10) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi arpajaisverolain 4 §:n
muuttamisesta
Markus Mustajärvi /vr:
Arvoisa puhemies! Tässä asiassa — tai
tässäkään asiassa, saattaisi joku
muu sanoa — en ole asiantuntija, joten turvaudun hevosmiesten
tietotoimiston lähteisiin, joiden uskon kuitenkin olevan
paikkansa pitäviä. Olen saanut paljon palautetta
tästä veroratkaisusta ihan ympäri Suomen,
vaikka en alan ihmisiä millään lailla
olekaan. Palautteen mukana tulleet perustelut ovat olleet kuitenkin
vakuuttavia, ja ne osoittavat, että asia on tärkeä.
Meillä on Hippoksen kautta tullutta tietoa erityisesti
Lapin tilanteesta. Jo tällä hetkellä nopeasti
nousevat polttoaineiden hinnat purevat eniten Lapissa. Meillä välimatkat
ovat pitkiä ja ravikilpailussa maksettavat palkinnot pienempiä kuin
Etelä-Suomessa. Silti raviurheilu on Pohjois-Suomessa nosteessa
ja pelivaihtojen kehitys on vuonna 2011 ollut aivan hyvää tasoa.
Raviurheilu on suosittu laji Suomessa, ja hevosalalla on merkittävä työllistävä vaikutus
niin suoraan kuin välillisestikin. Erityisen merkittävä ravitalous
on osana maaseudulla tapahtuvaa elinkeinotoimintaa ja alueilla,
joissa vaihtoehtoisten työllistymismahdollisuuksien löytäminen
on vaikeaa. Maaseudulla on totuttu ottamaan leipä hyvin
monesta suunnasta, ja minulle on aina ollut selvää,
että yritän aina puolustaa erityisesti maaseudun
ihmisiä.
Totopelien tuotoilla kyllä pidetään
muu hevoskasvatukseen ja -jalostukseen liittyvä toiminta
Suomessa sekä tasaisessa kasvussa oleva nuorisotoiminta.
Esimerkiksi Lapissa ja erityisesti Rovaniemen alueella nuorisotoiminta
on kasvanut parin viime vuoden aikana erittäin voimakkaasti.
Nuorisoravikerhoissa on viikoittain noin 50 lasta ja nuorta, ja
enemmänkin olisi tulossa, mikäli resurssit antaisivat
myöten. Nuorisoravikerhoissa on vahva kasvatuksellinen
näkökulma, kun lapsille ja nuorille tarjotaan
mielekäs harrastus eläinten parissa. Valitettavan
usein lasten ja nuorten luonnollinen yhteys eläimiin ja luontoon
katkeaa, aivan liian usein. Nuorena saatu eläinharrastus
kantaa usein läpi elämän.
Arpajaisveron korotuksen taloudelliset vaikutukset ovat merkittäviä koko
hevostaloudelle. Taloudellinen menetys on mahdollista kattaa vain
säästämällä palkinnoista
tai lopettamalla Suomen reuna-alueilla olevia ratoja tarpeellinen määrä.
"Näin ollen Lapissa harjoitettava hevostalous on vakavan
uhan alla", toteaa antamassaan palautteessa muun muassa Rovaniemen
Ravirata Oy:n toimitusjohtaja.
Arvoisa puhemies! Näistä syistä esitän
hallituksen esityksen hylkäämistä, ja
mikäli se ei toteudu, seuraavaa lausumaa, ja se on jaettu
myös pöydille: "Eduskunta edellyttää,
että hallitus seuraa arpajaisverolain muutoksen vaikutuksia
työllisyyteen ja maaseudun yritystoimintaan, raviurheiluun
ja nuorison kasvatukseen sekä harrastusmahdollisuuksiin
ja reagoi tilanteeseen havaittujen ongelmien poistamiseksi."
Timo Kalli /kesk:
Arvoisa puhemies! Voimassa oleva laki, jolla kaikki hevospelioikeudet päätettiin
siirtää Fintoton hoidettavaksi, olisi ollut erittäin
hyvä. Sitä ei koskaan ilmeisesti tulla käyttämään,
ja sen tähden itsekin kannatan edustaja Mustajärven
tekemää ehdotusta, että tämä laki
hylätään.
Voimassa olevasta laista pitää kiittää edellistä eduskuntaa
ja edellistä vaalikautta. Niin kuin aiemmin jo totesin,
päätöksiä pitää tehdä ajassa
ja nyt ihmettelenkin, miksi tämä eduskunta mahdollisesti
tulee hyväksymään tämän
hallituksen esityksen, jolla viedään toimintaedellytyksiä ja kehittymismahdollisuuksia
tällaisessa suhdannetilanteessa koko hevosklusterilta,
johon ei liity pelkästään ravitoiminta.
Kyllä tällä on vaikutusta myöskin
ratsastustoimintaan, maaseudun pienimuotoiseen elinkeinotoimintaan
ja monien ihmisten olemassa olevaan työpaikkaan. Tässä suhdanteessa
ilman muuta pitäisi tehdä parantavia ehdotuksia,
ja nyt me olemme sen tosiasian edessä, että joudumme
puolustamaan nyt saavutettua hyvää ehdotusta.
Sen tähden tämä meitä ihmetyttää ja
toivomme, että tämä laki hylätään ja
sille laille, joka on voimassa, annetaan mahdollisuus ja että Fintotolle,
joka joutuu periaatteessa aloittamaan monien toimien osalta tyhjän päältä,
annetaan nyt mahdollisuus kehittyä, mikä on liipaisinteoria,
ja se sitten voi virittää koko tätä alaa
ja klusteria niin, että ne ihmiset, jotka ovat kiinnostuneita
hevostaloudesta ja eläimistä, voivat hakeutua
näitten erilaisten mahdollisuuksien piiriin.
Jotkut ovat perustelleet ja sanoneet, että kun tätä veroprosenttia
ollaan heikentämässä, niin muita valtion
suoria tukia mahdollisesti ollaan lisäämässä.
Nyt kuitenkin joudumme tämän asian käsittelyn
tässä vaiheessa toteamaan, että myös näitä tukia
ollaan leikkaamassa esimerkiksi neuvonnan osalta, joka aiemmin on
mahdollistanut sen, että esimerkiksi Hevostietokeskusta
on voitu tukea vaatimattomilla summilla, mikä on koitunut
monien nuorten ihmisten hyväksi, jotka ovat löytäneet
tulevaisuuden alan tästä hevostaloudesta. Eli
kannatan edustaja Mustajärven tekemää ehdotusta,
että tämä laki hylätään.
Jyrki Yrttiaho /vr:
Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia, edustajat Mustajärvi
ja Kalli, hyvistä puheenvuoroista. Totopeleistä saatavat
tuotot ovat todellakin hevostalouden merkittävin rahoituslähde,
ja tämä arpajaisveroasteen korotus vähentää peleistä muodostuvaa
tuottoa ja heijastuu yleisesti hevostalouden toimintaedellytyksiin, hevosharrastustoimintaan
ja alan työllisyyteen kielteisesti. Näistä syistä kannatan
edustaja Mustajärven hylkäysesitystä ja
myös esitystä lausumaksi.
Mika Niikko /ps:
Arvoisa puhemies! Huoli hevosista ja niiden ympärillä olevasta
elinkeinosta puhututtaa enemmän kuin kansallisjärjestöjen tukien
leikkaaminen. Arvovalintahan sekin on.
Valtio arpajaisveroa keräämällä maksattaa budjettivaroista
lakisääteisiä menojaan käytännössä kansalaisjärjestöjen
kustannuksella. Arpajaisveron korottaminen näyttää olevan
trendi, sillä toistuvasti arpajaisveroa korotetaan, kun
valtion kirstuun etsitään täyttäjiä.
Vuonna 2010 arpajaisveroa kerättiin 144,7 miljoonaa
euroa. Arpajaisverotulot tulivat toki takaisin yhteiskunnan hyväksi
budjetin kautta myös viime vuonna, kuten aikaisempinakin
vuosina. Kuitenkaan verotus ja sen kiristäminen ei ole
perusteltua, sillä kolmas sektori on todistetusti ollut
valtiomme yksi tärkeimmistä selkärangoista,
kun kysymyksessä ovat kaikkein heikoimmassa asemassa olevat
kansalaiset ja heidän tukemisensa.
Kansalaisjärjestötoiminnan, kolmannen sektorin,
tukeminen on muutenkin järkevää, koska sen
käyttämä euro on kuusin- tai seitsemänkertainen
verrattuna valtion tai kunnan käyttämään euroon,
kun mitataan eurosta saatavaa tehokkuutta. Nyt arpajaisvero käytännössä heikentää
koko
yhteiskuntaa ja vie yleishyödyllisiltä toimijoilta
pitkän aikavälin kuluessa toimintakyvyn tai vähintäänkin
heikentää sitä.
Arvoisa puhemies! Erityisesti olen huolissani siitä,
että esimerkiksi Raha-automaattiyhdistyksen tukien avulla
toimivien sosiaali- ja terveysalan kansalaisjärjestöjen
työtä ei arvosteta muuta kuin juhlapuheissa. Järjestöjen
tekemä työ on ensiarvoisen tärkeää ja
välttämätöntä, varsinkin yhteiskunnallisesti
vaikeina taloudellisina aikoina. Kansalaisjärjestöjen
työ on ensiarvoisen tärkeää maamme
lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi.
Tämän me kaikki varmasti tunnustamme. Esimerkki
juhlapuheesta, joita meillä päättäjillä on
tapana puhua, löytyy huomennakin asialistalla olevasta
hallituksen esityksestä, joka koskee kotouttamisen edistämisestä annetun lain,
ulkomaalaislain 91 ja 93 §:n sekä kansainvälistä suojelua
hakevan vastaanotosta annetun lain 7 §:n muuttamista,
jota koskevassa lausunnossa sanotaan seuraavaa: "Valiokunta katsoo, että maahanmuuttajajärjestöjen
toiminta tulee turvata siten, että ne voivat toteuttaa
kotouttamistoimintaa pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti." Kysymys
kuuluukin, miten on mahdollista toimia pitkäjänteisesti
ja suunnitelmallisesti, jos jatkuvasti heikennämme kansalaisjärjestöjemme tekemää
työtä leikkaamalla
niiden toimintaedellytyksiä eri tavoin. Esimerkiksi arpajaisveron
kerääminen ja vastuuttamalla niille sellaisia
toimintoja, jotka tulisi rahoittaa suoraan valtion budjetista, ovat
mielestäni hiukan epäeettisiä tekoja.
Kimmo Sasi /kok:
Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys on annettu siitä syystä,
että halutaan pyrkiä valtiontalouden tasapainoon,
ja tälläkään esityksellä ei
tehdä suuria muutoksia, mutta kuitenkin se on askel oikeaan
suuntaan. Se, että tuo vero on 12 prosenttiyksikköä,
niin en usko, että se vaikuttaa pelaamiseen. Tietysti se
vähentää sitä palautusosuutta,
joka pelaajille tulee, mutta mielestäni kuitenkin veromäärä on
siinä määrin kohtuullinen, että se
ei vaikuta suomalaisen peliteollisuuden kilpailukykyyn.
Toinen asia sitten, joka on merkittävä, on
Fintoto, ja Fintoton osaltahan täällä on
keskusteltu, ja täytyy sanoa, että täytyy
valittaen todeta, että Veikkaus ei ole toiminut sillä tavalla
yhteistyössä Fintoton kanssa kuin olisi ollut
tarkoituksenmukaista. Kyllä ihan niistä systeemeistä,
mitä on kehitetty Veikkauksessa, olisi pitänyt
kohtuuhinnalla pyrkiä luopumaan Fintoton hyväksi,
että ei väärinkäytetä resursseja
ja tehdä samoja asioita kahteen kertaan. Mikä täytyy
kyllä tässä yhteydessä ehdottomasti
todeta, on se, että nyt pitää katsoa,
mikä on tämän veron nostamisen vaikutus
raviurheiluun ja pelaamisen määrään
ja siihen, millä tavalla voidaan panostaa hevosurheiluun
kaiken kaikkiaan. Ymmärrän kyllä, että jos joitakin
paikkoja joudutaan karsimaan siitä syystä, että pelaajia
on vähemmän ja yleisöä on vähemmän,
niin se on tietyllä tavalla luontaista kehitystä,
mutta jos elinkeinoharrastus laajemmin vaarantuu, niin siinä yhteydessä kyllä pitää
sitten
katsoa tätä ratkaisua vielä uudestaan.
Mika Lintilä /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin haluan hiukan korjata
edustaja Sasin äskeistä puheenvuoroa. Tämä arpajaisveron
kiristyshän ei suinkaan pienennä voiton saajien osuutta,
vaan tämä pienentää yhtiöitten
osuutta, koska yhtiö maksaa sen arpajaisveron omasta tuloksesta
ja pelistä eikä pelaajan palautusprosentti pienene
suinkaan tämän arpajaisveron suhteessa.
Olen erittäin pahoillani siitä, että tällä arpajaisveron
kiristyksellä tullaan vähentämään
rahoitusta nuorilta, sosiaalipuolelta, taiteelta, tieteeltä,
urheilulta ja hevostaloudelta.
Hevostalous on tällä hetkellä Suomessa
eräs niitä aloja, jotka työllistävät
entistä enemmän. Suomessa tulee noin 200 uutta
työpaikkaa per vuosi hevostalouden piiriin. Ala on kasvava
niin ravitalouden kuin ratsupuolen osalta, ja se rahoitus nimenomaan
ravipuolelle tulee yksinomaan oikeastaan pelien kautta.
Nyt tämän esityksen kautta sitä rahoitusta
ollaan vähentämässä. Se tulee
tarkoittamaan konkreettisesti työpaikkojen vähentämistä.
Koko hevostalous työllistää tällä hetkellä noin
15 000 ihmistä, heistä täysipäiväisesti
noin 10 000, osapäiväisesti noin 5 000
ihmistä.
Tämä ala on kärsinyt useamman vuoden
jo siitä, että pelit ovat olleet miinusmerkkisiä,
ja se on näkynyt myös palkintojen kehityksessä.
Meidän pelimme ovat vuodesta 2008 laskeneet noin kymmenkunta
prosenttia ja palkinnot sen myötä. Se heijastuu
suoraan alan palkkoihin ja siihen edellytykseen, mitä alalla
on työllistää ja pitää tätä alaa
elinvoimaisena.
Tänä päivänä hevostalous
nähdään erittäin myönteisenä kansan
parissa. Se on ala, joka yhdistää maaseutua ja
kaupunkia. Se on ala, joka työllistää paljon
nuoria. Se on ala, joka työllistää naisia,
nuoria ja sellaisia ihmisiä, jotka monissa tapauksissa
olisivat jääneet työmarkkinoitten ulkopuolelle.
Tämä arpajaisveron kiristys ei euromääräisesti
ole mikään valtava Fintoton osalta — on
arvioitu, että se on noin 1,6 miljoonaa euroa — mutta
se kaikki on pois palkinnoista. Mikäli me emme pysty pitämään
palkintoja sillä tasolla, mitä me tällä hetkellä maksamme
tai mitä meidän tulisi maksaa, me tulemme näkemään
Suomessa valitettavaa kehitystä, että yhä enemmän suomalaisia
menestyviä valmentajia siirtää filiaalejaan
Ruotsiin, niin kuin valitettavasti tällä hetkellä on
tapahtunut. Ruotsissa hevostaloutta arvostetaan ja siihen panostetaan.
Toivoisin, että Suomessa ei tulisi tämäntyylisiä negatiivisia
iskuja, mitä tämä arpajaisveron kiristys
tulee tällä hetkellä ja ensi vuonna aiheuttamaan
ravitaloudelle.
Fintoton kannalta ensi vuosi on erittäin tärkeä,
koska ensi vuonna niin sanotut V75- ja V5-pelit siirtyvät
Fintoton alaisuuteen Veikkaukselta. Tämän vuoksi
Fintoto on joutunut investoimaan tulevalle vuodelle erittäin
paljon. Jo nämä investoinnit tulevat viemään
pääomaa, jota olisi voitu käyttää palkintojen
korottamiseen, ja kun tähän lisätään
tämä arpajaisveron kiristys, niin alalle seuraava
vuosi tulee olemaan erittäin haasteellinen.
Tämän vuoksi kannatan lämpimästi
edustaja Mustajärven täällä tekemää hylkäysesitystä,
johon jo edustaja Kalli yhtyi.
Jari Leppä /kesk:
Herra puhemies! Hevosala on kasvuala. Se on ollut sitä jo
usean vuoden ajan. Siksi pidän erittäin valitettavana
tätä hallituksen päätöstä nostaa
arpajaisveroa hevospelien osalta. Se lyö ja luo väistämättä alalle
leimaa niin, että kasvua ei varmaankaan tapahdu samassa
mitassa kuin mitä tähän asti on tapahtunut.
Se jarruttaa investointeja, koska se raha, joka nyt menee korotettuun
arpajaisveroon, on pois alalta, sen alan moninaisista kohdista.
Sen lisäksi ne suuret muutokset, joita vuodenvaihteessa
tapahtuu hevospelien siirtyessä kokonaisuudessaan Fintotolle,
ovat jo aiheuttaneet sen, että ala on joutunut erittäin
merkittävällä tavalla satsaamaan ja investoimaan
uusiin järjestelmiin, uusiin pelisysteemeihin ja sitä kautta
sitomaan pääomia, ja nyt tätä kautta
tulee uusi vaikutus, negatiivinen vaikutus, noihin alan varoihin.
Hevosala on yhteiskunnallisesti ja sosiaalisesti erittäin
merkittävä ala. Erityisesti nuorten keskuudessa
se on jatkuvasti kasvattanut suosiotaan, ja se, jos mikä,
on aiheuttanut ja tehnyt ja tiennyt sitä, että sellainen
luonteva kosketus suureläimeen ja siihen, mitä eläimen
kanssa touhuaminen, työskentely, kilpaileminen on, on tullut luontevalla
tavalla nuorten mahdollisuudeksi. Siksi toivon tässäkin
tilanteessa sitä, että valtio ei tekisi sellaisia
ratkaisuja, joilla me kotimarkkinoita, kasvavia aloja, niiden kasvua
himmennämme ja heikennämme niitä mahdollisuuksia. Tässä on
nyt jälleen kerran yksi osoitus siitä, että me
voisimme kansallisesti tehdä ratkaisuja, joilla kannustamme
emmekä rokota tämäntyyppisiä aloja
niin kuin hevosala on.
Keskustelu päättyi.