Markku Koski /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Yleensä ensimmäinen lisäbudjetti on aina tekninen, niin myöskin tällä kertaa, mutta sen voisi sanoa, että tämän lisäbudjetin osalta asettuu kyllä aika paljon paineita sitten seuraavaan lisäbudjettiin, lähinnä ensi syksylle. Näistä asioista myöskin ja tarpeista tässä mietinnössä valtiovarainvaliokunta aika monta kertaa toteaa suhteellisen tiukasti.

Oikeusministeriön hallinnonalalla valiokunta kiinnitti huomiota lähinnä vankeinhoidon kustannuksiin. Sinne lisätään noin 3,5 miljoonaa euroa. Tarve olisi kyllä suurempi, elikkä vuoden 2005 tason säilyttäminen edellyttäisi noin 4 miljoonan euron lisäystä. Vaikuttaa siltä, että vuoden 2006 osalta myöskin vankien määrä on kasvanut, elikkä puhutaan kasvusta, joka on noin 130 vankia lisää tämän vuoden aikana. Tämä on eräs asia, johonka todennäköisesti on palattava myöskin seuraavassa lisäbudjetissa.

Sisäministeriön hallinnonalalla on lisäystä, joka on teknistä ja johtuu lähinnä tästä puheenjohtajuuskaudesta ja siellä poliisien menoista ja Rajavartiolaitoksen menoista. Lisäys on 6,9 miljoonaa euroa.

Puolustusministeriön hallinnonalalla on tarpeita lisäykseen jatkossa lähinnä polttoaineen hinnankorotuksen vuoksi. Vaikuttaa siltä, että tämä polttoaineen hinnankorotus vaikuttaa lähes joka sektorilla sillä tavalla, että määrärahat ovat niukkoja ja lisäyksiä tulee harkita.

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnon-alalla Merenkulkulaitoksen toimintamenoja lisätään 1,1 miljoonaa euroa. Tämä johtuu osittain polttoaineen hinnankorotuksesta, mutta siihen vaikuttavat myöskin lisäksi viime talven jääolosuhteet, jotka olivat kohtuullisen vaativat, ja sitä kautta käyttöasteet olivat korkeita. Tässäkin asiassa on syytä palata varmasti jatkossa tähän tilanteeseen. Valiokunta katsoo, että tällainen rahoitusmenettely on Merenkulkulaitoksen toiminnan suunnittelun kannalta kestämätöntä. Valiokunta pitää siksi välttämättömänä, että Merenkulkulaitoksen rahoitusta vahvistetaan ja että sen rakennetta selkeytetään. (Hälinää)

Kiitän herra puhemiestä! — Herra puhemies! Valiokunnan osalta todetaan siis, että on välttämätöntä myöskin Merenkulkulaitoksen osalta jatkossa kiinnittää huomiota näihin nousseisiin kustannuksiin.

Sitten joukkoliikenteen palvelut, ostot, korvaukset ja tuet. Saariston yhteysalusliikenne potee vastaavanlaista ongelmaa, elikkä kustannukset ovat nousseet, ja myös siellä on tarpeita jatkossa kiinnittää huomiota siihen, että jos halutaan liikenteen taso säilyttää nykyisellään, niin se edellyttää kyllä lisämäärärahoja. Valtiovarainvaliokunta pitää välttämättömänä, että määrärahatarvetta arvioidaan uudelleen heti alkusyksystä ja että lisätalousarvioesitys annetaan tarvittaessa niin ajoissa, että lisärahoitus voidaan ottaa huomioon päätettäessä uusista liikennöintisopimuksista. Tähänkin asiaan on syytä todella palata seuraavassa lisäbudjetissa.

Sitten joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen. Tässä aika merkittävään rooliin nousi Savonlinnan ja Varkauden lentoliikenteen tukeminen ja se tilanne, että tavallaan tällä hetkellä ollaan laittomassa tilassa sen vuoksi, että tukea on maksettu, vaikka kilpailutus on kesken. Tässä hallitus tarvitsee tavallaan selkänojan eduskunnalta, jotta tukea voidaan maksaa. Valiokunta on sitä mieltä, että tämän tilanteen osalta on pyrittävä siihen, että kilpailutuksen kautta voidaan huomioida sen kilpailutuksen tulos ja päästä tilanteeseen, että ollaan tavallaan Euroopan unionin vaatimien kilpailusäännösten mukaisessa tilanteessa. Tämäkin asia odottaa siis kilpailutusta ja sitä kautta asian selkeytymistä, mutta eduskunta ja valtiovarainvaliokunta pitävät hallituksen tavoin tässä tilanteessa välttämättömänä, että Varkauden ja Savonlinnan lentoliikenteen jatkuvuudesta huolehditaan väliaikaisjärjestelyin, kunnes kilpailutettu liikenne käynnistyy.

Herra puhemies! Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan osalta valiokunnan saaman selvityksen mukaan rahoituksen kysyntä on alusta lähtien ennakoitua vilkkaampaa lähinnä liittyen tähän Aloitusrahasto Vera Oy:n pääomaan. Ellei rahaston pääomaa vahvisteta, sijoitustoiminta heikkenee ja se saatetaan joutua lopettamaan kokonaan. Valiokunta pitää tilannetta erittäin valitettavana ja huolestuttavana. Aikaisen vaiheen riskirahoitusta ei ole helposti saatavilla, ja Aloitusrahasto Vera Oy on nimenomaan paikannut niitä rahoituskapeikkoja, joissa ei ole ollut saatavilla muuta yksityistä tai julkista rahoitusta. Tähän asiaankin on kiinnitettävä huomiota, ja tästäkin menee viesti tulevaisuuteen, elikkä seuraavassa lisäbudjetissa olisi syytä tätäkin ongelmaa pohtia todella vakavasti. Valiokunta pitää välttämättömänä, että Aloitusrahasto Vera Oy:n toimintamahdollisuuksista huolehditaan ja että sen rahoitusta vahvistetaan ja sitä kautta vahvistetaan näitten aloittavien yritysten rahoituksen saanti.

Yrityspolitiikassa, yritysten investoinneissa ja kehittämishankkeiden tukemisessa vallitsee saman tyyppinen tilanne. Valiokunta pitää tilannetta kaiken kaikkiaan erittäin haitallisena yritystoiminnan kehittämisen kannalta. Tilanne on vaikea etenkin niillä alueilla, joilla on käynnissä mittavia irtisanomisia. Jopa tuhansia työntekijöitä koskevien irtisanomisten yhteydessä tarvitaan paitsi tehokkaita työhallinnon toimia, myös taloudellisia resursseja yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukemiseen. Nyt käytettävissä olevat määrärahat eivät anna tähän riittäviä mahdollisuuksia. Tämänkin asian osalta todella, kun Suomi elää globaalissa taloudessa aika voimakkaassa murroksessa, tarvitaan myöskin pääomia siihen, että voidaan paikata niitä syntyviä ongelmia, jotka alueellisesti voivat olla todella merkittäviä.

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla säästetään 8,5 miljoonaa euroa pitkäaikaisesti työttömien henkilöiden eläketuen osalta. Tässä saimme informaatiota siitä, että ei tule olemaan ongelmaa siitä, että vaikka tämä säästö syntyy, tulisi vajetta sitten tarvittaessa maksaa näille, jotka pyrkivät eläkkeelle tätä kautta, tähän tarvittava rahasumma. Voisi olla mahdollista, että tämä 8,5 miljoonaa, kun se tässä vaiheessa säästetään, on käytettävissä muihin tehtäviin.

Ympäristöministeriön hallinnonalalla ympäristövahinkojen torjunta-alusten hankintaan lisätään 2 miljoonaa euroa, hyväksytään sen menot. Kokonaiskustannukset saavat olla enintään 35 miljoonaa euroa. Valiokunta pitää ehdotusta erittäin hyvänä ja tärkeänä ympäristövahinkojen torjuntavalmiuden parantamiseksi.

Kaiken kaikkiaan voisi sanoa, että tämän teknisen lisätalousarvioesityksen lisäksi valiokunta kävi aika paljon keskustelua näistä viesteistä, joita seuraavaan lisäbudjettiin ja varsinaiseen budjettiin tätä kautta annettiin. Kuitenkin valtiovarainvaliokunta ehdottaa, että esitys vuoden 2006 lisätalousarvioksi hyväksytään hallituksen esityksen mukaisena.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Tässä jo valtiovarainvaliokunnan arvoisa puheenjohtaja kiinnitti yhteen niistä asioista huomiota, joihinka aion kiinnittää huomiota. Se on tämä energian hinnannousu, polttonesteitten hinnannousu, ja sen huomioon ottaminen valtion budjetissa.

Tämähän on hyvin mielenkiintoinen asia sen takia, että valtiovarainvaliokunta on kokenut tämän hinnannousun kahdella eri ilmaisutavalla. Ensinnä sivulla 8 puhutaan huomattavasta hinnannoususta, ja kun käännetään sivua, niin se muuttuukin erittäin voimakkaaksi hinnannousuksi. Siis toisin sanoen nyt olisi tietysti jatkossa ihan hyvä, että näin herkässä asiassa — siis kansantaloudellisesti, valiokunnan puheenjohtaja — kannattaisi tietysti oikolukea kerran tämmöinen mietintö ja sopia sitten valiokunnassa, minkälaista ilmaisua havaintojen perusteella käytetään, koska tähänhän vedotaan sitten vähän joka ikisessä paikassa.

Joka tapauksessa nyt, kun sitä on tässä käsitelty kahdessa eri momenttikohdassa, olisi tietysti erinomaisen hyvä siihen tyyliin, kuin valtiovarainvaliokunnan arvoisa puheenjohtaja äsken totesi, ottaa se läpäisyperiaatteella huomioon kaikkialla siellä, missä näillä polttoainemenoilla on huomattava merkitys. Tämähän pitäisi, kun valtiovarainministeri tuolla selän takana luurailee, hänen ottaa jo huomioon se ministeriössä niin, että näiltä osin ei tarvita tämän laatuisia korjausoperaatioita, koska eihän tässä ole mitään järkeä. Koska tämä homma on ollut jo tiedossa ennakkoon, niin sen mukaisesti pitäisi myöskin reagoida.

Sitten täällä kiinnitetään väylämaksuasioihin erittäin paljon huomiota ja siellä syntyneeseen ongelmatiikkaan. Meidän on syytä palauttaa mieliin, että niin sanottujen väylämaksusotkujen kohdalla valtio menetti parissa vuodessa 60 miljoonaa euroa väylämaksuja. Nyt ne kostaantuvat, mutta asia ei ole vielä kuitenkaan näin yksinkertainen. Eduskunta päätti uusista väylämaksuista äskettäin juuri, ja yhtäkkiä paljastuikin aivan sattumien kautta, että Merenkulkulaitos on sen jälkeen, kun eduskunta teki omat päätöksensä, säätänyt omat väylämaksumenettelynsä. Ne ovat niin poikkeavia eduskunnan päättämistä, että tein oikeuskanslerille kantelukirjelmän ja saatoin asian oikeuskanslerin tutkittavaksi.

Seuraava asia, johonka kiinnitän huomiota, on tämä EU-puheenjohtajuuden aiheuttama menolisäys poliisin ja Rajavartiolaitoksen toimintamenoihin. Minulla ei ole mitään sitä vastaan, että turvallisuutta hoidetaan jnp. ja se asia hoidetaan varman päälle. Sitä en moiti, siihen en huomautusta osoita. Sen sijaan kiinnitän huomiota siihen, että jos puheenjohtajuutta ei nyt sattuisikaan olemaan, niin tässä olisi 11—12 miljoonaa euroa käytettävissä varallisuutta raamien puitteissa hyvin merkittäviin tarkoituksiin. Ajattelenpa vain, mitä jos tehostettaisiin tuontioikeudenkäyntien innoittamana talousrikollisuuden ja harmaan talouden selvitystyötä. Se antaisi moninkertaisesti, niin kuin olemme havainneet, tämän kaiken takaisin. Nyt pitää muistaa se, että sen jälkeen, kun esittely täällä viimeksi oli, on selvinnyt se, mikä on tilanne harmaassa taloudessa. Muualla Euroopassa on uusi valtio joutunut pulasta enemmän kuin pulaan, ja se on Espanja, elikkä nyt pikkuhiljaa käydään kaikki Euroopan yhteisön vanhat jäsenvaltiot läpi kerta toisensa jälkeen. Suomen kannattaisi nyt vihdoin ja viimein panna homma hanskaan niin, että se olisi myöskin hallinnassa.

Sitten vielä yksi asia elikkä nämä alimitoitetut budjetit ylipäätäänkin. Valtiovarainvaliokunta on erittäin ansiokkaasti paneutunut tähän asiaan mietintönsä sivulla 7. Tähänhän liittyy tulosohjauksen suorastaan katoaminen. Eihän meillä ole mitään tulosohjausta, jos se talous ja se valta tavallaan, se talousvalta, mikä hallinnolliseen toimeliaisuuteen liittyy, murtuu. Nyt on nähty se, että tämä niin sanottu tehostamisohjelma, joka on tässä taustalla, on puremassa, ja se on puremassa aivan päinvastaisella tavalla kuin on voitu kuvitellakaan. Se on johtanut lamaantumiseen, lamaannuttamiseen. Eihän tässä ole järjen hiventäkään. Hallintotoimet on pystyttävä hoitamaan.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa herra puhemies! Valtio saa lisätuloja lähes miljardi euroa. Ensin tästä tulopuolesta. Valtaosa tuloista tulee kasvavista osinkotuloista, ja voi tietenkin kysyä, kuinka paljon osinkotuloja olisimme saaneet, jos me olisimme olleet hieman pidättyväisempiä osakkeiden myymisessä. Nyt hallitus omassa esityksessään toteaa välillisesti tai epäsuoranaisesti, miten onnistunut tämä omistajapolitiikka on ollut, kun osinkotulot jatkuvasti kasvavat. Osinkotulot kasvavat sen takia, että yritykset jakavat enemmän osinkoja. Tässä tapauksessa osinkotulot tulevat kyllä Fortumista ja Sammosta pääasiallisesti, mutta kyllä me olemme myöskin menettäneet aika paljon osinkotuloja, kun me viime vuosina olemme aika paljon valtion omistamia pörssiosakkeita myyneet. Tätä en pidä hyvänä ratkaisuna. Ei omaisuutta pidä myydä kuin poikkeustapauksissa, ja sellaisia poikkeustapauksia ei ole nyt ollut.

No, oli miten hyvänsä, kassaan tulee noin 1 000 miljardia, ja miten näitä rahoja sitten aiotaan käyttää? (Ed. Saarinen: 1 000 miljoonaa!) — Joo. — Noin 200 miljoonaa euroa esitetään eri momenteille, ja kaikki nämä ovat tietenkin erittäin välttämättömiä lisäyksiä. Suurin osa tästä 200 miljoonasta menee kuitenkin kasvaviin korkomenoihin. Korkokanta on noussut niin, että tämä nousu merkitsee 50:tä miljoonaa euroa lisää korkomenoja.

Hyvä on, että liikenteelle tulee lähes saman suuruinen summa. Tässä salissa on paljon valitettu sitä, että liikennemäärärahoja on liian vähän, ja nyt tulee noin 50 miljoonaa lisää, mikä on hyvä asia.

Kolmas vähän suurempi summa menee maataloudelle energiaveron palautuksen muodossa, noin 16 miljoonaa euroa. Kun tämä on jo kolmanneksi suurin, niin jokainen ymmärtää, että ne muut lisämäärärahat ovat todella erittäin pieniä.

Voi sanoa, että siis 150 miljoonalla eurolla paikataan eri momenttien puuttuvia rahasummia eli siinä mielessä aika pienellä summalla ennen kaikkea verrattuna siihen, mitä edustajat täällä tässä salissa ja kentällä vaativat, että pitäisi saada siihen ja siihen kohteeseen lisää rahaa.

Kahteen erittäin pieneen seikkaan mutta periaatteelliseen asiaan haluan kiinnittää huomiota. Ensimmäinen on tämä lisämääräraha poliiseille ja varsinkin tämä perustelu: EU:n puheenjohtajuus ja turvajärjestelyt edellyttävät, että siihen lisätään 11 miljoonaa euroa. Herää kysymys, eikö tämä talo tiennyt joulukuussa, että tänä vuonna tulee EU:n puheenjohtajuus Suomelle. Me tiesimme, että se tulee, ja meidän olisi pitänyt varata tähän budjettiin niin paljon rahaa, että se olisi riittänyt. Mutta on myöskin käynyt niin, että Suomessa pidetään odotettua enemmän kokouksia, ja uskallan myöskin väittää, mistä se johtuu. Se johtuu minun käsitykseni mukaan siitä, että meillä on maaliskuussa eduskuntavaalit ja on tietenkin mukava saada eri kuntiin ministereitä EU-maista. Ehkä siitä voi tulla jotakin hyötyä hallituspuolueen kansanedustajille niissä vaalipiireissä, missä nämä kokoukset pidetään. Kun tätä asiaa käsiteltiin valiokunnassa, niin kävi ilmi, että tullee käymään niin — silloin muutama viikko sitten, kun sitä käsiteltiin — että tulee vielä enemmän näitä Suomessa pidettäviä kokouksia, ja luulenpa, että syksyllä, kun tulee toinen lisätalousarvio, niin joudumme lisää rahaa tähän myöntämään. (Puhemies: 5 minuuttia!) — Jaa. Nämä minuutithan kuluvat nopeasti.

Joka tapauksessa kristillisdemokraateilla on esitys, missä me esitämme, että noin 50 miljoonaa lisätään sinne sun tänne (Naurua), niin että paikataan niitä suurempia kohtia, ja sitten tämä erittäin tärkeä pakkolaina kunnilta maksetaan takaisin. (Ed. Pulliainen: Sepä oli suunnitelmallista politiikkaa!) Mutta kai on sitten syytä pyytää toinen puheenvuoro.

Jyri Häkämies /kok:

Arvoisa puhemies! Lisäbudjetti sellaisenaan on varmasti rutiininomainen ja kertoo toki siitä, että Suomen taloudella menee hyvin verrokkimaihin nähden ja verotulot ovat kehittyneet positiivisesti ja että budjetti tuottaa ylijäämää.

Me kokoomuksessa kannatamme hallituksen linjaa siitä, että hyvinä vuosina velkaa tulee lyhentää. Se luo tuleville vuosille tervettä liikkumavaraa. Mutta tässäkin yhteydessä uudistamme huomenna sen käsityksemme ja vaatimuksemme, että silloin kun valtio on velkaa eri tahoille, muun muassa suomalaisille kunnille, tulisi tässä kuntien taloudellisessa tilanteessa valtion aloittaa tuo velanmaksu suomalaisista kunnista.

Valtionosuuksien tarkistuksesta johtuva velka valtiolta kunnille on nyt sitten jaksotettu poikkeuksellisesti neljälle vuodelle. Ministeri Heinäluoma usein vetoaa siihen, että politiikka on sama kuin silloin, kun kokoomus oli hallituksessa, mutta ei ole. Silloin tuo jaksotus tapahtui kahdelle vuodelle, nyt neljälle vuodelle jopa niin, että yksi vuosi on jo seuraavalla vaalikaudella.

Edelleen ministeri Heinäluoma on kysynyt, mitä hyötyä tuosta aikaistuksesta olisi. Minun perusteluni eivät ole oikein toimineet. Otetaan perustelu sitten vaikkapa tuolta Kotkan kaupunginvaltuustosta, joka on SDP-vetoinen valtuusto. Siellä usea johtava sosialidemokraatti on vedonnut hallitukseen ja ministeri Heinäluomaan nimeltä. Se on 2 miljoonaa euroa Kotkan tapauksessa. Totta kai tietoisuus siitä, että tuo velka maksettaisiin aiemmin, vaikuttaisi tässä ja nyt ensi vuoden budjetin valmisteluun, koska siellä on pelkkiä leikkauksia ja säästöjä tehtävänä. Mutta oletan, että ministeri Heinäluoma ei ole niin kovakorvainen vaan hänen johdollaan hallitus budjettiriihessä tämän ilmiselvän vääryyden korjaa ja tuon maksatuksen aikaistaa.

Mutta kuntien talous tietysti huolestuttaa meitä kaikkia, ja hallituksen lanseeraama kunta- ja palvelurakenneuudistus on ollut tämän kevään ja on tulevien vuosien ylivoimaisesti tärkein hanke, ja se on punamultahallituksen oma tavoite. Me olemme kannattaneet kokoomuksessa sitä, että tuohon uudistukseen on lähdetty, jopa niin paljon, että helmikuun lopulla ja 7.3. kokoomus välikysymyksellään vauhditti ja peräsi tuon uudistuksen valmistelua. Me kysyimme silloin, onko hallitus ylipäätään kykenevä tuomaan eduskunnalle tämän kevään aikana esityksen sellaisesta kunta- ja palvelurakenteen uudistamisesta, joka tehokkaalla tavalla turvaa suomalaisten tarvitsemat hyvinvointipalvelut, jotka siis ovat lähestulkoon joka kunnassa uhattuina.

Tuolloin hallituksen taholta meille vastattiin eri tavoin, mutta pääministeri Vanhanen jo aikaisemmin marraskuussa totesi tästä uudistuksesta seuraavasti: "Suhtaudun varsin levollisin mielin siihen, että hallitus kykenee ensi kevään kuluessa muodostamaan yhteisen näkemyksen siitä, miten palvelurakenteet ja niihin liittyen tulevaisuuden kunnallishallinto on järjestettävä - -." Edelleen: "Ratkaisujen hakemista helpottaa yhteinen käsitys siitä, että meillä ei ole varaa epäonnistua." Ministeri Manninen välikysymyskeskustelussa totesi: "Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen aikataulu on tietoisesti tiukka, ja sitä on kyetty noudattamaan. Hallitus antaa kevätistuntokaudella esityksen puitelaiksi kunta- ja palvelurakenneuudistuksen toimeenpanosta." Ministeri Heinäluoma kyseisessä keskustelussa totesi, saaden sitten omiensa joukosta kovasti kannatusta: "Olemme nähneet ja kuulleet täysin tarpeettoman välikysymyksen tässä tilanteessa, koska tämä uudistus on meidän kaikkien yhteinen tehtävämme - -."

Silloin hallitus vakuutti, että kevätistuntokaudella, joka ymmärtääkseni loppuu ylihuomenna, hallitus tuo eduskunnan käsiteltäväksi puitelain siitä, miten kuntalaisten tarvitsemat palvelut voidaan turvata. Tieto tämän päivän kokouksesta kertoo, että ratkaisua ei ole syntynyt vaan hallituspuolueiden linjaerot ovat aivan entisellään juuri siinä tilanteessa, mitä kokoomus silloin välikysymyksessään jo alkukeväästä peräsi.

Kokoomuksen mielestä tarvitaan kahta tietä. Tarvitaan parempaa, tehokkaampaa, vahvempaa kuntarakennetta mutta tarvitaan myös uusia palveluiden tuottamistapoja. Näissä kysymyksissä päähallituspuolueiden kannat eroavat eikä sopua tunnu syntyvän. Tässä suhteessa voi todeta, että hallituksen valmistelu on kokenut mahalaskun ja arvovaltatappion. Te lupasitte tuoda eduskunnalle tuon uudistuksen keskeisen sisällön. Sitä ei näy eikä kuulu. Jotakin kertoo myös se, jos hallitus hieroo vesitetyn kompromissin sen jälkeen, kun eduskunta on kesälomalle siirtynyt. Silloin se kertoo siitä, että hallitus ei rohjennut sitä vesitettyä ylimalkaista lopputulosta eduskunnalle tuoda.

Asia on tärkeä. Me kokoomuksesta olemme koko ajan suhtautuneet uudistuksen valmisteluun rakentavasti. Meillä on omat käsityksemme, ja kannustamme edelleen hallitusta löytämään ratkaisun, joka tehokkaalla ja taloudellisella tavalla turvaa kuntien edellytykset turvata palvelut Suomessa.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok:

Arvoisa herra puhemies! Valtiovarainvaliokunnan mietintö on masentavaa luettavaa: kansanedustajat ovat tehneet 106 lisätalousarvioaloitetta, ja kaikki esitetään hylättäväksi. (Ed. Pulliainen: Onko se jollain tavalla tavatonta?) Todennäköisesti myös hallituspuolueiden kansanedustajat äänestävät samoin kaikki aloitteet nurin.

Lisätalousarvioehdotuksena oli muun muassa eduskunnan veneily- ja vesistöjensuojeluryhmän nimissä tehty aloite, joka on allekirjoitettu useiden puolueiden toimesta. Kyseessä on lisämäärärahan myöntäminen Merenkulkulaitokselle. Viime talvi oli ankara, ja myöskin polttoaineen hinta oli korkealla, kuten valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja sanoi, joten Merenkulkulaitos käytti jäänmurtopalveluihin runsaasti enemmän rahaa kuin yleensä. Tämän vuoksi laitoksen rahat ovat nyt loppu ja väylien ylläpitämistä ja korjaamista ei pystytä toteuttamaan. Jos veneilyväyliä ei merkitä asianmukaisesti, onnettomuusriski ja meripelastustehtävät lisääntyvät. Tämän lisäksi huonosta väylänpidosta aiheutuneista vahingoista vaaditut korvaukset voivat tulla valtiolle kalliiksi. Tämän vuoksi siis yritimme anoa 1,5 miljoonaa euroa lisää siihen määrärahaan, joka jo lisätalousarviossa oli, 1,1 miljoonaa, koska Merenkulkulaitos ilmoittaa, että siltä kuluu vähintään 3 miljoonaa euroa lisärahaa väylien korjaamiseksi.

Myöskin valtiovarainvaliokunta esittää mietinnössään, että tilanne on aivan kestämätön. Mutta onneksi valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja äskeisessä puheessaan mainitsi, että jos me nyt ajamme ilman merimerkkejä ja reimareita tämän kesän, niin ensi syksynä saamme mahdollisesti tämän lisämäärärahan Merenkulkulaitokselle väylien korjaamiseksi.

Olli Nepponen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Kiinnitän huomiota vain puolustusministeriön hallinnonalaan kuuluviin asioihin.

Pitkä perinnehän on ollut, että puolustusbudjetista noin yksi kolmasosa suunnataan materiaalihankintoihin, joista puolet suunnataan kotimaahan. Tämä on vuosikymmenien aikainen perinne. Nyt esitetään, että tästä tulostavoitteesta luovutaan. Me olemme liittyneet eurooppalaisiin puolustusmateriaalihankintojen käytännesääntöihin, joiden mukaan materiaalihankinnat kilpailutetaan Euroopan sisällä. Se on tietenkin kova vaatimus, mutta uskon ja uskomme, että suomalainen puolustusteollisuus pystyy kilpailemaan tässä ja myöskin huolimatta siitä, että luovutaan tuosta vaatimuksesta, voidaan kuitenkin kotimaahan riittävästi hankintoja suunnata (Ed. Kuoppa: Mikä on se riittävä?) — lähes se puolet, niin kuin tässä aikaisemminkin on ollut — kun riittävät tutkimusmäärärahat suunnataan myöskin puolustusmateriaalien osalle.

Toisena asiana otan esiin tämän huomattavan, erittäin merkittävän asian: polttoaineen hinnannousun aiheuttamat ongelmat Puolustusvoimien toiminnalle. Puolustusvoimat toteuttaa selonteon rakenneuudistusta, jonka tavoitteena on tuottavuuden merkittävä nostaminen, mutta toteuttaessaan se vaatii lisäpanostuksia. Samanaikaisesti tälle vuodelle on määrärahatasoa, kehystasoa, jo laskettu 20 miljoonan euron leikkauksilla ja eräillä muilla, ja näin ollen Puolustusvoimat on jo nyt joutunut muun muassa lähes minimoimaan, vain 5 000:een, kertausharjoitusten määrän ja merkittävän määrän vähentämään myöskin lentotunteja, ja monet muut harjoitukset on minimoitu. Siitä huolimatta, kun nähdään, että polttoaineen hinnannousu aiheuttaa menoja, olisi ollut, niin kuin täällä jo todettiin, vähintään kohtuullista tässä vaiheessa vuotta antaa ne lisämäärärahat, sillä yli 30 prosentin lasku on nähtävissä muun muassa Ilmavoimien lentotuntien määrään ja se tulee aiheuttamaan ongelmia valmius- ja koulutuslentojen toteuttamiseen ja, mikä merkittävintä, lentoturvallisuus laskee, kun lentäjät eivät pysty vaatimusten mukaisiin lentotuntimääriin. Kun ajatellaan, minkälaiset koneet ovat ilmassa, saattaa olla, että näillä aiheutetaan sitten vielä tuntuvasti merkittävämmät vahingot ja menetykset.

Meri- ja Maavoimien osaltahan tarpeet ovat merkittävästi pienemmät, mutta siitä huolimatta olisi jo tässä vaiheessa, ensimmäisessä lisämenoarviossa, tullut esittää se määräraha, joka nyt sitten valiokunnan suosituksen mukaisesti tulisi toisessa lisämenoarviossa.

Kari Uotila /vas:

Arvoisa herra puhemies! Hallitusta on syytä moittia, niin kuin tänään on julkisuudessa tehty, huonosta lainvalmistelusta, ja kuten ed. Häkämies tuossa äsken kertoi tästä Paras-hankkeesta, se näyttää nyt menevän sitten kiville niin että kolisee. Nähtävästi keskustan yksityistämis- ja ulkoistamisintoilusta ja demareiden kuntien yhteenliittämisintoilusta ei ole löytynyt minkäänlaista ratkaisua ja kuntalaisten olo jatkuu epävarmana, koska ilman lisärahoitusta kuntapalveluja ei pystytä turvaamaan. Oppositiopuolueet yksimielisesti tässä lisätalousarvion yhteydessä esittävät tämän pakkolainan takaisinmaksua. Se on perusteltu vaatimus. Ilman rahoitusta eivät kuntalaiset saa ansaitsemiaan palveluja, ja se on lähtökohta vasemmistoliiton eduskuntaryhmällä.

Mutta haluaisin itse asiassa kritiikkini kohdistaa eduskuntaan, en niinkään valtiovarainministeriin enkä hallitukseen, tämän lisäbudjetin osalta, sen käsittelyn osalta. Kansanvalta juhlii satavuotista historiaa, ja eduskunta on luopumassa käytännössä budjettivallastaan täysin. Se ryömii valtiovarainministeriön maton alta. Tässä mietinnössä kerrotaan muutamista asioista, todetaan, että rahat eivät riitä, mutta ei edes lausumilla esitetä yhtään sellaista perusteltua vaatimusta, velvoittavaa vaatimusta, edes syksyn lisäbudjettiin tai ensi vuoden budjettiin liittyen.

Pari esimerkkiä. Vankeinhoitomenoista todetaan: "Valiokunnan saaman selvityksen mukaan kuitenkin pelkästään vuoden 2005 toiminnan tason säilyttäminen vaatii yli 4 miljoonan euron lisärahoitustarpeen." Merenkulkulaitoksen osalta: "Merenkulkulaitos joutuu tiukan määrärahatilanteen vuoksi karsimaan menojaan vielä tämän vuoden aikana noin 1,5 miljoonalla eurolla."

Entäpä sitten yhteysalusliikenne saaristossa, josta esimerkiksi Rkp:n luulisi olevan huolissaan? Tämä momentti on ollut auki, joten siihen ei voitu lisätä, vaikka eduskunnasta olisi tahtoa löytynyt. Mutta viitaten noihin äskeisiin esimerkkeihin, jos momentti olisi ollut auki, niin tuskin olisi tahtoa hallituspuolueiden edustajilta löytynyt siihenkään lisärahoitusta laittaa, kun ei löydy tahtoa tukea edes pontta, jolla heti kesän jälkeen edellytettäisiin lisätalousarviolla tilanteeseen korjausta.

On sanottu aina — tämä on toistuva virsi — että kevään lisäbudjetti on teknisluonteinen ja sitten syksyllä, kun taloustilanne ja menot, tarpeet ja paineet, ovat tarkemmin esillä, voidaan kohdistaa tarvittavia määrärahoja tarpeellisiin kipupisteisiin. No, aikataulu on tähän asti ollut niin, että sitten lokakuussa rätkäytetään se toinen lisätalousarvio, jota täällä sitten marraskuussa käsitellään, ja joulukuussa vähän ennen varsinaista budjettikäsittelyä toinen lisätalousarvio tulee finaaliin. Miten tällaisella toisella lisätalousarviolla voidaan puuttua esimerkiksi kesällä päättyvään saaristojen yhteysalusliikenteeseen, kun rahat loppuvat jo kesäkaudella? Ihmettelen sitä, missä on se jämäkkyys, jota vielä menneinä vuosina valtiovarainvaliokunnan hallituspuolueiden ryhmänvetäjistä löytyi, kun tehtiin jopa määrärahalisäyksiä, silloin kun selkeä tarve oli? Nyt kyllä otetaan ilomielin vastaan 8,5 miljoonan vähennys, epäoikeudenmukainen vähennys, työttömien eläketukirahoista, eikä edes sitä, mikä sieltä vähennetään, olla valmiita lisäämään muihin menokohteisiin. Tämä on todella murheellista eduskunnan budjettivallan kannalta.

Peruslinjahan on tyly, siitä syytän tietysti arvoisaa hallitusta. Hallitus on unohtanut 600 000 köyhää, hallitus on unohtanut 180 000 sellaista köyhää, jotka elävät perheissä, joista käydään työssä, mutta työpaikasta tulevat tulot eivät riitä köyhyysrajan ylittämiseen. Hallitus on unohtanut yksinhuoltajat, joiden tulotaso on polkenut paikallaan 90-luvun alkuvuosista alkaen. Hallitus on unohtanut pienituloiset eläkeläiset ja tarjoaa heille syyskuussa 5:tä euroa jne. Hallitus on unohtanut kuntalaisten palvelut ja kuntien tarvitseman rahoituksen näiden palvelujen tuottamiseen.

Vasemmistoliiton vastalauseessa n:o 4 on perusteltuja ehdotuksia näihin kipukohtiin sekä lausumaehdotuksia.

No, yksi kummallisuus tähän lisäbudjettiin kyllä myöskin sisältyy, ja se koski lentoliikenteen tukemista. Niin kuin täällä valiokunnan puheenjohtaja totesi, nyt sitten hallitus kerrankin esitti eduskunnalle, että tehkääpäs nyt ponsi meidän pyynnöstämme. Hallitus, joka ei ole koskaan piitannut juurikaan eduskunnan lausumista eikä myöskään liikenne- ja viestintäministeriön pääluokkaan kuuluvista lausumista, nyt esitti sitten eduskunnalle pontta tehtäväksi. No, eduskunta ja valiokunta ei tätä pontta nyt tehnyt vaan tekstissä kiinnittää asiaan huomiota. Niin kuin valiokunnan puheenjohtaja totesi, kysymys on siitä, että tilanne on, valiokunnan puheenjohtajan sanojenkin mukaan, eräällä tavalla laiton tällä hetkellä. Savonlinnan ja Varkauden lentoliikennettä tuetaan ilman direktiivin antamaa lupaa tässä väliaikaistilanteessa, kunnes kilpailutus saadaan päätökseen. Tämän vuoksi valiokunta on sitten tekstissään kiinnittänyt tähän huomiota. On tärkeätä, että tätä lentoliikennettä tuetaan, mutta rahaa tarvitsisi myös muu joukkoliikenne, johon meillä myöskin on lisäysehdotuksia.

Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa herra puhemies! Täällä valiokunnan puheenjohtaja totesi, että on tekninen lisäbudjetti, mutta kyllä totean, niin kun ed. Uotila täällä sanoi, sillä kokemuksella, joka minulla on: ensimmäinen on tekninen, toinen on niin myöhään, että sen vuoden aikana ei enää niillä määrärahoilla pystytä auttamaan niitä puutteita, mitä on syntynyt. Täällä on todettu myöskin siitä, että raha ei riitä. Ihan lyhyesti totean sen, että kyllä ainakin valtioneuvoston pääluokassa rahaa riittää: EU-puheenjohtajuuteen lisää 4,5 miljoonaa euroa. Lisäksi kahdessa kolmessa muussa pääluokassa taikka momentissa on esitetty lisärahaa. Tietysti on myönnettävä se, että kun täällä järjestetään, niin turvallisuuden pitää pelata. Siltä osin kyllä voi sanoa, onko riittävästikään edes, mutta kyllä valtioneuvoston kansliaan näköjään rahaa riittää valtion kassasta.

Arvoisa puhemies! Kerrankin oikeusministeriön hallinnonalalta on useampia kohtia auki nimenomaan oikeuslaitoksen osalta, ja tässä yhteydessä ihan lyhyesti siihen haluan kiinnittää huomiota. Meillä on periaatteessa perustuslaki ihan hyvä tältä osin, myöskin oikeusturvan osalta. Perustuslain 21 §:hän toteaa: "Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi." Tämä oli 1 momentti tältä osin.

Nyt kun tietää, mikä on tilanne oikeuslaitoksen osalta niin hallinto-oikeudessa, vakuutusoikeudessa kuin markkinaoikeudessa, oikeusministeriö on hallituksen aitiosta todennut, että ongelma on tiedostettu, muttei voida mitään, kun ei ole rahaa. Eli miten on mahdollista, että me toimimme vastoin perustuslakiamme? Meillä on hyvä perustuslaki, mutta sitä ei voida toteuttaa. Ei voida puhua siitä, että saadaan joutuisasti käsiteltyä asiat, jos ne kaksi kolme vuotta makaavat oikeudessa. Ihmisoikeustuomioistuin on viime aikoina antanut Suomen valtiota vastaan useita tuomitsevia päätöksiä, joissa valtiovalta on velvoitettu korvaamaan. Eli kun ei ole resursseja, ei ole pystytty tietenkään hoitamaan asioita. Myöskin syyteharkinta viivästyy luvattoman pitkään.

Ihmettelen sitä, kuinka kauan meidän laillisuusvalvojat sallivat tällaisen menettelyn. Täytyy vain kysyä sitä, onko tilanne niin, kun valtioneuvosto nimittää valtioneuvoston oikeuskanslerin, että nimitetään sinne henkilö, joka ei jostakin syystä halua puuttua tällaiseen oikeusturvakysymykseen. Toivoisin, kun tunnen nykyisen oikeuskanslerin myöskin eduskunta-ajoilta, että hän olisi oikeudenmukainen, kun on perehtynyt varmasti perustuslakiin, koska hän on ollut siinä työryhmässä vetäjänä, mikäli muistan oikein. Nyt pitäisi jotakin tapahtua tältä osin.

Myöskin me tiedämme, mikä on markkinaoikeudessa tilanne, vakuutusoikeudessa useampia vuosia juttuja makaa. Nämä ovat yksilöitten osalta erittäin kiusallisia tilanteita. Vakuutusoikeudessa on usein työkyvyttömyyseläkehakemuksia, autoveropäätöksiä jne. Markkinaoikeudessa nyt otetaan minun tulkintani mukaan lainvastaisesti esiin kiireellisiä, isoja hankkeita ja tavallisen yksittäisen ihmisen asiat unohtuvat sinne ja makaavat. Minä toivon, että laillisuusvalvojat rohkaisevat mielensä ja tekevät sellaisia päätöksiä myöskin valtioneuvoston osalta, että jotakin muutosta tähän on saatava.

Arvoisa puhemies! Lisäksi olen muiltakin osin tehnyt muutamia lisätalousarvioesityksiä ja toteaisin vaan sen lopuksi, että ihmetyttää myöskin veteraanien osalta, että mitään rahoja ei ole tullut lisää, vaan niitä voidaan käyttää joihinkin asiantuntijatehtäviin. Lisäksi voisi ihan lyhyesti todeta sen, että väylämaksuasia, jonka ed. Pulliainen otti täällä esiin, on ollut ainakin liikenne- ja viestintävaliokunnassa pitkäänkin esillä monessakin suhteessa, ja ihmetyttää se, että tältä osin hallitus ei pyri edes turvaamaan suomalaisen yrityselämän tuotteitten kulkua ulkomaille.

Valtiovarainministeri Eero Heinäluoma

Arvoisa puhemies! Ed. Pullainen oli kovin huolissaan siitä, miten fossiilisten polttoaineiden kulutus voisi Suomessa jatkua ennallaan niin, että mahdollisimman nopeasti panemme kaiken sen rahan lisää, mikä hintojen noususta aiheutuu, ettei tarvitsisi tehdä mitään säästöä tällä alueella. Minä puolestani olen kyllä hivenen huolissani tästä vihreiden energialinjauksesta. Kyllähän tämän polttoaineen hinnannousun täytyisi toimia vakavana signaalina ei siihen, että lyödään sinne lisää rahaa, vaan siihen, että pyritään tekemään työtä fossiilisten polttoaineiden korvaamiseksi uusiutuvilla energialähteillä. Oikeampi johtopäätös tässä olisi olla huolissaan siitä, etenemmekö riittävän nopeasti uusiutuvien energialähteiden tutkimustyössä ja hyödyntämisessä.

Ed. Kallis kiinnitti aiheellisesti huomiota EU-kokousten aiheuttamien menojen rahoitukseen. Tässä on ollut kyllä tietoinen linja valtiovarainministeriössä se, että tänne annetaan rahaa vain sitä mukaa kuin on olemassa riittävän tarkat esitykset siitä, miten se käytetään, ja pyritään pitämään tämä koko rahankäyttö mahdollisimman tiukasti kurissa. Tämä näyttää ainakin tämän hetken arvion mukaan vielä sillä tavalla toimivan, että tulemme käyttämään selvästi vähemmän rahaa kuin muut puheenjohtajamaat ovat aikanaan käyttäneet. Uskoisin, että pääsemme ehkä kahdella kolmasosalla siitä, mitä muualla on käytetty, joten se kertoo kyllä, että nämä hoidetaan mahdollisimman säästäväisellä tavalla.

Torjuisin epäilykset siitä, että ministerit veisivät näitä tilaisuuksia kotipaikkakunnilleen. Nimittäin ei (Ed. Kuoppa: Ei ole sviittejä!) Ecofin-kokoustakaan ole Kokkolassa, ikävä kyllä, (Ed. Kallis: Ei ole ministeriäkään Kokkolasta!) ja lisäksi ministeri Kääriäinen näyttää vievän puolustusministerikokouksen Leville, ja sekään ei liene hänen vaalipiiriänsä. (Ed. Tennilä: Järkimies minusta!)

Ed. Häkämies puuttui kuntauudistukseen, ja se oli tarpeellinen ja aiheellinen puheenvuoro. Tämä kuntauudistus on kuntien tulevien palvelujen ja töiden kannalta se avainasia, ja siinä me tarvitsemme todellakin tuloksia. Mutta tässähän meillä on yhteinen valmistelutyö käynnissä. Tämä valmistelu on avattu niin, että siinä ovat myös opposition edustajat mukana, kokoomus, vasemmistoliitto ja vihreät, ja tältä Mannisen työryhmältä, jossa ovat siis kaikki nämä puolueet, todellakin odotetaan tuloksia, ja aikaa ei enää ole hukattavaksi. Tämä viikko on tällä Mannisen työryhmällä aikaa. Toivon, että tulokset löytyvät tästä laajapohjaisesta valmistelusta. Muutoin käy niin, että hallitus joutuu ottamaan tämän omalle pöydälleen. Mutta parempi vaihtoehto olisi se, että kun tämä uudistus koskettaa yli vaalikauden meneviä asioita, kun se koskettaa kaikkia kuntia ja kuntalaisia, tulos voisi löytyä tässä laajapohjaisessa valmisteluryhmässä, niin että kaikkien puolueiden käsitykset olisivat siinä mukana. Toivon, että tässä riittää vielä voimaa ja uskoa asiaan kaikissa niissä ryhmissä, jotka ovat Mannisen työryhmässä mukana, myös kokoomuksessa. (Ed. Sarkomaa: Tarvitaan johtajuutta!)

Ed. Uotila oli huolissaan eduskunnan budjettivallasta. Näinhän se parhaiten toteutuu, että syksyllä, kun tiedetään, mikä on todellinen liikkumatila, kaikki harkinnanvaraiset menot ovat yhtä aikaa arvioinnin kohteena, eikä niin, että nyt keväällä ne, jotka ehtivät ensimmäisenä säkinsuulle, ottavat sieltä, mitä ottavat, ja syksyllä todetaan, että näinpäs kävikin. Eli tämä menettely, että kevätbudjetti on vain välttämättömyyksiä varten, niin kuin valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja tässä kuvasi, on se oikea, kestävä linja. Syksyllä tehdään harkintaa.

Näin toimittiin viime vuonnakin ja sen mukaisesti eduskunnan toivomukset muun muassa liittyen tiemäärärahoihin, Radan tarpeisiin ja moneen muuhun tekijään, myös varautumiseen Kioton ilmastosopimukseen, voitiin ottaa jo viime syksyn lisäbudjetissa huomioon, joten peruslinja on ehdottomasti ainut oikea eli kevään lisäbudjetissa vain ne menot, jotka ovat absoluuttisen välttämättömiä, ja sitten syksyllä yhtä aikaa kaikki harkinnanvaraiset menot tarkastelun kohteena. Näin eduskunnan budjettivalta toteutuu aidosti eikä niin, että se, joka ehtii ensimmäisenä, ottaa rahat muilta.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tämä kuntauudistus on todella tärkeä ja yhteinen hanke, mutta kyllä valtiovarainministeri Heinäluoman on aivan turha tässä asiassa katsella tänne kokoomuksen suuntaan. Jokainen tässä salissa ja asioita seuraava myös salin ulkopuolella tietää, että hankkeen ja valmistelun viivästyminen ei tässä vaiheessa ole ollut kokoomuksesta kiinni, vaan se on ollut kiinni siitä, että päähallituspuolueet, sosialidemokraatit ja keskusta, eivät ole onnistuneet tässä asiassa löytämään yhteistä näkemystä. Joten jos, niin kuin nyt näyttää, tämä hanke viivästyy ja ainakaan kevään aikana tästä eduskunnalle ei mitään tule, niin siitä ovat vastuussa ennen kaikkea sosialidemokraatit ja keskusta.

On totta, että tämä hanke on keskeinen kuntien tulevan taloudenpidon kannalta, mutta ei pidä vähätellä tätä kuntavelkaa, joka valtiolla on kunnille. Ministeriö on tulkinnut sitä täällä aikaisemmin väärin. Kyse ei ole pelkästään korkotappiosta, vaan kyse on siitä, että kaiken kaikkiaan tämä velka kunnilta tulee nykyaikataululla maksamaan kunnille yli 800 miljoonaa euroa. Sillä, että hallitus päättäisi maksaa jo tänä vuonna seuraavassa lisäbudjetissa oikean summan, siis nostaisi tämän valtionosuustarkistuksen oikealle tasolle, kunnat saisivat lisää lähes 500 miljoonaa euroa.

Kari Uotila /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä tältä osin sanon, että eduskunta luopuu budjettivallasta, kun se mietinnössään toteaa, että vankeinhoitomäärärahat eivät riitä edes viime vuoden tasolle tällä määrärahalisäykselläkään, kun se toteaa, että Merenkulkulaitoksen menot eivät riitä, vaan tarvittaisiin 1,5 miljoonaa lisää, ja ei niitä esitä silloin, kun momentit ovat auki ja siihen olisi mahdollista tehdä muutaman miljoonan lisäys tässä yhteydessä. Kyllä se on silloin sellaista nöyristelyä, joka on käsittämätöntä valtiovarainvaliokunnan hallitusvastaavien toimesta. Kaunista tekstiä laitetaan muutama rivi ja toivotaan.

Historia opettaa sen, että se syksyn lisäbudjetti ainakin menneinä vuosina on tullut niin myöhään, että käytännössä kun esimerkiksi tämä saaristoliikenteen tukeminen keplotellaan jollain tavalla kesän yli nipistelemällä muualta ja on vaikeuksissa heti syksyn alussa, niin marras-joulukuussa eduskunnan lopullisesti hyväksymä, presidentin vahvistama lisäbudjetti ei siihen ehdi. Se on huonoa taloudenpitoa, kun ei varata riittäviä rahoja tarvittaviin kohteisiin.

Janina Andersson /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun katselen täällä puhemiestä ja muistan Lipposen hallituksia, ehkä se oli lama-aika tai jotain, mutta se asenne, että hoidetaan kokonaisuutena Suomen asioita eikä vaan katsella omia etuja, tuntui kyllä aika paljon mielekkäämmältä kannalta tehdä politiikkaa. Nyt tämä Paras-hanke ja muutenkin meidän politiikkamme näyttää olevan aika paljon omista nurkista kiinnipitämistä. Se on erittäin sääli. Toivoisin, että nyt päästään oikeasti asioihin eikä vaan katsota, mikä hyödyttää vain minun puoluettani, vaan mikä hyödyttää Suomea. Tämä Paras-hanke on tästä nyt oiva esimerkki.

Toivottelen kaikkea onnea etenkin nyt molemmille päähallituspuolueille; tuntuu, että sieltä se kenkä kiristää eniten. Yrittäkää katsoa nyt vähän laajemmin ja kauemmas kuin ihan vaan omaa vaalipiiriä. Voimia paljon teille toivotan.

Sari Essayah /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Aivan kuten ed. Zyskowicz täällä toi esille, niin on aivan selvää, että tämä kiista Paras-hankkeen ympärillä on nyt selvästi hallituspuolueitten kesken elikkä demareilla ja keskustalla. Kas kun ei syytetä asiasta kristillisdemokraatteja, joilla ei ole edes edustusta koko työryhmässä.

Kunta- ja palvelurakenneuudistus ei siis tältä hallitukselta näytä onnistuvan, ja se olisi syytä tämän hallituksen myöntää. Eikö kesälomille lähtiessä olisi selkeintä todeta, että hallitus on epäonnistunut tässä keskeisessä tehtävässä ja jättää eronpyynnön? Kuntatalous on syvässä kriisissä. Olisi ehdottoman tärkeää, että pakkolaina välittömästi palautettaisiin kunnille.

Jari Koskinen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Heinäluoma oli aika optimistinen, jos tällä viikolla vielä yritetään puristaa ratkaisua aikaan. Saattaa tulla pitkä ja hikinen viikko eikä pelkästään säitten puolesta. Mutta toivottavasti jotain kuitenkin tulee.

Kokoomuksella on edustaja ollut siellä rakenneryhmässä, ja kyllä väitän, että tuskin ed. Maija Perho on ollut kaatamassa tätä hanketta. Kyllä me olemme tässä vahvasti olleet mukana, ja jos lehtitiedot pitävät paikkansa, niin tilannehan on yleensä ollut suunnilleen se, että siellä on kuusi puoluetta mukana ja viisi on suunnilleen samaa mieltä ja yksi puolue on vähän eri mieltä ja se yksi puolue sattuu olemaan se puolue, jolla on pääministerin paikka tällä hetkellä. Toivottavasti hallitusryhmät nyt kasaavat rivinsä, koska hallitus kuitenkin viime kädessä on se elin, joka tulee antamaan eduskunnalle esityksen. Toivottavasti löydätte ratkaisuja, mutta hiekka vähenee tiimalasissa koko ajan.

Markku Koski /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Olen omalta osaltanikin sitä mieltä, että Paras-hankkeen täytyy edistyä ja edetä, koska kunnat odottavat puitelakia ja sen ohjeita siitä, millä tavalla kuntien välistä yhteistyötä tulee järjestellä.

Arvostelu, joka oli aika voimakasta lähinnä valtiovarain puheenjohtajia kohtaan ja joka tuli tuolta ed. Uotilan suunnalta, mielestäni ei ole aiheellista sen takia, että kyllähän valtiovarainvaliokunnan mietintö lausuu paljon asioita, jotka ovat syksyllä esillä ja jotka täytyy ottaa esille, mutta me emme lähde sille linjalle, mitä oli ed. Kalliksen esitys, että 50 miljoonaa sinne tänne, vaan halutaan katsoa, millä tavalla asia hoidetaan kokonaisuudessaan mahdollisimman hyvin. Mielestäni niitten asioitten mukana oleminen ja tiukka teksti, mitä siellä on, tarkoittavat sitä, että se on valtiovarainvaliokunnan ja eduskunnan mielipide. Kyllä minä uskon, että valtiovarainministerikin kuuntelee valtiovarainvaliokuntaa. Omalta osaltani pyrin kyllä siihen, että ne tarpeet, mitä siellä on esille tuotu, ovat myöskin mukana syksyllä.

Toivotaan vielä sitä, että syksyn lisäbudjetti voisi olla hyvissä ajoin sillä tavalla, että se varautuu siihen tarpeeseen, mikä syksyllä tulee.

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ensinnäkin ed. Uotilalle. Hän oli samassa asiantuntijakuulemisessa, missä meille kerrottiin, että tämän kesän saaristoliikenteen palvelut eivät ole uhattuina, ja sitten hyvä hallitus yhdessä eduskunnan kanssa hoitaa lisää rahaa toisessa lisäbudjetissa, niin että voidaan jatkossakin asiat hoitaa.

Mutta tämä tekninen lisätalousarvio ei näytä siltä kaikilta osin. Kysyisin valtiovarainministeriltä, miksi paalupaikalle opetusministeriö on irrottanut 10 miljoonaa täysin vähemmän kiireellisiin hankkeisiin. Kysyisin myös, kun infran investoinnit on kytketty myyntituloihin ja se on ikään kuin pörssistä kiinni, eikö olisi järkevämpää irrottaa tämä kytkentä, koska yhtä vakaa mittari, ehkä vakaampikin, voisi olla vaikka kytkeä investoinnit poutapäivien lukumäärään.

Raimo Vistbacka /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Valtiovarainministeri totesi vastauspuheenvuorossaan, että kaikki ne menot, jotka ovat tavallaan tiedossa, on hoidettu tässä. Ihmetyttää vain se, kun mietinnössä todetaan, että Vankeinhoitolaitos kaipaa lisää rahaa, mainitaan jopa summa, mutta lähinnä näitten oikeuksien osalta oikeusministeri Luhtanen täällä kyselytunnilla on ainakin kahteen eri otteeseen todennut, että tiedetään muun muassa hallinto-oikeuksien ja vakuutusoikeuden osalta, että tarve on hälyttävä. Muun muassa vakuutusoikeuden osalta, jossa käsitellään muun muassa työttömyysturva- ja asumistukiasioita, tapaturma-asioita ja muita eläkeasioita, esimerkiksi vuonna 2005 ehdittiin käsitellä vasta yli vuoden vanhat jutut eli ei sen vuoden juttuja käsitelty ollenkaan, ja sama tilanne on nyt. Tässä on yksilön oikeusturvasta kyse, ja kaikki tietävät sen, että on puute rahasta ja ne summat eivät ole todellakaan suuria. Ihmettelen vaan sitä, (Puhemies koputtaa) että tällä tavalla voidaan yksilöiden oikeusturvaa heikentää ja vaarantaa.

Sari Sarkomaa /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kyllä tällä hetkellä Suomessa on erittäin vakava huoli kuntapalveluista. Vanhasen hallituksen aikana kuntatalous on heikentynyt, ja vakavasti eri puolilla Suomea koko ajan leikataan peruspalveluista. Nyt, kun vielä tämä kunta- ja palvelurakenneuudistus on vesittymässä johtuen siitä, että punamulta ei ole päässyt tässä kaikkein keskeisimmässä asiassa sopuun näistä asioista, millä turvataan peruspalvelut, niin kyllä tässä voi tiivistää, että näyttää, että niin valtiovarainministeri Heinäluoma kuin pääministeri Vanhanenkin, te olette molemmat niin kyvyttömiä kuin haluttomiakin turvaamaan kansalaisten peruspalvelut. Kysynkin tässä vielä ministeri Heinäluomalta:

Mihin toimiin te nyt ryhdytte hallituksessa pääministeri Vanhasen kanssa, että tästä kaikkein tärkeimmästä asiasta saadaan sopu? Kysyn vielä: maksatteko te takaisin kunnille sen pakkolainan, joka kunnille kuuluisi? Kokoomus on esittänyt vastalauseessaan, että vielä tämän vuoden aikana seuraavassa lisätalousarviossa kunnat saisivat ne rahat, jotka kunnille kuuluvat palveluiden tuottamiseen. Ryhdyttekö toimiin vai katsotteko vain sydämettömästi vieressä, kun palvelut murenevat? Toivon, että vastaatte.

Mikko Kuoppa /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Hallitus ei ole maksamassa takaisin kunnilta ottamaansa pakkolainaa. Vasemmistoliitto edellyttää, että se maksetaan tämän lisäbudjetin yhteydessä eikä vasta seuraavan, jolloin sillä olisi merkitystä.

Haluan ottaa yhden asian tässä esille. Kun kunnilta ei tule riittävästi hoitotakuujonon purkurahoja, niin tämä on merkinnyt sitä, että yli 9 000 potilasta on tässä niin sanotussa laittomassa hoitojonossa. Arvoisa valtiovarainministeri, mitä te aiotte tehdä, jotta nämä todella yli 9 000 potilasta, jotka ovat yli puoli vuotta olleet tässä niin sanotussa laittomassa hoitojonossa, tulevat hoidettua, elikkä tulee kunnille rahaa, jotta ne voivat ostaa riittävästi palveluja sairaanhoitopiireiltä?

Anni Sinnemäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen ministereille näyttää olevan tyypillistä se, että oma vastuu väistetään ja tullaan tänne syyttämään eduskuntaa ja ehkä erityisesti oppositiopuolueita siitä, että asioita ei saada hoidettua. Tässä salissa kaikki tietävät, että Paras-hankkeen eteneminen takkuilee nimenomaan sen takia, että hallituspuolueet eivät ole päässeet yksimielisyyteen näkemyksistään, oppositiosta on kyllä löytynyt halua tehdä rakentavaa yhteistyötä.

Oikeusministeri Leena Luhtanen on syyttänyt oikeusministeriön hallinnonalan ongelmista ja erityisesti vankeinhoidon jatkuvasta resurssipulasta nimenomaan eduskunnan päätöksiä. Olen samaa mieltä hänen kanssaan. Me kannamme täällä vastuun siitä, että vankeinhoidon osalta resurssit eivät ole riittäviä ja että asioita hoidetaan jatkuvasti lisätalousarvioilla. Muun muassa tämän takia me olemme esittäneet vankeinhoitoon tässä yhteydessä lisämäärärahaa. Ei tässä lisätalousarviossa ole hoidettu kaikkia menoja, jotka ovat tiedossa. Esimerkiksi vankeinhoidon osalta resurssipula johtuu siitä, että vankien (Puhemies koputtaa) lukumäärä ei ole se, mikä budjetissa on kirjoitettu, (Puhemies koputtaa) ja tämä on asia, joka ilmiselvästi tulisi hoitaa tässä yhteydessä.

Päivi Räsänen /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pidän tämän lisätalousarvion tärkeimpänä kysymyksenä nimenomaan kuntien taloustilanteen turvaamista ja näihin pahimpiin puutteisiin reagoimista. Huomenna, kun äänestämme tästä pakkolainan takaisinmaksun jouduttamisesta, niin myös niillä hallituspuolueiden edustajilla, jotka ovat luvanneet, että se tämän vaalikauden aikana maksetaan, on mahdollisuus äänestää tämän esityksen puolesta.

Hallitus on kunta- ja palvelurakenneuudistuksen aikataulutuksessa joka tapauksessa epäonnistunut, sillä puitelakiesitys luvattiin nimenomaan eduskunnan käsiin kevätistuntokaudella. Joka tapauksessa haluan kannustaa teitä, ministeri Heinäluoma, siihen, että jonkinlainen sopimus edes saataisiin ennen kesätauon alkamista aikaan, ja vetoan siihen, että ette päästä neuvottelijoita kesälomille, ennen kuin tuo sopimus on saatu aikaan.

Pekka Nousiainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Useat edustajat ovat kiinnittäneet huomiota kunta- ja palvelurakennehankkeeseen, ja tässä on syytä jakaa valtiovarainministerin kanssa huoli siitä, että hanke tulisi saada eteenpäin. Tämä viikko on vielä aikaa, keskiviikolle on seuraava rakenneryhmän kokousvaraus olemassa, ja nyt on syytä toivoa, että neuvottelijoilla on malttia ja halua viedä nämä kysymykset, joita vielä on avoinna, myöskin päätökseen ja tällä lailla saadaan tästä ratkaisut vielä ennen juhannusta periaatetasolla aikaiseksi. Asiaan on syytä suhtautua vielä myönteisesti. Ei ole syytä vielä arvioida liian negatiivisesti asiaa.

Matti Ahde /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Olen samaa mieltä ed. Nousiaisen ja ed. Koskisen ja kumppaneiden kanssa, että on tärkeä saada kunta- ja palvelurakenneuudistuksen puitelaki eduskuntaan. Tämä tilanne, joka on poikkeuksellinen, että valmistelu suoritetaan myös opposition mukana ollen, antaa eduskunnalle erittäin hyvän lähtökohdan käsitellä tätä vaikeaa ja tärkeää kysymystä, koska lähes kaikki suomalaiset puolueet ovat tästä asiasta yhtä mieltä, siis tästä peruslinjasta. Sen takia on tärkeää, että me saamme tämän esityksen tänne eduskuntaan mahdollisimman pian.

Herra puhemies! Vielä tästä vankeinhoidon asiasta. Se on häpeäpilkku. Joka vuosi, joka lisäbudjetti joudutaan tätä samaa asiaa käsittelemään. Toivoisi, että se tulevaisuudessa laitetaan kuntoon ja syksyllä saadaan ne tarvittavat lisämäärärahat. Nyt tulee 3,5 miljoonaa lisää, mutta se ei riitä täksi vuodeksi.

Eero Akaan-Penttilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kaksi asiaa. Toinen koskee ed. Nepposen puheenvuorossaan tekemää kysymystä koskien Ilmavoimien lentopetrolihintoja ja niiden aiheuttamaa vähennystä, noin 30 prosenttia, lentäjien tuntitasoon. Suomessahan se on nyt jo 70—80 lentotuntia samassa ajassa kuin isoissa maissa se tiettävästi on 150 tuntia. Siis me olemme pyörineet minimillä tähän asti. Mikä ihmeen viisaus tässä nyt sitten on olevinaan, että edelleen kiristetään? Toivon, että valtiovarainministeri entisenä puolustusvaliokunnan jäsenenä vastaisi tähän kysymykseen, miten menemme eteenpäin.

Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta sanoisin vaan, että surkeata on nähdä tämmöistä, että tämä pakkolaina pyörii jatkuvasti meillä debatissa, mutta siinä ei saada mitään aikaan, ja itse tästä hankkeesta tosiaan on tullut kupru tämän sanaleikin mukaan, Paras muuttui Kupruksi. Kyllä toivon hyvin nopeata ja jämäkkää päätöstä tässä. Se on kaikkien meidän yhteinen etu. Keskiviikko olkoon ratkaiseva päivä.

Valtiovarainministeri Eero Heinäluoma

Arvoisa puhemies! Ensin kuntapuolesta. Kyllä on syytä korostaa sitä, että me emme selviä tästä kuntien palvelujen tulevaisuuden turvaamisesta pelkästään tällä rahakeskustelulla. Kun ed. Kuoppa viittaa siihen, että vaan lisää rahaa, niin se on sanottava, että siinä loppuu veronmaksajan selän kantokyky, jos kaikki laskut luvataan maksaa.

Me tiedämme, että viime vuosien ajan on oltu tilanteessa, jossa kuntien menot kehittyvät yli 5 prosenttia. Ollaanko tämä valmiit hyväksymään itsestäänselvyytenä? Toivottavasti ei. Siksi me tarvitsemme tämän kuntauudistuskokonaisuuden, jotta se johtaa tapoihin, joilla me saamme tämän menokehityksen hallintaan. Jotta terveydenhuollon, koulun, vanhustenhoidon tarpeet tulevaisuudessa voidaan hoitaa, se edellyttää kyllä tämän menokehityksen hallintaan saattamista. Siksi on todella tärkeätä, että kaikki puolueet ottavat vastuun tästä kuntauudistuksesta. On selvää, että siinä on poliittisia jännitteitä, ja ed. Andersson mielestäni kuvasi asian erinomaisen hyvin. Tässä pitää katsoa ohi ajankohtaisten ja lyhytnokkaisten puoluetaktisten laskelmien ja katsoa niitä vastuita, joilla meillä on suhteessa ihmisiin ensi vuosikymmenen terveydenhuollon ja vanhustenhoidon palvelujen turvaamisessa.

Joten kyllä, tähän on sitouduttu, mutta ei mielestäni nyt ole syytä heittää kuitenkaan pyyhettä kehään, ei myöskään niillä, jotka ovat hallitus—oppositio-asetelmassa opposition puolella, ja sanoa, että hoitakaa te, hallitus, tämä homma, vaan kyllä tämä on ihan aidosti yhteinen talkoo. Sen takia tämä on avattu ja sitten, kun lopputulos tällä viikolla nähdään tästä ministeri Mannisen ryhmästä, tehdään väliarvioita, kulkeeko tämä vai ei kulje. Se on selvää, että jos tämä ei kulje tällä tavalla, niin sitten hallituksen täytyy ottaa se pöydälleen.

Vielä kerran: olen hyvin iloinen siitä, että ensimmäistä kertaa ed. Zyskowicz sai suustaan ulos sen tosiasian, että ajatus kuntien kustannusten korvausten jaksottamisesta on valtiovarainministeri Niinistön ajan keksintöä. Se lämmitti mieltä, ja tähän meni runsas puoli vuotta, että sain tämänkin kuulla. Mutta joka tapauksessa nyt se on siis sanottu, että tässä suhteessa noudatetaan valtiovarainministeri Niinistön aikaista linjaa.

Sitten polttoainekysymys. Se on, totta kai, ongelma, että meillä on polttoaineen hinnannousu näin korkea kuin se on ja se kohdistuu erityisesti joihinkin valtion toimintoihin, kuten Puolustusvoimiin ja siellä erityisesti Ilmavoimiin. Mutta kun lähtökohta on se, että syksyllä katsotaan niitä, jos on harkinnanvaraa, niin tämä on siinä kategoriassa, että syksyllä tehdään se arvio, kuinka paljon voimme käyttää kaikkiin niihin tarpeisiin, joita on olemassa. Viime syksynä meillä oli mahdollisuus aika huomattavasti vielä lisätä. Epäilen, että tänä vuonna ei ole samanlaista liikkumatilaa, että voitaisiin yhtä suuressa määrin kustannustennousua korvata. Mutta tämä asia jää siis syksyllä arvioitavaksi.

Muutoin vankeinhoidon osalta täällä on siis syytä palauttaa mieliin se, minkä ed. Ahde täällä sanoi, että hallitus esittää ja valtiovarainvaliokunta on hyväksynyt lisärahan käytön vankeinhoitoon. Sielläkin ollaan tilanteessa, että ei kannata yksin tuijottaa sitä, kuinka paljon panemme lisää rahaa, vaan täytyy miettiä myös, miten voitaisiin saada aikaan uudistuksia, jotka johtavat siihen, että meidän vankilamme eivät ole niin täynnä kuin ne tällä hetkellä ovat.

Eli meillä on käynnissä työ sen hyväksi, että voidaan palauttaa ulkomaille ne vangit, jotka ovat ulkomaiden kansalaisia, jos siellä vankien kohtelu täyttää kansainväliset normit. Meillä on tarve tehdä myös työtä, jotta esimerkiksi yhdyskuntapalvelua voitaisiin nykyistä suuremmassa määrin käyttää. Ja on aihe arvioida myöskin kriittisesti sakkojen muuttamista vankeudeksi eli sellaisia ratkaisuja, jotka eivät johda näin täysiin vankiloihin kuin meillä tällä hetkellä on.

Näistä asioista on valtiovarainministeriön ja oikeusministeriön kesken tehty yhteinen sopimus, joka tähtää siihen, että vielä tämän vuoden aikana kyetään käynnistämään uudistustyötä, joka näkyy pienempänä vankimääränä tulevaisuudessa. Se on viisaampaa kuin se, että panemme yksinomaisesti vaan lisää rahaa vankiloihin.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Valtiovarainministeri Heinäluoman jykevä hahmo on koko ajan ollut ministeriaitiossa, mutta ajatukset ovat ilmeisesti olleet päiväunelmien puolella, koska en puhunut mitään valtiovarainministeri Niinistöstä. Tosiasia onkin, että tällaista näin pitkälle, neljälle vuodelle, jaksotettua niin sanottua pakkolainaa ei kunnilta ole otettu sen paremmin Niinistön kuin kenenkään muun hallituksen aikana aikaisemmin. Tästä kuntauudistuksesta me toteamme, että vastuu on tällä hetkellä sosialidemokraateilla ja keskustalla, koska se ongelma on myös näiden puolueiden välisessä suhteessa tällä hetkellä.

Minna Sirnö /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On populismia puhua, että vankiloitten tilanne ratkaistaan sillä, että vankeja siirretään alkuperäisiin kotimaihinsa. Siinä tapauksessa muissa maissa olevat suomalaiset vangit yhtä lailla tulevat täyttämään meidän vankiloitamme, ja käsittääkseni suomalaisia on tällä hetkellä vangittuna muissa maissa enemmän kuin meillä on ulkomaista alkuperää olevia. Lisäbudjetti ei myöskään ratkaise vankiloiden perusongelmaa eikä sitä tilannetta, että sosialidemokraattien ollessa hallituksessa valtiotyönantaja teettää laittomia ylitöitä, teettää töitä ihmisillä, jotka ovat sairaampia kuin koskaan, ja ennen kaikkea turvautuu siihen, että vankiloissa edelleen henkilökunta on se, joka viime kädessä pelastaa hallituksen niskan siinä vaiheessa, kun jälleen kerran Euroopan ihmisoikeustuomioistuin tulee antamaan jonkin sortin tuomion Suomen vankiloitten tilanteesta.

Janina Andersson /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä on tullut esille, että syksyllä palataan siihen, mitä nämä lisääntyneet polttoainekustannukset tuottavat: yhteysalusliikenne on oikeasti kriisissä syyskuussa. Kun ed. Saarinen sanoi, että tähän palataan ja viisas hallitus palaa, niin toivottavasti tämä toinen lisätalousarvio tulee oikeasti jo siis syyskuun alussa meille heti eikä vasta myöhemmin, mikä on aika hankalaa tässä meidän talossa, koska tämä kriisi alkaa syyskuussa. Toinen asia on myös joukkoliikenne: miten me voimme tukea joukkoliikennettä hyvissä ajoin ja miten raha riittäisi ja myös suurten kaupunkien joukkoliikenne. Onko meillä mahdollista saada oikeasti toinen lisätalousarvio hyvissä ajoin syyskuussa eikä niin, että ehtii tulla oikeita kriisejä, joita on siis olemassa ja syntymässä?

Toimi Kankaanniemi /kd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Kuntapuolella tarvitaan sekä Paras-hanketta eli rakenteiden ja hallinnon uudistamista että lisää rahaa. Molempia tarvitaan ja kiireesti tarvitaan tätä lisärahoitusta, ja myös tämä Paras-hanke pitää kääntää kuprusta todellakin onnistuneeksi hankkeeksi. Kun ministeri Heinäluoma valittiin aika tasan vuosi sitten puolueen puheenjohtajaksi, niin lupasitte, että te viette politiikkaa ja puoluetta pari piirua ihmisen suuntaan. Nyt ei oikein sitä ole näkyvissä, sillä kuntien varassa elää valtavan paljon kaikkein heikoimmassa asemassa olevia suomalaisia. Nyt odottaisin, että te erinomaisena henkilönä ja hienona persoonana ja vahvana johtajana tekisitte nyt sen piirujen verran, parin kolmen piirun verran, sinne ihmisen suuntaan tätä politiikan muutosta ja hoitaisitte esimerkiksi mallikkaasti tämän kuntavelan pois ja sillä tavalla helpottaisitte kuntien taloutta ja niitä ihmisiä, jotka nyt kärsivät heikosta hoidosta, niistä ongelmista, joita välikysymyskeskustelun aikana ilmeni, ja lisäksi helpottaisitte sen henkilöstön (Puhemies koputtaa) asemaa, joista monet kuuluvat muun muassa SAK:hon.

Kyösti Karjula /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Paras-hanke on tärkeä hanke, mutta tässäkin yhteydessä on hyvä muistuttaa, että se on vastuullisen hallituksen hallitusohjelman ulkopuolelta nostama hanke, johonka toivon mukaan löydetään vastaukset vielä tämän hallituskauden aikana. Kuitenkin hallituksen päätavoite on 100 000 uuden työpaikan aikaansaaminen. Tämän tavoitteen onnistuminen on kuitenkin hallituskauden kaikkein tärkein ponnistus. Sen vuoksi on äärimmäisen tärkeää, että hallitus noteeraa valtiovarainvaliokunnan mietinnöstä sen, mitenkä tärkeää on se, että kasvuyritysten etenemistä, kehittymistä vahvistetaan. Ja aivan olennainen kysymys on se, että toisessa lisätalousarviossa Aloitusrahasto Veran pääomittaminen varmistetaan. Tämä on sitä vastuullista toimintaa, johonka uskon, että pääministeri Vanhasen johtama hallitus kykenee.

Antero Kekkonen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Panin ilolla merkille ministeri Heinäluoman vähän ohimennen vilauttaman pohdiskelun siitä, että vankien määrällekin voitaisiin tehdä jotain. Minusta tässä keskustelussa semmoinen näkökulma, onko vankeja ylipäänsä tarpeen olla niin paljon, valitettavasti unohtuu koko ajan. (Ed. Sinnemäki: Oikeusministeri on ollut sosialidemokraatti, ja koko ajan vankiluku on kasvanut!) — Ed. Sinnemäki, nämä turhan kärsimyksen instituutiot nimeltä vankilat kyllä ansaitsisivat erittäin perusteellisen pohdiskelun, koska tällaiset keskusteluthan, mitä me nyt täällä käymme, tulevat toistumaan loputtomiin, jollemme tee jotain rakenteellisia ratkaisuja tässä suhteessa. — Mitä sitten tulee, herra puhemies, näihin Hornetin lentotunteihin, niin ihan pikku tarkennuksena ed. Akaan-Penttilälle, että tämä gäppi näiden lentotuntien välillä Suomessa ja muissa maissa ei tee ihan oikeutta Suomelle sen takia, että eräissä muissa maissa lentotunneiksi lasketaan myös siirtolennot. Kun me käsittelemme näitä asioita, me puhumme harjoittelusta.

Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun täällä on keskustelua kuunnellut, mitä ministeri Heinäluoma ja ed. Nousiainen ja muutkin keskustan ryhmästä ovat sanoneet, niin on ilo ollut seurata, että täällä kuitenkin on olemassa jonkinlaista vastuisuutta ainakin puheissa. Kun tänne ajoin, kuuntelin radiosta, mitä keskustan varapuheenjohtaja Rantakangas sanoi tänään Paras-hankkeesta, ja se oli aika vahvaa tekstiä. Siinä oli jo siirrytty siihen, että syyteltiin muita siitä, miksi homma on mennyt pieleen, ja koetettiin selittää oman kannattajakunnan näkökulman kannalta mahdollisimman hyvin ja toivottiin, että vaaleissakin pärjättäisiin sillä viestillä. Aika vastuutonta puhetta, koska kyse on kuitenkin siitä, miten suomalaisten asioita hoidetaan.

Pakkolainasta haluaisin kysyä, mitä tapahtuu, kun pakkolainaa ei makseta takaisin. Siinä on kyse siitä, että pätkätyöt lisääntyvät, omaishoitoon ei ole käytettävissä riittävästi rahaa, vanhustenhoidossa mennään minimitason mukaan ja monta muuta pientä asiaa, pienelle ihmiselle tärkeää asiaa jää hoitamatta nimenomaan sen takia, että tässä säästetään ihan väärässä paikassa.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kannatan ed. Kankaanniemen suunnistusohjetta ministeri Heinäluomalle, eli pari piirua ihmisen suuntaan. Nyt ministeri suunnistaa Pohjois-Kymenlaaksoon Kuusankoskelle ja on siellä nimenomaan Voikkaan tehtaan tilanteen vuoksi. Kaikissa Kymenlaakson kunnissa, johon maakuntaan hän nyt sitten käy tutustumassa, on tämä sama ongelma. Kunnilta puuttuu rahaa palvelujen tuotantoon, palvelujen tason varmistamiseen. Tämä on varmasti valtiovallan suurin haaste. Se raha pitäisi saada. Paras-hankkeessa, menee se kepun mukaan tai sosialidemokraattisen puolueen mukaan, raha puuttuu kummastakin vaihtoehdosta.

Anni Sinnemäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Muutama sana toivottavasti rautalangasta näille hyvin hurskaille herroille, jotka puhuvat täällä vankeinhoidosta ja vankien määrän vähentämisestä.

Vuodesta 1999 vankien määrä on kasvanut. Vuodesta 1999 kriminaalipolitiikasta on vastannut sosialidemokraattinen oikeusministeri. Nyt me käsittelemme lisätalousarviota. Valtiovarainvaliokunta ei voi tehdä kriminaalipolitiikkaa, sen tehtävänä olisi varmistaa se, että olemassa olevasta vankimäärästä huolehditaan olemassa olevien lakien mukaisesti. Tämä ei ole useimpina vuosina toteutunut sinä aikana, kun itse olen ollut valiokunnassa vuodesta 2000 lähtien, ja mielestäni tämä on häpeällistä.

Lisätalousarviossa me päätämme sen tyyppisistä asioista, saadaanko riittävät lisämäärärahat siihen, että esimerkiksi ylityötunnit vankeinhoidossa eivät vastaisi 60—100:aa henkilötyövuotta. On erinomaisen kannatettava asia, jos pystymme tekemään kriminaalipolitiikkaa, joka vähentäisi vankien määrää, mutta siinä, mistä päätämme nyt, ei ole kysymys tästä, vaan siitä, että varsinaisen talousarvion määrärahat eivät ole riittävästi mitoitetut, ja se pitäisi nyt korjata.

Bjarne Kallis /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Minä luulen myöskin, että tämä keskustelu olisi hyödyllisempi, mikäli keskityttäisiin vain välttämättömyysmenoihin, jos tämä lisätalousarvio olisi todella sellainen kuin ministeri Heinäluoma sanoi sen olevan. Kun tulin 90-luvun alussa eduskuntaan, oikeuskansleri korosti, että mikäli hallitus ja ministeri eivät esitä talousarvioon tai lisätalousarvioon tiedossa olevia menoja varten määrärahaa, niin se on sitten valtakunnanoikeuden asia. Eli pitää merkitä kaikki tiedossa olevat menot talousarvioon tai lisätalousarvioon. En myöskään tiedä, minkä takia olen joutunut tai päässyt sellaisiin valiokuntiin, missä asiantuntijat ovat todenneet, että tänä vuonna tiedämme, että tulee vielä tämmöisiä ja tämmöisiä menoja, mutta siitä huolimatta tässä lisätalousarviossa ei ole sitä varten varattua määrärahaa.

Simo Rundgren /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä alkukesä on oikein hyvä aika kiivetä pohjoisen tuntureille, ja kun Yllästunturin laelle kiipeää, niin näkee, miten Norjan työväenpuolueen Stoltenberg ohjelmassaan panostaa valtavasti pohjoisiin alueisiin nimenomaan luonnonvarojen hyödyntämiseksi, energia- ja kalatalouteen. Kun katsoo länteen, niin näkee, miten Ruotsi Kiirunassa tekee miljardi-investointeja kaivosteollisuuteen, rakentaa Perämeren pohjukkaan uutta rataa. Kun Haaparannalle tuli Ikea ja tarvittiin uusia liikennejärjestelyjä, niin 5 miljoonaa euroa löytyi heti siihen projektiin.

Kun katson Suomea, niin näen, että kansainväliset pörssifirmat kyllä tekevät kaivosinvestointeja, kotimaiset ja ulkomaiset yhtiöt matkailuinvestointeja, mutta kun katson tänne Helsinkiin sieltä Yllästunturin laelta, niin näen, että Suomen valtio on suorastaan vaikeuttamassa pohjoisen luonnonvarojen hyödyntämistä esimerkiksi liikennejärjestelyjen osalta. Tämähän on konkretisoitunut tässä Kemijärven ratakeskustelussa. Tässä on nyt minusta se viesti, minkä haluan tässä voimakkaasti sanoa, kun sieltä vähän korkeammalta katson, että kyllä täällä etelässä on valtiovarainministeriössä ja hallituksen piirissä herättävä tajuamaan pohjoisen merkitys ja niitten luonnonvarojen merkitys Suomelle.

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Minä olen kyllä ollut täällä talossa yksitoista ja puoli vuotta ja ihmettelen kovasti, miten ed. Zyskowicz saattaa unohtaa tai ehkä kieltää menneisyytensä. Nimittäin kyllä minä muistan aivan hyvin sen, että se oli nimenomaan Niinistön aikana, kun tätä pakkolainan takaisinmaksua alettiin jaksottaa, kyllä se idea ihan sieltä todellakin on peräisin, ettei sitä menneisyyttä kannata kieltää.

Mutta mitä tulee kunta- ja palvelurakenneuudistukseen, niin tietenkään sosialidemokraatit eivät vastaa siitä, mitä keskustan varapuheenjohtaja ed. Rantakangas puhuu, ja toivottavasti eivät keskustalaisetkaan siitä vastaa. Nimittäin tällaisen tietynlaisen syyttelyn aikakauden on kyllä toden totta oltava ohi. Meidän kaikkien puolueiden on tässä salissa lähdettävä siitä, että nyt meillä on historiallinen mahdollisuus yhdessä tehdä yhteistyötä, niin että me pääsemme useita piiruja ihmisen suuntaan niin, että me voimme rakenteita uudistaa, sitä kautta saada kanavoitua lisää resursseja nimenomaan palvelutuotantoon, ihmisten iholle. Ei ole mitään järkeä synnytellä uusia hallinnon tasoja, lisätä byrokratiaa, hallinnointia, vaan tarvitaan nimenomaan palveluihin, ihmisten iholle, rakenteisiin, johdonmukaisia uudistuksia. Uskon, että tässä hyvässä (Puhemies koputtaa) yhteistyössä vielä haluamme edetä. Näin me pääsemme eteenpäin ja todellakin monta, monta (Puhemies: Aika!) piirua ihmisen suuntaan, kun jaksamme tehdä yhteistyötä, kaikki puolueet.

Ahti Vielma /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Heinäluoma sanoi kahteen otteeseen täällä äsken, että mikäli asetettu ryhmä ei pääse sopimukseen kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta, niin hallitus ottaa sen omalle pöydälleen. Näin meille sanotaan kaksi päivää ennen kuin kevätistuntokausi päättyy. Minä haluan sanoa ihan kaikella ystävyydellä, että tämä ei ole johtajan puhetta. Jos on niin tärkeä asia kuin kunta- ja palvelurakenneuudistus on, niin sen täytyy olla hallituksessa näpeissä niin, että hallitus ohjaa ja johtaa sen niin, että se ratkaisu olisi tullut, niin kuin on luvattu, tämän kevään aikana. Jos firmoja johdettaisiin tällä tavalla, niin paljon kuin tässä salissa suuria firmoja ja niiden toimenpiteitä arvostellaan, jos niitä johdetaan samalla tavalla kuin tämän maan hallitus johtaa maan asioita, firmoja kaatuisi solkenaan Suomessa. Täytyy uskaltaa tehdä ratkaisuja, vaikka ne ovat vaikeitakin ratkaisuja niin kuin kunta- ja palvelurakenneuudistus on. Meiltä puuttuu yksinkertaisesti hallituksesta johtajatyypit, ja sinne on tullut nyt ay-tyyli, elikkä viimeisenä yönä tehdään sitten ratkaisuja, jotka eivät taatusti tule olemaan sellaisia ratkaisuja kuin pitäisi tämän suuruusluokan asioissa olla.

Matti Kangas /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Heinäluoma totesi, että 5 prosenttia kuntien menot lisääntyvät. Sehän pitää paikkansa, mutta siihen on lääke se, että korvamerkataan rahat, niin kuin selvitysmies Kivelä vanhustenhoidonkin kohdalla kertoi, jos kunnat eivät käytä niitä rahoja oikein kuntalaisten palveluja lisäämään, vaan johonkin muuhun, kuten kerskarakentamiseen. Mutta se on selvää, että tulee kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta minkälainen hyvänsä, niin rahaa sinne tarvitaan, vaikka Heinäluoma totesi, ettei tarvita.

Kun tässä on nyt odoteltu semmoista kuin köyhyyspakettiakin tämän maan pienituloisille ja köyhille, niin se voisi olla tämä 300 miljoonaa, joka kunnille palautettaisiin välittömästi. Se voisi olla köyhyyspaketti. Kumminkin eri paikkakuntien köyhät niitä kunnallisia palveluja joutuvat käyttämään, ja nämä nyt sitten säilyisivät.

Mutta huonoltahan se näyttää, kun Vanhanen jo tuossa kertoi, että jos he ovat tulevassa hallituksessa, niin verohelpotukset tulevat suurituloisille jatkumaan jne. Varmaan siellä varallisuusvero (Puhemies koputtaa) ja vastaavia myös poistetaan hyväosaisilta.

Pekka Nousiainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Uotila tuossa aikaisemmassa puheenvuorossaan totesi, että hän ihmettelee, miksi hallitus hakee eduskunnalta tukea Savonlinnan—Varkauden lentoliikenteen jatkuvuuden turvaamiseksi. Totean, että Savonlinnassa ja Varkaudessa on julkisen palvelun velvoite olemassa elikkä muut liikenneyhteydet eivät kykene turvaamaan elinkeinoelämän liikennetarpeita ja siksi myös lentoliikenne on välttämätöntä. Kun komissiossa kilpailutusasiakirjat etenevät niin hitaasti, on välttämätöntä, että eduskunta antaa oman tukensa hallitukselle, että lentoliikenne voi jatkua keskeytyksettä ja sitä kautta myöskin nämä rahat voidaan aikanaan maksaa. Kysymys ei ole nyt rahasta vaan periaatteellisesta kannasta.

Kari Uotila /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tästä lentoliikenteestä sen verran, että tällä eduskunnan tuella haetaan myös sitä, että yksittäiset ministerit eivät joudu omasta pussistaan tarvittaessa maksamaan takaisin jopa kolminkertaisena näitä myönnettyjä avustuksia, mikäli prosessoidaan tuomioistuimessa tämä lentoliikenteen tukeminen. Sitten se menee valtion piikkiin, kun eduskunta on takana.

Mitä tulee sitten näihin toisen lisätalousarvion aikataulutekijöihin, niin veikkaanpa tässä salissa, että tuskin syyskuussa tulee toista lisäbudjettia. Täällä mietinnössä todetaan, että toivottavasti se tulee niin ajoissa, että ehditään reagoimaan muun muassa tähän yhteysalusliikenteeseen, mutta veikkaanpa, että noudatetaan samaa menettelyä. Hyvä tapa olisi tuoda esimerkiksi samaan aikaan, kun tuodaan ensi vuoden varsinainen talousarvio, tämän vuoden toinen lisätalousarvio. Silloin ehdittäisiin hyvin reagoimaan vielä niihin tarpeisiin, jotka kesän aikana ovat konkretisoituneet.

Paras-hankkeesta täällä on käyty paljon keskustelua. Täytyy kuitenkin muistaa se, että se, että hanke ei etene, se on kiinni päähallituspuolueista eikä missään nimessä oppositiosta, joka on mukana rakentavasti ollut siinä työssä.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Viitaselle totean, että näin monelle vuodelle ja jopa seuraavalle vaalikaudelle ulottuen ei ole koskaan aikaisemmin, ei Niinistön eikä kenenkään muunkaan aikana, tätä kuntien valtionosuusvelkaa jaksotettu. Eli tämä pakkolaina, josta nyt puhumme ja josta kunnat ja ennen kaikkea kuntien palveluja tarvitsevat sairaat, vanhukset ja muut kuntalaiset kärsivät tässä muodossa, on nimenomaan nykyisen hallituksen — lainausmerkeissä — saavutus.

Mitä kunta- ja palvelurakennehankkeeseen tulee, niin toistan vielä kerran, että kyse on hallituspuolueiden, demareiden ja keskustan, välisistä neuvotteluista ja siitä, että ne ovat jumiutuneet paikalleen.

Mikko Kuoppa /vas:

Herra puhemies! Eduskunta on edellyttänyt, että Puolustusvoimien hankinnoista puolet suunnataan kotimaahan. Nyt tässä lisäbudjetissa hallitus esittää, että tästä vaatimuksesta luovuttaisiin EU-sopimusten johdosta. Tämä on hyvin ongelmallinen asia, sillä myöskin valiokunta toteaa mietinnössään, että valiokunta pitää esitystä huolestuttavana, mutta ei esitä mitään keinoja tämän huolestumisensa poistamiseksi, niin että näitä hankintoja todella suunnattaisiin kotimaahan.

Ed. Nepposelle haluan todeta, että todennäköisesti kohta käy niin, että vain Pasi-panssarivaunut ovat suomalaisia ja Suomen armeija kalsareista eteenpäin on kaikki ulkomaisissa varusteissa. Tämä on ollut kehityksen suunta. Ainoastaan tämä eduskunnan lausuma, että edellytetään puolta kotimaiseen teollisuuteen suunnattavista hankinnoista, on pitänyt, että myöskin kotimaasta on hankittu. Mielestäni myöskin työllisyyssyyt edellyttäisivät sitä, että näitä kotimaisia hankintoja jatkettaisiin, ja vasemmistoliitto esittää tästä lausumaa.

Toinen kohta, mihin haluan puuttua, on se, että pitkäaikaistyöttömien eläketuesta esitetään vähennettäväksi 8,5 miljoonaa euroa. Tämän pitkäaikaistyöttömien eläketuen saamisen kriteerit eduskunta hallituksen esityksestä sääti niin tavattoman tiukoiksi, että sitä alkuperäistä määrää, jonka odotettiin tulevan tämän lain piiriin, ei ole alkuunkaan tullut. Nyt kun tässä on eräitä määräaikoja, jotka ovat jo menneet ohitse, ne käytännössä estävät sen, että uusia eläketuen saajia ei enää käytännössä juurikaan voi tulla. Näin ollen vasemmistoliitto esittää lakialoitteessaan, että näitä syntymäaikoja ja myöskin näitä kertymäaikoja muutetaan niin, että myöskin vastaisuudessa pitkäaikaistyöttömillä olisi mahdollisuus päästä tämän eläketuen piiriin niin, että heille voitaisiin turvata edes kohtuullinen toimeentulo ja he olisivat mieluummin oikeassa paikassa kuin työkyvyttöminä työnhakijoina työvoimatoimiston kirjoissa.

Suuri kysymys on myöskin se, että hallitus ei todellakaan esitä tätä kuntien pakkolainan takaisin maksamista. Täällä on paljon puhuttu tästä hoitotakuusta ja on ministerien suulla mainostettu kyselytunneilla, että monissa sairaanhoitopiireissä on tämä hoitotakuu jo toteutunut ja näitä potilasjonoja ei ole. Kuitenkin Aamulehdessä 18.6. julkaistussa tutkimuksessa on todettu, että yksikään sairaanhoitopiiri ei ole saavuttanut tätä tulosta ja 6.6. tilanteessa yli 9 000 suomalaista oli tässä laittomassa tilassa. Siis he olivat olleet yli kuusi kuukautta tässä hoitotakuun edellyttämässä jonossa ja odottivat edelleenkin leikkaukseen tai hoitoon pääsyä. Tähän tilanteeseen hallitus ei ole millään tavalla puuttumassa ja näyttää sivuuttavan sen hyvin tylysti toteamalla vaan, että 5 prosenttia kasvavat kuntien kustannukset jatkuvasti ja sitä ei voida hyväksyä. Mutta voidaanko hyväksyä se, että eduskunta on säätänyt lain hoitotakuusta ja sekä kunnat että valtio eivät noudata sitä, että potilaat saisivat heille hoitotakuun mukaan kuuluvan hoidon? Mielestäni tässä tapauksessa pitäisi ehdottomasti noudattaa voimassa olevaa lakia eikä katsoa niin sanotusti tulevaisuuden suuntaan. Minun mielestäni hoitotakuujonossa olevat potilaat tarvitsevat pikaista hoitoa ja näin ollen heidän pitäisi välttämättä saada se hoito.

Eräs suuri syy tähän hoitotakuun toimimattomuuteen on se, että kunnilla ei ole ollut osoittaa varoja näitten jonojen purkamiseen elikkä ostaa näitä palveluja sairaanhoitopiireiltä. Näin ollen myöskin sekä kunnat että valtio ovat vastuussa tästä laittomasta tilanteesta, ja on edelleenkin syytä kysyä: mitä hallitus aikoo tehdä, jotta tämä laiton tilanne hoitotakuun osalta saadaan korjattua? Se ei korjaannu ilman rahaa. Se olisi myöskin hyvä uskoa valtiovarainministeri Heinäluoman.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Ajattelin tuoda tähän keskusteluun kuntataloudesta kentän ääntä enkä vain oman puolueeni ajatuksia ja omia ajatuksiani.

Eilen täytti Jyväskylän maalaiskunnassa kunnallisneuvos Hannu Kylmänen 60 vuotta, ja hänen haastattelunsa oli eilisessä Keskisuomalaisessa. Kunnallisneuvoksen, sosialidemokraattisen, pitkän aktiiviuran Jyväskylän maalaiskunnan kunnallispolitiikassa tehneen Kylmäsen haastattelussa todetaan muun muassa näin:

"Hallituksella olisi nyt oivallinen sauma palauttaa kunnille etuajassa niin sanottu pakkolaina - -."

"Kylmänen uskoo, että valtion intresseissä on pitää kunnat nyt taloudellisesti ahtaalla, jotta ne taipuisivat parhaillaan meneillään olevan kunta- ja palvelurakenneuudistuksen taakse."

Edelleen: "- - Kylmäsen mieltä askarruttaa myös vanhustenhuolto. Hän on tullut siihen tulokseen, että ikäihmisillä pitäisi olla samanlainen subjektiivinen oikeus hoitoon kuin on päiväkoti-ikäisillä lapsilla."

Edelleen sosialidemokraattinen kunnallisneuvos toteaa: "Resurssit ovat terveydenhuollossa todella tiukoilla ja esimerkiksi sairaaloiden leikkausjonot ovat yhä pitkät. Tässä on jälleen yksi hyvä peruste valtiolle maksaa takaisin pakkolainansa."

Kunnallisneuvos Kylmänen oli Jyväskylän maalaiskunnan kunnanhallituksessa 1983—2004 yhtämittaisesti ja lähes koko sen ajan kunnanhallituksen puheenjohtajana, on edelleen valtuutettuna ja sai jo 51-vuotiaana kunnallisneuvoksen arvonimen, todella vahva vaikuttaja, vaikuttaja myös siinä, että on tainnut vastustaa koko ikänsä Jyväskylän ja Jyväskylän maalaiskunnan kuntaliitosta, mutta hänellä on siihen oikeus.

Mutta hän kertoo todella tässä haastattelussa sen kylmän totuuden, että kuntien talous on äärimmäisen ahtaalla myös sellaisessa vahvassa kasvukunnassa kuin Jyväskylän maalaiskunta on, ja hän näkee pikaiseksi vastaukseksi tähän pakkolainan maksamisen, jonka valtio on ryöstänyt kunnilta ja maksaa osin vasta seuraavan hallituksen aikana. Tämä on ennenkuulumatonta sosialidemokraattiselta ja keskustalaiselta hallitukselta, että näin ajetaan ahtaalle ja pidetään kuntia ahtaalla.

Mielenkiintoista olisi kuulla — ja pystyisikö ministeri Pekkarinen vastaamaan — onko tämä Kylmäsen usko oikea, että valtion intressissä on pitää kunnat nyt taloudellisesti ahtaalla, jotta ne taipuisivat kunta- ja palvelurakenneuudistuksen taakse. Se on mielenkiintoinen näkemys sosialidemokraattiselta kunnallisneuvokselta.

Herra puhemies! Niin kuin vastauspuheenvuorossa totesin, niin tarvitaan kunta- ja palvelurakenneuudistusta. Se on välttämätön. Tulevat ikääntymiskehityksen ja muut haasteet vaativat sitä, ja meillä on kuntarakenteessa paljon korjattavaa ja vielä jonkin verran tehostettavaakin, mutta se ei yksin ratkaise ongelmia. Tarvitaan myös rahoitusta ja rahoituspohjaa, ja siihen tarvitaan pikaisesti muun muassa tämä pakkolainan maksaminen.

Viime viikolla tullut Kuntalehti sisälsi Helsingin kaupungin tutkimuspäällikön Heikki Helinin kirjoituksen, jossa hän kävi läpi sen kuntatalouden ongelmakentän, joka tällä hetkellä on päällä. Kaikkien kansanedustajien ja ennen kaikkea ministerien olisi syytä lukea Helinin kirjoitus ja ne syyt, miksi tähän tilanteeseen on jouduttu. Edellinen hallitus teki kuntien talouden kannalta likaista työtä, ja nykyinen hallitus ei ole sitä korjannut. Ne väitteet, että nykyinen hallitus on lisännyt valtionosuuksia ja kuntien talouspohjaa niin ja niin paljon, eivät pidä tosiasiassa paikkaansa (Min. Pekkarinen: Miten niin?) — Koska pohjaa ei ole korjattu vaan sinne leikatulle pohjalle on lisätty ja rakenteellinen ongelma on ja pysyy edelleen. — Siellä Helinin kirjoituksessa on myös ministeri Pekkariselle terveiset teidän puheistanne, että eivät aivan ole olleet kohdallaan puheet kaikilta osin kuntatalouden asiassa.

Kuntauudistusta ja talouden vahvistamista tarvitaan, ja tuo 200 miljoonan euron saatava on syytä maksaa pikaisesti. Toivon, että ministeri Heinäluoman lupaus syksyn lisäbudjetin sisällöllisestä paremmuudesta vaikuttaa niin, että myös köyhät, eläkeläiset, opiskelijat, lapsiperheet, jotka ovat unohtuneet tältä hallitukselta lähes täydellisesti, saisivat kohtuullisen osuuden ennen kuin hallituskausi päättyy. Hallitushan jo vetelee viimeisiään, viimeinen vuosi on menossa, ja alkaa olla kiire korjata suuntaa. Tuloerot ovat kasvaneet, köyhyys on edelleen mittavaa, ruokajonot ovat meillä pitkät ja jopa pitenemässä, ja kunnat ovat taloudellisesti ahtaalla. Tällaista politiikkaa ei olisi odottanut Vanhasen hallitukselta, joka on saanut nauttia tavattoman hyvää talouskasvun aikaa, mutta talouskasvun hedelmät on jaettu valitettavan epäoikeudenmukaisesti.

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Pari kommenttia täällä käytyyn keskusteluun. Ensimmäinen liittyen tähän kuntatalouteen.

Todellakin kuntien valtionosuusjärjestelmähän on rakennettu sillä tavalla, että neljän vuoden välein katsotaan, mitä taakse on jäänyt, onko laskennallisesti se, mitä kunnat ovat saaneet, sen mukaista, mitä laki määrää, onko valtionosuuksissa vajetta tai kenties onko maksettu liikaa, ja sitten se kliirataan neljän vuoden välein. Sattuneesta syystä muistan tämän järjestelmän keskeisen idean — siitä syystä, että olin ministerinä silloin, kun tämä järjestelmä pantiin siihen perusmuottiin, missä se tällä hetkelläkin vielä on. Sitä on pikkasen muutettu, mutta se perusmuotti valettiin silloin 90-luvun alun vuosien aikaan. Vastaavanlaista ideaa toki oli aikaisemminkin, mutta se perusmuotti, korostan, mikä tällä hetkellä on, on tämäntapainen.

On ihan totta, niin kuin täällä on sanottu, että aikaisempienkin hallitusten aikaan on käynyt niin, että sitten kun on tuon nelivuotiskauden jälkeen todettu, että valtionosuudet eivät ole olleet sen mittaisia kuin tuon lain mukaan olisi pitänyt olla, niin sitten se jälkikäteen on maksettu, ja aikaisemminkin on menetelty tavalla, mitä tämäkin hallitus noudattaa, että palautus sitten jaksotetusti maksetaan vasta takaisin, ei kerralla, vaan jaksotetusti. Minä en ala tässä ottaa kantaa siihen, meneekö tämä seuraavalle vaalikaudelle vai eikö mene. Tämä hallitus istuu ja toimii vielä ja tekee ratkaisunsa sitten aikanaan vielä tämän hallituksen viimeisiä aikoja ajatellen. Minun tehtäväni ei ole nyt tässä, kun ei asianomainen ministeri, kuntaministeri, eikä myöskään valtiovarainministeri ole paikalla, ottaa siihen kantaa. He viime kädessä päättävät hallituksen sisällä niistä esityksistä, jotka esitykset sitten koko hallituksen piirissä viime kädessä tehdään.

Mitä tulee siihen, paljonko valtionosuuksien määrä on kehittynyt, niin kauan kuin minä olen ollut kansanedustajana tässä salissa, niin euroissa mitaten kertaakaan valtionosuuksien määrä ei ole lisääntynyt kunnille niin paljon kuin se tämän hallituksen tähänastisten päätösten aikana on lisääntynyt. (Ed. Virtanen: Entäs tehtävät?) — No, tehtäviä lisättiin alkuvaiheessa. Tehtävienkin lisäys on jäissä, ei lisäänny enää, ed. Virtanen, tehtävien määrä, eikö niin? Ette tunnista? No, minä toivon, että te kerrotte nyt sellaisen tehtävän, mikä ollaan tänä vuonna tai vuodelle 2007 lisäämässä. On hyvä kertoa, jos sellaisia tunnistaa. Mutta myönnän, että tämän hallituksen ensimmäisissä edesottamuksissa oli tehtäviä, jotka vähän laajensivat kuntien vastuualuetta. Se pitää tietysti paikkansa.

Mutta ed. Kankaanniemi on tietysti siinä oikeassa, että ihan tarkkaan olemassa olevaa lakia lukien se pohja ei ole ollut ihan niin leveä nyt kuin sen olisi itse asiassa pitänyt olla, jos voimassa olevan lain mukaan olisi menetelty. Siinä mielessä ed. Kankaanniemen kritiikki on tietyllä tavalla oikea, mutta toisaalta, ed. Kankaanniemi, vielä kertaalleen: valtionosuuksien määrä on todella merkittävästi lisääntynyt kunnille näiden vuosien aikaan. Tarpeetkin ovat lisääntyneet. Jo pelkästään se, että me ikäännymme niin kuin me ikäännymme, luo ja tuo niitä tarpeita kaiken aikaa.

Mitä tulee, arvoisa puhemies, tähän toiseen teemaan, jonka täällä ed. Karjula otti esille liittyen siihen, miten yritystoiminnan, ennen kaikkea varhaisimmassa vaiheessa olevien yrityshankkeiden, riskirahoituksen kanssa jatkossa meneteltäisiin, lyhyesti sanottuna hallitus on tiedostanut sen pulman, mikä liittyy nimenomaan tämän kaikista varhaisimman vaiheen riskirahoituksen saatavuuteen. Markkinaehtoiset toimijat eivät tule riittävän varhaiseen vaiheeseen vastaan niitä rahoitustarpeita, mitä yrityksillä on. Hallitus pani pystyyn eduskunnan myötävaikutuksella Aloitusrahasto Veran. Se aloitti toimintansa viime elokuussa, 11,5 miljoonaa euroa käytettävissä pääomia. Se raha on nyt käytetty.

Toiminta on lähtenyt erittäin hyvin liikkeelle. Erittäin vahva tarve tämän järjestelmän jatkamiseen on olemassa. Hallitus on sopinut keskuudessaan — ja se olisi sanomani tähän tilaisuuteen — että nyt syksyn budjetin valmistelun yhteydessä hallitus arvioi myöskin lisäbudjettitarpeet ja että tuossa lisäbudjettitarpeiden arvioinnissa on sovittu kehyskeskustelun yhteydessä, että tämä kysymys arvioidaan kertaalleen vielä uudelleen, voitaisiinko lisätä, niin kuin uskon, että lisätään, kuinka paljon lisätään, otetaanko se Finnveran muista pääomista vai tuleeko se absoluuttisena lisänä Finnveran kautta pääomittamiseen. Tämä on hallituksen sisällä vielä auki. Minä uskon siis, että lisärahoitusta joka tapauksessa tulee, niin huutava pula on tästä kaikista varhaisimman vaiheen riskirahoituksesta.

Matti Kangas /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Pekkarinen täällä ihan oikeita asioita otti esille. Toivomus ministeri Pekkariselle: Tuossa kuuntelin Suonenjoen sosiaali- ja terveysjohtajaa, joka kertoi, että tämän päivän kunnanjohtajat ovat paljon enemmän kiinnostuneita yritysten tukemisesta ja kunnan rahojen sinne suuntaan viemisestä kuin sosiaali- ja terveyspuolen rahoista ja sen kehittämisestä. No, toki ymmärrän kunnanjohtajia, jotka elinkeinoelämääkin edistävät, mutta voisiko semmoinen jako olla valtion ja kuntien välillä, että kauppa- ja teollisuusministeri nyt rahoittaisi kaikki ne kuntien elinkeinohankkeet, ettei tarvitse sosiaali- ja terveyspuolen rahoja laittaa näihin? Näin totesi pitkäaikainen Suonenjoen sosiaali- ja terveysjohtaja. Hän jää juuri eläkkeelle; sen takia hän varmaan uskalsi näin puhuakin. Mutta tämä jako voisi olla, että rahoitetaan täältä, kun työpaikkoja kehitellään kuntiin, ja jätetään kuntien ja verorahat sosiaali- ja terveys- ja koulutoimeen ja muuhun.

Toimi Kankaanniemi /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Pekkarinen tuntee asiat, se on aivan selvä, mutta hallituksella näyttää olevan myös kaavailuja tämän neljän vuoden välein tehtävän kliirauksen poistamisesta. Se tuntuu kyllä huolestuttavalta. Nyt maksetaan edes joskus, mutta jos ei makseta koskaan, niin se on vielä huonompi asia.

Näihin tietoihin totean, että luin viikonloppuna todellakin Heikki Helinin kirjoituksen ja tulin siihen tulokseen, että hänellä on faktat. Siinä oli selvät kaaviot siitä, miten on käynyt viime vuosina. Myönnän ja varmasti kaikki joudumme myöntämään, että edellisen hallituksen aikana Niinistön ja vasemmistoliiton mukana ollen hallitus leikkasi valtionosuuksia vuoden 2000 vaiheilla aivan reippaasti ja sitten toi kunnallisen ansiotulovähennyksen verotukseen, lupasi korvata, mutta ei korvannut. Vieläkään niitä leikkauksia ei ole korvattu, ja ne lisäykset, mitä nykyinen hallitus on tehnyt, eivät silloin vastaa sitä todellista tilannetta, joka on syntynyt kuntatalouteen.

Edelleen Vanhasen hallitus maksaa indeksikorotukset valtionosuuksiin vain 75-prosenttisesti, mikä jättää aina jälkeen hintakehityksestä näitä valtionosuuksia, ja edelleen siis kunnallinen ansiotulovähennys vaivaa ja valtionosuusleikkaukset ovat siellä pohjassa. Näiden vaikutus on sellainen, että nyt kunnat ovat ahdingossa, ja ellei lisärahoitusta tule ja kun hallitus nyt ei ole edes velkojaan maksanut, (Puhemies koputtaa) niin tilanne ei korjaannu.

Esko Ahonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Niin kuin täällä aiemmin on todettu ja ed. Karjula muun muassa omassa puheenvuorossaan viittasi, hallituksen yksi suurimpia tavoitteita on ollut saada syntymään Suomeen 100 000 uutta työpaikkaa. Nyt kun nämä viimeiset tilastot ovat tulleet, niin näyttää hyvin todennäköiseltä, että jos ei nyt aivan tuohon 100 000 uuteen työpaikkaan päästä, niin ainakin jotakuinkin melko lähelle. Ministeri Pekkarinenkin viittasi tuossa omassa puheenvuorossaan tähän samaan asiaan. Tästä on väännetty hyvin usein kättä täällä salissa, onko tosiasiassa syntynyt uusia työpaikkoja, mikä on ollut yritysverouudistuksen merkitys näille asioille.

Kysyisinkin ministeri Pekkariselta, kun olette täällä paikalla: mikäli näitä verotusuudistuksia yritysveropuolelle ei olisi tehty, onko hallitus analysoinut missään vaiheessa, mikä olisi tosiasiassa meidän uusien työpaikkojen määrä tällä hetkellä?

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun ministeri Pekkarinen esitti minulle henkilökohtaisen pyynnön, niin totean nyt, että yksittäisiä vuodelle 2007 kohdistuvia uudistuksia ei ole tehty tänä vuonna, mutta sen sijaan me olemme säätäneet hoitotakuun, me säädimme viime vuonna työmarkkinatukiuudistuksen, me olemme säätäneet useita lakeja, jotka edelleen vaikuttavat tulevalle vuodelle, ja sitä kauttahan ne menot kertyvät, joita valtionosuudet eivät riitä kattamaan. Tämä on se ongelma.

Ed. Ahoselle voisin nyt ehkä todeta, että juuri luin teksti-tv:stä tänne lähtiessäni, että työllisyys oli lisääntynyt 34 000 uudella työpaikalla. Niistä valtaosa oli tullut sosiaali- ja terveyspalveluihin ja rakennusalalle, eli välttämättä esimerkiksi teollisuuteen niitä ei ollut syntynyt. Sosiaali- ja terveyspalveluihin olisi tarvetta saada paljon lisää työpaikkoja. Toivottavasti hallitus huolehtii siitä, että kuntien rahat jatkossa riittävät niitten toteuttamiseksi.

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Aivan lyhyesti vaan. On ihan totta, niin kuin ed. Virtanen sanoo, että nyt ei ole säädetty uusia, mutta yhtä totta on tosiaan se, että ne, mitä hallituskauden alussa pantiin liikkeelle, vaikuttavat periaatteessa ikuisiksi ajoiksi. Ilman muuta myönnän sen.

Mitä tulee ed. Kankaan puheenvuoroon siitä, että KTM voisi nämä kunnallisetkin yrityshankkeet ottaa hoitaakseen ja että sosiaali- ja terveysministeriö niistä jäisi pois, minä yritin miettiä, onko sellaisia yrityshankkeita, joita STM rahoittaa, enkä yhtäkkiä tunnista. Kyllä nimenomaan ne yrityspohjaiset hankkeet ovat kauppa- ja teollisuusministeriön kautta tai työministeriön kautta rahoitettavia hankkeita tällä hetkellä jo.

Mitä tulee sitten vielä näihin yritysverouudistuksen vaikutuksiin, minun on vaikea sanoa, mikä se määrä on. Tuskin on tehty mitään kovin tarkkoja laskelmia, mutta ilman muuta on selvää, että näillä monilla verouudistuksilla on kyllä nimenomaan työllisyyttä parantava vaikutus ollut.

Pekka Kuosmanen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Totean ministeri Pekkariselle, että teillä on aina erittäin hyviä visioita siitä, miten yrityshankkeita tuetaan. Esimerkiksi kun kävitte isolla virkamiesporukalla Kuusankoskella ja lupasitte kaikki mahdolliset tuet yrityksille, mitkä siirtyvät Kuusankoskelle, niin kuitenkin teidän kansliapäällikkönne Virtanen ilmoitti, että rahat ovat loppuneet, kaikki tämän vuoden rahat on käytetty, yhtään euron euroa emme voi antaa mihinkään tämmöisiin yrityshankkeisiin. Kysyn ministeri Pekkariselta:

Eikö olisi syytä jo voimakkaasti lisätä yrityshankkeisiin rahaa, jos te tällaisia puhutte tuolla kentällä?

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Kun kävin kunnioitetun kansanedustajan arvokkaalla alueella tässä joku aika sitten, niin lupasin, että niissä yrityshankkeissa, jotka siellä syntyvät ja joita voidaan rahoittaa, rahoituksessa käytetään tämmöistä korotettua tukea. Ed. Kuosmanen, siitä pidetään tasan tarkkaan kiinni. Siellä tällä hetkelläkin on rahaa jonkun verran asianomaiselle alueelle kohdennettuna, mutta ed. Kuosmanen ei tainnut olla äsken tässä paikalla, kun kerroin, että hallitus on kehysriihen yhteydessä päättänyt siitä, että siinä samassa yhteydessä katsotaan seuraavan lisäbudjetin tarpeet, käydään läpi sekä aloitusrahasto Veran tarpeet että nämä yritystukirahoitustarpeet, ja on ilman muuta selvää, että jos teille ilmaantuu sinne sellaisia hankkeita, jotka ovat rahoituskelpoisia, niille tarvittava rahoitus myöskin löytyy. Ottakaa rauhallisesti tässä mielessä. Uskon, että ne lupaukset kyetään lunastamaan, mitä on annettu.

Anni Sinnemäki /vihr:

Arvoisa puhemies! Oikeusministeri Leena Luhtanen on tänä keväänä tässä salissa tiukassa debatissa viime kädessä syyttänyt eduskuntaa siitä, että vankeinhoidon rahoitus on retuperällä ja vankeinhoidon rahoitus ei ole riittävää. Tämä on kysymys, josta vihreä eduskuntaryhmä on puhunut erittäin pitkään, ja itse asiassa tuon oikeusministerin syytöksen koin hyvin vakavana, koska totta kai on niin, että nimenomaan eduskunta vastaa siitä, että eri hallinnonalat ovat riittävästi resursoituja.

Toisaalta syytös tuntui myös jonkin verran kohtuuttomalta, kun ajattelee että eduskunta on kuitenkin viimeisten vuosien aikana useita kertoja lisännyt nimenomaan vankeinhoidon määrärahoja ja myös mietinnöissään eduskunta on nimenomaan pyrkinyt toistuvasti kiinnittämään hallituksen huomiota niihin ongelmiin, joita kasvaneen vankiluvun olosuhteissa vankeinhoidon resursseissa on. Täsmälleen samassa tilanteessa ollaan tälläkin hetkellä. Oikeusministeriöstä saadun selvityksen mukaan ja myös valiokunnan mietinnön mukaan nyt olemassa olevat määrärahat eivät riitä edes siihen, että vankeinhoidossa pystyttäisiin pysymään viime vuoden tasolla.

Tässä salissa vankeinhoidon ongelmat varmasti ovat tunnettuja. Vangit eivät määrärahojen puutteen vuoksi pääse osallistumaan työtoimintaan, vangit eivät määrärahojen puutteen vuoksi saa tarvittavaa päihdekuntoutusta, vangit eivät määrärahojen puutteen vuoksi saa riittävää terveydenhuoltoa.

Vankeinhoidon henkilökunnan kannalta tilanne on myös käynyt täysin kestämättömäksi. Ylitöitä tehdään 60—100 henkilötyövuoden verran. Monilla paikoilla näyttää siltä, että ylitöiden osalta tilanne ei ole lainmukainen, vaan että ylitöitä tehdään niin paljon, että se ei enää vastaa suomalaista lainsäädäntöä. Vankeinhoidon henkilökunnan osalta tämä vuosia jatkunut kuormitus on alkanut näkyä muun muassa siinä, että sairauspoissaolot ovat lisääntyneet. Tämä ei ole kestävää.

Eduskunnan olisi ehdottomasti nimenomaan lisätalousarvion ja juuri tämän lisätalousarvion kohdalla tehtävä vähintään 2 miljoonan euron määrärahalisäys, että voitaisiin edetä tästä. Kysymys ei ole mistään ihmeellisestä lisärahasta, vaan kysymys on yksinkertaisesti siitä, että vankien määrä ei tällä hetkellä ole se, mikä talousarviossa arvioitiin. Talousarviokäsittelyn yhteydessä valiokunnassa jo suhtauduttiin epäilevästi siihen, onko budjetissa ilmoitettu vankimäärä realistinen. Silloin meille vakuutettiin, että kyllä se tulee tässä pysymään. Kuitenkaan näin ei ole. Vankimäärä on reilusti yli sata enemmän kuin mille budjetin määrärahat on mitoitettu, joten lisäys olisi täysin normaalin lisätalousarviomenettelyn mukainen.

Mielestäni on oman vastuun väistelyä, kun valtiovarainministeri täällä lisätalousarvion käsittelyn yhteydessä alkaa puhua siitä, että olisi erittäin tärkeää, että vankimäärä saataisiin laskuun, että eihän tämä vain rahasta ole kiinni. Tässä yhteydessä tämä on kiinni vain rahasta. Lämpimästi tuen sitä, jos me saamme sellaista kriminaalipolitiikkaa, jossa myös vankimäärä pystytään saamaan laskuun, mutta se ei ole tämän päivän kysymys, vaan tämän päivän kysymys on se, että resurssit eivät ole riittävät.

On myös ehkä hieman ihmeellistä, miten asioita hallituksen piirissä tiukan kehyksen olosuhteissa punnitaan. Olisipa meillä joskus sellainen oikeusministeri kuin esimerkiksi tällä hetkellä näyttää olevan sisäministeri, joka saa miljoonien ja miljoonien eurojen lisämäärärahoja omiin tarpeisiinsa lisätalousarviossa, mutta sitten tätä vakavaa ongelmaa, joka on jatkunut vuosia, ei näytä yksikään oikeusministeri olevan kykenevä ratkaisemaan.

Arvoisa puhemies! Kuntarahoituksen osalta vihreä eduskuntaryhmä esittää, että tämän lisätalousarvion yhteydessä loppu tästä valtion velasta kunnille maksettaisiin. Me olemme esittäneet sitä aikaisemminkin, se on perusteltua. Valtiovarainministeri Niinistöstä on täällä paljon keskusteltu tämän asian yhteydessä. Tämä on kohta, jossa valtiovarainministeri Niinistöstä ihan hyvin voisi ottaa mallia. Hänen aikanaan tämä valtion velka kunnille maksettiin kahdessa vuodessa. Tämä hallitus on tainnut nyt jo mennä siitä yli.

Arvoisa puhemies! Tämän lisäksi saariston yhteysalusliikenteen rahoituksesta vihreä eduskuntaryhmä tulee esittämään huomenna lausumaesityksen ja myös joukkoliikenteen määrärahoihin olemme puuttuneet.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa herra puhemies! Valtiovarainvaliokunta on kiinnittänyt huomiota yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden rahoitukseen. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan kuluvalle vuodelle myönnetystä määrärahasta on käytetty jo huomattava osa ja joillakin alueilla määrärahat on käytetty jo kokonaan. Kysyn vain, olisiko valtiovarainvaliokunnan pitänyt ottaa kantaa asiaan silloin, kun tämän vuoden budjettia käsiteltiin. Kaikille hallituksen yrittäjyyspolitiikkaa seuraaville oli jo etukäteen selvää, ettei yrittäjyyspolitiikka voi toimia alennettujen määrärahojen varassa. Yrittäjyyspolitiikan rahoitusta vähennettiin tälle vuodelle noin 10 miljoonaa euroa, kun tosiasiassa sitä olisi pitänyt lisätä saman verran.

Arvoisa herra puhemies! Edellä olevan perusteella esitän, että valtiovarainvaliokunta ennakoi tarkasti yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden rahoitustarpeen EU:n seuraavan ohjelmakauden osalta. Ministeri Pekkarisen täällä antaman lupauksen mukaan EU:n tavoite 3 -ohjelman alueella yritykset voivat saada investointitukea 15 prosenttia sekä alueen reuna-alueilla 20 prosenttia. Kun tavoite 3 -ohjelman alueeseen kuuluu 33 seutukuntaa, se merkitsee käytännössä, että investointitukea tarvitaan maassa vähintään 30 mutta mieluummin 40 miljoonaa euroa.

Valiokunta korostaa, että tulevan rakennerahastokauden ohjelmien laadinnassa otetaan huomioon vaikeassa tilanteessa olevat maakunnat ja alueet ja että ohjelmissa pyritään varautumaan myös mahdollisiin rakennemuutoksiin ja niiden vaatimiin toimenpiteisiin. Mielestäni valiokunnan pitäisi kiinnittää huomionsa myös tukea menettäviin alueisiin. Rakennerahaston osalta vaikeuksiin ajetaan seuraavalla ohjelmakaudella lännen ja etelän maakunnat. Etelä- ja Länsi-Suomi menettävät 500 miljoonaa euroa seuraavalla ohjelmakaudella.

Arvoisa puhemies! Valiokunnan tulee etsiä keinoja, joilla ohjelmakauden aiheuttamat menetykset lännelle ja etelälle torjutaan. Nimittäin 500 miljoonan euron menetys karsii esimerkiksi ammattioppilaitosten, ammattikorkeakoulujen, yliopistojen ja kehittämisorganisaatioiden henkilöstöä huomattavasti tehokkaammin kuin hallituksen tuottavuushanke.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Valtio on saanut tuloja. Lisätalousarviossa kuitenkin vain noin viidesosa niistä kohdistetaan erilaisiin momentteihin. Samalla kunnat elävät aivan toisenlaisessa todellisuudessa kuin tässä salissa puhutaan, etenkin jos puhe tulee valtioneuvoston suunnasta. Kunnissa säästetään, heikennetään palveluja, säästö kohdistuu etenkin lapsiin, vanhuksiin, sairaisiin. He sitten ovat niitä, jotka joustavat. Samaan aikaan Suomi on rikkaampi kuin koskaan ennen, tämä on hyvä aina muistaa.

Arvoisa puhemies! Kotkan kohdalla tämä 208 miljoonan pakkolaina merkitsee kahta miljoonaa euroa. Samalla on todettava se, että kotikaupungissani lähinnä sosialidemokraattien ja kokoomuksen toimin leikataan palveluja ja uhataan tällä hetkellä esimerkiksi vammaisten, kehitysvammaisten, hoitokotia. Tilanne on niin paradoksaalinen, että siellä puhutaan 50 000 euron vuosittaisesta tuesta ja sen lopettamisesta. Samalla me täällä puhumme miljoonista, sadoista miljoonista, miljardin euron tasolla olevista tuloista, joista ei kohtuullisesti pystytä auttamaan kuntia, osoittamaan rahaa niiden palvelujen rahoittamiseen.

Edelleen maassamme on 6 000 haitta-asteeltaan 10—15 prosentin sotainvalidia, jotka jäävät valtion sotilasvammalain nojalla korvaamien sosiaali- ja terveydenhuollon avopalvelujen ulkopuolelle. Tämä johtuu siitä, että näiden palvelujen saamiseksi vähimmäishaitan rajaksi on säädetty 20 prosentin haitta-aste. Sotainvalidien kohdalla taistelu jatkuu siis vielä 60 vuotta toisen maailmansodan päättymisen jälkeen.

Lisäbudjetissa ei ole myöskään lähdetty tukemaan liikenneratkaisuja. Nimenomaan ratapuolella, kiskojen puolella, ongelmia on runsaasti, perusradanpito heikkenee. Samalla ei avata uusia työmaita, kuten tarvitsisimme esimerkiksi Luumäeltä Imatralle toisen raideparin, jotta Saimaan seudun raskaan teollisuuden, paperiteollisuuden, kuljetukset voitaisiin toteuttaa kiskoilla eikä siirrettäisi, niin kuin nyt on uhka, niitä kumipyörille. Kotkassa Kotkan syväsataman, Mussalon sataman, Kotolahden ratapiha on pitkään kuulunut Ratahallintokeskuksen ykköskohteisiin. Kuitenkin tämä 27 miljoonan euron hanke odottaa toteutumistaan, rahaa ei löydy.

Me emme ympäristönäkökohdasta, tulevaisuuden kestävän kehityksen näkökulmasta, pysty toteuttamaan hyvää liikennepolitiikkaa, jos meillä ei ole niitä ratoja, kiskoja, joille voimme raskaan liikenteen siirtää. Samalla olisimme lisäämässä maanteiden turvallisuutta. Hallitus ei ole käynnistänyt siis tiehankkeita, ja niitähän Kaakkois-Suomen logistiikkamaakunnissa, näissä kahdessa, olisi yllin kyllin. Myös esimerkiksi Valtatie 15:n osalta Anjalankosken Keltakankaan risteyksen uusimiseksi on kaikki mahdollisuudet työn välittömään aloittamiseen.

Arvoisa puhemies! Täällä ed. Kankaanniemi hyvin antoi suunnistusohjetta ministeri Heinäluomalle, muutaman piirun ihmisen suuntaan. Tämä on myös ollut ministeri Heinäluoman oma suunta. Nyt ministeri Heinäluoma on tänään vierailulla Kuusankoskella. Tarvitsemme nimenomaan kaikkiin kuntiin, esimerkiksi kaikkiin Kymenlaakson kuntiin, tässä tilanteessa suuntautuvaa tukea. Se tapahtuu parhaiten, niin kuin koko maassa, niin että budjetin kautta suunnataan selkeä suora ja tarvittaessa korvamerkitty rahoitus lasten, vanhusten, sairaanhoidon ja terveydenhoidon palveluihin. Se, että 9 000 ihmistä on ollut pitempään kuin puoli vuotta hoitojonoissa, ei ole lain mukaista, ja tämä epäkohta kohdistuu koko maahan.

Keskustelun nopeatahtinen osuus päättyy.

Matti Kangas /vas:

Arvoisa puhemies! Professori Sirkka-Liisa Kivelän tekemä vanhustenhuollon raportti oli kovaa luettavaa. Siitä kävi viimein ilmi, että suomalainen vanhustenhoito ei ole sitä, mitä sen pitäisi hyvinvointivaltiossa olla. Kivelän raportti kertoo, kuinka vanhuksille syötetään vastoin kansainvälisiä suosituksia useita psyykenlääkkeitä yhtä aikaa ja lääkäreitten ja hoitajien koulutustilanne on huono. Vanhusten lääkehaitat ovat lisääntyneet esimerkiksi siksi, että lääkäreitten opinnot ovat vanhustenhoidon osalta puutteellisia. Vanhustenhoitoon erikoistuneita lääkäreitä on hälyttävän vähän. Lisäksi Kivelä sanoo hyvin suoraan, että lisää rahaa tarvitaan. Hän ehdottaa, että valtion ohjausta lisättäisiin ja valtionosuudet korvamerkattaisiin. Ministeri Hyssälän mukaan vanhustenhuollossa on käynnissä paljon kehittämishankkeita. Hyvä niin, mutta asialla alkaa olla kiire. Nyt kun selvitykset on tehty, pitää toimia. Istuvalta hallitukselta vaaditaan nyt ryhdikkäitä ja nopeita päätöksiä, että vanhustenhuolto saadaan kuntoon. Budjettiin pitää saada lisää rahaa vanhustenhuoltoon.

Arvoisa puhemies! Hallitus ei ole tehnyt juuri mitään parantaakseen Suomessa pienempituloisien toimeentuloa. Lupauksia työttömille, pienituloisille, lapsiperheille ja eläkeläisille annettiin ennen vaaleja, mutta nyt lupaukset ovat kummasti unohtuneet. Suomessa on EU:n mittapuun mukaan 600 000 köyhää, joista 100 000 on lapsia. Köyhissä oloissa kasvaminen vaikuttaa lapsen elämään pitkän aikaa, pahimmassa tapauksessa koko elämän. Työttömät tarvitsevat kipeästi parannusta toimeentuloonsa, samoin eläkeläiset. Hallituksen tekemät veronkevennykset koskivat vain palkansaajia, mikä sinänsä on hyvä asia, mutta veronalennukset olisi pitänyt suunnata vain pieni- ja keskituloisille eikä suurituloisille, ja ne annettiin vielä varmuudeksi prosenttimääräisinä.

Eläkeläisten asema huononee Suomessa koko ajan. Taitettu indeksi on eläkeläisille epäoikeudenmukainen. Se syö myös koko ajan eläkkeitten ostovoimaa palkkoihin nähden. Taitetusta indeksistä pitää luopua välittömästi ja siirtyä 50—50-malliin. Eläkeläisille tehtyjen lupausten lunastamisen luulisi olevan varsinkin keskustapuolueelle kunnia-asia. Luvattua tuli paljon, mutta toteutuksen kanssa on ongelmia. Ruuan arvonlisäveron laskeminen oli yksi keskustan vaalilupauksia. Se luvattiin toteuttaa heti kauden aluksi. Nyt kun kausi on lopuillaan, hallitus sysää veron laskemisen seuraavalle hallitukselle. Näinkö näitä lupauksia lunastetaan? Ruuan arvonlisäveron laskeminen hyödyttäisi kaikkia suomalaisia, mutta pienituloisille ihmisille se olisi erittäin tärkeää. Vaadin, että hallitus laskee ruuan arvonlisäveroa vielä tämän hallituskauden aikana. Tämä tukisi myös suomalaista maataloutta, samoin elintarviketeollisuutta.

Hallituksen myöntämät tie- ja ratamäärära- hat ovat pienemmät kuin vuosikymmeniin. Tie- hallinnon mukaan kaikki saadut rahat uppoavat pelkästään vanhentuvien teitten peruskunnossapitoon eikä mihinkään turvallisuutta lisääviin parannuksiin tai isompiin hankkeisiin ole varaa. Samoin sanoo Ratahallintokeskus. Teihin ja ratoihin tarvitaan nyt useampien satojen miljoonien satsaus. Jos tiet ja radat rapautuvat tätä nykyistä tahtia, lasku tulee olemaan tulevaisuudessa huomattavasti isompi. Nyt tarvitaan nopeasti lisää rahaa sekä pääteihin että alempaan tieverkkoon. Teitä pitää parantaa; pelkkä huonon kunnon ylläpitäminen ja asian lykkääminen ei riitä. Raskaan liikenteen pääväyliin, kuten Nelostiehen, tarvitaan myös kunnon satsaus.

Lopuksi kannatan ed. Tiusasen aloitetta, jossa ehdotetaan haitta-asteeltaan 15 prosentin sotainvalidien ottamista valtion sotilasvammalain nojalla avopalvelujen piiriin. Sotainvalidien määrä vähenee vuosi vuodelta, joten on ihan perusteltua ottaa mukaan myös alemman haitta-asteen invalidit. Sotainvalidit tarvitsevat apua, ja meidän on maksettava kunniavelkaamme. Avopalveluja lisäämällä vähennetään myös laitoshoidon tarvetta.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Oppositiokansanedustajien ikimuistoisiin velvollisuuksiin on kuulunut löytää riittävän kuvailevia attribuutteja kuvailemaan hallituksen kyvyttömyyttä huolehtia kansalaisten hyvinvoinnista. Minun on kuitenkin pakko nyt tässä yhteydessä tunnustaa, että oma kyvyttömyyteni tässä asiassa on ollut ylitsevuotavaista. Arvoisat esi-isäni eivät ole onnistuneet luomaan riittävän rikasta kieltä, jotta voisin löytää omasta mielestäni tyydyttävän attribuutin kuvaamaan sitä, mikä koskee tässä lisätalousarviossa pitkäaikaisesti työttömien henkilöiden eläketukea ja tämän kyseisen eläketuen määrärahan vähentämistä 8,5 miljoonalla.

Tästä pitkäaikaistyöttömien eläketuesta säätäminen tässä pari vuotta sitten oli sellaista lainsäädäntöä, joka itseäni ilahdutti, ja olen ymmärtänyt, että se ilahdutti aika laajaa joukkoa muitakin edustajia tässä eduskunnassa, koska sillä onnistuttiin päästämään pois työttömyysturvan jatkuvasta hakemisesta ja myöskin sosiaaliturvan jatkuvasta hakemisesta ne ihmiset, jotka ilman omaa syytään olivat laman syvimpinä vuosina pudonneet kierteeseen, josta he eivät omin voimin onnistuneet pääsemään pois. Kysehän oli yli kymmenen vuotta työttömänä olleista.

Siinä yhteydessä tein itse kuitenkin vastalauseen sosiaali- ja terveysvaliokunnassa ja esitin näitten ehtojen lieventämistä. Se ei kuitenkaan eduskunnan enemmistölle, hallituspuolueille ja osalle kokoomuslaisistakaan, kelvannut. Nyt sitten näemme, kuten valtiovarainvaliokuntakin omassa mietinnössään myöntää, että nämä ehdot ovat olleet liian tiukat. Se arvio, jonka hallitus esitti oman lakiesityksensä perusteluissa, on osoittautunut liian suureksi, eli rahaa on, pitää kai sanoa, lainausmerkeissä, säästynyt. Siis kuitenkin eduskunnassa oltiin yleisesti sitä mieltä, että tässä maassa on ihmisiä, jotka tulisi päästää tämän lainsäädännön piiriin, mutta ehdot asetettiin niin tiukaksi, että arvion mukaan ainoastaan 4 000 ihmistä olisi täyttänyt — ja nyt kuitenkin merkittävästi pienempi joukko on onnistunut täyttämään — nämä ehdot. Arvio oli kuitenkin, että näitä ihmisiä saattaisi olla jopa lähes 30 000.

Näitten ehtojen tiukkuuteen liittyy vielä se — en nyt tiedä, mitä attribuuttia siitäkin käyttäisi, mutta sanoisiko näin — valitettava piirre, että Kela tulkitsi vielä tiukemmin kuin eduskunta näitä ehtoja, mikä johti siihen, että jouduimme säätämään muutaman kuukauden kuluttua tätä samaista lakia uudelleen ja osoittamaan Kelalle, että eduskunta ei ole tarkoittanut ehtoja edes niin tiukiksi kuin Kela niitä tulkitsi, vaikka eduskuntakin nyt sitten näiden mukaisesti on tulkinnut niitä turhan tiukasti. Tästä syystä olemme tilanteessa, että kun määrärahoja pitäisi osoittaa tai edes nämä määrärahat pitäisi pystyä osoittamaan niille ihmisille, jotka aivan oikeasti ovat tämän tuen tarpeessa mutta eivät saa sitä tämän tiukkuuden takia, niin nyt sitten kuitenkin määrärahaa vähennetään, koska ehdot ovat niin tiukat. Eli siis me haluaisimme oikeasti käyttää kenties ehkä enemmänkin rahaa näitten todella vaikeuksissa olevien ihmisten auttamiseksi, mutta koska ehdot ovat niin tiukat, niin enempien määrärahojen käyttämisen sijasta me palautammekin valtion kassaan jo osoitettuja määrärahoja.

Mitä mieltä pitäisi olla tällaisesta? Sehän osoittaa sen, että itse asiassa me emme tahdo auttaa niitä ihmisiä, jotka oikeasti olisivat avun tarpeessa. Minusta se osoittaa jotakin äärimmäisen valitettavaa tästä hallituksesta ja tämän eduskunnan enemmistöstä, joka ei sitä tahdo tehdä.

Sen takia vasemmistoliiton eduskuntaryhmä tulee huomenna esittämään korjausta äänestettäväksi, ja toivon hartaasti, että sen puolesta äänestäisivät kaikki ne, jotka vilpittömästi ovat sitä mieltä, että ilman omaa syytään pitkäaikaisesti työttömänä olleet voitaisiin päästää eläketuen piiriin, etteivät he joutuisi pyörimään hakemassa tukea itselleen sellaisesta osasta järjestelmää, jossa se ei ole tarkoituksenmukaista. Jos me emme näin tee, me vain todistamme sen, että kun Suomesta tuli hyvinvointivaltio 1970- ja 80-luvulla eikä se ennättänyt saavuttaa muiden Pohjoismaiden tasoa, kun laman seurauksena julkista vastuuta 90-luvulla ryhdyttiin kaventamaan ja sosiaalimenoja alentamaan, niin sen seurauksena tämä meidän 2000-luvun Suomemme on rikkaampi, tehokkaampi, avoimempi, eriarvoisempi ja julmempi yhteiskunta kuin 1980-luvun Suomi, jolloin kymmenen vuotta työttömänä olleita ei sosiaaliturvan piirissä käytännössä ollut. Siksi tämä asia pitää korjata, ja siksi meidän pitää hyväksyä se, mitä vasemmistoliitto vastalauseessaan on tästä asiasta esittänyt.

Rauno Kettunen /kesk:

Arvoisa puhemies! Valtiontaloutta on hoidettu Vanhasen hallituksen aikana erittäin vastuullisesti. Valitettavasti ed. Virtanen lähti salista. Olisi voinut arvioida, kuinka Virtasen opeilla tulisi vastuullinen taloudenhoito. — Virtanen palasikin välittömästi saliin. (Ed. Virtanen: Totta kai, kun nimeni kuulin!)

Valtiontalouden näkymät ovat myös tulevaisuuden suhteen hyvät. Kasvua on maassamme sekä kotimaisessa että ulkomaisessa kysynnässä. Verotulojen kasvu ja ansiotuloverotuksen maltillinen keventäminen lisää kotitalouksien ostovoiman kasvua, samalla kun säästämisaste jää suurin piirtein ennalleen. Yksityinen kulutus kasvaa lähes 3 prosenttia. Vientiodotukset ovat suotuisat, ja toisin kuin viime vuonna, nettoviennin vaikutus tuotannon kasvuun on positiivinen. Työllisyysaste nousee valtiovarainministeriön ennusteiden mukaan tänä vuonna 68,8 prosenttiin. Työllisyysastetta on pyrittävä nostamaan edelleen. Työllisyys kasvaa laaja-alaisesti eri toimialoilla, mukaan lukien teollisuus. Työttömyys laskee 7,8 prosenttiin.

Vanhasen hallitus on onnistumassa 100 000 uuden työpaikan luomisessa, eli nykyinen hallitus on lähellä tavoitettaan. Tämä olisi ainutlaatuista. Työttömyyttä on saatava edelleen laskemaan ja työllisyysastetta nousemaan. Tulevina vuosina on kokeiltava uusia työllistämismalleja, kuten esimerkiksi Tanskan-mallia, jossa työttömyys on saatu erittäin matalalle tasolle.

Valtio on saanut vero- ja osinkotuloa odotettua paremmin tänä vuonna. Lisätalousarvion myötä valtiontalous on selkeästi ylijäämäinen, ja säästyneillä varoilla maksetaan valtionvelkaa pois 346 miljoonaa euroa ja varaudutaan näin tulevaisuuteen. Muita lisätalousarvion merkittäviä menokohteita ovat esimerkiksi energiaverotuki maa- ja puutarhataloudelle, perusradanpito ja eräät ratahankkeet, vankeinhoidon toimintamenot, EU-puheenjohtajuus sekä lisääntyneet velkojen korkomenot.

Toki edelleen on paljon puutteita. Yksi pahimmista puutteista on tietenkin perustienpidon rahoitus. Öljyn hinnannousun takia ei saada toteutettua edes kaikkia suunniteltuja tiehankkeita. Liikenneministeriön hallinnonalan rahoitukseen tarvitaan ehdottomasti pitemmällä tähtäimellä tasokorotus.

Myös monet kunnat elävät lähes kädestä suuhun ja osa joutuu velalla rahoittamaan peruspalvelujen tuottamista. Rahavaikeudet eivät poistu pakkoliitoksilla. Kuntien valtionosuuksia kriisikuntien osalta on nostettava. Suunniteltu palvelurakenneuudistus on välttämätön palvelujen järjestämiseksi tehokkaasti myös tulevaisuudessa.

Maaseutu ja erityisesti maatalous ovat olleet suuria menettäjiä Euroopan unioniin liittymisen jälkeen. Työtuntia kohden laskettu tulo on laskenut jatkuvasti, ja moni viljelijä tekee työtään jaksamisensa äärirajoilla. Viljelijöiden laskeva tulokehitys on saatava kääntymään.

Samoin pienillä kansaneläkkeillä elävät ihmiset eivät ole juuri päässeet nauttimaan yleisestä hyvästä talouskehityksestä ja nousseiden palkkojen aikaansaamasta elintason noususta. Kipupiste on myös vanhusten hoito, joka ehdottomasti kaipaa lisää työvoimaa ja rahoitusta.

Arvoisa puhemies! Vanhasen hallitus on onnistunut talouspolitiikassaan hyvin tai oikeastaan erinomaisesti. Tästä on hyvä ottaa mallia seuraavankin hallituksen. Mutta, niin kuin edellä sanoin, lisäponnisteluja ja lisärahoitusta toki tarvitaan työllisyysasteen nostamiseksi, tuloerojen kasvun pysäyttämiseksi, pienituloisten tulojen kasvattamiseksi. Lista jatkuisi: vanhustenhoidon parantaminen, toki myös viljelijät, ja lopuksi pitää sanoa kyllä se liikennepuoli tuolla maakunnissa. Tässä aiemmin puheissa kuulin, kun ed. Rundgren toi tuolta Lapista, pohjoisesta, esimerkkejä siitä, kuinka Norjan puolella ja rajan takana panostetaan liikenneinfraan. Kyllä samaa toivoisi Suomen valtiolta. Yleinen talouspoliittinen linja on oikea, ja kyllä meillä varaa olisi panostaa koko maan kehittämiseen.

Simo Rundgren /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Kettusen puheenvuorossa tuotiin mielestäni nämä hallituksen hyvät, positiiviset saavutukset sillä tavalla esiin, että lyhennän omaa puhettani siltä osin ja totean vain, että niihin saavutuksiin on helppo yhtyä.

Kuvittelisin näin, että hänellä siinä yhdessä kohtaa sattui pieni lapsus, kun oli puhe tästä tuloerojen kasvusta. Periaatteessa uskon suurimman osan kansanedustajista olevan sitä mieltä, että tuloerojen kasvu ei sinänsä ole tavoiteltava asia eikä sinänsä sellainen asia, joka vie yhteiskuntakehitystä eteenpäin. Päinvastoin siihen liittyy monia ongelmia ainakin minun mielestäni.

Lyhyesti katson näitä asioita tässä pohjoisen näkökulmasta ja totean, että on todellakin niin kuin tuossa lopuksi ed. Kettunen totesi, että erikoisella tavalla naapurimaitten — Norjan, Ruotsin ja Suomen — politiikka poikkeaa tällä hetkellä toisistaan. Tähän voisi oikeastaan Venäjän ottaa vielä mukaan. Nimittäin näyttää siltä, että kaikki meidän naapurimaamme tiedostavat hyvin voimakkaasti pohjoisen mahdollisuudet. Ennen muuta on kysymys tietenkin energiapolitiikasta, mutta toiseksi myöskin monenlaisista muista luonnonvaroista, joita hyödynnetään nyt voimaperäisesti. Mainitsen vaan esimerkkinä miljardi-investoinnit malmikentillä rataverkoston osalta pohjoisessa.

Sitten yksi periaatteellinen asia, joka tulee ilmi tuossa mielenkiintoisessa yksityiskohdassa Haaparannan—Tornion seudulla: Kun tämä aivan uskomattomiin mittasuhteisiin päässyt ruotsalainen huonekalujätti Ikea teki investointipäätöksen Haaparannalle ja kun arvioidaan, että vuositasolla miljoona asiakasta tulee käymään tuossa yhdessä liikkeessä, niin oli selvää, että tarvittiin myöskin uusia liikennejärjestelyjä. Niitten toimintatapojen puitteissa, mitä naapurimaallamme on käytössä, sinne kuulemma pystytään nyt heti investoimaan 50 miljoonaa kruunua, liki 5 miljoonaa euroa. Minulle on tullut sellainen käsitys, että vaikka minkälainen investointi Suomeen tehtäisiin ja vaikka mihinpäin maatamme ja vaikka se edellyttäisi millaisia liikenneinvestointeja, niin nykyisen kehysmenettelyjärjestelmän puitteissa tällaista 5 miljoonan euron investointia tien rakentamiseen ilmeisesti Suomen valtion systeemillä ei pystytä tekemään. Minulle on tullut tällainen käsitys. En tiedä, olenko saanut väärinymmärryksen tästä kehysbudjetointimenettelystä. On valtavasti kehuttu viime vuosina, että Suomessa on päästy hyvään malliin tässä, mutta kun kuitenkin tuolla pohjoisessa joutuu seuraamaan ja saa seurata läheltä naapurimaitten kehitystä, niin minä en ymmärrä, minkälainen budjetointimenettely siellä on, kun se mahdollistaa nopeita reaktioita sellaisissa tilanteissa, joissa niitä tarvitaan.

Nyt kun ministeri Luhtanen on vielä salissa, niin on todettava vankeinhoidosta myöskin samalla tavalla on todettava: ongelmat kaatuvat päälle. Perustuslakivaliokunnan jäsenenä olen hyvin tietoinen siitä, missä meidän vankeinhoidossamme mennään, niin että kyllä on käsittämätöntä, että näitä ongelmia ei ratkota, koska ne vain pahenevat sitä mukaa, mitä enemmän niitä siirretään eteenpäin. Heitän vaan tämmöisen kysymyksen ministeri Luhtaselle: Miten hän tämän näkee, onko juuri tämä meidän niin erinomaiseksi toisaalla kehuttu budjetointimenettelymme, kehysbudjetointikäytäntö, juuri tavallaan este tällaisille päällekaatuvien ongelmien ratkaisuille, jotka saattavat aikaa myöten muodostua jopa kansainvälisessä katsannossa huolestuttaviksi kysymyksiksi? Esimerkiksi vankeinhoidon kanssa ei ole leikkiminen, koska näitä asioita kyllä seurataan kansainvälisillä foorumeilla, miten sillä sektorilla isänmaassamme toimitaan.

Tässä mielessä esitän tämmöisen huolestuneisuuden kaiken tämän hyvän ohella, mitä nykyisen hallituksen talouspolitiikka on saanut aikaan, että ei pitäisi kyllä liian pitkään päätä pitää pensaassa näitten vakavien kysymystenkään kohdalla. Nimittäin Lapissahan on tilanne se, että sinne tulee ulkomaisia pörssifirmoja. Ne tekevät jätti-investointeja kaivoksiin, tuntureille. Äsken tuli viestejä erittäin suuresta investoinnista Levin alueelle, ja sitä tapahtuu Ylläksellä, Oloksella, Saariselällä, kaikissa matkailukeskuksissamme. Yksityistä pääomaa sinne tuodaan miljoona miljoonan perään, ja ainoa viesti, mikä tulee täältä Helsingistä, on se, että pidetään niin kuin uhkaa ilmassa, että liikenneyhteydet tänne ovat vaarassa. Liikenneministeri Luhtanen tietää varsin hyvin, miten tämän asian kanssa on painittu ja nostettu ongelmia esille. Elikkä toinenkin näkökulma, joka mielestäni täytyisi hallinnossamme ottaa nyt vakavasti pohdintaan, on se, että me pystymme valtion taholta edes luomaan edellytyksiä yksityiselle pääomalle luoda noita työpaikkoja, mitä onneksi nyt Lapissa tapahtuu.

Sitten minä joudun arvioimaan tätä kaivospolitiikkaakin siltä näkökulmalta, että Lkab:hän on Ruotsissa valtionyhtiö, ja se on pidetty valtion käsissä, ja minä kyllä uskon, että vaikka malmin hinta olisi ollut kuinka alhainen, niin ei ole edes harkittu, että se päästetään pois, vaan on pitkäjänteisesti uskottu siihen, että terästä kyllä aina menee. Nyt kun on ollut tämä korkea buumi tuolla Kiinassa ja valtavat kasvuluvut, niin voitte vaan kuvitella, mitä on Ruotsin valtiolle merkinnyt tämä kaivosteollisuus. Nyt siellä onkin hurjat laajennukset menossa. Suomessa valitettavasti on toimittu niin, että esimerkiksi kun Outokummulla on ollut kaivostoimintaa meillä tuolla pohjoisessa, jopa Norjassakin, kaikesta tästä on luovuttu. Kvartaalikapitalismin ideologian mukaisesti kaikista rönsyistä yhtiö on luopunut.

No, mitä tämä tällä hetkellä merkitsee? Sitä, että kenties kaikkein tuottavin osa yhtiöistä on siirtynyt toisiin käsiin. Meillä on nyt siellä kanadalaisia ja australialaisia jne. yhtiöitä, jotka hyödyntävät onneksi näitä varoja, mutta minä vain tässä jälleen tämmöisen kriittisen huomion teen, että tämän kvartaalikapitalismin opit eivät välttämättä ole, kuulkaa, varsinkaan kun on kysymys luonnonvarojen hyödyntämisestä, oikeita oppeja. Nimittäin siellähän on niin, että investointipäätöksestä vasta parin kolmen vuoden päästä saadaan tuotanto käyntiin, ja silloin malmin hinta on jälleen voinut jo muuttua, jotenka vain tämmöinen pitkäjänteinen valtion toiminta mahdollistaa sen, että juuri silloin kun se kysyntä on kovimmillaan, päästään sitten markkinoille mukaan, ja sen takia valtionyhtiön mukanaolo luonnonvarojen hyödyntämisessä on erittäin tärkeä.

Voi joku sanoa, että on liian myöhäistä Suomessa nyt tätä asiaa enää miettiä, mutta kuitenkin se on sanottava, ettei kaikkialla tehtäisi näitä virheratkaisuja. Mielestäni juuri pohjoisen ratakysymysten yhteydessä on vähän samasta asiasta kysymys, kuitenkinhan se nyt on valtion toimintaa, kun liikenneyhteyksiä pidetään yllä. Nyt vedotaan siihen, että ei VR voi tällaisena yhtiönä mitään vastuita ottaa liikenteen ylläpidosta niin sanotuilla kannattamattomilla rataosuuksilla.

Arvoisa puhemies! Tässä nyt on paljon tällaisia kriittisiä kysymyksiä tullut tehtyä, mutta mielestäni aiheellisesti ne nousevat tästä ajasta, jota elämme, ja siitä, että katsotaan pikkusen, mitä tapahtuu meidän tämän rakkaan isänmaamme rajojen ulkopuolellakin. Eivät ne meidän omat keksintömme aina välttämättä ole niitä kaikkein parhaimpia. Kyllä muuallakin osataan asioita hoitaa, ja mielestäni todella kalottialueella, kun on seurannut tätä elämänmenoa, on joutunut tämän havainnon useinkin tekemään.

Kalottialueen näkökulmasta vielä vaan totean, että on myöskin valtiovarainministeriön haaste pitää huolta siitä, että ihmisten osalta, jotka kulkevat eri maissa töissä, pidetään työttömyyden tullessa huolta verotuskysymyksistä, päivärahakysymyksistä, sosiaaliturvakysymyksistä. Ei ole oikein, että ihmisiä vaan kehotetaan lähtemään ties mihinkä maahan töihin, mutta kun tulee ongelmia, niin nostetaan kädet pystyyn, että hoitakaapa itse omat ongelmanne. Kyllä näissä on myöskin yhteiskunnan oltava mukana.

Vankeinhoidon kohdalla minulta jäi mainitsematta esimerkkinä se, että varsin pienillä investoinneilla esimerkiksi Ylitornion vankilaan saadaan lisää vankipaikkoja, todella erinomaiseen laitokseen, ja lisäbudjetista pitäisi kyllä löytyä sellaiset rahat, jotka siellä tarvitaan.

Oikeusministeri Leena Luhtanen

Arvoisa herra puhemies! Ed. Rundgren puhui kyllä ihan täyttä asiaa. Haluaisin vain todeta sen, että vankeinhoidon tilanne kyllä ei ole tullut yllättäen. Kyllä tämä voimavarapuutetilanne on ollut kovin pitkään tiedossa, samoin kuin pitkäjänteisten investointien aikaansaaminen. Tästä syystä nimenomaan nyt onkin tässä uudessa kehyksessä ylitetty vankeinhoidon osalta kehyksiä. Esimerkiksi tämä lisätalousarvio ja tähän esitetyt voimavarat ja saadut voimavarat, nämä 3,5 miljoonaa euroa, ovat tietysti nyt tällaista hätäaputyötä, mutta tässä tarvitaan näitäkin akuutteja toimenpiteitä. Kun vielä mietinnössä viitataan siihen, että akuutti tilanne vaatii vielä tänä vuonna tämän uuden vankeuslain toimeenpanemiseen lisävoimavaroja, nämä pitää tehdä. Toki on näin, että tämä tilanne, joka on tiedossa, pitää saada pysyvälle kannalle. Siitä syystä nimenomaan esimerkiksi pidin välttämättömänä, että alkuperäisiä tiukkoja kehyksiä on voitu ylittää edes näillä summilla, että saataisiin tätä pitkäjänteisyyttä aikaan.

Tavoitteenani on se, että myös vankilarakentamisesta saamme aikaan siitä huolimatta, että Senaatti näitä tekee, tai ehkä sen johdosta juuri, pitkäjänteisen investointiohjelman, jota voidaan sitten täällä eduskunnassa budjetti- ym. asiakirjojen yhteydessä käsitellä.

Arto Satonen /kok:

Arvoisa puhemies! Tekee sen verran mieli jatkaa tuohon ed. Rundgrenin aloittamaan ja ministeri Luhtasen jatkamaan keskusteluun vankeinhoidon tilasta, että myöskin Länsi-Suomessa tilanne on ollut vuosia jo varsin huono. Suunnitelmat on hyvin pitkälle tehty Kylmäkosken vankilan laajennukseen, ja ainoa tosiaan, mikä puuttuu, on investointiohjelma ja sen toteutus. Toivon, että se asia etenee.

Arvoisa puhemies! Jos menisi vähän syvemmälle päivän teemaan liittyen siihen, mitä Paras-hankkeesta tulee vai tuleeko siitä mitään, tätä kysymystä voisi ehkä lähestyä siitäkin näkökulmasta, että aika moni kunnissa töissä oleva ja toki tietysti myös kuntien palveluita käyttävä kuntalainen ihmettelee sitä, että tässä on jo vuosi järjestetty erilaisia seminaareja, niitä on järjestetty satoja. Kaikissa maakunnissa on ollut omat seurantaryhmät, jotka maakunnista lähettävät lausuntoja, mitä pitäisi tehdä. Loppujen lopuksi tilanne on se, että yhtään ei ole päästy itse asiassa eteenpäin. Sen sijaan ollaan siinä vaiheessa, kuten jo aikaisemmin täällä mainitsin edustaja, kestovarapuheenjohtaja Rantakankaan tämänaamuiset lausunnot, että ollaan siinä tilanteessa, että käydään jo keskustelua siitä, kenen takia tämä homma on mennyt pieleen, että siitä ei ole mitään tullut.

Minun mielestäni tässä ei ole enää kyse punamultahallituksen uskottavuudesta, enkä siitä kanna muutenkaan huolta, mutta kannan huolta tämän koko järjestelmän uskottavuudesta, koska tässä on valtava määrä ihmisiä, jotka ovat tehneet tämän vuoden aikana töitä eri tasoilla, eri tehtävissä. Kyllähän tästä alkaa tulla meille sellainen, jos tämä nyt läsähtää pannukakuksi koko homma, että tästähän menee täysin uskottavuus, tältä koko systeemiltä. Siinä suhteessa nämä eivät ole enää sen luokan asioita, että näitä vaan pyöritellään vuodesta toiseen, vaan kaikki tietävät, että on välttämätöntä tehdä rakenteellisia uudistuksia, ja kaikki tieto niitten uudistusten tekemiseen on olemassa, se on selvitetty jo moneen kertaan. Mistään muusta ei ole kyse kuin siitä, ettei ole riittävästi päätöksentekokykyä eikä poliittista johtajuutta.

Jos sitten jatketaan kunta-asioilla tähän pakkolainan suuntaan, siihen kysymykseen, joka on tässä kokoomuksen vastalauseessa esitetty, että tämä 280 miljoonan pakkolaina maksettaisiin takaisin jo tämän vuoden aikana, 207 miljoonaa euroa sosiaali- ja terveyspuolelle, 73 miljoonaa euroa opetustoimen puolelle, niin minusta on kyllä itsestäänselvää, että näille rahoille on käyttöä kuntasektorilla.

Jos ajatellaan sitä, että tätä pakkolainaa ei makseta, niin mitä se sitten vaikuttaa siellä kunnissa? Se vaikuttaa muun muassa siinä, että vanhustenhoidon taso on aivan minimitasolla. Siinä mennään siitä kohdasta, missä aita on matalin, koska ei ole resursseja siihen laittaa. Omaishoidosta, joka ei ole subjektiivinen oikeus, säästetään niin paljon kuin mahdollista. Toki tässä on kuntakohtaisia eroja. Omassa kunnassamme onneksi tähän omaishoitoon saatiin 100 000 euron lisämääräraha, mutta tiedän, kuinka vaikeaa senkin pusertaminen oli. Kouluissa, kun opetustoimi ei saa tätä valtionosuuttaan, ryhmäkoot suurenevat ja ne suurenevat myöskin sellaisissa kunnissa, joissa lasten määrä kasvaa.

Sitten ehkä, jos näitä tärkeitä asioita voi jonkinlaiseen tärkeysjärjestykseen laittaa, niin yksi erittäin huomioitava asia on myöskin se, että tämä pätkätyökierre kuntatasolla tulee jatkumaan. Jos ajattelemme niin, että sellaisiinkin tehtäviin kunnissa on palkattava henkilöitä vain määräaikaisesti ja pätkätöihin, jotka ovat täysin välttämättömiä hoitaa, on itsestäänselvää, että se ei kannusta sitä työntekijää, koska ei ole varmuutta siitä, että työt jatkuvat, eikä se myöskään takaa parasta mahdollista palvelun tasoa. On tietysti niin, että kysynnän ja tarjonnan laki toimii sillä tavalla, että kun tilanne tulee jo täysin vastaan, eikä saada enää henkilöä määräaikaiseenkaan suhteeseen, edes harjoittelijaa, niin silloin on jo niin sanotusti pakko palkata normaaliin työsuhteeseen, mikä on näiden henkilöiden kannalta aivan oikein. Sairaanhoitajien osalta nyt ollaan jo tässä tilanteessa, ja se on ihan positiivinen kehitys, että sielläkin päästään normaaleihin työehtoihin.

Näen sen kyllä välttämättömänä, että myöskin kuntatasolla laajemminkin pystyttäisiin näitä asioita sillä tavalla hoitamaan. Se on sitten eri asia, että toki aina on olemassa projektiluonteisia tehtäviä ja on myöskin kriittisesti tarkasteltava sitä, onko kaikkia niitä tehtäviä, mitä kunta hoitaa, tarpeellista jatkossa kunnan hoitaa. Siinä suhteessa tietysti täytyy tarkastella myöskin kriittisesti kunnassa tarvittavaa henkilökunnan määrää. Mutta tämä nykyinen tilanne, että pätkätöiden kautta hoidetaan täysin välttämättömiä tehtäviä rahapulan takia, on kestämätön, ja siihen tulee saada muutosta.

Arvoisa puhemies! Ehkä ihan lopuksi vielä muutamia yksittäisiä huomioita, jotka kumpusivat lähinnä niistä kansanedustajien tekemistä aloitteista, jotka tässä huomenna ovat äänestyksessä.

Siellä oli ed. Kärkkäisen aloite siitä, että 5 miljoonaa euroa lisätään poliisin virkojen täyttämiseen. Tämä on se asia, josta kokoomuksen eduskuntaryhmä on koko tämän eduskuntakauden aikana joka ikisessä varsinaisen budjetin keskustelussa ja jätetyissä vastalauseissa maininnut. Se ei ole edelleenkään kunnossa. Toki on nyt hyvä se, että poliisi sai lisäresursseja tästä puheenjohtajakaudesta johtuviin menoihin, mutta kyllä tilanne kentällä on erittäin huolestuttava. Jos ottaa pari esimerkkiä Pirkanmaalta, niin esimerkiksi Tampereella on jäänyt eläkkeelle poliiseja muistaakseni kahdeksan kappaletta ja virkoja ei ole täytetty. Vammalan osalta on kolme eläkkeelle jäämistä ja yhtään virkaa ei ole täytetty. On pientä toivoa, että mahdollisesti loppuvuodesta täytetään, mutta nämä kaikki ovat pois siitä partioinnista sieltä kentältä, eli se on nimenomaan pois kansalaisten turvallisuudesta. Työt eivät ole vähentyneet kummallakaan alueella eikä missään muuallakaan, mitä olen kuullut poliisin kenttäresursseista.

Se, mitä täällä on sisäministeri moneen otteeseen sanonut, että poliisien määrä on sama kuin se oli vuonna 2002, varmaan sinänsä pitää paikkansa, mutta hän on unohtanut sanoa sen, että kun resursseja on lisätty esimerkiksi järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan, huumerikollisuuden torjuntaan, talousrikollisuuden torjuntaan, mikä sinällään on ollut perusteltua, nämä ovat merkinneet leikkauksia sinne normaaliin kenttätyöhön, ja se on erittäin huolestuttava tilanne, koska siellä kuitenkin huolehditaan myöskin kansalaisten perusturvallisuudesta.

Täällä on monessa yhteydessä puhuttu jo siitä, mitä polttoaineen hinnannousu vaikuttaa. Mielestäni pitäisi päästä sellaiseen käytäntöön, että tällaisissa asioissa, joihin itse emme oikeastaan voi paljonkaan vaikuttaa, esimerkiksi Puolustusvoimat joutuu suuriin budjettiongelmiin, kyllä olisi kohtuullista, että näitä asioita lisäbudjetilla korjattaisiin.

Arvoisa puhemies! Tässä ehkä ne tärkeimmät kysymykset tältä kerralta. Mutta kyllä tässä se kaikkein tärkein asia kiteytyy sinne kuntatalouteen. Haluan aivan lopuksi sanoa sen, että jos jollain vielä on sellainen käsitys, että siellä kunnissa ei olisi löysiä otettu jo pois, niin se on kyllä täysin väärä käsitys. Olen itse ollut kunnallishallinnossa mukana noin kymmenen vuotta, ja koko sinä aikana esimerkiksi omassa kunnassani kaikki uusien henkilöiden palkkaukset ovat menneet kaupunginhallituksen päätösten kautta. Siellä on ajat sitten jo käytetty se mahdollisuus, että eläkkeelle jäävien paikkoja ei täytetä, jos ei siellä ole tarvetta. Nyt on jo usean vuoden ollut se tilanne, että on ollut välttämätöntä palkata uusia henkilöitä ja sitten on tosiaan otettu määräaikaisesti, jos ei ole ollut resursseja ottaa kokoaikaiseen työhön, mutta siihen toivon kovasti muutosta.

Pertti Hemmilä /kok:

Arvoisa puhemies! Eräällä yrittäjällä oli tapana sanoa, kun kysyttiin, miten menee; "No, hyvin menee, rahaa tulee ovista ja ikkunoista." Hän oli nimittäin sen alan yrittäjä. Mutta valtiolle myöskin, arvoisa puhemies, näyttää rahaa tulevan kassaan enemmän kuin on etukäteen arvioitu, peräti lähes miljardin euron verran.

Täällä on monessa puheenvuorossa tuotu esiin ne hyvät puolet, mitkä tässä kehysbudjetoinnissa ylipäätään on olemassa, mutta myöskin on arvosteltu sitä, että kehysbudjetointi ei anna tilaa tämmöisessä tapauksessa riittävästi sitten joustoon. Jos kehysbudjetoinnissa on budjetoitu tulot ja ne ylittyvät, kuten nyt on käynyt, silloin pitäisi olla varaa myöskin harkita sitten lisäbudjetissa menojen lisäämistä nimenomaan niihin paikkoihin, niihin tarpeisiin, mitkä ovat varsinaisen budjetin yhteydessä jääneet liian vähälle huomiolle. Tässä kohtaa antaisin valtiovarainvaliokunnalle kuitenkin kohtuullisen arvosanan, että he ovat ainakin kiinnittäneet voimakkaasti mietinnössä huomiota niihin tarpeisiin, mitä on olemassa. Jonkin verran myöskin euroja on näihin tarpeisiin tullut lisää, mutta on myöskin jäänyt paljon parannettavaa.

Täällä on monissa puheenvuoroissa peräänkuulutettu, muun muassa ed. Kangas, vanhustenhoitoa ja tuotu esiin professori Sirkka-Liisa Kivelän raporttia, joka oli todella tyrmäävä suomalaisen vanhushuollon osalta. Vanhushuollon taso on professori Kivelän mukaan suorastaan romahtanut viime vuosina, ja se ei kyllä anna tästä sivistysvaltiosta kovin hyvää kuvaa. Ed. Akaan-Penttilä on tältä paikalta joskus lausunut, että yhteiskunnan sivistyksen taso näkyy siinä, miten hyvin se huolehtii vähempiosaisista, kuten vanhuksista, sairaista, lapsista. Se kyllä kannattaa alleviivata, ja se todellakin on juuri näin. Sen vuoksi suomalaisen yhteiskunnan kannattaisi ja meidän päättäjien pitäisi muistaa, missä se sivistyksen taso loppujen lopuksi sitten näkyy.

Arvoisa puhemies! Toinen asia, mihin nimenomaan ed. Kangas kiinnitti huomiota, oli tämä moneen kertaan esille nostettu ruuan arvonlisäveron alentaminen. Tietysti täällä eduskunnassa on puolueita, jotka ovat ennen vaaleja todellakin puhuneet tästä ruuan arvonlisäverosta ja antaneet vaalilupauksiakin. Esimerkiksi muistan erittäin hyvin keskustan vaalilupauksen ennen vaaleja, joista vaaleista on jo kulunut yli kolme vuotta, ruuan arvonlisäveron alentamiseksi. Mutta mihinkään hallituksen esitykseen ei ole sisältynyt tätä ruuan arvonlisäveron alentamista.

Herra puhemies! Miksi otan tämän nyt esille? Olen itse ollut aika lailla kallellaan sen puolesta, että ruuan arvonlisäveroa Suomessa pitäisi alentaa, mutta viime aikoina olen alkanut tulla hieman toisiin ajatuksiin. Nimittäin tilanne on nyt se, että meillä Suomessa nimenomaan ruuan kauppa, ruokakaupat, ovat nyt keskittyneet oikeastaan kahdelle konsernille. Siellä on Kesko ja siellä SOK. Käytännössä on viime vuosina, nimenomaan aivan viime vuosina, tapahtunut niin, että elintarvikkeitten kuluttajahinta on noussut paljon muita kustannuksia nopeammin. Tämä taas antaisi viitteitä siitä, kenen taskuun loppujen lopuksi ne veronkevennykset valuisivat. Elikkä meillä ei nyt Suomessa valitettavasti kilpailu toimi tällä sektorilla. Viime vai edellisviikollako se oli, kun julkisuuteen tuli selvitykset vähittäiskaupan katteitten noususta, ja se koski nimenomaan elintarvikkeitten myyntiä. Pitää hyvin tarkkaan meidän täällä miettiä, ennen kuin me lähdemme pönkittämään näitten kyseisten lähes kartelliin itsensä ajaneitten ja hankkiutuneitten yritysten taloutta.

Herra puhemies! Tässä lisäbudjetissa ei maataloudella ole muutoin juuri minkäänlaista osuutta, paitsi tämän polttoaineveron palautuksen osalta. Siitä on jo paljon aikaa kulunut, kun hallitus vihdoin pääsi sopuun, että maataloudelle tällainen tuporatkaisu tehdään, ja siitä on vielä enemmän aikaa, kun muut väestöryhmät, palkansaajat, saivat oman tuporatkaisunsa. Viime vuoden maaliskuun 10. päivänä hallitus todellakin päätti polttoaineveron palauttamisesta, ja ainoa, mitä tuolloin päätettiin, oli se, että 21,5 miljoonan euron alennus maatalouden, kasvihuone- tuotannon ja porotalouden energiaverotukseen myönnetään.

No, yli vuoden vitkastelun jälkeen lopputulos näyttää olevan nyt ainakin tämän vuoden osalta alkuvaiheessa sellainen, että on jouduttu rakentelemaan hyvin monimutkainen lainsäädäntö, ja ensimmäisenä vuonna tästä seuraa myöskin viljelijöille erillinen hakemusmenettely. Maa- ja metsätalousvaliokunta edellytti, että löydettäisiin malli, jonka kustannukset olisivat hallinnolle kokonaisuudessaan mahdollisimman alhaiset. Lisäksi valiokunta edellytti, että mallin on oltava viljelijöille yksinkertainen ja sellainen, ettei tällaista erillistä hakemusmenettelyä tarvittaisi ensimmäisenäkään vuonna.

Nyt on käynyt näin ja hyvä, että vihdoinkin tämä asia ratkaistaan, mutta käytännössä kuitenkin hallitus on maksattamassa tuporatkaisun viljelijöillä itsellään. Nimittäin eduskunnassa luopumistukijärjestelmän käsittelyn yhteydessä on tullut ilmi, että hallitus vastoin luopumistukijärjestelmää valmistelleen työryhmän esitystä on karsimassa luopumisen tukeen tarkoitetusta määrärahasta 19 miljoonaa euroa. No, kuinka sattuukaan tämä olemaan niin lähellä sitä maatalouden polttoaineveron palautusta, noin 20:tä miljoonaa euroa, että tämä on hyvin selkeä viesti hallitukselta, että maatalous maksakoon oman tuporatkaisunsa itse.

Arvoisa puhemies! Vielä haluan kiinnittää huomiota samaan asiaan kuin edellisetkin puhujat eli poliisin määrärahoihin. Suomessahan poliisi toimii vähemmillä euroilla suhteellisesti ottaen, väestöön nähden, kuin missään muualla länsimaissa. Ei muualla EU:ssa pystytä toimimaan näin tehokkaasti. Suomen poliisi on viime vuosina joutunut kokemaan sen, että yhä vähemmän on euroja käytettävissä palkkaukseen. Kihlakunnissa on tällä hetkellä useita satoja virkoja täyttämättä ja nimenomaan sen vuoksi, ettei määrärahoja ole henkilöstön palkkaamiseen. Tähän ongelmaan ei, nimenomaan tähän kihlakuntien henkilöstövajeeseen, tämä lisäbudjetti näytä tuovan juurikaan parannusta. Tässä on kyllä määrärahoja poliisin toimintamenoihin, mutta tänä vuonna Suomen järjestettäväksi sattuvien kokousten turvallisuuden takaamiseenhan nämä lisärahat ovat tarkoitetut ja niihin ne varmasti tulevat hupenemaan.

Arvoisa puhemies! Huomenna yksityiskohtaisessa käsittelyssä on esillä myöskin lausumia. Yksi lausuma koskee valtion pakkolainan takaisin maksamista kunnille, ja toivotaan, että kerrankin tällainen edellyttämisponsi voisi saada eduskunnassa myöskin hallituspuolueitten tuen. Onhan selvää, että valtion velanmaksu on tulevaisuuteen varautumista, mutta erittäin selvää on, että mikäli velka maksettaisiin ensin ja ensijaisesti kunnille, se olisi myöskin koko kansantalouden, johon kuuluu myöskin kunnallistalous, kannalta järkevin vaihtoehto.

Esko-Juhani Tennilä /vas:

Herra puhemies! Tutkimukset ovat osoittaneet, että seutukuntien kilpailukykyyn vaikuttaa erittäin paljon sellainen hyvin yksinkertaiselta ja itsestäänselvältäkin tuntuva asia kuin saavutettavuus. Useinhan kilpailukykytekijöitä mystifioidaan, luullaan, että kaikki on niin kovin uutta ja erilaista, mutta kyllä se saavutettavuus noissa tutkimuksissa nousi kunkin seutukunnan aivan olennaiseksi kilpailukykytekijäksi. Jolleivät tieyhteydet ole kunnossa, se on iso miinus; junayhteyksien pitää toimia; lentoyhteydet ovat hyvin tärkeitä nykymaailmassa; ja satamayhteys on tietysti kullekin seutukunnalle, jos sellainen sattuu olemaan, iso plussa.

Tulevan budjetin osalta tällainen kaikkien puolueiden aluepoliittinen mittaus tulee tapahtumaan siinä, miten ne suhtautuvat Rovaniemen ja Kemijärven välisen matkustajajunaliikenteen jatkamiseen. Se on nyt pahasti uhattuna, sillä VR laskee pelkkiä euroja eikä ota huomioon sitä, miten iso vaikutus tällaisella junayhteydellä Kemijärven tapaiselle kaupungille on ja sitä kautta koko Itä-Lapille. Jos matkustajajunaliikenne tällä välillä, Rovaniemen ja Kemijärven välillä, todella lopetetaan, niin kuin nyt on ollut uhka ilmassa, niin se on Kemijärvelle ja koko Itä-Lapille todella raju takaisku. Se on imagotappio, ja se on paljon muutakin. Tässä on kysymys nyt sitten tästä aluepoliittisesta ajattelusta ja sen vahvuudesta, sillä ei näitä saavutettavuustekijöitä voi laskea vaan kannattavuuden pohjalta, välittömän kannattavuuden kannalta. Jos tällaiset yhteydet eivät toimi, niin se on pitemmän päälle sitten sille seutukunnalle todella valtava tappio.

Rovaniemen ja Kemijärven välisen matkustajajunaliikenteen jatkamisen osalta tarvitaan kahta ratkaisua, ensinnäkin välitöntä ostopalvelun lisäämistä, jotta se VR:n nykyinen liikenne siinä jatkuu, matkustajaliikenne, mukaan luettuna yöjunavaunut. Toisekseen tarvitaan Ratahallintokeskuksen rahoja, jotta Rovaniemen ja Kemijärven välinen rataosuus voidaan sähköistää, mikä vain tuo semmoisen pysyvän varmuuden tämän Itä-Lapille ääritärkeän yhteyden säilymisestä.

Tätä ratkaisua tehtäessä erittäin isossa roolissa ovat sosialidemokraattiset ministerit liikenne- ja viestintäministeriössä ja valtiovarainministeriössä. Siellähän tilanne on se, että toinen ministeri esittelee tarvittavia rahoja tämän yhteyden osalta ja toinen on niistä suoraan hyvin pitkälle päättämässä valtiovarainministeriössä. Mutta sen voin kyllä todeta, että ei tätä hanketta voida sitten pelkästään kaataa Huovisen niskaan ja todeta, että kyllähän meillä muilla siihen tahtoa oli, mutta kun Huoviselta, liikenne- ja viestintäministeriltä, ei löytynyt myötätuntoa. Vasemmistoliiton puolelta ilmoitamme, että jos tässä käy huonosti, se on sitten luottamuslauseäänestys täällä eduskunnassa ministeri Huovisen toimenpiteistä, niin ettei mikään puolue tässä kyllä käsiään pese, ilman etteikö kantaa joudu jokainen kansanedustaja tässä talossa ottamaan, jos huonosti käy. Me olemme hyvissä toiveissa edelleen, mutta haluan tämän sanoa, jotta ei kuviteltaisi, että tässä päästään puhumalla. Äänestys sitten on edessä, jos tätä yhteyttä ei turvata.

Hyvin tärkeä Lapin kannalta on myöskin Tornion ja Kolarin välisen rataosuuden peruskorjaus ja ajan myötä myös sähköistäminen. Sinnehän junaliikenne on nyt hyvin vilkasta. Erityisesti matkailukausina sinne menee jopa päivässä monia junia parhaina aikoina, mutta rataosuus ei ole kunnossa ja se pitää saada kuntoon. Siinäkin tarvitaan, paitsi, niin kuin sanottu, peruskorjaus nyt välittömästi, sitten ajan myötä myöskin sähköistys. Minulla on tältä osin aika luottavainen tunnelma. Ratahallintokeskus näkee tämän ratayhteyden merkityksen, mutta tietenkin pitää varmistaa, että niitä rahojakin sitten ensi vuoden budjettiin tulee.

Lapin näkökulmasta hyvin tärkeää on myöskin Kemin ja Tornion välisen moottoritien jatkaminen Kemin läpi. Sehän on ollut siinä kuuluisassa ykköskorissa, ykköshankkeena. Se oli siinä korissa siinä asemassa jo viime vuonna, mutta silloin Tampereen ohitustiehanke ohitti tämän hankkeen, joka putosi kokonaan pois listoilta. Nyt tämä ei saa toistua. Se on se pohjoinenkin muistettava, kun myöskin näitten isojen hankkeitten rahoja jaetaan.

Vielä yksi tiehanke pohjoisen osalta, jota pitää nostaa esille myöskin budjetin näkökulmasta, jota ollaan nyt laatimassa ja on varmasti hyvin pitkälläkin se laatiminen, on Ivalon ja Nellimin välinen tieosuus. Siinä on minusta aika hankalakin se tilanne. Tuolla kylällä asuu suomalaisten lisäksi kolttia, eli tässä on kolttatiestä kysymys. On se aikamoinen tilanne, että se tieosuus Ivalosta sinne kolttienkin asumalle kylälle on edelleen suunnilleen siinä samassa kunnossa kuin se oli Petsamon aikana, sotien aikana. Mitään perustavaa laatua olevaa ei ole oikeastaan tehty, paitsi yksi pätkä sinne keskelle erämaata päällystetty. Ed. Kuosmanen tuntee tämän tien myöskin erittäin hyvin, sen tiedän.

Eli tässä tiehankkeessa ja tieosuudessa on myöskin kysymys suhtautumisesta vähemmistökansaan, kolttiin, jotka vielä tässä saamelaisessa kontekstissakin tahtovat jäädä kaikkein heikoimmalle. En tiedä, mikä siihen vaikuttaa, mutta näin se on. Minusta tämän maan pitää muistaa myös näitä vähemmistöjä ja muistaa heitä myös ei vain juhlapuheissa vaan myös silloin, kun esimerkiksi juuri tierahoja käsitellään ja niistä päätetään. Kyllä tämän tieosuuden vuoro on viimeistään nyt, kun sitä on muutama vuosikymmen odotettu ja tie menee aina vaan huonompaan kuntoon.

Katri Komi /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Hallitus on pitänyt välttämättömänä, että eduskunta sitoutuu Varkauden ja Savonlinnan lentoliikenteen järjestämistä koskevaan menettelyyn. Valtiovarainvaliokunta on käsitellyt tätä kysymystä sivun verran ja tukensa osoittanut. Kiitos siitä. Toivotaan, että kilpailutus nyt etenee rivakasti. Seuraavaa budjettia suunniteltaessa on muistettava myös ykköskorin tiehankkeet Etelä-Savossa, Mikkeli, Lusi ja Savonlinna.

Arvoisa puhemies! Toinen asia. Yrityspolitiikan alla on valiokunta pohtinut investointi- ja kehittämishankkeiden tukemiseen tarkoitettujen tukien kysyntää, joka on onneksi ollut vilkasta. Johtopäätös tästä pohdinnasta on myös oikea. Määrärahojen tasoa on arvioitava uudelleen vielä tänä vuonna ja alueiden välisiä siirtojakin on tarvittaessa tehtävä.

Arvoisa puhemies! Ed. Hemmilälle, joka kyllä jo poistui salista, olisin kommentoinut, että polttoaineveron palautuslaki on päänavaus ja hyvä sellainen. Taitaa vaan maistua happamalta kokoomuslaisen suussa, kuten kettu sanoi pihlajanmarjoista. Tämä keskustavetoinen hallitus tämän kuitenkin sai aikaan, vaikka toki on myönnettävä, että kyllä se kesti valtiovarainministeriössä.

Mikko Alatalo /kesk:

Arvoisa puhemies! Haluan onnitella: Ministeri Saarela on ilmeisesti valinnut Turun nyt kulttuuripääkaupunkiehdokkaaksi. Me tamperelaiset tietysti olemme erittäin pettyneitä, mutta menköön nyt näin.

Tämä lisäbudjetti paljastaa, että valtio saa lisätuloja lähes miljardi euroa. Kysyisinkin nyt, kun 1 000 miljoonaa ropisee valtion tileille, voitaisiinko jatkossa helpottaa peruseläkeläisten eläkkeitten verotusta. Eläkkeiden ostovoimaa on kohennettava kansaneläkkeen tasokorotuksen jatkamisella. Jos kuntakalleusluokituksesta voitaisiin luopua, se korottaisi kansaneläkkeitä 20 eurolla kuukaudessa. Tämä hyödyttäisi käytännössä noin 900 000:ta eläkeläistä.

Eräs malli voisi olla, että eläkkeet saataisiin kunnallisveron ansiotulovähennyksen piiriin. Tällä hetkellä ansiotulovähennystä saavat palkansaajat ja yrittäjät mutta eivät eläkeläiset. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että eläkeläisiä verotetaan ankarammin kuin samantuloisia palkansaajia, ja kunnallisveroäyriäkin korotetaan jatkuvasti. Sama ongelma on myös tulonhankkimisvähennyksessä. Mitä enemmän vähennyksiä korotetaan, sitä enemmän eläkeläiset jäävät jälkeen.

Seuraavan hallituskauden aikana eläkkeelle jää reilut 400 000 suomalaista. Tämä on todella suuri määrä, ja se tulee vaikuttamaan hoivapalvelujen tarpeeseen. Eläkkeiden ostovoimaakin olisi tarkasteltava tässä valossa uudelleen. Eläkeläisten hyvinvointi koostuu jatkossakin toisaalta palveluista, toisaalta tulonsiirroista, ja vaikka molempien ja erityisesti palvelujen kohentamisessa Vanhasen hallitus on tehnyt hyvää työtä, silti työtä on vielä jäljellä.

Työeläkkeiden indeksitarkistuksissa olisi palattava sellaiseen laskentatapaan, jolla huomioidaan palkkatulon ja elinkustannusten kohoaminen tasapuolisesti. On myös selvitettävä, miten voitaisiin ottaa käyttöön ikäihmisille ja pienituloisille tarkoitettu kuluttajahintaindeksi, joka paremmin vastaisi heidän arkikulutustaan. Jos ruoan arvonlisävero saataisiin eurooppalaiselle keskitasolle, tämäkin tietysti hyödyttäisi eläkeläisiä, mutta aivan niin kuin ed. Hemmilä täällä totesi, kaupan kilpailun pitää toteutua meillä paremmin, jotta mahdollinen alvin alennus ei menisi hintoihin.

Arvoisa puhemies! Täällä on keskusteltu vankeinhoidon resurssipulasta. On väläytetty, että ulkomaisia vankeja voitaisiin lähettää kotimaidensa vankiloihin. Ilkikurisesti voisi tietysti sanoa, että Suomihan voisi tilaaja—tuottaja-mallilla tilata näitä palveluja myös kotimaan vangeille — Hallin Jannekin aikoinaan lähetettiin Siperiaan — mutta ehkä nyt ei kuitenkaan. Mutta sen verran kyllä voi sanoa, että tämä on vakava ongelma ja erityisesti sakkovankien määrähän on meillä iso ongelma.

Kerron tässä tapauksen. Kun eräs roudarini joutui tuonne Kylmäkosken vankilaan 4 000 silloisen markan vuoksi ja menin häntä sieltä lunastamaan, niin päävartija sanoi, ettei täältä ketään yleensä sakkojen vuoksi lunasteta pois, täällä istutaan ihan tahallaan, pahuuttaankin jotkut istuvat nämä sakot siellä. Tässä on kyllä yksi asia. Kun Irwin aikoinaan lauloi, että "autolla Kanarian saarille", niin pitäisikö todellakin näitä työsiirtola- ja muita mahdollisuuksia uudelleen ottaa käyttöön, koska ei ole mitään järkeä näitä sakkovankeja pitää vankilassa. (Ed. Kangas: Lentokenttätöitä!) — Niin, lentokenttää voisi vaikka jatkaa tai sitä Nelostietä, josta aion kohta puhua.

Mutta tosiaan, Kylmäkosken vankilan laajennus on Pirkanmaan tärkeimpiä hankkeita ja hankkeelle on hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmän myönteinen kanta, ja ministeri Luhtanenhan on täällä asian ottanut myös esille. Sijainniltaan Kylmäkoski on erittäin hyvä paikka, jos ajatellaan kuljetuksia, mutta ennen kaikkea on muistettava se, että Kylmäkoskihan on äkillinen rakennemuutosalue yhdessä naapurikuntien Toijalan ja Viialan kanssa. Vankilan laajennus toisi alueelle merkittäviä lisätyöpaikkoja.

Arvoisa puhemies! Tähän lisätalousarvioon jää harmittava aukko Pirkanmaan kohdalle, jos Kangasala—Tampere-siirtoviemäri ja -yhdysvesijohto jää nyt ilman rahoitusta. Hanke pääsisi ympäristökeskuksen mukaan listoille, jos ympäristöministeriön kehykseen saataisiin vielä lisää rahaa. Vuodelle 2007 ympäristöministeriön kehyksessä on momentille 35.10.77 ehdotettu 9 miljoonaa euroa, kun tänä vuonna summa oli 10 miljoonaa euroa. Ehdotettu määräraha ei mahdollista uusien kohteiden aloittamista.

Arvoisa puhemies! Aikoinaan, kun automies Klaus Bremer pääsi tänne eduskuntaan, lähetin hänelle onnittelut, että mottomme olkoon, että moottoritie Helsingistä Kiiminkijoelle. Bremer lähetti minulle vastauksen, että "ei, Mikko, olet väärässä, moottoritie Isolle-Syötteelle asti, kun minulla on mökki siellä". No, leikki leikkinä, mutta tosiaankin Suomen Kaupan Liiton puheenjohtaja Kari Neilimo vaati muutama viikko sitten moottoritien rakentamista halki Suomen Helsingistä Ouluun, joka on vanha koulukaupunkini. Hänen mukaansa moottoritie hyödyttäisi koko kansantaloutta. Kun meillä on tämä ongelma, tässä muun muassa kaupan miehen, Jere Lahden, kanssa puhuimme siitä, että Oulu on aika kaukana kuitenkin, Suomi on pitkä maa, niin tämä päätie pitäisi saada kuntoon. Itse tiedän sen myös keikkamiehenä. Eilen viimeksi tulin tuolta Oulun suunnalta, ja kyllä on todella ahdistavaa siellä ruuhkassa tulla.

Ed. Kankaalle, joka poistui: Vaikka olen Tampereen läntistä kehätietä puolustanut henkeen ja vereen, niin ymmärrän myös tämän Nelostien tärkeyden. Se on pääväylä omalla tavallaan, ja sitten toinen pääväylä on tietysti Turusta Pietariin kulkeva moottoritie. Neilimon käsitys on se, että seuraavan hallituksen pitää investoida teihin enemmän kuin nykyinen hallitus, ja olen tästä kyllä ihan samaa mieltä. Olen tätä kantaa monta kertaa esittänyt liikenne- ja viestintävaliokunnassa, vaikkakaan me emme siellä rahasta juuri pääsekään päättämään.

Me usein kansanedustajina unohdamme tämän synergian, maakuntien välisen edun, mikä teistä tulee. Me aina puolustamme niitä omia kärrypolkujamme, puhumme pienempien teiden puolesta, teemme talousarvioaloitteita, olen niitä itsekin tehnyt Pirkanmaan teiden puolesta, ja niin pitääkin olla. Kesämökkiaikana kaupunkilainenkin tajuaa, mitä tarkoittavat pienet tiet ja yksityistiet ja niiden kunnossapito. Siinä missä kesämökkikansa, maa- ja metsätalous ja maaseudulla asuvat ihmiset tarvitsevat, totta kai tarvitsevat, alempiasteiset tiensä ja niiden kunnossapidon, meidän täytyy muistaa, että talouselämä kuitenkin tarvitsee moottoritien.

On selkeästi nähtävissä, että myös niiden seutukuntien ja kuntien elämä saa aivan uutta potkua, joiden halki menee moottoritie. Tampereen alueella Läntinen kehätie on todella tärkeä koko talouselämälle, vaikkakaan meidän kansanedustajina ei ole kovin helppoa esimerkiksi eläkeläisille kertoa, mitä merkitystä moottoritiellä on, mutta sillä on erittäin suuri merkitys koko kaupan ja työllisyyden ja elinkeinoelämän ja pk-teollisuuden kannalta, kun tavaroita lähdetään maailmalle viemään. Kuljetusten tehokkuus on yksi osa Suomen kilpailukykyä.

Lopuksi, vaikka tässä lisätalousarviossa ei tietenkään tällaisia asioita ole otettu huomioon, esitän toivomuksen myös siitä, että tämän hallituksen aikana saataisiin joitakin aloitteita ehkä vielä ainakin autoverotuksen suuntaan, mutta jos ei, niin viimeistään seuraavan hallituksen tehtävä on muuttaa autoverotusta hankintahinnan verotuksesta käytön verotukseen ja nimenomaan vähemmän saastuttaviin autoihin.

Haluan toivottaa hyvää juhannusta, koska lähden Pohjoismaiden neuvoston istuntoon.

Markus Mustajärvi /vas:

Arvoisa puhemies! Lisätalousarviota on mainittu monestakin suusta luonteeltaan tekniseksi, ja sitä se toki on, mutta voisi olla paljon muutakin. Yhteiskunnassa voi havaita niin suuria ja kiireesti parannettavia epäkohtia, että niihin pitäisi mitä pikimmin puuttua, ja osaltaan niitä ratkaisuja olisi voitu tehdä jo nyt. Köyhien lukumäärä kasvaa koko ajan, ja uutena ryhmänä esiin nousee työssäkäyvien köyhien joukko. Jo 180 000 ihmistä elää perheessä, jossa työstä saatava tulo ei riitä edes köyhyysrajan ylittämiseen.

Tilastojen mukaan sekä määrä- että osa-aikaiset työt lisääntyvät koko ajan. Huolestuttavinta on, että niiden joukko, jotka tekevät vastentahtoisesti vajaata työaikaa, kasvaa koko ajan. Sekä eläketukiratkaisu että nuorten yhteiskuntatakuu jäävät auttamatta puolitiehen. Eläkkeelle eivät pääse lähestulkoonkaan kaikki ne, jotka tosiasiallisesti eivät enää ole työmarkkinoitten käytettävissä, eikä nuorille taata sitä kaikkein tärkeintä, mikä auttaisi kiinnittymään yhteiskuntaan, eli työpaikkaa. Määräaikainenkin työpaikka edesauttaisi nuoren itsenäistymistä ja kykyä vastata itsenäisesti omasta elämästään.

Eläkeläiset kokevat eläkkeiden korotuksen minimaalisena, ja kun se tehdään vielä puoli vuotta ennen eduskuntavaaleja, lähinnä rienauksena. Tiestö rapistuu ja raideyhteyksiä karsitaan ja lakkautetaan. Kaikkein suurin ongelma tai paremminkin ongelmavyyhti on kuntatalous ja kunnallisten palveluitten tulevaisuus. Kotikaupungissani Kemijärvellä istuu tänään kaupunginvaltuusto, ja vaikka valtionosuusjärjestelmän päivitys ja voimalaitosten verotukseen liittyvät ratkaisut helpottavat osaltaan tilannetta, ui kaupungin talous todella syvällä ja velkaantuminen jatkuu. Todennäköisesti edessä on veroprosentin korottaminen yli 20:n. Se vastuu, jota valtio pakenee, siirtyy kuntien kannettavaksi, ja kunnalliset päättäjät eivät tätä vastuuta voi siirtää enää minnekään. Kemijärvellä, niin kuin monessa muussakin Lapin kunnassa, pää vetävän käteen tulee hyvin pian.

Eikä taloudellinen ahdinko noilla alueilla liity yksinomaan kuntatalouteen, vaan myös valtion organisaatiot käyvät selviytymistaistelua. Valtion tuottavuusohjelman kaavamaiset leikkaukset pakottavat supistamaan toimintoja, ja aika usein nämä supistukset kohdistuvat juuri syrjäalueille. Jo aiemmin työllisyysperusteisia investointimäärärahoja on leikattu esimerkiksi ympäristökeskuksilta ja metsäorganisaatiolta, vaikka mielekästä tekemistä ja työllistämiskohteita löytyisi riittävästi.

Arvoisa puhemies! Itä-Lappi valittiin valtioneuvoston päätöksellä erityiseksi alueeksi, jonne kohdennetaan aluepoliittisia toimia. Valitettavasti ministeriöitten toimet eivät ole linjassa keskenään. Esimerkiksi kauppa- ja teollisuusministeriön lisäpanostus matkailuun uhkaa valua osin hukkaan, sillä samaan aikaan liikenne- ja viestintäministeriön välinpitämättömyyden seurauksena koko henkilöjunaliikenne Kemijärvelle uhkaa loppua vuodenvaihteeseen mennessä. Jos Itä-Lapissa jotain tarvittaisiin, niin sitten toivoa, vähemmän niitä katteettomia lupauksia.

Me Lapin kansanedustajat olemme tehneet yhteisen lisätalousarvioaloitteen, jotta liikenne Kemijärvelle voisi jatkua loppuvuoden ja siitä eteenpäin ainakin niin kauan, että rataosuuden sähköistämisestä Kemijärvelle saakka saadaan päätös aikaiseksi. Ja turhan takia tätä junayhteyttä ei seutukunnalla sanota elämänlangaksi. Juuri tulleen tiedon mukaan Lapin Radion uutiset kertoo, että Lapin Liitto on valmis rahoittamaan Kemijärven radan sähköistämistä omalta osaltaan. Lapin Liitto on alueellisesta EU-ohjelmastaan valmis laittamaan kolmasosan tähän hankkeeseen, mutta ehtona on se, että valtio vastaa omaan huutoonsa ja liikenne, henkilöliikenne, järjestetään siihen asti asianmukaisesti ja ennustettavasti, kun tämä sähköistäminen saadaan alulle.

Sen sijaan että eri puolilla Suomea tällaiset päälle kaatuvat uhat torjuttaisiin, maksaa hallitus valtionvelkaa pois ennätykselliseen tahtiin. Velan osuus bruttokansantuotteesta painuu jo alle 39 prosentin. Eihän valtionvelka saa olla itsetarkoitus, mutta ei saa olla velan yltiöpäinen takaisinmaksukaan, jos se tarkoittaa peruspalveluitten vaarantamista ja esimerkiksi liikenneyhteyksien rapautumista tai lakkaamista kokonaan.

Arvoisa puhemies! Olen aiemminkin muistuttanut tai paremminkin varoittanut siitä, että lähivuosien aikana niillä alueilla, joilla pisimpään on kärsitty massatyöttömyydestä, siirrytään hyvin pian, muutamassa vuodessa, työvoimapulan aikaan. Ja jos tämä käänne halutaan jollain lailla pitää hallinnassa, pitäisi nyt katsoa, kuinka eri sektoreitten yhteistoimin niin kauppa- ja teollisuusministeriössä, työministeriössä, valtiovarainministeriössä, sisäministeriössä, ympäristöministeriössä kuin ajankohtaisimpana liikenne- ja viestintäministeriössä saataisiin rakennettua erillinen ohjelma, joka pelastaisi nämä Itä- ja Pohjois-Suomen kovia kokeneet alueet pahimmalta vaihtoehdolta. Nyt tuo ennuste valitettavasti ei näytä kovinkaan hyvältä.

Yksi erittäin hyvä esimerkki, joka ei valtiolle maksaisi kovinkaan paljon, kuinka voitaisiin panostaa pohjoisen tuotannolliseen toimintaan, on se, että Soklin malmi on Savukoskella. Sitä ei enää pantattaisi yhdelle ainoalle yritykselle, niin kuin tähän asti on tehty. Se, että asia avattaisiin aidosti kilpailulle, pakottaisi myös nykyisen oikeuksien haltijan miettimään, mitä se näille luonnonrikkauksille aikoo tehdä. On aika lailla nurinkurista, että köyhän seutukunnan kuntayhtymä joutuu palkkaamaan lontoolaisen konsulttiyrityksen asialle, jotta kaivosinvestointeihin saataisiin uutta vauhtia. Tässä asiassa jo syksyllä kauppa- ja teollisuusministeri Pekkarinen on ratkaisijan paikalla, kun näiden oikeuksien määräaikaisesta jatkosta päätetään.

Tuomo Hänninen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esitys vuoden 2006 lisätalousarvioksi on, aivan kuten täällä on todettu, lähinnä tekninen lisäys budjettiin. Lisäbudjetilla resursseja kohdennetaan varmaankin oikeisiin ja välttämättömiin kohteisiin.

Viime viikolla minulla oli tilaisuus ympäristövaliokunnan edustajana tutustua Itävallan energiapolitiikkaan. Matkalta jäi vankasti mieleen maan tapa panostaa energiapolitiikassa uusiutuvien luonnonvarojen hyväksikäyttöön. Haketta käyttäviä lämpölaitoksia rakennetaan ja omakotitaloja avustetaan muuttamaan lämmitystä puupelleteillä toimiviksi. Suuri huoli Itävallassa oli se, miten näille lämpölaitoksille saadaan raaka-ainetta kuluttajille luvatulla tavalla.

Arvoisa puhemies! Jos Itävalta tavoittelee uusiutuvien energialähteiden osalta kasvua 23 prosentista 30 prosenttiin vuoteen 2010 mennessä ja jos tuo onnistuu Itävallassa, niin miksei vastaava kehitys onnistu täällä metsäisessä Suomessakin? Rahaa vauhdittaminen varmaankin vaatii. Olenkin sitä mieltä, että meillä energiapolitiikassa valmisteilla oleva asiat on vietävä toteutukseen mahdollisimman nopeasti. Ongelmallisella metsäsektorilla puun energiakäyttö, lisäkäyttö, tuo uusia mahdollisuuksia, ja energianäkökulma on otettava vahvasti mukaan puunjalostuksen suunnitteluun. Myös pellon energiakasvien viljelyn vauhdittamista ja biopolttoaineiden hyväksikäyttöä on nyt pantava vahvasti jalalle.

Mika Lintilä /kesk:

Arvoisa puhemies! Hallituksen lähtökohtana tässä ensimmäisessä lisätalousarviossa oli se, että tässä käsitellään vain ne osiot, jotka sisältävät pakottavat menot, ja sitten vuoden myöhemmässä tuodaan esille niitä, voisiko sanoa, harkinnanvaraisia kohteita ja lähinnä perustuen siihen, että silloin meillä on tieto, mikä valtiontalouden liikkumavara tällöin on olemassa. Tämä on selkeästi vain osoitus uskottavasta ja vakaasta hallituksen talouspoliittisesta linjasta.

Kun katsoo sitten valtiovarainvaliokunnan mietintöä, siellä olevia vastalauseita, niin täytyy todeta, että oppositio ei paljon huolta huomisesta kanna. Se on valmis rikkomaan kerta kerran jälkeen valtiontalouden kehykset ja siten valmis vaarantamaan vakaan talouskehityksen, jota hallitus on pystynyt aikaansaamaan.

Toisaalta voi kysyä, miksi sitten oppositio ei ole esittänyt uskottavaa vaihtoehtoa hallituksen linjalle. Syykin tähän on tietysti varsin yksinkertainen. Hallituksen talouspolitiikka on tuottanut erinomaista tulosta. Verotulot ovat voimakkaassa kasvussa, työllisyys on noussut huomattavasti enemmän kuin oletettiinkaan, yritysten lukumäärä on kasvanut, bkt on kasvanut enemmän kuin oletettiin, eli hallitus on tehnyt (Ed. Vistbacka: Köyhä kansa kärsii!) erittäin hyvää talouspolitiikkaa, ja tätä meidän tulee tukea.

Sitten, herra puhemies, täällä jossakin keskustelussa puhuttiin Suomessa olevista ulkomaisista vangeista ja siitä, tulisiko heihin kohdistaa joitain toimia. Kuten valtiovarainministeri Heinäluoma kertoi, valtiovarainministerillä ja oikeusministerillä on yhteistyötä tämän suhteen. Kannustan heitä siinä enkä näe tätä ongelmaa pelkästään kustannuskysymyksenä, vaan se on myös valitettavasti sellainen pohja ja mahdollinen verkosto kansainvälisen rikollisuuden laajentamisessa, ja kannustan valtiovarainministeriä ja opetusministeriä tekemään ratkaisuja, joilla voitaisiin tähän tilanteeseen puuttua.

Pekka Kuosmanen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Meillä on käsittelyssä valtion ensimmäinen lisätalousarvio vuodelle 2006. Se on tekninen arvio taloustilanteesta, jolla sitten korjataan niitä epäkohtia, mitkä nyt ovat ensimmäisen puolen vuoden aikana ilmentyneet valtiontaloudessa.

Arvoisa puhemies! Kun budjettiasiaa käsitellään täällä eduskunnassa, niin on syytä laaja-alaisesti tarkastella, miten maailmantalous ja Euroopan talous ja Suomen talous kehittyvät jatkossa. Maailmantalouden kasvuluvuthan ovat hyvin noususuhdanteisia sillä tavalla, että tällä hetkellä ennustettu kasvu on jopa 5 prosentin luokkaa, Euroopan ennustettu kasvu 1—3 prosentin luokkaa ja Suomen talouskasvu tällä hetkellä noin 3 prosentin luokkaa ja jatkossa 2,5—3 prosentin luokkaa.

Kaiken lähtökohtana on se, kuinka Yhdysvaltain talous kehittyy. Tällä hetkellä Yhdysvaltain valtiontalous ja kansantalous on hyvin velkainen, samoin yksityinen talous. Valtio on myynyt paljon joukkovelkakirjoja ulkomaille. Lähinnä Kiina, Intia ja Japani ovat niitä ostaneet sen takia, että omaa valuuttatuotantoaan ja valuutan arvostustaan ne ovat vahvistaneet näillä joukkovelkakirjaostoillaan. Tilanne on muodostunut sellaiseksi, että Kaukoidästä on tullut maailmassa erittäin vahva markkina-alue, joka ennen kaikkea Kiinan ansiosta ja Kiinan talouskasvun ansiosta, joka on 8—10 prosenttia, vuosittainen talouskasvu, vetää paljon investointeja ympäri maailmaa, investointien tekijöitä. Tämä on uusi ilmiö maailmantaloudessa. Kiina ja Yhdysvallat seuraavan 20 vuoden aikana joutuvat kamppailemaan valtavasti maailmantalouden herruudesta.

No, Euroopan taloutta jos tarkastellaan, niin tällä hetkellä Euroopan talous on elpymässä. Saksa on laittamassa kovalla vauhdilla talouttaan kuntoon, samoin Ranska ja Britannia. Suomen viennistä noin 75 prosenttia menee tänne Euroopan alueelle. Se on erittäin tärkeää meidän kannaltamme, että siellä talous saadaan kuntoon.

Niin kuin ed. Lintilä edellisessä puheenvuorossa kehui punamultahallitusta erittäin voimakkaasti, niin itse olen rehellisenä yritysjohtajana samaa mieltä, että hallitus on tehnyt oikeita ratkaisuja tämän hallituskauden aikana, eli ne veroale- ja kaikki ne työllistämistoimenpiteet ovat mielestäni oikean suuntaisia. Ainut ongelma Suomessa tällä hetkellä on se, että 15 suurinta yritystä investoi 80 prosenttia investoinneistaan ulkopuolelle Suomen ja ulkopuolelle Euroopan ja vain 20 prosenttia investoi Suomeen. Tämä merkitsee sitä, että yritysten taseet vahvistuvat voimakkaasti tämän ulkomaille tapahtuvan sijoitustoiminnan kautta, koska jokainen meistä täällä salissa tietää, että pääoma hakeutuu sinne, mistä saa parhaan tuoton, ja pääomalla ei ole kotia. Eli toisin sanoen Kaukoidässä on erittäin halpaa hyvin koulutettua työvoimaa, halvat raaka-aineet, halvat logistiset kustannukset ja valtava ostovoima ympärillä, ja tähän haasteeseen meidän pitäisi jatkossa pystyä vastaamaan Euroopan ja Suomen tasolla.

Nyt jos mennään kotimaisiin investointeihin, niin ne ovat hiukan elpymässä. Mutta kun täällä salissa on monta kertaa puhuttu näistä pätkätyöläisistä ja syyllistetty meitä yrittäjiä, niin kuitenkin julkishallinto on se, joka eniten käyttää pätkätyöläisiä.

Huolestumisen aihe meillä Suomessa talouselämän asiantuntijoilla on se, että vaikka työllisyys, lukumääräisesti työttömien määrä ja työllisyysaste ovat parantuneet ja työttömien määrä vähentynyt, niin kuitenkin yrittäjien yhteinen liikevaihto laskettuna on kuitenkin ollut laskusuuntainen, mikä merkitsee sitä, että jatkossa täytyy yritysympäristöä meidän pyrkiä parantamaan huomattavasti, niin että nämä yritysten kansainväliset kilpailumahdollisuudet paranevat ja sitä kautta saadaan potkua tähän yrittäjyyteen.

Nyt kuitenkin tällä hetkellä meillä on työvoimaa noin 2,4 miljoonaa henkilöä töissä, ja työttömiä on meillä joku 250 000. Millä tavalla me pystyisimme näitä työttömiä auttamaan, se on semmoinen kysymys, johon viimeisen kymmenen vuoden aikana emme ole täällä salissa pystyneet vastausta antamaan näille työttömille.

Verokertymät ovat vuodesta toiseen kasvaneet sen takia, että yritysverotusta ja henkilöverotusta on alennettu, ja tänä vuonna ylitämme jopa 70 miljardin rajan euroissa, mikä on ensimmäinen kerta Suomen historiassa, kun näin suuret verotulot meille tulevat. Veroprosentti keskimäärin on tällä hetkellä noin 44 prosenttia, mutta verotus tulee seuraavina vuosina edelleen keventymään.

Mitä nyt sitten tehdä? Elinkeinoelämä on vaatinut vuodesta toiseen hyviä liikenneyhteyksiä, rautateitä pitäisi rakentaa ajanmukaisiksi, satamat pitäisi saada kilpailukykyisiksi, lentoliikenne turvattava. Nämä ovat niitä asioita, joita elinkeinoelämä tarvitsee sijoittuakseen ja pysyäkseen Suomessa.

Itse, kun olen Kymen vaalipiirin edustaja, olen hyvin huolestunut siitä, että E18-tien rakentamista on vuodesta toiseen siirretty. Tänään liikenneministeri Huovinen antoi meille ymmärtää, että 2009 aikaisintaan ruvettaisiin rakentamaan Haminan ohikulkutietä ja sen jälkeen sitten Koskenkylä—Kotka-väliä. Tarkoitus on, että moottoritie, joka kuuluu EU:n Pohjolan kolmioon, valmistuisi 2015. Sen lisäksi ennen vuotta 2015 pitäisi pystyä rakentamaan Valtatie 12, Kouvola—Lahti-väli, jota ovat vaatineet Päijät-Hämeen, Hämeen ja jopa Vaasaa myöten kaikki nämä maakuntaliitot, koska Venäjälle menevä tavara noin 40-prosenttisesti kulkee tätä väylää pitkin.

Sitten toinen ongelmakenttä meillä on tämä Kotka—Kouvola-väli, joka on erittäin ruuhkainen ja jolla raskas liikenne on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana yli 50 prosenttia ja tielle ei ole tehty mitään. Eli kun metsäteollisuuden keskittymät ovat Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa ja puuta käytetään raaka-aineena ja jalostettuna vuosittain näillä alueilla noin 30 miljoonaa kuutiota, kun kokonaismäärä paperiteollisuuden puolella on noin 70 miljoonaa kuutiota, niin jokainen meistä ymmärtää, kuinka kova raskas liikenne näillä väylillä on. Siihen pitäisi nyt saada rahoitus kuntoon ja nämä väylät sitten liikennöitävässä kunnossa pidettyä jatkossakin.

Herra puhemies! Paperiteollisuushan on ollut Suomen voimavara vuodesta toiseen. Nyt kuitenkin on maailmanmarkkinatilanne muuttunut niin, että Euroopassa on paperin valmistusta noin 65 miljoonaa tonnia ja 38 miljoonaa tonnia on kysyntää ja Pohjois-Amerikassa luvut ovat suurin piirtein vastaavanlaiset. Kaukoidässä on tilanne se, että vuosittainen paperinkulutuksen kysynnän kasvu on lähes 30 miljoonaa tonnia, ja kun raaka-aine Kaukoidässä kasvaa 5—8 vuodessa, palkkakustannukset ovat hyvin kymmenesosa Suomen palkkakustannustasosta, logistiikkakustannukset ovat yksi kahdeskymmenesosa Suomen logistiikan kustannuksista, niin jokainen meistä ymmärtää, että pääoma hakeutuu sinne, missä se saa parhaan tuoton. Tästä meidän pitäisi olla erittäin huolestuneita, millä tavalla Suomen paperiteollisuus jatkossa säilyisi ja paperiteollisuus rupeaisi investoimaan. Viimeisen kahdeksan vuoden aikana paperiteollisuus ei ole investoinut euron euroa uusiin paperikoneisiin.

Arvoisa puhemies! Tässä muutamia tärkeitä ajatuksia.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Jaamme yhdessä ed. Kuosmasen kanssa tämän huolen Kaakkois-Suomen tiestöstä ja siitä, että todella vasta 2009 — siihen on vielä aikaa kolme vuotta — niin kuin tänään liikenne- ja viestintäministeri totesi, Haminan ohituksella aloitetaan ja sen jälkeen siirrytään sitten E18:n toisiin kohteisiin. Tämä tiestökysymys on tärkeä.

Mutta lyhyesti, puhemies, haluaisin painottaa todella sitä, että maailmassa kilpailu vähenevistä raaka-aineista kiihtyy, samoin energialähteistä. Se, että Ruotsi on ottanut selkeän kannan, että se irrottautuu fossiilisista polttoaineista, on sellainen kysymys, että Suomen pitäisi tehdä yhtä selkeitä, rohkeita aloitteita.

Kun täällä ed. Hänninen puhui Wienin kokouksesta, jossa olivat EU:n ympäristövaliokuntien puheenjohtajat torstaina ja perjantaina, niin todellakin esimerkiksi Itävalta on tässä asiassa paljon Suomea edellä, ja on hyvä tietää — varmaan ed. Hänninen tätä painotti — että Euroopassa kaiken kaikkiaan koko maailman tasolla on erittäin laaja pula pelletistä. Siis pelletti polttoaineena on lyönyt itsensä läpi, ja me Suomessa emme ole oikein tietoisia tästä asiasta, ja meiltä puuttuu omat sovellutukset, ja samalla myöskin hallitus on tehnyt tässä huonon ratkaisun vähentämällä nyt nimenomaan tukia näiden polttoaineiden siirtomekanismien maksuihin, kun ihmiset siirtyisivät öljystä pellettiin.

Matti Saarinen /sd:

Herra puhemies! Lisätalousarviossa lyhennetään myöskin valtionvelkaa, ja hyvä niin. Velkaa jää näitten lyhennysten jälkeenkin vielä 90-luvun lamaa edeltävään aikaan verrattuna kuusi kertaa enemmän euroilla mitattuna kuin silloin oli velkaa, bkt:hen suhteutettuna kolme kertaa enemmän, eli ei tämä velallisen asema vieläkään niin kovin häävi ole.

Merenkulkulaitoksen tarpeitten osalta tässä noin yksi kolmasosa hoidetaan siitä tarpeesta, mikä todellisuudessa on, ja tähän varmaankin sitten syksyllä palataan. Erittäin tärkeätä on kuitenkin se, että saaristoliikenne voidaan tänä kesänä häiriöttä turvata.

Hyvin erikoisella tavalla joutuu eduskunta ottamaan kantaa Savonlinnan ja Varkauden lentoliikenteen tukemiseen. Hallinto on tässä toiminut kovin rauhallisesti, suorastaan hitaasti, ja hallinnollisista syistä eduskunnan pitää tällainen teksti täällä hyväksyä. Ponnen tasolle sitä ei tarvinnut nostaa. Oikeusoppineet sanoivat, että tämä riittää, että niin sanotussa leipätekstissä olemassa oleva tilanne eduskunnan voimin ja toimin siunataan. Toivon tälle hallinnolliselle menettelylle, mikä liittyy tarjouskilpailuun ja siihen, että asiat voidaan varmasti hoitaa direktiivien puitteissa, pikaista ratkaisua. Asiantuntijakuulemisen yhteydessähän on mainittu siitä, että syksyyn mennessä ollaan taas varmasti selvillä vesillä. Synkin skenaariohan on se, että joku, jos katsoo aihetta olevan, lähtee valittamaan ja mahdollisesti sitten vie asioita oikeusasteisiin ja pahimmassa tapauksessa valtio voi joutua jotain korvaamaan. Mutta toivotaan nyt tältäkin paikalta, että kukaan ei sille tielle lähtisi.

Herra puhemies! Tätä lisätalousarvioesitystä on mainostettu monellakin suulla tekniseksi, ja sitä se suurelta osin onkin yhtä hallinnonalaa lukuun ottamatta, ja se koskee opetusministeriön veikkausvoittovarairrotusta. Minkälaiset erityisolosuhteet on silloin olemassa, kun joudutaan järjestämään ylimääräinen yhtiökokous, jotta Veikkaus-yhtiön kassasta voidaan siirtää 10 miljoonaa euroa edunsaajille muutama kuukausi sen jälkeen, kun valtion varsinainen talousarvio on eduskunnassa tullut hyväksytyksi? Olisi ollut mukava lukea ne perusteluista. Täällä lukee muun muassa näin: "Veikkaus Oy:n käyttörahastosta ehdotetaan tuloutettavaksi 10 milj. euroa. Tuloutusta ehdotetaan käytettäväksi muun muassa Funet-tietoverkon uusimiseen 1,4 milj. euroa, elokuvatuotantoon ja levitykseen 1 milj. euroa, kulttuurivientiin 1 milj. euroa - - ." Eivätkö kaikki tällaiset ole voineet olla jo viime joulukuussa tiedossa, mitä tänä vuonna on tarkoitus tehdä?

Eli tältä osin tämä lisäbudjetti ei näyttäydy teknisenä, vaan tässä verrattuna muihin hallintokuntiin eräs hallinnonala etuilee. Nämä olisivat joutaneet odottamaan syksyyn; ihan hyviä kohteita varmaan sinänsä, mutta jos me puntaroimme hyvän hallinnon tapoja, niin tässä kyllä hyvän hallinnon menettelytavat eivät toteudu eivätkä sen periaatteet. Tässä olisi pitänyt kuvata, mitä kiireellisiä hankkeita tai arviointivirheitä on veikkausvoittovarojen osalta tapahtunut, että pitää, kun vuotta on kulunut muutama kuukausi, lähteä paikkaamaan. Ne tunnusmerkit eivät tässä täyty.

Herra puhemies! Ihan lopuksi tässä yhteydessä varmaan sopii tuoda esiin se, että kun täällä ei ole yhtään myöskään infrahankkeita eikä investointeja, niin sen ymmärtää ihan hyvin, koska pörssissä on hiljaista, pörssikurssit ovat laskeneet, ja valtion infrahankkeiden rahoituksen koplaamista pörssikursseihin ja pörssikurssien kehitykseen ja valtion omaisuuden myyntituloihin tätä kautta en pidä viisaana. Näin ei kannattaisi menetellä, koska yhtä hyvin voitaisiin sitten kytkeä nämä investoinnit vaikkapa noin kuvitteellisesti vuotuisiin poutapäivien lukumääriin — ne ovat yhtä vakaita, Suomen säätila on aika stabiili. Investointipolitiikanhan pitäisi olla linjakasta ja luotettavaa. Pörssikytkennät puolestaan ylläpitävät epävarmuutta ja käyvät sitä kautta useasti kalliiksi.

Eero Akaan-Penttilä /kok:

Arvoisa puhemies! Tässä lisätalousarviossa vuodelle 2006 on tarkoitukseni käsitellä kahta eri asiaa.

Toinen, yleisempi ja ehkä vähän pitempi osa käsittelee ihan itse tätä koko tekstiä, mikä meille on jaettu, ja tässähän on sivuja 80. Nimittäin ajatukseni rupesi kulkemaan seuraavasti: Tässä yleisperusteluissa kirjoitetaan oikeassa reunassa aina, mitä perustelu koskee. Tämä sinänsä menee aivan loogisesti, ja se alkaa niin, että ensin kerrotaan talouden näkymistä, sitten tuloarvioista, tasapainosta ja valtionvelasta, vaalikauden kehyksestä, jakamattomasta varauksesta, EU-puheenjohtajuuskaudesta jne. jne., yhteensä 16 kohtaa.

Kaikki sinänsä tietenkin ovat ihan hyviä ja tärkeitä meidän tietää, mutta siitä tämä minun tarkastelukulmani lähtikin liikkeelle, sillä kun mietimme asiaa vähän toisinpäin, mitkä ovat tosiaan isoja asioita, joita meillä on itse asiassa toistuen täällä käsitelty, niin yksihän niistä menee nykyisin aina yli muiden, ja se on ikääntyminen ja siihen liittyvät asiat, koko se vanhuksia koskeva sektorikeskustelu, jota toisten mielestä täällä on käyty tarpeeksi paljon. Voi olla, että keskustelua on käyty paljon, mutta kylläpä vaan kysyn, kuinkas paljon on tehty päätöksiä, jotka ovat konkreettisia. Minusta esimerkiksi ed. Hemmilä aivan hyvin puuttui tähän omassa puheenvuorossaan myöskin.

Aivan totta on, että meillä on käyty laaja välikysymyskeskustelu. Meillä on juuri saatu Sirkka-Liisa Kivelän iso selonteko, ja sen lisäksi vähän aikaa sitten meille on jaettu omaishoitotilanteesta selvitys, ja kaikissa näissä on hyvin paljon semmoista tietoa, jonka pitäisi kyllä tosiaan pysäyttää myös päätöksenteon kohdalta ihan riippumatta siitä, ketkä tästä salista ovat hallituksessa ja ketkä jossain muualla, oppositiossa tai sillä välillä. Sen pitäisi ruveta näkymään minusta valtion suunnitelmissa.

Voi olla liian aikaista olettaa, että se näkyy tässä lisätalousarviossa, mutta toisaalta, hyvät kuulijat, suomalaisten keski-ikä on noussut kuukauden per vuosi vuodesta 1945 lähtien, siis viimeiset 60 vuotta. Ei voi olla kenellekään tässä maassa olevalle aikuiselle uutinen, että vähitellen meidän väestöpohjamme vanhenee. Me puhumme palvelutuotannosta ja palvelurakenteista täällä hyvin halukkaasti ja moitimme edellisiä hallituksia tai päinvastoin. Minusta se on ihan hengetöntä. Me olemme tulleet tilanteeseen, jossa tämä ei voi olla enää poliittinen kysymys, vaan se on jotain muuta.

Kuinkahan paljon mahtoi suomalaisten keski-ikä olla, kun me itsenäistyimme? Se oli alle 28 vuotta. Nuori kansakunta kuin mikäkin järjesti kaikenlaiset asiat kuntoon, rakensi muun muassa tämän talonkin. Mitenkä nyt? Se on tällä hetkellä 43 vuotta, aivan oleellisesti toisenlainen tilanne. Tässä maassa vanhukset tekevät suisidin, siis itsemurhan, joka toinen päivä johtuen siitä, että he kokevat sen palvelun, mitä täällä niin tehokkaasti heille me koemme antavamme, tosi puutteelliseksi, ja täällä ministerit sanovat, että se on kuntien velvoite. Kunnissa sanotaan, että se on valtion velvoite. Se on molempien velvoite. Se on ihan samalla rahalla aikaansaatu. Me olemme neljänneksi nuorin EU:ssa tällä hetkellä, ja meistä tulee vuoteen 2030 mennessä kolmanneksi vanhin kansakuntana EU-alueella. Huoltosuhde nousee tosi korkeaksi.

Sitä taustaa vasten, kun tästä koko yleisperusteluosasta tai mistään muualta ei edes löydy sanaa "ikääntyminen" tai "vanhuus" tai "ikäpyramidin muuttuminen" et cetera, niin koen sen kyllä aika lailla mielenkiintoisena, koska tietoa on ollut näin paljon. Siinä pitäisi olla isot projektit, jotka menevät eteenpäin ja joita tietyllä lailla tarkastellaan vuosittain. Myös lisäbudjetissa todennäköisesti tarvitaan niihin lisärahaa. Minä otan vaan pari kolme esimerkkiä.

EU-puheenjohtajuuskausi on tiedetty. Se on tiedetty puolen vuoden episodi etukäteen. Luulisi, että sen määrärahat olisi aikanaan osattu arvioida kohdalleen. En vastusta ollenkaan sitä suuren valiokunnan jäsenenä, että täällä on nyt 12 miljoonaa lisää. Puolen vuoden projektiin löytyy onneksi 12 miljoonaa, että se pystytään hoitamaan. Onko tämän maan suunnittelu niin huonoa, että kaikkia vähänkin pitempiaikaisia projekteja ei edes pystytä suunnittelemaan, kun niihin ei kesken kauden lisää rahaa tarvita? Minusta tämä on aika suuri huolenaihe.

Kehitysyhteistyö siinä perässä on ihan toisenlainen, jossa lisätään yhteensä jopa 407 miljoonaa euroa, varmaankin teknisiä asioita, niin kuin valiokunnan puheenjohtaja täällä sanoi, että tässä on paljon tekniikkaa mukana. Mutta koen kyllä hyvin ikäväksi tekniikan, josta ikääntymisasiat kokonaan puuttuvat, ja tulevat mieleen kuningas Lear -näytelmässä kuninkaan suuhun laitetut sanat, jotka kuuluivat yksinkertaisesti niin, että kysymyksessä on maa, jossa hullut johtavat sokeita. Onko meillä enemmän tai vähemmän tilanne vanhustenhuollon suhteen näin? Sirkka-Liisa Kivelän esitykset jätetään sivuraiteille, omaishoitaja-asioihin täällä ei vastattu, ja on monta monta muuta seikkaa.

Toisaalta kun ajattelee, viime kyselytunnilla minulle jäi aivan erityisesti mieleen se, mikä koskee Medi-Heliä. Täällä kovin voimakkaasti riitautettiin markkinatuomioistuin ja juridiset asiat ja monet muut seikat. Potilasturvallisuus unohtui kokonaan siinä keskustelussa. Perusvelvoitteet, joilla perustuslaki turvaa kullekin omat oikeutensa, jäivät kokonaan sanomatta. Minusta puhemies silloin edustajan paikalta käytti erittäin asiallisen puheenvuoron, sanoi suurin piirtein kai, että tämä on hävytöntä, että valtioneuvosto ei tämän suuntaista asiaa hoida, niin kuin pitää hoitaa. Nehän ovat lisätalousarvion mukaisia asioita, ne muutokset, mitkä meidän prosessissamme putoavat johonkin kuoppaan, jotka täytyy taata ja nostaa uudestaan esille. Meillä on aivan liian jäykkä koko tämä koneisto. Se on ikävä havaita aina, kun näitä budjettiselontekoja lukee.

Sitten toinen asia, arvon puhemies, vielä vähän lyhyemmin tähän loppuun. Puolustuksen sektorilta täällä puhuttiin jo pelkästään polttoainekuluista, siis kaikki se, mikä koskee Ilmavoimia, Merivoimia ja Maavoimia. Valtiovarainministeri vastasi kysymykseeni, että tässä niitä ei ole sen takia, että syksyllä siihen palataan, kun nähdään kokonaistilanne paremmin, mutta hän jo vihjasi siihen, että edes niitä määrärahoja ei saada, jotka nyt tarvittaisiin, ja kuitenkin aikamoisesta huolenaiheesta on kysymys. Minun tietojeni mukaan Ilmavoimat tarvitsisi 10,7 miljoonaa lisää, Merivoimat 1,06 miljoonaa ja Maavoimat 1,1, eli noin 13 miljoonaa yhteensä tarvittaisiin polttoaineisiin lisää rahaa. Tämä on minusta sikäli erittäin huolestuttavaa, että varsinkin F-18-lentäjät nyt jo ovat lentäneet minimitasolla Suomessa verrattuna muihin maihin, joissa näitä kalliita koneita on käytössä. Kyllä kai, jos isännällä on traktori huushollissaan, niin hän myy sen pois, jos ei hän sitä käytä, silloinhan hän ei polttoainetta siihen kuluta, mutta jos hänellä ei ole rahaa ostaa polttoainetta, mitä hän semmoisella traktorilla tekee? Niiden työkalujenhan, jotka on, nehän pitää olla kunnossa ja niihin pitää olla rahaa vaikka pankista ostettuna, niin että löpö sitten juoksee ja työ menee eteenpäin.

Otan Puolustusvoimat uudestaan vaan sen takia esille, että eräässä valiokuntatapaamisessa puolustusministeri Kääriäinen sanoi suurin piirtein niin, että kun otetaan huomioon Suomen nykyinen puolustusratkaisu, materiaalien elinkaari ja ahtaat kehykset, niin me saamme aikaan sen laatuisen konseptin ja semmoisen rahastotarpeen, että tämä yhtälö on mahdoton. Ja nyt tähän suuntaan myöskään ei tässä lisätalousarviossa mitenkään puututa, vaikka tämä onkin vuositasobudjetin asia. Mutta nyt pelkästään polttoainekuluissa tavallaan vähätellään, että pienemmälläkin pojat kyllä pärjäävät. Miten pärjäävät pienemmällä, kun ei anneta polttoainetta ollenkaan? Säästetään vielä enemmän. Mutta ei kai kukaan nyt virkamiesesittelijöistäkään sitä tässä tarkoita?

Eli olkoon tämä polttoaine esimerkkinä siitä, että meillä on eräänlaista toiveajattelua koko tämän asian ympärillä, sinisilmäisyyttä. Meillä puolustuksen osuus bkt:stä on 1,2 prosenttia, kun se EU:ssa on keskimäärin 1,94 prosenttia, ja on ajateltu meidän talousarviossamme ensi vuodelle Suomessa 1,4:ää prosenttia bkt:stä. Jos se toteutuu, niin silloin meillä on 500 miljoonan euron vaje. Kysynpä vaan, kun näistä lisätalousarviossa ei mitenkään edes varoiteta, huomataanko niitä sitten varsinaisen talousarvion esittelyssä.

Antero Kekkonen /sd:

Herra puhemies! Ed. Akaan-Penttilä puuttui tässä olennaisen tärkeään asiaan, vaikka se kuulostaakin ensi kuulemalta vähän pieneltä, tähän polttoainekysymykseen. On aivan totta se, mitä ed. Akaan-Penttilä tässä sanoi, Ilmavoimien osalta tämä on kohtalokasta, Merivoimien osalta tämä on vaikeaa ja Maavoimien osalta tuskin siedettävää.

Mutta on tietysti muitakin elämänaloja, joihin tämä polttoaineen hinta vaikuttaa. Toivon, että puhemies sallii, kun otan yhden valtion yhtiön tässä esiin, elikkä Suomen Postin. Postin kustannuspaineet nousevat tavattomasti siitä, että polttoaineen hinta on niin korkea. Ja kun kyseessä on pienten katteiden toiminta, niin tällaiset polttoainekysymykset nousevat arvoon arvaamattomaan.

Mutta aivan niin kuin ed. Akaan-Penttilä sanoi, niin armeijan kannalta alkaa olla lähes kohtalokasta tämä polttoaineen hinnan nousu. Jo päivällä keskustelussa viittasin siihen, minkä aion sanoa nytkin. Tässä kun vertaamme näitä Ilmavoimien lentotunteja eräisiin toisiin maihin, niin siinä kyllä kannattaa ottaa huomioon se, että tätä suhdetta vähän vääristää se seikka, että eräissä suurissa läntisissä maissa siirtolennot tulkitaan lentotunneiksi, toisin kuin meillä. Eli meillä nämä lentotunnit ovat harjoittelutunteja, siis ihan sitä itseänsä eli harjoitusta, ja näillä siirtolennoilla nämä tuntimäärät joissakin maissa kasvavat suuremmiksi kuin miten tällaisessa harjoitusmielessä asianlaita oikeasti olisi. Minusta tämä on hyvä muistaa. Tämä on pikku yksityiskohta, mutta semmoiseen populistiseen vertailuun tämä on kovin helppo yksityiskohta. Tiedän, että ed. Akaan-Penttilä alan miehenä ei nyt tällaiseen sorru tietenkään, mutta jos joskus törmäämme tämmöiseen vertailuun, niin tämä seikka on hyvä muistaa. On hiukan erilaiset järjestelmät siitä, mitä tulkitaan lentotunneiksi ja mitä ei.

Herra puhemies! Näissä lisäbudjettikeskusteluissa on joskus ihan sietämättömäksi asti kohonnut tämä kuuluisa siltarumpupolitikointi, ja mikäpäs siinä, kyllähän tämä lisäbudjetti on mitä suurimmassa määrin hyvin usein juuri näitä siltarumpuja. Mutta kannattaa näidenkin yhteydessä muistaa talouden kokonaisraami, vaikkapa sellainen seikka, sellainen kattokäsite kuin vaihtotase. Se on pitempään ollut ylijäämäinen lähinnä investointiasteen alentumisen ja vientimenestyksemme vuoksi. Vuonna 2005 tämä ylijäämä pieneni, mutta on jälleen kohoamassa tämän vuoden aikana. Keskimääräisten vientihintojen trendinomainen lasku viime vuosina on heikentänyt ulkomaankaupan vaihtosuhdetta ja samalla vähentänyt kansantalouden käytettävissä olevien reaalitulojen kasvua. Vuonna 2005 kansantalouden käytettävissä olevien reaalitulojen kasvu jäi bkt:n kasvua vähäisemmäksi, vain vajaaseen prosenttiin. Tämä on taloustutkijoille yksi tärkeä tutkimuksen kohde, miksi näin.

Rahamarkkinat ovat euroalueella edelleenkin keveät huolimatta Ekp:n maaliskuisesta ohjauskoron nostosta 2,5 prosenttiin ja markkinakorkojen yleisestä kohoamisesta. Ei tarvitse olla järin suuri ennustajaeukko, kun voi tietää, että korot ovat nousemassa. Miten se tulee lähitulevaisuudessa vaikuttamaan, sitä emme täsmällisesti tiedä, mutta historia nyt opettaa sen verran, että hillitsevä vaikutus koron nousulla yleensä taloudelliseen toimeliaisuuteen on.

Rakennusinvestoinnit ovat kasvaneet ripeästi. Aletaan ilmeisesti olla jo lähellä ylikuumenemista, mutta se, että ne ovat kasvaneet, noin kokonaisuutena on hyvä asia. Jos hyvän vastakohta on paha, niin pahana asiana voidaan pitää sitä, että tuotannollisten investointien elpyminen on antanut odottaa itseään. Minusta tässä myöskin on sellainen pulmakohta, johon kannattaisi puuttua: rakennamme paljon, sijoitamme tuotantoon vähän.

Keskipitkän aikavälin talouskasvua rajoittavat etupäässä muutokset väestön ikärakenteessa. Tämähän on nyt juuri se asia, johon ed. Akaan-Penttilä hyvin painokkaasti hetki sitten puuttui. Olisi erittäin tärkeätä, että tästä ikääntymisestä pystyttäisiin keskustelemaan vähän tasapainoisemmin kuin nykyisin tapahtuu. Nimittäin tämä ikääntyminen ihan oikeasti on suomalaisen yhteiskunnan, uskaltaisin väittää, lähitulevaisuuden kaikkein suurin ongelma.

Tämä toive voi kuulostaa kovasti hurskaalta yksinkertaisesti sen takia, että vaalit ovat alle vuoden päässä. On erilaista kolportööriä, jotka rupeavat kehittelemään vaaliteemoja eläkkeiden ympärille, mutta sillä tavalla tämä asia vain ei ratkea. Tämä vaatii sen kuuluisan suuren kokonaisratkaisun, myöskin sen kuuluisan kansallisen konsensuksen, jolla tämä ikääntymisongelma hoidetaan. Jos näistä vaaleista tulee kovin repivät, niin epäilen, että se repivyys syntyy juuri tästä ikääntymisproblematiikasta, josta ikääntymisproblematiikasta ed. Eero Akaan-Penttilä puhui poikkeuksellisen fiksusti hetki sitten.

Kyösti Karjula /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tässä edellä edustajat Akaan-Penttilä ja Kekkonen tarttuivat tähän ikääntymisteemaan, ja erityisesti ed. Akaan-Penttilä kaipasi sitä, kun tässä ensimmäisessä lisätalousarviossa ei millään tavalla käsitellä tätä ikääntymisen probleemaa.

Minusta on tärkeä huomata se, että hallituksen tulevaisuusselonteko käsitteli nimenomaan väestöpolitiikkaa ja siinä yhteydessä paneuduttiin myös eduskunnan toimesta tähän merkittävään ikääntymisen haasteeseen. Enemmänkin nostaisin esille sitä näkökulmaa, miten tulevaisuuspolitiikan ja budjettipolitiikan yhteys pitäisi rakentaa kiinteämmäksi.

Me vasta käsittelimme budjettikehystä, ja olen aika paljon ajatuksissani pohtinut sitä, kun hallituskauden aikana käsitellään näiden vuosittaisten lisätalousarvioiden lisäksi kaksi kertaa budjettikehykset, hallituskauden alussa, jolloin kehykset luonnollisesti sidotaan hallitusohjelmaan, hallitusohjelman toteuttamiseen, ja toisen kerran sitten hallituskauden lopulla. Tämän toisen käsittelyn pitäisi olla selvästi nykyistä avoimempi ja sellainen, jossa otetaan vahva yhteys tulevaisuuspolitiikkaan ja tehdään niitä arviointeja, joilla suuntaudutaan seuraavaan hallituskauteen. Sen yksityiskohtaisemman sisällön rakentaa sitten seuraava hallitus. Tällä tavalla me saisimme aikaan keskustelua, joka jossain määrin ruokkisi myös näitten hallituskauden lopulla tehtävien lisätalousarvioiden sisältöä.

Tämä ensimmäinen lisätalousarviohan on todellakin tekninen, ja tässä ei ole merkittäviä panostuksia millekään yhteiskuntapolitiikan lohkolle. Mutta erityisesti tämän ikääntymisen rinnalla jään kaipaamaan sitä, että kuitenkin tulevaisuuden kannalta aivan keskeistä on se, että me onnistumme jatkossakin huolehtimaan uusista työpaikoista ja uusista yrityksistä ja vahvistamaan työllisyyttä.

Nyt me olemme tämän hallituskauden aikana onnistuneet tekemään monia ratkaisuja, joiden avulla työllisyyskehitys on ollut varsin myönteinen. Yritysten määrä on korkeampi kuin koskaan aikaisemmin Suomessa, mutta samanaikaisesti meillä kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalalla on panostuksia, joissa on valitettava viive. Yksi esimerkki on viime vuonna käynnistynyt Aloitusrahasto Vera, joka nimenomaan on perustettu paikkaamaan niitä markkinapuutteita, mitkä ovat siemenvaiheessa ja uusien yritysten alkuvaiheen rahoituksessa. Tämä rahoitusmuoto on saanut varsin hyvän vastaanoton. Tälläkin hetkellä on satakunta hakemusta käsittelemättä. Pääomat on sidottu. Tähän tarvitaan välittömästi ratkaisu.

Minusta ehkä tämä lisätalousarvio tässä mielessä on jäänyt liiankin tekniseksi. Tällaiset korjaukset pitäisi pystyä tekemään oikealla ajalla siinä vaiheessa, kun pystytään vielä vastaamaan siihen todelliseen kysyntään, ja koska hallitusohjelman puitteissa tämän instrumentin käyttöönotosta on sovittu, on ymmärrettävää, että on sovittu myös siitä, että sitä jatkossa huolletaan. Tämän vuoksi valtiovarainvaliokunta tarttuukin tähän asiaan varsin tiukasti ja toteaa, että Aloitusrahasto Vera Oy:n toimintamahdollisuuksista on huolehdittava ja sen rahoitusta on vahvistettava.

Arvoisa puhemies! Minä tätä valtiovarainvaliokunnan lausuntoa vielä ryydittäisin näin, että nyt toisen lisätalousarvion yhteydessä on varmistettava se, että tämä Aloitusrahasto Veran toiminta tulee jatkumaan.

Eero Akaan-Penttilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Kiitän, arvoisa puhemies! Lyhyesti totean ed. Karjulalle, että oli erittäin mukava kuulla teidän puhettanne, koska olette vielä mukana tulevaisuusvaliokunnan työssä ja olette tulevaisuutta paljon joutunut miettimään. Itse asiassa minä koen, että meillä ei ole mitään ajatuseroa tässä kaikessa. Itse koen myöskin niin, että nimenomaan kehyksissä pitäisi esimerkiksi ikääntymisen tarve ja koko se analyysi ja yksityispäätökset tehdä. Siitähän se sitten soljuu niin, että meillä myös lisätalousarviossa olisi pienempiä niin sanottuja korjausliikkeitä. Minä luin tämän kaiken vaan toisinpäin, kun niistä korjausliikkeistäkään ei ole mitään tietoa. Minä tiedän, että kehyksissä ei vielä ole tätä tarveharkintaa tehty, vaikka siitäkin on aikaisemmin ollut puhetta. Mutta tässähän meillä on työmaata.

Reijo Laitinen /sd:

Herra puhemies! Ed. Karjulan puheenvuoro oli hyvinkin allekirjoitettavissa molempien isojen kysymysten osalta. Kyllä niin on, että meidän pitää pystyä kehysbudjetoinnin ja talousarvion laadinnan kautta toteuttamaan pitkäjänteisempää tulevaisuuspolitiikkaa. Se on erittäin tärkeä kysymys. Tämä vuoden ensimmäinen lisätalousarvio on, niin kuin täällä on todettu, lähinnä tekninen, ja se näkyy myöskin sitten valtiovarainvaliokunnan mietinnön sisällöstä. Siellä ei ole mitään merkittäviä panostuksia, eikä valiokunta ole tehnyt muutoksia hallituksen esitykseen.

Käytin lähetekeskustelussa useankin puheenvuoron, joissa käsittelin muun muassa valtiontalouden tilaa, valtionvelan lyhentämispolitiikkaa, talous-, työllisyys- ja finanssipolitiikkaa, perusrakenneinvestointeja jnp. Keskityn nyt tässä puheenvuorossa vain muutamaan kysymykseen.

Ensinnäkin puolustushallinnon osalta se, mitä täällä puhuttiin polttoaineiden hinnan noususta, on tosiasia. Se on ollut vuodesta 2004 alkaen voimakkaassa kasvussa ja näyttää kasvavan edelleenkin. Samaan hätään on tietysti todettava se, että tämä ei tietenkään johdu hallituksen harjoittamasta politiikasta vaan muut maailmanlaajuiset syyt siihen vaikuttavat, mutta tilanne on monella tavalla myöskin puolustushallinnon osalta kestämätön. Ed. Kekkonen puhui muun muassa postitoiminnan osalta, että erittäin kovia paineita on hintojen korottamisiin. Me lähdemmekin siitä, kun turvallisuus- ja puolustusjaostossa tätä käsiteltiin, että on välttämätöntä, että toisessa lisätalousarviossa hallitus tuo esityksen, jolla pystytään kattamaan polttoaineiden hinnan noususta syntyneet lisämenot. Olemme hyvin voimakkaasti tähän kysymykseen kantaa ottaneet.

Toinen asia puolustushallinnon osalta on kotimaiset puolustustarvikehankinnat. Tämän vuoden talousarviossa sotilaallisen maanpuolustuksen eräänä tulostavoitteena on nimittäin, että vähintään puolet puolustusmateriaalihankintoihin käytettävissä olevista määrärahoista kohdistetaan kotimaahan ottaen huomioon vastakaupat ja materiaalin elinjaksokustannukset. Näin eduskunta on päättänyt, ja se on ollut todella hyvä asia.

Suomi on nyt kuitenkin mukana 1.7.2006 voimaan tulevissa eurooppalaisissa puolustustarvikehankintojen käytännön säännöissä, joiden mukaan Euroopan alueen puolustusmateriaalihankinnat tulee kilpailuttaa Euroopan sisällä. Näin olemme päättäneet, että mukaan lähdetään. Tästä syystä johtuen hallitus nyt tässä lisätalousarviossa esittää sitä, että tuon tulostavoitteen asettamista ei voida pitää enää tarkoituksenmukaisena, ja se ehdotetaan poistettavaksi. Tämä on hivenen huolestuttavaa. Tästä johtuen valiokunta on todennut sen, että kotimaisen puolustustarviketeollisuuden osaamista tulee vahvistaa tutkimus- ja tuotekehitysresursseja lisäämällä. Me olemme aivan liian vähän tutkimukseen ja tuotekehitykseen puolustusmateriaalisektorilla panostaneet. Lisäpanostaminen mahdollistaisi sen, että meidän kilpailukykymme säilyisi ja korkea tuotantoaste olisi myös tulevaisuudessa mahdollista.

Minä pidän tätä kysymystä sen kaltaisena, että meidän pitää nyt seurata, jos ja kun eduskunta tällaisen kannan nyt hallituksen esityksen pohjalta ottaa, että tuosta tavoitteesta luovutaan, että seurataan sitten myöskin hyvin tarkoin, mihin se johtaa. Toisaalta on pakko sanoa tässä yhteydessä se, että tämä antaa kyllä meille myöskin mahdollisuuksia, kun me olemme yhteisessä puolustustarvikevirastossa mukana. Se avaa meille uusia mahdollisuuksia, uusia markkinoita, mutta se edellyttää sitä, että meillä on voimakas panostus tutkimukseen, tuotekehitykseen ja luodaan uusia tuotteita.

Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan osalta aivan samaan kysymykseen aion puuttua kuin ed. Karjula. Aloitusrahasto Veran osalta tilanne on todella tuon kaltainen kuin kauppa- ja teollisuusjaoston puheenjohtaja totesi. Siellä on tällä hetkellä hakemuksia käsittelemättä noin sata, ja määrä kasvaa kaiken aikaa. Ei voi olla niin, että kun me olemme tämän alkuvaiheen rahoituksen osalta päättäneet perustaa Finnveran tytäryhtiön ja tullaan tähän rahoituksen kapeikkoon, täytetään sellainen alue, mihin ei muuta rahoitusta muualta ole saatavissa, toiminta todettaisiin sitten määrärahasyistä johtuen alas ajettavaksi. Näin ei saa missään tapauksessa käydä. Tämä mahdollistaa sen, että me parannamme Suomen kilpailukykyä, synnytämme uusia kasvuyrityksiä ja kansainvälistymme.

Minä toivon, kollegat, että me yhdessä toimimme siten kuin valtiovarainvaliokunta esittää niin, että hallitukselta edellytetään, että se tuo toisessa lisätalousarviossa Aloitusrahasto Veran toiminnan turvaamiseksi lisärahoitusesityksen.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Kahteen asiaan täältä edestä lyhyesti vain. Ensinnäkin sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla esitetään sitä, jotta 8,5 miljoonaa pitkäaikaistyöttömien eläketuesta vähennettäisiin. Täällähän on semmoinen väittämä, että rahaa riittää, ja ilmeisesti se riittääkin, koska tässä on tapahtunut sillä tavalla, että ilmeisesti tämä laki alun perin on ollut sen verran tiukka ehdoiltaan. Siinä on 12 vuotta aikaa kasata 2 500 työttömyysturvapäivää, ja sehän tarkoittaa, että hirveän pitkiä aikoja siinä ei ihminen ole ollut työllistynyt, mikä kuvaa sitä vaikeata työllistymistä sen henkilön osalta, joka tähän on päässyt. Mutta jos siinä sattuukin olemaan muutaman, yhdenkin päivän fiba, vaikka kuinka olisi muuten kaikki nyt kunnossa, niin tipahtaa tähän väliin. Semmoisia henkilöitä on minullekin sattunut, että kymmenen päivää puuttuu.

Minusta tämä pitäisi kyllä käydä uudelleen läpi sillä tavalla, että se katsotaan. Tosiasiallisesti ne ihmiset eivät kuitenkaan työllisty, he ovat yhä edelleen työvoimatoimistossa työnhakijoiden jonossa, ei kukaan yksityinen eikä kuntakaan välttämättä työllistä tämän ikäisiä ihmisiä ainakaan pysyvämpään työsuhteeseen. Saattaa olla, että joitain hiekkoja keväällä lakaisuttavat siellä puistossa, mutta se ei paljon edistä sen ihmisen työllistymistä eikä hänen elämäntilannettaan. Sen takia minusta se alkuperäinen ajatus, mistä ed. Ilkka Taipale aikanaan teki esityksen, olisi pitänyt ottaa käyttöön. Olisivat jatkuneet kolmella vuodella nämä ikäluokat tuonne 50:een. Nyt tämä kattaa ihmiset, jotka ovat syntyneet 1941—1947, ja Ilkkahan esitti, että se olisi vuoteen 1949. Mutta se siitä, ja toivon mukaan eduskunnassa löytyy vielä tahtoa jopa tämän hallituskauden aikana jotain tehdä.

Sitten yksi toisen näköinen näkökulma, jonka ajattelin tässä puolustusministeriön hallinnonalan osalta todeta. Varsinaisessa talousarviossa pitäisi ottaa huomioon nämä erinäköiset asiat, ja tässä tehdään vaan pieniä korjaavia toimenpiteitä. Nythän on ollut tiedossa se, jotta polttoaineen hinnat tulevat nousemaan, ne tulevat nousemaan yhä edelleen. Minusta varsinaisessa talousarviossa, kun sitä ensi vuodelle valmistellaan, pitäisi katsoa, mitä tehdään polttoainerahoitusvajauksen osalta. Tämä vajaushan kuvastaa sitä, että siinä 10 miljoonaa lentotoiminnasta puuttuu ja miljoona sitten Maa- ja Merivoimien osalta, mikä kuvastanee aika paljon sitä energiasuhdetta, jota käytetäänkin siellä.

Itselleni minulle sattui tässä viikonloppuna Kolilla, kun kävin erämessuilla siellä ja sitten kävin loma-asuntomessuilla, että siellä tuli yksi kaveri vastaan, joka puhui tästä aiheesta just, sattui olemaan sieltä Rissalan lentokentän läheltä Kuopiosta. Hän kysyi, eikös tässä voisi sillä tavalla tehdä, jotta vähennetään nyt näiden lentotuntien määrää, ja kun siellä on hyvät simulaattorit, olisi simulaattorilla harjoituksia. Kun mitään semmoista hirveän isoa paniikkia ei ole olemassa, ei ole tämmöistä, että jostain päin vihollinen olisi hyökkäämässä tai olisi edes tiedossa sellaista, niin ammattitaito ei ennätä kyllä rapistua hetkessä muutamaan kuukauteen, jopa vuoteenkaan, vaan katsottaisiin, mitä kaiken kaikkiaan tässä on tehtävissä. Hornetit siinä päinvastoin itse asiassa säästyvät, ja kun koneet pidetään hyvässä kunnossa, niin siinä ei vielä tapahdu semmoista korvaamatonta vahinkoa koko tälle systeemille.

Kun täällä ed. Akaan-Penttilä puhui hyvin, ja on usein puhunut, sosiaalipuolen rahavajauksesta ja hoivapuolen rahoista, kyse on kuitenkin siitä, että tässä on kokonaisuus talousarviossa. Jos Hornetien polttoaineeseen isketään 10 miljoonaa lisää, niin se tarkoittaa, että se on jostakin sieltä sos.puolelta pois. Tämä kuiluhan tulee kasvamaan, nimittäin öljyn hinta tulee nousemaan joka tapauksessa. Sille me emme mahda mitään Suomessa. Pitäisi kyllä katsoa uudelleen, mitkä ne harjoitustuntien määrät ovat ja voidaanko mahdollisesti se lentäminen korvata jopa muulla tavalla niin, että ammattitaito säilyy. Tiedän, jotta täällä on muunkin näköisiä käsityksiä, mutta eduskunta on sitä varten, että täällä pitää käydä erinäköisiä vaihtoehtoja läpi, ja tässä on yksi sen oloinen vaihtoehto. Kyse on kuitenkin siitä, että sitten meidän pitää etsiä tähän rahaa lisää jostakin, mahdollisesti ulkopuolelta. Se ei saa tulla jostakin sos.puolelta, jotta kurjistetaan sitten heikkojen ihmisten asemaa.

Sitten toinen asia, joka liittyy tähän energiapolitiikkaan: Minusta kuitenkin Puolustusvoimienkin puolella pitäisi lähteä katsomaan, voidaanko niitä energiatarpeita yhä enemmän muuttaa siten, jotta ne voitaisiin korvata kotimaisilla polttoaineilla. Siihen on eri tekniikoita olemassa, ja minusta ennemmin sen tyyppiseen kehittelyyn pitäisi laittaa niitäkin rahoja, mitä lentää huruutetaan tuolla pitkin taivaita ja paukutellaan äänivallia rikki, koska sieltä kautta me saisimme kestävämpää kehitystä ja mahdollisesti parempaa tasapainoa tulevaisuudessa myös talousarvioon.

Antero Kekkonen /sd:

Herra puhemies! Tässä edellä ed. Lahtela nyt pani minun puheenvuoroni uusiksi. Ihan oikaisuna hänelle: Ne lentotunnit kyllä kaikkien mittareiden mukaan ovat tällä hetkellä minimissä. Niitä ei voi vähentää. Ja ehdotus, että lentäminen korvattaisiin simulaattoreilla, on käyty tavattoman monta kertaa läpi niin Suomessa kuin kaikissa niissä maissa, missä on korkeatasoista lentokalustoa. Simulaattori ei milloinkaan korvaa sitä tuntumaa, mikä on lentää, ja se ei voi rakentaa sitä ammattitaitoa, mikä tulee vain lentämällä. Kun ed. Lahtela oli kovin huolissansa näistä rahoista — ja on tietysti ihan hyvä, että hän on niistä huolissaan — on tietysti myöskin mietittävä niin, että kun me sijoitamme niin paljon lentävään kalustoon kuin me olemme sijoittaneet näihin Horneteihin, niin olisihan se nyt sitä kuuluisaa hölmöläisten hommaa, jos me sitten vain toteaisimme, että siellä ne lentokentällä lepäilevät ja pojat ovat simulaattorin ääressä.

Pekka Kuosmanen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esitys pitkäaikaisesti työttömien eläketuen leikkaamisesta sai minut puhumaan väestön ikääntymisestä ja sen seurauksista.

Arvoisa herra puhemies! Väestön ikääntyminen on suuri haaste koko yhteiskunnallemme. Kehitys on saman suuntainen toki muissakin Euroopan maissa. Tällä hetkellä suomalaisista noin 15 prosenttia eli lähes 800 000 on meitä 65 vuotta täyttäneitä. Ennusteitten mukaan 65 vuotta täyttäneitten osuus väestöstä on vuonna 2030 yli neljännes eli lähes 1,4 miljoonaa. Suhteellisesti vielä nopeammin kasvavat vanhat ikäluokat. Reilun 5 miljoonan väestöömme nähden nämä ovat todella erittäin suuria lukuja. Olen sitä mieltä, että tähän ikääntymisen haasteeseen ei tällä hetkellä varauduta tarpeeksi suurella volyymilla, ei, vaikka nyt nimenomaan olisi oikea aika.

Väestön eliniän pidentyessä myönteistä on terveiden ja aktiivisten elinvuosien kasvu. Niin sanotun kolmannen iän vaihetta on työelämän jälkeen jäljellä vielä keskimäärin noin 20 vuotta. Hyvin toimivan yhteiskunnan pitäisi osata paitsi ottaa huomioon ikääntyvien erityistarpeet myös hyödyntää kokeneitten sukupolvien osaamista, tietoa, taitoa ja muita resursseja. Seniorikansalaisille tuleekin avata entistä enemmän mahdollisuuksia olla aktiivisia niin omassa elinympäristössään kuin yhteiskunnallisestikin. Puitteet sisältörikkaalle eläkeiälle ja turvalliselle vanhuudelle tulee luoda ihmisten omien tarpeiden ja toiveitten pohjalta. Läheskään kaikki eläkeikäiset eivät tarvitse jatkuvaa hoivaa ja huolenpitoa, vaikka tällainen kuva usein välittyy keskusteluissa tulevaisuuden huoltosuhteista. Yhä suurempi osa työelämän jättävistä elää fyysisesti ja sosiaalisesti täyttä elämää, oikein odottaa eläkepäivistä nauttimista, kuka milläkin tavalla. Huomioon on tietysti otettava, että myös hoidon ja hoivan tarve tulee kasvamaan varsinaisten sairauksien vaatiman hoidon lisäksi. Tähän tarpeeseen tulee voida vastata mahdollisimman paljon yksilön elämäntilannetta kunnioittaen.

Arvoisa puhemies! Kotona asumisen tulee olla ikääntyville aina ensisijainen vaihtoehto. Kotona selviytyminen edellyttää kuitenkin itsenäisyyttä ja omatoimisuutta tukevaa elinympäristöä ja arkipalvelujen kehittämistoimenpiteitä sekä monipuolisia, helposti saatavilla olevia sosiaali- ja terveyspalveluja. Palvelujen tarjonta suhteessa kasvaneeseen ikääntyneitten määrään on viime vuosina selvästi niukentunut. Kotipalveluitten saatavuus on kymmenen vuoden sisällä ratkaisevasti heikentynyt ja eriarvoisuus palveluitten tarvitsijoitten välillä on lisääntynyt. Palvelut kohdistetaan kaikkein heikkokuntoisimmille ja siivousapua annetaan tuskin lainkaan. Kehitys on ristiriidassa julki lausutun tavoitteen kanssa, jonka mukaan kotihoitoa tuetaan. Tämä on huolestuttava kehitys, ja se ei saa jatkua.

Heikentynyt kuntatalous ja valtion pakkolainan takaisinmaksun siirtäminen jopa kolmelle seuraavalle vuodelle vielä heikentävät kuntien mahdollisuuksia tarjota laadukasta hoivaa ja huolenpitoa. Alle kouluikäisillä on subjektiivinen oikeus päivähoitoon, mutta ikäihmisillä vastaavaa oikeutta tarpeen mukaisiin palveluihin ei ole. Monesta kunnasta kuuluu hälyttäviä tietoja puutteellisista kotipalveluista tai heikosta laitoshoidon tasosta. Pelkät hyvän hoidon laatusuositukset eivät ole tuottaneet toivottua tulosta. Siksi tarvitaan niin sanottu hoivatakuu niille ikäihmisille, jotka terveydentilansa ja toimintakykynsä heikentymisen vuoksi eivät pärjää kotona ilman ulkopuolista apua.

Sosiaalihuoltolain mukaan on vanhuksille muun muassa laadittava hoito- ja palvelusuunnitelma. Tämän pohjalta on arvioitava kotipalvelujen ja kotisairaanhoidon sisältö, mahdollinen tilapäishoidon tarve, ateria- ja muut tukipalvelut. Suunnitelmassa on määriteltävä, mitä kunta tarjoaa, mitä on mahdollista ostaa esimerkiksi palvelusetelillä tai hankkia kotitalousvähennyksen avulla ja millaiseen tukeen ja apuun omaiset ja läheiset sitoutuvat. Painotan lisäksi sitä, että yksityiset palveluntuottajat on otettava entistä tiiviimmin mukaan näihin tehtäviin.

Julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyö on tulevaisuutta. Myös omaishoidon tukeminen kuuluu palvelukokonaisuuteen. Osana sosiaalihuollon hanketta sekä ajankohtaista kunta- ja palvelurakenneuudistusta laadukas vanhustenhuollon palvelukokonaisuus on nyt tosissaan nostettava etusijalle. Tästä ovat vastuussa niin valtio, kunnat kuin me kaikki lähiomaiset.

Arvoisa puhemies! Ikääntyvä väestö on tänä päivänä aiempaa terveempää ja toimintakykyisempää ja elää entistä pitempään. Ihmissuhteet, mahdollisuus sosiaalisiin kontakteihin sekä osallistumiseen ovat merkittäviä elämisen laadun kannalta. Huomioimalla kulttuuri- ja liikuntapalvelujen tarjonnassa sekä kokoontumistiloissa ikääntyvän väestön tarpeet edistetään aktiivisuutta ja tarjotaan vaihtoehtoista sisältöä elämään. Myös mahdollisuus ulkoiluun ja luonnossa liikkumiseen on tärkeä osa omatoimisuuden tukemista. Itsensä kehittämien, elinikäinen oppiminen ja itsehoito ovat vakiintuneita käsitteitä ja tämän päivän eläkeikää lähestyville itsestäänselvyyksiä. Niitten toteuttaminen vahvistaa itsenäisyyttä ja uskoa omaan pärjäämiseen. Harrastukset ja muu virikkeellinen toiminta voivat myös ehkäistä tai ainakin myöhentää dementiaan sairastumista.

Senioriväestöllä tulee olla myös monipuoliset mahdollisuudet oman osaamisensa jakamiseen. Eläkkeelle jää lähivuosina paljon ihmisiä, joilla on arvokasta kokemusta ja tietoa, jota kasvavat sukupolvet voivat myös hyödyntää. Alueellisesti on syytä pohtia, kuinka myös useamman sukupolven välistä kanssakäymistä voitaisiin luontevasti lisätä kaikkia osapuolia miellyttävällä ja hyödyttävällä tavalla.

Ikäihmisten elämänlaatuun vaikuttavat olennaisesti sosiaaliset kontaktit. Yksinäisyys vaivaa yhä useampaa vanhusta, ja vanhusten joukossa on paljon omassa kodissa asuvia naisia, jotka elävät keskimäärin kahdeksan vuotta pitempään kuin miehet ja edustavat lisäksi pienituloisinta eläkeläisryhmää. Yksin elävien iäkkäitten miesten syrjäytyneisyys on naisiakin yleisempää. Ikääntyville suunnattujen palvelukeskusten perustaminen kunnallisten palvelujen ja esimerkiksi ostoskeskusten yhteyteen lisää mahdollisuuksia päivittäiseen sosiaaliseen kanssakäymiseen ja harrastamiseen.

Arvoisa herra puhemies! Vanhusten hyvinvointi laajassa kokonaisuudessaan on asia, jota ei yksinkertaisesti voida lakaista enää maan alle.

Reijo Laitinen /sd:

Herra puhemies! Vielä tästä puhujapöntöstä, kuitenkin huomattavasti lyhyemmin kuin äsken.

Palaan ed. Esa Lahtelan esiin nostamaan kysymykseen, nimittäin tähän typistettyyn Lex Taipaleeseen eli pitkäaikaistyöttömien henkilöiden eläketukeen. Tämän vuoden talousarviossahan tähän eläketukeen varattiin määrärahoja 33,5 miljoonaa euroa, ja nyt hallitus esittää, niin ed. Lahtela täällä totesi, että tästä määrärahasta vähennetään 8,5 miljoonaa euroa. Perustelussa todetaan se, että tämä johtuu siitä, että eläketuen saajia arvioidaan olevan vuonna 2006 keskimäärin 2 800 henkilöä, kun vielä talousarviota laadittaessa heitä arvioitiin olevan keskimäärin 4 500. No, mistä tämä sitten mahdollisesti johtuu? Jos en aivan väärin ole tilastoja lukenut, niin yksi keskeinen syy tähän, että arvioidaan, että eläketuen saajia on huomattavasti vähemmän kuin budjettimäärärahoja varattu — näin epäilen — on se, että eläkkeellepääsyn kynnys on noussut ja hylkäysmäärä on voimakkaasti kasvanut.

Voimassa olevan lain mukaan, joka tuli siis voimaan 1.5.2005, eläketukeen ovat oikeutettuja ne vuonna 1941—1947 syntyneet pitkäaikaistyöttömät, jotka ovat olleet lähes yhtäjaksoisesti työttömänä 1.1.1992 lukien sekä olleet oikeutettuja työttömyysturvaan vähintään 2 500 päivältä. Eläketukeahan maksetaan siihen saakka, kun henkilö täyttää 62 vuotta. Epäilen, että tältä osin laki ei toteudu, vaan sitä rikotaan, kun eläketuen osalta käytännön päätöksiä tehdään.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Ihan tästä paikaltaan ed. Kekkoselle tästä lentotuntien ja lentämisen määrästä. Kyllä minä väitän sillä tavalla, se on minun mielipiteeni vaan, että vaikka nämä lentokoneet olisivat kuukauden maassa yhtä kyytiä, niin näiden lentäjien ammattitaito ei sinä aikana ennätä yhtään heiketä ja simulaattorilla voidaan korvata se vajaus. Siinä säästyy aika paljon energiaa, ja sinä aikana koneet kyllä kestävät ihan yhtä hyvässä kunnossa. Voidaan niitä hyräyttää vähän käyntiin sillä tavalla, että eivät männät ruostu. En niiden tekniikasta edes tiedä, mutta kuitenkin kyse on siitä, että kun on rahasta puute, niin silloin pitää katsoa kaikilla sektoreilla, mitä voidaan tehdä, ja tässä on yksi semmoinen.

Ennemmin tekisin sillä tavalla — se ei puolustuskykyä heikennä, mutta jos rahaa tarvitaan vaikka sinne potilaiden hoitoon tai jonkin tyyppiseen eläketukeen — että käyttäisin rahat sinne kuin hurauttaisin vaan savuna ilmaan.

Antero Kekkonen /sd:

Herra puhemies! Jokaisella mielipiteellä on arvonsa, ja annan arvoa ed. Esa Lahtelan pitkään pohditulle mielipiteelle. Kun kuitenkin nyt on niin, että teknologialtaan, tekniseltä taitotasoltaan, nämä lentohommat ovat sen kaltaisia, että niihin ei voi yksinkertaisesti jättää luppoaikaa, niin se kuukauden huilaaminen ihan noin vain näkyy välittömästi.

No, sitten arvaan, että tähän ed. Esa Lahtela vastaa, että uhkaako meitä joku. Ei varmaan meitä suoranaisesti juuri tällä hetkellä kukaan tahi mikään uhkaa, mutta kehottaisin kuitenkin ed. Lahtelaa seuraamaan vaikkapa sanomalehdistöä, joka kertoo suhteellisen säännöllisin väliajoin siitä, miten meidän ilmatilaamme loukataan, ja sitten, kun me menemme katsomaan, ketkä meidän ilmatilaamme loukkaavat, niin se vaatii aikamoista ammattitaitoa. En varmaankaan paljasta sotilassalaisuutta, kun sanon, että Suomi-poika on sillä tavalla etevä, että osaa lentää oikein lähelle ja vielä siinä lentäessään osaa ottaa valokuvan siitä, kuka on tämä mahdollinen tunkeutuja. Ne ovat kaikki semmoisia pikku yksityiskohtia, jotka siellä simulaattorissa eivät onnistu, joita varten ei niissä voi harjoitella.

Yleisesti ottaen, ihan vakavasti, kyllähän tietysti läntisen sivistysvaltion suuri tehtävä on pitää huolta ilmatilastaan, ja se huolenpito tapahtuu vain niin, että me olemme valmiit nousemaan ilmaan silloin, kun sitä tarvitaan. Se ilmaannousukyky ei tietenkään säily, jos sitä ei harjoittele.

Eero Akaan-Penttilä /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Esa Lahtelalle — voidaan jatkaa toki ravintolapuolella — sanoisin vaan, että F-18:n lentäminen ilmassa on ihan eri asia kuin se, että simulaattoreita käytetään avuksi. Ne tarvitsevat toinen toisiaan. Jos tämä on teille epäselvää, niin suosittelen, että käytte tutustumassa simulaattoritoimintaan jossain ja mietitte sen jälkeen. Rahantarve on sitten eri asia.

Jos te haluatte, että otetaan polttoainemenoista pois 10 miljoonaa Ilmavoimilta, niin senhän voi präntätä vaikka lehteen huomenna ja lähettää Ilmavoimien esikuntaan. Siihenhän meillä täällä on oikeus. Minä en sitä niinkään kritisoi, vaan sitä, että teidän tapanne rakentaa motiivi, miksi olette tätä mieltä, minusta on puutteellinen. Sitä teidän kannattaisi korjata siellä, missä se on Suomessa mahdollista. Simulaattoreita on sekä Puolustusvoimilla että myöskin Finnairilla.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Tärkeäähän on, että nämä koneet ovat lähtövalmiina. Sehän tarkoittaa sitä, jotta siellä on tutkat kyllä, jotka heti ilmineeraavat, missä tapahtuu tämmöistä niin kuin lähestymistoimintaa, ja silloin Hornet kyllä nousee ilmaan.

Sitten toinen asia on se, jotta siellä ... (Ed. Akaan-Penttilä: Ei nouse ilman bensaa!) — Siksi pitää säästääkin, anteeksi vaan, pitää säästääkin sen verran, että siellä on tankissa polttoainetta. — Mutta kuukauden otin siksi esimerkiksi tässä, jotta satun tuntemaan kaksikin lentäjää, ja kyllä he molemmat pitävät kuukauden loman yhtä kyytiä, ja kyllä he lentävät kuukauden jälkeen eikä heiltä ammattitaito ole hävinnyt mihinkään. Pitempää se ei ilmeisesti salli.