3) Hallituksen esitys laiksi maahanmuuttajien kotouttamisesta
ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annetun lain muuttamisesta
Matti Väistö /kesk(esittelypuheenvuoro):
Herra puhemies! Käsittelyssä oleva hallituksen esitys
on pitkälti tekninen. Tarkoituksena on tehdä nykyiseen
kotouttamislakiin uuden, toukokuun alusta voimaan tulleen ulkomaalaislain
kokonaisuudistuksen edellyttämät muutokset.
Ehdotetulla sääntelyllä ei ole sinällään
tarkoitus muuttaa kotouttamislain soveltamisalaa eikä henkilöpiiriä.
Tältä osin on kuitenkin, herra puhemies, huomattava,
että uudessa ulkomaalaislaissa on säännöksiä,
joita vastaavia ei kumotussa ulkomaalaislaissa ole.
On samalla myös todettava, että asiantuntijakuulemisessa
kävi ilmi, että kahden keskeisen ministeriön,
sisäasiainministeriön ja työministeriön,
välillä on jonkinlaisia näkemyseroja
asioiden juoksutuksesta. Uskon kuitenkin, että sisäänajovaiheen
jälkeen nämä asiat kohenevat ja yhteisymmärrys
paranee.
Ben Zyskowicz /kok:
Arvoisa herra puhemies! Kun sisäministeri Rajamäki
on paikalla, niin olisin antanut hänelle ja hänen
johtamalleen ministeriölle tunnustusta siitä,
että on pystytty turvapaikkahakemusten käsittelyä nopeuttamaan.
Tämä on hyvin tärkeätä turvapaikanhakijoiden
oikeusturvan kannalta. Eli niiden turvapaikanhakijoiden kannalta,
jotka ovat tässä pidemmässä eli
normaalimenettelyssä, on todella tärkeätä,
että he saavat ratkaisun hakemuksiinsa kohtuullisessa ajassa
eivätkä joudu kuukausia tai jopa vuosia odottamaan
ratkaisua turvapaikkahakemukseensa.
Mitä sitten tulee niihin turvapaikkahakemuksiin, jotka
ovat selvästi perusteettomia ja jotka käsitellään
nopeutetussa menettelyssä, myös se on hyvin tärkeätä,
että tämä nopeutettu menettely on mahdollisimman
nopea nykyisen lainsäädännön
sallimissa puitteissa, jolloin Suomesta välittyy se oikea
viesti näihin turvallisiin lähtömaihin,
että Suomesta ei turvapaikkaa kannata hakea sen takia,
että käsittelyprosessit täällä kestävät
pitkään. Eli sekä normaalimenettelyssä että tässä nopeutetussa
menettelyssä nopea, ripeä turvapaikkahakemuskäsittely
on tärkeätä. Se on hakijoiden etu, ja
se on tietysti myös asioiden toimivuuden kannalta tärkeätä,
ja sitä kautta se on myös suomalaisten veronmaksajien
etu.
Tässä viitattiin työministeriön
ja sisäministeriön eräisiin keskinäisiin
yhteistyökysymyksiin, ja haluan kannustaa hallitusta jatkamaan
työtä, jossa nämä ulkomaalais-
ja turvapaikka-asiat voitaisiin nykyistä laajemmin keskittää yhteen ministeriöön
eli sisäministeriöön. Uskon että sitä kautta
hallinto tehostuisi, mikä myös olisi tietysti
veronmaksajien etu.
Kalevi Olin /sd:
Arvoisa puhemies! Ed. Zyskowicz on oikeassa siinä,
kun hän kiittää ministeri Rajamäkeä,
että käsittelyt ovat nopeutuneet tuossa hänen
mainitsemassaan asiassa.
Osaltani, arvoisa puhemies, kiinnitän huomiota siihen,
vaikka nyt on kyse hallintovaliokunnan puheenjohtajan esittämällä tavalla
teknisestä muutoksesta, että meidän pitäisi
kuitenkin kyetä myös eduskunnassa uudistuksia
seuraamaan käsitteiden ja käsitesisältöjen
suunnassa. Otan, arvoisa puhemies, yhden esimerkin.
Kun ulkomaalainen muuttaa, oli hän sitten maahanmuuttaja,
turvapaikanhakija tai muu, Suomeen, jossain vaiheessa hän
saattaa hakea kansalaisuutta. Häntä voidaan käsitellä alan
terminologian mukaan joko siten, että hänet ikään kuin
assimiloidaan yhteiskuntaan, kuten aikaisemmin tehtiin. Se on tänä päivänä todella
torjuttava tapa. Toinen on akkulturaation kautta niin, että kulttuurin
kautta hän pääsee sisään.
Sekään ei ole kovin hyväksyttävä.
Mutta sen sijaan kansainvälinen tapa käsitellä näitä asioita
on nähdä ihminen suhteessa uuteen yhteiskuntaan
sosiaalisen integraation näkökulmasta.
Tältä osin, arvoisa puhemies, meillä vielä teksteissä tässäkin
talossa nyt lähiviikkojen aikana on esiintynyt käsite
"kansalaistaminen". Kansalaistaminen ei vastaa, etenkään
jos siitä käytetään muiden kielten
käsitteitä, niitä vaatimuksia, joita
noudattaen maahanmuuttajia siinä vaiheessa, kun he kansalaisuutta
hakevat, käsitellään, koska siinä ei
heijastu tämä integraatioperiaate riittävällä tavalla.
Raimo Vistbacka /ps:
Arvoisa puhemies! Niin kuin valiokunnan puheenjohtaja totesi,
tämä hallituksen esitys ei varsinaisesti tuo mitään
uutta vaan peilaa uutta ulkomaalaislakia hyvin pitkälle.
Mutta tässä yhteydessä haluaisin
kyllä myös omalta osaltani, minkä olen
nyt jo useamman kerran aikaisemmin tehnyt, antaa kaiken tukeni sisäministeri
Rajamäelle hänen toimissaan, nimenomaan siinä,
että nämä suomalaisten veronmaksajien
rahoilla täällä lymyilevät pannaan
nopeasti pois ja käsittely nopeutetaan, mitä on
toki tapahtunut jonkin verran. Kun ajatellaan sitä, että makuutetaan
toista vuotta veronmaksajien rahoilla henkilöitä täällä,
niin sehän on myöskin näitten henkilöitten
kohdalta kohtuutonta, myöskin inhimilliseltä kannalta,
ja tulee todella suuria lisäkustannuksia.
Mutta ed. Zyskowiczille sanoisin, että teillä oli
mahdollisuus äänestää todellisen
pikakäännytyksen puolesta, mutta sitä te
ette tehnyt. Ainoastaan ed. Salo oli mukana.
Erkki Pulliainen /vihr:
Arvoisa puhemies! Tässä vähän
on monttu auki, kun kuuntelee ulkomaalaislakikeskustelua ja kohteena
on kotouttamislaki. Miten tässä nyt herroilla
oikein pasmat ovat?
Ben Zyskowicz /kok:
Arvoisa herra puhemies! Ed. Pulliaiselle ensin toteaisin, että kotouttamisessa,
ed. Pulliainen, on kyse ulkomaalaisten kotouttamisesta. (Ed. Pulliainen:
Heitä kotoutetaan tässä eikä heitetä pois!)
Kun ulkomaalaiset Suomeen saapuvat, se perustuu ulkomaalaislakiin.
Tämä on aika selvä asia, eikä siinä professorin
ajatuskaan varmasti koe suurempia ongelmia tätä ajatuksenjuoksua
seurata.
Mitä ed. Vistbackan puheenvuoroon tulee, totean, että ulkomaalaislakia
käsiteltäessä kokoomuksen eduskuntaryhmä toimi
sellaisen muutoksen puolesta, joka yhtäältä turvaa
kaikkien turvapaikanhakijoiden oikeusturvan, mutta toisaalta mahdollistaa
näissä selvästi perusteettomissa tapauksissa
nykyistä nopeamman käsittelyn. Eduskunnan enemmistö ei
kantaamme yhtynyt, ja nyt on tärkeätä,
että voimassa olevan lain sallimissa puitteissa selvissä tapauksissa,
selvästi perusteettomissa tapauksissa, menettely on kuitenkin mahdollisimman
nopea, jotta Suomesta välittyy oikea viesti maailmalle
ja ennen kaikkea Eurooppaan siitä, että Suomesta
ei, toisin kuin aikaisemmin, turvapaikkaa kannata hakea pelkästään
sen vuoksi, että käsittelyajat kestävät
niin pitkään, että turvapaikan hakeminen
tätä kautta muodostuu mielekkääksi,
vaikka lopputulos onkin etukäteen tiedossa.
Raimo Vistbacka /ps:
Arvoisa herra puhemies! Ed. Pulliaiselle kyllä toteaisin,
että luin tämän hallituksen esityksen
lävitse ja siellä pykälissä todetaan
nimenomaan se, mikä menettely on turvapaikanhakijoitten
kohdalla niin kauan kuin he ovat Suomessa, nimenomaan niin kauan kuin
he ovat Suomessa, ja sitä tämä laki,
hallituksen esitys, käsitteli. Sen johdosta minun mielestäni
aina kannattaa korostaa sitä, että tarvitaan mahdollisimman
lyhyt aika Suomessa, jos kerran tänne heitä ei
oteta eivätkä he täytä kriteereitä.
Ed. Zyskowiczille sanoisin: Minä en vieläkään
ymmärrä, mitä oikeusturva-asioita pitää olla.
Jos henkilö on kerran yrittänyt Suomeen ja yrittää kahden
viikon päästä uudelleen, mitä siinä vielä pitää olla
valituksia ja muita? Ei mitään muuta kuin lappu
sinne ja ulos. (Ed. Nepponen: Lentolippu mukaan!)
Seppo Lahtela /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Ed. Nepponen huuteli äsken,
että lentolippu mukaan ja matkaan. Olen sitä mieltä,
että liian kallis matkustustapa, halvempia on keksittävä,
eikä sillä ajallakaan ole merkitystä.
Mutta ed. Pulliaisen heittämä ajatus, että puhutaan
kotouttamisesta, on tässä jäänyt
vähälle huomiolle. Ed. Zyskowiczin puheenvuoro
oli erinomaisen hyvä ja sisältö oikea,
mutta siitä puuttui eräs merkittävä argumentti
tähän kotouttamiseen, että kotoutettaisiin
nämä maahanmuuttajat työntekoon, edistettäisiin
heidän työhalujaan eikä makuuttamalla
kadotettaisi niitä vähiäkin, mitkä heillä jo
tullessa olivat olemassa. Vain työtä tekemällä täällä Suomessa
voi elää ja elättää itsensä.
Silloin tälle suomalaiselle yhteiskunnalle ehkä näistä saattaa
olla myöskin jotain hyötyä, mutta ei
siitä tyhjän makaamisesta.
Matti Väistö /kesk:
Herra puhemies! Suomessa tarvitaan myös ulkomaalaisia,
ja jo aiemmankin hallituksen aikana meillä valmisteltiin lainsäädäntöä,
jolla helpotettiin ulkomaalaisten kotoutumista, juuri tämä kotouttamislainsäädäntö
kokonaisuutena.
Keskeinen kysymyshän siinä on, millä tavoin
Suomeen sijoittuvien ulkomaalaisten kieliasia saadaan ensinnäkin
hoidettua, miten heille kielikoulutus järjestetään
ja miten muut täällä tarvittavat yhteiskunnan
palvelut ja todella tähän suomalaiseen yhteiskuntaan
sijoittuminen. Kyllä me tarvitsemme ulkomaalaisiakin Suomessa,
jatkossa vielä enemmän, kun väestö ikääntyy
ja monin tavoin tulee erilaisia työvoimatarpeita.
EU:n piirissähän on parhaillaan käsittelyssä muun
muassa tällainen tutkijadirektiivi, joka tähtää siihen,
että eurooppalaisiin yhteiskuntiin voisi sijoittua entistä enemmän
lyhyeksi ajaksi myös tutkijoita ja kenties jatkossa muuttaa
pidemmäksikin ajaksi Suomeen.
Marja Tiura /kok:
Arvoisa puhemies! Tämän maahanmuuttajien kotouttamisen
osalta en kuulu niihin änkyröihin, jotka ovat
sitä mieltä, että pitää välittömästi
lähettää takaisinpäin. Olen sitä mieltä,
että nimenomaan ne ulkomaalaiset, jotka ovat valmiita tekemään
työtä täällä, tarvitsevat
tukea siihen ja heidän osaltaan myöskin kielikoulutusta
niin, että he oppivat suomen kielen.
Toinen asia, mikä on hyvin tärkeä kysymys, on
myöskin se, että osa heistä on koulutettuja
jo kotimaassaan. Sitä myöten myöskin
nämä ulkomaalaiset ovat hyvin yrittäjähenkisiä,
joten myöskin yrittäjäkoulutus ja siihen
satsaaminen heidän osaltaan ja myöskin lainsäädännön
tutuksi tekeminen näille ulkomaalaisille on erittäin tärkeä asia.
Siltä osin heitä pitää tukea.
Mutta asia, jonka haluan nostaa esille, on Ulkomaalaisvirasto
ja sen toimimattomuus tällä hetkellä.
Ulkomaalaisvirastoon pitää ohjata lisää resursseja,
jotta se toimii asianmukaisella tavalla.
Raimo Vistbacka /ps:
Arvoisa herra puhemies! Ed. Tiura, jos ed. Vistbacka on änkyrä sen takia,
että hän haluaa pois täältä sellaiset,
joista on todettu, että he eivät ole kelvollisia
saamaan turvapaikkaa Suomesta, minä en ymmärrä,
että sellaista edustajaa sanotaan änkyräksi.
Minä en ole koskaan vastustanut ulkomaalaisten Suomeen
tuloa, jos he tekevät töitä täällä ja
ansaitsevat elantonsa niin kuin muutkin suomalaiset.
Toinen varapuhemies:
Tämän keskustelun päätteeksi
ed. Tiura. Muutoin, jos keskustelu jatkuu, tämä asia
tulee siirtymään.
Marja Tiura /kok:
Kiitoksia, arvoisa puhemies! En ole missään
keskustelussa kutsunut ed. Vistbackaa änkyräksi.
Olen sanonut, että en itse kuulu niihin änkyröihin
tässä kysymyksessä. Tuliko selväksi,
ed. Vistbacka, ettei jää epäselvyyksiä tulevaisuuden
osalta? Mutta maahanmuuttajien koulutukseen on panostettava.
Yleiskeskustelu päättyy.