Paavo Arhinmäki /vas:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä esitetään tällaista julkista, kaikille avointa nettirekisteriä, jossa olisi terveydenhuollon ammattilaisten tiedot: nimi, rekisterinumero, syntymävuosi ja ammattipätevyys. Tämä lakiesitys on saanut kovaa kritiikkiä osakseen terveydenhuollon ammattilaisten suunnalta ja syystäkin. Kysymys on yksityisyyden suojasta. Kysymys on siitä, laitammeko tällaiset tiedot, jotka monet henkilöt kokevat yksityisyyden piiriin kuuluviksi, kaikkien luettaviksi ja katsottaviksi ilman minkäänlaisia rajoituksia.

Kun tutustuin hallituksen esitykseen, jäi minulle se käsitys, että perusperiaate, minkä vuoksi tällainen esitys on annettu, on se, että koetaan, että Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen työtä helpotetaan, kun ei ole tarpeeksi resursseja. Nyt pitää kyllä laittaa selkeästi rinnakkain se, olemmeko valmiita täällä eduskunnassa uhraamaan terveydenhuoltoalan henkilökunnan yksityisyyden suojan sitä vastaan, että Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksella on ollut ruuhkia. Tämä on perustavanlaatuinen kysymys suhteessa työpanokseen.

Tänään Eduskuntatalon portailla terveydenhuoltoalan ammattilaiset osoittivat mieltä. Terveydenhuoltoalan ammattilaiset ovat keränneet adressin, jossa on toistakymmentä tuhatta ihmistä, jotka vastustavat tätä esitystä.

Vieläkään ehkä ei ymmärretä, minkälainen paikka netti on. Nettiin kun joku tieto menee, sitä ei sieltä saada enää koskaan pois. Jos kuka tahansa ilman tietoa, kuka ja miksi, käyttää näitä tietoja, niin niitä voidaan käyttää monella tavalla väärin, tehdä monenlaisia identiteettivarkauksia, muita käyttää hyväksi. Siksi on aivan perusteltua se kritiikki, jota terveydenhuollon ammattilaisilta on tullut. Kysymys ei ole vain yksityisyyden suojasta, kysymys on myös terveydenhuollon ammattilaisten turvallisuudesta. Valitettavasti on niin, että monet terveydenhuollon ammattilaiset joutuvat työssään yhä useammin uhkailujen ja väkivallan kohteeksi. Monilla on salaiset puhelinnumerot, salaiset osoitetiedot. Tämän pitäisikin olla niin, että halutessaan kyllä voi antaa nämä tiedot, mutta ei niin, että tietyn ammatin valittuaan on automaattisesti listattuna nettiin kenen tahansa katsottavaksi.

Tämä on myös periaatteellinen kysymys siinä mielessä, mitkä ovat mahdollisesti muita vastaavia. Hyväksyisimmekö me täällä sen, että poliisit listattaisiin nettiin, jokainen, joka toimii poliisina, nimen ja syntymävuoden mukaan, mahdollisesti myös, mikä on asema. Tai entäpä vartijat? Onko seuraava askel se, että netissä on listaus kaikista vartijan ammattipätevyyden tai vartijakortin saaneista, heidän syntymävuotensa?

Tämä on iso kysymys tietoturvan kannalta. Jo tällä hetkellä on terveydenhuoltoalalle vaikea saada työvoimaa. Tiedämme syyt: liian pieni palkka, palkka, jota luvattiin nostaa mutta jota ei nostettu; liian vähän henkilökuntaa, liian vähän käsiä. Terveydenhuollon ammattilaiset kokevat työpaikalla, että eivät pysty tekemään niin paljon niin hyvin töitä kuin haluaisivat. Jos nyt entisestään heidän asemaansa heikennetään tällä esityksellä, se varmasti merkitsee, että meidän on entistä vaikeampi saada päteviä, osaavia, motivoituneita työntekijöitä terveydenhuoltoalalle.

Sen vuoksi eduskuntakäsittelyssä, valiokuntakäsittelyssä, pitää erittäin perusteellisesti harkita, onko syytä tämä koko esitys pysäyttää, tuoda se aivan toisenlaisena. Hallituksen pitäisi nyt tämän kritiikin tuloksena, joka on noussut tämän esityksen jälkeen, miettiä toiseen kertaan, onko tämä esitys huolella ja perustellusti tehty vai pitäisikö kiinnittää huomiota siihen kritiikkiin, jota on tullut niin Superilta kuin nyt myös Tehyltä sekä työntekijöiltä tätä kohtaan.

Vasemmistoliitto suhtautuu kriittisesti nyt esitettyyn lakihankkeeseen. Meidän mielestämme Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen ruuhkat eivät voi olla perustelu sille, että terveydenhuoltoalan ammattilaisten yksityisyyden suojaa tullaan rajoittamaan tai heikentämään. Se ei voi olla syy siihen, että netissä on listauksia ihmisten ammateista, syntymävuosista, eikä itse ei saa valita, laittaako niitä tietoja nettiin, vaan joku muu laittaa puolesta.

Merja Kyllönen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Hyvät kollegat! Väkiselläkin luettuani hallituksen antaman lakiesityksen heräsi kysymys, ollaanko tekemässä rekisteriä rekisterin vuoksi, siksi, että Norjassa, Tanskassa, Isossa-Britanniassa tällaisia rekistereitä on käytössä, vai ihanko aidosti oikeaan tarpeeseen tarvitsee olla hoitohenkilökunnan, lääkäreiden, eri terveydenhuollon alan toimijoiden tiedot internetissä kaikkien luettavissa.

Olen henkilökohtaisesti toiminut terveydenhuoltoalalla, mutta olen toiminut myös kaupan alalla, jolla nimenomaan haluttiin suojata henkilökunnan oikeusturvaa ja henkilökunnan turvallisuutta esimerkiksi sillä, ettei rintamerkissä koskaan lukenut mitään muuta kuin pelkkä etunimi, jotta ei olisi niin helppoa selvittää muuta tietoa kaupan myyjästä. Mutta tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että on halu antaa tietoa terveydenhuollon henkilöstöstä.

Minä ymmärrän sen, että tarvetta tiedolle on, sitä tarvetta on apteekeilla, erilaisilla terveydenhuollon palvelujärjestelmillä, mutta sitä tietoa on saatavissa jo tänä päivänä. Esimerkiksi apteekeissa on ajantasaiset, joka kuukausi uusiutuvat rekisterit lääkäreistä ja muista henkilöistä, jotka ovat esimerkiksi yhteydessä lääkehuoltoon ja lääkehoitoon. Täällä perusteluissa on käytetty muun muassa apteekkeja yhtenä esimerkkinä, että helpotetaan apteekkien tiedonsaantia. Esitän kyllä kysymyksen, eikö sitä tiedonsaantia ole jo tänä päivänä mahdollistettu, ainakin oman kokemukseni mukaan näin on.

Joka ikisestä hoitohenkilökuntaan kuuluvasta, olipa hän sitten lääkäri, fysioterapeutti, kätilö, perushoitaja, sairaanhoitaja, ihan kuka tahansa, jonka Teo on hyväksynyt ammatinharjoittajaksi, silloin kun työtä haetaan, työnantajan velvollisuus on tarkistaa, että työntekijä on rekisterissä. Yleensä se tarkistus suoritetaan suoraan Teolta, olen ymmärtänyt ainakin näin, ja jos sitä ollaan helpottamassa sillä, että voitaisiin netistä tarkistaa, niin kyllä on maailma mallillaan.

Olen saanut runsaasti yhteydenottoja ja viestejä terveydenhuollon ammattilaisilta, entisiltä omilta työkavereilta, ja kyllä se viesti on selkeä. Ihmiset eivät halua omia tietojaan internetiin, eivät edes sitä omaa sukunimeään tai syntymäaikaansa. Meiltä löytyy hyvin taitavia toimijoita ja nikkareita netin parissakin, jotka löytävät sitten näidenkin tietojen avulla runsaasti lisätietoa alan toimijoista. Kollegat ovat toivoneet, että mikäli me kansanedustajat suuressa viisaudessamme kuitenkin päätämme, että julkinen rekisteri on välttämätön, niin henkilökunta vaatii, että rekisteriin liitetään sähköinen tunnistautuminen. Tietokantaan on jäätävä sähköinen sormenjälki siitä, kuka tietoja on katsonut, ja rekisteröidyllä tulee olla oikeus tarkastaa, kuka juuri häntä koskevaa informaatiota on tarkastellut. Lisäksi jokaiselle Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen rekisteröimälle ammattihenkilölle tulee varata mahdollisuus pyytää ammatinharjoittamisoikeutensa poistoa ennen rekisterin siirtämistä vapaasti saataville verkkoon.

Kainuulaisesta elämänmenosta esimerkki poliittisena päättäjänä: maakuntavaltuutettuna, maakuntahallituksen jäsenenä monet ovat joutuneet poistamaan omat tietonsa internetistä häiriköinnin ja ahdistelun vuoksi, ja puhutaan kuitenkin henkilöistä, jotka eivät toimi yleisesti terveydenhuollossa, vaan poliittisessa vaikuttamisessa. Ja mitä se kertoo meidän yhteiskunnastamme? Eletään aika raadollista aikaa.

Jos mietitään sitä, että terveydenhuollossa on ollut kaikennäköisiä ongelmatapauksia, on puhuttu insuliinisurmista, niin kyllä se surullinen tosiasia vain niin on, että niillä ihmisillä, jotka ovat tehneet surullisia toimia työssään, on ollut Teon hyväksyntä, Teon virallinen vahvistus ammatinharjoittajaksi, elikkä mikään rekisteri ei ole poistanut sitä, että työyhteisöön voi päästä myös ihmisiä, joiden omassa elämässä kaikki ei ole kohdallaan ja omassa päänupissa kaikki ei ole kohdallaan. Tämmöinen julkinen rekisteri ei niitä ongelmia varmasti poista.

Merja Kuusisto /sd:

Arvoisa puhemies! Terveydenhuollon ammattihenkilöstöstä annettua lakia perustellaan sillä, että julkisessa käytössä oleva tietopalvelu parantaa kansalaisten ja muiden tahojen tiedonsaantia terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammattipätevyydestä.

Tällä hetkellä Terveydenhuollon oikeusturvakeskus pitää valvontaa varten terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriä. Rekisterin ylläpito on mahdollistanut sen, että niin kansalaiset, työnantajat kuin muutkin tahot ovat saaneet tarvitsemansa tiedot terveydenhuollon ammattihenkilöistä. Nyt käsittelyssä oleva lakiesitys mahdollistaa sen, että internetselaimen kautta toimivasta julkisesta tietopalvelusta on mahdollisuus selvittää terveydenhuollon ammattihenkilön nimi, syntymävuosi, ammattipätevyys jne. Näin laaja julkinen tietopalvelu herättää turvattomuutta terveydenhuollon ammattihenkilöstössä.

Tämä hallituksen lakiesitys on hyvää tarkoittava mutta ei hyväksyttävissä esitetyssä muodossa. Toivon, että valiokuntakäsittelyssä tulee muutoksia tähän lakiesitykseen ja harkitaan vielä tarkemmin ihmisten yksilöllisyyttä ajatellen sitä mahdollisuutta, että tämän asian hoitaisi jatkossakin oikeusturvakeskus. Niin kuin ed. Arhinmäki sanoi, avaako tämä sen, että siellä on seuraavaksi sitten muut ammattihenkilöt netissä kaikkine henkilötietoineen? Se ei voi olla tarkoitus.

Arja Karhuvaara /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Arhinmäki muun muassa toi tässä esiin yksityisyyden suojan ja ammattilaisten henkilökohtaisen suojan tässä ammattihenkilöille tarkoitetussa rekisteriasiassa. Teon resurssien riittämisen ja edellä mainittuihin perusteluihin perustuvien syiden lisäksi haluaisin kyllä keskusteluun myöskin asiakkaiden ja työnantajien oikeudet selvittää työntekijän pätevyys, sanktiot, rajoitteet ja ammatinharjoittajan oikeudet harjoittaa sitä ammattiaan, mihin hän ilmoittaa olevansa koulutettu.

Myöskin nämä perustelut, että ihmiset haluavat suojata omaa henkilökohtaista tietokantaansa julkisuudelta, tuntuvat pikkuisen kummallisilta, koska puhelinluettelot, facebookit, deitti- ja sinkkupalstat näyttävät kuitenkin olevan aika avoimia ja niistä löytyy kyllä myös terveydenhuollon ihmisten henkilökohtaisia tietoja.

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys siirtää Teon ylläpitämästä ammattihenkilörekisteristä osa julkiseen käyttöön internetissä on kieltämättä herättänyt mielestäni — sanon näin myös terveydenhuollon ammattilaisena — hämmästyttävän paljon hätääntyneitä reaktioita. Kuitenkin jo tällä hetkellä soittamalla, kirjeellä tai jopa sähköpostilla voi kuka tahansa suomalainen pyytää Teosta sinne rekisteröityjen ihmisten ammattitietoja ja jopa selvittää lääninhallituksen tai Teon antamat huomautukset, ja näitähän ei muun muassa siinä suunnitellussa rekisterissä tule julki.

Terhikki-rekisterissä on tällä hetkellä noin 350 000 terveydenhuollon ammattihenkilöä, joista kuka tahansa saa millä hetkellä tahansa tietoja. Miksei siihen ole kukaan puuttunut tähän mennessä? Siihen merkityt terveydenhuollon ammattihenkilöt ovat saaneet tehtäväänsä asianmukaisen koulutuksen, ja heille on myönnetty laillistus, nimikesuojaus tai lupa ammatinharjoittamiseen.

Kuitenkaan tällä lakiuudistuksella ei todellakaan ole tarkoitus julkaista mitään valtakunnallista listaa esimerkiksi sairaanhoitajista, vaan tämän rekisterin tarkoitus on sujuvoittaa työnantajien ja palvelun ostajien mahdollisuutta varmistaa työntekijän oikeus ammatin harjoittamiseen tai se, että kyseessä on oikeasti koulutettu terveydenhuollon ammattihenkilö. Lisäksi nimikesuojatut ammattilaiset erottuvat tämän rekisterin avulla kaiken maailman yleisterapeuteista, joita vilisee muotisuuntauksista riippuen. Tällöin asiakaskin voisi paremmin luottaa maksamansa tai saamansa palvelun laatuun.

Heidi Hautala /vihr:

Arvoisa puhemies! Tämän päivän lehtitietojen mukaan tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio suhtautuu epäilevästi tähän hankkeeseen, ja onkin kiinnostavaa kysyä, minkä takia tietosuojavaltuutetun kriittinen näkemys ei ole vaikuttanut tämän lain valmistelussa. Tämä on asia, joka valiokunnan pitää mielestäni erityisen hyvin tutkia. Kun tässä nyt kuitenkin on vastakkain erilaisia perusoikeuksia, niin tätä punnintaa ei tule tehdä kevyesti. Tässä ovat vastakkain toisaalta potilasturvallisuus ja kansalaisten oikeusturva ja toisaalta sitten henkilöstön yksityisyyden suoja ja henkilöstön turvallisuus.

Nyt nämä voimakkaat reaktiot, joita tämä hallituksen esitys on saanut, mielestäni osoittavat sen, että meillä on todellakin tämmöinen iso riski kaiken tämän lisäksi siitä, että syntyy tämmöinen luottamuspula päätöksentekijöiden ja hoitohenkilökunnan kesken. Ja sekin täytyy ottaa huomioon, koska tällaiseen luottamuspulan syventämiseen ei nykyoloissa ole mitään syytä, vaan päinvastoin sitä luottamuspulaa pitäisi pyrkiä poistamaan.

Ed. Karhuvaara puhui, että osa näistä ihmisistä varmaan — kuvittelen, että varsinkin nuoremmista — harrastaa Facebookia ja sinkkupalstoja, mutta ongelmaan tullaan juuri siksi, että kun ihmisistä alkaa olla erilaisia lähteitä saatavilla, heidän henkilötiedoistaan internetissä, niin tällaiset sähköiset rekisterit sitten muodostavat yhden lisäongelman, kun näitä tietoja on sähköisesti kuitenkin helppo yhdistellä. Mielestäni tässä on ihan vakava tietosuoja- ja turvallisuusongelma myöskin silloin, kun katsomme tätä hoitohenkilöstön näkökulmasta.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Tämän lakiesityksen 24 c §, jossa on tämä julkinen tietopalvelu, on ongelmallinen, se täytyy myöntää. Toivomukseni olisikin, että valiokunnassa, nyt kun hallitus on esityksen kuitenkin antanut, katsottaisiin hyvin tarkkaan, voitaisiinko 24 c §:n sisältämä menettely lisätä tänne 24 b §:ään, jolloin se ei olisi julkinen rekisteri, vaan se olisi käytettävissä mutta ei tällä tavalla kuin mitä hallitus esittää, eli niin, että ihmisen nimi, rekisterinumero, syntymävuosi ja ammattipätevyys olisivat siellä julkisesti saatavana. Kyllä tähän nettimaailmaan tänä päivänä sisältyy sellaisia tekijöitä, ehkä jatkossa vielä arvaamattomampia — kansallisia, kansainvälisiä ja monia muita — kysymyksiä ja turvallisuusnäkökulmia, jotka on vakavasti otettava, vaikka toisaalta tiedämme, että netti on tavattoman hyvä monessa tarkoituksessa, palvelemaan erilaisia tarpeita.

Täällä todetaan, että näitä terveydenhuoltoalan ammattihenkilöitä on 335 000 ja 10 000 tulee vuodessa lisää, eli se on valtava määrä, ja sen rekisterin hallinnoiminen ja ylläpitäminen tietysti on vaikeaa, ja tietojen antaminen sieltä yksilöidysti on valtavan työn takana. Mutta siitä huolimatta, että tarpeita tälle järjestelmälle saattaa hyvinkin löytyä, perusteltuja tarpeita, vetoaisin kyllä, että eduskunta hyvin, hyvin vakavasti — ja valiokunta nimenomaan — katsoisi, onko se järjestettävissä muulla tavalla. Ehkä henkilön suostumuksen hankkiminen yli 300 000 tilanteessa on vaikeaa, mutta toisaalta kyllä ehkä ainakin sen järjestelmän luominen asteittain voisi olla mahdollista. Sitä kautta voisi saada tätä asiaa taloudellisemmin järjestettyä kuin miten se on ehkä kaikkein vaikeimmalla tavalla.

Jyrki Yrttiaho /vas:

Arvoisa herra puhemies! Tämä lakiesitys on kyllä hämmentävää luettavaa, ja yhtä hämmentävää kuultavaa oli ed. Karhuvaaran hyvin aukottomasti ja epäröimättä esitetty puolustuspuheenvuoro. Muistatte, että vuosi sitten täällä nuijittiin valtavalla kiireellä läpi terveydenhuollon ammattilaisten työtaisteluoikeutta murtava pakkotyölaki. Nyt hallitus on virkamiesvalmistelun varassa ilman kolmikantavalmistelua antanut lakiesityksen, jonka mukaan kaikkien terveydenhuollon ammattilaisten tiedot julkaistaisiin internetissä niin, että ne ovat kenen tahansa vapaasti saatavissa.

Terveydenhuollon ylikuormitetut ammattilaiset tekevät arvokasta ja uhrautuvaa työtä, näin julistetaan juhlapuheissa. Mutta käytännössä oikeutettuja palkankorotusvaatimuksia vastaan säädettiin pakkotyölaki, ja nyt ollaan aikeissa avata heidän henkilötietonsa kaikkien häiriköiden ja nettirikollisten riepoteltavaksi.

Lakiesityksen perusteluissa korostetaan julkisen tietopalvelun ja avoimen rekisterin tarpeellisuutta, kun pyritään parantamaan kansalaisten ja muiden tahojen tiedonsaantia terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammattipätevyydestä. Rekisteristä olisi poimittavissa ammattihenkilön nimi, rekisteröintinumero, syntymävuosi, ammattipätevyys ja työpaikka. Perusteluissa todetaan, että tarvitaan useiden tietojen yhdistelmä, jotta henkilö on tunnistettavissa. Ammattihenkilörekisterissä on nykyisin tiedot 335 000 henkilöstä, ja rekisteröityjen määrä kasvaa kymmenellätuhannella vuodessa, kuten täällä ed. Kankaanniemi äsken totesi. Näin ollen ammattihenkilöä ei voida yksilöidä riittävästi yksinomaan nimen perusteella. Siksi lakiehdotuksessa laajennetaan tunnistetietoja ja ulotetaan rekisteröinti ja julkinen tietopalvelu syvälle yksityisyyden suojan ja perustuslain takaaman henkilötietojen suojan alueelle.

Monet terveydenhuollon ammattilaiset ovat herättäneet perustellun kysymyksen yhdenvertaisuudesta: Miksi rekisteri ja kaikkien vapaasti saatavilla oleva tietopalvelu koskee vain terveydenhuollon ammattihenkilöitä? Miksi vain heidän pätevyytensä on oltava kaikkien tarkistettavissa? Miksi saman tien ei säädetä lakia kaikkien eri ammateissa toimivien rekisteröinnistä tiedonsaannin parantamiseksi heidän ammattipätevyydestään. Olisihan se kiva tietää, miten pätevä valitsemani asianajaja on juttuani hoitamaan tai opettaja lapsiani opettamaan tai korjaamotyöntekijä autoani korjaamaan. Mihin tätä vain terveydenhuollon ammattilaisia koskevaa avointa rekisteriä tarvitaan? Se jää sangen epäselväksi tässä lakiesityksessä. Uskon, ettei tavallinen kansalainen ole vähääkään kiinnostunut moisesta rekisteristä.

38 vuoden työrupeaman terveydenhuollon ammattilaisena työskennellyt nainen kirjoitti tänään suorat sanat tästä lakiesityksestä. Hän toteaa kirjeessään: "Mielestäni esitys on pöyristyttävä. Se vie terveydenhuollon työntekijöiltä viimeisenkin yksityisyyden suojan ja tekee monille ammatinharjoittamisen mahdottomaksi. Jo pitkään olemme eläneet tilanteessa, jossa väkivalta ja sen uhka on monelle terveydenhuollon työntekijälle arkipäivää. Siksi yhä useampi käyttää työssään vain etunimeään ja jopa esimiehet terveydenhuollossa suosittelevat puhelinnumeron muuttamista salaiseksi. Tiedän tapauksia, joissa aggressiivinen potilas on hankkinut tietoonsa häntä hoitavan henkilön puhelinnumeron ja ruvennut uhkailemaan paitsi työntekijää myös hänen puolisoaan ja lapsiaan. Jos laki säädetään, se tulee vähentämään terveydenhuollon ammattien vetovoimaisuutta ja sitä kautta pahentamaan työntekijäpulaa." Näin toteaa tämä erittäin kokenut terveydenhuollon ammattilainen.

Arvoisa herra puhemies! Hyvät edustajatoverit! Tämä hallitus on tänä vuonna tuonut eduskuntaan jo kolmannen työntekijöiden yksityisyyden suojaa murtavan lakiesityksen. Kevätkaudella käsittelimme muutoksia sähköisen viestinnän tietosuojalakiin ja yksityisyyden suojasta työelämässä annettuun lakiin. Kysymys oli tuolloin sähköpostiviestien työnantajakontrollin lisäämisestä, postien lähettäjien ja vastaanottajien sekä lähetysaikojen tunnistetietojen seulonnasta. Suojattava hyvä työntekijöiden oikeuksien kaventamisen kustannuksella oli näissä lakimuutoksissa — mikäpä muu kuin yrityssalaisuuden suojaaminen. Toinen muutos työntekijöiden yksityisyyden suojasta annettuun lakiin tehtiin, kun työnantajien oikeuksia saada käsitellä työnhakijaa ja työntekijää koskevia luottotietoja laajennettiin. Hallituksen esityksen mukaan yritysten on voitava selvittää tehokkaasti työntekijän luotettavuus. Jälleen työntekijän yksityisyyden suojan piiri kaventui ja työnantajien valta työntekijöihinsä vahvistui. Samaa linjaa noudattaa nyt annettu lakiesitys terveydenhuollon keskusrekisteristä ja julkisessa käytössä olevasta internettietopalvelusta.

Yhdyn täysin ed. Kyllösen vaatimukseen täällä siitä, että ilman oleellisia muutoksia ja tietojen väärinkäytön aukotonta ehkäisemistä ja muun muassa rekisterin, tietopalvelun, käyttäjien tunnistettavuuden varmistamista lakimuutoksia ei missään tapauksessa pidä hyväksyä.

Oleellinen kysymys huutaa edelleenkin vastausta: mihin tätä kaikkea oikein tarvitaan? Olin tästä ed. Karhuvaaran puheenvuorosta kuulevinani osavastauksia tähän kysymykseen. Onko tässä sittenkin kaiken takana tarve edistää yksityisen terveydenhuoltobisneksen henkilöstörekrytointia?

Arja Karhuvaara /kok:

Arvoisa puhemies! Hyvät jäljellä olevat kollegat! Koin jotenkin nämä puheenvuorot oman puheenvuoroni arvosteluksi, mutta en suinkaan vastusta sitä, että aivan varmaan valiokuntavaiheessa tulemme erittäin vahvasti huomioimaan kaikki asiat, jotka puuttuvat yksilön omaan tietosuojaan, mistä ei ole varmaan epäilystä keillään täällä salissa olevilla ihmisillä.

Mutta halusin tuoda sen toisen aspektin tähän keskusteluun. Ja minkä vuoksi? Nimenomaan tietojen saanti työntekijästä tässä lisääntyvässä terapeuttiviidakossa on äärimmäisen tärkeää, ja se, että se tukee yksityistä yrittäjyyttä, ei ole paha asia. Lisäksi myöskin julkisella sektorilla, jotta vältetään epäpätevien ihmisten hakeutuminen esimerkiksi kotipalveluun, tämä kyseinen rekisteröinti suojaa asiakasta aivan selvästi. Minulla ei ole todella mitään sitä vastaan, että yksilön tietosuoja on avainasemassa, kun tätä lakia valiokunnassa käsitellään. Tulemme varmaan kaikki pitämään huolen siitä, että se huomioidaan. Mutta ei saa myöskään vähätellä sitä toista syytä, minkä vuoksi tätä rekisteriä on harkittu.