Marjatta Vehkaoja /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Tämä hallituksen esitys käsittelee sellaista asiakokonaisuutta, josta tässä talossa on usein puhuttu viime vuosien aikana, nimittäin sosiaalilainsäädäntömme hyvin erilaisista, erisisältöisistä käsitteistä. Tässä kohtaa on kysymys päivähoidon ja sotilasavustuslain tulokäsitteen sisällöstä. Me tiedämme, että tämä on hyvä alku sille tärkeälle remontille, mikä vielä jää tehtäväksi, jossa ylipäätään näitä sosiaaliturvajärjestelmämme esimerkiksi tulokäsitteitä pitäisi yhdenmukaistaa ja lähteä todellakin siitä jatkossa, että vain niissä tapauksissa, joissa on erityistä syytä poiketa yhteisestä tulokäsitteen sisällöstä, se tehdään. Tällä hetkellä tilanne on erittäin kirjava. Tämä tulokäsitteen erilaisuus on yksi niitä suurimpia pulmia, kun näistä sosiaalietuuksistakin muun muassa puhutaan. Mutta niin kuin sanoin, tämä hallituksen esitys rajoittuu koskemaan päivähoidon asiakasmaksuja ja sotilasavustuksessa tulokäsitettä.

Suurempaankin remonttiin liittyen esimerkiksi asiakasmaksuihin olisi varmasti tarvetta. Asiakasmaksuihin voidaan vaikuttaa monella määrittelyllä. Tulot ovat yksi tapa ja lähtökohta, mutta se vaatii rinnalleen tietysti muitakin. Meillä ei ole ollut mahdollisuutta tietysti tähän puoleen asiasta nyt puuttua tämän asian käsittelyn yhteydessä. Meillä varmaan olisi ihan asiakasmaksujen tasoon liittyen toiveita itse kullakin olemassa. Mutta niin kuin sanottu, ne on rajattu tämän tehtävän ulkopuolelle.

Tämäkin hallituksen esitys lähtee siitä, että se luettelee ne tulot, joita ei oteta laskelmissa huomioon, eikä suinkaan toisin päin, että se luettelisi ne tulot, jotka otetaan huomioon. Tämän valitun juridiikan ja logiikan ei-listan ongelmahan on siinä ja pysyy siinä, että kun elävään elämään tulee uusia tulolähteitä, etuuslähteitä ym., mitä ikinä, niin ne pitäisi aina lisätä sinne ei-listaan, jos niin tarkoitetaan. Tämmöinen positiivinen tapa taas olisi helpompi, niin uskoisin; ehkä siellä ei näitä innovaatioita tapahdu samaa luokkaa nopeasti ja paljon. Jos tämä positiivinen lista olisi mahdollista, se olisi kyllä tärkeä tutkia jatkoremonttien varalle. Mutta niin kuin sanottu, tätäkään rakenteellista puolta emme nyt pystyneet tässä korjaamaan. Me kyllä sitä vähän peräänkysyimme, mutta ei näillä aikatauluilla ministeriö pystynyt semmoista kyllä-luetteloa meille toimittamaan.

Arvoisa puhemies! Asiallisesti on kysymys siitä, että kaksi asiaan liittyvää lakialoitetta on oikeastaan tullut hyväksytyksi tämän yhteydessä. Sosiaali- ja terveysvaliokunta on lisännyt hallituksen esitykseen kaksi hyvin tärkeää asiaa. Eläkkeensaajan hoitotuki on lisätty tähän luetteloon sellaisena tulona, jota ei tulisi ottaa huomioon, kun päivähoitomaksua määritellään.

Toinen lakialoite koski työvoimakoulutuksessa oleville maksettavaa ylläpitokorvausta. Vaatimus siinä oli, että myöskään sitä ei saa ottaa tuloina huomioon, kun päivähoitomaksua määritellään. Tämä on myös nyt sisällä tässä lopputuloksessa ja päätöksessä, joskin terminologiaa on vähän jouduttu muuttamaan.

Mutta kaiken kaikkiaan hanke lähti liikkeelle siitä, että kuntouttavan työtoiminnan uudistuksen yhteydessä oli tämä yhteys unohtunut. Tämä kuuluu siihen osastoon meidän työtämme, jota olemme liikaakin tässä talossa nähneet. Eli jokin uudistus, mikä tehdään, ei sitten olekaan niin aukoton. Virheet huomataan myöhemmin, koska tämä lainsäädäntö on mennyt liian monimutkaiseksi tietotaitoon nähden. Näköjään valmistelussakaan ei hallita tätä monimutkaisuutta.

Marjatta  Stenius-Kaukonen  /vas:

Arvoisa puhemies! Valiokunnan puheenjohtaja jo selvitti tämän asian, mutta haluan vielä hieman jatkaa tästä teemasta. Olen iloinen, että lakialoite, jonka tein pari kuukautta sitten, on osittain tullut nyt myös tässä huomioon otetuksi. Eli eläkkeensaajan hoitotuki päivähoitomaksuissa on katsottu tuloksi, jota ei oteta huomioon. Esitin, että myös kotipalvelumaksuissa ja muissa vastaavissa sitä ei otettaisi huomioon tulona. Mutta koska nämä asiat eivät nyt tässä yhteydessä olleet esillä, olen tyytyväinen, että tämä päivähoitomaksun osalta on otettu. Täytyy todeta, että henkilöitä, jotka saavat eläkkeensaajan hoitotukea ja joilla on lapsia päivähoidossa, ei kyllä varmasti kovin isoa joukkoa ole, mutta tämä on periaatteessa tärkeä asia. On käsittämätöntä, että tämä on täältä aikaisemmin uupunut, kun vammaistuki ja sairaan lapsen hoitotuki ovat täällä. Eläkkeensaajan hoitotukihan on ihan vastaava avun tarvetta ja erityiskustannuksia korvaava kulukorvaus. Mutta päivähoitomaksun nostaminen lain tasolle on uusi asia ja ollut vasta muutaman vuoden voimassa. Tämän historia juontuu varmasti juuri sieltä, että kotipalvelumaksuissa tämä eläkkeensaajan hoitotuki otetaan maksuissa huomioon. Niin kuin täällä silloin selvitin, siitä on seurannut tämmöinen "kun nokka irtoaa, pyrstö tarttuu" -ongelma eli maksut hinautuvat sitä mukaa korkeimpaan mahdolliseen, kun ne otetaan huomioon kunnan perimässä maksussa ja kunnan perimä maksu taas otetaan huomioon, kun Kela myöntää hoitotukia.

Siitä asiasta ei sen enempää. 10 a § on nyt hyvä näin ja myöskin työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen mukainen ylläpitokorvaus.

Ed. Vehkaoja toi esille juuri ei-listojen ongelman. Täytyy olla todella tarkka, että sinne tulevat kaikki tarvittavat avustukset. Tästä pääsen juuri siihen loppuun, mistä ed. Vehkaoja aloitti. Nämä tulokäsitteet ovat aivan liian moninaiset. Pitäisi olla yhdenmukainen tulokäsite eri laissa. Jos jostain erityisestä syystä jossain aiheutuu eri tarvetta poiketa siitä, niiden pitäisi olla kyllä hyvin harvinaisia, mutta pääsäännön pitäisi olla se, että ne ovat yhdenmukaiset. Tässähän on esillä vain sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja koskeva laki, ja tähän valiokunta on ottanut hyvän kannanoton mietinnössään. Yhtä lailla tämä koskee Kansaneläkelaitoksen myöntämien etuuksien tulokäsitteitä.

Pirkanmaan kansanedustajat vierailivat Tampereen Kelassa ja kaikki Pirkanmaan alueen Kelan toimistojen johtajat olivat paikalla. Täytyy sanoa, että meillä oli heille toivomuksia ja vähän moitteiden kera, eli mistä tänäänkin puhuimme juuri ennen istunnon alkua tilaisuudessa Munuais- ja Siirtopotilaiden Liiton kanssa, Kelan toimistoissa on hyvin kirjava käytäntö siitä, miten tulkitaan juuri se, kenellä on oikeus sairaan lapsen hoitotukeen, kenellä oikeus vammaistukeen. Käytäntö on kirjava. Me toimme heille toivomuksen, että päästäisiin yhdenmukaisempaan käytäntöön. Kelan paikallisjohtajat toivat meille aivan yhtä perustellun toivomuksen moitteiden kanssa, että tulokäsitteet ovat niin mutkalliset ja niin erilaiset ja jopa samaa lakia, esimerkiksi työmarkkinatukea tai työttömyysturvaa koskevissa tulkinnoissa riippuu mitä merkillisimmistä asioista, miten lasketaan puolison tulot ja miten lasketaan sen henkilöt tulot, joka hakee työmarkkinatukea, miten ne otetaan huomioon. He tekivät meille pitkän listan näistä asioista, miten on kymmeniä erilaisia tulokäsitteitä ja miten nämä pitäisi saada yhdenmukaisiksi. Tämän terveisen myöskin haluan eduskunnan pöytäkirjoihin saattaa, että vaikka tässä käsiteltiin nimenomaan kunnan perimiä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja, yhtä lailla tulokäsitteen ongelmat koskivat muuta sosiaaliturvaa.

Marjatta  Vehkaoja /sd:

Arvoisa puhemies! Haluaisin vielä todeta ed. Stenius-Kaukosen puheenvuoron innoittamana, että olisi syytä katsoa kokonaisvaltaisesti sitä seikkaa, mitä järkeä on ylläpitää näin monimutkaista sosiaaliturvalainsäädäntöä, joka nielee toteuttajiltaan mielettömän energian myöskin. Tietotaito joutuu heillä koetukselle jokaisena päivänä lähestulkoon jokaisen asiakastapauksen kohdalla, mikä kuluttaa, aiheuttaa tyytymättömyyttä työntekijöissä itsessään puhumattakaan asiakkaissa, jotka kokevat varmasti tämän tyyppisen tilanteen edessä henkistä syrjäyttämistä, niin kuin tämän johdosta on. Heidän silmissään on kysymys toiminnasta, joka on niin vaikeaselkoista, että he ovat ikään kuin kokonaan sen ulkopuolella. Sen takia pitäisi mielestämme kiirehtiä sosiaaliturvan yhdentämisjuttuja, että niin asiakkaamme kuin yhtä hyvin työntekijämme saisivat avun tähän hankalaan tilanteeseen.

Eero  Akaan-Penttilä  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Vehkaoja ottaa aivan oikean asian esille repliikkipuheenvuorossaan. Tätä seikkaahan on käsitelty erilaisissa seminaareissa tänä keväänä yhdessä Kelan asiantuntijoiden kanssa. Siitä on puhuttu sosiaali- ja terveysvaliokunnassa myöskin tällä viikolla. Oikeastaan haluaisin todeta vain sen, että kun ed. Vehkaoja on valiokunnan puheenjohtaja, teillä itsellänne on itse asiassa operatiiviset avaimet tietyiltä osin kädessä tässä asiassa. Tähän olisi kyllä syytä puuttua.

Marjatta  Stenius-Kaukonen  /vas(vastauspuheenvuoro):

Rouva puhemies! Vielä ed. Vehkaojan innoittamana haluan todeta seuraavaa: Kelan virkailijat ovat ne, jotka joutuvat syytettyjen penkille koko ajan, että Kela toimii niin ja Kela toimii näin. Tosiasiahan on se, että me täällä olemme syyllisiä siihen, että olemme säätäneet tällaiset lait. Sen takia vastuu siitä, että nämä korjataan, on todella meidän. On aivan kohtuutonta, että he joutuvat asiakkaiden syytösten kohteiksi. Totta kai se, joka lähimpänä on, saa syyt niskoilleen, mutta he eivät voi vaikuttaa. Myöskin tästä lainsäädännöstä johtuu juuri, että on erilaista tulkintaa, koska se on yksinkertaisesti niin vaikeaa, että siihen tarvitaan todella pitkä koulutus, ennen kuin oppii tämän järjestelmän.

Liisa  Hyssälä  /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Tässähän istui taannoin yhden miehen selvitystyöryhmä eli Arajärven selvitystyöryhmä, jonka eräänä tarkoituksena oli nimenomaan sosiaaliturvan selkiyttäminen, lainsäädännön yksinkertaistaminen et cetera. Mutta aika vähän siitä on tullut käytäntöön. Itse asetin suuria toiveita ja odotuksia Arajärven selvitykselle, mutta en ole oikein huomannut, että tuloksia olisi tullut käytäntöön, saati että Arajärven raportti olisi ihan siihen suuntaan mennyt, kuin ajattelin, että se selkeyttäisi. Kun hiljattain juuri perustulomallia taas eräältä taholta tuotiin esille, se tyrmättiin välittömästi. Siinä on yksi avain, jos perustulomalleista saataisiin kehiteltyä jokin sellainen, jossa pystyttäisiin yhden sateenvarjon alle sisällyttämään aika iso osa turvajärjestelmästä. Ei pitäisi tyrmätä malleja, vaan tutkia ja kehittää.

Marjatta Stenius-Kaukonen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Hyssälä oli viime kaudella sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen, kun sosiaali- ja terveysvaliokunta oli vaatinut, että Kelan hallinnon uudistamisessa pitäisi aloittaa juuri Arajärven yhden miehen komitean toimeenpanemisesta eli lainsäädännön yksinkertaistamisesta ja selkeyttämisestä. Ikävä kyllä hallitus valitsi toisen tien ja nyt me joka päivä askartelemme tämän hallinnon uudistuksen kanssa, mutta uskoisin, että juuri siinä yhteydessä meidän valiokuntamme tulee sanomaan, että Arajärven työryhmän työ pitää saada toteutettua nopeasti. Lainsäädännön yksinkertaistaminen on aivan välttämätöntä.

Marjatta Vehkaoja /sd:

Arvoisa puhemies! Haluan todeta uudistustyöstä, että se on menossa ja se on aloitettu. Paitsi että meillä on Kelan hallintolaki nyt käsittelyssä, ajatus on, että esimerkiksi Kela-lainsäädännössä juuri tulokäsitepuoli on yksi, joka pitäisi perata ja mennä läpi ja tehdä siitä ehjempää. Toinen on, että esimerkiksi valitusjärjestelmät yhtenäistetään, on mikä etuus tahansa kysymyksessä. Marssijärjestys tuntuisi olevan se, että ensiksi, siinäkin riittää tekemistä, yhtenäistetään hallinnollisiin käytänteisiin liittyvät osiot, koska niissäkin on aivan käsittämätöntä erilaisuutta, ja sitten päästään varmaan lähemmäksi itse etuuksia, tärkeiden asioiden yhdenmukaistamista.

Haluaisin vielä lopuksi sanoa, että näihin ongelmiin on tultu minusta sellaisen suomalaisen kummallisen mallin kautta, että aina kun tulee jokin ongelma, se ratkaistaan ikään kuin kehittämällä kokonaan uusi etuus taikka uusi ehtojen joukko. Tämä on edelleen vallitseva suuntaus. Kuntouttava työtoiminta, niin hyvää kuin sillä on tarkoitettu ja ajettukin, on tavallaan yksi esimerkki siitä, että taas perustettiin yksi kokonaisuus lisää. Kun se aikanaan oli eduskunnassa, me pääsimme tietämään, että vaihtoehto olisi ollut ujuttaa se olemassa olevaan lainsäädäntöön, mutta se olisi ollut niin suuri juridinen urakka, että valittiin tällainen tie. En minä usko, että ongelmat vähäisemmiksi tulevat jäämään toteuttamisen tasolla, vaikka näin meneteltiinkin.

Timo  Ihamäki  /kok:

Arvoisa puhemies! Täällä on monta kertaa puhuttu jo aikaisemminkin, että sosiaaliturvalainsäädäntö on monimutkainen ja vaikeaselkoinen. Hankaluus on siinä, että kansalaisten oikeusturva eri puolilla Suomea voi olla erilainen sen takia, että lakia tulkitaan ohjeista huolimatta eri lailla. Kansaneläkelaitoksen valtuutetut ovat montaa kertaa tähän asiaan puuttuneet ja antaneet siitä lausuman. Sosiaali- ja terveysvaliokuntakin on asiaan kiinnittänyt voimakkaasti huomiota.

Nyt Kelan hallitus on tekemässä meille ehdotusta, siis valtuutetuille ensin, kesään mennessä siitä, millä konsteilla voitaisiin yksinkertaistamista eteenpäin viedä. Sosiaali- ja terveysministeriökin on tiettävästi valmiudessa. Tässä on toiveita saada jotakin aikaan, mutta monimutkaista tämä on.