Ulla Anttila /vihr(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vihreät kannattavat vastuullista finanssipolitiikkaa. Tässä tilanteessa se merkitsee mielestämme sitä, että opposition on mietittävä, mitkä menot ovat todella tärkeitä, jos menonlisäyksiä tehdään, ja toisaalta sitä, miten nämä menot rahoitetaan. Myös täytyy miettiä sitä, mitkä ovat verotuksen eri vaihtoehdot, jotta saataisiin aikaan paras mahdollinen tulos esimerkiksi sosiaalipolitiikan ja työllisyyden kannalta.

Tämä lakialoite on osa vihreiden vaihtoehtobudjettia, eli tässä esityksessä ehdotetaan korotuksia jäteveroon. Ehdotamme sitä, että jätevero laajennettaisiin koskemaan teollisuuden omia kaatopaikkoja. Tällöin vero olisi 20 euroa tonnilta, ja tavallisilla kunnallisilla kaatopaikoillakin jätevero olisi 40 euroa tonnilta.

Suomen jätepolitiikka on jäänyt jälkeen niistä tavoitteista, joita on asetettu. Esimerkiksi yhdyskuntajätteen hyödyntämisessä ei ole viimeisen kymmenen vuoden aikana päästy kuin siihen, että kun aiemmin on 30 prosenttia hyödynnetty, nyt tuo osuus on 40 prosenttia, ja tavoitteen pitäisi olla käytännössä korkeammalla, jos halutaan vähentää ympäristöongelmia. Jäteveron korottaminen on osa tätä politiikkaa, jolla pyritään estämään jätteistä aiheutuvia ongelmia eli luomaan kannustimia sille, että uudelleenkäyttö yleistyisi, kierrätys tulisi kannattavammaksi.

Eräs erityisongelma, joka liittyy kaatopaikkoihin, on metaanikysymys, joka liittyy myös kasvihuoneongelmaan. Eli tälläkin hetkellä teollisuuden omille verottomille kaatopaikoille viedään biohajoavia jätteitä teollisuudesta ja jätetoiminnasta 1,4 miljoonaa tonnia vuodessa. Tämä on ihan merkittävä ympäristöongelma, kun otetaan huomioon vielä se, että metaani on 20 kertaa voimakkaampi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi.

Suomen jäteveropolitiikan jälkeenjääneisyyttä pitää arvioida myös vertailussa muihin Pohjoismaihin. Ruotsissa jätevero on 27,5 euroa, Norjassa 39,4 euroa ja Tanskassa 50,2 euroa tonnilta. Näin ollen vihreiden ehdotuksen jälkeen tämä kunnallisen kaatopaikan vero ylittäisi selvästi Ruotsin jäteveron, mutta se olisi samaa suuruusluokkaa kuin Norjan jätevero ja selvästi pienempi kuin Tanskan jätevero. Jos vielä laskettaisiin tästä keskiarvo, se olisi toisen kaltainen, ja jos otettaisiin sekä teollisuuden että kunnalliset kaatopaikat, niin numerot näyttäisivät vielä erilaisilta.

Arvoisa puhemies! Totean vielä vastuullisesta budjettipolitiikasta sen, että me olemme jäteveroesityksiä tehneet jo hallituksessa ollessamme. Olemme oppositiossa ollessamme katsoneet, että meidän pitää laatia tällainen vaihtoehtoinen budjetti. Tällä hetkellä ihmettelemme nyt sitä, että täällä paikalla ei ole kokoomuksen edustajia, ja sitä, että toisin kuin viime vuonna, jolloin kokoomus vaati keskustalta, joka oli tuolloin oppositiossa, vaihtoehtoista budjettiesitystä, kokoomuksesta ei ole tulossa mitään esitystä. Vihreät odottavat sitä, että jonain torstai-iltana näitä kokoomuksen vaihtoehtobudjetin esityksiä voitaisiin käydä läpi ja miettiä, onko niistä ainesta tämän tasavallan budjetin ylläpitämiseksi.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Oikean suuntainen, hyvä lakialoite tämä 98 perustellen myös ympäristövaliokunnan näkökulmasta sillä, että ympäristövaliokunta takavuosina, oliko 96, 97, omissa lausunnoissaan on nimenomaan aivan samoja periaatteita kannattanut ja myös yksityisten kaatopaikkojen maksua. On todella kummallista, että on olemassa kaatopaikkoja, joilla ei ole tätä rasitetta, ja kaatopaikkoja, joilla tämä rasite on. Tämä johtaa kaatopaikkojen määrän lisäämiseen, myös siihen, että haetaan jatkolupia varsin kyseenalaisella tavalla perustetuille kaatopaikoille, esimerkkipaikkakuntana Kotka, jossa teollisuuskaatopaikalle haetaan jatkolupaa, vaikka on jo moneen kertaan todettu, että se kaatopaikka pitäisi lopettaa. Mutta kun se on edullinen, niin alueellinen ympäristökeskus on yleensä taipunut tällaisen luvan antamiseen.

Mielestäni, vaikka tämä esitys tulisi voimaan, nämä kaatopaikkojen ilmavaivat, siis nämä metaaniongelmat, eivät tule vähenemään. Ne jatkuvat, ja tähän saakka olemme pystyneet etenemään tässä hallinnan tiellä, olemme pystyneet Suomessa kansallisella tasolla vähentämään metaanipäästöjä kaatopaikoilta, mutta nyt hitaan kaatopaikkojen kunnostamisen vuoksi tämä hyvä kehitys ei ole tulevaisuudessa menemässä sillä vauhdilla eteenpäin kuin aikaisemmin on tapahtunut.

Mutta toki tätä sopii kannattaa.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa herra puhemies! Tästä vihreiden aloitteesta voisi todeta hallituspuolueen edustajana, että tässä ei ole loppuun ajateltu koko juttua, koska tällähän ei sitä metaaniongelmaa poisteta. Tämä nostattaa hintaa. Tässähän pitää mennä ongelman ytimeen ja vaatia, että teollisuuslaitos ottaa hyötykäyttöön tämän. Hinnan voi vielä nostaa tässä, se hintahan voi olla vielä kalliimpi, mutta vaadittaisiin sillä tavalla, että niistä, mitkä ovat biohajoavia jätteitä, ei anneta muodostua sitä metaanikaasua ollenkaan. Ei lasketa sitä taivaan tuuliin tuonne otsonia hävittämään, vaan meidän pitää tehdä se juttu, että se pitää jalostaa, ottaa hyötykäyttöön. Sehän ei vaadi hirveän isoja myllyjä. Nykypäivänä on kehitetty näitä laitoksia, missä otetaan metaanikaasu talteen, ja se tuottaa energiaa kaiken lisäksi. Siinä lienee tämä joku direktiivikin olemassa, jossa on määrätty aika, minä aikana pitää ottaa talteen näitä kaasuja, mutta meillähän kaatopaikoilla tälläkin hetkellä ne poltetaan taivaan tuuliin. Tuossa Ämmässuon kaatopaikalla poltetaan tälläkin hetkellä ilmeisesti vielä lähes kaikki soihtuna ilmaan. Tämähän on järjetöntä tuhlausta. Minusta näinpäin se pitäisi tehdä eikä panna hintaa, jonka teollisuus kyllä mielellään maksaa, kun ei tarvitse mitään investointeja siinä tehdä, vie tuotokset kaatopaikalle, jossa niiden annetaan tuhota ilmastoa.

Ulla Anttila /vihr:

Arvoisa puhemies! Ympäristöpolitiikassa pitää käyttää monia keinoja. Osa näistä keinoista on kieltoja, osa on verotusta, osa on muuta norminantoa ja tämmöisiä toimintaohjelmia ja myös investointitukia. Eli kysymys on kaiken kaikkiaan monimuotoinen.

Jos hallitus päättää kieltää sen, että teollisuus vie tätä hajoavaa jätettä kaatopaikoille, niin varmasti lupaan kannattaa tästä esitystä. Siitä ei ole varmaankaan huolta, ed. Lahtela. Mutta jos mietitään kysymystä siltä kannalta, mitä verotusta pitää nimenomaan kehittää, niin tämä veroesityksemme koskee kaikkea jätettä ja tämän esityksen kautta luodaan kannustimia sillekin, että näitä jätteitä lajiteltaisiin ja pyrittäisiin vähentämään kaatopaikalle menevän jätteen määrää.

Seppo Lahtela /kesk:

Herra puhemies! Tämä vihreiden esitys jäteverolain muuttamisesta, mikä tarkoittaa sitä, että teollisuustuottaja maksaisi entistä enemmän, tämäkin on sellaista kilpailua rajoittavaa, tai miten sanoisi, kilpailukykyä heikentävää näköalaa. Sen osalta ymmärrän erinomaisen hyvin, että jäteasiat pitää saada kuntoon, ne pitää saada jollain muulla asialla kuntoon kuin näillä verokysymyksillä, ja varsinkin niin, että kaikkea verotetaan, semmoistakin, mikä on alkukantaista tavaraa, kuten esimerkiksi kiveä. Euroopan unioni säätelee tätä aivan liiankin tarkkaan, ja nyt täytyy sanoa, että vihreä eduskuntaryhmä on sotkeutunut tähän samaan peliin jo aikaa. Kun katsomme tätä maailmaa vähän taaksepäin, niin siellä oikein vanhan agraariyhteiskunnan aikana, kun ihmiset asuivat pitkin maata, ei ollut mitään jäteongelmia. Jätteet hävisivät, poltettiin, ne maatuivat, ja tämmöinen luonnonmukainen kierto tapahtui ja pelasi. Sen jälkeen, kun tämä vihreä politiikka on onnistunut toimimaan, että ihmiset on kasattu suuriin asutustaajamiin ja talot ovat vailla, sanoisinpa jopa, semmoisia lämmitysuuneja, missä voisi maitotölkkikään palaa ja näin, on tullut tämmöinen ongelma kuin tässä nyt on olemassa. Tätä peliä pitäisi katsoa kauas ja kaukonäköisyyteen, mutta kuitenkin sillä lailla, että olisi realismia. Olen aina joskus ennenkin kertonut, että sata vuotta taaksepäin tehtiin sellainen ennuste, että mikäli maailman meno jatkuu entisellään, niin vuonna 2000 Helsinki hukkuu hevosenlantaan, mutta eipä ole hevosia nyt tällä kertaa täällä näkyvissä.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Ehkäpä autoille tapahtuu samoin, että joskus vuonna 2050 ei enää autoja ole siinä mielessä näkyvissä kuin nyt tällä hetkellä. Toivottavasti näin tapahtuu.

Mutta vaikka metaanit nyt eivät olekaan mitään freoneja tuon ilmakehän yläosan otsonin kannalta, niin kuitenkin biojätteet ovat tosiaan ongelma. Metaani on, niin kuin tässä todetaan, kaksikymmentä kertaa aktiivisempi, voimakkaampi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi. Tosin se on paljon lyhytikäisempi kuin hiilidioksidi, mutta joka tapauksessa paljon hankalampi. Haluaisin tässä viitata siihen keskusteluun, mitä viime aikoina on käyty, miten pitäisi biojätestrategiaan suhtautua, ja mielestäni siinä kyllä jätteen syntymisen estäminen, yleensäkin lajittelu, kierrätys ja sitten vasta viime vaiheessa kaatopaikka, se linja, olisi hyvä Suomessa säilyttää, niin kuin tähänkin saakka, puhemies, on asiaa linjattu.