Petri Neittaanmäki /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Suomessa eläinten kasvatusta, käsittelyä ja hoitoa säätelee eläinsuojelulaki. Laki määrittelee eläintenpidon minimivaatimukset. Sen noudattamisessa on kuitenkin havaittu kasvavia ongelmia. Eläinrääkkäystapaukset ovat lähes kaksinkertaistuneet kymmenessä vuodessa. Varsinkin hoito- ja lemmikkieläinten eläinsuojelu on osoittautunut ongelmalliseksi. Valvojat saavat usein tiedon eläinrääkkäystapauksesta vasta silloin, kun pahin on jo ehtinyt tapahtua.

Eläinsuojelurikkomuksesta säädetään eläinsuojelulain 54 §:ssä, eläinsuojelurikoksesta ja lievästä eläinsuojelurikoksesta puolestaan rikoslain 17 luvun 14 ja 15 §:ssä. Voimassa olevan lain mukaan sakko on enimmäisrangaistus eläinsuojelurikkomuksesta ja lievästä eläinsuojelurikoksesta. Eläinsuojelurikoksesta voidaan tuomita sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Rikoslain 17 luvun 23 §:n 1 momentissa todetaan, että eläinsuojelurikokseen tai lievään eläinsuojelurikokseen tuomittu voidaan samalla tuomita menettäneeksi oikeutensa pitää taikka hoitaa eläimiä taikka muuten vastata eläinten hyvinvoinnista. Kielto voidaan määrätä myös henkilölle, joka tuomitaan eläinsuojelurikkomuksesta ja jota voidaan pitää soveltumattomana tai kykenemättömänä huolehtimaan eläinten hyvinvoinnista. Eläintenpitokielto voidaan antaa määräajaksi tai pysyvästi, ja se voi koskea määrättyjen eläinlajien pitämistä tai eläinten pitämistä yleensä.

Eläinrääkkäystapauksista langetettavat tuomiot ovat rikosten yleistymisestä ja raaistumisesta huolimatta usein vaatimattomia. Useimmiten eläinrääkkääjät selviävät minimirangaistuksilla, kuten pienillä sakoilla. Vankeutta tai pysyviä eläintenpitokieltoja on määrätty Suomessa vain äärimmäisen harvoissa tapauksissa. Tutkimusten mukaan eläinrääkkäykseen syyllistyvät uusivat hyvin usein tekonsa. Lakialoitteessa esitetäänkin, että eläinsuojelurikokseen syyllistyneen enimmäistuomio nostettaisiin nykyisestä kahden vuoden vankeusrangaistuksesta neljään. Lievään eläinsuojelurikokseen syyllistyneen enimmäistuomioksi esitetään yhtä vuotta vankeutta, kun nykyisessä lainsäädännössä enimmäisrangaistus on sakko.

Aloitteessa esitetään myös, että eläinsuojelurikoksesta tai lievästä eläinsuojelurikoksesta tuomittu määrättäisiin samalla pysyvästi menettäneeksi oikeutensa pitää tai hoitaa eläimiä taikka muuten vastata niiden hyvinvoinnista. Nykyisessä lainsäädännössä eläintenpitokiellon määrääminen on harkinnanvarainen.

Eläinten hyvinvointia ja hyvää kohtelua ei voida tietenkään edistää pelkästään rangaistuksia koventamalla. Sen ohella eläinsuojelulainsäädäntöä ja koko valvontajärjestelmää on kehitettävä ennalta ehkäisevään suuntaan. Lakialoitteeni ovat allekirjoittaneet kaikkien eduskunnassa edustettuina olevien puolueryhmien edustajat. Toivonkin, että asia saa asianmukaisen käsittelyn myös valiokunnassa.