Täysistunnon pöytäkirja 74/2005 vp

PTK 74/2005 vp

74. KESKIVIIKKONA 15. KESÄKUUTA 2005 kello 19.30

Tarkistettu versio 2.0

1) Hallituksen esitys laiksi rajavartiolaitoksen tehtävien turvaamisesta 10 päivän heinäkuuta ja 14 päivän elokuuta 2005 välisenä aikana

 

Toinen valtiovarainministeri Ulla-Maj Wideroos

Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki Rajavartiolaitoksen tehtävien turvaamisesta 10.7.—14.8.2005. Työtaistelun piiriin kuulumattoman Rajavartiolaitoksen virkamiehen on suoritettava valtion virkaehtosopimuslain 11 §:ssä säädettyjen tehtävien lisäksi ne Rajavartiolaitoksesta annetussa laissa tarkoitetut tehtävät, joiden suorittaminen työtaistelun tai sen uhkan johdosta häiriintyisi ja jotka ovat tarpeellisia Suomen turvallisuuden varmistamiseksi taikka Suomen Euroopan unionin jäsenyyden aiheuttamien velvoitteiden täyttämiseksi. Tätä olisi noudatettava Rajavartiolaitokseen kohdistetun työtaistelun aikana tai sellaisen uhatessa.

Hallituksen esitys perustuu näkemykseen, että myös valtionhallinnossa palvelussuhteen ehtoja ja työrauhaa koskevat asiat ratkaistaan sopimusmenettelyllä. Hallituksen esityksellä ei poiketa tästä periaatteesta. Suomen ja Euroopan unionin turvallisuus on kuitenkin voitava taata tilanteessa, jossa kansainvälinen rajaliikenne lisääntyy ja Rajavartiolaitoksen toiminta voisi vakavasti häiriintyä sen ja mahdollisen lakon johdosta. Esitys ei puutu virkamiesten oikeuteen toimeenpanna lakko.

Suomessa järjestetään yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailut 6.—14.8.2005. Tilaisuus merkitsee turvallisuusuhkien merkittävää lisääntymistä. Uhkatekijät kohdistuvat Suomeen pääosin sen rajojen ulkopuolelta. Turvallisuusuhkat on voitava torjua mahdollisimman suuressa määrin jo rajoilla. On lisäksi otettava huomioon, että Suomen itäraja on Schengen-alueen ulkoraja ja sen ylitettyään henkilö siirtyy Euroopan unionin sisäpuolelle.

Rajavartioliitto ry toimeenpani 31.5.—11.6.2005 lakon itärajan kansainvälisillä rajanylityspaikoilla. Lakon piirissä oli noin 450 rajavartijaa. Rajavartioliitto on ilmoittanut toimeenpanevansa 21.6.—23.7. uuden lakon. Lakon piirissä olisi tällöin noin 900 virkamiestä. Rajavartioliitto saattaa jatkaa työtaistelutoimenpiteitä myös yleisurheilun maailmanmestaruuskisojen aikana. Työtaistelun osapuolet ovat käyneet sovintoneuvotteluja ja jatkavat niitä valtakunnansovittelijan johdolla.

Hallituksen esitys koskee työtaistelun piiriin kuulumattoman henkilöstön asemaa. Työnantaja voisi määrätä tällaisen virkamiehen suorittamaan Rajavartiolaitoksesta annetussa laissa tarkoitetut tehtävät. Kysymys olisi niistä tehtävistä, joiden suorittaminen työtaistelun tai sen uhkan johdosta häiriintyisi. Edellytyksenä olisi lisäksi, että tehtävät ovat tarpeellisia Suomen turvallisuuden varmistamiseksi taikka Suomen Euroopan unionin jäsenyyden aiheuttamien velvoitteiden täyttämiseksi. Työn suorittamisvelvollisuus olisi olemassa valtion virkaehtosopimuslakiin perustuvan suojelutyön tekemisvelvollisuuden rinnalla ja sitä täydentäen.

Lakiehdotuksessa on kysymys lain ja kansainvälisten sopimusten perusteella Suomelle valtiona säädettyjen tehtävien ja sitä sitovien velvoitteiden täyttämisen turvaamisesta myös tässä tilanteessa. Asiasta säädettävä erillislaki on tähän nähden välttämätön. Korostetusti voisi todeta, ettei hallituksen esitys puutu virkamiesten lakko-oikeuteen ja että laki olisi voimassa lyhyen ajan ja soveltamisalaltaan rajoitettu. Tämän vuoksi hallitus katsoo, että lakiehdotus voidaan käsitellä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä. Koska lakiehdotus kuitenkin sivuaa virkamiesten ammatillista järjestäytymisoikeutta ja oikeutta osallistua työtaistelutoimenpiteeseen, asiasta on syytä pyytää eduskunnan perustuslakivaliokunnan lausunto.

Herr talman! Några ord också på svenska. Regeringen har alltså gett ett lagförslag till riksdagen som berör de tjänstemän vid gränsbevakningen som inte är i strejk. Det handlar om att arbetsgivaren skall kunna ålägga dem uppgifter för att kunna säkerställa att idrottare, åskådare och andra under VM-tävlingarna i friidrott tryggt skall kunna komma till Finland. Det betyder alltså att man inte ingriper i strejkrätten, utan det berör endast sådana personer som redan omfattas av det avtal som ingåtts med statens övriga anställda.

Martti Korhonen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Itse asiassa alkuun voisi sanoa, että kyllä nyt ollaan ihan perimmäisten asioitten ympärillä ja liikutaan kyllä niillä rajapinnoilla, joilla suomalaisen yhteiskunnan ei soisi missään vaiheessa liikkuvan eikä olevan sellaista tarvetta, ja kun sitä ei tässä tapauksessa ole, niin on ihan käsittämätöntä, että hallitus tällaisen tien on valinnut. Nyt on, arvoisat edustajatoverit, kyse nimenomaan demokratiasta, uskottavuudesta ja myös sopimusjärjestelmistä, mitä tämä suomalainen yhteiskunta näillä käsitteillä yleensäkin tarkoittaa ja pitää sisällään.

Rajavartijoiden ja Rajavartiolaitoksen neuvotteluissa on kiistelty työnantajan vaatiman uuden sellaisen palkkausjärjestelmän käyttöönotosta, jolla on merkittäviä vaikutuksia rajavartijoiden tulojen muodostumiseen. Tämähän on se lähtökohta. Kyse ei siis ole siitä, että työntekijäpuoli vaatisi yksipuolisesti oleellisesti kaikkea muita aloja suurempaa palkankorotusta, vaan työnantajapuolen yksipuolisesta vaatimuksesta muuttaa koko palkkajärjestelmä. Tästä tämä itse koko ongelma on lähtenyt liikkeelle. Tällaisessa tilanteessa ei näytä todellakaan olevan kyse siitä, että jokin ryhmä käyttäisi hyväkseen strategista asemaansa hankkiakseen itselleen kohtuuttomia etuja siinä mitassa, että se perustelisi tarvetta eduskunnalle edes itse asiassa keskustella täällä tästä asiasta.

Hallituksen esityksen ensimmäinen sivu itse asiassa paljastaa oikein todellisen asennevamman: "Järjestelmään kuuluu se, että työnantaja ja yhteiskunta joutuvat sietämään" — siis sietämään — "työtaistelusta johtuvia hankaluuksia toimintojensa hoitamisessa." Siis joutuvat sietämään, hallitus kirjoittaa omaa perustelutekstiään. Kirjoittajan mielessä on kyllä nyt liikkunut, että saisipa kerta kaikkiaan ja kertakaikkisesti kiellettyä, tämä kai se on ilmeisesti ollut se lähtöasema.

Arvoisat valtioneuvoston jäsenet, jotka olette täällä paikalla, tällaiset kiistat tulee normaalisti ratkaista normaalimenettelyssä työntekijöiden ja työnantajien kesken. Tässä on nyt kyse Vanhasen hallituksen sopimusyhteiskuntaan tuomasta työreformista. Tämähän on sitä nyt ihan puhdasoppisimmillaan. Käsittämätöntä on, että sosialidemokraattinen puolue on mukana tällaisessa hankkeessa. (Sos.dem. ryhmästä: Ei ole mukana!)

On hyvä tietää, arvoisat edustajat, että niissä maissa, joissa konsensushenkeä ei ole eikä sitä vaalita eikä liioin sopimusyhteiskuntaa kunnioiteta, ei myöskään voi olla sellaista henkeä, jolla työt suoritetaan mieluusti ja etsitään yhdessä työn kehittämisen tapoja. Tämä on se toinen puoli, se vastapuoli näille asioille. Sellaisessa yhteiskunnassa, jossa lakot murretaan väkivalloin tai lakia käyttämällä, työntekijät reagoivat muilla tavoin. Miettikää itse, millaisia jonoja alkaa rajoille syntyä, jos passit ja viisumit tarkistetaan ohjekirjan mukaan eikä järkeä käyttäen. Työntekijöiden kiinnostusta omaan työhön ei todellakaan pidä turmella ja sitä ei pidä edes asettaa vaaraksi. Sitä te nyt, arvoisat hallituspuolueiden edustajat, olette tekemässä.

Arvoisa puhemies! Hyvät edustajatoverit! Eduskunnan ei tule riistää työntekijöiltä lakko-oikeutta räätälöimällä suojelutyön ehtoja niin, että lakko-oikeus muodollisesti säilyy, mutta tosiasiallisesti mitätöityy. Esityksen antaa muodollisesti virkaehtosopimuksesta vastaava ministeri, mutta kyllä tässä myös oma roolinsa on sisäministerillä. Ihmettelenkin suuresti sosialidemokraattisen sisäministerin roolia tämän lakon murtamisen yrittämisessä ainakin. Eihän tässä ole kysymys työstä, jonka suorittaminen työtaistelua toimeenpantaessa on välttämätöntä kansalaisten hengen tai terveyden vaarantumisen ehkäisemiseksi taikka sellaisen omaisuuden suojelemiseksi, joka työtaistelun johdosta erityisesti vaarantuu. Niitä perusteita hallitus nyt tarjoaa, joilla voitaisiin mikä tahansa lakko itse asiassa mitätöidä.

Hyvät edustajatoverit! Eivät urheilukisat ole sellainen peruste lakon murtamiselle, joka tulisi hyväksyä. Uskon kuitenkin siihen, että perustuslakivaliokunta näkee, että tässä asiassa ei ole sellaisia perusteita, mitä hallitus nyt kuvittelee olevan. Tässä ollaan nyt avaamassa portit sellaiselle työnantajamielivallalle, jota luulisi toverien sosialidemokraattienkin ainakin jollakin lailla pureksivan ja miettivän, tähänkö olemme menossa. Kehotankin ministeri Rajamäkeä mitä pikimmin palaamaan kyllä sinne ministeriöön ja vauhdittamaan neuvotteluja ja sitä, että neuvottelut saisivat myönteisen päätöksen. Kysymys tietenkin kuuluu: kuka on se seuraava ministeri, joka aikoo julistaa vessapaperin valmistuksen suojelutyöksi, jotta paperin lakko saadaan murretuksi? Tämä tie on tässä nyt aukaistavana.

Hyvät edustajatoverit, aivan loppuun on sanottava, että jos meillä olisi Ranskan perustuslain suoma mahdollisuus, esittäisin tämän lakiehdotuksen hylkäämistä suoraan lähetekeskustelussa, mutta kun tätä ei ole käytettävissä, niin uskon, että tämä sali tulee tämän esityksen hylkäämään.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Korhonen voimakkain sanoin moitti hallituksen menettelyä ja hallituksen esitystä. On sanottava, että kokoomuksen eduskuntaryhmässä kuitenkin ymmärretään niitä perusteita, jonka vuoksi hallitus on tässä asiassa lähtenyt liikkeelle. Toisaalta ei voi olla kiinnittämättä huomiota siihen, että kun on rajavartijoiden lakko, niin hallitus toimii hyvin ripeästi ja voisi sanoa jopa jämäkästi. Mutta kun maassa samanaikaisesti ovat menossa paperiteollisuuden työtaistelutoimenpiteet, joilla aiheutetaan suunnatonta taloudellista vahinkoa koko maalle, ja myös monet esimerkiksi kuljetusalan yrittäjät, metsäkoneyrittäjät ja vastaavat ammattiryhmät ovat konkurssien uhan edessä, niin tässä asiassa tasavallan presidentillä, joka on antanut tämän esityksen, ei ole ollut valmiutta edes käyttää omaa arvovaltaansa vedotakseen siihen työtaisteluosapuoleen, joka on tässä vaiheessa hylännyt valtakunnansovittelijan sovitteluehdotuksen.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kohta käytän perusteellisemman puheenvuoron. Ed. Zyskowiczille vaan, että teillä ei näytä millään pysyvän järjestyksessä työsulut ja lakot. Teille semmoinen peruskurssi olisi kohta paikallaan.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ehkä, ed. Pulliainen, on todella tarkoituksenmukaista, että käytätte sen varsinaisen puheenvuoron, johon olette valmistautunut, koska tässä vastauspuheenvuorossa iskitte kirveenne kiveen. En puhunut lakoista, puhuin työtaistelutoimenpiteistä, jotka tällä hetkellä ovat meneillään ja jotka aiheuttavat huomattavaa taloudellista vahinkoa koko maalle, aiheuttavat talouskehityksen hidastumista, sitä kautta työllisyyskehityksen hidastumista ja sitä kautta myös verotulojen vähentymisen kautta muun muassa uhkaavat monella tavalla ihan tavallisten kansalaisten peruspalveluja. Nämä työtaistelutoimenpiteet jatkuessaan aiheuttavat suurta taloudellista vahinkoa ja hätää tässä maassa. Ja nyt on kyse siitä, herra puhemies, että presidentti Tarja Halonen on antanut tämän lakiesityksen. En kaipaa lakeja paperiteollisuuden lakko- ja työsulkutilanteessa, mutta kaipaan sitä, että presidentti käyttäisi arvovaltaansa vauhdittaakseen metsäteollisuuden työtaistelutoimenpiteiden loppumista ja sovinnon aikaansaamista siellä.

Jouko Skinnari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen itse joutunut ministerinä ratkaisemaan Postivirkamiesliiton ja lennonjohtajien lakon ja lakonuhan. Näissä neuvotteluissahan on aina kysymys siitä, että pyritään sopimukseen. Minun käsittääkseni tässäkin tärkeintä olisi se, että pyrittäisiin todella käytännössä sopimukseen. Valtio työnantajana ei tällä hetkellä ole kovinkaan hyvä, ja jossain vaiheessa pitää aloittaa se, että valtio parantaa asemaansa työnantajana, jotta se olisi myös kilpailukykyinen työmarkkinoilla. Tässä mielessä tämä voisi olla juuri se paikka, jossa se voisi aloittaa, ja neuvottelut tässä asiassa pitäisi nyt viedä eteenpäin eivätkä tämän tyyppiset lakiesitykset ole tätä edesauttamassa.

Kimmo Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Skinnari on oikeassa, pitäisi neuvotella, mutta hämmästelen sitä, että työmarkkinajuristi, SAK:n entinen juristi, Tarja Halonen, antaa tämän esityksen eduskunnalle. Mielenkiintoista on se, että kun porvarilliset virkamiehet ovat kyseessä tällä kertaa, niin kyllä silloin annetaan lakiesityksiä ja pyritään vaikuttamaan siihen, minkälaista työtä ja minkälaista suojelutyötä tehdään, mutta kun on paperimiehistä kysymys, demareitten peruskannattajista, niin silloin kyllä vedotaan työnantajapuoleen, mutta ei olla valmiita panemaan tikkuakaan ristiin sen hyväksi, että työntekijäpuoli joustaisi vaatimuksissaan, niin että saataisiin kohtuullinen ratkaisu, ja ei yritetä auttaa edes siinä, että valtakunnansovittelijan ehdotus menisi lävitse. Kyllä teidän pitäisi hieman katsoa peiliin, että joku tasapuolisuus työmarkkinoillakin pitäisi olla.

Toimi Kankaanniemi /kd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Tämä on todella hallituksen esitys, ja nyt kyllä nopeasti toivoisin, että sosialidemokraattisista ja keskustalaisistakin ministereistä jotkut astuisivat ministeri Wideroosin vierelle ja kertoisivat, mikä on tämä tavoite. Tämä on historiallinen lakiesitys. Tietääkseni koskaan Suomen eduskunta ei ole lakonmurtamislakia käsitellyt, ja se vaatii kyllä hyvän perusteellisen keskustelun. Siihen ei nyt ole mahdollisuutta, elleivät ministerit heti astu esiin ja lähde puolustamaan hallituksen esitystä. Tasavallan presidentti ei tänne pääse puhumaan, häntä on siinä mielessä turha syyttää, mutta hallitus on tämän luonut ja laatinut ja tämän esittää.

Mikä on tämän esityksen vaikutus paperiteollisuuteen, kun tullaan tätä kautta hoitamaan lakkoasioita, eduskunnan kautta? Neuvotteluja tämä saattaa vaikeuttaa laajastikin.

Lopullisen kannan tähän tietysti joutuu ottamaan sen jälkeen, kun näkee, mikä on esimerkiksi sosialidemokraattien kanta tähän todella tärkeään, historialliseen asiaan.

Martti Korhonen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! En minä sitä epäile ollenkaan, ettei tämä kokoomuksen mielestä ole hyvä esitys, uskon minä sen kyllä kovin helposti. Mutta olisi mielenkiintoista kyllä ollut kuulla jossakin vaiheessa kommentti siihen, kun tässä työtaistelutoimenpiteistä on puhuttu, miksi te ette missään vaiheessa esitä, että työsulut pitäisi kieltää lailla. Tästähän tässä nyt on ollut kyse monta viikkoa, itse asiassa tässä yhteiskunnan sisällä vellovassa työtaistelussa, ei mistään lakosta. Moni muukin antaa mielellään ymmärtää, että kyse on nimenomaan siitä.

Tässä lakiesityksessä kyllä liikutaan aivan siellä perusasioitten juurella. Niin kuin tässä on todettu, en muista, että tällaista lakia tässä talossa olisi aiemmin käsitelty. Voi olla, että on käsitelty, mutta minun muistini ei yllä siihen. Kyllä tässä näitä Pihkalan kaartin elementtejä on olemassa, joita tämä hallitus nyt luo tähän yhteiskuntaan, ja se on tämän päivän Suomessa 2000-luvulla aivan käsittämätön linjaus, mihin ollaan menossa. Se on demokratiapäätöksien vastainen, se on sopimusjärjestelmän vastainen. Ei tässä ole mitään niitä peruslähtökohtia, mistä on puhuttu sopimusyhteiskunnan sisällä.

Ahti Vielma /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Korhonen minusta oli ihan oikeassa siinä, kun hän sanoi, että tässä ollaan perimmäisten asioitten ympärillä. Niin juuri ollaan. Minun näkökannaltani tämä tarkoittaa sitä, että Suomessa pitää joka hetki turvata rajat ja suomalaisten turvallisuus. Ei saa tulla sellaista tilannetta, että meillä on rajoilla epävarmuutta. Tämä on tämän lain keskeinen viesti, ja sen takia tämä tänne on tuotu. Ennen juhannusta vielä, tänä päivänä käsiteltiin hallituksen esitys laiksi Puolustusvoimien virka-avusta poliisille ja tänne tulee rajavartiostolaki ja tämä laki, joka on tässä. Tämä on kokonaisuus, ja tämä on suomalaisten kansalaisten turvallisuuden vuoksi tehtävä.

Minna  Sirnö /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin ed. Vielmalle: kyseessä on määräaikainen laki, joka toivottavasti ei ole osa mitään kokonaisuutta.

Minusta on aivan käsittämätöntä se, että jos Rajavartiolaitos epäonnistuu laittomuudessaan ja saa siitä työtuomioistuimesta tuomion, niin muutamaa viikkoa myöhemmin Suomen hallitus tuo saman rikkurilain tänne esityksenänsä. Se, että käytetään MM-kisoja tekosyynä, on aivan käsittämätöntä. Tässä selvästi puututaan periaatteisiin, jotka ovat paljon arvokkaampia kuin se, että meillä on pari viikkoa täällä kansainvälisiä vieraita. Tämä on sen suuntainen päänavaus, että vielä työreformistiselta puolueelta tämän ymmärrän, mutta en puolueelta, joka on lauantaina ilmoittanut olevansa ay-liikkeen suuri kannattaja ja ottavansa piirun verran askeleita kohti ihmisyyttä. Elän toivossa, että hallituksessa istuvat demariministerit eivät edusta sitä demaripoppoota, joka tässä salissa tulee toivottavasti isolla äänten vyöryllä hylkäämään tämän esityksen.

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kannatan mielelläni sellaisia toimia, joilla paperityönantajien sulku asetetaan kyseenalaiseksi, koska siitähän on kysymys. Etsitään toimenpiteitä, jos kerran niitä tarvitaan, jos paperin työsulku uhkaa suomalaista yhteiskuntaa, kuten se alkaa todella tehdä. Etsitään sitten toimenpiteitä, joilla työnantaja saadaan kuriin, koska se haluaa poiketa yleisestä tulopoliittisesta linjasta ja samalla saattaa Suomen talouden ja paljon muitakin arvoja vaaraan, kuten täällä ed. Zyskowicz niin vakuuttavasti osoitti.

Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ymmärrän hyvin sen huolen, mikä tähän esitykseen liittyy Rajavartiolaitoksen toimivuuden turvaamisesta. Mutta kuten täällä ed. Zyskowicz ja ed. Sasi aikaisemmin sanoivat, tämä on aivan marginaalinen kansantaloudellisilta vaikutuksiltaan verrattuna siihen, mikä on tilanne paperiteollisuudessa. Jotta se nyt täällä salissa tulee kaikille ymmärretyksi, niin vaikka kyse on alun perin ollutkin työsulusta, on kuitenkin huomattava se, että työnantajille olisi edelleen sovitteluesitys sopinut, joten nyt pallo on hyvin voimakkaasti Paperiliitolla.

Haluan korostaa myöskin sitä asiaa, että kyse on todella monien alihankkijoiden elinehdoista. Siellä on monia yrityksiä menossa konkurssiin (Ed. O. Ojala: Työnantajien toimien takia!) ja monet niiden palveluksessa olevat työntekijät ovat menettämässä työpaikkansa, eli kyse on todella merkittävästä asiasta.

Aivan lopuksi haluan sanoa sen, että kunnioitan Metalliliiton päätöstä, että se ei ole lähtenyt mukaan tukitoimiin. Siellä ymmärretään, mistä on kyse.

Kari  Uotila /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minusta on aika törkeää, että ed. Sasi täällä käy presidentinvaalikampanjaa tällä tavalla. Tämä on hallituksen antama ja valmistelema esitys, jota kokoomus näyttää täysin rinnoin tukevan. Keskeistä tässä on se, että ed. Zyskowicz voisi soittaa kavereilleen metsäteollisuuteen ja sanoa, että tulkaa järkiinne, lopettakaa työsulku.

Mutta eräs viesti voidaan eduskunnasta antaa. Meillä ei ole niin suoria kontakteja kuin ehkä kokoomuksella sinne metsäteollisuuden suuntaan, mutta meillä on kontakti niihin tahoihin, jotka vastaavat virkaehtosopimuksista, elikkä maan hallitukseen ja ministeri Wideroosiin. Siihen, että on päästetty tilanne näin pitkälle, on syitä sekä työntekijäpuolella että ennen kaikkea työnantajapuolella elikkä valtiovallalla. Hallituksen olisi pitänyt pystyä ratkaisemaan tämä kiista aikaisemmin eikä tuoda tällaista pakkolakia tänne. Jäävätkö todellakin ministerien Rajamäki ja Wideroos nimet samalla tavalla historiaan kuin Pihkalan nimi omien kaartiensa nimissä?

Raimo Vistbacka /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Minä pidän käsittämättömänä tätä hallituksen esitystä. 6.6. työtuomioistuin on antanut päätöksensä, jossa on perusteltu hyvin tarkkaan, ja Rajavartiolaitos hävisi. Mutta sen minä ymmärrän, että kokoomus hyväksyy tämän. Ministeri Itälähän lähti viemään tällaista palkkajärjestelmää, tällaista uudistusta, väkisin myös poliisikuntaan. Tässä on nimenomaan siitä kyse, ja nyt valtiovalta, hallitus, haluaa murtaa sen, että myös Rajavartiolaitoksen osalta lähdetään tähän uuteen palkkausjärjestelmään, niin sanottuun nuolemislinjaan. (Ed. Skinnari: Tästä on kysymys!) Sen takia minä en voi hyväksyä tätä. Mitkään MM-kisat eivät voi olla se peruste. Minä ihmettelen, jos perustuslakivaliokunta hyväksyy tämän tavallisena lakina. Tämä perustelu on todella heikko.

Matti Kangas /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä tässä kokoomus on nyt hallituksen ohella murtamassa rajamiesten lakkoa. Ihmettelen täällä kyllä, että kokoomus on asettamassa paperityöntekijät ja rajamiehet vastakkain, vaikka rajamiehethän ovat lakossa ja paperimiehet työsulussa.

Ihmettelen myös tätä presidenttipeliä, mitä täällä käydään tämän asian tiimoilta.

Tänne tuodaan nyt työreformi. Sitä on tänne aikaisemminkin tuotu. Itse olin silloin Suurtorilla mielenosoituksessa, kun sitä vastustettiin. Nyt pitäisi lähteä sinne uudestaan.

Minä uskon kyllä, että MM-kisojen jälkeen rajamiehet saavat sitten lakkoilla rauhassa hyvinkin pitkän ajan. Tässä on nyt niistä asioista kyse, että jos tässä annetaan periksi, niin tätä piisaa, niin kuin ed. Vistbacka sanoi, että on poliiseja ja monia muita valtionhallinnon edustajia, jotka sitten pistetään samaan muottiin ja pakotetaan tähän.

Kalevi  Olin /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kieltämättä nämä kansanedustajien tunnot, joissa arvostellaan tätä, ovat perusteltuja. Mutta täällä on, arvoisa puhemies, myös esitetty, että koskaan aikaisemmin ei olisi näin menetelty asioissa. Haluan ainakin todeta tässä, että terveydenhuollon parissa, muistelimme, 1984 lääkärilakon yhteydessä on jouduttu toimimaan sillä tavoin, että sairaanhoito on turvattu. (Ed. Sirnö: Se on oikeaa suojatyötä eikä samanlaista!) — Se on samanlaista, mutta minä vaan totean, ottamatta kantaa totean tämän.

Samoin palautan mieliinne, arvoisa puhemies, tiedon, joka on muistinvarainen ja joka on syytä tarkistaa, että jos tähän mennään, niin tämä olisi ruumiillisen työn alueella ja henkisen työn alueella ainakin samaan sarjaan kuuluva kuin satamatyöntekijät 50-luvun alussa ja veturimiehet 50-luvun alussa. Näitä ei ole käytetty siis usein, näitä varmasti (Puhemies koputtaa) arvostellaan ja sen takia nämä perusteet pitää kuulla mahdollisimman seikkaperäisesti tässäkin yhteydessä.

Anne Huotari /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kokoomuksella ei näytä olevan kiinnostusta sopimusyhteiskuntaan muutoin kuin kahdessa asiassa, nimittäin veronalennuksissa ja maltillisissa palkkaratkaisuissa. Aivan oikein, mutta teitä ei kiinnosta ollenkaan se toinen puoli, mitä sillä saadaan. Sillä saadaan työrauha. (Ed. Ollila: Se olisi hyvä!) Nyt näissä molemmissa tilanteissa, jotka ovat jääneet tupon ulkopuolelle, nimenomaan työnantaja on se, joka ei ole hoitanut tehtäväänsä kunnolla. Tässä Rajavartijaliiton tapauksessakin työnantaja on tarjonnut heikennyksiä nuorien työntekijöiden asemaan. Ajatelkaapa, minkälainen työnantaja silloin valtio on ja kuinka paljon sinne ollaan kiinnostuneita hakeutumaan. Eli kyllä täytyy sanoa, että jos, toverit sosialidemokraatit, tulette hyväksymään tämän lain, niin kyllä tämä on kummallista erityisesti teidän puoluekokouksenne jälkeen, jossa oli niin suuri harmonia näistä asioista ja Heinäluoma tuli vielä valituksi puheenjohtajaksi. (Puhemies koputtaa) Kyllä tämä on ihan käsittämätöntä, että suostutte tämmöiseen Vanhasen työreformiin.

Harry Wallin /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Nyt pitää muistaa, että rajavartijat lähtivät lakkoilemaan epäoikeudenmukaista palkkajärjestelmää vastaan. Heillä on oikeus lakkoilla, ja heidän pitää saada lakkoilla silloin, kun kysymys on palkkajärjestelmien uudistamisesta, jotka ovat epäoikeudenmukaisia. Näin ollen tätä esitystä ei voi missään tapauksessa hyväksyä. Kyse on lakko-oikeudesta, (Ed. Huotari: Tämä voidaan hoitaa rahalla, valtion rahalla!) sen hyvyydestä. Ja jos muistaa vanhaa aikaa, niin 3. päivä toukokuuta vuonna 1950 pääministeri Kekkonen kutsui veturimiehet kertausharjoituksiin, joka päättyi 8.5. Fagerholmin tekemään sovintoesitykseen. Eli tässä tapauksessa ei ole kyse vain MM-kisoista vaan periaatteellisesta kysymyksestä, lakko-oikeudesta, ja tätä ei voi hyväksyä.

Lauri Oinonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä näen, että hallitus on nähnyt sen uhkakuvan, mikä liittyy turvallisuuteen (Ed. Laakso: Vain kuukaudeksi!) esityksessä mainitussa aikajaksossa. Minusta on tärkeätä, että pidetään huoli, että täällä on turvallista niin suomalaisilla kuin tänne tulevilla ulkomaalaisillakin, ja näen, että tämä on täysin erillinen kysymys. Minä kunnioitan lakko-oikeutta, (Ed. Huotari: Tämä istunto maksaa enemmän!) työmarkkinakäytäntöjä, mutta tällä ei ole niiden kanssa tekemistä. Näen, että meidän on annettava jo ennakkoon signaali kautta maailman, että on turvallista tulla Suomeen ja myös olla Suomessa.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Korhoselle ja ed. Uotilalle ja monille muille sanoin, että en ole sanonut, että tämä on hyvä esitys. Olen sanonut, että ymmärrämme hallituksen esitystä. Suomen rajoilla ei voi olla suuren, maailmanlaajuisen tapahtuman alla avointen ovien päiviä. Mutta totta kai kokoomuksen eduskuntaryhmä toivoo edelleen, että rajamiesten työehtosopimuskiistaan löytyisi sovitteluratkaisu. Tämä nyt hallituksen esittämä tie ei tietystikään sinänsä ole hyvä tie.

Vertasin kuitenkin hallituksen toimenpiteitä ja aktiivisuutta metsäteollisuuden lakkotilanteeseen. En ole kaivannut metsäteollisuuden työtaistelutilanteeseen, en ole kaivannut lakeja näiden metsäteollisuuden työtaistelutilanteiden hillitsemiseksi tai lopettamiseksi. Sen sijaan olen kaivannut ja kaipaan edelleen, että se sama valtiojohto, joka on antanut tämän hallituksen poikkeuksellisen esityksen, käyttäisi edes arvovaltaansa vedotakseen metsäteollisuuden työtaistelutilanteen eri osapuoliin ja varsinkin siihen osapuoleen, joka on hylännyt valtakunnansovittelijan esityksen.

Outi  Ojala /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä minun täytyy ihmetellä suuresti, arvoisa ministeri Wideroos. Te vastaatte Valtiokonttorista ja sitä kautta myöskin Valtion työmarkkinalaitoksesta. Tämähän on työnantajan asia, joka teidän pitäisi neuvottelupöydässä ratkaista. Valtiolla on rahaa. Jos te pidätte niin tärkeänä, että turvataan olosuhteet näiden kilpailujen aikana, niin silloin valtio on valmis satsaamaan ja huolehtimaan siitä. Näin tulee tehdä eikä lähteä murtamaan meidän kolmikantamalliamme, meidän sopimusjärjestelmämme keskeisiä elementtejä. On aivan turha täällä sanoa, että tämä on tilapäinen ja kuukaudeksi. Murtaminen mikä murtaminen. Tällä on kauaskantoisia seurausvaikutuksia.

Minun täytyy sanoa, että minä en voi kerta kaikkiaan tajuta, en olisi kuuna kullan päivänä voinut kuvitella, että eduskuntaan tuodaan tällainen lakiesitys. Minä ihmettelen myöskin suuresti sitä, miten (Puhemies koputtaa) ihmeessä sosialidemokraatit voivat mennä mukaan. Lentokoneita ollaan valmiita ampumaan alas näitten maailmanmestaruuskilpailujen takia, lakkoja murretaan maailmanmestaruuskilpailujen takia. Milloinkahan (Puhemies koputtaa) tähän maahan julistetaan poikkeustilakin näiden kisojen takia?

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustajille Zyskowicz ja Sasi kommentti vaan. Te puhuitte työtaistelusta, mutta te tiedätte, että työtaistelu tarkoittaa työsulkua siellä paperipuolella, tässä lakkouhkaa uudelleen. Siis aina näissä asioissa muistetaan, että ne projisoidaan siihen olemassa olevaan tilanteeseen eikä snobbailla.

Kimmo Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Meidän kaikkien pitää muistaa, että kyseessä on hallituksen esitys, joka on tehty uuden SDP:n puheenjohtajan Eero Heinäluoman aikana ja jonka on antanut eduskunnalle tasavallan presidentti Tarja Halonen. Hän olisi voinut palauttaa sen hallitukselle, hän ei ole palauttanut sitä, vaan hänen allekirjoituksensa on tämän paperin alla. Se on Halosen esitys eduskunnalle.

Mitä tulee sitten tähän esitykseen, niin täytyy sanoa, että on erikoista se, että, demarit, silloin kun on porvarillisista työntekijöistä kysymys, rajavartiomiehistä, niin ei ole paljon teillä sympatiaa rajavartiomiehille. Silloin, kun on paperimiehistä kysymys, niin silloin kyllä viimeiseen asti puolustetaan omia kannattajia. (Välihuutoja vasemmalta) Tässä on se tietty ero. Sama on sairaanhoitajissa. Silloin, kun puhutaan sairaanhoitajien palkasta, ei teiltä tule sympatiaa sairaanhoitajille, (Puhemies koputtaa) koska he ovat porvarillisia äänestäjiä. (Välihuutoja vasemmalta — Hälinää)

Puhemies! Ihan lyhyesti vielä haluan (Puhemies koputtaa) todeta sen, että olen todella hämmästynyt siitä, että vasemmistoliitto vaatii täällä lakko-oikeuden rajoittamista. En ole koskaan vielä tässä salissa kuullut sitä. (Ed. Sirnö: Ei ole vaadittu!) Työnantajilla on työsulku, työntekijöillä on lakko, kummallakin pitää olla oma työtaistelutoimenpiteensä. Se, että te puututte lakko-oikeuden ytimeen, (Puhemies koputtaa) on ennenkuulumatonta. (Välihuutoja vasemmistoliiton ryhmästä)

Arja Alho /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Luultavasti palaan näihin erilaisiin argumentteihin tarkemmin, kun käytän oman puheenvuoroni, mutta haluanpa nyt tässä yhteydessä sanoa, että hämmentäväähän tässä sosialidemokraattienkin kannalta on tietysti se, että näin merkittävä yhteiskuntapoliittinen keskustelu käydään juuri sellaisella aikataululla, että huomenna itse asiassa perustuslakivaliokunnan pitäisi saada aikaan lausuntonsa ja eduskunnan täytyisi saada hyvin nopeasti asia käsitellyksi, ja (Ed. Huotari: Ja salassa valmisteltu!) parlamentarismin kannalta on todella kammottavaa se, että täällä ei ole paikalla pääministeriä eikä hallituksesta muita kuin nyt tällä hetkellä Ulla-Maj Wideroos, ja se on mielestäni omalaatuista sen vuoksi ... (Eduskunnasta: On siinä vieressä Rajamäkikin!) — No, menee sinne sitten. — Mutta tämä on siis omalaatuista, kyllähän tämän kaltaisessa asiassa, joka on yhteiskuntapoliittisesti merkittävä, täytyisi joka tapauksessa nämä merkittävät puheenvuorot tämän tapaisissa asioissa käyttää eduskunnassa eikä loistaa poissaololla. Sitä nyt ei kyllä Rajamäki tuossa pöydän päässä paranna. Ongelma on kyllä tämä, että hallituksen täytyisi puolustaa ja argumentoida se näkemyksensä tänne sen sijaan, että me täällä kiistelemme paperin lakosta ja Tarja Halosesta ja kaikesta muusta.

Martti Korhonen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Minusta tuntuu kyllä nyt välillä, että eivät ainakaan kaikki huomaa, mistä edes puhuvat, kun ymmärtääkseni ed. Zyskowicz ja ed. Sasi ja moni muukin on kannattanut sopimusyhteiskuntaa, näin minä olen ymmärtänyt, ja on kannattanut demokratiaa, senkin minä olen ollut ymmärtävinäni. Mutta onhan tämä kummallinen tilanne demokratian ja sopimusyhteiskunnan näkökulmasta katsottuna, jos te kuvittelette, että sopimus- ja neuvottelujärjestelmä toimii niin, että toisen osapuolen päälle pannaan giljotiini, jossa lukee, että lakko-oikeus murretaan teiltä, jos teiltä ei synny sopimusta.

Tätähän tämä tarkoittaa. Ei mikään aito neuvottelujärjestelmä voi niin toimia. (Ed. Sasi: Tämä on hallituksen esitys!) — En minä sanonutkaan, että tämä on teidän, minä sanoin, että te ymmärrätte tätä, niin kuin ed. Zyskowicz sanoi. Minä sanon toisen puolen, että minä en ymmärrä, ja tästä lähtökohdasta justiin, että en voi ymmärtää semmoista järjestelmää, että toisen sopimusosapuolen, neuvottelijan, päälle pannaan giljotiini, jossa lukee, että lakko-oikeus murretaan, jos ette pääse sopimukseen. (Ed. O. Ojala: Kekkonenhan yritti sitä!) Saa siinä puhua sopimusyhteiskunnasta, (Puhemies koputtaa) eikä se ole demokratiankaan mukaista menettelyä. Minä olen aidosti kyllä tätä mieltä.

Marja Tiura /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomen turvallisuuden varmistamiseksi minun mielestäni tämä on perusteltua. (Välihuutoja vasemmalta) Positiivista on myöskin se, että tällä kertaa hallitus ei seiso näitten asioiden kanssa tumput suorana. Syytä olisi myöskin keskittyä puhumaan siitä, mitä paperilakon osalta tapahtuu (Ed. Sirnö: Minkä lakon?) ja minkälaiset kansantaloudelliset tappiot siinä meille tulee. Se on 43 miljoonaa euroa per päivä, kun meillä paperikoneet seisovat, elikkä siinäkin olisi hallituksella jotain tehtävää. (Ed. Sirnö: Anteeksi, minkä lakon? — Hälinää)

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! (Hälinää)

Toinen varapuhemies:

(koputtaa)

Pyydän saliin hiljaisuutta!

Puhuja:

Ed. Korhonen, sanoin, että ymmärrän hallituksen esitystä, koska hallitus kuitenkin viime kädessä kaikissa olosuhteissa kantaa huolta ja vastuuta kansallisesta turvallisuudestamme. Eikä voi olla niin, että kun maailman huomio kiinnittyy Suomeen laajan, voi sanoa, mammuttimaisen kansainvälisen tapahtuman kautta, niin meillä olisi rajoilla avoimien ovien päivät.

Mutta tähän perään sanon, herra puhemies, että ymmärrän hyvin myös ed. Korhosen puheenvuoroa ja argumentointia. Totta kai näen, että sopimusratkaisu myös rajamiesten kiistaan olisi se paras, demokraattisin ja sopimusyhteiskuntaan parhaiten sopiva ratkaisu. Totta kai tämän esityksen antamisen jälkeenkin toivon, että siellä vielä näinä hektisinä tunteina ja päivinä löytyisi sopimusratkaisu. Tämä tie, jota hallitus nyt esittää, ei ole meidän mielestämme hyvä tie, vaan sopimusyhteiskunnan normaali toiminta on tietysti parempi tie.

Sisäasiainministeri Kari Rajamäki

Herra puhemies! Haluan ihan aluksi korostaa, että me sisäasiainministeriön kaikki sisäisen turvallisuuden toimijat, myös rajamme ammattilaiset, teemme erittäin hyvässä yhteistyöhengessä töitä, minkä olette ehkä huomanneet niin kansallisten voimavarojen ja sisäisen turvallisuuden puolella kuin EU-areenallakin. Olen myös henkilökohtaisesti pitänyt yhteyttä Rajavartioliiton johtoon, viimeksi eilen aamulla tavannut kolmannen kerran Rajavartioliiton johtoa, myös tältä osin Pardian ja STTK:n johtoa on pidetty ajan tasalla. Uskon kyllä, että asiat, niin kuin pitääkin, etenevät neuvottelupöytien ja Saloniuksenkin pöydän kautta.

Mutta asia on tietysti näin, että ensinnäkin tässä on kyse pitkälti valtion puolella uuden palkkausjärjestelmän sisäänajo-ongelmista. Vuoden 2001 jälkeen nämä lataukset ovat lähteneet tulemaan, ja kansanedustajat muistavat myös poliisiin liittyvät monet vaiheet. Sisäministeriöllä ei ole mitään rahapottia neuvotella eikä tehdä tupojärjestelyjä, mutta kaikin tavoin olemme halunneet edistää hyvää henkeä tällä puolella ja haluamme edelleenkin uskoa, että rajan ja turvallisuuden ammattilaiset pystyvät hyvää yhteistyötä tekemään koko ajan.

Tässä lakiesityksessä ovat tietysti Valtion työmarkkinalaitos, esittelevä ministeri ja hallitus päätyneet sittemmin siihen, että siihen aikaan, kun esimerkiksi ensi kesänä on merkittävä kansainvälinen tapahtuma, johon liittyy erityisiä turvallisuusriskejä, rajaturvallisuus voidaan varmistaa tämän arvion mukaan, millä esitys on valmisteltu, vain töissä ja sopimuksen piirissä olevien täyden työpanoksen varmistamisella. Tämä on Valtion työmarkkinalaitoksen tekemä arvio, jossa tämä halutaan varmistaa, ja tämä on nähty ainoana tapana varmistaa tällä hetkellä tämä kysymys.

Toinen valtiovarainministeri Ulla-Maj Wideroos

Arvoisa puhemies! Aikataulusta sen verran, että totta kai eduskunta käyttää tähän niin paljon aikaa kuin eduskunta itse katsoo tarvitsevansa, ja se sopii tietysti minullekin.

Sitten, totta kai, kun toivottiin, että pitää pyrkiä sopimukseen, siitä olen samaa mieltä ja ymmärrän, että tälläkin hetkellä neuvotteluja käydään.

Kun täällä puhutaan lakko-oikeudesta, niin minä en ainakaan löydä tästä esityksestä mainintaa siitä, että hallitus puuttuisi lakko-oikeuteen. (Ed. O. Ojala: Lakko murretaan!) Tämä on tilapäinen lakiesitys ja koskee ainoastaan niitä Rajavartiolaitoksen virkamiehiä, jotka eivät kuulu työtaistelun piiriin.

Sitten joku edustaja mainitsi, että MM-kisat ovat tekosyynä tähän hallituksen esitykseen. Ei varmasti ole. MM-kisat ovat tulossa, ja meillä on sinä aikana velvollisuuksia, joita pitää hoitaa, ja sen takia tämä esitys on täällä.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Tässä on jo hyvin monta näkökohtaa tuotu esille, ja ed. Korhosen puheenvuoro jo kuvasi tätä taustaa. Muutama näkökohta kuitenkin vielä tähän esitykseen.

Niin kuin ed. Korhonen totesi, tässä hallituksen esityksen jo heti alkupuolella paljastuu se, että tämän hallituksen esityksen kirjoittaja on ollut voimakkaasti affektissa tilassa. Tässä kirjoitetaan todellakin, että "järjestelmään kuuluu se, että työnantaja ja yhteiskunta joutuvat sietämään" jnp. Siis en ole tällaista persoonallista, syvästi henkilökohtaisen tunnon purkausta ihan äsken lukenutkaan. Muutoinkin, arvoisa puhemies, tämä hallituksen esitys on kyllä poikkeuksellisen taitamattomasti kirjoitettu.

Mutta ennen kuin menen siihen, ed. Olinille ystävällisesti vastauspuheenvuorona täältä korokkeelta: Niin terveydenhuoltoalan lakon yhteydessä kuin lääkärilakon yhteydessä käytiin suojelutyöasiat erittäin tarkasti, pikku piirteitä myöten läpi. Olin Kunnallisen työmarkkinalaitoksen hallituksen elikkä valtuuskunnan jäsenenä, yksi yhdestätoista, ja siellä ne käytiin vihoviimeiseen piirteeseen saakka, ja tässä ei ole mitään siitä elementistä nyt. Tämähän on lakon murto-operaatio aivan oppikirjan mukaisesti. Tämähän on niin oppikirjan mukaista toimeliaisuutta, olen Toimihenkilön ammattiyhdistystiedon oppikirjan kirjoittanut kolmeen eri kertaan eri aikakausina, ja tämä on täysin oppikirjan mukainen, mutta palaan siihen vähän myöhemmin tarkemmin.

Mihinkä tämä pitää projisoida? Tämä pitää projisoida tietysti poliittisesti työreformiin. Vanhanen on taitavasti junaillut työreformia läpi koko tämän parin vuoden ajan. Siis aivan niin, että hän jää historiaan tästä taitavuudesta, joka ... (Eduskunnasta: Entä sosialidemokraatit?) — No, he eivät vielä ole porukassa mukana, mutta kyllä he siitä pikkuhiljaa luiskahtavat peliin mukaan. Tietysti sosialidemokraateille tämä on äärimmäisen kiusallista, koska tämä on ensimmäinen näyttö parista piirusta vasemmalle hyppäämisestä. Se on mielenkiintoinen se starttiviiva, josta hypätään vasemmalle. (Ed. Huotari: Ei vasemmalle vaan ihmisen suuntaan!) Mihinkähän sitä ollaankaan menossa, kun seuraavat pari piirua vasemmalle loikkastaan? (Ed. Kekkonen: Puhuja sotkee historiallisia aikakausia!) — Kyllä on vaan hyvin mielenkiintoinen kysymys seurata täältä katsomon puolelta, missä mennään.

Sitten, mikä tässä hallituksen esityksen perusteluosuudessa on erinomaisen persoonallista, on se, että tätä upj:tä ei kuvata lainkaan, ei tätä työtaistelun ydintä lainkaan. Sen sijaan todetaan marxilaisen lehdistöteorian mukaisesti vaikenemalla siitä, mikä on ideologialle vierasta, vain, että Rajavartioliitto jäi tessin ja vessin ja tupon ulkopuolelle ja siinä kaikki. Elikkä siis vaietaan olennaisesta asiasta eli siitä, mikä on tässä tapauksessa ideologialle vierasta. Sitten kyllä aivan kuin ristoreipasmaisesti rehellisesti todetaan, että MM-kisoistahan tässä on kysymys, ja se toistetaan kerta toisensa jälkeen. Sen sijaan ei kerrota sitä, että kun on tessit ja vessit auki, niin nyt olisi tietysti erinomaisen paikallaan, kun on näin paljon valtaa, että koko meidän kolmikantainen järjestelmämme ja sopimusyhteiskuntamme järjestelmä murretaan, että kassassa olisi nyt vielä sen verran rahaa, että tehdään se vessi nyt niillä ehdoilla kuin se on tällä hetkellä tehtävissä ja siirretään sitä upj:tä tässä tapauksessa tulevaisuuteen, niin kuin poliisien osaltakin on sitä sinne tulevaisuuteen siirretty. Siis toisin sanoen on arvotettu asioita niin, että tämä lakiesitys on paljon parempi tie kuin se, että muutama tonni liksaa laitetaan Rajavartiolaitokselle, ja vielä muistetaan se, mikä onkaan Rajavartiolaitosta erikoisesti rahoittanut viime vuosien aikana budjetin yhteydessä. Se on eduskunta, joka on pistänyt millin nokkiin ja puolitoista miljoonaa euroa nokkiin jnp. kerta toisensa jälkeen. Nyt olisi erittäin paikallaan, että nyt oltaisiin pantu nokkiin sen verran, että tessit ja vessit tulevat ja asia olisi näin, mutta tästä mahdollisuudesta ei tässä esityksessä ole hitustakaan jälkeä.

Mutta sen sijaan, arvoisa puhemies, täällä on hyvin mielenkiintoista tekstiä, koska täällä kerrotaan rajavartijoille, niin miehille kuin naisillekin, millä tavalla tulee käyttäytyä MM-kisojen aikana. Täällä sanotaan näin: "Kiinnijäämisen riski on suoraan verrannollinen rajatarkastuksen huolellisuuteen. Jos tarkastukset lopetetaan tai niiden tehokkuus työtaistelun vuoksi laskee oleellisesti, ei esimerkiksi paljastu varastettua omaisuutta tai henkilöitä, jotka todennäköisesti syyllistyvät rikoksiin. - - Suomessa rajatarkastuksissa pyritään korkeaan paljastumisriskiin myös sen vuoksi, että tällainen rikollisuuden torjuminen on tehokkaampaa ja edullisempaa kuin sisämaassa tehtyjen rikosten selvittäminen." Tämähän tarkoittaa sitä, että nyt kehotetaan kaikkia siellä Rajavartiolaitoksessa tekemään niin täsmällisesti ja hyvin tehtävänsä kuin olla voi, kun kerrotaan täällä hallituksen esityksen perusteluissa, että näin päästään mahdollisimman suureen roistojen kiinnisaamiseen ja kaiken sopimattoman maahantulon estämiseen jnp.

Elikkä tämähän tarkoittaa sitä, että tässä kuvataan täydellisesti italialainen lakko. Tästä on kirjoitettu väitöskirjoja 60-luvulla ja 70-luvulla ja tässä annetaan malli siihen, mitenkä italialaisen lakon puitteissa se lopputulos on aika mielenkiintoinen. Ja ei mitään muuta kuin tervemenoa sitten sinne maailmanmestaruuspippaloihin!

Kari Uotila /vas:

Arvoisa puhemies! Ihan tästä menettelystä. Ministeri Wideroos totesi, että eduskunnalla on tietenkin aikaa käsitellä tätä merkittävää lakimuutosta niin paljon kuin vain suinkin haluaa. Ei tämä tämänpäiväinen menettely ja tämän lakiehdotuksen tänne taloon tuonti antanut sellaista kuvaa, että tässä nyt reilusti aikaa olisi. Mietintö oli pöydällä kymmenen minuuttia, ja tänään huhut lähtivät liikkeelle, ehkä tuossa 16—17:n aikaan, että on yleensä tulossa jonkinlainen ylimääräinen, kiireinen hallituksen esitys presidentin esittelystä vielä tänä iltana. Ei ollut kuulemma puhemiesneuvostossa edes puhemiesneuvoston jäsenille kerrottu mitään, mitä on tulossa, puhumattakaan, että olisi kerrottu eduskunnan poliittisille ryhmille, jotta ne olisivat voineet edes ilmoittaa, että tänään täällä vielä iltamyöhällä käsitellään näin merkittävää periaatteellista hommaa. Ihan pelkästään menettelytapanakin tämä jää historiaan varmaan aikamoisena kummallisuutena.

Näissä perusteluteksteissä on aika mielenkiintoisia pointteja liittyen kylläkin näihin paljon puhuttuihin yleisurheilun MM-kisoihin. Täällä viitataan, että vastaavat yleisötapahtumat aiemmin ovat johtaneet merkittävään rikollisuuden lisääntymiseen. Tekisi mieli oikeastaan kysyä faktatietoja siitä, millä tavalla sellainen rikollisuus, joka tulee rajan ulkopuolelta, lisääntyi Suomenmaassa 83 yleisurheilun MM-kisojen yhteydessä tai joidenkin muiden suurempien yleisötapahtumien yhteydessä, joita Suomessa on järjestetty. Mitkä ovat ne faktat tämän väitteen tueksi? Muitakin mielenkiintoisia perusteluja täällä on. Viitataan sellaiseen, josta ei sitten kuitenkaan rohjeta tarkemmin sanoa, mistä on kysymys. Tässä viitataan myöskin siihen, että muiden maiden joukkueet joutuvat lähiaikoina tekemään päätöksiä siitä, uskaltavatko ne tänne lintukotoon tulla, kun tämä on niin turvaton maa, että tänne ei uskalla tulla heittämään keihästä eikä hyppäämään seivästä eikä juoksemaan rataa ympäri eikä muutenkaan turistinakaan.

En tiedä, onko Kansainväliseltä Yleisurheiluliitolta ehkä — arvoisa herra puhemies, jos voisi osallistua keskusteluun, voisi kommentoida — onko Kansainväliseltä yleisurheiluliitolta tullut viestiä ja huolta siitä, että taitavat olla kisat vaarassa tämän Rajavartiolaitoksen työtaistelun ja työselkkauksen vuoksi tai ovatko jotkut kansalliset liitot tai muut tahot jo varoitelleet, että eivät taida uskaltaa tulla. Kun toisaalta jotenkin minulla on sellainen mielikuva, että tämän kiistan aikaisemmissa vaiheissa muun muassa ministeri Rajamäki on antanut sen tyyppisiä lausuntoja, että rajat on turvattu ja suomalaisten turvallisuus on taattu niillä erillisjärjestelyillä, joita on pystytty tähänkin asti tekemään ilman tällaista pakkolainsäädäntöä.

Voisi kysyä myöskin virkaehtosopimusneuvotteluista vastaavalta ministeriltä, mikä on se rahasumma, jolla tämä asia voitaisiin hoitaa, kuinka isosta rahasta on itse asiassa kysymys. Muistutan tässä salissa jo viikon aikana pariin kertaankin todenneeni, että viime vuoden valtion budjettitalous oli 2,2 miljardia euroa ylijäämäinen ja menokehykseenkin sisältyviä rahoja säästyi yli 700 miljoonaa viime vuoden tilivuodelta valtion budjettitaloudessa. Luulisi nyt, että valtio työnantajana, toivottavasti hyvänä työnantajana, pystyisi tällaisen kiistan hoitamaan ihan asiallisesti vastaamalla niihin perusteltuihin tarpeisiin, joita rajavartijoilla on omien työehtojensa ja palkkauksensa ja palkkajärjestelmänsä osalta.

Lopuksi, arvoisa puhemies, kyllähän tämä periaatteessa sellainen asia on, että kun tuossa replikoinnissa viittasin tähän Pihkalan kaartiin, joka aikoinaan nimettiin ja laitettiin lakkoa murtamaan, niin onko tässä nyt sitten tämän hallituksen toimesta tulossa näistä henkilöistä, jotka pakotetaan ainakin välillisesti lakon murtamiseen, Wideroosin kaarti tai Rajamäen kaarti tai Vanhasen hallituksen kaarti. (Ed. Laakso: Rajamäen rykmentti!) — Rajamäen rykmentti on tuttu termi, mutta tämä varmaan nyt tarkentuu sitten kaartiksi jatkossa. Ihmettelen, jos tästä salista löytyy tämän ehdotuksen taakse, ainakaan työväenpuolueista, yhtään edustajaa.

Minna Sirnö /vas:

Arvoisa puhemies! Hyvät, melkein rakkaat, edustajatoverit. Täytyy myöntää, että olen temperamenttinen ihminen ja olen muutaman kerran täällä tupsautellut suustani ehkä teräviäkin sanoja, mutta täytyy myöntää, että näin pettynyt Suomen hallitukseen en ole ollut koskaan kuin tämän lakiesityksen edessä.

Ed. Uotila äsken jo kritisoi tapaa, millä tämän tyyppisiä periaatteellisesti erittäin suuria esityksiä tuodaan ohi eduskuntaryhmien eduskuntaan 10 minuutin varoitusajalla. Kyse ei ole vain jostakin pienestä MM-kisoihin liittyvästä turvatoimenpiteestä, vaan kyse on suuresta periaatteesta. Olisi olettanut tietysti, että ministerit olisivat edes huolehtineet, että omat eduskuntaryhmät olisivat olleet niin paljon tietoisia, että täällä ei sali huutaisi tyhjyyttään hallituspuolueitten edustajien ollessa aivan jossakin muualla päin Suomea todennäköisesti miettimässä, miten MM-kisojen varjolla seuraavia pakkokeinolakeja tai toimenpiteitä tähän maahan saatetaan. (Ed. Ollila: Sitä he miettivät!)

Olen pettynyt myös siihen, miten valtio hoitaa työnantajatehtäviänsä täysin kieroutuneella tavalla. Ensiksi valtio ja sen edustajana Suomen hallitus on neuvotteluosapuolena työnantajana, ja kun työnantaja sortuu laittomuuksiin, saa siitä työtuomioistuimessa tuomion, niin sitten samainen hallitus keksii kikka kolmosen ja tuo samaisen rikkurilain sitten lakiesityksenä tänne, jotta saadaan murrettua sitä tilannetta, johon työnantajana valtio on sortunut.

Lisäksi tietysti on hämmentävää se, että kunnioitukseni ministeri Wideroosin leveitä hartioita kohtaan tänään lisääntyy. Olen kuullut hänen täällä kaksi kertaa puhuvan vaikeista asioista. Ensimmäinen oli se, kun hän joutui edustamaan koko hallitusta pankkipalvelumaksuissa, ja nyt siinä, kun Suomessa ensimmäistä kertaa tämän hallituskauden aikana tuodaan rikkurilakia eduskuntaan, niin sitten Rkp liimapuolueena joutuu edustamaan koko hallituskatrasta täällä. Täällä jonkin verran on vilahtanut SDP:tä edustavia ministereitä istumassa mennen tullen. Suurin osa heistä on ollut kuitenkin kohtuullisen vaiti ja ennen kaikkea poissa tästä salista. Olisin olettanut, että tässä kysymyksessä ministeri Wideroosia ei olisi jätetty yksinään kahden hengen ministeriryhmän edustajana vastaamaan koko hallituksen tekemisistä.

Totesin tuolla jo aikaisemmin, että ymmärrän sen, että tämän kaltaisen lakiesityksen voisi tuoda joku kepulainen kansanedustaja tänne, koska tämä vastaa täsmälleen sitä linjaa, mitä kepu on viimeiset 15 vuotta edustanut, ja kieltämättä tietysti osin myös kokoomus, joka tosin on juuri tänään debatin aikana herännyt kovin sosiaaliseksi ja työntekijämyönteiseksi tukemalla rajavartijoiden lakko-oikeutta ja todennäköisesti on samalla myös tukenut sitä kritiikkiä, mitä työnantajapuolelle Metsäteollisuuden suuressa sulussa, joka aiheuttaa ison vyöryn konkursseja, täällä moneen kertaan on julistettu. Mutta en ymmärrä sitä, että Suomen hallitus tuo näin puhtaasti työreformistisen lain tänne. Se on aivan täysin käsittämätön teko, ja vielä tällaisessa tilanteessa, jossa kaikki me tiedämme, että meillä on täsmälleen ensi keskiviikkoon asti aikaa virallisesti täällä käsitellä asioita ja meillä on koko joukko isoja asioita, kuten lisätalousarvio, tässä talossa. Olisin toivonut sen saavan sille kuuluvan arvon myös, mutta ilmeisesti sekään ei ole kuin läpihuutojuttu maamme hallitukselle.

Tämä lakiesitys kuvastaa ennen kaikkea sitä, millä tavalla pääministeri Vanhasen hallitus suhtautuu demokratiaan, millä tavalla se suhtautuu kansanedustuslaitokseen, jonka kuitenkin pitäisi olla muutakin kuin läpihuutojuttu. Tämän pitäisi olla se paikka, joka ohjeistaa ja työstää yhteistyössä hallituksen kanssa niitä linjauksia, joilla Suomea kehitetään, ei niin, että hallitus riehuu kuin kevätvasikka ensimmäisellä pellollansa miettimättä sitä tuhoa, mitä jälkeensä jättää.

Työtaisteluoikeus on suomalaisten perusoikeus. Se on myös sellainen oikeus, jonka kansainväliset sopimukset tunnustavat. On täysin käsittämätöntä, että Suomen hallituksella on varaa ensimmäisenä lähteä miettimään joittenkin perusoikeuksien rikkomista, ja vielä siinä tilanteessa, jossa Suomen hallitus todellakin edustaa toista sopimuspuolta, jolloin vähintäänkin voidaan kyseenalaistaa se puolueettomuus, jolla tätä perusoikeutta Suomen hallituksen taholta ollaan edustamassa.

Sitten muutama huomio siitä tilanteesta, mikä tällä hetkellä ylipäätänsä on. Mielestäni on aivan poikkeuksellinen tilanne työmarkkinoitten suhteen se, että meillä on kaksi isoa työtaistelua käynnissä yhtä aikaa, joissa molemmissa työnantajat, toisessa Metsäteollisuus ry ja toisessa Suomen valtio, ovat ne osapuolet, jotka ovat aiheuttaneet koko työtaistelun syntymisen. Metsäteollisuudelta ymmärrän sen, että Metsäteollisuuden ja itse asiassa Elinkeinoelämän Keskusliiton linjauksiin kyllä sopii, että pääoma puhuu hinnalla millä hyvänsä, vaikka tuhoten muita yrittäjiä ja pieniä yrityksiä, ja neuvottelut hoidetaan lähinnä sillä, että toinen osapuoli pakotetaan polvilleen. Se on mielestäni kyllä poikkeuksellinen käsitys neuvotteluista, ja toivon, että tämä tekniikka ei ole jostakin kumman syystä EK:lta ja Metsäteollisuudelta siirtynyt Suomen hallitukselle, vaikka tämä esitys siltä vähän haiskahtaakin.

Vanhasen hallitus asettaa mielestäni eduskunnan täysin käsittämättömään tilanteeseen, ja kiitän ed. Wallinia siitä erittäin hyvästä puheenvuorosta, joka palautti uskoni ja otin tosissani lauantain SDP:n puheet — piirun verran vasemmalle ja ennen kaikkea ay-liikkeeseen ja ihmisyyden puolesta. Puolueeni varapuheenjohtajana olin jopa kiirehtimässä maanantaina avaamaan avoimen, herttaisen sylin yhteistyölle juuri näillä saroilla. Ja jos tämä on se käsitys tästä piirun verran ihmisyyteen tai ay-liikkeen suuntaan menemisestä, niin elän toivossa, että ne fiksut ja filmaattiset kansanedustajat, joita tässäkin salissa moni on ja jotka vielä toistaiseksi ainakin edustavat SDP:tä, ovat sen takana, että tämä laki ei koskaan tule menemään tässä eduskunnassa lävitse.

Puhetta on ryhtynyt johtamaan puhemies Paavo Lipponen.

Matti Kangas /vas:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Rajavartiolaitoksen tehtävien turvaamisesta MM-kisojen aikana on kova päätös, kun rajavartijat ovat samaan aikaan työtaistelussa työehdoistaan. Tämä on lakon murtamista. Ei tämä mitään muuta ole. Tässä on kyse suurista, periaatteellisista asioista. Isoja tapahtumia, muun muassa MM-kisoja, tulee ja menee, mutta nyt ollaan uhraamassa rajamiehet tämän nimissä.

Perustelut tällaiselle toimenpiteelle ovat heppoiset, vaikka ministeri täällä muuta väitti. Tässä olisi voinut ministeri ja valtiovalta rajamiesten oikeutettuihin vaatimuksiin suostua, ja näin olisi päästy tästä tilanteesta. Taitaa olla niin, että tämän asian käsittely täällä eduskunnassa maksaa enemmän kuin rajamiesten vaatimukset. Rajavartijoitten tes-vaatimuksethan kohdistuvat palkkarakenteisiin, taikka työnantajat ovat muuttamassa palkkarakenteita rajamiesten osalta, ja siinä nuoret rajamiehet joutuvat kärsimään, sillä nämä tes-huononnukset kohdistuvat heihin. Kyllähän niin on, että kun MM-kisat ovat ohitse, niin rajavartijat saavat sen jälkeen rauhassa lakkoilla. Siihen ei paljon korvaa lotkauteta, että kyllä tämä on kova päätös heidät sivuuttaa. Tässä tuodaan työreformia kyllä eduskuntaan. Olisikohan nyt aika lähteä taas Suurtorille torjumaan työreformia?

Tämä on valmisteltu hyvin salaisesti. Se ei ole minun mielestäni oikein, ja lakon murtaminen on kyseessä. Täällä ministeri Rajamäki kyseli, mistä rahat. Muun muassa valtionyhtiöt tuottivat viime vuonna 770 miljoonaa. Tästä rahasta olisi voitu pieni osa rajamiesten vaatimuksiin antaa, ja se olisi sillä täytetty. Turha tässä on lähteä sotkemaan paperimiehiä tähän tilanteeseen ja samoin käymään presidenttipeliä tämän asian ympärillä, niin kuin näkyy kokoomus tekevän.

Anne Huotari /vas:

Arvoisa puhemies! Minä tiedän, miltä tuntuu asua rajalla, kun on Rajavartiosto vieressä, ja olen tutustunut hyvinkin monena kesänä rajavartijoiden työhön ja tiedän, että se ei ole ihan helppoa työtä. Se on myöskin raskasta työtä, joudutaan olemaan päiväkausia erossa perheestä, koska monilla työmatkat ovat satoja kilometrejä, voivat olla 150 kilometriäkin. Siinä mielessä on kysymys hyvinkin erityistä ammattitaitoa vaativasta työstä, hyvin tarkkaavaisesta työstä, olipa kysymys rajavartioinnista siellä kentällä tai sitten työstä rajavartiopaikoilla.

Siinä mielessä tuntuu aivan käsittämättömältä tämä mittasuhde, joka tässä on syntynyt. Kun ministeri Wideroos ei vielä vastannut, kuinka isosta summasta tässä oikein on kysymys, niin minä kysyn puolestani, onko kysymys 2 miljoonasta vai kenties vähän vähemmästäkin. Jos työnantaja on tarjonnut muille, niille, jotka ovat jo sopimuksen tehneet, samaa summaa, minkä rajavartijat tulevat tällä omalla lakollaan saamaan aikaan, niin tämähän on työnantajan puolelta todella epäreilu tapa hoitaa asioita. Eli minusta on tosiaankin käsittämätöntä, että näin periaatteellinen kysymys tuodaan tänne tämmöisenä kesäkuun iltana. Kai te nyt jo valmistellessanne tiesitte, millainen ongelma tästä eduskunnassa tulee? Kysymys on nimittäin sopimusyhteiskunnan tulevaisuudesta. Miksi kenenkään työnantajan kannattaisi enää tulla jatkossa tupoihin mukaan, kun he tietävät, että työnantajapuoli voittaa näissä kisoissa? Aina löydetään joku perustelu, olipa ala mikä tahansa, millä hoidetaan se, että asiat viedään näin pitkälle. Esimerkiksi tässä rajavartijoiden tapauksessa, niin kuin ministeri Rajamäki, jos oikein ymmärsin, äsken sanoi, ei ole kysymys pelkästään tästä tapauksesta, vaan tätä samaa lainsäädäntöä voitaisiin käyttää sitten muissakin kansainvälisissä tapahtumissa tulevaisuudessa. Sehän tarkoittaa käytännössä sitä, että kun Suomessa on jatkuvasti isoja tapahtumia, ja voidaan ajatella, mikä on sitten iso kansainvälinen tapahtuma ja mikä ei, niin täällähän tilanne on se, että rajavartijoiden pitäisi olla jatkuvasti töissä ja heiltä käytännössä viedään lakko-oikeus tällä lainsäädännöllä.

Tosiaan palaan vielä tähän sopimusyhteiskunnan tulevaisuuteen. Ei ole kovinkaan kauaa siitä, pari viikkoa, kun valtiovarainministeri Antti Kalliomäki piti sopimusyhteiskuntaa tärkeänä eräässä kansanvälisessä seminaarissa, joka oli tulevaisuusvaliokunnan ja Helsingin yliopiston yhdessä järjestämä seminaari. Hän puhui siellä kauniita sanoja sopimusyhteiskunnan merkityksestä kaiken kaikkiaan Suomen kilpailukyvyn edistämisessä ja kaikessa muussakin. Ja nyt tämän yhden pienen ryhmän, tupon ulkopuolelle jääneen ryhmän kohdalla, jossa osittain ollaan kaikista pienipalkkaisimpien henkilöiden tilannetta heikentämässä työnantajan puolelta, niin tällaisessa asiassa otetaan näin järeä ase käyttöön. Minusta tämä on kyllä ihan kummallista, että vielä sosialidemokraatitkin lähtivät tähän, että kai teillä sosialidemokraateissa kuitenkin on mietitty, mitä tästä seuraa. Pahimmassa tapauksessahan tämä saattaa kaataa koko hallituksen. Onko enää hallituksella luottamusta, jos se on avaamassa tällaisen tien, siis tuhkaamassa koko sopimusyhteiskunnan, jolla on pelastettu 90-luvulla tämä maa? On tehty maltillisia sopimuksia, niin paperityöntekijät kuin kaikki muutkin, vuosikausia, vuosikymmen. Nyt kun on sellainen tilanne, että rakenteellisia uudistuksia ollaan työnantajien puolelta tekemässä näissä molemmissa, jotka jäävät tupon ulkopuolelle, niin näyttää siltä, että hallitus on asettumassa tässä työnantajan puolelle. Kun kysymys on valtion rahasta, valtio on osapuoli, niin tämä olisi voitu hoitaa näillä muutamilla miljoonilla. Kun en ole vielä kuullut ministeri Wideroosilta, paljonko se summa olisi, jos puhutaan vain pelkästään rajavartijoista, niin silloin kyllä tässä on tehty kärpäsestä härkänen ja silloin ei voi välttyä siltä ajatukselta, että sekä keskustan että Rkp:n kohdalla tässä on kysymys myöskin ideologisesta valinnasta ja siitä, että sosialidemokraatteja on viety kyllä tässä narusta niin pahasti, että ihmetyttää suoraan sanottuna.

Eli Vanhasen työreformia toteutetaan näin yllättäen ja salaisesti valmisteltuna. Vanhanen on varmaan hyvin tyytyväinen siihen, että lopultakin hänen ajatuksensa ovat menossa läpi. Mutta ehkä hän ei ole tyytyväinen sen jälkeen, kun hän kuulee sen, minkälainen keskustelu täällä on käyty näistä asioista. Toivoisin, että nyt pikaisesti ministeri Wideroos ja se hallitus, joka vielä valvoo tänä iltana, ottaa nätisti sen muutaman miljoonan käteensä ja tekee sopimuksen ja päästään tällaisista typeristä laista, ettei eduskunnan tarvitse omaa arvovaltaansa tässä heikentää.

Oikeusministeri Johannes Koskinen

Herra puhemies! Tässä keskustelussa on tehty kärpäsestä härkänen. On kaivettu Atlantin syvyyksistä tämä työreformi, ja muistan kyllä, mitä siinä luki. Tämän tyyppistä osaa ei, paljon pahempia kyllä. Se pitää paikkansa, mitä tässä todettiin hyvin poikkeuksellisesta valmistelusta kapealla pohjalla ja nopeasti, eikä sitä voitu hallituksessa käsitellä sillä tarkkuudella tai huolellisuudella kuin normaalisti lakiesityksiä. Mutta taustalla on se, että se oli ainoa mahdollisuus saada esitys eduskunnan arvioitavaksi. Täällä on täydet vapaudet valiokunnissa kuulla asiantuntijoita laveammin ja arvioida tätä esitystä suhteessa Suomen perusoikeuksiin tai kansainvälisiin sopimuksiin.

Tämä esityshän on luonteeltaan kassakaappilaki. Kaikki toivomme, ettei sitä tarvita. Hallitus on valmis peruuttamaan esityksen, kun sopimus syntyy. Hallitus voi pitää sitä pöydällään, lykätä sen vahvistamista viime päiviin saakka, jotta ei sitä tarvita. Kenenkään edun mukaista ei ole, että työtaistelu venyisi heinäkuulle tai elokuulle.

Kansainvälisen työjärjestön Ilon sopimukset, konventiot, koskevat ammatillista järjestäytymisvapautta ja myöskin työtaisteluoikeutta. Selvänä puutteenahan tässä esityksessä on se, että niiden tulkintalinjoja ei ole lainkaan selostettu. Siellä löytyy kuitenkin vuosikymmenten aikana kehittynyt käytäntö, miten myöskin julkisen sektorin työtaistelutilanteissa on rajattu se julkisen vallan toimintamahdollisuus. Toivottavasti eduskunnassa ehditään tätäkin puolta kuulla. Sen jälkeen eduskunnalla, teillä kaikilla kansanedustajilla, on mahdollisuus sitten arvioida, onko tässä riittävät perusteet säätää tällainen määräaikainen, sekä ajallisesti että asiallisesti kapeaksi rajattu laki. Jotta tämä arviointimahdollisuus ylipäänsä olisi tullut eduskunnalle, sen takia tämä piti nyt näin poikkeuksellisen valmistelun tuloksena eduskunnan käsiteltäväksi tuoda.

Tärkeätä on kaikissa oloissa säilyttää kansalaisten turvallisuus, rajavalvonta. Tuo lakon pitkittyminen usean kuukauden mittaiseksi ilman MM-kisojakin merkitsisi sen verran isoja uhkia, että jotakin poikkeuksellista toimenpidettä olisi varmasti kaivattu hyvin laajalla rintamalla tässä salissa, jos mitään ei heinäkuun puoliväliin mennessä olisi tehty. Nyt kun se tulee näin yllättävällä tavalla, ymmärrän nämä ylisanatkin. Toivon kuitenkin, että eduskunta huolella paneutuu tähän esitykseen, parantaa sitä tai sitten, jos painottaa toisin näitä arvoja, voi myöskin vaatia hallitukselta toisen suuntaisia esityksiä.

Ed. Pekka Nousiainen merkitään läsnä olevaksi.

Martti Korhonen /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ensinnäkin voisi varmaan kysyä, kuka ja mikä teki tästä kärpäsestä tämän härkäsen. Kyllä minun täytyy nyt kummeksua, varsinkin kun tuon edellisen puheenvuoron käytti oikeusministeri. Hän puhui kassakaappisopimuksesta, ja nimenomaan tällaisessa sopimusyhteiskunnassa työnantajapuoli tekee kassakaappisopimuksen, joka on uhka työntekijöille — näinhän se toimii — jolla itse asiassa yritetään viestittää, että jos te ette tee sopimusta, me teemme työnantajana näin. Työnantajapuoli on tässä se, joka on nyt käyttämässä tätä giljotiiniuhkaa siellä päällä, joten onhan tämä nyt ihan käsittämätöntä.

Sopimusyhteiskunnan ja demokratian näkökulmasta minä en ymmärrä ollenkaan tätä teidän logiikkaanne, miten se tässä toimii. Jollakin lailla voisi sen ymmärtää siinä tilanteessa, että olisi kaksi ulkopuolista ja siellä tehtäisiin tällaisia ratkaisuja, mutta työnantaja käyttää omaa lainsäädäntökoneistoaan siihen, että luo tämmöisen uhkan. Arvoisa herra ministeri Koskinen, tämä on ihan käsittämätöntä!

Outi  Ojala /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun nyt täällä yritetään sanoa, että tässä on tehty kärpäsestä härkänen ja että kysymys on jotenkin hyvin pienestä ja rajoitetusta ja tilapäisestä ja muusta asiasta, arvoisat ministerit, luen teille valtion virkaehtosopimuslain säännöksistä 11 §:n: "Virkamies ei ole velvollinen suorittamaan sallitun työnsulun, lakon tai 2 §:n mukaan sopimuksenvaraisia asioita koskevan saarron alaisia tehtäviä. Työtaistelun piiriin kuulumattoman virkamiehen on täytettävä tavanomaiset virkavelvollisuutensa, minkä lisäksi hän on velvollinen tekemään suojelutyötä. Mitä 8 §:n 2 momentissa on säädetty, ei estä työtaistelun piiriin kuuluvaa virkamiestä tekemästä suojelutyötä."

Te yritätte nyt murtaa valtion virkaehtosopimuslain mukaisen pykälän tekemällä erillislain. Siis virkamiesten ei tarvitse, he voivat kieltäytyä tämänkin jälkeen. Kun te yritätte tämän pakolla tehdä, niin te yritätte saada eduskunnan (Puhemies: Minuutti!) kumoamaan meillä yhden keskeisen lain käyttämällä kiertotietä. Minusta tämä on aivan käsittämätöntä. Minä toivoisin, että hallitus nyt ottaisi ja vetäisi tämän pois ja toteaisi, että töppäys, mikä töppäys.

Oikeusministeri Johannes Koskinen

Arvoisa puhemies! Kysehän ei ole suojelutyöstä vaan erityisjärjestelystä turvallisuuden järjestämiseksi. Tämä, mihin ed. Outi Ojala viittaa, että lakonalaista työtä ei tarvitse tehdä, tulisi testattavaksi sitten, jos tällainen säännös tulee voimaan. Se, suostuvatko nämä tähän tehtävään määrätyt henkilöt tekemään työtä, sehän jäisi avoimeksi. Jos he tulkitsevat, että eivät halua loukata tätä työnteon vapautta, silloin se jää tavallaan tehottomaksi näiden henkilöiden osalta.

Mutta puhuin kassakaappilaista enkä kassakaappisopimuksesta, eli on olemassa juuri eduskunnan aikataulun ja työtaistelun ilmoitettujen aikataulujen takia tarve olla jotakin siltä varalta, että työtaistelu jatkuu tosiaan niin pitkään, eikä suinkaan työtaistelun (Puhemies: Minuutti!) katkaisemiseksi vaan yhteiskunnan turvallisuuden ylläpitämiseksi.

Anne Huotari /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! En kyllä tosiaankaan ymmärrä ministeri Koskisen vähättelyä tämän lain merkityksestä ja siitä, minkälainen ennakkotapaus tämä tulee olemaan koko sopimusyhteiskunnan kannalta. Minä sanon vielä teille, että kertokaa, millaisesta summasta tässä on kysymys. Silloin saadaan vähän suuruusluokkaa. Ei tarvitse kertoa euroina sitä, paljonko tämä kiista on, mutta onko kysymys kymmenistä miljoonista tai kymmenistä prosenteista? Täällä on aikaisemminkin ollut tässä maassa lakkoja, joissa on oikeasti vaadittu toistakymmentä prosenttia. Kysyn, ovatko nämä rajavartijoiden vaatimukset kohtuuttomia, ovatko ne todella niin kohtuuttomia, että me tarvitsemme tavallaan poikkeuslain tähän tilanteeseen.

Jaakko Laakso /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Itse asiassa ymmärsin oikeusministeri Koskisen puheenvuoron siten, että hän omalla tavallaan myös arvosteli tämän lain valmistelua. Hän totesi, että lakiesitys on valmisteltu poikkeuksellisella tavalla ja kapealla pohjalla eikä sillä tarkkuudella, mitä itse asia olisi vaatinut. Oikeusministeri viittasi myös kansainvälisiin velvoitteisiin muun muassa Ilon osalta ja totesi, että niitä ei tämän lakiesityksen valmistelussa ole huomioitu mutta eduskunnan olisi syytä paneutua näihin kysymyksiin.

Haluaisin kysyä oikeusministeri Koskiselta: Koska te saitte tiedon tämän lakiesityksen valmistelun aloittamisesta? Saitteko te tiedon tämän lakiesityksen valmistelun aloittamisesta jo ennen viime viikonloppua? Tämä olisi hyvä eduskunnan tietää, eli me haluaisimme tietää.

Sama kysymys myös ministeri Wideroosille: Koska tämän lakiesityksen valmistelu alkoi hallituksessa?

Toinen valtiovarainministeri Ulla-Maj Wideroos

Arvoisa puhemies! Täällä kysyttiin, mistä summista puhutaan. Toivon mukaan neuvottelut ovat päällä tällä hetkellä, ainakin aikaisemmin illalla neuvotteluja käytiin ja pyritään saamaan sopimus aikaiseksi. Minä en tietenkään sinä aikana kommentoi neuvottelun sisältöä ja tilannetta. Toivon tietysti siis sille asialle ymmärrystä.

Valmistelua on tehty muutaman päivän aikana.

Arja Alho /sd:

Arvoisa puhemies! Varmasti kaikilla kansanedustajilla on samanlaiset ristiriitaiset tunnelmat siinä mielessä tämän lakiesityksen johdosta, että se tuli näin illalla hyvin ennalta arvaamattomasti pöydällepanoa varten tänne keskusteluun ja siitä ei ole ilmiselvästikään käyty minkäänlaista laajempaa keskustelua hallitusryhmien kesken, saati niin, että myöskin eduskuntaryhmät ja niiden vetäjät olisi informoitu asianmukaisesti. Etenkin tämä hämmentää sen vuoksi, että lakiesitys on äärettömän tärkeä periaatteellinen ratkaisu ja vielä kaikki tiedämme sen, että esitys tulisi käsitellä hyvin ripeästi. Onhan eduskunnan työaikataulut lyöty lukkoon jo jonkin aikaa sitten. Tämä tietysti merkitsee tosiasiallisesti sitä, että eduskunnalla ei ole mahdollisuutta kovinkaan laajaan ja huolelliseen asiantuntijakuulemiseen, joka mielestäni kuitenkin tämän tyyppisen lainsäädännön käyttämisessä keskellä työtaistelua olisi perusteltua. Näin ollen on mielestäni hiukan epämiellyttävää kuulla, että esittelevä ministeri sanoo, että eduskunta voi käsitellä tätä hyvin rauhassa ja huolellisesti, kun kaikki tiedämme, että näin ei asianlaita ole.

Suomen perustuslaki turvaa 13 §:ssä ammatillisen yhdistymisvapauden. Työtaisteluoikeus ylipäätänsä on eräitä kulmakiviä sille, että meillä suomalaisessa yhteiskunnassa, sopimusyhteiskunnassa, näin on menetelty. Työtaisteluoikeus on myöskin hyvin laaja kansainvälinen oikeus. Kansainvälisen työjärjestön yleissopimus lähtee siitä. Myöskin taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus sitoutuu siihen, että lakko-oikeus on loukkaamaton. Myöskin työtaisteluoikeus kuuluu Euroopan unionin perusoikeuskirjaan. Sen 28 artiklan mukaan työntekijöillä ja työnantajilla tai näiden järjestöillä on yhteisön oikeuden sekä kansallisten lainsäädäntöjen ja käytäntöjen mukaisesti oikeus asianmukaisella tasolla neuvotella ja tehdä työ- ja virkaehtosopimuksia sekä oikeus ryhtyä eturistiriitatilanteissa etujensa puolustamiseen yhteistoimin lakko mukaan lukien. Näin ollen kysymys on todella hyvin merkittävästä ihmisten perusoikeudesta. Nythän hallituskin tunnustaa tämän esityksen pulmallisuuden tietysti jo siinä mielessä, että se arvioi tätä perusoikeutta ja tunnustaa lakko-oikeuden merkityksen järjestäytyneessä yhteiskunnassa, joka kunnioittaa eri osapuolten neuvottelu- ja sopimuspyrkimystä myöskin työtaistelutilanteessa, ja edellyttää, että myöskin perustuslakivaliokunta lausuisi asiasta.

Sitten kun on ollut kysymys siitä, voitaisiinko tätä lakko-oikeutta rajoittaa, ja on viitattu suojelutyön kaltaisiin tilanteisiin, niin suojelutyöstähän on omat säädöksensä ja mielestäni on aika vaikea nähdä, että tässä olisi kysymys terveyden tai omaisuuden suojaan liittyvästä työn määrittelystä, joskin tietysti täytyy myöntää, että lakiehdotus on sillä tavoin tietysti erilainen, että tässä on lähdetty siitä, että työtaistelun piiriin kuulumattoman Rajavartiolaitoksen virkamiesten tulisi tehdä näitä töitä. Siinä mielessä tietysti perustuslakivaliokunta joutuu tämän asian tietysti arvioimaan, minkälaisen merkityksen se nimenomaan tälle ulkopuolisuudelle antaa.

Mutta kaiken kaikkiaan yritän sanoa sitä tässä nyt ensimmäiseksi, että kysymys ei ole mistään yhdentekevästä asiasta. Kysymys on erittäin periaatteellisesta ratkaisusta, myöskin tilanteesta, jollaisia eduskunta on joutunut käsittelemään äärettömän harvoin — eikä sen pitäisikään joutua käsittelemään.

Toinen asia on sitten se, että tämähän liittyy tilanteeseen, jossa voidaan hyvin aiheellisesti kysyä, mitä on valtion työnantajapolitiikka siinä tilanteessa, jossa ylipäätänsä näyttää siltä, että työmarkkinoilla tunnelmat ovat kiristymässä, ei pelkästään sen vuoksi, että pääoman liikkeitten vapautumisen myötä työpaikat menevät sinne, missä ne ovat halvimpia tehdä, ja jossa joka tapauksessa tuntuu siltä, että paikallisen sopimisen vaatimukset ovat vahvat. Voi olla, että se on jopa demokratian kannalta tärkeätäkin, mutta joka tapauksessa työmarkkinoilla on tietynlaista levottomuutta. Tässä tilanteessa valtio työnantajana, isona työnantajana, tietysti on jossain määrin esimerkin antaja. Ainakin on kovin vaikea tämän jälkeen moittia työnantajia lyhytnäköisyydestä tai epäisänmaallisuudesta, jos itse toimii tällä tavoin.

Muistanpa nekin ajat, jolloinka valtion työntekijät sopivat palkankorotuksistansa, mutta niitä ei budjettiin laitettu ja sopimusten mukaiset palkankorotukset otettiin säästöinä muista menoluokista. Mielestäni tämä ei ole hyvää työnantajapolitiikkaa. Ei ole mielestäni hyvää sekään, että valtionhallinnossa hyvin laajasti käytetään pätkätöitä muun muassa yliopistolaitoksessa, eikä ole myöskään hyvä asia se, että tästä uudesta palkkausjärjestelmästä, joka nyt sitten on johtanut myöskin tähän työtaisteluun, härkäpäisesti pidetään kiinni, puhumattakaan jälleen kerran yliopistoon ja tutkimukseen täysin kuulumattoman ja huonosti sopivan tulospalkkausjärjestelmän käyttöönottamisesta. Nämä kaikki kertovat siitä, että työnantajapolitiikassa valtio ei kuulu suinkaan parhaimmistoon vaan päinvastoin arvoasteikolla ehkä hankalampaan päähän, ja se ei anna hyvää kuvaa siitä, miten julkinen valta huolehtii työntekijöiden jaksamisesta, kannustamisesta työelämässä, jotta työllisyysaste ja eläköityminen ja kaikki tämä voitaisiin hoitaa. Aika paljon miinuksia siis valtion työnantajapolitiikan suuntaan, ja tietysti nyt varsinainen miinus on sitten se, että keskeneräisiä neuvotteluja vauhditetaan tällä tavoin lakko-oikeuteen puuttumalla.

Kolmas näkökohta, johonka haluaisin puuttua, on mielestäni myöskin sitten ihan puhtaasti tämän asian tuominen tänään eduskunnalle. Mielestäni demokratian kannalta on hyvin pulmallista, että näin merkittävä asia esitellään illalla ja ilman, että hallituksen puolesta on pääministeri tai varapääministeri paikalla. Mielestäni lähtökohdan pitäisi parlamentarismissa olla ja kuuluisi varmasti politiikkaohjelmaa valmistelevan oikeusministerinkin näkemyksen mukaan olla sellainen, että merkittävät yhteiskunnalliset puheenvuorot käytetään täällä. Olisi ollut hyvä tietää, millaiseen argumentointiin, millaiseen valmisteluun, millaiseen yhteiskunnalliseen tilannearvioon on istutettu tämän lakiesityksen tänne tuominen. Tässä mielessä yhdyn hyvin voimakkaasti siihen, mitä ed. Sirnö täällä muun muassa aikaisemmin sanoi.

Kaiken kaikkiaan, arvoisa puhemies, esitys herättää paljon kysymysmerkkejä ja hämmennystä, ristiriitaisia tunteita sen vuoksi, että ei ole oikein tietoa siitä, millä pohdinnalla tämä asia on tuotu eduskunnan arvioitavaksi ja pystyykö eduskunta nyt tekemään niin huolellista työtä, että esimerkiksi perustuslakivaliokunnasta valmistuva lausunto tästä asiasta kestää ajassa, vai vaikuttavatko siihen ajankohtainen tilanne, kiire ja sitten se, että eräs kansainvälinen tapahtuma, urheilun maailmanmestaruuskisat, järjestetään Suomessa. Varmasti tällaisia tilaisuuksia ja tapahtumia tulee kaiken aikaa, ja näyttää ylipäätään siltä, että kansainväliseen turvallisuuteen ja terrorismin uhkaan liittyvä argumentointi saattaa johtaa hyvin merkillisiin lainsäädäntötoimiin hyvin nopealla tavalla, mikä oikeastaan sitten johtaa siihen, että se, mihinkä ikään kuin kansainvälinen terrorismi tähtääkin, oikeusvaltioperiaatteiden murentumiseen, toteutuu meidän omilla päätöksillämme. No, tästä ehkä ei nyt ihan tässä asiassa ole kysymys, mutta ei ole kovin kaukana myöskään tämän kaltainen ajattelukuvio.

Arvoisa puhemies! Lopuksi haluaisin ehdottaa, että tämä kyseinen esitys pantaisiin pöydälle eduskunnan tänään pidettävään seuraavaan istuntoon.