Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Tiedän, että monet teistä edustajakollegoista ovat kokeneet, että tänään ei pitäisi näitä maallisempia aiheita käsitellä, mutta toisaalta tässä Tehyn työtaistelutilanteessa ja neuvotteluissa on tänään tapahtunut, tietty väliarvio tehty, ja hallituksen onkin jo ryhdyttävä tiettyihin toimiin. Näistä tullaan tämän pääministerin ilmoituksen jälkeen informoimaan myös tiedotusvälineitä. Katsoin kuitenkin välttämättömäksi, että eduskuntaa tänään informoidaan yleispiirteisesti tästä tilanteesta. Huomenna sitten, kun hallitus antaa esityksensä, käydään tarkempi esittely.

Arvoisa puhemies! Tämänkertainen sopimuskierros työmarkkinoilla on toteutunut liittokohtaisena ja pääosin ilman suuria vaikeuksia. Poikkeuksen on tehnyt Tehyn ja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kiista. Se kärjistyi kolme viikkoa sitten, kun Tehy jätti ilmoituksen uudenlaisesta työtaistelusta, sairaaloiden kriittisimpiin toimintoihin kohdennetusta joukkoirtisanoutumisesta.

Työministeriö asetti 26. lokakuuta arkkiatri Risto Pelkosen johtaman sovittelulautakunnan etsimään ratkaisua tähän työriitaan. Tänä aamuna tapasin sovittelulautakunnan edustajat mukaan lukien sopijaosapuolten edustajat. Puolen päivän aikaan valtakunnansovittelija Juhani Salonius ilmoitti sovittelulautakunnan puolesta hallitukselle, ettei lautakunnan työ ole tuottanut tähän mennessä tulosta. Huomioon ottaen tilanteen poikkeuksellisuuden pyysin sovittelulautakunnan puheenjohtajalta lupaa informoida eduskuntaa neuvottelutilanteesta, jotta eduskunta tietäisi kaikki asiaan liittyvät näkökohdat, ja sen informaation, jonka nyt annan neuvottelutilanteesta, koko sovittelulautakunta on tekstin osalta hyväksynyt.

Käsiteltävät erimielisyydet liittyvät siihen, minkä suuruinen palkankorotus toteutetaan yli kunta-alan yleisen sopimusratkaisun koskien sekä kunta-alan nykyistä sopimuskautta että sen jälkeistä aikaa. Palkankorotuksia koskeva näkemysero osapuolten välillä, joka on ollut 15 prosenttia, on sovittelun kuluessa kaventunut muutamalla prosenttiyksiköllä. Merkittävä näkemysero on niin ikään tämän yli yleisen sopimuskorotuslinjan olevan vaatimuksen toteuttamistavasta ja painottamisesta sopimuskauden eri vuosille. Oman periaatteellisen vaikeutensa tuo lisäksi sovitteluun kysymys Tehy ry:n sopimusoikeudellisesta asemasta kuntasektorin sopimusjärjestelmässä, erityisesti oma sopimus. Tämä oli se teksti, jonka lautakunta tänään hyväksyi kuvauksena ikään kuin riidan ja kiistan suuruudesta: ero siis edelleen selvästi yli 10 prosenttiyksikköä palkassa ja sitten tämä sopimusoikeutta koskeva kiista.

On valitettavaa, että näkemykset ovat jatkuvasti etäällä toisistaan. Olen pyytänyt arkkiatri Risto Pelkosta jatkamaan lautakunnan työtä ja vetoan osapuoliin, että ne ponnistelevat voimakkaasti neuvottelutuloksen aikaansaamiseksi, ja lautakunta on luvannut jatkaa työtä, ja he ovat sopineet kokousajat, ja työ tulee jatkumaan.

Sovittelulautakunnan ilmoituksen jälkeen pidettiin hallituksen neuvottelu tänään iltapäivällä, johon kutsuttiin asiantuntijoiksi sovittelulautakunnan puheenjohtajan ja valtakunnansovittelijan lisäksi sosiaali- ja terveysministeriön edustajat. Hallituksen neuvotteluissa sosiaali- ja terveysministeriö ylimpänä sairaanhoidosta vastaavana viranomaisena totesi hallitukselle, että jos irtisanoutumiset toteutuvat suunnitellulla tavalla, ne vaarantavat potilaiden hengen ja terveyden sekä johtavat väistämättä ihmishenkien menetyksiin tai vammautumisiin. Jo ensimmäisten tuntien aikana saattaisi kuolla useita ihmisiä. Tämän tiedon perusteella sosiaali- ja terveysministeriö on valmistellut lakiesityksen potilasturvallisuuden varmistamiseksi työtaistelutilanteessa.

Hallitus antaa, ja tästä hallitus tänään neuvotteluissa sopi, huomenna eduskunnalle potilasturvallisuuden vaatiman lakiesityksen, jotta laki ehditään saamaan valmiiksi siltä varalta, ettei neuvottelutulosta saavuteta ja Tehyn ilmoittama työtaistelu toteutuu.

Arvoisa puhemies! Viime viikkoina tämän kiistan aikana vakavista asioista ei aina ole käytetty niiden omia nimiä. Kuitenkin ihmisen elämään ja kuolemaan liittyvistä kysymyksistä on puhuttava sekä nöyrästi että rehellisesti. Normaalissa työtaistelussa maassamme on pitkä perinne järjestää suojatyö kansalaisten hengen ja terveyden turvaamiseksi. Uutta lakia tarvitaan, koska kyseessä on nyt poikkeuksellinen työtaistelu, joka aiheuttaa kuolemanvaaran yhteiskunnan kaikkein puolustuskyvyttömimmille, kuten keskosille ja tehohoitoa tarvitseville. Jos suomalainen lainsäätäjä hyväksyisi tämän, mikä enää olisi kiellettyä? On myös kysyttävä, mitä yhteiskunnassa tapahtuisi, jos tällainen malli yleistyisi.

Suomen perustuslaki turvaa kansalaisten kokoontumis- ja yhdistymisvapauden, joihin perustuu myös oikeus ammatilliseen järjestäytymiseen ja työtaisteluun. Ihmisen perusoikeuksia turvaavat myös monet kansainväliset sopimukset alkaen vuoden 1948 YK:n yleismaailmallisesta ihmisoikeuksien julistuksesta. Itse asiassa koko nykyaikainen demokraattinen valtio on kehittynyt turvaamaan jäsentensä vapautta ja vapauksia. Kuitenkin Suomen perustuslain 7 §:n tavoin eri maiden perustuslait vahvistavat kansalaisilleen aivan aluksi järjestyneen yhteiskunnan vanhimman ja syvimmän oikeuden, ihmisen oikeuden elämään. Demokraattisessa maassa kansalaiset ovat antaneet valtiolle tehtävän suojella jäseniään ja päättää, mikä perusoikeus on pantava etusijalle, jos vapauksia ja oikeuksia on joskus punnittava keskenään.

Hallituksen huomenna antama lakiesitys eduskunnalle merkitsee sitä, että ylimpänä valtioelimenä eduskunta päättäisi asettaa sairaaloissamme olevien potilaiden hengen muiden arvojen edelle. Tämän peruskysymyksen jokainen edustaja saa huomenna ratkaistavakseen. Huomenna annettava "Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi potilasturvallisuuden varmistamisesta terveydenhuollon työtaistelun aikana" tähtää vain ja ainoastaan puolustuskyvyttömien rajaamiseen tämän kiistan ulkopuolelle. Esityksen rajat on määritelty vain potilaiden hengen ja terveyden suojelemista silmälläpitäen. Kaiken muun varautumisen lisäksi tämä laki antaisi viranomaisille mahdollisuuden määrätä laissa tarkemmin määrätyillä perusteilla ja rajauksin terveydenhuollon ammattilaisia työtehtäviin.

Valmistautuessaan lain käsittelyyn kansanedustajilla on nyt samat tiedot kuin hallituksella sen päättäessä esityksestä, sama tieto ja arvio siitä, mikä on neuvottelutilanne, onko ja kuinka todennäköistä on ja mahdollista saada neuvottelutulos aikaan vai joudummeko käyttämään tämän edessä olevan viikon siltä varalta, että meillä on myös laki yhtenä toimintavälineenä.

Samalla kun eduskunta ryhtyy käsittelemään lakiesitystä, olemme vedonneet kiistan osapuoliin. Laki suojaisi kansalaisten henkeä ja terveyttä, mutta se ei ratkaise itse työkiistaa, joka ratkeaa vain sopimalla. Lautakunta on sopinut ja luvannut jatkaa työtään. Osapuolet ovat sopineet neuvottelupäivät ensi viikolle, ja meidän kaikkien tavoitteena on, että sopimus saadaan aikaan hyvissä ajoin. Ja on luonnollista, että siinä tilanteessa tämän uuden lain prosessi keskeytetään ja vedettäisiin takaisin. (Ed. Gustafsson: Siis edelleen raha ratkaisee!)

Arvoisa puhemies! Pyydän, että ilmoituksen ruotsinnos merkitään eduskunnan pöytäkirjaan.

Pääministeri Vanhasen ilmoitus on ruotsinkielisenä näin kuuluva:

Jag är medveten om att ni, många kolleger, har erfarit att vi inte i dag borde behandla sådana här mera världsliga frågor. Regeringen har däremot i dag gjort en särskild bedömning av Tehy:s arbetstvist och situationen i förhandlingarna och kommit till att den nu måste vidta vissa åtgärder. Även medierna kommer att informeras om dessa åtgärder efter statsministerns upplysning. Jag ansåg dock att det var nödvändigt att riksdagen i dag ges översiktlig information om det aktuella läget. I morgon, när regeringen avger sin proposition, följer en mera ingående föredragning.

Höstens avtalsrunda på arbetsmarknaden har genomförts på förbundsbasis, huvudsakligen utan några större problem. Tvisten mellan Tehy och Kommunala arbetsmarknadsverket har utgjort ett undantag. Situationen tillspetsades för tre veckor sedan när Tehy varslade om en ny typ av stridsåtgärder, nämligen massuppsägningar som riktar sig till de mest kritiska funktionerna vid sjukhusen.

Arbetsministeriet tillsatte den 26 oktober en förlikningsnämnd under ledning av arkiater Risto Pelkonen för att finna en lösning på arbetstvisten. Jag har i morse träffat förlikningsnämndens företrädare, inbegripet de båda avtalsparternas företrädare. Vid middagstid meddelade riksförlikningsman Juhani Salonius regeringen på förlikningsnämndens vägnar att nämndens arbete fram till dess inte hade lett till något resultat. Med beaktande av den exceptionella situationen bad jag förlikningsnämndens ordförande om tillstånd att informera riksdagen om förhandlingssituationen, så att den är medveten om alla aspekter i frågan. Texten i den information som jag nu ger om förhandlingssituationen har hela förlikningsnämnden godkänt.

Meningsskiljaktigheterna gäller storleken av den löneförhöjning som ska förverkligas utöver den allmänna avtalslösningen inom kommunsektorn och som avser gälla både kommunsektorns innevarande avtalsperiod och tiden efter den. Gapet mellan parternas syn på löneförhöjningarna, som har varit 15 procent, har under förlikningen minskat med några procentenheter. Parternas syn på hur kravet på en förhöjning ska förverkligas också med beaktande av linjen för de allmänna avtalsförhöjningarna skiljer sig också avsevärt från varandra. Frågan om Tehy rf:s avtalsrättsliga ställning i kommunsektorns avtalssystem, i synnerhet frågan om ett eget avtal, tillför förlikningen ett ytterligare principiellt problem. Det här är den text som nämnden i dag godkände som en beskrivning av meningskiljaktighetens och tvistens omfattning: skillnaden uppgår fortsättningsvis till klart över 10 procentenheter i lönen förutom tvisten om avtalsrätten.

Det är beklagligt att parternas ståndpunkter fortfarande ligger långt från varandra. Jag har bett arkiater Risto Pelkonen att fortsätta nämndens arbete och vädjar till parterna att de anstränger sig till det yttersta för att få till stånd ett förhandlingsresultat. Nämnden har lovat fortsätta i sitt uppdrag, man har överenskommit om tider för möten och arbetet kommer att fortsätta.

Efter förlikningsnämndens underrättelse hölls i dag på eftermiddagen regeringens överläggning, dit man som sakkunniga bjöd in förlikningsnämndens ordförande och riksförlikningsmannen samt även företrädare för social- och hälsovårdsministeriet. Social- och hälsovårdsministeriet som den högsta myndighet som svarar för sjukvården framhöll vid regeringens överläggning att om uppsägningarna genomförs på föreslaget sätt kommer de att äventyra patienters liv och hälsa och oundvikligen leda till förluster av människoliv eller allvarliga skador. Risken finns att flera människor dör redan under de första timmarna. Utifrån denna uppgift har social- och hälsovårdsministeriet berett ett lagförslag om säkerställande av patientsäkerheten i en arbetskonfliktsituation.

Regeringen överenskom vid överläggningen i dag att den i morgon överlämnar till riksdagen ett lagförslag för att trygga patientsäkerheten. Avsikten med detta är att lagen ska vara färdig för den händelse att ett förhandlingsresultat inte nås och Tehys aviserade stridsåtgärder genomförs.

Under de senaste veckorna har allvarliga saker inte alltid diskuterats med deras rätta namn. Frågor som gäller människors liv och död ska behandlas ödmjukt men uppriktigt. Vid normala arbetskonflikter har vi i vårt land en lång tradition av att ordna skyddsarbete för att trygga medborgarnas liv och hälsa. En ny lag behövs eftersom det är fråga om en exceptionell arbetskonflikt som medför livsfara för de mest försvarslösa i samhället såsom prematurer och patienter i behov av intensivvård. Om våra lagstiftare accepterar detta, vad är då längre förbjudet? Man kan också fråga sig vad som sker med samhället om en sådan modell sprider sig. I Finlands grundlag garanteras var och en mötes- och föreningsfrihet, vilket även innefattar rätt att organisera sig fackligt och vidta stridsåtgärder. De mänskliga rättigheterna och grundläggande fri- och rättigheterna tryggas även genom många internationella överenskommelser med början från FN:s världsomspännande deklaration om de mänskliga rättigheterna från år 1948. I själva verket har hela den moderna demokratiska staten utvecklats i en riktning som tryggar frihet för sina medlemmar. I likhet med 7 § i Finlands grundlag garanterar olika länders konstitutioner sina medborgare primärt det organiserade samhällets allra äldsta och tyngsta rätt, dvs. rätten till liv. I demokratiska länder har medborgarna gett staten i uppdrag att skydda sina medlemmar och besluta vilken grundläggande rättighet som ska prioriteras om fri- och rättigheterna måste vägas mot varandra.

Det lagförslag som regeringen överlämnar till riksdagen i morgon innebär att riksdagen som högsta statsorgan beslutar att sätta sjukhuspatienternas människovärde och liv framom andra värden. Denna grundläggande fråga får var och en ledamot ta ställning till i morgon. "Regeringens proposition till riksdagen med förslag till lag om säkerställande av patientsäkerheten vid arbetskonflikt inom hälso- och sjukvården", som överlämnas i morgon, syftar endast och enbart till att våra försvarslösa medmänniskor lämnas utanför den inkomstfördelningstvist som förs mellan oss friska vuxna människor. I propositionen har gränserna fastställts enbart med tanke på att skydda patienternas liv och hälsa. Förutom all övrig beredskap ger denna lag myndigheterna möjlighet att utifrån grunder och gränser som närmare preciseras i lagen förordna yrkesutbildade personer inom hälso- och sjukvården att utföra arbetsuppgifter.

Då riksdagsledamöterna nu bereder sig på att behandla lagen har de samma information som regeringen då den fattade beslut om propositionen — samma information och bedömning av förhandlingssituationen om hur sannolikt och möjligt det kan vara att nå ett förhandlingsresultat — eller så blir vi tvungna att för säkerhets skull använda den kommande veckan till att få också en lag som utväg.

Samtidigt som riksdagen börjar behandla propositionen vädjar jag till parterna i tvisten. Lagen kan skydda medborgarnas liv och hälsa, men den löser inte själva arbetstvisten, som enbart kan lösas genom avtal. Nämnden har överenskommit om och lovat fortsätta sitt arbete. Den har överenskommit om dagar för förhandlingar under nästa vecka, och allas vårt mål är att ett avtal kan fås till stånd i god tid. I en sådan situation avbryts naturligtvis behandlingsprocessen och den nya lagen återtas.