Täysistunnon pöytäkirja 70/2011 vp

PTK 70/2011 vp

70. KESKIVIIKKONA 16. MARRASKUUTA 2011 kello 14.02

Tarkistettu versio 2.0

8) Laki tuotannollisten investointien väliaikaisesti korotetuista poistoista

 

Kimmo Tiilikainen /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Keskustan eduskuntaryhmä teki oman vaihtoehtonsa Kataisen hallituksen budjettiesitykselle, ja nyt tulevan keskustelun aikana esittelemme yrittäjyyttä ja kasvua koskevia linjauksiamme. Me tunnistamme taloudellisen tilanteen vakavuuden ja sen asettamat reunaehdot, ja tuntuu, että meillä oppositiossa on jopa parempi taju taloustilanteen vakavuudesta kuin hallituksella. Hallitus ummistaa silmänsä talouden kehitykseltä.

Kerrataan vielä keskustan vaihtoehto ytimekkäästi. Keskusta tarjoaa suomalaisille vähemmän velkaa ja parempaa elämää vuoden jokaiselle päivälle. Ottaisimme miljoona euroa päivässä vähemmän velkaa kuin hallitus. Me käyttäisimme miljoona euroa päivässä enemmän päivähoitoon, kouluun, terveydenhoitoon ja vanhustenhuoltoon kuin hallitus. Me käyttäisimme miljoona euroa päivässä enemmän uuteen kasvuun ja työllisyyteen. Tässä on kiteytettynä keskustan vaihtoehto.

Jotta voimme vaihtoehdon toteuttaa, on tehtävä valintoja. Valitaanko ylimitoitetut veronkevennykset vai palvelut? Keskusta valitsee palvelut: päiväkodit, koulut, terveyspalvelut. Valitsemmeko velkaantumisen vai kulutuksen verottamisen? Meidän mielestämme velkaantumista on hillittävä, ja siksi keräisimme kulutusveroja 365 miljoonaa euroa hallitusta enemmän, mutta oikeudenmukaisesti. Nostaisimme yleistä arvonlisäveroa, mutta keventäisimme samalla ruuan arvonlisäveroa ja torjuisimme hallituksen kaavailemia sähkön ja polttoaineiden veronkorotuksia.

Ennen kaikkea tarvitsemme kuitenkin talouden kasvua, suomalaista yrittäjyyttä ja uusia työpaikkoja. Vain siten taloutemme oikenee. Ja juuri tässä suhteessa keskustan linja eroaa eniten Kataisen hallituksen linjasta. Siinä missä hallituksen linja nojaa edelleen ylioptimistisiin kasvunäkymiin ja hallitus keskittyy vain levittelemään käsiään Euroopan talousongelmien edessä, keskusta esittää konkreettisia toimenpiteitä: mitä voimme tehdä kotimaassa — riippumatta siitä, mitä maailmalla tapahtuu — suomalaisen yrittäjyyden, työn ja talouskasvun eteen.

Keskustan vaihtoehdossa katse ei ole vain ensi vuodessa vaan tulevaisuudessa. Vaihtoehtomme lisää taloudellista toimeliaisuutta ja synnyttää arviomme mukaan jopa 20 000 uutta työpaikkaa enemmän kuin Kataisen hallituksen budjettiesitys. Se tuo liikkumavaraa kasvavina verotuloina ja pienenevinä työttömyysmenoina, ja niitä tarvitaan valtionvelan lyhentämiseksi ja hyvinvointipalvelujen pelastamiseksi.

Seuraavassa keskustelussa esittelemme viimeisen parin viikon aikana hiomamme yksityiskohtaisen kasvu- ja yrittäjyysohjelman. Ensin yleiskatsauksen ja esittelyn tekee edustaja Pekkarinen, ja sen jälkeen seuraa lakialoitteittain yksityiskohtaisia esittelyjä. Näistä muodostuu kokonaisuus, jolla keskusta haastaa Kataisen hallituksen toimettomuuden. Me haluamme konkreettisia toimia yrittäjyyden ja kasvun eteen käsien levittelyn sijaan.

Mauri Pekkarinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Eilen keskiviikkona se tapahtui ensimmäisen kerran runsaaseen kahteen vuoteen sitten vuoden 2009 laman. Suomen kansantuote oli syyskuussa sukeltanut miinuksen puolelle, ja vaara on, että vaikka välillä tässä nähdään ehkä kasvunkin kuukausia, jatkoa seuraa. Taantuma uhkaa ilmiselvästi.

Se perintö, minkä Kataisen hallitus sai, oli monessa hyvä. Vuoden 2009 laman jäljiltä Suomen talous oli saatu hyvään kasvuun, noin 4 prosentin vuosikasvuun. Laman jälkeenkin Suomen julkisen talouden tila oli selvästi parempi kuin keskimäärin euroalueiden kohdalla asianlaita oli ja on tällä hetkelläkin. Vain Luxemburgin julkinen talous oli ja on meitä paremmassa kunnossa. Kaiken kaikkineen voidaan sanoa, että Kataisen hallitus sai hyvän perinnön, perinnön, joka tähtäsi kasvuun ja kasvun kautta edellytysten luomiseen sille, että hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohja riittää ja Suomi selviytyy jatkossakin hyvinvointiyhteiskuntana.

Tasavallan hallitusta ei voi toki syyttää siitä, että Euroopassa on velkakriisi. Se heijastuu meille ja vaikeuttaa myös Suomen talouden suotuisaa kehitystä tulevien aikojen kuluessa. Mutta siitä hallitusta voi toki syyttää, ellei se ryhdy, niin kuin ei ole ryhtynyt, niihin toimenpiteisiin, joilla voitaisiin pehmentää sitä edessä olevaa ja nyt jo oikeastaan käsissä olevaa hidastuvan, hiipuvan talouden kehityksen vaihetta, johonka me olemme ajautuneet, josta seuraava askel vie meidät kohti taantumaa ja laman portillekin ennen pitkää.

Hallituksen budjettiesitys ensi vuodelle päinvastoin leikkaa niitä talouden kasvun eväitä, joita välttämättä Suomi tässä tilanteessa tarvitsisi, jotta ei sinne laman kurjuuteen tästä sukellettaisi. Muutama esimerkki siitä, mitä käytännössä on, kun väitän, että tällaisia kasvun eväitä leikataan: Sellaisiin asioihin kuuluvat muun muassa ne toimet, joilla yritysten kehittämisen, kansainvälistymisen ja rahoituksen edellytyksistä leikataan. Hallitus leikkaa myös maakuntien aluekehitysrahoista, niistä voimavaroista, joita maakunnat käyttävät oman alueensa elinkeinoelämän ja talouden kehityksen hyväksi. Hallitus leikkaa siitä kansallisesta vastinrahasta, joka on tarpeen, jotta EU:n meille lupaamat rahat — ne rahat, jotka me olemme 2,5-kertaisesti ensin sinne maksaneet — me saamme ja voimme ne täällä hyödyntää. Siihen tarvitaan kansallista vastinrahaa, ja hallitus leikkaa näistäkin rahoista ensi vuoden budjettiesityksessä.

Ja edelleen hallitus leikkaa myös sellaisista välttämättömistä toimista, joihinka edellisen hallituksen ja eduskunnan aikaan oli sitouduttu, joilla on talouden kannalta oma merkityksensä eli energian kannalta oma merkityksensä, joilla on myöskin suomalaisen työllistämisen ja myöskin teknologian kannalta omaa merkitystä. Elikkä siitä linjasta, mihinkä sitouduttiin uusiutuvan energian edistämiseksi ja sen rahoittamiseksi, myös siitä hallitus leikkaa omalla budjettiesityksellään.

Arvoisa puhemies! Kaiken kaikkinensa se linja, mihin hallitus sitoutui viime kesänä tehdessään hallitusohjelmaa ja sen pohjalta budjettiesitystä, oli sitä elämää, mitä elettiin vielä viime kesänä. Toimintaympäristön muutos maailmassa ja euroalueella ja Euroopassa on ollut valtava sitten noiden kuukausien. Hallitus kuitenkin elää edelleen budjettinsa kanssa ikään kuin asiat olisivat meidän toimintaympäristössämme siinä samassa jamassa, missä ne olivat noin puoli vuotta sitten.

Talouden kasvu onkin siis pysähtynyt. Jo viikko sitten Keskuskauppakamari julkaisi selvityksen, jonka mukaan yli 5 000 yritystä, suomalaista yritystä, suunnittelee, sikäli kuin investoi, investoivansa joko uuteen tai laajennuksiin nimenomaan Suomen rajojen ulkopuolelle. Ja Jorma Ollila varoitteli tänään Helsingin Sanomien kirjoituksessaan vastaavasti siitä, että tuottavuuskehitys uhkaa heikentyä, ja tuottavuus on likimain synonyymi kilpailukyvyn kanssa: jos kilpailukyky rapautuu entisestään, se tarkoittaa sitä, että suomalaista työtä ja sen tuotoksia entistä heikommin ja huonommin voidaan viedä Suomen rajojen ulkopuolelle.

Arvoisa puhemies! Suomalaiset yrittäjät, elinkeinoelämän vastuuhenkilöt ja monet suomalaiset työntekijät ovat huomanneet sen, mitä meneillään on. Äskettäin julkistettu EKP:n pk-yritysbarometri kertoi selvää kieltä siitä, mitä se arvioi maan hallituksesta. Vain 11 prosenttia arvioi, että hallitus on toiminut suomalaisten yrittäjien ja yritystoiminnan ja elinkeinoelämän kannalta hyvin ja positiivisella tavalla, ja 43 prosenttia vastanneista oli sitä mieltä, että hallituksen suoritus on huono tai erittäin huono. Vielä kertaalleen: 11 prosenttia on sitä mieltä, että on ollut hyvä se jälki, mikä taakse on jäänyt, ja 43 prosenttia on sitä mieltä, että suoritus on ollut huono taikka erittäin huono.

Arvoisa puhemies! Minä luulen, että suomalaiset yrittäjät kyllä tietävät, osaavat arvioida sen, mitä meneillään on, ja heidän vastauksensa äsken kerrotuissa prosenteissa selvästi kielii siitä, mitä mieltä siellä ollaan.

Arvoisa puhemies! Keskusta tässä omassa vaihtoehdossaan, talouden kasvun vauhdittamisen, suomalaisen yrittäjyyden tien tasoittamisen vaihtoehdossa, lähtee siitä, että ne leikkaukset, jotka hallitus esittää, jotka pahiten kinttuavat kasvua, on ensinnäkin torjuttava. Toiseksi ne mahdollisuudet, joilla voidaan vauhdittaa kasvua, joihinka tarvitaan lisää voimavaroja tai joihin tarvitaan verokannusteita, nämä kannusteet, nämä lisävoimavarat, pitää ottaa käyttöön. Ne rahat eivät tule — ne toimet, joilla tämä kaikki tehdään — tietystikään tuolta taivaasta, vaan keskusta lähtee siitä, että tarpeettominta kulutusta pitää verottaa nimenomaan silloin, kun se pääpainoisesti perustuu tuontikulutukseen. Siitä on varaa leikata. Siitä syystä me esitämme yleisen arvonlisäverotuksen verokannan korottamista. Samaan aikaan esitämme sitten näitten alempien entisellään pitämistä tai, niin kuin jo äsken kuultiin ja vielä aikaisemmin on kuultu, ruuan arvonlisäveron tuntuvaa alentamista. Mutta siitä tarpeettomimmasta kulutuksesta voidaan leikata, käyttää se niiksi voimavaroiksi, joita nyt tarvitaan uuden, kasvua ruokkivan talouspolitiikan viritykseksi.

Niin ikään me esitämme niitten ansiottomien arvonnousujen leikkaamista, jotka tällä hetkellä kulkevat muutamien energiayhtiöitten kassaan näiden windfall-voittojen ansiosta — näihin veroa niin kuin hallituskin ohjelmassaan on esittänyt, mutta niitä toimia, esityksiä, se ei kuitenkaan tänne ole tuonut — ja niin ikään eräitten porsaanreikien tukkimista, joilla suuret kansainväliset yhtiöt siirtävät meillä tehtävän tuotannon verotuksen jossakin muualla suoritettavaksi. Lähinnä näillä toimin kerätään ne rahat, mitkä keskusta nyt sen kasvun vauhdittamiseksi, mitä tässä esittelen kohta vielä vähän tarkemmin, ja niitten verokannustimien, jotka nekin tähtäävät kasvuun, rahoittamiseksi tässä kaiken kaikkinensa esittää.

Arvoisa puhemies! Keskusta esittää 365:tä miljoonaa euroa sellaisiin toimiin, jotka merkitsevät yritysten tuottavuuden eli käytännössä niiden osaamisen, tutkimus- ja kehittämisrahoituksen, niiden riskipääomarahoituksen, niiden viennin ja kansainvälistymisen rahoituksen parantamista hallituksen esitykseen verrattuna. Mekin olemme vaatimattomia siinä, että me emme näissä esityksissä oikeastaan tee muuta kuin torjumme ne leikkaukset, mitä hallitus esittää. Aikaisemmin on menetelty aina laman kynnyksellä niin, että on lisätty voimavaroja juuri näihin kasvun tekijöihin. Niissä talousolosuhteissa, missä nyt eletään, keskustakin lähtee siitä, että kovin suuria korotuksia oikeastaan kovinkaan moneen äsken sanotuista asioista me emme esitä. Mutta ne erittäin rajut leikkaukset, mitä hallitus mainittuihin asioihin esittää, me haluamme torjua.

Samoin yritetään saada ne rahoituslähteet tai -edellytykset, joita on tähän saakka ollut tarjolla, joilla nyt pystyttäisiin sekin raha, Euroopan unionista meille luvattu raha, hyödyntämään, joka todella näissä alueohjelmissa on meille merkitty. Me maksamme tällä hetkellä 2,5 kertaa enemmän Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikkaan kuin saamme Suomen alue- ja rakennepolitiikkaan Euroopan unionista rahaa. On äärimmäisen tärkeää, että me huolehdimme siitä, että edes se, mikä meille periaatteessa ohjelmissa on luvattu, kyetään hyödyntämään, ja jotta kyetään hyödyntämään siihen liittyvä kansallinen vastinrahoitus, sen pitää valtion budjetista löytyä. Näihin tämän tapaisiin asioihin me esitämme osan siitä 365 miljoonasta eurosta.

Toinen osa niitä toimia, joihinka tässä lisää resursseja esitetään, ovat ne sellaiset investoinnit, jotka vauhdittavat kasvua. Tällaisilla investoinneilla tarkoitan muun muassa uusiutuvan energian investointeja, sellaisia infrainvestointeja, jotka parantavat talouden tuotannon perustaa, sellaisia investointeja, mitkä ovat nykyaikaisen, mitenkä nyt sanoisikaan, tietoyhteiskunnan mukaisia investointeja, kuten laajakaistainvestoinnit ja vastaavan tyyppiset investoinnit. 365 miljoonaa euroa on se summa, minkä me esitämme näihin nimenomaan tuottavuutta, kasvua ja kilpailukykyä vauhdittaviin investointeihin, jotka suoraan kohdistuvat yrityksille tai yritysten suorittamiin investointeihin.

Noin 400 miljoonaa euroa me esitämme sellaisia verokannusteita, joista me uskomme, että kun ne oikein näin kohdennetaan, myöskin ne parantavat yritysten tuottavuutta ja kilpailukykyä. Me esitämme energiaveroleikkuria, kun hallitus entisestään kiristää verotusta. Me esitämme niistä energiaverojen korotuksista luopumista, mitä hallitus esittää nimenomaan polttonesteiden verotukseen. Me esitämme vapaampia poisto-oikeuksia, jotta voimme vauhdittaa investointeja liikkeelle nyt, kun suhdannetilanne sitä edellyttää. Me edellytämme, että niistä energia-avustusten leikkauksista, joita hallitus esittää, kaiken kaikkinensa luovuttaisiin.

Arvoisa puhemies! Kolmas kategoria niitä esityksiä, joista tämä meidän esityksemme kokonaisuus rakentuu, ovat ne pääomittamiset, joihin meidän mielestämme myös pitää varautua. Valtaosa näistä toimista on sellaisia, joiden toteutusaika ei välttämättä ole 2012 mutta joista tieto nyt jo heti ja tässä on tärkeä sen takia, että alalla voidaan varautua siihen, että myöhemmässä vaiheessa sitten näitä pääomia olisi käytettävissä.

Se, mitä tässä tarkoitan, hivenen tarkemmin. Ensinnäkin tarkoitan suomalaisen riskirahoituksen pääomittamista. Meillä on kolme tärkeätä instituutiota, Teollisuussijoitus, Aloitusrahastoyhtiö Vera ja myöskin sitten Finnvera, ja jotta nämä pystyvät vastaamaan sekä oman pääomaehtoisen että riskirahan siihen kysyntään, joka kasvaa silloin, kun finanssisektori joutuu — ja on jo joutumassa ja joutuu — entistä tiukemmalle, on erittäin tärkeää, että näillä on riittävästi muskeleita. Me esitämme tänne lisää voimavaroja.

Toisekseen me esitämme suomalaiseen kaivostoimintaan, suomalaisen omistuksen siinä lisäämiseksi, erillisen kaivossijoitusyhtiön perustamista. Jo vuosi sitten valmistui asiasta asiantuntijaselvitys. Meidän mielestämme nyt on korkein aika rohkaista niitä suomalaisia, jotka ovat epävarmoja siitä, miten ja mihin tämä maailma menee, mutta mieluusti sijoittavat suomalaiseen. Ja nyt se suomalaisuus, se tärkeä suomalaisuus, mihinkä voidaan sijoittaa, mihinkä voidaan rohkaista sijoittamaan, on nimenomaan suomalainen kaivostoiminta: suomalainen kaivostoiminta, jonka jatkoaskelissa, kun niitä otetaan, on äärimmäisen tärkeää, että huolehditaan kaivostoiminnan ympäristövaikutteista, sekä vesistöhaitoista että muista ympäristörasitteista, ja että aina kun mennään eteenpäin sillä alalla, katsotaan tarkkaan, että mainittuja ympäristöongelmia ei sitten aiheuteta. Ne kokemukset, mitä eräistä virheistä tähän saakka on syntynyt ja on saatavilla, pitää ottaa huomioon jatkossa, kun tätä tärkeätä asiaa viedään eteenpäin. Mutta suomalaisen pääoman näihin asioihin hakeutumisen kannalta on tärkeätä, että tällainen kaivossijoitusrahasto laitetaan pystyyn.

Arvoisa puhemies! Tämä on se pääsanoma. Vielä kertaalleen: Tarpeettomimmasta kulutuksesta on leikattava. Näin saatavia voimavaroja on kohdennettava nimenomaan yritysten tuottavuuden, kilpailukyvyn, kansainvälisyyden parantamiseen, pullonkaulojen rahoituksessa auttamiseen. Ja toisekseen varoja on käytettävä myös sellaisiin investointeihin kuin uusiutuva energia, liikenneinfra tai laajakaistainfra, jotka kaikki auttavat nimenomaan suomalaista taloutta ja sen kilpailukykyä. Ja osa varoista on käytettävä verokannustimiin. Tutkimus- ja kehittämis- tai innovaatiokannustin on yksi niistä, energiaveroleikkuri, näitten energiaverojen kiristykset. Siinä muutama esimerkki vielä kertauksenomaisesti siitä, mihin sitä liikkumavaraa meidän mielestämme pitäisi käyttää.

Me uskomme, arvoisa puhemies, että näin toimien näillä toimilla on mahdollista todellakin luoda lähemmäs 20 000 työpaikkaa, jos tämän tyyppisiin ratkaisuihin ryhdytään, niin kuin meidän mielestämme pitäisi hallituksen ryhtyä. Keskusta on oman paperinsa asiasta julkaissut.

Arto Pirttilahti /kesk:

Arvoisa puhemies! Aika vähän eduskuntaa kiinnostaa yrittäjyyden kasvuohjelma, jota keskusta tulee esittämään, ja haluaisimme tästä hyvää debattia saada aikaiseksi. Sentään edustaja Kalliorinne on meillä edustamassa tätä hallituspuolueitten näkökulmaa. (Risto Kalliorinne: Kova vastus!)

Arvoisa puhemies! "Suomalainen yhteiskunta perustuu ahkeruudelle, työn ja yrittäjyyden kunnioittamiselle, tasa-arvolle, yhteisvastuulle sekä toisistamme välittämiselle", sanoo hallituksen ohjelma. Samalla täällä sanotaan yrittäjyydestä: "Suomi tarvitsee menestyviä yrittäjiä. Hallitus kannustaa eri keinoin yrityksiä kasvamaan ja kansainvälistymään. - - Yritysten jatkajien löytymiseksi tehostetaan yrittäjyysvalmennusta. - - Edistetään koulutettujen nuorten työllistymistä ja yrittäjyyttä - -", ja varsinkin tässä kohtaa tulen, arvoisa puhemies, tähän lakialoitteeseen 39: "Yksinyrittäjien ja mikroyritysten asemaa parannetaan. Yrittäjien hallinnollista taakkaa kevennetään ja maksuihin sekä veroihin liittyviä prosesseja tehostetaan." Hallitusohjelmassa on hyvin paljon positiivista tekstiä, mutta sitten tuolla talousosiossa ei ole niitä toimenpiteitä merkitty eikä niille toimenpiteille ole annettu resursseja, millä tätä hallitusohjelmaa muutettaisiin lihaksi.

Suomessa toimii noin 260 000 yrittäjää, joista on noin 150 000 yksinyrittäjää eli siis yrittäjiä, jotka työskentelevät yksin yrityksessä. Monet näistä yrittäjistä olisivat halukkaita palkkaamaan itselleen työntekijän, jos se vain olisi yrittäjän kannalta kannattavaa. Työntekijän palkkaaminen auttaisi esimerkiksi yrittäjän oman hyvinvoinnin hoitamista, yrityksen toiminnan varmistamista sairauden tai muun esteen aikana tai yritystoiminnan laajentamista. Kynnys ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen on kuitenkin korkea. Tämä johtuu siitä, että yrityksen toiminnan on tällöin tuotettava huomattavasti enemmän tuloja, jotta tämä ensimmäisen työntekijän palkkaaminen onnistuu aidosti. Äkkiarvion mukaan liikevaihto tulisi noin kaksinkertaistaa, että saataisiin riittävästi tuloja myös työntekijän palkkauksiin.

Suurin osa suomalaisista potentiaalisista uusista työpaikoista on yksinyrittäjien yrityksissä. Tästä syystä yhteiskunnan tulisi helpottaa kaikin keinoin näiden yksinyrittäjien ensimmäisen työntekijän palkkaamista. Palkatessaan ensimmäisen työntekijän yrittäjä on vastuussa paitsi omasta myös työntekijänsä hyvinvoinnista. Hänestä tulee työnantaja. Työntekijän palkkaamiseen liittyy myös suuri taloudellinen riski. Yhteiskunnan tulisikin tasoittaa näitä vastuita ja avustaa yrittäjää kohti kasvua ja työllistämistä.

Yksinyrittäjä tekee yrityksessään lähtökohtaisesti kaikki työt yksin ja itse. Yrittäjät käyttävät keskimäärin selvästi enemmän aikaa työhönsä kuin palkansaajat. Tämä koskee erityisesti yksinyrittäjiä. Yksinään toimimisesta seuraa myös se, että jos yrittäjä on estynyt työnsä tekemisestä, työt silloin jäävät useimmiten tekemättä tai ansiotaso myös syntymättä. Niinpä yksinyrittäjän mahdollisuudet yrityksessään poissaoloihin esimerkiksi perheen, hoitovelvollisuuden, sairastapauksen tai muun johdosta ovat paljon rajoitetummat kuin muilla kansalaisilla.

Yritystoiminnan kehittäminen on siis melko yksinäistä myöskin, eikä yrittäjällä ole sitä kaveria siinä, kenen kanssa hän voisi keskustella. Eli tämä yksinyrittäjien ja ensimmäisen työntekijän välinen suhde on myös aika arkaluontoinen, henkilökohtainen: luottaako yrittäjä siihen työntekijäänsä? Se on kuitenkin merkittävä askel työnantajaksi. Yrittäjän on pystyttävä luottamaan ensimmäiseen työntekijäänsä, tekemään työtä hänen kanssaan.

Parhaana vaihtoehtona voisi olla esimerkiksi niin sanottu mestari—kisälli-malli, jolloin yrittäjä voisi kouluttaa tästä työntekijästään mahdollisimman hyvän apulaisen tai sijaisen itselleen, ja aikaa myöten myös sitten, kun yrittäjälle tulee se luopumisen tilanne, hän voisi tästä työntekijästään tehdä seuraavan yrittäjän ja työnantajan. Tällä ensimmäisen työntekijän ja yrittäjän välisellä mestari—kisälli-mallilla voitaisiin myös helpottaa yksinyrittäjien yritystoiminnan sukupolvenvaihdoksia, kun yrittäjä pystyy pitkällä aikavälillä siirtämään omaa tietotaitoaan ja yhteyksiään työntekijälle, joka voisi myöhemmin jatkaa yrityksen pyörittämistä, ja näin saataisiin myös perheen ulkopuolisia jatkajia pieniin yrityksiin. Tällä hetkellä on tuhansia pienyrityksiä, jotka hakevat jatkajia omaan toimintaansa.

Arvoisa puhemies! Ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen olemme keskustassa esittämässä suoraan palkkatukea kahden ensimmäisen vuoden ajaksi. Ensimmäisenä vuonna tuo tuki olisi 30 prosenttia palkkakustannuksista ja toisena vuonna 15 prosenttia. Nuorten, alle 25-vuotiaiden, työllistämisessä tuo tuki olisi 40 ja seuraavana vuonna 20 prosenttia. Ensimmäisen työntekijän yrittäjä voi palkata vain kerran ja saada siten myös tuen ainoastaan kerran. Tuon tuen saaminen edellyttäisi myös, että työsopimus tehtäisiin vähintään puoleksi vuodeksi tai että työaika olisi vähintään 25 viikkotuntia.

Tällä lakialoitteella pyritään tähän ensimmäisen työntekijän palkkauksen helpottamiseen, mutta myös otan tässä esille muita pienyrittäjiin ja yksinyrittäjiin liittyviä asioita.

Yrittäjän sosiaaliturva on usein myös huomattavasti heikompi kuin palkansaajan sosiaaliturva, ja monista asioista on sovittu lainsäädännön lisäksi työehtosopimuksissa. Näitä työehtosopimuksia, sovittuja sosiaaliturvan parannuksia, on tietenkin vaikea tuoda yrittäjille. Yrittäjän ja palkansaajan sosiaaliturvassa on huomattavia eroja edelleen. Kuitenkin edellisessä, keskustavetoisessa hallituksessa eroja kevennettiin muun muassa lyhentämällä sairausvakuutuksen päivärahan maksamista, karenssiaikaa, mahdollistamalla yrittäjille oikeus saada sairaanhoitoa työterveyshuollon yhteydessä. Samoin korjattiin perheen yrityksestä työttömäksi jäävän perheenjäsenen työttömyysturvaa siten, että päivärahan maksaminen ei enää edellytä yrityksen toiminnan lopettamista tai keskeytymistä kokonaisuudessaan. Silti sosiaaliturvan eroja palkansaajan ja yrittäjän välillä on pyritty poistamaan kaikissa näissä asioissa, joissa eroavaisuutta ei voida perustella yritystoiminnan luonteen tai siihen kuuluvan yrittämisen riskeillä.

Arvoisa puhemies! Myös yrityskoulutuksessa on vielä eroja yhtä lailla. Joka viides yksinyrittäjä elää tällä hetkellä köyhyysrajan alapuolella. Nyt lisäksi tähän alv-kokeiluun, mikä oli: olisin itse mielelläni nähnyt, että tätä alv-kokeilua olisi edelleen jatkettu, koska meillä on useita käsityöyrittäjiä, ravintola-, kampaamoyrittäjiä, jotka elävät pienillä, alle köyhyysrajan olevilla rahoituksilla.

Tässä lakialoitteessa Suomen Keskustan eduskuntaryhmä haluaa keventää yksinyrittäjän työllistämiskustannuksia hänen palkatessaan ensimmäisen työntekijän. Haluamme myös laajentaa palkkatuen käyttöä määräaikaisiin, kuitenkin vähintään puolen vuoden mittaisiin työsopimuksiin. Tämä tulee lisäämään tuen käyttöä myös samalla. Se lisää myös työllistymistä ja sitä kautta valtion ja kuntien verotuloja.

Tähän asti kokeiluluontoisena toiminut laki on rajoitettu vain tietyille alueille Lapissa ja saaristossa. Haluamme nyt laajentaa tuen käytön koko maahan. Samalla haluamme laajentaa lain käytön kaikille toimialoille. Lain kokeilussa oli juuri tämmöisiä ongelmia, kun se oli toistaiseksi eli pysyvässä työsuhteessa oleville ja myös sitten siellä oli rajoitettu aika tiukoiksi nämä eri toimialat, mutta näillä laajennuksilla me saisimme enemmän yrittäjiä tämän lain alle ja myös enemmän yrittäjiä työllistämään ihmisiä.

Tällä lailla luodaan aidosti uusia työpaikkoja, jotka syntyvät työvoiman tarpeesta sekä työvoimatarjonnan kohtaamisesta. Tämä ei ole pelkästään mitään työttömyyden hoitoa, vaan tämä on uskon luomista yrittäjän mahdollisuuksiin työllistää lisää myös jatkossa, ensimmäisen työntekijän palkkaamisen jälkeen. Paikallisen työvoiman ja työvoimatarpeen kohtaaminen helpottuu, kun yksinyrittäjät voivat helpommin työllistää ensimmäisen työntekijänsä. Tällöin myös työllistämiskustannukset pienenevät paikallisesti ja oikeat työt saavat tavoitetun tekijän.

Aloite on hyvin hallitusohjelman mukainen, kuten tuossa alussa sanoin, ja tällä aloitteella on myös yrityskentän tuki. Vetoankin nyt hallituspuolueisiin, niin että tämä aloite tulisi eduskunnassa hyväksytyksi.

Arvoisa puhemies! Sotaveteraanin ja yksinyrittäjän poikana sekä yksinyrittäjän puolisona tiedän näistä asioista jotain, ja toivon tälle lakialoitteelle hyvää menestystä.

Antti Rantakangas /kesk:

Arvoisa puhemies! Lakialoite 42/2011 vp energiaverotusta koskevan lainsäädännön muuttamisesta on osa keskustan vaihtoehtoista budjettia ja vaihtoehtoisia linjauksia. Keskusta esittää arvonlisäveron nostamista muiden kuin alennettujen kantojen osalta kahdella prosenttiyksiköllä. Tässä aloitteessa ehdotetaan sähkön veron alentamista siten, ettei arvonlisäveron nostosta aiheudu hinnankorotusta. Pidämme kuitenkin tärkeänä, että tämä veronkiristys ei koske jokaiselle välttämättömiä tarpeita, kuten ruokaa, lääkkeitä, liikkumista ja lämpöä. Siksi esitämme tässä aloitteessa sähkön ja nestemäisten polttoaineiden valmisteveron keventämistä arvonlisäveron kahden prosenttiyksikön kiristämistä vastaavalla määrällä.

Tämä lakialoite on tarkoitettu käsiteltäväksi yhdessä hallituksen esityksen HE 53/2011 vp esityksen kanssa. Keskusta ei hyväksy Kataisen hallituksen esitystä, jolla kiristetään moottoribensiinin ja dieselöljyn verotusta, eikä myöskään hallituksen esitystä turpeen verotuksen kiristämisestä eikä esitystä maatalouden energiaverojen palautuksen leikkaamisesta.

Muutama sana näistä edellä mainituista kokonaisuuksista.

Tuntuu todella käsittämättömältä, että hallitus on esittämässä näin epäoikeudenmukaista veropolitiikkaa kiristämällä nestemäisten polttonesteitten verotusta. Lisätään maan sisällä todella voimakkaalla tavalla eriarvoistumista, sillä erityisesti haja-asutusalueitten, pitkien etäisyyksien alueilla ihmiset joutuisivat maksamaan kohtuuttoman suuren osan verosta, koska siellä kulkuneuvo ja oma auto on siis välttämättömyys.

Turpeen verotuksen kiristäminen sopii erityisen huonosti energiaomavaraisuusnäkökohtaan. Turpeella on erittäin iso merkitys erityisesti Väli-Suomessa, Pohjois-Suomessa tukipolttoaineena ja tärkeänä kansallisena polttoaineena. Sillä on myös huomattavia työllisyysvaikutuksia. Maatalouden energiaverojen palautuksen leikkaaminen on, voisi sanoa näin, kuin aikaisemman tuposopimuksen auki repimistä. Ei millään muullakaan alalla puhuta siitä, että tulotasoa alennettaisiin hallituksen toimesta, mutta nyt tässä hallituksen esitys lähtee siitä, että näin tehdään maatalouden osalta lisäämällä kustannuksia, vaikka pitäisi toimia toisin yleisen raamisopimusajattelun hengessä ja parantaa maatalouden kannattavuutta ja toimintaedellytystä. Tässä mielessä olisi minimiasia, että hallitus hyväksyisi MTK:n esityksen, jossa tästä verojen palautuksen leikkaamisesta luovuttaisiin.

Täällä, niin kuin edellä kuultiin, hallituspuolueitten vastuunkantajat ovat vähissä. No, sen ymmärtää. Niin paljon parempi ja oikeudenmukaisempi tämä keskustan esitys on, että eivät täällä maakuntien ihmiset juuri viitsi kuunnella, koska he sisimmässään painaisivat sitä nappia, joka on keskustan lakialoitteitten lähtökohta. Mutta onneksi täällä on yksi edustaja, edustaja Kalliorinne, merkittävä edustaja, yhden hallituspuolueen varapuheenjohtaja. Me toivomme täällä nyt sinulta kuitenkin kannanoton, että ethän sinä voi olla hyväksymässä, että esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan vähävaraisia ihmisiä koskettavaa liikennepolttonesteen verotusta kiristettäisiin näin voimakkaalla tavalla. Ja et kai sinä voi olla hyväksymässä turpeen verotuksen kiristämistä, joka kohtelee oululaisia veronmaksajia melkein kovimmalla tavalla, koska turve on Oulussa niin tärkeä polttoaine. Haluatko sinä oululaisena päättäjänäkin täällä äänestää oman kotikunnan, kotikaupungin vähävaraisten ihmisten verorasituksen lisäämisen puolesta? Ja kun me tiedämme, että sinun lähipiirissäsi, perhepiirissäsi on maataloutta harrastavan, ainakin aikaisemmin harrastaneen, viljelijän lähtökohtaa, niin kai sinä tuet tai te tuette meidän lähtökohtaamme siitä, että myös maatalouden pitää saada edes lähes oikeudenmukainen kohtelu tältäkin hallitukselta, vaikka ymmärrystä ei tietojen ja faktojen mukaan maataloudelle ole juurikaan ollut. Tämän me haluamme kuulla, ja olisi reilua, koska olette vielä Oulun vaalipiirin kansanedustaja, yhteyshenkilö, vaalipiirin, johon nämä leikkaukset ja kiristykset kohdistuvat melkein maakunnista eniten, että olisitte meidän yhteisrintamassamme torjumassa huonoja esityksiä ja kannattamassa hyviä esityksiä, joita keskusta on tehnyt.

Risto Kalliorinne /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Mielenkiintoista keskustelua, ja ei ollenkaan hirvitä olla täällä yksin hallituksen saappaissa. Me pohjoisessa toimivat vasemmistolaiset olemme tottuneet aina taistelemaan suurta keskustan ylivoimaa vastaan, ja täällä tämä tilanne näyttää olevan hyvin tuttu.

On mielenkiintoista kuunnella näitä keskustan esityksiä erilaisista, varmasti erittäin hyvin valmistelluista ja monelta kohden perustelluistakin esityksistä siitä näkökohdin, että keskustalla varmaan kahdeksan vuoden aikana pääministeripuolueena olisi ollut paljon mahdollisuuksia toteuttaa kaikki nämä asiat. Herää kysymys, miksi kaikki ne asiat, joista nyt minun päätänikin täällä edustaja Rantakangas melkein vadille vaatii, ovat jääneet sitten puolitiehen toteuttamatta tai jollakin tavalla jälkijättöisesti nyt opposition edustajana niitä täällä esille tuotte.

Kustannusvaikutuksista polttonesteisiin: Laskeskelin niitä ja valtioneuvostokin on laskeskellut. Ei pidä dramatisoida niiden vaikutusta sen vuoksi, että esimerkiksi 17 000 kilometriä vuodessa ajavan ihmisen kustannukset nousevat kuukaudessa noin 3 euroa. Eli siinä on vähän mittakaavaa kuitenkin, minkä sorttisesta kuristamisesityksestä tässä on kyse. Perintö oli niin kova, 10 miljardia tänä vuonna tulee velkaa, ensi vuonna enää 7, kun nämä kaikki säästötoimenpiteet on viety läpi.

Antti Rantakangas /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Kalliorinne, te esititte muuten oikean kysymyksen: miksi kahdeksan vuoden aikana ei näitä veromuutoksia tehty, joita keskusta nyt tässä esittää? Sen takia, että emme me halunneet korottaa kohtuuttomasti polttoaineveroja, emme halunneet korottaa kohtuuttomasti turpeen veroa ja halusimme maataloudelle energiaverojen palautuksen — tässä vastaus teille. Me emme halunneet toimia siten kuin te haluatte toimia.

Te haluatte lisätä hajautusalueiden ihmisten kustannuksia, pienituloisten ihmisten kustannuksia. Te haluatte ajaa kotimaisen polttoaineen alas jostakin kumman syystä, mitä ei kyllä maakunnan miehiltä voisi odottaa. Ja te haluatte maatalouden ajaa entistä vaikeampaan tilanteeseen, tilanteessa, jossa suomalaisen ruuan kysyntä on valtavan kova, jos täältä talosta vain annetaan viesti viljelijöille, että teillä on toimintaedellytyksiä.

Minä ymmärrän, että te ette voi yksin ottaa vastuuta, emmekä me sitä olla antamassakaan, mutta teidän kauttanne tämä sanoma välittyy nyt, että te olette väärällä tiellä. Te saitte kyllä vastauksen, miksi emme tehneet tätä. Emme tietenkään, koska me haluamme puolustaa maakuntien Suomea ja myös maataloutta ja kotimaista energiaa.

Puhetta oli ryhtynyt johtamaan ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi.

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Kalliorinne kysyi, miksi ette tehneet viime vaalikaudella. Me teimme sen. Me teimme niin. Me huolehdimme esimerkiksi yritysten tutkimus-, kehittämisrahoituksesta, yritysten maailmalle menosta, viennin yhteishankkeista, niiden rahoituksesta siellä tai siitä, että maakuntien kehittämisrahaa on teidänkin Pohjois-Pohjanmaan liittonne käsissä, jolla voitte panna hyviä hankkeita liikkeelle, tai siitä, että EU:sta meille saatavalle rahalle on kansallinen vastinraha olemassa, jolla me hyviä hankkeita vaikkapa Pohjois-Pohjanmaalla rahoitamme.

Nyt näillä esityksillä, mistä me täällä kerromme, me haluamme varmistaa, että myös vuonna 2012 on edes näin asian laita. Mutta te, edustaja Kalliorinne, te olette mukana joukkueessa, joka on sitoutunut leikkaamaan näistä kasvun edellytyksistä, ja vielä sellaisista kasvuedellytyksistä, jotka maantieteellisesti sattuvat erittäin voimakkaalla otteella juuri sinne teidän maakuntanne alueelle. Me olemme huolissamme myös teidän äänestäjistänne siellä maakunnassa, koska heidän vyötään tässä myös nyt sitten vedetään kireälle.

Arto Pirttilahti /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puheenjohtaja! Edustaja Kalliorinteelle myös tästä yrittäjän ensimmäisen työntekijän palkkauksesta. Meillähän on kokeilu ollut, ja nyt sitten uusi hallitus meinaa tämänkin liipaista pois alta. Näkisin, että tälläkin olisi jatkoa, siellä on ihan hyviä kokemuksia, ja näitä toimenpiteitä on tehty. Ja kun tuossa edustaja Pekkarinen juuri toisti, en lähde toistamaan näitä rahoituksia, mitkä meillä tällä hetkellä on vielä tämän vuoden aikana käytettävissä. Mutta esimerkiksi maakunnan kehittämisrahalla on saatu paljon hyvää aikaiseksi, ja tällä hetkellä se meinataan nollata. Sillä on monen yrittäjäyhteisön, yrittäjien, maakunnan toimijoitten yhteistyön kautta saatu isompia rahapotteja, uusia työpaikkoja niin sanotusti näille meidän luovan tuhon alueillemme.

Risto Kalliorinne /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valitettavasti joudun kohta poistumaan tästä mielenkiintoisesta debatista, jonka edustaja Rantakangas aloitti ja voimakkaasti haastoikin, sen vuoksi, että veteraanikansanedustajat odottavat kello 17 ryhmähuoneessa ja olen lupautunut olemaan heidän isäntänään enkä kehtaa vanhoja valtiopäivämiehiä odotuttaa, niin että en pakene paikalta tämän kovan painostuksen alla.

Mutta haluaisin muistuttaa siitä, mitä edellinen hallitus tälle hallitukselle jätti käsiin, kun sanottiin, että jätti kaikki mahdollisuudet. Jätti ehkä mahdollisuuksia, mutta jätti myös sen, että valtio velkaantuu tänä vuonna lähes 10 miljardia euroa. Eikö teidän mielestänne tälle pidä tehdä mitään? Eikö meidän kuulu kantaa vastuuta siitä, että me yritämme hillitä menokasvua, yritetään etsiä säästökohteita, yritetään etsiä lisää valtion kirstuun verotettavaa tuloa? Siitähän tästä on kysymys, siitä synkästä perinnöstä, joka tälle vuodelle ladattiin, siitä perinnöstä, jota me joudumme nyt hoitamaan.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Työhuoneessa edustaja Rantakangasta kuunnellessa täytyi monta kertaa todistaa, että kyseessä on sama mies, sama kansanedustaja, joka johti täällä keskustajohtoisen puolueen, keskustajohtoisen hallituksen keskeistä päätöksentekoa, ja kyllä oli aika uskomatonta kuunnella teitä juuri sitä taustaa vasten, että te hyväksyitte sellaisia ratkaisuja veropohjan murenemisen pohjalta, muun muassa tämän Kelan työnantajamaksun poistamisen, joka saattoi 1 100 miljoonaa euroa Kelan perusetuuksia valtion talousarviosta riippuvaiseksi tällaisena aikana. 400—500 miljoonaa euroa jouduttiin välittömästi tavallisten kansalaisten energia- ja asumiskustannuksia nostamaan tämän takia edellisen hallituksen ratkaisujen pohjalta.

Mitä tulee alue- ja työllisyysvaikutuksiin, niitä pitää todella vastuullisesti yli hallitus- ja oppositiorajan miettiä, muun muassa maakunnan kehittämisrahan ja näiden näkökohtien huomioon ottamista. Uskon, että Itä- ja Pohjois-Suomen kehittämisessä meillä ei ole lähestymiseroa.

Anu Vehviläinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä nyt edustaja Kalliorinne livahti pois, mutta kohdistanpa sanani sitten edustaja Rajamäelle. Meille on tullut tietoon — kun puhuitte, Rajamäki, tästä alue- ja työllisyysvaikutuksesta ja myös infraan liittyen — että tämä hallitus on sallinut Pohjois- ja Itä-Suomesta siirtää juuri nyt tänä syksynä 7,6 miljoonaa euroa päällysterahoja eteläiseen Suomeen. Niitä rahoja lähtee edustaja Rajamäen vaalipiiristä, Lapista lähtee 33 prosenttia rahoista, ja vasemmistoliittolainen ministeri vastaa tästä näin.

Minun mielestäni teidän, sekä Rajamäen että kumppaneitten, pitäisi nyt puolustaa urhokkaasti omaa hallitustanne, ja sitä, miksi te näin sallitte tehdä, eikä koko ajan kääntää vastuuta sinne edellisiin hallituksiin. Se, joka on vallassa, hoitaa asioita. Ja nyt täytyy kysyä Rajamäeltä: miten te sallitte tällaisen leikkauksen näihin päällysterahoihin?

Antti Rantakangas /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jos, edustaja Rajamäki, tämä edellisen hallituksen veropolitiikka oli huonoa energiaverojen osalta, niin miksi te sitten vielä niihin korotuksiin olette esittämässä lisää veroja? Tämähän on täysin käsittämätöntä eikä millään tavalla loogista. Jos oli huonoja energiaveroesityksiä, te esitätte niitä vielä lisää. Olisi pitänyt esittää kevennyksiä.

Sitten edustaja Kalliorinteelle, joka ehti poistua, kun hän sanoi, että edellinen hallitus otti velkaa ja meillä pitäisi olla nyt vaihtoehto: Meillähän on vaihtoehto. Miljoona euroa päivässä vähemmän velkaa valtiolle, miljoona euroa päivässä enemmän kunta- ja muihin palveluihin ja miljoona euroa enemmän päivässä talouden kasvun vauhdittamiseen. Tämä on vaihtoehto, ja se on parempi vaihtoehto kuin käsittelyssä oleva hallituksen esitys.

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Rantakangas paljon jo sanoikin. Edellinen hallitus tosiaan silloisen valtiovarainministerin esityksestä teki kelamaksun poistoesityksen, ja keskusta hyväksyi sen. No, energiaveroja korotettiin, siinä edustaja Rajamäki on oikeassa. Mutta kannattaa teidän myöskin muistaa, että kuntien kannalta se toi pitkästi yli 200, lähes 300 miljoonaa euroa kunnille, mikä varmisti kuntapalvelujen saatavuuden, tai että se sitten alensi vastaavasti kelamaksua monilta yrityksiltä ja paransi niitten työllisyysmahdollisuuksia. Tästä huolimatta en ollut innostunut asiasta, sen myönnän ilman muuta, mutta siinähän se justiin on, edustaja Rajamäki: nyt te itse kuitenkin olette kiristämässä energiaveroja. Te olette ottamassa pois yritysten menestyksen kannalta tärkeitä tekijöitä. Te luovutte nimenomaan siitä uusiutuvan energian investointien paketista, johonka muutama kuukausi sitten täällä yhteisesti sitouduimme ja joka juuri teidän vaalipiirinnekin kannalta on tavattoman tärkeä asia. Heti ensi töiksenne hallituspuolueen edustajaksi päästyänne tai tultuanne (Puhemies koputtaa) te olette mukana joukossa, joka toimii tällä tavalla.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On tosi miellyttävää olla pitkästä aikaa keskustan tikkatauluna, tykkään tästä roolista erittäin kovasti. Mutta tässä kasvu- ja työllisyysvaikutusten huomioon ottamisessa me joudumme itse asiassa kaikki edustuksellisen demokratiankin nimissä vakavan paikan eteen tämän toimintaympäristön ja koko maailmantalouden syöksykierteen pahetessa.

Meidän lähtökohtamme vain on huono: nimenomaan valtion velkakestävyys, valtiontalouden kestävyys ja se, että Kreikan ratkaisun jälkeen, toukokuun 2010 jälkeen, teidän ajamananne on vastikkeetta vyörytetty jo 890 miljoonaa euroa meidän verorahojamme ja velkarahojamme Kreikkaan. Nämä eivät paranna meidän selviytymistilannettamme.

Mitä tulee taas perustienpidon ja perusradanpidon määrärahoihin, hallitusohjelman mukaisesti niihin kiinnitetään erityinen huomio, ja parhaamme mukaan teemme niin myöskin tässä eduskuntatyössä budjetin käsittelyssä.

Anu Vehviläinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Vielä edustaja Rajamäelle: Radanpidon osaltahan teillä on pieni lisäys sinne, mutta perustienpidon osalta reaalisesti ne kyllä leikkautuvat, puhumattakaan yksityisteistä. Mutta nyt te jätitte vastaamatta siihen, miksi te sallitte päällysterahojen siirtämisen tänne eteläiseen Suomeen. Siihen te ette vastannut.

Arvoisa puhemies! Tässä keskustelussa on nyt esillä keskustan malli kiireellisimpien kasvua ja yrittäjyyttä synnyttävien toimien välttämättömyydestä muutamien lakialoitteiden kautta, ja niitä on tässä keskustelussa jo laajemminkin tuotu esille. Tämä osoittaa minusta, että keskustalla on realistisempi ja parempi varautuminen siihen, mitä tuleman pitää. Sekä julkisuudessa että myös täällä salissa on hämmästelty sitä, miten hallitus Kataisen ja Urpilaisen johdolla on niin vankasti sitoutunut siihen hallitusohjelmaan, joka on jo käynyt vanhaksi, kuten keskustan puolelta tänäänkin on julkisuuteen tuotu esille.

Tähän kasvuun liittyy ehdottomasti se, että pitää tukea koko maassa tapahtuvaa kasvua, ei vain isoilla kaupunkiseuduilla, vaan pitää huomioida koko maan erilaiset elinkeinopoliittiset mahdollisuudet, erityisesti kaivannaisteollisuus, joka tässäkin keskustelussa on tullut esille.

No, kasvua ei voi syntyä, ellei ole kunnossa olevaa infraa. Viime vuosien ajan on kipuiltu kyllä koko ajankin siitä, mistä sitä budjettirahoitusta saadaan, kun meillä on niin tiukka myös budjettirakenne sen suhteen, miten infraa voidaan, näitä kehittämishankkeita, rahoittaa, pystyisikö löytymään uusia keinoja. Kuten täällä kokeneet edustajat tietävät, päätöksiä on tehty muutamien elinkaarihankkeiden toteuttamisesta. Osa on onnistunut hyvin, mutta kaikki eivät ole lähteneet sillä tavalla liikkeelle kuin on ajateltu, kuten Kolarin rata, jonka osalta teimme tämän vuoden alkupuolella peruuttamispäätöksen, eli sitä ei lähdetty viemään eteenpäin. Se johtui myös näistä kaivosyhtiön omista päätöksistä.

Mutta budjettirahoituksen rinnalle on haettu erilaisia uusia tapoja. Siinä liikennepoliittisessa selonteossa, joka viime vaalikaudella hyväksyttiin, oli taas maininta, että pitää selvittää. Sen selvityksen pohjalta ollessani liikenneministerin tehtävässä vuoden 2008 lopulla kutsuin selvitysmieheksi Pasi Holmin selvittämään, mitä voisimme tehdä. Hän vuoden teki tätä selvitysmiehen työtä ja esitti vuoden 2009 lopussa muun muassa sitä, että perustettaisiin kokonaan valtion omistama Valtion infra Oy.

Ja miksi niin? Siksi niin, että budjettirahoituksesta on tiukkaa sekä perusväylänpidon puolella että myös tie-, rata- ym. liikenneinvestointien puolella. Haluttiin hakea sellaista keinoa, että voitaisiin rahoitusinstrumentin kautta hakea tämmöistä pidempiaikaista rahoitusta, ei perinteistä elinkaarimallirahoitusta, vaan valtion omistaman yhtiön kautta, jolla on samanlainen korkotaso kuin mitä valtio saa, saataisiin purettua sitä investointien sumaa, mikä on täysin välttämätöntä uuden kasvun luomiseksi, ja sitä kautta voitaisiin vapauttaa perustienpitoon ja perusradanpitoon rahoitusta.

No, tämän asian tausta meni sitten niin, että sen pohjalta, mitä selvitysmies oli esittänyt, lähdin viemään sitä hallituksen sisällä eteenpäin. Malli oli aika tavalla valmis ja osittain hallituksen hyväksymä 2010 budjettiriihessä eli tämän vuoden budjettia tehtäessä. Mutta syystä tai toisesta, muun muassa valtiovarainministeriön virkamiesten vastustuksesta johtuen sekä myös hallituskumppani kokoomuksen puolelta, siihen ei sitten haluttu päätyä ja se asia jäi siihen. Se oli laitettu sinne Kiviniemen hallitusohjelmaan mutta sitä ei pystytty toteuttamaan.

No, nyt minä näen, että nyttenkään hallitusohjelmaan sitä ei ole kirjoitettu vaan puhutaan edelleenkin erilaisten rahoitusmallien selvittämisestä. Taitaa olla jo kolmas hallitus, joka selvittelee ja selvittelee. Minun mielestäni se pitäisi nyt tehdä. Varsinkin nyt tässä taantuman kynnyksellä pitäisi hallituksen hakea aktiivisesti niitä keinoja, joilla voidaan tehdä tämmöistä pitkäjänteistä liikennepolitiikkaa. Kun sitten kysytään, kuka niitä päätöksiä tekee, niin päätöksenteko olisi edelleenkin hallituksella ja eduskunnalla. Liikennepoliittisessa selonteossa päätetään hankkeet ja sieltä nostetaan ne hankkeet, joita halutaan; muutama hanke rahoitettavaksi tämän Infra Oy:n kautta, ne sinne rahoitettavaksi.

Tässä valtava kritiikki kohdistuu siihen, että sehän on tuleville sukupolville lykättyä rahoitusta, että he joutuvat maksamaan. Tärkeätä on huomioida se, että tähän pitäisi luoda niin sanottu poliittisesti sitova päätössääntö, jossa eduskunnan tässä salissa päätettäisiin, minkä verran vuonna 2030 voi olla Infra Oy:n kautta sidottu rahaa liikennehankkeisiin.

Eero Reijonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Elämme vuodesta sitä aikaa, jolloin on ainakin kaksi erillistä tapahtumaa, jotka toistuvat joka syksy. Toinen on pikkujoulut ja toinen on yrittäjien maakunnalliset juhlat ja kuntakohtaiset tapahtumat. Allekirjoittaneella oli mahdollisuus olla viime lauantaina Pohjois-Karjalan yrittäjien maakunnallisessa tilaisuudessa, jossa oli myöskin arvoisa varapuhemies mukana. Yleinen ilmapiiri pk-yrittäjillä on senkaltainen, että ollaan todella huolissaan taloustilanteesta ja kasvunäkymistä. Keskustan eduskuntaryhmä lähtee liikkeelle siitä, että me haluamme kasvua kansantalouteen leikkausten sijaan, joita hallitus on esittänyt jatkuvasti.

Erityisesti haluan nostaa esille yhden asian, joka tuli yrittäjien juhlassa. Siellä arvioitiin, että opetusministeriön kesu-suunnitelmassa on toteamus, että yrittäjyyskasvatusta ei enää koulujen opetusohjelmiin ole sisällytetty. Se on erittäin huolestuttava asia, josta meidän kaikkien pitää olla huolissamme. Me tarvitsemme uusia yrityksiä jatkossakin tänne Suomeen ja kasvuhakuisuutta yritystoimintaan jo olevien yritysten osalta myös hyvinkin voimakkaasti.

Me tarvitsemme verotuloja, ja yritykset, pk-sektori, ovat siinä keskeinen tekijä. Keskeisiä elementtejä silloin, kun kasvua kansantalouteen halutaan lisää, ovat yritysten verotusratkaisut, rahoituksen turvaaminen ja investoinnit. Investoinnit ovat avainasemassa silloin, kun puhumme työllisyydestä laajalla näkökulmalla. Yritykset tänä päivänä työllistävät, pk-sektori nimenomaan, Suomessa kaikista eniten, ja se on se yrittäjäryhmä, jonka eteen kyllä kannattaa töitä tehdä ja panostaa, että myös menestyisivät nämä pienyrittäjät.

Esittelen tässä lakialoitteen 38/2011, joka koskee lakia tuotannollisten investointien väliaikaisesti korotetuista poistoista. Mehän elämme sitä aikaa, että kaikki olisi tehtävä, että investointeja saataisiin lisää, ja ennen kaikkea palvelusektori on ala, jolla halua investointeihin olisi mutta poistojen osalta pitäisi tapahtua liikehdintää. Tämä viesti on ollut hyvin selkeä, ja keskustan eduskuntaryhmä haluaa omalta osaltaan kantaa vastuuta tässä. Kun tämän päivän keskustelua täällä salissa on kuunnellut, niin aika selkeästi tulee semmoinen kuva, jonka itse ainakin koen, että eduskunnassa keskustan eduskuntaryhmä on vahva yrittäjyyspuolue, joka ennen kaikkea haluaa tukea tätä pk-sektoria. Ymmärrämme myös sen, että suuryrityksiäkin Suomessa tarvitaan, mutta tämä isänmaallisuus näyttää olevan juuri täällä pk-sektorilla.

Tässä esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki tuotannollisten investointien väliaikaisesti korotetuista poistoista. Lain mukaan uusien tehtaitten ja työpajojen sekä tehtaissa ja työpajoissa käytettävien uusien koneiden ja laitteiden hankintamenoista vuosille 2012—2015 tehtävien poistojen enimmäismäärät korotettaisiin kaksinkertaisiksi säännönmukaisten poistojen enimmäismäärään verrattuna eli käytännössä 7 prosentista 14 prosenttiin nousisi vuotuinen poisto.

Uskomme, että näillä ratkaisuilla investoinnit lähtisivät liikkeelle ja se toisi niitä työtuloja ja myös verotuloja, jotka täällä aikaisemmin vasemmistoliiton edustaja otti esille. Verotuloja mekin haemme lisää ja sitä kautta kansantalouteen kasvua. Ehdotettu poisto-oikeuksien korottaminen merkitsee veronsaajille verokertymän osittaista lykkääntymistä myöhempään ajankohtaan, mutta se ei kuitenkaan poista sitä verotuloa, eli tässä on vaan ajallisesta siirrosta kysymys. Näin ollen minusta tämä esitys on hyvin perusteltu, ja olen vakuuttunut siitä, että valiokuntakäsittelyssä tämä lakialoite saa hyvän vastaanoton ja sitä voidaan viedä täällä eduskunnassa yksituumaisesti eteenpäin.

Esko Kiviranta /kesk:

Arvoisa puhemies! Esittelen tässä keskustan eduskuntaryhmän allekirjoittaman ja ryhmän puheenjohtaja Kimmo Tiilikaisen nimissä jätetyn lakialoitteen 41/2011. Se koskee tuloverolain 124 §:n muuttamista.

Pääministeri Jyrki Kataisen hallitus esittää 1.1.2012 alkaen pääomatuloverokannan korottamista ja yhteisöverokannan alentamista. Yhteisöverokantaa sovelletaan kuitenkin vain osaan suomalaisista yrittäjistä eli toimintaansa osakeyhtiö- tai osuuskuntamuotoisena harjoittaviin yrittäjiin. Esimerkiksi Suomen Yrittäjien jäsenkunnasta alle puolet, yrittäjien itsensä ilmoituksen mukaan noin 48 prosenttia, on yhteisömuotoisia, käytännössä osakeyhtiöitä. Yksityisenä liikkeen- tai ammatinharjoittajana, avoimena yhtiönä tai kommandiittiyhtiönä toimivien yrittäjien sekä maa- ja metsätalousyrittäjien osaksi jää vain pääomatulon verokannan korottamisesta aiheutuva verorasituksen lisäys. Tästä johtuen tuhansien suomalaisten ja suomalaisia työllistävien pk-yritysten ja -yrittäjien verotus kiristyy tilanteessa, jossa tarvitsemme kannusteita riskinottoon ja uusien työpaikkojen luomiseen.

Arvoisa puhemies! On selvää, että mikäli osakeyhtiön veroprosenttia alennetaan, ei muussa yritysmuodossa harjoitettavan yritystoiminnan verotusta saa samanaikaisesti kiristää, kuten hallitus nyt on tekemässä, vaan sitäkin pitää keventää.

Elinkeinon- ja maataloudenharjoittajan pääomatulo-osuuden verotus sekä metsätalouden verotus kiristyy tarkasti sanoen 7,14 prosentilla, jos hallituksen esitys toteutuu, ja korotetun 32 prosentin pääomatulon veroprosentin tilanteessa kaksin verroin eli 14,28 prosenttia, ja näin käy ilman, että nämä saavat hyödykseen yhteisöveroasteen kevennystä.

Verotuksen kiristyminen voidaan estää säätämällä 90-prosenttisesti verotettavaksi elinkeinotoiminnan ja maatalouden tulon pääomatulo-osuus, metsätalouden puhdas pääomatulo ja elinkeino- ja verotusyhtymän osakkaan tulo-osuuden pääomatulo-osuus. Kymmenen prosenttia jäisi siis verovapaaksi tuloksi, ja tämä merkitsisi veroprosentteina 27:ää prosenttia ja 50 000 euron ylittävältä osalta 28,8 prosenttia. Teknisesti menettely vastaa julkisesti noteeratun osakeyhtiön osingon verotusta. Julkisesti noteeratusta yhtiöstä saadusta osingosta luonnolliselle henkilölle ja kuolinpesälle 70 prosenttia on veronalaista pääomatuloa ja 30 prosenttia verovapaata tuloa.

Ehdotetun lainmuutoksen on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2012 eli samaan aikaan kuin hallituksen ehdottama yhteisöverokannan alentaminen. Toivon, että tämä lakialoite saa tukea kokoomusjohtoisessa valtiovarainvaliokunnassa. Erityisesti toivon, että kokoomus tukisi tätä aloitetta, sitähän on kuitenkin ainakin historiallisesti pidetty yrittäjäpuolueena, ja toivoisin, että tämä puoli paljastuisi nyt sitten tässäkin eduskunnassa ja tämän hallituksen hallitessa.

Mirja Vehkaperä /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Keskusta on yrittäjien asialla, ei vain sanoissa, vaan myös teoissa. Tänään on mittavia lakiesityksiä, -aloitteita tässä listalla, ja me haluamme lämpimästi tukea niiden edistymistä myöskin hallituksen riveissä. Yrittäjyyden edistämisen oikeastaan kaksi kestoaihetta, joihin viime aikoina itse olen törmännyt, ovat vanhemmuuden kustannusten jakautuminen työnantajien kesken sekä yrittäjyyden edistäminen niin, että työntekijän palkkamenoihin avustuksia annettaisiin valtion tuesta.

Edustaja Pirttilahti esitteli keskustan eduskuntaryhmän aloitteen tästä yksityisyrittäjien avustuksesta ensimmäisen työntekijän palkkamenoihin, ja voin lämpimästi sitä kannustaa. Suomen 260 000 yrittäjästä 65 prosenttia on yksinyrittäjiä. Suomen talous nojaa pitkälle yksinyrittäjien työhön ja sen menestykseen. Pienyritysten muodostamista verkostoista ennustetaan jopa uusia yrityselämän edelläkävijöitä suuryritysten tilalle. Pienestä se on myöskin Nokia aikanaan ponnistanut maailmankartalle.

Viimeisten 8 vuoden aikana Suomeen on syntynyt yli 40 000 uutta yritystä. Yksinyrittäjien yritysten kasvun yksi suurimmista jarruttajista on liian suuri kynnys ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen. Palkkakustannusten pelossa yksinyrittäjät tekevät usein itse ympäripyöreitä päiviä, eikä vapaa-ajasta ole juuri tietoa. Tästä on minullakin henkilökohtaisia kokemuksia oman perheeni sisällä. Tämä taas voi johtaa pidemmällä aikavälillä yrittäjien uupumiseen. Etenkin naisvaltaisilla aloilla ensimmäisen työntekijän palkkaaminen koetaan liian kalliiksi mahdollisen äitiyden mukanaan tuomien kustannusten pelossa.

Meille päättäjille yksinyrittäjien suuri toive on ensimmäisen työntekijän palkkaamisen helpottaminen. Yksinyrittäjien työllistymisen helpottamiseksi keskusta haluaa nyt lain avustuksesta ensimmäisen työntekijän palkkamenoihin. Tämän lisäksi starttirahasta on tehtävä houkuttelevampi, jotta pieniä yrityksiä syntyisi lisää. Vain yritystoimintaa ja yrityksiin työllistymistä tukemalla selviämme tämän hetken talouden pyörremyrskystä ja haasteista.

Arvoisa puhemies! Toimiva infrastruktuuri on tärkeä osa talouden kehityksen ja kasvun kannalta. Juuri nyt tarvitaan keskustan ehdottamia vaihtoehtoja yrityksen, yrittäjyyden kasvun edellytyksiä parantaen. Monien muiden investointien hiipuessa on nyt aika vauhdittaa liikenne-, tietoliikenne- ja vesihuoltoinvestointeja. Siksi meillä on iso määrä rahaa ajateltuna perustienpidon, laajakaistojen, väylähankkeiden, jopa uusienkin, avaamiseen. On tärkeää, että me investoimme nyt, jotta yritykset pystyisivät myöskin itse investoimaan omaan toimintaansa.

Maanteillä kulkee edelleen 90 prosenttia henkilöliikenteestä ja melkein 70 prosenttia tavaraliikenteestä. Tieverkon kunto on päästetty kuitenkin hälyttävän huonolle tasolle, ja me toivomme ja esitämme myöskin perustienpidon määrärahoihin tuntuvaa korotusta.

Rataverkoston kunto on myöskin rapautumassa pahaa vauhtia, ja on selkeä viesti tullut elinkeinoelämältä, että siellä eivät yritykset katsele pitkään hitaasti matelevia vaunuja tukkoisilla rataosuuksilla. Yritysten bisnes uhkaa valua ulkomaille, mikäli infra ei ole kunnossa. Siksi me tarvitsemme perustienpidon määrärahoja lisää ja myöskin yksityistiemäärärahojen leikkaukset on poistettava.

Jos aiomme puhua aidosti ja oikeasti tietoyhteiskunnasta ja yrittäjyyden edellytyksistä maaseudulla, on meidän laajakaistaverkostomme oltava iskukunnossa. Jos ja kun etätyötä halutaan alleviivata ja edistää, niin mielestäni ja keskustan eduskuntaryhmän mielestä laajakaistahankkeen vauhdittamiseen ja juuri niihin pullonkauloihin siellä haja-asutusalueilla on löydyttävä yhteiskunnan rahaa ja on edistettävä laajakaistahankkeen toteutumista koko maassa.

Edustaja Vehviläinen täällä edellä kertoi erityisen hyvin uusien väylähankkeiden rahoitukseen tulevasta mahdollisuudesta Infra Oy:n perustamisen kautta. Sitä halutaan keskustan eduskuntaryhmässä viedä eteenpäin ehdottomasti, koska uusien väylähankkeiden avautuessa meidän eteemme rahoitus on tietysti budjettiraamin sisällä tässä taloustilanteessa erityisen vaikea, mutta mahdollinen uudella Infra Oy:llä, sen rahoituksen leventämisellä myöskin niin, että julkisen rahan lisäksi yksityisiä satsauksia ja rahoitusta saataisiin edistettyä ja mukaan.

On selvää, että nyt kun hallitus ei riittävällä tavalla varaudu rakennemuutokseen elikkä elinkeinoelämän vauhdittamiseen ja kun väyläosuuksia etenkin tuolla Pohjois-Suomessa toivotaan kaivos- ja ydinvoimahankkeiden vauhdittamiseksi ja eteenpäin viemiseksi, niin että jollakin tavalla uudet väylähankkeet saataisiin myöskin tällä vaalikaudella eteenpäin, niin siihen Infra Oy olisi yksi hyvä elementti.

Eeva Maria Maijala /kesk:

Arvoisa puhemies! Nyt tuon esille keskustan laatimasta kasvuohjelmasta lähinnä ympäristöpuolen hankeasioita. Tässä on kyseessä ennen kaikkea lämmitystapamuutokset, hissikorjaukset ja ympäristötyöt.

No, ensimmäisenä pitää sanoa tästä Infra Oy:stä. Elikkä liittyen siihen, mitä äsken tuotiin esille, niin siinä oli todella kannatettava ympäristöpuolen asia. Keskustan mielestä lämmitystapamuutoksia, hissirakenteita ja ympäristötöitä on ylläpidettävä ja näihin tarvitaan lisäystä ainakin se 30 miljoonaa. Näillä luodaan ympäristöpuolella kasvua ja kehitystä — kasvua ja kehitystä, joka on ympäristöllemme ja kaikille kestävää kehitystä kotimaisin varoin.

Tästä hallituksen talousarvioesityksestä tämä kohta 55, jossa on nämä avustukset korjaustoimintaan: niitähän ollaan leikkaamassa todella rajusti. Tälle momentille oltaisiin nyt myöntämässä ainoastaan 55 miljoonaa euroa. Tänä vuonna se oli 90,5 miljoonaa euroa. Näitä avustuksia siis oltaisiin leikkaamassa 45 miljoonaa, melkein puolet.

No, sitten näistä lämmitystapamuutoksista ja uusiutuvien energialähteiden käytöstä. Vuoden 2008 marraskuussa ympäristövaliokunnan mietinnössä tuotiin esille muun muassa seuraavaa: "Valiokunta pitää esitystä tarpeellisena uusiutuvien energialähteiden käyttöönoton edistämiseksi, energian säästämiseksi ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi." Lisäksi: "Tarveharkintaisen avustusjärjestelmän toimivuutta on kuitenkin tarpeen seurata sen vaikuttavuusarvioinnin mahdollistamiseksi." Siis vaikuttavuusarvioinnista puhuttiin. Nämä edellä mainitut, vuonna 2008 annetut perusteet näiden lämmitystapamuutosten tukemisen puolesta ovat edelleen voimassa. Jos nyt olisi tehty esityksen mukainen vaikuttavuusarviointi, niin tukea olisi varmasti nostettu eikä leikattu näin pahasti.

No, nyt kun vihreät ovat hallituksessa, niin eikö tämmöistä lämmitysmuotomuutosta nimenomaan pitäisi olla lisäämässä? Tämä on sitä arkivihreyttä, jolla itse kukin voi vaikuttaa omaan päästöjalanjälkeensä. Mutta jos ollaan vaan asfalttivihreitä ja ajatellaan, että haja-asutusalueilla eivät saisi edes asua muut kuin sudet ja muut pedot, niin sitten tämmöistä ei kannata tukea.

Juuri harvaan asutuilla alueilla maaseutumaisissa kylissä ym. näitä lämmitystapamuutoksia yksityishenkilöt joutuvat harkitsemaan, eivät kerrostalossa asuvat. Tämän lämmitystapamuutoksen tukeminen on yksi hyvin toimivista maaseudun yritystoiminnan kehittämistavoista. Puhutaan todellakin yritystoiminnan ja maaseudun kehittämisestä eli metsien käyttämisestä, luonnonvarojen monimuotoisesta käyttämisestä, suomalaisesta yritystoiminnasta eikä mistään ulkomaisen öljyn polttamisesta ja etelän maitten ihmisten tukemisesta.

No, sitten näitten hissien korjausrakentamisesta. Tämän talousarvioesityksen 2012, mitä nyt ollaan valmistelemassa, selvitysosassa todetaan, että "avustuksia hissien korjaamiseen ei myönnetä eikä myöskään erillisiä avustuksia perusparannuksen suunnitteluun", mutta nyt samanaikaisesti kuulemma aletaan valmistella ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelmaa. Esteettömyys ja hissit ovat ohjelmassa keskeisessä asemassa. Hissien korjaamisen avustaminen sitä vastoin loppuu nyt kokonaan.

Ketkä tästä asiasta nyt sitten eniten kärsivät? Jos hissien korjaamista ei tueta eikä perusparannusten suunnittelua, kyllä ne ovat ikäihmiset ja liikuntarajoitteiset. Ei riitä sen sanominen, että on palvelutaloja ynnä muuta. Moni haluaa asua omassa kodissaan, ja vielä tässä maassa on paljon korkeitakin kerrostaloja, joissa ei ole ihan asianmukaista hissiä. Vaikkei sitten tulisikaan mitään vammaa, niin kuitenkin halutaan asua kotona, mutta iän myötä tilanne vaikeutuupi. Hissien korjaaminen tosiaankin työllistää suomalaisia aktiivisesti, ja se on ympäristöystävällinen ratkaisu. Eli korjaaminen, ennallistaminen, se on ympäristöystävällisyyttä, monessa muussakin asiassa olisi.

Sitten vielä näistä siirtoviemäreistä. Tässä hallituksen budjettiesityksessä todetaan, että "jätevesien käsittelyn keskittymistä nykyistä isompiin, tehokkaampiin ja toimintavarmempiin yksiköihin edistetään tukemalla yhdyskuntien ja haja-asutuksen vesiensuojelua edistäviä siirtoviemärihankkeita". Tämmöistä keskittämistä keskustakin kannattaa. Huom., keskusta kannattaa jotakin keskittämistä.

Mutta juuri haja-asutusalueiden vesiensuojelu on meille erittäin tärkeä asia, sillä näiden alueiden asuttavuutta on parannettava. Vesiensuojelu on paitsi itseisarvo myös monelle imago- ja vetovoimaisuuskysymys. Ihmiset haluavat yhä enemmän huomioida asumisen kestävän kehityksen edellytykset. Haja-asutusalueilla asuminen on monin tavoin haasteellisempaa, ei vähiten taloudellisesti. Siksikin tällaisia hankkeita, jotka edistävät haja-asutusalueitten asuttavuuden edellytyksiä, on tuettava voimakkaasti jo tasapuolisuudenkin nimissä. Mutta onko tähän siirtovesiviemäreitten rakentamiseen varattu sitten tarpeeksi rahaa? Ei tosiaankaan. Niitä ollaan leikkaamassa valtavasti siitä, mitä niitä todella tarvittaisiin.

No, kaikkialla laidasta laitaan tässä budjetissa näkyy maaseutumaisen elämänmuodon ja maaseudun kehittämisen, yritystoiminnan rankaiseminen. Onko tämä ideologinen valinta?

Arvoisa puhemies! Tarvitsemme koko maahan aktiivista työtä ja kehittämistä. Muun muassa edellä mainituilla asioilla — nämä, mitä minä mainitsin näistä ympäristöpuolen asioista — samoin kuin näillä keskustan esittämillä asioilla, mitä tässä tänä päivänä tämän viimeisen tunnin, puolentoista aikana on tullut julki, on tärkeä vaikutus koko maan yritystoimintaan ja työllistämiseen, samoin kuin näillä kaikilla on erittäin hyviä ympäristövaikutuksia. Elikkä tässä meidän ohjelmassamme on kokonaisuudessaan viimeisenä — tai tulee se vieläkin, mutta koko tätä ohjelmaa valmistellaan ja katsotaan — huomioitu kaikessa kattavasti kestävä ympäristön hyödyntäminen ja käyttäminen, joka työllistää meitä suomalaisia mahdollisimman paljon. Ennen kaikkea näillä on meidän ympäristöpuolen ihmisten, meidän maalaisvihreitten, mielestä hyvä vaikutus ympäristöön kokonaisuudessaan.

Elikkä näillä hommilla mennään eteenpäin.

Jari Leppä /kesk:

Arvoisa puhemies! Kun me kaikki tässä talossa ja laajemminkin olemme huolissamme siitä, että meidän taloutemme ei kasva ja meidän työllisyytemme ei kehity sillä tavoin kuin me olemme halunneet ja meidän markkinamme eivät kehity tavoitteiden mukaisesti, kannattaa meidän kiinnittää huomiota niihin toimiin, joita me kansallisesti voimme tehdä, jotta meidän kotimarkkinoiden veto paranisi, jotta meidän investointivolyymimme kasvaisi, jotta työllisyys kohentuisi. Siksi keskusta on tehnyt laajan lakipaketin ja siihen liittyvät talousarvioaloitteet, jotta nämä äsken mainitut tavoitteet saataisiin toteutettua.

Tässä keskustelussa on muutama asia ollut esillä. On aivan selkeästi osoitettavissa, että korotetut poisto-oikeudet investointeja vauhdittavat. Vaikka Kataisen hallitus on tehnyt päätöksen yhteisöveron alentamisesta, niin sen vaikutukset suoraan investointihalukkuuteen eivät varmasti ole niin voimakkaat kuin olisi väliaikaisten korotettujen poisto-oikeuksien aikaansaaminen.

Toinen asia, jota suuresti kyllä keskustan piirissä ihmettelemme, on kategorinen pääomaveron nosto, jota nykyhallitus on esittämässä ja tekemässä. Se ei todellakaan kannusta henkilöyrittäjiä, viljelijöitä, metsänomistajia investoimaan tulevaisuuteensa, kehittämään yritystoimintaansa. Siksi keskusta on esittänyt yritystoiminnan osalta pääomaveron laskentapohjaksi 90 prosenttia ja veron määrittämistä siitä, eikä niin, että se tulisi sillä 100 prosentilla ja korotetulla veroprosentilla, mitä hallitus esittää.

Samoin yksinyrittäjien ensimmäisen työntekijän palkkaamisen helpottaminen ja myöskin vihreän kasvun — jota myöskin esitämme monessa kohdin — vauhdittaminen, nämä kaikki yhteensä luovat sellaiset edellytykset, joilla kotimarkkinoita pystytään vauhdittamaan ja saamaan jokainen kolkka Suomessa tekemään sitä työtä talouden eteen, joka nyt on täysin välttämätöntä.

Toivon, että näihin asioihin hallitus tarttuisi ja lähtisi aidosti viemään näitä asioita eteenpäin. On tietysti vastuullisen opposition asia tuoda näitä esille, mutta toivon kuitenkin, että kun hallituksella on hyvät tavoitteet, ne myöskin käytännön tasolle menisivät, eikä niin, että ne ovat ristiriidassa hallitusohjelman ja budjetin ja käytännön toimien kanssa.

Keskustelu päättyi.