Pirkko Mattila /ps(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on siis hallintovaliokunnan
yksimielinen mietintö koskien hallituksen esitystä eduskunnalle
laeiksi ulkomaalaislain, ulkomaalaislain muuttamisesta annetun lain ja
opintotukilain muuttamisesta. Tällä esityksellä on
tarkoitus panna täytäntöön Euroopan
parlamentin ja neuvoston antama direktiivi, jolla laajennetaan pitkään
oleskelleiden kolmansien maiden kansalaisten asemasta annetun direktiivin
soveltamisalaa siten, että se koskee myös kansainvälistä suojelua
saavia henkilöitä.
Valiokunnalle esitetyn selvityksen mukaan direktiivillä on
luotu viisi vuotta oleskelleille kolmansien maiden kansalaisille
lähes samat oikeudet kuin unionin kansalaisilla. Samoin
direktiivissä on säädetty myös
pitkään oleskelleen kolmannen maan kansalaisen
ja hänen perheenjäsentensä mahdollisuudesta
siirtyä oleskelemaan toiseen jäsenvaltioon työnteon,
elinkeinon harjoittamisen tai opiskelun vuoksi.
Direktiivin soveltamisalaa on nyt siis laajennettu direktiivin
muutoksella koskemaan myös pakolaisia ja toissijaista suojelua
hakevia sekä heidän perheenjäseniään,
jotka oli tässä alkuperäisessä direktiivissä rajattu
ulkopuolelle. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan direktiivin muutos
ei juurikaan jätä kansallista harkintavaltaa täytäntöönpanon
suhteen. Käsiteltävänä olevalla
hallituksen esityksellä on siis tarkoitus panna täytäntöön
direktiivin muuttamisesta uusi direktiivi.
Hallituksen esityksestä ilmenee, että direktiivin
implementoinnilla ei arvioida olevan kovinkaan suuria vaikutuksia
Suomen kannalta. Arvelu koskee sitä, että pakolaisilla
ja toissijaista suojelua saavilla ei todennäköisesti
ole Suomessa suurta halua hakea pitkään oleskelleen
kolmannen maan kansalaisen EU-oleskelulupaa, koska he voivat saada
pysyvän oleskeluluvan ja Suomen kansalaisuudenkin jo ennen
EU-oleskeluluvan edellyttämän maassaoleskeluajan
täyttymistä.
Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutetun
Baltian maiden ja Pohjoismaiden aluetoimisto on kirjallisessa lausunnossaan
kiinnittänyt huomiota siihen, että tällainen
kolmannen maan kansalainen voidaan karkottaa muuallekin kuin siihen
maahan, josta hän on alun perin anonut kansainvälistä suojelua,
ja tästä on kannettu huolta. Hallintovaliokunta
korostaa kuitenkin, että Suomen ulkomaalaislaki sisältää ehdottoman
palautuskiellon, elikkä henkilöä ei saa käännyttää tai
karkottaa alueelle, jossa hän voi joutua kuolemanrangaistuksen,
kidutuksen, vainon tai muun ihmisarvoa loukkaavan kohtelun kohteeksi,
eikä alueelle, jolta hänet voitaisiin sitten jatkossa
lähettää tällaiselle edellä mainitulle alueelle.
Hallituksen esityksen mukaan ensimmäisen ja kolmannen
lakiehdotuksen on tarkoitus tulla voimaan kuluvan vuoden heinäkuun
alusta, mutta koska ei ole täysin varmaa, että tuossa
aikataulussa voitaisiin pysyä, niin valiokunta ehdottaa varmuuden
vuoksi lakiehdotuksen muuttamista niin, että voimaantuloajankohta
jätetään avoimeksi. Niinpä tässä päätösehdotuksessa
on myös valiokunnan muutosehdotus koskien tätä voimaantulosäännöstä.
Yleiskeskustelu päättyi.