Maria Kaisa Aula /kesk:

Arvoisa puhemies! Kyseessä on valtiovarainvaliokunnan jo pitkään odottama lakiesitys eli lakiesitys, jonka tarkoituksena on lieventää pienten pääomatulojen nykyistä kireää verotusta, siis pienten pääomatulojen kireää verotusta suhteessa vastaavan tasoisiin ansiotuloihin.

Kysymyshän on ongelmasta, joka usein tulee noin alle 100 000 markkaa vuodessa tienaaville maatilatalouden harjoittajille ja elinkeinonharjoittajille, koska pääomaveroprosentin korkeuden johdosta heidän tosiasiallinen veroasteensa tulee korkeammaksi kuin vastaavan, noin 100 000 markan määrän ansaitsevilla palkansaajilla. Esityksessä ehdotetaan tähän helpotusta. Esitys on tervetullut ja valiokunta kannattaa sen hyväksymistä. Valtiovarainvaliokunta itse asiassa joulun alla edellytti hallituksen tuovan tämän sisältöisen esityksen ongelman korjaamiseksi juuri nyt kevättalvella 2001.

Tämä helpotus näiden matalilla tulotasoilla nyt olevien maatalousyrittäjien ja yksityisten elinkeinoharjoittajien verotukseen ei tosin ole kovin mittava. Keskimäärin arvioidaan, että pienituloisten yrittäjien ja elinkeinonharjoittajien verotus kevenee noin 500 markkaa vuodessa. Pienten pääomatulojen verotus on nykyisin jopa 100 000 markan vuosituloihin saakka kireämpää kuin vastaavien palkkatulojen verotus. Ongelma on viime vuosina kärjistynyt, koska pääomaveroprosentti on noussut 25:stä 29:ään ja samaan aikaan ansiotulon verotusta on kevennetty. Toisaalta yritystulon pääomatulo-osuuden laskentatavasta on seurannut se, että myöskin pienituloisilta yrittäjiltä on tuo 18 prosentin osuus elinkeinotoimintaan kuuluneesta nettovarallisuudesta tai osakkaan yhtymävarallisuudesta verotettu pääomatulona.

On hyvä, että esitys on tullut eduskuntaan osana maatalouden tuloratkaisua. Tässä ehdotettu käytännön ratkaisu pienituloisten yrittäjien ongelmaan on se, että yrittäjä voisi jatkossa valita yrityksensä pääomatulo-osuudeksi joko nykyisen 18 prosenttia tai sen sijasta alemman eli 10 prosenttia. Tällöin pääomatulona verotettu tulon osuus tulisi nykyistä pienemmäksi ja ansiotulona verotettu osuus nykyistä suuremmaksi. Sitä kautta verotaso lähenisi vastaavalla tulotasolla olevien palkansaajien verotasoa. Verovelvollisen tulisi tämän lain mukaan itse vaatia alempaa, 10 prosentin pääomatulo-osuutta ja vaatimus tulee esittää ennen verovuoden päättymistä.

Nyt valitun mallin eli pääomatulo-osuuden valintamallin ohella oli muitakin malleja tutkittavana hallituksen piirissä ja valtionvarainministeriössä. Keskustelussahan oli pitkään malli, jossa ehdotettiin, että verovelvollinen itse tai veroviranomainen tavallaan voisi vapaasti optimoida veronsaajan kannalta valinnan, kumman verojärjestelmän, ansiotuloverotuksen vai pääomatuloverotuksen, piiriin hänen kannattaisi kuulua. Silloin pääomatulon osuus olisi voinut vaihdella joustavasti sekä nollan että nykyisen 18 prosentin välillä. Eri syistä hallitus on päätynyt ehdottamaan portaittaista mallia.

Valiokunta kannattaa tosiaankin lakiesityksen hyväksymistä. Keskustan eduskuntaryhmän vastalauseessa ehdotetaan nimenomaan joustavaa, portaatonta vaihtoehtoa yrityksen pääomatulo-osuuden laskentaan, kun taas hallituksen esitys lähtee yhdestä eli 10 prosentin pääomatulon valintamahdollisuudesta.

Lakiesityksellä ei ole kovin suuria valtion verotuottoa vähentäviä vaikutuksia. Arvioitu on, että kokonaisuudessaan verotuotto vähenisi noin 45 miljoonaa markkaa. Tämä koostuu siitä, että valtion verotuotto kyllä vähenee noin 135 miljoonaa, mutta kuntien saamat verotuotot kasvavat noin 79 miljoonaa markkaa. Tämä johtuu siitä, että pienituloisten yrittäjien tuloista aiempaa suurempi osa tulee verotettua ansiotulona eli kunnallisveron kautta, joten kuntien talouden kannalta tämä on myönteinen esitys.

Tosiaankin valiokunta ehdottaa, että lakiesitys hyväksyttäisiin. Valiokunta kuitenkin kiinnittää huomiota kahteen näkökohtaan, joille se toivoo jatkoseurantaa. Ensimmäinen on se, että verovelvollisen tulisi tehdä valinta pääomatulon osuudesta ennen verotuksen valmistumista. Tämä voi olla tietysti ongelmallista ja voi olla myös niin, että valinta jää tietämättömyyden takia tekemättä. Olisi tärkeää seurata, kuinka verovelvolliset valintaoikeuttaan käyttävät ja onko tarpeen muuttaa sitä niin, että sitä voitaisiin vielä verovuoden jälkeen uudelleen arvioida.

Toinen ongelma on se, että tämän lain ulkopuolelle jäävät pienet henkilöyhtiöt. Niillä kuitenkin usein on hyvin saman tyyppinen tilanne. Niissä on monesti yksin yrittäjiä tai hyvinkin pienituloisia yrittäjiä. Tämän vuoksi valiokunta pitää välttämättömänä, että seurataan asiaa ja tarvittaessa ryhdytään toimenpiteisiin niin, että maatalousyrittäjien ja yksityisten elinkeinonharjoittajien ohella myös pienet henkilöyhtiöt voisivat käyttää pääomatulo-osuuden valintamenettelyä.

Olavi Ala-Nissilä /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Ehdotan, että vastalauseen mukainen ehdotus otettaisiin käsittelyn pohjaksi.

Todella tässä on kaksi pientä myönteistä lakiesitystä, mikä on aika harvinaista veropolitiikan alueella. Jos ajattelee esimerkiksi sitä keskustelua, mitä on käyty autoverotuksesta viimeksi eilen, niin hallituksen linja on vähän toinen. Oikeastaan eilen, kun olimme pääministerin vierailulla, siellä laulettiin erittäin kauniisti laulu, että sua yli kaiken mä rakastan. Kyllä minusta, jos ajatellaan hallituksen veropolitiikkaa, tulee mieleen paremminkin, että sua yli kaiken mä rahastan. (Eduskunnasta: Kyllähän verojakin voi rakastaa!)

Kun autoverokeskusteluakin ajattelee, tämä esitys todella jossain määrin korjaa niin sanottua pakkopääomatulovero-ongelmaa, joka on pahentunut, kun pääomaverokanta on noussut. Toisaalta yrittäjien ja elinkeinonharjoittajien pääomatulo-osuuskin on kasvanut, ja kun samaan aikaan ansiotulovähennyksiä on kasvatettu, mikä on ollut aivan oikein, niin leikkauspiste taitaa olla jo lähes 150 000 markan kohdalla. Tämä on johtanut siihen, että pääomaverotus saattaa olla joissain tapauksissa eläkeläisten osalta ja hyvin pienituloisten osalta hyvin ankara, koska se lähtee jo ensimmäisestä markasta 29 prosentilla. Tähän on esitetty ratkaisua ja eduskuntakin on sitä edellyttänyt. Nyt on hyvä, että se on tänne saatu.

Tämä on ollut ongelma myös siinä mielessä, että pääomatulosta ei kerry viljelijälle eikä yrittäjälle sosiaaliturvaa. Sosiaaliturvan kertymisen kannalta tämä on voitu nähdä ongelmana. Myös, niin kuin ed. Aula edellä totesi, tämä nyt jossain määrin parantaa kuntien verotuloja, luulen, että maaseutumaisten kuntien verotuloja erityisesti. Niillehän on käynyt niin, että pääomatulo-osuus menee kokonaan valtiolle. Kun sitten ansiotulovähennyksiä on kasvatettu ja viljelijän tulot ovat pudonneet ja kun ne vielä jaetaan yrittäjäpuolisoiden kesken, niin eipä juuri kunta verotuloja saa. Tämä on yksi syy, että maaseutumaisten kuntien verotulopohja heikkenee. Tämä jossain määrin tätä ongelmaa korjaa.

Arvoisa puhemies! Tämä jää kuitenkin riittämättömäksi. Esitys olisi voinut mennä pidemmälle. Keskimääräinen hyöty taitaa olla 500 markan luokkaa, mikä tällä kaavamaisella menettelyllä tulee. Tässä on ollut kolmekin eri vaihtoehtoa esillä: niin sanottu laajennusrahastomalli, tämä malli ja sitten portaaton malli, jota keskusta tässä esittää ja johon myös kristillisdemokraatit ovat yhtyneet. Kaikissa voi olla joitakin ongelmia, ja ne pitää tietenkin selvittää, mutta portaaton malli olisi nyt korjannut tilannetta paremmin.

Kuten yrittäjien lausunnossa todettiin, tämä aiheuttaa nyt yrittäjille veronsuunnittelutarvetta. Myös veronmaksajat totesivat, että yrittäjäviljelijän on erittäin vaikea valita etukäteen sitä, mikä on hänen kannaltaan edullista. Verokonsultit tästä hyötyvät, mutta ei tämä veronmaksajien kannalta ole hyvä asia. Olisikin parempi, että tämä tehtäisiin viranomaisratkaisuna automaattisesti laskennan perusteella. Meillähän verohallinnon tietotekniikka koko ajan kehittyy ja siellä ratkaistaan vaikeampiakin ongelmia kuin tässä on kyseessä.

Arvoisa puhemies! Keskustan esityksessä lähdetään siitä, että tulee portaaton malli, jossa valitaan edullisempi vaihtoehto viljelijäyrittäjän kannalta, siis verotetaan ansiotulona silloin, kun se on hänelle edullisinta. Toisaalta tämä tehtäisiin viranomaistyönä ja näin ollen ei luotaisi uutta, haitallista byrokratiaa.

Vielä haluan todeta, että tämä ei koske pieniä henkilöyhtiöitä. Valiokunta onkin kirjannut tästä lausuman, että pitäisi seurata, olisiko tämä syytä saattaa koskemaan myös pieniä henkilöyhtiöitä. He voivat toki itse maksaa itselleen palkkaa ja tilanne on hieman erilainen kuin elinkeinonharjoittajien ja maatalousharjoittajien osalta, mutta luulen, että jatkossa, kun tätä ehkä joudutaan korjaamaan, jos hallituksen esitys ei täällä muutu, myös henkilöyhtiöt tässä yhteydessä pitää ottaa huomioon.

Tämä lakiesitys yhdessä tasausvarauksen muutoksen kanssa liittyy viljelijätupoon. Näillä on tietty positiivinen merkitys, ei niin suuri merkitys kuin on hallituksen esityksessä todettu, mutta on kuitenkin. Arja Alho aikanaan yritti tasausvarausesitystä viedä eteenpäin, mutta silloin se herätti hysteeristä vastarintaa. Onneksi järki on voittanut ja tämä toinenkin lakiesitys voidaan viedä eteenpäin.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa rouva puhemies! Kannatan ed. Ala-Nissilän ehdotusta, että vastalauseeseen sisältyvä lakiehdotus otetaan käsittelyn pohjaksi.

Rouva puhemies! Kun sairausvakuutuslakia joitakin vuosia sitten tai tarkemmin vuonna 1995 muutettiin niin, että minimipäiväraha putosi pois, silloin tämä ongelma, joka nyt osittain korjataan, syntyi. Lähetekeskustelussa hallituksen esitystä kiitettiin ja pidettiin erittäin hyvänä. Eikä se ole miksikään muuttunut, se on hyvä, se on askel oikeaan suuntaan. Mutta valiokunnassa tai oikeastaan verojaostossa kävi ilmi, että se voisi olla vielä parempi. Mielestäni, kun kerran lakia mennään muuttamaan ja on kaksi vaihtoehtoa, on hyvä muutosesitys ja on vielä parempi muutosesitys, niin kyllä kai pitäisi valita se parempi muutosesitys. Se parempi muutosesitys merkitsee tässä tapauksessa sitä, mitä vastalauseessa on esitetty, ja käytännössä se tarkoittaa sitä, että pienyrittäjän, pienviljelijän ei itse tarvitse etukäteen ilmoittaa, onko pääomatuloveroprosentti 10 vai 18. Sen tekee viranomainen hänen puolestaan, ja veroviranomainen on ilmoittanut, että sillä on valmiutta tähän. Jos veroviranomainen ilmoittaa, että sillä on valmiutta tähän, ja kun se on verovelvolliselle parempi, niin ihmettelen, jos ei tätä vaihtoehtoa valita.

Toinen muutos vastalauseessa on se, että laki koskisi myöskin yhtymiä. Sekin on kohtuullinen vaatimus. Eduskunnalla on kaksi hyvää esitystä. Toinen on parempi. Vastalauseessa oleva on parempi, ja toivon todella, että eduskunta valitsisi paremman, ettei myöhemmin tarvitsisi menetellä niin kuin valiokunnan enemmistö varsinaisessa mietintötekstissä edellyttää, että seurataan ja sitten myöhemmin muutetaan. Minä pelkään, että se ajankohta "myöhemmin" ei koskaan tule. Nyt on oikea aika muuttaa.

Kari Kantalainen /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Aivan kuten äskeisessä puheenvuorossa on tullut esille, on mielestäni erinomainen asia, että hallitus on herkällä korvalla kuunnellut eduskunnan ja ennen kaikkea valtiovarainvaliokunnan verojaoston näkemyksiä. Me olemme kaksi kertaa kahdessa edellisen budjetin käsittelyssä nostaneet pakkopääomakysymyksen esille ja edellyttäneet, että tähän asiaan puututaan. Nyt siihen on todella lähdetty korjausta tekemään.

On selvää, että kun olemme tehneet tuloverotukseen kevennyksiä ansiotuloverotuksen puolella, toisaalta on nostettu hiukan pääomaverotuskantaa. Tämä on synnyttänyt tilanteen, jossa pienten pääomatulojen ja ansiotulojen osalta on syntynyt sellainen ongelma, tilanne, jossa yrittäjän tai maatalouden harjoittajan tulotaso leikkauspisteessä yltää noin 140 000:een. Siinä vaiheessa tuloverotuksen kautta tapahtuva verotus on edullisempi kuin pääomaverotuksen kautta, ja nyt sitten halutaan tällä muutoksella, jota nyt ollaan tekemässä, mahdollistaa, että verovelvollisella on oikeus lähteä korjaamaan tätä asiaa ja esittää oma näkemyksensä siitä, millä tavalla hän haluaa oman verotuksensa tulevan toteutettavaksi.

Arvoisa puhemies! Tämä koskee kaiken kaikkiaan noin 73 000 verovelvollisen verotusta. Näistä noin 45 000 on maatalousyrittäjiä tai veroyhtymän osakkaita ja noin 28 000 yksityisiä elinkeinonharjoittajia. Tietysti kun tällaista joukkoa tämä asia koskettaa, tämä on merkittävä kysymys. Merkittävää on myöskin se, että tämä toteutus tehtiin yhteistyössä niin sanotun maataloustupon kanssa, jossa asia rakennettiin. Meille on tehty myös poikkeava esitys tästä, jossa haluttaisiin asiaa tarkastella toisella tavalla. Voidaan tietysti kysyä, minkälaista kunnioitusta se nyt sitten alan järjestöjen esittämää linjausta kohtaan on, koska kaikki asiantuntijat, joita verojaostossa kuuntelimme, totesivat, että tämä edistysaskel on hyvä ja oikean suuntainen. Se, että on esitetty erilaisia muita malleja, on aivan luonnollista, koska optimointia on aina vaikea toteuttaa.

Ed. Kallis nosti esille kysymykset, jotka tulevat tähän mahdollisesti teknisen toteutuksen osalta. Meidän näkemyksemme on ja myös Verohallituksen asiantuntija meille selkeästi sen totesi, että tässä vaiheessa, kun elämme tämän esityksen kanssa ja noteeraamme sen, olemme samanaikaisesti rakentamassa verotukseen esimerkiksi euron käyttöön liittyviä teknisiä uudistuksia. On aivan ylivoimainen työ Verohallitukselle tässä vaiheessa lähteä tämmöisen aika ison remontin tekemiseen, ja toisaalta silloin on selkeämpää se, että etenemme askel askeleelta ja katsomme, minkälaista todellista käytännön ongelmaa tämä esitys mahdollisesti verovelvollisille aiheuttaa. Sen takia jaosto ja valiokunta kirjasivat omaan mietintöönsä nämä kysymykset.

Tässä suhteessa haluaisin kyllä edustaa ja edustan sen tyyppistä näkökulmaa, että etenemme ihan normaalissa järjestyksessä, ja olen täysin vakuuttunut siitä, että mikäli teknistä tietämättömyyttä, ymmärtämättömyyttä oman verotuksen osalta jatkossa ilmenee, aivan varmasti tähän asiaan palataan. Näin olen ymmärtänyt sekä hallituksen puolelta että myös asiantuntijoiden puolelta, että tämä käytännössä on todellakin mahdollista.

Tässä suhteessa, arvoisa puhemies, haluan korostaa, että tällä esityksellä nyt sitten hallitus toteuttaa sitä tahtotilaa ja sitä tavoitetilaa, jota eduskunta on omassa esityksessään aikaisemmin noudattanut, ja tämä on askel, joka on oikea. Tällä todellakin korjataan jo sitä problematiikkaa ja eriarvoistumiskehitystä, joka on syntynyt toisaalta ansiotulojen verotuksen keventymisen osalta ja toisaalta pääomaveron kiristymisen osalta, jota tapahtui pari vuotta sitten.

Arvoisa puhemies! Uskon, että tämän esityksen kanssa voidaan aivan hyvin elää. Myöskin MTK:n ja muiden asiantuntijoiden antama lausunto oli täysin yksiselitteinen: tämä on erinomaisen hyvä esitys, ja tämän kanssa voidaan elää.

Jari  Koskinen  /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Verojaoston puheenjohtaja ed. Kantalainen niin sanotusti vei sanat suustani. Olen hänen kanssaan täysin samaa mieltä. Pakkopääomavero on ollut pitkän aikaa jo ongelma ja nyt sitä korjataan. Se auttaa maanviljelijöitä ja yrittäjiä sekä myös maaseutukuntia. Ehkä olisi parempi sanoa, että tässä ei ole pelkästään askel eteenpäin; tätä voisi hyvällä syyllä kutsua vaikka pieneksi loikaksi eteenpäin. Tämä on kuitenkin periaatteellisesti tärkeä ratkaisu.

Oli mukava kuulla, kun ed. Ala-Nissilä kuten ed. Kalliskin kehuivat hallituksen esitystä, vaikka sanoivat, että siitä vähän jotain puuttuu. Tulkitsen ed. Ala-Nissilän ja ed. Kalliksen puheenvuoroja siihen malliin, että tämä on jälleen yksi lenkki hallituksen hyvien esitysten katkeamattomassa ketjussa, jolla Suomenmaata viedään eteenpäin.

Ulla Juurola /sd:

Arvoisa puhemies! Haluaisin vain kommentoida ed. Ala-Nissilän puheenvuoroa, jonka hän aloitti siten, että pitkästä aikaa meillä on käsittelyssä kaksi myönteistä veroesitystä, verolakia, ja viittasi hallitukseen, joka vain yli kaiken rahastaa. Olen eri mieltä ed. Ala-Nissilän kanssa. Haluan muistuttaa, että olemme täällä viime aikoina hyväksyneet nimenomaan myönteisiä veroesityksiä, myönteisiä verovelvollisten kannalta, monine verohelpotuksineen.

Olavi Ala-Nissilä  /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Todella tässä on kaksi pientä myönteistä lakiesitystä, joista esimerkiksi tämä tasausvarauksen muutos olisi pitänyt tehdä jo aikaa sitten. Mutta kyllähän veropolitiikka yleisesti ottaen on ollut viime vuosina varsin passiivista, jos sitä vertaa vaikka Ahon hallituksen aikaan, jolloin verotusta uudistettiin hyvin laajasti ja hyvin myönteisellä tavalla. Nyt veropolitiikka on hyvin passiivista. Hallituksella ei ole edes veropoliittista ministerivaliokuntaa, joka näitä asioita pohtisi, vaan ihan pakon edessä näitä pikku muutoksia tehdään. Hyvä, että nyt edes nämä muutokset saadaan. Kyllä seuraavalle hallitukselle tulee aika isot paineet uudistaa verotusta vähän laajemminkin.