Paavo  Arhinmäki  /vas:

Arvoisa puhemies! Siviilipalvelusmiesten ja totaalikieltäytyjien asema on ollut pitkään yksi suomalaisen yhteiskunnan ja Suomen valtion häpeäpilkku, ja olemme saaneet useasti huomautuksia siitä, että meidän ylipitkä siviilipalveluksemme suhteessa asepalveluksen pituuteen rikkoo ihmisoikeusperiaatteita.

Suomessa on poliittisia vankeja, Amnesty International on nimittäin adoptoinut monet totaalikieltäytyjämme poliittisiksi vangeiksi. Suomi on saanut vuonna 2004 huomautuksen Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeuskomitealta, joka totesi Suomen siviilipalveluksen olevan pituudeltaan syrjivä ja lainsäädännön tältä osin kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen vastainen. Vuonna 2004 Suomi on saanut myös Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitealta huomautuksen asiasta. Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu on huomauttanut sekä vuonna 2001 että 2006 asiasta. Se, että siviilipalvelus on ollut rangaistuksenomainen, on varmasti vaikuttanut siihen, että 2000-luvulla yhä useampi aseistakieltäytyjä on ryhtynyt totaalikieltäytyjäksi, ja Amnesty International on todella adoptoinut näitä aseistakieltäytyjiä mielipidevangeiksi.

Nythän siviilipalvelus kestää 13 kuukautta ja lyhyin asepalvelus kestää 6 kuukautta, eli siviilipalvelus on yli kaksinkertainen siihen nähden, mitä asepalvelus on. Hallitus esittää nyt 12:ta kuukautta siviilipalveluksen pituudeksi, jolloin se olisi kaksi kertaa pidempi kuin lyhyin asepalvelus. Tällä varmaan päästään joistakin ongelmista. Tämän jälkeen ei ehkä tule Suomelle niin paljon tätä ikävää huomiota siitä, että ihmisoikeuksia loukataan myös Suomessa.

Mutta vasemmistoliitto ei voi olla tyytyväinen siihen, että siviilipalvelus lyhennetään vain 12 kuukauteen. Uskoisin, että täällä salissa myöskään vihreät eivät voi olla tyytyväisiä, tai ei ainakaan heidän pitäisi olla tyytyväisiä. Viime eduskuntakaudella Vihreä liitto nimittäin teki lakialoitteen, jossa se esitti siviilipalveluksen pituudeksi 8:aa kuukautta. Peruste on selvä, se löytyy itse asiassa aika hyvin täältä hallituksen esityksen perusteluteksteistäkin. 8 kuukautta vastaa suurin piirtein keskimääräistä asepalveluksen pituutta.

Me myös olisimme 8 kuukaudella siinä joukossa, jossa suhteessa asepalvelukseen ovat sellaiset maat kuin Ruotsi, Saksa, Itävalta. Se, että meillä on selvästi kaksinkertainen siviilipalvelus asepalvelukseen verrattuna, 12 kuukautta, voidaan nähdään edelleen rangaistuksenomaisena. Silloin me olemme Liettuan, Kyproksen, Kreikan tapaisten maiden kanssa samassa joukossa. Siksi on vähän erikoista, että nyt kun vihreät ovat hallituksessa ja työministeriö valmistelee asiaa, niin ei esitetäkään sitä, mitä on aikaisemmin ajettu, 8:aa kuukautta vastaamaan keskimääräistä asepalveluksen pituutta, vaan tyydytään 12 kuukauteen, kuukauden lyhentämiseen siviilipalveluksen pituudesta.

Me esitämme, että tämä vasemmistoliiton ja vihreiden pitkään ajama asia muutettaisiin nyt eduskunnassa sillä lailla, että se olisi kohtuullinen. Kun me pääsemme myös täällä suuressa salissa äänestämään asiasta, niin uskon, että vihreät ovat tässä asiassa suoraselkäisiä ja toimivat sen mukaisesti, kuten ovat vuosia toimineet painottaen ihmisoikeuksia.

Toinen kohta, johon haluamme puuttua, on totaalikieltäytyjien tilanne. Tällä hetkellähän lainsäädännön mukaan totaalikieltäytyminen on puolet jäljellä olevasta siviilipalveluksen ajasta. Tästä totaalikieltäytyjille langetetaan ehdoton vankeusrangaistus. Lainsäädännössä nimenomaan ei ole mahdollisuutta siihen, että totaalikieltäytymisestä rangaistaisiin ehdonalaisesti.

Me esitämme rinnakkaislakialoitteessamme, että totaalikieltäytymisestä voitaisiin tuomita ehdonalainen samoin perustein kuin ehdonalainen muissakin tapauksissa voidaan tuomita. Tutkin vihreiden aikaisempaa lakialoitetta, ja siinä ehdotettiin sitä, että totaalikieltäytymisestä tuomittaisiin aina ehdonalainen, mutta me esitämme, että pitää täyttyä niiden kriteerien, jotka edellytetään silloin, kun määrätään ehdonalaiseen.

Kolmantena asiana suhteessa tähän hallituksen esitykseen: Semmoinen uusi asia, jota tässä esitetään, on vakaumuksentutkintalautakunta ylimääräisen palveluksen, osittaisen ja yleisen liikekannallepanon aikana. Me esitämme sitä, että tällaista vakaumuksentutkintalautakuntaa ei perustettaisi, tätä ei otettaisi mukaan lainsäädäntöön. Ne, jotka tuntevat siviilipalveluksen historiaa, tietävät, että näillä vakaumuksentutkintalautakunnilla ei ole kovin hyvä kaiku, ja ne ovat kyllä aikamoinen paluu menneisyyteen. Emme näe mitään syytä, miksi tällaiseen ajatteluun pitäisi palata.

Jos kuitenkin katsotaan eduskunnassa meidän näkemyksestämme, vasemmistoliiton näkemyksestä, huolimatta, että tällaisia lautakuntia pitää perustaa, niin ainakin se nyt olisi oleellista, että niissä kun vakaumusta tutkitaan, saisi tasapuolisen ja oikeudenmukaisen ja puolueettoman käsittelyn, että siellä ei olisi sotilashenkilöitä, niin kuin lainsäädännössä nyt lähdetään liikkeelle, sitä vakaumusta pohtimassa. Ylipäätänsä pidämme niin pienenä todennäköisyytenä sitä, että laajamittainen hyökkäys, johon tarvittaisiin yleinen liikekannallepano Suomessa, olisi mahdollinen. Pidämme tämmöisen vakaumuksentutkintalautakunnan tuomista lainsäädäntöön uutena asiana vähän erikoisena.

Mutta todellakin me toivomme, että tästä eduskunnasta nyt, kun pääsemme käsittelemään tätä siviilipalveluslain kokonaisuudistusta, jossa on hyvä asia ... Pitää todeta, että totta kai se on hyvä, että siviilipalvelus lyhenee kuukaudella. Toinen erittäin tärkeä asia on se, että asumiskustannukset tulevat valtion harteille kannettaviksi osittain. Ne ovat hyvin tärkeitä asioita, koska se on ollut iso ongelma, että tosiasiassa on jouduttu kikkailemaan, ei saa sivaripaikkoja, ja toisaalta on joutunut ehkä itse maksamaan saadakseen jonkun sivaripaikan. Nyt valtio ottaa vastuun aivan niin kuin asepalvelusta suorittavien varusmiesten osalta. Myös muita pieniä hyviä asioita tässä on, esimerkiksi se, että on mahdollisuus joksikin aikaa ulkomaille mennä. Tämän tyyppiset asiat ovat ihan positiivisia.

Mutta se iso kysymys on siviilipalveluksen pituus, ja itse asiassa vasemmistoliiton kanta on se, että sen pitäisi olla 6 kuukautta. Se on puoluekokouksessa hyväksytty kanta, mutta eduskunnassa me nyt olemme sillä lailla maltillisia, että esitämme, että se vastaa keskimääräistä palvelusta eli 8:aa kuukautta. Uskoisin, että tähän tulee tukea niiltä voimilta, jotka ovat aikaisemminkin nostaneet esille siviilipalvelukseen, erityisesti sen pituuteen liittyviä ongelmia.

Johanna  Sumuvuori  /vihr:

Arvoisa puhemies! Siviilipalvelus on ollut olemassa vuodesta 1931, jolloin säädettiin Suomen ensimmäinen siviilipalveluslaki Lex Pekurinen. Oikeus kieltäytyä aseista ei kuitenkaan koskenut tuolloin kriisin aikaa, ja vakaumuksensa vuoksi kaikesta väkivallasta kieltäytynyt Arndt Pekurinen teloitettiin marraskuussa 1941. Sittemmin on Pekurisen maine palautettu, ja nykyään hänen nimeään kantava puisto sijaitsee Helsingissä Pasilan Rauhanaseman vieressä.

Nykyinen voimassa oleva siviilipalveluslaki on peräisin vuodelta 1991. Lähes yhtä pitkään on vaadittu lain epäkohtiin puuttumista — myös vihreät, kuten ed. Arhinmäki täällä totesi. Nykymuotoinen siviilipalvelus on pituudeltaan rangaistuksenomainen. Se ei vapauta siviilipalvelusmiehiä aseellisesta palveluksesta kriisin aikana. Se laiminlyö siviilipalvelusmiesten lakisääteisen oikeuden maksuttomaan majoitukseen sekä kohtelee totaalikieltäytyjiä kohtuuttomalla tavalla.

Arvoisa puhemies! Nyt käsittelyssä oleva hallituksen esitys uudeksi siviilipalveluslaiksi puuttuu kaikkiin edellä luettelemiini ongelmiin lukuun ottamatta totaalikieltäytyjien asemaa. Monista läntisistä sivistysvaltioista poiketen Suomessa pasifistinen vakaumus on ollut rangaistava teko, mutta nyt otetaan ainakin pieni askel parempaan suuntaan. Nykyisen siviilipalveluksen pituutta, 13:a kuukautta, ovat kritisoineet todellakin voimakkaasti muun muassa YK:n ihmisoikeuskomitea, Euroopan neuvoston ihmisoikeuselimet sekä Amnesty International -kansalaisjärjestö.

Uudessa lakiesityksessä esitetään siviilipalveluksen keston lyhentämistä yhdellä kuukaudella. Vaikka se ei poistakaan siviilipalvelusmiesten epätasa-arvoista kohtelua varusmiehiin nähden, on se silti ilahduttava parannus, jonka eteen on tehty vuosikausia töitä. Vihreille tämä on tärkeä saavutus tai oikeastaan välisaavutus matkalla kohti maanpuolustusvelvollisuuden kokonaisvaltaisempaa uudistamista, jota tässä maassa pitäisi ruveta jo pohtimaan hyvin vakavasti.

Seuraava tulevaisuudenaskel voisi olla siviilipalveluksen lyhentäminen vaikkapa 10 kuukauteen, mikä asettaisi sen palvelusmuotona edes hieman tasa-arvoisempaan asemaan suhteessa varusmiespalvelukseen. Tällä hetkellä keskimääräisen varusmiespalveluksen kesto on noin 8 kuukautta, kuten ed. Paavo Arhinmäki täällä totesi. Se on myös totta, että vihreät ovat sitä ajaneet, ja kuten täällä jokainen varmasti ymmärtää, tämä 11 kuukauteen lyhentäminen on kompromissi, jonka hallitus on neuvotellut. Se on vihreille sellainen saavutus, johon tässä vaiheessa täytyy olla tyytyväinen, mutta edelleen toki jatkamme työtä koko maanpuolustusvelvollisuuden kehittämiseksi tasa-arvoisempaan suuntaan ja siviilipalveluksen niin ikään.

Hyvin merkittävä periaatteellinen muutos lakiesityksessä on se, että oikeus kieltäytyä aseista koskisi nyt myös kriisin aikaa. Pidän tätä hyvin suurena edistysaskeleena suhteessa nykytilanteeseen, sillä se, että aseellisiin tehtäviin ylipäätään voitaisiin käyttää henkilöitä, joilla ei ole siihen asianmukaista koulutusta, on ollut kestämätön tilanne. Jotta siviilipalveluksen keston ihmisoikeusnäkökulma tulisi asianmukaisella tavalla tätä lakia käsiteltäessä huomioiduksi, toivoisin, että lakiin pyydettäisiin lausunto myös ulkoasiainvaliokunnalta.

Arvoisa puhemies! Lakiesityksessä valtio ottaa myös vastuuta siviilipalvelusmiesten majoituskustannusten korvaamisesta. Tämä vihreiden vuosia vaihtoehtobudjeteissaan ajama muutos on välttämätön, jotta siviilipalvelusmiesten laissa turvattu oikeus asumiskustannusten korvaamiseen toteutuu myös käytännössä. Ensi vuoden budjettiin tätä tarkoitusta varten on varattu 2 miljoonaa euroa. Uskon, että summa saadaan tällä hallituskaudella nostettua asumiskustannukset kokonaisuudessaan kattavaan 4 miljoonaan euroon.

Siviilipalveluksen peruskoulutusjakson painottaminen nykyistä enemmän pelastustoimintaan ja väestönsuojeluun liittyviin valmiuksiin on hyvä asia. Muutosta toteutettaessa on kuitenkin varmistettava, ettei sitä toteuteta tavalla, joka vaarantaisi siviilipalveluksen aseman vakaumuksellisille aseistakieltäytyjille sopivana palvelusmuotona.

Arvoisa puhemies! Lakiesitys jättää puuttumatta yhteen keskeiseen ongelmaan, jonka ed. Arhinmäkikin täällä jo mainitsi, eli totaalikieltäytyjien kohteluun. Vakaumuksensa vuoksi aseellisesta tai siviilipalveluksesta kieltäytyviä kohdellaan maassamme ihmisoikeuksien kannalta erittäin kyseenalaisella tavalla. Vertaamalla totaalikieltäytyjien vankeusrangaistuksia yleiseen rangaistusasteikkoon ovat totaalikieltäytyjien rangaistukset kohtuuttomia.

Arvoisa puhemies! Vielä vuonna 2000 Puolustusvoimien kantana oli, että siviilipalvelusta tulisi entisestään pidentää. Otinkin kiinnostuksella vastaan Puolustusvoimain komentajan, amiraali Kaskealan viime viikolla esittämän ja ministeri Wallinin kiinnostavana pitämän ajatuksen uudesta palvelusmuodosta, jossa asepalvelus voitaisiin korvata yhteiskunnan kriisivalmiuksia kohentavalla palvelulla vaikkapa sosiaali- ja terveydenhuollossa, tai siitä, että se tuotaisiin asepalveluksen rinnalle vaihtoehtoisesti valittavaksi palvelusmuodoksi.

Uskon, että tulevaisuudessa maamme puolustus kehittyy kohti valikoivaa asepalvelusta ja perustuu oikeuskäsitykseen, jossa aseista kieltäytyviä ei enää vakaumuksensa vuoksi rangaistaisi.

Tein.

Erkki  Pulliainen  /vihr:

Arvoisa puhemies! Kannatan ed. Sumuvuoren tekemää ehdotusta.

Kiinnitän muutamaan näkökohtaan huomiota. Ensinnäkin ed. Sumuvuori aloitti puheenvuoronsa Pekurisella. Voisin täydentää sitä, että Pekurisesta on vielä tehty kaiken lisäksi loistava näytelmä, jota Espoon kaupunginteatteri muun muassa on esittänyt. Se kannattaa käydä katsomassa, jos kohdalle sattuu.

Sitten ed. Arhinmäelle piti toistaa sitä, mitä täällä on jo todettu. Muistanko minä nyt ihan oikein, että ei tässä ole kovin kauan aikaa, kun maailman tehokkaimpana pidetty lady Suvi-Anne Siimes oli vasemmistoliiton ministerinä? Minkä ihmeen takia hän ei ajanut niitä arvokkaita asioita satamaan, mitä ed. Arhinmäki tässä juuri äsken esitteli? Minua hämmästyttää suuresti, koska ne olivat niin äärimmäisen hyvin perusteltuja ja niillä oli hänen mukaansa laajempikin kannatus täällä eduskunnassa, elikkä toivon hartaasti, että vasemmistoliitto terästäytyy asioittensa ajamisessa, kun seuraavan kerran on hallituksessa. Siihenhän tietysti siellä taholla kovasti pyritään.

Muuten totean, että kehitys menee oikeaan suuntaan. Se etenee asteittain, ja tämä suunta on erittäin järkevä. Ja tämän lausui henkilö, jonka kahdesta pojasta toinen on siviilipalvelun mies ja toinen oli armeijan kapiaisena.

Paavo Arhinmäki /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vastauksena ed. Pulliaiselle lyhyesti voin todeta, että ehkäpä tässä on yksi syy, miksi Suvi-Anne Siimes tänä päivänä ei ole vasemmistoliiton puheenjohtaja.

Pentti  Tiusanen  /vas:

Arvoisa puhemies! Tietysti täällä tänään on ollut toinenkin asia, joka on hyvään suuntaan liikkunut — siis parantanut tilannetta — tämän kohdan eli hallituksen esityksen siviilipalveluslaiksi ohella, ja se oli tuo autoveron ja ajoneuvoveron kytkeminen hiilidioksidipäästöihin. Nämä asiathan menevät pikkuhiljaa eteenpäin. Tässä on nyt kuukaudella tämän asian kohdalla nytkähdetty oikeaan suuntaan, mutta se ei ole riittävää. Siinä mielessä ed. Arhinmäen esitys on ihan perusteltu, kun hän totesi, että olisi parempi ja oikeammin osuvaa tehdä vielä selkeämpi ratkaisu siviilipalvelusmiehen aseman saamiseksi lähemmäksi ja vastaamaan käytännössä aseellista palvelusta suorittavan miehen tai naisen asemaa.

Samalla tavalla tuo ajoneuvoverolaki oli täällä esillä. Nyt istuu ministeri Cronberg sillä paikalla, jolla silloin istui valtiovarainministerinä nykyinen puhemies Niinistö, ja hän silloin ollessaan valtiovarainministerinä oli sitä mieltä, että eiköhän tämä hiilidioksidikomponentti pitäisi ottaa mukaan, kun autoveroa säädetään. No nyt se on otettu mukaan. Tein silloin suullisen kysymyksen sen ajankohdan suhteen. Eli kyllä nämä asiat menevät eteenpäin. Mielestäni eduskunta on paikka, jossa näitä molempia mainitsemiani, nyt eteenpäin nytkähtäneitä asioita voisi vielä nytkähdyttää kappaleen matkaa eteenpäin.

Timo Heinonen /kok:

Arvoisa puhemies! Minun mielestäni tämän esityksen ehkä merkittävin muutos on siviilipalveluksen ulottaminen myös poikkeusolojen aikaan, jota täällä ei ole esille oikeastaan nostettu. Tällaisissa tilanteissa miehet voitaisiin kriisiaikana määrätä erilaisiin avustaviin kriisitehtäviin. Tämä on minun mielestäni erittäin hyvä uudistus. Tällaisia tehtäviä voisivat olla esimerkiksi pelastus- ja väestönsuojelutyöt. Tämä on minun mielestäni 2000-lukua, ja on hyvä, että näin toimitaan. Tämän uudistuksen jälkeen meistä jokainen voi antaa aidon panoksen myös kriisitilanteessa isänmaamme hyväksi.

Tässä on myös jonkun verran puhuttu siviilipalveluksen pituudesta. MTV3 uutisoi tämän asian, ja työministeri Tarja Cronberg oli uudistuksesta uutisen mukaan iloissaan. Hänen mielestään tällä lailla poistuu viimein siviilipalveluksen ja varusmiespalveluksen vastakkainasettelu, ja uutisessa todetaan Cronbergin suuhun, että "siviilipalveluksen pituus ei liioin ole enää rangaistuksen luonteinen".

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Tähän sisältyy tämä vakaumuksentutkintalautakunta, ja kun luin tämän lautakunnan kokoonpanon, niin tässä itse olisin sitä mieltä, että tähän laitettaisiin enemmän näitä kirkon edustajia. Tässähän todetaan vielä aika hämäävästi: hallitus esittää näin, että mukana on uskonnollisiin ja eettisiin vakaumuksiin perehtynyt, elikkä ei tässä tarvitse olla välttämättä kuin vähän perehtynyt niihin juttuihin, niin silloin voisi olla tähän pätevä. Minusta pitäisi olla hyvin vakaumuksellinen tällainen kirkon mies tai nainen siellä, joka näkee sen siltä kantilta, koska tämä viittaa enemmän leipäpappiin. Minusta tämmöisiä ei tänne lautakuntaan tarvita.

Eero  Akaan-Penttilä  /kok:

Arvoisa puhemies! Tästä hallituksen esityksestä 140 ajattelin lukea muutamia siteerauksia tavoitteista suoraan, niin että ne jäävät myöskin pöytäkirjoihin. Tämä keskusteluhan on ollut ihan hyvää ja asiallista tänään, mutta tässä on hyvin paljon semmoisia seikkoja, jotka vievät oikeaan suuntaan. Tämä ei ole pieni edistysaskel, vaan tässä on selkeästi useita positiivisia uudistuksia.

Ainoa semmoinen kohta, jota jotkut tuntuvat nyt vierastavan, on se, mikä sanotaan etusivulla, että "siviilipalveluksesta kieltäytymisestä seuraisi aina ehdoton vankeusrangaistus, jonka määrä olisi puolet jäljellä olevasta palvelusajasta". Minusta se on ihan oikein, että näin tapahtuu, koska se perustuu kuitenkin kyseisen henkilön omaan harkintaan ja meillä on lainsäädäntö olemassa tiettyjen velvollisuuksien täyttämiseksi, joka koskee kaikkia kansalaisia. Tässä on useita vaihtoehtoja vyörytetty matkan varrella, mutta mikään niistä ei kelpaa. Tietenkään siellä toisessa päässä ei voi olla täysi vapaus, vaan siellä on sitten joku sanktio, jonka tietää etukäteen. Kun täällä joku edustajista vaan tuntui sanovan, että tämäkin pitäisi poistaa, niin siitä nyt olen vähän toista mieltä.

Mutta näistä yleisistä tavoitteista — se on sivulta 20, jos haluatte lukea — niin voitte katsoa tätä samaa. Tarkoitus on saada tämä laki vastaamaan perustuslainmukaisia perusoikeuksia. Mikäs sen tärkeämpää kuin että tämäkin laki teknisesti korjataan sille tasolle, mille se pitää saada, ja silloin esimerkiksi kansainvälisten sopimusten ihmisoikeuskysymykset tulevat asiallisella tavalla tässä esille. Se sovelletaan poikkeusoloihin ja siinä käsitellään keskeisiä ongelmakohtia, jotka yritetään modernisoida, ja näissä keskeisissä ehdotuksissa erityisesti otetaan tämä poikkeusolojen aika esille, niin kuin ed. Heinonen täällä omassa puheenvuorossaan sanoi.

Myöskin liikekannallepanon aikaisesta siviilipalvelusvelvollisuudesta määrättäisiin ihan selvästi siviilipalveluskeskuksen kautta. Tämä on huomattava vastaantulo sille ihmisryhmittymälle, joka vierastaa selkeää asevelvollisuusasiaa. Minun ajatustapani mukaisesti tämähän on hienoa, kun vielä lisätään tähän se, että vakaumuksen laatua ei enää tarvitsisi eritellä uskonnolliseksi tai eettiseksi. Tietenkin jollain lailla ehkä se pitäisi pystyä uskomaan, toteamaan tai kertomaan luotettavalla tavalla, mutta tämäkin kaikki harkitaan tässä ihan tarpeellisella tarkkuudella.

Paavo Arhinmäki /vas:

Arvoisa puhemies! Oli hyvä, että ed. Heinonen täällä siteerasi vihreiden puheenjohtajaa, työministeri Cronbergia, että tiedetään, mikä vihreiden kanta on tästä siviilipalvelusasiasta nyt, että kaikki on kunnossa.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Mielestäni ed. Sumuvuori teki hyvän esityksen, ja haluan myös omalta puoleltani kannattaa tämän asian lähettämistä ulkoasiainvaliokuntaan, koska kaiken kaikkiaan kysymys aseellisesta tai yleensä kaikesta maan puolustamisesta on yhä enemmän globaali kysymys ja siihen liittyy asioita, joita ei maakohtaisesti eikä edes maanosakohtaisesti ratkaista, vaan globaalisti. Tässä mielessä se on kannatettava.

Työministeri Tarja Cronberg

Arvoisa puhemies! Edelliset hallitukset eivät ole päässeet yksimielisyyteen siviilipalveluslain uusimisesta, vaikka tarve sen uusimiseen on ollut yleisesti tiedossa ja myös yleisesti tunnustettu.

Tässä laissa on nyt otettu ratkaiseva askel, ja se ratkaiseva askel on ennen kaikkea se, että vastakkainasettelu nimenomaan asepalveluksen ja siviilipalveluksen välillä tämän lain myötä loppuu. Uskon, että kaikki tunnustavat sen, vaikka on kyseessä verrattuna lyhimpään asepalvelukseen puolet pitempi aika.

Tässä myös tehdään toinen tärkeä asia, joka on rajanveto siviilipalveluskeskuksen ja Puolustusvoimien välillä. Toimintaa hallitsee myös kriisiajan olosuhteissa siviilipalveluskeskus, mikä on mielestäni erittäin tärkeää.

Kolmas tärkeä asia on se, että siviilipalveluksen sisältöä kehitetään. Tässä on istunut tämmöinen selvitystyöryhmä, joka nyt on jo raporttia luonnostelemassa. Se merkitsee sitä, että siitä kritiikistä, jota tänä päivänä on nimenomaan osoitettu siviilipalvelusta kohtaan, päästään eroon. Tässä lähdetään myös siitä, että siviilipalvelusta voidaan käyttää laajan turvallisuuskäsityksen sisällä, toisin sanoen pelastustoimiin, väestönsuojelutoimiin voidaan määrätä.

Tässä laki on, niin kuin sanottu, ensimmäinen askel, ja tässä on vielä asioita, jotka on Suomen tämän hetken tilanteessa katsottu tärkeiksi. Toinen on se, että kriisitilanteissa, poikkeusoloissa, ei voida kiertää asevelvollisuutta siirtymällä siviilipalvelukseen. Toinen on kysymys tästä totaalikieltäytyjien tilanteesta, joka myös on tässä. Tässä on otettu kantaa, että asevelvollisuutta ei tämän kautta voida välttää.

Näkisinkin, että tämä laki suuntautuu tulevaisuuteen. Olemme tilanteessa, jossa kansainvälisesti asevelvollisuuden merkitys on muuttumassa, ja niin kuin ed. Sumuvuori mainitsi tässä, niin Puolustusvoimien komentaja Kaskeala on ottanut esille asian, että siviilipalvelusta tulisi kehittää ehkä aivan uusista lähtökohdista lähtien. Olen tämän ajatuksen lämmin kannattaja ja näkisinkin, että mitä enemmän asevelvollisuus siirtyy valikoivampaan suuntaan, niin sen parempi tilanne tulee olemaan tulevaisuudessa siviilipalveluksen kehittämisessä myös siltä pohjalta, samalla kun totaalikieltäytyminen käytännössä poistuu.

Tässä näkisin nimenomaan, että laki on tulevaisuuteen suuntautunut, ja uskon, että se sen kautta myös nyt parantaa siviilipalvelusmiesten ja -naisten konkreettista asemaa, ei vähiten siksi, että nyt myös asumiskustannukset tulevat korvattaviksi valtiolta, mikä on mielestäni suuri askel. Voidaan vielä tulevaisuudessa katsoa, mitenkä päästään aivan täysimääräiseen korvaukseen, mutta jo tämä askel on erittäin ratkaiseva monen siviilipalveluspaikan näkökulmasta ja niiden ihmisten näkökulmasta, jotka ovat itse joutuneet näitä kustannuksia kantamaan.