Arvoisa puhemies! Perusturva luo taloudellisen turvan niissä tilanteissa, joissa työtulot eivät tuohon perusturvaan vaikuta. Sairaus, työkyvyttömyys, vanhuus, vanhemmuus ovat asioita, joissa joudutaan selviytymään muutamalla sadalla eurolla kuukaudessa. Hallitus käyttää 300 miljoonaa euroa vuositasolla siihen, että te viestitätte auttavanne kaikkein heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä.

Ministeri Risikko, me yhdessä viime vaalikaudella nostimme pienimmät vanhempain- ja sairauspäivärahat työttömän peruspäivärahan, työmarkkinatuen tasolle. Teidän esityksessänne 300 miljoonaa euroa käyttäen nuo kaksi päivärahamuotoa eriytyvät ja, mikä minun mielestäni räikeintä, ne työttömät, jotka ovat nollapäivärahan varassa, jäävät ilman päivärahaa jatkossakin. Te teette arvovalinnan, Kataisen hallitus. Ministeri Risikko, miksi?

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Tämä on tärkeä kysymys, ja tästä on kyllä tässä salissa paljon jo tämän syksyn aikana puhuttu. Mutta vielä kerran sanon, että me todella pohdimme tuolla hallitusohjelmaneuvotteluissa, mikä nyt olisi se, jolla me pystyisimme auttamaan kaikkein pienituloisimpia ja köyhimpiä, ja me teimme sen valinnan, että se oli nimenomaan peruspäiväraha ja työmarkkinatuki ja sitten asumistuki ja toimeentulotuki. Asumistuestahan on arvioitu nimenomaan, että se on kaikkein paras täsmäkeino esimerkiksi köyhien lapsiperheitten auttamiseksi. Tähän varattiin noin 300 miljoonaa. Näitä kaikkein pienimpiä päivärahoja ei pystytty nostamaan, näitä vähimmäispäivärahoja, valitettavasti, ne nostettiin viime kaudella, ja varmasti, kun rahaa jostain joskus tulee, se on sitten listoilla seuraavana. Mutta kaikkea ei saa kerralla.

Arvoisa herra puhemies! Hallitusohjelmaan on kirjattu, että työmarkkinatuen tarveharkinnan poisto selvitetään. Eli niitten ihmisten tulevaisuudesta on kyse, jotka saavat työmarkkinatukea nolla euroa. Voitte, arvoisa ministeri ja hallitus, säästää muutaman tuhannen euroa kokouspalkkioissa tai konsulttiselvityksissä. Tuon selvityksen lopputulemana on jokseenkin varmuudella tieto, että tuo työmarkkinatuen tarveharkinnan poisto maksaa 40 miljoonaa euroa. Milloin, hallitus, milloin, ministeri Risikko, te tuotte tänne eduskunnan käsittelyyn työmarkkinatuen tarveharkinnan poistoesityksen?

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Arvoisa puhemies! On aivan totta, niin kuin edustaja Rehula sanoo, että viime kaudella Sata-komitea oli listannut, että se olisi yksi tärkeä asia, mikä pitäisi viedä eteenpäin. Hallitusohjelmaneuvotteluissa kun oli todellakin x euroa rahaa ja kun se maksaa, poiketen siitä, mitä edustaja Rehula sanoi, yli 50 miljoonaa — ei 40, vaan yli 50, se on eilen tarkistettu — niin meillä valitettavasti ei ollut siinä vaiheessa tätä. Mutta me pidimme sitä niin tärkeänä asiana, että se on kirjattu, että selvitetään. Se on eräällä lailla siellä arvolataus sille, että se on tärkeä asia, mutta siihen ei tällä kertaa ollut rahaa.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Me kaikki tiedämme, minkälaisten talousvaikeuksien keskellä me tällä hetkellä kansainvälisesti mutta myöskin kotimaassa elämme. Tästä johtuen, että me haluamme välttää Suomen ylivelkaantumisen, me jouduimme tekemään hallitusohjelmaneuvotteluissa myöskin arvovalintoja. (Sirkka-Liisa Anttila: Miksette ota suurituloisilta?) Mutta tämän hallituksen politiikka on kansainvälisestikin ainutlaatuista: samaan aikaan kun me sopeutamme taloutta, eli nostamme veroja, leikkaamme menoja, me kuitenkin parannamme kaikista heikoimmassa asemassa olevien ihmisten tilannetta. Tätä ei muualla Euroopassa tehdä, ja sen takia toivon, että myöskin oppositio voisi tätä hallituksen linjaa tukea, jossa perusturvaa ollaan parantamassa.

Edustaja Rehula kysyi, voisiko hallitus omalta osaltaan osallistua lamatalkoisiin. Hallitus ja sen ministerit osallistuvat lamatalkoisiin leikkaamalla omia palkkojaan 5 prosentilla. Minusta se on tärkeä teko tässä ajassa, jossa me kaikki joudumme osallistumaan omalta osaltamme tämän laskun maksamiseen, ja sitä kautta toivon, että tätä esimerkkiä myöskin esimerkiksi yritysjohdossa ympäri Suomea noudatettaisiin.

Arvoisa puhemies! Nyt kyllä valtiovarainministeri Urpilainen vei keskustelun vähän toiselle uralle tästä perusturvasta.

Te teitte todellakin arvovalinnan siellä Säätytalolla, kun te valitsitte, että työttömän perusturva on se, jota korotetaan, eikä muiden. Haluan kysyä ministeri Risikolta, pidittekö te siellä todellakin oikeana sitä, että jos ajatellaan samaa henkilöä, vaikka 25-vuotiasta nuorta naista, joka saa työmarkkinatukea, hänelle korotus on ensi vuonna 100 euroa, mutta sitten kun hän loppuvuodesta vaikka saisi lapsen ja siirtyy pienimmälle äitiyspäivärahalle, hänen toimeentulonsa on 100 euroa pienempi. Tämä ei voi olla oikein. Mitä mieltä te olette tästä?

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Puhemies! Kuten tuossa totesin, viime kaudella me saimme nostettua nimenomaan näitä rahoja, joihin viittasitte. Kun nyt nostettiin näitä päivärahoja, niin nyt siinä on sitten tämä erotus, ja se on aivan varmasti meillä tärkeänä asiana jatkossa, mutta kun rahaa on todella niukasti, pitää miettiä, mihin se laitetaan, ja tässä me päädyimme yhteistuumin sitten tähän ratkaisuun. Korostan, että ei tässä pelkästänsä näitä työttömyyspäivärahoja olla nostamassa, vaan myöskin toimeentulotukea ja asumistukea, ja monenlaisilla muillakin keinoilla pyrimme auttamaan kaikkein vähävaraisimpia. (Välihuutoja keskustasta.)

Arvoisa puhemies! Kuten tässä on todettu useampaan kertaan, tämä tosiaan on ollut arvovalinta hallitukselta. (Ben Zyskowicz: Niin, köyhiä tuetaan!) Haluaisin nyt kysyä valtiovarainministeriltä, kun te päädyitte siellä hallitusneuvotteluissa tämän sinänsä huomattavan potin, useamman satamiljoonaa, laittamaan työttömien aseman parantamiseen — joka sekään ei valitettavasti sinä 100 euron täysimääräisenä ihan kaikille tule toimeentulotuen leikkauksien ja muiden johdosta — niin haluaisin nyt varmistaa, kun tässä on tuotu esiin, että on ihmisryhmiä, köyhiä ihmisryhmiä, joita ei nyt tämä hallitus auta, onko sitten tulossa näinä tiukkoina talousaikoina mahdollisesti uusi potti, joka kohdistuu niin, että tämä kuilu ei repeä eri syystä köyhyydessä elävien ihmisten välille. (Ben Zyskowicz: Ei olisi uskonut, että kepu näin hyökkää työttömiä vastaan!)

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen politiikan yksi tärkeä tavoite on eheä yhteiskunta, koska minä luulen, että se on sellainen arvo, joka saa hyvin laajasti kannatusta suomalaisten keskuudessa, että yhteiskunta pysyy eheänä, kaikki pysyvät tässä samassa veneessä mukana. Juuri sen takia me yritämme tehdä nämä vaikeat talouspoliittiset ratkaisut mahdollisimman oikeudenmukaisesti, jotta ne meistä, jotka ovat vahvoja, joilla on varaa, osallistuvat suuremmalla panoksella laman laskun maksamiseen kuin yhteiskunnassa ne, jotka ovat heikommassa asemassa.

Voisin todeta edustaja Saarikolle, että me olemme keventämässä kaikkein pienituloisimpien ihmisten verotusta muun muassa nostamalla kunnallisveron perusvähennystä. Se on yksi tapa auttaa pienituloisten ihmisten asemaa. Sen lisäksi me olemme tekemässä tämän tulonsiirron perusturvaan. Minusta on ihan kohtuullista, että jos kymmeneen vuoteen ei ole työmarkkinatukeen ja peruspäivärahaan tehty vastaavanlaista korotusta, nyt on sen vuoro tässä tilanteessa. Tämä on ollut arvovalinta, jonka me olemme tehneet, ja mikäli taloustilanne muuttuu suotuisammaksi, sitten me arvioimme lisätoimia sen mukaisesti.

Arvoisa puheenjohtaja! Näistä, mikä tämä sana nyt olikaan, arvovalinnoista.

Haluan puhua työttömistä ja pitkäaikaistyöttömistä. Heidän asemansa on viimeisten 15 vuoden aikana merkittävästi huonontunut. Peruspäiväraha on jäänyt jälkeen 25 prosenttia ja toimeentulotuki 30 prosenttia. Aikooko hallitus tehdä, ja jos aikoo, niin mitä, työttömien ja pitkäaikaistyöttömien hyväksi? (Ben Zyskowicz: Teidän vierustoverinne just arvosteli sitä, ettei saa työttömille antaa lisää!)

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Sen ohella, että tämän perustoimeentuloturvaan liittyvän paketin merkitys on erittäin suuri yhteenlaskettuna pienituloisiin kohdistuvan veronkevennyksen kanssa, se on merkittävä kannanotto pienituloisten ihmisten auttamiseksi. Se ei ratkaise kuitenkaan pitkäaikaistyöttömyyttä sellaisenaan. Hallitus sen ohella, että se säästää, nostaa veroja, kohdentaa myös näitä työllisyysmäärärahoja nimenomaan kahteen ryhmään: nuoriin ja pitkäaikaistyöttömiin, joita on 57 000 yli vuoden työttömänä ollutta ihmistä Suomessa. Meidän tavoitteemme on nimenomaan se, että tätä joukkoa saataisiin työn syrjään, kuntoutukseen, koulutukseen, sitä kautta mahdollisuuksiin avoimille työmarkkinoille. Talkoo on suuri ja haastava, mutta siihen me haluamme tehdä kaiken sen, mitä näillä voimavaroilla voidaan tehdä, koska se on oikeudenmukaisuuden teko.

Arvoisa puhemies! 100 euroa perusturvaan on iso raha, sen me tiedämme kaikki. Mutta miksi te, arvon hallitus, teitte sen arvovalinnan, että te haluatte viedä tämän rahan köyhiltä lapsiperheiltä pois? Te tiedätte sen, että lapsilisät omalla määrällään pienentävät perustoimeentuloturvaa, ja tähän ei riitä vastaukseksi se, että sen takia, että se on viimekätinen turvamuoto, mikä on. Se on pois niiltä lapsilta. Lapset ovat kuitenkin meidän tulevaisuus.

Nyt haluaisin tietää, arvon ministerit, kuinka paljon sillä, että lapsilisät pienentävät perustoimeentuloturvaa määrällään, te siirrätte lapsilta, lapsille tarkoitettuja rahoja, lapsen elämän parantamiseen tarkoitettuja rahoja, takaisin valtion kassaan.

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson

Arvoisa puhemies! Kyllä se näin on, että tämä hallitus tiedostaa hyvin lapsiperheiden hädän. Ja kun hallitusneuvotteluissa katsottiin, ketkä ovat kaikkein köyhimpiä näistä lapsiperheistä, niin se on niin, että ne yksinhuoltajat tarvitsevat kaikkein eniten siihen päivittäiseen elantoonsa tukea myöskin toimeentulotuen muodossa. Sen vuoksi hallitus päätti, kun me elämme niukoissa taloudellisissa olosuhteissa, kohdentaa tämän rahan juuri sinne, missä sen vaikuttavuus on kaikkein suurin, eli yksinhuoltajille. Nythän vuodenvaihteen jälkeen yksinhuoltajat saavat tältä hallitukselta vähintään 85 euron parannuksen siihen toimeentulotukeensa, ja tämä luku lapsimäärän mukaan sitten kasvaa. Eli minun mielestäni on hiukan vääristelevää, kun te sanotte, että tämä hallitus on unohtanut köyhät lapsiperheet tai ei halua heistä välittää.

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esitys työttömien peruspäivärahan ja työmarkkinatuen nostamisesta 100 eurolla on erittäin hyvä ja kauan odotettu uudistus. On arvioitu, että työmarkkinatuen saajista noin 40 prosenttia saa myös toimeentulotukea tai he olisivat oikeutettuja toimeentulotuen saamiseen. Yksi tärkeä uudistus tässä asiassa on se, että me pystymme vähentämään toimeentulotuen saajien riippuvuutta toimeentulotuesta sekä sitä kautta pystymme myös lisäämään sosiaalityön resursseja sinne, missä niitä tarvitaan.

Arvoisa puhemies! Kysyisin ministeriltä: mitenkä hallitus tulee seuraamaan tämän ratkaisun ja tämän päätöksen vaikuttavuutta (Ben Zyskowicz: Positiivinen vaikutus!) sosiaalityön kentässä, että toteutuu se perimmäinen tavoite myös siitä, että asiakkaiden ei tarvitse hakea toimeentulotukea vaan he selviäisivät ensisijaisilla etuuksillaan ja tätä kautta voitaisiin resursseja siirtää sosiaalityön kenttään nykyistä paremmin?

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Aivan niin kun kaikkien lakien kohdalla, meillä myös tähän pakettiin tehdään seurantaa. Sitten meillä on vielä lisäksi tällainen poikkihallinnollinen ohjelma, nimenomaan köyhyyden, syrjäytymisen ja terveysongelmien vastainen toimenpideohjelma, jossa nimenomaan erilaisin indikaattorein seurataan sitä, mitä me kaikilla toimilla pystymme aikaansaamaan. Tämä vaikutus, vaikuttaako se kuinka paljon esimerkiksi toimeentulotuen hakijoihin ja siihen tarpeeseen, mitä palveluista tulee, on yksi kohta, mutta monia muitakin asioita toki seurataan. Mutta vielä sanon sen, että jos köyhyyttä yritetään auttaa, niin siinä ei yksin raha riitä, vaan siinä tarvitaan paljon, paljon muutakin.