Asunto- ja viestintäministeri  Krista  Kiuru

Arvoisa puhemies! Hyvät edustajat! Käsiteltävänä on hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eräiden radiotaajuuksien huutokaupoista annetun lain muuttamisesta sekä viestintämarkkinalain väliaikaisesta muuttamisesta. Esityksessä on kyse siitä, että 4G-taajuudet huutokaupataan teleyrityksille 800-taajuudella. Tämä 800-taajuus on erittäin arvokas sekä haluttu taajuus, ja sitä kautta se on jo myyty useassa Euroopan maassa satojen miljoonien eurojen hintaan.

Valtioneuvosto on tehnyt asiassa jo oman periaatepäätöksensä maaliskuun lopussa siitä, että mobiililaajakaistalle varattu 800 megahertsin taajuusalue huutokaupattaisiin vuoden 2013 aikana. Eduskuntakäsittelystä riippuen tuo ajankohta saattaa olla jo heti tammikuun aikana.

Arvoisa puhemies! Hyvät edustajat! Suomi on Länsi-Euroopan viimeisiä maita, joissa teletoimilupien myöntämiseen käytetään viranomaisharkintaan perustuvaa kauneuskilpailua ilman merkittäviä maksuja. Meillä kuitenkin on jo perinnettä myöskin huutokauppamenetelmästä, ja vuonna 2009 juuri 2,6 gigahertsin taajuus osoitettiin 4G-alueelle vastaavalla mekanismilla.

Hallituksen tarkoituksena on nyt siis pitää huolta siitä, että me saamme tämän 800-taajuuden erittäin tehokkaaseen käyttöön. Ensinnäkin pyrimme siihen, että tämä valtakunnallinen laajakaista matkaviestinverkossa tullaan ottamaan mahdollisimman nopeasti käyttöön. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että olemme halunneet rajata tämän rakennuskauden pituutta maksimissaan viiteen vuoteen. Tällä hetkellähän on vielä ikään kuin loppuja viety 3G-verkosta, ja tätä kautta tuo aika sen rakentamiskaudelle on ollut jo yli kymmenen vuotta.

Tässä esityksessä lähdetään siitä, että nopea 4G-verkko rakennetaan Suomeen viidessä vuodessa. Kuitenkin jo vuoden 2017 alussa eli kolmen vuoden päästä rakentamisen aloittamisesta 95 prosentilla kansalaisista on käytössään nämä nopeat laajakaistayhteydet.

Toiseksi vaatimukseksi on asetettu peittoaluevaatimukset, jotka takaavat sen, että lähes kaikki suomalaiset — 99 prosenttia väestöstä, ja kun me otamme ne alueet pois, joilla suomalaisia ei asu, esimerkiksi vesistöalueet ja mäenkukkulat, niin sitä kautta lähes kaikki suomalaiset — ovat todella vuoden 2019 alkuun mennessä sen piirissä, että myös erityisen haja-asutetuille alueille syntyy verrattain hieno mahdollisuus päästä nopeisiin yhteyksiin käsiksi.

Arvoisa puhemies! 4G-verkkojen maantieteellinen kattavuus siis tulee olemaan tämän esityksen ikään kuin toinen tärkeä puoli. Kolmas vaatimus, jonka olemme asettaneet, kun olemme alkaneet pohtia tämän taajuusalueen käyttöönottoa, on tietenkin ollut se, että 4G-taajuuksien ja -yhteyksien siis pitää mahdollistaa se, että saadaan mahdollisimman nopeat yhteydet kuluttajille käyttöön. 4G-tekniikka saavuttaa jo tänä päivänä valtavan nopeita yhteyksiä, mutta erityisesti jatkossa nämä yhteydet ovat verrannollisia jopa kiinteän verkon laajakaistayhteyksien nopeuksiin ja palvelulaatutasoihin. Tämä tietenkin edesauttaa monella tavalla myöskin haja-asutusalueiden verkkoyhteyksien tarjontaa. Siksi lähdemme siitä, että riittävän leveällä taajuuskaistalla operaattori voi tällä kyseessä olevalla taajuudella tarjota nopeitakin, 26 megan yhteyksiä.

Tietenkin tämä tarkoittaa omalta osaltaan sitä, että me tarjoamme nyt suomalaisille aivan uudenlaisia nopeuksia niin nopeaan tiedonsiirtoon kuin audiovisuaalisen materiaalin ja sisällön lähettämiseen, sähköisten palveluiden kehittymiseen ja liikkuvaan kuvaan. Tätä kautta pidän tärkeänä, että juuri se, että me tarjoamme kaikille suomalaisille näitä nopeita yhteyksiä, omalta osaltaan tietenkin tuo nyt tänne meidän puolellemme lisää tarjontaa ja tietenkin omalta osaltaan edesauttaa tietoyhteiskuntamme kehittymistä ja tarjoaa tietysti etuja sitten kuluttajalle ja kansantaloudelle kokonaisuudessaan. Ja ehkä on hyvä sanoa, että tällä huutokauppamekanismilla myös valtio saa tuloja ja tätä kautta kansantaloudellista hyötyä.

Raimo Piirainen /sd:

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin haluan tässä yhteydessä ministeriä kiittää tästä aloitteellisuudesta: hän on ollut erittäin terhakkana tässä. Kun tätä tilannetta nyt on muutama vuosi tarkasteltu ja on näitä langattomia laajakaistayhteyksiä Suomessa vedetty, niin tämähän on johtanut siihen, että varsinkin tuolla vaaramaisemissa, harvaan asutuilla seuduilla, kaikki eivät tähän ole päässeet käsiksi. On kysymys 1 megan yhteydestä, ja se ei riitä, jos meinataan toimia netissä ja siirrellä suurempia tiedostoja.

Nyt on sitten laajakaistakuitua vedetty, ja sitäkään ei voida vetää joka niemeen, notkoon ja saarelmaan. Tällä tavalla, nyt tällä 800 megahertsin taajuudella, meidän on mahdollista saavuttaa, niin kuin ministeri totesi, jopa 26 megabitin yhteydet ihan koko valtakunnan alueelle. Tämä on todella hyvä askel, ja toivon tietenkin, että tämä nyt lähtee ripeästi liikkeelle. Tässä laajakaistakuituhankkeessa nämä operaattorit eivät ole olleet kovin aktiivisia, ja sen takiahan tämä on nyt vähän hidastellut. Onko tämä nyt sitten se pointti tälle, että saadaan tällä liikkeelle nämä laajakaistayhteydet ja saadaan tietoyhteiskuntaa parannettua?

Kiitoksia ministerille tästä!

Mika Niikko /ps:

Arvoisa puhemies! Tässä lakiesityksessä on raamit, millä tavoin valtioneuvosto on linjannut 800 megahertsin taajuushuutokaupan matkaviestintää eli uuden laajakaistan hallintaa seuraaviksi 20 vuodeksi. Vuonna 2009:hän langattoman laajakaistan kokeiluhuutokauppa toi taajuuskauppatuloja, toimilupatuloina niin sanotusti, 3,8 miljoonaa euroa. Tällöin tämän nykyisen lain mukaan maksuaika oli 20 vuotta, sen toimiluvan pituinen. Tällä oli aikanaan tarkoitettu estää se, ettei tule liian suuria investointikuluja yrityksille, jotta ne eivät näkyisi sitten asiakkaan hinnoissa merkittävästi.

Mutta nythän valtio tavoittelee tällä 800 megahertsin taajuushuutokaupalla esityksen mukaan 130—230 miljoonan euron tuloja valtion kassaan — sinänsä erittäin hyvä ajatus, mutta lakiesityksessä toimilupa maksettaisiin nykyisen 20 vuoden sijasta 5 vuodessa. Epäilen, että näin ollen näin nopea maksuaika ei voi olla näkymättä kuluttajan hinnoissa, kun tätä laajakaistaa ruvetaan markkinoimaan kuluttajille. Sitä ei yksin kilpailutilanne kykene estämään, koska me tiedämme, että nykyisin matkaviestinnän markkinoita hallitsee Suomessa käytännössä vain kolme yritystä: 98 prosentin osuudella kolme yritystä hallitsee matkaviestinnän taajuuksia ja näitä markkinoita. Toisaalta tämä on mielestäni vähän samanlainen tilanne kuin vertauskuvana se, että Suomessa kaksi suurta ketjua hallitsee ruokamarkkinoita, joten me tiedämme, miksi Suomessa ruoka on kallista. Jokaisella toimialalla tulisi olla riittävää kilpailua, jotta kuluttajat voivat aidosti valita, mistä palvelunsa ostavat. Epäilen, että tässä huutokaupassa käy niin, että todennäköisesti nämä kolme toimijaa tulevat jakamaan nämä taajuudet keskenään huutokaupassa: kaksi kappaletta, 5 megahertsiä kullekin, ja se riittää. Ei ole tavatonta, että on etukäteen vähän asioita tunnusteltu, ja epäilenkin, että valtio ei tule saamaan tästä kovin merkittäviä huutokauppatuloja. Toki minimihinnat tullaan saamaan, mutta jos aitoa kilpailua ei synny, niin ne jaetaan kolmen kesken.

Siinä mielessä en tiedä, onko tämä paras tapa jakaa näitä taajuuksia. En ole asiantuntija siinä, mutta olisin toivonut sitä, että jollakin tavalla, kun operaattorit rupeavat toimimaan ja tarjoamaan näitä taajuuksia täällä, se toisi myös valtion budjettiin säästöjä esimerkiksi tässä 66 miljoonan määrärahassa, mikä on varattu laajakaistaverkon rakentamiseksi. Elikkä sinne on varattu rahaa paljon, koska teleoperaattorit eivät ole halunneet tuoda niitä laajakaistoja haja-asutusalueelle ja sinne, mistä ei tule rahaa.

Kysyisinkin ministeriltä, miksi siitä huolimatta rakennetaan niin voimakkaasti tätä kuituverkkoa niin sanotusti joka paikkaan ja laitetaan sinne niin paljon rahaa, jos kuitenkin tämä tulee korvaamaan käytännössä tämän laajakaistan tarpeen haja-asutusalueella. Mehän tiedämme, että nyt näillä saavutetaan se 26 megaa sekunnissa, ja tekniikka kun kehittyy koko ajan, niin me tulemme saavuttamaan tämän EU:n digitaalisen agendan elikkä sen, että vuoteen 2020 mennessä jokaisella EU-kansalaisella on vähintään 30 megabitin nopeus olemassa, ja se ei toteudu ilman langatonta laajakaistaa.

Ministeri, olisin kysynyt, eikö tätä millään muulla tavalla olisi voitu toteuttaa siten, että tätä rahaa ei enää kylvettäisi tuonne maaperään. Onko pakko rakentaa ne kaikki laajakaistaverkot sinne, jos kuitenkin tämmöinen langaton verkko on tulossa? Eikö täällä ole myös ehtona se, että kolmen vuoden aikana 95 prosenttia tästä verkosta on käytössä ja viiden vuoden aikana se peittää 99 prosenttia Manner-Suomesta? Tästä jos saisi lisää tietoa.

Arto Satonen /kok:

Arvoisa puhemies! Yhdyn niihin näkemyksiin, että on oikein hyvä asia, että tämä on tässä vaiheessa, ja kiitokset hallitukselle ja ministerille siitä, että tämä lakiesitys on täällä, ja liikenne- ja viestintävaliokunta rupeaa sitä käsittelemään heti huomenna.

Positiivistahan tässä nimenomaan on se, että saadaan tämmöinen merkittävä tekninen uudistus, jolla saadaan nopeutettua verkkoja. Kuten täällä jo sanottiin, 26 megaa sekunnissa koko valtakuntaan on kyllä erittäin kova juttu ja myöskin nimenomaan alueellisen kattavuuden kannalta erittäin merkittävää. Siihen päästään paljon nopeammin kuin laajakaistaratkaisuilla ja paljon kattavammin, koska laajakaistaratkaisut ovat tietysti hyviä siellä, missä ne tehdään, mutta sitten jää aina niitä katvealueita, kuten edustaja Piirainen täällä sanoi, se on juuri näin, ja tämä on erinomainen asia. Tietysti tässä on myöskin se huomattava, että tästä on tulossa valtiolle merkittävää tuloa, mikä myöskin tänä aikana on tärkeä asia.

Yhdestä asiasta tässä täytyy vielä pitää huolta, ja uskon kyllä, että sitä on paljon jo hallituksen tasollakin mietitty, ja se on se, että meillä säilyy riittävä kilpailu, koska ainoastaan se, että meillä säilyy riittävä kilpailu, takaa sen, että meillä on edulliset hinnat. Edulliset hinnat ovat kuitenkin edellytys sille, että ihmiset voivat näitä palveluita hankkia ja sitä kautta maksimaalisesti hyödyntää sen teknisen mahdollisuuden, mikä meillä on. Eli tämä yhtälö täytyy saada pelaamaan.

Mutta kaiken kaikkiaan tämä on erittäin positiivinen esitys.

Kari Rajamäki /sd:

Herra puhemies! Edustaja Piiraisen lailla korostan laajakaistahankkeen edistämisessä alueellisen tasa-arvon merkitystä ja tietoyhteiskunnan kehityksen kannalta tietysti sen nopean etenemisen merkitystä. Myös valtiovarainvaliokunta kiinnitti tähän huolissaan budjettimietinnössä sen takia huomiota, että vuonna 2009 suuresti rummutetussa laajakaistahankkeessa käytännössä koko myönnetty rahoitus, 66 miljoonaa euroa, oli kokonaan käyttämättä. Tämä oli aika erikoinen tilanne, ja ministeri Kiuru valtiovarainvaliokunnankin kanssa käydyssä keskustelussa vakuutti kyllä tähän paneutumista.

Nyt vielä kesäkuussa asiaa käytiin läpi, ja haluan tältä osin nyt toivoa, että tämänkin myötä nyt katsotaan kokonaisuutta ja Viestintävirastonkin käytäntöjä niin, että sitä byrokratiaa voidaan purkaa, koska hyvin paljon on alueilla myös toteutusmalleja, niin että voidaan runkoverkkohakemus ja runkoverkkosuunnitelma tehdä, ja sitten yksityiskohtaisen rahoitushakemuksen yhteydessä voitaisiin liittymät käydä seikkaperäisemmin läpi. Eihän niitä kaikkia etukäteen kuitenkaan voida esimerkiksi selvittää. Tältä osin haluan ministerinkin esille tuoman laajakaistojen, sanotaan, alue- ja elinkeinopoliittisen kehityksen myönteiset ulottuvuudet myös tuoda esille ja toivon, että nyt painetta pidetään itse asiassa tässäkin suhdannetilanteessa näitten voimavarojen käytössä nyt näissä asioissa.

Kalle Jokinen /kok:

Arvoisa herra puhemies! On erittäin hyvä, että nyt tuo 800-taajuus-huutokauppa järjestetään ja sitä kautta tämä laajakaistapalvelu paranee tässä maassa, ja varsinkin se, että nämä 4G-verkot saadaan laajamittaisesti toimimaan. On hyvin tärkeää, että haja-asutusalueilla saadaan tietoliikenneyhteydet riittävään valmiuteen ja riittävällä nopeudella toimimaan. Tänä päivänä ihmiset työskentelevät ja liikkuvat paljon, ja se edellyttää sitä, että nuo yhteydet pelaavat koko maassa.

Yhteen asiaan haluan kuitenkin kiinnittää huomiota ja sitä ministeriltä kysyä: mikä on se ajatus ja perustelu tässä, kun tätä taajuutta nyt huutokauppaehdoissa jaetaan 2 x 15 megahertsin alueisiin? Esimerkiksi Saksassa ja Ruotsissa, myöskin Ranskassa tuo taajuus on jaettu 2 x 10 megahertsin alueeseen. Meillä se esimerkiksi tarkoittaa nyt sitä, että kun meillä on kolme pääoperaattoria ja kun tämä 60 megahertsin alue jaetaan 2 x 15:lla, niin siellä on kaksi aluetta, kaksi toimijaa, jotka voivat sitä harjoittaa, ja silloin se vääjäämättä aiheuttaa sen, että loppukuluttajahintakilpailu ei enää olekaan niin kattavaa, jos vain kaksi toimijaa lähtee tälle uudelle toimialueelle ja tähän uuteen palveluun. Tähän haluaisin vastauksen ja ehkä pohdintaa. Valiokunnassa vielä palaamme tähän kysymykseen, että näissä muissa kolmessa maassa tuo 2 x 10 megahertsiä on katsottu riittäväksi nopeudeksi tällä toimialueella. Tätä pohdintaa tässä ainakin itse tällä hetkellä käyn.

Asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru

Arvoisa puhemies! Kiitän hyvistä kysymyksistä edustajia ja siitä, että olette osallistuneet tämän asian keskusteluun. Nimittäin täytyy kyllä sanoa, että olemme täällä eduskunnassa tekemässä historiaa, kun tästä asiasta päätetään. On hyvin lyhytnäköistä nähdä, että kysymyksessä olisi mikä tahansa päätös, vaan tämä on sillä tavalla hyvin historiallinen päätös, että me myöskin haluamme nähdä viestintäpolitiikan kokonaisuutena, josta puuttuu keskeisiä elementtejä, ja tässä tilanteessa, kun me saimme ison markkina-alueen taajuutena käyttöön, meidän pitää pystyä myöskin tekemään sellaisia ratkaisuja, jotka tukevat erityisesti sekä kuluttajien että yhteiskunnan kokonaisintressiä.

Moni ei varmasti ole jäänyt kylmäksi ict-alan tämänhetkisistä erilaisista haasteista ja vaikeuksista, ja tosiasia on se, että Suomenkin on siirryttävä digitaalisten palveluiden maailmaan, ja meidän isoin rajoittava tekijä siinä muutoksessa eli tämän perinteisen ict-teollisuuden päälle rakennettavassa digitaalisessa palveluyhteiskunnassa on juuri se, että meidän verkkoyhteytemme eivät kertakaikkisesti ole sillä tasolla, että me voisimme tarjota koko kansakunnalle mahdollisimman nopeat yhteydet käyttää näitä uusia erilaisia sähköisiä palveluja. Näin ollen sekä tästä että myöskin kuluttajan näkökulmasta tässä tilanteessa on tehtävä ratkaisuja.

Viestintäministerinä olen nyt vuoden päivät levitellyt käsiäni monella alueella juuri sen vuoksi, että pelkästään yleispalveluvelvoite, joka on sinänsä valtavan hieno saavutus suomalaisilta, kertoo, että me olemme edelläkävijöitä monessa suhteessa koko tähän toimikenttään liittyen, mutta se ei enää yksistään riitä, koska se, että suomalaisilla on oikeus 1 megan verkkoyhteyteen ja yhteen puhelinliittymään, joko kiinteään tai langattomaan, ei enää tänä päivänä ihmisille riitä. Meillä on paljon ihmisiä, jotka haluavat, että he saisivat enemmän kuin 1 megan kotiinsa. Minusta tärkeintä on ollut se, että me olemme edistäneet erityisesti haja-asutusalueiden verkkoyhteyksien saatavuutta Laajakaista kaikille 2015 -hankkeella. Se on ollut meidän tukijalkamme siinä, että me olemme pystyneet luomaan nopeita yhteyksiä myöskin haja-asutusalueilla, ja sitä kautta tällaisen kiinteän verkon rakentaminen ehdottomasti on arvossa arvaamattomassa vielä jatkossakin. Eli sellaiseen ajatukseen pohjautuva päätös, että me emme tarvitsisi ollenkaan kiinteitä jopa 100:n tai ehkä tulevaisuutta ajatellen jopa 1 000 megan yhteyksiä, tässä vaiheessa olisi täysin absurdi. Aikoinaan, kun Nokia rakensi pääkonttoria, ajateltiin, että 1 megan yhteydet varmasti riittävät Nokialle. Nyt me naureskelemme sille tilanneanalyysille, joka taannoin tehtiin.

Eli tärkeää on nähdä, että tässä ajassa tarvitsee olla erilaisia välineitä, ja tätä 100 megaa me emme vain pysty tällä aikataululla vetämään koko Suomeen, se on hyvä myöntää. Mutta silti, jos pitäisi valita, niin mielellään korostaisin erityisesti näiden kiinteiden yhteyksien luotettavuutta ja varmuutta tällaisten yhteyksien tarjoajina. Mutta tässä tilanteessa, kun meillä oli 800-taajuus tulossa ja me jouduimme tekemään jonkinlaisen valtioneuvoston periaatepäätöksen siitä, miten tuo taajuus otetaan käyttöön, en voi olla sanomatta, että kyllä minä näen, että sen täytyy täydentää sitä vajetta, mikä meillä on, eli 4G-verkkoa. Täytyy sanoa, että meillä on jaettu taajuuksia siis 4G-verkossa 2,6 gigahertsin taajuudella, mutta me olemme myöskin jakaneet jo 4G-yhteyksiä niin, että tuo taannoinen 1 800 megahertsin päätös on nyt laitettu koskemaan myöskin 4G-verkon rakentamista, jolloin siellä voi olla 4G:tä, ja se ei kerta kaikkiaan näy räjähdysmäisesti niin, että Suomessa olisi siirrytty 4G-aikaan jo ikään kuin konkreettisesti useillakin paikkakunnilla. Siksi meidän täytyy tehdä joitain isoja, ehkä jopa dramaattisia, viestintäpoliittisia valintoja, ja nyt me teemme yhden sellaisen kertomalla, että me haluamme korjata tilannetta myös haja-asutusalueilla antamalla ihmisille myös muita vaihtoehtoja.

Täällä edustajat ovat peränneet kilpailua. Nyt sitä kilpailua tulee, koska moni ihminen on pelkästään yleispalvelun varassa: on vain yksi yhtiö, joka pystyy sillä alueella tarjoamaan jonkun yhteyden. Ja pahinta on, että voi olla, että edes kuituverkolla ei välttämättä saa näitä nopeita yhteyksiä sen päälle. Eli sitä kautta me tarjoamme erityisesti koko Suomelle hyvät yhteydet. Mutta me tarjoamme myöskin keskisuurille kaupungeille ja niille ihmisille, jotka näissä kaupungeissa asuvat, erilaisia vaihtoehtoja. Kilpailu siis lisääntyy juuri siksi, että myös kiinteiden yhteyksien sijasta on näitä langattomia yhteyksiä tarjolla, ja sillä on oma arvonsa.

Nyt edustajat kysyivät sitä, erityisesti edustaja Jokinen, olisiko mahdollista kuitenkin ollut harkita sitä, ettei jaeta tätä taajuusaluetta 2 x 15 megahertsin alueisiin. No, tämä valtioneuvoston linjaus lähtee siitä, että me emme ota kantaa siihen, tuleeko kaksi vai kolme operaattoria, jotka todellisuudessa tämän alueen itselleen huutavat, johtuen siitä, että on mahdollisuus huutaa myöskin pienempi kappale, jopa 2 x 10. Mutta tosiasiallisesti saattaa olla niin, että koska tämä on niin merkittävä markkina-alue, niin mitä alempana ovat taajuudet, sitä kiinnostavampia ne ovat kustannustaloudellisesti hankkia itselle. Voi olla, että löytyy ainakin yksi operaattori, joka haluaisi huutaa 2 x 15 megahertsiä, ja se on hyvä tietenkin ottaa huomioon.

Mutta käytännössä, kun teimme tätä ratkaisua, valtioneuvoston kantojen määrittelyssä painoi erityisesti se, että me saamme tällä järjestelyllä 26 megan laskennalliset yhteydet heti alkuun. Tekninen kehitys on valtavan nopeaa. Minä olen juuri ollut NSN:llä katsomassa sitä tapaa, millä nämä tulevat muuttumaan tulevaisuudessa. Minä en osaa edes nyt kertoa, mikä se todellinen määrä tulee olemaan, mutta muutamassa vuodessa tekninen kehitys tällä LTE-alalla tulee olemaan niin suurta, että tämä LTE-Advanced-tekniikka tulee moninkertaistamaan ne meidän ajatuksemme siitä, mikä on kohtuullinen verkkoyhteys. En uskalla luvata, mikä on tuo vuosi, jolloin nämä yhteydet saattavat olla jo puolet enemmän, mutta hyvin todennäköistä on, että kun me olemme siellä rakennuskauden loppupuolella, niin emme puhu enää 26 megan langattomista yhteyksistä, vaan jopa puolesta enemmän. Silloin te ymmärrätte tietenkin, jokainen edustaja, että tämä tarjoaa Suomelle mahdollisuuden siirtyä myöskin rytinällä siihen, että joka ainoalla suomalaisella on langattomat nopeat tekniikat käytössä, mutta se ei ole pois kuituverkoilta, se ei ole myöskään poissulkeva sitä, että meidän pitää jatkaa langallisen laajakaistan vetämistä.

Aivan lopuksi, puhemies, koska asia on niin tärkeä ja me teemme täällä nyt historiaa, haluan myös omalta osaltani sanoa, että kun tässä tapauksessa on katsottu, että erityisesti meidän ict-sektorimme hyötyjen kannalta me lähdemme nyt tähän hankkeeseen näillä ehdoin, niin tärkeätä on, että kun tulee 700-taajuus käyttöön nyt seuraavina vuosina, niin kuin valtioneuvoston esitys lähteekin siitä, niin päästään vielä matalammille taajuusalueille. Silloin meidän tärkeä lähtökohtamme on se, että me otamme täällä käyttöön maailmanlaajuisen radiotaajuuskonferenssin päätöksen 2015, kuten nyt jo on sovittu. Siis maailmanlaajuinen radiotaajuuskonferenssi lähtee siitä, että 2015 osoitetaan taajuudet 700-taajuudelta käyttöön matkaviestimille. Kun tämä päätös saadaan tehtyä, niin Suomessahan lisätään myöskin 700-taajuudella nopeasti mahdollisuuksia rakentaa langatonta laajakaistaa, ja silloin tietenkin joudutaan arvioimaan taas uuden kerran, miten sitä käytössä olevaa kapasiteettia jaetaan. Hyvä sanoa nyt jo tässä vaiheessa, että se kaista on niin leveä, että todennäköisesti silloin nopeat yhteydet ovat saavutettavissa, oli niitä kilpailijoita sitten kuinka monta tahansa. Eli sitä kautta luon toivoa sille, että viestintäpolitiikassa pitää tässä ajassa pystyä tekemään mahdollisimman hyviä ratkaisuja, ja hyvät kansanedustajat, nyt tässä on oltu kuluttajien puolella.