemme kotimaassa tuotettua kilpailukykyistä energiaa, jotta kehittyvä metsäteollisuus turvataan, ja tarvitaan uutta sähköntuotantokapasiteettia. On tietysti selvä, että metsäteollisuuden toimintaedellytykset pitää myöskin energiaverotuksessa katsoa. Nyt kelamaksun kautta on tehty jopa lisää kustannuksia. Kiinnitän molempien ministerien huomiota siihen, ettei riitä, että meillä on pakkausveroja, pitää myös tukea käsittelyä, kierrätystä. Oli suuri vahinko, että esimerkisi Corenso-pakkausten kierrätys, täydellinen suomalainen innovaatio, laskettiin Stora Enson kautta alas ajettavaksi. (Ed. Skinnari: Kyllä!) Kiinnittäisin huomiota siihen, että pitää myöskin panostaa näihin ympäristöystävällisiin tekniikoihin ja myöskin työkalupakissa olla metsäteollisuuden ja metalliteollisuuden rakenteisiin enemmän keinoja.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Lehtomäki totesi, että ilmastolaki Britanniassa esimerkiksi muistuttaisi tätä meidän pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiaa niin, että tämä meidän strategiamme voisi korvata jotenkin ilmastolakia. Kysyn teiltä, ministeri Lehtomäki, mitä mieltä olette siitä, että kun tämä strategia ainoastaan 5 prosentilla vähentää vuoteen 2020 mennessä hiilidioksidipäästöjä vuoden 1990 tasosta, niin miten se 5 prosenttia yleensä ottaen voidaan edes hyväksyä, tuodaan sellaista strategiaa tähän taloon. Ja se 15 puuttuvaa prosenttia tulee siihen ydinvoimaa rakentamalla, ja siitä saadaan se 20 prosenttia. Tämä on aivan kummallista, että lähtökohtaisesti näin on meille, ympäristövaliokunnalle, selitetty. Yli-insinööri Timo Ritonummen vastaus oli aika yksiselitteinen. Hän oli paikalla.

Petteri Orpo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin näihin päästövähentymiin. Tässä strategiassa on arvioitu, että ei päästökauppasektorilla päästäisi 16 prosentin vähennyksiin ja loppu, tämän 20 prosentin eurooppalaisen tavoitteen saavuttaminen, riippuu siitä, miten päästökauppasektorilla onnistutaan. Se on aivan kriittinen. On väärin väittää, että se päästövähennys olisi vain 5 prosenttia.

Mutta, arvoisa puhemies, oleellista ilmastokriisin voittamisessa on kansainvälinen sopimus ja toisaalta se, että me pääsemme aikanaan teknologiassa niin pitkälle, että me voimme ottaa hiilen talteen tai keksiä täysin päästöttömiä uusia energiamuotoja. Näihin ilmastoneuvotteluihin haluaisinkin tehdä kysymyksen ministeri Lehtomäelle. Ilmeisesti Kööpenhaminaa valmisteltiin Bonnin kokouksessa, ja kiinnostaisi tietää, millaisessa hengessä noita neuvotteluja käytiin. Mikä on tämän hetken tunnelma siitä, mitä Kööpenhaminassa voitaisiin saavuttaa? Odotuksethan ovat erittäin korkealla. Obama tulee uuden Yhdysvaltain hallinnon kanssa neuvotteluihin, ja se antaa (Puhemies: Minuutti!) meille kaikille toivoa ilmastosopimuksesta.

Timo V.  Korhonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tuossa muutama puheenvuoro taaksepäin ed. Pentti Oinonen käytti puheenvuoron, jonka mukaan hän halusi korvata muun muassa turpeella kivihiilen käyttöä Suomessa. Tällä kertaa täytyy sanoa, että arvostan tätä ed. Oinosen käyttämää puheenvuoroa ja näkemystä.

Mutta, puhemies, tämän strategian tavoitteet ovat monella tavalla erittäin hyvät. Näistä tavoitteista ja sisällöstä on annettava todella hallitukselle suuri kiitos alkaen EU-tason neuvotteluista. Mutta sitten aivan kysymyksenä noin kansantalouden näkökulmasta, tällä strategialla ja sen aikaansaannoksella on todella merkittäviä taloudellisia hyötyjä, mutta tällä on myös kustannusvaikutuksia muun muassa kuluttajien näkökulmasta, ja haluaisinkin kuulla hiukan tällaista kokonaistaloudellista arviota tämän strategian merkityksestä.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä olen tässä jo pitempään pelännyt, että ed. Rajamäellä on niin kova vauhti päällä, että hän unohtaa savukaasut putsata, kun niitä tuossa ihaili nyt.

Arvoisa puhemies! Ministeri Pekkariselle kysymys, liittyy metsäpuoleen. Nimittäin tuore metsäinventaario osoitti, että kasvu on jo 99,5 miljoonaa kiintomottia, joka on paljon. Elikkä se tarkoittaa siis käytännössä sitä, että on myöskin mahdollisuus käyttää puuta metsäenergiana. Nyt on hiukan hämmentänyt tuolla maa- ja metsätalousvaliokunnassa se, että ministeri on kuulemma asettanut oman metsäpäällikkönsä tekemään puuhaa tuolla elinkeinoministeriössä. Mistä tässä nyt oikein on kysymys? Millä tavalla te nyt koordinoitte tätä hommaa maa- ja metsätalousministeriön kanssa, koska siihen näyttäisi kyllä olevan tällä hetkellä aihetta ja tarvetta?

Esa Lahtela /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Metsäteollisuus tarvitsee edullista energiaa. Se on nähty tässä jo, miten paljon meiltä on hävinnyt ja mennyt metsäteollisuutta muualle. Sen takia tämä päästökauppahomma — minusta Suomen pitäisi tunnustaa se rehellisesti, jotta tässä on menty ihan väärään suuntaan, lähteä siitä, jotta tehdään normit ja valvotaan niitä ja sitä kautta saadaan asia kuntoon eikä tällä tavalla, että nostetaan päästöjen hintaa, jotka ostetaan jostakin Venäjältä tai mistä ostetaankin. Koska se byrokratiahan maksaa hirveästi, niin uhrataan nekin rahat ennen vaikka siihen hiilen sieppaamiseen sieltä piipun päästä, miten saadaan päästöttömästi tehtyä tämä juttu, ja siihen teknologiaan. Se on kuitenkin ainoa kestävä tie. Ei pidä kapitalisoida tätä päästöjen osaa, mikä tarkoittaa sitä, että ostetaan muualta ja Suomessa tupsutetaan enemmän tai jossakin muussa maassa tupsutetaan, jolle voidaan ostaa se päästö.

Unto Valpas /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Syöttötariffit edesauttavat uudistuvan energian syntymistä. Tämä on hyvä asia. Mutta tuleeko se koskemaan myös näitä pieniä yksiköitä, kysyisin ministeriltä. Mielestäni esimerkiksi tuulivoima ja bioenergia ovat sellaisia, että tämmöisiä pieniä yksiköitä myöskin tarvitaan. Ne ovat hajautettuja, niillä on suuri merkitys paikallisesti. Eli onko tarkoitus asettaa joku raja, että pitää sitä tehoa olla tietty määrä, ennen kun voidaan tämmöiseen syöttötariffiin päästää?

Toinen kysymys: Milloin hallitus aikoo tehdä tämän mahdollisen päätöksen lisäydinvoimasta, ja kuinka monta myllyä on tarkoitus rakentaa vielä lisää? Suomihan on ainoa Länsi-Euroopan ja johtavien teollisuusmaiden valtio, (Ed. Matikainen-Kallström: Ei pidä paikkaansa!) joka tähän ydinvoimaan on innostunut. Herää vielä kysymys, tarvitaanko tätä lisäydinvoimaa nyt, kun sähkönkulutus laskee koko ajan ja samanaikaisesti lisätään huomattavasti tätä uusiutuvaa energiaa.

Timo Kaunisto /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Kumpula-Natri täällä aiemmin hiukan kritisoi tuota peltobiomassan roolia uusiutuvan energian tuotannossa. Totta onkin, ettei hallituskaan lähde siitä, että sillä nyt ratkaistaisiin kaikki maailman ongelmat, mutta olisi aika hölmöä jättää käyttämättä se mahdollisuus, mikä liittyy erityisesti ympäristönsuojeluun ja uusiutuvan energian lisäyksen tarpeen ja näiden resurssien olemassaolon yhdistämiseen hyvin älykkäällä ja modernilla tavalla. Esimerkiksi biokaasun tuotanto näillä resursseilla on todella varteenotettava vaihtoehto. Biokaasu olisi parhaiten hyödynnettävissä esimerkiksi liikennepolttoaineena, jossa sen hyötysuhde on kaikkein korkein. Tällä hetkellä esimerkiksi Gasum Oy suunnittelee tällaista koko Suomen kattavaa biokaasutankkausasemien verkostoa. Kysyisinkin ministeri Pekkariselta, millä tavalla biokaasu liikennepolttoaineena on huomioitu näissä uusissa liikennepolttoainesuunnitelmissa.

Anne-Mari Virolainen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Teknologian kehittymisellä on merkittävä rooli liikenteen päästöjen vähentämisessä, oli sitten kyse uusiutuvasta energiasta tai sähköautoista. Tämän lisäksi olisikin huomioitava myös asennekasvatus ja koulutus. Tähän erityisesti liikennevaliokunta on kiinnittänyt omassa lausunnossaan huomiota, että kansalaisille tulee antaa puolueetonta ja laadukasta informaatiota ilmastoystävällisen liikkumisen merkityksestä ja siihen liittyvistä vaihtoehdoista ja valinnan mahdollisuuksista. Näin ollen koulutus, neuvonta ja viestintä tulee sisällyttää kiinteäksi osaksi muiden ohjauskeinojen täytäntöönpanoa. Taloudellisen ajotavan koulutuskampanja on yksi asia, jota valiokunta on korostanut. Tästähän jokainen liikenne- ja viestintävaliokunnan sekä ympäristövaliokunnan jäsen sai omakohtaisia kokemuksia, kuinka tehokkaalla taloudellisella ajotavan koulutuksella voi vähentää liikenteen päästöjä noin 10 prosentilla.

Lauri Kähkönen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomi tarvitsee uutta sähköntuotantoa turvatakseen energiahuollon riittävän omavaraisuuden ja myös kilpailukyvyn. Tämän myötä tietysti riippuvuus sähkön tuonnista vähenee. Vaikka energian kokonaiskulutus ei lähitulevaisuudessa kasvakaan, niin sähkön käyttö tulee Suomessa joka tapauksessa kasvamaan. Ydinvoiman lisärakentaminen tukee hyvin ilmasto- ja energiastrategiatavoitteita. Toki ydinvoiman lisäksi tarvitaan myös panostuksia uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämiseen unohtamatta kuitenkaan energiatehokkuuteen ja energiasäästämiseen panostamista.

Esko-Juhani Tennilä /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Joko keskitetysti tai hajautetusti, se on todellinen vaihtoehto energian lisätuotannossa. Jos tehdään ministerin suunnittelemat kymmenien miljardien investoinnit tämmöiseen jättilaitokseen tai jopa useaan sellaiseen, niin kaikki muu jää puheeksi. Menee tila ja menee tarve. Kyllä se näin tulee käymään. Sitä rupatellaan näistä uusiutuvista ja sen semmoisista ja se tehdään sitten näin.

Minä olen tämän hajautetun mallin kannalla, koska se myös työllistää pysyvästi, ja mitä peräänkuuluttaisin, on semmoinen läpimurto metsähakkeen käytön lisäämiseksi, jossa myöskin se keruu on nyt avainasemassa.

Lapissa on kaksi isoa hanketta nyt jo lupeissa. Rovaniemelle on tekeillä bioenergialaitos. Kemiin on lupeissa tai ainakin keskustelujen pohjalta pääteltävissä mahdollista saada biodiesellaitos, mutta metsähaketta, sitä pitää ruveta nyt saamaan näihin laitoksiin. Lapissa on monia muitakin tämmöisiä paikallisia hankkeita. Tässä on läpimurron paikka, mutta niihin pitää myös oikeasti satsata (Puhemies: Minuutti on mennyt!) eikä vaan lähteä siitä, että se jättimylly hoitaa lopulta koko homman.

Heli Järvinen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Selkeä yhteinen tavoite lienee toivon mukaan saada vähäpäästöiset energiamuodot myös kuluttajalle edullisemmaksi vaihtoehdoksi.

Viime viikolla pitämässämme energiaseminaarissa Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen Vattin asiantuntija piti erityisen ongelmallisena niitä huojennuksia, joita meilläkin on isopäästöisemmille vaihtoehdoille, kuten esimerkiksi turpeelle ja dieselille. Hänestä selkeä käytäntö olisi, jos vero-ohjaus kohdistettaisiin yksinkertaisesti ja loogisesti niin, että isopäästöiset vaihtoehdot olisivat aina myös tiukemmin verotettuja kuin vähäpäästöiset.

Haluankin kysyä ministeri Pekkariselta: Millaisia pohdintoja ministeriössä on vero-ohjauksen selkiyttämiseksi nykyisestä?

Klaus Pentti /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Kumpula-Natri ja myös ed. Kaunisto nostivat esille tämän peltobioenergiakysymyksen, ja siinä yhteydessä kyllä pitäisi tarkastella uudelleen tätä bioetanolituotantoa. Kun nimittäin valkuaisrehusta on valtakunnassa huutava pula, niin edelleen kannattaisi tutkia myös tämä etanolituotanto, niin että saataisiin myös kotimaista valkuaista siinä samalla.

No, tästä turveasiasta. Ed. Pentti Oinonen otti esiin tärkeän asian, tämän turpeensaannin varmistamisen, ja tähänhän myös maa- ja metsätalousvaliokunta lausunnossaan puuttui ja esitti, että maakuntakaavoissa pitäisi tämä kysymys huomioida, koska vain parissa maakuntakaavassa nykyään on se huomioitu ja niissäkin vain nykykäytön pohjalta. Talousvaliokunta on tämän asian ottanut mietinnössään myös huomioon. Tämä on tärkeä kysymys, koska jos halutaan lisätä metsähakkeen käyttöä, niin ainakin nykytekniikalla näissä kattiloissa tarvitaan myös turvetta mukana.

Merikukka Forsius /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuten tässäkin keskustelussa on tullut esiin, sekoitetaan turve usein virheellisesti uusiutuvaan energiaan. Erityisesti omavaraisuus- ja huoltovarmuusnäkökohtia painottaen myös talousvaliokunta on esittänyt turpeenkäytön edistämistä. Turve ei ole kuitenkaan luokiteltavissa uusiutuvaksi energiamuodoksi eikä se ole ilmastopoliittisessa katsannossa missään tapauksessa uusiutuva energialähde. (Ed. Pentti Oinonen: Totta kai on!) On epärealistista olettaa tällaisen kannan menevän läpi kansainvälisissä neuvotteluissa.

Mielestäni hirttäytyminen turpeeseen ei lupaa hyvää. Paitsi että turpeenpoltto on kivihiiltäkin pahempaa ilmastopäästöjen kannalta, on turvesoiden merkitys hiilinieluina merkittävä.

Miapetra Kumpula-Natri /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Halusin peltobiomassasta sillä lailla kestävää, että se olisi kestävää myös lähivesien kannalta. Pohjalaiselle on turha sanoa, eikö peltobiomassaa voitaisi käyttää, mutta myös siellä on joet, jotka ovat uintikelvottomia, ja se ei naurata. Kokonaisuudet ovat tärkeitä, ja sen takia tästä kysyin, miten ajattelette hallituksessa yhdistää näitä kahta näkökulmaa.

Muiden talousvaliokuntakollegojen huoleen siitä kritiikistä, kun teimme hyvää yhteistyötä ja kieltämättä hyvän mietinnön, niin on kai niin, että voimme sanoa asioita myös suorempaan kuin mitä tänne ovat hallitusryhmät suostuneet kirjoittamaan. Täällä itsessään sanotaan, että rahoitustarpeita koskevat asiat käsitellään ja päätetään valtiontalouden kehys- ja talousarvioprosesseissa, ja kiistin, olin niistä huolissani, että siellä näitä toimia ei ollenkaan samassa mittakaavassa näy kuin niitä näkyy näissä tahtotiloissa.

Täällä itse talousvaliokunta kirjoittaa tämän yksimielisessä osassa, että energiamäärärahat tulee mitoittaa niin, että tavoitteet ja velvoitteet toteutuvat, ja sanoopa jopa, että lisätoimenpiteiden tarpeen (Puhemies: Minuutti on mennyt!) arviointi tulee tehdä uudelleen.

Minna Sirnö /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen kovin hämmentynyt siitä, miten kevyesti vihreät tämän asiakirjan myötä hyväksyvät lisäydinvoiman. Itse en ole moiseen alennusmyyntiin valmis ja siksi tulen varsinaisessa puheenvuorossani kannattamaan ed. Annika Lapintien ryhmäpuheessa tekemää ja omissa nimissäni pöydälle jaettua kannanottoa.

Olen myös pettynyt ylipäätänsä hallituksen vihreän jalanjäljen keveyteen. Alun perinkin strategia oli itse asiassa aika kunnianhimoinen. Sen konkreettiset keinot eivät millään tavalla edistäneet edes niitten mainittujen tavoitteitten saavuttamista, ja ennen kaikkea täällä samanaikaisesti käsittelyssä olevat kaksi asiakirjaa todistivat, että tämä paperi on pelkkää paperia. Nimittäin tämä strategia ei millään tavalla konkretisoitunut hallituksen elvytystoimissa, jotka olivat täällä samaan aikaan käsittelyssä, eikä ole myöskään konkretisoitunut kehyskeskustelussa ja kehyspaperissa, mikä tänne tuotiin, eikä sen jälkeenkään, kun eduskunta tätä käsitteli.

Milloin hallitus aikoo ruveta toimimaan tämän strategiapaperinsa mukaisesti?

Inkeri Kerola /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Sirnölle toteaisin heti, että kuten ministeri Pekkarinen tuossa luetteli ja kuvasi tätä laajaa energiapakettia, niin ei voi olla näkemättä sitä tosiseikkaa, että se on myös samalla elvyttävä. Toteaisinkin, että varmaan tämmöiset alueelliset näkökohdat huomioidaan, kun päätetään esimerkiksi tulevista ydinvoimaloista.

Arvoisa puhemies! Keskitetty ilmastopolitiikka on asia, joka tuo mukanaan ongelmia, mutta siellä on myös mahdollisuuksia. Ongelmat tietenkin liittyvät yritysmaailmaan ja mahdollisuudet taas tiedemaailmaan.

Suomalainen tiede on mukana monissa tutkimusyhteisöissä, jotka edistävät paitsi puhdasta energiantuotantoa myös teknologiaa. Kysyisinkin ministeriltä sitä, kun on esitetty kritiikkiä, että tutkimusmäärärahat olisivat hajanaisia, ne eivät olisi tehokkaita tuloksiltaan, niin pystyykö ministeri kumoamaan tämän väitteen.

Tuulikki Ukkola /kok(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! EU vaatii meitä lisäämään uusiutuvaa energiaa ja vähentämään päästöjä. Se ei todellakaan onnistu ilman, että me rakennamme lisää ydinvoimaa ja tuulivoimaa. Nämä molemmat edellyttävät, että me rakennamme niin Kollaja-altaan kuin Vuotoksen altaan. Milloin me saamme nämä päätökset voimaan, aikaiseksi, hyvät ministerit?

Sitten minä olisin ministeri Lehtomäeltä kysynyt sellaista asiaa, onko todellakin tämä Itämereen kaivettava kaasuputki pelkästään ympäristökysymys. Muut ympäristövallat, Itämeren alueen vallat, pitävät sitä myös turvallisuuskysymyksenä. Minä olen puuttunut tähän asiaan jo kahdesti eri asian yhteydessä tässä eduskunnassa enkä ole saanut vastausta siihen asiaan, minkä vuoksi se linjaus täytyy tehdä Suursaaren pohjoispuolelta meidän omien talousvesiemme kautta. Miksi sitä ei todellakaan voi vetää sieltä Suursaaren eteläpuolelta? Vähin, mitä te voitte tehdä, (Puhemies: Minuutti on mennyt!) on edellyttää, että se vedetään eteläpuolelta. Tämä on peruskysymys tässä asiassa.

Johanna  Karimäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vaikka strategiassa onkin hyviä tavoitteita, niin on totta, että kun asioita viedään käytäntöön, niin tarvitaan myös ympäristölainsäädäntöä viemään asioita eteenpäin. Itse asiassa ihan kaikessa toiminnassa ja lainsäädännössä meillä pitäisi olla ilmastolasit silmillä ja miettiä kaikkien päätöksiemme ilmastovaikutuksia. Tähän yhteyteen voi ottaa esimerkiksi liikeaikalain, joka suosii pienten lähikauppojen sijaan automarketteja ja on siis ilmastomielessä askel taaksepäin.

Mutta, arvoisa puhemies, nyt näin kesän kynnyksellä kiinnostaa kevyt liikenne, ja energiatehokkuustoimikunnan mietinnössäkin on linjattu kevyen liikenteen edistämistavoitteita. Itse asiassa valtakunnallinen pyöräilyohjelma on vuodelta 1993, ja siinä olevat tavoitteet pyöräilyn osuuden kaksinkertaistamisesta eivät ole toteutuneet, ja myös hallitusohjelmassa mainitaan pyöräily. (Puhemies: Minuutti!) Kysyisin, minkä suuntaisia ajatuksia kevyen liikenteen ja pyöräilyn edistämiseksi on.

Kari  Uotila /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiinnitin huomiota, että keskustan ryhmäpuheenvuorossa ei taidettu käsitellä asiaa ydinvoima ollenkaan, ei sen paremmin puolesta kuin vastaankaan, vaikka se on hyvin keskeinen osa tätä linjaa. (Ed. Zyskowicz: Ei kun se on toisinpäin!)

Mutta toinen asia, johon haluan kiinnittää huomiota, on puurakentaminen. Monissa maissa puurakentamiseen ja puutuotteisiin satsataan erittäin paljon myöskin ilmastonmuutoksen hallinnan näkökulmasta, ja kun ed. Laukkanenkin saapui saliin, niin ihmettelen vähän, että valiokunta ei tähän esimerkiksi kannanotossaan kiinnittänyt huomiota. Se olisi ollut tarpeellinen kannanotto, yksityiskohta, puurakentamisen edistäminen. Ympäristövaliokunta on lausunnossaan sitä käsitellyt ansiokkaasti, ja se olisi ollut aiheellista ottaa myöskin talousvaliokunnan mietintöön ja siihen sisältyvään kannanottoon. Kysyisinkin oikeastaan ministeri Pekkariselta, koska tiedän, että aktiivisuutta on ollut vuosien ajan puurakentamisen edistämisohjelmien kautta, mitkä ovat näköalat tästä eteenpäin.

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Jos ed. Oras Tynkkynen tai vihreät tai ylipäätään hallitus olisivat tutustuneet sosialidemokraattien jo pitkään esittämiin vaihtoehtolinjauksiin, niin varmasti löytäisitte sieltä hyvin paljon ilmastonmuutoksen torjuntaa tukevaa konkretiaa. Ed. Tynkkynen, me haluamme lisää rahaa joukkoliikenteelle, emme halua vähentää sitä niin kuin te vähennätte tällä hetkellä pienten ja keskisuurten kaupunkien joukkoliikenteen tukia. Me haluamme lisää rahaa raiteille, lisää rahaa uusiutuviin energialähteisiin, vihreään elvyttämiseen.

Arvoisa hallitus! Kun puhutaan konkretiasta, konkreettisesti viivyttelemällä windfall-veroa menetetään verotuloja 300 miljoonaa vuodessa. Minulla on tässä lehtileike Helsingin Sanomista, missä kerrotaan, että ympäristöministeriö on täysin kypsynyt tähän menoon, kun ei saada päätöksiä jäteveron laajentamisesta yksityisille kaatopaikoille, millä konkreettisesti saataisiin satoja miljoonia euroja lisää valtiontalouden tuloiksi. (Puhemies: Minuutti on täysi!) Tässä konkretiaa teille! Missä teidän viherelvytyksenne on? Ette ole edes laskeneet sen määrää tässä.

Eero Reijonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Rakentaminen on saanut tässä mietinnössä vajaan sivun verran tekstiä. Tässä kyllä erinomaisesti todetaan se, että rakentaminen ja rakennuksiin liittyvä energiankäyttö kattaa noin 40 prosenttia Suomen loppuenergiakäytöstä. Minusta tämä konkretian avaaminen on jäänyt kyllä hieman vajaaksi, ja yhdyn ed. Uotilan näkemykseen tässä puurakentamisen vahvassa nostamisessa, mutta silloin, kun puhumme energiansäästöstä, niin on puhuttava aina myös rakentamisesta ja rakennuksista. Tässä on selkeästi avattu sitä, että tulisi neuvontaa lisätä, uusia avauksia tehdä. Totean sen, että Suomi on monessa suhteessa valitettavasti aika paljon jäljessä. Mehän olemme nyt rakentamismääräyskokoelmaan tekemässä muutoksia energiatehokkuuden osalta, mutta esimerkiksi passiivitalokysymykseen liittyen Saksassa tällä hetkellä on 17 000 rakennettua passiivitaloa ja meillä vasta mietitään, mitenkähän niitä ruvettaisiin rakentamaan. (Puhemies: Minuutti on mennyt!) Tiedotus ei ole järkevää tai ei ainakaan onnistu, mieluummin toisinpäin. Tässä neuvonnan ja kaavoituksen rooli on myös erittäin tärkeä.

Harri Jaskari /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Oikeastaan ensin haluaisin kommentoida ed. Kankaanniemen taannoin sanomaan lausuntoon, että talousvaliokunnassa kokoomus yksisilmäisesti ajoi ydinenergian puolta. Sitten me olemme olleet valitettavasti eri talousvaliokunnassa, täällä on rinnakkaisia talousvaliokuntapuolia. (Ed. Kankaanniemi: Ei kun hallitus!) Kyllä me olemme ajaneet hyvin monipuolista energiapalettia. Me olemme ajaneet omavaraisuutta, me olemme ajaneet huoltovarmuutta, me olemme ajaneet kohtuuhintaista sähköä, eli erittäin monipuolinen energiapaletti, joka näkyy myöskin tässä mietinnössä ja valiokunnan kannanotossa.

Yksi asia, mitä ei ole kovinkaan paljon käsitelty, liittyy ekologiseen verouudistukseen ja veropuolen elementteihin. Olisinkin kysynyt arvoisilta ministereiltä, kun olin muutamia päiviä sitten itse asiassa tällaisessa ekologisen verouudistuksen seminaarissa ja siellä puhuttiin esimerkiksi kotitalousvähennyksestä energiatehokkaaseen korjausrakentamiseen, energiatehokkuuden kytkemisestä kiinteistöveroon, autoveron alentamisesta kenties sähköautoille tai omasta luokasta niille, työsuhdeauton verotusarvosta liittyen CO₂-päästöihin, tämän tyylisistä asioista. Onko tällaisia virityksiä myöskin olemassa?

Outi Alanko-Kahiluoto /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kaikki ilmastoasiantuntijat ovat yksimielisiä siitä, että päästöt on saatava laskuun, muuten vakava ilmastokatastrofi ei ole vältettävissä.

Arvoisa puhemies! Jos EU:n yhteinen päästövähennys tiukkenee 20 prosentista 30:een, miten hallitus vastaa tähän tiukennukseen? Miten tiukempi tavoite konkreettisesti pystytään toteuttamaan?

Juha Korkeaoja /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Maatalouden ensisijainen tehtävä on tietenkin tuottaa ruokaa. Mutta meillä on sellainen tilanne tällä hetkellä, että me viemme 400—500 miljoonaa kiloa, ehkä vähän enemmänkin, viljaa joka vuosi Suomesta pois, ja itsekin olin aikanaan, ministeriaikana, miettimässä sitä, pitäisikö etanolitehdas rakentaa. Silloin olin hyvin skeptinen sen suhteen, kun näiden vanhojen etanolitehtaiden energiatehokkuus oli heikko. Nyt kuitenkin esimerkiksi Ranskaan on tehty aivan hiljattain valmistunut uusi etanolitehdas, jonka energiatehokkuus, energiahyötysuhde on aikaisempiin verrattuna huomattavasti parempi. Nyt varmaan kannattaisi miettiä uudelleen tätä asiaa, kun, niin kuin on todettu, valkuaistarve joka tapauksessa on meillä olemassa.

Toinen seikka maatalouteen liittyen on sivutuotevirtojen kehittäminen. Muun muassa oljen käytön lisäämistä mielestäni pitäisi edistää. Olki tosin sitten tarvitsee muun muassa turvetta rinnalle, eli puun ja muiden biomassojen (Puhemies: Minuutti on mennyt!) poltossa turve on aivan välttämätön osatekijä tässä kokonaisuudessa.

Vielä sanon sen, että mitä ydinvoimaan tulee, niin kannatan sen lisärakentamista.

Markku Pakkanen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Metsäteollisuuden alasajo on viime vuosina ollut totta Suomessa. Lukuisat koneet ovat lakanneet käymästä, ja näin ollen tietenkin sähkönkulutuskin on hetkellisesti varmaan alentunut. Metsäteollisuuskapasiteettia on kuitenkin Suomessa vielä runsaasti jäljellä, ja puuta todellakin tarvitaan.

Suomella on Euroopan unionin toiseksi laajimmat sisäveliväylät, ja näiden hyötykäytöstä liikenne- ja viestintävaliokunta on kantanut huolta. Valiokunta on painottanut sisävesiväylien kehittämistä, joten kysynkin tässä yhteydessä: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä puun ja puupohjaisten biomassojen kuljetuksien lisäämiseksi merkittävästi sisävesillä?

Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Strategiassa olennaista on ilmastonmuutokseen vastaaminen ja toisaalta energiaomavaraisuuden lisääminen, ja tämän jälkimmäisen osalta on ihan välttämätöntä lisätä ydinvoimaa ja myöskin hyödyntää turpeen mahdollisuudet.

Mitä sitten tulee uusiutuvan energian edistämiseen, niin tietysti tähän tutkimukseen ja tuotekehitykseen pitää satsata, kuten hallitus tekeekin. Mutta tällä hetkellä tilanne on se, kuten maa- ja metsätalousvaliokunta kymmeniä asiantuntijoita kuultuaan voi todeta, että ainoastaan vesivoima tällä hetkellä kannattaa itse itsensä, ja sen takia vesivoimaan tulee panostaa, sekä tehon korotuksiin että uusiin hankkeisiin.

Mitä sitten tulee bioenergian laajempaan hyödyntämiseen, niin on erittäin tärkeää tietysti hyödyntää metsähakkeita, lisätä energian puukäyttöä, mutta olennaista tässä on se, minkä ministeri Pekkarinen sanoi aikaisemmin, että me erotamme ne biopohjaiset, jotka vievät tilaa ruuan tuotolta, ja ne, jotka eivät vie. Se on globaalia vastuuta, että me emme vie ruuan tuotolta tilaa, (Puhemies: Minuutti täyttyy!) koska me nyt jo tiedämme, että nykyinen viljantuotanto ei kata edes tämän vuoden kulutusta maailmanlaajuisesti.

Markku Laukkanen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Pyysin vastauspuheenvuoron ed. Uotilan puheenvuoron johdosta. Erittäin hyvä, että nostitte tämän rakentamisen esiin tässä yhteydessä. Meillä nimittäin betoni-, tiili-, teräsrakentaminen tuottaa yli 5 prosenttia meidän päästöistämme siinä, missä puurakentaminen sitoo. Puun ekologinen kilpailukyky rakennusmateriaalina on aivan ylivoimainen. Se on hiilinielu.

Meillä oli 1990-luvun puolivälissä, ministeri Pekkarinen, olitte itse myötävaikuttamassa, Puun aika -ohjelma, Puu-Eurooppa- ja Puu-Suomi-ohjelmat, oli mittavia Tekes-ohjelmia. Meillä on koko metsäklusteri tavallaan uuden rakenneuudistuksen äärellä. Tavallaan tämmöinen sellun paperitie on kuljettu tietyin osin loppuun, ja meidän täytyy löytää ratkaisuja, millä me vahvistamme mekaanisen puun jatkojalostusta ja sen roolia koko suomalaisessa metsäklusterissa. Siksi olisi erittäin arvokasta, arvoisa puhemies, että, ministeri Pekkarinen, me saisimme uudelleen näitä merkittäviä puurakentamista edistäviä ohjelmia, joiden tavoitteena ei ole vaan tämmöisiä referenssejä niin kuin Sibeliustalo, Joensuun Areena, puukaupunkihankkeet, vaan se, että me saamme puurakentamisen (Puhemies: Minuutti täyttyy!) pysyväksi rakenteeksi suomalaiseen rakentamiseen.

Pertti Hemmilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On syytä lausua kiitos ja tunnustus valiokunnalle hyvästä mietinnöstä, mutta nyt ei meillä energiapoliittisissa ratkaisuissa enää puuhastelu auta. Täällä kun on väitetty, että kokoomus ajaisi yksisilmäisesti vain ydinenergian lisärakentamista, niin se ei ollenkaan pidä paikkaansa, mutta jotta ilmastonmuutos voidaan pysäyttää, tarvitaan merkittäviä, radikaalejakin päätöksiä ja niitä tarvitaan maailmanlaajuisesti. Meille Suomeen eivät sovi samanlaiset suuret keskitetyt yksiköt, joita esimerkiksi tiheään asutussa Euroopassa on. Tietysti täälläkin raskaan teollisuuden ja suurten asutuskeskusten lähettyville tarvitaan näitä isompia energiantuotantoyksiköitä, mutta hajautettu energiantuotanto on se, mitä me Suomessa tarvitsemme, ja myöskin kokoomus kannattaa sitä hyvin voimakkaasti.

Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Viitanen toivoi, että olisimme tutustuneet sosialidemokraattien esityksiin. Näin olen tehnyt. Ed. Kumpula-Natri ryhmäpuheenvuorossa valitti, että hallitus satsaa enemmän tienpitoon kuin radanpitoon. Sosialidemokraatit esittivät lisätalousarvioesityksessään tismalleen saman suuruisen lisäysesityksen sekä tienpitoon että radanpitoon, samoin tässä niin kutsutussa luottamusbudjetissa. Eli te kritisoitte hallitusta siitä samasta politiikasta, jonka te itse olisitte tehneet samassa asemassa. Ei kovin johdonmukaista.

Sosialidemokraatit eivät vastalauseessaan kykene edes esittämään, millä keinoilla konkreettisesti uusiutuvaa energiaa lisättäisiin. Me elämme vuotta 2009, ja te ette osaa päättää vihreiden sertifikaattien ja syöttötariffien välillä. (Ed. Kumpula-Natri: Haluatteko, että päätämme hallituksen puolesta?) Aika erikoista.

Ed. Sirnö syytti vihreitä ydinvoiman kevyestä hyväksymisestä. Siitä vihreitä voi syyttää, että emme ole onnistuneet vakuuttamaan hallituskumppaneita siitä, että ydinvoiman lisärakentamista ei tarvita, muta siitä vihreitä ei voi syyttää, ettemmekö olisi yrittäneet parhaamme.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Liikenne on länsimaissa suuri ilmastopäästöjen aiheuttaja. Myös meillä Suomessa autollisten kotitalouksien määrä on noussut, ja Pääkaupunkiseudulla joka neljännessä taloudessa on jo kaksi autoa. Kuten talousvaliokunta mietinnössään toteaa, liikenteen päästöt muodostavat noin 18 prosenttia Suomen kokonaiskasvihuonepäästöistä. Polttoaineista syntyvät hiilidioksidipäästöt sekä muut epäpuhtaudet ovat paitsi ympäristö- myös terveyshaitta. Ilmastonmuutoksen lisäksi ne aiheuttavat ihmisille ja erityisesti lapsille vakavia sairauksia, kuten astmaa. Astmalasten määrän onkin arvioitu nousevan jopa 20 prosenttia vuoteen 2016 mennessä, jos päästöjä ei saada kuriin.

Kysynkin asianomaiselta ministeriltä: Onko odotettavissa konkreettisia toimenpiteitä, joilla erityisesti yksityisautoilua vähentäviä kimppakyytimahdollisuuksia kehitettäisiin?

Sirpa Paatero /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vihreät sertifikaatit ovat olleet meillä tavoitteena. Mutta nyt, kun ne eivät tuntuneet etenevän, haluamme nähdä, että syöttötariffit tulevat tolkullisiksi eikä niitä tehdä menoautomaateiksi lähestulkoon kaikille, mitä tähän mennessä on keksitty, kun varmaan kymmenelle erilaiselle keinolle oli syöttötariffeja esityksessä erilaisten asiantuntijoitten kuulemisessa. Se keino on se olennainen.

Päästövähennykset, joita toivomme, että Kööpenhaminassa tiukennetaan, tulivat ed. Alanko-Kahiluodon puheessa esille. Kun meillä täällä kirjataan, että nykyisillä keinoilla, niitä tehostamalla, ei päästä edes nykyisiin päästötavoitevähennyksiin, niin miten näillä samoilla keinoilla päästäisiin 30 prosenttiin? Tuskinpa millään.

Sitten vielä metsäteollisuudesta: Vaikka koneet on ajettu alas ja selluteollisuudesta erityisesti, niin kyllä bioenergian tuotanto oletettavasti niissä samoissa laitoksissa vaatii myös varsin paljon sähköä, jotenka meillä kokonaisenergian kulutus ja sähköntuotantotarve ei varmaankaan vähene.

Matti Kangas /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kumminkin me elämme viennistä ja bkt:stä 45 prosenttia tulee sieltä. Se on keskeinen asia, millä Suomi pystyy eteenpäin menemään. Kyse on siitä, pysyvätkö teolliset työpaikat Suomessa, investoidaanko Suomeen. Tästä on kyse, ja silloin pitää pitää huoli, että tulee sellainen toimintaympäristö, että investoinnit ja työpaikat täällä säilyvät.

Ministeri Lehtomäelle, kun hän kertoi, että Suomen pitää taakkansa kantaa: No, näinhän se on. Mutta, niin kuin totesitte, 2—3 promillea on Suomen päästömäärä. Vaikka täällä lopetettaisiin kaikki tämä toiminta, se ei ympäristötasetta heilauta yhtään mihinkään. Pitää vähän Suomenkin etua ajaa. Eivät kaikki ole köyhiä maita — Kanada, USA, Australia ja miksei Kiina ja Brasiliakin. (Puhemies: Minuutti on nyt täysi !) Kyllä niille kuuluu ...

Juha Mieto /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ilimastonmuutos on tosiasia, mutta Suomi on täynnä uusiutuvaa luonnon enerkiaa eli bioenerkiaa eri muoroissa. Tietysti metsästä löytyy eri muoroissa saatavaa bioenerkiaa. Mutta kiinnittääsin huomiota, niin ku ed. Pentti Oinonen monen muun tukijana on sanonu, niin Suomen nevat, suot, sielä on suuremmat bioenerkiavarastot ku Pohojanmeren öljyvarat. Jos nämä olis Saksas, Ranskas, se olis käytännössä. Ruottis on puolittaan hyväksytty, jotta turve on uusiutuva. Se nimittään Länsi-Suomessa kasvaa 8 milliä vuores, täälä etelässä millin, jotenka kehoittaasin ja kysyisinkin ministeriltä: Mihinä vaihees laajamittainen turpehen käyttö tulevaisuuressa on mahrollista?

Marjo Matikainen-Kallström /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Pekkarinen linjasi erittäin selkeästi nyt sen, mikä energiankäytön tulevaisuus, sähkönkäytön tulevaisuus on meillä jatkossa. Tämä oli nyt kerrankin semmoista oikeaa, selkeää puhetta, että tässä ymmärsi jokainen, että me pyrimme siihen, että sähkön käytön kasvu tulevaisuudessa katkaistaan. Mutta sähkön käyttö lisääntyy: sähköautot, lämpöpumput jne., omavaraisuuden lisääntyminen ja fossiilista polttoaineista poistuminen nimenomaan kasvattavat sähkön kulutusta. Nyt se ei ole varmaan enää epäselvää kenellekään.

Täällä tuli kokoomusta kohtaan erilaisia kommentteja siitä, mitä kokoomus kannattaa. Kokoomus kannattaa sitä, että hajautetun ja monipuolisen energiantuotannon rinnalla tarvitaan myös suurempia yksiköitä, jotka tuottavat energiaa kustannustehokkaasti ja markkinaehtoisesti ilman tukia, eli kokoomus kannattaa hajautettua energiantuotantoa mutta myös isoja kokonaisuuksia.

Samoin sitten turpeeseen: Kokoomuksen linjaus on se, (Puhemies: Minuutti!) että kun hallitus haluaa nimenomaan omavaraisuuden lisääntymistä, niin turve kuuluu siihen. Yhdymme täysin talousvaliokunnan lausuntoon ja lausumaan siitä, että erityisesti omavaraisuus- ja huoltovarmuusnäkökohtia painottaen (Puhemies: Minuutti on nyt reippaasti jo!) turpeen käyttöä edistetään ympäristönäkökulmat huomioiden.

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin: Ydinvoiman lisärakentaminen ei lisää energiaomavaraisuutta. Me emme tuota ydinenergian raaka-ainetta täällä Suomessa, ja luulenpa, että emme sitä tuota tulevaisuudessakaan. Tämä kannattaa varmasti ihan pitää noin mielessä. (Ed. Tennilä: Ahaa!)

Mitä tulee siihen, onko tämä strategia konkreettinen, puuttuuko tästä konkretia: Tämä strategia tunnistaa erittäin tarkasti arvion niistä uusiutuvan energian erilaisista raaka-aineista, mitä meillä on, niitten potentiaalista, kuinka suuri se on, ja sen lisäksi tämä sanoo, minkälaisia keinoja pitää käyttää, jotta erityyppiset uusiutuvat raaka-aineet voidaan käytännössä saada käyttöön. Näiltä osin tämä on poikkeuksellisen konkreettinen, jos strategia-nimikkeellä halutaan asiakirjasta puhua.

Mitä tulee rahan käyttöön, niin se on ihan totta, että normaalistikin menettely valtionhallinnolla on se, että sitten isot linjaukset tehdään, niin kuin aina, vuosittaisten budjettien yhteydessä, mutta kyllä meidän kehyspäätöksemme lähtee tuleville vuosille siitä, että se on noin 45—50 miljoonaa jatkossakin, ja sen lisäksi sitten syöttötariffi sekä tuulelle että biokaasulle tulee erikseen vetämään biokaasua ja tuulta markkinoille.

Ed. Tennilä puuttui mielestäni tärkeään asiaan, kun te totesitte sen, että bioenergiaa on periaatteessa tarjolla aika paljon. Metsät kasvavat, niin kuin ed. Pulliainen sanoi, noin 100 miljoonaa kuutiota. Niitä hakataan entistä vähemmän, valitettavan vähän tällä hetkellä. Potentiaalia on jo ihan harvennuspuun sieltä ottamiseksi. Se on sekä metsätalouden kannalta hyvä että samalla saadaan raaka-ainetta nimenomaan uusiutuvan energian tarpeisiin. Nyt pulma on se, että vaikka me olemme laittaneet erittäin paljon rahaa niihin investointitukiin, joilla innostamme investoijia, niin pulma on se, että nämä uusiutuvan, ennen kaikkea puuperäisen, metsäperäisen, raaka-aineen tarjoajat eivät ole kaikki valmiita tarjoamaan sitä raaka-ainetta. Tässä hallitus on tiukan paikan edessä, millä tässä saadaan myöskin innostamaan nämä tarjoajat, varsinkin sellaiset metsänomistajat, jotka eivät ole aktiivisia metsänomistajia. He eivät välttämättä mene sinne harvennusmetsään ja ota sieltä sitä puuta näihin tarpeisiin.

Pientuulivoima, ed. Valpas: Nyt esitys on, että mega on se raja, sitä suuremmat tuulihankkeet voisivat saada syöttötariffia. Minä olen kyllä valmis tässä harkitsemaan sitä, että se voisi olla vähän pienempikin, kuitenkin niin, että ne liittymiskustannukset eivät nyt olisi ihan 50:tä prosenttia siitä hyvästä. Kyllä siinä joku suhde pitää sitten olla niitten kustannusten, mitä siitä aiheutuu, ja sen hyödyn välillä, mitä siitä käytännössä saadaan.

Mitä vielä turpeeseen tulee, ensinnäkään ei ainakaan tässä strategiassa väitetä, että turve on uusiutuva energianlähde. Se on hitaasti uusiutuva energianlähde, ja se on tässä mielessä aivan erilainen kuin kivihiili. Professori Laineen tutkimuksen mukaan paikasta riippuen, mistä turve otetaan, sen päästöt ovat verrattuna siihen, mitä sille tällä hetkellä määritetyt päästöt ovat, vain 20 prosenttia minimissään ja enimmilläänkin 80 prosenttia siitä, mitä Ipcc-paneeli on sille antanut. Tästä syystä tarkoitus ja pyrkimys on saada sille se muutos, minkä se ansaitseekin, tuo turve, näissä päästölaskelmissa, joka helpottaa ilman muuta sen käyttöä. Mitä tulee vielä siihen, että jos on vaihtoehtona kivihiili ja suomalainen turve, niin kannattaa meidän nyt vähän vaikka tukeakin sitä suomalaista turvetta sen sijaan, että kivihiili kaivetaan maan ääristä, tuolta Etelä-Afrikasta enimmillään ja pahimmillaan, kuskataan tänne, aiheutetaan päästöjä ja sitten poltetaan, samalla kun turve on siinä vieressä koskemattomana.

Mitä vielä tulee sähköntarpeeseen, nyt kannattaa muistaa, että me tässä päätämme, että me lopetamme tuonnin, ja se pitää korvata, 12—13 terawattituntia. Me vastaamme myöskin kulutuksen kasvuun — ennen pitkää se kuitenkin kääntyy kasvuun. Kolmas tärkeä juttu: Tässä strategiassa lähdetään siitä, että asteittain myöskin hiilen käyttö kokonaan ajetaan alas, muttei vielä tässä lähdetä siitä, että se kokonaan ajettaisiin alas. Jos ilmastosopimus Kööpenhaminassa syntyy, meidän on päästöjä ajettava nopeammin alas. Mistä sen ajamme alas? Energiantuotannosta. Silloin kivihiilen käyttö on käytännössä kokonaan lopetettava, lauhteessa kokonaan, välittömästi, 2020 mennessä, ja myöskin sitten chp:ssä ennen pitkää 2020-luvulla. (Puhemies: 4 minuuttia!) Nämä pitää korvata ja siihen tarvitaan näitä uusiutuvia vaihtoehtoja, erilaisia, siihen tarvitaan rakenteilla oleva ydinvoimalaitos ja siihen saatetaan tarvita vielä näitten uusiutuvien massiivisen rakentamisen lisäksi vielä kenties jonkun verran myöskin ydinvoimaa. Tavallaan tässä on se yhtälö, mistä ratkeaa linjaus myöskin suhteessa ydinvoimaan.

Ympäristöministeri Paula Lehtomäki

Arvoisa puhemies! Käyn tiiviisti läpi muutamia asioita, jotka tässä keskustelussa tulivat esille.

Ensinnäkin pakkausten kierrätyksestä ja siihen liittyvästä teknologiasta: Jätelain uudistamisen yhteydessä meillä on tarkoitus kiristää ja nostaa pakkausten kierrätysvelvoitetta ja sillä lailla tehostaa tuottajavastuun toteutumista, ja uskon, että se myöskin markkinavetoisesti silloin edesauttaa sitä, että osaamista ja teknologiaa hyödynnetään.

Sitten tämä numeraalinen luku siitä, paljonko nämä päästöt vähenevät: On erittäin keskeistä muistaa, että päästökauppasektorin siirtyminen pois kansallisesta kiintiöstä Euroopan unionin tasoiseen kiintiöintiin tekee mahdottomaksi tarkalleen tietää, kuinka paljon juuri Suomen kohdalla päästöt vähenevät, koska päästökaupan piirissä olevissa laitoksissa unionin tasolla tätä kiintiötä lasketaan ja sillä tavalla sen heijastuma tulee epäsuoremmaksi meidän kansalliseen tasoomme nähden.

Minä puolustaisin tässä näitten joustomekanismien käyttöä, josta on esitetty tässä myöskin aika kriittisiä kommentteja. Kansainvälisten päästöoikeuksien ja esimerkiksi kestävän kehityksen mekanismin hyödyntämisen kautta pyritään löytämään kustannustehokkaita tapoja päästöjen vähentämiseen, joka ei aina ole se projekti, mikä täällä meillä on käynnissä, vaan voi löytyä toiselta puolelta maailmaa, ja nämä mekanismit ja niiden käytön lisääminen ja kohdentumisen parantuminen ovat erittäin tärkeä asia kehitysmaiden näkökulmasta, erittäin tärkeä niiden intressissä oleva asia myös kansainvälisessä neuvotteluprosessissa.

Ed. Orvon nostamaan kysymykseen siitä, mitä Kööpenhaminassa voidaan saavuttaa, on kyllä tällä hetkellä vielä erittäin vaikea vastata. Mutta tosiasia on se, että vielä emme ole nähneet teollistuneilta mailta likimainkaan sellaisia päästövähennyssitoumuksia kuin mitä Euroopan unioni on omissa avauksissaan odottanut.

Ed. Ukkolan Suursaari-kysymykseen: Suomi on omassa lausunnossaan kansainvälisessä yva-prosessissa todennut, että tästä Suursaaren eteläisestä linjauksesta pitää saada tarkempia tietoja, eli siinä mielessä olemme tähän asiaan kiinnittäneet kriittistä huomiota.

Muutoinhan noin ylipäätään tähän vesivoimaan liittyen: Tietysti sateisuuden lisääntyminen meilläkin parantaa vesivoiman hyödyntämismahdollisuuksia, mutta tämä strategiahan ei hallituksen puolelta lausu vesivoimasta oikeastaan mitään uutta, ei näitten kiistanalaisten hankkeidenkaan osalta mitään uutta hallitusohjelmaan verrattuna.

Ekologinen verouudistus toivon mukaan etenee eri sektoreilla. Valtiovarainministeriöhän valmistelee tuota polttoaineverotuksen uudistamista päästöisyyden perusteella, ja monilla muillakin sektoreilla sitä on tarkoitus tehdä.

Pari sanaa turpeesta vielä: Ilmastopolitiikan näkökulmasta kysymys siitä, onko turve uusiutuva, hitaasti uusiutuva, ei uusiutuva, on hieman akateeminen kysymys. Olennaista on se, että turpeella on tällä hetkellä erittäin kova päästökerroin. Vaikka tämän kotimaisen huoltovarmuuden näkökulmasta on ehkä muitakin toiveita, niin minulla ei ole näköpiirissäni mitään, mikä kansainvälisellä tasolla tulisi turpeen päästökerrointa muuttamaan.

Antti Rantakangas /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tällä 2000-luvulla on tapahtunut aika merkittävä muutos suomalaisessa energiapolitiikassa ja varmasti vähän eurooppalaisessa ja maailmanlaajuisessakin politiikassa. Kun tässä salissa käsiteltiin 2000-luvun alussa energiapoliittisia linjauksia, keskusta oli käytännössä lähes yksin puolustamassa uusiutuvan energian käyttöä ja kotimaisen bioenergian lisäämistä. Nyt tämän keskustan tavoitteen taakse on tullut koko eduskunta, voi sanoa, laidasta laitaan, oikealta vasemmalle. Kaikki puolueet haluavat tukea keskustan alkuperäistä tavoitetta uusiutuvan energian käytön lisäämisestä. Tämä on hieno asia, ja halusin sanoa sen näin eduskunnan pöytäkirjaan, koska historiallinen muutos tässä on tapahtunut.

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen ilmasto- ja energiapoliittinen selonteko antaa hyvän perustan ja hyvän peruslinjan niitten kansainvälisten sopimusten täyttämiseen, mihin Suomi on myös sitoutunut ilmastopäästöjen vähentämisessä ja uusiutuvan energian käytön lisäämisessä. Ne ovat tärkeitä tavoitteita, ja sen takia on tärkeää, että konkreettisilla ohjelmilla varaudutaan näihin velvoitteisiin pääsemään.

Pidän itse tärkeänä, että me saamme aikaan jatkossa riittävän kattavan kansainvälisen sopimuksen, jossa sitoutumisen aste on riittävä, jotta näihin ilmastopäästöjen rajoituksiin aivan aidosti päästään maailmanlaajuisesti. Sen lisäksi on tärkeää, että uusiutuvan energian käytön tavoite, joka on kova Euroopassa, ja se on kova Suomessakin, toteutetaan. Se on myöskin erittäin iso myönteinen asia maakuntien, Suomen myönteiselle kehitykselle, koska se merkitsee käytännössä kymmeniätuhansia uusia työpaikkoja koko tämän uusiutuvan energian ketjun eri osille, korjuun, jalostuksen, kuljetuksen, teknologian kehittämisen, viennin, kaikkien niitten myönteisten tekijöitten osalta, jotka liittyvät uusiutuvan energian hyödyntämiseen.

Talousvaliokunnassa hallitusryhmät löysivät hyviä linjauksia lausumiksi, jotka tänne on kirjattu. Siellä on huomioitu energiatehokkuuden, energian säästämisen lisääminen muun muassa rakentamisessa ja liikenteessä sekä kotitalouksissa, kotimaisten investointien edistäminen päästöttömän ja vähäpäästöisen sähkön, energiantuotannon osalta. Suomennettunahan se tarkoittaa ydinvoimaa, vesivoimaa, bioenergiaa.

Sitten uusiutuvan energian tuotantotavoitteita halutaan edistää lisäämällä Kemera-rahoitusta ja investointitukia ja parantamalla liikenneverkoston kuntoa sekä ottamalla käyttöön uusia edistämiskeinoja ja pilottihankkeita. Valiokunnalle esiteltiin Pohjois-Suomen metsänomistajien ja maakuntien liittojen toimesta pienpuun logistiikkahanke, jonka valiokunta ainoana listasi tänne konkreettisten pilottihankkeitten joukkoon toteutettavaksi hankkeeksi lähivuosien aikana.

Turpeen osalta pidimme tärkeänä, että turpeella on tärkeä kansallinen merkitys Suomen energiahuollon kannalta, energiaomavaraisuuden kannalta ja huoltovarmuuden kannalta. Sen takia halusimme, että sen kehittämistä ja tuotantoa lisätään tietyiltä osin, erityisesti biodieselin raaka-aineena. Maa- ja metsätalousvaliokunta oli hyvin kiinnittänyt huomiota turpeen saatavuushaasteisiin. Maakuntakaavoitusta pitää edistää ja maakuntakaavoissa pitää tehdä turvetuotannon mutta myöskin muitten energiatuotannon alueitten osalta tietyt varaukset, jotta riittävän nopealla tavalla sitten myöskin luvitusprosessit etenevät. Tämä oli hyvä linjaus, ja siihen myöskin talousvaliokunta yhtyi.

Jätteen hyötykäytön edistämisen osalta esitämme linjauksena, että sitä lisätään erityisesti lämmön, sähkön ja biokaasun tuotannossa. Haluamme lisäpanoksia energia-, ympäristö-, teknologia- ja tutkimusrahoitukseen, viennin edistämiseen ja kaupallistamiseen. Tällä tavalla haluamme tehdä tästä energiasektorista myöskin entistä merkittävämmän vientituotteen, joka voi olla viemässä myöskin Suomen talouskasvua eteenpäin, auttaa nousemaan tästä talouden taantumasta ja tuomaan Suomeen paljon uusia työpaikkoja.

Haluan myös antaa myönteisen palautteen hallitukselle, erityisesti ministeri Pekkarisen toimelle Fingrid Oyj:n omistuksen osalta. Talouspoliittinen ministerivaliokunta hyväksyi yksimielisesti linjauksen, jossa valtio tulee hankkimaan enemmistön Fingridin osakekannasta, pitämään sen suomalaisessa omistuksessa, turvaamaan sen, että siirtohinnan kohtuullisuus tulee säilymään, ja sitä kautta antamaan varmuutta energiamarkkinoille. Tämä oli hyvä linjaus, ja näyttää siltä, että hallitus huomioi jo talousvaliokunnan kannan ennakkoon, mistä on annettava hallitukselle ripeydestä myönteistä palautetta.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Muutama näkökohta, joihinka en ole huomannut täällä kiinnitetyn huomiota. Ensinnäkin sinä aikana, kun tätä strategia-asiakirjaa on eduskunnassa käsitelty, on tapahtunut maailmalla näissä asioissa erinomaisen suuria muutoksia. Pohjana on kaksi asiaa, ensiksi finanssikriisi, sen pohjalta syntynyt talouskriisi ja sen rinnalla edennyt ruokakriisi, joka kuitenkin tässä on vähän niin kuin omassa kategoriassaan. On aivan selvää, että tällaisiin asioihin on pakko reagoida niillä valtioilla, joille on kertynyt tämän historiaan jääneen noususuhdanteen aikana suuria valuuttapääomia ja joille toisaalta on käynyt niin, että niitten omat energiavarannot muun muassa ovat huvenneet sellaisiksi, että on pakko hankkia muualta itselleen energiaa. Näin on käynyt muun muassa Kiinalle. Kiina on näyttänyt mallia siihen, mitenkä nämä hommat pitää hoitaa, kun pääomia on kassassa 4 500 miljardia dollaria, siis aika näppärä määrä lähteä kaupantekoon.

Homma pelaa sillä tavalla, että hankitaan uusiutumattomien energianlähteitten varantoja kansallisvaltioista, erityisesti kehitysmaista. Ivy-maat ovat yksi alue, Afrikan kehitysmaat ovat yksi alue, sama on myöskin Aasiassa. Tämä tarkoittaa silloin sitä, että ostetaan joko koko varanto taikka merkittävä osa varantoa, jolloinka paikallisille ihmisille jää se valuutta kouraan mutta se energianlähde lähtee siitä valtiosta pois. Tämähän merkitsee sitä, että maailmankaupasta nämä varantoerät häipyvät kokonaan pois. Se merkitsee täsmälleen sitä, että siitä ei voi seurata mitään muuta kuin että maailmanmarkkinahinnat tulevat näitten uusiutumattomien energiavarojen osalta yksikköhintoina kohoamaan aivan ulaluokkaan, mikä vaikuttaa silloin tietysti myöskin saatavuuteen. Siis joko ei ole rahaa hankkia, ostaa taikka sitten ei pärjää kilpailussa. Tällä on tietysti erittäin suuri vaikutus sellaiseen valtioon kuin Suomi, joka ostaa uusiutumattomat energiavarantonsa kaikki ulkomailta. Kuultiin juuri, mikä oli ministerin näkemys näistä asioista, että jatkossakin tulee olemaan näin. Siis toisin sanoen tältä kannalta tämä tulevaisuuden energiapaletti tulee saamaan aivan siitä riippumatta, mitä täällä nyt hurskaasti päätetään ja äänestetään jnp., aivan toisenlaisen sisällön kuin täällä nyt on papereissakaan edes vihjeenomaisesti esitetty.

Arvoisa puhemies! Toinen asia on se, että energiapolitiikka on tästä eteenpäin koko maapallolla maankäyttöpolitiikkaa. Se on aivan viimeiseen piirtoon saakka sitä. Kysymys on siitä, kenellä on pinta-alaa. Tämä koskee sekä vertikaalisesti että horisontaalisesti, ja tarvitaan maankäyttösuunnitelmia. Sen takia tämmöiset maakuntakaavatkin ovat tässä olleet ihan oikealla tavalla esillä. Otan tämän maatalousjutun ihan semmoisena esimerkkinä, mitenkä tämä homma nyt taitaa mennä. Siis 2,25 miljoonaa peltohehtaaria on käytettävissä, siitä 500 000 hehtaaria on ollut aikaisemmin energiatalouskäytössä. Nyt me tarvitsemme ehdottomasti vähintään 280 000 hehtaaria ei primäärisesti energia- vaan valkuaisrehutuotantoa. Se näissä papereissa klikkaa, koska sehän on ruokatuotantoa (Ed. Korkeaoja: Kyllä!) ja se on sitä ensisijaista ja siinä sivussa tulee sitten sitä energiaa. Niin kuin täällä ministeri aivan oikein totesi, niin se tuotanto on tällä hetkellä energiataseeltaan positiivista elikkä se on siis energiatehokasta paremmin kuin aikaisemmin. Aivan täsmälleen samalla tavalla meidän tulee tehdä suunnitelmat koko uusiutuvan energian osalta maankäyttösuunnitelmina. Se on perimmin viime vaiheessa se ainoa mahdollisuus, kun ne uusiutumattomat putoavat paletista pois eikä niistä tarvitse keuhkota sen enempää.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Arvoisa ministeri! Valtioneuvoston selonteon tavoitteet ja ratkaisut ovat vuodessa 2020 lukiten samalla linjaukset vuoden 2050 ja sen jälkeisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

Työ- ja elinkeinoministeriön yli-insinööri Ti-mo Ritonummi vastasi 20. maaliskuuta 2009 ympäristövaliokunnassa kysymykseen, kuinka paljon valtioneuvoston strategia vähentää kasvihuonekaasupäästöjä, ja tuolloin ministeri Pekkarinen oli myös läsnä. Hänen vastauksensa oli seuraava: "Energiamääristä ja muista kasvihuonekaasupäästöistä voi laskea, että kokonaispäästövähennys tavoiteurassa vuonna 2020 vuoden 1990 tasosta on noin 5 prosenttia. Tulos riippuu siitä, miten päästökauppasektorin päästöt toteutuvat. Strategian taulukoiden 6 ja 9 alaindeksissä esitetään vaihtoehto, että kuudennesta ydinvoimayksiköstä tehtäisiin myönteinen periaatepäätös ja se valmistuisi ennen vuotta 2020" — siis se ydinvoimala. "Tällöin hiilidioksidipäästöt laskisivat noin 10 miljoonaa tonnia vuodessa. Tämä on noin 15 prosenttia vuoden 1990 päästöistä. Tuolloin kasvihuonekaasupäästöt yhdessä muiden strategian toimien kanssa olisivat vuonna 2020 noin 20 prosenttia alle vuoden 1990 tason."

Tämä selonteko siis merkitsee ainoastaan 5 prosentin kokonaispäästövähennystä. Strategia on siis ydinvoimastrategia. Strategian sisään on valettu 1 600 megawatin ydinvoimalan rakentaminen. Eduskunta sidotaan etukäteen hyväksymään tulossa olevan 1 600 megawatin ydinvoimala ydinenergialain mukaisen luvan käsittelyssä.

Tämä strategia siis on kolmelta neljännekseltään ydinvoiman lisärakentamista, josta, toisin kuin hallituksessa ajatellaan, ei suoraan seuraa kivihiililauhteen, turpeen tai maakaasun käytön vähentäminen, ja vain yksi neljännes on kaikkea muuta, kuten energian käytön tehostamista, bioenergian, tuulivoiman tai maalämmön, kuten lämpöpumppujen jne., käytön lisäämistä.

Kyseessä on siis todella nyt hallitus, joka pohjaa energiaratkaisun ydinvoimaan. Näin siitä huolimatta, että Olkiluoto 3 valmistuu kolme vuotta myöhässä. Sen rakentamista perusteltiin aikoinaan venäläisellä ydinvoimasähkön tuonnilla. Nyt kuudennen yksikön rakentamista perustellaan samoilla perusteilla. Teollisuus kuitenkin tulee aina hankkimaan sähkönsä sieltä, mistä saa sen halvimmalla.

Kummallisinta tässä on, että hallituspuolueena oleva vihreä liitto hyväksyy tämän kaiken hintana hallituksessa olemisesta. Tässä menee kyllä lapsi pesuveden mukana.

Talousvaliokunnan mietintö ei ole strategiaansa kummempi. Sen kahdeksassa päätösehdotuksessa todetaan tosin hallituksen arvioivan energian- ja sähkönkulutusennustetta ydinvoimalupahakemuksen käsittelyn yhteydessä. Näin varmasti joudutaan tekemään joka tapauksessa. Nyt on tapahtunut selvä historiallinen sähkönkulutuksen aleneminen. Onkin myönteistä, että valtioneuvosto on asettanut Suomen tavoitteeksi energian loppukulutuksen kasvun pysäyttämisen ja kulutuksen kääntämisen laskuun. Nyt käsillä oleva strategia ei tätä kuitenkaan toteuta.

Samalla kuitenkin talousvaliokunnan kolmannessa päätösehdotuksessa esitetään ydinvoiman rakentamista ja viidennessä ehdotuksessa turpeen käyttöä. Ydinvoimakanta olisi ollut viisasta jättää siihen, kun eduskunta käsittelee ydinvoiman lisärakentamista. Turpeen käytön edistäminen on harvinaisen kaukana Suomen EU:lle antaman 20 prosentin päästövähennystavoitteen toteuttamisesta, ja tähän ministeri otti hyvin kantaa tänään.

Käsittelyssä oleva strategia vähentää sen laatijan ilmoituksen mukaan siis vain 5 prosenttia kasvihuonekaasupäästöistä.

Puhemies! Ilmastolaki on käyttökelpoinen päästöjen vähentämisväline, jolla voidaan saavuttaa ilmastotieteen vähentämistavoitteen mukainen 35—40 prosentin päästövähennys vuoteen 2020 mennessä. Ilmastolakia ei kuitenkaan talousvaliokunta ole lainkaan käsitellyt, mistä siis pitkä, pitkä, pitkä miinus.

Puhemies! Lopuksi voidaan todeta, että niille henkilöille, jotka ovat olleet tätä strategiaa laatimassa, ei voi antaa anteeksi, jotka tietävät, mitä he tekevät, ja sellaisiakin on mukana.

Reijo Paajanen /kok:

Herra puhemies! Keskustelemme Suomen tulevaisuuden kannalta erittäin tärkeästä asiasta, ilmasto- ja energiastrategiasta.

EU:ssa on tehty paljon työtä yhteisten energiamarkkinoiden päästökauppajärjestelmän ja kansainvälisten ilmastosopimusten puolesta. Ensi joulukuussa näemme, miten YK:n ilmastosopimuksen käy Kööpenhaminassa ja kiristyvätkö päästövähennystavoitteet entisestään.

Ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi tarvitsemme ennen kaikkea kansainväliset pelisäännöt, jotka kaikki keskeiset toimijat hyväksyvät. EU:n ilmasto- ja energiatavoitteet velvoittavat Suomea vähentämään päästöjä ja fossiilisten polttoaineiden käyttöä merkittävästi vuoteen 2020 mennessä. On siis äärimmäisen tärkeää pohtia keinoja, joilla maamme vastaa ilmastonmuutoksen haasteisiin.

Herra puhemies! Talouskriisi koettelee koko maailmaa ja syö samalla innostusta ja resursseja ilmastopolitiikan uudistuksilta. Energian saatavuus ja kohtuullinen hinta on jatkossa yksi keskeisimmistä kysymyksistä teollisuuden säilymiselle niin täällä Suomessa kuin koko Euroopassakin. Energiatilanteella on suora vaikutus talouskasvuun ja kilpailukykyymme. Suomen energian saannista on valtaosa tuonnin varassa ja painotus on fossiilisissa polttoaineissa. Energiaomavaraisuuden lisääminen on siis välttämätöntä sekä huoltovarmuuden että ilmastopolitiikan näkökulmasta katsottuna.

Öljyn hinnan voi myös olettaa kohoavan nopeasti tulevina vuosina. Mitä nopeammin löydämme vaihtoehtoisia energialähteitä kustannustehokkaasti, sen parempi. Lyhyemmällä aikavälillä voidaan pyrkiä öljyriippuvuuden vähentämiseen erilaisin hybridiratkaisuin esimerkiksi. Ydinvoiman lisärakentamista tarvitaan kasvavan energiatarpeen tyydyttämiseksi mutta ensisijaisesti on edistettävä uusiutuvan energian käyttöä.

Bioenergian, vesi- ja tuulivoiman, rakennusten maalämpöpumppujen käyttöönotto vaatii investointeja, mutta pitemmän päälle ne kannattavat. Uusiutuvan energian käyttö luo myös kysyntää ympäristöystävällisille innovaatioille ja voi tuoda tätä kautta Suomelle uusia vientituotteita.

Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen pitää pohjautua elinkeinoelämän tutkijoiden ja julkishallinnon yhteistyölle. Oiva esimerkki halusta ja innosta osallistua ilmastonmuutoksen vastaiseen taisteluun on viidessä suomalaisessa kunnassa aloitettu hanke. Tavoitteena on vähentää kuntien päästöjä EU:n asettamia tavoitteita laajemmin ja nopeammin. Samalla edistetään ilmastoa säästävän teknologian käyttöönottoa. Etelä-Karjalan kunnista projektissa on mukana Parikkala. Hankkeessa seurataan energian kulutusta ja tehdään päästöseurantaa elinkeinoelämän ja asukkaiden toiminnan kautta.

Kunnilla on avainrooli oman energiatuotantonsa ja energiankäytön päästöjen seuraamisessa sekä jätehuollon järjestämisessä. Konkreettiset toimenpiteet voidaan toteuttaa järkivihreällä ajattelulla. Kunnat voivat suosia hankinnoissaan vähäpäästöisiä tuotteita ja parantaa kiinteistöjensä energiatehokkuutta. Kunnan liikennejärjestelyillä on suuri merkitys sille, voivatko kuntalaiset liikkua helposti kävellen, pyöräillen tai joukkoliikennevälineitä hyväksi käyttäen. Yritykset ja asukkaat voivat puolestaan valita vähän kasvihuonekaasuja aiheuttavan lämmitystavan kiinteistöihinsä.

Arvoisa herra puhemies! Energiansäästöön ja energiatehokkuuteen tähtääviin toimiin on varattava asianmukainen tuki ja rahoitus. Monista haasteista huolimatta näen uusiutuvien energialähteiden osuuden lisäämisessä useita positiivisia puolia. Yrittäjätaustan omaavana henkilönä minusta on erinomainen asia, että tätä kautta aukeaa arvokas mahdollisuus sekä olemassa oleville että uusille yrityksille kehittää aivan uudenlaista ympäristöteknologiaa. Uusiutuvan energian käytön edistäminen kannattaa tietysti toteuttaa mahdollisimman markkinaehtoisesti. Jos aiomme säilyttää elinkelpoisen ympäristön tuleville sukupolville, koko yhteiskunta on saatava mukaan talkoisiin.

Harri Jaskari /kok:

Arvoisa puhemies! Tässä energia- ja ilmastostrategiassa voin määritellä olevan neljä suurta asiaa. Ensinnäkin energiankulutuksen määrä ja sähkönkulutuksen määrä ja se, millä tavoin energia tuotetaan. Toiseksi uusiutuvan energian tavoitteen saavuttaminen. Kolmanneksi päästöjen vähentäminen ja energiatehokkuuden lisääminen. Ja neljänneksi vielä sitten se, voisiko tämä ilmasto- ja energia-ala olla myöskin Suomen tuleva kasvun ala elinkeinopoliittisesti.

Ensinnäkin energiankulutuksen määrästä talousvaliokunnan yhteydessä keskusteltiin runsaasti, onko energian kokonaiskulutus ja jopa sähkönkulutus kääntymässä laskuun Suomessa. Oli erittäin hyvä, että päästiin sellaiseen lopputulokseen, että nyt katsotaan, mikä tämä taloudellinen tilanne on, ennen kuin tehdään liiaksi etukäteen johtopäätöksiä tästä asiasta. Ja niin kuin on jo nähtävissä, yhteiskunta kuitenkin näyttää sähköistyvän. Jos 4—5 terawattituntia metsäteollisuudessa nyt on vähentynyt kulutus tämän taantuman takia, niin voidaan ennakoida, että 5—7 terawattituntia tulee lisää, mikäli otetaan huomattavasti enemmän sähköautoja käyttöön vastaavasti. Eli näitä suuntia emme pysty kovin helposti määrittelemään. Johtopäätös voi tämän perusteella olla, että kenties koko energiankulutus tulevaisuudessa vähenee mutta sähkön osuus huomattavasti kasvaa siitä osalta ja kenties sähkönkulutus tulevaisuudessa kasvaa.

Tämä toinen puoli on tietysti sitä sitten, millä tavoin energiaa tuotetaan, ja kuten itse mietinnössä on hyvin sanottu, kaksi kolmasosaa energian saannistamme on tuonnin varassa eli tuontiraaka-aineilla, öljy, maakaasu, kivihiili, tuotetaan jopa puolet energiastamme. Toisaalta tosiasia on, että huippukulutuksen aikaan meillä on vajausta jopa 3 000 megawattia ja se korvataan tuonnilla. Eli tässä voidaan taas sanoa johtopäätöksenä, että meidän täytyisi päästä pois fossiilisista polttoaineista, meillä täytyisi olla omavarainen tuotanto, ja sitä kautta, sekä huoltovarmuuden näkökulmasta että ilmastopoliittisista näkökulmista, nämä johtopäätökset voimme tehdä. Ja totta kai yksi syy on myöskin raha, koska on oletettavaa, että öljyn hinta nousee, kohoaa jyrkästi jo ensi vuosikymmenen alussa ja maakaasu seuraa sitä perässä. Eli tarvitaan sähköntuotantokapasiteettia niin, että tuotantomme on omavaraista ja meillä on riittävästi perusvoimaa ja mahdollisimman monipuolista kotimaista tuotantoa, koska tarvitsemme myöskin kilpailukykyistä energian hintaa.

Sitten tästä uusiutuvan energian tavoitteen saavuttamisesta. Siinä me olemme todella haasteellisessa tilanteessa. Nykyisin metsäteollisuuden sivutuotteena syntyvien biopolttoaineiden osuus on jo lähes puolet uusiutuvan energian tuotannosta ja myöskin tavoitteesta, ja tällä hetkellä metsäteollisuuden tilanne on, mikä on, jolloin se asettaa tähän uusiutuvaan energiaan todella kovat tavoitteet. Eli meidän on mietittävä, mitenkä tämä tavoite saavutetaan, miten tämä tuotanto pystytetään, ja tietysti myös niin, että se on mahdollisimman markkinaehtoinen, mahdollisimman teknologianeutraali. Eli voidaankin sanoa, että meidän täytyy miettiä, mitkä ne kustannusrakenteet ovat. Arvioiden mukaan tukeahan ei tarvitse ollenkaan vesivoimalle, kierrätyspolttoaineille ja halvimmille biokaasuille. Pientä tukea edellyttävät metsähankkeet, puun pienkäyttö, puupelletit, peltobiomassat, lämpöpumppu, ja eniten julkista tukea edellyttävät tuulivoima ja aurinkoenergia, mutta kaikkia näitä tapoja tarvitaan.

Tietysti kolmantena tai yhtenä erittäin merkittävänä kohtana on päästöjen vähentäminen, energiatehokkuuden lisääminen. Siinä on monia keinoja: kiinteistöjen energiatehokkuuden lisääminen, kiinteistöjen lämmitysjärjestelmän uusiminen uusiutuvaan energiaan, ajoneuvokannan uusiminen esimerkiksi sähköautotyyppisesti plus joukkoliikenteen tukeminen, teollisuuden huomattavasti energiatehokkaammat koneet, alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen tiivistäminen. Näissä uskon, että esimerkiksi veropolitiikalla olisi vahva ohjaava vaikutus.

Lopuksi voi sanoa myöskin näistä energia- ja ympäristöteknologian markkinoista. Suomella on todellinen mahdollisuus tulla tässä merkittäväksi toimijaksi. Jos mietitään, että ympäristöalan liikevaihto maailmassa on jo 600 miljardia euroa ja se kasvaa noin 15 prosenttia vuodessa, niin meillä on todellinen mahdollisuus tulla myöskin tässä asiassa eturivin toimijaksi ja luoda kenties tältä alalta uusia Nokioita.

Jari Leppä /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Muutama sana lausuntovaliokunnan, maa- ja metsätalousvaliokunnan, näkökulmasta tähän strategiaan. Ensinnäkin aloitan sillä, että kiitän talousvaliokuntaa erittäin hyvästä työstä, jota se on tehnyt, ja siitä, että se on ottanut myöskin maa- ja metsätalousvaliokunnan lausunnot erittäin monilta osin hyvällä tavalla huomioon. Muutaman huomion haluan kuitenkin tässä vaiheessa esittää.

Valiokunta lähti tietysti ajattelutavassaan siitä, että nykyinen maailmantalouden voimakas ja nopeasti syventynyt taantuma on muuttanut tilannetta myös valtioneuvoston ilmasto- ja energiastrategian antamisen jälkeen, ja tämä talouden nopea heikentyminen ja taantuma vaikuttavat myös strategian lähtökohtiin ja sen toteuttamiseen. Tässä varmaan merkittävimpänä Suomea koskettavana asiana on metsäteollisuuden kapasiteetin voimakas supistuminen ja jopa osittainen romahtaminen, jotka vaikuttavat suoraan kotimaisen energian osuuteen mustalipeän ja mekaanisten sivutuotteiden tuotannon laskun kautta.

Suomessa ilmastonmuutoksen haasteisiin voidaan parhaiten vastata uusiutuvan energian käytön lisäämisellä ja energiatehokkuuden parantamisella. Valiokunta on arvioinut, että Suomen nykyiset luonnonvarat mahdollistavat uusiutuvan energian käytön erittäin huomattavan lisäämisen, mutta tavoitteita ei todennäköisesti saavuteta ainoastaan nykyisiä ohjaus- ja tukijärjestelmiä käyttämällä. Tarvitaan uutta, tarvitaan innovatiivisuutta ja rakenteiden muuttamista sekä kokonaan uusia ohjauskeinoja ja toimintatapoja.

Uusiutuvan energian tuotannon systemaattisella laajentamisella luodaan myös maaseudulle runsaasti uusia toimeentulomahdollisuuksia ja työpaikkoja, jos nykyistä tehokkaammissa edistämistoimissa onnistutaan. Valiokunta toteaa ja korostaa myös, että kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen uusiutuvien energialähteiden käyttöä lisäämällä luo erinomaiset mahdollisuudet kotimaiselle maa- ja metsätaloussektorille sekä koko maaseudun elinvoimaisuudelle ja asuttuna pitämiselle ja myöskin huoltovarmuudelle.

Puhemies! Muutama havainto liittyen niihin asioihin, joita valiokunta erityisesti korosti ja jotka ehkä vähän vähemmälle ovat jääneet tässä talousvaliokunnan mietinnössä. Yksi sellainen on puurakentaminen. Se tuli jo täällä äsken hyvin voimakkaasti keskustelussa esille, sen myönteiset vaikutukset kaikkiin muihin rakentamismateriaaleihin verrattuna. Silloin puhutaan nielusta eikä aiheuteta uusia kasvihuonepäästöjä läheskään siihen tapaan kuin perinteinen betoni- ja teräsrakentaminen aiheuttavat. Se on myöskin meille pohjoisille valtioille erittäin luontainen tapa toimia. Tämä asia on erittäin tärkeä huomioida hallituksen tulevissa ratkaisuissa.

Toinen asia on se, kun puhutaan sekä energiaketjusta että ruokaketjusta, ja valiokuntakin lähti siitä hyvin voimakkaasti, että aina ensin tulee peltokasvien tuotannossa ruokaketju ja sitten toisena vasta energiajakeet. Kuitenkin meidän valkuaisomavaraisuutemme lisäämiselle, joka tällä hetkellä on vain noin 20 prosentin tienoilla, on erittäin huutava tarve monestakin eri syystä liittyen viimeaikaisiin salmonelloihin ja liittyen meidän omavaraisuuteemme ja huoltovarmuuteemme. Siksi etanolin tuotannossa — kumpi nyt sitten on sivuvirtaa ja kumpi päätuotetta, etanoli vai valkuaisrehu — tämän asian eteenpäin vieminen on äärimmäisen tärkeää. Suomeen mahtuu vähintään yksi iso etanolitehdas, ja toivon, ja valiokunta kiinnitti huomiota siihen, että tällainen hanke saataisiin pikaisesti käyntiin. Me olemme valkuaisomavaraisia, jos me pystymme kaiken meidän nykyisen rehuviljasatomme käyttämään myöskin tätä kautta. Samoin valiokunta kiinnitti erityistä huomiota turvetuotantoalan turvaamiseen muun muassa maakuntakaavoituksen osalta, joka tukipolttoaineena varsinkin on erittäin tärkeä monelle muulle uusiutuvalle energialähteelle. Sen tässä on erinomaisella tavalla talousvaliokunta ottanut huomioon.

Eräs asia, johon valiokunta kiinnitti huomiota, on EU:n valtiontukisuuntaviivojen ja niiden tulkintojen muuttaminen sillä tavalla, että kasvihuonekaasupäästöjä rajoittavien kansallisten toimenpiteiden käyttöönottoja voidaan entisestään mahdollistaa. Nyt meillä tulkinnat ovat monelta osin niin tiukkoja, että ne eivät tätä mahdollista, ja siksi tähän toivotaan aivan erityistä huomiota kiinnitettävän. Meidän tavoitteemme eivät kaikilta osin ole yksiselitteisesti samaan suuntaan meneviä niiden toimenpiteiden kanssa, joita tällä hetkellä tehdään, ja siihen pitää muutosta saada.

Puhemies! Erittäin tärkeä asia on uusiutuvien energialähteiden huoltovarmuuden parantaminen ja se, että siihen jatkossa kiinnitetään huomiota, ja tästä resurssista täytyy pitää kiinni erittäin voimakkaalla tavalla. Se luo meille uusia mahdollisuuksia.

Oras Tynkkynen /vihr:

Arvoisa puhemies! Suurin muutos ilmasto- ja energiapoliittisessa keskustelussa viime vuosina on energiatehokkuuden ja energiansäästön roolin merkittävä nousu. Se näkyy, kun vertaa tätäkin tänään käytyä keskustelua siihen keskusteluun, joka samassa salissa käytiin edellisen hallituksen energia- ja ilmastostrategiasta.

Strategiassa on nyt asetettu ensimmäistä kertaa Suomen historiassa tavoitteeksi taittaa energiankulutuksen kasvu. Vuonna 2020 energiankulutuksen kokonaistason pitäisi olla jo alempi kuin pari vuotta sitten. Eikä urakka edes jää tähän, vaan vuosisadan puoliväliin mennessä energiankulutusta pitäisi edelleen leikata kolmanneksen verran. Tämä tavoite ei myöskään ole jäänyt roikkumaan ilmaan, vaan viime viikolla energiatehokkuustoimikunta julkisti mietintönsä, joka sisältää 125 toimenpide-ehdotusta, joilla energiatehokkuutta voidaan parantaa.

Myös talousvaliokunta on mietinnössään asettunut fiksusti tukemaan energiatehokkuuden parantamista. Valiokunta toteaa, että energiatehokkuustyöryhmän ehdotusten jatkotyöstäminen ja toimeenpano pitää aloittaa pikaisesti.

Miksi energiatehokkuus ja energiansäästö ovat nyt nousseet niin keskeiseen asemaan keskustelussa? Siihen on pääasiallisesti kolme syytä.

Ensimmäinen on energiatehokkuuden valtava potentiaali. Kansainvälinen energiajärjestö Iea on arvioinut keinoja, joilla maailman energiaperäiset päästöt voitaisiin puolittaa vuosisadan puoliväliin mennessä. Näistä keinoryhmistä ylivoimaisesti merkittävin on energiatehokkuuden parantaminen. Sivumennen sanoen toiseksi tärkein on uusiutuvan energian käytön lisääminen ja kolmanneksi tärkein hiilen talteenotto ja varastointi. Mutta energiatehokkuuden parantaminen on ylivoimaisesti tärkein tapa vähentää päästöjä.

Energiatehokkuustoimikunnan työ osoittaa, että myös Suomessa energiatehokkuudessa on edelleen huomattava potentiaali. Yhteensä jo vuoteen 2020 mennessä energian loppukulutusta voitaisiin leikata 37 terawattituntia ja tästä yli 6 terawattituntia sähköä. Jos tätä jotenkin havainnollistaa, se on yli puolitoista kertaa Loviisan toisen ydinreaktorin vuotuinen tuotanto eli erittäin huomattava energiamäärä. Yksin rakennusten energiatehokkuutta parantamalla voitaisiin vuoteen 2020 mennessä leikata ilmastopäästöjä Suomessa suunnilleen saman verran kuin mitä Teollisuuden Voima on arvioinut, että kuudes ydinreaktori Suomessa voisi vähentää päästöjä. Energiatehokkuuden potentiaali on siis todella huomattava.

Toinen merkittävä syy energiatehokkuuden nousulle on ilman muuta kustannustehokkuus. Energiajärjestö on arvioinut, että maailman energiaperäisten päästöjen puolittamiseen tähtäävistä toimista noin kolmannes voidaan globaalisti tehdä sellaisilla konsteilla, jotka eivät maksa mitään tai päinvastoin jopa säästävät rahaa. Tyypillisesti tällaiset negatiivisten kustannusten päästövähennystoimet ovat juuri energiatehokkuuden parantamista. Samaan tulokseen on päätynyt myös konsulttiyhtiö McKinsey, joka on arvioinut, että halvimmillaan päästöjen vähentäminen voi säästää 100 euroa jokaista vähennettyä päästötonnia kohti. Eli aina kun leikkaa päästöjä yhden tonnin verran, säästää 100 euroa. Ja jälleen kerran halvimmat, kustannustehokkaimmat toimet ovat nimenomaan energiatehokkuuden parantamisessa. Kustannustehokkuuden takia energiatehokkuuden parantaminen siis myös parantaa meidän suomalaisten yritysten ja koko kansantalouden kilpailukykyä. Mitä vähemmällä energiamäärällä pärjäämme, luonnollisesti sitä vähemmän joudumme myös energiasta maksamaan, ja siitä on selvää etua myös meidän kilpailukyvyllemme.

Kolmas tärkeä peruste juuri energiatehokkuuden painottamiselle on sen kestävyys. Kaikilla energiamuodoilla, myös vaikka tuulivoimalla ja bioenergialla, ydinvoimasta ja kivihiilestä nyt puhumattakaan, on omat haittansa. Mitä vähemmällä energialla pärjäämme, sitä vähemmän näitä haittoja energiantuotannossa syntyy. Itse asiassa fiksusti toteutettuna energiatehokkuuden parantaminen voi tuoda toiminnallisia hyötyjä. Esimerkiksi matalaenergiarakennuksissa tyypillisesti on vähemmän vetoa ja vähemmän melua. Eli fiksusti toteutettuna energiatehokkuudella voidaan poimia todella monia rinnakkaisia hyötyjä. On siis erinomaiset perusteet nostaa energiatehokkuus ilmasto- ja energiapolitiikan keskiöön, niin kuin hallitus on ilmasto- ja energiastrategiassaan nyt ensimmäistä kertaa tehnyt.

Mutta energiatehokkuuden parantaminen ei etene itsestään, vaan se vaatii konkreettisia toimenpiteitä: kannustimia ja lannistimia, keppiä ja porkkanaa. Tarvitaan normiohjausta, informaatio-ohjausta, taloudellista ohjausta, hyvin laajaa toimipakettia. Nyt energiatehokkuustoimikunta on omassa mietinnössään tällaisen paketin tarjonnut. Itse katson, ja tässä tuen täysin talousvaliokunnan linjausta, että energiatehokkuustoimikunnan esittämät toimet pitää viedä pikaisesti jatkovalmisteluun ja saada toimeenpanoon.

Inkeri Kerola /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Uskon, että ministeri Pekkarinen ei arvannut aloittaessaan tämän strategiapaperin työstämistä, kuinka isoihin linjamuutoksiin tällä paperilla loppujen lopuksi yhteiskunnassamme päästään. Eli mitä tarkemmin tuohon paperiin ja asiakirjaan tutustuu, sen paremmin huomaa sen, kuinka isoja muutoksia on käsillä tulevaisuudessa ja tulevina vuosina meillä päättäjillä mutta myös kotitalouksilla ja koko yhteiskunnassa.

Ensinnäkin havaitsin sen, että energiaintensiivinen teollisuus etsii uomiaan. Kustannusvaikutukset ovat suuret tällä strategiapaperilla, mutta myös sillä, miten teollisuus yleensä Suomessa selviytyy, ja esimerkkejä näemme metsäteollisuudesta tänä päivänä. Työllisyyteen strategialla vaikutetaan taas välillisesti yllättävän paljon mielestäni. Yhteiskuntamme yhdyskuntarakenne muuttuu, teollisuuden rakenne muuttuu, työllisyysvaikutukset muuttuvat, toimialarakenne painottuu palvelutuotannon suuntaan. Mutta positiivisiakin puolia mielestäni tällä paperilla on reilusti. Uusien toimialojen syntyyn vaikutetaan. Ne löytyvät uuden teknologian ja energiatehokkuuden sekä uusiutuvien energiamuotojen sisältä. Kokonaisuudessaan tämä paperi on siis erittäin vaikuttava ja pitkälle tulevaisuuteen.

Strategia vastaa moniin ilmassa leijuneisiin kysymyksiin. Se kertoo muun muassa Suomen vastauksen tavoitteisiin, joita meille on asetettu ja joihin olemme sitoutuneet tulevina vuosina. Asiakirjasta selviää myös se, millä tavalla Suomi selviää tavoitteistaan vuoteen 2020 mennessä, miten parannamme energiatehokkuutta ja minkälaisia tulevaisuuden polttoaineita käytämme ja tarvitsemme.

Olemme Suomessa kuitenkin mielestäni kunnianhimoisia ilmaston parantajia, jopa niin kovanaamoja, ettemme havaitse muiden maiden olevan meitä suurempia, tekevän meitä pienempiä ekotekoja ja vähät välittävän savujen ja sauhujen tupruttelusta ilmoille. (Ed. Tiusanen: Tai päinvastoin!) Suljemme hätätilassa tehtaammekin, että selviämme taakastamme. Samanaikaisesti naapuri havaitsee tilanteen tulleen ja käynnistää omassa maassaan oman operaationsa, jossa jalanjälki saattaa olla monin verroin suurempi ja työpaikkoja syntyy, mutta toiseen maahan. Tässä on turhautumisen ja järjenvastaisen ilmastopolitiikan paradoksi, jota moni meistä suomalaisista tänä päivänä miettii. Pitääkö meidän pelastaa maailma 5 miljoonan kansalaisen elämällä? Kolikolla on toki toinenkin puoli.

Jokainen valveutunut suomalainen hoitaa oman vastuunsa näissä ilmastotalkoissa, tekee sen jokapäiväisessä elämässään kotonaan ja työpaikallaan vastuullisesti. Mikäli saamme tämän kotitalouskerroksen hoidettua kestävään kuntoon, lapsemme ja nuoremme sitoutettua näihin tavoitteisiin, olemme voiton puolella. Meillähän muodostuu Euroopan mittakaavassa suurimmat röykkiöt esimerkiksi käsittelemätöntä ja hyödyntämätöntä jätettä.

Ongelmana eivät ole pelkästään kotitalouksien jätteet vaan se, ettei näitä kyetä hyödyntämään tänä päivänä tai ei haluta hyödyntää vielä tarpeeksi. Oppi nuorisolle ja lapsille on turhaa, jos jatkotoimet valuvat hiekkaan kierrätystä pohdittaessa.

Ministeri Pekkarisen linjaukset energiapalettimme sisällöstä ovat erittäin kannatettavia. Tämä paletti sisältää uusituvan energiatuotannon lähteitä, mutta myös maallemme sijainnista, huoltovarmuudesta ja riippumattomuudesta huolta kantavaa ydinvoimaa.

Uusiutuvan puolelta haluan erikseen mainita pelletin käytön, mikä nyt muun muassa kuljetuskustannuksista johtuen on taloudellisempaa viedä maamme rajojen ulkopuolelle käytettäväksi. Tämä on harmillista. Pellettimarkkinoiden avaamiselle löytyy toivottavasti keinot, joiden avulla pelletti saadaan kotimarkkinoiden ja kotitalouksien hyödynnettäväksi kotimaassa.

Arvoisa puhemies! Yleensäkin puusta tai metsästä lähtöisin olevan uusiutuvan energian määrä on niin massiivinen tänä päivänä, että siihen on panostettava valtion varoja rakenteellisten muutosten ravistellessa metsäteollisuutta. Todellisuutta on, että jos haluamme uusiutuvaa energiaa enemmän muodossa tai toisessa, meillä tulee olla valmius maksaa sähköstä myös enemmän.

Ulla Karvo /kok:

Arvoisa puhemies! Käsittelyssä oleva selonteko hahmottaa hyvin Suomen pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiaa, ja myös valiokuntien käsittelyssä on noussut monia hyviä näkemyksiä esiin.

Strategian mukaiset tavoitteet ovat hyvin haasteellisia, ja osa tavoitteista johtuu ulkopuolisista vaateista. EU:n ilmasto- ja energiapolitiikka vaikuttaa voimakkaasti myös Suomen politiikkaan. EU:n keskeinen tavoite on rajoittaa maapallon keskilämpötilan nousu pidemmällä aikavälillä 2 asteeseen. Tämä edellyttää maapallon kasvihuonepäästöjen vähentämistä puoleen vuosina 1990—2050. Teollisuusmaat ovat avainasemassa tässä kehityksessä. Toisaalta kehittyvien maiden päästöt ovat jatkuvasti kasvussa.

Energiaratkaisuilla on merkittävä vaikutus ilmastonmuutokseen. Toisaalta energiaratkaisuilla on suora vaikutus talouteen ja talouden kehittymiseen. Myös elvytyspolitiikassa on huomioitu ympäristöseikat. Ydinvoiman lisärakentamiseen suhtaudutaan selonteossa myönteisesti, ja se on hyvä asia. On kysymys päästöttömästä energiatuotannosta, ja tulevaisuudessa tekniikan kehitys myös tuo varmasti helpotusta ongelmalliseen ydinjätteiden loppusijoittamiseen.

EU:n asettamat tavoitteet uusiutuvien energialähteiden lisäämisestä ovat Suomen kannalta erityisen haastavat. Ongelmallista on se, että turve ei täytä uusiutuvien kriteeriä, vaan se on hitaasti uusiutuva, mutta sen käyttöä voidaan lisätä joka tapauksessa.

Uusiutuvien energialähteiden osalta on siis löydettävä ratkaisut tuuli-, vesi- ja bioenergiasta. Tuulivoiman osalta ongelmia aiheutuu siitä, että aina ei tuule.

Säätösähkö on välttämätöntä, ja vesivoimalla tuotettava sähkö toimisi hyvin tällaisena. Kuitenkin vesirakentaminen on hyvinkin rajoitettua ja jatko vaikuttaa edelleen hankalalta. Olemassa olevien voimaloiden tehokkuus alkaa olla maksimissaan ja uusien rakentaminen estyy. Erilaisilla altailla olisi mahdollista saada lisäenergiaa, mutta niistä sopuun pääseminen edellyttää yhteistä tahtotilaa. Ministeri Lehtomäki totesi sateisuuden lisääntyvän tulevaisuudessa, ja myös sen takia altaiden merkitys korostuu tulvariskien minimoimiseksi.

Arvoisa puhemies! Suomessa olosuhteet vaihtelevat eri puolilla maata muun muassa asutuksen tiheydestä, pitkistä välimatkoista ja sääolosuhteista johtuen. Myös energiapoliittiset vaateet ovat erilaisia. Alueidenkäytön suunnittelulla on suuri merkitys energiapolitiikan kannalta. On kuitenkin muistettava, että paras asiantuntemus alueiden omista olosuhteista löytyy juuri alueilta. Turhaa ylhäältäpäin ohjaamista on vältettävä, vaikka toteutetaankin yhteistä energia- ja ilmastopolitiikkaa.

Minna Sirnö /vas:

Arvoisa puhemies! Hyvät edustajatoverit! Tässä talousvaliokunnan mietinnössä on kaksi asiaa, joita en ikinä olisi uskonut näkeväni vihreiden hallituskaudella. Yksi on sivulla 16, ja siinä siunataan lisäydinvoima, mutta toinen löytyy sivulta 25, ja siinä itse asiassa avataan vesilainsäädäntö seuraavan hallitusneuvottelun yhteydessä.

Alun alkaenkin tämä strategiapaperi sisälsi sen todellisuuden, että kolme neljäsosaa ratkaisuista oli tehty lisäydinvoiman varaan tai askarreltiin lähinnä lisäydinvoimaa puoltavilla argumenteilla. Lähtökohta oli tässä strategiassa tuottaa lisää suuryksiköitä, sen sijaan että olisi aidosti edes pohdittu hajautettua mallia ja pienyksiköitä jollakin muulla, mahdollisesti uusiutuvalla, energiamuodolla.

Tämä strategia vähätteli näitä kuuluisia energiatehokkuustavoitteita ja säästötavoitteita. Vtt:n asiantuntijalausunnon mukaan, jonka valtiovarainvaliokunnassa kuulimme, energiatehokkuusmahdollisuudet olisivat jopa nelinkertaisia siihen verrattuna, mitä hallitus tavoittelee, pelkästään rakennuskannan energiatehokkuutta nostamalla.

Olen tänään ääneen täällä jo ihmetellyt ja hämmentynyt siitä, että vihreät tämän asiakirjan myötä hyväksyivät lisäydinvoiman, ja en todellakaan itse ole tätä allekirjoittamassa. Mielestäni eduskunta olisi ansainnut arvokkaamman areenan keskustella niinkin eettisesti ja ekologisesti arveluttavasta ratkaisusta kuin lisäydinvoima. Mutta koska näköjään edes vihreät eivät tätä areenaa halunneet eduskunnalle antaa, niin kannatan ed. Annika Lapintien ryhmäpuheenvuorossa tekemää ja itse asiassa omissa nimissäni pöydälle jaettua kannanottoa.

Ed. Oras Tynkkynen aivan oikein vaati täällä myös konkreettisia tekoja, mutta on hämmentävää, että niitä ei myöskään ole, ei edes tässä talousvaliokunnan esityksessä, sillä tasolla, että niillä aidosti pystyttäisiin vaikuttamaan joko tuotantoon tai ihmisten arkeen. Vasemmistoliitto on omissa vastalauseissaan eri valiokunnissa yrittänyt korostaa juuri tätä konkretiapuolta. Niinpä olemme muistuttaneet siitä, että ristiriita tämän asiakirjapaperin ja muun muassa viimeaikaisten talouspäätösten välillä on huutava ja tämä hallitus ei esimerkiksi ole omalla toiminnallaan edistänyt joukkoliikennettä vaan käytännössä on tekemässä sitä, että osassa maata joukkoliikenne kaventuu entisestään pienemmäksi.

Tämä hallitus puhuu siitä, että kunnianhimoinen tavoite on olla ykkönen uusiutuvan energian tuotannossa, mutta se on kuin tyhjä tynnyri, kun omat pelimerkit vaikkapa tuulivoiman käyttöön puuttuvat täysin. Suomalaisten huippuosaajien on erittäin vaikea pärjätä maailmalla, kun näytöt kärkiosaamisesta puuttuvat täysin täältä kotimaan markkinoilta.

Samoin tähän kunnianhimoiseen tavoitteeseen olisi olettanut kuuluvan myös sen, että lisäämme tuntuvasti koulutus- ja tutkimuspanoksia tai vaikkapa työelämässä olevien täydennyskoulutuspanoksia. Näin kuitenkaan hallitus käytännössä ei ole suostunut tekemään seuraavat neljä vuotta määrittävällä kehyskaudella.

Lähiruoka on aihe, josta olisin myös toivonut mielelläni keskustelua, keskustelua siitä, miksi maataloustukemme edelleenkin suosivat sitä, että sekä Euroopan että Suomen tasolla tuotetaan espanjalaisittain tai muuten ehkä vähän epäekologisesti tuotettua ruokaa, suurtuotantoa, sen sijaan että saisimme valita sitä lähellä tuotettua lähiruokaa, joka käsittääkseni jättäisi monellakin tapaa huomattavasti pienemmän hiilijalanjäljen.

Olen siis pettynyt sekä tähän alkuperäiseen strategiapaperiin että tämän eduskuntakäsittelyn lopputulokseen. Alkukaan ei ollut tarpeeksi kunnianhimoinen, ja näyttää siltä kuin tämä paperi olisi pysähtynyt aikaan ennen talous-, ilmasto- ja ruokakriisiä. Hillary Clinton on sanonut, että hyvää kriisiä ei kannata hukata. Niinpä olisin toivonut, että eduskunta tässä käsittelyssä olisi miettinyt, miten ensinnäkin Suomi näyttäytyisi Kööpenhaminassa aloitteellisena ja tienraivaajana, ei jälkijunassa tulevana, tai miten työllisyyttä olisimme voineet edistää sillä, että nyt olisimme satsanneet elvyttämisessä juuri ilmasto- ja energiastrategian kannalta keskeisiin kohteisiin, jotta vaikkapa kestävän kehityksen mukainen tuotanto ja kansalaisuus mahdollistuisivat Suomessa.

Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Sirnö sätti vihreitä ja vihreiden osallistumista ydinvoima- ja vesivoimakantojen muotoiluun. Strategiassahan todetaan, että ydinvoimapäätös tullaan tekemään ydinenergialain mukaisella prosessilla, jossa viimeinen sana on eduskunnalla, ja mitenkään muuten ei voitaisikaan tehdä. Strategiassa tarkastellaan erilaisia ehtoja, millä sähköntuotantokapasiteettia tulevaisuudessa voidaan tarvita lisää, mutta se päätös tulee olemaan täällä eduskunnassa.

Itse asiassa strategiassa myös todetaan, että ydinvoimaa ei tule mitoittaa vientiin, ja kun ottaa huomioon viimeaikaisen sähkönkulutuksen romahduksen, on vaikea nähdä, miten ydinvoiman lisärakentamista voitaisiin tulevaisuudessa kauhean hyvin perustella. Merkillepantavaa on myös se, että ed. Sirnön esittämää pontta ei vasemmistoliiton edustaja talousvaliokunnassa kuitenkaan esittänyt.

Vesivoimastahan talousvaliokunnan mietinnössä todetaan, että arvioidaan lainsäädännön kehittämistarpeita. En pidä ihan kauhean kohtuuttomana, että tällaista arviointia voidaan tehdä.

Minna Sirnö /vas(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Totean, että on aika retorista väittää, että vihreät eivät siunaa ydinvoimaa, jos tämän strategiapaperin, joka on pitkälti käsittääkseni sellaisen hallituksen käsialaa, jossa vihreätkin ovat mukana, keinovalikoima perustuu lisäydinvoimaan, kolme neljäsosaa ratkaisuista perustuu lisäydinvoimaan. On lähinnä retorista enää sen jälkeen keskustella. Jos tätä strategiaa aiotaan toteuttaa, niin ensi syksynä ilmeisesti täälläkin salissa aloitettavat lisäydinvoimakeskustelut tulevat näemmä saamaan myös vihreiden kannatuksen.

Mielestäni on aika varomatonta avata vesilainsäädäntöä, kun tiedämme, minkälainen ilmapiiri tällä hetkellä on. Se, että talousvaliokunnan mietinnössä tälle linjalle on ojennettu käsi, on erittäin huolestuttavaa. Olen todella edelleenkin hämmentynyt siitä. Tiedän, että vihreissä on paljon sellaisia ihmisiä, jotka missään tapauksessa eivät halua avata vesilainsäädäntöä.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps:

Arvoisa puhemies! Valtioneuvoston selonteossa pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiasta esitetyt tavoitteet päästöjen vähentämiseksi, energian säästämiseksi ja sähkön tuotannon omavaraisuuden saavuttamiseksi ovat kannatettavia. Suomen, kuten kaikkien muidenkin valtioiden, velvollisuus on tehdä voitavansa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Ilmastonmuutos tuo edetessään vakavia ongelmia. Eniten siitä kärsivät kehitysmaiden ihmiset, ja erityisesti lasten asema on heikko. Pelkästään Afrikassa ilmastonmuutoksen aiheuttaman vesipulan on vuoteen 2020 mennessä arvioitu vaikeuttavan 75 miljoonan ihmisen elämää. On odotettavissa, että kuivuuden ja luonnon katastrofien lisääntymisen myötä ilmastopakolaisuus lisääntyy merkittävästi.

Ilmastonmuutos näkyy myös täällä pohjoisessa. Tutkimusten mukaan Itämeren alueen ilmasto lämpenee erityisen nopeasti, minkä seurauksena sademäärät kasvavat, kasvukausi pitenee ja vedenpinta kohoaa. Itämeren alueen eliöt kärsivät sääolojen muuttumisesta, ja monia lajeja uhkaa sukupuutto. Esimerkiksi saimaannorpalle voivat lämpimät talvet olla kohtalokkaita, sillä lumi ja jää ovat elintärkeitä norpanpoikasten selviytymiselle.

Arvoisa puhemies! Päästöjen vähentäminen ja energian säästäminen ovat tärkeitä tavoitteita, mutta niihin pyrkiminen ydinvoimaa lisäämällä on väärä tie. Ydinvoimaa ei voida pitää kestävänä vaihtoehtona, sillä siihen liittyy suuria sekä ihmisiin että ympäristöön kohdistuvia riskejä. Koska täysin turvallista tapaa säilöä ydinjätteet ei toistaiseksi ole olemassa, on ydinvoiman lisääminen tulevia sukupolvia ajatellen epäoikeudenmukaista ja edesvastuutonta. Ydinjäte säilyy radioaktiivisena jopa satojatuhansia vuosia.

Ilmastonmuutoksen hillitsemiseen tulee pyrkiä ensisijaisesti kasvattamalla uusiutuvien energiamuotojen osuutta nykyisestä. Tuuli- ja vesivoimaa on lisättävä, minkä lisäksi biomassa- ja biokaasuenergia on hyödynnettävä nykyistä paremmin. Myöskään turpeen käyttöä energiantuotannossa ei pidä unohtaa.

Liikenteen päästöt muodostavat viidenneksen Suomen kokonaiskasvihuonepäästöistä. Polttoaineista syntyvät hiilidioksidipäästöt sekä muut epäpuhtaudet ovat paitsi ympäristöhaitta myös vakava terveyshaitta. Avain päästöjen vähentämiseen on riittävän luotettavasti toimiva ja turvallinen joukkoliikenne. Yksityisautoilulle on tarjottava houkuttelevia vaihtoehtoja. Moni jättäisi mielellään auton kotiin, jos työmatka hoituisi julkisilla kulkuvälineillä riittävän kätevästi.

Hinta on myös tärkeä tekijä. Tällä hetkellä esimerkiksi junalla matkustaminen on kohtuuttoman kallista. Jotta joukkoliikenteen suosio kasvaisi, onkin matkalippujen hintojen laskettava tuntuvasti ja toimivat liikenneyhteydet tulee saada myös Pääkaupunkiseudun kehyskuntiin.

Erilaisia työ- ja vapaa-ajan matkoihin liittyviä kimppakyytimahdollisuuksiakin tulisi aktiivisesti kehittää ja markkinoida. Liikenteen päästöjen vähentämiseksi on myös tärkeää edistää sähkö- ja hybridiautojen sekä biokaasun liikennekäyttöä.

Janne Seurujärvi /kesk:

Arvoisa puhemies! Ihmiskunta on havahtunut viime vuosina ilmastonmuutoksen seurausten vakavuuteen. YK:n alaisen hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin Ipcc:n mukaan merkittävimmät muutokset ilmastoon viimeisen 100 vuoden aikana ovat olleet ilmakehän hiilidioksidipitoisuuksien kasvu 31 prosentilla ja muiden kasvihuonekaasupitoisuuksien nousu sitäkin enemmän, maanpinnan keskilämpötilan nousu 0,74 asteella ja merenpinnan nousu noin 10 cm:llä vuodesta 1961.

Merkittävin kasvuhuonekaasupäästöjen lähde on fossiilisten polttoaineiden eli hiilen, öljyn ja maakaasun käyttäminen muiden muassa energiantuotannossa ja liikenteessä. Tavoite nopeasta fossiilisista polttoaineista luopumisesta kuulostaa ihanteelliselta, mutta realistista se ei ole. Maailmassa otetaan edelleen vuosittain käyttöön kymmeniä uusia hiilivoimaloita, joiden käyttöikä ulottuu vuosikymmenten päähän. Tämä esimerkki kertoo tarpeesta ratkaista hiilidioksidiongelma useilla rinnakkaisilla toimilla.

Yksi vastaus ongelmaan on hiilidioksidin talteenottoon ja varastointiin perustuvan ccs-teknologian käyttöönottaminen, johon liittyvä tutkimustyö on käynnissä. Euroopan komissio on ehdottanut toimia ccs-teknologian nopeammaksi kehittämiseksi muiden muassa nykyisiä esteitä poistamalla lainsäädännöstä sekä tukemalla ccs-teknologian demonstraatiohankkeita. Suomen tulee ajaa voimakkaasti yhden EU:n tukeman demolaitoksen saamista maahamme.

Ccs-teknologiaan liittyy myös turpeen hyödyntäminen. Turve on kotimaisena, hitaasti uusiutuvana ja hyvin työllistävänä raaka-aineena erinomainen vaihtoehto kivihiilelle, maakaasulle ja öljylle eli tuontienergialle. Talousvaliokunnan mietinnön lausuma turpeenkäytön edistämisestä onkin mielestäni kannatettava.

Arvoisa puhemies! Nyt palautekeskustelussa olevan pitkän aikavälin ilmasto- ja energiaselonteon yksi keskeisimmistä linjauksista on pysäyttää energiankulutuksen kasvu ja kääntää kulutus laskuun vuoteen 2020 mennessä. Lisäksi vuoteen 2050 ulottuvassa visiossa on tavoitteena alentaa energiankulutusta vähintään kolmanneksella vuoden 2020 tasosta.

Energiatehokkuudessa ja energiansäästössä Suomen tulee olla eturintamassa. Tavoitteiden saavuttamisessa energiatehokkuuden parantaminen on avainasemassa. Työ- ja elinkeinoministeriön asettaman energiatehokkuustoimikunnan mietinnön mukaan määrätietoisilla energiansäästö- ja energiatehokkuustoimilla voidaan saavuttaa 11 prosentin säästö energian loppukulutuksessa.

Yksi käytännön esimerkki energiansäästöstä ja energiatehokkuudesta on rakentaminen, jossa edetään suunnittelupöydällä jo passiivi- ja nollaenergiatalosta kohti energiapositiivista taloa. Nollaenergiatalossa rakennus sekä käyttää talon ulkopuolella tuotettua energiaa että tuottaa energiaa siten, että vuositasolla näiden summa on nolla.

Energiatehokkuuden ohella tulevaisuuden haasteisiin pyritään vastaamaan nostamalla vuoteen 2020 mennessä uusiutuvan energian osuus 38 prosenttiin sekä vähentämään kasvihuonepäästöjä vuoden 1990 tasosta 20 prosentilla. Suomen mittavat luonnonvarat mahdollistavat uusiutuvan energian lisäkäytön. Puubiomassasta voidaan valmistaa muiden muassa biodieseliä liikenteeseen ja lämmitysöljyksi. Tässä elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen tuoretta esitystä uusiutuvan energian osuuden lisäämisestä liikennepolttoaineissa nykyisestä 4 prosentista 10 prosenttiin vuoteen 2015 mennessä ja mahdollisesti jopa 15—20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä on pidettävä kannatettavana.

Uusiutuvassa energiassa myös tuulivoiman osalta edetään, mutta kyseinen energiamuoto on kallis. Syöttötariffityöryhmä arvioi tuulivoiman takuuhintajärjestelmän aiheuttavan sähkönkäyttäjille noin 200 miljoonan vuotuisen kustannuksen, kun tavoiteltava 2 000 megawatin tuulivoimakapasiteetti on rakennettu. Kustannusten lisäksi Suomen tuuliolosuhteet eivät ole parhaat mahdolliset ja rakentamiseen liittyy monia haasteita, kuten huomattava säätöenergian tarve ja maisemahaitat.

Ilmastotavoitteet tukevat sen sijaan säätövoimanakin ylivoimaisen vesivoiman käyttöä. Vesivoima on ympäristölleen puhdas, uusiutuva energiamuoto. Vesi ei vähene eikä pilaannu virratessaan voimalaitoksen läpi eikä se tuota päästöjä ilmaan, veteen tai maaperään. Vesivoiman rakentaminen liittyy keskeisesti myös entistä suurempana uhkana olevien suurtulvien torjuntaan. Monista puoltavista seikoista huolimatta vesirakentamisen edistämisessä ei ole meillä vielä edetty.

Arvoisa puhemies! Energian ja etenkin sähkön kulutuksen kehittymisestä on esitetty talouskriisin takia ristiriitaisia arvioita. Selvää kuitenkin on, että Suomen kaltaisen maan tulee kaikissa olosuhteissa huolehtia kohtuuhintaisen energian saatavuudesta. Selonteossa todetaan, että sähköenergian riittävyyden kannalta tarvitaan jo nykyisen hallituskauden aikana periaatepäätös ydinvoiman lisärakentamisesta. Ydinvoiman käyttöön voidaan perustellusti liittää kysymyksiä riskien ja jäteongelman takia. Valitettavasti muita riittävän uskottavia vaihtoehtoja perusvoiman ratkaisuksi ei vielä ole olemassa. Toivottavasti teknologian kehittyminen tuo meille vielä joskus mahdollisuuden ydinvoimasta luopumiseen. Ennen sitä ydinvoima on parasta pitää riskeineen omissa käsissä.

Timo V.  Korhonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Ilmastonmuutos on epäilemättä yksi aikamme suurimpia haasteita, ja onkin äärettömän tärkeää, että Euroopan unioni on pystynyt ottamaan vahvoja askeleita muutoksen hillitsemiseksi. EU:n ilmasto- ja energiapaketti on ainutlaatuinen ja mittavin lajissaan koko maailmassa, mutta on syytä asettaa sekin tulevaisuuden näkökulmasta oikeaan mittasuhteeseen ja todeta, että sekin on vasta tietynlaista alkusoittoa sille, mikä tulevaisuudessa vielä on kaiken kaikkiaan välttämätöntä. Ja välttämätöntähän on saada mukaan päästöjen vähentämiseen, uusiutuvan energian lisäämiseen ja energiatehokkuuteen koko maailma.

Kun arvioi tätä strategiaa valiokuntien lausuntojen ja mietintöjen pohjalta, voi todeta, että sen erityinen ansio on kokonaisenergiankulutuksen kääntäminen laskuun. Talouden taantuman keskellä on käyty vahvaa keskustelua myös siitä, onko tällaisessa taloustilanteessa järkevää pitää kiinni kovista päästövähennystavoitteista ja uusiutuvan energian lisäämistavoitteesta. Tähän on epäilemättä vain yksi oikea vastaus. Tavoitteesta on taantumasta huolimatta pidettävä kiinni. Uusiutuvan energian lisääminen kohentaa energiaomavaraisuutta, se antaa työtä suomalaisille, se merkitsee puhdasta päästötöntä energiaa ja kestävää kehitystä. Samoin päästövähennystavoitteen toimenpiteet tulee toteuttaa etupainotteisesti, sillä todennäköisesti tavoitteet tulevat lähivuosina vain tiukkenemaan.

Strategiassa uusiutuvan energian osuuden nosto 38 prosenttiin energiankulutuksesta vuoteen 2020 on erinomaisen kova tavoite. Tavoitteen vaativuutta lisää vielä useamman sellutehtaan sulkemiset. Tarvitsemme siis todella runsaasti lisäävät bioenergiaa metsistä, biokaasusta, vesivoimaa, peltoenergiaa, jätteitten hyödyntämistä energiatuotannossa jne. Näidenkin osalta on todettava, että ministeri Pekkarisen toiminta on ollut erittäin ansiokasta, onhan tänä vuonna myönnetty jo lähes 70 miljoonaa euroa uusiutuvan energian investointikustannuksiin. Tässä taantuman hetkellä onkin huolehdittava siitä, että budjettivaltuuksia on riittävästi investointiavustusten myöntämiseksi uusiutuvan energian hankkeisiin.

On helppo yhtyä talousvaliokunnan päätösehdotuksiin, monella tavalla hyvin näkemyksellisiin päätösehdotuksiin. Valiokunta muun muassa haluaa edistää vahvasti turpeen käyttöä. Turpeellahan on merkittävä, noin 6 prosentin, osuus energiataseessamme. Sillä on huomattava aluepoliittinen ja energiahuollon varmuutta lisäävä vaikutus, mittava alueellinen työllistävä vaikutus jne. Onkin välttämätöntä, että Suomi toimii turpeen käytön edistämiseksi. Tässä yhteydessä on hyvä huomata, että turpeen koko elinkaaren huomioon ottava tieteellinen tutkimus on tuottanut uutta tietoa turpeen päästökertoimesta, joka turpeen tuotantopaikasta riippuen saattaa olla huomattavasti pienempi kuin YK:n ilmastosopimuksen tieteellisessä paneelissa Ipcc:ssä on määritetty. Strategian mukaisesti onkin oikein, että Suomi toimii ja meidän tulee toimia aktiivisesti kaikilla tasoilla uusimman tutkimustiedon välittämiseksi kansainvälisen laskentatyön käyttöön. Turpeen käyttö on välttämätöntä muun muassa muutamissa jätteitä hyödyntävissä rinnakkaispolttolaitoksissa, kuten muun muassa Kajaanissa Kainuun Voimassa. Eli riittävän palamislämpötilan saamiseksi turvetta tarvitaan kattiloissa, mutta on todettava, että kannattavuus edellyttäisi syöttötariffijärjestelmän edelleen kehittämistä, ja tässä voisikin todeta, että tuota turpeen syöttötariffijärjestelmää voisi kehittää niin, että sen vaikutusaluetta laajennetaan sillä tavalla, että nykyisten 120 megavolttiampeerin lauhdelaitosten lisäksi lain piiriin kuuluisivat sähköntuotantokyvyltään vähintään 80 megavolttiampeerin laitokset, joilla on rinnakkaispolttolupa. Tällainen laajennus olisi hyvä toteuttaa määräaikaisena vuoden 2015 loppuun.

Pertti Hemmilä /kok:

Herra puhemies! Suomessa uusiutuvan energian raaka-aineita on tasaisesti koko maassa. Maamme geopoliittinen asema, pitkät etäisyydet, ilmasto ja yksipuoliset luonnonvarat on pidettävä mielessä kaikessa päätöksenteossa. Perustavoitteena tulee olla väestön välttämättömien tarpeiden ja yhteiskunnan toimintakyvyn turvaaminen myös poikkeusoloissa.

Tämän hetken taloudellinen tilanne on taas muistuttanut meitä huoltovarmuuden ja omavaraisuuden merkityksestä. Suomella on kuitenkin monia mahdollisuuksia käyttää lähellä tuotettua energiaa, vähentää riippuvuuttaan tuontienergiasta sekä tasoittaa energian ja öljyn maailmanmarkkinahintojen heilahteluiden vaikutuksia. Esimerkiksi tuotettaessa pellon tuotteista biopolttonestettä sen sivutuotteena syntyvä valkuaisrehu lisää puolestaan omavaraisuuttamme rehujen suhteen. Näitä mahdollisuuksia on käytettävä yhä enemmän ja tehokkaammin uusiutuvan energian käytön tavoitteitten saavuttamiseksi, huoltovarmuuden turvaamiseksi, mutta myös ympäristön tilan parantamiseksi.

Arvoisa puhemies! Uusiutuvan energian raaka-aineita ei tule kuljettaa pitkiä matkoja, vaan lähienergia on tuotettava mahdollisimman lähellä raaka-aineita ja toisaalta kulutusta. Mitä lähempänä energiaa pystytään tuottamaan ja käyttämään, sitä vähemmän syntyy ilmakehää lämmittäviä kasvihuonekaasuja.

Monien uusiutuvien puu- ja kasvipohjaisten energialähteiden kiistaton etu fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna on se, että ne kasvaessaan poistavat hiilidioksidia ilmakehästä. Sen sijaan fossiilisten polttoaineiden tuotannon ja käytön joka ainoassa vaiheessa hiilidioksidimäärä entisestään kasvaa.

Hajautetun energiantuotannon edistämiseksi on pidettävä huoli myös siitä, että yrittäjillä tässä maassa on hyvät edellytykset toimia. Suomen kaltaisessa pienessä maassa tarvitaan pieniä toimijoita eri puolilla maata ja hallinnon tulee objektiivisesti ja tasavertaisesti kohdella yrittäjiä.

Herra puhemies! Metsähakkeen ja muun energiapuun käyttöä on lisättävä, jotta kyetään saavuttamaan uusiutuvan energian käytölle asetettavat tavoitteet sekä kyetään luomaan samalla myös uusia työpaikkoja ja yrittämisen mahdollisuuksia erityisesti haja-asutusalueille.

Uusiutuvan energian osuus Suomen energiantuotannosta oli 28,5 prosenttia vuonna 2007. EU-komission asettama ja Suomen hyväksymä tavoite on nostaa uusiutuvan energian osuus 38 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Merkittävä osa Suomen tämän hetken uusiutuvan energian tuotannosta tulee metsäteollisuuden sivutuotteista.

Viime vuosien aikana metsäteollisuus on kokenut merkittävän rakennemuutoksen, ja tuotantokapasiteettia on viimeisen vuoden kuluessa Suomessa pienennetty reippaasti ja tultaneen vielä jatkossakin supistamaan.

Metsäteollisuuden rakennemuutos merkitsee sitä, että saavuttaakseen uusiutuvan energian käytön 38 prosentin tavoitteen, Suomen on löydettävä nykyisten käytössä olevien energialähteitten lisäksi myös täysin uusiakin vaihtoehtoja.

Herra puhemies! Sähkönkulutus kasvaa arvioitten mukaan vuoteen 2020 mennessä 103 terawattituntiin, kun vuoden 2007 kulutus oli vähän oli 90 terawattituntia. Valtioneuvoston tavoitteena on energiankulutuksen kääntäminen laskuun, mikä tavoite on erittäin kunnianhimoinen. Energiankulutus, kokonaisenergiankulutus, vähenisi runsaat 10 prosenttia.

Arvoisa puhemies! Meidän kaikkien on syytä ponnistella kaikin voimin, jotta nämä kunnianhimoiset tavoitteet niin Suomessa kuin koko maailmassa voitaisiin saavuttaa.

Lauri Kähkönen /sd:

Arvoisa puhemies! Metsätalouden rooli ilmastonmuutoksen hillitsemisessä on oleellinen. Metsäenergian käyttöä tuleekin lisätä voimakkaasti, jotta asetettuihin ilmastotavoitteisiin päästään. Metsäteollisuuden toimintaedellytykset on kuitenkin turvattava. Tukista ei pidä tehdä pellettiä ja sille on turvattava kohtuuhintaisen sähköenergian saanti. Laki metsälain muuttamisesta on parhaillaan lausuntopyynnöllä. Lakiluonnoksessa esitetään taimikon perustamista koskevien toimenpiteiden määräaikojen lyhentämistä. Toivottavasti uudistamisvelvoite nopeutuu, sillä se on myös maanomistajan, metsänomistajan, etu. Valitettavasti 1990-luvun puolivälissä metsälain muutoksen yhteydessä poistettiin vakuustalletus. Tämä on omalta osaltaan viivästyttänyt taimikoiden perustamista. Puuraaka-aineen saatavuuden turvaamiseksi myös ensiharvennusvelvoite tulisi saada takaisin pakolliseksi.

Metla julkaisi viime maanantaina kymmenennen valtakunnallisen metsäinventoinnin tulokset. Sen mukaan taimikoista vain vajaat 75 prosenttia on kunnoltaan hyviä ja tyydyttäviä. Edellisestä inventoinnista hyviksi luokiteltujen taimikoiden määrä väheni 40 prosentista 30:een. Myös jatkossa on pidettävä huoli siitä, että taimikoiden hoitoon saadaan riittävä vuosittainen rahoitus. Terve metsä toimii tehokkaana hiilidioksidin sitojana ilmakehästä. Myös metsäteollisuudesta riippumaton puun hankinta energiantuotantoon on otettava kiireellisesti tutkimuksen ja kehityksen kohteeksi, muuten konkreettiset toimenpiteet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi jäävät vähäisemmiksi.

Arvoisa puhemies! Turve pitää luokitella uusiutuvaksi energianlähteeksi ja päästölaskelmissa otettava huomioon koko sen elinkaari. Turvevaramme mahdollistavat ilmastostrategiaa suuremman turpeen käytön. Turve on merkittävä polttoaine varsinkin yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa. Huoltovarmuuden kannalta turpeella on Suomessa erittäin tärkeä asema. Puu tarvitsee rinnalleen turvetta, jotta palaminen olisi mahdollisimman tehokasta.

Turveteollisuudella on alue- ja työllisyyspolitiikan kannalta tärkeä merkitys erityisesti Pohjois-, Itä- ja Keski-Suomessa. Alueellisesti turvetuotantoalueita on kuitenkin jo tällä hetkellä liian vähän, mikä johtaa ylipitkiin kuljetuksiin ja hiilen käyttöön turpeen sijasta. Turvetuotantoa ja polttolaitosten sijaintia on suunniteltava siten, että ylipitkiä kuljetuksia voidaan välttää. Maa- ja metsätalousvaliokunta on lausunnossaan kiinnittänyt huomiota siihen, että turvetuotantoalueita poistuu turvetuotannosta tällä hetkellä enemmän kuin tuotantoalueita saadaan käyttöön. Tähän on kiinnitettävä huomiota tulevaisuuden tuotantoa suunniteltaessa.

Myös turvetuotannon ympäristölupamenettelyä on tehostettava siten, että hakemusten käsittelyaikoja saadaan lyhennettyä. Pitkät käsittelyajat estävät uusien tuotantoalueiden käyttöönottoa tarpeen vaatimalla nopeudella.

Turpeella on myös realistiset tekniset hyödyntämismahdollisuudet liikennepolttoaineiden raaka-aineena. Soihin liittyvää tietoa tulee merkittävästi syventää ja tähän tietoon perustuvia uusia toimintatapoja ja hyödyntämistekniikoita ottaa käyttöön. Kokonaisuudessaan turpeella on merkittävä rooli Suomen energiahuollon turvaamisessa ja kotimaisuusasteen nostamisessa.

Arvoisa puhemies! Päästöjen vähentäminen edellyttää uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön- ja lämmöntuotannon lisäämistä. Myös biopolttoaineiden käyttöönottoa tulee edesauttaa ja nopeuttaa. On tehtävä mittavia investointeja bioenergiaan ja lisättävä myös tuulivoimaa. Bioenergia-alan hajautettua energiataloutta tulee kokonaisuudessaan kehittää. Vesivoimalaitosten tuotantoa voidaan nostaa niissä toteutettavien peruskorjausten yhteydessä.

Arvoisa puhemies! Energiankäytön tehostamisesta ja energian säästämisestä jo puhuin debatissa.

Lopuksi, Suomi on valtavien haasteiden edessä vähentäessään päästöjä ja tehostaessaan energiankäyttöä ja -tuotantoa. Ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyvää osaamista Suomessa kuitenkin löytyy runsaasti. Näiden käsiparien hyödyntäminen oikeaan tarkoitukseen nousee tässä taloustilanteessa entistä tärkeämpään asemaan.

Outi Alanko-Kahiluoto /vihr:

Arvoisa puhemies! Valtioneuvoston ilmasto- ja energiastrategiassa lähdetään siitä ajatuksesta, että energian- kulutuksen kasvu tulee pysäyttää ja sen tulee kääntyä laskuun. Tämä on kunnianhimoista ja käänteentekevää. Joiltakin osin strategian lähtökohdat ovat kuitenkin jo nyt vanhentuneita. Sähkönkulutus on kääntynyt laskuun jo pari vuotta sitten. Talousvaliokunnan vaatimus siitä, että hallituksen on tarkistettava strategiaansa uusien sähkönkulutuslukujen perusteella, onkin kannatettava. Vihreät uskovat, että sähkönkulutuksen kääntyminen laskuun ei ole vain laman aiheuttamaa ja tilapäistä, vaan kertoo teollisuuden vihreästä rakennemuutoksesta, joka muodostuu todennäköisesti pysyväksi.

Energiankulutuksen lasku alkoi jo ennen taantumaa. Emme tarvitse lisäydinvoimaa. Strategiassa tulee lähteä siitä, että energiankulutus kääntyy laskuun pysyvästi. Se energia, mitä tarvitsemme, voidaan ja pitää tuottaa kestävillä ja uusiutuvilla energiamuodoilla, joihin ydinvoima ei kuulu. Kaikkein hiilineutraaleinta on kuitenkin energia, jota ei edes tarvitse tuottaa. Siksi ilmastotalkoiden pääpainon tulee olla energian säästössä ja energiatehokkuuden parantamisessa. Työ- ja elinkeinoministeriössä istunut energiatehokkuustyöryhmä sai työnsä valmiiksi viime viikolla. Työryhmän esitykset on pantava täytäntöön viipymättä jo ensi syksyn budjettiriihen yhteydessä.

Arvoisa puhemies! Hiilineutraalimpaan teollisuuteen siirtyminen on aiheuttanut ja tulee aiheuttamaan paljon muutoksia, joista osa voi olla myös tuskallisia. Ihmiset menettävät työpaikkojaan, ja kokonaiset paikkakunnat voivat muuttaa luonnettaan, kun esimerkiksi paperitehdas lopettaa toimintansa. Mutta muutoksen voi aina nähdä myös mahdollisuutena. Suomen tulee olla kärkijoukoissa, kun vihreä teollinen vallankumous tapahtuu.

Työ- ja elinkeinoministeriössä valmistellaan metsäalan strategiaohjelmaa, jonka on määrä olla valmis vuonna 2011. Metsäalan, samoin kuin muidenkin perinteisten teollisuuden alojen, on kuitenkin aloitettava oma strategiatyönsä viipymättä. Tuotantoprosesseista on tehtävä sellaisia, että niissä syntyvä energia käytetään hyödyksi ja niiden lopputuotteiden jalostusastetta nostetaan. Nyt ilman työtä olevaa työvoimaa on voitava käyttää hyödyksi tässä työssä. Meillä on joukoittain vastavalmistuneita insinöörejä ja muita hyvin koulutettuja työntekijöitä, joiden työpanos voidaan valjastaa energiatehokkaampaan talouteen siirtymiseen.

Arvoisa puhemies! Lopuksi: Liikenne- ja viestintäministeriön selvitys ruuhkamaksujen käyttöönotosta Helsingin seudulla on juuri valmistunut. Selvityksen mukaan ilman ruuhkamaksuja hiilidioksidipäästöt kasvaisivat Pääkaupunkiseudulla vuoteen 2017 mennessä noin 16 prosenttia nykyisestä. Maksujen avulla päästöt voitaisiin leikata noin puolta pienemmiksi. Ruuhkamaksut toisivat ilmeisiä hyötyjä myös tavallisille kansalaisille. Olisi mahdollista tehdä isoja satsauksia joukko- ja kevyen liikenteen kehittämiseksi. Lisäksi matka-ajat lyhentyisivät ja vapaa-aikamme lisääntyisi. Ministeriön selvitys kertoi myös siitä, että maksujen käyttöönotto voisi estää noin 150:n kuolemaan johtavan liikenneonnettomuuden tapahtumisen yhdessä vuodessa. Lienee selvää kaikille, että maksut tulisi ottaa käyttöön viipymättä.

Elsi Katainen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Ilmasto- ja energiastrategia linjaa energiakehitystä niin, että kotimaisen energian ja erityisesti uusiutuvan energian osuus kasvaa huomattavasti nykyisestään. Strategian mukaan uusiutuvan energian osuus nousee 38 prosenttiin sen loppukulutuksesta. Rinnalla energiajärjestelmän tehokkuus paranee ja kasvihuonepäästöt kääntyvät pysyvästi laskuun. Kaikki nämä toimenpiteet ovat vahvasti siniristilipun värittämiä ja kohottavat energiahuoltomme omavaraisuutta ja luovat uusia työpaikkoja. Tämän suuntaiset linjaukset ovat ennen muuta keskustalaisia, ja olemmekin läpi historian korostaneet ekologisuutta. Nyt kun uusiutuvan energian kilpailukyky on parempi kuin koskaan, sillä sektorilla pitää takoa lujasti.

Strategian linjoja myötäillen energiajärjestelmämme perustuisi tulevaisuudessa hieman nykyistä enemmän sähkön käyttöön. Sähköenergian riittävyyden takaamiseksi hallitus esittääkin tulevien kahden vuoden aikana periaatepäätöstä ydinvoiman lisärakentamisesta. Tämä linjaus on positiivinen ja varmistaa sen, että teollisuuden tarvitsema sähkö taataan tulevaisuudessakin samalla lisäten hankinnan omavaraisuutta. Tässäkin kuitenkin korostan uusiutuviin energiamuotoihin panostamista ja niiden tekniikoiden käyttöönoton tukemista.

Uusiutuvan energian osuuden tavoite on lukuna korkea, eivätkä sen saavuttamisesta hallituspuolueet nikottele, eli tavoitteella on tukea. Toivon kuitenkin, että eduskunta kokonaisuudessaan nostaisi uusiutuvan energian ykkösasiakseen, sillä se, jos mikä, tässä paketissa on koko Suomen asia, kuten talousvaliokuntakin mietinnössään huomioi. Uusiutuvan energian hyödyntämisen osalta siis tavoitteet ovat hyviä. Esitetyt toimintatavat edustavat myös vastuullista luonnonvarojen käyttöä.

Metsähakkeen käyttöä on viime vuosina jo tuntuvasti lisätty, mutta edelleenkin on järkevää, että mahdollisuuksien mukaan käytetään kaikki se materiaali, joka metsistä otetaan, ja siihen liittyvän teknologian kehittymistä tuetaan. Mietinnössään talousvaliokunta katsoo, että metsähakkeen käyttö on kustannustehokasta, ja sitähän se todella olisi verrattuna siihen, että käyttökelpoinen materiaali osittain hylättäisiin ensisijaiseen käyttötarkoitukseensa soveltumattomana.

Maatalouspohjaisen bioenergian tuotanto ja käyttö on merkittävästi lisääntynyt viime vuosina. Esimerkiksi biokaasulla voidaan korvata uusiutumattomia energiaraaka-aineita niin paikallisesti maatiloilla kuin laajemminkin energiantuotannossa. Energialaitosten polttoaineiden viljelyssä pitää kuitenkin ensisijaisesti huolehtia siitä, ettei tilaa viedä kotimaiselta ruuantuotannolta. Biokaasun tavallisimpia raaka-aineita ovatkin olleet lanta ja muut eläimistä saatavat sivutuotteet sekä orgaaniset jätemateriaalit. Tämä on ollut järkevä suuntaus, sillä se samanaikaisesti hyödyttää kestävää energiataloutta ja lisää mahdollisuuksia maatilojen elinkeinotoimintaan. Lisäksi biokaasun tuotannolla on myös myönteisiä ympäristövaikutuksia.

Mikäli nyt tuetaan maatalouspohjaisen bioenergian tuotantoa ja käyttöä, tuetaan maaseudun ja maatalouden elinvoimaisuutta samalla, kun siitä hyötyy koko Suomi uusiutuvien energiamuotojen käytön lisäyksen seurauksena. Biokaasuenergia laajemmassa mittakaavassa on strategiapaperissa listattu korkean tukitarpeen energiaksi. Mikäli tässä yhteydessä otettaisiin käyttöön syöttötariffit, ne varmasti palautuisivat kansantalouteen takaisin esimerkiksi maatalouden kustannussäästöinä. Uskon myös vahvasti, että järjestelmä tukisi maaseudun rakentamista ja alueiden hyvinvointia.

Öljyn hinnan nousu nostaa entisestään kuljetushintoja. Siksikin myös alueiden omavaraisuutta energiantuotannossa pitää tukea. Mitä paremmin pystytään hyödyntämään pienilläkin alueilla omat energiaraaka-aineet, kuten biokaasu, sitä vähemmän on tarvetta liikutella raaka-aineita esimerkiksi lämmöntuotantolaitoksiin.

Arvoisa puhemies! Tukijärjestelmillä ja niistä tiedottamisella on keskeinen osa tavoitteiden täyttymisessä. Toivottavasti eduskunta sitoutuu osaltaan myös niihin tämän hyvän strategiapaperin lisäksi.

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa puhemies! Hyvät edustajat! On hienoa, että valtioneuvosto on antanut selonteon ilmasto- ja energiastrategiasta, ja toivon, että sitä seurataan aktiivisesti ja kehitystä seuraten tulevaisuudessakin. Tästä aiheesta voisi puhua hyvinkin laajasti, mutta ajanpuutteen vuoksi täytyy keskittyä vain muutamiin ehkä tällä hetkellä ensimmäisenä mieleen tuleviin asioihin, koska kaikki täällä melkein on jo puhuttukin.

Ensinnäkin haluan ilmaista tyytyväisyyteni eilen kuulemiini uutisiin, jotka kertoivat, että valtio aikoo hankkia enemmistön Fingridistä, mikä on mielestäni oikea ratkaisu. Mielestäni sähköomavaraisuus on realismia Suomessa ja siihen tulee kaikin keinoin pyrkiä. Energiaomavaraisuus ei ole mielestäni realismia, mutta kaikki keinot sähköomavaraisuuden lisäämiseksi tulee käyttää hyväksi, ja siihen on tehtävä kaikki mahdollinen. Tapoja sen saavuttamiseksi, että meillä on enemmän omavaraisuutta, on useita, ja sitä on tehtävä useista eri syistä.

Yksi niistä on vanhanaikaiselta kalskahtava toteamus huoltovarmuudesta. Omaa apua tarvitaan muulloinkin kuin vain sodan aikana. Ajatelkaapa sitä talven myrskyä, kun muutama vuosi sitten sähköä maatiloille ei tullut ja lehmiä ei saatu lypsetyksi, koska eiväthän nykypäivän lehmät enää käsin tule lypsetyiksi eivätkä ne anna sitä tehdä, vaan se tulee tehdä koneitse. Eli myös taloja rakennettaessa ja maatiloja rakennettaessa on aina mietittävä myös tämä varaenergian saanti varmuuden vuoksi.

Lyhyesti totean täällä, niin kuin mietinnössä on todettu, että Kemera-rahoitusta on lisättävä. Ihmiset odottavat sitä niin sanotusti tuolla kentällä.

Yksi tämmöinen hyvin naisellinen ja kotitaloutta lähellä oleva esimerkki on se, että lämpimän veden juoksutuksesta on Suomessa saatava vihdoinkin loppu. Se on aika yleistä arkielämässä. Pienistä puroista kuitenkin kertyy isoja virtoja. Lämpimän veden turha juoksuttaminen on suuri energiahukka Suomessa. Näin meitä valisti asiantuntija asunto- ja ympäristöjaostossa valtiovaroissa. Olin kovin tyytyväinen, kun kuulin sen miehen suusta.

Mielelläni näen, että maatiloilla sähköä tuotetaan biokaasuista, kuten täällä jo edellinen puhuja, ed. Elsi Katainen, kertoikin. Biokaasusta saatavaa sähköä pitää voida saada käyttää yhteisössä esimerkiksi Saksan mallin mukaan.

Energia on nyky-yhteiskunnan perustarvikkeita. Suomalaisen energian jalanjälki on suuri ensinnäkin sen takia, että Suomi on pohjoinen maa, mutta myös sen takia, että meillä on korkea elintaso. Mitä korkeampi elintaso, sitä enemmän energiaa yleensä yhteiskunta käyttää. Ilman energiaa yhteiskunnan toiminnot pysähtyvät tai ainakin takkuavat. Energiankulutus pyrkii kasvamaan ei vain pohjoisissa oloissa, vaan kaikissa niissä maissa, missä elintaso on korkea.

Toivon, että kehitysavun suhteen Suomi voi olla edesauttamassa uusiutuvien energiamuotojen käyttöä kehitysmaissa, ja siellä meillä on jo osaajia maailmalla viemässä näitä projekteja eteenpäin muun muassa Keski-Amerikassa.

Kevennykseksi tähän loppuun: Luin poikani fysiikan oppikirjaa ja totesin, että järjestyksen ylläpitäminen vaatii energiaa. Arvoisa puhemies! Se vaatii varmasti myös teiltä energiaa pitää järjestystä meille kaikille täällä eduskunnassa, samoin kuin meiltä naisilta ja monilta muiltakin kotitaloudessa.

Loppuun totean, niin kuin fysiikasta pitävät nuoret miehet toteavat tänä päivänä ainakin meillä kotona: "Fysiikka on helppoa, hauskaa ja joskus jopa hyödyllistä."

Jyrki Yrttiaho /vas:

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen ilmasto- ja energiastrategia on ydinvoiman lisärakentamisen strategia. Hämmästyttävä asiakirja hallitukselta, jossa vihreät ovat mukana.

Pääomaköyhässä Suomessa on erittäin oleellista miettiä energiastrategian kustannusarvioita pidemmällä aikavälillä. Ydinvoimaan nojaaminen synnyttää sähkön ylituotannon ja tarpeen lisätä sähkön vientiä. Strategia lyö korville tavoitetta parantaa energiatehokkuutta ja lisätä uusiutuvien energialähteiden investointeja ja energian säästöä. Vasemmiston ryhmäpuheenvuorossa linjattiin aivan oikein, että ydinvoimaan nojaaminen tukahduttaa uusiutuvan energian innovaatiot ja kasvun.

Suomen keskustelussa esitetyt arviot ydinvoiman hinnasta ovat epärealistisia ja ristiriidassa sekä Olkiluoto 3:sta ja muista reaktorihankkeista saatujen kokemusten että tuoreempien arvioiden kanssa. Olkiluoto 3:sta käydyn keskustelun yh-teydessä kansainväliset arviot ja varoitukset ydinvoiman kalleudesta sivuutettiin, ja jäljet puhuvat puolestaan. Olkiluoto 3:n kustannusarvio on karkaamassa 6 miljardiin. Mikäli Suomeen rakennetaan tulevaisuudessa yksi tai useampia ydinvoimayksiköitä, sementoidaan Suomen energiastrategia vuosikymmeniksi ydinvoimaan ja suuriin yksiköihin. Kymmenet miljardit sijoitetaan ulkomaiseen ydinteknologiaan ja ulkomaiseen työvoimaan.

Teollisuuden Voima arvioi tuoreessa periaatepäätöshakemuksessaan saavansa 1 800 megawatin ydinreaktorin 4 miljardilla. Kustannusarvio on Olkiluoto 3:n kokemusten perusteella harhauttavan alhainen. Todellisuudessa kansainvälisen kustannusselvityksen mukaan ydinvoimaloiden rakentamiskustannukset ovat 2,3-kertaistuneet vuodesta 2000 vuoteen 2008 mennessä ja pelkästään vuoden 2005 jälkeen hinnat ovat nousseet 70 prosenttia. Lisäksi on hyvä muistaa, että kiinteähintaisia sopimuksia ydinvoimaloista ei ole enää tarjolla, joten uusissa reaktorihankkeissa kustannusarvioiden ylitykset jäisivät suomalaisten maksettavaksi.

Arvoisa herra puhemies! Tulevaisuuden työpaikat eivät synny ydinsähkön ympärille. Yhtiövallan ydinvoimastrategiaan nojaava selonteko unohtaa lähimenneisyydessä tehtyjen ydinvoimapäätösten käytännön vaikutusten arvioinnin. Olkiluoto 3:n päätöksen jälkeen kiinnostus kestävän energiatuotannon edistämistä kohtaan hiipui vuosiksi. Uusiutuva energia ja energiatehokkuus tarjoavat töitä nimenomaan niillä aloilla, jotka ovat kärsineet pahimmin taantumasta ja jo sitä ennen alkaneesta metsäteollisuuden rakennemuutoksesta. Työpaikkoja syntyy metsätalouteen, konepajateollisuuteen, rakennusalalle sekä tuotannon hajauttamisen ja bioraaka-aineen hankinnan muodossa myös maamme laajalle maaseudulle. Uusiutuvan energian lisääminen voi luoda kymmenessä vuodessa 30 000—40 000 uutta työpaikkaa, uusiutuvan energian tuotantoon ja vientiteollisuuteen siis. Rakennusten energiaparannusten toteuttaminen muun muassa Vtt:n skenaarioiden mukaan loisi karkeasti arvioiden 5 000 työpaikkaa rakennusalalle ja rakennusteollisuuteen.

Puhemies! Olkiluoto 3 on ydinvoimarakentamisen mielenkiintoinen laboratorio, ei vain ydinturvallisuutta koskevien määräysten rikkomusten osalta vaan myös rakennusajan työvoimapolitiikan osalta. Olkiluoto 3:sta muodostui jo rakennusprojektin alkuvaiheessa ulkomaisen vuokratyövoiman riiston kummallinen vapauden valtakunta. Siitä tuli ulkomaisen halpatyövoiman vuokrauksen sillanpääasema, josta epäterveet ja rikolliset käytännöt levisivät laajalti rakennuksille ja telakkateollisuuteen. Piittaamattomuus suomalaisista työehdoista, verovelvollisuuden systemaattiset laiminlyönnit ja työvoiman kierrätys ovat olleet viranomaisten eri-tyisessä suojeluksessa. Samaan aikaan suomalaiset rakennustyöläiset ja metallin asentajat kävelevät lomautettuina ja työttöminä. Yritysten otteiden kovuutta kuvaa hyvin se, että voimalan hitsauksista vastaava ranskalaisyritys Bouygues Construction maksoi keväällä ulos työmaan pääluottamusmiehen.

Vasta aivan viime kuukausina verohallinto on käynnistänyt Suomen vetämän simultaanitarkastuksen yhteistyössä Puolan, Ruotsin, Ison-Britannian ja Irlannin kanssa. Projekti on tervetullut mutta valitettavan myöhässä. Irlantiin rekisteröity yhtiö on harjoittanut jo vuosia puolalaisen halpatyövoiman vuokrausta projektia johtavalle ranskalaisyhtiölle. Odotan mielenkiinnolla tarkastuksen tuloksia ja raportointia. Tämäkin on yksi energiapolitiikan yhteiskunnallisista ulottuvuuksista.

Johanna Karimäki /vihr:

Arvoisa puhemies! Käsittelyssä oleva hallituksen ilmasto- ja energiastrategia on hyvä lähtökohta ilmastopäästöjen vähentämiselle. Se on ikään kuin tiekartta ja alku toimenpiteille, jotka on välttämättä tehtävä. Strategiasta on kuitenkin johdettava lainsäädäntöä ja on tehtävä selkeätä päästöverotusta. Esimerkiksi lakialoite, jossa esitetään ilmastolakia, on hyvä esimerkki. Siinähän esitetään vuosittaisia 5 prosentin päästövähennyksiä kasvihuonekaasuista ja niihin sisällytettäisiin hiilidioksidi-, metaani- ja typpioksiduulipäästöt hiilidioksidiekvivalenteiksi muunnettuina, ja lisäksi esityksessä on jatkuva seuranta ja hiilibudjetointi. Tämän tyyppistä systemaattisuutta ja tavoitteellisuutta tarvitsemme tämän strategian jatkoksi.

Ilmastonmuutoshan on ihmiskunnan suurin haaste tällä hetkellä, ja siihen on johtanut fossiilisten polttoaineiden hulvaton käyttö ja kuluttava elämäntapamme. Ilmastonmuutosta ei voi pysäyttää, mutta sitä voi hillitä. Kasvihuonekaasut lämmittävät ilmastoa, vaikka uusien päästöjen tuottaminen lopetettaisiin välittömästi. Ilmastonmuutosta voidaan kuitenkin hidastaa niin, etteivät ympäristölle ja ihmisille aiheutuvat vahingot ole ylitsepääsemättömiä.

Pitkään puhuttiin kahden asteen turvallisuusrajasta eli siitä, että mikäli maapallon lämpötila ei nousisi kahta astetta ylemmäksi, niin se olisi turvallinen raja. Toisaalta nyt Worldwatch-instituutin Maailman tila 2009 -raportti paljasti ankeamman tulevaisuuskuvan, että jo tämä kaksi astetta olisi liikaa. Luvassa olisi massiivisia sukupuuttoaaltoja, koralliriutat, jääkarhut häviäisivät ensimmäisenä. Jotkut seudut aavikoituisivat, jotkut peittyisivät tulvaveden alle. Viimeisin arvio Science-lehden mukaan merenpinnan noususta vuoteen 2100 mennessä on jopa metri.

Talousasiantuntija Sternin mukaan ilmastonmuutos on kaikkien aikojen suurin ja laaja-alaisin markkinavirhe. Koska fossiiliset polttoaineet ovat halpoja, uusilla teknologioilla on vaikea nousta. Ilmastonmuutos on uusi teollinen vallankumous, ja markkinavirheen korjaaminen synnyttää sekä voittajia että häviäjiä. Voittajia ovat ne, jotka nopeimmin omaksuvat uudet tekniikat, ja hyötyjiä ovat lopulta kaikki ihmiset.

Arvoisa puhemies! Maailma pyörii liiaksi öljyn ympärillä. Se vaikuttaa vahvasti talouteen ja inflaatioon. Koska öljy on myös tärkeä materiaalien, kuten muovien, raaka-aine, sen käyttö polttamiseen, kuten energiantuotantoon ja autoiluun, tulisi siirtymäajan kuluessa lopettaa. Ratkaisu tähän on uusi hajautettu energiantuotanto, joka perustuu uusiutuvaan energiaan. Maa- ja metsätalousvaliokunta painottikin omassa lausunnossaan vahvasti uusiutuvaa energiaa, myös energiatehokkuutta ja energian säästämistä. Maa- ja metsätalousvaliokunta korosti hajautettujen lähienergiajärjestelmien etuja, ja esitimme myös syöttötariffijärjestelmää puuenergialle. Strategiassahan luvataan syöttötariffit tuulivoimalle, biokaasulle, ja näitä myös maa- ja metsätalousvaliokunta kiirehti. Asiantuntijakuulemisessa nousi esiin se, että päästökaupassa hiilitonni on ollut aivan liian halpa ja se on johtanut siihen, että voimaloissa on poltettu kivihiiltä pellettien sijaan ja suomalaisia pellettejä taas viedään laivalla ulkomaille, ja sehän ei ole kokonaisilmastopäästöjen kannalta järkevää, joten ohjausmekanismien suunnittelussa on todella huomioitava se, että ohjausmekanismit sitten toimivat toivotulla tavalla. Tuulisähköstä valiokunta linjasi, että pientuulivoiman lupakäytäntöihin tulee saada valtakunnalliset ohjeet, jotta päästään liiasta byrokratiasta, ja myös ylimääräisen tuulisähkön myymistä verkkoon tulee helpottaa.

Työelämävaliokunta taas pohti työllisyyskysymyksiä ja koulutuspolitiikan räätälöimistä ilmastonmuutoksen torjuntaan, sillä huolena on mahdollinen työvoimapula, jopa kohtaanto-ongelma. Työmatkaliikenteen osalta painotettiin joukkoliikennettä, työsuhdematkalipun kehittämistä ja kevyen liikenteen edistämistä työmatkaliikenteessä. Työpaikathan ovat myös merkittäviä ilmastotavoitteiden kannalta. Energiankulutus, paperinkäyttö, työn organisointi — ne ovat kaikki asioita, joista tulisi laatia ympäristötavoitteet yhdessä henkilöstön kanssa.

Pia Viitanen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Tämä on todella todella tärkeä asia, mistä tänään täällä puhumme, ja kaikkinensa, kun tiedämme tilanteen maailmalla, missä talouskriisi, työllisyyskriisi, on päällä, niin nyt jos koskaan, on se aika, että pitää osata yhdistää tämän kriisin hoito ilmastotavoitteisiin eli ilmastokriisin hoitoon, ja tähän meillä mielestäni on erinomaisia mahdollisuuksia, jos vain haluamme tähän tilaisuuteen kaikkinensa tarttua.

Minua on huolestuttanut viime aikoina hallituksen talouspolitiikassa se, että huolimatta siitä, että vihreät pitävät tiedotustilaisuuksia viherelvytyksestä, käytännössä hallituksen talouspolitiikka ei sisällä ollenkaan tämän kaltaisia elementtejä. En ole ainoa, kuka tätä on miettinyt. Minulla on täällä lehtileike, jossa on iso otsikko "Viherelvytys ontuu pahemman kerran Suomessa". Täällä muun muassa Peter Lund ja myös Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Per Mickwitz ihmettelevät sitä, miksei hallitus tässä tilanteessa tartu siihen mahdollisuuteen, joka tällaisessa viherelvyttämisessä tässä talouskriisissä olisi. On kaikkien etu, että nyt me luomme uutta kasvua, uusia työpaikkoja, siten, että se pieni ihminen, joka on työttömäksi jäänyt, mutta myös luonto kiittävät samaan aikaan. Tämä oivallus on nyt sitten jäänyt korkeintaan puheiden, ei tekojen tasolle.

Yksi asia, mikä tätä kuvaa, on se, että hallitus ei ole vaivautunut määrittelemään omasta elvytyspanoksestaan niin sanotun viherelvyttämisen prosenttiosuutta. Me tiedämme, että Yhdysvalloissa Barack Obaman johdolla panostetaan 100 miljardia dollaria tällaisiin toimiin, Euroopan unionissa niitä laajasti käytetään, Saksassa liki 20 prosenttia, Etelä-Koreassa 68 prosenttia elvytystoimista on viherelvytystä, ja hallitus ei ole omaa prosenttiosuuttaan määritellyt. Se on ongelma. (Ed. Tynkkysen välihuuto) — Ed. Tynkkynen, te itse valtiovarainvaliokunnan asiantuntijakuulemisessa näin totesitte, että Suomen prosenttiluku ei ole selvillä. — Minä näen, että ongelma tulee sitä kautta, kun hallituksen elvytystoimet pääosin ovat veronkevennyksiä. Minä uskoisin, että näillä veronkevennyksillä, mitä hallitus toteuttaa, ei luoda yhtäkään viherkaulustyöpaikkaa, ei yhtäkään.

Hyvää yritystä voisi olla tässä kotitalousvähennyksessä, jossa pientalojen omistajia rohkaistaan tekemään remontteja muun muassa lämmitysjärjestelmien suhteen, mutta missä tulee heti vastaan kysymysmerkki, on siinä, että sitä ei ole rajattu ekologisesti. Sillä pystytään vaikka laittamaan ympärivuotiseen käyttöön kesämökkiä ja lämmittämään se sähköllä. Ei siinä ole ekologisia rajoituksia. Ympäristöjärjestöthän ovat tästä sanoneet, että tämä korjausavustus sinänsä olisi kaiken kaikkiaan hyvä ja tämän tyyppiset kannustimet, mikäli niissä olisi ekologisia rajauksia. Se on suuri ongelma. Tässäkään yhteydessä hallitus ei ole omassa elvytyspolitiikassaan huomioinut tätä viherelvyttämistä.

Tässä talouskatsauksessa, minkä pääministeri piti tänään, hän ei sanonut sanaakaan, ei sanaakaan, vihreästä talouskasvusta tai ympäristöasioista, ei sanaakaan, ja se oli kuitenkin tämän päivän viimeisin talouspoliittinen arvio ja linjanveto.

Hallitus ei panosta ratoihin, niiden ylläpitoon, yhtään sen enempää kuin tieliikenteeseen. Kun puhutaan ylläpidon rahoista, ratoihin panostetaan 300 miljoonaa ja teihin 500 miljoonaa, eli teihin enemmän. Kuten ed. Kumpula-Natri puheenvuorossaan sanoi, tämä on kaupunkilegenda, että tässä jollakin tavalla historiallisesti ensimmäistä kertaa raiteisiin panostettaisiin enemmän.

Se, mikä minua häiritsee kovasti, on se, että julkisen liikenteen joukkoliikennetukea on nyt pienennetty pienissä ja keskisuurissa kaupungeissa ja suurissa kaupungeissa se on hyvin vaatimaton. Niinpä esimerkiksi tähän ilmastopoliittiseen aikaan meillä Tampereella kokoomus ja vihreät porvariakselillaan nostivat bussilippujen hintoja siitä huolimatta, että kunnallisvaalien alla aivan toisenlaista viestiä tuli.

Meidän vastalauseessamme kysyttiin konkretiaa. Siellä on muun muassa konkreettinen vaade, että bussilippujen hintoja pitää hilata mieluumminkin alaspäin ja että työsuhdematkalipun veroetuja on parannettava. Meillä sosialidemokraateillahan on ollut vaatimus työsuhdematkalipun verottomuudesta. Olen ollut havaitsevinani, että siitä on käyty julkista keskusteluakin, miksi esimerkiksi tämä valmistelu etenee niin hitaasti: siksi, koska sille ei ole voimavaroja kehyksessä varattu. Eli tällaisia asioita ei saada läpi.

Samoin aiemmin kerroin huoleni verotulojen menetyksistä. Meillä on mahdollisuuksia erilaisiin veroihin, kuten windfall-veron jouduttamiseen, meillä on mahdollisuuksia uudenlaisiin innovaatioihin, kuten sosialidemokraattien esittämään pakkausveroon. Meillä olisi valmistelutyötä, jotta jätevero voitaisiin laajentaa myös yksityisille kaatopaikoille. Sitä ei saada aikaiseksi. Se takkuaa. Valtiovarainministeriö vastustaa. Menetetään satoja miljoonia euroja vuodessa. Tämä ei voi olla järkevää ympäristö- eikä järkevää talouspolitiikkaa. Tämä on minun mielestäni se totuus.

Energiansäästöarviot ovat tässä selonteossa kaiken kaikkiaan liian löysät. Siitä on paljon asiantuntija-arvioita esitetty. Toivon, että hallitus jatkossa voisi kiinnittää huomiota erityisesti korjausrakentamisen energiatehokkuuteen, mistä tässä juuri sanoin, että siellä olisi paljon tehtävissä. Toivon, että tähän energiatehokkuustyöryhmän esitykseen tartutaan täysillä. Olin hyvin tyytyväinen, kun huomasin, että kerrottiin, että näillä toimilla pystyttäisiin lisäämään energiatehokkuutta saman verran kuin tällä hetkellä ydinvoimalat tuottavat. Tässä sitten puhutaan aika merkittävistä mittasuhteista.

Itsehän en ole henkilökohtaisesti kovin innostunut tästä ydinvoimakeskustelusta, vaan näen sen pikemminkin niin, että samalla kun olemme satsaamassa hyvin innokkaasti tämmöiseen vanhentuvaan teknologiaan, menetämme kenties mahdollisuuksia uusiutuvan energiateknologian, näiden uusien innovaatioiden, kehittäjänä. Siksi olen vähän leikillisestikin sanonut, kun olen katsonut tätä takkuilua, mikä tässä yhden ydinvoimareaktorin rakentamisessa on ollut, että nyt minä ymmärrän, miksi esimerkiksi kokoomus niin innokkaasti haluaa peräti kolme uutta ydinvoimalaa: ehkä siksi, että edes yksi niistä olisi valmis vuoteen 2050 mennessä. Mutta koska näin hidasta se on ollut, niin olen vähän ihmetellyt, kun täälläkin salissa on tullut sen näköisiä arvioita, että tämä olisi jollakin tavalla elvytystä, kun rakennetaan ydinvoimaa. Se kannattaa ehkä nyt joka tapauksessa ihan objektiivisestikin unohtaa.

Mutta kaiken kaikkiaan, summa summarum, mielestäni konkreettiset toimet resurssimuodossa tästä selonteosta valitettavasti puuttuvat. Tässä on paljon hyvää yritystä, ja minä toivotan ihan aidosti menestystä esimerkiksi ed. Oras Tynkkyselle jatkotyössä tässä ilmastoasiassa. Minä pidän siitä, että talousvaliokunnassa ed. Jouko Skinnarin johdolla (Puhemies: Viitisen minuuttia on mennyt!) saatiin hyvää keskustelua ja kiristyviä vaatimuksia, ja toivotan ihan aidosti näille töille menestystä jatkossa.

Antti Rantakangas /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä ed. Viitanen antoi kyllä täysin yksipuolisen kuvan hallituksen toimista. Jos nykyisen hallituksen toimintaa verrataan esimerkiksi edellisen hallituksen toimintaan, niin kyllä monet uusiutuvan energian kehittämishankkeet ja myöskin liikenneverkoston kehittämishankkeet ovat aimo askeleen menossa eteenpäin verrattuna siihen aikaan, kun me olimme molemmat hallituksessa. Tämä pitää myöntää. Meillä on kotitalousvähennyksen laajentamista, energiainvestointien lisäämistä, energiatehokkuustyöryhmän esityksiä, liikenneverkoston mittavia kehittämisinvestointeja, ja sitten uusiutuvan energian tukeen on panostettu monin verroin enemmän kuin mitä silloin. Eli kyllä näytöt ovat hyvät, ja tällä tiellä pitää jatkaa, mutta kaikkia ei vielä ole saatu valmiiksi, ja työtä riittää loppukaudeksi ja riittää myös parille seuraavalle hallitukselle.

Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Viitanen edellä väitti, että hallituksella ei ole lainkaan viherelvytystä. Katsotaan, mitä hallituksen elvytyspaketti pitää sisällään. Se sisältää satsauksia joukkoliikenteeseen, se sisältää satsauksia uusiutuvan energian käyttöönottoon, ja huomattava osa koko elvytyspaketista menee korjausrakentamiseen, joka pääsääntöisesti parantaa energiatehokkuutta. Tämän jälkeen jos väittää, että tässä elvytyspaketissa ei ole lainkaan viherelvytystä, täytyy ihmetellä, mitä elvytyspakettia ed. Viitanen on lukenut.

Sosialidemokraatit esittivät yhtenä keinona — esimerkinomaisesti ed. Viitanen siihen viittasi — työsuhdematkalipun kehittämistä. Varmaankin tiedätte, että liikenne- ja viestintäministeriössä istuu työryhmä, joka juuri selvittää työsuhdematkalipun kehittämistä. Sama pätee moniin muihin niistä esityksistä, joita teidän vastalauseessanne on. Ne ovat jo hallituksen työlistalla, ja ne ovat jo hallituksen valmistelussa — hyviä esityksiä sinänsä siis.

Marjo Matikainen-Kallström /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hyvä hallituskaan ei pysty kaikkea tekemään kerralla ja yhtäkkiä. Energiatehokkuustyöryhmän tulokset ovat tulleet nyt, ja ne päätökset ovat tulleet nyt. Hallitushan on sitoutunut siihen, että jatkossa matkan varrella tehdään koko ajan uusia avauksia, uusia toimenpiteitä.

Ed. Rantakangas jo linjasi, mitä tämä hallitus on tehnyt. Siihen listaan olisin lisännyt vielä polttoaineverotuksen porrastuksen päästöttömyyden mukaan. Sen lisäksi ministeri Vapaavuoren johdolla on tehty hyvin paljon erilaisia korjausrakentamiseen ja energiatehokkuuteen liittyviä toimenpiteitä, mitkä liittyvät niin kaavoitukseen kuin rakentamiseenkin. Ennen kaikkea olisin allekirjoittanut kotitalousvähennyksen käyttämistä myös korjausrakentamiseen. Kyllähän sen nyt jokainen tietää, että jos sähkön hinta on korkealla, niin kyllähän korjausrakentamista ja kotitalousvähennystä käytetään nimenomaan siihen, että saadaan tehokkuutta lisää. Ed. Viitanen ei ole nyt ihan ajan tasalla, mitä hallitus tekee.

Matti Kangas /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä käsitellään tänään ilmasto- ja energiaselontekoa, mutta tuntuu, että puhutaan asian vierestä, hallituksista ja muista. Tämä oli yksimielinen paperi, joka tehtiin, ja nyt ed. Viitanenkin käytti hyvin arvostelevan puheenvuoron. Oletteko äänestämässä tätä vastaan sitten, mikä työn tulos oli valiokunnassa? (Ed. Viitanen: Onhan vasemmistoliittokin jättänyt eriävän mielipiteen!) — No joo, mutta niin kuin puheenjohtaja Skinnari totesi, ne ovat tätä mietintöä tukevia, niin demareitten kuin vasemmistoliiton ja kristillisten, että se ei arvostele, vaan tukee tätä. (Ed. Viitanen: Haluaisin kuulla myös ed. Tiusasen näkemyksen?) — No, ed. Tiusanen ei ole ollut valiokunnan jäsen, mutta minä olen ollut valiokunnassa.

Sähkön hintaahan voidaan nostaa vaikka minkälaisilla tavoilla hyvänsä. Hintahan siinä ratkaisee, pysyykö teollisuus täällä vai ei ja investoidaanko tänne. Valiokunnassa kuultiin noin sataa, taitaa mennä yli, asiantuntijaa, ja siellä oli lausuntoja, esimerkiksi pohjoismainen sähköpörssi Nord Pool, että jos Suomessa tuotetaan liian kalliilla sähköä, ne ostavat Venäjältä ydinvoimalaitokselta sähköä ja täällä seisoo sitten sähköntuotanto, niin kuin pellettienkin osalta: tuotiin Kanadasta pellettejä (Puhemies: Nyt menee puolitoista minuuttia!) ja suomalaiset pellettitehtaat seisoivat. Tässä on monenlaisia näkökulmia, ettei nyt vaan ruoskita itseämme hengiltä.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Viitanen piti hyvän puheenvuoron ja ihan aiheellisesti viittasi muun muassa siihen, että kotitalousvähennyksestä ei katsota, onko remontti todella energiaa säästävää ja sillä tavalla ilmastonmuutosta hillitsevää vai ei. Siihen ei ole kuulemma mahdollisuuksia.

Toinen tärkeä asia on se, että ratojen tilanne on edelleenkin huono. Se historiallinen liikennepoliittinen strategia — muistan ed. Tynkkysen silloin tämän maininneen, kun käsittelimme sitä — ei tule kuitenkaan käytännöksi. Meillä edelleenkin junien vaunut putoilevat kiskoilta ja vähältä piti -tilanteita on hyvin paljon. Ekologisesti se on todella parempaa elvyttämistä, jos me parannamme kiskoliikennettä, kuin että me rakennamme moottoriteitä tai teemme tieliikenteelle parempia teitä. Kyllä tämän prioriteetin pitäisi olla aina esillä, kun tehdään niin sanotusti ekologista elvytystä.

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Aika mielenkiintoista, että täällä vasemmistoliiton ed. Kangas puolustaa hallituksen talouspolitiikkaa tässä suhteessa, kun puhutaan ilmasto- ja ympäristöulottuvuudesta. (Ed. Kangas: Niin tekee valiokunnan demarijäsen!) Olen kuvitellut, että teilläkin vastalause on, mutta itse kyllä olen huolissani vasemmistoliiton ed. Kankaasta huolimatta tästä hallituksen talouspoliittisesta linjasta. Minun mielestäni ilmasto- ja ympäristöasiat ovat mitä suurimmassa määrin talouspoliittisia linjauksia myös tänä päivänä, mitä suurimmassa määrin, eivät ne ole joku lokero jossain.

Mitä tulee sitten elvytykseen, arvoisa ed. Tynkkynen, 10 elvytyseurosta 9 menee veronkevennyksiin. Se on 90 prosenttia käsittääkseni. Jäljelle jää 10 prosenttia. (Ed. Matikainen-Kallström. Tukee työllisyyttä!) Laskekaa siitä sitten se viherelvytyksen osuus. Oliko joku ympäristöjärjestö vai kuka lie arvioinut, että Suomessa olisi sitten joku 4—5, kun se on keskimäärin Euroopan unionissa 14, Saksassa 20, Etelä-Koreassa 69 jne., puhumattakaan jostain obamalaisesta otteesta, jossa on vedetty todella isoja satsauksia viherelvytykseen. Minä pyydän teitä arvioimaan, kuinka monta viherkaulustyöpaikkaa tähänastisilla elvytystoimilla tullaan synnyttämään. Kuinkakohan monta sieltä syntyy? Minun mielestäni ei kovin montaa nimenomaan viherkaulustyöpaikkaa tällä politiikalla ja sen kunniahimottomuudella valitettavasti synny.

Mutta aidosti meidän huolemme on yhteinen, ja minä arvostan sitä, että tässä yritetään puhaltaa yhteiseen hiileen, mutta talouspoliittinen linja pitää silloin korjata. Ed. Rantakangas, viime kaudellahan me aloitimme ihan hyvin tämän asian. Sternin raporttien ja muiden pohdiskelussa tulimme lisänneeksi merkittävällä tavalla tutkimus- ja kehitysmäärärahoja jnp., että ihan tumput suorana emme suinkaan ole aiemminkaan seisoneet. (Ed. Rantakangas: Ei tietenkään!)

Merikukka Forsius /kok:

Arvoisa puhemies! Suomalaisessa energiakeskustelussa olemme tekemässä merkittävää linjanvetoa siitä, miltä suomalainen energiantuotanto tulevaisuudessa näyttää. Pohjimmiltaan tässä keskustelussa etsitään vastausta kysymykseen, miten kohtuuhintainen energia ja työllisyys voidaan Suomessa ja Euroopassa turvata eettisesti kestävällä tavalla eli tavalla, jossa ei väistetä vastuuta ympäristön ja ihmisten hyvinvoinnista. Vastuullinen energiapolitiikka edellyttää määrätietoista panostusta sekä uuden teknologian kehittämiseen että vastuullisten ympäristöystävällisten energiamuotojen lisäämiseen. Uuden haasteen tilanteeseen tuovat muuttuneet talousnäkymät.

Selonteossa väitetään, että sähköenergian riittävyyden kannalta tarvittaisiin lähivuosina eli jo nykyisen hallituskauden aikana periaatepäätös ydinvoiman lisärakentamisesta. Talousvaliokunta yhtyy tähän kantaan. Kun puhutaan energiantuotannosta ja isoista ratkaisuista, kuten ydinvoiman lisärakentamisesta, pitää osata katsoa tulevaisuuteen sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. On koetettava ennakoida, miten lähitulevaisuudessa hyvinvointia tuotetaan eettisesti kestävästi. On myös pohdittava, miten turvataan tulevien sukupolvien mahdollisuudet hyvinvointiin. Kun nämä molemmat aikaperspektiivit otetaan huomioon, putoaa ydinvoima pois varteenotettavien energiavaihtoehtojen joukosta.

Ydinvoimasta ei ole vastuullisen energiapolitiikan välineeksi. Vastuu on avainsana, kun puhutaan energiantuotannosta. Meidän täytyy omalta osaltamme kantaa vastuuta niin ympäristön kuin tulevien sukupolvienkin hyvinvoinnista. Ydinvoiman rakentamisella on seurauksia, jotka ulottuvat, kymmenien, satojen, jopa tuhansien sukupolvien päähän. Sen me kaikki tiedämme. Ehkä pahin ongelma on ydinjäte. Se säilyy radioaktiivisena satojatuhansia vuosia.

On tärkeää muistaa, ettei ydinjätteen loppusijoittamiseen ole olemassa täysin turvallista ratkaisua. On vain huonoja vaihtoehtoja, joista täytyy koettaa valita vähiten huono. Tätä ratkaisematonta ongelmaa ei pidä entisestään paisuttaa rakentamalla lisää ydinvoimaa. Vastuukysymys on ydinjätteessä täysin auki. Kuka vastaa jätteestä kapselien sulkemisen jälkeen?

Ydinvoimaloista ei yksinkertaisesti pystytä rakentamaan täysin turvallisia. Vaikka suuronnettomuuden riski toki on äärimmäisen pieni, se on kuitenkin aina olemassa. Ydinvoiman riskit eivät jää tähän, vaan sen koko elinkaari uraanin louhinnasta jätteen loppusijoittamiseen sisältää turvallisuusriskejä ja aiheuttaa merkittäviä ympäristöhaittoja.

Ydinvoima, vesivoiman lisääminen tai turpeen poltto ovat vastuuttomia ratkaisuja energiantuotantoon, mutta vastuullinenkin vaihtoehto on olemassa. Se on malli, jossa energiantuotannon rakennetta muutetaan uusiutuviin energianlähteisiin, kuten puuhakkeeseen ja tuulivoimaan, perustuvaksi ja jossa tehostetaan energiansäästöä. Tuotantorakennetta ja energiatehokkuutta ei muuteta kestäväksi yhdessä yössä. Siksi välivaiheessa voidaan lisätä maakaasun käyttöä. On tärkeää huomata, että tämä on vastuullinen vaihtoehto ja vielä täysin realistinen. Itse asiassa esimerkiksi tuulivoima voi jopa pitkällä tähtäimellä alentaa sähkön hintaa. Tuulivoiman hinnan arvellaan teknologian kehittyessä yhä laskevan.

Ydinvoiman lisärakentaminen väistämättä syö pohjaa myös uusiutuvan energian entistä paremmalta hyödyntämiseltä ja panostuksilta uuteen ympäristöteknologiaan. Vastuullinen energiapolitiikka ei tukeudu ydinvoimaan.

Matti Kangas /vas:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esittämä pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia on tämän eduskuntakauden päätöksistä ehkä painavin, ja se kurkottaa pitkälle tulevaisuuteen. Kyse on pitkälti siitä, paljonko sähkö maksaa tulevaisuudessa, ja sillä on suuri vaikutus kotitalouksien pärjäämiseen ja teollisuuden kilpailukykyyn. On huomattava, että kun yritykset investoivat Suomeen, energian hinta on nyt ja tulevaisuudessa merkittävä tekijä.

Arvoisa puhemies! Nyt on lama, mutta sekä minun arvioni että asiantuntijoitten, muun muassa teollisuuden, näkemys on se, että sähkön kysyntä tulee kasvamaan vuoteen 2020 mennessä. Toki muutoksia tulee metsäteollisuuden osalta. Metsäteollisuus tulee olemaan erinäköinen kuin se oli lamaan mennessä. Myös teollisuuden tarpeen muutokset ovat suuria.

Tulevaisuudessa biopolttoaineen valmistus tulee vaatimaan lisää sähköä. Myös sähköautojen käyttöönotto voi lisätä sähkönkulutusta merkittävästi. Kotitalouksien sähkönkulutus on jatkuvassa kasvussa muun muassa tietotekniikan lisääntymisen myötä. Lisäksi matalaenergiatalojen rakentaminen lisää talojen sähköntarvetta, koska talot eristetään tiiviisti ja ilmastoidaan sitten koneellisesti, niin että joudutaan jäähdyttämään kesällä ja lämmittämään talvella asuntoja.

Lyhyesti sanottuna yhteiskunta sähköistyy jatkossakin. Ei pidä myöskään unohtaa sitä, että Suomessa on edelleen 600 000 kiinteistöä suorassa sähkölämmityksessä.

Arvoisa puhemies! Mietintö lähtee oikealta pohjalta katsoessaan, että sähköä on tuotettava jatkossakin monella tavalla eikä mitään tuotantotapaa tule sulkea pois. Se, että ei olla riippuvaisia yhdestä tuotantomuodosta, on vahvuus. On kuitenkin muistettava, että Suomen energiakäyttö ei ole omavaraista, vaan kaksi kolmasosaa energiasta tuodaan maahan öljynä, kivihiilenä, maakaasuna ja ydinvoimana ja eri muodoissa. Tässä suhteessa pitäisi pystyä siirtymään kohti suurempaa omavaraisuutta.

Meidän täytyy myös katsoa, että sähköntuotantoa on riittävästi kattamaan myös kulutuksen huiput. Mitään tuotantomuotoa ei saa sulkea pois, mutta on suosittava päästöttömiä energiamuotoja.

Arvoisa puhemies! Suomessa on ollut halvin sähkö perinteisesti EU-maihin verrattuna. Halpa sähkö on korvannut kilpailuedun, minkä menetämme hieman pitemmissä kuljetusetäisyyksissä Euroopan markkinoille. Suomi on kuitenkin nyt jäsenenä pohjoismaisessa sähköpörssissä, jossa norjalaiset määräävät sähkön hinnan. Varmaa turvaa pörssipeliltä ja sähkökeinottelulta ei ole. Mielestäni pitäisi harkita jopa irrottautumista Nord Poolista pois. Hallitus kuitenkin lähtee siitä, että Suomi viedään mukaan Keski-Euroopan sähköpörssiin. Tämä tarkoittaa Suomessa sähkönhinnan vähintään lähes kaksinkertaistamista. Keski-Euroopan sähköpörssi eli EU-kielellä energiamarkkinoitten harmonisointi on Suomen energiataloudelle raskas isku. Tästäkin toivon hallituksen etsivän tietä ulos.

Arvoisa puhemies! Strategia on kuitenkin oikean suuntainen. Siinä vahvistetaan kotimaisen turpeen asemaa. Turpeen käyttö yhdessä puun kanssa tuottaa merkittävästi lisäenergiaa. On huomionarvoista, että yksin turve työllistää noin 10 000 ihmistä Suomessa. Vaikka olenkin esittänyt eriäviä mielipiteitä strategian käsittelyssä, eivät kantani ole tässä strategian kanssa erisuuntaisia. Esitykseni ovat olleet pikemmin strategiaa eteenpäin vieviä, ja esitänkin, että eduskunta hyväksyy vastalauseen 2 mukaiset esitykset.

Anne-Mari Virolainen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Suomen ilmasto sekä pitkät etäisyydet tuovat osaltaan haasteita kotitalouksien ja yritysten energiankäytön tarpeisiin. Kaiken kaikkiaan Suomi on yksi Euroopan johtavista maista, mitä tulee yritysten kokonaisenergiankulutukseen, johtuen muun muassa metsä-, metalli- ja kemianteollisuutemme korkeasta energiaintensiteetistä. Yritysten energiantarpeesta puhuttaessa on kuitenkin nähtävä taas se kuuluisa metsä puilta. Teollisuuden investointihalukkuus nimittäin riippuu siitä, onko kohtuuhintaista energiaa saatavilla. Uusi teknologia on tuonut vastauksia moniin ongelmiin, ja myös tulevaisuus nojaa innovaatioiden hyödyntämiseen. Selonteossa Suomen strategiseksi tavoitteeksi on asetettu, että energiankulutuksemme kääntyisi laskuun vuoteen 2020 mennessä. Sama tavoitevuosi koskee t&k-rahoituksen kaksinkertaistamista nykyiseen tasoon verrattuna. Muutos on tuntuva ja tarpeellinen. Mutta kuten talousvaliokuntakin mietinnössään mainitsee, rahoituksen kohteet ja konkreettiset toimenpiteet tulisi määritellä selkeämmin, jotta rahoitukselle saadaan vastinetta. Tässä yhteydessä haluankin korostaa, että rahoitusta on ohjattava myös yrityskohtaisiin tutkimus- ja kehityshankkeisiin, sillä niillä on yleensä jo käsitys tai ainakin heikkoja signaaleja potentiaalisista markkinoista.

Tänään käsiini osui teknologiateollisuuden sidosryhmälehti, jossa on haastateltu Kalifornian yliopiston professoria Martin Kenneytä ja hän varoittelee, että pääomasijoittajien investoinnit energiaan ja vihreään teknologiaan ovat romahtaneet viime aikoina ohjelmistoteollisuuttakin jyrkemmin. Kuitenkin hän uskoo, että sellaisilla mailla, jotka ovat kehittäneet energiatehokasta ympäristöteknologiaa, on mahdollisuudet jalostaa vihreästä teknologiasta globaalia liiketoimintaa. Hänen mukaansa esimerkiksi Suomella on hyvä sauma laajentaa vihreän teknologian markkinoita Kiinassa, Intiassa ja muissa kehittyvissä talouksissa. Ainakin tämän perusteella voi vastata "kyllä" tänään aiemmin ed. Jaskarin esittämään kysymykseen, voiko ympäristöteknologia olla Suomen tuleva kasvuala.

Arvoisa herra puhemies! Liikenteen päästöt muodostavat noin 18 prosenttia Suomen kokonaiskasvihuonepäästöistä. 90 prosenttia tulee tieliikenteestä ja tästä 60 prosenttia henkilöautoliikenteestä. Suurin haaste voidaan kääntää myös suurimmaksi mahdollisuudeksi. Tarvitsemme lisää pellepeloton-henkeä, uskallusta yrittää ja tehdä jotain aivan uutta. Esimerkkinä energia-alan uranuurtajasta voidaan mainita Station One, joka on tehnyt erinomaista innovatiivista työtä polttoaine- ja energiamarkkinoilla. Esimerkiksi biojätteistä valmistetun etanolin osuus polttonesteessä laskee autoilun fossiilisia päästöjä jopa 80 prosenttia.

Energiatehokkuustoimikunta on listannut kolmetoista eri toimenpidekokonaisuutta, joilla liikennesektorin tehokkuutta voitaisiin lisätä. Ehdotukset ovat hyvinkin käytännönläheisiä ja realistisia, ja useat niistä ovat valmiita käyttöön otettavaksi lyhyelläkin aikajaksolla. Erityisesti Pääkaupunkiseudulla ja muissa suurissa kaupunkikeskuksissa pätee edelleen joukkoliikenteen kehittäminen ja sen nostaminen kuluttajalle kannattavaksi vaihtoehdoksi. Hinnoittelun, aikataulujen ja matkan sujuvuuden tulee olla niin kilpailukykyisiä omaan autoon verrattuna, että henkilökohtainen mukavuuskynnys tulee ohitetuksi. Esimerkiksi takkuileva junaverkosto tai automaattiset vuosikorotukset lippujen hinnoissa eivät ole omiaan ylläpitämään joukkoliikenteen houkuttelevuutta. Suurten kaupunkien joukkoliikennetuki on vaikuttanut Turussa toisin kuin Tampereella niin, että lippujen hintoja on historiallisesti laskettu, kyetty luomaan uusia lipputuotteita ja samalla lisäämään joukkoliikenteen houkuttelevuutta. Näillä toimenpiteillä matkustajamäärien ennustetaan kasvavan reippaasti.

Kansalaisten tietoisuus ja halu vaikuttaa energiankulutukseen on myös kasvussa. Autoverouudistus on loistava esimerkki siitä, kuinka kannustavalla veropolitiikalla vaikutetaan henkilökohtaisiin päätöksiin. Vaikkakin sähkö-, hybridi- ja biopolttoainetta käyttävien autojen määrä on vielä vähäinen, niin lähes kaikki suuret autonvalmistajat kehittävät jo niitä, joten tarjonta lisääntynee lähivuosina.

Arvoisa puhemies! Me kaikki pystymme omilla teoillamme ja valinnoillamme vaikuttamaan ilmastonmuutoksen pysäyttämiseen. Energiatehokkuutta on lisättävä, ja kehittyvä teknologia energiaystävällisine tuotteineen auttaa kuluttajaa.

Anne Kalmari /kesk:

Arvoisa puhemies! Vaikka toisenlaisiakin hetkiä meille järjestetään, niin juuri nyt ilmasto- ja energiastrategiaa käsiteltäessä tuntee olevansa ylpeä keskustalaisuudesta. Emme ole taantumuksellisia vastaanpanijoita vaan kannatamme toimia, joilla energiansäästöjä ja energiatehokkuutta voidaan parantaa. Näistä esimerkkeinä tulevat 800 miljoonan ympäristöverot, jotka vähentänevät erityisesti kivihiilen ja lämmitysöljyn kilpailuetua, toisena esimerkkinä rakentamismääräykset, joita on tekeillä ja jotka huomioivat myös elinkaaren. Kannatamme toimia, joilla kasvihuonekaasuja vähennetään — toteutettu ajoneuvoverouudistus esimerkkinä tästä ja Vehviläisen esiin nostama liikenteen vihreä verouudistus. Pekkarinen tuli esiin biopolttoaineen lisäämiseksi lailla 10 prosenttiin jo 2015 ja 15 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä.

Joukkoliikenteeseen ja ratoihin tulee elvytysrahaa. Kotitalousvähennys auttaa monen maalämpöjärjestelmän tai pellettikattilan asentamisessa. Kannatamme toimia, joilla uusiutuvan osuutta lisätään, tästä esimerkkinä biokaasu, myös maatilakokoluokan biokaasu, joka saa verkkoon syötettynä takuuhinnan eli tariffin, ja tuuli saa samoin. Investointituet uusiutuvaan ovat kelvanneet niin yrityksissä yleensä kuin maatalousyrityksissäkin hienosti. Tutkimus ja tuotekehitys on saanut ennätysmäisen määrän innovaatiorahaa. Kannatamme toimia, joilla rahoitus uusiutuvalle saadaan järjestymään. Kiitos Pekkarisen, hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokuntakin katsoo, että ansiottomat windfall-hyödyt pitää laittaa verolle. Kannatamme toimia, joilla turvataan energiansaanti eri puolille maata ja taataan riittävä riippumattomuus kantaverkossa. Valtio tulee ostamaan yli puolet siirtoverkkoyhtiö Fingridistä. Emme kannata ydinvoimasähkön myyntiä ulos.

Nainen on kuitenkin kyltymätön. Mielestäni vielä pitäisi luoda kunnianhimoisemmat tavoitteet päästöjen vähennyksessä. Pitäisi luoda energiakatselmukset rakentamiseen ja kannustimia esimerkiksi ulkovaipan lämpövuotokartoitukseen. Pitäisi satsata biokaasun jakeluverkostoon ja jätteenpolton tehostamiseen. Haluaisin tukia kotitalouksille uusiutuvan asentamiseen. On aivan järjetöntä, että tuloraja, jolla itse avustuksen saa, laski vuoden alusta 1 300 euroon. Aurinkoenergian pitäisi myös saada tariffi.

Vähempiarvoisen puun — läpimitaltaan pieni puu sekä latvusmassa — syöttötariffipäätökset pitäisi jo tehdä. Ellemme itse ymmärrä hyödyntää vihreää kultaamme, alkuperätakuujärjestelmän ansiosta muut maat EU:ssa hyödyntävät sen selviytyäkseen velvoitteistaan. Ympäristön kannalta hakkeen tai pelletin kelkkomisessa tuhansien kilometrien päähän ei ole mitään järkeä. Uusiutuva energia on ympäristöteko nimenomaan, kun sitä tuotetaan hajautetusti. Metsäteollisuus vastustaa, koska se ei halua luopua vihreän kullan etuosto-oikeudesta.

Mielestäni meidän pitäisi velvoittaa myös kaikki biokaukolämpöön kuulumattomat julkiset laitokset siirtymään nopealla aikataululla öljystä ja sähköstä bioenergiaan. Julkinen valta voisi investoida lämpökeskukset käyttäen esimerkiksi windfall-voittojen veroja. Lämpöyrittäjät voisivat myydä lämmön ja huolehtia laitoksista. Vaikka avustus esimerkiksi kunnille lämpökeskuksiin olisi 50 prosenttia, olisi se silti valtiolle bisnestä. Samasta lämpökeskuksesta voisi myydä lämmön lisäksi lähiseudun yrityksille, tuotanto- ja asuinrakennuksille.

Jos yrittäjät voisivat myydä pelkän ilmaisen risukasan sijaan lopputuotetta eli energiaa, olisi huomattavasti kannattavampaa hyödyntää kaikki hakkuutähteistä, metsänraivauksesta, pellonreunojen, tienvarsien ja rantojen pusikoiden siistimisestä saatava roskapuu. Nyt tämä on vielä heikosti kannattavaa.

Peltoenergian täytyy saada uusi mahdollisuus, kun ministeriä myöten on huomattu, että samalla on kyse myös valkuaisomavaraisuudesta. Vaikka energiatase pelkiltään ei rypsiöljyn tai bioetanolin tuottamisessa ole kovin huima, täytyy muistaa, että sivu- tai oikeastaan päätuotteena saamme arvokasta valkuaista kotieläimille. Näin meidän ei tarvitse olla ulkomaisen epämääräisen gmo-soijan varassa ja voimme paremmin huolehtia rehujen salmonellavapaudesta. Eihän puunkaan energiatasetta lasketa unohtaen, että tukki ja ropsi menevät muuhun käyttöön.

Ei pidä ajatella, ettei pienistä puroista tulevalla uusiutuvalla tai kotitalouksien energiansäästöillä olisi merkitystä. Muutoinhan pitäisi, arvoisa puhemies, myös ajatella, ettei verojakaan kannata kerätä muuta kuin suurituloisilta. Pienistä puroista syntyy iso virta.

Krista Kiuru /sd:

Arvoisa puhemies! YK:n vuosituhatarvion mukaan kaksi kolmasosaa ihmisten elintärkeistä ekosysteemipalveluista on vakavasti järkkynyt. Näitä ekosysteemipalveluita ovat viljelykelpoinen maaperä, puhdas juomavesi ja luonnon monimuotoisuus. Järkkymisen seurauksena ravinnontuotanto, vesivarat, terveydenhuolto ja ihmisten toimeentulo erityisesti köyhimmissä maissa ovat uhattuina. Veden niukkuudesta, meren noususta ja viljelykasvien huononevista sadoista tulee kärsimään kasvava joukko, kymmeniä miljoonia ihmisiä.

Suomen ilmasto- ja energiastrategia osuukin tärkeään kohtaan, kun finanssikapitalismin taantumavaihe uhkaa viedä huomiota ilmastoteoilta. Tosin on kyllä todettava, ettei hallitus nousukauden puolellakaan ilmastotöissä kunnostautunut vaan että silloin linjatut päästövähennystavoitteet ovat kovin vaatimattomia naapureihimme verrattuna. Kööpenhamina aikoo olla maailman ensimmäinen hiilineutraali kaupunki, Ruotsi aikoo vähentää 40 prosenttia päästöistään vuoteen 2020 mennessä, ja Norja aikoo olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Suomi sen sijaan aikoo vähentää päästöjään 5—10 prosenttia vuoteen 2020 mennessä vuoden 1990 tasosta. Myös laajemmassa teollisuusmaiden vertailussa Suomi häviää. Esimerkiksi Iso-Britannia on sitoutunut 80 prosentin päästövähennyksiin vuoteen 2050 mennessä. Tämä Suomen hidas tahti ei selity ainakaan tehdyillä toimenpiteillä, sillä Suomen päästötaso vuonna 2007 oli 10,3 prosenttia vuoden 1990 tason yläpuolella, kun EU15-maiden päästöt ovat 5 prosenttia vuoden 1990 tason yläpuolella.

Konkreettisten tavoitteiden ja rahoituspäätösten sijaan voimme lukea strategiasta yleisen tason huomioita ja suunnitelmia. Talousarvio, lisäbudjetit ja kehysmenettely kumisevat ilmastonsuojelun osalta tyhjyyttään. Hallitus ei ole leikkaamassa riittävästi päästöjä eikä toteuttamassa kestävää kehitystä.

Arvoisa puhemies! Ilmastokatastrofin välttämiseksi teollisuusmaiden tulisi vähentää kasvihuonepäästöjä 40 prosentilla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Vuoteen 2050 mennessä päästöjen tulisi olla jo lähellä nollaa. Suomenkin on joka tapauksessa tiukennettava päästövähennystavoitettaan merkittävästi lähivuosina, minkä vuoksi viisasta ja kestävää olisi 5 prosentin vuosittaiseen päästövähennykseen sitoutuminen. Ilmastolaki olisikin välttämätöntä saada aikaan. EU on ilmoittanut, että se on valmis vähentämään omia päästöjään 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä, mikä ei ole vielä riittävästi.

Vaikka talouskriisi vie mediahuomiota nyt ilmastonmuutoskriisiltä, ovat toisaalta energiankulutuksen vähentäminen, energiatehokkuuden houkuttelevuus sekä vanhan teknologian poistuminen käytöstä tarjoamassa ilmastonsuojelulle myös mahdollisuuksia. On muistettava, että ihmiset todella haluavat suojella ilmastoa ja ympäristöä. Ilmastonmuutos nousee kyselytutkimuksissa jatkuvasti kansalaisten huolilistan kärkeen.

Jokainen voi tehdä, ja monet tekevätkin, pieniä asioita ilmastonmuutosta hidastaakseen. Ekologinen rakentaminen ja liikennepolitiikka sekä ympäristöystävällisemmän ruokateollisuuden mahdollistaminen ja tukeminen jäävät kuitenkin yksittäisten ihmisten vaikutusvallan ulkopuolelle. Niinpä suuret rakenteelliset muutokset on organisoitava hallituksen toimesta. Esimerkiksi 40 prosentin päästövähennykset, vuosittaiset päästövähennystavoitteet ja suunnitelma Suomen siirtymiseksi hiilineutraaliksi valtioksi vuoteen 2030 ovat sellaisia toimenpiteitä, joita yksittäiset kansalaiset eivät voi tehdä. Siksi katseemme kohdistuu nyt hallitukseen.

Arvoisa puhemies! Myös julkinen sektori olisi saatava ilmastonmuutoksen torjuntatyön malliksi. Esimerkiksi julkisia hankintoja tehtäessä tulisi aina varmistaa, että sovittavat sosiaaliset ja ekologiset kriteerit täyttyvät. Ilmastovaikutuksia tulee arvioida kaikessa julkisella rahoituksella tuotetussa toiminnassa ja luonnonvarojen kulutusta on hillittävä kattavin taloudellisin ohjauskeinoin. Tuulivoimapotentiaalia on hyödynnettävä nykyistä enemmän ja niin sanottu windfall-vero asetettava heti vanhalle ydin- ja vesivoi-malle.

Eero Lehti /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tällä hetkellä täällä on puhuttu pitkään taloudellisesta taantumasta tai laantumasta, niin kuin viimeinen vääntö asiasta on. Tänään täällä on puhuttu ympäristö- ja ilmasto- ja energiakysymyksistä. Molemmat ovat globaaleja. Molemmat ovat todella kansainvälisiä ja koko maapalloa käsittäviä.

Harvoin itse asiassa on kahta tämän tapaista megatrendiä maailmassa, jotka itse asiassa voisivat ratkaista kummankin ongelman. Mikäli tällainen maailmanlaajuinen ongelma, joka liittyy ilmastoon, aiheuttaa, kuten voisi hyvin kuvitella, maailmanlaajuisen kysynnän erilaisissa tuotteissa ja palveluissa, siitä saattaa Yhdysvaltojen talouden sijasta tulla se katalysaattori, joka vauhdittaa talouden laantumasta jälleen pitkäkestoiseen nousuun, kuten toivottavaa on.

Energiaa, joka on periaatteessa häviämätöntä, on kaikkialla, ja joku on laskenut, että nykyihmisen käyttämä energia vastaa noin tuhannen ihmisen tuottamaa energiaa. Kehitys on jatkunut tuhansia vuosia ja saattaa jatkua jatkossakin, mutta on myös mahdollista pohtia, mitä mahdollisuuksia moinen kehitys olisi katkaista. Täällä on laajasti käsitelty energian tehokkuuteen ja tuottavuuteen liittyviä kysymyksiä, mutta suomalaisen teollisuuden kannalta voisi myös miettiä, tarjoaako uuden tyyppinen tilanne suomalaiselle osaamiselle ja tuotannolle myös maailmanlaajuisia mahdollisuuksia.

Jos otetaan 250 Suomen suurinta teollista yrittäjää ja yritystä, niillä on noin 50, 40, sellaista tuotetta tai palvelua, jotka omassa kategoriassaan ovat johtavia, ovat siis saavuttaneet osaamisensa tai teknologisen tai muun ylivoimatekijän johdosta ykkös-, kakkos- tai kolmossijan useimmiten hyvin kapeilla markkinoilla, ehkä lukuun ottamatta paperiteollisuutta. Näihin tuotteisiin sisältyy melkeinpä poikkeuksetta paljon suunnittelua, korkeata osaamista, metallin, muovin ja myös ohjelmiston keskittymistä siten, että ne muodostavat yhdessä ylivoimaisen kokonaisuuden. Usein näitä tuotteita myös valmistetaan rajallinen määrä, pääsääntöisesti alle 10 000 kappaletta vuodessa.

Suomi nousi edellisestä lamasta voimakkaasti panostaen tuotekehitykseen ja teknologiaan ja sen hyödyntämiseen, ja voisi ajatella, että nyt tämän vastaavan panoksen suuntaaminen fokusoidusti juuri energiateollisuuteen tai energiaan liittyviin, ilmastoon liittyviin kysymyksiin antaisi Suomen teollisuudelle tarvittavan mahdollisuuden. Tällä hetkellä maamme kärsii nimenomaan vientituotteiden heikosta kysynnästä.

Kun valtio Suomessa pystyy ohjaamaan varsin perusteellisesti, ehkä perusteellisemmin kuin monessa muussa maassa, kehityspanosta yliopistojärjestelmän kautta ja on viime aikoina nimenomaan koonnut yliopistopuolellakin parhaat voimavarat Aalto-yliopistoon, meillä on sen lisäksi Sitra, meillä on Tekes ja meillä on muitakin rahoituslähteitä, jotka yhdessä voisivat ohjata tuotekehitystä ja teknologista kehitystä ylipäätänsä antamalla porkkanoita suomalaisille yrityksille nimenomaan tällä osa-alueella, voisi kuvitella, että juuri tässä vaiheessa jaetaan niitä markkinaosuuden ykkös-, kakkos-, kolmospaikkoja, jotka säilyvät yleensä teollisella toimialalla vuosikymmeniä. Tyypillistä on oikeastaan se, että tässä laantumassa tai lamassa Yhdysvaltain autoteollisuus lopullisesti menetti johtavan aseman, jonka se noin 100 vuotta sitten liukuhihnan myötä onnistui itselleen kaappaamaan. Markkinajohtaja alkuvaiheessa pystyy pääsääntöisesti säilyttämään kymmeniä vuosia johtavan asemansa ja myös luomaan pelisäännöt. Nokia on itse asiassa aika hyvä esimerkki, että se on globaali toimija, joka on voinut vaikuttaa standardeihin siten, että se on ollut aina askelta edellä tai ainakin varsin usein askelta edellä muita toimijoita.

Varhaiset innovaattorit ovat siis nyt kaivattuja tekijöitä, ja Suomen kaltaisessa insinöörivetoisessa teollisessa toiminnassa olisi hyvä kaikupohja. Täytyy myös ymmärtää se, että monissa vahvoissa teollisuusmaissa, joissa energiaa saadaan joko öljystä tai kivihiilestä, siellä yhteiskunnallinen päätöksenteko suojaa näitä toimialoja. Suomella ei ole tällaisia rasitteita. Me olemme aika vapaita pohtimaan kaikkia mahdollisuuksia. Myös erilaiset tuotekehityshankkeet voivat olla suuria tai pieniä. Ne voivat olla kelluvia tuulivoimaloita tai ikkunatiivisteitä, melkeinpä mitä tahansa, koska energiaa on kaikkialla läsnä ja sille tai sen hyödyntämiselle on nyt pitkäaikainen megatrendi näkyvissä.

Sirpa Paatero /sd:

Arvoisa puhemies! Energia- ja ilmastoselonteossa ovat akuutteina kysymyksinä se, miten Suomi onnistuu pääsemään EU:n tavoitteisiin päästövähennyksissä, ja toisaalta se, millä keinoilla turvaamme energian- ja sähköntuotannon tulevaisuudessa Suomessa.

Yhteisenä näkemyksenä valiokunnassa oli myös, että tuontiriippuvuutta on vähennettävä. Tuonnin korvaamiseksi tarvitsemme lisää tuotantoa, mutta kuinka paljon uutta sähkökapasiteettia tarvitaan, jäi vielä erilaisten aavistusten varaan. Samalla on kiinnitettävä huomiota myös energian säästön mahdollisuuksiin kehittämällä uudenlaista teknologiaa ja vaikuttamalla neuvonnalla kulutuskäyttäytymiseen.

Tuleva tarve sähkönkulutukselle kirjattiin talousvaliokunnan mietintöön arvioitavaksi ydinvoimahakemusten yhteydessä. Vaikka paperiteollisuus on leikannut runsaasti metsäteollisuuden tehtaita Suomessa, on uutta teollisuutta toivoaksemme tulossa, jolloin ei ole mahdollisuutta ajatella, että nyt kaikki alhaalla oleva energiankulutus tulisi jäämään myös sille tasolle. Me tarvitsemme yhä kohtuuhintaista energiaa sekä teollisuudelle että kotitalouksille. Tärkeätä on, että päästökaupan maksumiehiksi eivät joudu kaikkein heikoimmassa asemassa olevat ihmiset, ja toisaalta, että teollisuutta ei myöskään rasiteta kohtuuttomilla energiaveroilla, kuten nyt on jo käynyt.

Selonteon samoin kuin asiantuntijakuulemistenkin kipukynnyksenä on ollut päästötavoitteiden taso, johon ei nyt näillä hallituksen toimilla päästä. Tarvitaan siis huomattavasti vankempaa ohjausta ja satsauksia uusiutuvan energian tuotantoon ja käyttöön sekä energiankulutuksen vähentämiseen erityisesti päästökaupan ulkopuolisilla aloilla, rakentamisessa ja liikenteessä. Kun toivottavasti Kööpenhaminan tulevassa kokouksessa ollaan nostamassa päästövähennystavoitetta 20:stä 30 prosenttiin, on koko keinovalikoima arvioitava uudelleen. Siihen ei riitä hallituksen tällä hetkellä tekemä linjaus, "nykyisiä toimia tehostamalla", kun sillä ei nyt päästä edes nykyisiin tavoitteisiin.

Tarvitsemme siis kokonaan uuden vaihteen energiatehokkuuden lisäämiseen muun muassa korjausrakentamisessa sekä uusien kiinteistöjen osalta. Tässä erityisesti on julkisen puolen oltava edelläkävijänä. On lisättävä energia-avustuksia, uudenlaisia rakennusmääräyksiä, suunniteltava yhdyskuntarakennetta. Liikenteen osalta biopolttoaineiden lisäksi on huomioitava entistä paremman teknologian osalta sähköautojen käytön lisääminen samalla, kun julkista liikennettä ja etenkin raiteilla ja vesiteitse tapahtuvaa liikennettä on lisättävä huomattavasti.

Uusiutuvan energian osalta on pidettävä huoli, että tavoitteeseen päästään lisäämättä päästöjä ja lisäämättä kohtuuttomasti hintaa. Uusiutuvaa ei siis pidä toteuttaa keinolla millä hyvänsä, vaan tarkoin harkiten, millä ohjauskeinoilla uusiutuvien lisääntymistä tuetaan, niin että emme ole luomassa ainoastaan kasaa automaattisia syöttötariffeja erilaisille uusiutuvien tuotantomuodoille.

Viherelvytyksestä ja uusista työpaikoista uusiutuvan energian kehittämisessä ja tuotannossa on puhuttu paljon, mutta toimia tuntuu olevan kovin vähän. Esimerkiksi elvytyksellä saatavia vihertyöpaikkoja ei ole tiettävästi edes arvioitu, saati että olisi asetettu niiden lisäämiseksi joku tavoite, mitä työllisyyttä tulevilla panoksilla olisi voitu saada tai haluttaisiin saada. Tämä malli on kuitenkin toteutettu hyvin monessa muussa maassa.

Sosialidemokraatit ovat jättäneet tähän mietintöön yhden vastalauseen, ja kannatan tässä samalla, arvoisa puhemies, ed. Mia-Petra Kumpula-Natrin tekemää lisäystä, joka löytyy sosialidemokraattien vastalauseesta. Eräänä keinona olemme myös listanneet vuosittaisen arvioinnin siitä, kuinka paljon euroja käytetään, kuinka paljon niillä on mahdollisuus saada päästövähennyksiä ja mihin suuntaan olemme menossa. Tässä kohden ensimmäinen vaihtoehto voisi olla ilmastopaneeli, jonka jälkeen voisimme arvioida myös, olisiko ilmastolaki se keino, millä tätä vuosittaista arviointia voitaisiin tehdä.

Hyvään suuntaan ollaan siis menossa, mutta tällä hetkellä vielä riittämättömillä toimilla.

Leena Harkimo /kok:

Arvoisa puhemies! Selonteko pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiasta linjaa niitä tavoitteita, joita Suomella on energiatehokkuuden parantamiseksi, kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ja uusiutuvan energian lisäämiseksi, ja esittää keinoja näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Hallituksen strategioilla on tapana olla ikään kuin ylätason keskustelua, jossa yksilön rooli ja vaikutusmahdollisuudet jäävät taka-alalle.

Ilmasto- ja energiaselonteossa myös kansalaiset on otettu huomioon. Tämä on erinomaista, sillä energiatehokkuus ja ilmastokysymykset ovat mitä suurimmassa määrin asioita, joihin meistä jokainen voi omalla toiminnallaan vaikuttaa. Kuluttajien ostopäätökset myös ohjaavat sitä, minkälaisia palveluja ja tuotteita meille tarjotaan. Tästä syystä haluan nostaa strategiasta esille nimenomaan tietoisuuden ja valveutuneisuuden vahvistamisen kansalaisten keskuudessa. Jotta informaatio saavuttaa jokaisen kansalaisen, tiedonsaannin on oltava helppoa ja vaivatonta. Lisäksi, kuten talousvaliokuntakin toteaa, on kansalaisille tarjottava konkreettisia välineitä kestävään kulutukseen.

Paremman energiatehokkuuden myötä säästettävät eurot olisivat helposti konkretisoitavissa esimerkiksi toteuttamalla kotitalouksien energiakatselmuksia. Ympäristövaliokunta ehdotti asiaa jopa niin, että nämä katselmukset olisivat maksuttomia. Tällaisiin toimiin on hallituksen taloustilanteesta riippumatta turvattava riittävät resurssit.

Samanaikaisesti hallituksen tulee aktiivisesti toimia siten, että kansalaisten edellytykset tehdä kestäviä energiaratkaisuja ja ilmaston kannalta parhaita valintoja helpottuvat. Tällaisia toimia ovat esimerkiksi yhdyskuntarakenteen suunnittelu siten, että päästöttömät ja vähäpäästöiset liikennemuodot ovat entistä paremmin saatavilla, sekä energiatehokkuuden huomioiminen asuinalueiden lämmitysjärjestelmien ja uudisrakentamisen suunnittelussa.

Myös julkisen rahoituksen lisääminen energiatehokkuutta parantavien teknologioiden ja innovaatioiden kehittämiseen ja käyttöönottoon on ehdottoman kannatettavaa. Ympäristöhyötyjen lisäksi investoinneilla voidaan tukea kansainvälisesti merkittävän toimialan kehittymistä, jossa suomalaisilla yrityksillä on erityisosaamista ja valtaisa liiketoimintapotentiaali.

Arvoisa puhemies! Ilmasto- ja energiakysymyksiä pohditaan laajasti myös monilla alueellisilla foorumeilla. Yksi näistä on Itämeren parlamentaarikkokonferenssi, Bspc, jossa itsekin olen mukana. Bspc:n energia- ja ilmastotyöryhmä on parhaillaan linjaamassa muun muassa Itämeren alueen yhteistä energiastrategiaa sekä toimintasuunnitelmia kotitalouksien ja julkisten rakennusten energiatehokkuuden parantamiseksi.

Rajat ylittävissä kysymyksissä, kuten energia- ja ilmastoasioissa, alueelliset lähestymistavat on syytä huomioida kansallisten strategioiden rinnalla. Ne mahdollistavat parhaiden käytäntöjen leviämisen yli rajojen ja parhaassa tapauksessa tuovat kaivattuja synergiaetuja. Samalla ilmasto- ja energiastrategian toimeenpanossa on syytä huomioida etenkin valtioneuvoston Itämeriselonteko ja EU:n Itämeri-strategia, joissa ilmasto- ja energiakysymyksiä on tarkasteltu Itämeri-yhteistyönnäkökulmasta.

Reijo Kallio /sd:

Arvoisa puhemies! Ilmastonmuutoksen torjunta on asia, josta jokaisen valtion on kannettava vastuunsa. Tuloksia mielestäni saadaan aikaan vain laajalla sitoutumisella kansainvälisesti, eli tarvitaan sitoutumista vaikuttaviin toimenpiteisiin. Euroopan unioni on ollut edelläkävijä ilmastonmuutoksen torjunnassa, ja toivon, että näin tulee olemaan jatkossakin. Vapaamatkustajiin tässä asiassa meillä ei ole varaa, mutta tiedän, että kaikkien saaminen mukaan tulee olemaan äärettömän vaikeaa.

Energia puolestaan on oleellinen tuotannontekijä, joka vaikuttaa teollisuustuotannon, muun yritystoiminnan ja koko kansantalouden kasvuun. Mielestäni energian tarve tulee arvioida pitkällä tähtäimellä, ei suhdannepoliittisin perustein, ja energiapolitiikan on oltava pitkäjänteistä, sillä energiainvestoinnit tähtäävät pitkälle tulevaisuuteen. Kun katsomme tilannetta taaksepäin, niin maamme kokonaisenergiankulutus on viimeisen 15 vuoden aikana noussut noin 20 prosenttia ja sähkönkulutus yli 30 prosenttia.

Teknologian kehittyessä on kyllä uskoakseni mahdollista vähentää merkittävästi lämmön ja polttoaineiden kulutusta, mutta siihen en usko, että sähkönkulutuksen kasvu pysähtyisi tai kääntyisi laskuun lähitulevaisuudessa. Olen kyllä kuullut arvioita siitä, että kotitalouksien sähköntarve vähenisi tulevina vuosina, mutta kun katsotaan tilannetta, niin ainakin tähän saakka uuden elektroniikan tulo markkinoille on lisännyt kotitalouksien sähkönkulutusta. Uskon siihen, että sähkönkulutus näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa tulee vielä kasvamaan.

Talousvaliokunta on mietinnössään arvioinut, että meneillään oleva taloustaantuma — itse puhuisin kyllä talouslamasta, siksi raju bruttokansantuotteen pudotus on ollut — leikkaa hetkellisesti sähkönkulutusta, mutta pidemmällä aikavälillä ilmastotavoitteiden toteuttaminen merkinnee, että sähkön osuus kokonaisenergiankulutuksesta kasvaa. On myös helppo yhtyä valiokunnan arvioon siitä, että ilmaston ja omavarai-suuden edellyttämät muutokset, kuten siirtyminen pois fossiilisten polttoaineiden käytöstä sekä uuden teknologian, kuten sähköautojen ja lämpöpumppujen, käytön lisääntyminen, lisäävät osaltaan sähköntarvetta. Oma lukunsa on sitten lisääntyvän tuulivoiman tarvitsema säätövoima.

Me tarvitsemme lisää kotimaista sähköntuotantokapasiteettia, jotta voimme korvata tuontisähkön ja vastata kasvavaan kysyntään. Korvaavaa tuotantoa tarvitaan myös siksi, että meiltä poistuu vuoden 2015 jälkeen huomattava määrä vanhaa hiilivoimaa tiukentuvien päästömääräysten vuoksi.

Euroopan unionin Suomelle asettama uusiutuvan energian 38 prosentin tavoite loppukulutuksesta on todella kova. Tavoite on haasteellinen erityisesti siksi, että uusiutuvan energian osuus on meillä jo korkeaa tasoa, tällä hetkellä 28,5—29 prosentin luokkaa ja jokainen prosenttiyksikkö tästä ylöspäin on kovan työn takana ja vaatii myös mittavia taloudellisia panostuksia. Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan kaikkien uusiutuvien energiamuotojen lisäämistä: bioenergiaa, vesi- ja tuulivoimaa, kierrätyspolttoaineita jne.

Nopeimmin hyödynnettävissä lienee biomassa. On arvioitu, että metsähake on kolminkertaistettavissa, mikä toisi noin 3 prosenttiyksikköä lisää. Vesivoimasta ja jätteistä on saatavissa helposti prosenttiyksikön verran. Onko loppu sitten tuulivoimaa, näin varmaan pitkälti. Ilmasto- ja energiastrategiassa hallitus on lisäämässä voimakkaasti tuulivoiman määrää. Uusiutuvien tavoitteitten saavuttamiseksi tuulivoimaa tarvitaankin merkittävästi lisää, mutta on syytä muistaa, että sillä ei korvata perusvoimaa. Energiatarpeen tyydyttämiseen tarvitaan kaikkia päästöttömiä tuotantomuotoja.

Arvoisa puhemies! Uusiutuvan energian tuotannon edistämisessä investointituet ovat mielestäni kustannustehokkain tapa. Ne ovat myös läpinäkyviä. Investointitukien lisääminen onkin ollut hallitukselta oikean suuntaista politiikkaa. Syöttötariffiin, jota ed. Paaterokin puheenvuorossaan sivusi, olen aina suhtautunut epäillen, mutta näyttää siltä, että se on vääjäämättä tulossa. Jos näin käy, on huolehdittava siitä, että se nostaa sähkön hintaa mahdollisimman vähän eikä johda tuotannon tarpeettomaan tukemiseen.

Lopuksi on vielä syytä todeta, että päästökauppa parantaa uusiutuvan energian asemaa, kun fossiilisten polttoaineiden käytöstä aiheutuu lisäkustannuksia.

Satu Taiveaho /sd:

Arvoisa puhemies! Tässä ilmasto- ja energiastrategiassa on monia hyviä avauksia, muun muassa strategiaan kirjattu tavoite energian kokonaiskulutuksen kääntämisestä laskuun. Lisäksi etenkin ympäristövaliokunnan lausunto strategiasta on oikein hyvä. Ongelmallista on kuitenkin se, että strategian monet hyvät yleiset tavoitteet jäävät ilman konkreettisia toimenpide-esityksiä, päätöksiä tai aikataulutusta. Olisinkin toivonut, että näissä oltaisiin päästy eteenpäin, sillä maapallollamme ei ole aikaa odottaa.

Erityisen ongelmallisia ovat riittämättömät päästövähennys- ja energiatehokkuustavoitteet, ylimitoitetut energiankulutusarviot sekä vaatimattomat uusiutuvien tavoitteet. Erityisen ongelmallista on päästövähennysten matala taso. Lähtökohdaksi olisi pitänyt ottaa kunnianhimoisempi 30 prosentin päästövähennystavoite, johon olemme sitoutuneet EU:ssa, mikäli kansainvälinen kattava sopimus syntyy. Ympäristöjärjestöjen mukaan strategiaan sisältyy vain noin 5—10 prosentin päästövähennykset vuoteen 2020 mennessä. Tämä on liian vähän ja vastoin kaikkia päästövähennystarpeiden arviointeja. Ipcc:n mukaan teollisuusmaiden on vähennettävä päästöjä 25—40 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Miksi tätä viestiä ei oteta vakavasti? Miksi emme ole etujoukoissa? Ja miksi emme tee voitavaamme maapallon pelastamisessa?

Myöskään laajaa tukea saanut ilmastolaki ei sisälly hallituksen strategiaan eikä talousvaliokunnan mietintöön. Ilmastolain valmistelun 5 prosentin vuosittaisella päästövähennystavoitteella olisi pitänyt sisällyttää strategiaan, ja olisin toivonut siihen eduskunnan sitoutuvan. Onneksi oppositio on kuitenkin vastalauseissaan nostanut asiaa esiin. Muun muassa sosialidemokraatit ovat vaatineet kansallista ilmastopaneelia arvioimaan myös tämän ilmastolain toteuttamista.

Ennen kaikkea tarvitaan toimia energiansäästöön ja energiatehokkuuden lisäämiseen. Tulisi rakentaa energiapihiä yhteiskuntaa. Esimerkiksi rakennussektorilla on suuret mahdollisuudet, ja tuleekin kulkea kohti matalaenergiarakentamista ja niin sanottuja passiivitaloja. Tarvitaan pian eri sektoreiden konkreettisia energiansäästötavoitteita, ja mielestäni olisi tarpeen erillinen energiansäästölakikin, jossa asetettaisiin kansallisesti keskeisille sektoreille säästövelvoitteita.

Harmi on myös se, että windfall-verotusta edelleen lykätään, vaikka veroeurot olisivat kipeästi tarpeen nyt muun muassa viherelvytykseen. Yhdyn täysin myös siihen tänäänkin täällä salissa esitettyyn kritiikkiin, että viherelvytyksessä tulisi ottaa suurempia askelia. On häpeä, että hallituksella ei ole edes antaa laskelmia elvytystoimien ympäristövaikuttavuudesta. Tarvittaisiin ehdottomasti tulevaisuuden alojen työpaikkojen synnyttämistä, jotka samalla toimisivat elvyttävästi sekä ilmastonmuutosta hillitsevästi. Tarvitaan ympäristö- ja energiateknologiaan satsaamista, mutta myös laajemmin luonnonvarojen kestävämpään ja säästeliäämpään käyttöön pohjautuvia toimia, kuten raaka-aineen kiertoon panostamista. Elämäntapojamme ja luonnonvarojen käyttöä on välttämättä saatava kestävämpään suuntaan.

Voimakkaampi satsaaminen uusiutuvien energialähteiden edistämiseen tukisi myös työllisyyttä. Hallituksen strategiassa on ristiriitaisesti kirjauksia tämän osalta. Liitteessä on Vtt:n arviot uusiutuvien lisäämispotentiaalista, mutta toisaalla strategiassa kirjatut hallituksen tavoitteet ovat taas huomattavasti kunnianhimottomammat. Miksi siis jätetään selkeä osa uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämispotentiaalista käyttämättä?

Arvoisa puhemies! Odotukset joulukuun Kööpenhaminan kokoukselle ovat suuret kattavan kansainvälisen sopimuksen saamiseksi. Kehitysmaiden tilanne ja rahoitus ovat keskeisiä kysymyksiä, mutta myös teollisuusmaiden riittävistä päästövähennyksistä sopimukseen pääseminen. On huolestuttavaa, että ilmassa on ollut nyt huolta kattavan sopimuksen aikaansaannista. Tämän tavoitteen eteen on tehtävä kaikki voitava. Maapallo edellyttää, että toimimme ja että toimimme nyt. Meidän käsissämme on maapallon tulevaisuus. Kannammehan siitä vastuun?

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Ainakin niin pitkään kuin ihminen tarvitsee happea pysyäkseen elossa, meidän tulee huolehtia ilmastostamme. Sen jälkeen, kun olemme onnistuneet löytämään itsellemmekin jonkin muun lopullisen energialähteen, voimme suhtautua asiaan välinpitämättömämmin. Ei ole kuitenkaan näkyvissä, että olisimme muuttamassa omaa fysiologiaamme siten, että meidän ei tarvitsisi huolehtia tämän maan ja maapallon ilmastosta. Siksi käsittelyssä oleva ilmastostrategia ja -selonteko ei kaikilta osiltaan ole tyydyttävä. Toki se sisältää paljon hyviä asioita, mutta ehkä keskeisin puute, joka siihen liittyy, on kysymys ilmastolaista.

Toimenpiteet, joita täälläkin laajalti on esitetty tänään ilmaston tilan parantamiseksi, ilmaston suojelemiseksi, ovat sellaisia, että ne eivät toteudu ilman aktiivisia toimenpiteitä. Toki on niin, että uusista investoinneista, toimista ilmaston parantamiseksi, syntyy kustannuksia. Eläminen saattaa tulla kalliimmaksi, mutta kannattaa pitää mielessä vanha kansantaloustieteen lähtökohta, että hinnoissa on kyse aina suhteellisista hinnoista, kysymys on vaihtoehtoiskustannuksista. Siinä vaiheessa, kun meiltä alkaa loppua hengitettävä ilma, kaikki hyödykkeet sen ilman säilyttämiseksi, sen löytämiseksi, ovat halpoja. Jotta kaikki muut hinnat eivät alenisi siinä vaiheessa ja jotta ilman hinta ei muuttuisi äärimmäisen kalliiksi, olisi ehkä hyvä toimia jo nyt. Siksi tarvitsemme selkeän tavoitteen ilmastollemme.

Sen tavoitteen pitäisi olla kvantatiivisesti arvioiden sellainen, että vuoteen 2020 mennessä meidän pitäisi pystyä vähentämään kasvihuonekaasuja vuoden 1990 tasosta vähintään 35 prosenttia, vuoteen 2050 mennessä vähintään 70 prosenttia. Me tarvitsemme siihen lakisääteisen ohjelman. Me tarvitsemme siihen uuden teknologian käyttöönoton helpottamista. Me tarvitsemme siihen energiaa säästäviä toimia erityisesti liikenteessä ja asumisessa.

Samalla erityisesti asumisen osalta meidän tulee huolehtia siitä, että kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen sillä sektorilla suunnattavat toimenpiteet eivät kustannuksiltaan suuntaudu epäoikeudenmukaisesti. Tarkoitan sillä sitä, että asuminen ei saa tulla liian kalliiksi niille ihmisille, joilla ei ole varaa maksaa siitä mitä tahansa. Kun pohditaan energiaa säästävän asumisen mahdollisuuksia, kannattaa kuitenkin pitää mielessä myöskin käsite rajahyöty. Kysymys on silloin siitä, kuinka suuri hyöty esimerkiksi eristeitten lisäämisellä vielä nykyisestä, niitten vaatimusten kiristämisellä oikeasti saadaan aikaiseksi (Puhemies: 5 minuuttia!) ja kuinka pitkälle kannattaa mennä.

Joka tapauksessa, arvoisa puhemies, me tarvitsemme äsken esittämieni tavoitteitten saavuttamiseksi ilmastolain. Meidän on uskottava, että me pystymme estämään tämän turmiollisen kehityksen, joka on meneillään, ja että me myöskin ryhdymme toimenpiteisiin, joilla siihen päästään.

Arvoisa puhemies! 1970-luvun alussa asuin selluloosatehtaan naapurissa Jämsänjoen yläjuoksulla. Jos joku olisi väittänyt, että siitä joesta kalastetaan 30 vuoden päästä ihan syömäkelpoisia kaloja, kukaan ei olisi uskonut. Nyt niin tehdään.

Hannu Hoskonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Talousvaliokunta käsitteli selontekoa perusteellisesti kuullen 60:tä asiantuntijaa, lisäksi neljä eri yhteisöä antoi selonteosta kirjallisen lausunnon. Viimeistään nyt on päivänselvää, että Suomen tulee lisätä kotimaisen energian tuotantoa mitään tuotantomuotoa syrjimättä ja mahdollisimman nopeasti.

Talouslaman jälkeen energian hinnat lähtevät nopeaan nousuun uuden talouskasvun alettua, ja tämä talouskasvun alku on jo meillä näköpiirissä. Nyt on aika rakentaa kotimaista ja samalla tukea suomalaista työllisyyttä mitä parhaimmalla mahdollisella tavalla. Suomi on sitoutunut ilmastosopimuksen tavoitteisiin, joiden mukaan meidän on nostettava uusiutuvien energioiden käyttö 38 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteissa on pysyttävä, mutta meidän ei pidä näytellä mallioppilasta tässäkään asiassa. Sitten kun muut valtiot ovat saavuttaneet meidän tasoisemme tavoitteet, voimme sitoutua uusiin. Pelkästään Kiinan ja Intian kivihiilen vuosittainen lisäkäyttö on meidän säästöihimme verrattuna jättiläismäisen suuri. Emme saa ajaa itseämme markkinoilta ulos sinisilmäisyytemme takia.

Herra puhemies! Kotimaista uusiutuvaa tuotantoa pitää rakentaa niin, että kaikkia raaka-aineita käytetään mahdollisimman tehokkaasti. Suomen metsät on laitettava kuntoon ja samalla turpeen käyttöä on lisättävä tehokkaasti. Selonteon kannanotot tässä asiassa ovat oikeita ja perusteltuja. Nykyinen turpeennostoala on kolminkertaistettava. Keskustelu turpeen uusiutuvuudesta on viisastelua, kun me kaikki tiedämme, että turpeen vuosittainen kasvu on paljon käyttöä suurempi. Näinhän on myös puun käytön kanssa. Käyttö on noin puolet vuotuisesta kasvusta. Kukaan ei kyseenalaista puun uusiutuvuutta. Myös peltoenergiaa pitää lisätä mahdollisuuksien mukaan niin, ettei ruuan tuotantoa vaaranneta millään muotoa.

Tuulivoimaa pitää rakentaa harkiten, ja samalla pitää huolehtia säätövoimasta vesivoimaa rakentamalla. Kollajan allas ja myös Vuotos pitää rakentaa nopeasti. Se olisi parasta elvytystä. Voimayhtiö rakentaisi kohteet omin varoin valtiolle, ja kunnille jäisi ainoastaan verojen keruun velvollisuus. Jos harjoitamme viisasta tulvasuojelua, kuten direktiivi meiltä edellyttää, on suomalaisten syytä lopettaa joutavanaikainen vesivoiman vastustaminen.

Herra puhemies! Uusiutuvien energiaraaka-aineiden kuljetus vaatii toimivat kulkuväylät. Nykyinen alemman tieverkon alennustila pitää korjata heti, jotta puu ja turve liikkuvat esteettä. Sisävesiteiden käyttöä on tässä maassa pidetty tietoisesti pimennossa, vaikka muualla Euroopassa vesiliikennettä on koko ajan lisätty ilmasto- ja liikenneturvallisuussyistä. Suomella ei ole varaa pitää edullisinta, puhtainta ja tehokkainta kuljetusmuotoa käyttämättömänä. Jos haluamme uusiutuvan energian lisäkäyttöä ja yleensä kohentaa taloutemme tehokkuutta, on aika siirtyä eurooppalaiseen vesiteiden käyttöön. Sisävesireitit ovat meille käyttämätön mahdollisuus koko teollisuutemme kannalta. Talousvaliokunnan mietinnössä tuetaan vesiteiden käyttöä, ja tähän otti kantaa moni asiantuntija valiokuntakäsittelyssä positiivisella mielellä.

Herra puhemies! Sähkön tuotannossa on päästävä omavaraisuuteen. Venäjältä tulevan ydinsähkön käyttö ei ole viisasta, vaan omalla ydinvoiman rakentamisella on korvattava tällainen tuonti. Monelta taholta on esitetty, että rakennettaisiin peräti kolme uutta ydinvoimalaa, jotta voimme jopa viedä yhteisille markkinoille näin tuotettua sähköä. Mielestäni tähän ei saa mennä. Suomi varastoi omaan kallioperäänsä omista voimaloista tulevat ydinjätteet, emmekä ota vastaan toisten maiden jätteitä varastoitavaksi. Ulkomaille tuotettu ydinsähkö olisi tämän päätöksen kierrettyä rikkomista. Mietinnössä nimenomaan korostetaan, ettei ydinvoimaa rakenneta pysyvää vientiä varten.

Herra puhemies! Metsäteollisuuden supistukset ovat vähentäneet nopeasti uusiutuvien käyttöä Suomessa. Jotta tuotannon vähenemistä voitaisiin korvata kotimaisen energian lisäkäytöllä, pitää ennakkoluulottomasti rakentaa puusta ja turpeesta biopolttoaineita tuottavia laitoksia. Tekniikka on jo tiedossa, ja Varkaudessa käyttöön otettu koelaitos on hyvä esimerkki tästä viisaasta toiminnasta. Suomen toisen polven biopolttoaineet ovat meille uusi metsien ja turpeen käytön mahdollisuus. Talousvaliokunta tukee mietinnössään vahvasti tätä kehitystä.

Myös biokaasun hyödyntäminen on meille uusi mahdollisuus. Nykytekniikka mahdollistaa monipuolisen sähkön- ja lämmöntuotannon, jota pitää hyödyntää nimenomaan Suomessa, jossa raaka-aineista ei ole pulaa. Valiokunta tukee mietinnössään kaikin puolin hajautettua energiantuotantoa. Pitkien välimatkojen maassa tämä on viisautta. Meidän on otettava käyttöön tarvittavat syöttötariffit empimättä, jotta uusiutuvan energian käyttöä voidaan lisätä olennaisesti. Mitä enemmän lisäämme kotimaista tuotantoa, sitä paremmin tuemme suomalaista työtä ja torjumme päällä olevaa talouslamaa.

Krista Kiuru /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen monessa asiassa ed. Hoskosen kanssa samaa mieltä, erityisesti siinä, että kotimaisten ja kestävien energiaratkaisujen ja innovaatioiden tukeminen on nyt erittäin olennaista. Myös vesivoimaa tarvitaan lisää.

Mutta se, mistä olen eri mieltä, on tämä turpeen käyttö. Kyllä se nyt vaan niin on, että turpeen ja kivihiilen käyttöä lämmityksessä, teollisuudessa ja sähköntuotannossa on vähennettävä nopeasti toisin kuin hallitus on linjannut, ja turve on ilmaston kannalta kaikkein haitallisin polttoaine, ja siihen liittyy kasvihuonekaasupäästöjen lisäksi muitakin haitallisia ympäristövaikutuksia ravinnepäästöistä luonnon monimuotoisuuden häviämiseen ja tulvia lisäävään vesitasapainon horjuttamiseen. Ilmasto- ja energiastrategiassakin tulisi yksiselitteisesti tuomita turpeen käyttö. Erityisesti energiantuottajien ja muun elinkeinoelämän on saatava lopultakin hallitukselta nyt vastaus, selvä vastaus, miten turpeen yhteydessä tullaan toimimaan.

Hannu Hoskonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vastauksena välittömästi: Ensinnäkin turpeen käyttö chp-voimaloissa elikkä vastapainevoimaloissa, joissa käytetään puuta ja monta muuta ainetta yhtäaikaisesti, on perusteltua, ja se on sen polttologistiikan kannalta ainoa oikea muoto. Siinä tehdään parhaalla teholla sähköä. Ilman tätä keinoa ei sähköä tule.

Sitten ed. Kiurun väittämä siitä, että vesitaloutta järkytettäisiin: Pitää muistaa, että Suomessa on melkein 4 miljoonaa hehtaaria täysin neitseellisessä tilassa olevaa suota. Jos siitä 60 000 hehtaaria on turpeenottokäytössä, niin ei varmasti vesitalouteen tule minkäännäköisiä vaikutuksia. Se on 60 000 hehtaarin suhde noin 4 miljoonaan. Jokainen ymmärtää, että sillä on yhtä paljon merkitystä kuin pisaralla Itämeressä.

Minkä takia te olette sallimassa ruskohiilen käytön Saksassa? Ei ed. Kiuru ole koskaan moittinut Saksaa ruskohiilen käytöstä, joka on kivettynyttä turvetta — tällaista viisastelua siitä, että me olisimme muka puhdasotsaisia, kirkasotsaisia kieltämällä turpeen käytön ja suosimalla kivihiiltä ja ruskohiilen käyttöä! (Puhemies: Minuutti!) On siinä logiikka siinäkin, mutta sitä minä en ymmärrä.

Päivi Räsänen /kd:

Arvoisa puhemies! Selonteko ja mietintö sisältävät kyllä tärkeitä tavoitteita ja hyviä linjauksia, mutta konkreettiset tavoitteet valitettavasti jäävät aika heikoiksi. Tätä paikkaamaan kristillisdemokraattien vastalauseessa esitetään 19 pontta, ja olenkin ihmetellyt, kun olen tätä keskustelua kuunnellut, että ei näitä ponsia, joista huomenna tullaan käymään äänestykset, ole moitittu. Päinvastoin tässä on tullut paljonkin tukea niille tavoitteille, joita kristillisdemokraattien ponsissa esitetään.

Nyt kun katsotaan tätä selontekoa ja mietintöä, kyllä herää kysymys, eivätkö vihreät ympäristöpuolueena ole saaneet konkreettisempia toimenpiteitä tässä yhteydessä vietyä hallituksen päätöksentekoon. Eli tähän hallituskokoonpanoon nähden pidän tätä kyllä jonkinmoisena pettymyksenä.

Otan nyt esiin yhden asian, joka yhdessä kohdassa tässä ponnestamme otetaan myös esiin, ja se on joukkoliikenne ja sen kehittäminen, liikenneinfrastruktuurin parantaminen, aivan erityisesti raide- ja sisävesiliikenteen kehittäminen, ja tämä nyt on ollut tavattoman ajankohtainen teema varsinkin näinä päivinä, kun näemme, miten suuria ongelmia seuraa siitä, kun junaliikenne takkuaa. Tähän tulisi hyvin voimakkaasti panostaa.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Suomen tekemien ilmastopoliittisten sitoumusten haasteet ovat varsin mittavat. Oltakoon itse ilmastonmuutoksesta mitä mieltä tahansa, niin sitoumukset ovat kysymys, jonka edessä meidän on etsittävä ratkaisuja.

Geologisessa tarkastelussa, vuosituhanten periodilla, varmin ilmastonmuutos on se, että olemme kulkemassa kohti jääkautta. Suomen tasolla tyypillinen ilmastovaihe on jääkausi, ja jääkausien välille on aina mahtunut semmoinen kolmentoista tuhannen vuoden keskimääräinen sula kausi. Tästä meillä on nyt kulunut kymmenisen tuhatta vuotta, jotenka jos ajattelemme vaikkapa maailmanhistoriassa pyramidien ikää tai historian tarkastelua, niin vastaavan aikakauden puitteissa eteenpäin jälleen näillä alueilla on jääkausi tai sitten ilmasto-olot ja geologiset olot ovat maapallolla täysin sekaisin.

Mutta meidän on nyt katsottava kuitenkin hieman lyhyemmillä aikajänteillä asioita eteenpäin. Suomessahan meillä on hyvä ilma. Meillä on maailman puhtaimmat vedet, näin rohkenen väittää, ja tämän vuoksi meidän kannattaa tästä ihan oman etumme nimissäkin pitää kaikin tavoin kiinni.

Näen hyvän mahdollisuuden meille uusiutuvassa metsäenergiassa. Haluan, että meille iskostuisi bioenergiakäytössä erityisesti sana "metsäenergia". Meillä kasvaa puuta eri muodoissaan. Puusta voidaan saada energiaa suoranaisesti kiinteää puuta polttamalla klapina, halkona, hakkeena, pellettinä, prikettinä. Puuta voidaan jalostaa myös erilaisilla kuivatislausmenetelmillä, ottaa arvokkaita kemikaaleja puusta talteen niin lääketeollisuuden kuin kaiken kemianteollisuuden käyttöön ja sen jälkeen polttaa puhdasta hiiltä. Puusta voidaan tehdä biodieseliä jne.

Kotikaupungissani Keuruulla me olemme edelläkävijöitä. Olemme käsittelemässä kaupungin hallintoelimissä paikallisesti merkittävää voimalaitosta, joka tuottaisi keskustaajamaan ja Keuruun varuskuntaan lämmön. Meillä jo nyt on tämä voimala olemassa, mutta siirrymme pois öljyn poltosta, jota vielä siellä osin tapahtuu, uudistamme siellä bioenergian polttokattilat. Varuskunta on ollut aina edelläkävijä. Se on käyttänyt kotimaista haketta. Mutta tarjoamme samalla myös paikallisesti tuotettua sähköä. Tuotamme lämpöä ja sähköä lähinnä metsäenergiaa käyttävällä lämpövoimalalla. Ministeri Pekkarinen on halunnut tästä tehdä esimerkin koko maahan, ja hän on sanonut, että jotta ilmastopoliittisia tavoitteita voidaan realistisesti saavuttaa, meidän on Suomeen saatava sata tällaista lämpövoimalaa, jotka tuottavat sekä lämpöä että sähköä. Tämä on hajautettua lämmöntuotantoa, lisää huoltovarmuutta, työllisyyttä ja maaseudun paikallista rahaliikennettä. Haluan, että tässä menemme koko maassa vastaavasti eteenpäin.

Samoin meidän pitäisi kannustaa ihmisiä siirtymään kotimaiseen polttoaineeseen. Haluankin, että puuperäisiltä polttoaineilta alkaen haloista, rangoista pellettiin saakka poistettaisiin vaikkapa määräajaksi arvonlisävero. Haluan, että kotimaisilta puuenergiaa käyttäviltä polttolaitteilta, kattiloilta, niiltäkin voitaisiin vaikka määräajaksi poistaa arvonlisävero. Näin edistettäisiin kotimaiseen energiaan siirtymistä. Tällä hetkellä investoinnit ovat vielä kustannuskynnys, joka haittaa yksityistalouksissa, mutta myös yhteisöissä, jopa julkisyhteisöissäkin, siirtymistä bioenergian käyttöön.

Vaikka kannatan voimakkaasti metsäenergiaa, katson, että me myös tarvitsemme ydinvoimaa. Henkilökohtaisesti olisin valmis hyväksymään kaikki kolme ydinvoima-anomusta. Käytäntö sitten ratkaisisi, ketkä hakijoista voisivat toteuttaa hankkeensa.

Arvoisa puhemies! Toivon, että metsäenergian merkitys tajutaan ja se otettaisiin todella vakavasti myös elvytystoimena ja bioenergian muotona käyttöön.

Marjo Matikainen-Kallström /kok:

Arvoisa puhemies! Viisaalla politiikalla voidaan ilmastotavoitteiden lisäksi tukea työllisyyttä ja teknologian kehitystä. Tässä mielessä tulee panostaa sellaisiin nouseviin teknologioihin, joissa maailman kärki on saavutettavissa tai se on jo olemassa. Tällaisia ovat esimerkiksi sähköautot ja hiilidioksidin talteenotto ja varastointi.

Ladattavat sähköautot, sekä ladattavat hybridit että täyssähköautot, tulevat markkinoille parin vuoden kuluessa. Ilmaston ja ilmastopolitiikan kannalta sähköautojen ripeä käyttöönotto on myönteistä monessa suhteessa. Sähkömoottorit ovat noin kolme kertaa perinteisiä polttomoottoreita tehokkaampia, uusiutuva sähkö lasketaan 2,5-kertaisena liikenteen 10 prosentin uusiutuvan energian tavoitteeseen, ja sähköautojen käyttö siirtää päästöjä ei-päästökauppasektorilta päästökaupan piiriin helpottaen suoraan Suomen omaa ei-päästökauppasektorin 16 prosentin päästövähennystavoitetta. Sähköautot ovat ajettaessa täysin päästöttömiä, mikä vähentää myös paikallisia ilmansaasteita.

Meillä Suomessa on jo melko lailla sähköautoja koskevaa osaamista. Valmistamme akkuja, sähköautojen valmistus alkaa Uudessakaupungissa ja energiayhtiöillä on projekteja, joissa valmistaudutaan latausverkon osalta sähköautojen käyttöönottoon, jne. Sähköauto on suhteellisen uusi tuote, joten suomalaisilla yrityksillä on hyvät mahdollisuudet ehtiä maailman kärkeen teknologiaosaajana mutta myös sähköautojen tuottajana.

Sekä ilmasto- että teknologiapoliittisista syistä on perusteltua panostaa sähköautojen ripeään käyttöönottoon Suomessa. Hiilidioksidipäästöihin perustuva auto- ja ajoneuvo- ja polttoaineverotus antaa hyvän pohjan, kunhan muistetaan, että sähköauton ajon aikaiset päästöt ovat nolla. Sähköntuotannon päästöjen allokoiminen autoille johtaisi kaksinkertaiseen laskentaan. Tämän lisäksi sähköautojen ostajia tulisi kannustaa esimerkiksi väliaikaisella hankintatuella. Väliaikaista tukea tarvitaan, jotta kysyntää saadaan synnytettyä niin paljon, että suurtuotannon edut pudottavat sähköautojen hintoja.

On vielä todettava, että sähköautoja ja biopolttoaineita ei tule turhaan asettaa vastakkain. Näille molemmille tuotteille on varmasti kysyntää tulevaisuudessa. Ensimmäinen askel tämän huomioimiseksi tulee olla sen, että liikenteen 10 prosentin uusiutuvan energian tavoitteeseen pyritään Suomessa pelkkien biopolttoaineiden sijaan myös sähköautoilla. Poliittisen tahdonilmaisun lisäksi tarvitaan panostusta teknologian kehittämiseen ja kaupallistamiseen, standardisointiin ja mahdollisesti myös tuotantolaitosten synnyttämiseen erilaisin keinoin. Eikä voi poissulkea sitäkään, että akkuteknologia kehitetään maailman huippuluokkaan, jossa jo olemme, nanoteknologian keinoin. Olemme todella nanoteknologiassa maailman huippua monella eri sektorilla, ja akkuteknologian mahdollistaminen ja parantuminen tuo uusia mahdollisuuksia sekä sähköautokauppaan että myöskin tuulivoimakapasiteettiin, koska silloin voimme varata sähköä akkuihin ihan eri tavalla kuin aikaisemmin.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok:

Arvoisa puhemies! Talousvaliokunnan mietintö ja siihen liittyvät usean valiokunnan lausunnot ovat erittäin perusteellista työtä. Onneksi talousvaliokunta on varsin lyhyesti sivuuttanut tuulivoiman käytön uusiutuvana energiamuotona. Joissakin puheenvuoroissa on sitä kehuttu, mutta toistaiseksi se ainakin Suomen tuuliolosuhteissa on varsin vähän käytetty. Yleensä, kun kansalta kysyy, mitä uusiutuvaa energiaa voitaisiin käyttää, vastaus on tuulivoima. (Ed. Tynkkynen: Kansa on oikeassa!) Suomessa tuulivoima on kuitenkin nykyiselläkin tekniikalla varsin tehotonta ja vaatii suurta säätövoimaa, kuten valiokunta toteaa. Tarvitaan myös syöttötariffijärjestelmä.

Talousvaliokunta arvioi, että tuulivoimaa voitaisiin tuottaa vuoteen 2020 mennessä 6 terawattituntia vuodessa. Kuitenkin yksi 5 megawatin offshore-tuulivoimala tuottaa 0,015 terawattituntia vuodessa. Tarvitaan siis ainakin 500 myllyä, ennen kuin saadaan tämä 5—6 terawattituntia aikaan. Lisäksi tuulimyllyt rakennetaan puolen kilometrin etäisyydelle toisistaan, joten 500 tuulimyllyä on aivan valtava tuulipuisto, joka varmasti tulee huomattavasti häiritsemään myös meriliikennettä. Kukaan ei luultavasti halua, että tuulimyllyjä ripotellaan sinne tänne saarten rannoille, enkä myöskään usko, että lappalaiset haluavat, että tuntureiden laet varustetaan näillä myllyillä.

Suomi on onneksi ollut siinä mielessä viisas, että se ei ole kylvänyt tuulimyllyjä koko rannikkoa täyteen, kuten olette nähneet Saksassa, Espanjassa, Ruotsissa. Lisäksi aikanaan parikymmentä vuotta sitten rakennetut myllyt ovat vielä varsin tehottomia. Suomalainen teollisuus on erikoistunut tuulimyllyn osien rakentamiseen, joten on hyvä, että Suomessakin on koevoimaloita, mutta tuulivoiman kokonaismahdollisuuksiin tulee suhtautua vieläkin varsin skeptisesti.

Päivi Lipponen /sd:

Arvoisa puhemies! Ilmasto- ja energiastrategian ennusteet laadittiin vuonna 2008. Tuolloin ei ollut vielä ymmärrystä taloudellisesta tilanteesta, jossa nyt olemme. Vaikka Suomen talouden nousu koittaakin muutaman vuoden kuluttua, koettu taantuma vaikuttaa merkittävästi talouden tulevaan tuotannon kasvu-uraan, tuotantorakenteeseen ja energian kulutukseen.

Tästä taantumasta on vedetty päätelmät, että energiantarpeemme tulee vähenemään ratkaisevasti. Mikäli päädymme tähän tulokseen, voimme samalla heittää hyvästit suomalaiselle hyvinvointipolitiikalle. Ilman talouskasvua ja uutta teollisuustuotantoa meillä ei yksinkertaisesti ole mahdollista nykyisen kaltaisiin hyvinvointipalveluihin ja tulonsiirtoihin. Vaikeissa ratkaisuissa on huomioitava se, että Suomi maksaa päästökauppajärjestelmällä toteutettavasta ilmastopolitiikasta kovempaa hintaa tuotanto- ja työllisyysmenetyksinä kuin EU-maat keskimäärin. Suomen talous on painottunut investointitavaroita tuottavaan ja paljon energiaa kuluttavaan teollisuuteen.

Suomen hiilidioksidipäästöt on saatava alenemaan. Se onnistuu nopeimmin päästötöntä energiaa painottamalla. Ydinvoimakapasiteettia tarvitaan korjaamaan rakenteellinen tuontiriippuvuutemme, korvaamaan poistuvaa, vanhenevaa voimalaitoskapasiteettia sekä kattamaan tulevaisuuden sähkönkulutuksen kasvu. Vesivoiman hyödyntämistä on tehostettava jo rakennetuissa voimaloissa. Lisäksi on mietittävä, kuinka voimme rakentaa lisää vesivoimakapasiteettia hyödyntäen uusinta teknologiaa haittojen minimoimiseksi.

Teknologiatehokkuutta on lisättävä merkittävästi ja energiankulutusta on yksinkertaisesti hillittävä. Kaikki konstit on siis otettava käyttöön. Vaikka tekisimme tämän kaiken, silti pahoin pelkään, että energiankulutus vain kasvaa. Haaste on saavuttaa matala kasvu-ura. Bioetanolia ei puristeta metsävaroista ilman sähköä, junat ja sähköautot eivät liiku ilman sähköä, koteja lämmitetään talvella ja viilennetään kesällä, asioita hoidetaan sähköisellä työpöydällä nettiavaruudessa.

Ydinvoiman lisäksi on ohjattava isot investoinnit myös uusiutuvan energian käytön edistämiseen, jotta täyttäisimme sitoumuksemme kattaa 38 prosenttia energian loppukulutuksesta uusiutuvilla energialähteillä vuoteen 2020 mennessä. Uusiutuvan energian tuotanto on käännettävä myös Suomen uuden talouskasvun perustaksi, uuden vihreän teollisuuden perustaksi.

Samalla on tärkeätä, että uusiutuvien energialähteiden edistämisessä edetään kustannustehokkuusjärjestyksessä. Edullisinta on rakentaa lisää vesivoimaa, seuraavaksi tulevat metsähake päätehakkuilta, peltobiomassat eli lähinnä ruokohelpi ja olki, yhdyskuntajätteen massapoltto, lämpöpumput. Edullisia ovat biokaasut, kuten kaatopaikoilta, elintarviketeollisuudesta ja vedenpuhdistamoilta saatavat biokaasut. Hieman kalliimpia ovat harvennushake nuorista metsistä sekä rannikoille ja tuntureille rakennettava tuulivoima.

Haluan nostaa esille suuren mahdollisuuden, Fortumin ja TVO:n kehittämän hiilidioksidin talteenotto- ja varastointiprojektin. Hanke etenee Meri-Porin voimalaitoksella. Hallituksen tulee nyt ponnistella, että Meri-Pori nousee osaksi EU:n noin tusinan demonstraation ohjelmaa. EU:n elvytyspaketissa rahaa on varattu seitsemälle hankkeelle. Valittavaksi tulisi siis vielä viisi hanketta. Meri-Porin on oltava yksi näistä hankkeista. Juuri nyt tarvitaan selkeä kotimainen poliittinen tuki hankkeelle.

Suomen tuleva nousu on rakennettava suomalaisten luonnonvarojen varaan. Metsäteollisuus tuottaa valtaosan Suomen uusiutuvasta energiasta. Se investoi omalla rahallaan biovoimaan. Korkeasta kotimaisuusasteesta on lisäarvoa yhteiskunnalle, eikä siitä aiheudu kustannuksia yhteiskunnalle. Metsäteollisuus on jo nyt johtava uusiutuvan energian tuottaja ja investoija.

Kunnianhimoisessa ilmasto- ja energiapolitiikassa on muistettava, että tuotannon siirtyminen Euroopasta ilmastovelvoitteiden ulkopuolelle ei paranna maailman ilmaston tilaa, mutta heikentää Suomen ja Euroopan taloutta sekä työllisyyttä. Tarvitaan globaaleja päätöksiä ja reiluja sääntöjä.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Ihan muutama hajahuomio tästä selonteosta.

Ensinnäkin yksi asia, mitä tässä ei ole käsitelty ollenkaan, ei puheissa eikä tässä, niin on minusta tämä voimaloiden lauhdelämmön hyväksikäyttö. Nimittäin katsoo nyt vaikka ydinvoimaloita, niistä lähtee aika lämmintä vettä paljon, meri pysyy sulana pitkiä matkoja, ja en kuutioita tiedä, mutta siellä menee valtavasti lämpöä hukkaan. Samoiten on monissa muissa voimaloissa, ja tässä pitäisi kyllä katsoa joitain toimenpiteitä ja iskeä mittarit sinne ja mahdollisesti joku tämmöinen sakkomaksu, ennen kuin siitä otetaan se lämpö tarkemmin talteen, koska siellä on valtavat energiamassat, jotka ovat täysin hyödyntämättä.

Mutta sitten ihan aluksi, ettei unohdu: kannatan ed. Matti Kankaan vastalauseen 2 näitä lausumaehdotuksia, joissa on monia hyviä asioita, muun muassa se, että Fingrid Oyj:n, tämän kantaverkon pitää olla yhteiskunnan hallussa, siis enemmistö näistä osakkeista, mikä tarkoittaa sitä, että silloin eivät markkinavoimat jätä tätä verkkoa ainakaan hunningolle, koska tästä on esimerkkejä joistakin muista maista, joissa kantaverkko on mennyt puhtaasti markkinavoimien armoille. Siellä on tapahtunut tämmöinen kaatuminen sitten, kun kyllä on otettu voittoa, mutta ei ole muistettu investoida tarpeeksi. Sen takia tämä on peruskysymyksiä, miten asia hoidetaan. Tässä on monta muutakin asiaa, mitkä ed. Matti Kangas tuossa esitti, mutta kannatan kaikkia näitä viittä lausumaa.

Sitten tästä päästökaupasta. Ensinnäkin tuossa aikaisemmin jo vastauspuheenvuorossa totesin, että meillä lähdettiin siinä Suomessa väärille urille. Kaikkein järkevintä olisi ollut tehdä tämä normitus. Jos jätevesipuolella tämä olisi aikanaan tehty, niin voisi vaan miettiä, missä tilassa Suomen järvet tai meret olisivat, jos olisi lähdetty käymään kauppaa siitä, että olisi ostettu päästöoikeuksia jostakin naapurimaista, ja sitten ei olisi putsattu näitä vesiä. Sen takia minusta tärkein tässäkin on sama logiikka, elikkä pitää olla tiukat normit ja hyvä valvonta siinä, ja jos näitä ei noudateta, niin sitten tietysti tulee sanktioita ja tarvittaessa jopa laitoksen pysäyttäminen, jos ei niitä normeja noudateta. Sen takia minusta tämän tyyppisellä päästökaupalla on joitakin myönteisiä vaikutuksia, mutta enemmän kielteisiä, ja sen takia minä luotan enemmän kuitenkin siihen jätevesipuolen malliin, jossa on tiukka normitus ja valvonta olemassa.

Toivoisin, että tästä päästäisiin, tästä tämän tyyppisestä ajattelusta, johon Suomi on tietysti sitoutunut tällä hetkellä, mutta voitaisiin kurssia kääntää parempaan suuntaan ja järkevämpään suuntaan, jolloin myös turvattaisiin se, jotta ei keinotekoisesti kasvatettaisi tätä energian hintaa, joka kuitenkin Suomen raskaalle teollisuudelle on tärkeä asia. Kun katsoo metsäteollisuutta tai metalliteollisuutta, niin ne hyvin paljon käyttävät energiaa, ja siinä mielessä, jos siihen lyödään lisää lastia, niin kilpailukyky kyllä tulee siinä kärsimään.

Sitten yksi asia, joka on biokaasu, johon kanssa on vähemmän kiinnitetty huomiota. Minusta kotitalousjätteiden ja kaikkien biohajoavien jätteiden osalta on linjakysymyksiä, jotta kompostoidaanko ne vai poltetaanko vai biokaasutetaanko, ja kaikkein järkevin vaihtoehtohan on tehdä se, että biokaasutetaan. Otetaan talteen kaasut ja se tähde voidaan hyödyntää vielä tietyssä tapauksessa lannoitteena tai maanparannusaineena tai tienpenkoissa vaikka. Ja sen takia ei ole mitään järkeä, kun meillä on isoja kaatopaikkoja muun muassa, jotta siellä on tehty hiljattain vasta isoja kompostointilaitoksia, ja sehän tarkoittaa sitä, jotta siellä se hyvä kaasuhan menee taivaan tuuliin ja on aiheuttamassa ilmastonmuutosta. Sen takia odotan, jotta kunnissa ja koko Suomessa vedettäisiin linjaa tiukasti siinä, jotta enää ei ainakaan uusia kompostointilaitoksia tehtäisi eikä lähdettäisi polttamaan biohajoavia jätteitä vaan biokaasutettaisiin ja otettaisiin kaasu talteen. Sillä tavalla vaikutettaisiin ilmastoon ja samalla saataisiin energia myös hyötykäyttöön.

Sitten yksi asia, joka tässä jo on tullut edellä esille. 1996—1997 olin ympäristövaliokunnan varajäsenenä ja esitin siellä muutaman kysymyksen, eikö tämä hiili pitäisi siepata talteen sieltä piippujen päistä. Nyt tässä on edistytty, ja minusta tämä on yksi semmoinen avain, tulevaisuuden ratkaisu siinä mielessä. Suomen pitäisi satsata tähän enemmän ja olla kehittämässä sitä tekniikkaa ja keinoja taikka tapoja, mihin varastoidaan tämä hiilidioksidi, joka on saatu pois, koska tällä saataisiin hoidettua kaikkein fiksuimmin, näteimmin ja hyvästi tämä asia, joka on ollut ongelma. Silloin voidaan kanssa luopua siitä päästökauppahommasta jo ihan kokonaan, koska jos meiltä ei tule päästöjä, niin miksi me ostamme jostakin päästöoikeuksia, kun saadaan tämä asia hoidettua tekniikan avulla.

Mutta tässä muutamia ajatuksia, ja niin kuin alussa totesin, kannatan ed. Matti Kankaan lausumaesityksiä.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Ensin oikaisen ed. Jaskarin aiemmin mainitseman virheellisen tiedon. En vastauspuheenvuorossani arvostellut talousvaliokuntaa, vaan hallitukselle kritiikkiä esitin siitä, että kokoomus hallituksessa ajoi voimakkaasti ydinvoimaa ja vihreät vastustivat suunnilleen kaikkia energiamuotoja, niin että se johti siihen, että strategia syntyi hyvin, hyvin hitaasti ja sitten se on ympäripyöreä ja aika tehoton. Tämä oikaisuna merkittäköön. Talousvaliokunnan työskentelyn osalta totean, että se oli erittäin hyvää, rakentavaa ja innostunutta. Erityinen kiitos valiokuntaneuvos Tuula Kulovedelle, joka teki tästä vaikeasta asiasta todella ansiokkaan mietinnön. Puutteet johtuvat valiokunnan jäsenistä, ei valiokuntaneuvoksesta.

Herra puhemies! Jätin valiokunnan mietintöön vastalauseen. Se on numero 1, ja siinä on 19 kohtaa. Toivon, että edustajat lukevat yön aikana — jos eivät ole tähän mennessä lukeneet — tämän vastalauseen ja miettivät sitten suhdettaan näihin lausumiin, jotka kyllä ilmeisesti äänestetään yhtenä kannanottona.

Herra puhemies! Ensimmäisessä kohdassa totean sen, minkä valiokuntakin toteaa, että kulutusennusteet energian ja sähkön osalta pitää arvioida nopeasti uudelleen, ei edes odottaa niin kauan, kun hallitus mahdollisesti ydinvoimalupahakemuksia rupeaa käsittelemään, vaan sitäkin ennen. Aika kuluu, vuosi 2020 lähestyy.

Toisessa edellytän uusia, tarkennettuja toimenpiteitä ja laskelmia strategian pohjaksi, uuden strategian pohjaksi. Erityisesti Kööpenhaminan kokouksen jälkeen tällainen uusi strategia on annettava eduskunnalle.

Kolmannessa on tavoite yleisesti tälle energiapolitiikalle, eli tämän esityksen mukaan meidän on rakennettava monipuolinen hajautettu järjestelmä, jossa pääpaino on uusiutuvissa ja päästöttömissä tai vähäpäästöisissä lähteissä. Sitten samalla on tavoitteena energiaomavaraisuuden vahva saavuttaminen. Mitään tuotantomuotoa emme voi etukäteen sulkea pois asenteellisista syistä, niin kuin valitettavasti paljon tässä keskustelussakin on esitetty.

Neljäntenä on tavoite fossiilisten polttoaineiden käytön puolittamisesta vuoteen 2020 mennessä, mikä on kova haaste, mutta se on välttämätön.

Edelleen uusiutuvan kotimaisen energian tuotannon suhteen tilanne on huolestuttava, suorastaan hälyttävä. Vanhasen toinen hallitus on antanut sen alentua, kun pitäisi päästä voimakkaalle kasvu-uralle. Tässä vaaditaan panostuksia siihen.

Kuudenneksi pitää edetä vesivoiman rakentamisen suhteen uudistamalla vesivoimalaitoksia ja rakentamalla pienvesivoimaa luonnonsuojelunäkökohdat huomioon ottaen.

Seitsemännessä on jätteiden hyödyntäminen. Ruotsissa 47 prosenttia, Suomessa 9 prosenttia jätteistä käytetään energiakäyttöön. Siinä on paljon tehtävissä.

Kahdeksannessa on kulutustavaroiden ja muiden tuotteiden energiamäärän vähentämistavoite.

Yhdeksännessä on tuulivoiman hyödyntäminen.

Kymmenennessä vedotaan siihen, että esimerkiksi maatilojen ja kotitalouksien pienimuotoista energiantuotantoa pitää voimallisesti tukea.

Yhdennessätoista on se windfall-voitoista perittävä maksu, jonka esitän ohjattavaksi rahastoon, josta voitaisiin käyttää varoja muun muassa kehittämistoimintaan, koelaitoksiin, uudistuvan energian kehittämiseen, viennin edistämiseen jne.

Kahdennessatoista on liikenne- ja logistiikkainvestoinnit painottaen raide- ja vesiliikenteen kehittämistä.

Kolmannessatoista on vaatimus siitä, että kun energian ja sähkön hinta voimakkaasti nousee, niin se ei saa kohdistua, tämä lisärasitus, kohtuuttomasti mihinkään kuluttajaryhmään — ei kotitalouksiin, ei maatalouteen eikä esimerkiksi kaukolämmön asiakkaisiin. Toisaalta teollisuuden kilpailukyky ja työllistämisedellytykset pitää meidän turvata.

Neljäntenätoista kohtana on verouudistus energialähtökohdista.

Viidentenätoista on autoverouudistus, jolla määrättäisiin nämä sähkö- ja hybridiautot nollaveroluokkaan.

Kuudennessatoista esitetään uusiutuvien liikennepolttoaineiden käytön nostamista 15 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä.

Seitsemännessätoista on julkisten hankintojen suuntaaminen energiatehokkaisiin laitteisiin ja tuotteisiin ja prosesseihin.

Kahdeksannessatoista on tämä viennin huomioon ottaminen eli tämän ilmasto- ja energia-alan teknologian ja osaamisen kehittäminen siten, että saamme siitä todella vahvan vientialan ja työllistävän alan kotimaahan.

Viimeisenä on sitten tämä Fingrid Oyj:n pitäminen ehdottomasti kotimaisessa omistuksessa ja päätösvallassa, jotta se ei ajaudu esimerkiksi naapurimaan uusrikkaiden haltuun. Tämä on aivan perusturvallisuuskysymys Suomelle.

Herra puhemies! Tällaiset 19 kohtaa olen sisällyttänyt tähän vastalauseeseen, josta huomenna äänestetään. Tässä eivät ole kaikki kristillisdemokraattien hyväksymän energia- ja ilmasto-ohjelman kohdat, mutta tärkeimmät tässä ovat. Nämä toteuttamalla päästäisiin, ja päästään, siihen tavoitteeseen, johon Suomi on sitoutunut. Mutta hallituksen ja talousvaliokunnan valitettavan ympäripyöreillä tavoiteasetteluilla, joista puuttuu kunnianhimo ja todellinen vastuun ottaminen ilmastonmuutoksesta, ei päästä siihen tavoitteeseen, mihin me olemme kansainvälisesti sitoutuneet.

Meillä on vastuu tästä yhteisestä maapallosta erityisesti tulevia sukupolvia ajatellen. Meidät ihmiset on luotu viljelemään ja varjelemaan tätä maata. Tämä sukupolvi viljelee niin tehokkaasti, että ympäristö, luonto tuhoutuu, mutta ei varjele, niin kuin meille on jo siellä ensimmäisessä Mooseksen kirjassa annettu ihmiskunnan tehtäväksi. Haluan korostaa tätä tasapainoa, viljelyn ja varjelun tasapainoa. Tästä on kysymys pitkällä aikavälillä.

Ihmisen ahneus ei saa johtaa siihen, että tulevat sukupolvet eivät voi täällä elää. Meillä ei ole mitään oikeutta tuhota tätä, vaan päinvastoin meillä on velvollisuus suojella niin, että yhteinen maapallo säilyy elinkelpoisena ja voi antaa hyvät olosuhteet kaikille. Meidän on myös kannettava vastuumme kehitysmaista, koko maapallon väestöstä, ja sitä kannetaan kehitysyhteistyöllä, mutta sitä kannetaan myös sillä, että olemme edelläkulkijoita näissä ilmasto- ja ympäristökysymyksissä.

Klaus Pentti /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Ilmastonmuutoksen hillinnästä on tullut kansainvälisen politiikan tärkeä tavoite, aivan niin kuin ed. Kankaanniemi tuossa edellä totesi. Tämän eteen meidän kaikkien on yhdessä ponnisteltava.

Suomen ilmasto- ja energiastrategiassa määritellään keinot, joilla me vastaamme tähän haasteeseen ja täytämme EU:n kanssa tehdyt sitoumukset. Päästöjen vähentäminen koskettaa paitsi energiantuotantoa, teollisuutta, asumista, liikkumista myös lähes kaikkia yhteiskunnan osa-alueita. Talousvaliokunnan mietinnössä on hallituksen selontekoa käsitelty perusteellisesti ja on kuultu lukuisia asiantuntijoita. Mietinnössä on myös hyvin huomioitu lausuntonsa antaneiden valiokuntien kannanotot. Haluan vielä osaltani painottaa joitakin seikkoja.

Ensinnäkin tahdon antaa tunnustukseni hallitukselle ja erityisesti ministeri Pekkariselle. Uusiutuvan energian investointeihin on myönnetty avustuksia kuluvana vuonna jo lähes 70 miljoonaa euroa. Pidän myös tärkeänä, että hallitus on päättänyt hankkia enemmistöosuuden kantaverkkoyhtiö Fingridistä. Tämä on kotimaisen energiankäytön ja kustannustason kannalta erittäin järkevää ja myös taloudellinen hankinta. Hallitus on jo panostanut merkittävästi energia- ja ympäristöteknologian tutkimukseen ja kehitykseen, ja panostuksia on edelleen jatkettava.

Uuden teknologian kehittäminen ja rakentaminen parantaa työllisyyttä ja luo uutta ja kasvavaa yritystoimintaa. Metsiemme kasvu antaa merkittävimmän mahdollisuuden uusiutuvan energiantuotannon lisäämiseen. Meillä on edellytykset nostaa metsähakkeen käyttöä jopa 15 miljoonaan kuutioon nykyisestä 4 miljoonasta kuutiosta, ja perinteisen metsäteollisuuden tämänhetkiset ongelmat ovat jo muuttaneet puuraaka-aineen käyttöä. Erityisesti selluntuotannon supistuminen vaikuttaa harvennuspuun käyttöön ja on sikälikin tärkeää, että tälle pienpuulle tulee järkevää käyttöä, siis myös metsänhoidon näkökulmasta.

Turve on puhuttanut tässä selonteossa ja täällä salissa käydyissä keskusteluissa. Turve on tärkeä seospolttoaine puuta poltettaessa. Sen saannissa on ollut viime aikoina ongelmia, ja sitä on jouduttu korvaamaan kivihiilellä. Maa- ja metsätalousvaliokunta kiinnitti tähän ongelmaan huomiota lausunnossaan ja esittää, että turpeen saanti pitää varmistaa myös maakuntakaavoituksessa. Talousvaliokunta onkin mietinnössään tämän hyvin huomioinut. Turve on kotimainen energia, ja sen työllistävä vaikutus on merkittävä. Lisääntyvä puunkäyttö edellyttää lisääntyvää turpeen käyttöä. Puun ja turpeen käytön lisääminen edellyttää myös alemman tieverkon kunnosta huolehtimista ja myös vesikuljetusten käyttöä on järkevää lisätä.

Talousvaliokunnan mietinnössä on esitetty laajasti erilaisia keinoja vaikuttaa energiansäästöön, samoin uusiutuvan energiankäytön lisäämistä on tarkasteltu laajasti. Merkittävästi ollaan lisäämässä myös tuulivoimaa. Edessä on myös välttämätön päätöksenteko ydinvoiman lisäämisestä. Tosiasia on, että vaikka energiaa säästettäisiinkin, näköpiirissä on sähkönkäytön lisääntyminen muun muassa liikenteessä, ja tämä on erittäin hyvä näkökulma. Tässä mielessä säätövoimariittävyys on kysymys, joka vesivoiman rajallisen lisäämismahdollisuuden takia on jäänyt selonteossa melko vähälle huomiolle.

Arvoisa puhemies! Peltoenergia on jonkin verran puhuttanut, ja muun muassa ed. Pulliainenkin totesi, että meillä on noin 500 000 hehtaaria tässä maassa peltoa, joka voitaisiin aivan hyvin ottaa energiantuotantoon. Meillä on tällä hetkellä lisääntyvä ongelma kotimaisen valkuaisen saannissa, ja viljaa bioetanoliksi jalostamalla voitaisiin tämä raaka-aine ottaa rehuntuotantoon ja nimenomaan korvata ulkomaisen valkuaisen tuontia. Myös biokaasun tuotannossa peltoenergia on eräs tärkeä mahdollisuus, ja siinä mielessä meidän kannattaa myös näitä alueita tarkastella ja ottaa käyttöön uuden teknologian antamat mahdollisuudet.

Janina Andersson /vihr:

Arvoisa puhemies! Ed. Kankaanniemi luulee olleensa kärpäsenä katossa, kun hallitus on keskenään neuvotellut tämän strategian. En usko, että se nyt ihan pitää paikkansa, mitä hän sanoi, ja etenkin kun ed. Kankaanniemi on istunut minun vieressäni kaksi vuotta talousvaliokunnassa, hänen pitäisi tietää, että me emme todellakaan ole vastustaneet kaikkea vaan kannattaneet erittäin montaa asiaa ja erittäin innokkaasti. Ed. Kankaanniemi vetää mutkat vähän suoriksi, mutta olen tottunut siihen. Hän tykkää kiusata minua aina valiokunnassa, ja hän kiusaa täälläkin, mutta se on vaan tämmöistä ystävällistä kiusaamista.

Muuten kun vertaa tätä koko keskustelua — minulla on nyt 14 vuoden perspektiivi eduskuntatyöstä — täytyy sanoa, että vihreänä oleminen eduskunnassa on tänään niin paljon helpompaa kuin se on joskus ollut. Semmoiset asiat, missä joskus me olimme aika monen mielestä varmaan ihan niin kuin jossain periferiassa meidän puheissamme ja aivan kummallisia, ovat aivan täysin normaaleja nyt. Melkein jokaisesta puolueesta löytyy monta ihmistä, jotka toistavat juuri niitä asioita. Tämä tuntuu erittäin hyvältä.

Kun samaan aikaan tiedetään, että ympäristöveroihin on nyt siirtymässä yli miljardi euroa elikkä tämä ekologinen, vihreä verouudistus etenee nyt jättiaskelin verrattuna siihen, mitä tässä niin kuin on hivutettu vähitellen, niin on semmoinen olo, että jotain rupeaa tapahtumaan. Sitten kysymys kuuluu vaan: Onko tämä muutos tullut liian myöhään? Onko niin, että ilmastonmuutos tulee ja me emme pysty sitä enää pysäyttämään?

Kun luin tämän kirjan Ilmastonmuutos nyt, Toiviaisen kirjoittaman kirjan — se oli vissiin toissa jouluna, kun ed. Oras Tynkkynen antoi sen meille joululahjaksi — minulle tuli semmoinen ilmastonmuutosahdistus. En ole koskaan koko elämäni aikana kokenut sellaista henkistä pahoinvointia ja heikkoutta ja semmoista oloa, että onko tässä mitään järkeä kaikessa. Onneksi aika korjaa asian niin, että kun on mennyt puoli vuotta, niin ei enää muista, miltä tuntui sitä kirjaa lukiessa. Minä voin jatkaa työtä niin kuin ennenkin paremman maailman puolesta ilmastonmuutosta vastaan ilman sitä ahdistusta, koska se on aika kauheaa, kun rupeaa oikeasti ajattelemaan, mihin tämä kaikki johtaa, ellemme oikeasti saa asiaan muutoksia.

Tällä hetkellä, kun siitä kirjan lukemisesta on jo näin pitkä aika ja olen taas seurannut tätä keskustelua, tuli semmoinen olo, että jos Obama on tullut USA:han ja täältäkin löytyy paljon hyviä ihmisiä, jotka haluavat hyviä asioita, niin eiköhän tämä tästä. Ainakin täytyy toivoa ja uskoa siihen, ja olen melko varma, että kun tullaan seuraaviin hallitusneuvotteluihin, niin moni asia tulee olemaan vielä enemmän esillä ja vielä voimakkaammin kuin nyt, koska nyt se pyörä on lähtenyt pyörimään ja aika monen eduskuntaryhmän, voisiko sanoa, edistykselliset tahot ovat tässä asiassa nyt aika hyvin mukana, joten minulla on semmoinen vahva usko, että tämä ei lopu nyt yhteen hetkeen vaan tämä tulee jatkumaan. Kun me tästä nyt vähitellen tämän pahimman syvän taantuman kuilun yli pääsemme, niin varmaan kaikki ovat yksimielisiä siitä, että me löydämme ne uudet työpaikat viherelvytyksestä ja viherkaulustyöpaikoista, ja tämä on lohduttava tieto, sillä jos näin riippumatta siitä, mitkä puolueet tulevat meidän kanssamme hallitukseen, tämä yhteisymmärrys löytyy, niin olen erittäin tyytyväinen.

Sitten meillä melkein jokaisessa ryhmässä täällä huomaan olevan erittäin vahvoja skeptikkoja tai sellaisia, jotka haluavat, että elämä jatkuu niin kuin ennenkin ja mitään ei saa muuttaa. Todella toivon, että vastuupaikoilla tulevaisuudessa ministereinä on juuri niitä henkilöitä, jotka oikeasti näkevät tämän muutoksen tarpeen ja ovat valmiita satsaamaan myös silloin, kun tulee kritiikkiä, eikä ainoastaan silloin, kun asia on pop. Uskon näihin minun kollegoihini ja siihen, että me yhdessä jatkamme ja saamme muutoksen aikaan, että minun ei tarvitse hävetä oikein vanhana, kun lapsenlapset kysyvät, mitä teitte eduskunnassa.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Ihan ed. Janina Anderssonin noihin viimeisiin lauseisiin: Yhtä aikaa tulimme 1995 tänne, ed. Janina Andersson, ja, ed. Andersson, kyllä se niin on, että kyllä ekologisesti toimijoita on ollut ennen vihreän liiton perustamistakin. Me perustimme vuonna 1981 Kotkaan Kotkan ympäristöseuran, joka toimii edelleenkin aktiivisesti, ja näin ollen siellä ulkopuolelta tämän talon löytyy paljon fiksuja ihmisiä, jotka eivät ole nyt mitenkään poliittisesti vihreän liiton jäseniä tai muuta vaan ovat tiedostavia ihmisiä eri puolueissa ja puolueiden ulkopuolella kansalaisliikkeissä, ja niin tässäkin salissa on ollut, ed. Pietikäinen esimerkiksi. Muistamme häntä lämmöllä. Nyt hän on päässyt Brysselin taivaaseen taas.

Arvoisa puhemies! Tässä keskustelussa on ollut tietysti kahdenlaista, mutta enemmän positiivista. Turvetta on kyllä aika moni noussut puolustamaan ja myös talousvaliokunta yksimielisesti, sanotaan muodollisesti yksimielisesti. Turve on moniongelmainen asia. Jos vertaamme humaanilääketieteen puolelle, niin ajatelkaamme vaikkapa vakavasta syöpäsairaudesta kärsivää ihmistä, jolla samaan aikaan on vaikkapa keuhkojen ahtaumasairaus, ehkä esimerkiksi vaikea anemia ja sitten ehkä tulee vielä otettua alkoholiakin enemmän kuin pitäisi — siis tämän tyyppinen tilanne. Turve ei kuuluisi Suomen energialähteisiin. Kuitenkin talousvaliokunta ponnistelee lisäämään turpeen käyttöä. Myöskään kattilateknologia ei enää vaadi välttämättä turvetta tukipolttoaineekseen. Se on kehittynyt, ja sitä ei välttämättä tarvita. Maakuntakaavoissa Pohjois-Pohjanmaalla esimerkiksi on ollut ongelma tämä merkintä. On haluttu laajentaa näitä turvealueita turpeenkäyttömerkinnällä. Samoin vaikkapa Kymenlaaksossa meillä juuri oli maakuntakaava tai osavaihekaava tässä käsittelyssä ja ongelmaa on. Siirrytään maakaasusta turpeeseen monissakin voimalaitoksissa, ja se ei ole fiksua.

Arvoisa puhemies! Tämä kansainvälinen tila, ilmastotila, tuli täällä hiukan esille jo muun muassa ed. Taiveahon puheenvuorossa. Neuvottelijat ovat palanneet Bonnista, ja tilanne on ongelmallinen Bonnin ilmastokokouksessa. Siellä kyllä hyväksyttiin maltalaisen puheenjohtajan Cutajarin teksti pohjaksi ja yleisilmapiiri oli positiivinen, mutta valmiuksia varsinaisiin neuvotteluihin Yhdysvalloilla, G77:llä, Kiinalla ja kyllä osittain vielä EU:nkaan sisällä ei oikein ollut. Siis Euroopan unionillakaan eivät ole oikein nyt vielä rivit selvillä.

Cutajarilla oli pohjateksti, joka oli 50-sivuinen, mutta se laajeni usean sadan sivun mittaiseksi siinä käsittelyvaiheessa. Otettiin vastaan kai erilaisia toivomuksia, ja varmasti juuri G77 ja Kiina vaativat eniten teollistuneita maita, rikasta pohjoista täyttämään lupauksensa, jotka ovat olleet sieltä Riosta saakka 1992 täyttämättä. Japani on ilmoittanut oman päästötarjouksensa, samoin Meksiko ja Islanti, ja Yhdysvalloillakin on täällä -17 prosenttia vuonna 2020 vuoden 2005 tasosta, mutta kehitysmaat vaativat kyllä sitten kehittyneiltä mailta paljon, huomattavasti suurempia päästövähennyksiä.

USA:n uusi hallinto on varmasti vielä keskeneräinen tässä asiassa, jotenka kysymykseen siitä, miten Kööpenhaminassa menee, vastaus ei ole ainakaan vielä kovin positiivinen, mutta olemme optimisteja. Lokakuussa ehkä nämä asiat sitten etenevät jo pitemmälle.

Lopuksi, puhemies, talousvaliokunta on tietysti tehnyt hyvää työtä, mutta ei välty ajatukselta, että kuitenkin ehkä tämän mietintövaliokunnan olisi pitänyt olla ympäristövaliokunta. Ympäristövaliokunnan huomattavasti laajempi lausunto, kuin tämä mietintö on, puhuu ehkä sen puolesta ja myöskin tämän talousvaliokunnan lähestyminen. Aika tavalla talousvaliokunnan tekstissä on tällaista perusselvitystä, joka kuuluu hiukan ilmastopolitiikan yleissivistykseen. Se valiokuntavalinta on joskus äänestetty suuressa salissa ympäristövaliokunnalle. Se on vanhastaan lähtenyt talousvaliokuntalinjalle johtuen siitä, että valmisteleva ministeriö on ollut aikaisemmin KTM, nyt sitten TEM.

Vielä, puhemies, lopuksi, päästökaupasta. Ed. Lahtela totesi siitä. Se oli Yhdysvaltain lahja. Yhdysvallat ilmoitti Kiotossa, että se tulee mukaan, jos otetaan nämä joustot. Joustomekanismiin kuului päästökauppa. Päästökauppa jäi. Yhdysvallat jäi myös, mutta päästökaupan ulkopuolelle kuten koko Kioton sopimuksen ulkopuolelle.

Lopuksi, arvoisa puhemies, kannatan ed. Kankaan tekemiä ehdotuksia, jotka ovat vastalauseessa 2.

Oras Tynkkynen /vihr:

Arvoisa puhemies! Keskityn kahteen keskustelussa toistuvasti esiin nousseeseen kysymykseen, ensinnäkin siihen, miten sähkönkulutus tulevaisuudessa todennäköisesti kehittyy, ja toisaalta siihen, onko tämä hallituksen ilmasto- ja energiastrategia ydinvoimastrategia, niin kuin joissakin puheenvuoroissa on väitetty.

Sähkönkulutushan on kahden ja puolen viime vuoden aikana romahtanut Suomessa enemmän kuin kertaakaan toisen maailmansodan jälkeen. Se, mikä on merkillepantavaa, on, että viime laman aikana sähkönkulutus ei laskenut lainkaan, vaan sähkönkulutuksen kasvu jatkui läpi laman, ja nyt, kun ollaan jälleen talouden taantumassa, sähkönkulutus on lähtenyt erittäin voimakkaaseen laskuun. Tämänkertainen sähkönkulutuksen laskuhan ei johdukaan yksinomaan talouden taantumasta, vaan se johtuu sen rinnalla myös teollisuuden rakennemuutoksesta.

Lasku alkoi jo vuoden 2007 alussa eli hyvin kauan ennen taloustaantuman käynnistymistä. Monet tuotantolaitokset erityisesti metsäteollisuudessa ovat joutuneet sulkemaan ovensa, ja niitä laitoksia ei enää uudelleen avata riippumatta siitä, milloin ja minkälainen talouskasvu tässä maassa uudelleen käynnistyy. Paperitehtaita, joitten ovet on laitettu säppiin, ei enää koskaan avata, eivätkä ne enää koskaan ala kuluttaa sähköä, vaikka sitten aikanaan talous lähtee uudelleen nousuun. Metla julkaisi pari viikkoa sitten arvion Suomen metsäteollisuuden tuotannon näkymistä tulevaisuudessa, ja Metlan raportin viesti oli se, että massa-, paperi- ja kartongintuotannossa tuotanto tulee laskemaan yli kolmanneksen vuoden 2007 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Ja koska metsäteollisuus kuluttaa yksin noin kolmasosan kaikesta Suomessa kuluvasta sähköstä, on aivan selvää, että ensinnäkin tämä teollisuuden lasku sähkönkulutuksessa jää pysyväksi ja on merkittävä ja vaikuttaa näihin koko maan sähkönkulutuslukuihin.

No sitten onkin paikallaan kysyä, koska näkymät ovat tämän kaltaisia, mistä on odotettavissa, että se sähkönkulutuksen kasvu tulee, johon tässä useassa puheenvuorossa edellä on viitattu. Haluankin kysyä kaikilta niiltä kollegoilta, jotka vakuuttavat, että sähkönkulutus lähtee nopeasti voimakkaaseen nousuun, mistä se kasvu tulee. Mitkä ovat niitä teollisia investointeja, jotka yhtäkkiä polkaisevat kulutuksen voimakkaaseen kasvuun, vai oletetaanko, että esimerkiksi kotitalouksissa kulutuksen kasvu kompensoi sen teollisuuden kulutuksessa tapahtuneen laskun?

Keskustelussa on esitetty useita mahdollisia uusia sähkönkulutuksen lähteitä, erityisesti sähköautot ja lämpöpumput. Sähköautoista kannattaa ehkä alkuun todeta se, että Suomessahan keskimääräinen autojen romutusikä on 18 vuotta, eli vaikka huomisesta alkaen sähköautot tulisivat autokauppoihin — jos nyt menette autokauppoihin, niin ette löydä yhtään ainoaa sähköautoa, mutta jos oletetaan, että huomisesta alkaen Suomen autokaupoissa olisi runsain mitoin sähköautoja tarjolla ja vaikka niitten hankintahinta on useita tuhansia korkeampi, niin siitä huolimatta kansalaiset sankoin joukoin alkaisivat valita sähköautoja — vaikka oletettaisiin kaikki tämä, niin vuoteen 2020 mennessä meidän autokannastamme ei ehtisi olla kovinkaan suuri osa sähköautoja. Eli kaikkein optimistisimmillakin oletuksilla sähköautojen osuus ei tule kasvamaan seuraavien 10 vuoden aikana niin paljon, että se heiluttelisi meidän kokonaissähkönkulutuslukujamme. On varmaan paikallaan todeta, että itse kannatan erittäin voimakkaasti sähköautoja, jotka ovat hyvin energiatehokas ratkaisu ja joiden avulla voidaan liikenteen päästöjä vähentää merkittävästi, mutta ne eivät seuraavien 10 vuoden aikana tule vielä vaikuttamaan merkittävästi sähkönkulutuksen tasoon.

No entä sitten lämpöpumput? Lämpöpumput todellakin lisäävät sähkönkulutusta niissä tapauksissa, joissa esimerkiksi öljy- tai vaikkapa pellettilämmitystä korvataan lämpöpumpuilla. Mutta Suomessa on puoli miljoonaa sähkölämmitteistä pientaloa. Näissä taloissa, jos sähkölämmitys vaihdetaan lämpöpumppuun, sähkönkulutus itse asiassa laskee kahden kolmanneksen, ehkä jopa kolmen neljänneksen verran. Eli tässäkään tapauksessa lämpöpumput eivät siis lisää sähköntarvetta, vaan ne päinvastoin voivat sitä jopa vähentää.

Muitakin mahdollisia uusia sähkönkulutuksen lähteitä on tässä keskustelussa esitetty. Vaikka ne kaikki summattaisiin, ei puhuta kovinkaan merkittävästä sähkönkulutuksen näköpiirissä olevasta kasvusta vuoteen 2020 mennessä. Tämän perusteella itse arvioinkin, että ei ole nähtävissä, että sähkönkulutus lähtisi hyvin voimakkaaseen nousuun taantuman jälkeenkään. Se todennäköisesti lähtee nousuun ja on varmaan osittain ihan perusteltua, mutta sillä on vaikea perustella hyvin voimakkaita sähköntuotantokapasiteetin lisäysehdotuksia.

Toinen kysymys on ydinvoimastrategia, niin kuin osa opposition edustajista nyt on tätä ilmasto- ja energiastrategiaa kutsunut.

Varmaankin on paikallaan katsoa, mitä strategiassa oikein ydinvoimasta linjataan. Strategiassa sanotaan seuraavaa: "Laskelmien mukaan sähköenergian riittävyyden kannalta tarvittaisiin lähivuosina eli jo nykyisen hallituskauden aikana ydinenergialain mukainen periaatepäätös ydinvoiman lisärakentamisesta, jolloin päästöjä aiheuttavaa lauhdutusvoimakapasiteettia korvattaisiin päästöttömällä kapasiteetilla ja samalla kohennettaisiin sähkön hankinnan omavaraisuutta."

Heti alkuun todetaan, että "laskelmien mukaan". Mistä laskelmista on kyse? Strategiassa on siis esitetty yhdenlaiset laskelmat, joissa sähkönkulutuksen oletetaan roimasti kasvavan edelleen vuoteen 2020 mennessä, eli oletetaan, että sähkönkulutus olisi 90 terawattitunnista vuonna 2007 noussut 103 terawattituntiin vuonna 2020. Sitten sitä energiatehokkuustoimilla lasketaan 5 terawattitunnin verran, ollaan 98 terawattitunnin tasossa. No, niin kuin nyt olemme huomanneet, sähkönkulutus on romahtanut ja edes tähän 98 terawattitunnin tasoon ei koskaan tulla pääsemään, tai ainakaan tällä aikataululla.

Laskelmiin kuuluu myös se, että esimerkiksi tuulivoiman käyttöä lisätään niin, että vuonna 2020 tuulivoimalla tuotetaan 6 terawattituntia sähköä. Me tiedämme, että tuulivoimapotentiaali on merkittävästi suurempi. Me pystyisimme rakentamaan 9—10 terawattitunnin verran sähköntuotantoa tuulivoimasta vuoteen 2020 mennessä. Eli siis niillä oletuksilla, niillä laskelmilla, joita strategiassa on esitetty, on todellakin niin, että ydinvoiman lisäystarvetta voidaan perustella. Mutta jos otetaan huomioon sähkönkulutuksen lasku ja jos otetaan huomioon se, että uusiutuvissa energianlähteissä on merkittävästi suurempi potentiaali, niin silloin ydinvoiman lisärakentaminen ei ole välttämätöntä eikä edes järkevää.

Ehkä vielä ihan loppukaneettina, kun ed. Asko-Seljavaara harmitteli sitä, että tuulivoimaloita tarvitaan niin hirvittävän paljon, jos halutaan tuottaa strategiassa kuvattu sähkömäärä. Laskeskelin tuohon paperin takapuolelle, että hänen maalailemansa 500 tuulivoimalaa vaatisivat ehkä rapiat 100 neliökilometriä pinta-alaa, ja sehän ei siis suinkaan ole poissa kaikesta käytöstä, vaan siellä tuulivoimaloiden välissä voidaan edelleen tehdä, mitä halutaan, kulkea veneellä, jos ollaan merellä, tai viljellä maata, jos ollaan maalla esimerkiksi. Tämä 100 neliökilometriä olisi 0,03 prosenttia Suomen maapinta-alasta. Itse ajattelisin, että ehkä tämän verran tästä Suomenmaasta voidaan jopa uhrata päästöttömälle kotimaiselle energiantuotannolle, eli tätä tuulivoiman vaatimaa tilantarvetta on vaikea käyttää perusteena tuulivoimaa vastaan.

Esko Kiviranta /kesk:

Arvoisa puhemies! Totuus ilmastonmuutoksesta on epämiellyttävämpi kuin haluaisimme uskoa. Uusimpien tutkimusten mukaan hiilidioksidipäästöt ovat kasvaneet 40 prosenttia yli sen tason, millä Kansainvälisen ilmastopaneelin pahimman skenaarion laskelmat ovat. Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on kasvanut tällä vuosikymmenellä 3,3 prosenttia vuodessa, kun 1990-luvulla kasvu oli keskimäärin 1,3 prosenttia. Uusimpien tutkimustulosten mukaan hiilidioksidipäästöjen puolittaminen vuoteen 2050 mennessä vaatisi noin yhden vuoden talouskasvun uhraamisen.

Puolen vuoden kuluttua Kööpenhaminassa pidettävässä ilmastokokouksessa pyritään saamaan kattava sopimus kasvihuonepäästöjen hillitsemiseksi. Edellinen, Kiotossa tehty ilmastosopimus ei johtanut päästötavoitteisiin, mutta Kööpenhaminassa päätöksiä on saatava aikaan. Kaikki keskeiset toimijat kattavan kansainvälisen ilmastosopimuksen aikaansaaminen on ainoa keino, jolla ilmaston lämpeneminen voidaan rajata alle vaarallisena pidetyn 2 asteen rajan.

Sopeutuminen ilmastonmuutokseen tulee sitä kalliimmaksi, mitä kauemmaksi toimenpiteitä lykätään. Kattavan ilmastosopimuksen aikaansaaminen ei kuitenkaan ole helppoa, sillä lyhyen tähtäyksen hyödyt ja kustannukset jakautuvat eri maiden kesken eri tavalla kuin pitkän aikavälin hyödyt ja kustannukset.

Ilmastonmuutoksen torjumiseksi tehtävät toimet tulee aloittaa mahdollisimman nopeasti. EU:n ilmasto- ja energiapaketin Suomelle asettamat tavoitteet 16 prosentin päästövähennyksistä ei-päästökauppasektorilla ja uusiutuvan energian osuuden nostamisesta 38 prosenttiin sekä energiatehokkuuden lisäämisestä 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä tulee toteuttaa etupainotteisesti, sillä päästötavoitteet tulevat lähivuosina vain tiukentumaan. EU:n yhteisten päästötavoitteiden tiukentaminen 20 prosentista 30 prosenttiin voi tapahtua jo Kööpenhaminan ilmastokokouksessa, ja ympäristövaliokunnan lausunnon mukaan tämä tarkoittaa käytännössä myös huomattavia muutostarpeita kansalliseen ilmastostrategiaamme.

Suomen ilmasto- ja energiastrategian tavoitteena on täyttää EU:n ilmastonmuutoksen torjumiseksi asettamat velvoitteet. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää energia- ja ilmastopolitiikan integroituja toimenpiteitä, joissa painottuvat uusiutuvan energian käytön lisääminen, energiatehokkuus ja energiansäästö. Strategisena tavoitteena on energian loppukulutuksen kasvun pysäyttäminen ja kääntäminen laskuun. Tämä edellyttää energian käytön tehostamista etenkin liikenteessä, rakentamisessa ja asumisessa.

Ilmastostrategian eräs tavoite on myös Suomen nostaminen energiatehokkuudessa johtavaksi maaksi vuoteen 2020 mennessä. Tämä edellyttää konkreettisia toimenpiteitä. Ympäristöteknologian tutkimusta ja tuotekehitystä on tuettava etenkin näin laskusuhdanteen aikana. Tällä alueella on myös suuria liiketoimintamahdollisuuksia.

Arvoisa puhemies! Uusiutuvan energian nostaminen 38 prosenttiin vuoteen 2020 on haastava velvoite. Suomesta löytyvät luonnonvarat tarjoavat mahdollisuuden uusiutuvan energian lisäämiseksi. Tähän mennessä Suomessa ei ole saatu tarpeeksi hyödynnetyksi biopolttoainevaroja energian ja polttoaineiden tuotannossa. Syynä bioenergian vähäiseen käyttöön on ollut käytön huono kannattavuus verrattuna fossiilisiin polttoaineisiin. Biomassaan perustuvaa energian tuotantoa tulee lisätä.

Selonteon arviossa on oletettu, että metsäteollisuuden prosessien sivutuotteina syntyvien biopolttoaineiden osuus kattaisi lähes puolet uusiutuvan energian kokonaistavoitteista. Metsäteollisuuden tuotannon supistuminen on kuitenkin valitettavasti vähentänyt myös bioenergian käyttöä. Jotta uusiutuvan energian käyttöä pystytään lisäämään asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi, tulee pikaisesti valita ne ohjauskeinot, joita tähän tavoitteeseen pyrkimiseksi käytämme.

Johanna Karimäki /vihr:

Arvoisa puhemies! Keskityin edellisessä puheenvuorossani lähinnä uusiutuvaan energiaan ja hajautettuun energiantuotantoon ja ilmastonmuutoksen kokonaistarkasteluun. Nyt tässä haluaisin nostaa esiin niitä asioita, mitkä näissä strategioissa eivät ole virheiden tavoitteiden mukaisia ja joissa pyrimme viemään kehitystä toiseen suuntaan.

Ensiksi, sähkönkulutuksen tavoiteura ei ole riittävän kunnianhimoinen energiatehokkuuden suhteen, eikä se myöskään ole realistinen, koska jo nyt on nähty, että metsäteollisuuden rakennemuutos on pienentänyt sähkön kulutusta pysyvästi. Myös talousvaliokunta on omassa mietinnössään yhtynyt tähän näkemykseen ja esittää, että sähkönkulutuksen tavoiteuraa pitää uudestaan tarkastella. Mutta sitten on seikkoja, joita talousvaliokunnan mietinnössä edistetään ja ajetaan. Ydinvoima, turve, vesivoiman rakentaminen eivät ole kestävän kehityksen mukaisia.

Ensiksi ydinvoima. Kakkua ei voi syödä molemmista päistä, eli ydinvoiman lisäys tapahtuu uusiutuvan energian kustannuksella, uuden hajautetun energian tuotantorakenteen kustannuksella. Paljon perustellaan sillä, että ydinenergia olisi päästötöntä, mitä se ei suinkaan ole. Ydinvoimasta syntyy vahvasti radioaktiivista jätettä, ja lisäksi on vielä uraanin kaivoslouhinta ja uraanin kuljetukset.

Sitten on turve. Turvetta perustellaan kotimaisuudella, mutta turvesoilla on myös luontoarvo, joka on huomioitava. Lisäksi turpeen päästöt ovat fossiilisiin polttoaineisiin verrattavissa, itse asiassa jopa pahempia kuin kivihiilen päästöt. Turve ei ole uusiutuva, koska turpeen uusiutumiseen menee tuhansia vuosia ja ilmastonmuutoksen torjunnassa taas aikajänne on paljon nopeampi. Tarvitaan oleellisia päästöleikkauksia heti ja katsantoaika on seuraavan kymmenen vuoden kuluessa, joten turpeen uusiutuminen ei todellakaan mahdu tähän aikajänteeseen.

Vesivoiman rakentaminen ei niin ikään ole kestävää, sillä Suomessa on jo niin paljon vesivoimaa, että lisärakentamisella ei olisi kovinkaan suurta merkitystä kokonaisenergiantuotannossa, ja viimeiset vapaat kosket on säilytettävä.

Sen sijaan ratkaisu on energiatehokkuudessa, kulutuksen vähentämisessä ja uudessa uusiutuvaan energiaan perustuvassa hajautetussa energiantuotantorakenteessa. Me voimme täällä Suomessa toimia tien näyttäjinä ja pienentää ekologista jalanjälkeämme, joka on väestömääräämme suhteutettuna suuri. On järkevää, että päästöjä vähennetään suunnitelmallisesti ja kunnianhimoisesti. Tärkeää on kierrätys, lähipalvelut, joukkoliikenteeseen panostaminen, raideliikenteen lisääminen ja ratojen kunnossapito, yhdyskuntasuunnittelu, kasvisruuan suosiminen ja ekologinen verouudistus ilmastomaksuineen. Tarvitaan vahvoja ohjauskeinoja saastuttaja maksaa -periaatteella, esimerkiksi ruuhkamaksut.

Energiansäästö on kuitenkin kaikkein tärkeintä, kaiken a ja o. Energiatehokkuus, kulutuksen vähentäminen on kaikkein helpoin tie, kaikkein kustannustehokkain keino vähentää kasvihuonepäästöjä. Säästämällä energiaa, kuten suosimalla matalaenergiarakentamista ja olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuuden parantamista, suosimalla energiansäästölamppuja, led-valaisimia, teollisuudessa taajuusmuuntajia jne., helpotamme oleellisesti uusiutuvan energian tavoitteen toteuttamista, joka tällä hetkellä on 38 prosenttia energian loppukulutuksesta vuoteen 2020 mennessä. Energiatehokkuustoimikunnan mietintö on tervetullut paperi, ja on syytä nopeasti laittaa käytäntöön niitä esityksiä, joita energiatehokkuustoimikunnan mietinnössä on. Yksi tärkeä seikka ovat sähkölaitteiden valmiustilat, ne tulisi heti kieltää.

Talouskriisi, ilmastokriisi ja perinteisten energiavarojen niukkeneminen osuvat kaikki samaan aikaan. Vastaus tähän on vihreä elvytys. Se vähentää pysyvästi raaka-aineiden ja energian käyttöä. Oleellista on vähentää toimintojen ja talouden riippuvuutta öljystä. Tähän on syytä muistuttaa, että Obaman elvytyspaketista 16 prosenttia on viherelvytystä, joten kyllä meilläkin sen suhteen vielä on parantamisen varaa.

Merikukka Forsius /kok:

Arvoisa puhemies! Minäkin jatkan siitä, mihin edellisessä puheenvuorossani jäin, kun aika loppui. Eli edellisessä puheenvuorossani totesin, että vastuullinen energiapolitiikka ei tukeudu ydinvoimaan. Haluaisin vielä lisäksi ottaa esille vesivoiman ja turpeenpolton ongelmat.

Vesivoima on ydinvoimaa riskittömämpi, joskaan ei erityisen hyvä vaihtoehto. Sen negatiivisia vaikutuksia esimerkiksi luonnon monimuotoisuudelle ei voida sivuuttaa. Nykyinen vesivoimakapasiteettimme tulee hyödyntää, mutta lisää ei pidä rakentaa, sillä vesivoiman haitat ovat selvästi hyötyjä suuremmat. EU:n uusiutuvien energialähteiden lisäämistavoitteen saavuttamisessa vesivoiman lisärakentamisella ei ole ratkaisevaa merkitystä.

Esimerkiksi Kollajan ja Vuotoksen tekoaltaat olisivat yhteensä alle 2 promillea Suomen energiasta, 0,5 prosenttia sähköstä ja vain 1/60 EU:n uusiutuvan energian lisäystavoitteesta. Ne olisivat korvattavissa esimerkiksi yhdellä tuulivoimapuistolla, joista on jo rohkaisevia esimerkkejä Pohjoismaissa. Ruotsissa on merituulipuisto, joka tuottaa 330 gigawattituntia sähköä vuodessa, ja Tanskassa on pari 600 gigawattitunnin puistoa.

Suomessa on pilattu luontoa vesirakentamisella hyvin paljon ja nyt myös säästettäväksi päätetty luonto haluttaisiin tuhota merkityksettömän energiamäärän takia. Rakennettua koskiluontoa ja tekoaltaiden alle hukutettua suoerämaata ei enää koskaan saada takaisin. Allasvesivoima ei ole koskaan puhdasta, vaan tekoaltaista karkaa Luonto-Liiton mukaan hiilidioksidia ja metaania fossiiliseen tahtiin.

Lisäksi hankkeissa tulevat lainsäädännön reunaehdot vastaan. Vuotoksen tekoallas tuhoaisi EU:n Natura 2000 -ohjelmalla turvatut Kemihaaran suot ja Ounasjoen, joka on erikseen suojeltu perustuslain säätämisjärjestyksessä tehdyllä lailla.

Ydinvoiman ja vesivoiman ohella myös turpeen käytön lisääminen on vastuutonta. Turve ei ole luokiteltavissa uusiutuvaksi energiamuodoksi. Paitsi että turpeenpoltto on kivihiiltäkin pahempaa ilmastopäästöjen kannalta, on turvesoiden merkitys hiilinieluna merkittävä.

Ydinvoima, vesivoiman lisääminen tai turpeenpoltto ovat vastuuttomia ratkaisuja energiantuotantoon, mutta vastuullinenkin vaihtoehto on siis olemassa. Se on se malli, jossa energiantuotannon rakennetta muutetaan uusiutuviin energialähteisiin perustuvaksi ja jossa tehostetaan energian säästöä. Tätä peräänkuulutin jo tuossa edellisessä puheenvuorossani.

Energiakeskusteluissa puhutaan megawateista, mutta niiden rinnalla pitäisi muistaa myös negawatit eli sähkön säästö. Negawatit ovat markkinoiden halvinta sähköä. Energian säästöä voidaan vielä reippaasti tehostaa. Etenkin teollisuudessa ja matalaenergiarakentamisessa on hyödyntämättä valtavan säästön potentiaali. Meidän on myös panostettava voimakkaasti uuden ympäristöteknologian kehittämiseen. Ilmastonsuojelua ei tule nähdä vain taakkana vaan myös mahdollisuutena suomalaiselle teknologiaosaamiselle. Tavoitteiden saavuttamisessa tutkimus, energia- ja ilmastoteknologia ja innovaatiotoiminta ovat avainasemassa.

Teollisuuden windfall-voitot on jatkossa käytettävä vastuullisten energiamuotojen rakentamiseen ja kehittämiseen. Windfall-voitot syntyvät päästökauppajärjestelmän tuloksena, kun myös ydin- ja vesisähköä tuottavat yhtiöt hyötyvät päästökaupan aiheuttamasta sähkönhinnan noususta.

Ilmastonmuutoksen hillitseminen vaatii meiltä taloudellisia satsauksia. On kuitenkin huomattava, että mikäli ilmastonmuutos etenee hillitsemättömästi, taloudelliset vaikutukset ovat huomattavasti merkittävämmät.

Sampsa Kataja /kok:

Arvoisa puhemies! Suomen tulee kantaa vastuunsa ilmastotalkoissa esimerkillisesti, mutta ei toki kohtuuttomasti. Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa paljon, mutta on syytä muistaa, että ilmastonmuutoksen huomiotta jättäminen maksaa jatkossa monin verroin enemmän. Samalla kun kannamme vastuumme ilmastonmuutoksen torjunnasta, meidän on pidettävä huoli siitä, että kuluttajan kukkarossa kustannusten nousu ei tunnu kohtuuttomasti.

Ilmasto- ja energiastrategiassa näkyy, että Suomessa halutaan antaa työllistävälle energia-intensiiviselle teollisuudelle selkeä viesti siitä, että yrittäminen, työllistäminen ja niihin investoiminen on Suomessa sallittua ja toivottavaa. Energian hinnan tulee olla kilpailukykyistä. Haihatteluun ei sorruta.

Vastuullinen energiapolitiikka näkyy myös siinä, että energiaomavaraisuus on nostettu strategian keskiöön. Suomen energiaomavaraisuus on vain 30 prosenttia, ja tähän halutaan muutosta. Sähköntuotannossa Suomen tuleekin lisätä omavaraisuutta. Emme voi jäädä riippuvaiseksi epävarmasta tuontisähköstä. Siksi on järkevää, että omavaraisuus varmistetaan. Tämä tarkoittaa samalla sitä, että ajoittain sähköä voidaan ylituotantotilanteessa myös viedä. Se on paljon pienempi paha kuin se, että sitä yritettäisiin niukkoina aikoina hankkia tuotavaksi. Itse asiassa en näe, mitä pahaa sähkön viennissä on alun alkaenkaan.

Sähkön omavaraisuuden turvaaminen edellyttää lisäydinvoiman rakentamista. Käsitykseni on, että Suomeen tarvitaan useita uusia ydinvoimaloita. Tuulivoima, niin kannatettavaa kuin se onkin, ei lähivuosien aikana voi korvata tätä tarvetta. Enkä näe mitään estettä sille, että kolmelle suunnitellulle ydinvoimalalle annetaan lupa, siis Fennovoiman ja Fortumin hanke sekä TVO:n uusi hanke Olkiluotoon. Markkinavoimien ratkaistavaksi se sitten jää, onko niiden rakentaminen kannatettavaa ja millä aikataululla. Yhteiskunnan tulee varmistaa, että hankkeet täyttävät turvallisuuskriteerit. Valtio ei ole näissä hankkeissa maksumiehenä, vaan valtio on hyötyjänä. Ydinvoiman rakentaminen on myös erittäin elvyttävää. Suomalaiset rakennusmiehet ja pienyrittäjät, komponenttivalmistajat tarvitsevat työtä, ja sitä ydinvoimalatyömaillakin on tarjolla.

Tuotannon turvaamisen ja päästöttömien vaihtoehtojen ohella meidän on suhtauduttava vakavasti energian säästöön. Tähän vaikuttavat keskeisesti yhdyskuntarakenteen eheys ja talokohtainen energiatehokkuus. Maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksessa uusille kunnanvaltuustoille annettiin entistä enemmän vaikutusmahdollisuuksia yhdyskuntarakenteen suunnitteluun ja jopa lämmitysmuotojen valintaan. Talokohtaista energiatehokkuutta voimme lisätä kieltämällä uusissa rakennuksissa öljy- ja suorasähkölämmityksen tai vaatimalla ilma- ja maalämpöpumppuja. Ei pidä myöskään unohtaa sitä, että korotettu kotitalousvähennys mahdollistaa myös vanhojen talojen lämmitysmuotojen vaihtamisen entistä edullisempaan.

Arvoisa puhemies! Hallituksen ilmasto- ja energiastrategiassa näkyy kokoomuksen järkivihreä kädenjälki, jonka seurauksena on mahdollisimman pieni ekologinen jalanjälki.

Krista Kiuru /sd:

Arvoisa puhemies! Jatkan myöskin vielä.

Tuotantorakenteen muuttuminen on oiva tilaisuus elinkaariajattelun edistämiselle. Metsälain muuttaminen mahdollistamaan nykyistä monipuolisemman metsien käytön, älykkäät sähköverkot ja jätteiden hyötykäyttö ovat konkreettisia toimia, jotka johtavat luonnon monimuotoisuuden ja ympäristönäkökohtien laajempaan huomioimiseen. Vastaavasti kokonaisen vihertalousuudistuksen aloitusaskel alkaa vasta siitä, kun työn verotuksesta siirrytään yhä enemmän kulutuksen ja erityisesti kerskakulutuksen verotukseen. Saastuttajan tulisi siis maksaa ei-saastuttajaa enemmän yhteisten voimavarojen kulutuksesta.

Myös ympäristöhallinnolle tulisi varata lisää voimavaroja ympäristön suojeluun, jotta ympäristölupien käsittelyaikoja voidaan lyhentää ja valituksia vähentää. Ympäristölupa tarvitaan sellaisen toiminnan harjoittamiseen, joka aiheuttaa vaaraa ympäristön pilaantumisesta. Lupapäätöksillä säädellään päästöjä veteen ja ilmaan, toiminnasta aiheutuvaa melua sekä muodostuvien jätteiden määrää ja käsittelyä. Lupien myöntämisen lisäksi niiden valvonta edellyttää lisävirkoja, sillä nykyisellään ympäristölupien käsittely on jo ruuhkautunut. Suurimpia hankkeita koskevien lupamenettelyjen siirtäminen pienimpien hankkeiden tapaan kunnille heikentäisi nykytilannetta, sillä kunnilla on jo nyt vaikeuksia suoriutua tehtävästään menopaineissa. Lupien muuttaminen ilmoituksiksi puolestaan vaarantaisi kansalaisten perustuslaillisen osallistumisoikeuden omaa ympäristöään koskevaan päätöksentekoon.

Arvoisa puhemies! Kotimaisten ja kestävien energiaratkaisujen ja innovaatioiden tukeminen on myös työllisyyspolitiikkaa. Suomella on merkittävää kasvupotentiaalia ympäristöteknologian saralla, jos keskitämme tutkimus- ja kehittämisresursseja kestävästi. Esimerkiksi matalaenergiarakentamisen, metsä- ja peltoenergian, biokaasun, joukkoliikenteen ja tuulivoiman määrätietoinen edistäminen loisi vuoteen 2020 mennessä kymmeniätuhansia uusia työpaikkoja.

Arvoisa puhemies! Selontekokeskustelun kuluessa on arvioitu, millaiselle energiankulutukselle pitäisi tuleva energiatarve perustaa. Vaikka me hyvin tiedämme, että energian kerskakulutuksen aika on ohi sekä meillä että maailmalla, silti keskustelun kuluessa on käynyt ilmi, että yhä monet edustajat laskevat tässäkin salissa sen varaan, että meillä olisi mahdollisuus olla rajoittamatta omaa kulutustamme tulevaisuudessa ja jatkaa jopa lisäenergian massarakentamista ilman mitään rajaa.

Arvoisa puhemies! Tosiasiassa kuitenkaan mikään tulevaisuusvisio ei tue tällaista kohtuutonta kulutusajattelua.

Marjo Matikainen-Kallström /kok:

Arvoisa puhemies! Sähköautojen lisäksi toinen teknologia, jossa maailman kärki ei ole karannut vielä kauas, mikä luo suomalaisille yrityksille mahdollisuuden olla kärkiosaajien joukossa, on hiilidioksidin talteenotto ja varastointi. Yksi epämiellyttävistä totuuksista on, että hiilen käyttö maailmassa tulee jatkumaan satoja vuosia vastakkaisista ponnisteluista huolimatta. Jos hiilen käytön päästöille ei löydy ratkaisua, ei ilmastonmuutoksen hillintää koskevia tavoitteita saavuteta.

Hiilidioksidin talteenotto ja varastointi on teknologia, jonka päästöjen vähennyspotentiaali on valtava. Kansainvälinen energiajärjestö Iea arvioi, että se on suurin päästöjä vähentävä teknologia sähköntuotannon sisällä vuoteen 2050 mennessä, siis jopa suurempi kuin uusiutuviin energialähteisiin perustuva sähköntuotanto. EU on asettanut tavoitteekseen käynnistää tusinan verran suuren mittakaavan demonstraatiohankkeita vuoteen 2015 mennessä. Tähän tarkoitukseen EU on varannut rahoitusta elvytyspaketissaan, mutta pääosa rahoituksesta tullaan kanavoimaan päästökaupan kautta.

Suomessa Fortum ja TVO ovat käynnistäneet yhteisen projektin Meri-Porin voimalaitoksen saamiseksi EU:n demonstraatio-ohjelmaan. EU-rahoitus on ainutlaatuinen mahdollisuus toteuttaa Suomessa näin suuri teollinen demonstraatioprojekti koskien teknologiaa, jolla ennakoidaan olevan valtava kysyntä tulevaisuudessa. Meri-Porilla on useita erityispiirteitä, joita EU-hankkeilla nimenomaan halutaan olevan. Se on ainoa hanke, joka perustuu hiilidioksidin laivakuljetukseen. Siinä talteenotto ja varastointi tapahtuvat eri maissa, minkä lisäksi Meri-Pori on teknologialtaan tyypillinen hiilivoimalaitos, jolloin tuloksia voidaan käyttää laajasti hyväksi muuallakin.

Meri-Porilla näyttäisi olevan hyvät mahdollisuudet päästä osaksi EU-ohjelmaa ja -rahoitusta. Suomen onkin syytä tukea Meri-Porin hanketta osaksi EU:n demonstraatio-ohjelmaa. Poliittisen tuen lisäksi sitä tarvitaan aina, kun EU:ssa tehdään rahanjakoa koskevia päätöksiä. On syytä varautua myös kansalliseen rahoitukseen. Päätöksiä EU-rahoituksesta tullaan tekemään jo ensi vuonna, ja hankkeiden tulee olla käynnissä viimeistään 2015.

Vaikka Suomessa hiilen käyttö ei olekaan kasvussa ja ponnistelemme voimakkaasti kokonaan eroon fossiilisista polttoaineista, luo hiilidioksidin talteenotto ja varastointi valtavat mahdollisuudet teknologian vientiin, osaamisen vientiin. Teknologian kehittyessä sitä on mahdollista soveltaa myös turpeeseen ja biomassaan, jolloin niiden merkitys Suomelle kasvaisi, mikä puolestaan lisäisi omavaraisuutta ja huoltovarmuutta.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Merikukka Forsius käytti hyvän puheenvuoron vesivoimasta, ja on myönteistä, että se tuli kokoomuksen puolelta. Hallitusvihreille tunnustus siitä, että olette pitäneet nimenomaan vesilaista kiinni, siitä, että sitä ei muuteta ja se on hallitusohjelmassa.

Mutta se, että Kollajan yva Iijoella on menossa eteenpäin, on tietysti ongelma ja mielestäni ihan lainsäädännöllisestikin. Suojeltuja koskia haetaan rakentamiseen. Kollaja, josta tulisi hyvin vaatimaton määrä megawatteja, on nyt tässä kohteena. Vuoden 1987 koskiensuojelulailla on suojeltu 57 koskea ja koskiosuutta. Nämä kaikki olisivat uhattuna, jos tuo laki avattaisiin. Ympäristöministeriön näkökulma on kyllä mielestäni tässä asiassa erittäin arveluttava. Mutta tämä asia on menossa, ja lokakuussa tiedämme enemmän. Vesivoiman rakentamisessa, niin kuin aivan oikein ed. Forsius totesi, biodiversiteetti häviää, peitetään veden alle suuria alueita. Hollantilaiset yrittävät saada mereltä maata, ja me sitten peitämme järviksi maa-alueita. Allas on pysyvä tilanne, ja sillä tavalla hukataan biodiversiteetti.

Toinen asia, puhemies, jonka lyhyesti vielä otan, on tähän liitetty liikennevaliokunnan lausunto, joka on yleispiirteinen ja siinä ei täsmennetä lausunnon tarkoitusta, jonka mukaan "valiokunta painottaa sisävesiväylien kehittämistä, tulevaisuudessa niiden tarjoamien kuljetusmahdollisuuksien selvästi nykyistä parempaa hyödyntämistä". Ei sanota, mitä tämä lausunto tarkoittaa. Itse katsoisin, että se tarkoittaa Saimaan kanavan, Saimaan ja mahdollisesti Saimaan ja Päijänteen välisen Keiteleen kanavan vesiliikenteen parantamista, mutta ei missään tapauksessa Mäntyharju—Kymijoki-kanavaparin tekohengittämistä, jotenkin sen rakentamisen aloittamista tai edes siihen viittaamista. Tosin kukaan ei ole sitä täällä sanonutkaan, mutta haluan täsmällisyyden vuoksi vain todeta, että Kymijoen kanavointi on nimenomaan ympäristösyistä mahdotonta, siis ympäristösyistä: dioksiini- ja furaanipäästöt jne.

Sitten opponoin kyllä sitä, mitä arvostamani ympäristöasiantuntija tai nimenomaan ilmastoasiantuntija ed. Tynkkynen totesi, ettei tätä strategiaa voi kuvata ydinvoimastrategiaksi. Olen sitä mieltä kuin työ- ja elinkeinoministeriön yli-insinööri Ritonummikin omassa vastauksessaan, joka on päivätty 19.3.2009, kun hän vastaa, montako miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia ja montako prosenttia hiilidioksidipäästöjä strategia vähentää vuonna 2020. Hän toteaa asian, jonka totesin jo ensimmäisessä puheenvuorossani, mutta aivan lyhyt sitaatti:

"Energiamääristä ja muista kasvihuonekaasupäästöistä voi laskea, että kokonaispäästövähennystavoiteurassa vuonna 2020 vuoden 1990 tasosta on noin 5 prosenttia. Tulos riippuu siitä, miten päästökauppasektorin päästöt toteutuvat. Taulukoiden 6 ja 9 alaindekseissä esitetään vaihtoehto, että kuudennesta ydinvoimayksiköstä tehtäisiin myönteinen periaatepäätös ja se valmistuisi ennen vuotta 2020. Tällöin hiilidioksidipäästöt laskisivat noin 10 miljoonaa tonnia vuodessa. Tämä on noin 15 prosenttia vuoden 1990 päästöistä, jolloin kasvihuonekaasupäästöt yhdessä muiden strategian toimien kanssa olisivat vuonna 2020 noin 20 prosenttia alle vuoden 1990 tason." Tässä joka tapauksessa ministeri Pekkarisen läsnä ollessa annettu todistus tähän kysymykseen. Tämä on paperilla, ja se myös kuultiin.

Oleellista joka tapauksessa on, että tämä ajatus, mikä Temmissä on, rakentuu tähän uuteen kuudenteen yksikköön, joka on 1 600 megawattia. Toivon, että me pystymme kuitenkin vapaasti ratkaisemaan ilman tällaista strategiasidonnaisuutta suhtautumisemme periaatepäätökseen sitten, kun ja jos — ja kun on varmaan vahvempi sana tässä — hakemus ydinvoimalaitoksen tai ydinvoimalaitosten rakentamisesta tulee eduskuntaan. Kolmehan on tulossa, ja kyllä se osoittaa kestämätöntä ympäristönäkemystä, ja Fennovoima mielestäni on kaikkein suurin ongelma. Kaikki ne, myös TVO ja Fortum, ovat sinänsä ongelmia. Me emme tarvitse yhtään uutta ydinvoimalaa.

Johanna Karimäki /vihr:

Arvoisa puhemies! Ed. Kiuru nosti tuossa omassa puheenvuorossaan esiin mielestäni hyvin myös nämä elämäntapakysymykset ja tämän jatkuvan kerskakulutuksen. Onko se tavoiteltavaa, että aina pitää vain saada kuluttaa lisää ja lisää tavaraa ja roinaa?

Itse asiassa jo 1970-luvulla ohitettiin se piste, jolloin bruttokansantuotteen kasvu toi lisää onnellisuutta. Eli tietysti tiettyyn pisteeseen varallisuuden kasvu lisää onnea, mutta ei loputtomiin. Tässä on meille haastetta ottaa uusi elämäntapa, ja ihan myös hyvinvoinnin mittaamisen kannalta voisi luopua siitä, että mitataan hyvinvointia vain bruttokansantuotteen kautta, ja pitäisi lisätä onnellisuusindeksi hyvinvoinnin mittaamiseen. Onneahan tuo esimerkiksi se, että tiedämme, että tulevat sukupolvet voivat leikkiä lumessa. Voimme jättää sellaisen maailman lapsille ja lapsenlapsille, että neljä vuodenaikaa on mahdollista.

Sitten, arvoisa puhemies, haluaisin nostaa vielä ympäristönäkökohtia esiin. Täällä on jo korostettu Vuotosta ja Kollajaa ansiokkaasti, sitä, että energiantuotannon potentiaali Vuotoksen ja Kollajan suhteen olisi kuin pisara meressä energiankulutuksen kokonaisuuteen verrattuna ja siksi on aivan turhaa uhrata merkittäviä luontoarvoja ilmastonmuutoksen torjunnan nimissä.

Globaalisti vaikuttava asia on palmuöljy. Palmuöljyn lisäämistä ei pitäisi sallia, vaan on löydettävä kestävä tie. Palmuöljyn käyttö polttoaineena lisää sademetsien raivaamista, tuhoaa hiilinieluja, tuhoaa merkittävää määrää biodiversiteettia, ja myös maailman orankikanta on uhattuna.

Itse asiassa tässä sademetsien tuhoamisprosessissa syntyy valtavan suuri määrä kasvihuonepäästöjä. Elikkä jos tänne Suomeen tuodaan palmuöljyä biopolttoaineeksi, niin hiilidioksidipäästöjen loppusumma saattaa hyvinkin olla erittäin suuri, kun ottaa huomioon koko tämän toiminnon elinkaaren.

On paljon kestäviä ratkaisuja, kestäviä vaihtoehtoja. Jätteistä voidaan valmistaa toisen sukupolven biopolttoaineita. Raakaöljyä on mahdollista tehdä levästä. Itse asiassa yhteyttävistä kasveista juuri levät muuttavat auringonvaloa tehokkaimmin rasvoiksi. Myös sähköautoteknologia kehittyy koko ajan. Koko ajan tulee parempia akkuja, joissa lataus kestää yhä kauemmin. Itse asiassa teknologian tarjoamat lupaukset ovat merkittäviä. Suomessa on vahvaa osaamista perinteisesti esimerkiksi bioenergian tuotantoketjun osaamisessa ja tuulivoimakomponenttien rakentamisessa. Teknologiaan kannattaa satsata. On hyvinkin paljon vaihtoehtoja, ja itse asiassa uusiutuvan energian paletti koostuu hyvin monesta. Nyt Suomessa on perinteisesti vahvasti tietysti hake-energia, lisättävä tuulienergia, biokaasu, mutta tähän rinnalle sopii Suomessakin aaltoenergia, aurinkoenergia, kun aurinkoenergian keräimetkin kehittyvät koko ajan tehokkaammiksi, ja nyt jo on ilahduttavaa se, että 10 prosentissa suomalaisista kesämökeistä on aurinkoenergiapaneelit.

Eli ehkä se, mitä halusin tässä painottaa, on se, että ilmastonmuutoksen torjunta on todella oleellista, mutta sen verukkeella ei pidä tehdä sellaisia ratkaisuja, että tuhoamme samalla merkittäviä luontoarvoja.

Jouko Skinnari /sd:

Arvoisa puhemies! On ollut erittäin mielenkiintoista kuunnella näitä ansiokkaita puheenvuoroja ja nähdä se, miten Suomen eduskunnassa keskustelun monipuolisuus ja, voi sanoa, tasokin parissakymmenessä vuodessa, kun energia-asiat ovat olleet keskeisemmin esillä, on selkeästi lisääntynyt.

Ihan muutamia hajahuomioita tästä.

Yksi, joka on minusta jäänyt liian vähälle, on kysymys siitä, onko meillä tekijöitä tekemään näitä energiaan ja ilmastoon liittyviä asioita, onko meillä koulutus — yliopistotasosta ammattikouluun — sellainen, että meillä on sitten osaajia, jotka pystyisivät näitä tekemään. Tämän uuden ydinvoimalaitoksen rakentaminen osoittaa osaltaan tätä puutetta. Sitten on myös uusiutuvien energioitten osalta se, missä ovat nämä tekijät.

Täällä ed. Oras Tynkkynen toi esille sähkön ja sen omavaraisuuden tai riittävyyden tai miten se pitää arvioida. Tässähän on nyt yksi tällainen tekijä, jota on talousvaliokunnassakin mietitty. Jos nyt ajatellaan vaikka talvista tammikuuta ja sitä, että Venäjä, Suomi ja Ruotsi tällä alueella yhtä aikaa tarvitsevat paljon sähköä, niin onko yleensä sitten sähköä riittävästi saatavissa niin, että meille edes kukaan sitä möisi? Tämä on se yksi tekijä, joka on vaikuttanut sitten siihen, miten me arvioimme tämän sähkön tarpeen niin, että sitä huippuinakin on omavaraisesti saatavissa. Jos sinä ostat sen pörssistä, silloin se on kallista, eli kohtuuhintaisesti sitä ei ole saatavissa. Tämä on yksi tällainen, myös voi sanoa, itsenäisen valtion toimintaan liittyvä asia. Sitten tullaan tietysti siihen, että jos sitä on tammikuussa riittävästi, niin sitten voi olla, että jossain vaiheessa sitä on sitten vähän enemmän, jolloin tulee kysymys siitä, voiko sitä myydä.

Metsien monipuolinen käyttö ja hyödyntäminen on minusta tullut hyvin esille. Itse uusiutuvien energioitten osalta tähän paljon puhuttuun tuulivoimaan olen yhden Lahdessa toimivan yrityksen kautta päässyt tutustumaan, jossa muun muassa on näitä pieniä tuulivoimaloita, jotka ovat kahdeksan metriä korkeita eivätkä 80 metriä korkeita, joista yleensä puhutaan. Nämä niin sanotut alatuulet, tai mikä siinä on se oikea sana, ovat myös energiaa tuottavia. Tässä kyseisessä yhtiössä ihan perinteinen mäenlasku ja lasikuitusuksi ja aerodynamiikka ovat aiheuttaneet sen, että siivet ovat sellaiset, jotka pystyvät ottamaan tuulesta yli 50 prosenttia, joka kansainvälisesti on korkea, koska yleensä siivet pystyvät ottamaan 20—30 prosenttia.

Minua on kiehtonut aurinko, siitä saatava energia ja sen hyödyntäminen, ja kun itse jossakin vaiheessa olen ollut enemmänkin mustassa Afrikassa, jossa sitä aurinkoa on, niin näen kyllä pitkällä tähtäyksellä sen, että aurinko ja Afrikka tulevat ihan samalla tavoin kuin Aasia jossain vaiheessa nousemaan. Kun katsoo taaksepäin, niin 20 vuotta sitten kopiokoneet, faksit, puhumattakaan, että olisi ollut tietokonetta tai matkapuhelinta, joka on taskussa, niin nehän olivat täysin mahdoton ajatus silloin. Mutta 20 vuodessa on tapahtunut tälläkin sektorilla erittäin paljon.

Uskon, että jos aurinkoa pystytään hyödyntämään, niin se tulee muuttamaan maailman kehitystä ja onneksi myös toivottavasti tasapainoa sen suhteen, että meille tulee paljon sellaisia alueita, joissa aurinkoenergian käyttö ja se, että ilmaa voidaan sitten myös tehokkaammin kylmentää, tulee mahdolliseksi.

Omasta puolestani olen ollut hyvin tyytyväinen tähän keskusteluun. Haasteet ovat edessä.

Krista Kiuru /sd:

Arvoisa puhemies! Vuosittaisista päästövähennyksistä on saatava mielestäni sitova laki, joka velvoittaisi tulevaisuudessakin kunkin hallituksen vuorollaan toteuttamaan päästövähennykset, joita katastrofaalisen ilmastonmuutoksen torjuminen edellyttää. Suomessa on toteutettava 5 prosentin vuosittaiset päästövähennykset, sillä vain sen suuntaiset vähennykset voisivat kohtuullisella todennäköisyydellä auttaa välttämään ilmastokatastrofin. Taustalla on hallitustenvälisen ilmastopaneelin Ipcc:n laskelma, jonka mukaan kyseiset päästövähennysluvut ovat välttämättömiä globaalin lämpötilannousun pitämiseksi alle 2 asteessa. Lain edellyttämät päästövähennykset ensi vuodesta lähtien johtaisivat 38 prosentin vähennyksiin vuoteen 2020 mennessä ja 87 prosentin vähennyksiin vuoteen 2050 mennessä. Vertailukohtana on vuoden 1990 taso.

Lakia siis tarvitaan varmistamaan niin nykyisen kuin tulevienkin hallitusten johdonmukaisuus päästövähennyksissä. Hallitusten on tehtävä vähennyksistä vuosittainen suunnitelma. Päästövähennyksiä on tehtävä kaikilla yhteiskunnan sektoreilla, kuten ruuantuotannossa, liikenteessä, teollisuudessa, asumisessa ja palveluissa.

Myös kansalaiset ovat olleet erittäin aktiivisia. Olemme saaneet kansanedustajina paljon ilmastolakia edistäviä kortteja. Vastaavia laki-aloitteita on muuten tehty muun muassa Isossa-Britanniassa, Irlannissa ja Skotlannissa. Esimerkiksi Kanadassa hyväksytty ilmastolaki velvoittaa hallituksen vähentämään päästöjä jopa 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä ja 25 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Se edellyttää myös raportoimaan päästövähennysten toteutumisesta 5 vuoden välein.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Todella, ympäristövaliokunta myös tutustui vastikään Potsdamissa Potsdam-Institut für Klimafolgenforschung -nimiseen ympäristö- ja ilmastotutkimuslaitokseen, joka on maapallon johtavia ja Ipcc:n tällainen yksi tutkimuskeskus. Siellä laitoksen johtaja totesi, että 2 asteen raja on ylitetty, tai sitä ei pystytä enää pitämään. Hän viittasi lähinnä tähän 450 ppm:n tasoon, joka pitäisi pyrkiä säilyttämään, tai sen alle menemään, mutta 2 astetta olisi menneisyyttä. No, tästä varmaan voi olla toistakin mieltä. EU:n kanta on edelleen 2 astetta, ja siitä mielestäni on hyvä pitää vielä edelleen kiinni.

Kuitenkin meillä nyt tämä hallituksen antama pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia oli jonkin verran jo vanhentunut tullessaan tähän taloon. Sen valmistelu oli pitkää ja aikaa vievää. Tämän vuoksi, kun meillä on kerran ilmastokriisi, meillä on talouskriisi, meillä on ruokakriisi, tässä tilanteessa olisi toivottavaa, että Vanhasen toinen hallitus, nykyinen hallitus, pystyisi vielä tuomaan päivitetyn version tästä ilmastostrategiasta vielä sen lisäksi, mitä ed. Tynkkynen valmistelee tulevaisuuteen liittyvää, kauemmaksi katsovaa selontekoa, esimerkiksi sen yhteydessä.

Lopuksi, arvoisa puhemies, ihan lyhyesti. Mielestäni oli erittäin tärkeä puheenvuoro se, kun ed. Karimäki totesi biodiversiteetistä, yleensä siitä, että ilmastonmuutoksen hillintä ei saa tuhota diversiteettiä. Meillä on kaksi YK:n sopimusta, ilmastosopimus ja biodiversiteettisopimus, molempia pitää kunnioittaa. Nimenomaan palmuöljy on yksi kipeä kysymys ja hyvin suomalainen kysymys. Neste Oil Oyj on maapallon suurimpia palmuöljyn käyttäjiä nimenomaan autojen liikennepolttoaineisiin. Tällöin meillä on erityinen vastuu myös sen hallintoneuvostolle.

Johanna Karimäki /vihr:

Arvoisa puhemies! Täällä salissa on tänään keskusteltu myös windfall-verosta, ja on erinomaisen hyvä asia, että siitä on hallitus tehnyt nyt periaatepäätöksen. Tämä hallituksen päätös verottaa vanhan vesivoiman ja ydinvoiman tuomia ylisuuria voittoja windfall-verolla on herättänytkin alalla paljon närää. Energiayhtiöiden mukaan vero vie kehitystä väärään suuntaan, koska se heikentää niiden mahdollisuuksia investoida uusiutuvaan energiaan. No, tässä on totta korkeintaan toinen puoli, sillä energiayhtiöt ovat olleet laiskanpuoleisia tutkijoita. Esimerkiksi Fortum käytti tulevaisuutensa rakentamiseen viime vuonna 27 miljoonaa t&k-euroa, ja luku vastasi 0,5:tä prosenttia yhtiön liikevaihdosta. Samaan aikaan yhtiö jakoi osinkoja 888 miljoonaa euroa, eli tämä osoittaa sen, että halpa sähkö ja halpa energiantuotanto ei edistä innovatiivisuutta eikä vie kehitystä siihen suuntaan, että maailma muuttuu ilmastonmuutosta torjuvaksi ja innovatiiviseksi ja paremmaksi.

Krista Kiuru /sd:

Arvoisa puhemies! Kansainvälisen yhteisön on nyt saatava aikaan tarvittavat sitoumukset maapallon lämpenemisen rajoittamiseksi alle 2 celsiusasteeseen. Mielestäni tarvitaan johdonmukaista vastaamista ilmastonmuutoksen asettamiin haasteisiin. Se luo meille uusia mahdollisuuksia ja mahdollistaa myös siirtymisen vähähiiliseen talouteen tulevaisuudessa, sillä tarvitaan kestävää kasvua ja uusia vihertyöpaikkoja.

Euroopan unioni on tehnyt tässä hyvää työtä. Ensinnäkin unioni on kehottanut kaikkia osapuolia jälleen kerran tekemään yhteistyötä, jotta Kööpenhaminan konferenssissa päästäisiin kunnianhimoiseen ja hyvään sopimukseen. Odotan itse pian pidettäviltä suurilta talouksien foorumin ja G8-ryhmän kokouksilta erittäin myönteistä panosta YK:n ilmastonmuutoksen puitesopimusta koskevaan prosessiin. On erittäin tärkeää, että EU tiivistää ilmastonmuutosta koskevaa vuoropuheluaan myös keskeisten muiden kansainvälisten kumppanien kanssa. Kyllä ratkaisun avaimet ovat myös Kanadan, Kiinan. Japanin, Korean tasavallan, Venäjän ja Yhdysvaltojenkin käsissä.

Puhemies! On hienoa, että Euroopan unioni on valmis erittäin keskeiseen rooliin tässä prosessissa. EU:ssa on sitouduttu kunnianhimoiseen ja oikeudellisesti sitovaan tavoitteeseen vähentää vuoteen 2020 mennessä kasvihuonepäästöjä 20 prosentilla vuoden 1990 tasoihin verrattuna. Ja jos muut teollisuusmaat sitoutuvat näihin päästövähennyksiin ja kehitysmaatkin osallistuvat riittävällä tavalla kykynsä mukaan, unioni on valmis joulukuussa 2008 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmien mukaisesti nostamaan sitoumustaan jopa 30 prosenttiin.

Johanna Karimäki /vihr:

Arvoisa puhemies! Ed. Kiuru nosti tässä myös toisen erittäin tärkeän näkökohdan esiin, Kööpenhaminan ilmastokonferenssin, jossa on tavoitteena saada aikaan kansainvälinen ilmastosopimus. Siellä täytyy myös löytää keinot, kuinka rikkaat maat, jotka ovat itse asiassa nämä valtavat hiilipäästöt aiheuttaneet etupäässä, osallistuvat siihen, että voidaan rahoittaa myös kehitysmaiden päästövähennystavoitteita. EU:ssahan on linjattu nyt, että vähennämme 20 prosenttia päästöistä vuoteen 2020 mennessä 1990-luvun tasosta. Itse asiassa tutkijat ja ilmastojärjestöt ovat jo sanoneet, että tämä ei riitä vaan tarvitaan kunnianhimoisempia tavoitteita.

EU:n olisikin nostettava nämä omat päästövähennystavoitteensa 30 prosenttiin. Toki se onnistuu parhaiten, jos muu maailma seuraa perässä, muu maailma tulee mukaan. Tällä hetkellähän viisi suurinta kasvihuonekaasujen päästäjämaata ovat Kiina, Intia, Japani, Venäjä ja Yhdysvallat, joten tässä on valtava globaali haaste meidän edessämme. Mutta tietysti se, että näytämme suuntaa, on meille kyllä kunniaksi. Kansainvälisen ilmastopaneelin mukaan lämpeneminen on ollut nopeinta juuri Pohjolassa ja vuoden 2008 talvi on ollut Suomessa lämpimin 130 vuoteen. Eli jotta meidän elinolomme täällä Pohjolassakin säilyisivät miellyttävinä, on valtavat talkoot ihan globaalisti edessä.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Olemme keskustelleet usein siitä, riittääkö päästökauppa ja onko se riittävä tekijä myös Suomen hiilidioksidipäästöjen pudottamisessa siltä osin kuin esimerkiksi halutaan pudottaa energiatuotannon päästöjä. Nyt päästöoikeuksien hintahan oli aivan nollassa tässä välillä, jolloinka se ei toiminut. Nyt viime joulukuussa taas Brysselissä jaettiin avokätisesti päästöoikeuksia suunnilleen niin paljon kaikille teollisuudenaloille, noin lainausmerkeissä, kuin ne ymmärsivät pyytää. Se ei voinut olla oikea tapa. Tässä on juuri se ongelma. Päästökauppa tuli mekanismina, ja sen pitäisi olla tiukempaa. Se ei voi olla hyvin teollisuusymmärtäväinen, niin että teollisuus voi aina vedoten hiilivuotoon saada lisää oikeuksia ja lisää yksikköjä.

Mutta toinen asia, tämä kehitysmaiden vaatimukset kehittyneiden maiden suuntaan. Esimerkiksi Intia vaatii vuoteen 2020 mennessä kehittyneiltä mailta 79 prosentin päästövähennyksiä, Kiina, Etelä-Afrikka 40 prosentin vähennyksiä. Miksi? Sen takia, että meillä on se historiallinen taakka.

Arvoisa puhemies! Silloin kun käytiin 1800-luvulla kaksi oopium-sotaa, britit kävivät sotaa Kiinaa vastaan avatakseen oopiumin viennin Kiinaan, niin kun he takoivat Manchesterissa kanuunoita ja tykkiveneitä, niin se hiilidioksidi, mikä silloin vapautui kaasuna ilmaan, on edelleenkin tuolla ilmakehässä, ja se on mielestäni hyvä tällainen historiallisen taakan kuvaus.

Tästä puhuimme tänään suurlähettiläs rouva Man kanssa, kun hän kävi jäähyväisvierailulla eduskunnassa. Tässä on eräs tällainen kysymys, samoin kuin päästöt per capita.

Krista Kiuru /sd:

Arvoisa puhemies! Haluaisin vielä kommentoida edustajille myöskin tätä kehitysmaiden tilannetta. Nimittäin mielestäni kehitysmaiden ilmastotoimien rahoitukseen liittyvät kysymykset eivät saa muodostua ongelmaksi ilmastopolitiikan taakanjaosta sopimisessa. On kuitenkin hyvä, että EU:n osuus tarvittavasta rahoituksesta selvitetään ennen EU:n sisäistä rahoituksen taakanjaosta päättämistä.

Arvoisa puhemies! Myöskin haluan kehua vielä lopuksi sitä, että on merkillepantavaa se into EU:ssa seuraavan puheenjohtajavaltion toimesta. Nimittäin seuraava puheenjohtajavaltio on jo linjannut, että on aikomuksena tehdä yhdessä komission kanssa erillinen työohjelma EU:n sisäiselle koordinaatiolle ja päätöksenteolle ympäristö- ja ilmastokysymyksissä. Silloin jää riittävästi aikaa valmistautua näihin kansainvälisiin kokouksiin, joissa valmistellaan Kööpenhaminan kokousta. Minusta tämä on erittäin hyvä.