Kaj Turunen /ps(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Autoverolain nykyiset säännökset käytettynä maahan tuodun ajoneuvon autoveroprosentin määrittämisestä johtavat monesti erittäin kohtuuttomiin huippukorkean verotuksen tuloksiin. Pahimmillaan saatetaan päätyä jopa tasolle, joka on 400 prosentin luokkaa hankintahinnasta. Kun tällaiset ulkomailla ostetut käytetyt autot useimmiten ostetaan jostakin EU-maasta, useimmiten Saksasta, on autoverotuksemme ankaruus ristiriidassa Euroopan unionin perusideologian kanssa loukatessaan yhtä niin sanotuista neljästä perusvapaudesta: tavaroiden vapaa liikkuminen EU:n sisällä ilman esteitä.

Suomessa esteeksi ovat muodostuneet tai on haluttu muodostaa syrjivät ja protektionistiset verot ja tullit, joilla pyritään suojaamaan sisämarkkinoita. Maahan tuotujen ajoneuvojen verotuskäytäntö on luotu nimenomaan turvaamaan sisämarkkinoita pitämällä verotuksen avulla keinotekoisesti käytettyjen autojen hinnat korkealla. Nykyinen verotusarvo käytetyille tuontiautoille ei perustu todelliseen hankintahintaan vaan virtuaalihintaan, joka muodostuu keskimäärähintana näiltä pönkitetyiltä sisämarkkinoilta. Käytäntö on syrjivä sekä mielivaltainen ja on johtanut lähes poikkeuksetta tilanteeseen, että ajoneuvon verotusarvo on reilusti korkeampi kuin sen hankinta-arvo, usein jopa moninkertainen.

Esimerkkinä pari tapausta: Auto oli Saksassa, ja sitä markkinoitiin netissä hintatietoineen. Kaupat oli tehty kirjallisesti ja kuitattu hintaan 2 800 euroa. Tulli määritteli auton verotusarvoksi 12 320 euroa. Maahantuojana toiminut yksityishenkilö valitti päätöksestä ja saikin autoverotuspäätökseen muutoksen. Verotusarvoa laskettiin noin 4 000 euroa. Uudeksi verotusarvoksi määriteltiin 8 503 euroa. Siihen vain kului melko tarkalleen viisi vuotta, jonka ajan auto seisoi käyttämättömänä. Lopullinenkin verotusarvo jäi siis kolminkertaiseksi hankintahintaan nähden. Toinen tapaus koski autoa, jonka hankintahinta oli todistettavasti 7 200 euroa. Sille Tulli määräsi verotusarvoksi 16 064 euroa. Jälleen valituksen jälkeen uudeksi verotusarvoksi määrättiin 14 333 euroa, joka on kaksinkertainen hankintahintaan nähden.

Tapa määrittää käytetyn tuontiauton verotusarvo muun kuin todellisen arvon, siis hankintahinnan, mukaan on kansalaisten oikeustajun vastainen ja johtaa lukuisissa tapauksissa valituksiin verotuspäätöksestä. Valitukset kuormittavat kohtuuttomasti tullilaitosta, verottajaa ja hallinto-oikeuksia. Selventämällä verotusarvo vastaamaan käytetyn auton todellista arvoa voimme merkittävästi vähentää, jopa poistaa kokonaan tarpeen valittaa näistä autoveropäätöksistä.

Lakialoitteessani esitän, että edellä kuvatut epäkohdat autoverolaissa saadaan korjatuksi, kun autoverolain 11 §:ään lisätään uusi momentti, jolla sanotussa pykälässä muutoin asetetuista säännöksistä poiketaan, milloin käytettynä maahan tuotu ajoneuvo on ostettu ulkomailla jossakin EU-valtiossa sikäläiseltä myyjältä. Lisättävä momentti soveltuu parhaiten 11 §:n uudeksi 3 momentiksi. Tässä momentissa säädettäisiin veron määritysperusteeksi autosta ulkomailla todistettavasti maksettu hinta, siis veron määritysperusteeksi autosta ulkomailla todistettavasti maksettu hankintahinta. Uudessa momentissa on samalla otettava viittauksin huomioon, että nykyisen 11 c §:n 3 momentista voi johtua muuta, jos ostaja ja myyjä olisivat keskenään etuyhteydessä tai jos poikkeukselliset markkinaolosuhteet myyntimaassa olisivat vaikuttaneet hintaan.

Kaiken kaikkiaan lakialoitteeni on kauan ja paljon odotettu. Se purkaa esteitä terveeltä hintakilpailulta. Se lisää tasa-arvoa EU-kansalaisten välillä sekä tukee yhteiseurooppalaista ympäristöpolitiikkaa nuorentamalla autokantaa Suomessa. Lisäksi se siirtää autoverotuksen painopistettä omistuksesta kulutukseen.