6) Hallituksen esitys laiksi toimenpiteistä tupakoinnin
vähentämiseksi annetun lain muuttamisesta
Esa Lahtela /sd:
Arvoisa puhemies! Meillähän pitäisi
eduskunnan säätää semmoisia
lakeja, jotta niitä voidaan valvoa ja ne ovat jotenkin
ihmisten hyväksyttävissä. Tässä tupakkalaissa
on kyllä semmoinen yksityiskohta, jota todennäköisesti
on mahdoton valvoa, ja se koskee sitä asiaa, jotta
jos vaikka sattuu kertakäyttömukissa ottamaan
vettä ja menee tupakanpolttoon, niin se on rikollinen teko.
Kyllä tässä jollakin tavalla mennään
aika pitkälle ja pahasti sivuun.
Elikkä juoman vieminen tupakkahuoneeseen on
kielletty.
Kun ottaa tämän kiireisen elämänrytmin,
niin kun aikanaan lähetekeskustelussa käytin puheenvuoron
rekkamiehestä, jolla on tiukka aikataulu jo muutenkin,
nähtiin Konginkankaankin tapauksessa, ja hän piipahtaa
sitten johonkin huoltoasemalle kahville tai hengähtämään
ja sattuu nyt janottamaan, vaikka vesilasin tarvitsee, ja sattuu olemaan
vielä tupakkamies, niin tässä kyllä hurahdetaan
pahasti luulemaan, että tällä jotenkin suojellaan
ihmistä, jotta nyt lopettaisi tupakanpolton. Todennäköisesti
se sitä syntiä tekee ja ottaa sen kahvikupin sinne.
Se on mahdoton valvoa. Se ei millään tavalla lisää ihmisten
tämmöistä lainkuuliaisuutta vaan saattaa
osin meidät kansanedustajatkin naurunalaiseksi, että kaiken
näköisiä lakeja ne siellä värkkäävät.
Jutta Urpilainen /sd:
Arvoisa puhemies! Suomalaisessa yhteiskunnassa on hyvin laajana tavoitteena
se, että kaikilla työntekijöillä on
terveelliset työskentelyolosuhteet. Ravintolatyöntekijöiden
työoloja on viime vuosina pyritty parantamaan muun muassa
rajoittamalla tupakanpolttoa ravintolatiloissa. Tähänastiset
toimenpiteet eivät kuitenkaan ole osoittautuneet riittäviksi,
ja tupakansavu on edelleen merkittävä terveysuhka ravintoloissa
työskenteleville ihmisille.
Nyt keskustelussa olevan hallituksen esityksen mukaan yksi ratkaisu
olisi tupakoinnin täysi kielto myös niissä tiloissa,
joissa se nykyisin on tietyin edellytyksin sallittua. Asian yhteydessä on
käyty keskustelua yksilön perustuslaillisesta vapaudesta
ja itsemääräämisoikeudesta,
joihin myös tupakanpoltto voidaan laskea kuuluvaksi. Toisaalta
asiaa on tarkasteltu myös työturvallisuuslain
näkökulmasta, jonka mukaan työnantajalla
on velvollisuus huolehtia työntekijän turvallisuudesta
ja terveydestä. Tupakanpolton rajoittamisen työtiloissa
ei lopulta nähty suhteettomasti loukkaavan perustuslaillisia
oikeuksia.
Arvoisa puhemies! Tupakansavu on luokiteltu syöpävaaralliseksi
aineeksi. Tupakointi on merkittävä ennenaikaisen
kuolleisuuden aiheuttaja, koska se on yleisin syövän
aiheuttaja ja lisää riskiä sairastua
myös sydän- ja verisuonitauteihin sekä keuhkosairauksiin.
Vuosittain maailmassa kuolee viitisen miljoonaa ihmistä tupakoinnin
seurauksena. Määrän on uskottu jopa kaksinkertaistuvan
lähimmän parinkymmenen vuoden kuluessa.
Euroopassa ja muualla maailmassa on ryhdytty toimimaan tupakoinnin
terveydellisten vaarojen ja yhteiskunnallisten kustannusten ehkäisemiseksi.
Suomen terveydenhuollon tulevaisuutta koskevassa kannanotossa ennalta
ehkäisevälle terveydenhoidolle annettiin suuri
painoarvo. Yksi keskeisimmistä sairauksia ennalta ehkäisevistä toimenpiteistä on
tupakanpolton vähentäminen. Euroopan maista esimerkiksi Norjassa
ja Irlannissa ravintolatupakointi on kokonaan kielletty. Ravintola-alan
myynnin ei kiellosta huolimatta ole todettu vähentyneen,
ja yleinen mielipide kieltoa kohtaan on ollut myönteinen.
Uskon, että myös Suomessa tupakointikieltoon
ajan mittaan voitaisiin suhtautua pääsääntöisesti
myönteisesti. Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää lainmuutoksen
toimeenpanon onnistumisen kannalta keskeisenä tekijänä tiedottamisen
onnistumista. Olen tässä asiassa samaa mieltä ja
pidän tärkeänä, että lain
tarkoituksesta ja menettelytavoista tiedotetaan riittävästi.
Eräs näkökohta hallituksen esityksessä on
antanut eri valiokunnissa aihetta eriäviin mielipiteisiin.
Kyseessä on mahdollisuus nauttia juomia ja ruokia tupakkatilassa,
mihin ed. Lahtelakin viittasi. Perustuslakivaliokunta katsoo lausunnossaan,
että kieltoa lievempiä toimenpiteitä olisi syytä harkita.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta taas oli mietinnössään
sitä mieltä, että mahdollisuus nauttia
juomia ja ruokia tupakkatilassa voisi johtaa siihen, että nykytilanne
työsuojelun näkökulmasta ei käytännössä muuttuisi.
Koska nyt käsittelyssä olevan esityksen keskeinen
lähtökohta on nimenomaan työsuojelullinen,
on sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnössä esitetty
kanta mielestäni aivan oikea.
Arvoisa puhemies! Työntekijöiden hyvinvointi
on erittäin tärkeä asia, mutta mielestäni
käsittelyssä olevaa lakimuutosta on syytä lähestyä myös
yrittäjien näkökulmasta. Tupakointitila-
ja ilmastointijärjestelmän rakentamis- ja investointikustannukset
saattavat muodostua joillekin yrittäjille taloudellisesti
mahdottomiksi. Erityisesti vanhoissa kiinteistöissä tilanne
saattaa muodostua ongelmalliseksi. Investointikustannukset tulevat
todennäköisesti erittäin paljon kohdistumaan
erityisesti pieniin ravintoloihin. Mahdolliset yritysten lopettamiset
ja liikevaihdon pienenemiset vaikuttavat taas työllisyyteen
heikentävästi. Mielestäni onkin tärkeää,
että sosiaali- ja terveysvaliokunta otti mietinnössään
kantaa lain kahden vuoden siirtymäaikaan. Siirtymäaika
on nimenomaan yritysten kannalta tarpeellinen. Toivon myös,
että yhteiskunnalta löytyy tarvittaessa investointitukea
pienyrittäjille heidän rakentaessaan tupakointitiloja.
Eero Akaan-Penttilä /kok:
Arvoisa puhemies! Tästä tupakkalaista muutama
sana. On tietysti aivan selvää, kaikki tietävät,
että tupakka on yleisvaarallinen aine. Se aiheuttaa syöpää ja
monenlaisia muita sairauksia ihmisissä. Sitä en
tullut edes tänne todistamaan. Se nyt on ihan selvä, ja
sen takia mitä paremmin siitä aineesta pysyy erossa,
niin sitä parempi. Mutta tämän yksinkertaisen
totuuden tietävät tälläkin hetkellä kaikki tupakoitsijat,
ja he silti tupakoivat. Minusta tämäkin puoli
pitäisi muistaa, että jokaisella ihmisellä on
oikeus negatiivisen tiedon saatuaankin tehdä negatiivisia
asioita, jos hän niin hyväksi havaitsee, jos ei
hän muille tee siinä yhteydessä vahinkoa.
Kun tämä on työsuojelullinen ongelma,
on itse asiassa minusta aivan outoa, että sitä ei
ole aikaisemmin järjestetty. Työsuojelulaki ja
työterveyshuoltolaki tulivat 1970-luvun lopulla voimaan. Olen
itse ollut näissä neuvotteluissa jo yli kymmenen
vuotta sitten mukana, joissa ravintola-alalla tätä yritettiin
saada kuriin. Minusta on perin juurin kummallista, että ei
saatu, vaan työnantajat antoivat työntekijöidensä altistua
tupakansavulle, joka on syöpävaarallinen aine.
Raskaasta metalliteollisuudesta ja puuteollisuudesta tämmöistä välinpitämättömyyttä
ei
voi löytää, ei ole löytänyt
onko nyt sitten viimeiseen 30 vuoteen. Hyvä, että se
edes siis tässä yhteydessä järjestyy. Se
on positiivinen asia.
Mutta en ole niitä syntyjä ja saloja pystynyt purkamaan,
minkä takia tätä aikaisemmin ei työsuojeluasiana
olisi hoidettu, vaan tästä tuli tämmöinen
kansanterveydellinen ongelma, jossa aika paljon myöskin
henkilöt, jotka itse eivät edes tupakoi, haluavat
nyt tosiaan laittaa ahtaalle niitä ihmisiä, jotka
tupakoivat. Kyllä heillä kuitenkin joku paikka
täytyy saada olla, jossa he tupakoivat. Me olemme vapaassa
maassa. Täällä saa kirjoittaa ja puhua
vapaasti, äänestää vapaasti,
ja kyllä nyt totta vieköön täytyy
jossain saada tupakoida, jos sikseen haluaa, kunhan ei aiheuta muille
vahinkoa.
Silloin tämä rajapinta — kun siitä täällä ruvettiin
puhumaan, niin halusin tulla sanomaan — on kyllä tämä erillinen
tupakointitila. Niitähän on meillä lentoasemilla
ja joka paikassa. Minä en ymmärrä ollenkaan
sitä, että ei olisi voitu ravintolaan järjestää tämmöistä erillistä tilaa,
johon jokainen saa viedä sen lasin ja vaikka sen sämpylänkin
mukana ja jos haluaa, niin syödä siellä.
Se olisi ollut järjestettävissä niin,
että siellä ei henkilökunnan tarvitse
edes käydä. Kun osa henkilökunnasta kuitenkin
tupakoi, niin ehkä sitten olisi ollut järjestettävissä,
että ne henkilöt siellä kävisivät
vapaaehtoisesti. Minä en tiedä sitä,
mutta tämä olisi varmasti erilaisten tiivisteovien
kautta voitu järjestää niin, että mitään
terveydellistä haittaa siitä ei olisi ollut.
Tämä uudistus jäi puolitiehen eikä välitetty perustuslakivaliokunnan
mielipiteestä eikä työ- ja tasa-arvovaliokunnan
mielipiteestä, jotka olivat tässä mielessä yrittäjäystävällisempiä.
Tässä otettiin minun mielestäni vähän
tämmöinen ihmeellinen tiukka linja, hyvin lähelle
itse asiassa sitä linjaa, jonka kuulin Juice Leskisen esittäneen,
kun puhuttiin parveketupakoinnista, joka tähän
mukaan myöskin kuuluu. Sitähän halutaan myöskin
Suomessa säädellä lakiteitse, ja itse olen
ainakin iloinen, että sitä ehdotusta nyt ei tänne
eduskuntaan tuotu. Mutta kun Juice Leskinen kuuli tämän,
että ministeri Hyssälä aikoo kieltää parveketupakoinnin,
ja tuli selväksi, että sitä ei kielletä,
niin Juice Leskinen antoi meidän ministerillemme ohjeen
ja sanoi, että seuraavaksihan kannattaa kieltää sitten
parvekkeet, niin sitten ei ainakaan voida polttaa.
Tämä on minusta meidän suomalaisten
suhtautumista tähän asiaan kuvastava, että väkisinkin
pitää saada. Minä odotan vaan sitä,
koska bussipysäkillä ei saa polttaa, siitä tuodaan
lakiehdotus tänne, ja ravintoloissa ei ole kuin nurkan takana
varmaan aika, että semmoinen henkilö, joka haisee
tupakalle, ei saa tulla tähän ravintolaan sen
tähden. Eikö niin? Minä nyt heittelen
vähän tällä lailla vapaasti
tätä asiaa, koska minä olin vaan tästä yhdestä kohdasta
hallituksen esityksessä eri mieltä.
Mutta toivon, että tämmöinen lähes
terveysterrorismi ei kuitenkaan pääsisi valtaan
tässä maassa. Nimittäin paljon suurempi
terveydellinen riski suomalaisille konsanaan on alkoholi ja viinanjuonti.
On aivan tolkutonta, miten nämä käyttökulut
ovat nousseet. Minä, arvon puhemies, varmaan toissa päivänä näin
tilaston jostain 1960-luvun puolestavälistä. Silloin
juotiin sataprosenttista viinaa 2,3 litraa. Nyt määrä on yli
10 litraa. Minkäs takia ei meidän hallitus anna sitten
kieltoa siitä, että ravintoloissa ei saa viinaa tarjota?
Eikö niin? Me liikumme alueella, jolla valvonta on tässäkin
vaikeata, mutta halutaan tehdä jotain myönteistä,
ja sitten on joku toinen asia, johon ehdottomasti täytyisi
puuttua joillain aivan uusilla keinoilla, jotka ovat erittäin
vaikeita, joissa ei pelkkä tiedonjako ollenkaan riitä. Tiedän
sen varsin hyvin, koska olen käytännössä kliinisessä työssä tätä 30
vuotta nähnyt.
Mutta ollaan nyt tyytyväisiä tähän.
Pieni särö tuli siitä, että erillistä pömpeliä tupakoitsijat
eivät saaneet, jossa olisivat voineet sitten sen drinkkinsä juoda
loppuun ja polttaa pikkusikarin tai jonkun muun vastaavan ja ehkä sillä lailla
rauhoittaa mieltään raskaan työpäivän
jälkeen ja olla tyytyväisempiä loppuillan.
Esa Lahtela /sd:
Arvoisa puhemies! Itse satun olemaan työelämä-
ja tasa-arvovaliokunnan jäsen, ja me valiokunnassa käsittelimme
tätä asiaa hyvin perusteellisesti, ja me erotimme
ihan oikeasti sen, että tämä työsuojelullinen
näkökulma on tässä pääasiallinen.
Siksi täällä meidän lausunnossamme
todetaankin näin: "Valiokunta esittääkin,
että sosiaali- ja terveysvaliokunta vielä harkitsisi,
onko kielto lakiehdotuksen tavoitteiden saavuttamisen kannalta välttämätön.
Lain yleisen hyväksyttävyyden kannalta voisi olla
perusteltua sallia juoman vieminen tupakointitilaan" — ei
siis tarjoilu, mutta vieminen, itse henkilö veisi sen mukinsa
tai kahvikuppinsa sinne — "jos järjestelyt pystytään
tekemään esimerkiksi läpinäkyvien
seinien sekä kertakäyttöastioiden käytön
ja astioiden palautusjärjestelmän avulla sellaisiksi,
että tupakointitilaa pystytään valvomaan
eikä ravintolatyöntekijöiden tarvitse
mennä sinne kuin hyvin poikkeuksellisissa tilanteissa."
Elikkä tässähän tämä työsuojelunäkökulma otettiin
hyvin tiukasti esiin, joka kuuluukin meidän ottaa. Se tarkoittaa
sitä, että jos tarjoilija ei voi mennä sinne
tilaan eikä halua mennä sen takia, että tupakka
on syöpävaarallinen aine, niin silloin se edellyttää määrättyjä järjestelyjä.
Sitä ihmettelee, miten sosiaali- ja terveysvaliokunta hairahtui
semmoiselle polulle, että lähti sitten niin kuin
yleistämään koko tämän
jutun siten, jotta ei millään järjestelyilläkään
voida tehdä tämmöistä. Se maksaisi
sille yrittäjälle aika paljon, mutta jos se haluaa
semmoisen kopin tehdä ja säännöt,
jotta tarjoilijan ei tarvitse sinne mennä, niin miksi sitä ei
voisi tehdä? Mutta tämä nyt on tässä vaiheessa,
enkä minä hylkyä esitä tässä. Antaa
nyt mennä näin.
Jutta Urpilainen /sd:
Arvoisa puhemies! En malta olla kommentoimatta edustajatovereiden puheenvuoroja.
Minä olen keskustellut tästä lakiesityksestä sekä yrittäjien
että ravintolatyöntekijöiden kanssa,
ja he ovat kyllä ymmärtäneet erinomaisen
hyvin sen, minkä takia näihin tupakointitiloihin
ei saa viedä ruokaa eikä juomaa.
Kun täällä viitattiin siihen, että kertakäyttömukeja
sinne voi viedä ja ihmiset voivat tuoda ne itse pois, niin
katsotaan ihan noita eduskunnan kuppilan pöytiä,
kuinka vaikea ihmisten on siivota omat jälkensä.
En usko, että ihmiset toisivat omia mukejansa pois tupakointitilasta,
vaan se käytännössä johtaisi
siihen, että ravintolatyöntekijät siivoaisivat
nuo tilat.
Uskon myös, että illan pitkittyessä,
jos olisi mahdollista nauttia alkoholia tupakointitilassa, aika
moni asiakas varmaan istuisi koko illan siellä tupakointitilassa
nauttien niitä konjakkeja tai muita drinkkejään.
Ed. Akaan-Penttilälle totean vain, että miksei voi
ensiksi drinkkejä ja mennä sen jälkeen
nauttimaan pikkusikaria tupakointitilaan. Se tuskin on täysin
mahdotonta, että juo eri aikaan drinkin ja polttaa sen
jälkeen sikarin.
Jouko Laxell /kok:
Arvoisa puhemies! En halua ottaa puoleen enkä toiseen
nyt sen tarkemmin kantaa, ihan toiselta kantilta mietin vaan. Olen
puhunut siitä, että monelle yrittäjälle,
joka on kauan toiminut samassa paikassa ja vanhoissa tiloissa, tulee
myöskin olemaan aikamoinen ongelma järjestää tämmöisiä tiloja.
Keskustelu päättyy.