Viestintäministeri Suvi Lindén

Arvoisa puhemies! Nyt eduskunnan käsittelyyn tulevassa viestintämarkkinalain muutosta koskevassa hallituksen esityksessä on kysymys matkapuhelinliittymien kytkykaupan jatkamisesta. Kytkykaupalla tarkoitetaan sitä, että matkapuhelinliittymää myytäessä samalla voidaan tarjota myös päätelaite määräaikaista liittymäsopimusta vastaan. Kytkykauppa on elinkeinotoiminnassa yleisesti sallittua tuotteiden ja palvelujen osalta niin, että yhdessä tarjotuilla hyödykkeillä ei tarvitse olla asiallista yhteyttä keskenään.

Aiemmin liittymän ja matkapuhelimen kytkykauppa oli ehdottomasti kielletty. Viestintämarkkinalakia muutettiin kuitenkin 2006 huhtikuussa siten, että puhelimen ja liittymän kytkykauppa tuli mahdolliseksi muissa kuin gsm-matkaviestinverkoissa. Kytkykauppaa koskevan määräaikaisen lain voimassaolo päättyy huhtikuussa 2009, ja esityksessä ehdotetaan kytkykaupan jatkamista tämän jälkeen.

Lähes koko Euroopassa on voimassa kytkykaupan salliva sääntely, vain Belgiassa se on kielletty. Kytkykaupan sallimisen tarkoituksena on edistää tietoyhteiskunnan kehitystä paremmin tukevien matkaviestinverkkojen, kännyköiden ja palveluiden käyttöönottoa. Tavoitteessa on onnistuttu hyvin, sillä matkaviestinnän lisäpalveluiden käytön määrä on kasvanut selvästi kytkykaupan sallimisen jälkeen. Noin viidesosa suomalaisista on hankkinut uudenlaisista viestintäpalveluista kootun paketin, ja tarve palveluiden kokoamiselle helppokäyttöiseen muotoon on edelleenkin suuri. Kytkykaupan mahdollisuus on vai-kuttanut myös puhelinkannan uudistumiseen. Puhelinten kytkykauppa sekä sen ohella velvoite tarjota kuluttajalle kytkykaupassa tarjotut liittymäpalvelut myös erikseen pitävät yllä sellaista kilpailutilannetta, joka edistää uusia innovaatioita ja palveluita.

Lakiesityksessä ovat kuluttajansuojakysymykset saaneet erityistä huomiota. Esitetyt uudet viestintämarkkinalain säännökset ovat määräaikaista lakia tarkempia erityisesti liittymäsopimusten osalta. Kytkykaupassa sopimuksen kesto voi olla enimmillään kaksi vuotta, kuten se on ollut myös voimassa olevan määräaikaisen säännöksen nojalla. Kuluttajan suojaamiseksi säädetään teleyritysten velvollisuuksista tarjota myös lyhyempiä sopimuksia. Jos sopimuksen kesto on enemmän kuin vuosi, on teleyritysten tarjottava myös vuoden sopimusta. Teleyrityksen on myös selkeästi ja kirjallisesti ilmoitettava sopimuskauden päättymisestä asiakkaalle. Teleyritys velvoitetaan tarjoamaan sama viestintäpalvelu myös ilman päätelaitetta. Näin turvataan liittymäpalvelujen saatavuus myös ilman kytkykauppaa ja kuluttajalla on mahdollisuus aidosti valita, haluaako hän ostaa liittymän ohella myös päätelaitteen vai ainoastaan liittymän. Liittymän välityksellä tarjottavien palveluiden tulee siten olla sisällöltään samanlaiset siitä riippumatta, hankkiiko käyttäjä päätelaitteen vai ei.

Arvoisa puhemies! Kuluttajalla on edelleenkin oikeus irtisanoa liittymäsopimus niin sanottuun sosiaaliseen suoritusesteeseen vedoten. Häneltä voidaan tällöin periä ainoastaan sellaiset maksut, jotka ovat syntyneet liittymän käytöstä. Kuluttajalla on oikeus irtisanoa sopimus myös muilla perusteilla. Tällöin kuluttaja maksaa yhdellä kertaa määräaikaisen liittymäsopimuksen mukaiset maksut. Teleyritys voi määritellä sopimuksessaan ne maksut, jotka irtisanomistapauksessa kohdistuvat päätelaitteeseen ja liittymän käyttöön, sekä ne kulut, joita teleyritykselle muutoin aiheutuu irtisanomisesta. Määräaikaisen liittymäsopimuksen ehtoja ei saa muuttaa kesken sopimuskauden kuluttajan vahingoksi. Kun liittymäsopimus irtisanotaan tai se muutoin päättyy, on teleyrityksen purettava maksutta puhelimen niin kutsuttu sim-lukko kahden viikon kuluessa sopimuksen päättymisestä tai purkamisesta. Sim-lukolla teleyritys voi estää toisen operaattorin liittymän käytön kytkykaupalla hankitussa puhelimessa.

Markkinoinnissa on määräaikaista sääntelyä vastaavasti ilmoitettava kuluttajansuojalaissa tarkoitettujen tietojen ohella myös kytkykaupasta kuluttajalle aiheutuvien lisäkustannusten kokonaismäärä. Lisäkustannuksia ovat ylimääräiset määräaikaiseen sopimukseen liittyvät kustannukset, kuten korkeampi kuukausimaksu. Uutta esityksessä on myös se, että teleyritys velvoitetaan tarjoamaan kuluttajalle maksutonta saldoilmoituspalvelua liittymän käytöstä kertyvien maksujen seuraamiseksi sekä kytky- että muissa liittymissä.

Lakiesityksessä matkapuhelimen ja liittymän yhteiskauppa sallitaan kolmannen sukupolven 3g-kännyköiden lisäksi tietyissä erityisryhmien gsm-puhelimissa, joita ovat turvapuhelimet, pöytäpuhelimet ja eräät muut erikoispuhelimet. Tietynlaisia erityispuhelimia ei vielä ole saatavilla kehittyneimmissä matkaviestinverkoissa, ja esimerkiksi ikäihmisille voi olla tärkeää saada teknisiltä ominaisuuksiltaan tutumpi, kiinteä puhelin, joka toimii matkaviestinverkossa. Tavallista gsm-puhelinta ja -liittymää ei edelleenkään voi hankkia kytkysopimuksella.

Arvoisa puhemies! Hallitus tulee seuraamaan määräaikaisiin sopimussuhteisiin liittyvän asiakaspalvelun laatua. Jos asiakaspalvelu ei kehity vastaamaan asianmukaisena pidettävää tasoa, tullaan määräaikaisten sopimusten käyttämistä viestintäpalveluiden tarjonnassa arvioimaan erikseen.