1) Hallituksen esitys syrjintäasiain valtuutettua koskevaksi
lainsäädännöksi
Matti Väistö /kesk:
Arvoisa puhemies! Käsittelyssä oleva lakiehdotus
koskee hallituksen esitystä laiksi syrjintäasiain
valtuutetusta. (Hälinää)
Ensimmäinen varapuhemies:
(koputtaa)
Pyydän edustajia hiljentymään ja
käymään tarvittavat keskustelut tämän
salin ulkopuolella. Ja toivon, että istuudutte, te jotka
olette täällä.
Arvoisa puhemies! Hallitus esittää, että asetettaisiin
valtuutettu ehkäisemään etnisten vähemmistöryhmien
syrjintää ja edistämään
toimenpiteitä, joilla syrjintää voitaisiin
vähentää ja poistaa. Lakiehdotuksen käsittely
on hallintovaliokunnassa ollut lähes yksimielinen. Valiokunta päätyi
asiantuntijakuulemisen pohjalta ehdottamaan valtuutetun nimen muuttamista
niin, että se vastaisi käsityksemme mukaan paremmin
sitä tehtäväkenttää,
jota varten valtuutettu asetetaan, ja ehdotamme nimeksi vähemmistövaltuutettua.
Ed. Granvik yksityiskohtaisessa käsittelyssä ehdotti,
että nimi säilytettäisiin ennallaan syrjintäasiain
valtuutettuna, mutta hänen ehdotuksensa raukesi. Näin
ollen käsittelyssä oleva mietintö on
yksimielinen. Ed. Granvik ei katsonut tarpeelliseksi jättää vastalausetta.
Valtuutetun tehtävät ovat varsin laaja-alaiset. Ensinnäkin
etnisen syrjinnän ehkäisy, samoin hyvien etnisten
suhteiden edistäminen ja myös ulkomaalaisten ja
etnisten vähemmistöjen aseman ja oikeuksien turvaaminen
kuuluvat valtuutetun tehtäviin. Myös etnisen syrjimättömyyden periaatteen
valvonta on osa tehtäväkenttää.
Tavoitteena on, että tätä kautta kyettäisiin
ennalta ehkäisevin toimin parantamaan ulkomaalaisten asemaa
ja oikeuksia sekä edistämään
hyvien etnisten suhteiden muodostumista yhteiskunnassa.
Arvoisa puhemies! Valiokunta keskusteli ja sai myös
asiantuntijaselvityksen valtuutetun työssä käytettävistä olevista
voimavaroista, ja valiokunta korosti, että tähän
työhön tulisi heti alusta alkaen saada luottamusta
ja tästä syystä myös riittävät
voimavarat. Edelleen valiokunta keskusteli siitä, millä tavoin
eri valtuutettujen työkentät muotoutuvat; onko
päällekkäisyyttä esimerkiksi
työsuojeluviranomaisten tai tasa-arvovaltuutetun tehtäväkenttien
suuntaan. Valiokunta kiinnittikin huomiota, että seurattaisiin
ylipäätänsä vähemmistövaltuutetun
työtehtävien muotoutumista ja sitä, että voitaisiin
mahdolliset päällekkäisyydet välttää.
Arvoisa puhemies! Kuten totesin, valiokunta piti tätä ehdotusta
yksimielisesti tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena ja ehdottaa
lakiehdotusten hyväksymistä jäljempänä mietinnössä esitetyin
muutoksin.
Eva Biaudet /r(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Olen erittäin ymmälläni
tästä valiokunnan ehdotuksesta, koska mielestäni
nimen valinta ei ole kovin onnistunut. Mielestäni se ainakin
antaa mielikuvan siitä, että kysymys olisi jotenkin
vähemmistöjen syrjinnästä, kun
nimenomaan on kysymys yksilöiden syrjintäkysymyksistä.
En oikein löytänyt myöskään
kunnon perusteluja, ja olisi ollut mielenkiintoista kuulla vähän
tarkemmin, mistä syistä näin ehdotetaan,
kun kuitenkin sisällön pitäisi olla sama
kuin syrjintävaltuutettua koskevassa lakiehdotuksessa.
Työministeri Tarja Filatov
Arvoisa puhemies! Valiokunta oli kiinnittänyt huomiota
siihen, onko syrjintävaltuutetun toimistolla riittävät
resurssit. Voi sanoa, että en olisi uskaltanut lakiesitystä syrjintävaltuutetusta
tuoda eduskuntaan, ellei kehysratkaisujen yhteydessä olisi päästy
yksimielisyyteen siitä, että voidaan sanoa kohtuudella
syrjintävaltuutetun toiminnan lähtevän
liikkeelle.
Minua myös vähän hämmästyttää nimen
muutos, mutta asia ei varmasti kaadu nimeen vaan kyse on siitä,
mikä on sisältö. Syrjintävaltuutetun
nimen taustalla on se, että tämä kytkeytyy
hyvin läheisesti EU-direktiiveihin, jotka koskevat etnistä syrjintää.
Nimenomaan vähemmistöasema sinänsä ei
ole se, mistä on kyse, vaan se, joutuuko syrjityksi vähemmistöasemansa
perusteella. Mutta niin kuin sanoin, uskon, että nimi ei
valtuutettua pahenna, vaan tärkeää on,
että saadaan siihen hyvä henkilö, joka
hoitaa asiansa hyvin.
Matti Väistö /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Nimikysymykset ovat joskus pulmallisia. Mielestämme
tähän ei parasta mahdollista nimeä löytynyt.
Valiokunta katsoi kuitenkin, että syrjintäasiain
valtuutettu on lähtökohtaisesti negatiivinen ilmaus.
Jos tasa-arvovaltuutettu edistää tasa-arvoasioita,
niin edistääkö syrjintäasiain
valtuutettu syrjintäasioita? Tämän tyyppinen
pohdinta muun muassa käytiin. Esimerkiksi ulkomaalaisvaltuutettu
piti omassa asiantuntijalausunnossaan ehdottoman tärkeänä, että nimi
voitaisiin muuttaa.
Erkki Kanerva /sd:
Arvoisa puhemies! Ed. Väistö kiinnitti esittelypuheenvuorossaan
huomiota siihen, että vähemmistövaltuutetun
tulee saada heti alusta lähtien luottamus ja riittävät voimavarat,
mitä sitten ministeri Filatov vakuuttikin.
Pyysin puheenvuoron ed. Väistön esittelypuheenvuoron
aikana kertoakseni, että viime vuoden budjetissa tähän
tarkoitukseen, rasismin vastaiseen toimintaan, osoitetut rahat olivat
kenties pienin summa, mitä koko kirjassa on. Se oli 300 000
markkaa, siis 300 000 markkaa koko maan rasisminvastaiseen
toimintaan. Käsittämätön luku,
ja toivottavasti nyt ymmärretään, mitä resursseja
siihen tarvitaan.
Nimiasiasta. Osallistuin suurin piirtein alusta loppuun saakka
asiaa valmistelleen työryhmän työhön,
eikä siellä ulkomaalaisvaltuutettu nimiasiaa näin
esittänyt. Voi olla, että valiokuntatyön kestäessä hänenkin
mielensä on muuttunut. Kyllä minä olen
ed. Biaudet’n kanssa samaa mieltä, että vähän
tehtävä nimen myötä saattaa
hämärtyä.
Jari Vilén /kok:
Arvoisa rouva puhemies! Oikeastaan itsekin haluaisin muutaman
sanan lausua juuri nimikysymyksestä, joka nyt korostetusti
on noussut esille.
Asiantuntijakuulemisen yhteydessä oikeastaan kaikki
asiantuntijat olivat sitä mieltä, että esitetty
nimi ei sittenkään ehkä kuvaa parhaalla mahdollisella
tavalla tehtäväkuvaa ja sitä laajennusta,
mikä ulkomaalaisvaltuutetun toimenkuvaan tulee ja mitä uusia
tehtäviä on tulossa. Sen jälkeen valiokunta
päätyi tähän esitykseen ja nimenmuutosesitykseen
tätä kautta. Tämä johtui lähinnä siitä,
että kun käy lävitse valtuutetun tehtävien
määritteitä ja kuvauksia, joita on olemassa
ja jotka koskevat hyviä etnisiä suhteita ja etnisiin
vähemmistöihin kuuluvien ja ulkomaalaisten aseman
oikeuksien seurantaa, voisi kai tiivistää melkein,
että saimme käsityksen, että kysymykset,
joita vähemmistöasiamies tai -valtuutettu joutuisi
seuraamaan, koskevat ennen kaikkea Suomeen syntyvien ja Suomeen
muodostumassa olevien uusien etnisten vähemmistöjen
oikeuksia ja mahdollisuuksia. Tällä perusteella
sitten valiokunta päätyi tämän
kaltaisen nimimuotoiluun, mikä meillä on nyt käytettävissämme.
Leena Rauhala /kd:
Arvoisa puhemies! Tarkastelen asiaa siitä näkökulmasta,
että samalla ajankohdalla lakkautetaan ulkomaalaisvaltuutetun
virka. Totean saman, mikä täällä on
jo todettu, että tehtäväthän
ovat hyvin laajat. Itselläni ainakin on huoli siitä,
miten resursseilla, joihin täällä myöskin
on viitattu ja joita nyt on rasisminvastaisuuteen, tai ulkomaalaisviraston
nykyisillä resursseilla vastataan paitsi uusista etnisistä vähemmistöryhmistä tuleviin
haasteisiin myös siihen, mitkä ovat esimerkiksi
turvapaikka- ja oleskelulupahakemuksiin liittyvät nykyisen
ulkomaalaisvaltuutetun tehtävät.
Olen ymmärtänyt, että ne jos mitkä ovat
niitä, joissa on kysymys yksilöistä ja
heidän ihmisoikeuksistaan. Itselläni on esimerkiksi
tälläkin hetkellä pari hakemusta, joissa
on erittäin vaikeita kysymyksiä, ja kysymys on
juuri siitä, miten pystyttäisiin ihmisarvo ja
ihmisoikeus toteuttamaan ja kaikki asiat selvittämään
silloin, kun on kysymys käännyttämisestä.
Resurssit tulee todella turvata, että pystytään
toteuttamaan valtuutetun laajat tehtävät.
Työministeri Tarja Filatov
Arvoisa puhemies! Se summa, mikä budjetissa näkyy
suoraan rasisminvastaiseen toimintaan liittyvänä rahoituksena,
on hieman harhaanjohtava, koska meillä on hyvin paljon
rahoitusta, joka tulee erilaisiin projekteihin muun muassa ESR-rahoituksen kautta.
Sitä kautta summat ovat huomattavasti suuremmat.
Vähemmistöasiainvaltuutetun, vai miten tämä uusi
nimi menee, täytyy opetella lausumaan se, vähemmistövaltuutetun
toimistoa on tarkoitus laajentaa siten, että sinne tulisi
kaksi juridisen koulutuksen saanutta henkilöä täydentämään
toimiston nykyistä resursointia, jotta se pystyisi vastaamaan
tuleviin haasteisiin. Sen lisäksi hallitus on hyväksynyt
etnistä syrjintää ja rasismia koskevan
toimintaohjelman, jossa on monia erilaisia toimenpiteitä,
jotka koskevat niin valtionhallintoa, paikallishallintoa kuin kunnallisiakin toimia.
Tässä yhteydessä on myös eri
puolilta ja eri ministeriöiden kehyksistä sisältä haettu
rahaa rasisminvastaiseen toimintaan.
Tuija Brax /vihr:
Arvoisa rouva puhemies! Omalta osaltanikin ajattelin ensin
sanoa muutaman sanan siitä, että rasisminvastaisen
työnhän pitäisi läpäistä kaikki
eri hallintoalat ja hyvin keskeisesti monet paikalliset toimet:
kunta, koulutus, päivähoito. Sen takia yksittäisen
momentin perään katsominen ei varmaan anna koko
kuvaa.
Kerrottakoon sellaisestakin erittäin onnistuneesta
esimerkistä kuin että liikuntamäärärahoista
löytyy SLU:n jo monta vuotta pitämä rasisminvastainen
tai suvaitsevaisuusprojekti, joka käytännön
tasolla muun muassa Pohjanmaalla on tuonut painin piiriin paljon
eri rotuisia ihmisiä. Meillä Pääkaupunkiseudulla
maahanmuuttajaväestön kynnys tulla mukaan urheiluseuratoimintaan
on madaltunut selvästi.
Toiseksi nimiasiaan. Aivan niin kuin ed. Biaudet’kin,
hieman vierastan uutta löydettyä nimeä, ennen
kaikkea sitä, että vähemmistö on
niin monimerkityksellinen sana. Itse asiassa me kaikki niin monella
tavalla kuulumme johonkin vähemmistöön.
Entinen tasa-arvovaltuutettu, nykyinen oikeuskansleri Paavo Nikula
tapasi usein sanoa, että yksi selvästi yliedustettu
ja kohtuuttoman paljon tilaa vievä vähemmistö tässä maassa
ja länsimaissa yleensäkin on valkoiset keski-ikäiset
miehet. Jos tästä näkökulmasta
ajatellaan tätä löydettyä termiä,
se saattaa olla monella tavalla harhaanjohtava. Taas syrjäytymisen
esilletuonti nimessä olisi sillä tavalla perusteltua,
että se kattaa sekä ne tapaukset, että syrjitään
nimenomaan sen takia, että kuuluu johonkin ryhmään,
että sitten yksittäistapauksissa myös
moniulotteisimmat syrjintätapaukset, joissa vähemmistöryhmään
kuuluminen on vain osa asiaa.
Nils-Anders Granvik /r:
Fru talman! Jag tycker att den föreslagna ändringen
från diskrimineringsombudsman till minoritetsombudsman är
en klar försämring. När man är
i minoritet, etnisk eller liknande, betyder det ingalunda att man
behöver ett speciellt beskydd av en ombudsman av typ eller
annan, utan det är när diskriminering träder
in i bilden som ombudsmannen behövs. Följaktligen
har jag hela tiden ansett att det här ger en fullständigt
fel bild av hela uppdragets art.
Yleiskeskustelu päättyy.