11) Laki kansaneläkelain muuttamisesta
Niilo Keränen /kesk:
Arvoisa rouva puhemies! Tämä lakialoite 50/2001
käsittelee kansaneläkkeen lapsikorotusten palauttamista.
Ensin lyhyt historiallinen katsaus.
Hallitus antoi vuonna 95 lakiesityksen 119/95, joka
liittyi seuraavan vuoden budjettiin ja jota perusteltiin säästöillä.
Lamasta oltiin juuri selviytymässä, mutta pysyväisluonteisia
menoja tuntui olevan liikaa ja myös eläkemenoissa
piti säästää, jotta talous saataisiin
tasapainoon. Kyseiseen lakiesitykseen 119/95 sisältyi
muun muassa surullisen kuuluisa kansaneläkkeen pohjaosan
leikkaus ja aikataulu sen poistamisesta kokonaan. Niin ikään
esityksessä jäädytettiin eräitä indeksitarkistuksia
ja säädettiin kansaneläkkeen lapsikorotusten,
puolisolisän ja hautausavustusten poistamisesta. Eduskunnan
perustuslakivaliokunta oli tuolloin sitä mieltä,
että kansaneläke ei ole sellainen omaisuudensuojaa
nauttiva etuus, jota pitäisi ilman muuta saada, jos on
työelämänsä aikana maksanut
kansaneläkemaksuja. Näin siksi, että kansaneläkkeen
suuruus ei ole riippuvainen maksettujen vakuutusmaksujen suuruudesta,
joten kansaneläkemaksu on pikemminkin veronluonteinen maksu.
Niin kutsuttua kaksinkertaista pohjaosan leikkausta pohdittiin tuolloin vain
ohimennen.
Niin ikään perustuslakivaliokunta lausui,
että kansaneläkkeen lapsikorotus ei ole välttämätöntä vähimmäisturvaa,
koska lapsiperheiden välttämätön
vähimmäisturva tulee hoidetuksi muilla etuuksilla.
Näin jälkiviisaana tätä kantaa
voidaan arvostella, olihan juuri leikattu lapsilisiä, eduskuntaan
oli juuri annettu esitys minimisairauspäivärahan
poistamisesta ja parin vuoden päästä leikattiin
lapsiperheitten asumistukia. Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta,
kuten myös perustuslakivaliokunta, vaati tuolloin mietinnössään
lapsikorotusten poiston sosiaalipoliittisten perusteiden tarkempaa
selvittämistä ja lykkäsi lapsikorotusten
leikkaamista ja lopullista poistamista peräti yhdellä vuodella.
Arvoisa puhemies! Nyt ollaan sitten siinä tilanteessa,
että viimeiset jäljellä olevat lapsikorotukset,
105 markkaa kuukaudessa, poistuvat tämän vuoden
lopussa. Vuonna 95 korotuksen suuruus oli 262 markkaa lasta kohti
kuukaudessa. Vuonna 95 tehtyjä leikkauksia voitiin toki
perustella valtion menojen supistamistarpeella, eikä senaikaisten
tekemisten arvostelu kovin paljon hyödytä. Nyt
tässä maassa ollaan kuitenkin melkoisella kasvu-uralla.
Valtionvelkaa on pystytty ja pystytään lyhentämään.
Työssä olevat ovat saaneet mittavat verohelpotukset.
Miksi ei siis voitaisi korjata myöskin kaikkein vähäosaisimpien
asemaa?
Tässä ehdotuksessa ei ole myöskään
kysymys miehensä siivellä laskettelevista kotirouvista, vaan
pääosin työkyvyttömyyseläkkeellä olevista henkilöistä,
joilla on huollettavanaan alaikäisiä lapsia. Kelan
tilastoista tiedämme myös, että nuorimpina
työkyvyttömyyseläkkeelle jäävät ovat
hyvin usein psyykkisesti sairaita, joilla elämässään
jo muutoinkin on vastatuulta, niin että tällaisia
keinotekoisia taloushuolia ei enää tarvittaisi.
Tällainen tilanne ei kerta kaikkiaan ole hyvinvointiyhteiskunnan
arvon mukainen.
En käy tarkemmin selostamaan lakialoitteen sisältöä,
sen voi jokainen lukea papereista. Totean vain lyhyesti, että ehdotuksen
mukaan kansaneläkkeen lapsikorotus olisi 262 markkaa kuukaudessa,
siis edes minkäänlaisia indeksikorotuksia vuoden
95 tasoon en esitä. Mikäli lapsikorotusta ei palauteta,
se 105 markkaa, minkä vanhat lapsikorotuksen saajat vielä tänä vuonna
saavat, loppuu ensi vuoden alusta.
Arvoisa puhemies! Toivotaan, että aloite käsiteltäisiin
asianmukaisesti. Luultavaa tietenkin on, että tämäkin
aloite hautautuu jonnekin, mutta toivon, että tämä aloite
edes hiukan kannustaisi hallituspuolueita, kun he sorvaavat syksyksi
korjattua köyhyyspakettia.
Liisa Hyssälä /kesk:
Arvoisa rouva puhemies! Uusia lapsikorotuksia ei ole myönnetty kansaneläkkeisiin
enää vuoden 96 alusta lukien. Sitä ennen
myönnettyjä lapsikorotuksia, joiden määrä oli
tämän vuoden hintatasossa laskettuna 286 markkaa
kuukaudessa, alettiin leikata 97 alusta ja leikkauksia on siis jatkettu
98, 99 ja 2000. Leikkaamisia ei kuitenkaan enää jatketa vaan
ne on jäädytetty vuoden 2000 tasolle, ja ne ovat
nyt 105 markkaa kuukaudessa. Ne lakkaavat kuitenkin ennen pitkää luonnollisen
poistuman kautta, kun lapset täyttävät
16 vuotta tai lapsikorotusten saamisen edellytykset muutoin poistuvat.
Lapsikorotusten vuotuinen markkamäärä oli vuoden
95 lopussa 107 miljoonaa markkaa tämän vuoden
indeksitasossa laskettuna. Tämä kaikki on siis
pois pienituloisilta lapsiperheiltä. Vuonna 2000 lapsikorotuksista
oli jäljellä enää 15 miljoonaa
markkaa, joka on noin 14 prosenttia alkuperäisestä määrästä.
Lapsikorotukset säilyvät nykylainsäädännön
mukaan tämän suuruisina, ellei niitä palauteta,
niin kuin tällä aloitteella toivomme.
Lapsikorotusten markkamäärän leikkaaminen ei
sinänsä ole vaikuttanut luonnollisestikaan saajien
lukumäärään mutta kustannuksiin
se on vaikuttanut, kuten kerroin. Sen sijaan se seikka, ettei uusia
lapsikorotuksia ole myönnetty, on vähentänyt
saajien määrää. Kun 95 ennen
leikkausta saajia oli 21 100, viime vuoden lopussa heitä oli
enää 8 500. Määrä vähenee
edelleen, ja viimeiset lapsikorotukset maksetaan noin kymmenen vuoden
kuluttua, ellei muuta tapahdu.
Kansaneläkelaitoksen tutkijat, matemaatikot Haapa-aho
ja Peltola, ovat tutkineet lapsikorotusten poistojen vaikutuksia
edunsaajalle. He toteavat, että lapsikorotus- ja puolisolisätapauksissa
eläke on voinut pienentyä, myöskin siis
peruseläke. Niissäkin tapauksissa, joissa eläkkeiden markkamääräinen
nettotaso on voitu turvata, eläkkeen reaalinen ostovoima
on usein saattanut pienentyä Kelan laskelmien mukaan. Tämä siis huolimatta
siitä, että indeksikorotukset tai veronkevennykset
ovat tapahtuneet.
Kun säästöpäätöksiä Lipposen
ensimmäisen hallituksen aikana alettiin tehdä,
tarkoituksenahan oli valtiontalouden kuntoon saattaminen ja velkaantumisen
pysähtyminen. Kela osallistui säästötalkoisiin.
Kelan etuuksia leikattiin 95—96. Heti silloin, kun itsekin
tulin eduskuntaan ja olin sosiaalivaliokunnassa, nämä Kelan
etuuksien leikkaamiset olivat jokapäiväistä leipää ja
niitä pienennettiin silloin 5 miljardilla markalla. Kun
ajatellaan, että Kelan etuuksia yleensä saavat
ihmiset eivät varmasti ole mitään kulutusjuhlien
viettäjiä, tämä 5 miljardia
on todella iso summa myös sikäli, että sillä on
kumulatiiviset vaikutukset pitkälle tulevaisuuteen, niin
kuin nyt tämä lapsikorotusasia osoittaa. Kansaneläkejärjestelmän
kannalta sinänsä suurin säästökohde, mihin
edellä oleva edustaja jo viittasi, oli kansaneläkkeen
pohjaosan poistaminen ja sen muuttaminen eläkevähenteiseksi,
mutta siis myöskin tämä lapsikorotus.
Kun lapsikorotusta poistettiin, myöskin puolisolisä koki
samaan aikaan leikkauksen ja myös hautausavustus poistui.
Näitten yhteisvaikutus on tietenkin ollut melkoinen. Pohjaosa
ja lisäosahan yhdistettiin vuoden 97 alusta lukien ja entisiä pohjaosia
alettiin kutsua tämän jälkeen leikatuksi
kansaneläkkeeksi.
Tämän vuoden alussa tapahtui seuraava ilmiö:
tällöinhän kansaneläkejärjestelmän
ulkopuolelle jäi yhdellä kerralla noin 334 000
eläkkeensaajaa, joista kuitenkin noin 90 000 henkilölle
maksetaan kansaneläkettä asumistukena, eläkkeensaajien
hoitotukena, lapsikorotuksena tai rintamalisänä.
Myöskin puolisolisien maksaminen päättyi
siis kokonaan tämän vuoden alusta. Tässä on
siirtynyt satojatuhansia ihmisiä kokonaan tämän
järjestelmän ulkopuolelle. Jäljellä ovat
rippeet, joista kansaneläkkeen lapsikorotus on yksi esimerkki.
Arvoisa rouva puhemies! Toivomme syksyllä otettavan
vakavasti paitsi lapsikorotusten palauttamisen myöskin
eläkeläisten kahteen kertaan leikatun niin sanotun
taitetun indeksin kohtalon. Hallituksen puoleltahan on kuulunut
lupauksia pitkin matkaa, että se tuodaan esille ja tuodaan eduskuntaan
ja korjausesitys tulee. Toivomme todella, että näin
tapahtuu ja että se lapsikorotusten ohella ensi vuoden
budjetissa huomioidaan.
Ismo Seivästö /kd:
Arvoisa puhemies! Verokeskustelussa on jäänyt
vähemmälle huomiolle se seikka, että lapsiperheissä lapsi
kuluttaa. Lapsi ja nuori tarvitsee aikaa, aikuisen läsnäoloa
ja hyviä koulutusmahdollisuuksia mutta myös tiettyjä varoja.
Viittaan tässä Tilastokeskuksesta ilmestyneeseen
tutkimukseen, jonka mukaan lapsi kuluttaa noin 2 700 markkaa
kuukaudessa. Siinä on laskettu ihan käytännön
ruoka-, hygienia- ym. menojen lisäksi myös osuus
perheen asuntoon. Tätä taustaa vasten ed. Keräsen
lakialoite on hyvin perusteltu. On kysymys ihmisistä, ihmisryhmistä,
joilla on käytössä hyvin pienet varat,
joilla he pyrkivät kuitenkin tekemään
voitavansa omien lastensa tulevaisuuden takaamiseksi ja sitä kautta
Suomen tulevaisuuden turvaamiseksi. Toivottavasti syksyn vero- ja
syrjäytymispakettiratkaisuissa istuva hallitus ottaa myös
erityisesti tämän ihmisryhmän huomioon,
sillä nyt Suomen taloudessa on sellaista liikkumavaraa,
että me voimme huomioida nämä ihmisryhmät,
jotka eivät ole päässeet vielä kansantalouden
kakun kasvusta lainkaan osallisiksi.
Jukka Vihriälä /kesk:
Arvoisa rouva puhemies! Ed. Keräsen lakialoite on todella
perusteltu ja hyvä, kuten edellä kuulimmekin.
Olisi syytä nyt todeta — ennen kaikkea hallituspuolueiden
edustajia on ed. E. Lahtela ja ed. Nurmi paikalla — heille,
että kun nyt lisäbudjettia parasta aikaa käsitellään
eduskunnassa ja hallituspuolueet käyvät myös
neuvotteluja lisäyksistä, koska selvästi
on ilmassa näin kesän tultua semmoista väljyyden
tuntua, että myös rahaa tuntuisi olevan moniin
hyviin tarkoituksiin, tämä asia otettaisiin erittäin
vakavasti. Onhan kysymys lakiesityksen perustelujen mukaan 30 000
lapsesta, jotka ovat juuri yhteiskunnan vähäosaisimpia.
Ennen kaikkea, kun köyhyyspaketistakin tässä salissa
niin voimallisesti puhuttiin, hallitus voisi nyt näyttää sosiaalisen
mielenlaatunsa ja korjata juuri niin kuin ed. Keränen on
lakialoitteessaan tehnyt ja tuoda muutokset ensi vuoden tulo- ja menoarvioon.
Esa Lahtela /sd:
Arvoisa rouva puhemies! Ed. Keränen on tehnyt hyvän
aloitteen. Kun hallituspuolueiden edustajia penättiin muistamaan tämä asia,
tässä voi todeta sen, jotta luultavasti ed. Nurmen
kanssa me viemme tämän aloitteen läpi
hallituksessa, koska jo ennakkoon on tiedossa ollut tämän
tyyppinen ajattelu, että mahdollisesti, mikä köyhyyspakettikeskustelun
yhteydessä oli esillä, tämä tultaisiin
korjaamaan. Tämähän on ollut sinällään,
niin kuin aloitteessa on todettu, aikanaan säästölaki.
Nyt, kun kasvua on jatkunut, väärin sammutetut
ja kohdennetut säästöt on aika pyrkiä palauttamaan.
Siinä mielessä tietysti senaikaisessa tilanteessa
varmasti jotkut sanovat tämän olleen kohdallaan,
mutta tämä on yksi semmoinen merkittävä asia,
joka on tietysti jopa eriarvoistanut eläkkeensaajia. Nyt
sen palauttaminen on ehdoton. Uskon sillä tavalla, jotta
ed. Keränen kirjautui tällä eduskunnan
pöytäkirjoihin. Myöhemmin, kun valiokunta
käsittelee hallituksen esitystä, se toteaa, että samanlaisia
esityksiä hallitus teki kuin ed. Keräsen aloite.
Tuija Nurmi /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa rouva puhemies! Asia on juuri tämän
suuntaisesti, niin kuin ed. E. Lahtela sanoi, että valitettavasti
hallitus on joutunut tekemään laman jälkeisissä töissään
paljon raskaita päätöksiä. Uskon,
että kaikkea mahdollista hyvää tullaan
taas jakamaan niin pian kuin siihen on mahdollisuus. Valitettavasti
tämmöisiin ratkaisuihin on jouduttu menemään
ja pyritään varmasti korjaamaan mitä pikimmin
näitä asioita parempaan suuntaan, kun talous antaa
siihen mahdollisuuden.
Mauri Salo /kesk:
Arvoisa rouva puhemies! Ed. Keräsen lakialoite 50/2001
on hyvin perusteltu varsinkin tähän ajankohtaan,
kun edelleen käydään keskustelua julkisesti
myös veronalennuksista. Veronalennusvaraa voidaan käyttää nimenomaan
pienituloisten ja vähäosaisten ihmisten auttamiseen.
Henkilö, joka on joutunut kansaneläkkeelle, saa
hyvin usein pientä työeläkettä,
koska hänellä on hyvin lyhyt työhistoria,
ja kun huollettavana on lapsia, he aiheuttavat todella paljon kustannuksia.
Tämä 262 markkaa sinänsä ei
ratkaise heidän ongelmiaan useinkaan. Se on kuitenkin tietynlainen
osoitus yhteiskunnan taholta, että heistä halutaan
pitää huolta. Kansaneläkejärjestelmä on
luotu nimenomaan tällaisia tilanteita varten. Tässä yhteydessä on syytä huolellisesti
ottaa tämä lakialoite käsiteltäväksi
ja saattaa se hallituksen tietoon ja toimenpiteitä varten
niin, että eduskunta saa siitä hallituksen varsinaisen
esityksen, jotta siitä syntyy varsinainen päätös.
Pekka Vilkuna /kesk:
Arvoisa rouva puhemies! Viime vuonna syntyi pienin ikäluokka kymmeniin
vuosiin Suomenmaassa. Se on merkki siitä, että tämän
maan lapsipolitiikka ei ole kunnossa. Ei haluta synnyttää lapsia.
Ei haluta olla isinä ja äiteinä. Hallituspuolueiden
taholtakin on tullut hyvin monia puheenvuoroja siitä, että tälle
asialle täytyisi tehdä jotakin, syntyvyyttä täytyisi
saada lisääntymään. Siinäkin
valossa kaikki asiat, mitä tässä talossa
tehdään lasten ja lapsiperheiden eteen, ovat oikeaa
politiikkaa. Siinä mielessä ed. Keräsen
lakialoite on erittäin ajankohtainen ja hyvin perusteltu.
Nyt on todella hallituspuolueilla jälleen kerran mahdollisuus näyttää,
ovatko puheet ja teot yksi yhteen.
Ismo Seivästö /kd:
Arvoisa puhemies! Lakialoitteessa on myös todettu se,
että 16—18-vuotiaat ovat hyvin harvoin työelämässä ja
juuri tuossa ikäkaudessa lapsi kuluttaa erittäin
paljon. Siksi keskusteluun hallituksen riveissä olisi syytä nostaa
myös lapsilisän maksaminen 17-vuotiaille.
Ed. Esa Lahtelalle sen verran toteaisin leikkauksista, että hallitus
on kuitenkin siihen pystynyt, että hyvätuloisille
ja suurituloisille on palautettu niitä etuja, joita lama-aikana
on viety, mutta pienituloisten osalta ollaan vielä pahasti
jäljessä.
Eero Lämsä /kesk:
Arvoisa puhemies! Ed. Keräsen lakialoite kansaneläkelain
muuttamisesta on paikallaan. Vuonna 95, kun tulin eduskuntaan, tätä asiaa
käsiteltiin sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Hallitus
runnoi silloin leikkauksen läpi, oppositio vastusti. Missään
muodossa emme voineet hyväksyä, vaikka säästötarpeita oli,
että niitä kohdistettiin kansan heikko-osaisimpiin,
niin kuin silloin tehtiin. Kun yhteiskunnallista varallisuutta on
olemassa ja tietynlaista jakovaraa, jota jakamista myös
on toteutettu, minusta tämä on yksi asia, eli
lapsikorotusten takaisin ottaminen ja niitten kohdentaminen juuri
henkilöihin, joilta se on leikattu, on erittäin
paikallaan. Kun hallituspuolueiden edustajat ovat hieman lupailleet,
että tämä tulisi toteutumaan, tulemme
tarkasti opposition puolelta seuraamaan, kuinka ensi vuoden budjetin
käsittelyn yhteydessä tälle asialle käy.
Toivottavasti hallitus tuo tämän tyylisen esityksen
kuin ed. Keräsen hyvä lakialoite on, niin että tämä asia
varmasti etenisi.
Jaakko Laakso /vas:
Rouva puhemies! Olen täsmälleen samaa mieltä siitä,
että tämä leikkaus, joka toteutettiin
vuonna 95, on yksi kaikkein epäsosiaalisimpia leikkauksia,
mitä Lipposen hallitus on tehnyt. On välttämätöntä,
että tämä korjataan. Hallituspuolueet
ovat sopineet tämän korjaamisesta siten, että osana
niin sanottua köyhyyspakettia, yhtenä ranskalaisena
viivana, on sovittu siitä, että tämä epäkohta
korjataan. Mutta olen samaa mieltä siitä, että tällainen
lakiesitys on paikallaan, jotta Lipposen hallitus pitää sanoistaan
ja lupauksistaan kiinni. Toivon itse, että jo seuraavassa
budjettiesityksessä tämä asia on korjattu.
Keskustelu päättyy.