Arvoisa puhemies! Keskustelua on aiheuttanut paljon kansainvälisessä kriisinhallintatehtävässä loukkaantuneen suomalaisen sotilaan kohtalo tai laajemminkin sotilaiden kohtalo. Tällä hetkellä suurin ongelma on se, että Puolustusvoimat ei noudata edellisen puolustusministerin 2010 tekemää päätöstä, jonka mukaan loukkaantuneiden rauhanturvaajien hoidot korvataan Puolustusvoimien toimesta, mikäli Valtiokonttori ei niitä korvaa. Nyt Puolustusvoimat vetoaa siihen, että he haluavat katsoa koko valitusprosessin läpi, ja tämä loukkaantunut ja nämä loukkaantuneet miehet joutuvat odottamaan päätöksiä.

Arvoisa puhemies! Kysyn nyt puolustusministeri Stefan Wallinilta: Onko tämä teistä oikein ja kohtuullista? Oletteko te valmis ryhtymään toimiin, että Suomi kantaa vastuunsa myös rauhanturvaamistehtävissä loukkaantuneista? Hoidon ja tuen pitää minun mielestäni olla itsestään selvää. Tämä pitää nyt hoitaa kuntoon, ja mallia voisi ottaa vaikkapa Tanskasta.

Puolustusministeri Stefan Wallin

Arvoisa puhemies! Puolustusvoimien eräs lakisääteinen tehtävä on kansainväliseen kriisinhallintaan osallistuminen, ja tästä syystä on tietysti äärimmäisen tärkeää, että jokainen hoitoa tai apua tarvitseva kriisinhallintatehtävään osallistunut saa sitä asianmukaista hoitoa ja huolenpitoa, mitä hän tarvitsee myöskin palvelusajan jälkeen. Tässä kun on keskusteltu näitten osallistujien kanssa, he ovat suhteellisen tyytyväisiä Puolustusvoimien toimintaan. Sen sijaan kritiikki kohdistuu välillä nimenomaan näihin korvauskäytäntöihin, joita sitten Valtiokonttori soveltaa tietysti voimassa olevan lainsäädännön puitteissa.

Puolustusministeri on viime talvena tehnyt esityksen sosiaali- ja terveysministeriölle sotilasvammalain ja myöskin sairausvakuutuslain muuttamisesta sillä tavalla, että se mahdollistaisi vammautuneen rauhanturvaajan kannalta joustavampia tulkintoja, niin että nämä vaativat palvelussuhteet, olosuhteet ja kriisinhallintatehtävät otettaisiin entistäkin paremmin huomioon.

Odotellessa näitä päätöksiä on tietysti äärimmäisen tärkeää, että rauhanturvaajat kuitenkin saavat tätä asianmukaista hoitoa. Tämän asian selvittämiseksi ja parantamiseksi on perustettu vastikään neuvottelukunta, jossa ovat mukana Valtiokonttori, Pääesikunta, puolustusministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö muun muassa, jonka tehtävänä on keksiä ja kehittää näitä hyviä toimintatapoja, jotta jokainen rauhanturvaaja, joka tarvitsee tukea ja hoitoa, myöskin saa sen.

Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille, että tämä asia nyt hoidetaan kuntoon.

Tiedän, että joku nyt toteaa, että pitäkää nyt edes huoli sotiemme veteraaneista. Itse en halua laittaa sotiemme veteraaneja ja tämän päivän kriisinhallintatehtäviin osallistuneita vastakkain. Arvostan heitä kumpiakin todella paljon.

Tapasimme sotiemme veteraaneja viime viikolla eduskunnassa, ja he olivat huolissaan kuntoutuksensa rahoista. Sieltä puuttuu 6 miljoonaa euroa. Minusta se 6 miljoonaa euroa pitää nyt löytää hallituksen ja eduskunnan yhteispelillä. Kysynkin: Tuleeko veteraanien kuntoutusrahaa lisää? Riittääkö raha ensi vuonna siihen, että me kannamme sen velvollisuuden ja vastuun, joka meille sotiemme veteraaneista kuuluu? Ja miten on kotiin vietävien kuntouttavien avopalveluiden laita?

Hyvä hoito tarvitsee rahaa. Millä tavalla me kannamme vastuun näistä sotiemme veteraaneista, arvoisa peruspalveluministeri Guzenina-Richardson?

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson

Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysministeriössä molempien ministereiden tahtotila on ollut, että näihin veteraanien kuntoutusrahoihin saadaan parannusta, ja niihin on nyt tulossa parannusta peräti 4 miljoonaa euroa. Jos suhteutetaan se, mihin tämä 4 miljoonaa euroa esimerkiksi riittää, niin sillä saadaan 4 000 kuntoutuskertaa lisää meidän sotiemme veteraaneille. Eli tämä on mittava parannus tämänvuotiseen tilanteeseen nähden. (Mauri Pekkarinen: Täydellinen yllätys Heinoselle!)

Arvoisa puhemies! Ne vammautuneet rauhanturvaajat, jotka ovat menettäneet työkykynsä rauhanturvatehtävissä: mitä toimia hallitus aikoo tehdä heidän toimeentulonsa turvaamiseksi kuntoutuksen jälkeen?

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Äsken tuossa ministeri Wallin sanoikin tästä, että sotilastapaturma-asioiden neuvottelukunta on todellakin perustettu, ja olen tarkistanut tänä päivänä, koska sieltä mahdollisesti tulee tarkennuksia.

Nythän meillä on hyvä sosiaaliturva, mutta nyt kun meillä on tullut tällaisia tilanteita, että joku on todella näissä rauhanturvatehtävissä vammautunut tai esimerkiksi jokin sairaus, joka on ollut alun perinkin, on pahentunut, niin niihin kohtiin on varmasti käytävä lainsäädäntö läpi. Kuulemma noin puolen vuoden kuluessa meillä on tieto siitä, mitä mahdollisia tarkennuksia pitää tehdä meidän lainsäädäntöömme, mutta totta kai jos pystytään jotain jo hoitamaan aikaisemmin, niin se tehdään, mutta tällainen tieto meille ministeri Wallinin kanssa on tänä päivänä tullut.

Arvoisa puhemies! Palaisin edustaja Heinosen alkuperäiseen kysymykseen ja ministeri Wallinin vastaukseen. Siinähän todettiin, että odotetaan tätä ylempien oikeusasteiden tulkintalinjaa.

Nyt kuitenkin tämä epäsuhta on niin selvä siinä, että mitä on perustellusti odotettu sopimussotilaiden ja rauhanturvaajien vakuutusturvan olevan: siis aukotonta. Jos siellä lainsäädännössä on selviä virheitä, niin on hyvä, että niiden korjaustoimet on käynnistetty, mutta tällaisessa tilanteessa, kun lähetetään miehiä vieraille maille vaikeisiin olosuhteisiin, tässä on selvästi isännän vastuu kyllä ollut olemassa työnantajana valtiolla, vaikka nämä yksittäiset normit olisivat olleet puutteellisia.

Eivätkö nyt nämä olemassa olevat tapaturmat, niiden jälkihoito, vammautumiset, pitäisi hoitaa ihan pitkältä momentilta ilman, että odotetaan niitä lainsäädännön tarkastuksia? Toivoisin, että mahdollisuuksien puolesta voitaisiin tällainen sitoumus tehdä.

Puolustusministeri Stefan Wallin

Arvoisa puhemies! Kyllä olen samaa mieltä, ja tämän asian hoitamiseksi tehdään erittäin paljon työtä. Muun muassa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kanssa on erittäin paljon yhteistyötä, ja myöskin yksityisten lääkäriyhtiöitten kanssa, jotta tämä hoito ja se hoiva, jota rauhanturvaaja tarvitsee, olisi järjestettävissä mahdollisimman nopeasti heti sen jälkeen, kun tämä tarve on todettu. Mutta esimerkiksi pysyvän vamman toteaminen on lain mukaan vuoden sisällä todennettavissa, ja tämä aika tietysti saattaa tuntua hyvinkin pitkältä, jos jää ikään kuin roikkumaan löysään hirteen, odottamaan sitä päätöstä, koska se huolenpidon tarve ja hoidon tarve on, totta kai, koko ajan päällä.

Arvoisa herra puhemies! On todella hyvä, että asiaa kysytään. Se on oikein, koska me olemme rauhan suurvalta, ja samalla kertaa meidän on pakko varautua siihen, että me myös sitten menetämme suuremmassa määrin omaan väkilukuumme nähden niitä rauhanturvaajia. Tämä kysymys, millä tavoin, on erittäin tärkeä, kun meillä on tietysti työnantajavastuut, meillä on aktiivista vapaaehtoisuutta, me olemme lisäämässä myös EU:n kanssa tehtyjen sotilashankkeiden kanssa sitä, että meillä on niitä ihmisiä, jotka tässä rauhantilanteessa osallistuvat sotilaalliseen toimintaan. Onko tämä huomioitu myös tässä valmistelussa, että meillä tulisivat nämä kaikki huomioiduiksi: se, että meillä on sotilaallista ja sotilasvoimien toimintaa myös muuta kuin YK:n rauhanturvajoukoissa jne.?

Puolustusministeri Stefan Wallin

Arvoisa puhemies! Näitä menetyksiä on kieltämättä tullut. Sen jälkeen, kun Suomi on osallistunut sotilaalliseen kriisinhallintaan tai rauhanturvaamistoimintaan, elikkä vuodesta 1956 lähtien, Suomi on menettänyt 39 ihmishenkeä, sotilasta siis, näissä tehtävissä, viimeisen neljän vuoden aikana 2 kappaletta.

Jokainen tapaus on ainutlaatuinen, niihin kannattaa suhtautua erittäin vakavasti, ja totta kai ennalta ehkäisevää työtä tehdään kaikilla tasoilla: Heitä valmennetaan ennen lähtöä. Kaikki riskit tiedostetaan. Tietysti osallistuminenkin on vapaaehtoista näihin tehtäviin. Ja siellä paikan päällä totta kai kaikki se turva ja ennalta ehkäisevä työ, mitä on tehtävissä ja mitkä riskit ovat ennakoitavissa, otetaan huomioon. Ja sitten, jos vahinkoja sattuu ja kuolemantapauksia sattuu, ne hoidetaan erittäin tyylikkäästi siinä mielessä, että omaisten kanssa tehdään tätä työtä ja autetaan myöskin surutyön tekemisessä. Myöskin tämä jälkihoito on sitten tietysti äärimmäisen tärkeää myöskin muitten rauhanturvaajien näkökulmasta, jotka ovat siinä mukana todistamassa myöskin näitä ikäviä tapahtumia, joita onneksi kuitenkin on suhteellisen vähän. Mutta korostan, että jokaiseen pitää suhtautua erittäin vakavasti.

Arvoisa puhemies! Tämä on tärkeä aihe, ja on hyvä kuulla, että hallitus huomioi sotaveteraanit ja nämä nykysotilaat, jotka ovat vammautuneet rauhanturvatehtävissä.

Meillä on yhteiskunnassamme kuitenkin paljon myös ihmisiä, jotka talvi- ja jatkosodan aikana olivat pieniä lapsia ja jotka ovat kantaneet näitä sodan traumoja läpi elämän. Toki yhteiskunnassamme elää myös nuoria ihmisiä, jotka ovat kokeneet sodan kauhut maamme rajojen ulkopuolella. Mutta kysyn erityisesti: mitä valtiovalta, hallitus, aikoo tehdä näiden suomalaisten hyvinvoinnin parantamiseksi, jotka ovat vanhuksia mutta eivät ole saaneet hoitoa koko elämänsä aikana näihin sodan aikana syntyneisiin traumoihin?

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Meillähän on todellakin nämä niin sanotut rintamatunnusten antamiset lopetettu jo hyvin hyvin kauan sitten. Eri vuosina tulee sellaisia tarpeita, että joku ryhmä — tässä vuosien varrella ovat olleet esimerkiksi karjankuljetukseen osallistuneet, sitten partisaanien uhrit — erilaiset ryhmät ovat saaneet kuntoutukseen tai johonkin tällaisia täsmä- tai yksittäisiä korvauksia. Sosiaali- ja terveysministeriö on linjannut siinä meidän veteraanipoliittisessa suunnitelmassamme, että tällaisia uusia ryhmiä ei nyt tulisi vaan nimenomaan meillä olisi tämä meidän normaali palvelu ja kuntoutus, mikä on tarjolla, ja se koskisi kaikkia, eikä mitään uusia ryhmiä tulisi. Nyt nämä rahavarat, mitkä on erityisesti varattu sodan uhreille ja nimenomaan veteraaniväestölle, ovat rajalliset, ja jotta me pystymme meidän invalidit ja veteraanit loppuun asti kunniakkaasti hoitamaan, niin meidän rahavarat, erityisrahat, kohdistetaan heille.

Arvoisa herra puhemies! Suomen puolustusvoimien ensisijainen tehtävä on palvella isänmaata ja puolustaa Suomea. Meillä on joukkoja muun muassa Afganistanissa, ja nyt Nato-maat suunnittelevat joukkojen pois vetämistä Afganistanista. Mikä on Suomen hallituksen suunnitelma omien joukkojemme suhteen, jotka tällä hetkellä palvelevat Afganistanissa?