Jari  Myllykoski  /vas:

Arvoisa puhemies! Erittäin tärkeä lainsäädäntökokonaisuus siinä, ja hallituksen esitys hyvin perusteellisesti ottaa siihen kantaa. Siinä on kuitenkin muutamia sellaisia asiakokonaisuuksia, joita pitäisi ja olisi pitänyt vielä rohkeammin tarkastella.

On oikein, että huolehditaan siitä, että myrskyvahinkoja ja niiden taloudellisia tappioita pystytään torjumaan. On mahdotonta ajatella, että tässä maassa olisi alueita, joilla elinkeinoelämä, tavallinen kansa joutuvat kohtuuttomasti kärsimään myrskyjen aiheuttamista vahingoista, ja siksi huoltovarmuuden turvaaminen on erityisen tärkeää ja se on kansallinen tahtotila. Edellisen hallituksen aikana tähän puututtiin ponnekkaasti, lähdettiin valmistelemaan lainsäädäntöä, jolla turvataan suomalaisten asujien, teollisuuden, erityisesti elinkeinon harjoittamismahdollisuudet. Arvioitiin, että noin kolmen miljardin euron tappiot tulivat näistä kahdesta myrskystä, jotka tämänkin hallituksen esityksen osalla on mainittu.

On hyvä, että tämän lain valmistelun aikana ollaan pystytty valiokunnan näkemyksiä ottamaan huomioon siten, että määräaikoja sähkövarmuuden osalta ollaan voitu hieman pidentää ja, erittäin tärkeää, se turvalauseke siellä, joka ollaan saatu aikaiseksi, on tärkeää, että se on siellä, niin että valtiovalta ryhtyy toimenpiteisiin, mikäli siirtohinnat kohtuuttomasti aiheuttavat eriarvoisuutta alueilla. Sinne jäi kauneusvirhe eikä niinkään kovinkaan pieni, josta voi olla näin kansanedustajana pahoillaan. Se asettaa meidän elinkeinoelämän ja erityisesti teollisuuden toimijat hieman eriarvoiseen asemaan. Samassa yhteydessä päätettiin kantaverkosta, ja tässä kohtaa lainsäädännön nopea rytmitys, vaikka valiokunnassakin asiaan oli varmasti riittävästi aikaa, kuultavia runsas joukko, näyttäytyi kumminkin sille, että aika loppui ennen kuin aivan harkitusti oltaisiin voitu päätöksiä viedä aivan loppuun asti.

Me olemme luomassa nyt järjestelmää, jolla Fingrid velvoitetaan ensisijaisesti pääkaupunkiseudulle luomaan kantaverkko. Fingridin toiminta perustuu siihen, että kustannamme sen kaikki sähkönkuluttajat siirtohintoina, ja tämä asettaa ne yritykset, jotka mahdollisesti sijoittuvat jopa sellaisille alueille, joilla huoltovarmuuden turvaamisen vuoksi siirtohinnat voivat kolminkertaistua, niin tulee vielä yksi lisäpanos tämän kantaverkon hinnoittelun myötä. Toivonkin ja oikeastaan edellytän, että se turvalauseke tarkoittaa sitä, että jos kahden myrskyn hinta oli kolme miljardia ja ollaan arvioitu, että tämän turvaavan verkon kustannukset olisivat 3,5 miljardia, niin tässä huomioitaisiin jatkossa myös se, että jossakin vaiheessa se 3,5 miljardia tulee maksettua. Ei voi olla niin, että niillä alueilla, missä huoltovarmuutta korostetaan, edelleen voitaisiin jatkossa periä ja periä ja periä korkeita siirtomaksuja. Uskon, että toimet tulevat jatkossa olemaan sellaisia, että tämä seurantavastuu, mikä hyvin on esitykseen kirjattu, tarkoittanee myös sitä, että ylihinnoittelua siirtomaksujen avulla ei voida suorittaa, vaan jossakin vaiheessa se parannettu huoltovarmuuden rakentaminen on tullut maksuun ja siirtohintoja pitää pystyä niillä alueilla myöskin laskemaan.

Arvoisa puhemies! Näillä sanoilla huoltovarmuuden tuomat kustannukset tulevat jossakin vaiheessa maksuun. Niitä pitää pystyä myös jatkossa sitten alentamaan niillä alueilla.

Mauri  Pekkarinen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Tämän asian ensimmäisessä käsittelyssä kävin aika tarkkaan ja perusteellisesti läpi, mitä hallituksen esitys nyt merkitsee, mitkä sen taustat ovat, mitä hyvää siinä on ja mitä ehkä vähän heikkouksiakin. Samalla kiitin tästä kaikesta yhteistyöstä, minkä valiokunta koki ja sai, työ- ja elinkeinoministeriä ja ministeriön virkamiehiä ja ministeri Vapaavuorta. Tämä on toistamiseen syytä sanoa. Siinä määrin rakentava oli se käsittelyprosessi, mikä mainitun ministeriön ja sen korkean johdon kanssa läpi yhteisesti kuljettiin. En käy siis tästä syystä lain yksityiskohdista enää tarkempaa analyysia tekemään.

Muistutan kuitenkin, että tässä ensimmäisessä käsittelyssä keskusta toi tänne oman esityksensä äänestykseen, jossa äänestysesityksessämme pykälämuutoksessa, 31 §:n korjauksessa, me tähtäsimme siihen erikoisuuteen, minkä hallitus nyt tulee ajamaan, jos hallituspuolueiden edustajat äänestävät tämän lain — ja niin kuin varmasti nyt tämä äänestetäänkin — läpi siinä muodossa, mihinkä hallituspuolueiden edustajat tämän lain äänestivät. Se käytännössä tarkoittaa sitä, että jatkossa sellaisen kantaverkon — jonka kantaverkon pääasiallinen tehtävä on siirtää sähköä maan osista toisiin, olla tällainen isojen kulutusalueitten ja tuotantoalueitten välinen jämerä verkko, sähkönsiirtoverkko — rooli tai mantteli nyt sonnustetaan sitten myöskin Helsingissä Helsinginniemelle rakennettavan paikallisverkon päälle näin kuvakielellä sanottuna. Eli kun tänne jatkossa rakennetaan korkeajännitteinen paikallinen jakeluverkko, kuinka ollakaan, se saa sitten kantaverkon statuksen ja roolin.

Mielestämme tämä oli ja on todella suuri virhe ja vääryys, koska tämä verkko täällä ei ole mikään maan eri osien välinen sähkönsiirtoverkko, vaan kysymys on selvästi paikallisesta verkosta. Hallitus kikkailee tällaisella teknisellä ratkaisulla, sillä, että kysymys on korkeajännitteisestä verkosta, mikä tänne tarvitaan, ja sitten tavallaan sen sateenvarjon alla kuljettaa tulevat paikallisverkot kaikkien suomalaisten maksettavaksi. Kysymys ei ole ihan vähäisestä asiasta: koska kantaverkon maksavat kaikki suomalaiset, niin sen kustannukset ovat keskimäärin noin yksi viidestoistaosa siitä, mikä on sähkönsiirrossa paikallisverkkojen keskimääräinen kustannus.

Nyt Helsinkiin tulevat satojen miljoonien eurojen investoinnit eivät tule vain helsinkiläisten maksettavaksi, vaan täsmälleen samassa suhteessa kaikkien suomalaisten yhteisesti maksettavaksi. Muualla Suomessa käy paikallisten verkkojen suhteen niin — niiden, jotka jakavat sähköä korkeampijännitteisistä verkoista muuntamoitten kautta asiakkaille — että näillä alueilla nyt tämän hallituksen muutoin sinänsä hyvän esityksen seurauksena sähkön siirtohinta nousee selvästikin. Pahimmillaan se nousu voi olla moninkertainen, ja se taatusti tulee näkymään sitten myöskin lopputuotteessa elikkä siinä sähkössä, mistä kansalainen maksaa, kun hän maksaa sekä sähkönsiirrosta, itse sähköstä ja vielä eri veroista. Kaikessa tässä laskussa eräissä tapauksissa tämä sähkönsiirron hintojen nousu tulee olemaan aika merkittävä, ja kun se tulee olemaan erittäinkin merkittävä eikä vain aika merkittävä, niin tätä taustaa vasten on aika lailla kohtuutonta, että sitten Helsinginniemelle rakennettava tosiasiallinen paikallinen verkko saa tämän erittäin paljon edullisemman verkon statuksen ja sitä kautta asiakkaat täällä saavat erittäin paljon halvemmalla siirtohinnalla sähköä omiin tarpeisiin.

Tämä asetelma on väärä, ja se, arvoisa puhemies, muutoin hyvässä esityksessä kyllä jäi vaivaamaan ja jää vaivaamaan. Tiedän, että monet edustajat, edustaja Myllykoski ja muut, eivät ole ilman muuta tätä nieleskelleet, mutta ymmärrän kyllä sen — sen verran pitkään on tullut maan hallituksessa istuttua vuosien varrella ja hallituspuolueiden edustajana oltua — että monta kertaa se niin on, että sitten se hallituksen esitys tahtoo olla ei nyt ihan Jumalan laki mutta kuitenkin niin, että on vahva puristus sen eteenpäinviemisellä.

Arvoisa puhemies! Nyt tulen tätä kautta siihen, mihinkä liittyy keskustan vastalauseessa esitelty perustelulausuma, jonka esitän tässä äänestettäväksi. Esitän, että sen mukaan äänestettäisiin. Siinä kysymys on siitä, että tämä esitys, monessa hyvä esitys, johtaa nyt todellakin siihen, että hintaerot sähkönsiirrossa nousevat ensimmäisen kerran erittäin suuriksi. Tällä hetkellä vielä ne erot ovat keskimäärin noin 1,5-kertaiset. Alimman kvartaalin ja ylimmän kvartaalin välinen ero on noin 50-prosenttinen, elikkä 1,5-kertainen on siellä kalliimmassa päässä verrattuna siihen halvimpaan päähän tällä hetkellä vielä. Mutta lain voimaantulon seurauksena tapahtuu se, että nämä erot kasvavat todella merkittävästi, ja kun kysymys, sähkönsiirrosta puheen ollen, on kumminkin tämmöistä koko kansakuntaa palvelevasta perusinfrastruktuurista, niin kuten muuallakin yhteiskunnassa niin myöskin sähkönsiirrosta puheen ollen kyllä yhteiskunnan pitäisi tasata näitä eroja niin, että kansalainen siellä ja täällä ei olisi kovin suurten kustannuserojen kohteena. Nyt käy niin, että nämä erot kasvavat monta kertaa kohtuuttoman suuriksi.

Tästä syystä, arvoisa puhemies, siinä lausumassa, jota näin esittelen, keskusta esittää, että hallitus nopeasti tuo eduskuntaan esityksen, jolla sähkönsiirtokustannusten maksimiero rajataan kaksinkertaisuuteen ja että alimman ja ylimmän hintakvartaalin ero ei saa nousta 50:tä prosenttia suuremmaksi. Eli tavallaan tämän esityksen jälkimmäinen osa stabiloi nykyisen tilanteen, että 50:tä prosenttia suuremmat nuo sähkönsiirron hintaerot eivät saa olla esimerkiksi Pohjois-Karjalassa tai Suur-Savon Sähkön alueella verrattuna Helsingin täkäläisiin jakelualueisiin. Tällainen esitys varmasti maksaa jonkun verran, jos se tästä näitten suuntaviivojen pohjalta toteutettaisiin, mutta hinta ei ole tavattoman suuri, ja tuo yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus, tasapuolisuuden periaate, johonka viittaan, on kyllä riittävä puhumaan sen puolesta, että hallitus tämmöisen esityksen tuo.

Minä annan tunnustuksen hallituspuolueiden edustajille, että he saivat tänne mietintöön kirjattua lausuman, joka edellyttää, että tätä seurataan ja jos kovin räikeitä eroja syntyy, niin sitten ryhdyttäisiin toimenpiteisiin, korjaustoimenpiteisiin. Meidän tämä lausuma lähtee siis merkittävästi tiukemmasta vaatimuksesta. Me suorastaan vaadimme, että lailla hallitus näiden tuossa lausumassa sanottujen suuntaviivojen ja tässä kertomieni suuntaviivojen mukaisesti tuo esityksen ja tämä ongelmatiikka näin korjattaisiin.

Hallitus kerää sähköverolla aika tarkkaan miljardi euroa. Me keräämme siis nyt jo sellaista veroa, joka kerätään sähkönkäyttäjiltä, ja kun varsinkin nyt nuo mainituilla alueilla — pitkillä, korkeitten siirtokustannusten alueilla — olevat ihmiset maksavat myös tätä veroa tosiasiassa, kun otetaan arvonlisävero, vähän enemmän kuin jotkut muut, niin sitäkin suuremmalla syyllä on mielestäni perusteltu tämä äsken sanotun lausuman mukainen esitys, sen aikaansaaminen.

Jari Myllykoski /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On tietenkin aivan totta, mitä edustaja Pekkarinen valiokunnan puheenjohtajana tuossa toi esille, mutta on äärimmäisen tärkeätä, että hallitus on sen pitkän aikavälin tarkastelun myös sinne ottanut mukaan eli sinne on määritelty, koska pitää olla 50 prosenttia ja koska 70 prosenttia. Tässä maassa on sähköyhtiöitä, jotka ovat jakeluverkostaan huolehtineet aivan eriarvoisesti. On myös huomioitava se, että on ilmeistäkin niissä, joissa on annettu jakeluverkon mennä retuperälle, että siellä sitten myöskin kuormaa tulee ja siirtohintoihin varmasti voimakkaita korotuspaineita. Mutta puheenvuorossani halusin korostaa sitä, että tämän tarkastelun pitää myös sisältää se, että siitä ei saa tulla perinne jatkossa niin, että vain maailman tappiin asti sitten pidetään niitä korkeita siirtokustannushintoja.

Edustaja Pekkariselle kiitoksia erittäin hyvästä pykäläaloitteesta. Ei aivan Jumalan sana, mutta varmasti puolitotuus.

Arto Pirttilahti /kesk:

Arvoisa puhemies! Lakipaketti on melko paksu niin fyysisesti kuin asiallisestikin katsottuna. Tässä on meillä Suomella hieman kiirekin, että tämä saadaan tämän vuoden loppuun mennessä käytäntöön. Tässä on myös hyvä osuus tätä meidän sähkönsaannin varmuuden kehittämistä, mutta yhtä lailla tässä on hyviä asioita, kuten esimerkiksi sähkön ja kaasun verkkoonpääsyn helpottamista, kaasu- ja sähkömarkkinalainsäädännön kautta esimerkiksi pientuotannon mahdollistamista.

Mutta täytyy ensiksi sanoa kiitokset vielä ministeriön valmistelulle, joustavalle valmistelulle, yhtä lailla ministerille ja meidän valiokunnalle. Meillä oli erittäin hyvä keskustelu asiasta, ja myös hallituspuolueet olivat hyvin kuulolla. Erityiskiitos meidän valiokunnan puheenjohtaja Mauri Pekkariselle, että asia saatiin hyvin tähän jamaan.

Se, mitä tässä esille on juuri tullut, on keskustan osalta tämä kantaverkkomääritelmä, mikä ei nyt meitä miellyttänyt. Toinen asia on sitten tämä Pekkarisen esille tuoma vastalauseen 1 mukainen lausumaehdotus. Arvon puheenjohtaja, kannatan tätä edustaja Pekkarisen tekemää vastalausemuutosehdotusta.

Tässä on juuri se asia, että sähkön siirtohinnat tulevat eroamaan näitten investointien ja myös tämän kantaverkkomääritelmän kautta maan eri osissa liian paljon, tulevat moninkertaisiksi, ja sitten juuri kantaverkon investoinnit vielä tulevat kaatumaan sitten koko Suomen päälle. Eli paketti on melko hyvä ja toisaalta se lausumaesitys, minkä turvalausekkeen olivat hallituksen jäsenetkin tähän loihtineet, mutta se ei aivan riitä, joten olen tämän lausumaesityksen takana.

Kaj Turunen /ps:

Arvoisa puhemies! Ihan aluksi otan kantaa edustaja Myllykosken sanomaan. Hän tosin nyt lähti kyllä salista pois, mutta ei tässä yhteydessä voi syyttää siirtoyhtiöitä siitä, että jotkut siirtoyhtiöt ovat antaneet mennä sähköverkkonsa retuperälle. Ei meillä tällaisia siirtoverkkoja ole olemassakaan, jotka ovat retuperällä.

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys uudeksi sähkömarkkinalaiksi on kuitenkin kaikesta huolimatta epäonnistunut oleellisilta osiltaan. Täytyy tunnustaa ja antaa tunnustusta hallitukselle siitä, että se on tämän valiokuntakäsittelyn aikana kuitenkin tullut siitä alkuperäisestä esityksestä kyllä aika paljonkin vastaan. Mutta kun tämä lakiesitys on näiltä olennaisilta osiltaan kuitenkin epäonnistunut, niin meidän mielestämme ei riitä se, että todetaan, että meillä on nyt tässä tiettyjä puutteita, tiettyjä vajavaisuuksia, jopa virheitä. Se ei ole menettelytapana oikein, että sen jälkeen ruvetaan seuraamaan, mitä nämä virheet ja puutteet sitten aiheuttavat, vaan pitäisi tehdä kerralla sellainen laki, joka olisi toimiva.

Tässä kuitenkin tämän lain yhteydessä velvoitetaan sähköyhtiöt investoimaan. Tästä investointivelvoitteesta aiheutuu todennäköisesti tai voi aiheutua perustuslaillisen omaisuudensuojan kanssa oleva ristiriita. Tämä lakiesitys myöskin moninkertaistaa sähkön siirtohinnan osissa Suomea, nimenomaan haja-asutusalueilla. Näin kansalaiset ja yritykset laitetaan epäarvoiseen asemaan. Tämä kantaverkkomääritys on myöskin meidän mielestämme epäonnistunut.

Arvoisa puhemies! Esitän vastalauseen 2 mukaisesti lakiesitystä hylättäväksi.

Jari Lindström /ps:

Arvoisa herra puhemies! Tosiaan tuo perussuomalaisten vastalause kiinnittää huomiota todella tärkeisiin asioihin ja nimenomaan kansalaisten näkökulmasta. Tämä kaapelointi on, totta kai, toimitusvarmuuden turvaamiseksi äärimmäisen hyvä asia, mutta tämmöisen jätti-investoinnin maksattaminen kuluttajilla, tai edes riski siihen, on pääsyy perussuomalaisten vastalauseelle ja lakiesityksen hylkäämisesitykselle.

Täällä jo kiinnitettiin huomiota näitten siirtokustannusten tasaamiseen, ja tällainen tasaamisjärjestelmä on syytä rakentaa pikaisesti, jotta nämä jo nykyisellään korkeat sähkön siirtohinnat eivät nouse vielä mahdottomammiksi.

Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Turusen tekemää hylkäysesitystä.

Johanna  Karimäki  /vihr:

Arvoisa puhemies! Tämä uusi lakiesitys sähkö- ja maakaasumarkkinoita koskevaksi lainsäädännöksi on kannatettava siinä mielessä, että se parantaa sähkön huoltovarmuutta ihan koko maassa. Talousvaliokunta käsitteli hyvin perusteellisesti lakia eri näkökulmista, ja teimme siihen paljon tarpeellisia ja hyviä muutoksia liittyen muun muassa siihen, että tavoitteelle sallittiin pidempi siirtymäaika ja myös tiettyjä poikkeuksia haja-alueille. Tällä tavoitellaan sitä, että ei olisi merkittävän suuria lisäkustannuksia sähkönsiirrolle.

Ehkä yksi kysymys, mikä itseäni mietitytti tässä lainsäädännössä, oli tämä tasaerälaskutus. Nimittäin EU-lainsäädäntö edellytti sitä, että on tarjottava erilaisia maksutapavaihtoehtoja, ja laki tuo mukanaan sen, että mahdollistetaan tasaerälaskutus. Tavallaanhan tasaerälaskutus uhkaa romuttaa orastavat saavutukset energiansäästössä, koska oleellista on, että sähkönkuluttaja voi itse reaaliaikaisesti seurata sähkönkulutustaan, käyttäytymistään ja sitä kautta toimia energiatehokkaasti tai käyttää sähköä silloin, kun se on halvinta. Mutta toisaalta valiokunta teki tähänkin asiaan lakiin parannuksia niin, että tasaerälaskutus on vain poikkeus, ja myös mahdollistetaan se, että sähköyhtiöt voivat myös laskuttaa tästä erilaisesta maksutavasta.

Energiatehokkuustavoitteisiin nähden ja uusiutuvan energian tavoitteisiin nähden olisi ollut tietysti hyvä, että tähänkin lakiin olisi saatu pientuotannon verkkoonpääsyn pohdiskelua tai jotakin elementtiä mukaan, mutta toisaalta voimassa oleva lainsäädäntö mahdollistaa pientuotannon verkkoonpääsyn, ja yhdessä käsittelyn kuluessa totesimme, että on tarvetta kehittää toimivat menettelytavat, jotka edistävät pientuotannon verkkoonpääsyä.

Maakaasumarkkinoita koskevan lainsäädännön suhteen edistetään uusiutuvien kaasujen siirtoa maakaasuverkossa, mikä on erinomainen asia.

Itse asiassa tässä salissa on käyty keskustelua tästä kantaverkon määritelmästä. Aikaisemminhan lainsäädännössä ei ollut selkeää määritelmää kantaverkolle, joten on hyvä, että sellainen on nyt tehty, ja mielestäni se on hyvin perusteltu määritelmä. Toki on niin, että suurissa keskittymissä kantaverkko tulee lähemmäksi asukkaita säteittäinkin. Itse ainakin vakuutuin siitä, että Helsinginkin verkko on tässä suhteessa valtakunnallinen. Tietysti valiokunta huolehti myös siitä, etteivät sähkön siirtohinnat kohtuuttomasti eriytyisi, ja siksi mietinnön mukaan seurataankin näitä sähkön siirtohintoja ja tarvittaessa ryhdytään toimenpiteisiin.

Teuvo Hakkarainen /ps:

Arvoisa puhemies! Nuo korkeat siirtomaksut tulevat varsinkin maaseutuyrittäjille, ja ihmisille siellä se hintalappu tulee ja asettaa siellä elävät ihmiset eriarvoiseen asemaan kuin esimerkiksi täällä pääkaupunkiseudulla. Muutenkin siellä olevilla yrittäjillä, minä nyt tiedän jotakin siitä asiasta, on pitkät välimatkat, siellä tulee sähköhukka. Sitä ei ole otettu huomioon tässä ollenkaan. Mitä tulee täällä varsinkin pakkasaikaan, niin siellä tulee paljon hukkaa ja se tulee sen yrittäjän maksettavaksi. Elikkä minä kannatan perussuomalaisten hylkäämisesitystä.