Kristiina Salonen /sd:

Arvoisa puhemies! Yksittäiselle perheelle kotitaloustyötä tekevät työntekijät lienevät nykysuomalaisille tuttuja ennemminkin elokuvista kuin suomalaisesta arjesta. Kotitaloustyöntekijät ovat kuitenkin muualla maailmassa iso työntekijäryhmä. He työskentelevät poikkeavissa olosuhteissa, joissa omista oikeuksistaan työntekijänä ei varmasti ole aina ollut helppo pitää kiinni. Nyt käsittelyyn tulevalla ILOn yleissopimuksella tuodaan kotitaloustyötä tekevät saman työoikeudellisen suojelun piirin kuin muutkin työntekijät.

Suomessa kotitaloustyö tarkoittaa nykyään muun muassa kotona tehtävää hoitotyötä, useimmiten yksityisen palveluyrityksen palveluksessa. Vaikka näiden suoraan kotitaloudelle työskentelevien työntekijöiden määrä ei ole suuren suuri, on silti tärkeää, että kaikenlaista työtä tekeville voidaan taata samat työhön liittyvät oikeudet.

Maailmanlaajuisesti kyse on kuitenkin huomattavan suuresta työntekijäjoukosta. ILOn arvion mukaan maailmassa on jopa noin 100 miljoonaa yli 15-vuotiasta kotitaloustyötä tekevää. Heistä tosin merkittävä osa on harmaan talouden piirissä työskenteleviä. Jo lähtökohtaisesti monet kotitaloustyötä tekevät ovat erityisen haavoittuvassa asemassa. He ovat usein esimerkiksi maahanmuuttajia, jotka voivat asua työnantajansa luona. Juuri heikoimmassa asemassa olevien aseman kohentamiseksi ILOn yleissopimuksia tarvitaan erityisen kipeästi.

Kotitaloustyötä tekeville pyritään nyt turvaamaan yhtäläinen turva ja oikeudet sekä ihmisarvoiset työolot huolimatta siitä, työskentelevätkö he kehittyneissä maissa vai kehitysmaissa. Tällä hetkellä jo esimerkiksi useat Etelä-Amerikan maat ovat sopimuksen ratifioineet. On tärkeää, että myös Suomessa sopimus saatetaan voimaan mahdollisimman pian.

Merja Mäkisalo-Ropponen /sd:

Arvoisa puhemies! Tässä lakiesityksessä on todellakin kysymys Kansainvälisen työjärjestön ILOn sopimuksen toimeenpanosta. Tämän sopimuksenhan Suomikin on ratifioinut. Lakimuutoksen avulla on tarkoitus saattaa kotitaloustyöntekijät samantasoisen työoikeudellisen suojan piiriin kuin kaikki muutkin työntekijät.

Kotitalouden palveluksessa olevien henkilöiden säännöllinen työaika lyhenee yhdeksästä tunnista kahdeksaan. Laissa ehdotetaan ainoastaan yhtä poikkeusta normityöaikaan, eli yötyön teettäminen olisi luvallista kotona tehtävässä hoitotyössä. Näin kotitaloustyön erityislaatu ja tarpeet voidaan ottaa paremmin huomioon. Tämä poikkeus on ymmärrettävä, jos halutaan esimerkiksi lisätä ikäihmisten kotihoitoa.

Tarja Filatov /sd:

Arvoisa puhemies! Maailmassa on todellakin paljon kotitaloustyöntekijöitä, ja monet heistä tekevät työtä tosi epämääräisissä olosuhteissa, jopa pakkotyön tai orjatyön kaltaisissa. Se, että tehdään ILOn sopimus ja että maat ratifioivat sen maailmalla, ei välttämättä tarkoita sitä, että nämä vääryydet poistuvat, mutta se ehkä antaa kansainvälisille yhteisöille keinon painostaa valtioita laittamaan näitä sopimuksia oikeasti toimeen.

Maailmassa on maita, joissa yli 10 prosenttia taloudesta tulee kotitaloustyön piiristä. Niin kuin tässä jo todettiin, ILOn arvion mukaan maailmassa on yli 100 miljoonaa yli 15-vuotiasta ihmistä, jotka tekevät kotitaloustyötä, mutta sen lisäksi on vielä paljon lapsia, jotka tekevät työtä ei vain omassa kodissaan vaan toisissa kotitalouksissa.

Äkkiseltään ja oikeastaan silloin, kun Suomi ratifioi tätä sopimusta, ajatus oli, että tämä ei juurikaan koske Suomea, mutta yllätys yllätys: vähän tarkempi arviointi osoitti, että meillä on aika paljon sellaista työtä, joka lasketaan kotitaloustyön piiriin. Esimerkiksi kunnalliset kotiavustajat, jotka tekevät työtä kotitalouksissa, yksityisten yritysten kotiavustajat, jotka tekevät työtä kotitalouksissa, ja jopa esimerkiksi lapsiperheiden kotihoidon tuella ulkoa ostetut lastenhoitopalvelut ovat tämän sopimuksen piirissä, mutta niissä meillä pääsääntöisesti on jo tähän asti noudatettu normaalia työnlainsäädäntöä, niin työehtosopimuksia kuin työaikajärjestelyjä kuin työterveys- ja turvallisuus- ja muitakin lainsäädäntöjä.

Mutta nyt tämä sopimus tuo myös sen kotitaloustyön, joka meillä perinteisesti ehkä on mielessä, näiden samojen lakien piiriin. Ajatus on se, että tästäkin työstä maksetaan normipalkka ja siinä noudatetaan normaaleja työlainsäädännön puitteita. Poikkeuksena on se, kun tehdään toisen kotona töitä ja ollaan siellä kotona myös yötä, esimerkiksi hoivatyössä. Tässä on varmasti ymmärrettävää, että työaika on hieman joustavampi kuin normaaleissa työaikalain piirissä olevissa työtehtävissä.