Jouko Skinnari /sd(esittelypuheenvuoro):

Herra puhemies! Arvoisat edustajakollegat! Tässä eduskunnassa ovat yli kolmen vuoden aikana energia- ja ilmastoasiat olleet esillä muun muassa 2008 selonteon, käsittelyssä olevan tulevaisuusstrategian, kymmenien lakien sekä EU-asioitten muodossa. Talousvaliokunta, muut valiokunnat ja täysistunto ovat perehtyneet monissa eri yhteyksissä energia- ja ilmastoasioihin sekä Suomessa vuosikymmeniä käytettyyn ydinvoimaan ja siihen liittyviin ydinjätekysymyksiin.

Nykyinen talousvaliokunta on tutustunut energia-asioihin sekä talouden menestymisedellytyksiimme Kiinassa ja Intiassa sekä Venäjän merkittävillä talousalueilla Jekaterinburgissa ja Rostockissa. Kotimaassa Pohjois-Pohjanmaa, Satakunta ja Eurajoki, Etelä-Savo ja Lappi ovat esittäneet omia ratkaisujaan energia- ja ilmastotavoitteissa, työllisyydessä ja yritystoiminnan menestymisessä.

Valtioneuvoston periaatepäätös ydinvoiman lisärakentamisluvista sekä ydinpolttoaineen loppusijoituksesta on ollut tiiviissä käsittelyssä talousvaliokunnan lisäksi ympäristövaliokunnassa, työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa, maa- ja metsätalousvaliokunnassa, hallintovaliokunnassa, tulevaisuusvaliokunnassa sekä sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Kaiken kaikkiaan asiantuntijoita on kuultu 220, joista talousvaliokunnan osuus on 84.

Talousvaliokunta ja ympäristövaliokunta järjestivät 21.5. kaikille kansanedustajille avoimen kuulemistilaisuuden eduskunnan auditoriossa, jossa elinkeinoministeriö, ympäristöministeriö, valtiovarainministeriö ja hakijayhtiöt sekä professori Lund perustelivat kantojaan valtioneuvoston periaatepäätöksiin. Asiantuntijat ovat olleet ydinvoiman puolesta ja ydinvoiman lisärakentamista vastaan. On kuultu ydinvoimapaikkakuntia, myös mahdollisten ydinvoimalaitosten lähiasukkaita. Suuri kiitos talousvaliokunnalle ja muille valiokunnille, asiantuntijoille sekä mietintöjä ja lausuntoja laatineille valiokuntaneuvoksille.

Ratkaistaessa ydinvoiman lisärakentamista lähtökohtana on ollut muun muassa vastata ilmastonmuutoksen asettamiin haasteisiin. Tällöin eduskunnan hyväksymät ilmasto- ja energiatavoitteet, energiankulutuksen kasvun pysäyttäminen ja kääntäminen laskuun, uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden lisääminen, riittävän ja kohtuuhintaisen sähkönsaannin turvaaminen ovat olleet perusteina, tuontiriippuvuuden katkaiseminen sekä päästöttömän ja vähäpäästöisen tuotannon lisääminen kustannustehokkaalla tavalla ja myös se, että ydinvoimaa ei rakenneta pysyvää vientiä varten.

Myös Euroopan unioni on asettanut omat velvoitteet: vähennettävä kasvihuonekaasuja 20 prosentilla, lisättävä energiatehokkuutta 20 prosentilla ja nostettava biopolttoaineen osuutta liikenteen polttoaineista 10 prosenttiin 2020 mennessä. Suomi on sitoutunut nostamaan uusiutuvan energian osuuden 38 prosenttiin energian kokonaiskulutuksesta.

Talousvaliokunnassa on nähty, että Suomessa on turvattava riittävä sähkönsaanti ja sen avulla ulkomaiset ja kotimaiset sijoitukset sekä investoinnit Suomeen. Näin voidaan turvata työllisyyttä ja kansalaisten hyvinvointia tässä maassa.

Tarve sähköntuonnin lisäkapasiteetille, miksi? Valiokunta on ensin selvittänyt, onko lisäkapasiteetille yleensä tarvetta. On päädytty tulokseen, että vaikka kokonaisenergiankulutus saataisiin pysäytettyä ja käännettyä jopa laskuun, tulee yhteiskunnan sähköistyminen merkitsemään sähkönkäytön suhteellisen osuuden kasvua koko energiankulutuksessa. Energiansaannin varmuus ja kohtuuhintaisuus on tärkeä talouskasvun ja kilpailukyvyn perusedellytys. Sähkönkulutus energian kokonaiskulutuksesta on lähes puolet. Teollisuus käytti viime vuonna sähköstä puolet. Toisen puolen käytti asuminen, maatalous, rakentaminen ja palvelut.

Suomen sähkönkäyttöön vaikuttaa suuresti teollisuuden vahva osuus elinkeinorakenteessa ja Suomen pohjoinen maantieteellinen sijainti. Viennin kilpailukyvyn turvaamisessa on otettava huomioon, että Suomi on suhteellisen kaukana päämarkkina-alueista, pääasiassa merikuljetusten varassa. Kohtuuhintainen energia kompensoi muita kilpailijamaita korkeampia kustannuksia. Sähkön tarvetta lisää myös pyrkimys päästä tuontiriippuvuudesta ja tarve korvata vanhentuva kapasiteetti uusilla moderneilla laitoksilla.

Valiokunta pitää saadun selvityksen perusteella valtioneuvoston periaatepäätökseen liittyviä kokonaiskapasiteetin lisäysarvioita perusteltuina. Perusvoiman kokonaistarvetta on kahden suuren ydinvoimalan verran, vaikka ehdottoman välttämättömät uusiutuvan energian lisäystavoitteet sekä energiatehokkuus ja energiansäästön suunnitelmat toteutetaan. Talouden taantuma laski sähkönkulutuksen noin 81 terawattituntiin, mutta mietinnössäkin mainittujen tietojen mukaan kuluvan vuoden kokonaiskulutus on nousemassa 84:ään. Kuluvan vuoden ennakkotiedot viime viikolta osoittivat, että energian kokonaiskulutus kasvoi 12 prosenttia alkuvuodesta ja sähkön 7. Päästöt kasvoivat lähes 20 prosenttia. Suomi on edelleen sähkön nettotuoja, EU-maista vain Suomi ja Luxemburg.

Miten tämä vaje katetaan? Perusvoiman lisäystarve voidaan teoriassa kattaa joko lisäämällä vesi-, tuuli- tai ydinvoimaa taikka hiililauhteen tai sähkön ja lämmön yhteistuotantoa, chp:tä. Koska tavoitteena on sähkön tuontiriippuvuuden poistaminen, ei tilannetta voida ratkaista sähköntuontia lisäämällä. Eikä sähköntuonti esimerkiksi Venäjältä tulevaisuudessa olisi varmaa Venäjän omat tarpeet huomioon ottaen, eikä ainakaan halvalla. Sen osoittaa sekä öljyn että maakaasun historiallinen hintakehitys.

Vesivoiman merkittävä lisärakentaminen ei ole nykysääntelyn puitteissa mahdollista. Ilmastotavoitteiden täyttämiseksi hiililauhteen tuotannosta halutaan perusvoimana päästä kokonaan eroon, mutta varavoimana hiililauhdetta tarvitaan edelleen. Tuulivoiman massiivinen lisääminen olisi nykyteknologian puitteissa yhteiskunnalle erittäin kallista. Se vaatisi tuekseen merkittävää säästövoimakapasiteettia. Chp-tuotannon huomattava lisääminen puolestaan edellyttäisi ollakseen kustannustehokasta, että tuotannosta syntyvälle lämmölle löytyy kysyntää. Erityisesti lämmitykseen liittyvät energiatehokkuustoimenpiteet huomioon ottaen talousvaliokunta ei pidä tätä vaihtoehtoa realistisena.

Jäljelle jää ydinvoima, jonka ilmastovaikutukset ovat positiiviset ja joka on tuotantokustannuksiltaan ja toimitusvarmuudeltaan erittäin kilpailukykyinen vaihtoehto. Jo pelkkinä investointeina ydinvoimahankkeella on huomattava kansantaloudellinen vaikutus, puhumattakaan alueellisista vaikutuksista työllisyyteen ja talouteen laajemminkin.

Entä ydinvoiman hyödyt ja haitat? Mietinnössä on seikkaperäisesti käyty näitä läpi. Kaikkiin energian tuotantomuotoihin liittyy riskejä.

Ensin haitoista: Merkittävät ongelmat kohdistuvat mahdolliseen ydinonnettomuuteen ja sen seurauksiin sekä lopullisesti vielä ratkaisemattomaan käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoittamiseen. Ydinonnettomuuden riskiä ei voida täysin sulkea pois, mutta sen todennäköisyyttä voidaan pienentää huomattavasti uudella teknologialla. Säteilyturvakeskuksella on kansainvälisestikin arvioituna huippuosaamista, ja Olkiluoto 3:n rakentamisesta saadut kokemukset ovat sitä vain lisänneet.

Ydinjäteongelma on ollut ja on olemassa ilman lisärakentamistakin. Ydinpolttoaineen loppusijoittamiseen liittyvissä ratkaisuissa ollaan Suomessa jo hyvin pitkällä. Tämä ei poista tarvetta jatkaa tutkimustyötä valitun ratkaisun edelleen kehittämiseksi ja täysin uuden vaihtoehdon, kuten syväkairauksen, selvittämiseksi. Suomen kallioperä sopii tuhansien jääkausien kokemuksesta vakautensa ja yhtenäisyytensä puolesta erinomaisesti loppusijoittamiseen. Suurimpana ongelmana on nähty kysymys siitä, kuinka syvälle noin 100 000 vuoden sykleissä toistuvan jääkauden aikainen ikirouta yltää. Tätä tutkimusta, samoin kuin kuparikapseleiden käyttäytymistä, jatketaan edelleen. Rakennuslupavaiheessa tätä kysymystä tullaan tarkkaan selvittämään.

Voimalaitoksen haltijat vastaavat kaikesta ydinjätehuollosta, kuten käytetyn polttoaineen loppusijoituspaikan rakentamisesta, polttoaineen ja matala-aktiivisen jätteen loppusijoittamisesta, rakennusten purkamisesta ja lopuksi voimalaitospaikan maisemoinnista. Sitä varten voimalaitosten haltijat maksavat jatkuvasti maksuja Valtion ydinjätehuoltorahastoon. Rahastossa on oltava aina varoja katteena sen hetkistä tilannetta vastaava määrä.

Entä ydinvoiman hyödyt? Ydinvoimatuotanto ei aiheuta kasvihuonekaasu- tai pienhiukkaspäästöjä. Se on kustannustehokas tuotantotapa. Se toteutetaan markkinaehtoisesti. Varmana perusvoiman tuotantomuotona se turvaa teollisuuden, palvelujen ja kotitalouksien sähkönsaantia. Sen rakentamisella ja käytöllä on merkittäviä positiivisia, kansantaloudellisia ja aluepoliittisia vaikutuksia. Yhden ydinvoimayksikön rakennusaikaisen työllisyysvaikutuksen arvioidaan olevan noin 30 000 henkilötyövuotta. Pysyvä kotimaisen työllisyyden lisäys olisi noin 10 000 henkilötyövuotta. Tavoitteena on oltava suomalaisten ammatti-ihmisten ja osaajien mahdollisimman laaja hyödyntäminen. Urakoiden tarjouskilpailut on järjestettävä niin, että suomalaisilla yrityksillä on realistiset ja tasapuoliset mahdollisuudet osallistua kilpailuun.

Lopuksi periaatepäätökset: Ydinenergialaki edellyttää, että käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoittamista koskeva kysymys ratkaistaan aina omalla periaatepäätöksellä. Fennovoiman osalta eduskunta saa näin hyväksyttäväkseen tai hylättäväkseen myöhemmin valittavan ratkaisun, jonka teolle periaatepäätöksessä on asetettu tiukat aikataulut.

Mietinnössä on tuotu esille laajaan asiantuntijakuulemiseen perustuen kaikkien hankkeiden osalta edelleen selvitettäviä kysymyksiä. Yhdenkään niistä ei kuitenkaan ole katsottu olevan sellaisen, joka estäisi periaatepäätöksen hyväksymistä. Talousvaliokunta esittää valtioneuvoston periaatepäätöksen Teollisuuden Voima Oyj:n hakemuksen ydinvoimayksikön rakentamisesta jäävän voimaan äänin 12—4, siihen liittyvän Posiva Oy:n hakemuksen ydinpolttoaineen loppusijoituksesta äänin 13—4, sekä Fennovoima Oy:n ydinvoimayksikön rakentamisen periaatepäätöksen sellaisenaan voimaan jäämistä äänin 13—4.

Tämän lisäksi talousvaliokunta esittää eduskunnan täysistunnolle hyväksyttäväksi neljä pontta.

Ensimmäisessä edellytetään, että laajennettujen ydinvastuuvelvoitteiden saattamiseksi kansainvälisesti voimaan hallitus tuo vuoden 2010 aikana eduskunnan käsiteltäväksi lakiesityksen ydinvastuulain muuttamisesta siten, että laki parantaa Suomen sisäistä ydinvahinkoturvaa.

Toisessa ponnessa eduskunta edellyttää, että hallitus vaikuttaa sopivin keinoin siihen, että Posiva Oy ja sen omistajat sekä Fennovoima Oy käynnistävät vuoden 2010 aikana yhteiset selvitykset ja neuvottelut käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksesta tavoitteena yhteinen kansallinen loppusijoitusratkaisu. Se sisältäisi Fennovoima Oy:n ydinvoimayksikön käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen.

Kolmannessa ponnessa edellytetään, että hallitus tuo vuoden 2010 aikana eduskunnalle uusiutuvan energian edistämiseen tarvittavat lakiesitykset ja varaa vuoden 2011 talousarvioon sekä tulevien vuosien menokehyksiin tarvittavat määrärahat.

Neljännessä edellytetään sitä, että hallitus luo osaltaan edellytyksiä suomalaisen työvoiman, osaamisen ja yrityskentän mahdollisimman laajaksi hyödyntämiseksi ydinvoimahankkeissa.

Herra puhemies! Arvoisat edustajakollegat! Valtioneuvoston periaatepäätösten hyväksyminen talousvaliokunnan mietinnön mukaisesti ponsineen varmistaa sähkönsaannin sekä työtä ja kotimaisia ja ulkomaisia investointeja sekä sijoituksia Suomeen. Talousvaliokunnan mietintöön sisältyy 3 vastalausetta.

Antti Rantakangas /kesk(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Periaatepäätökset kahden lisävoimayksikön rakentamiseksi ovat osa hallituksen kuluvana keväänä tekemiä energiapolitiikan ratkaisuja. Kauaskantoiset ratkaisut tuovat työtä ja toimeentuloa koko maahan, antavat elinvoimaa alueelle ja yritysten, ennen muuta energia-alan teknologiayrityksen, kehitykselle. Energiapaketilla on merkittävä ympäristö- ja ilmastopoliittinen vaikutus.

Ydinenergialaki velvoittaa kansanedustajia arvioimaan ja tekemään päätökset yhteiskunnan kokonaisedun mukaisesti. Eduskunta joko hyväksyy tai hylkää valtioneuvoston esittämät periaatepäätökset kahden ydinvoimayksikön rakentamiseksi. Jokainen meistä joutuu asettamaan vaakakuppiin hyödyt ja haitat. On siis punnittava lisäydinvoiman tarve, arvioitava hankkeiden kansantaloudelliset sekä alue-, työllisyys- ja ympäristövaikutukset sekä niiden merkitys energiapolitiikan kokonaisuuteen.

Lisäydinvoiman rakentamistarvetta on selvitetty viimeisen 1,5 vuoden aikana moneen otteeseen. Sitä on käsitelty eduskunnan hyväksymässä energia- ja ilmastopoliittisessa selonteossa, hallituksen energiaratkaisujen yhteydessä tehdyissä päätöksissä, valtioneuvoston eduskunnalle antamissa periaatepäätöksissä lisäydinvoiman rakentamiseksi sekä viimeksi talousvaliokunnassa ja sille lausunnon antaneiden erikoisvaliokuntien asiantuntijakuulemisissa.

Esitetyt periaatepäätökset lisäydinvoiman rakentamiseksi Fennovoimalle ja Teollisuuden Voimalle sekä loppusijoituspaikan laajentamiseksi Posivalle ovat perusteltuja. Energiatuotannon turvaaminen toteutuu parhaiten hajauttamalla tuotantoa monipuolisesti eri puolille Suomea. Hallituksen tekemää ratkaisua tukevat myös huoltovarmuus, teollisuuden ja kotitalouksien kohtuuhintainen sähkönsaanti sekä sähkömarkkinoiden kilpailun lisääminen.

Aikataulun tiukkuudesta huolimatta meillä on ollut olemassa kaikki tieto, mitä päätöksentekoon tarvitaan. Lisäydinvoiman rakentamistarpeesta esiintyy hyvinkin erilaisia mielipiteitä. Näin on myös keskustan eduskuntaryhmässä. Keskustan eduskuntaryhmän selvä enemmistö tukee tehtyä periaatepäätöstä, arvioni mukaan noin neljä viidesosaa edustajista.

Arvoisa puhemies! Hallituksen tekemät energiaratkaisut energiatehokkuuden edistämiseksi, uusiutuvien energialähteitten lisäämiseksi sekä lisäydinvoiman rakentamiseksi nojaavat eduskunnan vuosi sitten hyväksymän ilmasto- ja energiastrategian linjauksiin. Siinä sitoudutaan päästöjen vähentämiseen, kotimaisuuteen ja omavaraisuuteen sekä teknologian, työllisyyden ja talouskasvun edistämiseen.

Kyseessä on historiallinen suunnanmuutos. Keskustajohtoisen hallituksen johdolla Suomi on ensimmäisenä tekemässä päätöksiä, joilla todenteolla pyritään vähentämään hiilidioksidipäästöjä ja hillitsemään ilmastonmuutosta. Me otamme ilmastonmuutoksen vakavasti. Samalla luomme kestävän kasvun edellytyksiä tuottamalla enemmän puhdasta kotimaista energiaa saastuttavan tuontienergian sijaan.

Sähköenergian riittävyyden turvaamiseksi hallitus esittääkin kahta uutta ydinvoimayksikköä. Ratkaisulla kohennettaisiin myös sähkön hankinnan omavaraisuutta korvaamalla merkittävä osa tuontisähköstä omalla tuotannolla. Ydinvoimaa ei ole tarkoitus rakentaa sähkön pysyvämpää vientiä silmällä pitäen. Arvioiden mukaan nyt päätettävät uudet yksiköt olisivat käytössä aikaisintaan 2020-luvun alussa.

Keskustan puoluekokouksen hyväksymän kannan mukaisesti teollisuuden tarpeisiin on oltava riittävästi kohtuuhintaista sähköä. Sen tuottamiseen tarvitaan myös ydinvoimaa. Tehdyt energiaratkaisut on nähtävä kokonaisuutena, johon kuuluu energiatehokkuus, uusiutuvan energian lisääminen sekä mahdollisuus lisäydinvoiman rakentamiseen.

Arvoisa puhemies! Ydinvoimaan liittyy epäilyjä ja riskejä. Siksi on tärkeää, että me teemme kaiken voitavamme voimaloiden turvallisuuden varmistamiseksi. Se edellyttää tiukkoja lupa- ja valvontamenettelyjä niin rakennus- kuin käyttövaiheessa. Ydinvoimalan turvallisuuden eteen tehty työ on meillä Suomessa huippuluokkaa. Suomessa omaksuttujen periaatteiden mukaan ydinvoimalaitoksen turvallisuutta on kehitettävä koko sen käyttöiän ajan. On otettava huomioon laitoksen omat ja kansainväliset käyttökokemukset, turvallisuustutkimuksen tulokset sekä teknologian kehittymisen tuomat mahdollisuudet. Siksi on tärkeä, että jokaisella ydinvoimayhtiöllä Suomessa on mahdollisuus saada parasta asiantuntemusta ja että ydinvoiman osaamisen taso säilytetään Suomessa korkeana. Ydinvoimayhtiöille jää edelleen suuri vastuu voimaloiden turvallisuuden huolehtimisesta.

Suunniteltujen ydinvoimalahankkeiden järkevää toteuttamista tukee eduskunnan talousvaliokunnan erinomainen mietintö ja siihen sisältyvät neljä lausumaa, jotka sisältävät kannanotot ydinvahinkoturvan parantamisesta, Fennovoiman ydinpolttoaineen loppusijoitusratkaisun toteuttamisesta kansallisena ratkaisuna yhdessä Posivan ja sen omistajien kanssa, uusiutuvan energiapaketin ripeästä toteuttamisesta sekä suomalaisen työvoiman, osaamisen ja yritysten hyödyntämisestä ydinvoimahankkeessa.

Ilmasto- ja energiapoliittisessa selonteossa Suomi on asettanut tavoitteeksi vähintään 80 prosentin päästövähennykset vuoteen 2050 mennessä. Hallituksen tekemät energiaratkaisut ovat vasta alkusoittoa toimenpiteeksi puhtaamman ilmaston puolesta. Nyt tehtävällä ydinvoimaratkaisulla emme ole paaluttamassa lopullisesti Suomen energiapolitiikan keinovalikoimaa. Keskustan eduskuntaryhmä on tyytyväinen hallituksen mittavaan uusiutuvan energian edistämisohjelmaan. Uskomme, että se tuo kymmeniätuhansia työpaikkoja välillisesti ja se merkitsee noin 20 miljardin investointeja.

Ilmastonmuutos haastaa meidät muuttamaan ajatteluamme ja tarttumaan uusiin mahdollisuuksiin. Suomi on nyt ottamassa monessa mielessä edelläkävijän roolia. Keskustajohtoinen hallitus ansaitsee tunnustuksen siitä, miten se on määrätietoisesti ja ripeästi ollut edistämässä vihreää teollistamista.

Arvoisa puhemies! Lopuksi tiivistäen: Ensiksi, me olemme käsitelleet noin 1,5 vuotta energia-asioita eduskunnassa, meillä on hyvä ja tarvittava tieto päätöksentekoon. Toiseksi, keskusta luottaa teollisuuden sähköntarvearvioon ja tuemme Suomessa toimivan teollisuuden toimintaedellytyksiä, työtä ja hyvinvointia. Kolmanneksi, arvostamme historiallista energiakokonaisuutta, joka hakee vertaansa Suomen taloushistoriassa. Uskon, että tätä pakettia valmistanut ministeri Pekkarinen jää myönteisellä tavalla Suomen taloushistoriassa mieleen ja historiankirjoihin. Tämä ratkaisu on myös aluepoliittisesti erittäin mittava ja merkittävä hanke, jolla otetaan viisaalla tavalla käyttöön kaikki Suomen voimavarat.

Marjo Matikainen-Kallström /kok(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tällä viikolla päätämme yhdestä tämän vaalikauden merkittävimmistä ratkaisuista. Osana hallituksen laajaa energiapakettia ydinvoiman periaatepäätökset merkitsevät vakaata, luotettavaa energianlähdettä, jota suomalainen hyvinvointiyhteiskunta tarvitsee. Perusenergianlähteet turvaamalla mahdollistetaan myös hallituksen kaavailemat mittavat panostukset uusiutuvaan energiaan.

Periaatepäätösten hyväksyminen on yrityksille merkki siitä, että Suomen hallitus ja eduskunta tositarkoituksella haluavat luoda mahdollisuuksia yritystoiminnalle myös tulevaisuudessa ja näin turvata suomalaisten työpaikat ja hyvinvoinnin. Tämä on lupaus, joka takaa, että esimerkiksi terästeollisuuden, puunjalostusteollisuuden ja kaivannaistoiminnan sähkönsaanti on riittävää myös tulevaisuudessa. Myös kuluttajan kannalta ydinvoimaratkaisu hillitsee sähkön hinnan nousupaineita.

Teollisuus on edelleen yksi suurimmista työllistäjistämme. Huolehtimalla teollisuuden tarpeista huolehdimme sitä kautta satojen tuhansien kansalaisten työpaikoista ja siten heidän ja heidän perheidensä hyvinvoinnista. Pelkästään metsäteollisuuden voidaan laskea työllistävän suoraan tai välillisesti noin 200 000 suomalaista. Ydinvoiman mukana syntyy uutta elinvoimaisuutta ja uusia työpaikkoja.

Olemme kaikki sitoutuneet tavoitteeseen lisätä uusiutuvan energian osuutta 38 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Jo tämä tavoite takaa, että uusiutuvat energianlähteet eivät jää ydinvoiman jalkoihin. Tarvitsemme molempia, sekä ydinvoimaa että uusiutuvia. On pidettävä huoli siitä, että monien eri alojen yritykset voivat menestyä Suomessa. Vastakkainasettelu vihreisiin ja ei-vihreisiin talouden aloihin on keinotekoista. Kokoomuksen eduskuntaryhmä lähtee siitä, että kaiken suomalaisen teollisuuden ja yritystoiminnan tulee ottaa ympäristö- ja ilmastoasiat huomioon.

Suomeen on keskittynyt paljon teollisuutta, jossa valmistusprosessit vaativat paljon sähköä. Esimerkiksi metallinjalostusteollisuudessa sähkön osuus tuotantokustannuksista voi olla jopa yli 30 prosenttia. Sähkö on suuri menoerä, minkä vuoksi sen käyttöä pyritään jatkuvasti pienentämään. Energiatehokkuus suomalaisessa teollisuudessa onkin aivan kansainvälistä kärkeä, eikä maailman markkinoilla kilpailevilla yrityksillämme todellakaan ole tuhlaukseen varaa.

Nämä sähköä paljon käyttävät yritykset vastaavat isosta osasta Suomen tavaravientiä. Vientieuroista osa ohjautuu verojen muodossa myös yhteiseen pussiin. Hyvinvointiyhteiskunnassa verovaroista kustannetaan muun muassa terveydenhuolto, koulutus ja vanhustenhoito. Käytämme yhä enemmän verovaroja myös uusiutuvien energiamuotojen tarvitsemiin tukiin. Ydinvoiman avulla ylläpidämme työllisyyttä, mikä tarkoittaa verorahoja valtion kassaan ja mahdollisuutta tukea uusiutuvan energian lisäystä.

Arvoisa puhemies! Kaikilla tunnetuilla energiantuotantomuodoilla on omat riskinsä ja vaikutuksensa ympäristöön. Ilmaston ja myös ilmanlaadun kannalta ydinvoima on yksi parhaimpia sähköntuotantomuotoja. Ydinvoimalla korvataan fossiilisia polttoaineita, jotka ovat ilmastonmuutoksen kannalta pahimpia energiantuotantomuotoja. Ydinvoima ei myöskään aiheuta pienhiukkasia. Niinkin positiivisesta uusiutuvasta energiasta kuin puunpoltosta aiheutuu ilmaan hiukkaspäästöjä. Ulkoilman pienhiukkaset, jotka ovat peräisin muun muassa fossiilisista polttoaineista, puunpoltosta ja liikenteestä, aiheuttavat Suomessa satoja ennenaikaisia kuolemia vuosittain.

Ydinvoimaan liittyy erityisen paljon sekä turhia että aiheellisia pelkoja sen synnyttämistä riskeistä. Aitoihin riskeihin tulee aina varautua. Säteilyturvakeskus on keskeisessä asemassa ydinenergian käytön turvallisuuden valvonnassa ja sääntelyn kehittämisessä. Sen asiantuntemus ydinvoiman rakentamisen ja turvallisen käytön saralla on kansainvälisestikin arvioituna merkittävää. On erityisen tärkeää, että huolehdimme ydinvoima-alan koulutuksesta ja korkeatasoisesta tutkimustyöstä, jotta ydinvoimaosaamisen korkea taso säilyy Suomessa ja alan asiantuntijoita riittää myös jatkossa vastuulliseen valvontaan.

Ydinvoimayhtiöissä riskienhallinta on ykkösasia alkaen suunnittelusta aina ydinjätteen loppusijoitukseen saakka. Ydinvoimalaitosten turvallisuutta parannetaan jatkuvan kehittämisen periaatteella. Uusien laitosten turvallisuusvaatimuksia on tiukennettu entisestään. Tekniikan kehittyessä laitokset ovat yhä turvallisempia. Käytetyn polttoaineen loppusijoituksessa otetaan huomioon monenlaiset riskit. Loppusijoitus syvälle peruskallioon on tällä hetkellä paras mahdollinen tapa, mutta se mahdollistaa myös toisenlaisen ratkaisun käyttöönoton teknologioiden kehittyessä.

On oikein, että ydinvoimayhtiöt kantavat riskeistä taloudellisen vastuun. Ne varautuvat tuleviin ydinjätehuollosta aiheutuviin kustannuksiin maksamalla maksuja valtion ydinjätehuoltorahastoon. Voimayhtiöt ovat myös velvollisia korvaamaan Säteilyturvakeskukselle kustannukset, jotka aiheutuvat sen harjoittamasta valvonnasta. On välttämätöntä, että myös ydinvastuuasiassa on nyt lähdetty etenemään kansallisesti, jotta Suomen alueeseen rajautuville vastuille saadaan kansallinen ydinvakuutus.

Arvoisa puhemies! Ydinvoima on energiantuotannon muoto, joka vaatii hallituksen ja kansaa edustavan eduskunnan hyväksynnän. Nyt myönnettävillä luvilla annamme näille kahdelle yhtiölle mahdollisuuden rakentaa, omalla kustannuksellaan, Suomen välttämättä tarvitsemaa perusenergiaa. Ne myös vastaavat riskeistä omalla kustannuksellaan. On tärkeää muistaa, että vaikka kokonaisenergian kulutusta pyritään kaikin tavoin laskemaan, sähkönkulutus esimerkiksi sähköautojen lisääntymisen myötä kasvaa.

Kokoomuksen tavoitteena on tehdä Suomesta maailman ensimmäinen hiilineutraali yhteiskunta. Meillä on käytössä kolme keinoa. Mikään niistä ei yksin riitä, eikä mitään niistä voi korvata toisella. Ensiksi meidän on lisättävä energiatehokkuutta kaikin mahdollisin keinoin. Toiseksi uusiutuvan energian tuotantoa on lisättävä ja monipuolistettava. Kolmanneksi tarvitsemme päästötöntä perusvoimaa kahden uuden ydinvoimayksikön muodossa.

Sirpa Paatero /sd(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ilmastotalkoot tarkoittavat sitä, että kaikki hoitavat yhdessä ilmastoasiat. Näin ytimekkäästi tiivisti asian eräs neljäsluokkalainen tämän kevään Kevätpörriäisessä.

Sosialidemokraattisen, kestävän kasvupolitiikan tavoitteena on ilmastonmuutoksen hillitseminen ja ympäristön kuormituksen saaminen hallintaan. Käsiteltävänä olevassa energiaratkaisussa on kysymys siitä, miten turvataan energian- ja sähköntuotanto, miten saavutetaan sovitut uusiutuvan energian tuotantotavoitteet ja miten voidaan edistää sähkön ja energian tehokkuutta ja säästöjä.

Kysymys on siis energiapolitiikan kokonaisuudesta. Se, miten kokonaisuuden eri osiin suhtaudutaan, jakaa myös sosialidemokraattisten kansanedustajien mielipiteitä. Toiset painottavat ydinvoimaa kasvua ja työllisyyttä muita energiamuotoja paremmin tukevana perusvoimaratkaisuna. Toiset taas näkevät ydinvoiman suuren osuuden sähköntuotannossa sekä ydinvoiman ja ydinjätteen riskit ongelmallisena. Kaikkien meidän yhteisenä tahtonamme on kuitenkin päästöjen vähentäminen ja uusiutuvien voimakas lisääminen sekä kestävän kehityksen periaate, joka huomioi luonnon, yhteiskunnan ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden yli sukupolvien.

Ilmaston lämpenemisestä aiheutuvista kasvihuonepäästöistä noin 80 prosenttia on peräisin energian tuotannosta ja kulutuksesta, mukaan lukien liikenne. Näin ollen ilmasto- ja energiapolitiikka kietoutuvat tiiviisti toisiinsa. EU-tasolla olemme sitoutuneet vahvasti kasvihuonepäästöjen vähentämiseen ja uusiutuvien lisäämiseen.

Nyt tehtävien päätösten tavoitteena on turvata maamme sähkönsaanti siten, että se on linjassa ilmastonmuutoksen hillintää koskevien tavoitteiden kanssa. Päätösten tulee edistää siirtymistä kohti vähähiilistä taloutta. Tavoitteiden saavuttamiseksi on tärkeätä, että emme sulje pois mitään päästötöntä tai vähäpäästöistä energiantuotantomuotoa. Samalla on panostettava voimakkaasti energiatehokkuuteen ja energiansäästöön.

Eduskunta on aiemmin linjannut halumme luopua tuontiriippuvuudesta ja fossiilisista polttoaineista. Sähkönhankintamme lähtökohtia on riittävän ja kohtuuhintaisen sähkön saaminen hyvällä toimitusvarmuudella. Oman tuotantokapasiteettimme pitää pystyä kattamaan myös huipun aikainen kulutus ja mahdolliset tuontihäiriöt.

Energian hinta, riittävyys ja varma saatavuus ovat tärkeitä talouskasvun ja hyvän työllisyyden edellytyksiä. Nämä antavat hyvän pohjan myös investoinneille Suomeen ja tätä kautta yrittäjyydelle, työllisyyden kasvulle ja kansalaistemme hyvinvoinnin lisäämiselle.

Ydinvoimaloiden periaatepäätöslupien ja Posivan loppusijoitusluvan käsittelyssä nousi esiin useita kriittisiä kohtia, joiden selventämiseksi lukuisten asiantuntijoiden kuuleminen oli tarpeen. Kansallisesti joudumme ennustamaan, miten kansantaloutemme ja tuotantorakenteemme kehittyy. Ennustettava aikaväli on pitkä ja muuttujia on paljon, minkä vuoksi asiantuntijoidenkin arviot vaihtelevat merkittävästi sekä sähkönkulutuksen että tulevaisuuden hinnan osalta.

Sähkömarkkinoiden integraatio lisää pidemmällä aikavälillä toimitusvarmuutta mutta todennäköisesti myös painetta hintojen nousuun Suomessa. Integraatiokehitys ei poista tarvetta omavaraisuudelle. Kansallisesti on tärkeätä turvata sähkön huoltovarmuus sekä teollisuuden ja kotitalouksien kohtuuhintainen sähkönsaanti.

Vaikka kokonaisenergiankulutuksen arvioidaan vähenevän, tulee sähkön suhteellinen osuus kasvamaan. Ottaen huomioon erityisesti teollisuuden sähkönkulutuksen kasvuennusteet, palveluiden sähköistyminen, omavaraisuuden saavuttamistavoitteet ja niihin liittyen vanhentuva kapasiteetti, hiililauhdetuotannon voimakas alasajo ja tuonnin korvaaminen voidaan sähkönkulutuksen arvioida kasvavan edelleen.

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus on arvioinut, että pidemmällä aikavälillä ydinvoimalainvestoinnit kasvattavat kansantuotetta työllisyyden ja toisaalta kilpailukykyvaikutusten avulla. Investoinnit kasvattavat työllisyyttä erityisesti rakennusaikana, mutta työllisyys paranee myös sen jälkeen. Perusvoiman merkittävän lisärakentamisen avulla voidaan turvata energiavaltaisen teollisuutemme kilpailuedellytyksiä ja näin ollen myös työllistämismahdollisuuksia.

On erittäin tärkeätä, että ydinvoimalahankkeissa käytetään kotimaisia yrityksiä ja työvoimaa mahdollisimman laajasti. Näillä työmailla on noudatettava Suomen lainsäädäntöä ja työehtoja, ja näiden valvontaan on taattava riittävät resurssit.

Arvoisa puhemies! Energiatehokkuus ja energian säästö ovat jääneet hieman vähemmälle tässä keskustelussa. Näitä emme voi kuitenkaan unohtaa. Energiansäästötoimenpiteitä pitää vahvistaa ja energiankäyttöä tehostaa. Energiankäytön tehokkuutta on parannettava lisäämällä tutkimus- ja tuotekehityspanostuksia uuden tekniikan kehittämiseen. Rakentamisessa ja kotien laitekannassa on energian- ja sähkönkulutusta pienennettävä lisäämällä ekotehokkuusmerkintöjä ja soveltamalla tiukempia, tehokkuutta painottavia standardeja.

Uudet rakentamispaikat ja sähkölinjat tuovat haasteita myös ympäristövaikutusten arvioinnissa tulleiden näkökulmien tarkkaan huomioimiseen. Erityisesti on huolehdittava luontoarvojen ja eläimistön säilymisestä sekä siitä, että lauhdevesien vaikutukset ovat mahdollisimman vähäiset meren eläimistölle, kuten ympäristövaliokunta on todennut.

Kriittisiä kysymyksiä liittyy onnettomuusriskien lisäksi myös ydinjätteen loppusijoitukseen. Tässä tutkimuksessa ollaan Suomessa pitkällä, mutta varsinainen loppusijoittaminen alkaa myöhemmin. Nyt on uusittava ydinvastuulaki ja ydinvoimayhtiöiden on otettava riskeistä rajoittamaton vastuu. Sosialidemokraatit edellyttävät, että hallitus antaa tästä esityksen vielä tällä vaalikaudella.

Arvoisa puhemies! Energiapaketti on kokonaisuus, josta nyt käsittelyssä oleva päätös on ensimmäinen osa. Odotamme nopealla aikataululla esityksiä uusiutuvien energiamuotojen, energiatehokkuuden ja säästöjen lisäämiseksi.

Tulossa oleva uusiutuvan energian tukipaketti on toteutettava veronmaksajan kannalta viisaasti. Kaikkien uusien tukien pitää perustua vääristelemättömiin, oikeisiin tietoihin. Myös puu on hyödynnettävä mahdollisimman tehokkaasti. Tukipaketin kustannuksia on myös seurattava ja niistä on annettava selvitys eduskunnalle.

Arvoisa puhemies! Ilmastonmuutokseen vaikuttaminen on kuitenkin asia, johon jokaisella kansalaisella on mahdollisuus osallistua, vaikkapa arvioimalla omaa hiilijalanjälkeään ja aloittamalla vaikkapa kesän iloksi oman ilmastodieetin.

Annika Lapintie /vas(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kaksi valtavaa ydinmiilua, tuhansia megawatteja, tuhansia vuosia käytännössä ikuisesti säteilevää ydinjätettä. Tässäkö tämä meidän sinivihreän hallituksen loistavin ympäristöteko? (Ed. Zyskowicz: Suorastaan säteilevin!) Päätös on Suomen historiassa ainutlaatuinen ja tämän päivän Euroopassakin omintakeinen.

Vasemmisto ei hyväksy sinivihreän hallituksen säteilevää linjausta. Tämän vuoksi ehdotan ensinnäkin, että eduskunta kumoaa valtioneuvoston 6. päivänä toukokuuta 2010 tekemän periaatepäätöksen Teollisuuden Voima Oyj:n hakemukseen ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta; toiseksi, että eduskunta kumoaa valtioneuvoston 6. päivänä toukokuuta 2010 tekemän periaatepäätöksen Posiva Oy:n hakemukseen käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen rakentamisesta laajennettuna; kolmanneksi, että eduskunta kumoaa valtioneuvoston 6. päivänä toukokuuta 2010 tekemän periaatepäätöksen Fennovoima Oy:n hakemukseen ydinvoimalaitoksen rakentamisesta.

Hyvät edustajatoverit, ydinvoiman rakentamista ei voi perustella työllisyyssyillä. Ydinvoimaloiden rakentamisen työllisyysvaikutus jää vähäiseksi. Valtaosan työstä Olkiluoto 3 -yksikön työmaalla tekevät ulkomaiset yritykset ja ulkomaiset työntekijät. Näin tulisi käymään myös nyt käsittelyssä olevissa hankkeissa, jos eduskunta hyväksyy ne. (Ed. Korkeaoja: Sittenhän tänne ei kannata rakentaa mitään!)

Massiivinen ydinvoimala perustuu ulkoa tuotuun teknologiaan. Uraani tuodaan ulkomailta, polttoaine rikastetaan ulkomailla, rakentajat tuodaan ulkomailta, ja sähkökin myytäisiin ulkomaille.

Yksi ydinvoimala työllistää toimiessaan vain muutama sata henkeä. Kotimaahan jäisivät vain ydinjätteet. Ydinvoima ei todellakaan ole mikään rikkauksia takova sampo tai nokia.

Kuinka energiatehokkuus nousee, jos mark- kinat täytetään subventoidulla ydinsähköllä? Esitetty jätti-investointi ydinvoimaan merkitsee käytännössä lupausta teollisuudelle lopettaa kaikki energiansäästö.

Ydinvoima ei ole mikään väliaikaisratkaisu parempaa odoteltaessa. Kyse on ratkaisusta 60—80 vuodeksi. Arvioin myös, että hallitus on lähtenyt siitä, että nykyisten ydinvoimaloiden lähestyessä loppuvaihetta laitosten omistajille myönnetään luvat uusiin laitoksiin. Näin ollen se, että Fortumin hakemus ei ole nyt esillä, on sinivihreän hallituksen näkökulmasta vain ajoituskysymys.

Ydinvoima ei ole väliaikaisratkaisu senkään takia, että käytetty polttoaine jää täällä asuvien riesaksi tuhansiksi vuosiksi.

Ydinvoima on vanha, huonoksi havaittu keino. Se on paljon heikompi kuin pussillinen uusia. Nyt tarvitaan uusia ideoita. Voiko aloitteellisuutta odottaa Kiviniemeltä, Kataiselta ja Pekkariselta? Kaikki tietävät vanhastaan, että ydinvoima säteilee. Nyt hallituksen esityksen jälkeen kaikki myös tietävät, että ministereillä ei ainakaan liiaksi säteile. (Välihuutoja)

Uusiutuvasta energiasta riittäisi työtä kymmenilletuhansille ihmisille eri puolilla maata. Suomeen voitaisiin asentaa tuulivoimaa suurta ydinvoimalaa vastaava määrä. Metsähaketta ja muuta bioenergiaa voidaan lisätä kahden ydinvoimalan verran. Tanskassa tuulivoimaa on jo yli 20 kertaa ja Ruotsissa yli 10 kertaa Suomea enemmän.

Ydinvoiman lisäys Suomessa lisää kiinnostusta myös kaivostoimintaan Suomessa. Jos meillä on merkittävässä määrin ydinvoimaloita, käy yksinkertaisesti vaikeaksi rajoittaa kaivostoimintaa. Kuka haluaa uraanilouhoksen takapihalleen tai uraanilouhoksen myrkylliset jätteet omaan juomaveteensä?

Sinivihreä hallitus ei suosi ydinvoiman lisärakentamista ainoastaan peukaloimalla sähköennusteita. Päästökaupan kautta Suomen neljä ydinvoimalaa keräävät vuosittain tukiaisia satoja miljoonia euroja. Hallitus tukee ydinvoimaa myös sillä, että ydinvahingon vastuuta rajoitetaan. Myös tämä merkitsee vähintään satojen miljoonien eurojen vuotuista piilotukea ydinvoimalle. Ydinsähkön todellinen hinta olisi moninkertainen, jos tuotannon riskit huomioitaisiin. Energiamarkkinat on vääristetty tukipolitiikalla.

Vuonna 2005 eduskunta hyväksyi lainmuutoksen, jolla laitoksen haltijan pakollinen vakuutus nousee 700 miljoonaan euroon. Tätäkään ei ole pantu täytäntöön. Mistä rahat onnettomuuden sattuessa otetaan? Ovatko energiayhtiöiden rahavarat rajattomat? On turha odottaa, että nämä massiiviset ydinvoiman tukiaistalkoot koituisivat tavallisen kuluttajan eduksi. Ydinsähkö on halpaa teollisuudelle, mutta ei kuluttajalle.

Ilman mittavaa piilotukea veronmaksajilta ydinvoima olisi kannattamatonta. Tämä on hyvä muistaa, kun miettii sitä, että näinä päivinä halutaan kieltää kaduilla kerjääminen Suomessa. Ihmisten köyhyydestä halutaan tehdä rikos, mutta samaan aikaan palkitaan energiayhtiöiden kannattamattomuus. Kolikon kerjääjä on oikeistopoliitikon mielestä inhottava rikollinen, mutta satojen miljoonien ydinvoimatukiaisten kerjääjä ei.

Hyvät edustajatoverit, ihmiskunnan tulevaisuuden tulee olla kaikkea muuta kuin säteilevä. Valtioneuvoston periaatepäätökset lisäydinvoimasta ovat yhteiskunnan edun vastaisia. Niiden kaataminen on perusteltua, oikeutettua ja välttämätöntä. Suomen tulevaisuuden energiaratkaisu ei voi olla vanhentunut ja aivan liian vaarallinen ydinvoima.

Oras Tynkkynen /vihr(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomi on tienhaarassa. Tällä viikolla me kansanedustajat päätämme Suomen energiatulevaisuudesta vuosisadan loppuun asti. Torstainen äänestys ratkaisee sen, miten meidän lastenlastenlastemme Suomessa energiaa tuotetaan.

Me voimme valita lisäydinvoiman tien. Voimme rakentaa talouttamme energiamuodolle, joka perustuu ulkomaiseen teknologiaan, ulkomaiseen osaamiseen ja ulkomaiseen työhön. Voimme nojata moniongelmaiseen riskienergiaan, jonka tuotannosta syntyvä ydinjäte pitää eristää ihmisistä ja ympäristöstä kymmeniksituhansiksi vuosiksi. Voimme päättää antaa luvat vielä kahdelle uudelle ydinvoimalalle ja näin tehdä Suomesta maailman suurimman ydinjätteen tuottajan asukasta kohti. Voimme tuottaa ydinsähköä saksalaisille ja pitää jätteet itsellämme. Lopputulos olisi sama kuin jos toisimme ydinjätettä: sähkö muille, jätteet meille.

Voimme kuitenkin valita myös toisin. Lukuisat selvitykset ja hallituksen omatkin asiakirjat osoittavat, että voimme aivan yhtä hyvin valita kestävien energiaratkaisujen tien. Voimme turvata teollisuuden kohtuuhintaisen sähkönsaannin, leikata päästöjä rivakasti ja irtautua Venäjän tuontiriippuvuudesta myös ilman lisäydinvoimaa.

Miten tämä käytännössä onnistuisi? Valjastamalla kotimainen osaaminen energiatehokkuuden parantamiseen ja kotimaisen uusiutuvan energian tuotannon lisäämiseen.

Energiatehokkuuden parantaminen on paitsi kestävin myös taloudellisin tapa saada sähkönkulutus ja -tuotanto kohtaamaan. Voimme tehostaa sähkönkäyttöä merkittävästi kotitalouksissa, palveluissa, rakentamisessa, teollisuudessa. Voimme korvata sähkölämmitystä lämpöpumpuilla ja pellettiuuneilla. Voimme tasata kulutushuippuja käyttämällä modernia tieto- ja viestintätekniikkaa.

Hallitus on sitoutunut kunnianhimoiseen uusiutuvan energian pakettiin. Tästä suuri kiitos kuuluu elinkeinoministeri Pekkariselle, joka on saanut rakennettua kustannustehokkaan tavan edistää kotimaisia uusiutuvia metsäenergiasta biokaasuun ja tuulivoimaan.

Mutta enemmänkin voidaan silti tehdä. Jos energiatehokkuuden potentiaali hyödynnetään täysimääräisesti, lisäkapasiteetin tarve sen päälle jää vähäiseksi. Tarve voidaan kattaa esimerkiksi rakentamalla tuulivoimaa lisää saman verran kuin Espanja rakensi viime vuonna kuudessa kuukaudessa ja siihen päälle hieman lisäämällä biosähkön tuotantoa.

Arvoisa puhemies! Keskustelussa on väitetty, että uusiutuvat, energiatehokkuus ja ydinvoima muodostaisivat kokonaispaketin. Kuitenkin Suomella on laillisesti sitova velvollisuus kasvattaa uusiutuvan energian osuus 38 prosenttiin. Hallituksen esittämät tai vastaavat toimet on välttämätöntä toteuttaa joka tapauksessa riippumatta siitä, mitä torstaina täällä salissa ydinvoimasta päätämme.

Mittava ydinvoiman lisärakentaminen päinvastoin uhkaa kotimaisen uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden edistämistä. Pääasiallisia syitä tähän on kolme.

Ensinnäkin, uudet ydinvoimalat sitoisivat pääomia arviolta 7—10 miljardia euroa. Jos Olkiluoto 3:n varoittava esimerkki toistuu, tämä arvio voi ylittyä vielä reippaasti. Jos pääomat sidotaan epävarmoihin ydinhankkeisiin, voi erityisesti kunnallisten energiayhtiöiden olla vaikea samaan aikaan investoida merkittävästi paikalliseen uusiutuvan energian tuotantoon. (Ed. Tennilä: Tämä on se kysymys!)

Toiseksi, aluksi minkä tahansa energiateknologian, myös uusiutuvien, hinta on hieman korkeampi. Jos lisäydinvoima todella onnistuisi laskemaan sähkön hintaa, se nostaisi kestävien energiamuotojen edistämisen kustannuksia, niin kuin myös talousvaliokunnan mietinnössä todetaan.

Kolmanneksi, jos ydinvoimaa ei rakenneta lisää, tulee sähkön tarve aivan konkreettisesti kattaa muilla keinoilla. Tämä merkitsisi käytännössä merkittäviä lisäsatsauksia energiatehokkuuden parantamiseen ja kotimaisiin uusiutuviin. Siksi "ei" lisäydinvoimalle tarkoittaa "kyllä" kotimaisille kestäville energiaratkaisuille.

Ydinvoiman uhka kestäville energiaratkaisuille käy ilmi myös hallituksen periaatepäätöksistä. Niissä todetaan, että lisäydinvoima alentaa uusiutuvalla energialla tuotetun sähkön kilpailukykyä ja että lisäksi on uhkana, että ydinvoiman lisärakentaminen heikentää sähkön ja lämmön yhteistuotannon kannattavuutta ja sitä kautta saattaa vähentää uusiutuvan energian määrää. Mitä enemmän ydinvoimaa rakennetaan, sitä suuremmaksi uhka kotimaisille uusiutuville ja energiatehokkuudelle kasvaa.

Ydinvoimaa on usein puollettu, tässäkin keskustelussa, tapana turvata vientiteollisuuden edellytyksiä. Kestävät ratkaisut voivat kuitenkin olla parempia paitsi ympäristön myös kansantalouden, työllisyyden, yritysten ja hyvinvoinnin kannalta.

Toisin kuin lisäydinvoima, kestävät vaihtoehdot perustuvat voittopuolisesti kotimaiseen osaamiseen, teknologiaan ja polttoaineisiin. Työpaikat jakautuvat asentajille, metsänomistajille, rakentajille, sorvaajille ja metsureille ympäri Suomea. Iso osa työpaikoista tulee maaseudulle ja sellaisille teollisuuspaikkakunnille, missä uusia työpaikkoja tarvitaan kaikkein kipeimmin. Siksi ääni lisäydinvoimaa vastaan on ääni suomalaisen työn puolesta.

Kotimainen uusiutuva energia ja energiatehokkuus eivät työllistä vain rakentamisvaiheessa. Tuhannet pysyvät vientityöpaikat voivat olla kiinni siitä, mitä nyt päätetään lisäydinvoimasta, annetaanko kestävälle energialle todellinen mahdollisuus myös täällä meillä kotimaassa. Ydinteknologiaahan Suomi ei juurikaan voi viedä.

Näin ydinvoiman lisärakentaminen ei olekaan kokonaisedun mukaista. Siksi esitän, että periaatepäätökset hylätään vastalauseen 1 mukaisesti.

Arvoisa puhemies! Kansalaiset odottavat meiltä kansanedustajilta määrätietoisia toimia kestävien energiaratkaisujen puolesta. Tuoreessa kyselyssä uusiutuvan energian lisäämistä kannatti 90 prosenttia suomalaisista, energiatehokkuuden parantamista 60 prosenttia.

Sen sijaan lisäydinvoiman rakentaminen ei saa kansan tukea. Viime vuosina yhdenkin uuden ydinvoimalan kannalla on ollut vähemmistö suomalaisista. Kahta uutta voimalaa kannattaa vain alle viidennes kansalaisista. Esimerkiksi keskustan ja sosialidemokraattien kannattajistakin vain noin kuudennes tukee kahta voimalaa.

Viime aikoina kansalaisten luottamus meihin kansanedustajiin on horjunut. Moni on alkanut epäillä, että poliitikot asettavat jonkin äänekkään ryhmän edun kansakunnan edelle. Valitettavan monet kansalaiset kokevat nykyään, että heidän mielipiteensä ei päätöksenteossa paina.

Nyt meillä on mahdollisuus palauttaa kansalaisten uskoa demokratiaan. Voimme osoittaa, että päätöksen ydinvoimasta teemme me, kansan edustajat, eivät etujärjestöt tai puolue-eliitti. Voimme kuunnella kansan toiveita siitä, millaisen energiatulevaisuuden he haluavat Suomelle rakentaa.

Meillä kaikilla on vapaat kädet päättää, miten torstaina äänestämme. Meistä jokainen voi valita vapaasti päättää yhden, kahden tai ei yhdenkään uuden ydinvoimalan puolesta. Niin kuin Pohjolan Sanomat pääkirjoituksessaan hyvin toteaa, "ydinvoimaratkaisut ovat varmasti niitä asioita, joihin ryhmäkuria ei voida eikä pidä koskaan ulottaa".

Suomi on nyt tienhaarassa. Meidän kansanedustajien käsissä on päättää itsenäisesti, minkä tien valitsemme: ulkomaisen riskienergian vai kotimaisen kestävän energian tien.

Arvoisa puhemies! Valinta on meidän.

Arvoisa puhemies! Asiallisesti esitys on sama.

Jos puhemies niin katsoo, niin voidaan tulkita, että kannatan ed. Lapintien ehdotusta.

Ulla-Maj  Wideroos /r(ryhmäpuheenvuoro):

Värderade talman! Kärnkraften är det mest långtgående beslut som vi som riksdagsledamöter har att ta ställning till. Det betyder att vi måste ta ett klart ansvar för framtidens energi- och miljölösningar. Vi behöver trygga vår energiproduktion och vara självförsörjande. Samtidigt vet vi att det använda kärnbränslet är farligt i minst 600 år framöver. Det är en tid som ingen av oss på något sätt kan överblicka. Det är stora beslut med tanke på framtiden.

Även om riksdagen nu har att ta ställning bara till tillstånden för en utbyggnad av kärnkraften bör besluten ses mot bakgrunden av det paket för en kraftig satsning på förnybar energi som den förra regeringen beslutade om och den nuvarande kraftfullt förbundit sig till. De två beslutshelheterna är inte kopplade till varandra, ändå är de delar av en energipolitisk helhetslösning. Medan kärnkraften delar riksdagen, är enigheten desto större om satsningarna på förnybar, inhemsk energi.

För kärnkraftsförespråkarna i svenska riksdagsgruppen handlar det om en balanserad helhet där avsikten med både en utbyggd kärnkraft och satsningen på förnybar energi är densamma: att minska användningen av fossila importbränslen, och därmed drastiskt skära ned koldioxidutsläppen och att på detta sätt motverka den pågående klimatuppvärmningen.

För kärnkraftsmotståndarna har satsningen på förnybar energi minst lika stor betydelse. Även om kärnkraftens förespråkare skulle segra i omröstningen i övermorgon kommer Finland att bli ett föregångarland i satsningen på förnybar, helt inhemsk energi. I en kläm till sitt betänkande förutsätter nämligen ekonomiutskottet att regeringen under 2010 till riksdagen överlämnar behövliga lagförslag om främjandet av förnybar energi och i budgetpropositionen för 2011 och de kommande åren avdelar de anslag som behövs för att nå målen. Detta förpliktigar och i denna vårs breda energisatsningar får investeringarna i förnyelsebara energikällor inte hamna i kärnkraftsbeslutens skugga. Inte heller på tidtabellen kan eller ska vi ge avkall. Tiden för förnybar energi är nu!

Arvoisa puhemies! Ruotsalainen eduskuntaryhmä on, kuten useimmat eduskuntaryhmät, jakautunut ydinvoimakysymyksessä. Niukka enemmistö meistä puoltaa lupia ja yhtä niukka vähemmistö vastustaa niitä. Siinä ei ole mitään yllättävää, että ryhmä ei juuri tässä asiassa ole yhtenäinen.

Täysin yhtenäinen ryhmämme on kuitenkin siinä, että vaikka eduskunta todennäköisesti myöntääkin lisäydinvoimaluvat ja vaikka me teemmekin yhtä hyvin tarpeellisen kuin tavattomankin panostuksen uusiutuvaan energiaan, meidän on myös panostettava energiatehokkuuteen. Pelkästään sen takia, että meillä on lisää energiaa, emme saa tuhlata enemmän. Eli olemme täysin yksimielisiä siitä, että meidän on säästettävä enemmän. Panostuksia on tehtävä uusiin energiatehokkaisiin ratkaisuihin, olkoonpa sitten kyse yksityiseen tai teolliseen käyttöön tarkoitetuista ratkaisuista. Tällä tavalla voimme harjoittaa vastuullista energiapolitiikkaa ja saavuttaa päästötavoitteemme.

Aivan kuten ydinvoimarakentaminen luo työpaikkoja ja suosii kilpailukykyämme, uusiutuvaan energiaan satsaamisella on voimakkaat työllisyyspoliittiset ja kilpailukykyä edistävät vaikutukset. Vihreä energiantuotanto luo kotimaista työtä.

Värderade talman! En ansvarsfull energipolitik innebär också en viss grad av självförsörjning. På den europeiska elmarknaden är det i dagsläget bara Finland och Luxemburg som är beroende av import för sin kapacitet. Det står i strid med grundtanken som medlemsländerna enats om och som innebär att varje land ansvarar för sitt eget energibehov. Dessutom står det i strid med finländarnas åsikter. Vi vill inte vara beroende av — ja, låt oss vara krassa i den här frågan — rysk kärnkraftsel. Lika lite vill vi vara beroende av sådan import av fossila bränslen som kan avbrytas om leverantören finner det för gott. Självförsörjningen har också en säkerhetspolitisk dimension.

Så långt är nästan alla riksdagsledamöter fullständigt överens. Oense blir man först när framtidens energibehov bedöms. Klart är att kärnkraftsbeslutet ska fattas utgående från tanken om att kärnkraften inte byggs för att vi ska ha en permanent export. Ändå finns det ledande experter som gör bedömningen att vi, i det fall att vi bygger två nya kärnkraftverk, kommer att befinna oss i en situation där vi exporterar en stor del av energin som produceras vid det ena kärnkraftverket.

Ydinvoima ei ole ainoastaan energiamuoto muiden joukossa, vaan sillä on syvempi eettinen ulottuvuus sen vuoksi, että sen vaikutukset ulottuvat pidemmälle tulevaisuuteen kuin minkään muun energianlähteen. Tosin myös fossiilisten polttoaineiden käytöllä on vaikutuksia, jotka ulottuvat tulevaisuuteen, ja juuri tämän vuoksi useimmat ovat yksimielisiä niiden käytön vähentämisestä. Mutta kun kyse on ydinvoimasta, sen käyttöturvallisuudesta ja erityisesti käytetyn polttoaineen loppusijoituksesta, arviot menevät ristiin.

Useimmat meistä haluavat luottaa, että juuri meidän ydinvoimalamme sekä toiminnassa olevat, nyt rakenteilla oleva ja suunnitteilla olevat, täyttävät korkeimmat mahdolliset turvallisuusvaatimukset ja ovat sen vuoksi turvallisia käytössä. Mutta kuten tiedämme, kaikkeen inhimilliseen toimintaan liittyy aina ennakoimattomia riskejä. Ydinjätteen loppusijoituksen riskejä on pidettävä kaikkein suurimpina. Kuvaavaa näille riskeille on käyty keskustelu siitä, miten onnistutaan merkitsemään jätteen sijoituspaikka siten, että varoitukset ovat täysin ymmärrettävissä satojen vuosien päästä.

Kärnavfallsfrågan är faktiskt ännu inte slutligt löst. Då riksdagen, i enlighet med det betänkande som ekonomiutskottets majoritet ställde sig bakom, sannolikt kommer att förutsätta att man redan i år inleder klarläggningar och förhandlingar om en enda gemensam nationell deponeringsplats, vet vi att kravet kan möta juridiska och rent fysiska hinder. Näringsfrihet tryggas i grundlagens 18 § och det betyder att det inte lättvindigt kan krävas en gemensam nationell avfallslösning.

Myös muutoin ruotsalainen eduskuntaryhmä haluaa korostaa talousvaliokunnan lausunnossaan esittämien lausumien merkitystä. Ydinvastuulaki on päivitettävä siten, että taloudellista vastuuta mahdollisissa käyttöhäiriöissä, joiden vaikutukset ulottuvat reaktorirakennuksen ulkopuolelle, vahvistetaan vastaamaan vakuutusta. Samoin on välttämätöntä, että hallitus antaa, kuten se jo ohjelmajulistuksessaan ilmoitti, uusiutuvan energian paketin toteuttamiseksi tarvittavat lakiehdotukset ja jo ensi vuoden talousarviossa ryhtyy varaamaan tarvittavia varoja.

Oikeutettu on myös vaatimus suomalaisen työvoiman, suomalaisen osaamisen ja suomalaisten yritysten EU:n kilpailusääntöjen puitteissa mahdollisimman laajasta hyödyntämisestä uusia ydinvoimaloita rakennettaessa. Johtavasta turvallisuusosaamisesta on myös hyötyä tulevaisuudessa. Tosiasia on, että uusia ydinvoimaloita tullaan rakentamaan, ja jos tällöin voimme olla vaikuttamassa enemmän turvallisuusajatteluun, niin olemme tehneet maailmalle pienen palveluksen.

Värderade talman! På torsdag röstar vi om vilken framtid vi vill att vårt land och våra medborgare ska möta. Svenska riksdagsgruppens medlemmar kommer i denna fråga att rösta i enlighet med vars och ens övertygelse. Var och en av oss baserar denna åsikt på moral, på personlig övertygelse, på expertutlåtanden, på studiebesök och information och åsikter av hundratals intresserade och engagerade medborgare. Vi röstar både om och för framtiden!

Kari Kärkkäinen /kd(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kristillisdemokraattien puheenvuoroon menen kohta. Mutta en voi kuin ihmetellä sitä, miten ministeri Sinnemäki istuu tuolla aitiossa, kun kuuntelin vihreiden ed. Oras Tynkkysen puheenvuoron tänään salissa. Tämä on hyvin periaatteellinen kysymys. Jos keskustapuolue istuisi hallituksessa, kun maataloustuet leikataan, tai ehkä kristillisdemokraatit silloin, kun aktiivinen eutanasia otettaisiin käyttöön, niin voisi kysyä, missä ovat arvot ja miten pitkälle me voimme olla hallituksessa, kun kysytään periaatteista ja arvoista, jotka ovat kunkin puolueen keskiössä. (Ed. Zyskowicz: Vihreät ovat yhteistyökykyinen puolue!) Kaksilla korteilla pelaaminen on vastenmielistä.

Arvoisa puhemies! Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmä jakaantuu ydinvoimaratkaisussaan. Lievä enemmistö ryhmässämme hyväksyy ydinvoiman lisärakentamisen, mutta myös täysin kielteinen kanta saa vahvaa tukea ryhmässämme. Ydinvoimaan liittyy turvallisuus-, vastuu- ja jätekysymyksiä, joiden kestävä ratkaiseminen on välttämätöntä, ja huomattavaa erimielisyyttä tulevasta energiantarpeesta on myös esiintynyt. Nämä seikat vaikuttavat olennaisesti eduskuntaryhmämme jäsenten suhtautumiseen ydinvoiman rakentamiseen.

Kristillisdemokraatit korostavat ydinvoimaloiden vastuukysymysten ratkaisemista pikaisesti ja kestävällä tavalla. Kannatamme ydinvastuulaissa sovitun rajoittamattoman vastuun nopeaa voimaan saattamista. Tämä tulee toteuttaa kansallisesti odottamatta mahdollisia kansainvälisiä sopimuksia. Vastuun tulee olla riskin aiheuttajalla. Samalla eduskuntaryhmämme patistaa hallitusta toimimaan sopimusvaltioiden ratifioinnin edistämiseksi. Vastuiden tulee olla riskien tasalla, ja myöntäessään oikeuksia uusiin ydinvoimalaitoksiin hallituksen on samalla edellytettävä niiltä riskiä vastaavia takuita joko vakuutusten tai rahastojen avulla.

Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän mielestä koko energiapaketti olisi pitänyt tuoda eduskunnan käsittelyyn ydinvoimaratkaisujen yhteydessä. Kokonaistarkastelulla on suuri merkitys, sillä aivan kuten ympäristövaliokunta toteaa, yksittäisratkaisut vaikuttavat suoraan tai välillisesti muiden valintojen toteuttamisedellytyksiin. Energiaratkaisujen lähtökohtana on energian ja erityisesti sähkönkulutuksen tarve keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Tässä tarkastelussa eduskuntaryhmäämme on ihmetyttänyt hallituksen tapa muutella tarvetta kuvaavia lukuja useaan kertaan hiukan keveinkin perustein. Linjattomuutta on korostanut eri hallituspuolueiden täysi vastakkaisuus näin tärkeässä asiassa. Asiantuntijoiden huomattavan erilaiset arviot tarpeen kehittymisestä tulevaisuudessa vievät pohjaa koko esitykseltä. Tarpeen arvioinnissa on suuri paino pantava energiatehokkuuden parantamiselle ja energian säästölle. Energiankulutuksen kasvu tulee saada pysähtymään ja säästöpotentiaali hyödynnettyä. Tavoitteeksi on asetettava hiilidioksidipäästöjen vähentäminen, fossiilisten polttoaineiden käytöstä luopuminen ja sähköntuonnin lopettaminen Venäjältä. Tämän jälkeen lasketaan se tarve, joka voidaan tyydyttää uusiutuvilla kotimaisilla energialähteillä. Lopuksi mahdollisesti jäljelle jäävä tarve joudutaan täyttämään ydinvoimalla. Pidämme tärkeänä ilmasto- ja energiastrategialinjausta, jonka mukaan ydinvoimaa ei rakenneta maahamme sähkön pysyvää vientiä varten.

Arvoisa puhemies! Ydinvoimaratkaisussa on pidettävä huolta siitä, että resursseja jää myös uusiutuvan energian investointeihin. Mikäli markkinat kyllästetään ydinenergialla, on vaikea perustella kannattamattomia uusiutuvan energian panostuksia. Yhteiskunnan tuki yksin ei voi olla ratkaisu uusiutuvan energian käyttöön, vaan siihen tarvitaan myös markkinoiden kysyntää ja merkittäviä panostuksia, jotta sen kehitys ei jäisi jälkeen. Erityisesti panostuksia tarvitaan alan tutkimukseen, innovaatioihin, tuotekehitykseen ja koelaitoksiin. Hallituksen tulee toimia aktiivisesti siten, että Suomessa ja kansainvälisesti lisätään panostuksia muun muassa aurinko- ja muun puhtaan uusiutuvan energian tutkimuksen ja hyödyntämisen kehittämiseen. Tavoitteena tulee olla sekä fossiilisten polttoaineiden että ydinenergian käytön lopettaminen.

Ydinvoiman lisärakentamisen avulla voidaan vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Kristillisdemokraatit muistuttavat kuitenkin, ettei tämä tapahdu automaattisesti, vaan väheneminen riippuu monista muista päätöksistä enemmän kuin nyt tehtävistä päätöksistä. On huomattava, että päästövähennykset riippuvat siitä, mitä tuotantoa sillä korvataan. Jos rakennettava uusi ydinvoima korvaa vain sähköntuontia ja kasvavaa sähkönkulutusta, eivät päästöt vähene lainkaan. Pelkkä ydinvoiman rakentaminen ei vähennä päästöjä automaattisesti vaan pahimmillaan estää niiden lisääntymisen. Tarkkaa arviota vähennyksistä ei siten voida esittää. Hallituksen tulee siksi tehostaa sekä ydinenergian että muiden energiantuotantomuotojen synnyttämien terveyshaittojen ehkäisemistä, ja on ryhdyttävä nopeasti tarvittaviin toimenpiteisiin muun muassa pienhiukkasten aiheuttamien haittojen vähentämiseksi.

Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmä kantaa syvää huolta suomalaisen teollisuuden toimintaedellytyksistä. Ydinvoimaratkaisumme vaikuttaa merkittävästi yhteiskuntamme kilpailukyvyn edistämiseen pitkällä tähtäimellä. Korostamme teollisuuden kasvun turvaavia energiaratkaisuja, uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja työpaikkojen synnyttämistä sekä teknologiaratkaisujen kehittämistä energiaratkaisujemme kautta. Teollisuuden kilpailukyvyn turvaaminen edullisella energialla on koko yhteiskuntamme kilpailukyvyn edellytys. Henkilöstö-, rahoitus- ja raaka-ainekustannusten ohella energia on merkittävä elinkeinoelämän kustannuserä. Suurteollisuuden viimeaikainen siirtyminen Suomesta muihin maihin ei saa kiihtyä minkään tuotantotekijän takia.

Yhteiskunnan kokonaisedun tulee olla ratkaisujemme pohjana. Katsomme, että nyt tehtävissä ratkaisuissa on riittämättömästi arvioitu sitä, millaisia vaikutuksia hankkeella on Suomen kansantalouteen, tuotanto- ja kulutusrakenteeseen sekä työllisyyden kehitykseen pitkällä aikavälillä ja millaiset vastaavat vaikutukset olisivat, jos sähkön saatavuus turvattaisiin vaihtoehtoisilla tavoilla. Hallituksen tulee ryhtyä toimenpiteisiin muun muassa viranomaisvalvonnan tehostamiseksi, jotta voidaan varmistaa, että nyt päätettävissä ydinvoimalahankkeissa hyödynnetään kotimaisia yrityksiä ja työvoimaa mahdollisimman laajasti tinkimättä Suomen lainsäädännöstä.

Arvoisa puhemies! Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmä toteaa, että ratkaisujemme perustan tulee olla muualla kuin tämän sukupolven kuluttamiseen perustuvan aineellisen hyvinvoinnin lisäämisessä ja elintason säilyttämisessä. Olemme antautuneet liian helposti kuluttamisen kierteeseen, jossa mikään ei ole kylliksi ja johon väistämättä liittyy myös energiankulutuksen lisääntyminen.

Arvoisa puhemies! Kannatan ed. Toimi Kankaanniemen vastalauseeseen 3 sisältyviä lausumaehdotuksia.

Pirkko  Ruohonen-Lerner /ps(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten energiapoliittinen linja on, että tuotamme mahdollisimman paljon tarvitsemastamme energiasta omavaraisesti: kotimaisella työvoimalla ja teknologialla kotimaisista lähteistä. Se on kansantaloutemme etu. Hallituksen energiapolitiikka on sen sijaan epäjohdonmukaista sillisalaattia, joka herättää runsaasti kysymyksiä. Siitä puuttuu suuri linja.

Hallituksen eduskunnalle tarjoama energiapaketti on sekava ja hätiköiden kokoon kursittu. Se on muotoutunut sarjasta poliittisia lehmänkauppoja, joissa erilaisilla, ilmeisesti pääasiassa paljon sähköä käyttävien suuryhtiöiden lobbareilla näyttää olleen vahva vaikutus. Pakettia valmistelleen virkamiehen todettu jääviys ei vaikuttanut mitenkään asioiden kulkuun, mitä voi pitää huolestuttavana piirteenä oikeusvaltiossa.

Miksi tällainen kiire, erityisesti kun viime eduskuntavaalien alla ei lisäydinvoimakysymys ollut oikeastaan millään tavalla esillä? Eikö kansanvaltaisen järjestelmän perusperiaatteisiin kuulu hakea kansalta mandaattia, etenkin kun on kysymys isoista ja perustavaa laatua olevista asioista, joiden vaikutus ulottuu eteenpäin satojen tai tuhansienkin vuosien päähän? Ydinvoiman lisärakentaminen on iso asia. Se on energiapolitiikkamme keskeisiä kysymyksiä, joten perussuomalaisten mielestä asia olisi tullut käsitellä perusteellisesti ja objektiivisesti.

Arvoisa puhemies! Suomi on sähkön tuonnista riippuvainen maa. Sähkön hinta vaikuttaa teollisuutemme kilpailukykyyn. Huoltovarmuuden kannalta on tärkeää, että energiajärjestelmämme on monipuolinen. Eräät tahot ovat arvioineet, että ydinvoima tulee tulevaisuudessakin kuulumaan monipuoliseen energiapakettiin, mutta onko kahden ydinvoimalan lisärakentaminen todella suomalaisen yhteiskunnan kokonaisedun mukaista?

Suurten yksiköiden suosiminen johtaa helposti kilpailun rajoittamiseen ja vallan keskittämiseen. Jääkö silloin resursseja kehittää uusiutuvaa energiaa? Entä miten todella käy energiatehokkuuden parantamiselle ja energiansäästölle, joihin olemme sitoutuneet? Halvan ydinsähkön tarjoaminen teollisuudelle ei kannusta sitä energiankulutuksen vähentämiseen. Sähkön kysynnän kehitystä on vaikea arvioida, mutta sähkönkulutus on mahdollista saada pysyvästi laskuun, jos niin haluamme.

Visio Suomesta ydinsähkön viejämaana ei ole houkutteleva. Kasvaako paine ydinjätteen loppusijoitukseen Suomeen? EU:n sisällä on tavaroiden vapaa liikuteltavuus. Voidaanko jossain vaiheessa ydinjätettä tulkita tavaraksi? Meidän on yhdessä pidettävä huoli, ettei Suomesta tehdä EU-maiden ydinjätteiden loppusijoituspaikkaa.

Arvoisa puhemies! Uusiutuvan kotimaisen energian merkittävä lisäkäyttö tulevaisuudessa on perussuomalaisten mielestä toivottava asia. Tavoitteena pitää olla, että kotimaisen energian lisäyksestä tulee pitkällä tähtäimellä kannattavaa kaikille osapuolille.

Tuoko hallituksen ehdottama kotimaisen energian paketti maaseudulle todella uutta elinvoimaa työpaikkojen muodossa? Epäilyttävää on, että esimerkiksi metsähakkeen osalta hallituksen tavoitteena on käytön lähes kolminkertaistaminen, mutta samaan aikaan luvatut tuet olisivat nousemassa 20 miljoonasta vain 36 miljoonaan euroon. Suunta on oikea, mutta tuki ei ole läheskään riittävä. Entä miten hallituksen kaavailema energiapuumäärä saataisiin liikkeelle? Alempiasteinen tiestö on jo monin paikoin siinä kunnossa, ettei puu liiku läheskään kaikkina vuodenaikoina. Jos perustienpitoon ei saada lisärahoitusta, muuttuvat sivutiet vähitellen, mutta varmasti ajokelvottomiksi.

Arvoisa puhemies! Jos lisäydinvoimaa päädytään rakentamaan, kuten hallitus esittää, on perussuomalaisten mielestä rakentamisessa hyödynnettävä suomalaista osaamista. Rakentamiseen osallistuvien yritysten on sitouduttava noudattamaan Suomen lainsäädäntöä ja työehtosopimuksia. Olkiluoto 3:n rakennuskokemuksista on otettava oppia. Sitä paitsi Olkiluoto 3 -voimalan turvallisuusautomaatiossa on asiantuntijoiden mukaan vielä paljon puutteita, jotka kyllä panevat miettimään Olkiluoto 4:nkin lupahakemusta.

Ydinvoimaan sisältyy riskejä, sitä ei käy kenenkään kiistäminen. Jos vakavia onnettomuuksia sattuu, on ydinlaitoksen haltijalla oltava perussuomalaisten mielestä rajoittamaton vastuu — hyväksytään nyt kaksi, yksi tai ei yhtään uutta lisäydinvoimalaa. Nykyinen korvaussumma, noin 200 miljoonaa euroa, on kansainvälisessä vertailussa poikkeuksellisen matala. Tässä asiassa olemme ministeri Pekkarisen kanssa yhtä mieltä. Rajoittamattoman vastuun sisältävä laki olisi perussuomalaisten mielestä saatettava voimaan ennen mahdollista rakennuslupaa tai rakennuslupia.

Lisäksi ydinvoimaloiden sijoituspaikkaa harkittaessa niiden jäähdytysvesien mahdolliset vaikutukset vesistöön on arvioitava, esimerkiksi nyt vaikka luonnonlohen ja meritaimenen vaellukseen Perämerellä.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten eduskuntaryhmä ei tule sitomaan ryhmänsä jäsenien käsiä ydinvoimasta äänestettäessä vaan kunnioittaa jokaisen omaa vakaumusta.

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Hyvät edustajat! Haluan aluksi kiittää talousvaliokuntaa ja sen puheenjohtajaa aivan erinomaisesta työstä. Muutaman kuukauden aikaan, parin kuukauden aikaan talousvaliokunta teki huikean suuren urakan ja perehtyi erittäin perusteellisesti kaikkiin niihin seikkoihin, jotka ovat olennaisia tämän ratkaisukokonaisuuden kannalta. Minusta todellakin on syytä antaa hyvin lämpimät ja suuret kiitokset valiokunnalle.

Valiokunta lausuu mietinnössään monesta asiasta. En tässä yhteydessä kajoa niihin lausuntoihin, jotka tukevat sinällään suoraan hallituksen periaatepäätöksissä esitettyjä linjauksia. Muutaman näistä lausunnoista kuitenkin poimin tässä heti alkajaisiksi esille sen takia, että haluan niihin erityisen mieluusti tarttua ja kertoa myös niistä toimista, mihinkä näiden lausumien johdosta on tarkoitukseni ryhtyä.

Ensimmäinen näistä lausumista liittyy toiveeseen, että Posivan ja Fennovoiman kesken saataisiin aikaan neuvotteluratkaisu, joka, jos oikein tulkitsen nyt valiokuntaa, voisi kenties johtaa siihen, että loppusijoitus Fennovoiman ydinjätteen loppusijoittamisen osalta voisi toteutua ja tapahtua jollakin tavalla yhteistyössä Posivan kanssa.

Meillä ei ole imperatiivista, lakisääteistä oikeutta määrätä, näin olemme sen tulkinneet ja asiantuntijat ovat tulkinneet, että työ- ja elinkeino-ministeriöllä tai valtioneuvostolla ei ole yksiselitteistä oikeutta määrätä Posivaa ryhtymään yhteistyöhön esimerkiksi Fennovoiman kanssa. Mutta kun eduskunta vielä antaa vahvaa tukea, tällaisen neuvotteluprosessin, joka kenties johtaa tuon tyyppiseen lopputulokseen, käynnistämiseen toki edellytykset on.

Edelleen valiokunta toivoo, että uusiutuvan energian edistämislait olisivat täällä tämän vuoden puolella. Näin on tarkoitus tehdä. Lakiesitysten luonnokset ovat valmiita, ja ne ovat lähteneet lausuntokierrokselle. Toivon, että syyskuussa, kun eduskunta palaa tänne, kaikki keskeiset uusiutuvan energian edistämislait ovat eduskunnan käsissä. Niin ikään ne rahat, mitä tarvitaan, tulevat siinä budjetissa ja sitten kehyksissä tulevien vuosien osalta.

Edelleen energiatehokkuuden osalta mieluusti yhdyn niihin toiveisiin, hyväksyn ne ja vien eteenpäin niitä toiveita, mitkä joko riveiltä taikka rivien välistä tuossa mietinnössä ovat selvästi luettavissa.

Samoin suomalaisen työvoiman käytön edistäminen verrattuna Olkiluoto 3:een: kaikkien eri valtion viranomaisten yhteistoimin ja -tuumin tässä on tehtävä kaikki mahdollinen, ja uskon, että siinä on myös parannettavaa siihen verrattuna, mikä jää jälkeen Olkiluoto 3:sta.

Ydinvastuulain uusimisprosessi on paraikaa jo meneillään. Sen jälkeen kun kansainvälinen yhteisö ei löytänyt yhteisymmärrystä eduskunnan täällä vuonna 2005 säätämän lain yhtäaikaiseen toimeenpanoon kaikkien sopijavaltioiden kesken, sen jälkeen kun yhteistä näkemystä tähän nyt ei 16. ja 17. päivänä kesäkuuta pidetyssä kokouksessa löytynyt, tarkoitukseni on viedä tätä eteenpäin erillisenä kansallisena ratkaisuna, jossa luvanhaltijoitten vastuut nousevat sille tasolle, mihinkä tässä kansainvälisessä laissa alun perin tähdättiin.

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen, tai nämä — näitähän on kolme periaatepäätöstä — hallituksen periaatepäätöksethän ovat osa hallituksen todella suuresta, historiallisen suuresta energiapoliittisesta linjauksesta. Tuon kokonaisuuden suurin osa, senkin haluan tässä vielä alleviivaten sanoa, on sittenkin se uusiutuvan energian edistämisen kokonaisuus. 38 terawattituntia kymmenessä vuodessa uusiutuvaa lisää on huikean suuri määrä uusiutuvan energian lisäykseksi. (Ed. Zyskowicz: Puhumattakaan, jos lasketaan hinnassa!) Se, että vasemmistoliiton esityksessä täällä sanotaan, että sen päälle voitaisiin kymmenessä vuodessa vielä tuottaa kahden ydinvoimalaitoksen verran uusiutuvaa, ei kerta kaikkiaan ole mitenkään mahdollista. Nytkin monet jopa metsäasiantuntijat epäilevät, saadaanko energiapuuta metsästä tätä määrääkään, mitä on ajateltu tässä käyttöön otettavaksi. (Ed. Tennilä: Pitää olla käyttäjiä!) Monet ovat myös sitä mieltä, että onko oikein, että veronmaksajat joutuvat maksamaan 200 miljoonaa vuonna 2020 siitä, että saadaan 6 terawattituntia sitä tuulisähköä käyttöön vuonna 2020. Mutta hallitus on lähtenyt siitä, että me saamme sen puun sieltä metsästä energiakäyttöön. Hallitus on lähtenyt siitä, että kannattaa yhteiskunnan kokonaisedun nimissä myös sitä tuulivoimaa rakentaa äsken kerrotussa mielessä ja mitassa 6 terawattitunnin verran vuoteen 2020 mennessä. (Ed. Zyskowicz: Ja sekin vaatii ydinsähköä!)

Nämä uusiutuvan energian lisäystoimet ovat osa sitä kokonaisuutta, josta hallitus on sopinut. Toinen osa on tietysti sitten ydinvoiman lisääminen, ja ydinvoiman lisäämisratkaisu taas perustuu niihin näkemyksiin, jotka eduskunta on monta kertaa kirjannut. Eduskunta on muun muassa sen strategian yhteydessä kertonut, että meidän pitää lisätä energiaomavaraisuutta. Eduskunta on sanonut, että meidän tulee tuottaa sähköä täällä Suomessa niin paljon kuin me itse tarvitsemme, suurin piirtein näin, ei pysyvään vientiin. Mutta toisaalta eduskunta on myöskin muistuttanut, että meidän pitäisi myös kulutushuiput pystyä turvaamaan omalla suomalaisella tuotannolla. (Ed. Tiusanen: Huippuja voi katkaista!) Näin eduskunta on edellyttänyt. Nyt tämä ratkaisukokonaisuus sähkön osalta, ja nämä tavoitteet, nämä velvoitteet oikeastaan, pyrkii noudattamaan sitä, mitä eduskunta on meitä edellyttänyt.

Tausta lyhyesti vielä niille ratkaisuille, mitkä erityisesti nyt koskevat näitä periaatepäätöksiä: Suomi siis tarvitsee paljon energiaa, poikkeuksellinen paljon. Kaikista kasvihuonekaasupäästöistä, mitä Suomessa tuotetaan, noin 80 prosenttia syntyy energiantuotannosta. Siksi se on tavattoman ratkaisevaa, mitä energian suhteen tehdään sille, kuinka me onnistumme vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä. Tällä hetkellä energiaomavaraisuus on vain 30 prosenttia ja sähköäkin meille tuodaan enimmillään noin 20 prosenttia täällä tapahtuvasta käytöstä.

Tuo uusiutuva paketti, minkä verran se nyt hoitaa omavaraisuutta ja minkä verran se vähentää kasvihuonekaasupäästöjä, aivan lyhyesti: Kun uusiutuvaa lisätään tuo ennätyksellisen suuri määrä, sillä uusiutuvalla lähinnä korvataan fossiilista lämpöä. Sillä jonkun verran korvataan myöskin fossiilista liikennepolttoainetta ja sillä saadaan jonkun verran uusiutuvaa sähköä, mutta ei kovin paljon. Siispä se sähkön tarve, mikä meillä on, pitää tyydyttää muilla ratkaisuilla.

Mihinkä näillä periaatepäätöksillä nyt tarkemmin ottaen pyritään? Ensinnäkin, tuon päästöjen vähentämisen välttämättömyyden nimissä päästöjen radikaaliin vähentämiseen. Muistutan, että nykyään, tänään vielä, viime vuosina, sähköntuotannosta enimmillään noin 20 terawattituntia on tapahtunut kivihiilen käytöstä, 14—15 terawattituntia lauhteessa ja noin 3:sta 5 terawattituntiin kivihiili-chp:ssä. Meidän tavoite on kerta kaikkiaan ajaa alas asteittain kivihiilen käyttö sähköntuotannossa, ja jotta siihen pystytään, me tarvitsemme jotain korvaavaa tilalle.

Toinen tärkeä asia on, niin kuin sanottu, korvata sähkön tuonti, noin 12—13 terawattituntia, kotimaassa tapahtuvalla tuotannolla. Siihenkin tarvitaan jonkunlaista päästötöntä sähköä täällä Suomessa.

Kolmas tärkeä tavoite on turvata suomalaisen teollisuuden, suomalaisten kotitalouksien tarvitsema sähkö. Arvio on, että vuonna 2020 kulutuskysyntä olisi noin 98 terawattituntia.

Näihin kolmeen isoon asiaan — vähentää päästöjä radikaalisti, korvata suuri tuonti, ja vielä lisätä suomalaista tarjontaa — ei kerta kaikkiaan täällä Suomessa oleva sähköntuotantokapasiteetti riitä, ei se uusikaan ydinvoimalaitos, mikä valmistuu. Me tarvitsemme välttämättä lisää, ja siihen lisään ei valitettavasti löydy muita vaihtoehtoja kuin ydinvoiman lisärakentaminen. Minä ymmärrän sen, että monet täällä omantunnon syistä ovat sitä mieltä, että eivät voi hyväksyä ydinvoiman lisärakentamista. Minä ymmärrän teidän näkemyksiänne, (Ed. Pulliainen: Niin oli ministeri Pekkarinenkin aikoinaan!) mutta samalla tavalla kuin ymmärrän näitä näkemyksiä, samalla tavalla minä toivon, että ...

... tämän keskustelun aikaan edustajat sitten miettivät ja kertovat mieluusti myöskin tässä salissa sen, mitä sitten tilalle. Millä tavalla se tarve tyydytetään? Millä tavalla nuo äsken sanotut kolme isoa periaatetta käytännössä lunastetaan? Niihin täytyy löytyä joku ratkaisu. Hallituksen ratkaisu tässä on se, että me tarvitsemme siis myös lisää ydinvoimaa.

Työministeri Anni Sinnemäki

Arvoisa puhemies! Kristillisdemokraattien ryhmäpuheenvuorossa kysyttiin tai pohdittiin vihreiden kantaa ydinvoiman lisärakentamiseen.

Kuten tässä salissa hyvin tiedetään, hallitus on pääsääntöisesti ollut hyvin yhtenäinen ratkaisuissaan. Tämä ratkaisu ydinvoiman lisärakentamisesta on kuitenkin ollut sellainen, joka on jakanut hallituksen rivejä. Vihreä ministeriryhmä on äänestänyt näitä periaatepäätöshakemuksia vastaan sen vaihtoehdon puolesta, joka muun muassa kansanedustaja Oras Tynkkysen puheenvuorossa tuotiin esiin. (Ed. Rajamäki: Hallituksen energia-asiantuntija!) Tässä asiassa hallituksessa on ollut kaksi mielipidettä. Vihreiden ryhmä taas on asiassa yhtenäinen, ja ehkä kommenttina ed. Kärkkäiselle: Me olemme tässä asiassa yhtenäisiä. En tiedä, onko se kaksilla rattailla ajamista. Te taisitte todeta, että teillä on tässä asiassa kaksi kantaa. (Ed. Rajamäki: Kolmekin niillä on!)

Timo Kalli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minäkin haluan yhtyä niihin kiitoksiin, joita talousvaliokunnan herra puheenjohtaja ja kaikki jäsenet ansaitsevat käsittelyn pohjana olevasta mietintöluonnoksesta. Tällä luonnoksella mennään monta askelta siihen suuntaan, jossa puheet siirtyvät teoiksi. Suomi on ratkaisemassa ensinnä ilmastolliset syyt. Toisaalta se varmistaa kohtuuhintaisen sähkön- ja lämmöntuotannon ja samalla ottaa huomioon kaikki ne tarpeet, joita suomalainen työ tulevaisuudessa edellyttää, eli on energiaa, on saatavuus, on kotimaista, ja näin varmistetaan alueellinen tasavertaisuus valtakunnan eri osissa. Kiitoksia tästä talousvaliokunnalle.

Pertti Salolainen /kok(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Suhtaudun äärettömän vastenmielisesti ydinvoimaan. Mutta kun ajattelen kokonaistilannetta, niin en ole voinut tulla muuhun johtopäätökseen ympäristö- ja luonnonsuojelusyistä kuin siihen, että ydinvoima on kuitenkin Suomelle välttämätön. Mitenkä muuten tuotettaisiin tulevaisuudessa se 60 prosenttia meidän energiastamme kotimaisin raaka-ainein? Sitä eivät Suomen metsät, Suomen luonto eivätkä Suomen veronmaksajat kestäisi. Se olisi täysin mahdoton tilanne. Niin vastenmielinen kuin tämä tilanne onkin, niin on pakko lähteä siitä, että ydinvoimaa on nyt vain tuettava.

Kysyn sitten täällä olevilta ministereiltä, että kun tässä ydinvoimassa ja luonnonsuojelussa ja ympäristönsuojelussa on selkeä yhteys, niin lähdettekö siitä, että Suomen viimeiset kosket säilyvät vapaina ja että Suomen metsiin osoitetaan riittävästi varoja. Tänäkin päivänä voitte lukea lehdistä, että metsiensuojeluun ei ole riittävästi varoja ja metsiin kohdistuu suuria (Puhemies: Minuutti on nyt täyttynyt!) paineita tulevaisuudessa. Näihin kysymyksiin haluan vastauksen tämän keskustelun aikana.

Susanna Huovinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ympäristövaliokunta päätyi tiukan äänestyksen jälkeen erilaiseen lopputulokseen tässä asiassa kuin talousvaliokunta, ja ympäristövaliokunta esitti siis talousvaliokunnalle näiden molempien lupien hylkäämistä. Meidän mielestämme olisi pitänyt tässä vaiheessa valita kestävän energiapolitiikan tie, jolla oman energiatuotantomme jätteitä ei siirretä tulevien sukupolvien kannettavaksi.

Eniten minua ihmetyttää tässä asioiden käsittelyjärjestyksessä se, että Suomen kansanedustajat pakotetaan hallituksen toimesta ottamaan kantaa ensin näihin massiivisiin ydinvoimaratkaisuihin ennen kuin on ainuttakaan esitystä näistä uusiutuvista energialähteistä tähän taloon tuotu. Kehotan kyllä nyt niitä edustajia, jotka ovat uusiutuvien kannalla, harkitsemaan vielä omaa äänestämistään, koska emme tiedä, mitä hallitus näissä asioissa tulee esittämään.

Lisäksi, ministeri Pekkarinen, jälleen kerran, jälleen kerran te tuossa puheenvuorossanne unohditte täydellisesti energiatehokkuustoimenpiteet, (Puhemies: Jälleen kerran minuutti on myös täyttynyt!) jotka ovat erittäin merkittävä osa tätä kokonaisuutta.

Paavo Arhinmäki /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! En tiedä, kuinka monta kertaa tässä eduskunnassa voidaan samat hiilivoimalat sulkea ja Venäjän-tuonti lopettaa ja niillä perustella ydinvoiman lisärakentamista. Niin tehtiin edellisellä kerralla. Niin yritetään tehdä tälläkin kerralla, vaikka Vtt:n tutkijat esimerkiksi sanovat selkeästi, että Venäjän-tuonti ei tälläkään päätöksellä lopu.

Mielenkiintoista myös tässä päätösesityksessä on se, että siinä viime metreillä pekkaroitiin sähkön kulutusarvioita ylöspäin, sähkön säästö- ja energiatehokkuusarvioita alaspäin, ja itse asiassa oikeuskansleri on todennut esteelliseksi virkamiehen, joka tätä asiaa on valmistellut.

Nyt on kysymys kansanedustajien, eduskunnan moraalista: olemmeko valmiita hyväksymään sen, että tuotamme henkeä kohden kaikkein eniten ydinjätettä maailmassa, ydinjätettä, jota tulee tuotoksena sähköstä, josta entistä isompi osa menee vientiin?

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiinnitän huomiota terminologiaan. On ollut aika jännittävää kuunnella, kuinka käytetään päästötön energia -termiä ydinvoimasta. Mikä onkaan enemmän päästöinen tuotantomuoto kuin ydinenergiatuotanto? Siis toisin sanoen meillä puhutaan teollisuuden kaatopaikoista. Eikö tässä ole ydinvoimateollisuuden kaatopaikoista kysymys, joita pitäisi haittaverolla verottaa mahdollisimman pian? Mitä pannaan halvalla? Samanaikaisesti subventoidaan ydinvoimateollisuutta pistämällä halvalla osinkoverojen maksua, pistämällä halvalla alv-direktiiviä ja alv-käytäntöjä, pistämällä halvalla kilpailulainsäädäntöä mahdollisimman monipuolisesti muun muassa chp-tuotantoon ja tuulivoimatuotantoon nähden. Politiikkaa voidaan tehdä, mutta joskus se voisi olla rehellistä.

Christina Gestrin /r(vastauspuheenvuoro):

Värderade talman! Minister Pekkarinen konstaterade att regeringens främsta satsning är på förnybar energi och först i andra hand på kärnkraft, men trots det måste regeringen först behandla kärnkraften medan satsningarna på förnybar energi först kommer till oss på hösten. Behandlingen i riksdagen har forcerats och vi har saknat ett alternativ uppgjort av regeringen, ett alternativ till kärnkraft, trots att vi vet och många utredningar har visat att det också finns alternativ utan att bygga ut kärnkraften.

Kysyn sen vuoksi: Miksi lakiesitykset, jotka käsittelevät uusiutuvaa energiaa, tuodaan eduskuntaan vasta syksyllä? Miksi tämä ydinvoimapaketti ei voinut odottaa siihen, ja miksi hallitus ei ole valmistanut vaihtoehtomallia eduskunnan käsittelyä varten?

Jari  Leppä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! On aivan välttämätöntä, niin kuin talousvaliokunta maa- ja metsätalousvaliokunnan lausunnon mukaisesti on painottanut, uusiutuvien energiamuotojen paketti toteuttaa tehokkaasti, ripeästi, ja ottaa se tiikerinloikka, mitä äsken juuri ministeri Pekkarinen myös hallituksen totesi ja vakuutti toteuttavan. Se on täysin välttämätöntä. Suomi on sitoutunut voimakkaasti uusiutuvan energian merkittävään lisäämiseen sen ohella, että me myöskin teemme ratkaisut perusvoimasta. Tätä myöskin varmasti kaikki me, koko eduskunta, haukan lailla vahdimme, että myös hallitus tämän kaiken lupaamansa toteuttaa, ja uskomme, että näin myöskin tulee tapahtumaan. (Ed. Arhinmäki: Vähän niin kuin edellisellä kerralla!)

Toinen asia, mihin maa- ja metsätalousvaliokunta kiinnitti huomiota, oli myöskin se, että kun sähköintensiteetti lisääntyy, linjojen rakentamisen määrä myöskin kasvaa. Siinä täytyy oikeudenmukaisuus huomioida maanomistusolojen osalta ja niin, että kenenkään muun elinkeinoa sillä ei hankaloiteta ja vaikeuteta.

Marja Tiura /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta kiinnitti omassa lausunnossaan huomiota nimenomaan ydinjätteen loppusijoittamiseen liittyviin kysymyksiin ja näihin mahdollisiin uusiin teknologioihin loppusijoittamisen osalta. Kiinnitimme huomiota myöskin turvallisuuspuoleen ja turvallisuuteen liittyviin kysymyksiin ja totesimme: "- - ydinvoiman käyttöön sisältyy etujen ohella ongelmia, kuten kaikkeen energiantuotantoon. Siitä huolimatta se on käytettävissä olevan tiedon perusteella yhteiskunnan kokonaisedun mukaista."

Täällä vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuorossa sanottiin, että Suomi jollakin tavalla tällä omalla päätöksellään poikkeaisi muista maista. Tämähän ei pidä paikkaansa. Meillä on maailmassa tällä hetkellä 439 erikokoista ydinvoimalaa, ja rakenteilla on parasta aikaa 57 voimalaa (Ed. Arhinmäki: Missä maissa?) ja 151 reaktoria suunnitteilla, eli tämä väite ei todellakaan pidä paikkaansa.

Jutta Urpilainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomen talous- ja työllisyystilanne on hyvin haastava, ja sen takia me tarvitsemme maahamme uusia investointeja ja työpaikkoja. Näillä on perusteltu myös käsiteltävänä olevaa energiaratkaisua. On nimittäin arvioitu, että yhden ydinvoimayksikön rakennusaikaiset työllisyysvaikutukset ovat peräti noin 30 000 henkilötyövuotta. Kuitenkin, jos me katsomme esimerkiksi Olkiluoto 3:n työmaata, siellä peräti kaksi kolmasosaa työvoimasta on ulkomailta tullutta työvoimaa ja yrityksistäkin vain noin yksi kolmasosa on suomalaisia. Mielestäni on välttämätöntä, mikäli nyt lähdetään uusiin ydinvoimahankkeisiin, että suomalaisten työntekijöiden ja suomalaisten yritysten määrää tulee ehdottomasti kasvattaa. Niiden osuus tulee olla ensisijainen näissä hankkeissa.

Kysynkin ministeri Pekkariselta ja ehkä myöskin pääministeriltä: Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta näissä hankkeissa tullaan käyttämään suomalaista työvoimaa ja suomalaisia yrityksiä?

Toimi Kankaanniemi /kd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ministeri Pekkarinen toi ne oleelliset kohdat kyllä esille, eli Venäjän tuontiriippuvuudesta sähkön osalta pitää päästä eroon ja toisaalta hiililauhteen käytöstä pitää myös päästä eroon, mutta siihen se yhteisymmärrys hallituksen kanssa mielestäni alkaakin loppua. Tietysti vielä tämä uusiutuvien käytön maksimointi on tärkeää.

Nimenomaan se, että nyt tämän eduskunnan pitäisi tehdä päätös kahdesta ydinvoimalasta, on mielestäni väärin. Ei ole mitään tarvetta tehdä nyt kuin yksi päätös, koska Olkiluodon edellinenkin on vielä kesken voimakkaasti, ja tässä mielessä alueelliset tarpeet ja ajankohta eivät ole oikeat tehdä päätöstä kahdesta voimalasta. Eduskunta vain sitoo turhaan tulevien eduskuntien päätösvaltaa tekemällä tällaisen päätöksen nyt. On siis aika tehdä vain yksi päätös, ja se on perusteltua tehdä erillisenä tuonne Pohjois-Suomeen.

Pietari Jääskeläinen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! 40 johtavaa suomalaista tutkijaa toteaa julkilausumassaan, että sähköntarve voidaan turvata ilman uusia ydinvoimaloita tehostamalla sähkönkäyttöä, korvaamalla sähkölämmitystä, tasaamalla kulutushuippuja, lisäämällä sähkön ja lämmön yhteistuotantoa ja käyttämällä uusiutuvia energianlähteitä ja uusia innovaatioita. Miksi hallituksen energiapolitiikka on näin vaihtoehdotonta? Miksi hallitus ei työllistä kymmeniätuhansia suomalaisia kotimaiseen uusiutuvaan energiantuotantoon? Miksi, hallitus, ydinvoimayhtiö ei maksa, vaan kansa maksaa nahoissaan ja rahoistaan mahdollisen ydinvoimaonnettomuuden tuhot? Miten turvaatte ydinvoimaloihin kohdistuvat mahdolliset terrorismiuhat ja mahdolliset sodat? Mitä sanotte tuleville sukupolville, kun lykkäätte vaaralliset ydinsaastesäiliöt heidän syliinsä?

Inkeri Kerola /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Nämä tehtävät perusvoimaratkaisut tukevat nyt sekä työvoimavaltaisia aloja että metalli- ja metsäteollisuutta. Monella edustajalla kantona kaskessa tuntuu olevan se, että uusiutuvien pakettiin ja siihen liittyviin ratkaisuihin on erilaisia odotusarvoja. Kysyisin nyt ministeri Pekkariselta: Näettekö todella, että tämän uusiutuvien paketin toteuttamiseen on olemassa joitakin sellaisia uhkia, jotka tulevat joko talomme ulkopuolelta tai sitten talomme sisäpuolelta? Avaisitteko näitä edustajille, jotka vielä epäilevät sitä, että tämä uusiutuvien paketti ei voisi toteutua.

Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta päätyi tukemaan lisäydinvoiman rakentamista nimenomaan työllisyysvaikutuksista käsin. Työllisyyden kannalta nimenomaan metsäteollisuudessa ja energiavaltaisessa metalliteollisuudessa on erittäin tärkeää, että lisää ydinvoimaa ja kohtuuhintaista sähköä on saatavilla.

Kun puhutaan näistä eri työllisyysvaikutuksista, niin nämä menevät helposti tahattomasti tai tahallisesti sekaisin. Jos me puhumme uusiutuvan energian työllisyysvaikutuksista, niin ne työpaikat vaativat aina yhteiskunnan tukea. Meidän on mahdollista niitä työpaikkoja luoda vain, jos me olemme riittävän kilpailukykyinen maa ja me voimme myydä kansainvälisesti tuotteitamme, eli me tarvitsemme ydinvoimaa, jotta meidän on mahdollista tämä uusiutuvien paketti saada eteenpäin. Tässä suhteessa en voi kuin ihmetellä vasemmistoliiton linjauksia. Olen aina tiennyt, että ette ole työnantajan asialla, mutta kun te ette enää ole työntekijänkään asialla, niin kenen asialla te oikeasti olette. (Eduskunnasta: Hyvä kysymys!)

Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä taitaa olla tämän hallituskauden ja tämän hallituksen tärkein päätös. Esitys ydinvoiman lisäämisestä ja erittäin huomattava uusiutuvan energian lisääminen tarkoittavat sitä, että syntyy näköala pitkäksi aikaa energiantuotantoon. Se on tärkeää investointipäätöksille, ja sillä on iso työllisyysvaikutus, mutta on se tärkeää myös tavallisille kuluttajille. Kun vihreät nyt jälkikäteen yrittävät pestä käsiään tästä ratkaisusta, sanoisin niin, että en usko, että tämä ratkaisu olisi ollut mahdollista ilman niin taitavaa ministeriä kuin Pekkarinen, ilman keskustaa, mutta ei myöskään ilman vihreiden läsnäoloa hallituksessa. Silloin tapahtui ratkaisu, kun te hallituksessa oloa jatkaen tosiasiassa hyväksyitte tämän päätöksen syntymisen.

Työllisyydestä on puhuttu aivan liian vähän tässä yhteydessä. Terästeollisuuden puolella annettiin signaalia, että he ovat laajentamassa tuotantoaan perustuen sähkönsaannin varmuuteen, mutta mitä tekee metsäteollisuus. Onko hallituksen puolella mitään tekeillä sen suuntaan, että myös metsäteollisuudessa esimerkiksi omistajaohjauksen kautta pidettäisiin siitä huolta, että he käyttävät tämän signaalin todellisuudessa hyväkseen ja huolehtivat Suomessa säilyvistä työpaikoista?

Esko-Juhani Tennilä /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jos tuettaisiin 10 000 lehmän navetoita, kukaan ei investoisi maitomarkkinoilla pieniin karjoihin. Ei kukaan, koska markkinat ovat täynnä. Samoin käy energiapolitiikassa, arvoisa keskusta. Kun nyt satsataan rajusti lisäydinvoimaan, niin uusiutuvan energian lisäämispuheet jäävät pelkiksi puheiksi. Näin tulee käymään.

Esimerkiksi Rovaniemellä on Rovaniemen kaupungin iso hanke, bioenergialaitos, johon Rovakaira ei osallistu, koska se satsaa Fennovoimaan, ydinvoimaan, vaikka siellä metsänomistajat ovat laajasti tämän toisenkin yhtiön takana. Ja mitä tekee ministeri Pekkarinen? Hän on lähtenyt suoraan kampittamaan Kemiin hankkeilla olevaa biodieseltehdasta. Ainakin lehtitietojen mukaan olette näin tekemässä. Olette väittänyt, että siellä on työvoimapulaa. Siitä ei ole Lapissa kuultukaan, ei Kemin seudullakaan. Päinvastoin, meillä on suuri tarve saada myös metsäpuolelle lisää työpaikkoja, koska metsäteollisuus muutoin vähentää toimintaa. Nyt on bioenergian aika, mutta nyt te kaadatte tämän näköalan, arvoisa keskusta.

Timo Kaunisto /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Aika ruusuinen kuva on siitä, mitä ydinvoimasatsaukset mahdollistavat: uutta työllisyyttä, uutta teollisuutta, uutta hyvinvointia. Oikeastaan parempi kysymys tässä yhteydessä on se, mitä ydinvoimalaitokset, lisäydinvoima, sulkevat pois. (Ed. Zyskowicz: Venäläisen ydinvoiman ainakin!) Tässä on politiikan polun valinnasta kysymys. Jos valitsemme näin voimakkaan ydinenergiatien, suljemme kyllä uusiutuvalta energialta suuret mahdollisuudet. (Ed. Tennilä: Kuulitteko nyt, mitä varapuheenjohtaja sanoi?)

Sanotaan, että usko voi siirtää vuoria, mutta kyllä tässä tapauksessa myöskin ydinvoimausko pitää niitä paikoillaan. Te uskotte nyt siihen vanhaan teknologiaan, vanhaan teollisuusympäristöön, mikä meillä on, ettekä näe ympärillä tapahtuvaa maailman rakennemuutosta. Meillä on siellä hieman toisenlainen ura, hieman toisenlainen näköala edessä, jos satsaamme voimakkaasti uusiutuvaan energiaan, meidän luonnonvaroihimme, ja teemme siitä meidän osaamisemme avulla meille todellisen uuden tukijalan. Vanha teollisuutemme on rakennemuutoksessa. Se on käynyt selville esimerkiksi ympäristövaliokunnan kuulemisissa. On turha kiistää (Puhemies: Nyt minuutti on täyttynyt!) niitä näköaloja ja tuotantoarvioita, mitä sieltä tulee.

Sanna Perkiö /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nämä hallituksen esitykset ovat aivan erinomaisia tekoja teollisuuden kilpailukyvyn säilyttämiseksi ja Suomen ilmastopolitiikan eteenpäinviemiseksi. Olen ollut ympäristövaliokunnassa kuulemisissa mukana ja sen jäsenenä, ja eteen ei ole tullut kuulemisissa mitään sellaista, miksi näitä periaatepäätöksiä ei pitäisi hyväksyä. Hämmästelenkin siksi puheenjohtaja Huovisen näkemyksiä ja mustamaalausta. Olemmeko olleet samoissa kuulemisissa mukana? Pitää ihmetellä.

Näiden ydinvoimahakemusten hyväksyminen lisää Suomen vastuuta toisaalta myöskin tutkimuksesta ja koulutuksesta. Kysyisinkin ministeri Pekkariselta: Millaisena näette Suomen ydinvoimatutkimuksen tulevaisuuden?

Satu Taiveaho /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ydinvoiman sijaan tulisi nyt tehdä kestäviä ratkaisuja, jotka painottuisivat energian säästöön, energiatehokkuuteen ja uusiutuvien energialähteiden edistämiseen. Nämä nojaisivat voimallisemmin suomalaiseen osaamiseen, työhön, teknologiaan, paikalliseen energiaan ja teknologian viennin mahdollisuuksiin. Tällä sarallahan Suomen voisi olla mahdollista olla etulinjassa. Maailmanmarkkinat ovat hyvin voimallisesti kasvavia energian säästön ja energiatehokkuuden ja teknologian saralla. Kysyisinkin: Jätämmekö nyt käyttämättä tämän mahdollisuuden, mikä näihin sisältyisi, kun emme voimallisesti satsaa tälle saralle?

Janina Andersson /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Luulisi jo meidän kaikkien olevan yhtä mieltä siitä, että myös ydinvoimaa tuetaan yhteiskunnan varoin. Se, että ydinvoima ei ole täysin kantanut vastuuta riskeistään, on kaikille selvä.

Ministeri Pekkarinen lupasi nyt, että hän tekee jonkun kotimaisen ratkaisun siihen, että kantaisivat enemmän vastuuta kuin tällä hetkellä ja olisi rajaton vastuu. Haluaisinkin tietää, tarkoittaako se sitä, että he oikeasti ostaisivat myös vakuutuksen sille vastuulle, vai onko se vaan sellainen vastuu, että jos tulee onnettomuus, firma menee konkurssiin, käyttämätöntä rahaa löytyy ja sen jälkeen Suomen valtio kuitenkin maksaa viulut, tai vähintäänkin niin, että TVO, Fennovoima ja Fortum sitten tukisivat toinen toisiaan, niin että kun jollekin tapahtuu joku ongelma, niin toiset tulevat vastaan. Jos tehdään vaan sellainen vastuu, joka loppuu siihen hetkeen, kun mennään konkurssiin, niin se ei ole oikea vastuu. Tai silloin vähintään pitäisi olla niin, että E.ON kantaa Fennovoiman vastuun eikä vaan Fennovoima yksikseen ja iso E.ON pääsee pois alta, jos tulee jotain ongelmia, koska E.ONilla on enemmän rahaa. Se on iso, iso yritys.

Ulla-Maj Wideroos /r(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies, herr talman! Vaikka ministeri Pekkarinen jo sivusi Posivan tilannetta, niin kysyisin, kun talousvaliokunta on kuitenkin lausumassa edellyttänyt, että "hallitus vaikuttaa sopivin keinoin siihen" jne., niin mitkä ovat ministeri Pekkarisen mielestä nämä sopivat keinot. Ja sitten toinen kysymys: kun eduskunta myöskin edellyttää talousvaliokunnan ehdotuksen mukaisesti, että "hallitus luo osaltaan edellytyksiä suomalaisen työvoiman - - hyödyntämiseksi - -" jne., niin mitkä ovat nämä edellytykset, jotka voisivat hallituksen mielestä tulla kysymykseen.

Juha Korkeaoja /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämän alkaneen vuosikymmenen suurin haaste suomalaiselle yhteiskunnalle on saada talouskasvu liikkeelle ja turvata talouskasvu niiden haasteiden voittamiseksi, mitä meillä edessä on, eli muun muassa ikääntyvän Suomen mukanaan tuomat haasteet ja hyvinvointivaltion säilyttäminen.

Metallien jalostus, kemianteollisuus, puun jalostaminen korkean jalostusasteen tuotteiksi ovat tärkeitä suomalaisen tuotannon ja teollisuuden toimialoja, jotka kaikki tarvitsevat paljon energiaa. Kun perusenergiaa tuotetaan ydinsähköllä, tiedetään, koska on kiinteät kustannukset, valtaosa tuotantokustannuksista, mikä hinta pitkällä aikavälillä tulee olemaan, tiedetään, että se on myöskin saannin kannalta parhaiten ennustettava tuotantomuoto. Näin ollen investoinnit on paljon helpompi rakentaa näille korkean energiaintensiteetin tuotantoaloille, kun meillä perusenergiaa (Puhemies: Minuutti on kulunut!) tuotetaan ydinvoimalla. Tämän takia me tarvitsemme nämä ratkaisut, niin että teollisuudella on pohjaa tehdä investoinnit.

Kimmo Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ympäristövaikutukset ovat kaikkein keskeisimpiä tässä suhteessa, kun keskustelemme tästä ratkaisusta, ja nyt on tarkoitus korvata hiilivoimaa sähköntuotannossa. Ja ne, jotka eivät kannata ydinvoimaa, ovat hiilimustan yhteiskunnan kannalla.

Toinen oleellinen seikka on se, että on tarkoitus korvata myöskin venäläistä sähköntuontia, ja on oikea periaate se, että jokainen tuottaa sähkönsä itse ja vastaa jätteistään. Olenko ymmärtänyt vihreiden kannan, että kun venäläiset tuovat sähköä Suomeen, niin Suomen pitää ottaa myöskin vastaan Venäjältä ydinjätteet? Ja koska tämä politiikka pitää teidän mielestänne aloittaa? (Ed. Arhinmäki: Saako teidän mielestänne Suomesta viedä sitten taas eteenpäin?)

Mitä tulee siihen, saako ydinvoima tukea, se ei saa tukea, ja olennaista on se, että pidetään huolta siitä, että jokainen yhtiö vastaa täysimääräisesti omista velvoitteistaan. Sen sijaan ydinvoimaan kohdistuu erittäin voimakas kiinteistövero, huomattavasti korkeampi kuin missään muualla. Sitä verotetaan, ja sitä kautta yhteiskunta saa hyötyä.

Ja lopuksi loppusijoitus. Nyt on sadantuhannen vuoden aikajaksolla kartoitettu riskejä ja on keskusteltu siitä, että tulee jääkausi tänä aikana ja siitä voi syntyä ongelmia. Tämä tietysti täytyy tutkia erittäin tarkkaan, mutta uskon, että silloin on jo muitakin huolia. Ja sadassa vuodessa (Puhemies: Minuutti on nyt mennyt!) sijoittaminen on tehty niin, että jätteitä voidaan paremmin käsitellä.

Miapetra Kumpula-Natri /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! En pysty seisomaan syrjässä, kun sivilisaatio myrkyttää itsensä kuoliaaksi fossiilisilla polttoaineilla. Siksi katson, että ydinenergia on välttämätön parannuskeino, herättipä se kuinka paljon pelkoa hyvänsä. Näin kirjoitti Blue Planet -palkittu ympäristöalan nobelistina pidetty James Lovelock. En voi muuta kuin yhtyä siihen, sillä käsitteillä meillä on mitä suurimmassa määrin ilmastokysymys — "Äiti, mitä teit, kun ilmastokatastrofi tuli tietoisuuteen?". Itse näen, että ydinvoima silloin on siihen yksi ratkaisuista.

Mutta oikeastaan varsinaisia ydinvoiman vastustajia en ole löytänyt edes tuolta portailta Greenpeacen vastustajista, koska he vastustavat vain lisäydinvoiman rakentamista. Täälläkin puhutaan vain lisäydinvoiman rakentamisesta. En näe ketään, joka olisi näitä viittä olemassa olevaa voimalaitosta tosissaan laskemassa alas ja ottamassa pois käytöstä. Näyttää siis olevan niin, että osa täällä kantaa vastuuta päästöttömästä energiantuotannosta ja muut sitten hyväksyivät tämän päästöttömän energialähteen osana kokonaisuutta.

Antti Kaikkonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olin itse kuulemassa ympäristövaliokunnassa näitä kymmeniä asiantuntijalausuntoja, ja kyllä se, mitä puheenjohtaja täällä sanoi, mielestäni pitää paikkansa ja niin pitää valiokunnan enemmistönkin mielestä. Sähkönkulutusarvio on ylimitoitettu, halvan sähkön tuonti Venäjältä ei tällä ratkaisulla lopu. Sen sijaan Suomesta aletaan viedä länteen ydinsähköä eteenpäin. Ydinjäte jää kyllä meille ja ikäväksi perinnöksi tuleville sukupolville. Tämä linja on pitänyt jo pitkän aikaa, ed. Zyskowicz. Kotimaiseksi ydinvoimaa ei muuten kannata väittää. Ulkomaalaiset suunnittelevat sen, ulkomaalaiset rakentavat sen, ja kaiken päälle vielä sähköstä osa myydään ulkomaille. Se siitä kotimaisuudesta.

Myös huoltovarmuuden kannalta, arvoisa puhemies, pidän kestämättömänä, että yli 40 prosenttia Suomen sähköntuotannosta keskitetään yhteen niemennokkaan. On muuten melkoinen ratkaisu.

Arvoisa puhemies! En näe lisäydinvoimaa välttämättömänä. Sen sijaan pidän välttämättömänä panostuksia kotimaiseen uusiutuvaan, työllistävään ja ympäristön kannalta kestävään energiantuotantoon.

Lenita Toivakka /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nämä ydinvoimalupapäätökset, ed. Kaunisto, eivät ole vastakkain uusiutuvan energian tavoitteiden kanssa, nimenomaan niiden kehittämistavoitteiden kanssa. Tavoitteemme EU:ssa, johon olemme sitoutuneet, ovat hyvin kunnianhimoisia, ja olemme sitä kohti etenemässä koko ajan, ja myös nämä ydinvoimaratkaisut tukevat sitä, koska tätä kautta rahoitamme myös tätä tutkimustyötä ja kehittämistä. Me tarvitsemme koko tämän energiapaketin, jonka hallitus on rakentanut. Me tarvitsemme uusiutuvan energian paketin, me tarvitsemme lisää energiatehokkuutta luovaa teknologiaa, me tarvitsemme energian säästämistä. Mutta me tarvitsemme myös nämä kaksi uutta ydinvoimalaa, koska, kuten tiedämme, me haluamme vähentää päästöjä ja erityisesti riippuvuuttamme tästä fossiilisesta tuotannosta emmekä pitkittää energiantuotantoamme fossiilisen tuotannon varaan. Hyvin tärkeää on myös omavaraisuuden lisääminen. Paketilla on valtavat työllisyysvaikutukset. Niillä houkutellaan investointeja ja luodaan uusia työpaikkoja. Siitä syystä kannatan tätä hallituksen esitystä.

Merja Kuusisto /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen samaa mieltä kuin ed. Kankaanniemi tässä aiemmin puheenvuorossaan eli kannatan yhden ydinvoimalaitoksen rakentamista ja Fennovoimaa nimenomaan. Fennovoimaa sen takia, että saadaan sähkömarkkinoille kilpailua ja sen myötä myös sitten kuluttajille ja teollisuudelle edullisempaa sähköä.

Arvoisa puhemies! Olisin kysynyt tästä työturvallisuudesta siinä vaiheessa, kun ruvetaan rakentamaan näitä uusia ydinvoimalaitoksia. Onko mietitty, miten sitä pystytään parantamaan? Viime vuonna Olkiluoto 3:ssa oli 81 työtapaturmaa; osa erittäin vakavia, ja yksi tapaturma johti kuolemaan. Lisäksi haluaisin kysyä sitä, onko mahdollista, että pitkällä aikavälillä Suomeen voidaan tuoda ydinpolttoainetta loppusijoitukseen.

Matti Kangas /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Talousvaliokunnan mietintö on minun mielestäni hyvä ja se on kannatettava asia. Itsekin olin sitä tekemässä. Tällä ratkaisulla turvataan teollisuuden työpaikat Suomessa niin Raahen Rautaruukilla kuin Tornion jaloterästehtaassa ja Metson Jyväskylän tehtailla. Samoin metsäteollisuuden säilyminen täällä mahdollistetaan. (Välihuutoja: Hyvä, hienoa, oikein!) Tämän myötä jää enemmän rahaa vanhusten sairaanhoitoon ja sosiaaliturvaan. Tämän ratkaisun vastustajat vastustavat vesivoimaa, turvevoimaa, kivihiiltä, ydinvoimaa. Jää vaan jäljelle aurinkoenergia ja tuulivoima. Voin teille vakuuttaa, että näillä keinoilla ei suomalainen teollisuus pyöri. (Hälinää)

Johanna Sumuvuori /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämän salin tämänpäiväisestä keskustelusta on käynyt aika hyvin ilmi se, että tässä talossa on vain yksi ryhmä, joka on yksimielinen siitä, että tulevaisuuden energiaratkaisuja ei saa perustaa ulkomaisen teknologian, työn ja polttoaineen varaan, vaan pitää panostaa kotimaiseen uusiutuvaan energiamuotoon ja kotimaisiin raaka-aineisiin. Lisäydinvoiman rakentaminen ei kannusta energiatehokkuuteen, ja se uhkaa myös nimenomaan kotimaista uusiutuvaa ja työllistävää energiamuotoa. Toivon, että ne, jotka täällä vielä empivät kantaansa, miettivät tänään erityisesti aluepolitiikkaa ja kotimaista työllisyyttä. Kun äänestämme kotimaisen osaamisen, teknologian ja polttoaineiden ja aluepoliittisesti järkevämmän vaihtoehdon puolesta, tulemme kantaneeksi samalla huolta myös Suomen huoltovarmuudesta. Kysyisinkin ministeri Pekkariselta: Onko oikein, että tämä energiaratkaisu, josta nyt päätetään, keskittäisi voimakkaasti Suomen sähköntuotantoa ja heikentäisi siten Suomen huoltovarmuutta? (Puhemies: Minuutti!) Kysyn myös: Onko oikein, että joudumme äänestämään tästä päätöksestä ennen kuin ydinvastuulaki on voimassa?

Markku Laukkanen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kansainvälisestikin ottaen tämä päätöskokonaisuus on erittäin merkittävä. Kun me puhumme ydinvoimasta ja siihen liitettynä kotimaisten uusiutuvien energialähteiden velvoitepaketista, se on energiapolitiikan kannalta tärkeä, se on ilmastotavoitteiden kannalta merkittävä, mutta myös teollisuuspolitiikan ja työllisyyspolitiikan kannalta tärkeä. Nyt haluaisin, ministeri Pekkarinen, että te vielä kerran luotte sen hallituksen vision siitä, millä tavalla suomalainen teollisuuden rakennemuutos tulee nyt kehittymään. Miten hallitus sen näkee? Tuleeko meillä olemaan energiaintensiivistä teollisuutta, joka käyttää tätä? Ja samalla vielä kerran kertaatte nämä sähkön kasvuennusteet, mihin ne perustuvat.

Toiseksi, on selvästi nähtävissä, että uusiutuvien energialähteiden edistäminen tarkoittaa myöskin merkittävää energia- ja ympäristöteknologian kasvua Suomessa. Meillä on nyt jo tämän viennin arvo 5 miljardia euroa vuodessa. Eli mitä hallitus aikoo tehdä vielä lisätäkseen t&k-panostuksia ja muita toimia, jotta tämä teollisuudenhaara tulee vahvasti kasvamaan? (Puhemies: Minuutti täyttyy!)

Ja lopuksi vielä, puhemies, kysyn. Esititte, ministeri Pekkarinen, retorisen kysymyksen: Mitä tilalle? Eiväthän ydinvoiman vastustajat ole kertoneet, mitä todella aidosti tulee tilalle.

Olli Nepponen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen energiaesitys ja -ratkaisu on erittäin tasapuolinen ja sillä voidaan vastata ilmastonmuutokseen ja uusiutuvan energian lisäämiseksi 38 prosenttiin. Marjojen poiminta tästä ratkaisusta ei ole mahdollista vaarantamatta näitten tavoitteiden saavuttamista. Puupolttoaineiden osuus on suunnitelmissa jo nyt niin korkea, että sen saanti metsistä on erittäin suuri haaste. Siitä selvitään uusilla ratkaisuilla muun muassa logistiikkaan panostamalla. Mutta siitä huolimatta meidän on huolehdittava myöskin metsäteollisuuden puunsaannista, jotta turvaamme meille tärkeän teollisuudenhaaran tulevaisuudessa. Sillä on edelleenkin merkitystä, mistä viime päivien viestit kertovat selkeää kieltä.

Susanna Huovinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluan vain lyhyesti todeta ed. Perkiön mielestäni epäasialliseen väitteeseen, että olen luonnollisestikin ympäristövaliokunnan puheenjohtajana ollut läsnä ja paikalla kaikissa kuulemisissa tämän asian osalta. Erimielisyys itse tässä kysymyksessä ei mielestäni saisi johtaa tässäkään keskustelussa siihen, että asetutaan toisten yläpuolelle omine mielipiteinemme. Ja kuten ympäristövaliokunnan käsittely osoitti, tästä asiasta voidaan aivan perustellusti päätyä monenlaisiin lopputuloksiin.

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin, miksi tämä järjestys? Miksi ensin periaatepäätös ja sen jälkeen nämä uusiutuvat lait? No, monesta syystä. Ydinvoimaratkaisu oli ja on syytä tehdä hyvissä ajoin tämän vaalikauden aikaan. Uusiutuvien energialähteitten edistämiseksi tarvittava lainsäädäntö: Hallitus vasta kevään aikaan sai linjaukset valmiiksi, mistä energialähteistä, minkälaisin tukikeinoin saadaan nämä uusiutuvat markkinoille, ja näiden aika vaativien, monimutkaisten lakien valmistelu ei ihan käden käänteessä käy. Ne ovat nyt kuitenkin valmiita, ja ne tulevat kuitenkin tänne eduskuntaan ihan lähiviikkojen aikaan, heti, kun eduskunta on täällä syksyllä koolla uudestaan.

Kuinka varmaa on, että niistä tulee käytännössä totta? Ensinnäkin, hallitusohjelmassa on sanottu selvästi, että nämä viedään eteenpäin. Toisekseen, nämä lait on kirjoitettu niin, että lakien perusteluissa sanotaan ei vain se, mitä tapahtuu 2011, vaan mitä tapahtuu asteittain 2020-luvulle tullen. Siellä sanotaan ne tavoitteet, mihin pyritään niillä keinoilla, jotka määritellään noissa laeissa, ja lisäksi se on myöskin resurssilaki, se kertoo siitä rahasta, kuinka paljon tarvitaan julkista rahaa eri tilanteissa, jotta näistä esityksistä tulee totta.

Mitä tulee muihin Euroopan unionin maihin, nyt en ole aivan varma mutta olen melko varma — tietysti on aina kyseenalaista, voiko melko varmaa asiaa sanoa — mutta joka tapauksessa sanotaan näin, että kovin moni EU:n 27:stä jäsenmaasta ei tule esittämään kesäkuun loppuun mennessä komissiolle sellaista uusiutuvan energian edistämisohjelmaa, jossa on jo valmiit lait ja toimenpiteet, millä keinoin toimitaan, ja rahat vielä perässä mukana, millä rahalla uusiutuvan energian lisäyksistä tehdään totta. Suomi on EU:n mallimaa siinä, miten uusiutuvaa energiaa edistetään.

Ed. Huovinen, teidän mieliaiheenne tuntui olevan tämä energiatehokkuus. Mainitsin kolmantena asiana, kun kiittelin valiokuntaa, energiatehokkuuden ja sen, kuinka valiokunta on siihen kiinnittänyt huomiota, kuinka hallitus vie läpi ne toimet, mitkä se periaatepäätöksessään on, jo ennen kuin uusiutuvan edistämisohjelmasta päätettiin, päättänyt: 37 terawattituntia. Sen itse kukin tuntee nahoissaan, ne toimet, joilla käytännössä tätä energiatehokkuutta tullaan parantamaan.

Mitä kulutusarvioihin tulee — vielä kertaalleen — niin tässä nyt sen Suomessa tarjolla olevan sähkön määrä vuodessa mitoitetaan arvioon, että me tarvitsemme vähintään 98 terawattituntia vuodessa sähköä. Se on se mitoitusperuste. Alkuperäinen, tässä prosessissa syksyllä 2009 silloisen laman oloissa tehty laskelma perustui siihen, että metsäteollisuus kerta kaikkiaan romahtaa hivenen yli 40 miljoonaan kiintokuutiometriin puuta noin 55 miljoonasta kotimaisesta kiintokuutiometristä ja tänne vielä muutama vuosi sitten tuodun venäläisen puun täällä jalostamisesta. Tätä emme hyväksyneet tämän ydinvoiman ja ylipäänsä sähköntarpeen perustaksi. Se olisi suuri kansallinen katastrofi, jos Suomen metsiä, jotka kasvavat 100 miljoonaa kuutiota vuodessa, pystyttäisiin hyödyntämään vain vähän yli 40 miljoonaa kuutiometriä. Monien ja pitkien selvitysten jälkeen minulla on kaikki syy uskoa, että suomalainen teollisuus ja siinä aivan erityisesti metsäteollisuus lähtee uudelleen kasvuun. Mikä se tuoterepertuaari on, se voi jonkun verran muuttua, mutta selvää on, että energiaa ja erityisesti sähköä siinä teollisessa toiminnassa, mitä se onkin, taatusti tulevaisuudessa sitten tarvitaan.

Voi vielä lukuina sanoa, että heikoimmillaan se 91 terawattitunnin tarve olisi merkinnyt, että paperin ja kartongin tuotanto sukeltaisi 9,5 miljoonaan tonniin vuodessa, kun se enimmillään oli noin 14 miljoonaa tonnia — siis lähes 30—40 prosenttia alas siitä, mitä se kapasiteetti oli ja mitä me tuotimme muutama vuosi sitten. Tällaiseen ei saa uskoa, ei kannata uskoa, se ei ole totta. Meillä on mahtavaa uusiutuvaa raaka-ainetta, ja sitä pitää voida jalostaa, ja sen jalostamiselle perustuvat myös ne arviot, mitä tässä on sanottu.

Mitä suomalaiseen työhön tulee, niin ed. Urpilainen on tavattoman oikeassa. Hallituksen pitää tehdä, ja uskon, että hallitus tekee, kaikin voimin ja toimin. Siinä tarvitaan Verohallintoa, siinä tarvitaan työ- ja elinkeinohallintoa, siinä tarvitaan kilpailu- ja hankintalainsäädännön osaamista, kaikkia näitä keinoja käytetään niin paljon kuin suinkin ottaen kuitenkin huomioon, että me toimimme yhteisillä eurooppalaisilla työmarkkinoilla, että me emme voi sitä totuutta, mihinkä me olemme laajalla enemmistöllä sitoutuneet, väistää, mutta kuitenkin monessa asiassa voidaan tehdä paljon asian hyväksi.

Ed. Tennilä, mietin, viitsiikö teille kommentoida. En edustajalle hevin sano tällaista, mutta nyt joudun näin sanomaan, että mietin, viitsinkö teille kommentoida. Te esititte sellaisen väitteen, jolla ei ole mitään perustaa, ja siitä syystä heitän sen syrjään. (Välihuutoja)

Ed. Kaunisto, te sanoitte tässä puheenvuorossanne, että ydinvoima sotkee uusiutuvan energian käytön. Äsken kerroin, millä tavalla lailla ja resurssilailla tullaan määräämään, millä tavalla uusiutuvaa energiaa edistetään jnp. Annatte ymmärtää, että voitaisiin huomattavasti enemmän tuottaa uusiutuvaa energiaa 2020 mennessä kuin tässä strategiassa on sanottu. Annatte ymmärtää tällä tavalla. Meillä oli iso ralli ympäri Suomea jnp., sama asia tuli siellä (Puhemies: Se 5 minuuttia on mennyt!) monta kertaa esille. Minusta on äärimmäisen tärkeää, että edustajat sitten tämän tilaisuuden, tämän keskustelun, aikaan voisivat kertoa, millä tavalla se uusiutuvan paljon suurempi tarjonta, tuotanto, esimerkiksi uusiutuvan sähkön tuotanto, ja mihin raaka-aineisiin se oikein voisi tulevaisuudessa perustua.

Jos puhemies vielä sallii, niin muistutan, että eduskunta käsittelee vuoteen 2050 tähtäävää tulevaisuusselontekoa. Tavoite siinä on, että energiankulutus laskee 300 terawattitunnista 200 terawattituntiin. Sähkön osuus kuitenkin lähentelee edelleen 100:aa terawattituntia, yli 90 joka tapauksessa vuoteen 2050 mennessä. Nyt minä muistutan teille, että uusiutuvaa kapasiteettia, täysin päästötöntä ... Siis kun päästöjä vähennetään 80—90 prosenttia, se tarkoittaa käytännössä sitä, että energiantuotanto ei saa aiheuttaa lainkaan päästöjä 2050:een mennessä, ei myöskään sähköntuotanto. Ja nyt minä kysyn, miten se temppu oikein tehdään, kun vettä meillä tällä hetkellä on 14 terawattituntia. Te samat henkilöt sanotte, että ei vesivoimaa saa lisärakentaa. Kun tuulivoimaa nyt näissä tavoitteissa on tavoite tuottaa 6 terawattituntia, kun erilaista uusiutuvaa puuperäistä sähköä on ehkä 10—15 terawattituntia, minä saan yhteensä 30—40 terawattituntia sellaista taatusti päästötöntä sähköä vuoteen 2050 mennessä. Jostakin pitää löytyä vastaus: mistä se noin 90 terawattituntia miinus 30—40 terawattituntia? Jollakin se täytyy tuottaa. Jos se kaikki tuotetaan tuulivoimalla, niin sitten pitää veronmaksajille, kansalaisille, kertoa, että se lasku on muuten huikea. Jos se aiotaan tuottaa aurinkovoimalla, (Puhemies: 8 minuuttia on täysi!) se lasku on vielä paljon suurempi kuin se tällä hetkellä on.

Tuomo Puumala /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vaikka sitä ei voi silmin nähdä, niin mehän käymme tässä salissa koko ajan debattia tulevien sukupolvien kanssa, ja itse ajattelen niin, että tuon debatin pitää olla vastuullista, kaikilta osin vastuullista, ja perustua kaikilta osin myöskin oikeisiin argumentteihin siinä hengessä, että luonto on vain lainassa lapsiltamme.

Muutama asia on särähtänyt korvaan. Ensinnäkin on särähtänyt hieman korvaan se, kun puhutaan paketista. Meillähän on velvoite hoitaa uusiutuvaa energiaa prosenttiosuus, joka tulee suoraan Euroopan unionista. Se on velvoite. Suomi voi parhaimmillaan kääntää sen mahdollisuudeksi.

Toiseksi puhutaan siitä pääargumenttina, että ydinvoima on edullinen energiamuoto. Sehän riippuu aivan täysin siitä, mihinkä me panostamme. Kysymyshän on siitä, mihinkä rahaa tällä hetkellä laitetaan. Jos vastaavat panostukset tehtäisiin uusiutuvaan, mitä nyt tehdään osittain ydinvoimaan, niin 15 vuoden päästä tuo hintahaitari voisi olla aivan toisen tyyppinen, mitä se näissä esimerkeissä on. Silloin uusiutuva voisi olla edullinen energiantuotannon muoto.

Toivon, että työpaikat ovat eri puolilla Suomea, ja sen takia en ydinvoimaa kannata.

Anne-Mari Virolainen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Tynkkynen oli ryhmäpuheenvuorossa huolissaan siitä, että ydinvoimahankkeet sitovat runsaasti pääomia. On aivan totta, että kysymys on kansantaloudellisilta vaikutuksiltaan merkittävästä hankkeesta. Mutta tämän prosessin aikana ei valitettavasti ole tullut missään vaiheessa esiin, että jos lisäydinvoimaa ei rakennettaisi, nämä investoinnit tehtäisiin uusiutuvaan energiaan tai johonkin muuhun Suomessa sijaitsevaan hankkeeseen.

Kysymys on siitä, että meidän metsäteollisuutemme tarvitsee kipeästi kohtuuhintaista sähköä turvatakseen kansainvälisen kilpailukykynsä, ja nimenomaan ydinvoiman lisärakentamisella meidän on mahdollista turvata se, että metsäteollisuus investoi myös uusiutuvaan energiaan. Metsäteollisuuden tuotannon sivutuotteena syntyy jo tällä hetkellä 70 prosenttia uusiutuvasta energiastamme ja esimerkiksi biojalostamohankkeet lisäävät tuotantoprosesseja entisestään.

Ed. Kaunisto tässä vieressä peräänkuulutti, että kysymys on polun valinnasta. Mutta olen hyvin vakuuttunut ministeri Pekkarisen todistelusta, että tämä paketti on erinomainen kokonaisratkaisu, jolla me mahdollistamme suomalaisten työpaikkojen säilymisen ja erityisesti suomalaisen hyvinvoinnin.

Lauri Kähkönen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomeen on tarkoitus rakentaa jopa 900 uutta tuulivoimalaa, eli kyseessä on todella kunnianhimoinen tavoite. Yhtenä ongelmana tulee olemaan ainakin pienillä tuulivoimayhtiöillä tuotannon ennustaminen. Sähkön ostaja haluaa tietää edellisenä päivänä odotettavissa olevan sähkömäärän, ja todellisesta lukemasta tästä ennalta ilmoitetusta eli tästä poikkeamasta vastaa tuulivoiman omistaja, tuulivoimayhtiön omistaja. Arvoisa ministeri Pekkarinen, onko tästä ongelmasta käyty keskustelua?

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ydinvoima ei ole kotimaista. Se ei tietenkään ole uusiutuvaa eikä ongelmatonta. Se jättää monille monille sukupolville ne ongelmat. Se ei työllistä, arvoisa työasiainvaliokunnan puheenjohtaja. Se on nimenomaan ulkomaista energiaa. Jos me lähdemme innovatiivista energialähdettä etsimään, niin meidän tulee kääntyä silloin nimenomaan energiansäästön, energiatehokkuuden, bioenergian, uusiutuvien energioiden puoleen. Tätä on myös president-ti Obama peräänkuuluttanut. Kansainvälisesti energiavallankumous on tapahtumassa, ja siihen ei kuulu ydinvoima. Ydinvoima on vanhanaikainen ratkaisu. Se on bulkkituotantoa, ja siihen liittyy ajatus siitä, että se olisi ikään kuin hunaja, joka vetää teollisuutta Suomeen. Näin ei tapahdu.

Pekka Haavisto /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensin täytyy kiittää eduskunnan ympäristövaliokuntaa hyvästä lausunnosta, joka osoittaa, että täälläkin talossa on itsenäistä ajattelua, joka poikkeaa tästä hallituksen esityksestä.

Näen niin, että Suomi on viime vuosina profiloitunut voimakkaasti kestävän kehityksen tuotteiden osaajana, uusiutuvan energian osaajana, säästävän tekniikan osaajana. Minun on hirvittävän vaikea nyt sovittaa tähän Suomi-kuvaan ja näihin uusiin avauksiin, joihin muun muassa ed. Tiusanen täällä viittasi, tätä kahden lisäydinvoimalan päätöstä. Uskon, että itse asiassa olemme kääntämässä pyörää toiseen suuntaan, taaksepäin, verrattuna koko siihen kehitykseen, joka kansainvälisesti on kehittymässä.

Jos katsoo, minkälaisiin energiantuotantomalleihin kehitysmaat tulevaisuudessa tulevat nojaamaan, toivottavasti eivät ainakaan tällaisiin keskitettyihin, teknologisesti äärimmäisen haastaviin, jopa vaarallisiin ydinvoimaratkaisuihin. Mielestäni annamme tässä huonon esimerkin paitsi Euroopan unionin sisällä myöskin kansainvälisesti.

Yksi hyvä asia, ministeri Pekkarinen, jonka toitte esille, oli se, että ydinvastuulakia viimein uudistetaan, ja toivottavasti se olisi ollut jo käytössä, kun tätä päätöstä tehdään.

Kari Kärkkäinen /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Sinnemäelle haluan vastata tässä, että meillä on kristillisdemokraateissa todellakin ydinvoimaan kolme kantaa, joiden puolesta sitten osa äänestää "kyllä" ja osa "ei".

Mutta meillä on myös periaatteita, joita ei osteta edes ministerin salkuilla. Jos katsotaan, mitä tapahtui 24.5. vuonna 2002, kun eduskunta antoi Teollisuuden Voima Oy:lle luvan viidennen ydinvoimalan rakentamiseksi, niin 31.5. ympäristöministeri Hassi erosi hallituksesta eduskunnan myönteisen ydinvoimapäätöksen vuoksi. Kysyn, mihin ovat hävinneet vihreiden periaatteet. Ovatko ne menneet Brysseliin?

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Viimeiset sata vuotta Suomen maaperään on sen enempää asioita miettimättä upotettu erilaisia ongelmajätteitä huomattavat määrät. Nyt näitä saastuneita maita on jouduttu puhdistamaan valtion ja kuntien kustannuksella, eli veronmaksajat on pantu hoitamaan kalliita puhdistustöitä, joille loppua ei ole näkyvissä.

Läheisessä naapurimaassamme entisessä Neuvostoliitossa on myös ongelmia. Sen hajoamisen seurauksena myös ydinmateriaalia on edelleen kateissa tai epäasiallisesti varastoituna. Kysynkin arvoisalta ministeri Pekkariselta, uskooko hän tosissaan tulevien sukupolvien kykyihin siinä määrin, että ydinjätteen loppusijoitukseen kuuluvat riskit olisivat vielä kymmenien, satojen ja tuhansienkin vuosien kuluttua luotettavalla tavalla täällä asuvien ihmisten hallinnassa.

Hannu Hoskonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! On muistettava, että tässä hallituksen energiaratkaisussa on neljä osaa. Siinä on uusiutuvan paketti, joka on historiallisen suuri, sitten siinä on tämä nyt käsillä oleva ydinvoimaratkaisu, siinä on energiatehokkuus ja energiansäästö, kuten ministeri Pekkarinen on monta kertaa tehokkaasti tuonut tässä salissa asian esille.

Haluaisin painottaa myös sitä, annammeko tässä maassa eduskunnassa sellaisen viestin teollisuudellemme, että ei tänne kannata enää investoida. Energian hinnalla on tosiasiassa valtavan suuri merkitys, myydäänkö tästä maasta ulos tuotteita millään keinoilla, koska kilpailu maailmanmarkkinoilla on raakaa, niin kuin olemme havainneet. Mielestäni on aivan välttämätöntä, että huolehdimme energiastamme itse. Meidän energiaomavaraisuutemme on vain 30 prosenttia, ja se pitää nostaa selvästi korkeammalle tasolle, koska kyse on suomalaisesta työstä, pyöriikö täällä teollisuus, toimivatko täällä palvelut ja pystymmekö tuottamaan esimerkiksi edullista ruokaa kansalaisille. Siitähän on kysymys.

Sari Sarkomaa /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sinivihreän hallituksen esitys on todellakin ilmastonmuutoksen täsmätorjuntaa. Ilmastonmuutos on ihmiskunnan suurin haaste. Ja kyllä täällä haluan sanoa, kuten ed. Kumpula-Natri, että kun sitten lapsenlapsemme kysyvät, missä äiti olit, kun vastuuta piti kantaa, niin haluan sanoa, että olin kantamassa vastuuta enkä laittamassa päätä pensaaseen.

Arvoisa puhemies! Sinivihreän hallituksen energiapaketti on todellakin rohkea harppaus kohti päästötöntä Suomea. Siinä on hyvin yhdistettynä energiapihiys, energiatehokkuus, mittavat panostukset uusiutuvaan energiaan, ja sitten me korvaamme tuontiydinvoimaa, saastuttavaa fossiilista polttoainetta kotimaisella ydinenergialla. Tämä on hyvä kokonaisuus.

Mutta, arvoisa puhemies, kovin monessa puheenvuorossa täällä salissa on peräänkuulutettu juuri sitä energiansäästöä, energiatehokkuutta, energiapihiä teknologiaa. Koska tämä puoli tässä keskustelussa ei ole tullut riittävästi esille, niin toivon, että ministeri Pekkarinen voisi käyttää vielä puheenvuoron tästä ja vakuuttaa meidät todellakin, että tässä kaikki on tehty, koska tämä on se alue, jossa vielä paremmin voisi toimia.

Anneli Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Pekkarinen, jos hallitus ei ole saanut esitystä valmiiksi uusiutuvasta energiasta, niin miksi hallitus ei odottanut sen valmistumista ja tehnyt kokonaisesitystä, jolloin tämä kokonaisuus olisi voitu käsitellä eduskunnassa yhtenäisesti?

Ydinvoiman osalta vaikutus on selkeästi erilainen kuin uusiutuvan energian. On myös sanottu, että ydinvoima tulee sitouttamaan energiateknologian ydinvoiman kapea-alaiseen kehittämiseen ja sulkee tätä kautta mahdollisuuden myös uusiutuvan energian kehittämiseen.

Entä mitkä ovat teidän konkreettiset esityksenne energiatehokkuuden ja teknologian kehittämisestä? Olette puhunut niistä, mutta konkretiaa kaivataan.

Sitten kysyisin vielä: On todella hämmästyttävää myös se, että hallitus antaa luvan Fennovoimalle, jonka ydinvoimajätteiden loppusijoitus on vielä epävarmaa. Jos Fennovoiman ydinjätteelle asetettuja velvoitteita ei saada toteutettua, (Puhemies: Minuutti on täysi!) niin miten hallitus aikoo toimia tämän jälkeen?

Minna Sirnö /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vasemmisto linjasi taannoin, viime viikonloppuna, että se ei pelkästään vastusta uutta lisäydinvoimaa vaan haluaa myös asteittain luopua nykyisestä ydinvoimasta. (Välihuutoja)

Perusteluna tähän on, että ydinvoima on epäeettistä, se on fossiilista, se on kallista, ja se on ennen kaikkea hyvin lyhytnäköistä energiapolitiikkaa. Asiantuntijoitten arvion mukaan uraania riittää tällä kulutusvauhdilla noin 30—60 vuotta. Mitä te, jotka kannatatte ydinvoimaa, aiotte tehdä 60 tai vaikkapa 100 vuoden päästä, kun ei ole enää uraania, mitä kaivaa? Mitä te teette niille miljardien eurojen investoinneille, jotka ovat satojatuhansia vuosia käyttämättömänä sen jälkeen?

Timo Kalli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomalainen metsäklusteri on suuren murroksen edessä, ja jotta se voi selviytyä ja säilyttää asemansa, se edellyttää jatkossa piristysruisketta. Ja jotta kansallinen metsäohjelma voi toteutua, pitää metsiä hoitaa, niiden terveydentilasta pitää huolehtia. Sen tähden tämä paketti mahdollistaa sen, (Ed. Tennilä: Kuka investoi?) että myöskin nuoria metsiä kannattaa hoitaa, tuotetaan kuidutettavaa puuta ja sitten on päätehakkuita, tämä kaikki mahdollistaa sen, että voidaan tuottaa biomassaa entistä enemmän. Sen tähden olen vakuuttunut, että tämä paketti kokonaisuutena on se, joka on se piristysruiske, joka lisää motivaatiota koko metsäteollisuuden tutkimukselle.

Kysynkin ministeri Pekkariselta: Voiko tämä päätös, joka toivottavasti nyt tehdään, vauhdittaa myöskin niitä niin sanottujen toisen sukupolven laitoksien syntymistä Suomeen?

Tarja Tallqvist /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluaisin tietää, miksi tällaista, näin harvinaista ja jokaista Suomen kansalaista nyt ja hamassa tulevaisuudessa koskevaa päätöstä ei ole laitettu kansanäänestykseen? Sen sijaan nämä päätökset on valiokunnissa runnottu aivan liian nopealla aikataululla, aivan liian nopeasti kuultiin näitä asiantuntijoita, jotenka tässä on kyllä sellainen erittäin jotenkin tarkoitushakuinen liian nopea ote.

Ihmettelen myös ja kysyn, mistä sitten löytyvät tarvittavat resurssit uusiutuvan energian teknologiaan, jos ja kun merkittävän monet suomalaiset energialaitokset ovat mukana Teollisuuden Voiman tai Fennovoiman ydinvoimalahankkeessa.

Timo Juurikkala /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluaisin kiinnittää huomiota mahdollisen lisäydinvoiman tuomiin hiilipäästön vähennyksiin, joihin monet edustajat ja myös ministeri Pekkarinen ovat täällä viitanneet. Näissä väitteissä on nimittäin selkeän silmänkääntötempun maku.

Ajatellaan nyt vaikka sitä, että jos nämä luvat myönnetään, niin nämä voimalat käynnistyvät joskus 2020-luvun alkupuolella, jos hyvin käy. Ennen sitä ei grammaakaan hiilidioksidipäästövähennyksiä tule tapahtumaan. Toisekseen meidän sähköntuotannon hiilidioksidipäästöt tulevat lähinnä kahdesta lähteestä, niin kuin ministeri Pekkarinen täällä totesi: chp-laitoksista ja lauhdevoimalaitoksista. Kumpaakaan näistä laitostyypeistä ydinvoima ei pysty kunnolla korvaamaan, joten näillä perusteilla tämä väitetty yhtälö ei toimi ja näitä päästövähennyksiä ei tulla saamaan.

Sitten toinen asia vielä. Kysyisin ministeri Pekkariselta vähän pitemmän tähtäimen ajatusta tästä uusiutuvan energian asiasta: Miten te näette 2020-luvulla tapahtuvan, jos ja kun nämä (Puhemies: Minuutti!) ydinvoimalat käynnistyvät silloin? Mikä on tila silloin edelleen lisätä uusiutuvan energian osuutta?

Esa Lahtela /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kysehän on välivaiheesta. Nimittäin ydinvoimahan ei ole pysyvä, pitkäaikainen ratkaisu, mutta välivaihekin on elettävä, ja sen takia minä näen, että meidän on tehtävä päätökset tässä näistä hallituksen esityksistä, kaksi ydinvoimalaa, mutta ihmettelen, miksi hallitus ei tuonut samaan aikaan näitä uusiutuvia ja ydinvoimalapakettia, koska kyse on siitä, mihin riittävät meidän uusiutuvat energiavarat. Kun tarvitaan sähköä lisää, pitää muuttaa liikennepolttoaineita enemmän uusiutuvien suuntaan, lämmitystä uusiutuvien suuntaan, jotta päästään öljy- ja kivihiiliriippuvuudesta, niin silloin olisi tullut kokonaisnäkemys siitä, mihin riittävät puuvarat tai kaasu tai ihan mitkä hyvänsä, maakaasu- taikka biokaasuvarat, ja mistä otetaan se energiapaketti. Sen takia näen, että nyt sinä aikana, kun tämä välivaihe eletään, meidän on rakennettava nämä uusiutuvat siihen malliin, että me pystymme tulemaan toimeen, koska niin kuin täällä on todettu, uraaniakaan ei ole pysyvästi.

Hannes Manninen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallituksen tasapainoinen esitys turvaa ennen kaikkea metallimiesten ja paperimiesten työpaikkoja Suomessa, ja luulisi sen vasemmistoliittoakin kiinnostavan. (Välihuutoja) Mutta kun kuuntelee näiden vastustajien puheita, niin tulee mieleen Porin entisen kaupunginjohtajan sanonta, että kun Pori rakensi suurta hiilivoimalaa, järjestettiin tiedotustilaisuus, jossa tunti selvitettiin, miksi tämä on välttämätöntä, ja kun ensimmäinen yleisöpuheenvuoro annettiin, niin kysyttiin, miksi tällaisella kauhealla saastuttavalla kivihiilivoimalla tätä käytetään, miksi sitä voimalaa ei panna pyörimään sähköllä. (Naurua)

Sanna Lauslahti /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ydinvoimapäätös tulee meidän uniimme ja on yksi tärkeimpiä päätöksiä aikanamme. Pari huolenaihetta ennen päätöksentekoa itselläni on.

On ydinvastuulaki. Mitä tulee tarkoittamaan Suomen kansallinen, väliaikainen ydinvastuulaki konkreettisesti?

Toinen huoli liittyy Mankala-periaatteeseen. Tältä osin olemme antamassa luvan kahdelle yhtiölle, jotka toimivat omakustannusperiaatteellisesti. Jos yhtiön omistajat ovat kotimaisia, jolloin myös yhtiöiden voitot jäävät Suomeen, saamme yhteisöverot ja pääomaverot kerättyä, mutta jos Mankala-periaatteen hyötyjä onkin saksalainen tytäryhteisö, esimerkiksi E.ON, niin silloinhan voitot pääomaveroineen menevät muualle. Millä tavalla tullaan varmistamaan, että vain kotimaiseen, suomalaiseen yhtiöön kohdistuu omakustannushintainen periaate, ja näin varmistamaan myös voittojen kotiuttamisen Suomeen?

Jukka Gustafsson /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minusta oli tärkeä, että ministeri Pekkarinen alkupuheenvuorossaan otti myönteisesti kantaa tähän talousvaliokunnan lausumaan, jossa edellytettiin, että Posivan ja Fennovoiman kanssa käydään asiallisia keskusteluja. Se olisi tosi pähkähullua ajatella, että Suomeen syntyisi kaksi loppusijoituspaikkaa. Se pitää ehdottomasti eliminoida.

Me tarvitsemme lisäydinvoimaa, jotta sähkön hinta säilyy kohtuullisena. Se on askel pyrittäessä omavaraisuuteen, mutta tähän omavaraisuuteen riittää hyvin yksi ydinvoimala.

Ministeri Pekkarinen vastasi demarien puheenjohtaja Urpilaisen tärkeään kysymykseen tästä työllisyydestä ja siihen liittyvästä valvonnasta, tulevaisuudesta. Oireellista oli, ministeri Pekkarinen, että te lähditte liikkeelle ihan oikein verohallinnosta mutta unohditte työsuojeluresurssit, ammattiyhdistysliikkeen, luottamusmiesten oikeudet työpaikoilla valvoa työehtoja, (Puhemies: Minuutti täyttyy!) kanneoikeuden. Voisitteko tällä nyt vielä täydentää esitystänne?

Merja Kyllönen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kun tätä keskustelua on kuunnellut, on joutunut toteamaan, että sinä päivänä, kun elinympäristömme natisee liitoksissaan, tässä salissa vaaditaan lisää, lisää ja lisää.

Tämän eduskunnan läsnä ollessa ja Suomen kansan todistaessa minä kysyn teiltä, ministeri Mauri Pekkarinen, voitteko vakuuttaa minulle, että on varmaa, ettei syksyllä teidän suustanne kuulu "oukki doukki, biopakettikin oli pelkkä tsoukki", ja lisäksi, minkä vuoksi Suomeen ei ollut aikaa laatia kansallista, vahvaa energiastrategiaa, jossa uusi suomalainen teollisuus, viherkaulustyöpaikat, energiantuotanto ja talouslaman sekä ilmastonmuutoksen torjuminen olisi kytketty tiukasti yhteen.

Kirsi Ojansuu /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä en kannata lisäydinvoiman rakentamista. En halua lapsilleni perinnöksi lisää vaarallista radioaktiivista jätettä.

Ministeri Pekkarinen, te vastasitte kirjalliseen kysymykseen, jossa kysyin Olkiluoto 3:n ongelmista. Vastasitte näin, rehellisesti: "Betonin suhteen koettiin niin toimitus- kuin laatuongelmia. Rakentaminen on myöhässä 3—4 vuotta. Ilman saumoja rakennettavat pääkiertoputket jouduttiin valmistamaan kahteen kertaan, ja tästä aiheutui suuria lisäkustannuksia." Ja vastasitte: "Kustannukset välittyvät TVO:n omistajien sähkön hintaan ja vaikuttavat niiden kautta osittain myös sähkön kuluttajahintaan." Se siitä kohtuullisesta sähkön hinnasta.

Ministeri Pekkarinen, eikö tämä vastaus osoita sen, että ydinvoimalat eivät ole kansantaloudellisesti niin kannattavia ja turvallisia kuin on väitetty?

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kyllähän tässä taaksepäin mennään, kun tämä sinivihreä hallitus nyt esittää megaluokan ydinvoimapakettia. Arvoisa ministeri Sinnemäki, se hallitus, missä te istutte, on tehnyt tämän ratkaisun. Sitä ei ole tehty YouTubessa tai missään muualla, ja tästä teidän tulee kyllä kantaa vastuuta.

Oli häkellyttävää kuulla ministeri Pekkarisen ylistys ydinvoimaa kohtaan. Silloin kahdeksan vuotta sittenhän keskustan nykyisistä ministereistä ainoastaan yksi äänesti ydinvoiman puolesta, kaikki muut vastaan. Minun on edelleenkin pakko sanoa, että tämä prosessi näyttää huonolta. Se näyttää siltä, että ensin on päätetty siitä, kuinka monta ydinvoimalaa, ja sen jälkeen on alettu keksiä sille perusteluja.

Mielestäni oli myös harvinaisen totta se, kun täällä esitettiin kriittisiä arvioita, että minkäänlaisia todellisia tietoja meillä ei ole esimerkiksi siitä, kuinka paljon sähköä nyt menee sitten vientiin, ja ydinjätteet jäävät meille. Luulisi, kun pitäisi kokonaisedun kannalta tätä miettiä, että tämmöiset asiat olisivat kunnolla tiedossa.

Eli ihmettelenkin, mikä ihme, esimerkiksi ministeri Pekkarinen, tässä kahdeksassa vuodessa (Puhemies: Minuutti!) ydinvoiman turvallisuuden suhteen on muuttunut tai sen nykyaikaisuuden suhteen, että se on näin miellyttävää.

Työministeri Anni Sinnemäki

Arvoisa puhemies! Sekä valiokuntien lausunnoissa että mietinnössä ja tässä keskustelussa on käyty läpi työsuojelukysymyksiä ja kotimaista työvoimaa. En itse kannata ydinvoimaa, mutta se ei tarkoita sitä, etten olisi sitä mieltä, että jos meillä on sellaisia hankkeita kuin meillä esimerkiksi tällä hetkellä on Olkiluoto 3, niin totta kai silloin työntekijöiden oikeuksia tulisi kunnioittaa.

Vähän itse ihmettelin sitä, että talousvaliokunnan ydinvoiman puolustajat eivät olleet ottaneet työasiainvaliokunnan lausunnosta tätä ponsiehdotusta, jossa käydään läpi aika hyvin kokonaisuudessaan Olkiluodon ongelmia työsuojelun ja työehtojen osalta ja jossa esitettiin selvityksen tekemistä Olkiluodon osalta, koska tällä voisi olla laajempaakin merkitystä monien hankkeiden harmaan talouden torjunnan kannalta. Luulen, että voisi joka tapauksessa olla järkevää, tuli tästä mikä tahansa päätös ulos, että Olkiluodon osalta katsottaisiin systemaattisesti vielä kerran läpi, mitä siellä on tapahtunut, koska se voisi opettaa meille, auttaa meitä niissä ponnisteluissa, joita harmaan talouden osalta joka tapauksessa tehdään.

Kotimaisen työvoiman osalta täytyy olettaa, että tässä salissa tiedetään aivan hyvin, että mitään erityisiä keinoja varmistaa suomalaista työvoimaa tällaisiin hankkeisiin Euroopan unionissa ei ole.

Elinkeinoministeri  Mauri  Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Mitä vielä suomalaiseen työhön tulee, niin kaikki mahdollinen tehdään. Minä luulen, että me tarvitsemme eri osapuolien yhteistyötä, työmarkkinajärjestöjen ja työsuojeluviranomaisten, veroviranomaisten ja monien muiden viranomaisten — en käy nyt luettelemaan kaikkia näitä tahoja. Tarkoitus on koota tällainen asiantuntijajoukko, intressiryhmien asiantuntijoiden joukko, ja katsoa, miten voidaan ohjelmoida sellainen toimintapolku, joka kuitenkin tunnustaa sen tosiasian, että meillä on yhteiset markkinat, ja sen tosiasian, että ehkä taakse jääneessä elämässä kaikkea ei ole tehty, mitä olisi voitu tehdä. Voisi sanoa lähtökohdat suurin piirtein tämän näköisiksi.

Mitä vielä tulee Olkiluoto 3:een, täällä ed. Ojansuu jotenkin kantoi huolta siitä, että niitä töitä on tehty ja teetetty, joitakin töitä, uuteen kertaan, käyty erittäin tarkat tarkistukset, moninkertaiset, kolmin-, nelinkertaiset tarkistukset. Eikö tämä kerro siitä, että meillä pyritään viimeisen päälle maksimaaliseen turvallisuuteen? Eikö tämä nimenomaan ole tae turvallisuudesta, mitä siellä tehdään?

Mitä tulee taas sitten siihen, onko se kannattavaa, onko se taloudellisesti kilpailukykyistä: Jos se ei ole, niin se ei tule tänne markkinoille. Jos se on, se tulee tänne. Näinhän tämä käytännössä toimii, hyvänen aika.

Mitä tulee vielä nyt sitten tähän energian määrään ja vientikysymykseen, vielä kertaalleen: Luxemburg ja Suomi ovat tällä hetkellä ainoita maita, näitä vanhoja EU-maita, joissa omat tehot eivät riitä siihen kysyntään, mitä meillä on. Onko se niin hirveän vaarallista, jos me joudumme osan vuodesta nyt sitten viemään näiden ratkaisujen jälkeen? Mutta vieläkin kannattaa, hyvät edustajat, muistaa, että näidenkin jälkeen, vaikka kaksi uutta ydinvoimalaitosta rakennetaan, vaikka uusiutuvaa rakennetaan, niin kuin strategiassa on sanottu, sen jälkeenkään me emme pysty suomalaisella kapasiteetilla tyydyttämään, suomalaisilla tehoilla tyydyttämään, vuoden kaikkien viikkojen aikaan sähkön tarvetta Suomessa. Sen jälkeenkin meille joudutaan tuomaan sähköä.

Niin kuin aikaisemmin sanoin, minä ymmärrän, että tässä kysymyksessä on myös eri puolueiden sisällä erilaisia näkemyksiä. Kun te nyt vähän katsotte julmasti tänne hallituksen suuntaan, minä muistutan, että teidän aikaisempi puheenjohtajanne, SDP:n aikaisempi puheenjohtaja, kaksikin niistä, on puhunut kovasti kolmen ydinvoimalaitoksen puolesta, uuden yksikön puolesta. Minua on moitittu siitä, että jotenkin yritän viedä tätä lopputulosta siihen ratkaisuun, että päädytään kahteen. Kahteen päädytään perusteilla, jotka monta kertaa täällä on sanottu. (Puhemies: 2 minuuttia!)

Ja vielä, mikä tärkeintä muistaa, kun täällä sanottiin, ettei ole mitään strategiaa: Eduskunta käsitteli hallituksen ilmasto- ja energiastrategian, ja siinä yhteydessä myös te täällä vasemmalla ja vihreät ja joka puolella, te kaikki, hyväksyitte yhteisesti sellaisen kannanoton, jossa sanotaan, että sähkön tarve vuonna 2020 olisi se 98 terawattituntia, täsmälleen sama määrä kuin on nyt se määrä, mihinkä päädytään tässä hallituksen esityksessä.

Jouko Skinnari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä keskustelussa ovat hyvin monipuolisesti tulleet esille nämä ydinvoiman edut ja haitat, mutta on se sitten masentavaa tai ei, se kyllä täytyy todeta, että tässä ei ole tullut yhtään sellaista uutta, jota esimerkiksi talousvaliokunnan mietintöä tehtäessä ei olisi voitu ottaa huomioon. Täällä on lukuisia tilaisuuksia eduskunnassa järjestetty, joissa on pyydetty vastauksia näihin samoihin asioihin, joita täällä ihan perustellusti nyt kansanedustajat tällä hetkellä kysyvät. Mutta lähtökohtaisesti, kun Suomen vienti on romahtanut ja Suomen vientiteollisuus ja teollisuus ehkä tässä asiassa, omassa asiassaan, on asiantuntija, niin eikö tämä heidän toiveensa paina, että jos aiotaan täällä jatkaa, jos halutaan, että tänne tulee ulkomaisia investointeja, sijoituksia, jotta Suomi pärjää, niin täytyy tehdä tämä ratkaisu? Minun mielestäni tässä talousvaliokunnan mietinnössä on vastattu näihin kysymyksiin, jotka täällä ovat olleet esillä.

Antti Rantakangas /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vajaa 2,5 tuntia sitten vasemmistoliiton ryhmäpuhuja ed. Lapintie käytti mielestäni erittäin huolestuttavan puheenvuoron. Hän sanoi: Emme kannata ydinvoimaa, koska siitä hyötyy teollisuus. Teollisuus on hyödyn saaja ydinvoimasta, ja sen takia vasemmistoliitto ei kannata ydinvoimaa. Tämä oli muuten kylmää kyytiä kymmenilletuhansille vasemmistoliittolaisille äänestäjille, jotka ovat Raahen Rautaruukin tehtaalla tai Kemin—Tornion teollisuudessa luottaneet, että vasemmistoliitto kantaa huolta suomalaisen työmiehen tulevaisuudesta. Mutta täällä virallisessa ryhmäpuheenvuorossa te ilmoitatte, että ette kannata ydinvoimaa sen takia, että teollisuus hyötyy siitä ja me voimme ylläpitää investointeja, työpaikkoja Suomessa, Pohjois-Suomessa. Tämä on kylmää kyytiä. Onneksi teidän linjanne ei voita.

Marjo Matikainen-Kallström /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä on teknologinen energiaratkaisu, jolloin on annettu vapaat kädet päättää, mitä tehdä. Vapaat kädet tässä asiassa voivat tarkoittaa myös sitä, että hallituksen hyvä esitys on kannatettava. Se tarkoittaa myös vapaita käsiä. Ei teidän kantanne ole se, mikä on aina vapaat kädet. Tämä on kokonaispaketti, ja hallitus on noudattanut tällä esityksellään täällä eduskunnassa hyväksyttyä energia-strategiaa, jonka mukaan tarvitaan kaikkia mahdollisia keinoja toteuttaessamme näitä kansainvälisiä sitoumuksia, päästötavoitteita ja uusiutuvan energian tavoitetta.

Ed. Lapintie, en ymmärrä teidän väitettänne, että ydinvoima luo työpaikkoja vain muutamalle sadalle. Työ- ja tasa-arvovaliokunnassa on todella sanottu, että se luo työpaikkoja kymmenilletuhansille, metallimiehille, kaivosmiehille, aidoille työmiehille.

Ed. Kangas, olen todella iloinen, että te olette ollut talousvaliokunnassa ja ymmärrätte numeroita, ymmärrätte todella työmiehen näkökulmaa ja näitä ratkaisuja, joissa työpaikkoja luodaan työmiehille.

Sirpa Paatero /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kysymys on työstä. Miten hallitus nyt toimii, että pk-sektori pystyisi yksissä tuumin vaikkapa joillakin poolijärjestelmillä pysymään mukana näissä kilpailutuksissa rakennushankkeista tulevilla ydinvoimarakennustyömailla?

Toinen kysymys on se, miten meidän teollisuutemme, niin metalli- kuin metsäteollisuus, nyt sitten näiden päätösten perusteella pysyy Suomessa, pitää työpaikat täällä, jotta saamme sitä hyvää Suomelle tästä eteenpäinkin. Eihän ole niin, että energiaveroilla tehtäisiin nyt vastakkainen päätös teollisuudelle, jos ja kun saamme tämän hyvän ydinvoimapäätöksen ensin tehtyä?

Annika Lapintie /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! On tämä nyt aika outoa, kun ydinvoimauskovaisten ja ydinvoiman lisärakentamisen kannattajien argumentit ovat niin heikoissa kantimissa, että pitää ruveta vääristelemään pitämääni ryhmäpuhettakin.

Vasemmisto ei sen vuoksi kannata ydinenergian lisärakentamista, että ydinenergia on erittäin vaarallista koko sen tuotantokauden ajan: alkaen siitä uraanin louhinnasta, koko sen käytön ajan ja myös siinä vaiheessa, kun niitä ydinjätteitä sitten ikuisiksi ajoiksi tänne Suomen peruskallioon säilytetään. Se on se syy, miksi emme kannata sitä.

Työllisyydestä taas voidaan sanoa, että, kuten Olkiluodossa nyt on nähty, siellä on ulkomaista työvoimaa, ulkomaisia yrityksiä. Sen sijaan, mikäli oikeasti halutaan satsata uusiutuvaan energiaan, aitoon kotimaiseen energiaan, se luo kymmeniätuhansia työpaikkoja ympäri Suomen, (Ed. Arhinmäki: Pysyvästi!) ja sitä me haluamme.

Nämä hallituksen periaatepäätökset haluamme hylätä, jotta kaikkia tulevaisuuden (Puhemies: Minuutti!) energiaratkaisuja ei rakenneta ydinvoiman varaan vaan riittää tulevaisuudelle ja suomalaisille myös sitä muuta energiaa.

Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Pekkarinen ja muutamat edustajat kysyivät: jos lisäydinvoimaa ei rakenneta, niin mitä sitten? Viittaan vain kolmeen vuoden aikana ilmestyneeseen selvitykseen.

Vihreät julkisti keväällä oman vihreän kasvun mallinsa, jossa ydinvoiman sijaan sähkön tarve tulevaisuudessa katetaan energiatehokkuutta parantamalla, kysyntäjoustoja lisäämällä ja lisäämällä myös uusiutuvan energian tuotantoa ja tavoitteita enemmän, (Ed. Kumpula-Natrin välihuuto) ja — niin kuin ed. Kumpula-Natri varmasti tämän selvityksen lukeneena tietää — siinä myös kerrotaan, miten.

Toinen selvitys. Vähän tämän jälkeen Gaia Consulting -yhtiö selvitti, miten voidaan sähköntarve hoitaa ilman lisäydinvoimaa: jälleen kerran suunnilleen samalla keinopaletilla mahdollista.

Ministeri Pekkarinen on hyvin tutustunut hallituksen yksimielisesti hyväksymään ilmasto- ja energiapoliittiseen tulevaisuusselontekoon, jossa skenaariotarkastelun keinoin pohdittiin, miten voidaan siirtyä päästöttömään energiajärjestelmään. Niistä neljästä skenaariosta kahdessa pärjätään ilman lisäydinvoimaa, ja siellä on käyty myös hyvin tarkkaan läpi, miten.

Niille puhujille, jotka tässä ovat esittäneet kritiikkiä vihreiden roolia kohtaan, esittäisin vain yhden yksinkertaisen kysymyksen. Jos vihreät ei olisi lähtenyt tähän hallitukseen tai jos vihreät olisi tästä hallituksesta pois lähtenyt, (Puhemies: Minuutti!) kuinka monta ydinvoimalupaa olisi jäänyt esittämättä?

Elinkeinoministeri  Mauri  Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Nyt ed. Tynkkyselle on kyllä pakko sanoa, että kyllä tämä kokonaisuuden valmistelu oli viimeisen, sanotaan, puolen vuoden aikana ja ennen kaikkea viimeisten kolmen kuukauden aikaan sellainen, että sillä, oliko vihreät mukana tai ei, ei ollut kyllä minkäänlaista merkitystä tähän lopputulokseen, (Välihuutoja) ei uusiutuvan energian lisäykseen eikä myöskään näihin ydinvoimaratkaisuihin. Joudun näin kylmästi sanomaan.

Silloin, kun hallitusta muodostettiin, ed. Tynkkynen, kyllä te tiesitte sen, mitä hallitus tulee tekemään, että jonkun verran joka tapauksessa uutta ydinvoimaa rakennetaan. Se oli täysin teidän tiedossanne. Teiltä ei voinut jäädä vuodenvaihteen 2006—2007 EU:n huippukokouksen päätös huomiotta. Te tiesitte, mihinkä se ilman muuta johtaa, eikä siitä sen enempää.

Mutta sekä ed. Sirnölle että myöskin teille vihreiden kansanedustajille vielä kertaalleen, että kun te sanotte, että Suomen pitää asteittain luopua ydinvoimasta vuoteen 2050 mennessä, tai lähivuosikymmenien aikaan mutta viimeistään kaiketi nyt vuoteen 2050 mennessä, ja kun me olemme yhdessä päättämässä, että me energiantuotannossa päästöt lopetamme kokonaan, että me siirrymme kokonaan päästöttömään energiaan, niin kertokaa nyt hyvänen aika tälle salille, ja vielä jos sattuu television katsojiakin olemaan, millä tavalla se tarvittava sähkö sitten tuotetaan. Joko se tuotetaan päästöjä aiheuttavalla energiaraaka-aineella tai sitten ydinvoimalla, (Puhemies: Minuutti on mennyt!) ja meidän vastauksemme on kulkea kohti päästöjä, CO₂-päästöjä, aiheuttamattomia vaihtoehtoja.

Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä on tosi mielenkiintoinen keskustelu, ja on käynyt ilmi, että tässä ovat myös ihmiset joutuneet muuttamaan käsityksiään siitä, mitä ovat aikaisemmin ajatelleet. Minusta täytyy sanoa sillä tavalla tässä asiassa, että minä en pidä sitä perinteisenä takinkäännöksenä, vaan täytyykin olla niin, että kun tulee uutta tietoa, niin ollaan valmiit omaa käsitystä tarkistamaan.

Ilmastonmuutos on dramaattinen, ja se pakottaa meidät perustavaa laatua olevaan elämänmuutokseen myös energiatuotannossa. Eli täytyy ottaa ihan eri vakavuusasteella päästöttömän energian tuottaminen, jotta me selviämme ylipäänsä täällä maapallolla. Myös se vastuu pystyä kantamaan. Tältä osin olen tyytyväinen siihen, että ministeri Pekkarinen on ottanut uuden tiedon vastaan, mutta minäkin olen huolissani siitä, että minkä takia tässä käy niin, että kun osa ottaa uuden tiedon vastaan, niin osa menee toiseen suuntaan. Tällä tarkoitan vasemmistoliiton toimintaa. Todellakaan eivät näillä teidän resepteillänne Suomessa työpaikat säily eikä pysy. Ei meillä nimittäin ole niitä verovaroja käyttää määrättömiä määriä (Puhemies: Minuutti on mennyt!) uusiutuvan energian tuottamiseen.

Eero Reijonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Minustakin kysymys on taloudesta ja sitä kautta työllisyydestä. Me kaikki tiedämme sen, että Suomi tarvitsee kilpailukykyistä sähköenergiaa ja sitä kautta myös ne teollisuuden työpaikat säilyvät. Nämä ratkaisut sen turvaavat aivan kiistattomasti. Minusta on tärkeätä, että tämä työllisyysaspekti pidetään tässä tärkeänä, koska näen sen tilanteen niin, että ydinvoiman rakentamisvaiheella on aluetalouteen merkittävä vaikutus. Täällä oli talousvaliokunnan mietinnössä todettu, että Olkiluoto 3:n rakentamisella oli Satakunnassa 5 prosentin vaikutus alueen työllisyyteen, joten kyllähän nämä ovat isoja ratkaisuja myös työllisyyden näkökulmasta.

Uusiutuvan energian paketin osalta ministeri Pekkarinen on aivan kiistattomasti kertonut meille, että syksyllä tulee lakiesityksiä. Toivon, että vihreät tukevat silloin muitakin lakiesityksiä kuin tuulivoiman osalta ja päästään tässä asiassa nopeasti eteenpäin. Nyt, kun nämä ydinvoimaratkaisut ovat alueellisesti tänne Länsi-Suomeen painottuneita, niin toivon, että Itä-Suomi sitten (Puhemies: Minuutti!) näissä uusiutuvan energian investoinneissa saa oma osansa.

Merikukka Forsius /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Pekkarinen, ydinvoimapäätöksiä on eduskunnassa viety eteenpäin poikkeuksellisella kiireellä. Taustatietoja puuttuu. Monia tarpeellisia selvityksiä ei saatu. Päätöksenteon kannalta oleellisia lukuja on viilattu. Asiat on esitelty tarkoitushakuisesti. On esiintynyt jääviysongelmia, ja päätöksiä uusiutuvista ei tehdä samaan aikaan, vaikka puhutaan energiapaketista.

Aika läpinäkyvää ydinvoimaäänien kalastelua oli myös se, kun esititte juuri ennen päätöksentekoa rajoittamatonta korvausvastuuta yhtiöille mutta sitäkin vasta sitten joskus myöhemmin päätettäväksi.

Arvoisa ministeri Pekkarinen, ettekö te usko asiaanne, kun näin suuri ja kyseenalainen keinovalikoima on pitänyt ottaa käyttöön, vai mistä tässä on kysymys?

Maria Guzenina-Richardson /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Täällä salissa on paljon puhuttu siitä, että ydinvoima on siirtymäkauden energiantuotantomuoto. Energiapaketissa on puhuttu siitä, mitä mahdollisesti tulee tänne eduskuntaan päätettäväksi, ja silti tämä ydinvoimapäätös on siitä irrallisena. Eli me emme saa kokonaiskuvaa, niin kuin meidän kuuluisi. Ydinvastuulakia ei niin ikään ole saatettu voimaan täällä Suomessa. On siis paljon avoimia kysymyksiä.

Ydinvoiman lisärakentaminen tuntuu olevan joillekin hyvin helppo päätös, vaikka sen seuraamukset ovat myöskin hyvin pitkälle tulevaisuuteen. Jos me tuemme nyt lisäydinvoimaa, milloin me alamme panostaa toden teolla kestävämpiin energiantuotantomuotoihin ja niin, että tämä siirtymäkausi saataisiin jätettyä taakse? Meidän ei pidä tehdä sellaisia talidomidipäätöksiä, joiden kustannukset tulevat tulevaisuudessa olemaan kestämättömiä.

Kysymys ministeri Pekkariselle: (Puhemies: Minuutti!) Kuinka pitkän te arvioitte ydinvoiman tarpeen tulevan olemaan täällä Suomessa?

Jaakko Laakso /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Takinkäännöksetkin ovat tietenkin sallittavia. Mutta, ed. Heinäluoma, te perustelitte Olkiluoto 3:n rakentamista sillä, että Suomeen saadaan 30 000 työpaikkaa, että tämä Olkiluoto työllistää 30 000 työpaikkaa, muistatteko te? Ja te perustelitte tätä Olkiluodon rakentamista sillä, että Venäjältä ei enää tarvitse tulevaisuudessa tuoda Suomeen energiaa, muistatteko te?

Nämä olivat ne kaksi perusväitettä, jotka te esititte. Kumpikaan väite ei ole toteutunut. Sen takia olisi hyvä katsoa peiliin. Olkiluoto 3 on kyllä työllistänyt mutta ei suomalaisia. Puolalaisia se on työllistänyt. Rakennusliiton arvion mukaan suomalaisia on työllistetty vain 8 prosenttia. Ongelma tässä on tietenkin se, että samoilla argumenteilla, samoilla perusteilla, meille yritetään myydä taas jälleen kerran uutta ydinvoimalaa. Kannattaisi vähän tutkia, ovatko vanhat argumentit toteutuneet vai pitäisikö katsoa peiliin.

Outi Alanko-Kahiluoto /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Pekkarinen, peräänkuulutitte vihreiltä vaihtoehtoista mallia kahdelle ydinvoimalalle. Tiedätte aivan hyvin, että vihreillä on oma malli, ja olemme sen esitelleet teillekin moneen kertaan. Minusta on ihmeellistä se, että yksittäisiltä kansanedustajilta kysytään, mikä teidän vaihtoehtoinen mallinne on. Yleensä ministeriöt teettävät tällaiset mallit ja sitten ne esittelevät kansanedustajille päätöksenteon pohjaksi erilaisia malleja, joista sitten valitaan kaikessa rauhassa se paras malli.

Tästä työllisyydestä huomauttaisin sekä vasemmistoliiton ed. Kankaalle että demareiden ryhmäpuheen pitäneelle ed. Paaterolle, että ydinvoiman lisärakentaminen tuottaa kyllä hetkellisesti uusia työpaikkoja, mutta sen jälkeen näiden työpaikkojen määrä romahtaa. Sen sijaan jos me haluaisimme luoda uusia työpaikkoja, pitää koko Suomen asuttuna (Puhemies: Minuutti on taas täysi!) ja luoda kestäviä työpaikkoja, silloin me valitsisimme nimenomaan uusiutuvat energiamuodot ja niihin panostamisen.

Timo V. Korhonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin, oli äärimmäisen tärkeää, että hallitus jo uudessa hallitusohjelmassaan linjasi sen, että tämä kotimaisen uusiutuvan energian velvoitepaketti lähdetään toteuttamaan muun muassa lainsäädäntöteitse ja myös rahoitus siinä mukaan huomioiden. On selvä asia, että uutta sähköenergiaa tarvitaan jatkossa monestakin syystä. Muun muassa tämä paljon puhuttu sähköntuonti Venäjältä väistämättä tulee vähenemään sitä kautta, että Venäjän oma sähköntarve tulee talouskasvun myötä lisääntymään. Tarve kahdelle ydinvoimalalle on olemassa pitkässä juoksussa muun muassa ilmastonmuutoksen vuoksi.

Mutta tässä nämä uudet luvat ehkä sitten aika pitkäksi aikaa ovatkin, vai kuinka hallitus nyt sitten arvioi tätä ydinvoiman lisärakentamistarvetta näiden kahden jälkeen huomioiden uusiutuvan energian teknologian kehittymisen ja nykyisten ydinvoimalaitosten vanhenemisen?

Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minun on kyllä hyvin vaikea nähdä, mitä erityisen vasemmistolaista on siinä, että tuotamme sähköä mahdollisimman kalliiseen hintaan ja teemme sen vielä tuettuna erityisesti niin, että käytämme siihen verotukia. Kun tämä nykyinenkin erittäin kunnianhimoinen uusiutuva energiaohjelma edellyttää 2—4 miljardin euron tukisummia, niin on selvää, että tästä eteenpäin tänne tullaan kysymään aika tarkasti, mihin näitä euroja käytetään ja onko niille vaihtoehtoisia käyttötarkoituksia. (Ed. Tennilä: Vastustatteko niitä?)

Mitä tulee sitten kysymykseen Venäjän-tuonnista, niin huomaan, että ed. Laakso edelleenkin on tämän venäläisen ydinsähkön kannalla, se kelpaa. Mehän emme ole yksinkertaisesti voineet korvata Venäjän tuontia senkään takia, että jos lehtiä lukee, niin huomaa, että Olkiluoto 3 on myöhässä. Ei se tuota mitään sähköä valtakunnanverkkoon. (Ed. Arhinmäki: Mutta nythän te olette rakentamassa lisää samalla perusteella!) Mutta yhtä selvää on, että kun Venäjä saa taloutensa kuntoon, niin se tulee tarvitsemaan nykyisen sähkönsä itse. Olisi edesvastuutonta jäädä tämän Venäjän ydinsähkön tuonnin varaan ja myös erittäin epämoraalista. Parempi, että se tehdään täällä, kuin että se ostetaan Venäjältä.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Lähes 20 vuotta sitten käytiin vastaavanlainen keskustelu täällä isossa salissa. Silloin kysyttiin sen perään, kuinka pitkään uraanivarat riittävät. Ed. Heinäluoma, ette ollut ehkä muistaakseni silloin täällä paikalla juuri sillä hetkellä, mutta silloin kaikki asiantuntijat, joita valiokunnassa kuultiin, kertoivat, että silloin 70 vuotta nuo varannot riittävät ja silloin tämä tarina on päättynyt. Se on teidän hyvä pitää mielessä, kun mietitte näitä tulevia kuvioita ja sitä, kuinka pitkä tulevaisuus teidän puolueellanne on omalla politiikallaan.

Sitten toinen asia. Kun käytiin ydinvastuulakikeskustelua, ministeri Pekkarinen, niin palautan mieleenne taas siihen liittyen sen, että kun se keskustelu käytiin markka-aikaan, niin silloin oli jännittävä yhtälö, että jos tämmöinen TVO:n ydinvoimala on käynnissä, niin silloin sillä voitaisiin ajatella olevan 20 miljardin markan arvo. Mutta sillä hetkellä, kun se onnettomuuteen pysähtyy, siihen tulee etumerkki eteen, miinus 20 miljardia markkaa. Siinä on teillä hyvä viite palauttaa mieleen, (Puhemies: Minuutti!) kun rakentelette uusia asioita.

Tuulikki Ukkola /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallituksen energiapaketti ydinvoimaloineen on erinomainen ratkaisu meidän sähkön tarpeeseemme, tuonnin korvaamiseen ja työllisyyden parantamiseen. Mutta tämän ratkaisun lieveilmiöstä minä olen aika hämmentynyt. Ed. Matikainen-Kallström puhui vapaista käsistä. Se on oikea termi. Mutta kun täällä puhutaan ydinvoimauskonnosta ja omantunnonasioista, niin minusta se nyt on kyllä aivan käsittämätöntä ja pilkkaa suurin piirtein uskontoja kuin uskontoja. Mikä ihmeen ydinvoimausko?

Toinen asia, jota haluaisin kommentoida, on se, miten te suuret hallituspuolueet voitte hyväksyä vihreät hallituskumppaneiksi. (Ed. Pulliainen: Se vaatii rohkeutta!) Miten ihmeessä te voitte hyväksyä vihreät hallituskumppaneiksi, koska hehän toimivat koko ajan julkisuudessa teitä vastaan? On menossa Anni Sinnemäen vetoomus televisiossa, että nyt pitää äänestää (Puhemies: Minuutti!) ydinvoimaa vastaan. Minä ihmettelen suorastaan, kenen moraali tässä on oikein hukassa.

Päivi Lipponen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vihreät ovat kovasti kamppailleet nyt Mankala-periaatetta vastaan. Mankala-periaatehan perustuu siihen, että osuustoiminnallisesti tuotetaan sähköä tarvitsevalle teollisuudelle. Näin on tuotettu vesivoimaa, näin tuotetaan ydinvoimaa ja bioenergiaa. Kysyisin ministeri Pekkariselta: Mitä seurauksia on, jos uusiutuvan energian tuotannossa ei pystytä hyödyntä-mään Mankala-periaatetta?

Jyrki Kasvi /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tuotanto, tuotanto, tuotanto; täällä puhutaan taas vain sähköntuotannoista, vaikka yksi niistä harvoista asioista, josta alan tutkijat ovat olleet liikuttavan yksimielisiä, on ollut se, että energiatehokkuuden parantaminen on se kaikkein kustannustehokkain tapa vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Säästäväisyys on hyve, paitsi kun on kyse sähköstä. Miksi? Siksi, että sähkön säästäminen ei ole hyvää bisnestä. Kysynkin: Mihin toimenpiteisiin, mihin konkreettisiin kannustimiin hallitus ryhtyy energiatehokkuuden parantamiseksi Suomessa, missä sähkö jo nyt on halvimpien joukossa Euroopassa?

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä salissa päätettiin kahdeksan vuotta sitten edellisen kerran lisäydinvoiman rakentamisesta. Tulin tänne kymmenen kuukautta myöhemmin, joten silloin ei tarvinnut päättää mitään. Jos olisi pitänyt päättää, niin olisin äänestänyt Olkiluoto 3:n puolesta. Olisin äänestänyt sen puolesta samoilla perusteilla, joilla hallitus ja talousvaliokunnan enemmistö sitä nyt puolustavat. Olisin äänestänyt paperiteollisuuden, metsäteollisuuden, metalliteollisuuden kilpailukyvyn puolesta ja olisin äänestänyt myöskin sen silloisen energiapaketin puolesta. Nyt minulla on ollut kahdeksan vuotta aikaa seurata, mitä paperiteollisuudelle on tapahtunut, kun se ydinvoimala ei ole vieläkään valmis, mitä sille silloiselle energiapaketille on tapahtunut.

Arvoisa puhemies! Minulle on tänä aikana syntynyt kolme lastenlasta, joten on ollut aikaa miettiä myöskin tulevaisuutta ja on ollut aikaa myöskin miettiä itseäni, kuinka vielä tässäkin iässä voi oppia jotakin.

Paula Sihto /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys antaa lupa kahdelle uudelle ydinvoimalalle mietityttää meitä edustajia, ja olemme nyt suuren periaatteellisen ratkaisun edessä. Jokainen meistä haluaa turvata teollisuudelle halpaa ja kilpailukykyistä sähköä, jotta voimme turvata hyvinvointivaltiomme palvelut myös tulevaisuudessa. Asiantuntijamielipiteet ovat vaihdelleet ydinvoimalupien määrän suhteen. On tuotu varmasti esille, että ainakin yksi lupa tarvitaan ja toinen tasaamaan niitä korkeita kulutushuippuja, joita esimerkiksi kovien pakkasten aikana syntyy.

Kysyisinkin ministeri Pekkariselta: Olisiko vesivoiman lisärakentamisella, vaikka vihreät sitäkin vastustavat, mahdollisuus tuottaa sitä säätövoimaa, mitä kulutushuippujen aikana tarvitaan, niin että olisikin tarvetta vain yhdelle ydinvoimalalle?

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Ymmärrän, että tästä asiasta voi olla perustellusti kahta mieltä. Tämä on niin kauas tulevaisuuteen ulottuva hanke, että henkilökohtaisesti pidän tätä pitkälti uskon asiana: mihin uskon, mihin voin luottaa, mitä tavoittelen? Henkilökohtaisesti asetan tavoitteeksi työllisyyden, toimeentulon, Suomen kilpailukyvyn ja sitten tietysti kaikki ympäristöpolitiikkaan liittyvät tavoitteet.

Minä uskon siis suomalaiseen insinööritaitoon. Mutta mihin minä en usko? Minä en luota vieraan apuun — siitä Suomen kansalla on myöskin omat karmeat kokemuksensa. Tässä mielessä ja näillä periaatteilla minun ei ole vaikeata kannattaa talousvaliokunnan erinomaisen hyvää mietintöä.

Petteri Orpo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ydinvoiman vastustajien yksi keskeinen argumentti on se, että päätös pysäyttää uusiutuvan energian kehittämisen. Minusta on aivan väärin väittää näin. Kolme lyhyttä pointtia:

Ensinnäkin olemme sitoutuneet 38 prosentin uusiutuvan energian määrään vuoteen 2020 mennessä. Tämä on meille erittäin suuri haaste, ja se tulee jo takaamaan osaltaan uusiutuvan energian kehittämisen. Tämän tueksi meillä on massiivinen ja edistyksellinen uusiutuvan energian tukipaketti. Puhutaan miljardeista tulevien vuosien aikana uusiutuvan energian kehittämiseen. Kolmanneksi: Ei Suomi missään umpiossa ole, vaan maailmalla on Suomen omien markkinoiden lisäksi valtavat mahdollisuudet uusiutuvan energian myynnille. Ja kun me kehitämme paikallisesti Suomessa hyvää uutta teknologiaa, uusia innovaatioita, me voimme viedä niitä maailmalle ja sitä kautta luoda sen kaiken, mitä tekin vastustajat kaipaatte, eli työpaikkoja, uutta kasvua myöskin uusiutuvan energian sektorille ja ennen kaikkea näiden tuotteitten kehittämiseen ja vientiin.

Anne Kalmari /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minua oksettaa sana "päästötön". Menkää ja selittäkää se leukemialapselle, joka on saanut liian ison säteilyannoksen.

Myös tuettomuudesta puhutaan täällä usein, kun puhutaan ydinvoimasta. Tosiasiahan on, että ydinvoima on sekä suoraa tukea että välillistä tukea saanut runsain mitoin. Mainittakoon muun muassa windfall-voittojen verottomuus, Mankala-periaate, infraratkaisut, gt:n tuki, innovaatiorahat ja puutteellinen ydinvastuu, johon onneksi ministeri Pekkarinen on tekemässä muutoksia. Eli ydinvoima siis saa tukea, mutta oleellisinta talousvaliokunnan jäsenelle oli tietenkin se, mitä riippumattomat asiantuntijat sanoivat sähköntarpeesta. Yksikään riippumaton asiantuntija ei pystynyt perustelemaan kahden ydinvoimalan lisäsähkön tarvetta. Sen sijaan asianosaiset teollisuudesta kyllä sitä perustelivat. (Puhemies: Minuutti on mennyt!) Tottahan he perustelivat, sillä UPM on jo nyt merkittävä sähkönviejä ja sähköbisnes on osa sen tulevaisuuden tukijalkaa.

Pertti Salolainen /kok(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Täällä on monta kertaa tullut esille tämä syksyllä tänne tuleva tukipaketti. Kysyin jo aikaisemmin ministeri Pekkariselta, että kun tämä tukipaketti luo paineita Suomen metsiin ja myöskin täällä on jälleen puhuttu vesivoiman rakentamisesta, niin aikaisemmin, kun olen ollut ydinvoiman kannalla, niin olen sanonut, että se ei voi merkitä sitä, että koko alkuperäisluonto tuhotaan. Kehotan edustajia katsomaan nyt tänä kesänä, kun menette sinne kesämökille, katsokaa siellä, missä on kaivettu kannot ylös. Kestää 300 vuotta, ennen kuin se maisema on ennallaan — 300 vuotta. Katsokaa niitä maisemia. Eli nyt on viimeinen hetki suojella varsinkin Etelä-Suomen vanhoja metsiä, joille ei ole riittävästi varoja. Ja sitten lähden siitä, että koskiensuojelulailla on edelleenkin turvattava nämä viimeiset vapaasti virtaavat vedet. Minä toivon, että, ministeri Pekkarinen, vastaatte tähän, koska tällä on suora yhteys näihin asioihin.

Miapetra Kumpula-Natri /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Keskustelua on muutama päivä jäljellä, ja toivon, että edustajat kiinnittävät sekä puolesta että vastaan olevaan terminologiaan huomiota myös siltä osin, että puhutaan koko aika vain teollisuuden sähkön tarpeesta. Jos katsoo nyt ihan tilastoja, missä se sähkön tarve on lisääntynyt, niin se on ollut kotitalouksissa, palvelualalla ja maataloudessa. Siellä eniten kasvua on ollut. On jotenkin teennäistä koettaa puhua uusista työpaikoista ja uusista yrityksistä ja aloista ja sitten panna teollisuus siihen vanhaan kastiin. Meillä Nokian tehdas on kovin uutta teknologiaa, ja niin minusta on esimerkiksi palvelutalo Googlekin. Tuossa Summan entisessä tehdaskiinteistössä toimiva Google kuluttaa Sitran energia-asiantuntijan mukaan enemmän sähköä kuin se Summan metsäjalostustehtaana kulutti. Eli on vaan fakta, että kun energiankulutusta halutaan vähentää, niin näin alkuun sähkönkäyttö lisääntyy. Se on fakta, jossa pitää myös pysyä ymmärryksellä mukana.

Energian kokonaiskulutuksesta (Puhemies: Minuutti!) käytämme öljyä neljäsosan. Se on SDP:n vanha tavoite, päästä öljyriippuvuudesta eroon. Vasemmistoliitto pääsee eroon näistä, joista ei tule päästöjä, ja se on ilmaston kannalta kestämätöntä.

Oiva Kaltiokumpu /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on tuotu esille näkemyksiä Olkiluoto 3:n rakentamisen turvallisuusasioista, ja aika ajoin vastustajien osalta esitetään tämmöisiä väitteitä, jotka eivät ole totta ja jotka eivät perustu mihinkään todelliseen näyttöön. Nimittäin kun rakentamista tarkastetaan, Stuk tarkastaa ja pysäyttää ja varmistaa, että tulee turvallinen rakennelma, ja näinhän on vaikka rakennetaan omakotitaloakin. Ei sitäkään voi tehdä niin kuin itse haluaa, vaan tulee rakennustarkastaja, joka pysäyttää sen tai vaatii jopa purettavaksi, jos ei ole noudatettu sääntöjä. Siis Olkiluodon ydinvoimala on varmuudella Euroopan ja maailman turvallisimpia voimaloita. (Ed. Arhinmäki: Sillä varmuudella kuin vain poliisi tietää!)

Toinen asia, joka siihen liittyy, on se, että hallintovaliokunta kiinnitti siihen huomiota, että kun on ihmisiä jotka tahallaan tulevat tekemään sabotaasia ja häiritsemään rakentamista tai ydinvoimalaa, niin heitä varten pitää poliisille ja muille viranomaisille kohdentaa resurssit, (Puhemies: Minuutti!) ja se on tärkeämpi asia tässä asiassa kuin arvostella asiantuntemattomasti ydinvoimalarakennuksen turvallisuutta.

Kimmo Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tällä hetkellä nimenomaan ilmastonmuutos on se ykkössyy arvioida tätä ydinvoimaratkaisua. Haluaisin kysyä ministeri Pekkariselta, jos ed. Kähkönen sen sallii, kahta asiaa:

Ensinnäkin, ministeri, kertoisitteko vielä kertaalleen ydinvoimaratkaisun kokonaisvaikutuksen fossiilisten polttoaineiden säästön kautta? Mikä on kokonaisvaikutus näiden fossiilisten päästöjen osalta, kun ydinvoimaratkaisu tehdään tässä muodossa kuin te esitätte? (Ed. Pulliainen: Mieluummin koko maapalloa kohti!)

Toinen kysymys liittyy samaan aiheeseen: Kertoisitteko, minkä vuoksi Euroopassa tällä hetkellä rakennetaan kapasiteetiltaan enemmän tuulivoimaa kuin ydinvoimaa, jos kyse on nimenomaan näiden fossiilisten polttoaineiden vähentämisestä? Mikä on syy, että muualla Euroopassa nimenomaan painopiste on huomattavasti voimakkaammin tuulivoimassa kuin ydinvoimassa?

Elsi Katainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Energian kokonaispaketin, niin uusiutuvan kuin myöskin ydinenergiapaketin, työllistävä vaikutus on kiistaton, ja ydinenergian työllistävät vaikutukset ovat selviä myös rakennusvaiheen jälkeen muun muassa metsä- ja metalliteollisuuden toiminnan turvaamisen kautta.

Kysyn kuitenkin ministeri Pekkariselta: Miten voimme varmistaa sen, että mahdollisimman moni suomalainen työllistyisi myös silloin rakennusvaiheessa, ja millä muilla tavoin ydinvoiman kotimaisuusastetta voidaan kokonaisuudessaan nostaa?

Lisäksi hallintovaliokunnassa nousi esille hyvin tärkeä näkökulma ydinvoimapaikkakuntien turvallisuus- ja pelastustoimen resurssien riittävyyden suhteen. Asiantuntijakuulemisessa kävi ilmi, että poliisilla tulee olla koulutetut toimintaryhmät jo rakennusaikana ja myös varsinaisen käytön aikana. Kysynkin: Onko turvallisuus- ja pelastustoimen riittävyys varmistettu ja voidaanko niitä tarvittaessa täydentää?

Lyly Rajala /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Energiavaltainen teollisuus ainakin uskoo lujasti täällä tehtäviin ratkaisuihin, siitä kertoo muun muassa Tornion Outokummun pari viikkoa sitten tekemä 440 miljoonan investointi ferrokromituotantonsa kaksinkertaistamiseen. Täällä on puhuttu paljon siitä, että Venäjältä tuodaan noin viidesosa meidän sähköstämme, huipussaan ainakin 20 prosenttia. Ihmettelen, kuinka hyväksytään, että noista turvattomista venäläisistä voimaloista voidaan tänne tuoda ydinsähköä, mutta täällä ei sitä voi turvallisissa omissa laitoksissa tehdä.

Ed. Arhinmäki kertoi Vtt:n tutkijoitten mukaan, että Venäjän- tuonti ei lopu tälläkään ratkaisulla. Eikö silloin, ed. Arhinmäki, täytyisi rakentaa kolmaskin ydinvoimala, että se Venäjän-tuonti loppuisi? (Ed. Arhinmäki: Se ei liity millään tavalla tähän asiaan!)

Esko-Juhani Tennilä /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On luotu sellaista kuvaa, että vasemmisto ei ole kiinnostunut työpaikoista. (Ed. Kangas ja ed. Salo: Eikä duunarin asiasta!) Se on aina ollut meidän perustehtäviämme, koettaa saada ihmisille töitä. Työn oikeus on aivan tärkeimpiä perusoikeuksia.

Energiapolitiikan osalta uutta työtä luo parhaiten uusiutuva energia, satsaaminen siihen, sille tielle lähteminen. Nyt tämä uusi tie hukataan. Esimerkiksi Rovaniemellä on hankkeilla bioenergialaitos: 500 pysyvää työpaikkaa on tulossa, jos siihen saadaan kumppaneita ja riittävää valtion tukea. Kemissä 500 pysyvää työpaikkaa metsässä, kuljetuksessa, siellä laitoksessa. Kemissä biodieseltehdas tulee työllistämään, jos siihen saadaan valtion tukea riittävästi ja tukea muutenkin sieltä päin, samalla tavoin noin 400—500 ihmistä. Nämähän luovat pysyviä työpaikkoja, tämmöiset metsään perustuvat hankkeet.

Sen sijaan ydinvoimala, 6—7 miljardia euroa, 400—500 pysyvää työpaikkaa. Tämähän on valtava ero, mille tielle tässä (Puhemies: Minuutti on mennyt!) pitäisi lähteä, jos halutaan rahaa käyttää viisaasti.

Juha Mieto /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä ollahan juhannuksen jälkehen tekemässä erittäin tärkiää päätöstä, ja päätös on varmahan oikian suuntaanen, eli torstaina äänestetähän varmaan kahresta uuresta ydinvoimalasta. Mutta samalla olen erittäin huolissani siitä, että tämä uusiutuva paketti, jotta se kans sellaasenansa, vaikka se on kirjattu sinne, jotta kuinka se tuloo toteutumaan, (Ed. Arhinmäki: Äänestä vastaan, niin sitten se toteutuu!) se kans toteutetahan sellaasena, sille annetaan sellaset tuet. Mä väitän, että Suomen metsät, ne ovat meidän vihreä kulta, kun se saadaan tuottavahan vetohon, niin suomalainen puu on arvossaan eri muoroissa. Sieltä tuloo jatkossa meille hirvittävät määrät potentiaalista energiaa että myös kapitalia.

Mutta ed. Salolaaselle sanoosin niistä kantojen nostosta. Oon minäkin mettäs kulkenut. Kyllä 10—15 vuoren päästä, kuule, niistä kantojen montuista ei ole mitään jäljellä. Kyllä ne siellä, kuule, (Puhemies: Minuutti!) rauhas muovaantuu omahan läjähän.

Johanna Karimäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ydinvoimaan liittyy valtavia riskejä niin uraanin louhinnassa kuin sähköntuotannossakin, kun uusiutuvat energiat tuovat reilusti kotimaista työllisyyttä ja hyvinvointia.

Täällä on kysytty ydinvoiman vastustajilta, mitä tilalle. Ed. Tynkkynen viittasikin jo vihreiden vihreän kasvun malliin, joka nojaa energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan: energiatehokkuuteen esimerkiksi kulutushuippuja tasaamalla, älykkäillä sähköjärjestelmillä, ja tuulisähköä esitämme kolmanneksen enemmän kuin hallituksen linjauksessa on.

Ministeri Pekkarinen, kerroitte taannoin puheenvuorossanne, että uusiutuvalla paketilla korvataan lähinnä fossiilista lämpöä. Kysyisinkin, miksi ei ole otettu huomioon teknologian ja innovaatioiden merkitystä, energiatehokkuutta ja sitä, että kehitettäisiin uusia innovaatioita sähkön ja lämmön tuotantoon, ja uusiutuvasta energiasta saisi myös sähköenergiaakin huomattavasti enemmän irti (Puhemies: Minuutti!) kuin mitä hallitus nyt linjaa. Yksi hyvä esimerkki uusiutuvasta uudesta innovaatiosta on Grätzel-aurinkokenno, valoherkistetty, todella tehokas ja erinomainen innovaatio.

Markku Pakkanen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Itselleni tämä ydinvoimapäätös näyttäytyy vahvasti työllisyysnäkökulmasta niin rakennusaikana kuin sitten valmistuttuaankin. Tällä taataan metsäteollisuuden, kaivannaisteollisuuden ym. raskaan teollisuuden säilyminen Suomessa ja taataan näille edullista energiaa. Pidän tärkeänä, että tämä laki uusiutuvasta energiasta tulee syksyllä täällä vielä meidän käsittelyymme ja saamme sen esitetyssä muodossa aikaan.

Ed. Tynkkynen kaipasi luottamusta eduskuntaan. Kysyisinkin, mitä tarkoittaa, kun opposition esitystä hallituspuolueen edustaja tukee ja kannattaa. Ja sitten jos äänestyspäätös on se, mikä ennakoitavissa on, niin luottamuksen palauttamiseen varmaan sitten omat toimenpiteet Tynkkynenkin näkee. Itse olen kokenut varsin vastenmielisenä Greenpeacen ja vihreän puheenjohtajan esiintymisen ja vastustamiskampanjan tuolla YouTubessa, vai miten se meni, kun tv äskeisessä puheenvuorossa vähän kiellettiin.

Janina Andersson /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Kumpula-Natri sanoi, että Google käyttää paljon sähköä, ja kun he tulivat Suomeen, he sanoivat, että he haluavat käyttää tuulivoimaa elikkä tuulisähköä, eivät ydinsähköä.

En ole vielä kuullut ministeri Pekkarisen kertovan tarkemmin siitä, mitä tämä uusi rajaton vastuu tarkoittaa. Tarkoittaako se tosiaan vain sitä, että jos tapahtuu onnettomuus ja tämä yhtiö menee konkurssiin, niin siihen loppuu se vastuu? Vai tarkoittaako se oikeasti jotakin oikeaa konkretiaa, jotakin, joka oikeasti muuttaisi tätä nykytilannetta jollain lailla, oikeasti? Jos se jää vain ilmaan, sanotaan "rajaton vastuu", mutta ei kerrota, mikä se rajaton vastuu on, niin silloin se on kyllä sumutusta, edustajien sumutusta. Mutta jos siihen oikeasti kuuluu jonkun vakuutuksen hankkiminen täyteen vastuuseen tai edes vähintään toisten yhtiöiden vakuuttamista ympyrässä, edes sellaista, tai vähintään se, että saksalainen E.ON, jolla on paljon varallisuutta, olisi itse vastuussa, eikä niin, että se ulkoistaa pelkästään Fennovoimalle, silloin se on kyllä aika lailla helppoa E.ONille laittaa vaan pientä rahaa tänne Suomeen ja katsoa, että tämä menee näin, eikä kantaa oikeasti vastuuta. Tähän haluaisin kyllä kuulla, mikä on teidän mallinne: Onko se todellinen vastuu vai vaan tämmöinen pieni sumutus?

Klaus Pentti /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Talousvaliokunnan mietintö on erinomainen, ja siinä on hyvin perusteltu tämä hallituksen energiapaketti ja sen tarve. Ministeri Pekkarinen on erinomaisesti valmistellut tämän energiapaketin, ja näihin esityksiin on helppo yhtyä. Kasvihuonekaasujen päästövähennystarpeet ja sitoutumiset vähennyksiin voidaan näin täyttää ja samoin uusiutuvan energian lisäämisvelvoite. Tällä turvataan suomalaisen teollisuuden ja talouselämän menestyminen kilpailussa jatkossakin, ja samalla on huomioitu myös energiatehokkuus ja merkittävä 37 terawattitunnin vähennys sähkönkäytössä. Ydinenergia on välttämätön, jos me haluamme kasvihuonekaasupäästöt saada kuriin, ja ihmettelen, millä konstilla ilman tätä ydinvoimaratkaisua tämä velvoite voitaisiin täyttää. Tästä on paljon puhuttu, mutta luotettavaa vastausta en ole vielä kuullut.

Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Palaan vielä näihin työllisyysvaikutuksiin. Vatt on arvioinut, että nämä ydinvoimapäätökset tuovat mukanaan 10 000 pysyvää työpaikkaa, sen lisäksi 30 000 työpaikkaa per yksi voimala rakennusvaiheessa. Rakennusvaiheessa on arvioitu kotimaisuusasteeksi 35—40 prosenttia, ja sitä voidaan merkittävästi parantaa niillä toimilla, mitä ministeri Pekkarinenkin täällä sanoi ja mitä eri valiokunnat ovat myöskin tuoneet täällä esille, eli kotimaista yhteistyötä siinä asiassa vahvistamalla.

Mutta minä en vieläkään ymmärrä tätä vasemmistoliiton ja vihreitten puolelta tulevaa viestiä siitä, että nämä työpaikat, jotka äsken mainitsin, olisivat samanlaisia kuin mitä on täällä uusiutuvan energian puolella. Ei tuulivoima työllistä yhtään ainutta ihmistä, jos ei sinne makseta tukea, että sitä tuotantoa tuetaan. Ei sellaisia työpaikkoja, jotka ovat markkinataloudellisesti syntyviä ja niitä, jotka ovat tuettuja, voi kerta kaikkiaan verrata keskenään. Se on eri asia, että tuulivoimaakin tarvitaan, jotta päästään ympäristötavoitteisiin. Mutta se on aivan eri asia, kun puhutaan työllisyysvaikutuksista.

Mirja Vehkaperä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Hallituksen energiapaketin yksi kantavista perusteluista on energiaomavaraisuutemme lisääminen, ja tämä on aivan oikea suunta. Olemme nyt aivan liiaksi riippuvaisia Venäjältä tuotavasta energiasta, kuten kivihiilestä, maakaasusta ja myös siellä tuotetusta ydinvoimaenergiasta. Kysymys kuuluukin ministeri Pekkariselle: Kun olemme tämän kokonaispaketin, jossa on tämä uusiutuvan osuus ja kahden lisäydinvoimalan rakentamista, toteuttaneet, niin kuinka paljon vielä meillä sen jälkeen on tarvetta energialle, joka tulee esimerkiksi Venäjältä tai muista maista?

Toimi Kankaanniemi /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Talousvaliokunnassa meille kerrottiin, että kun Areva tämän kokonaisurakan Olkiluoto 3:sta sai, niin se järjesti hyvin pikaisen ja vaikean aliurakointikilpailun suomalaisten yritysten osalta ja kaikki suomalaiset yritykset joutuivat toteamaan, että mahdoton osallistua. Se merkitsi sitä, että ulkomaisia yrityksiä, alihankkijoita, tuli runsaasti mukaan, ja ne toivat sitten ulkomailta myös työvoiman — täällä nyt sanottiin, että 8 prosentin, mutta ilmeisesti se suomalaisen työvoiman käyttö Olkiluoto 3:ssa on noin 20 prosentin osuus, siis Suomen suurimmassa hankkeessa, mitä täällä koskaan on tehty — niin että parikymmentä prosenttia on suomalaisen työvoiman osuus, ja yritykset ulkona. Voidaanko jotenkin varmistaa, arvoisat ministerit, että tällainen järjettömyys ei enää pääse tapahtumaan, vai onko todella niin, että EU-säädökset meitä sitovat tällaiseenkin?

Jouko Skinnari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuten aikaisemminkin totesin, niin näitä kysymyksiä, jotka ovat olleet esillä, on kyllä käsitelty useammassa eri yhteydessä, ja kuten tämäkin nyt 3,5 tuntia kestänyt käsittely osoittaa, niin aina pikkuhiljaa se alkaa hiipua ja kysymysten tekijät alkavat myös sitten lähteä yksi toisensa jälkeen pois, mikä osoittaa vain sitä, että kun tässä asetettiin tämä aikataulu — joka on hyvin pitkälle talousvaliokunnan syytä, se ei ole hallituksen syytä — arvioida se, missä ajassa tämä pystytään käsittelemään asianmukaisesti, niin minusta edelleenkin tämä osoittaa sen, että kyllä tämä aikataulu on riittänyt myös niihin vahvoihin käsityksiin, että hallitus ja talousvaliokunta ovat väärässä. Niin ponnekkaasti ne on esitetty, että kyllä siinä täytyy aikamoinen asiantuntemus siihen kohtaan olla.

Mutta valmistaudumme nyt samalla siihen, että ensi syksynä on nyt aikaa käsitellä sitä uusiutuvaa energiaa, jota itsekin pidän kaikkein tärkeimpänä asiana. Meillä Lahdessa on tämä uusiutuvan energian osaamiskeskus. Sinne on tullut ensiksi satoja ihmisiä, ja (Puhemies: Minuutti!) satoja on tulossa lisää. Eli se on se meidän yhteinen kansallinen tavoitteemme.

Työministeri Anni Sinnemäki

Arvoisa puhemies! Kotimaisesta työvoimasta ja työehdoista. Lienee selvää tässä salissa, että meillä ei ole sellaisia mahdollisuuksia, että voisimme päättää, että suosimme suomalaisia työntekijöitä muiden Euroopan unionin työntekijöiden kustannuksella. Sellaista keinovalikoimaa ei ole olemassa. Mutta on totta kai tärkeää, että me huolehdimme siitä, että erilaisissa rakennushankkeissa työntekijöiden työehdot toteutuvat, ja totta kai tämä voi välillisesti vaikuttaa myös siihen, mistä työntekijöitä rekrytoidaan.

Itse tästä asiasta. Ajattelen ainakin itse niin, että jos ydinvoima olisi uskottava vaihtoehto ilmastonmuutoksen torjunnassa, olisin ollut valmis muuttamaan omaa pitkäaikaista kantaani. Kuten tästäkin keskustelusta huomataan, meillä on olemassa vaihtoehtoja. Täällä niistä on debatoitu. Meillä on mahdollisuuksia olla hyväksymättä näitä hakemuksia, tai edustajilla on mahdollisuus hyväksyä nämä hakemukset.

Itse uskon, kuten vihreät ovat uskoneet, että Suomen tulevaisuus on työllistävämpi, innovatiivisempi ja menestyksekkäämpi silloin, jos hylkäämme nämä hakemukset.

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin — ed. Elsi Kataisen kysymyskö se nyt oli — miten meidän energiaomavaraisuuden käy, mikä rooli Venäjällä jatkossa on: Jos tämä paketti ja uusiutuvan paketti menevät läpi, niin näiden seurauksena energiaomavaraisuus nousee noin 40 prosenttiin, vähän yli 40 prosenttiin. Venäjä on edelleen jatkossakin meidän ylivoimaisesti tärkein ja suurin energiaraaka-aineen hankkija. Näin tulee olemaan tämän paketin jälkeenkin.

Mitä tulee omaan kantaani ja siihen muutokseen suhtautumisessa ydinvoimaan, mikä siihen on vaikuttanut näitten vuosien aikaan, yhdellä sanalla sanottuna ilmastonmuutos ja sen aiheuttamat vaatimukset. Silloin kymmenen vuotta sitten tai runsas kymmenen vuotta sitten — minä olen ollut eri vaiheissa moneen kertaan runsaan 30 vuoden aikaan tämän saman asian ympärillä, ja myönnän sen ihan oikein — eivät nämä kysymykset velvoitteena eivätkä muutoinkaan olleet sillä tavalla esillä kuin ne nyt ovat. Se päästöjen vähentämisen tarve, mikä nyt on edessä, vastaa suurin piirtein kahden suuren ydinvoimalaitoksen vuodessa tuottaman sähkön määrää. Näin se vaan on, ja tämä on se tärkein tekijä ja syy, minkä takia kantani on muuttunut.

Jos olisi uusiutuvan energian lisäämiseen, vielä radikaalisti suurempaan lisäämiseen, mahdollisuudet, niin se olisi ollut toinen tarina. Mutta kun täällä on monessa puheenvuorossa sanottu, että nyt tässä yritetään lisätä tai että ei lisätä riittävästi tai että, niin kuin joissakin puheenvuoroissa oli, vielä moninkertainen määrä voitaisiin uusiutuvaa lisätä, nämä ovat puheita, jotka menevät ihan hyvin monen sellaisen ihmisen korvaan, jotka tahtovat kuulla jotain kivaa ja mukavaa, mutta nämä eivät ole puheita, jotka ovat totta. Ei sellaista mahdollisuutta ole. Senkin uusiutuvan raaka-aineen metsästä saaminen ja muista uusiutuvista lähteistä ottaminen, mitkä nyt siinä paketissa tulevat olemaan esillä, senkin täyttäminen kymmenen vuoden aikaan tulee olemaan valtavan iso haaste meille. Me joudumme monta asiaa tekemään, että siitä tulee ihan totta, mutta minä uskon, että siitä voidaan tehdä totta.

Vielä kertaalleen: Kun täällä sanotaan, että voidaan ajaa alas ydinvoimaa ja jollain muulla tavalla turvata se sähkö, tässä keskustelussa ei ole tullut ensimmäistäkään sellaista selväsanaista ja selvästi esitettyä mallinnosta, millä näin voitaisiin menetellä, miten tällä tavalla voitaisiin menetellä. Vielä kertaalleen: Vain noin 30—40 terawattituntia on sen sähkön määrä, mikä nykypremisseillä voidaan tuottaa päästötöntä sähköä vuoteen 2050 mennessä. Silloin 2050 meillä olevan laajan tahdon mukaan energia ei saa tuottaa lainkaan päästöjä. Jos päästöttömään energiaan aiotaan antamamme lupauksen mukaisesti mennä, niin sitten teillä ja meillä täytyy olla joku vastaus, millä tavalla sitten toimitaan. Näyttää siltä, että monelle todellisuudessa se ainoa käteenjäävä vaihtoehto, ellei ydinvoima tule kysymykseen, on sitten kivihiilen ja turpeen ja muiden tällaisten vastaavien entistä suurempi käyttö. Muuta vaihtoehtoa on tavattoman vaikea nähdä.

Ydinvastuulaista on täällä ollut monta kysymystä. Lyhyesti sanottuna: Ed. Forsius jotenkin kyseenalaisti motiivini, kun olen sanonut, että tätä lakia pitää nyt uusia. Totta kai edustaja voi aina näin tehdä, mutta toivoisin kuitenkin nyt ihan rehellistä suhtautumista siihen, miten asiat oikein ovat.

Siinä osassa maailmanyhteisöä, jolla sentään on ollut hyvä yhteinen pyrkimys löytää yhteiset menettelytavat ydinvastuumenettelyille maailmassa, tässä läntisessä maailmassa, joka paljon käyttää ydinvoimaa, tämä yhteinen pyrkimys on ollut pitkään esillä. Suomi oli ensimmäinen näistä sopijamaista, joka teki 2005 lainsäädännön täällä eduskunnassa, ja silloin eduskunta päätti, me yhteisesti päätimme, että me panemme voimaan sen lain vasta silloin, kun tämä kansainvälinen yhteisö tekee yhteisesti samanlaiset päätökset. Mutta nyt on käynyt niin, että kansainvälisessä yhteisössä monet maat eivät ole olleet valmiita etenemään ainakaan tässä aikataulussa. Minä uskon, että ennen pitkää ne tulevat mukaan, mutta ei ollenkaan tässä aikataulussa, mikä on meidän kiireellinen aikataulumme ollut. Jo kauan aikaa sitten me olemme sopineet, että kun Belgian Brysselissä oli kokous 16. ja 17. päivä kesäkuuta, niin jos ei siellä oteta uskottavaa askelta eteenpäin, sitten me otamme oman kansallisen lain, uudistamme siis tätä lainsäädäntöä kansalliselta pohjalta ja teemme sen niin, että ... Nyt sitten ed. Anderssonille: Emme me voi säätää täällä sellaista lakia, jossa pitää olla vakuutukset äärettömän mittaisiin vastuisiin saakka. (Ed. Andersson: Miksei voisi olla?) — No, se on täysin teoriaa. Nyt tällä hetkellä vastuut ovat 200 miljoonaan asti, eikä se laki, mikä täällä hyväksyttiin, ed. Andersson, ei se sellainen laki ollut. Älkää luoko sitä mielikuvaa, että siinä laissa olisi annettu äärettömiin asti, niin kuin olisi velvoitettu hankkimaan takuut tai vakuudet. Ei se sellainen laki ollut.

Nyt kysymys on siitä, että tällä hetkellä nämä takausvastuut pitää olla 200 miljoonaan asti. Siinä mallissa, minkä toivotaan tulevan joskus voimaan, noiden takuuksien tai vakuuksien pitää olla 700 miljoonaan euroon asti. Sen jälkeen tulee valtion vastuu 800 miljoonaa, sen jälkeen eurooppalaisen poolin yhteinen vastuu 200 miljoonaa, ja sen jälkeen 1 500 miljoonaa ylittävältä osalta on rajaton vastuu, mutta sille rajattomalle vastuulle ei ole sellaista vakuuttajaa, joka maailmassa on vielä kertonut, että olisi rajattoman vahingon valmis vakuuttamaan.

Mutta sekin on iso askel, jos me pääsemme esimerkiksi 200 miljoonasta vaikkapa 700:aan tai 1 000 miljoonaan euroon. Nyt se lainsäädännön uudistamistyö, mikä nyt lähtee liikkeelle, tähtää siihen, että meillä nämä vastuut tulevat olemaan velvoittavampia kuin missään (Puhemies: 5 minuuttia on mennyt!) toisessa meidän veroisessa maassa koko maailmassa.

Inkeri Kerola /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Joka asialla on kolme puolta: sinun näkökulmasi, minun näkökulmani ja tosiasiat. Tehdessämme perusvoimaratkaisua olemme isojen asioiden äärellä. Meidän on lähdettävä liikkeelle yksittäisen ihmisen tarpeista ja tahdosta, tarkasteltava koko Suomen yhteiskuntaa ja huomioitava EU:sta tulevat säädökset ja koko maailman ilmastopoliittiset ongelmat.

Emme ole siis asioittemme kanssa yksin. Tällä hetkellä eri maissa näyttää olevan vallalla ydinvoimamyönteinen ajattelu. Se ei saa sokaista meitä, vaan meidän on kyettävä ajattelemaan asioita myös itsenäisesti oman maan kannalta katsottuna. Maamme on oltava uuden teknologian ja luonnostaan uusiutuvien energiavarojen esimerkkikäyttäjä. Meidän on myös annettava viesti siitä, että pohjoisesta sijainnista huolimatta haluamme olla vetovoimainen maa myös teollisuudelle. Tämä edellyttää perusvoimaratkaisua, joka on tukeva ja itsestäänselvä viesti elinkeinoelämälle niiden edellytysten takaamisesta.

Sähkön tarpeesta on käyty kiivasta keskustelua viime aikoina. Jokaiselle ennusteelle löytyy omat perustelunsa. Se, ovatko ennusteet oikeaan osuneita, nähdään luonnollisesti vasta jälkikäteen. Energiansäästö ei riitä, jos hiilidioksidipäästöjä joudutaan vähentämään roimasti. Energiansäästö ei myöskään tarkoita aina sähkön säästöä.

Minun on ollut helppo tukeutua niihin kulutusennusteisiin, jotka pohjautuvat yhtäältä alasajettavien voimalaitosten kapasiteetin purkuun ja toisaalta omavaraisuuteen sekä energiatehokkuuden huomioivien tavoitteiden varaan. Itseäni eivät vakuuta ennusteet siitä, että tuulivoimalla voitaisiin ylläpitää tulevaa energiatarvettamme, eikä liioin se, että jokin muu uusiutuvan energian muoto voisi toimia myös häiriötilanteessa sellaisen energian tuotantomuotona, jolla yhteiskuntamme elintärkeät toiminnot voisivat myös toimia vakuuttavasti ja keskeytyksettä. Lataan odotuksia sille, että tulevina vuosina Suomessa kyettäisiin kehittelemään uusia innovatiivisia energiantuotantomuotoja maailman kilpailukentät huomioiden.

Arvoisa puhemies! Perusvoimaratkaisuna ydinvoimasta on esitetty epäilyjä terveysriskeihin liittyen. On myönnettävä, että ydinvoimasta aiheutuu terveysriskejä, mutta myös vaihtoehtoisista tavoista tuottaa energiaa aiheutuu niitä. Valitettavaa on se, että nimenomaan ydinvoimaan on liitetty keskustelu esimerkiksi syöpäriskistä viittauksella tutkimuksiin, joiden todenperäisyyttä ja tieteellistä argumentointia ei ole voitu osoittaa. Ydinvoimalaonnettomuudesta aiheutuva terveysriski on syöpäriski, joka on huomattavasti pienempi kuin polttoon perustuvasta energiantuotannosta aiheutuva syöpäriski. Haluan teroittaa sitä, että fossiilinen energiantuotanto aiheuttaa riskiä koko normaalin toimintansa ajan mutta ydinvoima suuronnettomuuden sattuessa.

Arvoisa puhemies! Edessämme on päätös, joka sisältää kolme eri osiota. Useamman kymmenen vuoden aikaiset tutkimustulokset osoittavat, että Posivan loppusijoitusratkaisu on tämän päivän tiedon valossa ainut ja paras ja oikea. Valtioneuvostolla on oltava kykyä tarvittaessa tehdä päätöksiä, jotka ovat koko kansakunnan edun mukaisia ja rationaalisia ottaen huomioon jätteiden turvallisen loppusijoituksen.

Uudelle toimijalle Suomessa ydinvoimamarkkinoilla on tilausta. Liian suppeat sähkömarkkinat eivät anna puuttua siihen kansalaisten kannalta tärkeimpään eli sähkön hintaan. Siksi on tärkeää, että mahdollistamme luvan uudelle toimijalle maassamme. Aluevaikuttavuus ei ole pieni tekijä, kun keskustelemme koko maan elinvoimasta.

Hallituksen esityksen sisältämä kokonaisratkaisu mukaan lukien luvat kahdelle toimijalle sekä Posivalle yhdessä uusiutuvan energiapaketin kanssa on kokonaisuus, jonka takana haluan seistä. Toivon, että tällä ratkaisulla pääsemme ylimenokauden yli, niin että tulevina vuosina voimme osoittaa olevamme uusiutuvia luonnonvaroja paitsi hyödyntävä myös käyttävä ja kehittävä maa pohjoisista olosuhteista huolimatta.

Energiaratkaisuissakin on hyvä muistaa, että vastusten ajatteleminen johtaa tappioon, keinojen miettiminen vie menestykseen.

Ilkka Viljanen /kok:

Arvoisa puhemies! Nyt käsiteltävä energiakokonaisuus on mielestäni erinomaista jatkoa hallituksen politiikalle, millä turvataan suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus. Tämä käsiteltävä asia, useat jo tehdyt päätökset ja tulevat päätökset antavat perustaa sille, että Suomessa kannattaa tulevaisuudessakin yrittää teettää työtä ja tehdä työtä, eikä vain tulevina vuosina vaan myöskin tulevina vuosikymmeninä. Tällä viikolla tehtävä päätös on selkeä vastaus siihen, miten hyvin Suomessa halutaan turvata kotien tarpeet, teollisuuden toiminta, vähentää päästöjä ja ennen kaikkea hoitaa sitoutumisemme EU:n ilmastopakettiin.

Vaikka energiansäästötalkoot ovat osa tulevaisuutta, se ei yksin ole kuitenkaan ratkaisu. Jo 1990-luvulla jotkut povasivat, että energian tarve puolittuu seuraavan kymmenen vuoden aikana. Toisin on tainnut käydä. Ymmärrän hyvin sen, että jokainen voi omilla toimillaan auttaa ilmastoa, energiatehokkuutta ja kestävää kehitystä, mutta sitä ennen meidän pitää pystyä ratkaisemaan energian saannin perusasiat. Erikseen jokainen voi tehdä sitten hyviä henkilökohtaisia töitä ilmaston eteen. Tulevaisuutta ovat muun muassa monet uudet lämmitysmuodot tai vaikkapa kehitteillä olevat sähköautot — ilmaston kannalta välttämättömiä kehityskohteita, mutta tulevat vaatimaan myöskin sähköä.

Arvoisa puhemies! Ei suoranaisesti kuulu tähän ratkaisuun, mutta tasavertaisuuden periaatteen mukaisesti on huomioitava se, että maailmassa on edelleen miljardi ihmistä ilman sähköä. Heidän ongelmiaan ei pelkästään tuulivoimalla tai roskia polttamalla pystytä ratkaisemaan. Ei pystytä ratkaisemaan edes kotimaista sähkö- ja energiaongelmaa pelkästään sillä, että kehitetään ainoastaan uusiutuvaa energiaa, ei tuulivoimalla, ei aurinkoenergialla, ja kaikkea muutahan ydinvoiman vastustajat vastustavatkin.

Tiedämme hyvin sen, että Suomeen tuodaan nykyään Venäjältä sähköä yhden ydinvoimalan verran. Se on merkittävä osuus suomalaisen teollisuuden ja kotitalouksien energiantarpeesta. Voi tulla keskitalven pakkasilla kylmä, jos tuontisähkö yllättäen, yhtäkkiä, pyytämättä loppuukin. Liki 40 prosenttia Suomessa käyttämästämme sähköstä tuotetaan sähköntuotantomuodoilla, joista puskee jatkuvasti ilmakehään valtavat määrät hiilidioksidia. Suomi onkin viisaasti sitoutunut vähentämään päästöjään radikaalisti seuraavien vuosien aikana, joten tavoitteena on korvata vanhanaikaisia, saastuttavia sähköntuotantotapoja.

Vientipainotteisen teollisuutemme menestys on koko suomalaisen yhteiskunnan hyvinvoinnille elintärkeä. Maassamme on lukuisia merkittäviä yrityksiä, joiden kilpailukyky kärsii jatkuvasti siitä, että ne ovat riippuvaisia kalliista markkinasähköstä. Joillakin jopa sähkökulut ovat olleet suuremmat kuin henkilöstökulut, ja päästökaupan myötä markkinasähkön odotetaan edelleenkin kallistuvan. Viime kädessä on kyse, niin kuin tänään useimmissa puheenvuoroissa on tullut esille, suomalaisesta työstä ja työpaikoista. Siksi kuulun niiden joukkoon, jotka eivät täysin ymmärrä vasemmistoliittoa, joka on tekemässä mielestäni karhunpalveluksen teollisuuden työntekijöille vastustamalla ydinvoimaa.

Eikä kyse ole vain suomalaisesta vientiyrityksistä. Suomessa on kymmeniä kuntien ja kaupunkien omistamia sähköyhtiöitä, jotka tarvitsevat omaa sähköntuotantoa voidakseen tarjota kuluttajille sähköä kohtuuhinnalla myös tulevina vuosina. Tavallisesti paikalliset sähköyhtiöt hankkivat sähkönsä eri tuotantotapoja hyödyntäen. Ydinvoima on niille yksi, mutta päästöttömyytensä ja vakaahintaisuutensa vuoksi merkittävä sähkönhankintakeino tulevina vuosina.

Arvoisa puhemies! Uskon, että kansanedustajakollegani näkevät metsän puilta tässä päätöksessä tulevana torstaina.

Eero Heinäluoma /sd:

Arvoisa puhemies! Edessä on vastuullinen ja samalla myös vaikea päätös. On selvää, että tässä keskustelussa on paljon sellaisia argumentteja, jotka ovat keskenään ristiriidassa, ja kaikkein vaikeinta tietysti meidän on aina arvioida tulevaisuutta.

Kun tätä päätöstä tehdään, on kuitenkin pakko ottaa eräitä reunaehtoja tosissaan, ja näihin reunaehtoihin kuuluu väistämättä ilmastonmuutos. Se on dramaattisella tavalla muuttanut koko sitä todellisuutta, jossa suomalaista, koko Euroopan ja koko maailman päätöksentekoa tehdään.

Siitä, että ihminen on ilmastonmuutoksen aiheuttanut, meillä on riittävä ja riittävän pitkälle menevä näyttö, ja tiedeyhteisön valtaisa enemmistö on tästä yhtä mieltä. Ihmisen oma toiminta ja ennen muuta fossiilisten polttoaineiden käyttö on nostanut ja on edelleen nostamassa huolestuttavalla tavalla maapallon keskilämpötilaa. Näin emme voi jatkaa, ja tässä suurin huomio kohdistuu tietysti energiantuotannossa tehtäviin uusiin ratkaisuihin.

Silloin, kun energiantuotantoa katsotaan, joudutaan miettimään, mitkä ovat oikeita teitä johtaa meidät pois hiilidioksidipäästöjä tuottavien fossiilisten polttoaineiden käytöstä. Tällä alueella voi sanoa, että jokainen päätös, joka tehdään, on luonteeltaan vaikea ja vaatii asioiden monipuolista punnintaa.

Fossiilisissa polttoaineissa on tietysti toinenkin heikkous. Ne ovat joka tapauksessa loppumassa. Senkin takia painopisteen siirtäminen uusiutuviin energianlähteisiin on oikea johtopäätös, ja on ilahduttavaa, että siitä sentään tässä eduskunnassa vallitsee huomattava yksimielisyys.

Uusiutuva energiantuotanto, on se sitten tuulta, aurinkoa, biopolttoainetta, bioenergiaa tai vesivoimaa, on kaikki sellaista, että niiden taakse on helppo asettua, mutta sitten joudutaan kysymään, millä aikavälillä tämä siirtyminen voi tapahtua, ja joudutaan kysymään, kuinka paljon tämä tuotanto tarvitsee yhteiskunnan tukia.

Nyt tehdyn selvityksen pohjalta mielestäni johtopäätös on, että nopealla aikavälillä ei ole näköpiirissä — ja nopealla aikavälillä tarkoitan lähimpiä kahta vuosikymmentä — täydellistä siirtymistä uusiutuviin energianlähteisiin. Ei ole sellaista teknologiaa käytössä eikä sellaisia varoja, joilla voitaisiin tätä kehitystä nopeuttaa niin, että luovuttaisiin kokonaan jostain muista energianlähteistä eli joko fossiilisista tai ydinenergian käytöstä. Kun otetaan huomioon se reunaehto, joka meillä on pakkona edessämme kaikilla, eli hiilidioksidipäästöjen vähentäminen, niin mielestäni siitä seuraa, että joudumme käyttämään myös ydinenergiaa tässä päätöksenteossa osana ratkaisua. Tälle myös talousvaliokunnan mietintö on näyttänyt vihreää valoa.

Kun näin teemme, pyrimme olemaan sekä ympäristömme edessä vastuullisia mutta vastaamaan myös siihen haasteeseen, että Suomen talouskehitys voisi jatkua sellaisena, että pohjoismainen hyvinvointimallimme olisi talouden puolesta myös jatkossa mahdollinen.

Sanon vielä kerran, että lähivuosina kaikesta rahasta tulee olemaan pula. Tullaan monta kertaa kysymään sen perään, kuinka paljon voidaan käyttää veronmaksajien euroja sellaisen bulkkitavaran kuin sähkön tuottamiseen. Kun puhutaan siis uusiutuvasta energiasta, niin on syytä tunnustaa, että se paketti, joka meillä nyt on hallitukselta käsissä, tarkoittaa 2:n ja joidenkin arvioiden mukaan aina 4 miljardiin euroon tulevaa laskua, ja se on tietysti valtaisa summa rahaa.

Uusiutuvan energian tuki pitäisikin keskittää innovaatiotukeen mahdollisimman pitkälle ja sitten kertaluonteisiin tukiin ja varoa pysyviä sitoumuksia, joissa joudutaan maksamaan sähkön käyttämisestä tukirahoja. Toivoisin, että tämä olisi yhteinen intressi, ja erikseen haluan korostaa, että mitä tulee puunkäyttöön, pidän selvänä, että kiinteän puun käyttäminen kattilassa polttamiseen ei mitenkään voi olla taloudellisesti järkevää.

Sitten, kun rahasta on pulaa, niin haluan ottaa yhden asian vielä esille, ja se koskee tätä windfall-voittojen verotusta. Meillä on huutava tarve saada tähän uusiutuvan energian tukipakettiin rahoitus, ja siihen windfall-voittojen verotus olisi antanut suuria mahdollisuuksia. Ministeri Pekkarinen on sen meille monta kertaa luvannut, ja kun SDP on tehnyt siitä myös oman lakialoitteensa ja sisällyttänyt sen myös vaihtoehtobudjettiinsa, joudun kysymään, missä ihmeessä tämä windfall-voittojen verottaminen viipyy.

Ministeri Katainen on arvioinut, että se voisi tuottaa jopa 300 miljoonaa euroa vuodessa. Se tarkoittaa tämän vaalikauden aikana yli miljardin euron rahoitusta, joka olisi voitu käyttää uusiutuvan energiantuotannon vauhdittamiseen, joten mielestäni olisi perusteltua, että eduskunta kysyisi tässä asiassa sen perään, että ne rahoituslähteet, jotka ovat olemassa, jotka ovat mahdollisia, jotka on moneen kertaan täällä todettu, (Puhemies: 5 minuuttia!) että ne nauttivat kannatusta, käytettäisiin myös hyväksi. Odotan, että saisin tähän windfall-voittoasiaan vielä vastauksen ministeri Pekkariselta.

Paavo Arhinmäki /vas:

Arvoisa puhemies! "Ydinvoiman käytöstä on luovuttava asteittain ja siirryttävä täysin uusiutuvan energian käyttöön. Uusille ydinvoimaloille ei tule antaa lupia. Uraanikaivokset aiheuttavat vakavia ympäristöongelmia, energiantuotannossa on yhä riskejä, eikä loppusijoitusta ole ratkaistu uskottavasti. Uusien ydinvoimaloiden sähköä myydään ulkomaille, joka ei kannusta muitakaan maita vähentämään kulutusta." Kysymys oli vasemmiston puolitoista viikkoa sitten puoluekokouksessa hyväksymästä poliittisesta tavoiteohjelmasta ja sen kirjauksesta, jonka takana oli puoluekokouksessa lähes 95 prosenttia puoluekokousedustajista.

Täällä ed. Kumpula-Natri aikaisemmin kysyi, miksi hyväksymme nykyisen ydinvoiman. Vasemmisto ei ainakaan puoluekokouspäätöksensä perusteella sitä hyväksy. Tältä pohjalta myös kannatan ed. Lapintien tekemiä kolmea ehdotusta, joita ed. Tynkkynen kannatti. Myös minä kannatan niitä.

Arvoisa puhemies! Täällä on paljon puhuttu siitä, että ydinvoima on päästötöntä. Tämähän nyt aivan käsittämätön väite. Ensinnäkin uraaninlouhinta tuottaa valtavia ympäristöongelmia. Ehkä juuri siksi Suomessa niin tiukasti vastustetaan, kun Suomeen ollaan uraanikaivoksia tekemässä. Sieltä tulevat ensimmäiset päästöt.

Ydinvoimalaan sisältyy aina riski, riski onnettomuudesta tuotannon aikana, ja tämä riski on niin valtava, tuhot niin suuria, että se pitää huomioida. Kysymys ei ole vain siitä, että Tšernobylissä, Neuvostoliitossa, voi näin tapahtua. Länsimaissa ydinvoimaloissa on jatkuvasti ongelmia. Olkiluoto 3:n rakennustyömaalta raportoidaan koko ajan puutteita. Vaikka insinööri on viisas, niin ei insinöörikään ole niin viisas, että täydellisiä on jokainen nippeli ja rööri. Ennen kaikkea ydinvoimasta jää säteilevä jäte, säteilevä jäte, jolle ei ole kehitetty ratkaisua, tuhansiksi, kymmeniksi tuhansiksi vuosiksi eteenpäin.

Jos tämän päätöksen eduskunta hyväksyy, Suomesta tehdään ydinvoimareservaatti. Me kannamme riskit tuotannon aikana, me joudumme huolehtimaan säteilevästä ydinjätteestä, mutta suuri osa sähköstä menee vientiin. Eikä ole sattumaa, että Fennovoiman, isänmaalliselta kalskahtavan Fennovoima-nimen, takana itse asiassa häärii saksalainen energiajätti E.ON. Kun täällä puhutaan, että kenelle tässä halutaan tuottaa energiaa, tässä halutaan tuottaa saksalaisen energiajätin osakkeenomistajille voittoa ja vielä Mankala-periaatteella.

Arvoisa puhemies! Täällä on puhuttu paljon siitä, miten ydinvoima on ilmastoteko ja ympäristöteko. Ne, jotka kaikkein kiihkeimmin ovat jatkuvasti vuosia ydinvoimaa ajaneet, ovat samat henkilöt, jotka kaikkein kiihkeimmin vastustavat kaikkia leikkauksia meidän päästöihimme. Ei ole uskottavaa yhtä aikaa puhua täällä ydinvoimasta ympäristöratkaisuna, jos samaan aikaan kiihkeästi vastustaa selkeitä leikkauksia meidän päästöihimme.

Meillä ei ole myöskään aikaa odottaa. Me näemme sen Olkiluoto 3:sta, jonka pitäisi olla jo toiminnassa alkuperäisen aikataulun mukaan. Me emme tiedä, valmistuuko se koskaan, ja jos valmistuu, niin milloin. Meillä ei ole aikaa odottaa 10—15 vuotta uusien ratkaisujen suhteen, vaan ratkaisuja pitää alkaa tehdä nyt. Siksi vasemmisto on tehnyt lakiesityksen esimerkiksi ilmastolaista, siitä, että joka vuosi pitää päästöjä vähentää. Jos me nyt betonoimme tällä ydinvoimapäätöksellä sen, että ratkaisuja tehdään jossain 15 vuoden päästä, niin meiltä jää koko tämä aika käyttämättä hyödyksi siinä, että päästöjä, joita pitää vähentää nyt, pitää alkaa hoitaa.

Arvoisa puhemies! Meidän vaihtoehtomme on sähkön kulutuksen leikkaaminen, leikkaaminen säästön kautta, leikkaaminen energiatehokkuuden kautta, ja toisaalta sähkön tuotannon lisääminen uusiutuvien energiamuotojen kautta. On täysin selvää, että jos pääomat valetaan reaktoreiden suojakuoriin, ei uusiutuvien rakentamiselle löydy pääomia. Se on ihan turhaa puhetta, niin kuin edellisellä kerrallakin oli se, että tulee risupaketin myötä mahdollisuus tai panostetaan uusiutuviin, jos kaikki pääomat pannaan ydinvoimaan.

Se vielä, kun täällä kysyttiin, eikö pitäisi enemmän rakentaa, ettei Venäjältä tuoda: Ette te ole esittämässä, että sähkön tuontia Venäjältä katkaistaan. Markkinat määräävät, että jos Venäjä tuottaa halvemmalla kuin Suomi, niin sieltä tuodaan. Esittäkää sitten, että sähkölinjat katkaistaan.

Tämän kaiken pohjalta pitää todeta, että ehdotan lausumaa: "Hallitus on laiminlyönyt energian tehokkaan käytön, sähkön säästämisen ja uusiutuvien energiamuotojen kehittämisen nojatessaan energiapolitiikassaan ydinvoiman lisäkäyttöön. Tämän johdosta eduskunta toteaa, että hallitus ei nauti eduskunnan luottamusta."

Timo Juurikkala /vihr:

Arvoisa puhemies! Tämän viikon keskeisin kysymys on, tarvitseeko Suomi lisää ydinvoimaa. Asiassa tehtävän päätöksen mittasuhteet ovat valtavat ulottuen vuosisadan ja jopa alkaneen vuosisatatuhannen loppuun. Kansanedustaja on harvoin näin ison päätöksen edessä.

Ydinvoimassa on riskejä ja haittoja, joita edes innokkaimmat ydinvoiman kannattajat eivät pysty kiistämään. Kaikista turvajärjestelmistä huolimatta onnettomuus on mahdollinen, ja ydinvoima synnyttää jätettä, joka säilyy vaarallisena paljon pitempään kuin ihmisjärki kykenee käsittämään. Ydinvoimaan voitaisiin turvautua, jos mitään muuta vaihtoehtoa ei olisi. Ydinvoiman innokkaimmatkaan kannattajat eivät kuitenkaan tohdi väittää, ettei vaihtoehtoja olisi olemassa. Sähköä voidaan säästää ja sähköä voidaan tuottaa monilla muillakin tavoilla kuin ydinvoimalla.

Arvoisa puhemies! Miksi sitten yhä löytyy niitä, jotka haluavat rakentaa lisää ydinvoimaa? Innokkaiden kannattajien keskeisin peruste on, että teollisuuden toimintaedellytysten turvaaminen vaatii ydinvoimaa. Väitetään, että teollisuus investoi Suomeen, jos sillä on varmuus runsaasta sähköntarjonnasta. Vuorineuvos Tauno Matomäki on sanonut aikanaan, ettei Suomessa kannata teollisesti valmistaa mitään, mikä on hevosta pienempikokoista. Tämä kuulostaa nyt 2010-luvun alussa jo jonkinlaiselta tsoukilta, mutta vastaava ajattelu on hämmentävällä tavalla uponnut ydinvoiman innokkaimpiin kannattajiin. Tuntuu vähintäänkin oudolta, että elinkeinoelämämme suurin vahvuus ja tulevaisuudennäkymä olisi energiaintensiivisessä hevoskaliiperin bulkkituotannossa.

Ydinvoiman kannattajat korostavat sitä, että yhteiskunnan rahaa ei sitoudu ydinvoimaan. Tällainen käsitys ei kestä lähempää tarkastelua. Uudet voimalat vaativat satojen miljoonien eurojen panoksia sähköverkkoihin, varavoimaan ja muuhun infraan. Merkittävin yhteiskunnan tuki kuitenkin kanavoituu ydinvoiman hyväksi sitä kautta, että voimassa oleva ydinvastuulaki sosialisoi riskit. Yhteiskunta toimii vakuutusyhtiönä saamatta edes vakuutusmaksuja.

Viime vuosien ydinvoimatyömaat ovat olleet murheellista seurattavaa. Kustannusarviot ovat paukkuneet jopa monin verroin pahemmin kuin rakennusurakoissa yleensä, ja aikataulut ovat venyneet venymästä päästyään. Läheisimpänä esimerkkinä tästä on Olkiluoto 3 -hanke, jonka kärsimystietä en ryhdy tässä ruotimaan. Myös ydinvoimalupien valmistelu on ollut murheellinen prosessi. Oikeuskansleri on todennut, että luottamus valmistelun riippumattomuuteen on vaarantunut. Silti asia on edennyt kuin mitään ei olisi tapahtunut. Tavallisessa länsimaisessa demokratiassa valmistelu olisi pantu uusiksi, mutta meillä karavaani vaan kulkee.

Arvoisa puhemies! Ydinvoimarakentaminen näyttää myös olevan kansan enemmistön tahdon vastaista. Lukuisat mielipidetiedustelut ovat tämän kertoneet. Varmuus asiasta saataisiin vain kansanäänestyksellä tai lykkäämällä periaatepäätökset tulevien vaalien yli. Tulen puheenvuoroni lopussa tekemään tähän liittyvän lausumaehdotuksen.

Mutta eipäs mitään. Ydinvoimalupien käsittelyä on päinvastoin kiirehditty niin, että esimerkiksi ympäristövaliokunta joutui rajoittamaan asiantuntijoiden kuulemista. Ydinvoimaporukat halusivat asian ratkaisuun nopeasti, jotta kansan tahdon vastainen päätös ehtisi unohtua ennen vaaleja. Elinkeinoministeri Pekkarinen ei ole ydinvoiman eduskuntakäsittelyä kiirehtinyt, ja siitä tunnustus hänelle. Mutta muuten ministeri Pekkarisella ei ole pussissaan pelkkiä puhtaita jauhoja. Hän on vastuussa siitä, että sähkönkulutusennusteita on vedätetty, jotta lisäydinvoimalle näyttäytyisi edes jonkinmoinen tarve, ja silti nämäkin numerot kertovat, että toisen uuden ydinvoimalan tuotanto menee pääosin vientiin. Lisäksi sähkönsäästön potentiaalia on arvioitu alakanttiin.

Valmistelun aikana riippumattomien tutkimuslaitosten arvioilla pyyhittiin lattiaa ja sähköntarpeen pohjaksi otettiin metsäteollisuuden esittämät mielikuvitukselliset luvut. Tämä on hyvin hämmentävää, kun muistetaan, että metsäteollisuusyritykset ovat toisen ydinvoimahakijan suuria omistajia ja että eräät metsäfirmat tekevät parhaiten voittoa nimenomaan energia-alalla. Tiukasti asianosainen teollisuudenala on keskeisesti vaikuttanut periaatepäätösten tausta-aineistoon.

Arvoisa puhemies! Tarvittaisiinko ydinvoimaa sitten hiilipäästöjen vähentämiseen? Pyrin tästä kysymään ministeri Pekkariselta äskeisen debatin aikana. En saanut siihen vastausta. Hiilivoimaa ei pystytä oikein korvaamaan ydinvoimalla, koska tuotantotavat ovat erilaiset. Ministeri Pekkarinen väisti kysymyksen ja syytti vain vaihtoehtojen esittäjiä tyhjistä puheista. Eniten tyhjää puhetta tässä salissa tänään on kuultu kuitenkin siitä, kuinka paljon ydinvoima vähentää hiilidioksidipäästöjä.

Arvoisa puhemies! Edellä sanomani perusteella lisäydinvoiman rakentaminen on yhteiskunnan kokonaisedun vastaista. (Puhemies: Aika!) Ydinvoiman rakentaminen ei lopeta sähköntuontia Venäjältä, ei tehoa hiilipäästöihin eikä ole ainoa vaihtoehto yhteiskunnan sähkönsaannin turvaamiseksi. Siksi periaatepäätökset pitää hylätä, ja kannatan ed. Lapintien tekemää ehdotusta.

Arvoisa puhemies! Teen vielä seuraavan lausumaehdotuksen: "Eduskunta edellyttää, että ydinenergialain edellyttämästä periaatepäätöksestä ydinvoimalaitosyksikön rakentamiseksi järjestetään kansanäänestys ennen valtioneuvostossa tehtävää päätöstä." Tämä siis koskee mahdollisia tulevia lupahakemuksia.

Christina Gestrin /r:

Värderade talman! Om riksdagen besluter sig för att stöda principbesluten om kärnkraft har man samtidigt låst Finlands energipolitiska linje för de kommande 80 åren. Samtidigt går drömmen om att Finland skulle kunna vara landet som står i täten då det gäller att utveckla och ta i bruk ny förnybar energi i kras. Finland befinner sig visserligen i utkanten av Europa, men att man varit så ovillig att lyfta blicken och se var de globala intressen då det gäller utveckling och investeringar i energiformer idag finns är ändå häpnadsväckande.

Jo jonkin aikaa Suomi on menettänyt asemiaan ympäristöteknisen osaamisen ja markkinoinnin osalta, ja jos eduskunta päättää tukea ydinvoimahakemuksia, Suomesta tulee ydinvoimaparatiisi ydinvoimaan investoiville. Huhuja on jo liikkeellä ydinvoimaluvan antamisesta Fortumille seuraavalla hallituskaudella. Kaksi ydinvoimalaa merkitsee ydinsähkön viennissä määrää, joka vastaa tuotannon määrää yhdessä uudessa ydinvoimayksikössä. Suomesta tulee johtava maa maailmassa korkea-aktiivisen ydinpolttoaineen tuotannossa asukasta kohden. Ydinjätekysymys on kuitenkin edelleen ratkaisematta.

Suomi tulisi hyvin toimeen ilman ydinvoiman lisärakentamista. Siitä huolimatta, että Suomen teollisuuden usko muuhun tekniikkaan kuin ydinvoimaan näyttää horjuvan, globaalisesti uusiutuvia energiamuotoja, energiansäästötoimenpiteitä ja energiatehokkuutta kehitetään nopeasti. Useat tutkimuslaitokset ovat osoittaneet, että omavaraisuusastetta on täysin mahdollista nostaa voimakkaasti panostamalla kotimaisiin uusiutuviin energiamuotoihin ja energiatehokkuuteen. Jos energiatuotannon laajempi hajauttaminen toteutettaisiin, teollisuus voisi käyttää suuremman määrän perusenergiaa.

Regeringens prognoser har varit svåra att förstå. Regeringen har helt förbisett energieffektiveringsmålen. Att kraftigt minska på chp-produktionen är varken sannolikt eller klokt eftersom kombinerad värme- och elproduktion är ett effektivt sätt att producera el och värme som behövs för fjärrvärmeproduktion. Att utgå från att importen av el från Ryssland skulle ta slut är också orealistiskt så länge elpriset är billigare där än på den nordiska elmarknaden. Att förbjuda import av el har ännu inte föreslagits.

Regeringen har försökt väga upp den massiva satningen på kärnkraften med ett paket som ska öka produktionen av förnybar energi. Man säger att dessa beslut stöder varandra. Personligen tror jag inte på denna tes. Regeringens paket för förnybar energi är i motsats till kärnkraften inte häpnadsväckande stor. Men paketet visar att det finns en stor oförbrukad potential i förnybar energi. Frågan lyder: Om vi har ett överflöd av kärnkraftsel, vem ska då investera i förnybar energi och energieffektivering?

Kun ydinvastuulaki astuu voimaan ja ydinvoimayhtiöiden vastuuta lisätään, tämä tulee kaiken järjen mukaan vaikuttamaan ydinvoiman kokonaiskustannuksiin. Uraanista tulee ajan myötä kalliimpaa sen vuoksi, että uraaniresurssit maailmassa hupenevat. Ydinjätteen loppusijoituksesta saattaa tulla paljon kalliimpaa kuin tähän mennessä on arvioitu. Mahdollisesti EU lopettaa niin sanotun Mankala-periaatteen soveltamisen, joka tänään mahdollistaa sen, että ydinvoiman tuotannossa mukana olevat yhtiöt saavat sähkönsä omakustannushintaan, kun taas kuluttajien sähkönhinta nousee sen vuoksi, että hinnan Euroopan sähkömarkkinoilla arvioidaan nousevan.

Bland alla de frågor som lämnades obesvarade under utskottsbehandlingen var frågan om prisbildningen för kärnkraften det mest obegripliga. Vad man än frågade så var svaret att kostnaderna för just den faktorn, till exempel uranet eller avfallshanteringen, är av marginell betydelse med tanke på helheten.

Posivas ansökan om att få utvidga slutdeponeringen lämnade också många frågor öppna. Chockerande var det bland annat att få höra att man på grund av språkproblem inte i grannländerna Finland och Sverige har kunnat sätta sig in i varandras forskningsutredningar. Frågan som infinner sig är om den forskning kring slutdeponin som görs i Finland verkligen är utsatt för tillräcklig internationell och vetenskapligt kritisk granskning.

Med kärnkraft löser vi inte klimatförändändringen. Dels är en sådan utbyggnad av kärnkraften globalt, att det skulle ge återverkning i koldioxidnivåer i världen, otänkbar av många skäl. Dels skulle de kärnkraftverk som vi nu behandlar tidigast vara i funktion i slutet av nästa årtionde, och inte ens teoretiskt sett kan de här ersätta fossila energiformer före det. En kraftig inriktning på förnybar energi och energieffktiveringsåtgärder skulle ge resultat och effekt långt tidigare. Dessutom skulle ett sådant val skapa många nya bestående arbetstillfällen och bibehålla Finland bland de innovativa, moderna och miljövänliga länderna.

Fru talman! Jag stöder förslaget om att förkasta ansökningarna i enlighet med reservationen.

Puhemies! Tuen myös ed. Juurikkalan tekemää lausumaa.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Arvoisa puhemies! Talousvaliokunta kuuli laajasti asiantuntijoita. Valitettavasti kokoukset olivat 5—6 tunnin mittaisia ja osanotto välillä oli hyvin vähäinen, mutta siitä huolimatta mietintö syntyi ja lausunnot siihen saatiin. Valiokuntaneuvokset tekivät valtavan työn, ja siinä mielessä totean, että eduskunta työnantajana ei oikein kovin hyvin kohtele näitä virkamiehiä pakottamalla heidät tekemään niin suuren työmäärän kohtuuttoman lyhyessä ajassa.

Mietintö on varsin ydinvoimamyönteinen, oikeastaan vähän ydinvoimaintoinen, mutta se kuvastaa enemmistön kantaa. Itse olen jättänyt vastalauseen 3, joka on täällä viimeisenä, ja siinä käynyt omat näkökulmani läpi melko lyhyesti asian laajuuteen nähden.

Totean ensinnäkin, että ydinvoimaratkaisu on eettinen ratkaisu, jossa otetaan pitkälle menevä, vuosituhantinen, vuosisadankin, vuosisata ... No niin, nyt menee niin pitkälle, että olkoon. Siis valtavan pitkälle menevistä ratkaisuista on kysymys sekä turvallisuus- että jäteongelmien osalta. Siksi olisin toivonut, että tähän olisi vielä voitu myös tältä eettiseltä puolelta paremmin paneutua.

Panen etusijalle uusiutuvan energian ja energiasäästön ja -tehokkuuden lisäämisen. Edelleen omavaraisuus ja huoltovarmuus on meillä oltava keskeisenä tavoitteena niin, että Venäjän tuonnista sähkön osalta tuontiriippuvuudesta päästään. Jos Venäjän sähkö on huomattavasti halvempaa kuin kotimainen tuotanto, on selvää, että sieltä sitä tuodaan, mutta riippuvuutta ei pitäisi olla siihen suuntaan.

Arvoisa puhemies! En pidä perusteltuna myöntää lupaa eli periaatepäätöstä Teollisuuden Voima Oyj:n hankkeen osalta. Katson, että neljännen ydinvoimalan rakentaminen Olkiluotoon, jonne myös aiotaan sijoittaa käytetty ydinpolttoaine, synnyttää tälle saarelle erittäin suuren ydinvoimakeskittymän. Sellainen keskittymä on turvallisuusriski. Jos siellä tapahtuu yhdellekin laitokselle jotakin, niin koko alue on käyttökelvottomassa tilanteessa ja silloin se haittaa Suomen koko sähköhuoltoa erittäin voimakkaasti. Jos esimerkiksi kovalla pakkasella näin tapahtuu, niin olemme vaikeuksissa. Tällaisen keskittymän luomista en pidä perusteltuna.

Lisäksi totean, että kolmas ydinvoimala Olkiluodossa on vielä rakenteilla, jolloin ei ole mitään erityisiä perusteita sinne neljännen luvan myöntämiselle ennen kuin on saatu kolmas edes valmiiksi. Senkin jälkeen on siis syytä harkita, onko viisasta tehdä näin voimakasta keskittymää. Seuraavalla eduskunnalla tai sitä seuraavalla eduskunnalla on aivan hyvin aikaa harkita jatkopäätöksiä tältä osin.

Arvoisa puhemies! Sen sijaan Fennovoima Oy on uusi toimija ydinvoimamarkkinoilla. Mielestäni se tuo tervettä kilpailua ja hajauttaa sähköntuotantoa. Sen omistajien joukossa on yli 60 paikallista sähköyhtiötä, joilla on tarvetta oman tuotannon lisäämiseen. Lisäksi siellä on pohjoisen teollisuusyhtiöitä, muun muassa Outokumpu ja Rautaruukki mukana, jotka tarvitsevat paljon sähköä, ja ne yhdessä uuden ydinvoimalan kanssa vahvistavat alue- ja työllisyyspoliittisesti Pohjois-Suomea.

Arvoisa puhemies! Siis en hyväksy Teollisuuden Voima Oyj:n periaatepäätöstä ja esitän, että Fennovoiman hakemus ja periaatepäätös pidetään voimassa.

Tämän lisäksi, arvoisa puhemies, ehdotan vastalauseeseen 3 liittyen eduskunnan hyväksyttäväksi seuraavat lausumat:

"Eduskunta edellyttää, että hallitus toimii siten, että Suomessa ja kansainvälisesti lisätään panostuksia mm. aurinko- ja muun puhtaan uusiutuvan energian tutkimukseen jja hyödyntämiseen. Tavoitteena tulee olla sekä fossiilisten polttoaineiden että ydinenergian käytön asteittainen lopettaminen." Ja toiseksi: "Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa huolellisesti sekä ydinenergian että muiden energiantuotantomuotojen synnyttämiä terveys- ja ympäristöhaittoja ja ryhtyy nopeasti tarvittaviin toimenpiteisiin mm. pienhiukkasten aiheuttamien riskien ehkäisemiseksi."

Hannu Hoskonen /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Nyt käsittelyssä oleva talousvaliokunnan mietintö on osa hallituksen energiaratkaisua, josta eduskunta kävi keskustelun pääministerin ilmoituksen pohjalta toukokuussa. Energiaratkaisuun kuuluu nyt esillä olevan ydinvoimaratkaisun lisäksi historiallisen suuri uusiutuvien energioiden paketti. Paketissa on myös energiansäästöä sekä energiatehokkuutta koskeva osuus. Uusiutuvien energioiden osalta lakiesitykset ovat parhaillaan valmistelussa ja ne tulevat eduskunnan käsittelyyn syysistuntokauden aikana tänä vuonna, kuten ministeri Pekkarinen äsken ilmoitti.

Suomen hyvinvointi perustuu hyvin pitkälti vientiteollisuuden varaan, joka käyttää erittäin paljon energiaa. Metsä-, metalli- ja kemianteollisuus tarvitsevat energiaa edulliseen hintaan menestyäkseen kansainvälisessä kilpailussa. Samoin kotimarkkinoilla tarvitsemme edullista energiaa tavaroiden ja palvelujen tuottamiseen. Talousvaliokunta toteaa, että energian kohtuullinen hinta, riittävyys ja saatavuus ovat tärkeitä talouskasvun ja kilpailukykymme edellytyksiä. Kyse on huoltovarmuudesta ja toimitusvarmuudesta. On tärkeää, että annamme tästä eduskunnasta viestin, että Suomeen kannattaa investoida, teollisuuteen ja myös moneen muuhun alaan, kauppaan ja palveluihin.

Erikoisesti sähköntuotannon kannalta asia on Suomelle erittäin tärkeä. Vuosina 1999—2009 sähkön nettotuonti vuosittain on ollut 6—20 prosenttia kokonaiskulutuksesta. Suurimmillaan on sähköä tuotu maahan 2 000—3 000 megawatin teholla. Suurin osuus tuontisähköstä tulee Venäjältä ydinvoimaloissa tuotetusta sähköstä. On mielestäni välttämätöntä, että tuotamme käyttämämme sähkön itse eri tuotantotapoja käyttäen, jotta voimme turvata huoltovarmuutemme tässäkin asiassa mahdollisimman hyvin. Kotimainen ydinvoima on tässä hyvä ratkaisu.

Herra puhemies! Vuosi sitten hyväksyimme valtioneuvoston selonteon pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiaksi. Talousvaliokunta toteaa mietinnössään, että ilmastonmuutos on aikamme suurimpia haasteita koko ihmiskunnalle. Ilmaston lämpenemisen aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt ovat 80-prosenttisesti peräisin energiantuotannosta ja -kulutuksesta liikenne mukaan lukien. Tästä syystä ilmasto- ja energiapolitiikka ovat kietoutuneetkin tiiviisti toisiinsa. Energiatehokkuutta ja energiansäästöä on ilmasto- ja energiaselonteon mukaan pystyttävä parantamaan nykyisestään. Kasvihuonekaasupäästöjen leikkaamisesta ja uusiutuvien energioiden lisäämisestä on sovittu EU-tasolla, ja olemme niihin päätöksiin sitoutuneet. Päästöjä on leikattava 20 prosenttia ja uusiutuvan energian osuutta on lisättävä 38 prosenttiin kokonaiskulutuksesta vuoteen 2020 mennessä. Jos emme täytä näitä annettuja sitoumuksia, ovat seurauksena sanktiot, jotka voivat olla Suomen kannalta liian kalliita maksettaviksi nykyisessä taloustilanteessa. Talousvaliokunta toteaa mietinnössään, että uusiutuva energia, ydinvoima ja energiansäästö eivät ole toisiaan poissulkevia vaan täydentävät toisiaan tavoiteltaessa vähähiilistä yhteiskuntaa, joka tuottaa myös mahdollisimman vähän kasvihuonekaasupäästöjä.

Arvoisa rouva puhemies! Suomessa on huippuosaamista energiantuotannon kaikilta aloilta, ja uusiutuvan energian lisäämisessä meillä on erittäin hyvät mahdollisuudet runsaiden metsävarojemme takia. Sähkön ja lämmön yhteistuotanto on meille tulevaisuudessa suuri mahdollisuus vähentää kasvihuonekaasuja ja lisätä samalla kotimaisten energioiden käyttöä. Yhteistuotannossa on välttämätöntä, että turvetta käytetään seospolttoaineena polttoteknisistä syistä. Myös suunnitellut kotimaisten liikennepolttoaineiden tehtaat tarvitsevat sekä puuta että turvetta raaka-aineenaan. Tätä varten on myös varauduttava sähkönkulutuksen kasvuun jatkossa. Suomi tuo vuosittain energiaa ulkomailta noin 7 miljardilla eurolla. Kansantaloudellisesti on välttämätöntä, että lisäämme kaikilla energiantuotannon aloilla omavaraisuusastetta. Kyse on myös uusista työpaikoista ja ennen kaikkea huoltovarmuudesta. Suomi on myös johtava ydinvoimaosaamisen maa, joten on perusteltua korvata ydinsähkön tuonti kotimaisella tuotannolla.

Arvoisa rouva puhemies! Talousvaliokunta esittää mietinnössään neljää lausumaehdotusta. Ensimmäinen lausumaehdotus edellyttää hallitusta jatkamaan toimia laajan ydinvastuuvelvoitteen saamiseksi kansainvälisesti voimaan ja valmistelemaan eduskunnalle lakiesityksen ydinvastuulain muuttamisesta jo tänä vuonna. Toinen lausumaehdotus edellyttää, että hallitus vaikuttaa toimillaan niin, että Posiva Oy ja sen omistajat sekä Fennovoima sopivat kansallisesta yhteisestä loppusijoituspaikasta. Kolmannessa lausumaehdotuksessa edellytetään, että uusiutuvan energian osalta lakiesitykset tulevat eduskuntaan tänä vuonna ja vuoden 2011 talousarvioon varataan riittävät määrärahat tätä varten. Neljäs lausumaehdotus korostaa kotimaisen työvoiman käytön ensisijaisuutta ydinvoimahankkeessa.

Kannatan talousvaliokunnan tekemää mietintöä ja siihen liittyviä lausumaehdotuksia. Suomalaisen hyvinvoinnin pitää perustua yhä enemmän kotimaassa tuotetulle energialle, joka on mahdollisimman paljon uusiutuvan energian varassa.

Olli Nepponen /kok:

Arvoisa rouva puhemies! "Tiedäthän, päättäjä, vastuusi Jumalalle", oli sähköpostiviesti. Minusta tämä masinoitu kampanja ydinvoiman kannattajia vastaan on aika erikoinen tapa ottaa esiin arvoja, jotka ainakin itselleni ovat tärkeitä. Tässä ei ole kysymys vastuusta Jumalalle, tässä on kysymys monesta muusta asiasta. Kyllä vastuu Jumalalle on ihan muita asioita.

Olin edelliseen työtehtävääni liittyen 1976 vastuullisessa tehtävässä vetämässä työryhmää, jonka tehtävänä oli valmistella pitkä muistio tai oikeastaan komiteatyö ydinvoimalan sijoituksesta maanpuolustuksen kannalta. Siinä oli käytössäni asiantuntijoita teknillisestä korkeakoulusta juuri siltä linjalta, miltä asiantuntijat valmistuvat, ja paneuduimme silloin perin pohjin kaikkiin niihin haasteisiin, joihin ydinvoiman tuotanto perustuu. Silloin käsiteltiin terrorismin torjuntaa, miten sodan aikana mahdollisesti pystytään estämään se, että ydinvoimalaitos ei tuhoudu jne.

Mutta eräs keskeinen viesti oli tietenkin jo tehtävän mukaisesti, miten ydinvoimalat pitäisi sijoittaa jatkossa. Silloin oli Loviisasta päätös tehty. Silloin päädyttiin länsirannikolle. Yksi ehdotus oli Jyväskylän seutu, mutta yksi ehdotus oli silloin Peräpohjola, ja nyt vuosikymmenten päästä tuo ehdotus on esillä täällä eduskunnassa. Tällekin sijoituspaikkakunnalle on selkeät perusteet, jotka silloin jo nähtiin.

Olin myöskin mukana talousvaliokunnassa viime kerralla, kun valmistelimme silloista ydinvoimapäätöstä. Silloin tilanne oli toinen. Ilmastonmuutoksesta vain vähän puhuttiin sivulauseessa, puhuttiin risupaketista jne. Tätä todellisuutta ei nähty silloin, mutta silloin kuitenkin eduskunta hyväksyi kolmannen voimalan rakentamisen, joka on nyt käynnissä.

Tällä hetkellä tilanne on toinen. Tietoisuuteen ilmastonmuutoksen todellisuudesta on herätty yleismaailmallisesti. On tehty vahvoja ratkaisuja, joihin myöskin meidän on sopeuduttava. Kohti päästöttömyyttä on päätetty edetä, ja uusiutuvien käytön lisäys 38 prosenttiin on mittava työ. Talousvaliokunta on tätä päätöstä ja mietintöä tehdessään ollut oleellisesti paljon parempien tietojen varassa ja on tehnyt aivan loistavan perustyön, jonka pohjalta on hyvä asioita miettiä.

Mutta myöskin sinivihreä hallitus on paneutunut asiaan. Ilmasto- ja energiapoliittinen tulevaisuusselonteko on yksi osa, ja nyt on tämä energiapakettiratkaisu, josta ydinvoimala-asiat ovat täällä eduskunnassa. Ydinvoimaloita tarvitaan, jotta pääsisimme irti tuontiriippuvuudesta, fossiilisten polttoaineiden käytöstä. Ja valittiin sitten mikä ratkaisu tahansa, meidän on korostettava energiatehokkuutta, energiansäästöä. Ne ovat kaikissa vaiheissa ehdottomasti mukana.

Oleellista on, että me pystymme turvaamaan Suomen teollisuuden tuotannon jatkumisen ja sen, että myöskin kansalaisilla on käytössä kohtuuhintaista energiaa. Vain sitä kautta me täällä pohjoisessa pärjäämme. Näihin haasteisiin todella vastataan hallituksen valmistelemalla energiapaketilla, joka on hyvä ja tasapuolinen kokonaisuus. Jos siitä valittaisiin ydinvoiman sijaan näitä muita, tuulivoimaa, vesivoimaa, biopolttoaineiden lisäystä, se edellyttäisi aivan määrättömän suuria panostuksia valtiovallan taholta, mihinkä meillä ei olisi edellytyksiä tulevaisuudes-sa. Kaiken lisäksi vesivoiman lisärakentaminen on lähes mahdotonta Suomessa.

Ja niin kuin jo debatissa peräänkuulutin, peräänkuulutan sitä, että kun jo tässä energiapaketissa, jossa ydinvoima on mukana, metsäpolttoaineen lisäys on sitä suuruusluokkaa, että sen saamisessakin on valtavan suuria haasteita, niin jos tätä vielä lisättäisiin, silloin kyllä teollisuuden puuntarpeet jäisivät tyydyttämättä. Peräänkuulutan sitä, että tämä on äärimmäisen tasapuolinen ja tätä kautta turvataan meille tärkeän teollisuudenalan, metsäteollisuuden, puuntarve, joka on keskeinen osa Suomen talouselämää.

Lauri Kähkönen /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Ydinvoimaa tarvitaan tulevaisuudessa, ja tulen äänestämään torstaina molempien ydinvoimalahankkeiden puolesta. Äänestin myös Olkiluoto 3 -voimalan puolesta vuonna 2002. Valitettavasti kyseisen reaktorin rakentamisen edistyminen ei saa kummoisia tyylipisteitä, mutta kantaani ydinvoimalla tuotettuun sähköön se ei ole muuttanut. Sen sijaan yhä enemmän ja tarkempaa tietoa on karttunut perusteeksi sille, miksi tarvitsemme nämä kaksi ydinvoimayksikköä lisää. Ilman ydinvoiman lisärakentamista emme saa turvattua kohtuuhintaisen energian ja eritoten sähkön saatavuutta Suomessa.

On käyty voimakastakin keskustelua siitä, kasvaako energiantarve tulevaisuudessa ja kuinka paljon. Suomi tarvitsee uutta sähköntuotantoa, sillä joka tapauksessa tarvittavasta kokonaisenergiasta sähkön suhteellinen osuus tulee kasvamaan. Tarvitsemme uudet ydinvoimalareaktorit turvaamaan sähkön kysynnän kasvua, lisäämään energiaomavaraisuuttamme sekä auttamaan hiililauhteista eroon pääsemistä. Me emme selviä ilmastotavoitteistamme ilman ydinvoimaa. Tällä hetkellä hiililauhteella ja muilla päästöjä lisäävillä keinoilla tuotetaan sähköä reilusti yhden ydinvoimalan verran. Ydinvoima on hiilineutraalia energiaa.

Arvoisa puhemies! Ydinvoiman lisärakentaminen parantaa huolto- ja toimintavarmuuttamme sekä energian saatavuutta. Merkittävä osa maassamme käytettävästä energiasta tuodaan ulkomailta, Venäjältä leijonanosa, noin yhden nykytekniikalla toimivan ydinvoimalan verran. Kuluttajahinnat Venäjällä on säännöstelty alhaisiksi, joten sähköntuottajalle vienti on ainakin toistaiseksi ollut kotimaista kulutusta kannattavampi vaihtoehto. Niin kauan kuin Venäjä ei osallistu päästökauppaan, sikäläisellä tuotannolla on merkittävä kilpailuetu eurooppalaisiin sähkömarkkinoihin nähden. Tätäkin kautta kotimaisen ydinvoiman rakentaminen edesauttaa ilmastotavoitteita.

Energiaomavaraisuutta on maassamme nostettava, sillä tuontienergian saannissa on aina omat riskinsä. Niin Ruotsin kuin Venäjänkin sähköntoimituksessa on ollut katkoksia. Lisäksi Venäjällä eivät ydinvoimaloiden turvallisuusvaatimukset ole sitä luokkaa kuin Suomessa. Ja mitä tulee ydinjätteen sijoitukseen, Olkiluodossa on tehty vuosia määrätietoista ja laadukasta työtä. Ydinjätteen loppusijoitukseen liittyvissä tutkimuksissa ollaan pitkällä. On parempi rakentaa sinne, missä turvallisuusasiat ovat ensiluokkaisen hyvin hallinnassa.

Toki rakennettavat voimalaitokset tuovat myös alueellisia työpaikkoja. Huolehdittakoon siitä, että seuraavilla rakennusprojekteilla on suomalaista työvoimaa huomattavasti enemmän kuin Olkiluoto 3:ssa.

Sähkönsaannin toimintavarmuus ja kilpailukykyinen hinta ovat elinehtoja Suomessa toimivalle teollisuudelle ja sen laajennusinvestoinneille sekä paljon energiaa tarvitseville palveluille, kuten kaupalle. Metsäteollisuuden kuten myös esimerkiksi kemianteollisuuden menestys- ja investointimahdollisuudet ovat sähkön vakaan saatavuuden ja ennustettavan hintatason varassa. Tarvitsemme ydinvoimaa, jotta onnistumme edellisissä.

Arvoisa puhemies! Ydinvoimalaitosten rakentamiseen ei tarvita valtion, toisin sanoen veronmaksajien, rahaa. Keskustan ja kokoomuksen kesken leivottiin kahta ydinvoimalaitoslupaa ja uusiutuvaa energiaa koskeva varsin kallis paketti. Kumpikin puolue sai kohtuullisesti tahtonsa läpi. Uusiutuvan energian osalta lasku lankeaa pitkälti veronmaksajille. Pidettäköön huoli siitä, että se on kuitenkin kohtuullinen.

Aivan lopuksi, arvoisa puhemies, energian säästämisen ja energiankäytön tehostamisen tärkeys on myös tässä yhteydessä aiheellista muistaa. Tarvitsemme ydinvoimaa korvaamaan vuoteen 2020 mennessä käytöstä poistuvia CO₂-päästöisiä (Puhemies: Aika!) energialähteitämme, mutta myös energiankäytön tehostaminen ja energiaa säästävät ratkaisut ovat edelleen ensiarvoisen tärkeässä asemassa ilmastotavoitteisiin pääsemiseksi ja maamme taloudellisen tilanteen kohentamiseksi.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Arvoisa ministeri Pekkarinen! Aluksi haluan kannattaa ed. Arhinmäen lausumaa perusteluissa lausuttavaksi: "Hallitus on laiminlyönyt energian tehokkaan käytön, sähkön säästämisen ja uusiutuvien energiamuotojen kehittämisen nojatessaan energiapolitiikassaan ydinvoiman lisäkäyttöön. Tämän johdosta eduskunta toteaa, että hallitus ei nauti eduskunnan luottamusta."

Arvoisa puhemies! Haluan myös kannattaa ed. Juurikkalan tekemää kansanäänestyslausumaehdotusta.

Koko planeetan kannalta on keskeisin kysymys, niin maailmanlaajuisesti kuin paikallisesti, toimia siten, että tämä toiminta olisi planeetan tulevaisuuden kannalta kestävä. Hallitusta on arvosteltu tavasta päättää etukäteen ydinvoimalaitosten määrästä. Tämän jälkeen on sitten aloitettu perustelujen etsintä ydinvoiman rakentamiselle. Hallitus esittää TVO:lle neljättä ydinvoimalaitosta Olkiluotoon synnyttäen näin sähköntuotannon keskittymän, jossa tuotetaan 40 prosenttia Suomen sähköstä. Lisäksi saksalaiselle energiajätti E.ONille esitetään omaa niin kutsuttua Fennovoiman ydinvoimalaitosta. Nämä esitykset eivät ole kestävän kehityksen mukaisia.

Stuk aikoinaan, joitakin vuosia sitten, oli varsin kielteinen saksalaisen energiajätti E.ONin Loviisaan suunnitteleman ydinvoimalaitoksen suhteen. Silloin Stuk katsoi, että tuo voimalaitos uhkaa alueen, lähinnä Valkon alueen asutusta. Kuitenkin tällä hetkellä Stuk tukee Fennovoiman ydinvoimalaitoksen hakemusta Simossa. Varoalueen sädettä on selvästi lyhennetty. Selitystä ei ole joko annettu tai sitten on sanottu, että on siirrytty niin kutsuttuun eurooppalaiseen käytäntöön. Loviisassa ja Olkiluodossa on kuulemma oltu aivan liian suurpiirteisiä.

Puhemies! Tässä hallituksen esityksessä on mielestäni koko joukko selkeitä puutteita ja heikkouksia.

Ensimmäiseksi, ydinvoiman rakentaminen vähentäisi hallituksen esityksen ja myös talousvaliokunnan käsityksen mukaan Suomen ilmastopäästöjä. Tosiasiassa yksi ydinvoimalaitos vähentää kaksi miljoonaa tonnia hiilidioksidipäästöjä. Tästä on myös Vtt:n tutkimus.

Toiseksi, hallituksen sähkönkulutusennusteet vuonna 2020 ovat ylimitoitetut, ja niiden nostaminen 92 terawattitunnin tasolle tapahtui varsin epäuskottavasti. Hallituksen omia energiatehokkuustoimia jätettiin huomiotta, kotitalouksien sähkönkulutusta nostettiin äkillisesti ja metsäteollisuuden sähköntarve nostettiin vastoin asiantuntijoiden, muun muassa Metlan ar-viota.

Kolmanneksi, hallituksen väite, että sähköntarve voidaan tyydyttää ainoastaan ydinvoimaa rakentamalla, on väärä. Useat asiantuntijatahot osoittavat sähköntarpeen tyydyttyvän 50-prosenttisesti energiatehokkuutta lisäten eli näillä negawateilla. 25 prosenttia tulee bioenergian käyttöä lisäämällä ja loput 25 prosenttia koostuu muista uusiutuvista, kuten tuulesta, maalämmöstä, aurinkoenergiasta, biokaasusta jne.

Neljänneksi, ydinsähkön edullinen hinta on kulunut ja epävarma väite, ja tähän epävarmuuteen yhtyvät myös esittäjät. Myös talousvaliokunnan mietinnössä tämä on todettu. Erilaisten pankkien ja arvioitsijoiden mukaan ydinsähkön hinta on nousussa. Citigroup arvioi hinnaksi 65 euroa megawattitunti. Tämä oli marraskuussa 2009. MIT ilmoitti toukokuussa ydinsähkön hinnan nousevan 15 prosentilla vuodessa. Olkiluoto 3:n hinta on noussut kolmesta miljardista 5,3 miljardiin.

Viidenneksi, väite siitä, että kaksi ydinvoimalaa poistaa sähköntuonnin, ei pidä paikkaansa. Se on täällä jo todettu. Markkinat tuovat sieltä, mistä hinta on halvin.

Ja kuudenneksi, ydinvoima sinänsä ei työllistä lainkaan niin paljon kuin hajautettu energian tuotanto. Tästä on selvät näytöt.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ydinvoimaan sinänsä, sen tarvitseman raaka-aineen, uraanin, louhintaan, ydinvoimalaitosten purkamiseen ja syntyviin ydinjätteisiin liittyy sellaisiakin terveys- ja turvallisuusriskejä, jotka ovat tyypillisiä myös muun uusiutumattoman energian tuotannolle. Ydinvoimatuotannon käyttämään uraaniin ja sen fissiotuotteisiin liittyy sekä mielenkiintoinen että vakava aikatekijä. Ydinjäte palautuu entiselleen hitaasti: sen säteily vastaa laajan uraaniesiintymän säteilytasoa vasta 250 000 vuoden päästä. Verratkaamme sitä oman ihmislajimme ikään, joka on vain noin 195 000 vuotta. Tuona aikana on ehtinyt sammua yksi jos toinen ihmislaji.

Poliittinen muisti puolestaan on kaksi kuukautta, joten käsittelemme nyt kaikesta päätellen hyvin merkityksellistä asiaa. Jo vuoden 2007 hallitusneuvotteluissa oli selvää, että maastamme halutaan tehdä kansainvälisen energiakaupan pohjoinen välityspiste sekä ongelmien ratkaisu- ja ongelmajätteidenkin loppusijoituspaikka. Asia ei ollut uusi. Jo 1980-luvun lopulla silloinen kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka Suominen markkinoi ajatusta eräänlaisena kokonaistarjouksena Keski-Euroopan talousvaikuttajille. Tä-mä asia tuli myöskin täällä isossa salissa esille. Ministeriössä suunnitelmaa ei nyt jätetty sattuman varaan. Koordinaation varmistamiseksi energiaosaston ylijohtaja hakeutui avainasemiin teollisuuteen. Tyylittömyys sai sittemmin oikeuskanslerin tuomion, mutta siinä vaiheessa olivat jo kaikki huonot housuissa eduskuntaa myöten. Kukaan tuskin on kuvitellut, ettei palettiin kuuluisi aietta kolmannesta haetusta ydinvoimalasta ensi vuonna.

Suomen tulevien veronmaksajasukupolvien kannalta paketti olisi raskas kannettavaksi. Ei edes vuonna 2005 päätettyä ydinvastuulain muutosta ole saatettu voimaan. Ydinjätteen loppusijoitus on Fennovoiman osalta kokonaan auki, Posivan osalta ajatusta pidemmällä mutta ratkaisevilta osin edelleen auki. Samalla paine ydinjätteiden siirtämisestä Keski- ja Etelä-Euroopasta Suomeen kasvaa.

Viimeksi tänä kesänä huomio on kiinnitetty Italian vanhoihin ydinjätekasoihin. Luoteis-Eurooppaan jouduttaisiin käytännössä rakentamaan kokonaan uusi sähkönsiirtoverkko. Investointivastuu on parhaillaan siirtymässä Suomen valtiolle. Perämeren rannikko on ylipäätään vihonviimeinen ydinvoiman sijaintipaikka. Rannikko mataloituu edelleen sentin vuodessa edellisen jääkauden aikana ja vaikutuksesta syntyneen painauman palautumisesta johtuen. Rannikkotankkerin koko merialueen kattavan paksun jääkatteen aikana tapahtunut haveri olisi kohtalokas paitsi matalille rantavesille myös ydinvoimalan lauhdeveden saannille. Lämmitetty vesi puolestaan osuu samoissa matalissa vesissä merilohien paluuvaelluksen uintiveteen.

Arvoisa puhemies! Onko varteenotettavia todennäköisyyksiä mitattu? Hyvinkin paljon. Tulos on ollut toistuvasti paljon puhuva. Ainoakaan yksittäinen vakuutusyhtiö ei ole suostunut vakuuttamaan ydinvoimalakohtaista kokonaisriskiä. Tässä todellisuudessa tukeuduttiin maailmalla aikoinaan ydinvoimayhtiöiden keskinäiseen vakuutusrenkaaseen. Sittemmin keksittiin hivenen yksinkertaisempi menettely: siirretään vastuu veronmaksajille. Kuinka on käynyt eduskunnan hyväksymälle ydinvastuulaille? Sen jo kerroinkin: Ei ole saatettu voimaan.

Arvoisa puhemies! Ainoa looginen johtopäätös on äänestää "ei" kaikille uusille ydinvoimahankkeille nyt ja tulevaisuudessa.

Thomas Blomqvist /r:

Värderade fru talman! Riksdagen har nu i ungefär två månader övervägt statsrådets principbeslut om kärnkraften. I debatten i dag har vi hört och kommer säkert att höra argument för och emot en tillbyggnad. Debatten är resultatet av ett intensivt arbete där rimligtvis alla argument för och emot kärnkraften kritiskt granskats och nu presenteras här i salen.

För min del handlar beslutet framför allt om att uppnå tre mål: att tillgodose vårt energibehov, att möta våra klimatpolitiska målsättningar och att trygga en tillräcklig försörjningsberedskap också när det gäller energi. Alla vinner på att vi har tillgång till en stabil, förutsägbar och relativt förmånlig energi. Konkret undviker privatkonsumenterna höga räkningar under vinterns köldknäppar, men energitillgången har framförallt en stor betydelse för vår basindustri och därmed för hela samhällets välmående. En tryggad tillgång till skäligt pris, som ekonomiutskottet säger, öppnar vägen för mer företagsamhet, bättre sysselsättning och större välfärd.

Vi har en energiintensiv industri i Finland. Att bevilja lov för en utbyggnad av kärnkraften är inte att dela ut allmosor. Det handlar om att skapa förutsättningar för att industrin ska kunna fortsätta verka i landet. Som nation behöver vi de direkta, liksom indirekta, arbetsplatserna och exportintäkterna som industrin bidrar med.

Rouva puhemies! Ydinvoima tuottaa sähköä erittäin tehokkaasti, ja sillä on suuri merkitys silloin, kun sähkön osuuden energian kokonaiskulutuksesta odotetaan lisääntyvän merkittävästi. Lisäksi ydinvoima on päästövapaata. Tämä on myös erittäin tärkeä tekijä. Suomi on sitoutunut saavuttamaan eräitä ilmastopoliittisia tavoitteita, jotka asettavat kehykset maan energiapolitiikan kehittämiselle.

Fossiilisten polttoaineiden poistuessa nämä on korvattava jollakin muulla. Siitä huolimatta, että hallitus lähtee nyt historiallisiin panostuksiin uusiutuvan energian saralla, ei kuitenkaan pystytä tuottamaan riittävästi energiantarpeen varmistamiseksi. Investoinnit vihreään energiaan ovat välttämättömiä ja kiitettäviä, mutta ne eivät yksin tule riittämään, etenkään turvaamaan sähkön saatavuutta.

Hallituksen energiapolitiikka muodostaa kokonaisuuden. Samalla kun tehdään suuria satsauksia uusiutuvaan energiaan, samalla myös ehdotetaan ydinvoiman lisärakentamista. Vaikka kyseessä ovatkin kaksi eri päätöskokonaisuutta, ne ovat osa energiapoliittista kokonaisratkaisua, jossa pyritään rajusti vähentämään fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Siinä työssä ydinvoima on kustannustehokas vaihtoehto, joka voi taata energiantuotannon ja sillä tavalla muodostaa perustan maamme edelleenkehittämiselle.

Sekä ydinvoima että uusiutuva energia vaikuttavat omavaraisuusasteemme kasvuun. Kotimaisesti tuotettu energia merkitsee, että pystymme paremmin valvomaan tasoa ja turvallisuutta. Sen lisäksi, että kotimaisuus parantaa hinnan ennustettavuutta, se merkitsee myös, että meitä ei uhkaa toimitusten katkeaminen poliittisten tai joittenkin muitten syitten takia, mikä koskee myös fossiilisia polttoaineita.

Fru talman! Av de två aktörer som föreslås beviljas tillstånd skulle en bygga sin reaktor på ett hittills icke-exploaterat område. Jag anser att det hade varit naturligare att bygga till på de befintliga orterna. Denna aktör har inte heller i nuläget en plan för slutförvaringen, men jag tycker att ekonomiutskottet gör rätt i att fästa uppmärksamhet vid den här avsaknaden och kräva en sådan här plan.

Arvoisa puhemies! Olemme vaikean valinnan ja päätöksen edessä, mutta valinta on kuitenkin tehtävä. Emme voi lopettaa fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja luopua ydinvoiman lisärakentamisesta ja samalla rajusti vähentää sähkön tuontia Venäjältä, vaikka samalla teemme merkittäviä panostuksia uusiutuvan energian lisäämiseen. Hyvinvointimme olisi tämän yhtälön uhri. Joudumme siis tekemään valinnan, ja meidän on valittava paras mahdollinen tie: ympäristöystävällinen ja kilpailukykyinen vaihtoehto. Tulen äänestämään lisärakentamisen puolesta.

Anne Kalmari /kesk:

Arvoisa puhemies! Miten talousvaliokunnan jäsen voi äänestää kahta ydinvoimalalupapäätöstä vastaan? Totta kai minäkin haluan tukea kilpailukykyämme ja suomalaisen teollisuuden kehittymistä. Minun mielestäni kuitenkin kannattaa panostaa tulevaisuuden energiamuotoihin vanhakantaisen ydinvoimatuotannon sijasta. Energiansäästöön ja energiatehokkuuteen saisimme näin myös teknologiavientiä. Näin olisimme etukenossa niillä markkinoilla, joiden tiedämme kehittyvän. Se on vähän sama asia kuin se, että loimme aikanaan markkinat suomalaiselle kännykkäteollisuudelle ja mahdollistimme innovaatioiden kehittymisen avaamalla langattomat puhelinverkot. Onneksi päättäjät aikoinaan sanoivat "kyllä" Nokialle eivätkä todenneet, että kyllä vanhakantaisilla pöytäpuhelimillakin pärjää.

Riippumattomat asiantuntijat eivät pystyneet osoittamaan todeksi kahden ydinvoimalan lisäsähkön tarvetta. Ydinvoimafriikit haluavat Suomesta ydinsähkön vientiparatiisin ainoana kelvollisena perustelunaan muutaman viikon sähkönkulutustarve kovilla pakkasilla. Muuna aikana veisimme sähköä. Ministeri Pekkarinen, arvostamani ministeri, totesi, että mitä merkitystä sillä on. Mutta minusta sillä on merkitystä, jos kuljemme hallitusohjelmaa ja ilmasto- ja energiapoliittista strategiaa vastaan.

Ydinvoimayhtiöt saavat sähkön viennistä voitot, ja lapsillemme jäävät ydinjätteet. Sähkön hinta kuluttajille tulee kallistumaan, kun voimatuotanto keskittyy ja vientisähkön vuoksi kannattaa rakentaa yhteinen verkko Itämeren yli Keski-Eurooppaan.

Kuten jo ennenkin olen kertonut, Yaran toiminta opetti, että silloin, kun on kyse pörssibisneksestä, sitä tekevästä yhtiöstä, jolle tärkeintä on vain mahdollisimman suuret voitot, tuote myydään ulkomaille, jos siitä saa paremman hinnan. Suomalaisilta viljelijöiltähän loppuivat lannoitteet eräänä vuonna, kun maassa oli vain yksi monopoliyhtiö, jonka kannatti myydä tuotteensa ulos. Siten valtava ydinsähkön tuotannon määrä ei takaisi omavaraisuutta pakkasella. Samoin tulee toimimaan jatkossa esimerkiksi UPM. Se ei todellakaan tarvitse lisää energiaa metsäteollisuuden kasvattamiseen Suomessa. Se on jo nyt sähkön nettotuottaja. Ydinvoimabisnes vain vahventaa energiatuotannon tukijalkaa Suomessa, kun taas selluteollisuutta keskitetään vision mukaan sinne, missä eukalyptus kasvaa.

On monia syitä, minkä vuoksi periaatepäätökset tulee mielestäni hylätä yhteiskunnan kokonaisedun vastaisina. Päätösten valmistelussa ei perusteellisesti selvitetty vaihtoehtoa, jossa sähköntarve turvattaisiin ilman lisäydinvoimaa, eikä ydinvoimaloiden vaikutuksista ole laadittu riittäviä selvityksiä. Päätösten pohjalla oleva arvio sähköntarpeesta tulevaisuudessa on todennäköisesti ylimitoitettu ja arvio sähkön ja lämmön yhteistuotannosta alimitoitettu, minkä takia realistinen vaje ennakoidun sähköntuotannon ja -tarpeen välillä jää olennaisesti pienemmäksi.

Työ- ja elinkeinoministeriö valmisteli virkatyönä vuoden 2009 syksyllä arvion, jonka mukaan Suomen sähkönkulutus olisi 91 terawattia vuonna 2020. Se pitää jo sisällään runsaan kasvun monilla aloilla. Muun muassa metalliteollisuudessa ei ollut juurikaan eroa siihen, mitä nyt arvioitiin, ja se kattaa uudet käyttökohteet, mukaan lukien nämä paljon puhutut biojalostamot, ja itse asiassa, jos ne vievät 0,42 terawattituntia energiaa kappale, jos niitä kolmekin tulisi, niin se olisi yhteensä 1,2 ja risat, ja siitäkin puolet tulee omasta tuotannosta.

Suurin ero tässä uudessa selvityksessä oli metsäteollisuuden osuus, ja, kuten jo kerroin, metsäteollisuus, totta kai, puhuu siitä näkökulmasta, että se saa uuden tukijalan, kävi miten kävi. Sen takia minun mielestäni olisi pitänyt paremmin ottaa huomioon esimerkiksi Metlan, Vtt:n, muiden riippumattomien tahojen, useiden professorien arvio siitä, mihin suuntaan metsäteollisuus on kehittymässä, ettemme veisi mahdollisuuksia niiltä, (Puhemies: Aika!) jotka haluavat kehittää metsäteollisuutta siihen suuntaan, mille kysyntää tulevaisuudessa löytyy.

Tuulikki Ukkola /kok:

Arvoisa puhemies! Aivan aluksi haluan ilmoittaa, että äänestän näitten ydinvoimaloitten puolesta. Se nyt ei tietenkään mikään uutinen ole, ja lähinnä sen takia, että on kaksi syytä, joiden takia me tarvitsemme vähintään kaksi — mielellään olisi tarvittu kolmekin — ydinvoimalaa. Ensimmäinen on se, että ydinvoima ja koko tämä energiaratkaisu tukee ilmastopolitiikkaa elikkä siis hillitsee ympäristön saastumista. Toinen on se, että tällä tavalla turvaamme sähkön toimintavarmuuden, kohtuullisen hinnan ja omavaraisuuden.

Nämä kaksi ydinvoimalaa, jotka nyt ovat tulossa, ainoastaan korvaavat nämä lopetettavat hiilivoimalat ja niistä tulevan sähkön ynnä sitten Venäjän-sähköntuonnin. Siitä huolimatta meidän riippuvuutemme Venäjän energiasta, lähinnä öljyriippuvuus ja maakaasuriippuvuus, on noin 40 prosenttia, kuten ministeri täällä aikanaan sanoi.

Se, mitä tästä hallituksen energiapaketista puuttuu, on Vuotoksen ja Kollajan tekoaltaat. Vuotoshan on tietenkin sen verran kiistanalai-nen kysymys, että se on muutettu niin sanotuksi Kemihaaran tulva-altaaksi, jossa otetaan huomioon nämä Natura-suojelualueitten vaatimukset. Myös Kollajasta on tehty selvitys, mutta sitä ei ole hyväksytty Ympäristökeskuksessa, ja Kollajankin allas olisi lähinnä tullut tehostamaan jo ennestään Iijoessa olevia voimalaitoksia ja estämään tulvahuiput.

Arvoisa puhemies! Sitten minä haluaisin puuttua siihen asiaan, joka minua on häirinnyt tässä keskustelussa, elikkä tähän ympäristöllä olevaan melskeeseen. Minä haluan kysyä sitä, onko nyt oikein se, että Greenpeace tekee järjetöntä työtä tuolla ulkopuolella, pyytää, että lähetetään vastalauseita kansanedustajille, ja aikoo vielä lyödä meidän äänestäjien nimetkin johonkin ihmeelliseen itsekkyyden muistomerkkiin, joka tällä hetkellä minun käsitykseni mukaan on näkyvissä tuolla Eduskuntatalon edessä. Haluanko minä nimeni tämmöiseen muistomerkkiin? Eikö minulla ole oikeus sanoa, että ei kiitos, minä en halua siihen nimeäni? Meidän kaikkien, jotka äänestämme ydinvoiman puolesta, pitäisi ehdottomasti kieltää tämmöiset muistomerkit. Mutta ei siinä mitään.

Mutta minä haluan tuoda esille sen, että Greenpeace ei ole todellakaan mikään kansalaisjärjestö. Sitä ei voi esimerkiksi verrata Punaiseen Ristiin. Tavallinen kansalainen, suomalainen, ei voi liittyä sen jäseneksi ja vaikuttaa samalla tavalla sen toimintaan kuten esimerkiksi puolueitten toimintaan. Sillä ei ole paikallisia osastoja, ei piirijärjestöjä eikä mitään yleiskokouksia.

Suomen Greenpeace on osa Greenpeace Nordenia, jossa yhdistyksen toiminnasta päättää 20 äänestävää jäsentä. Tämä 20 hengen joukko täydentää itse itseään. Mistään demokratiasta tässä todellakaan ei ole kysymys. Greenpeacella on Suomessa 24 000 maksavaa tukijaa, ainakin oli vuonna 2008 yhden jutun mukaan. He rahoittavat Suomen Greenpeace-toimintaa mutta eivät voi vaikuttaa Greenpeacen asioihin.

Kun seuraa Greenpeacen toimintaa esimerkiksi Lapissa ja näitä iskuja, mitä se on tehnyt, niin siitä näkee, miten ammattitaitoista mediatoimintaa se kykenee harrastamaan. Siellä nämä onnettomat poromiehet ja onnettomat kaivinkoneiden kuljettajat ovat aivan ihmeissään, ja media menee ja syö kaiken kyseenalaistamatta Greenpeacen toimintaa. Greenpeacen keskitetty hallinto muodostaa todella nopean päätöksenteon ja yritysten tehokkuuteen verrattavan toiminnan.

Arvoisa puhemies! Vuonna 2008 Greenpeace Nordenin liikevaihto oli 114 000 euroa. Tästä rahasta on kulunut toiminnan pyörittämiseen 111 000 euroa. Tulos on kulujen jälkeen 3 396 euroa voitollinen. Eli Greenpeace Norden on käyttänyt lahjoitusten kautta saamansa varat vain omaan kyseenalaiseen toimintaansa. Senttiäkään näistä lahjoituksista ei ole mennyt ympäristönsuojeluun. Ja sitten tätä järjestöä kuullaan meidän valiokunnissamme. Minusta tämä on käsittämätöntä. Tämä ei ole mikään demokraattinen järjestö, jota edes kannattaisi kuulla. (Puhemies: Aika!) Tämä on suurin piirtein terrorismitoimintaan verrattava organisaatio.

Arvoisa puhemies! Aion kysyä nyt vihreiltä, tukeeko Greenpeace teidän toimintaanne.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Periaatepäätös ydinvoiman lisärakentamisesta on tämän hallituskauden yksi tärkeimmistä tai jopa tärkein ja pitkävaikutteisin päätös. Me emme tee päätöstä vain itsellemme vaan myös useille sukupolville sadoiksi ja tuhansiksi vuoksi eteenpäin. Tästä syystä vastuu ydinvoiman rakentamisesta on erittäin suuri.

Hallitus on tehnyt esityksen kahden ydinvoimalan rakentamisesta. Samalla hallitus puhuu myös uusiutuvasta energiasta ja siitä, että kyse olisi isosta kokonaisuudesta, jossa uusiutuvan energian rooli olisi merkittävä. Eduskunta on vaatinut esityksiä uusiutuvasta energiasta, jotta ne olisi voitu käsitellä yhtä aikaa ydinvoimaloiden rakentamisen yhteydessä. Nyt keskustelu jää aivan puolinaiseksi ja kokonaisuus epäselväksi.

Minulle jäi edelleen tämänpäiväisenkin keskustelun pohjalta epäselväksi, mikä on tämä suuri ja mahtava uusiutuva energiapaketti. Samalla kun ministeri Pekkarinen on puhunut sen suuruudesta ja sen puolesta, toisaalta hän toteaa, ettei se nyt olekaan sellainen, mitä edustajat kommentoivat. Minulle henkilökohtaisesti ehdottomasti tärkein pointti, johon olisin toivonut selkeyttä, on se, miten hallitus konkreettisesti tukee ja turvaa monipuolisen energiatehokkuuden ja -teknologian kehittämisen tulevaisuudessa. Kaikki energian asiantuntijat riippumatta siitä, ovatko he tukemassa ydinvoiman rakentamista vai eivät, ovat sanoneet, että ehdottomasti tärkein asia energiapolitiikassa on energiatehokkuuden kehittäminen ja vahvistaminen. Sen tulee olla kärkenä kaikessa, mitä teemme. On ollut todella hämmästyttävää, että se on jäänyt hallitukselta pitkälti puheiden tasolle. Konkretia asian osalta puuttuu.

Hallitus perustelee ydinvoimaluvan myöntämistä muun muassa talouskasvun turvaamisella ja hyvinvoinnin edistämisellä. Näyttöä siitä, miten ydinvoima lisäisi hyvinvointia, ei ole pystytty kuitenkaan osoittamaan. Päinvastoin on olemassa vahva epäilys siitä, että sitomalla henkiset pääomat ja teknologiaresurssit massiiviseen ydinvoiman lisärakentamiseen kehitys muilla aloilla hidastuu olennaisesti.

Jos hyväksymme ydinvoiman lisärakentamisen, sidomme samalla energiatuotannon ja -teknologian kehittämisen 50 vuodeksi eteenpäin yhdenlaiseen teknologiaan. Se tulee hidastamaan ja vaikeuttamaan monialaisen energiatuotannon ja -teknologian kehittämistä, ehkä ratkaisevasti. Millaiseen tulevaisuuteen olemme ajamassa Suomea uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden loputtomasti kasvavilla markkinoilla, joissa voisi olla tilaa monialaisille ja monipuolisille innovaatioille ja toimijoille?

Minusta on päätöksentekijänä ikävää myös se, etten voi luottaa hallituksen periaatepäätöksen puolueettomaan lähtökohtaan. Suurin ongelma mielestäni on, että nollavaihtoehto on jätetty kokonaan arvioimatta. Meillä ei ole päätöksentekomme tukena aitoa arviota siitä, minkälaiseen kehitykseen nollavaihtoehto yhdessä monipuolisen energiansäästö- ja -tehostamistoimien kanssa johtaisi. Vaihtoehdoton politiikka ei ole mielestäni oikea ratkaisu tässä isossa strategisessa kysymyksessä.

Hallitus on myös omilla päätöksillään nostanut energiankulutusarviota sekä vähentänyt säästötavoitteita. Hallitus ohitti asiantuntija-arviot ja teki poliittisen päätöksen etujärjestöjen tulevaisuuden toiveiden mukaisesti. Ministeri Pekkarinen on puhunut, miten ydinvoimapäätös on signaali teollisuudelle siitä, että maahamme kannattaa sijoittaa, mutta mitään sijoituslupauksia ei ole näyttää. Ainut, mihin nyt on sitouduttu, on ylimääräisen ydinsähkön vienti. Ainut signaali, mikä nyt on annettu, on se, ettei energiansäästötarvetta ole siten, kuin eduskunta aikaisemmin on määritellyt.

Ydinvoiman lisärakentaminen kannustaa vain kuluttamaan lisää sähköä, ja energiansäästöön tähtäävät toimet unohtuvat. Tämä on todella hämmästyttävää ja erittäin ristiriitaista, sillä maailmalla panostetaan tosissaan uusiutuvaan energiaan, energiateknologian ja tehokkuuden kehittämiseen. Näin tulisi tehdä myös Suomessa. Meidän tulisi tukea ja panostaa huomattavasti enemmän uusiin ja innovatiivisiin energiateknologiamuotoihin ja rakentaa energiateknologiasta yksi meidän monipuolinen, vahva kärki maailmalle.

Arvoisa puhemies! Jotta ilmastonmuutos ei aja koko maailmaa mittaviin kriiseihin, on välttämättä muutettava nykyistä energiapolitiikan linjaa kohti hiilineutraalia tulevaisuutta ja kasvihuonekaasujen merkittävää vähentämistä. (Puhemies: Aika!) Ydinvoima voi sinänsä olla ilmastopolitiikan näkökulmasta positiivinen ratkaisu, sillä se ei aiheuta hiilidioksidipäästöjä. Se kuitenkin sisältää itsessään muita riskejä, joista vähäisin ei ole ydinjätteen loppusijoittaminen. Sitä ei ole vielä maailmassa missään tehty. Ympäristövaliokunnan lausunnossa tähän asiaan puututaan erittäin vahvoilla argumenteilla, jotka osaltaan osoittavat (Puhemies: Aika!) sen, miten epävarmalla pohjalla hallituksen esitys edelleen on. Myös uraanin louhimiseen ja käsittelyyn liittyy riskejä, jotka kannetaan tällä hetkellä kokonaan läntisen Euroopan ulkopuolelta.

Arvoisa puhemies! Aivan pari sanaa vielä. Jos ydinvoima olisi niin puhdas ja turvallinen energiantuotantomuoto kuin monet väittävät, niin miksi vuonna 2005 eduskunnan hyväksymää ydinvastuulain tiukennusta ei ole vieläkään saatettu voimaan eri puolilla maailmaa. Suomi on ratifioinut ydinvastuulain, mutta muiden maiden osalta asian käsittely on edelleen kesken ydinvoimaan liittyvien riskien takia. Jos jotain (Puhemies: Aika!) tulevaisuudessa kuitenkin tapahtuu, kantaako valtio, ja viime kädessä veronmaksajat, kuitenkin vastuun ydinvoimaan liittyvistä onnettomuuksista? Se olisi hyvin erikoista ja vastuuntunnotonta tilanteessa, jossa puolet kansalaisista vieläpä vastustaa ydinvoiman lisärakentamista.

Esko-Juhani Tennilä /vas:

Arvoisa puhemies! Uudelle tielle lähtemiseen tarvitaan aina vahvaa poliittista johtajuutta. Kekkosella sitä aikoinaan oli, ja niinpä silloin saatiin aikaan päätökset pohjoisen Suomen teollistamisesta. Sitten luotiin myös koko maan kattava korkeakoulujärjestelmä. Pysyviä saavutuksia, suuria saavutuksia, tämän maan kehittämisessä. Nyt Suomella olisi tarve siirtyä uudelle, uusiutuvan energian vahvan lisäämisen tielle. Valitettavasti nyt ei ole löytynyt sellaista johtajuutta eikä rohkeutta, jolla tuolle tielle suuntauduttaisiin. On vain vanhan ydinvoimapolun tallaajia tai tuolle ydinvoimapolulle nyt siirtyneitä johtomiehiä.

Miksi sitten uusiutuvaa lisäydinvoiman sijasta? Ensinnäkin ydinvoiman tuottamiseen liittyvät tunnetut riskinsä. Senhän Tšernobyl meille niin monille silloin aikoinaan osoitti, ja myöhemmin on tullut tietoon tietysti myös se, että näitä läheltä piti -tilanteita on ollut paljon muuallakin. Ydinvoimaan liittyy myöskin radioaktiivinen jäte, joka on riesana jopa satojatuhansia vuosia. Iso kysymys on ainakin minulle myös se, että ydinvoimaloiden teknologia ja raaka-aine tuodaan ulkomailta. Myös rakentajien valtaosa, Olkiluoto 3:n osalta kaksi kolmasosaa, on tullut halpatyömaista. Niin arvellaan käyvän myös tulevienkin ydinvoimalaitosten rakentamisen kanssa.

Hajautettu uusiutuva energia sen sijaan työllistäisi pysyvästi paikallista työväkeä. Metsähakkeen käytön lisääminen läpimurtomaisesti lisäisi myös metsänomistajien tuloja, ja samalla metsien tila kohenisi. Päättäväinen uusiutuvan energian tielle lähteminen loisi edellytykset myös sille, että Suomesta voitaisiin saada aikaiseksi uusiutuvan energian teknologian suuri osaaja ja aikanaan myös iso vientimaa.

Ministeri Pekkarinen on puhunut täällä eduskunnassa lähes saarnaajan kiihkolla siitä, miten onnellistavaa ydinvoima Suomelle on. Samalla hän on luvannut, että myös uusiutuvaa energiaa lisätään rajusti. Tämä on se kysymys, jossa minä olen hänen kanssaan jyrkästi eri mieltä. Kun energiamarkkinat täytetään ydinvoimalla, miten siihen sitten voisi rinnalle kasvaa valtaisa uusiutuvan energian tuotanto? Ei mitenkään. Jos maitomarkkinat täytettäisiin 10 000 lehmän navetoiden tuotolla, eivät siellä pienet navetat enää jatkossa selviäisi, ja se on ihan sama energiantuotannonkin osalta.

Pohjoisessa on, niin kuin täällä jo iltapäivällä totesin, kovasti huolettanut myös Pekkarisen omakin lausunto. Arvovaltaisten pohjoisten lehtien mukaan hän on sanonut, että Metsä-Botnian Kemin biodieseltehdasta uhkaa se, että sinne on tulossa työvoimapula. Näin hän on näitten lehtitietojen mukaan tuolla omalla vaalipiirillään puhunut. Mistään työvoimapulasta Kemissä tai lähialueilla ei ole kuultukaan, työttömyydestä sitäkin enemmän. Kemin alueellahan metsäteollisuus on vähentänyt työpaikkoja jo 1980-luvulta lähtien, ja se on jatkunut edelleen, ja nyt pitää saada jotakin uutta tilalle. Mutta tuleeko sitä, kun tällainen valtava investointibuumi ydinvoimapuolelle tulee? Kysymys on siitä, löytyykö investoijia tuonne uusiutuvaan energiaan. Tästä ongelmasta on näyttönä Rovaniemen kaupungin iso metsähakkeen käyttöä lisäävä bioenergialaitoshanke. Se ei ole saamassa ensinnäkään investointitukea valtiolta kuin vain muutaman vaivaisen miljoonan, mutta iso kysymys on, että kumppaneita ei nyt näytä löytyvän Rovaniemen hankkeelle.

Esimerkiksi kunnallinen sähkölaitos Rovakaira, joka osittain toimii päällekkäin Rovaniemellä mutta myös Kittilässä ja Sodankylässä, ei lähde tähän hankkeeseen mukaan, koska se on mukana Fennovoiman ydinvoimahankkeessa ja satsaa sinne. Tämä on se kysymys. Nyt, kun satsataan ydinvoimaan, pelimerkkejä ei sitten löydykään uusiutuvaan energiaan, ja näin tämä historiallinen tilaisuus lähteä uudelle tielle — niin pelkään — menetetään. Ja sille tielle pitää lähteä, se on selvä, jos mietitään, että pysyvää työllistämistä halutaan laajasti saada energiantuotannossa aikaan. Esimerkiksi tuonne pohjoiseen suunniteltu ydinvoimala työllistää sekin tietysti rakennusaikana paljon, mutta pysyviä työpaikkoja on luvassa vain muutama sata (Puhemies: Aika!) 6—7 miljardin euron investoinnista.

Pekka Haavisto /vihr:

Arvoisa puhemies! Ensin vastaus ed. Tuulikki Ukkolalle: Hän kysyi, rahoittaako Greenpeace vihreitä, ja voin vastata, että ei rahoita, ja vihreätkään eivät rahoita Greenpeacea, eli se siitä.

Mutta haluaisin kiinnittää tässä keskustelussa huomiota ehkä tällaisiin ydinvoiman yhteiskunnallisiin ulottuvuuksiin, joista nykyään puhutaan paljon vähemmän kuin ehkä silloin Tšernobylin onnettomuuden aikana ja sen jälkeen käydyssä hyvin laajassa ydinvoimakeskustelussa. Jotkut puhujista ovat mielestäni ansiokkaasti nostaneet kysymyksen esimerkiksi huoltovarmuudesta ja siitä, miten keskitetty energiajärjestelmä on aina riskialtis kriisiaikoina, ja nämä ovat tärkeitä näkökulmia, joista olisi voitu puhua tänään varmaan enemmänkin.

Onneksi meillä ei ole kokemusta kovin monista ydinvoimaonnettomuuksista. Yhdestä on eli Tšernobylista. Silloinhan, kaikki muistamme, ongelma oli, mitä tietoa kansalaiset onnettomuudesta saavat ja miten. Meillehän ensimmäiset tiedot tulivat Ruotsin kautta, Ruotsin tiedotusvälineiden kautta, ja Ruotsissakin oli käyty kädenvääntöä siitä, saako niitä tietoja julkistaa, joita sikäläinen säteilyturvakeskus oli tutkimuksissaan saanut. Ruotsin säteilyturvakeskuksen tutkijat joutuivat painostamaan Ruotsin hallitusta olemaan avoin tässä kysymyksessä, koska he sanoivat, että kohta he itse lähtevät evakkoon ja jättävät Tukholman tutkimusinstituutin, koska säteilymäärät alkoivat siellä kohota.

Suomessa tästä on aika vähän keskusteltu, mutta silmiini sattui aivan mainio Sakari Kiurun kirja "Valta ja viesti — Havaintojani Ylen johtamisesta", joka on vastikään julkaistu. Suosittelen sitä muissakin asioissa, mutta sen sivulla 50 käsitellään itse asiassa Tšernobylin onnettomuutta ja Ylen politiikkaa silloin. Sakari Kiuru kertoo tässä aika hämmentävänkin tiedon, että Sorsan hallitus uhkasi Yleä toimiluvan peruutuksella, jos Yle julkaisee muita kuin Säteilyturvakeskuksen virallisia tiedotteita tästä onnettomuudesta. Tässä draamassa sitten Yle kuitenkin saa voiton hallituksesta ja käyttää muitakin tietolähteitä, mutta tämä ehkä kuvaa jollain tavalla sellaista tilannetta, mihin kriisiaikana voidaan joutua ja jonkun ydinvoimaonnettomuuden sattuessa voisi olla jopa todennäköistä joutua, että tiedotusvälineitä pidetään kurimuksessa ja halutaan antaa ainoaa oikeaa tietoa. Myös tällaisista riskeistä olisi hyvä käydä avointa, rehellistä keskustelua, jotka liittyvät niin suuriin kysymyksiin kuin mahdolliseen ydinvoimaonnettomuuteen.

Arvoisa puhemies! Minun oma huoleni koskee vähän samoja asioita, joita äskeisessä puheenvuorossa ed. Tennilä kosketteli, ja koko tätä Suomen energiaklusterin tulevaisuutta. Näen itse sillä tavalla kuin jotkut muutkin puhujat, että olemme tienhaarassa, jossa valitaan se, lähdetäänkö ydinvoimaosaajiksi, ydinvoimatekniikkaa kehittämään, vai lähdetäänkö kohti uusiutuvia energiamuotoja ja energiansäästöä ja siitä saatavia teknologisia hyötyjä, jotka myös maailman mitassa voisivat olla merkittäviä. Olen aina ajatellut, että meidän Suomi-kuvaamme kuuluu se, että olemme hyviä ympäristöosaajia, olemme hyviä säästävän tekniikan kehittämisessä, olemme hyviä uusiutuvien energianlähteiden tekniikoiden kehittämisessä, esimerkiksi tuuligeneraattoreiden moottoreita Suomesta viedään jo maailmalle. Nyt, kun vihdoin olemme saaneet muun maailman seuraamaan tätä meidän edelläkävijyyttämme — sekä Euroopan unionissa että monissa kehitysmaissa on tätä kehitystä liikkeellä — teemme itse asiassa energiaratkaisun, joka vie kehitystä kokonaan toiseen suuntaan, jos täällä eduskunnassa nyt päätämme kahdesta uudesta ydinvoimalasta.

Olen myös kansantalouden puolesta jonkin verran huolissani, kun katsotaan niitä vaikeuksia, joihin Olkiluodon voimalarakennustyömaa on joutunut, millä tavalla ne panokset, joita kahden voimalan rakentamiseen tarvitaan, vaikuttavat sitten kaikkiin muihin energiasektoreihin, millä tavalla sitten riittää varoja näiden vaihtoehtoisten ja uusiutuvien energialähteiden kehittämiseen ja käyttöönottoon. Jollakin tavalla tuntuu, että olemme kääntämässä kehityksen pyörää taaksepäin ja luottamassa sellaiseen teknologiaan, joka on auringonlaskun tekniikkaa, iltaruskon teknologiaa, maailmassa.

Arvoisa puhemies, viimeisenä huomionani: Kun mietimme globaaleja energiajärjestelmiä, globaaleja ratkaisuja esimerkiksi ilmastonmuutokseen, ydinvoima ei ole sellainen, jota voisimme rinta kaarella suositella monille niille kehitysmaille, jotka miettivät, miten selviävät itse päästöjen vähentämisestä. Senkin takia olisi hyvä, jos meillä olisi paljon muuta osaamista kuin ydintekniikan osaamista.

Mats Nylund /r:

Värderade fru talman, arvoisa rouva puhemies! I dag är 28 procent av den energi vi förbrukar el och prognoser visar att 2050 kommer nästan hälften eller 46 procent av vår energiförbrukning att bestå av elkonsumtion. Finland har förbundit sig bland annat till en 20-procentig effektivering av energianvändningen till 2020 och för att uppnå detta kommer bland annat värmepumpar och elbilar att tas i bruk i allt större utsträckning.

En elbil förbrukar mindre än en fjärdedel av den energi som en bil med förbränningsmotor gör. Utbredd användning av elbilar höjer dock elkonsumtionen, vilket visar att en höjning av elkonsumtionen inte alls behöver stå i strid med energieffektivitet. Den inhemska elproduktionen måste ökas och det måste göras på ett hållbart sätt.

Arvoisa puhemies! Nykyään 28 prosenttia käyttämästämme energiasta on sähköä, ja ennusteiden mukaan vuonna 2050 lähes puolet, 46 prosenttia, energiankulutuksestamme tulee muodostumaan sähkön kulutuksesta. Suomi on muun muassa sitoutunut tehostamaan energiankäyttöään 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä, ja tämän saavuttamiseksi lämpöpumppuja ja sähköautoja tullaan ottamaan käyttöön yhä enemmän.

Sähköauto kuluttaa vähemmän kuin neljänneksen polttomoottorilla varustetun auton energiasta. Laajamittainen sähköautojen käyttö nostaa kuitenkin sähkönkulutusta, minkä vuoksi sähkönkulutuksen kohoamisen ei suinkaan tarvitse olla ristiriidassa energiatehokkuuden kanssa. Kotimaista sähköntuotantoa on lisättävä kestävällä tavalla.

Olemme menossa kohti tulevaisuutta, jossa energialähteemme ovat, ja niiden pitääkin olla, uusiutuvia ja niiden tulee muodostua bioenergian, tuulivoiman, maalämmön, lämpöpumppujen, aurinko- ja metsäenergian laajasta kirjosta. Nykyisin myös metsäteollisuuden osuus on noin 70 prosenttia uusiutuvan energian tuotannosta, ja ilman sitä meillä olisi siirryttäessä uusiutuvan energian tuotantoon huomattavasti enemmän työtä edessämme.

Tärkeimpinä argumentteina uuden ydinvoiman rakentamiselle ovat mielestäni Suomen kilpailukyvyn turvaaminen ja energiaomavaraisuus. Kilpailukyvyn varmistamiseksi Suomen teollisuuden toimintaedellytykset on turvattava. Ilman nimenomaan esimerkiksi metsäteollisuuden myötävaikutusta haaste olisi suunnaton. Panostukset uusiutuvaan energiaan ovat yhtä tärkeitä, ja ne luovat työtilaisuuksia maaseudulle ja edistävät myös kilpailukykyämme. Ne eivät ole keskenään vastakkaisia, vaan ne täydentävät toisiaan.

Loppusijoitusmenetelmiin liittyvät kysymykset on ratkaistava joka tapauksessa. Talousvaliokunnan mietinnössä on lausumaehdotus, jonka mukaan hallitus vaikuttaa sopivin keinoin, ja ministeri Pekkarinen lupasi, että näin tehdään myös, sopivin keinoin, jotta jo vuoden 2010 aikana käynnistetään yhteiset selvitykset ja neuvottelut yhteisestä kansallisesta loppusijoitusratkaisusta. Pidän tätä järkevänä ehdotuksena. Kansallisesti olisi kaikkein viisainta, että kaikelle ydinjätteelle olisi yhteinen loppusijoituspaikka.

Värderade talman! Frågor kring metoderna för slutförvaring måste lösas i vilket fall som helst. Ekonomiutskottet har i sitt betänkande ett förslag till uttalande om att regeringen på lämpligt sätt arbetar för att man under 2010 inleder gemensamma utredningar och förhandlingar om en gemensam nationell lösning för slutförvaringen. Det här lovade också minister Pekkarinen att de kommer att medverka till på ett lämpligt sätt. Ett mycket förnuftigt förslag, anser jag. Nationellt vore det allra klokaste en gemensam slutförvaring för allt kärnavfall.

Nu tas beslut om framtida kärnkraft och det förväntas att regeringen på hösten avger de lagförslag som är nödvändiga för genomförandet av paketet för förnyelsebar energi. Utan det ena kan vi inte ha det andra och vice versa.

Lyly Rajala /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Teemme tällä viikolla vaalikauden tärkeintä päätöstä eduskunnassa. Ratkaisemme monessa mielessä Suomen tulevaisuuden kannalta elintärkeää asiaa. Ratkaisullamme on merkitystä sille, miten Suomi pääsee kestävälle kasvu-uralle hyvinvointia ja parempaa elämänlaatua kohti. Päätös ydinvoimalaluvista ei ole vain energiakysymys. Se on mitä suurimmassa määrin vastaus niihin suuriin haasteisiin, joita maamme kohtaa. Meillä on menossa elinkeinorakenteen muutos, joka näkyy erityisesti teollisuuden rakennemuutoksena. Joudumme päättämään huoltosuhteen huononemisen vaatimista palvelutarpeista. Meillä on koko ajan edessämme globaalin kilpailun kiristyminen. Ilmasto- ja ympäristökysymykset vaativat ratkaisuja. Työurien pidentämisessä on vielä pohdittavaa. Lisäksi vaaditaan koko ajan yhä korkeampaa osaamistasoa ja tuottavuuden nostoa. Miten näihin haasteisiin vastataan?

Arvoisa puhemies! Energiaratkaisut ovat vain osa tätä kaikkea. Meidän on kehitettävä osaamista ja teknologiaa. Jotta saamme investointeja kasvamaan ja yritykset tekemään rohkeita päätöksiä ja uskomaan tulevaisuuteen, on annettava positiivisia signaaleja. Pohjois-Suomessa nähtiin uudesta toivosta ja luottamuksesta eduskunnan ydinvoimapäätöksiin merkkejä jo pari viikkoa sitten, kun Outokumpu Oy teki merkittävän päätöksen laajentaa tuotantoaan ja investoida ferrokromituotantonsa tuplaamiseen 440 miljoonaa euroa. On tärkeää kannustaa talouselämän kaikkia osapuolia innovatiivisuuteen ja hyvään sekä kestävään tuottavuuteen. Jalostusasteen kasvu on teollisuudelle tärkeää. Samalla kasvatetaan luottamusta työelämän laadun parantamiseen. Eli eduskunnan keskustelussa ja tehtävissä ratkaisuissa ei ole kysymys vain energiateollisuudesta, vaan näillä ratkaisuilla kannetaan huolta myös Suomen kokonaisvaltaisesta pärjäämisestä.

Ydinvoimakysymys herättää suuria tunteita puolesta ja vastaan, kuten puheenvuoroista ja ankarasta lobbauksesta puolesta ja vastaan on jo tähän mennessä voitu havaita. Tahti varmasti vielä kiihtyy. Olen voimakkaasti ydinvoiman kannattaja ja olisin jopa ollut valmis myöntämään kolmelle hakemukselle luvan. Ydinvoimalan rakentaminen on niin suuri prosessi, että edes kahden ydinvoimalan yhtäaikaiselle rakentamiselle ei löydy tekijöitä, saatikka kolmelle. Yksityiset yritykset rakentavat luvan saatuaan voimalansa omaan tahtiinsa ja taatusti eri aikoihin.

Arvoisa rouva puhemies! Näen, että ydinvoimalalupien myöntäminen on viisas ratkaisu. Meillä on hyvä yhteistyössä sovittu energiapaketti, jonka avulla vähennetään päästöjä, luodaan uusia työpaikkoja ja parannetaan energiaomavaraisuutta. Uusiutuvien energiamuotojen jo sovitulla kokonaispaketilla ja siihen liittyvillä tänään käsittelyssä olevilla ydinvoimapäätöksillä voimme nostaa uusiutuvan energian osuuden nykyisestä 38 prosenttiin. Ydinvoimapäätöksemme eivät siis ole pois uusiutuvien kehittämisestä ja lisäämisestä. Pääsemme enemmän energiaomavaraisiksi sähköntuotannossa. Irtaudumme Venäjältä tuotavasta ydinvoimalla tuotetusta sähköstä. Hinnat pysyvät kohtuullisina, ja valvomme itse ympäristövaikutuksia. En ymmärrä niitä, jotka sallivat kyllä Suomen ostaa venäläisissä turvattomissa ydinvoimaloissa tuotettua sähköä Suomeen, mutta nurisevat siitä, jos Suomesta tulee sähkönviejä silloin tällöin. Olemmehan jo nyt mukana pohjoismaisessa sähköpörssissä, jossa ostetaan ja myydään sähköä joka päivä. Pohjoismaisen sähköpörssin päivän hinta määräytyy joka päivä kello 13 kalleimman mukaan. Tämä aiheuttaa usein ylilyöntejä. Näin kävi muun muassa viime joulukuussa ja myös tammikuussa tänä vuonna, kun pörssihinta pomppasi kahtena päivänä kuukauden välein yli kolminkertaiseksi. Se aiheutti muun muassa sen, että Tornion Outokumpu joutui sähkön korkean hinnan vuoksi ajamaan tuotantonsa alas. Kuulostaako järkevältä?

Paljon porua on ydinjätteiden ongelmista ja ydinvoimaloiden turvallisuuskysymyksistä. Olen ymmärtänyt luotettavista tiedoista, että suomalainen osaaminen turvallisuusasioissa on kansainvälisesti tunnustettua ja jopa sekin vientikelpoista osaamista. Yhteiskunnan ja veronmaksajien kannalta ydinvoimalat ovat vielä siitä edullisia ja ainutlaatuisia, että niihin ei tarvita yhteiskunnan varoja eikä tukimuotoja. Se on ainoa energian tuotantomuoto, joka ei käy veronmaksajan kukkarolla.

Lopuksi, arvoisa puhemies, on selvää, että Suomen energiatarve kasvaa. Osa kansanedustajista on sitä mieltä, ettei ydinvoimaloita saa rakentaa lisää, koskia ei saa valjastaa, turvetta ei saa käyttää jne. Tuulivoima ei ikinä ratkaise energian tarvetta, bioenergia ei myöskään riitä ja mitkään risusavotat tuskin ovat riittävä vastaus tulevaisuuden energiatarpeille. Antakaamme eduskunnasta positiivinen signaali (Puhemies: Aika!) tulevaisuuden Suomelle. Vastataan puheeni alussa heittämiini haasteisiin ja luodaan työpaikkoja, investointeja, hyvinvointia ja parempaa elämänlaatua positiivisen ydinvoimaratkaisun avulla.

Saara Karhu /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Eduskunta kokoontuu historiallisesti heinäkuulle saakka päättämään hallituksen ydinvoimaan liittyvästä periaatepäätöksestä. Historiaa on paitsi ajankohta myös esityksen sisältö, sillä mikäli eduskunta hyväksyy uudet ydinvoimaluvat, siirtyy teknologia-Suomi energiaratkaisuissa kertaheitolla menneisyyden raiteelle. Suomi laittaa päätöksellä käytännössä naftaliiniin ne innovaatiot, mahdollisuudet ja työpaikat sekä kestävän kehityksen, joita uusiutuvat energiamuodot tarjoavat. Samalla unohdetaan myös energiatehokkuus ja energian säästö. On nimittäin vaikeaa nähdä, että uusiutuvat energiaratkaisut saisivat täysipainoisen panostuksen, kun ydinvoimaa pidetään jo riittävänä vastauksena energiatarpeisiin. Hallituskin myöntää tämän vaaran olemassaolon.

Puhutaan energiapaketista. Hämmästelen sitä, jos kyse on kokonaisuudesta, joka koostuu siis eri osasista, missä sitten ovat ne muut osaset. Miksi ne eivät ole tässä mukana? Missä ovat uusiutuvat? Ne olisivat hyvin ehtineet tähän mukaan, sillä tällä asialla ei ole mikään kiire.

Kuten moni on täällä jo todennut, kyseessä on yksi tämän eduskunnan keskeisimmistä ja isoimmista asioista. Miksei sen käsittelylle annettu asiaan kuuluvaa aikaa? Pienempiäkin asioita pyöritetään valiokunnissa kuukausitolkulla. Ratkaisut olisi hyvin voitu tehdä rauhallisen ja perinpohjaisen kuulemisen jälkeen syksymmällä, isona, hallittuna kokonaisuutena, uusiutuvien mahdollisuudet tarkoin huomioiden, vaihtoehtoja puntaroiden. Nyt tämä pikakäsittely vaikuttaa kovin tarkoitushakuiselta.

Päätöksenteossa on hirmuisen hopun lisäksi mukana muitakin huolestuttavia piirteitä, joita eduskunnan ei tulisi hyväksyä. Yksi on, että esityksen keskeistä perustetta, ennustetta sähkön kulutuksesta, muutettiin viime hetkillä. Lisäksi esityksen valmistelua johtaneen virkamiehen todettiin olleen jäävi. Normaalisti aika periaatteellisia asioita kumpikin.

Erikoista on myös, että ne tärkeät reunaehdot, jotka pitäisi olla jo olemassa, vaikkapa ydinvastuut tai yhden luvanhakijan jätteen loppusijoituspaikka, ovat edelleen auki ja pelkkiä hyviä aikomuksia valiokunnan lausumissa. Me kaikki tiedämme, minkä verran valiokunnan lausumat oikeasti velvoittavat hallitusta.

Työllisyysperusteella ei ydinvoimaa voi puolustella. Rakennusvaiheessa väkeä tarvitaan, ja täytyy todella toivoa, että mikäli eduskunnan enemmistö päätyy hallituksen esityksen kannalle, valiokunnan hyvää tarkoittava ponsi suomalaisen työvoiman käytöstä työmaalla oikeasti toteutuu. Luulenpa, että väliin astuvat markkinatalous ja EU ja loppujen lopuksi suomalainen työvoima on näillä työmailla yhtä heikosti edustettuna kuin surullisen kuuluisalla Olkiluoto 3:n työmaalla. Käsien pesua ydinvoiman puolesta siis tämäkin sinällään kaunis lausuma. Valmistuttuaan ydinvoimala ei enää kovin montaa sitten työllistäkään.

Ydinvoima ei ole tulevaisuuden ratkaisu, siihen sisältyy iso riski, ja siitä jää säteilevä jäte, jolle ei ole olemassa lopullista ratkaisua. Siitä jätteestä huolehtivat lukuisat tulevat sukupolvet. Ei kuulosta reilulta lapsiamme ja lapsenlapsiamme kohtaan.

Ydinvoiman lisärakentamiselle on olemassa käypiä vaihtoehtoja, kuten vaikkapa ympäristövaliokunnankin lausunnosta voi todeta. Panostukset tulee tehdä energiatehokkuuteen ja -säästöön ja uusiutuvaan energiaan. Se on vastuullista, siinä on mukana tulevaisuus myös tuleville sukupolville.

Näillä perusteilla tulen äänestämään lisäydinvoimaa vastaan, joka ei mielestäni ole yhteiskunnan kokonaisedun mukaista.

Merja Kyllönen /vas:

Arvoisa herra puhemies! "Tätä maailmaa emme lahjaksi saaneetkaan, saimme lainaksi lapsiltamme vaan, ja ihminen kaiken sen, minkä lainannut on, kerran joutuu myös palauttamaan." Näin kuuluu eräs kaunis suomalainen laulu. Se on hyvä viesti myös ydinvoimaloista päättäville edustajille: Se on lainaa vaan, joka on joskus maksettava takaisin.

Suomen teollisuuden toimialoista massa- ja paperiteollisuus on toimialojen merkittävin sähkönkäyttäjä. Suurimmillaan vuoden 2006 toimialan sähkönkäyttö oli vajaat 27 terawattituntia eli yksi kolmasosa maamme sähkönkulutuksesta. Vuoden 2006 jälkeen massa- ja paperiteollisuus kapasiteetiltaan on vähentynyt noin 16 prosenttia, ja tämä on merkinnyt toimialan sähkönkulutuksen vähentymistä noin 5 terawattitunnilla. Suomessa tuotetuista paperituotteista vientiin menee noin 90 prosenttia. Tämän vuoksi paperiteollisuuden kehitykseen vaikuttavat eniten tuotteiden kulutus- ja hintakehitys vientimarkkinoilla, ja näihin ei kotimaisin voimin kyetä vaikuttamaan.

Risi on kansainvälisesti arvostetuimpia laitoksia, joka tuottaa jatkuvia ja systemaattisia arvioita massa- ja paperiteollisuuden markkinakehityksestä. Risi on ennakoinut, että Länsi-Euroopan paino- ja kirjoituspaperin kulutus vähenee vuoden 2000 tasosta runsaat 8 miljoonaa tonnia vuoteen 2024 mennessä eli lähes kolmanneksella. Länsi-Euroopassa, mukaan lukien Suomi, paino- ja kirjoituspaperikapasiteetin Risi arvioi vähenevän vieläkin enemmän kilpailutilanteen kiristyessä Kiinan kasvavan tuotannon ja viennin seurauksena.

Tämä kehityssuunta johtaa selkeästi tilanteeseen, jossa ei voida esittää realistisia perusteita esimerkiksi metsäteollisuuden kasvavalle energiantarpeelle. Tulevaisuusarviot viittaavat päinvastoin siihen, että energiantarve tulee vähentymään ja myös Suomen metsäalalla olisi kasvava tarve keskittyä entistä enemmän arvon luontiin eikä määrien kasvattamiseen.

Kuitenkin uusien ydinvoimaloiden rakentamista on perusteltu epärealistisen korkeilla sähkönkulutusarvioilla. Todellisuudessa kaikki viestit viittaavat niin mittavaan teollisuuden rakennemuutokseen kuin myös sähkölaitteiden ja rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen kehitystä edellyttävien EU-direktiivien vuoksi. Suurin osa ydinenergiasta lieneekin tarkoitettu vientiin, vaikka ilmasto- ja energiapoliittisessa strategiassa linjattiin, ettei ydinvoimaa rakenneta pysyvää vientiä varten.

Tuotantokapasiteetin mitoittaminen huippukapasiteetin mukaan ydinvoimalla ei ole mitenkään perusteltua, ja riskialttiin ydinvoiman rakentaminen vientitarkoitukseen ei ole yhteiskuntamme kokonaisedun mukaista. Huippuvoiman kulutuksen kattaminen perusvoimatyyppisillä ydinvoimakapasiteetilla on kustannuksiltaan äärimmäisen kallis ja epäeettinen vaihtoehto. Hiipuvan kasvun teollisuusalojen vahva asema Suomessa voi merkittävästi estää osaamisvaltaisen korkean teknologian kasvua jatkossa. Pienen maamme edellytyksiä menestyä energiaintensiivisen teollisuuden ulkopuolella verottaa esimerkiksi teollisuuden pääomien sitominen alhaisen tuottavuuskasvun tuotantoon pitkiksi ajoiksi, kun ydinvoimainvestointipäätöksillä ohjataan samalla myös Suomen tulevaa elinkeinorakennetta pysymään tiukasti kiinni vanhassa teollisuudessa antamatta mahdollisuuttakaan uuden ympäristöteknologiateollisuuden kehittymiselle.

Arvoisa rouva puhemies! On puhuttu työllisyysvaikutuksista. Hallitus ei edes rohjennut selvittää uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen nojaavan energiaratkaisun kansantaloudellisia ja työllisyysvaikutuksia, joten selvitykset eivät kelpaa päätöksenteon pohjaksi. Kahden ydinreaktorin vaihtoehdosta tehtyjen selvitysten tulokset nojaavat lähes yksinomaan oletettuun sähkön markkinahinnan alenemaan ydinvoiman lisärakentamisen seurauksena. Sen sijaan hajautetun energiatuotantomallin luominen jakaisi alueellista hyvinvointia ja työllisyyttä paljon tasapuolisemmin kuin ydinvoiman lisärakentaminen. Kun otetaan huomioon esimerkiksi biopolttoaineiden raaka-ainehankinta, kuljetukset, raaka-aineisiin liittyvä muu jalostustoiminta ja uuden teknologien kehittäminen, kaikki muut energiatuotantovaihtoehdot ovat ydinvoimaa työllistävämpiä.

Lopuksi haluaisin huomauttaa, että kyllä potentiaalia energiansäästöön yksityistalouksista löytyy. Esimerkki omasta kodista: Aiempi energiankulutus kolme vuotta sitten 15 000 kilowattituntia ja tänä päivänä kulutus 2 500. Pistäkää paremmaksi!

Janina  Andersson /vihr:

Arvoisa puhemies! Onnittelut ed. Kyllöselle erittäin hyvästä energialaihdutuskuurista. Tätä voimme kaikki harrastaa kesällä. Minullakin olisi pieni esimerkki siitä, mutta se todella nopeasti näkyy myös lompakossa.

Huoltovarmuus, arvoisa puhemies, on yksi aihe, jossa on vähän täällä oltu, mutta erittäin vähän.

Senast när vi röstade om kärnkraften så minns jag att vi talade väldigt mycket om det att vid ett eventuellt krigshot så måste man köra ner kärnkraftverken. Man kan inte ha dem igång, man kan inte fortsätta med kärnkraftsverken om man har hot för krig eller andra terroristdåd. Det betyder att vid verklig kris så kan vi inte lita på kärnkraften utan på de mera små energikraftverken runtom i Finland.

Elikkä huoltovarmuuden nimissä ydinvoima ei todellakaan kannata, koska jos on todellinen sota, kriisi, tulossa meille, niin ainakin viimeksi meille kerrottiin talousvaliokunnassa, että silloin pitää ajaa alas ydinvoimalat. (Ed. Heinonen: Huoltovarmuus on paljon muutakin!)

Silloin viimeksi oli myös monta samaa argumenttia kuin tänään, erittäin saman näköistä oli keskustelu. Sen jälkeen vaan on tullut uusia outoja piirteitä tähän keskusteluun. Nythän puhutaan kahdesta, silloin puhuttiin vaan yhdestä, ja sen jälkeen todella sähkönkulutusennusteet ovat muuttuneet rajusti. On nähty maailmalla, että energiankulutus ei vaan kasva ja kasva, vaan se kääntyy myös laskuun, niin kuin Ruotsissa ja meilläkin tässä vähitellen. Myös TEMin virkamiehet itse selvästi laskivat, että yksi ydinvoimala heidän mielestään selvästi riittää, niin kuin myös TEMin energiaosaston kakkosmies teollisuusneuvos Arto Lepistö on sanonut, että totta kai me pidämme niistä laskelmista kiinni. Niihin on päädytty tietyllä analyysillä, ja ne ovat perusteltavissa. Eli tämä on nyt politiikkaa, että halutaan kaksi ydinvoimalaitosta eikä yhtä.

No, mikä on sitten selitys sille? Niin kuin ministeri Pekkarinen sanoi, se on se, että me haluamme uskoa siihen, että paperi- ja kartonkiteollisuus tulee lisääntymään ja jatkumaan Suomessa ja vahvana pysymään. Jos halutaan uskoa, se on ihan sympaattista, mutta mikä oli vastaus tähän uskoon? Heti sen perään tuli tieto, että tulee supistuksia. Elikkä me teemme nyt jotakin ja uskomme johonkin, mikä selvästi on aika epärealistista.

Mutta tietenkin paperiteollisuus haluaa, että me uskomme näin, koska UPM — niin kuin Suomen Kuvalehti osuvasti sanoo 30. huhtikuuta — joka on United Paper Mills, on varmaan jatkossa United Power Mills. Eli mehän olemme mukana tässä antamassa heille eväitä, että he eivät enää ehkä lisääkään paperintuotantoa, mutta sen sijaan rupeavat viemään energiaa, sähköä, Suomesta ulospäin. Ei heillä on väliä, mistä se rahaa tulee sisään firmaan, kunhan sitä tulee. Mutta meille ehkä on pieni ero siinä, myymmekö me ydinsähköä ulospäin vai myymmekö me paperituotteita ulospäin.

Nyt myös tiedetään joitakin asioita paremmin kuin viime kerralla. Silloin, kun viimeksi päätettiin, ei voitu tietää, mimmoinen fiasko on tämä rakennustyömaa, josta silloin päätettiin. Nyt toivottavasti olemme oppineet jotakin, ettemme ole aivan yhtä sinisilmäisiä kuin silloin. Jotenkin vaan tuntuu, että aivan samat argumentit menevät taas yhtä helposti läpi.

Me tiedämme myös sen, että hinta rakentaa tällainen iso voimalaitos on aivan jokin toinen, kuin silloin luultiin, ja että hinta todella on kovin kovin paljon suurempi. Eilen uutisoitiin tästä, että Standard & Poor’s on alentanut ranskalaisen ydinvoimayhtiö Arevan luottoluokitusta viivästyneen Olkiluoto-hankkeen takia, elikkä myös rahoitusmarkkinat rupeavat ehkä vähitellen näkemään sen, että tämä teollisuus onkin aika vaikeaa teollisuutta. Jos tulisi maailmalla jokin suuri katastrofi, jokin ongelma, jokin onnettomuus, niin varmaan rahoitusmarkkinat vielä enemmän vetäisivät jarrua näille meidänkin tuleville laitoksillemme.

Pekkarinen myös kirjoitti vastauksessa Ville Niinistön kirjalliseen kysymykseen Olkiluoto 3:n kustannusten noususta, että kustannukset välittyvät TVO:n omistajien sähkön hintaan ja vaikuttavat niiden kautta osittain myös sähkön kuluttajahintaan. Eli mitä me emme tienneet silloin, tiedämme sen nyt.

Sen myös tiedän, niin kuin moni muu on sanonut, että ei tullut niitä suomalaisia työpaikkoja, kuten me silloin kovasti halusimme uskoa. Muistan niin hyvin talousvaliokunnassa, kun oli monta tämmöistä taas, että haluttiin uskoa kaiken näköistä. Haluttiin uskoa risupakettiin silloin, haluttiin uskoa kotimaisiin työpaikkoihin, haluttiin uskoa kaikkeen hyvään, mutta näköjään eivät vieläkään kyllä silmät ole täysin auenneet. Nyt taas uskotaan. Tällä kertaa, nyt, se on totta, tällä kertaa ne työpaikat ovat suomalaisia, vaikka meillä ei ole mitään keinoja eikä tapoja, miten me voisimme pakottaa heidät palkkaamaan kotimaisia yrityksiä ja kotimaisia rakentajia. Enkä ymmärrä, miksi saksalainen E.ON olisi enemmän innostunut satsaamaan suomalaiseen työntekijään kuin oli TVO.

Ydinvastuulaki on asia, mistä on jonkin verran täällä puhuttu. Se, mikä olisi kyllä mielenkiintoista, on, että jos halutaan antaa todellinen vastuu ja tiedetään, että vakuutusvastuuta ei voida antaa, koska kukaan ei myy sellaisia vakuutuksia, niin minimi ehkä olisi kuitenkin se, että ne firmat, jotka satsaavat näihin rakennushankkeisiin, myös kantaisivat vastuun. Sillä tarkoitan, että kun Fennovoima on kokoonpantu monen firman taustavoimista, niin jos silloin oikeasti E.ON kantaisi 34 prosenttia vastuusta ja oikeasti Osuuskauppa ja Turku Energia ja kaikki muut, niin varmasti se vaikuttaisi vähän enemmän siihen päätöksentekoon, että kun satsataan tähän, niin ollaan myös mukana kantamassa vastuuta, jos jotain sattuu. Nythän heillä ei ole sitä vastuuta. Jos me teemme semmoisen vastuulain, (Puhemies: Aika!) että tällä firmalla on vastuu, niin jos se menee konkurssiin, kaikki pääsevät sieltä alta pois.

Sitten haluaisin vielä ... — Minä tiedän, että aika loppuu varmaan nyt, ja siksi en ehdi tätä lukea. Tässä on tämä vihreän kasvun malli, joka löytyy sivulta www.vihreat.fi/ydinvoima. Voitte lukea koko tämän meidän vaihtoehtoisen energiamallimme, miten tämä voidaan tehdä ilman ydinvoimaa.

Elsi Katainen /kesk:

Arvoisa puhemies! Vain harva eduskunnassa käytävä keskustelu ja tehtävä päätös on niin kauaskantoinen kuin tämä päätös lisäydinvoiman rakentamisesta. Minulle lisäydinvoiman rakentaminen on aina ollut hyväksyttävää. Henkilökohtaisesti yhden ydinvoimalan lisärakentaminen on ollut kannatettavaa aiempien energiankäytön ennusteiden mukaan, mutta perusteet kahden ydinvoimaluvan myöntämiselle ovat olemassa. En ole koskaan ollut fanaattinen ydinvoiman kannattaja, mutta sen verran realistinen olen, että ymmärrän lisärakentamisen välttämättömyyden.

Energiatuotannon kokonaisuudessa olen vahvasti uusiutuvan energiapaketin takana, ja on edelleenkin muistettava, että ydinvoima ja uusiutuva energia eivät ole toisiaan poissulkevia vaan toisiaan täydentäviä keinoja, kun koko energiakeskustelun raamit asettavat ilmastotavoitteet.

Maamme energiaomavaraisuus, täällä tuotetun ydinenergian turvallisuus sekä ilmastokysymykset ovat hyvin perusteltuja järkisyitä kannattaa kahden lisäydinvoimalan rakentamista. Huoltovarmuus ja elinkeinoelämän kilpailukyky vakauttavat koko maamme taloudellisia oloja ja vahvistavat Suomea kotimaisten ja ulkomaisten investoijien kohteena.

Euroopan ja Pohjoismaiden energiamarkkinat ovat nostamassa sähkön hintaa, mihin oman ydinvoiman lisätuotanto on paikallaan vastaamaan kohtuuhintaisen sähkön saamiseksi.

Työllisyyden koheneminen näkyy muutenkin kuin vain rakentamisen aikoihin, vahvistaahan sähkön saatavuuden turva muun muassa metsä- ja metalliteollisuuden näkymiä ja sitä kautta myös työpaikkoja laajemmin.

Talousvaliokunta katsookin mietinnössään, että vuoden 2020 jälkeen emme kykene täyttämään ilmasto- ja energiastrategiassa asetettuja tavoitteita ilman uutta sähköntuotantokapasiteettia. Edelleen talousvaliokunnan mietinnöstä selviää, että sähkönkulutus tulee kasvamaan. On tärkeää, että pystymme itse vastaamaan omasta energiantarpeestamme myös huippukulutuksen aikaan kuitenkin niin, ettei sähköä tuoteta normaaleissa oloissa yli oman tarpeen, siis ei myyntiin.

Pitkällä aikavälillä ja nimenomaan kokonaisvaltaisen vastuullisuuden näkökulmasta ydinvoima on perusteltua. Ilmastovaatimukset asettavat energiantuotannon tavoille raamit, joihin sopimiseen nimenomaan ydinvoima antaa mahdollisuuden. Muualla maailmassa ydinenergiasta puhutaan vihreänä energiana juuri siksi, ettei sen tuottaminen ja taas sähkön käyttäminen kuormita ympäristöä tai ilmakehää.

Energian loppukulutuksen kasvun pysäyttäminen ja jopa sen kääntäminen laskuun ovat tärkeitä päämääriä, samoin myös uusiutuvan energian käytön lisääminen sekä sen käytön tehostaminen. Kaikki nämä toimenpiteet yhdessä ovat turvaamassa kohtuuhintaisen sähkön saantia tilanteessa, jossa energiankulutus pitkällä aikavälillä ei tule ainakaan pienenemään ja joka tapauksessa sähkön osuus energian kokonaiskäytöstä tulee lisääntymään.

Epäröintiä kohdallani on aiheuttanut pelkästään ydinjätteen sijoittamisen turvallisuus, mutta siinäkin yhteydessä käytävät yva-menettelyt ja turvallisuusvalvonta tulevat takaamaan sen, ettei tulevillekaan sukupolville tule ongelmaa näillä päätöksillä aiheutuvasta ydinjätteen varastoinnista. Lisäksi suunnitelmissa tuleville sukupolville on jätetty mahdollisuus toisenlaisiin ratkaisuihin ydinjätteen sijoittelusta.

Arvoisa puhemies! Kuten talousvaliokunnankin mietinnöstä käy monessa eri yhteydessä ilmi, on Suomi harvinaisen turvallinen maa rakentaa ydinvoimaa. Suomi oli ensimmäinen valtio, joka saattoi kansallisen lainsäädäntönsä vastaamaan kansainvälisten sopimusten mukaista ydinvastuuta. Vahva kallioperämme ja maailmallakin tiukasta valvonnasta ja turvallisuuskulttuurista tunnettu Säteilyturvakeskus ovat kansallisia vahvuuksiamme ydinenergian turvallisen tuotannon puolesta.

Suomessa on voimassa kansallinen ydinjätteiden tuontikielto, joten pelko ja pelottelu Suomesta ydinjätteiden hautausmaana on vähintäänkin liioiteltua. Meidän kaikkien turvana on myös se ehto, jonka mukaan ydinvoimalaitoksen käyttöönotto ei ole mahdollista ennen kuin loppusijoittamisesta on annettu luotettava selvitys.

Näillä perusteilla olen kannattamassa sekä TVO:n että Fennovoiman lupahakemuksia ydinvoiman lisärakentamiseen. Erityisesti Fennovoima tuo uutta sähkömarkkinoiden kilpailuasetelmiin, ja kannatan lämpimästi myös Fennovoiman luvansaannin myötä tulevaa aluetalouden vahvistavaa näkökulmaa. On ehdottoman tärkeää, että yhtiö pystyy ratkaisemaan ydinpolttoaineen loppusijoituksen yhteistyössä Suomen muiden ydinjätehuoltovelvollisten kanssa. Samoin Posivan hakemus ydinpolttoaineen loppukäsittelijänä saa tukeni.

Kalle Jokinen /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Täällä on keskustelussa tuotu paljon näkökulmia sekä ydinvoimaratkaisun puolesta että sitä vastaan, mikä on luonnollista. Tuon tähän keskusteluun erään näkökulman, joka on tullut tämän ydinvoimakeskustelun yhteydessä ilmiönä esille. Tämä ydinvoimaratkaisukeskustelu on nostanut esiin ennennäkemättömän lobbaustoiminnan.

Energiayhtiöiden lobbaus minua kohtaan kansanedustajana on ollut lähes olematonta ja ainakin hienotunteista rajoittuen lähinnä kirjallisen materiaalin toimittamiseen käyttööni päätöksenteon pohjaksi. Sen sijaan ydinvoiman vastustajat ovat syyllistyneet erittäin kyseenalaisiin keinoihin demokraattisilla vaaleilla valittujen kansanedustajien päätöksentekoon vaikuttamiseksi. Kansanedustajia on etukäteen painostettu ja jopa uhkailtu. On vihjailtu jopa kotirauhan rikkomisella ja ilkivallanteoilla, mikäli äänestää ydinvoiman puolesta. Ydinvoimaa vastustavat järjestöt uhkailevat myös julkisilla häpeälistoilla ja häpeämuistomerkeillä. Olen huolissani siitä, että jotkut ympäristöjärjestöt hyväksyvät ja katsovat jopa oikeudekseen syyllistyä rikoksiin pyrkiessään tavoitteeseensa. Tarkoitus pyhittää keinot, mutta nyt on käymässä niin, että keinot vesittävät tarkoituksen.

Esimerkiksi Greenpeace on omalla viimeaikaisella toiminnallaan siirtynyt aiemmin jopa arvostetusta ympäristökysymysten keskustelun herättäjästä kohti sanan- ja mielipiteenvapautta rajoittavaa anarkistista järjestöä. Greenpeace tekee tarkasti suunniteltuja ja organisoituja hyökkäyksiä terroristijärjestön tapaan jopa toisen kansalaisjärjestön tilaisuuteen.

Kansanedustajien päätöksiin ei painostamalla saa eikä voi vaikuttaa. Täällä keskustellaan pitkään ja perusteellisesti näistä näkökulmista niin puolesta kuin vastaan. Sen sijaan tuolla ulkopuolella mielenosoittajat näyttävät tekevän virka-aikaa, ainakin nyt hetki sitten siellä portaat olivat vapaat tänne saapua.

Arvoisa rouva puhemies! Suomalaisen yhteiskunnan turvallisuus on perustunut luottamukseen ja toisten ihmisten kunnioitukseen sekä sanan- ja mielipiteenvapauteen. Onkin ironista, että useat kansalaisjärjestöt, jotka ovat aiemmin olleet sanan- ja mielipiteenvapauden kiihkeitä puolustajia, ovat nyt ydinvoimakysymyksessä paljastuneet yhden totuuden liikkeiksi. Toivon, että ydinvoimakysymyksen esille nostamat ylilyönnit eivät vakiinnu kansalaisjärjestöjen toimintatavoiksi. Mikäli näin kävisi, samalla rikottaisiin yhteiskuntamme vapauteen ja turvallisuuteen liittyviä korvaamattomia arvoja.

Pia Viitanen /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Minä en kannata lisäydinvoiman rakentamista monestakaan syystä, mutta ehkä yksi sellainen on se, että minun mielestäni ydinvoima on auttamattomasti vanhakantainen ratkaisu. Kyllä me kaikki näemme, että siellä maailmanmarkkinoilla kehitys menee ihan toiseen suuntaan. Jatkuvasti kehittyy uutta osaamista, uusia energiateknologioita, energiatehokkuutta edistäviä ratkaisuja, energian säästöteknologiaa, uusiutuvia energiateknologioita, tulee Millennium-palkintoja erilaisille aurinkokennoratkaisuille. Minä näen, että tämä kehitys on menossa kovaa vauhtia eteenpäin, ja väistämättä se on sitä tulevaisuutta, se on sitä uutta ja ydinvoima jää tässä vanhanaikaiseksi ratkaisuksi.

Siksi minusta on hyvin ikävää, että Suomi tällä tavalla näin massiivisesti ja näin isosti ikään kuin jää kiinni tähän vanhanaikaiseen. Kyllä minä näen silloin pelkona sen, että tässä tilanteessa tämä iso massiivinen ydinvoimaratkaisu vie sitten tilaa ja tällaista kannustinta meillä Suomessa kehittää näitä tulevaisuuden Nokioita tässä suhteessa, tulevaisuuden ympäristötekniikkaa, kaikkea sitä, missä me olemme hyviä. Me jäämme jälkeen. Tästä tulisi työpaikkoja tulevaisuudessa vientiin. Näillä uusilla muodoilla voisimme tulevaisuudessa saada markkinoita, mutta tällä menolla minä näen riskin isoksi. Eli minä vetoan tässä muun muassa markkinavoimiin ja niiden toimintaan. Mielestäni ympäristövaliokunta — kiitos ympäristövaliokunnalle muuten hyvästä, perusteellisesta työstä ja hyvästä lausunnosta — kuvaa hyvin sitä, että ei ole niin paljon kannustimia sitten panostaa näihin uusiutuviin energialähteisiin ja samalla tavalla ei ole pakkoa tai intoa sitten tehdä energiatehokkuutta tai energiansäästöä tukevia ratkaisuja, kun tulee näitä isoja ydinvoimaratkaisuja.

Mielestäni myös tärkeä kysymys tässä yhtälössä on nyt ihan oikeasti se, mistä täällä on paljon puhuttu tänään, eli se, että sähköä nyt tällä tavalla varmasti tulee menemään vientiin. Sen me tiedämme. Kun eduskunta on nimenomaisesti linjannut itse, että näin ei pitäisi tapahtua, niin mielestäni tämän ei pitäisi olla sivuseikka, kun arvioimme sitä, mikä on yhteiskunnan kokonaisetu. Sitähän meidän pitää arvioida. Muistan kyllä muutaman viikon takaa uutisissa tutkijan moitteet siitä, että tästä valmisteluprosessista puuttuu täydellisesti tällaiset energiamarkkinatarkastelmat, eli ne tarkastelut, kuinka paljon tällä ratkaisulla sähköä menee vientiin. Jos me oikeasti haluamme miettiä yhteiskunnan kokonaisetua, niin kyllä tämmöiset asiat pitäisi sitten tietää tätä päivää paremmin ja todellakin miettiä, onko se sitten muutenkaan eettisesti oikein, että me tuotamme ydinsähköä vientiin ja jätteet jäävät meille.

Nimittäin kyllä tämä jätepuoli aina edelleen täällä ydinvoiman yhteydessä kummittelee, vaikkakin meillä Suomessa tietenkin on osaamista senkin suhteen. Mutta näistä nyt esitetyistä luvistakin voisi sanoa, että sinänsä vähän kummallista, että toisen luvan osalta ei edes sitä kuilua ole vielä olemassa ja nyt katsellaan sitten eduskunnan ponsien kautta ikään kuin, että kyllähän tämä ehkä järjestyy. Tuntuu hivenen oudolta ja hataralta kyllä tämän tyyppinen päätöksenteko.

Tietenkin, kun seuraamme tätä Olkiluoto 3:n prosessia ja mitä siellä tapahtuu, niin ei sekään kyllä anna kovinkaan mairittelevaa kuvaa siitä, kuinka toimiva ja turvallinen ratkaisu ydinvoima on. Olen joskus leikillisesti sanonut, että minulle selvisi tämän Olkiluoto 3:n myötä, miksi kokoomus haluaisi periaatteessa kolme ydinvoimalaa lisää. Siksi, että edes yksi niistä olisi valmis vuoteen 2050 mennessä, eli tämä siitä Olkiluoto 3:sta.

Mutta kun seuraa tätä nykyistäkin prosessia, niin olen sanonut, että minusta tämä vaikuttaa siltä, että ensin tehdään päätös siitä, kuinka monta ydinvoimalaa, ja sitten keksitään perustelut. Siltähän tämä näyttää. Energiantarvearvioita muutetaan, sähkömarkkinoista ei ole tietoa, paljonko menee vientiin, ja samaan aikaan tulee sitten vielä näitä virkamiehen esteellisyysasioita ja muita, niin että kyllähän tämä prosessi alkaa muistuttaa samanlaista tragikomediaa kuin mikä siellä Olkiluoto 3:ssa on parhaillaan meneillään.

Puhemies! Summa summarum, olen pahoillani siitä, että tämä sinivihreä hallitus tekee massiivisia ydinvoimaratkaisuja. Uskon, että maailmallakin ihmetystä herättää se, että hallitus, jossa edelleen istuvat vihreät, tekee päätöksen ei vaan yhdestä, vaan jopa kahdesta luvasta ja kenties tulevaisuudessa mahdollistaa myös kolmannen luvan tulon. Pekkarinen täällä tänään sanoi merkittävän asian. Hän sanoi, että ei vihreillä ollut mitään merkitystä siinä, mitä sitten tähän uusiutuvien energialähteiden pakettiin tulee, ei mitään merkitystä. Jos näin kerran on, niin voiko tämä olla totta? Olisin kyllä toivonut, että vihreät olisivat edes jotain ehtoja asettaneet siellä hallituksessa ololleen, kuten että emme tee sellaista ratkaisua, (Puhemies: Aika!) että energiansäästöarviot pienenevät kuten tässä tapahtuu, tai jonkinlaista ikään kuin kovuutta siellä hallituksessa tämän asian suhteen. Nyt on ikävä kyllä päässyt tämä hallitus tekemään esityksen, mikä ei ole mielestäni ollenkaan hyvä.

Matti Kangas /vas:

Arvoisa rouva puhemies! Täällä ed. Andersson aiemmin puheenvuorossaan otti esille UPM:n firman, joka on mukana näissä voimalahankkeissa, ja sanoi, että siellä ei panosteta näihin uusiin suunnitelmiin. Tuolla talousvaliokunnassa käyneet edustajat kertovat, että he ovat panostamassa puutuoteteollisuuteen ihan uudella draivilla, jos näin voi sanoa, samoiten he ovat biopolttoainetehdashankkeessa mukana. Biopolttotehdas käyttää sähköä noin yhden paperikoneen verran, se on tämmöisiä uusia hankkeita.

Arvoisa puhemies! Käsillä oleva energiaratkaisu on erittäin tärkeä. Se ulottuu 2040—2050-luvuille saakka. Puolueeni vasemmistoliitto vastustaa ydinvoimaa, mutta puolueessamme on myös meitä, jotka näemme ydinvoiman väliaikaisena siirtymäkauden ratkaisuna. Henkilökohtaisesti hyväksyn hallituksen esittämät kaksi ydinvoimalupaa. Olen itse työskennellyt teollisuuden parissa ja näen, että Suomi tarvitsee edullista energiaa. Maamme on hieman syrjässä vientimarkkinoista, ja teollisuuden tuotteitten kuljetuskustannukset ovat joissakin tapauksissa noin 10 prosentin luokkaa, jos puhutaan esimerkiksi viennistä Keski-Eurooppaan, joka on merkittävin markkina-alueemme. Edullisella energialla pystymme kompensoimaan pitkien etäisyyksien aiheuttamat kuljetuskustannukset. Näin maamme teollisuuden kilpailukyvyn turvaamiseksi ei tarvitse ryhtyä polkemaan palkkoja.

Ydinenergialla saadaan omakustannesähköä voimaloihin investoivalle teollisuudelle. Samoin myös kymmenet kunnat ovat mukana voimalalaitoshankkeessa. Näin myös mukana olevien kuntien kuntalaiset saavat etua omakustannehintaisesta energiasta. Lisäksi tuotetun energian mittaluokassa on perusteltua olettaa, että sähkön hinta pystytään pitämään kohtuullisella tasolla myös koko maassa.

Myös ihmettelen sitä, että kaksi keskisuomalaista meppiä, Hassi ja Hautala, ovat sabotoimassa EU:ssa niin, etteivät suomalaiset yhtiöt saisi käyttää omakustannesähköä ja näin ne menettäisivät kilpailukykyään. Kysyn, minkä maan meppejä, minkä maan asioilla siellä EU:ssa ollaan.

Arvoisa puhemies! Ydinvoimaloitten turvallisuus on erityisenä huolenaiheenani. On tehtävä paljon työtä, jotta saataisiin varmistettua ja varmistettua vielä uudelleen, että ydinreaktorit voidaan pitää hallinnassa kaikissa tilanteissa. Luotan kuitenkin tässä suomalaiseen asiantuntemukseen. Ydinreaktorin turvallinen hyödyntäminen on Suomessa paremmalla tolalla kuin esimerkiksi Venäjällä. Vaikka kaikki sen tietävät, tuntuu kuin tässäkin salissa mielellään unohdettaisiin se, että me ostamme jatkuvasti Venäjältä yhden ydinreaktorin verran sähköä.

Suomen Säteilyturvakeskuksen mukaan Venäjältä tuotu ydinsähkö tuotetaan voimalaitoksissa, jotka eivät yllä kovin korkealle suomalaisen ydinturvallisuuden mittapuulla. Säteilyturvakeskuksen käytössä on viisiportainen turvallisuusasteikko. On arvioitu, että Venäjällä lähialueillamme toimivat voimalaitokset yltävät hädin tuskin turvallisuustasolle 3 suomalaisessa turvallisuusasteikossa. Suomi on pisimmällä maailman ydinjätteen loppusijoituksen ongelman turvallisessa ratkaisemisessa.

Arvoisa puhemies! On hyvä, että energiapakettiin kuuluu pyrkimys lisätä uusiutuvaa energiaa. Tässä on kuitenkin ero pakettiin kuuluvaan ydinvoimaan verrattuna. Ydinvoiman rakentamisen maksavat rakentajat, mutta uusiutuvan energian lisäämistä tuetaan voimakkaasti verorahoilla. Mielestäni ei pitäisi kuitenkaan kovin raskaasti tukea. Jos liian voimakkaasti tuetaan, niin tehokkuus häviää. Asiantuntijalaskelmien mukaan jopa 500 miljoonaa tai enemmän joudutaan vuodessa laittamaan uusiutuvan energian pakettiin. Vain näin paketista saadaan kilpailukykyinen. Hukkainvestointien vaara on ydinvoimaa suurempi.

Uusiutuvan energian pakettiin kuuluva tuulivoima vaatii lisäenergiaa, jota joudutaan ostamaan ulkomailta, koska vesivoimaa ei enää voi lisätä. Olen tähän talousvaliokunnan mietintöön tehnyt vastalauseen siltä osin, että tulevissa voimalahankkeissa pitäisi käyttää suomalaista työvoimaa ja suomalaisia yrityksiä enemmän ja urakat sillä lailla tehdä, että suomalaiset yritykset siinä pärjäävät, samoiten että veroviranomaisilla on mahdollisuus mennä tarkastamaan tänne lähetettyjä työntekijöitä, että he maksavat veronsa.

Markku Laukkanen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Nämä hallituksen periaatepäätöksethän antavat Suomen elinkeinoelämälle hyvin arvokkaan viestin siitä, että yritysten toimintaympäristö kotimaassa halutaan säilyttää suotuisana uusia investointeja varten. Uudet ydinvoimalaitoksethan lisäävät kohtuuhintaisen sähkön tarjontaa, mikä vakauttaa sähkön markkinahintaa.

Mutta tästä haluan sanoa sen, että Stora Enson ratkaisu "kiittää" tästä periaatepäätöksestä oli kyllä lievästi sanoen erikoinen. Seuraavana päivänä tuli ilmoitus Kotkan yksikön myymisestä ja Varkauden alasajosta. Eli tällaisia viestejä me emme nyt tarvitse teollisuudelta, vaan me tarvitsemme energiaa käyttävältä teollisuudelta viestiä siitä, että ollaan valmiit sitoutumaan investointeihin Suomessa ja pysymään täällä.

Tämä on minusta aivan olennainen asia, kun tätä energiaratkaisua tarkastellaan Suomen teollisuuden tulevaa rakennetta silmällä pitäen, koska tällä on ilman muuta myöskin ohjaava vaikutus sitä kohden. Siksi on hyvin tärkeä asia, että hallituksella on selkeä visio siitä, miten hallitus näkee suomalaisen teollisuuden kehittymisen tulevaisuudessa, että siellä on teollisuudella halua investoida, siis sellaisella teollisuudella, joka on paljon energiaa käyttävää teollisuutta, samaan aikaan, kun meidän täytyy, totta kai, erilaisilla kannustetoimenpiteillä ohjata teollisuutta siihen suuntaan, joka tuottaa myöskin sellaisia komponentteja, sellaista teknologiaa, joka on vähän energiaa käyttävää. Nämä eivät ole ristiriitaisia keskenään.

Mitä tulee sitten kohtuuhintaisen sähkön tarjontaan, tämä liittyy nyt omalla tavallaan tähän Mankala-periaatteeseen. Olen kyllä ed. Kankaan kanssa aivan samaa mieltä, että eihän sitä pidä nyt lähteä riitauttamaan EU:ssa, vaan jos meillä kerran tällainen kansallinen järjestelmä on ollut, niin pidetään siitä kiinni. Se on, totta kai, meidän näiden energiayhtiöiden osakkeenomistajien etu, mutta tähän liittyy sitten myöskin tietysti se toinen kysymys, että itse olisin pitänyt parempana, että valtio-omisteinen Fortum olisi tässä yhteydessä saanut periaateluvan korvaavaan investointiin.

Fortumin Loviisa 1 -voimala poistuu käytöstä vuonna 2027. Fortumilla oli kaikki valmius tehdä tämä investointi, oli rahoitus valmiina, osaaminen valmiina, teknologia valmiina, suunnitelma investoinnin toteuttamiseen. Se olisi tässä kokonaisuudessa, näin uskon, otettu tämänkin iltapäivän keskustelun valossa tässä eduskunnassa paremmin vastaan, että meillä olisi ollut tarjolla ratkaisu, jossa olisi ollut yksi uusi ja toinen korvaava investointi. Se olisi muodostanut hyvän kokonaisuuden, joka olisi ollut energiapoliittisesti, ilmastopoliittisesti ja teollisuuspoliittisesti järkevä, ja, mikä tärkeintä, Fortum olisi tuonut markkinoille markkinaehtoista sähköä kaikkien käyttöön, ei vain osakkaiden käyttöön. Minusta tämäkin on hyvä tässä nähdä.

Mutta, arvoisa puhemies, hyvin tärkeää on se, että mikään muu maa ei ole pystynyt tällaiseen kokonaisuuteen, jossa paketoidaan ydinvoima tällaiseen uusiutuvan velvoitepaketin toteuttamiseen, koska se muodostaa sen kauaskantoisen ilmasto- ja energiapoliittisen perusratkaisun, joka muodostaa pohjan Suomen energiapolitiikan tulevaisuudelle. On aivan selvää, että myöskin tämä uusiutuvien energialähteiden edistäminen lisää Suomen energia- ja ympäristöteknologian tuotteiden, järjestelmien ja palvelujen kysyntää. Tässä olen teidän kanssanne, ed. Viitanen, ihan samaa mieltä, että tässä on myös suuri teollisuuspoliittinen ulottuvuus ja tähän pitää satsata. Mutta en näe sitä ristiriitana tämän periaatepäätöksen linjan kanssa, että me rakennamme myöskin ydinvoimaa lisää. Se ei syö tätä mahdollisuutta pois sen enempää kuin se syö pois myöskään kotimaisten uusiutuvien käyttöä. Mutta hallituksen pitää satsata paljon tämän energia- ja ympäristöteknologian viennin lisäämiseen, jonka arvo on jo tällä hetkellä, kuten aikaisemmin sanoin, 5 miljardia euroa vuodessa, ja kysyntä maailmanmarkkinoilla kasvaa kaiken aikaa.

Puhemies! Tavoitteena on todellakin hiilineutraali Suomi. On aivan selvä asia, että näillä toimilla vuoteen 2050 mennessä me pystymme pääsemään siihen. Mutta suuri haaste ovat vaikkapa Helsingin energiaratkaisut. Täällä on edelleenkin kivihiilellä suuri merkitys. Arvoisat vihreät, te käytätte täällä poliittista valtaa. Tehkää nyt tälle asialle jotakin. Ajakaa alas se Helsingin kivihiililaitos. Ottakaa käyttöön modernia teknologiaa, vaikkapa sitten Loviisan kaukolämpövoimaa sieltä tarjolla olevasta ydinvoimalaitoksesta tai jotakin muuta. Tämä on minusta häpeällistä, että Pääkaupunkiseudulla on näin mittava fossiiliseen polttoaineeseen perustuva lämmöntuotantojärjestelmä.

Siksi vielä lopuksi, arvoisa puhemies, haluankin vaan todeta sen peruskysymyksen, että tällä on vaikutusta meidän työpaikkoihin, meidän talouteen, meidän kykyyn selviytyä meidän hyvinvointiyhteiskunnan suurista haasteista, mutta se vaatii voimakasta sitoutumista teollisuudelta: niin, että me teemme täällä yhteiskunnan kokonaisedun mukaisen ratkaisun, että me tarvitsemme tämän kaltaisen energian- ja sähköntuotantomallin, mutta silloin täytyy teollisuuden tulla tähän myöskin vastaan ja olla valmis investoimaan merkittävällä tavalla Suomeen, luomaan niitä työpaikkoja ja pyrkiä korjaamaan ne ongelmat, mitkä Olkiluoto 3:een kiistatta liittyvät. Ihan samalla tavalla itse koen ongelmana, että Fennovoiman hakemuksessa oleva avoin loppusijoituspaikka on selkeä ongelma, ja loppusijoituspaikan pitää tulla hakijalta hyvin nopeasti sillä aikataululla, kuin ympäristövaliokunnan lausunto sanoo: 6 vuoden aikana selkeä suunnitelma, miten loppusijoitus hoidetaan. Samalla tavalla uskottavuutta lisäisi (Puhemies: Nyt on 6 minuuttia täyttynyt!) hankkeiden toteuttamiseen se, että Olkiluoto 3:n ongelmat mahdollisimman nopeasti korjataan ja laitos pääsee moitteettomaan käyttöön.

Sari Sarkomaa /kok:

Arvoisa puhemies! Sinivihreän hallituksen energiapaketti on todellakin ilmastotalkoissa tervetullut ja rohkea harppaus kohti päästötöntä Suomea. Samassa paketissa on lujana perustana energiatehokkuuden lisääminen, toisena elementtinä tuontiydinvoiman ja saastuttavien fossiilisten polttoaineiden korvaaminen uudella, kotimaisella ydinvoimalla ja ennen kaikkea kolmantena mittava lisäys uusiutuvaan energiaan. Tämä esitys on todellista ja tehokasta täsmätorjuntaa ilmaston lämpenemiselle. Samalla nämä toimet kokonaisuudessaan parantavat merkittävästi energiaomavaraisuuttamme sekä tukevat kestävää talouskasvua, työllisyyttä ja uusien teknologioiden kehittämistä. Hallituksen esitys onkin suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan pelastamisen kannalta aivan olennainen.

Itse näen ydinvoiman hyvin vahvasti siirtymäkauden ratkaisuna. En rakasta ydinvoimaa. Pidän sitä monin tavoin haastavana vaihtoehtona, mutta mielestäni se on pienempi paha kuin se, että pistäisimme päämme pensaaseen ja emme tekisi toimia ilmastonmuutoksen hidastamiseksi.

Arvoisa puhemies! Energiapaketin perusta on todellakin energiatehokkuuden lisääminen. Energiapihiydessä on toimittava joka saralla. On hyvä todeta tässä keskustelussa, että suomalaiset tehtaat ja tuotantolaitokset sijoittuvat maailman kärkeen energiatehokkuutta ja ympäristövaikutuksia mittaavissa vertailututkimuksissa, ja siksi teollisuuden säilyminen ja kehittyminen Suomessa on globaalisti ympäristönkin näkökulmasta positiivinen asia. 38 prosentin uusiutuvan tavoite kokonaisenergiatuotannosta on todellakin haastava, ja me tiedämme sen, että hintalapusta tulee todellakin mittava, ja siksi kustannustehokkuuden tavoittelussa on aivan erityisesti ponnisteltava. Se on hyvä sanoa tämänkin keskustelun yhteydessä.

Samalla, kun leikkaamme omat päästömme minimiin, haluamme kehittää uusia teknologisia ratkaisuja koko maailman tarpeisiin. Näen erityisesti, että satsaukset uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen edistävät globaalien ilmasto-ongelmien ratkaisuja sekä tuovat Suomeen uutta työtä ja vientituloja. Tämä ei tietenkään tule itsestään, mutta tämän tavoitteen toteutumiseksi meidän täytyy kovasti ponnistella. Energian kokonaiskulutus ja päästöt on saatava laskuun.

Kuitenkin samanaikaisesti on nähtävissä ja on todellakin tosiasia, että sähkön osuus koko energiapaletista kasvaa, koska fossiilisia polttoaineita todellakin korvataan sähköllä, esimerkiksi liikenteessä, ja myöskin lämpöpumput tarvitsevat sähköä. On tärkeää todeta, että uusiutuvan lisäys ei tuo uutta sähköntuotantoa muuten kuin tuulivoiman osalta. Muiltahan osin uusiutuvilla vain korvataan, mikä sinänsä on tärkeätä, muita polttoaineita liikenteessä ja esimerkiksi sähkön ja lämmön tuotannossa turvetta, hiiltä ja kaasua.

Onkin hyvä kysyä, mikä on vihreiden vaihtoehto kotimaiselle ydinvoimalle. Käydyn keskustelun perusteella voi edelleen todeta, että rehellisin vastaus lienee venäläinen ydinvoima tai sitten omien nykyisten ja tulevienkin työpaikkojen alas ajautuminen. Varsinaista hyvinvointiyhteiskunnan perustan turvaavaa reaalista vaihtoehtoa ei kyllä vihreillä ole tässäkään keskustelussa ollut esittää.

Suomen teollisuuden perinteiset menestysalat, kuten metsä- ja metalliteollisuus, valmistavat vientituotteita, joiden tekemiseen kuluu paljon energiaa, vaikka energiatehokkuutta lisätään ja sitä täytyy jatkossakin lisätä. Siksi erityisesti sähkön tasainen saatavuus ja kohtuullinen hinta ovat teollisuudelle tärkeitä kilpailukykytekijöitä. Suomalaisen elinkeinoelämän kilpailukyvystä ja energiansaannista huolehtimisen rinnalla on todellakin vahvasti tähdättävä siihen, että Suomeen syntyy uusia yrityksiä, innovaatioita ja tuotteita nopeasti kasvaville uusiutuvan ener-gian ja energiatehokkuuden maailmanlaajuisille markkinoille.

Siksi sinivihreä järki-ilmasto- ja -energiapolitiikka perustuu sekä uusiutuvaan energiaan että suomalaiseen ydinvoimaan ja energiapihiyteen, energiatehokkuuteen. Molempia tarvitaan yhtä lailla siirtymisessä saastuttavista fossiilisista energialähteistä ja tuontiydinvoimariippuvuudesta kohti päästöttömiä energialähteitä. Kokoomuksen eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuorossa ed. Matikainen-Kallström erinomaisesti nosti esille kokoomuksen kantoja, mutta nostan yhden asian, jonka hän myös totesi. Se on se, että ydinvoimayhtiöissä riskienhallinnan on oltava prioriteetti alkaen suunnittelusta aina ydinjätteen loppusijoitukseen saakka. On olennaista alleviivata, että ydinvoimalupien ehtona on maailman tiukimpiin kuuluvien turvallisuusnormien täyttäminen ja noudattaminen sekä rakentamisen että käytön aikana.

On hyvä todeta, ja, puhemies, haluan tässä alleviivata yhden asian, josta vihreät ovat vaienneet, ja tässä salissa asiaa ei ole nostettu esille. Se on se, että kaikilla tunnetuilla energiantuotantomuodoilla on omat riskinsä ja vaikutuksensa ympäristöön. Ilmaston ja myös ilmanlaadun kannalta ydinvoima on yksi parhaimmista sähköntuotantomuodoista. Niinkin positiivisesta uusiutuvasta energiasta kuin puunpoltosta aiheutuu ilmaan hiukkaspäästöjä, jotka kulkeutuvat ennen kaikkea hengitysteiden kautta elimistöön. Nämä ulkoilman pienhiukkaset, jotka ovat peräisin esimerkiksi puunpoltosta ja liikenteestä, aiheuttavat Suomessa satoja ennenaikaisia kuolemia ja Euroopan tasolla satojatuhansia. Sen takia on hyvin tärkeää, että kun katsomme energiaratkaisuja, katsomme kaikkien energiantuotantomuotojen ympäristövaikutukset ja terveysvaikutukset, ja tätä keskustelua ei vielä riittävästi ole käyty.

Johanna Sumuvuori /vihr:

Arvoisa puhemies! Päätämme tällä viikolla hallituskauden kauaskantoisimmasta ratkaisusta. Olemme päättämässä energiaratkaisusta, jonka vaikutukset ulottuvat ilmastosta, ympäristöstä ja turvallisuudesta työllisyyteen, huoltovarmuuteen, nousevien vientialojen tulevaisuudennäkymiin ja koko Suomen hyvinvointiin. Tätä ratkaisua ei saisi tehdä kiireellä, sillä teemme valintoja myös tulevien sukupolvien puolesta.

Arvoisa puhemies! En halua sitoa Suomea ydinvoiman kaltaiseen riskienergiaan, joka vahvistaa maamme riippuvuutta ulkomaisesta teknologiasta, osaamisesta, työvoimasta ja polttoaineesta ja joka keskittää voimakkaasti kotimaista sähköntuotantoa. En halua myöskään kehittää kotimaastani ydinsähkön vientimaata enkä ydinjätteen kaatopaikkaa. Tämän päivän keskustelun aikana on mielestäni tullut selväksi, että eduskunnassa istuu vain yksi puolue, joka yksimielisesti vastustaa lisäydinvoiman rakentamista, vihreät. Toivonkin kaikkien niiden edustajien, jotka ovat vihreiden kanssa samaa mieltä, keskittyvän yhteisen tavoitteemme puolesta argumentointiin eli ydinvoimalupien kaatamiseen.

Arvoisa puhemies! Muutamia syitä, miksi ydinvoima ei ole Suomen edun mukainen ratkaisu.

Ydinvoiman lisärakentaminen ei kannusta energiatehokkuuteen. Se uhkaa myös panostuksia kotimaiseen uusiutuvaan energiaan. Uusiutuviin energiamuotoihin panostaminen on aluepoliittisesti tehokkaampi keino tukea kotimaista työllisyyttä.

Ydinvoima on väärä ratkaisu erityisesti myös turvallisuuden kannalta. Vaikka onnettomuuden todennäköisyys olisi pieni, sen seuraukset olisivat Suomen kannalta kohtalokkaat.

Ydinvoima on huono ratkaisu erityisesti huoltovarmuuden kannalta, sillä uuden luvan myöntäminen TVO:lle keskittäisi yli 40 prosenttia maamme sähköntuotannosta yhdelle ainoalle niemelle.

Korkea-aktiivisen ydinjätteen turvallista loppusijoitusta ei ole vielä ratkaistu missään. Asia on vasta tutkimus- ja kehitysasteella. Yksi ongelma on myös se, että ydinvastuulaki ei ole voimassa.

Arvoisa puhemies! Voimme valita, tuemmeko uusien teollisuudenalojen ja työpaikkojen syntymistä ja päästötöntä energiaa vai teemmekö Suomesta eurooppalaisen ydinsähkön säteilevien jätteiden kaatopaikan. Todella toivon, että valitsemme energiansäästön, energiatehokkuuden ja työllistävän ja päästöttömän uusiutuvan energian.

Tulevaisuuden sähköntarve pystytään kattamaan ilman ydinvoimaa. Tämä on mahdollista tehostamalla sähkönkäyttöä teollisuudessa, palveluissa ja kodeissa ohjaamalla verotuksen ja tukien keinoin ihmisiä pois sähkölämmityksestä, tasaamalla kulutushuippuja ja panostamalla sähkön ja lämmön yhteistuotantoon sekä ennen kaikkea uusiutuvaan energiaan, kuten tuulivoimaan ja bioenergiaan.

Arvoisa puhemies! Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta. Hyvät edustajat, päätös kuluvan vuosisadan energiaratkaisusta, suomalaisten hyvinvoinnista ja tämän maan elinvoimaisuudesta kuuluu meille, ei kenellekään muulle. Miksi valitsisimme energiamuodon, jota jopa sen kannattajat kutsuvat siirtymäkauden ratkaisuksi?

Ulla-Maj Wideroos /r:

Herr talman! För andra gången i talarstolen i dag, nu för att tala om min egen åsikt och inte svenska riksdagsgruppens åsikt som jag talade om tidigare i dag.

Denna vår kommer att gå till den energipolitiska historien såväl i positiv som i negativ bemärkelse. Just nu håller vi på att fatta energipolitiska beslut som påverkar finländare under decennier och i vissa fall sekel framöver. Den största satsningen på förnyelsebar energi som vi någonsin skådat i detta land har faktiskt sett dagens ljus. Denna satsning innebär att vi förpliktigar oss själva till att fram till år 2020 höja den förnyelsebara energins andel till 38 procent av totalförbrukningen. Det innebär en satsning som till sin omfattning motsvarar bygget av tre nya kärnkraftverk. Låt så vara att en del av paketet bygger på att byta ut den utsläppsvidriga kolkraften.

Äntligen är det också flera än kärnkratsmotståndarna som talar för en bred satsning på förnyelsebar energi. Äntligen sker en klar kursförändring i finländsk energipolitik och äntligen satsar vi på en varierad bukett av förnyelsebara energikällor. Nu är tiden inne för biobränslen, värmepumpar, solenergi med mera för att inte tala om vindkraft och Finlands gröna guld, skogen.

Detta förnyelsebara stödpaket utgör en investering på 300—400 miljoner euro på årsbasis. Detta paket får på intet sätt bromsas om riksdagen på torsdag röstar för en utbyggnad av kärnkraften. Nej, i stället måste ekonomiutskottets linje hålla och vi redan detta år ser beslut och budgetförslag som syftar till att uppfylla det förnyelsebara energipaketet. Det är en solklar klimatpolitisk investering. Samtidigt är det en imageinvestering. I den här branschen kommer framtidens Nokia att finnas och där vill vi finländare vara med.

Valitettavasti tämä valtava paketti jää sen varjoon, että samana keväänä äänestämme kahden uuden ydinvoimalan rakentamisesta. Samalla, kun haluamme tukea uusiutuvaa energiaa, haluamme siis rakentaa lisää ydinvoimaa, ja sen myötä valitsemme energialinjauksen, jolla ei ole esikuvaa missään muussa Länsi-Euroopan maassa. Kun toiset haluavat purkaa tai ylläpitää vanhaa, me haluamme rakentaa lisää. Näin huolimatta panostuksesta vihreään energiaan, joka vastaa, toistan, kolmea ydinvoimalaa vähennettynä hiilestä luopumisella.

Tarvitsemmeko todella näin paljon energiaa, ja annammeko todella signaalin, että energiaa on tuhlattavaksi eikä kenenkään tarvitse säästää sitä? Näin lähes samanaikaisesti sen kanssa, että olemme tehneet päätöksen nimenomaan vihreästä energiasta ja lisäksi paradoksaalista kyllä energiatehokkuuden lisäämisestä.

On mielenkiintoista panna merkille, miten erilaisia asiantuntijoiden mielipiteet ja tarvearviot ovat. Selvää on, että saamme vähintään kahta ydinvoimalaa vastaavan energiamäärän uusiutuvan energian paketilla, jonka olemme valinneet. Selvää on myös, että Loviisa 1 ja 2 sekä Olkiluoto 1 ja 2 eivät ole välittömän purkamisen edessä. Sen sijaan koko ajan tapahtuu päivityksiä ja järjestelmien läpikäyntiä, joiden tarkoituksena on lisätä niiden elinikää tai jopa välttää purkaminen. Tämän vuoksi ihmettelenkin, onko meillä todella niin suuri energiantarve, että tarvitsemme kaksi uutta ydinvoimalaa.

Paradoksaalista on myös se, että olemme yhtä mieltä siitä, että ydinvoimaa ei tule rakentaa sähkön vientiä varten vaan riittävästi omia tarpeitamme varten. Maamme johtava asiantuntija katsoo, että kolme neljäsosaa toisen ydinvoimalan energiasta tulee menemään vientiin. Kaikissa olosuhteissa, siis jopa energian kulutushuippujen aikana, tulemme tuottamaan riittävästi energiaa omiin tarpeisiin ja vientiin.

Ydinvoiman käsittely on ongelmallista myös muilla tavoin. Päätöksenteon nopeus ylittää kaiken eduskunnassa aikaisemmin kokemamme. Tämä merkitsee, että mietintö valmistui hiukan yli kuukaudessa noin neljän kuukauden sijaan, kuten viimeksi. Samanaikaisesti se merkitsi myös, että ylimääräiset aamukokoukset menivät päällekkäin toisten valiokuntien kokousten kanssa sillä seurauksella, että emme voineet olla aina paikalla. Tämä on äärimmäisen valitettavaa päätöksen vakavuus huomioon ottaen.

Förslaget är som ni alla vet att både Industrins kraft och Fennovoima ska få tillstånd att bygga var sitt kärnkraftverk. I alla utskott utom i miljöutskottet vann den här linjen gehör. Också i ekonomiutskottet var en majoritet av medlemmarna av denna åsikt.

Det var inte och kommer inte att bli min åsikt. I stället valde jag att rösta emot och tillsammans med några andra ledamöter lämna in en avvikande åsikt. Det gör jag bland annat för att frågan om slutförvaring av kärnavfallet inte är löst.

Att denna fråga inte är löst är fullständigt glasklart och det är såväl förespråkare som motståndare överens om. Jag vill inte lämna över våra problem till kommande generationer, för med den teknik vi använder i dag är det inte bara våra barn och barnbarn som påverkas. Nej, i stället kommer kärnavfallet att vara farligt i hundratals år framöver. Vi pratar alltså om 600 år. För 600 år sedan levde vi i en helt annan tid, och man kan bara fundera hur det ser ut i Finland om 600 år. Jag behöver knappast fortsätta på den här linjen.

Nej, jag vill att mina efterkommande ska kunna leva i en så ren värld som möjligt och jag vill inte att de ska behöva fundera över vilka miljövidriga beslut vår generation har fattat.

Timo V. Korhonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Oleellinen muutos Suomen aiempaan energiapolitiikkaan hallituksen esittämässä megaluokan kolmiosaisessa energian kokonaispaketissa on se, että vuosikymmenet energian hinta ratkaisi energiapolitiikan, mutta nyt mukaan on tullut myös ilmastopolitiikka, ja nimenomaan ilmastonmuutos on aivan keskeisiä kysymyksiä näissä ydinvoimaluvissakin.

Kokonaisuuteen liittyvällä uusiutuvan ener-gian paketilla luodaan kasvun mahdollisuudet ympäri maata tekemällä enemmän puhdasta kotimaista energiaa. Arvioidessani uusien ydinvoimaloitten lupakysymyksiä oli itselläni yksi kynnyskysymyksistä se, kuinka turvataan mittava kotimaisen uusiutuvan energian paketin toteuttaminen. Tähän hallitus antoi vastauksen hallitusohjelmassaan, jossa selkeästi linjataan, että "hallitus toteuttaa uusiutuvan energian velvoitepaketin edellyttämät lainsäädäntöhankkeet ja tekee sitovat päätökset koko paketin tarvitsemasta rahoituksesta". Näin pitää ollakin, ja on aivan välttämätöntä, että hallitukset jatkossa seuraavat vel-voitepaketin toteutumista ja reagoivat, ellei etenemistä tapahdu riittävästi ja riittävän nopeasti.

Suomessa teollisuuden sähkönkulutuksesta on esitetty monia toisistaan poikkeavia arvioita. Erityisesti metsäteollisuuden tuotantokapasiteetin vähentyminen on herättänyt kysymyksiä lisääntyvästä sähköntuotannon tarpeesta. Itse kuitenkin arvioin, että vallitsevasta taantumasta huolimatta sähkönkulutusarvioitten lähtökohtana on syytä pitää lähes ilmasto- ja energiastrategiassa arvioitua tasoa. Miksi?

On uskottava, että talouskasvu ja sähkönkulutuksen kasvu tulevat jatkumaan, kun taantuma hellittää. Metsäteollisuuden rakennemuutos vähentää sähköntuotantoa samanaikaisesti, kun se hidastaa sähkönkulutuksen kasvua. Näin metsäteollisuuden rakennemuutos ei ehkä oleellisesti vaikuta lisäsähkön tarvearvioihin.

On myös selvää, että energiainvestointeja on ajateltava paljon pidemmällä tähtäimellä kuin vain vuoteen 2020, joten tulevaisuudessa sähköenergian tarvetta lisäävät teollisuustuotannon ja palveluelinkeinojen kasvu, sähkönkäytön lisääntyminen liikenteessä sekä asumisväljyyden lisäys ja elektroniikan käytön kasvu.

Myös kotimaisen sähköntuottokapasiteetin tarve lisääntyy enemmän kuin sähkönkulutus. Lieneehän selvää, että nykyisin lähinnä Venäjältä tulevan sähkön nettotuonti tulee pienenemään merkittävästi, kun Venäjän oma sähkönkulutus kasvaa. Lisäksi merkittävä osa nykyisestä kotimaisesta tuotantokapasiteetista on poistumassa käytöstä ikääntymisen ja kiristyvien päästörajoitusten seurauksena. Fossiilisilla polttoaineilla ja turpeella tuotetaan sähköä Suomessa noin 25 terawattituntia. Jos vain puoletkaan tästä korvattaisiin päästöttömällä tuotannolla, tarvittaisiin siihenkin yksi suurehko ydinvoimala.

Oma näkemykseni sähkön tulevasta tarpeesta on siis se, että kahdelle uudelle ydinvoimalalle on tilaa sähkönkulutusennusteitten valossa, kun tilannetta tarkastellaan tulevaisuuteen ja myös vuodesta 2020 eteenpäin.

Ydinvoimaan liittyy epäilyjä ja riskejä. Onkin siis aivan välttämätöntä, että teemme kaiken mahdollisen voimaloitten turvallisuuden varmistamiseksi. Tämä tietysti edellyttää tiukkoja lupa- ja valvontamenettelyjä niin rakennus- kuin käyttövaiheessa, ja tietysti on vaadittava koko ajan erittäin suurta vastuuta itse ydinvoimayhtiöiltä voimaloiden turvallisuuden huolehtimisessa.

Ydinvoimaloitten kokonaisturvallisuuteen liittyy oleellisena osana ydinjätteen loppusijoitus. Tältä osin onkin syytä yhtyä täysin talousvaliokunnan lausumaehdotukseen 2, jonka mukaan on kansallisesti löydettävä ratkaisut siihen, että Suomessa on vain yksi kansallinen loppusijoitusratkaisu. Eli näin ollen on välttämätöntä, että Posivan kanssa löydetään yhteinen näkemys.

Kun eduskunta nyt tekee linjauksensa ja jos nämä luvat toteutuvat, on syytä tietysti odottaa myös suomalaisen elinkeinoelämän nopeita ja mittavia näkemyksiä investointipäätöksistä Suomeen. Samalla meillä on syytä ja lupa odottaa äärimmäisen suurta pidättyvyyttä tuotannon lopetuksista tai siirroista ulkomaille. Teollisuus on vaatinut uutta ydinvoimaa. Jos luvat toteutuvat, niin nyt sitä on tarjolla, joten teollisuuden on syytä vastata myös huutoonsa.

Arvoisa puhemies! Kannatan siis hallituksen esitystä kahdesta uudesta ydinvoimaluvasta ja Posivan hakemusta ydinpolttoaineen loppusijoituksesta.

Outi Alanko-Kahiluoto /vihr:

Arvoisa puhemies! Hyvät kansanedustajat! Moni meistä muistaa, mitä teki silloin, kun uutinen Tšernobylin ydinvoimalan onnettomuudesta tuli. Tšernobylin onnettomuus on meidän yhteistä historiaamme, meidän kaikkien, riippumatta siitä, uskommeko ydinvoiman turvallisuuteen vai emme. Muistot Tšernobylin onnettomuudesta ovat vahvana muistissamme, koska tapaus oli järkyttävä ja seuraukset kauaskantoiset. Tiedämme, että kylä Tšernobylin ydinvoimalan ympärillä on edelleen autio, asuinkelvoton. Maa, jota ei voi viljellä, on kuoleman kuva. Se on jotakin liian kamalaa ajateltavaksi.

Ydinvoiman kannattajat sanovat nyt, ettei pidä ajatella Tšernobyliä, koska uusi Tšernobyl ei ole mahdollinen. Tekniikka on kehittynyt Tšernobylin jälkeen. Tieteeseen kuuluu edistysusko, luottamus siihen, että riskit ovat eliminoitavissa ja että esimerkiksi ydinjäte osataan jonakin päivänä tehdä täysin vaarattomaksi ja että säteilevää ydinjätettä voidaan jonakin päivänä käyttää vaarattomalla tavalla hyödyksi. Eräs ydinvoimaan uskova edustaja sanoi tässä salissa juuri näin.

On totta, ettei tiede kehity ilman luottamusta ihmisen kykyyn korjata tietomme puutteita, mutta yhtä lailla kehityksen jarruna on ihmisen horjumaton luottamus sen riittävyyteen, mitä tähän mennessä olemme ymmärtäneet ja oppineet.

Oikeastaan tieteen ja teknologian edistyminen on ollut mahdollista juuri sen ansiosta, ettei mikään aikaisemmin saavutettu ole ihmiselle tähän mennessä riittänyt. Aina on haluttu tietää vielä enemmän ja osata vielä paremmin. Minun onkin vaikea ymmärtää, miksi jotkut tässä salissa istuvat ihmiset, jotka muuten esiintyvät mielellään edistyksellisyyden airuina ja edustavassa valossa, haluavat panostaa johonkin niin taantumukselliseen ja takapajuiseen energiamuotoon kuin ydinvoima. Miksi ihminen tai puolue, joka haluaa mieluummin mennä eteenpäin kuin nojata menneeseen, hautojen aikaan, tahtoo mieluummin jäädä loukkuun ydinvoimaan, ehtyvään uraaniin, 100 000 vuotta säteilevään vaaralliseen jätteeseen, suuronnettomuuden riskeihin kuin hyödyntää viimeaikaisten keksintöjemme kehittämismahdollisuuksia?

Miksi valita ydinvoima, kun voisi valita päästöttömän, kestävän, kotimaista työvoimaa työllistävän, kotimaista raaka-ainetta käyttävän ja Suomen elinvoimaisuutta ruokkivan ja edistävän vaihtoehdon? Ydinvoima on vanhentunut neuvostoliittolainen keksintö, joka meidän pitäisi jättää taaksemme yhtä ehdottomasti ja lopullisesti kuin ne, jotka joutuivat Tšernobylin asuinkelvottomasta kylästä pakenemaan taakseen katsomatta, koskaan palaamatta.

Viime kädessä kyse on siitä, onko meillä uskallusta myöntää, että virhe, erehdys, harhaluulo ja itsepetos ovat mahdollisia myös silloin, kun puhumme ydinvoimasta. Ydinvoima, jos mikä, ei saisi olla uskonasia.

Pitäisi älyllisen rehellisyyden nimissä myöntää esimerkiksi se kylmä tosiasia, että ydinvoimaonnettomuuden seurauksia on mahdotonta tehdä tyhjäksi, hyvittää ja korvata täysimääräisesti. Joka muuta väittää, ajattelee, että on sopivaa luvata sellaista, mistä on mahdotonta pitää kiinni. Se, joka väittää, että ydinvoiman riski on mitätön, halveksii tulevia sukupolvia eikä piittaa niiden mahdollisista kärsimyksistä. Se, joka sanoo, että suuronnettomuuden seuraukset voidaan täysimääräisesti korvata, ei häpeä puhua perättömiä. Ajatelkaa Tšernobylin ydinvoimalan ympäristöä. Voiko sen autiutta korvata täysimääräisesti? Voiko Tšernobyliä ympäröivän luonnon tuhoutumisen tehdä näkymättömäksi, tekemättömäksi, voiko?

Asiantuntijoiden mukaan ydinvoiman tuottaminen on turvallista silloin, jos virhettä ei tapahdu eikä onnettomuus realisoidu. Uraanikaivos on turvallinen normaalitilassa, kun päästöä ympäristöön ei joudu. Uraanin kuljettaminen on turvallista, jos kuljettaminen sujuu ongelmitta. Ydinjätteen varastoiminen on turvallista, jos vaarallisesti säteilevä jäte voidaan eristää ympäristöstään täysin 100 000 vuoden ajan. Ydinjätteellä ei voi tehdä mitään pahaa. Sitä ei esimerkiksi voi käyttää aseteollisuuden raaka-aineena, jos sitä vartioidaan hyvin. Ydinvoimalaenergiaa tuottava yhteiskunta on demokraattinen ja ehjä, jos kaikki luottavat toisiinsa eikä ydinvoimaloita tai ydinjätettä tarvitse sen kummemmin vartioida mahdollisilta terrori-iskuilta tai vihollisen hyökkäyksiltä. Jos, jos ja jos. Liian monta jos-sanaa.

Ydinvoiman valitseminen ei ole eettistä. Ydinvoima on epäeettinen vaihtoehto juuri sen vuoksi, että toteutuessaan ydinvoimaonnettomuus tuottaa sellaista tuhoa, etteivät seuraukset ole millään, varsinkaan rahalla, hyvitettävissä.

Miksei meillä ole ydinvastuulakia? Miksei ole löytynyt vakuutuslaitosta, joka ottaisi korvattavakseen ydinvoimaonnettomuuden seuraukset? Juuri siksi, että ydinvoiman tuottamiseen liittyvät riskit ovat epätodennäköisiä mutta toteutuessaan mittaamattomia. Meidän ei ole mahdollista kuvitella yksin Tšernobylin aiheuttaneen tuhon ja onnettomuuden määrää. Jokainen vakuutuslaitos tietää, ettei ydinvoimariski toteutuessaan ole minkään valtakunnan valuutalla hyvitettävissä. Tämän vuoksi suureen ydinvoimaonnettomuuteen varautumisesta ei haluta edes avata keskustelua.

Kun Tšernobylin ydinvoimaonnettomuus vuonna 1986 tapahtui, olin itse kesätöissä hautausmaalla. Kastelin, haravoin, kaivoin maata ja istutin haudoille kukkia säteilevän kauniissa keväässä. Ympäristön maanviljelijät mittasivat becquerelejä ja pohtivat riskien määrää, viljelläkö vaiko ei. Samaa pohdittiin vuosia. Poimiako sieniä, jättääkö marjat metsään ja kalat vesiin? Uskaltaako, ottaako riskin?

Kaiken tämän kokeneena, eikä tämä ole edes paljon, minusta ei ole kannattamaan ydinvoimaa. En halua samaa kokemusta omille lapsilleni. Haluaisin jättää lapsilleni luottamuksen siihen, että ne energiamuodot, joita me käytämme, ovat vailla mahdottomia riskejä, jotka toteutuessaan kiskovat meidät mukanaan loputtomaan painajaiseen.

Kuka meistä osasi kuvitella mustana öljystä kimaltavan Meksikonlahden? Tuskin kukaan, ja nyt siitä on tullut meidän yhteistä historiaamme, todellisuuttamme. Missä sinä olit, kun tajusit Meksikonlahden onnettomuuden laajuuden?

Itämeri on maailman säteilevin meri, mutta voisi olla toisinkin. Voimme äänestää ydinvoiman historiaan ja valita sinisen meren. Voimme äänestää päästöttömien energiavaihtoehtojen puolesta. Voimme valita kestävän vaihtoehdon ja maailman, jossa pahimman varalle ei edes tarvitse laatia suunnitelmia eikä poliitikkojen ole tarpeen kiistellä siitä, voiko kaikkien kamalin vaihtoehto joskus muuttua todeksi. Voiko ydinvoimala pettää ja elämän edellytyksiä tuhoava suuronnettomuus tapahtua?

Arvoisa puhemies! Siitä päätöksestä, jonka eduskunta tällä viikolla ydinvoimasta tekee, voi tulla meidän kestävä perintömme tuleville sukupolville, jotka kiitollisuudella muistavat meitä kaukonäköisyydestä, kun ydinvoima jätettiin historiaan, minne se kuuluu, ja sen sijaan valittiin turvallinen, päästötön, kansakuntaa yhdistävä (Puhemies: Voi kun nyt tulee jo 8 minuuttia!) ja eheyttävä ja taloutta uuteen nousuun elvyttävä uusiutuvan energian vaihtoehto. Valinta on meidän.

Merikukka Forsius /kok:

Arvoisa puhemies! Tämänkertaista ydinvoimapäätösprosessia ovat valitettavasti leimanneet oleellisen tiedon puuttuminen, epämääräisyys ja tarkoitushakuisuus. Käsittelyaikataulua on pidetty yleisesti epärealistisena, ja epäselväksi on jäänyt, onko ydinvoiman lisärakentaminen yhteiskunnan kokonaisedun mukaista vai ei.

Asia vietiin läpi kiireessä ja poikkeusaikataululla. Tämän takia edustajat jäivät esimerkiksi vaille vaihtoehtoa, jossa Suomen sähköntarve tyydytettäisiin ilman lisäydinvoimaa. Samasta syystä eduskunta jäi myös ilman sähkömarkkinatarkastelua, joka olisi kertonut, minkä verran ydinsähköä menee vientiin. Herää tietysti kysymys, että ehkä näitä tietoja ei haluttu eduskunnan tietoon ja siitä syystä aikataulusta tehtiin niin kireä.

Sekin painetaan villaisella, että Fennovoimalla ei ollut uskottavaa suunnitelmaa ydinjätteen loppusijoituksesta. Ydinjätteen sijoittaminen Posivan loppusijoitusluolaan ei onnistu, eikä hallituksella ole laillisia edellytyksiä pakottaa voimayhtiöitä yhteistyöhön. Myös ympäristöministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriön osastopäällikkö Turunen ovat kiinnittäneet asiaan huomiota.

Hallitukselta tullut ydinvoimaan liittyvä informaatio ja sen esittely päättäjille on ollut hyvin tarkoitushakuista. Ydinvoimaloita esimerkiksi mainostetaan edullisina, vaikka laskelmat edullisuudesta perustuvat siihen, että rakentaminen pystytään toteuttamaan suunnitelmien mukaisessa aikataulussa. Kuitenkin nyt jo Olkiluoto 3:n ja kansainvälisten kokemusten perusteella tiedetään, ettei aikatauluissa pysytä ja että kustannukset karkaavat käsistä.

Toisena esimerkkinä voisin mainita sen, että TEMin alkuperäisen laskelman mukaan Suomeen olisi tarvittu vuonna 2020 vain yksi uusi ydinvoimala. Tämän vahvistaa myös se, että TEMin Turunen päätyi kannattamaan syksyllä 2009 yhtä ydinvoimalupaa.

Sähkönkulutusennusteita on siis nostettu hallituksen toimesta ja näin saatu näyttämään ulospäin tarve kahdelle uudelle ydinvoimalalle. Samoin ministeri Pekkarisen yllättäen juuri ennen äänestystä ehdottama rajoittamaton korvausvastuu ydinvoimayhtiölle on aika läpinäkyvää ydinvoimaäänien kalastelua. Tämäkin selvisi tänään ministeri Pekkariselta, että tämä vastuu on käytännössä vain muodollinen.

Kansanedustajia kosiskellaan ydinvoiman kannalle myös uusiutuvien varjolla. Meillä ei ole kuitenkaan mitään varmuutta paketin toteuttamisesta, kun sitä ei käsitellä ydinvoimaratkaisun yhteydessä. Tämäkin on ilmeisesti tietoinen ratkaisu, kun ministeri Pekkarisen mukaan — tänään täällä hän niin sanoi — kaikki tarvittavat lakimuutoksetkin olisivat olleet jo valmiina.

Ydinvoiman lisärakentamista perustellaan vuoden 2002 tapaan sillä, että se takaa teollisuuden säilymisen Suomessa ja että myönteisen päätöksen myötä teollisuudelle lähtee viesti siitä, että Suomeen kannattaa investoida. Viidettä ydinvoimalaa perusteltiin aikanaan samalla argumentilla, mutta toteutuneesta kehityksestä ei kuitenkaan juuri löydy näyttöä siitä, että päätös lisäydinvoiman rakentamisesta takaisi teollisuuden säilymisen Suomessa.

Ydinvoimasta puhutaan harhaanjohtavasti päästöttömänä vaihtoehtona. Todellisuudessa kuitenkin päästövähennysten suuruus riippuu siitä, mitä ydinsähköllä korvataan. Polttoainelouhinta, kuljetus, jätteenkäsittely sekä voimalan rakentaminen ja ylläpito vaativat myös energiaa, ja suuri osa tästä tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla.

Arvoisa puhemies! Perin oudolta kuulostaa myös se, että TVO:n ydinvoimahankkeessa mukana oleva UPM on jo etukäteen ja avoimesti kertonut aikovansa myydä ylimääräisen sähkön markkinoille. Myös TEMin osastopäällikkö Turusen, joka oli jäsenenä Fennovoiman osakkaan Outokumpu Oyj:n hallituksessa, osallistuminen ydinlupapäätöksen valmisteluun oli enemmän kuin arveluttavaa. Oikeuskansleri Jonkka totesi Turusen olleen esteellinen valmistelemaan asiaa. Hänen mielestään luottamus asian valmistelun puolueettomuuteen vaarantui.

Nämä kaikki edellä kuvaamani ydinvoimapäätöksen valmisteluun liittyvät puutteellisuudet, epätarkkuudet, vain tiettyyn lopputulokseen tähtäävä asioiden esittely eivät kuulu vastuulliseen päätöksentekoon, ja on vielä kysymyksessä tämän hallituskauden merkittävin päätös. Ydinvoiman tuotannon osalta puhutaan mahdollisesti jopa tämän vuosisadan loppuun asti ja ydinpolttoaineen loppusijoituksen osalta 2100-luvulle ulottuvista päätöksistä.

Reijo Kallio /sd:

Arvoisa puhemies! Muutama kommentti käsittelyssä olevasta energiaratkaisusta.

Minun mielestäni talousvaliokunnan mietintö on hyvä, kattava. Siinä keskitytään juuri niihin asioihin, mitkä tämän päätöksenteon kannalta ovat oleellisia. Myöskin lausunnon antaneet valiokunnat ovat tehneet hyvää työtä. Eli täytyy sanoa, että näissä lopputuloksissa kiire ei millään tavalla näy. Jos sellainen on ollut, niin hyvää työtä on tehty sitten kiireessä kaikilta osin.

Kun olen tänään kuunnellut tätä keskustelua, niin tässä väkisinkin palaa mieleen aika vajaa 10 vuotta sitten, jolloin käsittelimme Olkiluoto 3:n lupa-asiaa täällä eduskunnassa. Tuolloinkin väitettiin, että jos tehdään myönteinen ydinvoimapäätös, niin uusiutuvien hyödyntäminen loppuu kokonaan. Näinhän ei ole käynyt. Tämän vuosikymmenen aikana Suomessa on rakennettu merkittävä määrä uusiutuviin energialähteisiin perustuvaa kapasiteettia, itse asiassa enemmän kuin tulee olemaan Olkiluoto 3:n tuotanto aikanaan, kun se valmistuu. Meillä on rakennettu erityisen paljon biovoimaloita, myöskin minun kotikaupungissani Raumalla. Tässä on tietysti se ongelma, että näillä biovoimaloilla on pääasiassa lisätty lämpökapasiteettia, jossain määrin myöskin sähköä. Samanlaisia äänenpainoja siitä, että jos nyt tehdään myönteinen ydinvoimapäätös, niin uusiutuvien hyödyntäminen ei etene, on esitetty tänäänkin. Minun mielestäni tämä on aivan käsittämätöntä puhetta. Me olemme Suomessa nyt jo sitoutuneet, hallitus on sitoutunut lisäämään uusiutuvia 38 prosenttiin. Se on äärettömän suuri haasteellinen tavoite. Ja jos Suomi on johonkin sitoutunut, Suomi yleensä myös pitää kiinni näistä sitoumuksistaan. Eli uusiutuviin tullaan panostamaan tulevina vuosina.

Mutta kuten ministeri Pekkarinen täällä päivällä totesi, näistä uusiutuvista suurin osa menee lämmöntuotantoon. Niillä ei ratkaista sähköntarvetta. Meillä oikeastaan sähköntuotannossa vaihtoehdot ovat ydinvoima, tuulivoima, vesivoima. Käytännössä Suomessa ei ole vesivoimaa. En ole kenenkään kuullut täällä esittävän, että me avaisimme koskiensuojelulain, ja hyvä näin. Eli vesivoiman lisäämismahdollisuudet ovat hyvin marginaalisia. Tehon korotuksia voidaan nykyisiin laitoksiin jossain määrin tehdä. Eli jos me todellakin aiomme vastata sähköntarpeen kasvuun, niin ei meille oikeastaan jää muuta vaihtoehtoa kuin lisätä ydinvoimaa. Ja jos Suomessa tulevina vuosina, tulevina vuosikymmeninä on jonkinlainen talouskasvu, vaikka vaatimatonkin, niin sähköntarve tulee vääjäämättä lisääntymään. Kotitalouksien osalta tähän johtaa asuntopinta-alan lisääntyminen ja kodin elektroniikan lisääntyminen. Teollisuuden osalta teollisuustuotanto tulee kasvamaan. Ja vaikka meillä tehdäänkin teollista rakennemuutosta, mikä on tarpeen, ja sitä tapahtuu koko ajan, niin kyllä meillä energiaintensiiviset teollisuudenalat, kuten kaivostoiminta, metsäteollisuus, metallinjalostus tulevat olemaan merkittävässä roolissa myöskin tulevina vuosikymmeninä. Eli me tulemme tarvitsemaan lisää sähkökapasiteettia.

Täällä on kannettu huolta siitä, että meillä sähköä menisi myyntiin jossain vaiheessa. Vakuutan, että kun tarkastelemme tätä asiaa vähän pidemmällä aikavälillä vuoden 2020 jälkeen, niin tilanne on se, että kyllä me tarvitsemme itse kaiken sen sähkön, mistä me olemme nyt tänä päivänä päätöksiä tekemässä. Tämä ei tietenkään poista sitä tosiasiaa, että meidän on etsittävä kestäviä energialähteitä kestävän kehityksen kannalta. Mielestäni ydinvoimalla me ostamme lisäaikaa tämän tekemiseen. Haluan korostaa sitä, että ne energialähteet, mihin panostetaan, eivät saa perustua valtiontukiin, koska me tulemme tarvitsemaan näitä verorahoja tulevina vuosina ja vuosikymmeninä terveydenhuoltoon, koulutukseen ja tutkimukseen, eläkkeisiin ja muihin tähdellisiin kohteisiin. Tässä mielessä itse vierastan jonkin verran panostamista tuulienergiaan, koska se juuri edellyttää erittäin voimakasta valtion tukipanostusta. Kannattaisi enemmän panostaa esimerkiksi aurinkoenergiaan ja sen kehittämiseen.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Minä tulin tänne eduskuntaan maaliskuussa 2003. Kymmenen kuukautta aiemmin eduskunta oli päättänyt Olkiluoto 3:n nimellä tunnetun uuden ydinvoimalan rakentamisesta. Minun ei siis tarvinnut silloin päättää kannastani tuohon ydinvoiman lisärakentamiseen. Jos olisi, olisin erittäin todennäköisesti äänestänyt Olkiluoto 3:n puolesta. Olisin äänestänyt sen puolesta kutakuinkin niillä perustein, joilla maan hallitus nyt puolustaa ja perustelee kahden uuden ydinvoimalan rakentamista tai niiden rakentamisen sallimista. Olisin puolustanut Olkiluoto 3:a suomalaisen metsäteollisuuden ja metalliteollisuuden ja kaivannaisteollisuuden halvemman sähkön ja sen myötä kilpailukyvyn ja sen myötä työllisyyden turvaamiseksi. Olisin puolustanut sitä myös sen hetken uusiutuvan energiapaketin, joka silloin tunnettiin risupaketin nimellä, innostamana ja olisi puolustanut sitä myös tuontisähköriippuvuutemme vähentämiseksi. Kaikkien näiden syiden vuoksi minä olisin äänestänyt Olkiluoto 3:n puolesta, vaikka jo silloin tunsin myös ne ydinvoiman ja sen lisärakentamisen haitat, joilla vielä tänäänkin lisärakentamisen vastustajat sitä vastustavat. Tunsin kaikki ne uhat, ongelmat ja haitat, jotka siihen liittyivät. Arvioin kuitenkin silloin, että yhteiskunnan kokonaishyöty Olkiluoto 3:n rakentamisella on suurempi kuin haitta, joka siitä koituu.

Arvoisa puhemies! Nyt on kulunut kahdeksan vuotta. Minulle on syntynyt kolme lastenlasta. Anni, Ilona ja Matias ovat parasta, mitä minulle näiden kahdeksan vuoden aikana on tapahtunut. Olen voinut myös seurata, mitä silloin päätetylle Olkiluoto 3:lle on tapahtunut ja mitä sille ei ole tapahtunut. Olen myös voinut seurata, mitä siellä rakennustyömaalla on tapahtunut, ketkä siellä ovat työskennelleet, miten siellä on työskennelty ja millaisissa olosuhteissa siellä on työskennelty ja mitä siitä on seurannut. Olen myös voinut seurata, mitä metsäteollisuudelle on ja ei ole tapahtunut, vaikka Olkiluoto 3 ei vielä tänäänkään ole valmis, kahdeksan vuotta rakentamispäätöksen jälkeen, eikä ole tiettävästi vielä ainakaan kolmeen vuoteen.

Olen siis voinut siitäkin tehdä johtopäätöksiä ja olen voinut pohtia, miten on suhtauduttava niihin väitteisiin, kun ed. Kallio täällä viittasi, että silloin kahdeksan vuotta sitten oltiin huolissaan siitä, että uusiutuvien energiamuotojen kehitys pysähtyy, jos Olkiluoto hyväksytään. Aivan samalla tavalla silloin, kun katselin sen aikaisia pöytäkirjoja, saatoin todeta, että aivan samalla tavalla silloin oltiin sitä mieltä, että jos Olkiluoto 3:n myönteistä päätöstä ei tehdä, suomalainen metsäteollisuus joko häviää tai ainakin suurelta osin poistuu tästä maasta.

Kumpikaan näistä uhkakuvista ei todellakaan ole toteutunut.

Tässä koko keskustelussa on ollut minusta erittäin ongelmallista se, että on vedottu argumentteihin, joille ei ole ollut riittävää näyttöpohjaa. On vedottu argumentteihin, joita on voitu käyttää itse asiassa molempiin suuntiin. Tässäkin salissa tänäänkin uusien ydinvoimalupien myöntämistä on sekä puolustettu että vastustettu esimerkiksi tuontisähkön rajoittamisella.

Arvoisa puhemies! Meidän on joka tapauksessa kuitenkin, itse kunkin, löydettävä perustelut omalle ratkaisullemme. Itse olen yrittänyt perehtyä mahdollisimman objektiivisesti kaikkeen siihen tietoon, jota on ollut saatavissa sekä asiantuntijakuulemisissa että myöskin eri valiokuntien mietinnöissä, lausunnoissa ja niihin jätetyissä vastalauseissa ja eriävissä mielipiteissä.

Arvoisa puhemies! Suomalainen työväenliike oli aikanaan sitä mieltä, että maan päälle tänne taivas rakentakaamme. Suomalainen työväenliike tarkoitti sillä sitä, että ei pidä jäädä odottamaan taivasten valtakuntaa maan päällä, vaan pitää itse tehdä asiat paremmin. Minua on tässä keskustelussa vaivannut se, että on asetettu vastakkain toisaalta uusiutuva energia ja toisaalta se, että ydinvoimaa tarvitaan väistämättä päästöjen vähentämiseksi. Minusta pitäisi löytää ratkaisu, jolla nämä molemmat asiat voidaan toteuttaa yhtä aikaa, ja olen tullut siihen tulokseen, että se on myöskin mahdollista.

Arvoisa puhemies! Tämän ajattelun tuloksena ja iloisena siitä, että ihminen vielä tässäkin iässä voi kehittyä ajattelussaan ja muuttaa mielipidettään, olen päätynyt siihen, että en tule äänestämään sen paremmin Olkiluoto 4:n kuin myöskään Fennovoiman ydinvoimalahakemuksen puolesta.

Katri Komi /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Eduskunta päättää tällä viikolla, onko kuudennen ja/tai seitsemännen ydinvoimalan rakentaminen yhteiskunnan kokonaisedun mukaista. Sen arviointi ei ole helppo tehtävä. Yksiselitteistä vastausta on siihen turha hakea ekonometrisistä malleista tai taloudellisista laskelmista. Jos näin olisi, eduskuntaa ei tässä päätöksenteossa välttämättä tarvittaisikaan. Yhteiskunnan kokonaisetu on kuitenkin selvästi lyhyen tähtäimen kannat- tavuuslaskelmia laajempi asia. On punnittava niin ydinvoimalahankkeiden kansantaloudellisia, alue- ja työllisyys- sekä ympäristövaikutuksia kuin hankkeiden merkitystä energiapolitiikan kokonaisuuden kannalta. Kyse on myös mitä suurimmassa määrin arvovalinnasta. Juuri tästä syystä eduskunta tekee tämän päätöksen.

Arvoisa puhemies! Jaa, ei vai tyhjää? Energiapäätös on käsillä. Kantoja ja perusteluja kuudennen ja seitsemännen ydinvoimalan rakentamiseen sekä uusiutuvien merkittävään energiapakettiin tuntuu olevan niin monta kuin on katsojaa. Materiaalia ydinvoima- ja muita energiavaihtoehtoja koskien on jokaisella varmaan vino pino. Niin oli edellisenkin ydinvoimapäätöksen kohdalla. Muistelen, että toista metriä taisi olla paperia.

Pidän erittäin tärkeänä, että ministeri Katainen on todistetusti sitoutunut saattamaan myös budjettipäätöksiksi uusiutuvan energian paketin. Lait näihin liittyen on saatava syksyllä tähän saliin päätettäväksi, kuten lupaus EU:lle edellyttää, riippumatta ydinvoimalupiin liittyvistä päätöksistä.

Arvoisa puhemies! Sähkönkulutuksen tasoon voi vaikuttaa. Sitä voidaan ohjata muun muassa veropoliittisin ja teknologiaa hyväksi käyttävin toimin. Tavoitteiden toteuttamiseksi tulee paitsi hillitä energian ja sähkön kulutusta, myös vähentää erityisesti fossiilisista polttoaineista aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä.

Kivihiilen käyttöä tullaankin todennäköisesti pienentämään, rakennetaan lisäydinvoimaa tai ei. Tulevaisuudessa Euroopan laajuisten energiamarkkinoiden avautumisen uskotaan nostavan sähkön hinnan sijasta yhä keskeisemmäksi kilpailutekijäksi sähkön energiatehokkaan käytön. Sähkön markkinahintahan tulee väkisinkin pidemmällä aikavälillä tasaantumaan.

Arvoisa puhemies! Puu polttoaineena työllistää hyvin tuotantoketjun ja kehityksen joka vaiheessa ja ennen kaikkea hajautetusti. Hyvinvointi jakautuu näin tasaisemmin. Energiapuun korjuuta ja kuljetusteknologiaa on kehitettävä, samoin kuin mittaustapoja. Metsävaratietojen keruusta on jo päätetty, nyt sovitaan asiallisesti siitä, ettei tietoja luvatta jaeta. Puumarkkinoiden parantamista tarvitaan toki eri konstein.

Myös peltoenergian mahdollisuudet ovat hyväksi käyttämättä. Uskallan näin sanoa, vaikka maailmanlaajuisesta ruokakriisistä ei ole vielä kauan. Meidän on saatava lisätietoa siitä, miten erilaiset energiakasvit soveltuvat energiantuotantoon ja minkälaiset niiden ympäristövaikutukset ovat. Tähän liittyy esimerkiksi elinkaarianalyysin käyttö ilmastovaikutusten torjunnassa.

Arvoisa puhemies! Energia- ja ympäristösektorin tuotannon volyymi on Suomessa noin 35 miljardia euroa ja ala työllistää jo nyt noin 60 000 henkilöä. Tuulivoimalaitteita ja palveluita toimittavan kotimaisen teollisuuden volyymi oli jo pari vuotta sitten 0,5 miljardia euroa. Näitä yrityksiä löytyy meiltä Etelä-Savostakin. Meille tuo uusiutuva energia ja vihreä teollistaminen on hyvä asia ja mahdollisuus.

Vaihtoehtoiset energiateknologiat ovat nousemassa maailmanmarkkinoilla yhä kovemmiksi valteiksi. Myös Tekes näkee ilmastoliiketoiminnassa merkittäviä mahdollisuuksia yrityksillemme. Energia- ja materiaalitehokkuus on näkökulmana yhä useammin mukana, kun uusia prosesseja ja tuotteita kehitetään. Kehitys ei saa pysähtyä. Seuraava taloutemme tukijalka voi olla uusiutuvien energialähteiden tekniikan kehittelyssä.

Esimerkiksi tuuli- ja aurinkovoima ovat alkuinvestointien jälkeen edullisia, saasteettomia ja helposti säädettäviä lisiä Suomenkin energiapalettiin. Nykyään tuulivoimalla sähköä tuotetaan noin 0,6 terawattituntia. Määrän arvioidaan olevan noin 6 terawattituntia vuoteen 2020 mennessä. Myös vesivoimasta on mahdollisuus saada jonkin verran nykyistä enemmän sähköä muun muassa tehon nostoilla. Vuosivaihteluthan ovat tässä myös merkittäviä.

Arvoisa puhemies! Vaikka monet katsovatkin ydinvoiman Suomessa tuotettuna turvalliseksi, tulee muistaa, että inhimillisen erehdyksen mahdollisuutta ja voimaa ei voi aliarvioida. Onneksi mietinnössäkin ydinvoimaonnettomuuden riski myönnetään.

Yksi ydinvoimaan liittyvä ongelma on sen keskittyneisyys ja siitä seuraava huoltoepävarmuus ongelmatilanteissa. Sähköverkko ei pysty sopeutumaan yhden tai jopa neljän samalla paikalla sijaitsevan reaktorin yhtäaikaiseen putoamiseen verkosta. Toimitusseisokkien minimoimiseksi tällaisessa tilanteessa toiminta on varmistettava vara- ja häiriöreserveillä. Lisäksi ydinvoima tarvitsee paljon säätövoimaa.

Ajanpuutteen vuoksi jatkan ehkäpä sitten huomenna.

Raija Vahasalo /kok:

Arvoisa puhemies! Valtioneuvoston ydinvoimaesitys on meille kansalaisille hyvin paljon tunneasia. Meillä on paljon pelkoja asian suhteen, ja ydinvoiman ympärillä on paljon propagandaa. On vaikeaa löytää oikeaa tietoa.

Meillä on kovat haasteet edessämme: tiukat ilmastopoliittiset tavoitteet, taloudellinen tilanteemme, maamme kilpailukyvyn säilyttäminen, hyvinvointipalvelujen turvaaminen, huoltovarmuuden parantaminen. Minulle tärkeä periaate aina on se, että on olemassa erilaisia vaihtoehtoja. Seisotaan usean jalan varassa. Silloin ollaan vankemmalla pohjalla eivätkä toiminnot ole liian herkkiä haavoittumaan. On hyvä, että hallituksen energiapaketti on monipuolinen. Lisäydinvoiman lisäksi sitoudutaan uusiutuvan energian osuuden kasvattamiseen ja myös energian säästämiseen tähtääviin toimenpiteisiin. Se on tämän paketin vahvuus, viisaus ja välttämättömyys.

Oli hyvä, että esitys kävi useissa valiokunnissa, joissa perehdyttiin energia-asiaan monesta eri näkökulmasta. Kaikki valiokunnat ympäristövaliokuntaa lukuun ottamatta suhtautuivat positiivisesti lisäydinvoimaan. Sosiaali- ja terveysvaliokunta piti terveyden kannalta ydinvoimaa riskittömänä normaalitilanteessa. Näin se varmasti onkin.

Puun polttaminen tappaa Suomessakin satoja ihmisiä joka vuosi. Thl:n erikoistutkijan, ympäristöterveyden dosentti Salosen mukaan pienhiukkaset aiheuttavat Suomessa 1 300 ennenaikaista kuolemaa vuosittain.

Omavaraisuuden korostaminen on myös hyvin tärkeä näkökulma. Meidän on päästävä mahdollisimman pian irti tuontienergiasta, eikä se vientikään energian osalta pahalta tunnu.

Mielenkiintoinen yksityiskohta myös on se, että Greenpeacen perustajajäsen Patrick Moore ja vihreiden esikuva James Lovelock vaativat lisäydinvoiman rakentamista. Asia siis ei ole mustavalkoinen, kuten halutaan antaa ymmärtää.

Ydinjätteen loppusijoituspaikka pelottaa syvästi kansalaisia, myös minua. Mutta jotta päästään oikeisiin mittasuhteisiin, voidaan sanoa, että korkea-asteista jätettä syntyy nelihenkiseltä perheeltä, joka asuu sähkölämmitteisessä asunnossa, noin etusormen verran vuodessa. Sitä jätettä on varastoitava 100 000 vuodeksi. Kuitenkin säteilyn määrä putoaa vuodessa jo sadasosaan ja tuhannesosaan silloin, kun jäte on valmis loppusijoitettavaksi. 500 vuoden päästä jäte säteilee yhtä paljon kuin luonnollinen taustasäteily. Jo muutama metri kalliota on riittävä suoja. Suomen peruskallio on vankka.

Lopuksi koko maailmassa käytetty ydinpolttoaine tähän päivään saakka mahtuisi yhdelle jalkapallokentälle kymmenen metrin korkuiseksi palikaksi. On siis hyvä, että energiapaketti on monipuolinen. Jos panostettaisiin vain uusiutuvaan energiamuotoon, silloin olisi vaikea saavuttaa tiukkoja ilmastopoliittisia tavoitteitamme ja se tulisi yhteiskunnallemme myös taloudellisesti hyvin kalliiksi. Hyvinvointitasomme ei välttämättä pysyisi nykytasolla tai ainakaan siitä paranisi. Tulevat sukupolvet tuskin kiittäisivät meitä siitäkään päätöksestä.

Jyrki Yrttiaho /vas:

Arvoisa herra puhemies! Täällä debatin aikana ministeri Sinnemäki antoi tunnustusta vasemmiston esitykselle ja vaatimukselle tehdä perusteellinen selvitys Olkiluoto 3:n rakennusvaiheen aikana ilmenneistä laittomuuksista, ongelmista ja rikkomuksista. Teimme selvitysvaatimuksen työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa ja saimme sisällytettyä sen äänestyksen jälkeen valiokunnan lausuntoon.

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta siis edellyttää, "että työ- ja elinkeinoministeriö teettää perusteellisen selvityksen Olkiluoto 3:n rakennustyömaalla työvoiman käytössä, lakien ja työehtosopimusten noudattamisessa, työturvallisuudessa ja yhteiskunnallisten velvoitteiden hoitamisessa ilmenneistä ongelmista ja rikkomuksista".

Ministerin sanallinen tuki toki lämmittää, mutta miksi hän ei itse ryhdy tuumasta toimeen ja käynnistä selvitystä sekä haasta Verohallintoa ja muita viranomaistahoja yhteistyöhön selvityksen tekemiseksi. Työvoiman käyttö, lakien ja sopimusten noudattaminen, työturvallisuus ym. ovat juuri työministerin ominta aluetta. Siksi sopii odottaa, että ministeri Sinnemäki olisi tässä omatoiminen. Sitä kuitenkin saamme odottaa, luulen niin. Puuttuu kantti tarttua energiamonopolien privilegioihin ja erivapauksiin.

Puhemies! Olkiluoto 3 on aivan omituinen ja omalakinen työmaa koko Suomenmaassa. Työsuojelun ulkomaalaistarkastajan työtä on vaikeutettu jo vuosia ennakkoilmoitusmenettelyin ja erilaisin tarkastuksiin mukaan tuppautuvin päällystakein. Kyllä Teollisuuden Voiman kaikkialla vakuuttava avoimuus on elävästä työmaatodellisuudesta todella kaukana. Oma lukunsa on ay-liikkeen nurja kohtelu, luottamushenkilöiden nurja kohtelu ja tietenkin ulkomaalaisen työvoiman systemaattinen laajamittainen riisto. Mutta sen tiedämme ja sen tiedän myöskin minä, että Teollisuuden Voiman ja projektiyhtiöiden hipiä on herkkä. Kuvaavaa on, että olen saanut projektiyhtiöiltä moitepostia siitä, että olen mustamaalannut Olkiluoto 3:n työolosuhteita ja koko projektin hallintaa.

Kun käytännön tasolta saa riittävästi informaatiota, vakuuttuu siitä, että ongelmia, mittavia ongelmia tuolla työmaalla todella on. Siksi eduskunnan pitäisi näitä lupia nyt käsitellessä paneutua hyvin perusteellisesti Olkiluoto 3:n kokemuksiin. Tuon moitepostin osalta jätän sen kirjelmän kyllä omaan arvoonsa.

Puhemies! Täällä on aivan oikein puututtu myös ydinturvallisuuteen ja ydinvoimayhtiöiden vastuuseen. Naiset ydinvoimaa vastaan -verkosto on pureutunut kiitettävällä asiantuntemuksella ydinturvallisuusvastuun perusongelmaan, jota ei kyllä ministeri Pekkarisen silmäinkääntötempuilla ratkaista. Verkosto toteaa tiedotteessaan: "Energiaministeri Mauri Pekkarinen on ilmoittanut, että hänen ministeriönsä ryhtyy valmistelemaan lakia, joka asettaisi rajoittamattoman vastuun ydinvoimayhtiöille. Käytännössä mitään rajoittamatonta vastuuta ei ole tulossa, koska ydinvoimayhtiöt vastaisivat vahingosta vain omalla omaisuudellaan, mikä ei riitä mihinkään. Ydinjätteet ovat radioaktiivisia tuhansia vuosia, ja mahdollisen ydinvoimaonnettomuuden hinta on miljardeja, jopa satoja miljardeja euroja."

Puhemies! Ministeri Pekkarisen rajoittamattomasta vastuusta puhuminen on silkkaa silmänlumetta, koska entinen meno jatkuu. Ydinvoiman riskit on edelleenkin sosialisoitu veronmaksajille, yhteiskunnalle, ja voitot ovat yksityisiä. Ja miksi ei olisikaan? Onhan ydinvoima energiamonopolien ja yhtiövallan vaihtoehto, joka sulkee tien hajautetulta, työllistävältä ja uusiutuville energialähteille perustuvalta energiatuotannolta ja teknologian kehittämiseltä, uusien työpaikkojen luomiselta. Nämä terveiset tuon varsinaissuomalaisilta metallityöläisiltä. Siksi äänestän heidän valtuutuksellaan "ei" kaikille näille hakemuksille.

Mikko Alatalo /kesk:

Arvoisa puhemies! Teemme ydinvoimapäätöstä hyvin tiukkojen reunaehtojen puitteissa. On asetettu kansalliseksi tavoitteeksi 80 prosentin kasvihuonepäästöjen lasku vuoteen 2050 mennessä. Tämä edellyttää, että Suomi korvaa Venäjältä tuotavaa sähköä, fossiilisia polttoaineita ja tuottaa itse aikaisempaa enemmän puhdasta kotimaista kohtuuhintaista energiaa.

Olen tyytyväinen tehtyihin suunnitelmiin niiden uusiutuvien energiamuotojen osalta. Uusiutuvien paketti on toki kyllä mediassa jo leimattu liian kalliiksi. Ydinvoimaluvat on haluttu varmistaa jopa ilman uusiutuvien pakettia joidenkin mielestä. Silti ydinvoimapäätös kuuluu tähän kokonaisuuteen, joka on yhdessä neuvoteltu. Historiallisen suuren uusiutuvien energian paketin on tarkoitus tuottaa energiaa metsähakkeella, tuulivoimalla, biokaasulla, pelleteillä, lämpöpumpuilla ja kierrätyspolttoaineilla. Lisäksi on tarkoitus tehostaa vesivoimaa ja nostaa liikenteen biopolttoaineiden osuutta. Tämä on oikea valinta. Maaseudullehan tämä tuo työtä, ja koko maan voimavarat saadaan käyttöön. Minun mielestäni ydinvoimaloiden suuret yksiköt eivät saa ajaa alas tätä pakettia. Me monet, jotka joudumme — ja ajattelemme äänestävämme myös ydinvoimapäätöksen puolesta, lähdemme siitä, että tämä uusiutuva paketti täytyy myös toteuttaa.

Tuulivoima on yksi vaihtoehto. Se ei ole kyllä kovin tehokasta Suomen oloissa, mutta talokohtaisesti kylläkin se saattaa sitä olla. Sama koskee aurinkoenergiaa. Itsekin olen juuri asentamassa talooni aurinkopaneeleita, joilla lämmin vesi saataisiin taloon. Mutta, kun puhutaan oikein suuren, raskaan teollisuuden turvaamisesta maassamme, niin Suomi ei pysty kilpailemaan halvoilla hinnoilla. Kilpailukykyä on pidettävä osaamisella, innovaatiolla, pystyssä mutta myös halvalla sähköllä. Paljon on todella tullut viestiä kuntien päättäjiltä tuolta pohjoisesta, että myös Pohjois-Suomi tarvitsee ydinvoimalan, Outokumpu, suuret kaivokset, Lapin matkailu jne.

Talousvaliokunta on tehnyt asiallisen lausuman suomalaisen työvoiman ja yrittäjän hyödyttämiseksi tässä ydinvoimahankkeessa tähän mietintöönsä. Ydinvoimahan on ollut tuontitekniikkaa ja sen rakentaminen on työllistänyt enimmäkseen ulkomailta tuotuja urakoitsijoita. Toimiessaankin ydinvoimala työllistää vain keskisuuren yrityksen verran.

Täytyy muistaa, että täällä keskustelussa uudet ydinvoimalat ovat käytössä aikaisintaan 2020-luvun taitteessa. Se ei tule helpottamaan vielä moneen vuoteen energiapulaa. Siksi uusiutuvan energian talkoot täytyy käynnistää jo nyt. Totta kai näillä ratkaisuilla lisätään omavaraisuutta ja riippuvaisuus tuontienergiasta vähenee. On tärkeää, että Suomi tuottaa itse sähköä moderneissa laitoksissa sen sijaan, että toisi ydinvoimalla tuotettua sähköä itärajan takaa.

Ydinvoima on silti tilapäinen ratkaisu. Se antaa meille aikaa kehittää aurinkoenergian keräämistä, se antaa meille aikaa myös tutkia energiansäästöä, sitä on mahdollista toki tehdä jo nyt. Energiaratkaisuja tehtäessä on otettava huomioon pitkä aikaväli. Ydinvoimalaitokset rakennetaan 60 vuoden käyttöä varten, ja tarvittaessa on oltava myös kriittisiä niitä kohtaan, kuten Olkiluoto 3:n ongelmat osoittavat.

Arvoisa puhemies! Monin, monin argumentein on meille perusteltu sähkökapasiteetin nostoa. Kaivos-, metalli- ja metsäteollisuus tarjoavat työtä, jos energiapuoli on turvattu. Meille, jotka hyväksymme ydinvoiman lisärakentamisen hieman tuskaa tuntien, kriittisellä mielellä, on tärkeää, että ydinvoimalat ovat turvallisia ja että korvausvastuut ovat selkeät. Mitä tulee ydinjätteen hautaamiseen, olen aikoinaan, jo parikymmentä vuotta sitten lausunut laulunkin muodossa, että "plutonium on ikuista". Ydinvoimalla on edelleen omat riskinsä, eikä niitä pidä olan kohautuksella ohittaa. Täysin riskitöntä ydinvoimaa ei ole olemassa.

Me teemme tällä viikolla myös päätöksen Posiva Oy:n hakemuksesta käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen laajentamisesta, ja todellakin tämä on iso päätös. Ydinjätteen käsittelemiseen ei ole vielä kehitetty turvallista, lopullista menetelmää. Ehkä se jonain päivänä keksitään, sekin teknologia löytyy.

Minusta on kannatettavaa, että laki, joka saattaisi ydinvoimayhtiöt rajoittamattomaan vastuuseen mahdollisista ydinvahingoista, tehtäisiin. Miten tosiaankin sitten tapahtuu, jos esimerkik- si katastrofitapauksessa ydinvoimayhtiö menee konkurssiin? Pitäisikö olla jonkinlainen rahasto, vahinkorahasto samaan tyyliin kuin nyt pankeille suunnitellaan euroalueella? Joka tapauksessa me tarvitsemme ydinvastuulakia, ja tämä ydinvastuulaki koskisi vastuuta myös ydinjätevarastojen osalta.

Raimo Piirainen /sd:

Arvoisa puhemies! Tänä päivänä on käyty eduskunnassa isossa salissa hyvä keskustelu ydinvoiman lisärakentamisesta, ja tämmöisenä erittäin huonona esimerkkinä on monesti noussut esille Olkiluoto 3, joka on kyntänyt syvällä. Toivotaan, että mikäli näissä edetään, niin ei tulisi saman tyyppisiä esimerkkejä.

Sosialidemokraattisen kestävän kasvupolitiikan tavoitteena on ilmastonmuutoksen hillitseminen ja ympäristön kuormituksen saaminen hallintaan. Käsiteltävänä olevassa energiaratkaisussa on kysymys siitä, miten turvataan riittävä energian- ja sähköntuotanto, miten saavutetaan sovitut uusiutuvan energian tuotantotavoitteet ja miten voidaan edistää energiatehokkuutta ja -säästöjä.

Arvoisa puhemies! Olen aikaisemmin ilmoittanut kannakseni yhden ydinvoimalan rakentamisen. Kannanottoni jälkeen on tullut paljon tietoa energiantarpeesta 2020 mennessä ja siitä, miten korvataan tuontisähkö sekä miten vähennetään kasvihuonekaasupäästöjä 1990-luvun tasosta 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä.

Suomi on sitoutunut uusiutuvien energiamuotojen nostoon 38 prosenttiin energian kokonaiskulutuksesta vuoteen 2020 mennessä. Mielestäni tämä asettaa todella suuren haasteen päästöjen vähentämisen suhteen. Päästöjen vähentäminen ja samanaikaisesti kasvava energiantarve asettaa todella suuren haasteen energian turvaamiseksi teollisuuden tarpeisiin. Uusiutuvan energiapaketin olisin todella suonut olevan mukana tässä, jotta olisimme saaneet kokonaiskuvan syntyvästä energiapaketista.

On todella tosi, että uusiutuvalla energialla tuotetaan pääasiassa lämpöä. Hyvin pieni osa saadaan sähköä. Uusiutuva energiapaketti työllistää mutta myös tarvitsee käsittääkseni merkittävää panostamista veronmaksajien taholta.

Arvoisa puhemies! Suuri huolenaiheeni on energian riittävyys teollisuuden tarpeisiin. Miten turvataan työllisyyden parantaminen? Työllisyyden näkökulmasta ei ole paljon oikeastaan muita vaihtoehtoja. Jos halutaan pitää yritykset Suomessa, teollisuuden investoinnit ovat hyvin pitkälle kiinni energiaomavaraisuudesta ja sähkön kohtuuhintaisuudesta teollisuudelle. Teollisuusinvestoinnit luovat uusia työpaikkoja, samoin on ydinvoimaloiden rakentamisen suhteen.

Metsä- ja metalliteollisuuden sekä kaivosteollisuuden tarpeet tulevat lisäämään energiantarvetta tulevaisuudessa merkittävästi. Pidän ensiarvoisen tärkeänä energiaomavaraisuuden kasvattamista. Ydinvoimasähkö on vähäpäästöistä energiaa, muttei ongelmatonta. Sen me kaikki tiedämme. Esimerkiksi hiilellä ja öljyllä tuotettu energia tulee korvata vähäpäästöisellä energialla, eikä näköpiirissä ole muuta ratkaisua kuin ydinvoimalla tuotettu energia.

Arvoisa puhemies! Suhtaudun ydinvoiman rakentamiseen myönteisesti, niin kuin tuossa edellä jo totesin, ja nimenomaan niiden perustelujen pohjalla, mikä on työllisyyteen ja teollisuuteen liittyvää. Mutta kysyn, miksi Fortum, valtionyhtiö, ei saanut lupaa. Jos Fortum olisi saanut periaatepäätöksen, sähkönmyynnin kautta saataisiin valtiolle tuottoja, ja lisäksi Fennovoimalla ei vielä ole loppusijoituspaikkaa käytetylle polttoaineelle. Nämä kysymykset on ratkaistava ennen rakentamislupien myöntämistä, mikäli tähän lopputulokseen päädytään. Mielestäni olisi viisasta edetä ydinvoimahanke kerrallaan huomioiden ympärillä muuttuvan maailman mahdollisuuksineen ja tarpeineen.

Petteri Orpo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tässä sinänsä hyvässä ratkaisussa on yksi asia, joka minua on alusta lähtien arveluttanut, ja se on ydinjäte ja sen loppusijoittaminen ja jättäminen tuleville sukupolville. Se on ongelma, sitä ei voi kiistää, ja se on aivan täysi tosiasia. Nyt kuitenkin, kun asiaan olen perehtynyt, voin uskoa ensinnäkin suomalaiseen peruskallioon mutta myöskin suomalaiseen ja maailmanlaajuiseen insinööritaitoon, uuteen teknologiaan, jolla ydinjäteongelma voidaan turvallisesti ratkaista. Eli kun ydinvoimaratkaisun plussia ja miinuksia pistetään eri vaakakuppeihin, tämä asia oli se, jota oli vaikea sijoittaa, mutta kun toisessa vaakakupissa on ilmastonmuutoksen vastainen taistelu, niin sen jälkeen positiivinen suhtautuminen tähän ydinvoimapäätökseen ei enää ollut minulle ongelma.

Eli ilmastonmuutoksen torjunta on numero yksi ydinvoiman lisärakentamisen perusteluissa minulle. Ilmastokatastrofin uhka tuntuukin jääneen tässä keskustelussa välillä taka-alalle, ja näen, että nimenomaan päästötön ydinvoima on paras ratkaisu sille, että voimme vähentää kasvihuonepäästöjä ja sitä kautta torjua ilmastonmuutosta.

Toinen keskeinen kysymys on sähköntarve, ja siitä täällä on toden totta paljon keskusteltukin. Sähköntarpeen ja energiantarpeen taustalta löytyy sellaisia asioita kuin suomalaiset työpaikat, Suomen kilpailukyky ja talouden kasvu. Tämä kasvu taas on täysin välttämätöntä meidän hyvinvointiyhteiskuntamme ylläpidolle. Tähän ajattelutapaan on kaksi keskeistä tulokulmaa.

Ensimmäinen on pessimistinen tulokulma, joka lähtee siitä ajatuksesta, että suomalaisella teollisuudella, joka on energiaintensiivistä, ei ole tulevaisuuden mahdollisuuksia vaan että paperiteollisuus ja metsäteollisuus pikkuhiljaa lähtevät Suomesta ja tätä kautta meiltä häviää jopa 200 000 meille erittäin tärkeää työpaikkaa.

Toinen on optimistisempi lähestymistapa nimenomaan tämän teollisuuden näkökulmasta, ja se uskoo siihen, että Suomessa metalli- ja metsäteollisuudella on mahdollisuuksia pysyä ja kehittyä, mutta se vaatii tuekseen varman perusvoimaratkaisun, ja se on ydinvoima.

Näillä molemmilla tulokulmilla on yksi yhdistävä tekijä. Se on se, että molemmissa, siis ei ydinvoimalle ja kyllä ydinvoimalle, uskotaan vahvasti uuden teknologian ja uusiutuvan energian kehittämisen mahdollisuuksiin ja niiden tuomaan tulevaisuuteen. Mutta se ero näissä kahdessa tulokulmassa on, että tämä ensimmäinen jättää kokonaan tulevaisuuden tämän tulevan uuden teknologian, uuden energian, uusiutuvan energiateknologian varaan, kun sitä ei tosiasiallisesti vielä Suomessa siinä mittakaavassa ole. Minä en uskalla tehdä niin, että tulevaisuus jäisi pelkästään kortin varaan, jota ei ole vielä riittävän pitkälle uskottavasti kehitetty.

Haluan kuitenkin uskoa siihen vahvasti, että nyt tehdyillä päätöksillä ja uusiutuvan energian paketilla Suomessa saadaan aikaan merkittävä sysäys tällä isolla tukipaketilla, että uusiutuvan energian teknologiakehitys lähtee voimakkaasti liikkeelle ja että se tukee omalta osaltaan Suomen kehittymistä sekä kasvihuonepäästövapaana että myöskin kilpailukykyisenä yhteiskuntana.

Mutta mitä sitten tulee tähän väitteeseen, jota täällä on monesti kuultu, että uusiutuvan energian kehittäminen loppuu tähän esitettyyn ydinvoimapäätökseen: ei lopu, olen siitä aivan vakuuttunut. Muutamia pointteja:

Ensinnäkin, olemme sitoutuneet Euroopan unionissa siihen, että vuoteen 2020 mennessä 38 prosenttia energiatarpeestamme hoidetaan uusiutuvalla energialla. Tämä on valtava ponnistus, ja koska haluan uskoa, että me tämän velvoitteemme täytämme, niin pelkästään jo se takaa sen, että uusiutuva energia etenee Suomessa.

Tätä tukee merkittävä tukipaketti, joka kannustaa kehittämään uutta teknologiaa, ja tähän tullaan investoimaan miljardeja euroja tulevien vuosien, ehkä vuosikymmenen aikana.

Kolmanneksi, Suomi ei ole umpiossa. Maailmalla on valtava kysyntä uudelle teknologialle, uusiutuvaan energiaan perustuvalle teknologialle, ja uskon, että suomalaiset yritykset pystyvät kehittämään tuotteitaan ja menestymään myymällä tuotteitaan ulkomaille.

Arto Satonen /kok:

Arvoisa puhemies! Käytän tämän aikani lähinnä työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietinnön esittelyyn, mutta ennen sitä pari lyhyttä kommenttia.

Ensimmäinen on se, että en pidä ylipäätään viisaana sitä järjestelmää, millä näistä ydinvoimaluvista täällä päätetään. Minusta pitäisi toimia vain sillä tavalla, että yhteiskunta määrittelee ne kriteerit, jotka pitää täyttää, jotta voi luvan saada, ja sen jälkeen sitten myöntää luvan kaikille niille hakijoille, jotka täyttävät kriteerit, ja sitten markkinoiden kautta selviää, mitkä hankkeet tosiasiassa lähtevät liikkeelle. Tämä olisi minun mielestäni ideaalinen toimintatapa. Toki, kun ollaan nyt tässä tilanteessa, jossa ollaan, niin kannatan sitä pohjaesitystä, mikä talousvaliokunnasta on tullut.

Toinen asia on se, että uusiutuvan energian osalta tämä ydinvoima nimenomaan mahdollistaa sen. Täällä paljon puhutaan siitä, että me olemme sitoutuneet Euroopan unionin taholta täyttämään uusiutuvan energian vaatimukset vuoteen 2020 mennessä. Niin olemme, mutta se, että se on taloudellisesti mahdollista, edellyttää myös, että se tehdään järkevällä tavalla. Tässä viittaan maa- ja metsätalousvaliokunnan lausuntoon siitä, että jos tuulivoimaan panostetaan niin mittavasti, kuin on suunniteltu, niin se edellyttää ilman muuta lisää kotimaista vesivoimarakentamista. Se on aivan selvästi siinä sanottu, ja toivon, että se viesti menee perille. Ylipäätään tämä tuulivoima tulee viemään 200 miljoonaa euroa suomalaisen veronmaksajan ja käyttäjän rahoja vuosittain sitten, kun se on valmiina, eli sen verran se vaatii tukea, että se järjestelmä toimii.

Arvoisa puhemies! Mikä sitten on tämän perusteollisuuden, metsäteollisuuden, 200 000 työpaikkaa suoraan ja välillisesti, ja energiavaltaisen metalliteollisuuden merkitys Suomelle? Se on hyvin ratkaiseva, ei sitä millään korvata. Yhdysvalloissa teollisuutta alkoi siirtyä 1980-luvun puolivälistä asti halvempien tuotantokustannusten maihin. Palvelut ovat kasvaneet. Palvelut ovat korvanneet yhden kuudesosan siitä, mitä teollisuudesta on menetetty.

On täysin epärealistista kuvitella, että Suomi pystyisi palveluiden vientiä kehittämällä korvaamaan teollisuuden tarpeet. (Ed. Huovinen: Kuka niin on väittänyt?) Sen takia on aivan välttämätöntä, että nämä teollisuuden asiat huomioidaan, ja sen takia myöskin työelämä- ja tasa-arvovaliokunta päätyi suosittamaan eduskunnalle sitä, että lisärakentamista tehdään, koska se on olennaista sekä metsäteollisuuden että metalliteollisuuden tarpeiden kannalta. Tärkeää on myöskin se, että sähköntuotannon omavaraisuusastetta nostetaan niin, että sähkön tarve pystytään tyydyttämään ilman tuontia, ja sekin edellyttää ydinenergian lisärakentamista Suomeen.

Jos vielä siitä, mikä tämän energian merkitys on, niin esimerkiksi ferrokromin tuotantokustannuksista sähkön osuus on 30 prosenttia ja sinkin tuotantokustannuksista yli 40 prosenttia. Niiltäkin osilta kuin energian osuus tuotantokustannuksista on pienempi, kaikki tietävät, kuinka vaikeaa on sopeuttaa työvoimakustannuksia siihen, mitä ne ovat edullisemmissa maissa. Se on käytännössä mahdotonta. Eli sen takia on ihan välttämätöntä, että meillä on kohtuuhintaista energiaa tarjolla, ja jos on, kuten Vtt arvioi, että yksi ydinvoimayksikkö alentaa markkinahintaa 5 eurolla per megawattitunti, niin sillä on erittäin suuri merkitys teollisuuden kilpailukyvylle ja sitä kautta myöskin työllisyydelle.

Arvoisa puhemies! Näistä työllisyysvaikutuksista on paljon puhuttu. Vattin laskelmien mukaan työllisyyden pysyvä lisäys on 10 000 henkilötyövuotta tällä ratkaisulla, rakennusaikainen työvoima 30 000 henkilötyövuotta per ydinvoimala, kotimaisuusaste 35—40 prosenttia, jota voidaan merkittävästi parantaa sillä, että asia hoidetaan järkevämmin kuin on aikaisemmin tehty. Se on ihan tärkeä viesti, joka myöskin lähti yksimielisenä työelämä- ja tasa-arvovaliokunnasta, että kotimaisuusastetta pyritään nostamaan esimerkiksi sillä, että urakoita pilkotaan ja perustetaan erilaisia yhteenliittymiä.

Arvoisa puhemies! Aika paljon on puhuttu tästä Olkiluoto 3 -työmaasta, ja työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan lausuntoon sisältyi tällainen viite, että Temmin pitäisi tehdä erityinen selvitys siitä, miten siellä on työehtoja noudatettu ja työlakeja kunnioitettu. Valiokunta sai tästä asiasta hyvin perusteellisen selvityksen, ja kävi muun muassa ilmi se, että esimerkiksi työtapaturmien määrä on huomattavasti alempi Olkiluodon työmaalla kuin on suomalaisessa rakennusteollisuudessa keskimäärin, olkoonkin, että siellä on tapahtunut yksi valitettava, kuolemaan johtanut työtapaturma.

Näistä työehdoista: Olkiluoto 3 -työmaalla on ollut tiettyjä ongelmia ulkomaisen työvoiman työehtojen osalta, mutta niitä ongelmia on ollut Suomessa lähes kaikilla muillakin työmailla, joilla on ollut ulkomaista työvoimaa. Eli tässä on kyse laajemmasta kysymyksestä, ja jos jotain niin nimenomaan tätä ydinvoimatyömaata on katsottu hyvin tarkalla silmällä.

Jouko  Skinnari /sd:

Arvoisa puhemies! Tästä uusiutuvan ja ydinvoiman välisestä suhteesta on täällä esitetty epäilyksiä. En tiedä, kuinka hyvä se vertailu on, mutta nyt, kun on jalkapallon maailmanmestaruuskisat ja Suomihan ei ole tässä kovin hyvin pärjännyt — en tiedä nyt sitten kuinka jääkiekossakaan, johon panostetaan rahallisesti kaikkein eniten — niin en väittäisi, että Suomen jalkapalloilumenestyksen este on se, että jääkiekkoon panostetaan niin paljon enemmän, vaan se on kyllä ihan muusta kiinni.

Ja kun itse tulen Lahdesta, joka on Suomen ympäristöosaamisen keskus, ja olen seurannut sitä kehitystä, mitä ympäristöosaamisessa ja cleantech-klusterissa tapahtuu — cleantech-klusterihan on Kuopiossa, Lahdessa, Oulussa ja Uudellamaalla — niin täytyy kyllä todeta se, että huimasti on menty 2000-luvulla eteenpäin. Enkä ole huomannut, että on yhtään tuijotettu, miten tällä ydinvoimarintamalla tapahtuu, vaikka täälläkin edustajat olivat talousvaliokunnassa tuijottaneet sitä. Sen takia olen useampaan kertaan jo todennut, että minusta tämä uusiutuva energia on se seksikäs tuote, joka kiinnostaa ihmisiä. On jopa paljon nuoria tieteenharjoittajia, insinöörejä ja muita, jotka ovat nimenomaan kiinnostuneet uusiutuvasta. Kyllä minunkin täytyy myöntää, että niin paljon kuin nyt olen ollut työtä tekemässä tämän, sanoisinko, välttämättömän pahan eli ydinenergialisärakentamisen puolesta, niin kyllä minun katseeni on jo kääntynyt tähän uusiutuvaan: siihen, mitä ensi syksynä ja ensi vuoden alkupuolella saadaan näissä asioissa lainsäädännöllisesti aikaan, millä tavoin me pystymme näitä hyödyntämään.

Mutta joka tapauksessa tämä Suomen pärjääminen on tässä se keskeinen asia, koska ylivoimaisesti suurin osa Suomen kansasta hyväksynee sen, että kansalaisten hyvinvoinnin ylläpito ja välttämättömien julkisten palveluiden tarjonta ja kustantaminen lapsista vanhuksiin onnistuu. Samaten infrastruktuurin rakentaminen, ylläpito ja kaikki muu kysyvät sitä, että meillä on rahaa ja on sen verran menestystä, että täällä pohjoisessa kolkassa pärjätään. Tässä suhteessa uskon paljon tapaamiani yrityselämän johtohenkilöitä, jotka ovat pk-yrittäjiä ja jotka ovat nollasta aloittaneet ja sanovat, että tämä energiaratkaisu on heidän kannaltaan tärkeä, että tiedetään, mitä tehdään, ja sitten lapset voivat jatkaa. Kyllä he minun mielestäni ovat siinä asiantuntijoita kuin Saku Koivu tai Jari Litmanen omalla sektorillaan. Ja minä uskon sitä, mitä he sanovat.

Minusta on toisaalta ollut erittäin hyvä, kun täällä näen, että ed. Oras Tynkkynen tässäkin asiassa on aktiivisesti paikalla, että ydinvoiman kannattajat ja lisärakentamisen kannattajat on haastettu tässä asiassa kertomaan, että mitä te oikein tarkoitatte. Minusta se on erittäin hyvä asia. Näin pitää olla. Tämän pitää olla tällainen älyllinen kamppailu suomalaisen yhteiskunnan parhaaksi.

Lopuksi olisin tuonut esille tämän, sanoisinko, kiintoisan aiheen näistä jääkausista, joita nyt sitten asiantuntijoitten selvitysten mukaan on ollut maapallolla: 19 000—100 000 vuotta on aina se väliaika, nyt me olemme vuodessa 56 000, eli 44 000 vuotta on jäljellä. Ja kun tähän ajanjaksoon sijoitetaan sitten ydinjäte ja se, miten se pitäisi sijoittaa — onko se ikirouta 750 metrissä vai riittääkö Olkiluodon 420 metriä — ja mitä tulee sitten tapahtumaan 100 vuoden kuluessa, mitä 600 vuoden kuluessa ja mitä sitten tämän jäljellä olevan 44 000 vuoden kuluessa, kun tulee kolme kilometriä paksu jääpeite Suomen ylle, joka ulottuu sitten aina tuonne Saksan pohjoisosaan asti, niin mikä tulee olemaan ydinjätteen osuus tässä? Tai entä sitten nämä kansainväliset tutkimukset syväkairauksesta, että päästäisiin 3—5 kilometriin, jossa sitten metrin levyiseen onkaloon laitettaisiin tämä ydinjäte?

Kaiken kaikkiaan joka tapauksessa, arvoisa puhemies, Suomi on tässäkin asiassa johtava maa. Kukaan muu maailmassa ei ydinjätteen osalta ole tehnyt edes tällaistakaan ratkaisua, että tulkaa vaan perässä muu maailma.

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa puhemies! Päätös hyväksyä nyt ehdolla olevat ydinvoimaluvat on vastuun kantamista. Meidän kansanedusta-jien tulee ottaa vastuu paitsi ilmastotavoitteiden saavuttamisesta myös suomalaisten yritysten kilpailukyvystä ja suomalaisten työpaikoista. Oma kohtuuhintainen sähköntuotanto vahvistaa TVO:n ja Fennovoiman omistajien toimintaedellytyksiä Suomessa, ja lupien myöntäminen näille kahdelle yhtiölle on mielestäni koko Suomen etu.

Maassamme on lukuisia merkittäviä yrityksiä, joiden kilpailukyky kärsii siitä, että ne ovat riippuvaisia kalliista markkinasähköstä. Esimerkiksi metalliyhtiö Outokummulla sähkökulut ovat jopa suuremmat kuin henkilöstökulut. Muun muassa päästökaupan takia markkinasähkön odotetaan tulevaisuudessa kallistuvan. Tämän takia yrityksille on tärkeätä saada nyt tietää, että ne vuonna 2020 saavat sähköä kohtuuhinnalla. TVO ja Fennovoima toimivat molemmat omakustannusperiaatteella, eli kukin omistaja saa sähkönsä tuotantokustannusten mukaan omistuksensa suhteessa. Omistajat myös kantavat hankkeista kaiken vastuun. Veronmaksajien rahoja ydinvoimayhtiöt eivät pyydä.

Kohtuuhintainen sähkönsaanti ei ole tärkeää vain teollisuusyrityksille. Fennovoiman myötä moni uusi toimiala, muun muassa kauppa ja palvelut, pääsee omistamaan ydinvoimaa. Niiden sähköntarve on suuri. Esimerkiksi yksin SOK käyttää noin prosentin Suomen sähköstä. Yritykset panostavat energian säästämiseen ja ovat mukana monissa uusiutuvan energian hankkeissa, mutta kohtuullisen sähköomavaraisuuden saavuttaminen ilman ydinvoimaa ei ole mahdollista. Ydinvoimapäätöksissä on kyse myös kilpailun lisäämisestä sähkömarkkinoille. Ydinvoimalallahan tuotetaan tänään noin neljäsosa Suomen sähköstä, ja osuus lisääntyy nyt rakenteilla olevan Teollisuuden Voiman kolmannen yksikön myötä.

Energiamarkkinat ovat vapautuneet 1990-luvun puolestavälistä alkaen, mutta ydinvoima on tähän asti pysynyt harvojen omistuksessa. Suomessa yli 60 prosenttia nykyisestä ja rakenteilla olevasta ydinvoimakapasiteetista on kahden toimijan käsissä. Tämä ei ole paras tilanne markkinoiden toimivuutta ja sitä kautta kuluttajien etua ajatellen. Perusedellytys toimiville markkinoille on se, että markkinoilla on riittävästi vahvoja toimijoita ja että kaikilla toimijoilla on samat ja tasapuoliset edellytykset kehittää omaa kilpailukykyään.

Fennovoiman myötä ydinvoiman omistajakunta laajenee merkittävästi, ja uskon kaikkien meidän hyötyvän avoimemmista ja toimivammista markkinoista. On myös syytä todeta, että vahvistamalla ydinvoimayhtiöiden takana olevien paikallisten, tyypillisesti kuntien ja kaupunkien omistamien energiayhtiöiden toimintaedellytyksiä tuemme samalla näiden energiayhtiöiden mahdollisuuksia luoda toimintaedellytyksiä paikalliselle elinkeinoelämälle.

Sinikka  Hurskainen /sd:

Arvoisa puhemies! Aloitan lainauksella Ylen uutisista: "Suomesta virtaa ulkomaille rutkasti sähköä, mikäli kaavaillut kaksi uutta ydinvoimalaa valmistuvat suunnitellussa aikataulussaan. Teollisuusneuvos Arto Lepistö työ- ja elinkeinoministeriöstä sanoo, että vuonna 2020 vientiin voi päätyä - - enimmillään kolme neljäsosaa toisen voimalan vuosituotannosta." Vain 1,5 vuotta sitten eduskunta hyväksyi ilmasto- ja energiastrategian, jossa linjattiin, ettei Suomeen rakenneta ydinvoimaa pysyvää sähkönvientiä varten. Tämä oli hallituksen esitys tuolloin, mutta nyt on täysin toinen ääni kellossa.

Hallitus esittää pakettia, joka on täysin ylimitoitettu suomalaiseen energiatarpeeseen nähden. Mikäli ydinsähköä halutaan tuottaa vientiin, olisi hallitukselta vähintään toivonut rehellisyyttä ja selkärankaa myöntää asia. Näin ollen ne, jotka tällaista esitystä haluavat tukea, voisivat sen aivan avoimesti tehdä. Kannatan lämpimästi ihmisten palveluiden ja monenlaisten vientiartikkeleiden liikkuvuutta, mutta ydinsähkön ei mielestäni tule tälle listalle kuulua. En voi antaa tukeani sille, että Suomesta tehdään ydinsähkön viejämaa.

Ydinvoiman lisärakentaminen ei myöskään koskaan tule kannustamaan energian säästämiseen tai uusiutuviin energiamuotoihin panostamiseen. Aurinko ei tähän risupakettiin paista, sillä uusiutuvien tukeminen tulee varmasti jäämään lapsipuolen asemaan näin massiivisen ydinvoiman lisärakentamisen rinnalla. Kannustinta ei enää ole, rohkeutta ei löydy, vaikka meillä olisi varaa ja osaamista valita toisin.

Väite ydinjätteen päästöttömyydestä ja milteipä riskittömyydestä nykytekniikalla on vailla pohjaa. Nämä riskittömyysjutut ovat tulleet täällä eduskunnassa tänäänkin useaan otteeseen esille. Missään ei ole keksitty täysin pettämätöntä järjestelmää alkaen aina uraanin louhinnasta ydinjätteen loppusijoitukseen, eikä mikään tekniikka tässä maailmassa myöskään nollaa inhimillisten virheiden mahdollisuutta. Tästä saatiin jälleen esimerkki kesäkuun alkupuolella, kun Olkiluoto 1 meinasi saada väärän polttoainenipun. Välittömiä turvallisuusvaikutuksia ei Teollisuuden Voiman mukaan olisi ollut, vaikka väärä nippu reaktoriin olisi laitettukin. Mutta tapaus kuvaa hyvin sitä, että ydinvoimaa ei voi millään muotoa pitää riskittömänä.

Arvoisa puhemies! Jo keskustelussa ilmasto- ja energiastrategiasta peräänkuulutin rohkeutta ja visionäärisyyttä. Elämme vuotta 2010, mutta sen paremmin rohkeutta kuin visionäärisyyttäkään ei hallituksen energiapaketista löydy. Pikemminkin katseet ovat lukkiutuneet menneisyyteen, samalla kun mennään siitä, mistä aita on matalin. Yli puolet Suomen kansasta vastustaa ydinvoiman lisärakentamista, joten heissä kyllä olisi ollut rohkeutta ja halua ottaa vastaan täysin toisenlainen esitys. Olemmeko Suomen kansan edustajina todella valmiit siunaamaan sen, että pienestä, 5 miljoonan ihmisen maasta on tulossa maailman suurin ydinjätteen tuottaja per henkilö? Tämäkö on tahtomme ja perintömme tuleville sukupolville?

Meillä voisi olla käsissämme upea tilaisuus ydinvoiman sijaan panostaa uusiutuvaan energiaan. Tämä parhaimmillaan edustaisi Suomen mahdollisuutta toimia globaalina ratkaisun tar-joajana ja se parantaisi omaa kilpailukykyämme ja kasvattaisi osuuksiamme valtavasti kasvavilla puhtailla energiamarkkinoilla. Ydinvoiman lisärakentaminen on lyhytnäköinen ja helppo ratkaisu, vaikka juuri täällä salissa pitäisi olla uskallusta tehdä Suomesta maa, joka uskoo tulevaisuuden energiaratkaisuihin ja on valmis panostamaan niihin.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa herra puhemies! Suomi on energiaintensiivinen maa: runsaasti energiankäyttöä vaativat raskasteollisuutemme, pohjoinen sijainti ja ilmasto, hajautunut yhteiskuntarakenne sekä korkea elintaso. Fossiilisten polttoaineiden saatavuudessa tulevina vuosina tapahtuvat muutokset vaikuttavat merkittävästi juuri pohjoisiin maihin. Siksi tehtävämme on toteuttaa pitkäjänteistä, poukkoilematonta politiikkaa, jonka tavoitteena on merkittävä päästöjen vähentäminen ja energiaomavaraisuus.

Huoli ilmastonmuutoksesta on palauttanut ydinvoiman osaksi energiapalettia maissa, joissa siitä oltiin jo luopumassa. Ydinvoima kuuluu myös osana EU:n energiapakettiin, jonka perustana on kasvihuonepäästöjen vähentäminen kaikin keinoin. Uusiutuva energia ei riitä yksin tyydyttämään sähköntarvetta. Jätepuuta ei ole vielä riittävästi saatavilla eikä haketta polttavia voimaloita. Tuulivoima on kannattamatonta ilman tukea. Näkemys, jonka mukaan ydinvoima voidaan korvata tuulivoimalla, on haihattelua. Tuulivoiman investointikustannus megawattituntia kohden on liian suuri. Tuulivoiman varaan nojaavasta energiatuotannosta seuraisi sähkön hinnan valtava nousu, joka heikentäisi teollisuuden vientiyritysten ja markkinoilla toimivien yritysten kilpailukykyä ja johtaisi jopa tehtaiden sulkemiseen sekä suurtyöttömyyteen. Miten kilpailukykyämme kohennettaisiin, jos ydinvoimaa ei rakennettaisi ja jos joutuisimme ostamaan kovalla rahalla venäläistä ydinvoimasähköä?

Arvoisa puhemies! Suomessa ydinvoima on välttämätön myös siksi, koska joitakin energiatuotannon vaihtoehtoja on suljettu pois. Hallitus ei salli vesivoiman lisärakentamista. Lähes päästötöntä jätteenpolttoa vastustettiin pitkään sillä, että kaatopaikoilta voidaan kerätä metaania polttoaineeksi. Kaatopaikat itsestään ovat jo ympäristökatastrofi puhumattakaan niiden valtavista päästöistä.

Ympäristöenergiaratkaisuissa ei saa kompastua sähkön tarvearvioihin. Tärkeintä on varmistaa, että sähkön tuotantokapasiteetti riittää kaikissa tilanteissa, siis silloinkin, kun talouden kasvu alkaa. Antamalla mahdollisuudet ison mittaluokan energiainvestoinneille luomme edellytykset myös muulle yritystoiminnalle ja talouskasvulle. Työtä ja hyvinvointia ei voi olla ilman kasvua ja menestyviä yrityksiä. Kotimaisen kapasiteetin tulee riittää myös kulutuksen huipputilanteissa, esimerkiksi kovalla pakkasella. Siitä seuraa, että osan ajasta sähköä jää myös vientiin. Vientiin ei pidä suhtautua varauksellisesti, sillä Suomi on varmasti maailman turvallisimpia maita tuottaa ydinsähköä. Vaikka panostaisimme valtavasti voimavaroja uusiutuvan energian tuotantoon, on meidän rakennettava lisää ydinvoimaa, joka tuottaa luotettavasti sähköä vuosikymmeniksi eteenpäin.

Arvoisa puhemies! Viime vuoden lopussa maailmalla oli 436 toimivaa ydinvoimalaa 30 maassa. Ydinvoima ei ole menneen maailman energiatuotantoa, vaan sen tarkoituksena on tyydyttää sähkön lisääntyvää tarvetta, kunnes uusia teknologioita voidaan hyödyntää. Ydinvoima ei ole lopullinen ratkaisu, vaan linkki kohti tulevaisuuden päästötöntä energiatuotantoa. Ydinvoiman vastustajien viljelemä käsitys siitä, että ydinjäte haudataan peruskallioon 60 000 vuodeksi, on pessimistinen. Olen varma, että ydinjätteiden käsittelyyn löydetään ratkaisu teknologian kehittyessä.

Suomella on mahdollisuus tehdä energiateknologiasta vientituote. Älykkäät sähköverkot, kestävä bioenergia, sähköajoneuvot ja energiatehokas puurakentaminen, ydinvoimaloiden suunnittelu ja rakentaminen ovat esimerkkejä aloista, joista voi muodostua Suomelle merkittäviä uusia osaamis- ja vientialoja. Etenkin henkilöautoliikenteen sähköistyminen tuo Suomelle mahdollisuuksia vähentää päästöjä, mutta samalla lisätään merkittävästi sähkönkulutusta. Suomessa on hyvä perusrakenne, jonka vuoksi voimme ottaa käyttöön ladattavat sähkö- ja hybridiautot. Näiden autojen kehitystä on tuettava kotimaisen osaamisen synnyttämiseksi. Nyt on kuitenkin siis päätettävä kahden ydinvoimalan puolesta.

Susanna Huovinen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Kun eduskunnassa päätettiin nykyisestä rakenteilla olevasta yksiköstä Olkiluotoon, äänestin ydinvoiman lisärakentamista vastaan. Olin tuolloin paitsi ympäristövaliokunnan myös talousvaliokunnan jäsen, ja itse asiassa nykyisen pääministeri Mari Kiviniemen kanssa yhdessä yömyöhällä sorvasimme talousvaliokunnan vastalausetta. Nyt tilanne on vähän toinen.

Vuosien varrella lukuisissa tilaisuuksissa olen perustellut sitä, miksi suhtaudun ydinvoimaan kriittisesti, ja monet kerran minulle on todettu muun muassa, että olisit kyllä muuten ihan hyvä kansanedustaja, mutta kantasi energiapolitiikassa on väärä, ja olen tullut tituleeratuksi tunteelliseksi hörhöksi, viherpiipertäjäksi, naiiviksi, tietämättömäksi sekä vastuuttomaksi. En tiedä oikein, minkä vuoksi Suomessa ja juuri Suomessa tämä todistustaakka on kääntynyt näinpäin eli me ydinvoiman vastustajat joudumme kerta toisensa jälkeen ikään kuin tilille kannastamme, mutta ydinvoiman kannattajat eivät joudu kovinkaan usein vastaamaan ydinvoiman todellisista kustannuksista, sähköntarpeen ennusteista tai ydinjätteen loppusijoituksesta ja niihin liittyvistä kysymyksistä. Monissa muissa maissahan tämä asetelma on aivan päinvastainen.

Ydinvoiman lisärakentaminen ei nähdäkseni tässä tilanteessa ole yhteiskunnan kokonaisedun mukaista kuten ydinenergialaki edellyttää. Meillä on mahdollisuus valita toisin, ja ympäristövaliokunta päätyikin toiseen ratkaisuun, niin kuin täällä on keskustelussa tänään jo tullut ilmi, ja, arvoisa puhemies, sanon tässä nyt jo pöytäkirjaan, että tulen pyytämään vielä toisen puheenvuoron, jossa sitten aion keskittyä tämän ympäristövaliokunnan kannanottoihin. Eli tässä aion käydä läpi näitä omia näkemyksiäni.

Ydinvoiman lisärakentamisen vaikutuksia ilmastopäästöihin on kovasti korostettu, mutta mielestäni niitä on pahasti liioiteltu. Suomen sähköntuotannon hiilipäästöt tulevat lähinnä lauhdevoimasta ja yhdistetystä sähkön- ja lämmöntuotannosta. Ydinvoima ei sovellu heikon säädettävyytensä johdosta korvaamaan lauhdesähköä, ja sitä ei näin ollen myöskään voida käyttää kaukolämmön tuotantoon. Niinpä ydinvoima vähentää hiilipäästöjä vain marginaalisesti ja tämäkin vasta ensi vuosikymmenen alkupuolella. Ilmastotalkoot edellyttävät meiltä kai hieman nopeampaa toimintaa.

On aivan kestämätöntä, että jätämme oman energiatuotantomme jätteet tulevien sukupolvien vastuulle. Tätä taakkaa eivät kanna vain meidän lapsemme ja heidän lapsensa, vaan ketju ulottuu paljon pidemmälle. Ydinvoimasta puhutaan yleisesti päästöttömänä energiamuotona. Tämä ei pidä paikkaansa. Ydinjäte on tuhansien vuosien ajan vaarallista ihmisille ja ympäristölle.

Myös mielikuva siitä, että ydinjäteongelma olisi jollain lailla ratkaistu, on täysin virheellinen. Mehän emme ole antaneet Posivalle mitään ydinjätteen loppusijoituslupaa, vaan me olemme antaneet Posivalle tutkimusluvan. Missään maailmassa ei loppusijoitusta ole kyetty ratkaisemaan. Esimerkiksi Yhdysvalloissa on miljardien dollarien tutkimusten jälkeen todettu, ettei Yucca-vuori sovellukaan ydinjätehaudaksi. On hyvä, että Suomessa tätä ydinjäteasiaa yritetään hoitaa vastuullisesti, mutta lopullista vakuutusta ydinjätteen turvallisesta loppusijoituksesta kallioperäämme ei voi kukaan antaa.

Ydinvoimaa perustellaan usein tuontiriippuvuuden vähentämisellä ja edullisella energian hinnalla. Avoimilla sähkömarkkinoilla hintalapussa ei kuitenkaan lue energian kotimaata. Sieltä ostetaan, mistä halvimmalla saadaan. Sähköntuonti Suomeen johtuu siitä, että hinta Venäjällä on noin puolet Pohjoismaiden hintatasosta, ja niinpä tuontiriippuvuuden väheneminen tulevaisuudessa ei välttämättä ollenkaan ratkea tällä lisäydinvoiman rakentamisella. Lisäksi hintaan vaikuttavat uraanin maailmanmarkkinahinta ja se, kuinka kalliiksi tämä projekti Olkiluoto 3 kaikkien näitten töppäysten jälkeen lopullisesti tulee.

Jos nyt annetaan luvat kahdelle uudelle entistä huomattavasti suuremmalle ydinvoimayksikölle ja toteutetaan luvatusti uusiutuvien paketti, Suomesta tulee suurella todennäköisyydellä sähkön viejä, mutta jätteethän jäävät kuitenkin meidän hoidettavaksemme tänne Suomeen.

Maailmassa on käynnissä suuri energiamurros, ja meidän pitäisi olla mukana tässä murroksessa ja koettaa löytää Suomelle, suomalaiselle teollisuudelle, elinkeinoelämälle ja kansalaisille siitä se hyöty tästä murroksesta, joka on meneillään.

Lopetan, arvoisa puhemies, siteeraukseen ympäristötaloustieteen professori Anni Huhtalalta, joka kirjoitti Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalle: "Ydinvoiman lisärakentaminen ankkuroi tuotantorakenteen puoleksi vuosisadaksi yhdenlaiseen teknologiaan. Pääoma sidotaan tuotantotapaan, jonka riskit on ulkoistettu yhteiskunnalle."

Satu Taiveaho /sd:

Arvoisa puhemies! On valitettavaa, että hallitus esittää näitä kahta ydinvoimalalupaa. Itse en näe ydinvoimaa kestävänä ratkaisuna. Ydinvoiman pitäisi kuulua historiaan ja meidän pitäisi panostaa nyt tulevaisuuden kestäviin energiaratkaisuihin, jotka perustuisivat vahvemmin myös maamme osaamisalueisiin.

Nyt tulisi satsata ennen kaikkea energiansäästöön ja energiatehokkuuteen. Sillä saralla on paljon hyödyntämätöntä potentiaalia ja samalla mahdollisuuksia lisätä ja luoda kestäviä tulevaisuuden alojen työpaikkoja. Tätä osaamispotentiaalia ei ole järkevää jättää käyttämättä. Mahdollisuudet tällä saralla kansainvälisillä markkinoilla ovat koko ajan kasvavat. Meidän tulisi tässä olla kärkijoukoissa eikä hukata näitä mahdollisuuksia hidastelussa.

Edullisinta energiaahan on käyttämätön energia. Energiansäästöön ja energiatehokkuuteen on siis taloudellisestikin järkevää satsata. Koko elämäntapamme tulee myös muuttua raaka-aine-, resurssi-, luonnonvara- ja energiansäästön sekä energiatehokkuuden suuntaan. Raaka-ainekiertoon tulee satsata aiempaa huomattavasti enemmän. Emme voi tuhlata luonnonvaroja ja energiaa nykytavalla enää jatkossa.

Lisäksi tulee satsata uusiutuviin energialähteisiin huomattavasti voimallisemmin ja ottaa niiden potentiaali käyttöön. Mahdollisuuksia on paljon muun muassa puu-, tuuli-, aurinko- ja bioenergian ja maalämmön osalta käyttämättä. Nämä tuovat myös työtä, muun muassa haja-asutusalueella. Puuenergian lisäämisen osalta tulee huolehtia, ettei esimerkiksi metsäekosysteemiä, karikkeen ravintoarvoja, köyhdytetä liiaksi muun muassa kantojen, hakkuujätteen ja vastaavan tehokkaamman korjuun yhteydessä. Ravinneköyhiltä maaperiltä ei tule sallia hakkuujätteiden raskasta korjuuta. Mahdollisuuksia uusiutuvien energialähteiden kestävässä käytössä on kuitenkin runsaasti.

Ydinvoimalupien hyväksyntä hidastaa näiden kestävien vaihtoehtojen eteenpäinvientiä. Näin kävi viimeksikin edellisen ydinvoimaluvan yhteydessä. Uusiutuvia ei edistetty sovitusti. Nyt painotetaan ratkaisua kokonaisuutena siten, että se sisältää uusiutuvien energiapaketin, joka tulee syksyllä käsittelyymme. Tämä on osin harhaanjohtavaa, koska EU-tason ratkaisut olisivat edellyttäneet meiltä joka tapauksessa uusiutuvien lisäämistä sovitusti. On valitettavaa, ettei uusiutuvien energialähteiden pakettia käsitellä edes tässä samassa yhteydessä.

Ydinjäte on edelleen ihmiskunnan tuottamista jätteistä se kaikkein vaarallisin. Ydinjäteongelmaa ei ole ratkaistu. En halua jättää tätä perinnöksi lastenlapsillemme. Ydinjätteen hautaamiseen liittyy vakavia riskejä esimerkiksi jääkauden aikaisten maanjäristysten tai mahdollisen ikiroudan pääsyn seurauksena. Myös Posivan loppusijoituspaikassa vieraillessa kävi hyvin ilmi, ettei ratkaisu ole täysin riskitön. Uuden tiedon mukaan sijoituspaikan tulisi olla Posivan ratkaisua syvemmässä kallioperässä, mutta Posivan kohteessa tämä ei ole mahdollista, koska syvemmällä haasteeksi tulee suolavesi.

Ydinvoimaloihin liittyvät aina myös turvallisuusriskit, joita ei tule unohtaa. Vaikka onnettomuuden riski on pieni, on sen mahdollisuus olemassa ja seuraukset äärimmäisen vakavat kaikelle elävälle. Tällaista riskiä en halua olla luomassa, kun on muunlaisiakin vaihtoehtoja tarjolla. Myös ydinvastuulaki tulee saattaa voimaan ennen lisäydinvoimaa. Vastuiden tulee olla selvät riskien osalta.

Kahden ydinvoimalan energiantarpeesta ei myöskään ole näyttöä. Tällöin osa ydinenergiasta menee todennäköisimmin vientiin. Tällöin maahamme jäisi vain ydinjäte. En näe perusteltuna vientiin ohjattua ydinenergiatuotantoa.

Ydinvoima ei ole myöskään päästötöntä, kuten usein virheellisesti väitetään. Päästöjähän syntyy niin uraanin louhinnan, rikastamisen, kuljetusten kuin sitten ydinjätteen loppusijoitustenkin osalta. Ydinvoimaa perustellaan myös sillä, että näin varmistettaisiin kohtuuhintainen, edullinen energia. Energiamarkkinoilla hinta muodostuu kuitenkin siten, ettei tästä ole näyttöä, eivätkä uudet ydinvoimalamme korvaa välttämättä Venäjältä tuotavaa ydinenergiaa, kuten väitetään. Hinta lienee tässäkin valitettavasti määräävää. Omavaraisuuden vahvistaminen energiapolitiikassa on järkevää, mutta tämäkin tavoite onnistuu parhaiten uusiutuvia edistämällä.

Arvoisa puhemies! Ydinvoima kuuluu historiaan. Tarvitaan ympäristöystävällisempiä ja eettisempiä vaihtoehtoja. Emme voi jättää tuleville sukupolville kohtuutonta taakkaa maksettavaksi. Tarvitsemme rohkeita ratkaisuja, parempia energiaratkaisuja. Äänestetään siis ydinvoima historiaan.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitykset energiaratkaisuiksi ovat onnistuneita, ja siksi myös kannatan niitä. Sekä bioenergiapaketti kokonaisuudessaan että myös nyt ensisijaisesti käsittelyssä oleva ydinenergiaratkaisu ovat perusteltuja.

Suomessa tarvitaan edullista energiaa. Sitä tarvitaan paljon, ja sillä pitää antaa signaali talouselämälle, että tässä maassa on mahdollisuudet investoida myös energiaa paljon kuluttaville sektoreille. Metsäteollisuus on keskeisessä asemassa silloin, kun puhutaan Suomen viennin tonnimääristä, samoin on raskas metalliteollisuus. Nämä molemmat ovat meidän vahvuuksiamme, ja näille on aivan aiheellista luoda kilpailukykyä. Moneen kertaan on todettu se, että Suomi on kuljetusten osalta ikään kuin saari. Pääosa meidän kuljetuksistamme joudutaan tekemään meritse, tai jos tehdään maitse, niin silloin ovat matkat vielä pitemmät ja kalliimmat. Elikkä kilpailukyvyn vuoksi meidän on tehtävä kaikkemme, että suomalaisilla tuotteilla maailman vientimarkkinoilla on markkinasijaa, ja silloin energia on yksi ratkaisevan tärkeä tekijä.

Kotimaista energiaa tulee Suomessa tuottaa kaikilla eri muodoilla. Aivan oikein hallitus on tehnyt bioenergian ja erityisesti puuperäisen metsäenergian osalta ratkaisut, jotka ovat järkeviä, perusteltuja, hyvää metsänhoitoa edistäviä ja työllisyyttä turvaavia ja parasta mahdollista aluepolitiikkaa. Henkilökohtaisesti olen koko eduskuntatyöni ajan ollut vakuuttunut siitä, että ydinenergia ja muulla tavalla Suomessa tuotettu energia tukevat ja täydentävät toisiaan.

Itse olen aikanaan koulupoikana lukenut öljylampun valossa, ja tiedän, että sähköttäkin pystyy hyvin tulemaan toimeen, mutta kyllä se sähkö ihan semmoinen hyvä asia on olla olemassa, kyllä sillä nykyisin monta käyttöä on. Tämän vuoksi Suomessa kyllä sähkö on tarpeen. Minä tein siinä lähistöllä olevasta koskesta lukiolaisaikana sähköä, mutta helmikuulla tuppasivat nuo vedet vähän kanavassa jäätymään, ja sitten kun kanava jäätyi, niin turbiinikanava oli sinne toukokuun alkupuolille saakka sitten jäässä ja sähköä ei voinut sillä tehdä. Siksi öljylamppu tuli kovastikin tutuksi.

Haluaisin tässä yhteydessä myös hivenen nostalgisesti mutta aivan vakavassa käyttötarkoituksessa tuoda esille myös tällaiset pienkosket, jollaisessa itsekin tein sähköä, kun sen omistaja paikkakunnalta pois silloin muutettuaan antoi minulle luvan käyttää sitä kuten omaa laitosta. Haluaisin nostaa myös tämmöiset mahdollisuudet esille ihan vaikean kriisin huoltovarmuudenkin takia mutta myös yhtenä mahdollisuutena, jolla osaltaan täydennetään suomalaista sähköntuotantoa.

Täällä on viitattu siihen, että ydinvoimalat keskittyvät, ja jos meidän verkostoomme jossakin poikkeustilanteessa tulisi häiriöitä syystä taikka toisesta, niin silloin olisi vahvuus, että voimakkaasti säännösteltynä elintärkeitä toimintoja, esimerkiksi tietoliikenteen osalta, voitaisiin hoitaa esimerkiksi tällaisista mikromaalisista koskivoimaloista tai muulla tavalla yksityishenkilöitten ja -talouksien itse tuottamana sähkönä.

Arvoisa puhemies! Pidän hallituksen linjausta oikeana ja uskon, että sillä tavalla voidaan mennä eteenpäin. Kaikki ne haasteet, mitä on esitetty ydinvoiman riskeinä, tulee tiedostaa vakavasti. Ja puhuttiinpa ilmastonmuutoksesta mitä tahansa, niin ainakin geologisten kirjojen mukaan totta on se, että vuosituhansien periodilla me olemme kulkemassa kohti jääkautta. Silloin täytyy tiedostaa myös se, että muutaman vuosituhannen päästä saattaa jääkausi olla näilläkin seuduilla, ja myös nämä haasteet tulee tiedostaa. Mutta luotan myös tuleviin päätöksentekijöihin ja niitten päätösten toimeenpanijoihin, että uhat voidaan torjua.

Elinkeinoministeri  Mauri  Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Täällä on tämän päivän aikaan aika monta kertaa noussut esille tämä nykyinen Venäjältä tapahtuva sähköntuonti, ja sitten sanotaan niin, että sitä ei voida estää silloin 2020-luvullakaan. Ei hallituksella ole minkäänlaisia meininkejä, aikeita, estää sähköntuontia miltään ilmansuunnalta Suomeen. Jatkossakin voi hyvinkin olla, että tänne tuodaan sähköä, mutta aivan samalla tavalla kuin ruuan suhteen on tärkeää, että vaikka Suomeen voidaan tuoda Suomen rajojen ulkopuolelta ruokaa, minä uskon, että meillä kaikilla on yhteinen näkemys siitä, että on tärkeää, että me itse kykenemme tuottamaan sen ruuan, mitä suomalaiset tiukan paikan tullen tarvitsevat.

Aivan samalla tavalla ja vähintään yhtä tärkeää on se, että me kykenemme tuottamaan myöskin itse kaikissa olosuhteissa sen sähkön, minkä täällä kulutamme. Näin näitten ratkaisujen seurauksena nyt tapahtuu 2020-luvun ensimmäisten vuosien aikaan, mutta ei enää 2020-luvun viimeisten vuosien aikaan. Kulutuksen kasvu silloin nykyennustein (Puhemies: Minuutti!) näyttää kulkevan siihen suuntaan, että sitten jotain pitää tehdä, joko tuoda silloin Suomen rajojen ulkopuolelta entistä enemmän nettotuontia tai ratkaista jollain muulla tavalla asiat silloin, kun lähestytään 2030-lukua.

Jouko Skinnari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Yhtyen siihen, mitä ministeri Pekkarinen tässä sanoi, tätä Venäjän-tuontiahan talousvaliokunnassakin pohdittiin. Kun viittasin esittelypuheenvuorossani muun muassa siihen, että olimme Jekaterinburgissa ja nyt sitten keväällä Rostovissa, ja totta kai Pietari ja Moskova ovat vielä tärkeämpiä talousalueita, niin kyllähän Venäjän nousu merkitsee käytännössä sitä, että se tulee tarvitsemaan yhä enemmän omaa sähköään.

Historia osoittaa sen, että aikanaan oli halpaa maakaasua, oli halpaa öljyä, mutta ei ole enää. Ja onko enää edes Venäjältä tuotavissa sähköä? Jos onkin, niin en usko, että Venäjällä on varaa siihen, että se jollakin tavoin alehintaan toisi Suomelle sähköä. Se aika on ohi, jolloin naapuriapu on sitä, että tuodaan halvempaan hintaan. (Puhemies: Minuutti!) Tämä tulee ottaa huomioon.

Susanna Huovinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tätä Venäjän-tuontia on tietenkin pohdittava monelta kannalta, mutta tällä hetkellä on aivan selvää se, että Venäjältä tuodaan meille sähköä, koska se on halvempaa. Ja kuten ed. Skinnari tässä totesi, niin onhan siellä Venäjällä nytkin aika lailla ennen tätä taantumaa kasvua ollut, eikä se sähköntuonti siitä mihinkään ainakaan kovin paljon notkahtanut. Eli en jaksa kyllä uskoa siihen, että tässä nyt suuria muutoksia olisi luvassa.

Kyllä tähän kokonaisuuteen pitäisi paneutua, mitä kaikkia muita toimenpiteitä meillä on olemassa, jotta me voimme kotimaisin voimin tuon tarvitsemamme sähkön tuottaa. Tähän juuri liittyy se linjaero, joka selvästikin vallitsee talousvaliokunnan enemmistön ja ympäristövaliokunnan enemmistön välillä. Meidän valiokunnassamme näkemys oli se, että lisäämällä uusiutuvien tuotantoa, myöskin sähkötuotannossa bioenergian osuutta, ja sitten tekemällä tehokkaita toimia (Puhemies: Minuutti!) energiatehokkuuden osalta pääsemme näihin tavoitteisiin.

Marjo Matikainen-Kallström /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on monissa puheenvuoroissa tullut semmoinen asia esiin, että Suomesta tehtäisiin nyt vientiparatiisi ja ydinvoimareservaatti jne. Minusta oli erittäin hyvä, että ministeri tuossa jo äsken juuri totesi sen saman, mitä talousvaliokuntakin mietinnössään toteaa, että me teemme sähköä omaan tarpeeseemme, omaan kulutukseemme, ei vientiä silmälläpitäen. En ymmärrä, mihin perusteisiin, mihin tutkimuksiin ja mihin väitteisiin nämä ajatukset, mitkä täällä ovat tulleet esiin, perustuvat, että tällaista voidaan ylipäätään väittää. Minun mielestäni on hyvä, että ministeri sanoi tämän nyt aika selkeästi, mitä kaikki voivat lukea talousvaliokunnan erinomaisesta mietinnöstä.

Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Matikainen-Kallströmille: Mihin nämä arviot perustuvat? No, esimerkiksi ministeri Pekkarisen vastauksessa kirjalliseen kysymykseen hän toteaa, että nyt lisätuotantoa tarvittaisiin 17—19 terawattituntia. Kaksi ydinvoimalaa tuottaisi 26 terawattituntia, ja loppu menee vientiin.

Eli toisin sanoen tämän ministeri Pekkarisen vastauksen mukaan suuruusluokkaa puolet toisen ydinvoimalan vuotuisesta tuotannosta päätyisi vientiin. Työ- ja elinkeinoministeriön energiaosastolta on annettu sellaisia lausuntoja, että enimmillään jopa kolme neljäsosaa yhden voimalan tuotannosta voisi päätyä vientiin. Ja kun tätä peilaa sitä vasten, että ydinenergialain mukaan pitää arvioida ydinlaitoshakemuksia nimenomaan siitä näkökulmasta, mikä on tarve kotimaassa, ja toisaalta hallituksen ilmasto- ja energiastrategiassa on todettu, että uusia ydinvoimaloita ei rakenneta pysyvää vientiä silmälläpitäen, niin kyllähän tässä erikoinen asetelma on. Tosiasiallisesti kaksi uutta ydinvoimalaa johtaa merkittävään ydinsähkön vientiin. Toisaalla on kuitenkin linjattu, että pitäisi rakentaa kotimaiseen tarpeeseen mahdollista uutta ydinvoimakapasiteettia.

Timo Juurikkala /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Pekkarisen äskeisessä puheenvuorossa vähän kiinnitti jälleen huomiota se, että teillä ikään kuin näkymä tuntuu loppuvan tuohon 2020-luvun alkuun. Todellakin, jos ei uusiutuvien ja muiden innovatiivisten energiatuotantomuotojen suhteen tapahtuisi vuoden 2020 jälkeen ja tämän uusiutuvien velvoitepaketin jälkeen enää mitään kehitystä, niin silloin varmasti tilanne olisikin sellainen kuin ministeri äsken kuvaili. Mutta on tietysti aivan selvää, että kymmenen vuotta tästä eteenpäin meillä on käytössämme yhä enemmän ja yhä paremmin markkinaehtoisilla ehdoilla toimivia uusiutuvan energian tuotantomuotoja. Otetaan nyt esimerkiksi vaikka tuulivoima, jonka määrän hallituksen tulevaisuusselonteossa oletetaan nousevan yli 20 terawattituntiin vuoteen 2050 mennessä. Kai se jollain tavalla tasaisesti lisääntyy ja sitä voidaan lisätä 2020-luvun kuluessakin? Voidaan ottaa esimerkkiä vaikka Ruotsista, jossa jo nyt ollaan hyvin massiivisesti Piteån kunnassa rakentamassa tuulivoimaa.

Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olemme sitoutuneet siihen, että nostamme uusiutuvan energian määrän 38 prosenttiin, ja ei tässä salissakaan kukaan ole kyllä esittänyt, että siitä suurempiin prosenttimääriin päästäisiin. Näin ollen meillä on edessämme se, että joudumme tekemään ratkaisun, miten tuo 62 prosenttia, se energiatarve, tullaan täyttämään, ja silloin on vastattava niihin kysymyksiin. Eli paljonko me haluamme tästä tuoda Venäjältä ydinsähköä, paljonko siitä tuotetaan ilmastoa saastuttavilla polttoaineilla kuten kivihiilellä, ja paljonko siitä tuotetaan kotimaisella täysin päästöttömällä ydinvoimalla? Kyllähän kysymys kuuluu näin, vai, ed. Juurikkala, oletteko te sitä mieltä vihreissä, että tuulimyllyillä tämä maa pelastetaan?

Elinkeinoministeri  Mauri  Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin ed. Huoviselle: Kun ed. Huovinen sanoo, että tässä ei ole selvitetty, millä muilla tavoilla voidaan energiatarvetta tyydyttää, millä muilla päästöttömillä, niin jos ei ed. Huovinen vielä ole saanut selvitystä hallituksen uusiutuvan energian paketista, niin voidaan se toimittaa. Siitä ovat kyllä kaikki valiokunnat, jotka sitä ovat halunneet, saaneet seikkaperäisen selvityksen. Voi sanoa, että nyt joudun sanomaan, että sen enempää ed. Huovisen puheissa tai kirjoituksissa tai teoissa en ole kyllä nähnyt kertaakaan edes likimainkaan niin mittavia uusiutuvan energian lisäystoimenpiteitä kuin tuo äsken sanottu paketti, mikä on hallituksen paketti, mitä se käytännössä sisältää.

Täällä maalaillaan kuvia siitä, kuinka paljon uusiutuvaa noin vaan tuosta vaan voitaisiin ottaa, lisätä jnp. Niillä ei ole perustaa. Sillä on perustaa, niin kuin edellinen edustaja täällä sanoi, että tuulivoimaa teoriassa voidaan rakentaa vaikka kuinka paljon. Niinhän teoriassa voidaan rakentaa vaikka kuinka paljon, mutta sillä on huikea hinta, kun mennään merelle rakentamaan. Veronmaksajat maksavat todella paljon, suuren hinnan, siitä.

Mitä ed. Tynkkysen puheenvuoroon vielä tulee, niin on totta, että 2020, jos vain hiililaude korvataan, (Puhemies: Minuutti!) jäisi jonkun verran yli vietäväksikin kesäkuukausien aikaan. Mutta jopa silloin 2020 on viikkoja, jolloin Suomeen joudutaan tuomaan. Ja kun mennään 2020-lukua vähän eteenpäin lähemmäs vuotta 2030, niin Suomessa nettotuonti kasvaa kaiken aikaa niitten ennusteitten mukaan, mitä meillä tällä hetkellä on.

Susanna Huovinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Menköön tämä ministeri Pekkarisen hyökkäys nyt meikäläistä kohtaan sen piikkiin, että olemme samasta vaalipiiristä.

Mutta totean nyt kuitenkin eduskunnan pöytäkirjoihin, ministeri Pekkarinen, että ympäristövaliokunnan puheenjohtajana voin vakuuttaa teille, että olen selvillä kaikesta siitä informaatiota, mitä teidän koneistonne on tuottanut, jopa siitä materiaalista, mitä te ette ole näissä keskusteluissa täällä syystä tai toisesta niin paljon välittänyt kertoa meille. Puhutaan esimerkiksi siitä, mikä on meidän energiatehokkuuspotentiaalimme. Teidän ilmasto- ja energiaselonteossanne linjattiin, että se on 5 terawattituntia, eikö niin? Ja meidän täällä lausumamme koko ympäristövaliokunnan käsitys oli se, että se voi olla huikeasti suurempi, tuo potentiaali. Te unohdatte jatkuvasti näitä terawattitunteja pyörittäessänne tiettyjä lukuja varmaankin aivan tietoisesti, ja tässä on, ministeri Pekkarinen, teidän ja minun välinen ero.

Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Pekkarinen on aivan oikeassa, että esimerkiksi tuulivoiman merkittävällä lisäämisellä tämän nyt hallituksen kaavaileman päälle on hintalappu ja on hyvin todennäköistä, että se hintalappu on korkeampi kuin sellaisessa vaihtoehdossa, jossa ydinvoimaa lisätään merkittävästi. Mutta kannattaa tarkastella myös, minkälaisia näkymiä meillä on kestävien vaihtoehtojen teknologioissa. Esimerkiksi Lappeenrannan teknillisen yliopiston professori Esa Vakkilainen on arvioinut, että mahdollisesti jo vuoteen 2020 mennessä, siis siihen mennessä, kun näiden uusien ydinvoimaloiden pitäisi alkaa tuottaa sähköä, merituulivoima saattaisi tuottaa yhtä edullista sähköä kuin ydinvoimarakentaminen kokonaan uudelle voimalaitospaikkakunnalle, niin kuin Fennovoima nyt kaavailee. Ja toki se kehitys ei pysähdy siihen, vaan se jatkuu sen jälkeenkin.

Kysymys on myös ihan aidosta arvovalinnasta, satsaammeko nyt hieman enemmän uusiutuvan energian edistämiseen, jotta sitten voimme saada hyötyä muun muassa vientiteollisuuden kautta, muun muassa sitä kautta, että näytämme kestävää esimerkkiä muulle maailmalle. Vihreät on valmis tämän lisäsatsaukseen, maksamaan siitä hieman enemmän. Se on totta.

Pertti  Salolainen /kok:

Herra puhemies! Olen ollut tässä eduskunnassa aika kauan ja muistan senkin ajan, jolloin ensimmäiset ydinvoimalat tulivat Loviisaan. Voin kertoa, että silloin luonnonsuojeluväki, Luonnonsuojeluliitto jnp. olivat kaikki ydinvoiman kannalla, koska katsoivat, että sillä tavalla voidaan säästää luontoa. Tässä on tietynlainen yhteys ihan selkeästi olemassa. Silloin muun muassa energiateollisuuden taholla oli niin suurta järkevyyttä, että se katsoi, että kaikki ei ole luonnossa kaupan. Silloin Imatran Voiman johdon kanssa muun muassa neuvoteltiin siitä, että saatiin koskiensuojelulaki aikaan. He ilmoittivat, että he eivät vastusta enää sitten viimeisten koskien rakentamista. Nyt tällaisessa uskossa on oltu, että silloin olisi tehty jonkunlainen järkevä diili siitä, että nämä viimeiset kosket ja vesistöt jätetään rauhaan. Nyt puhutaan paljon siitä, että me tarvitsemme säätövoimaa. No totta kai vesivoima olisi säätövoimaa, mutta ne ovat viimeiset kosket ja sieltä saataisiin nolla pilkku jotain pientä, nolla pilkku jotain koko Suomen energiankulutuksesta. Eihän tämän takia kannata uhrata näitä viimeisiä luonnonarvoja.

Sitten minä kiinnitän huomiota näihin kansainvälisiin selvityksiin, joita on tehty ja joissa on erittäin kriittisesti suhtauduttu bioenergian tuottamiseen. Joko ne vievät ruuantuotannolta alueita taikka sitten ne vaativat niin suuria veronmaksajien subventioita, että ne eivät ole kannattavia. Eli minusta täytyy nyt tähän bioinnostukseen suhtautua hyvin järkevästi, katsoa, että — minä en periaatteessa vastusta sitä, mikä on järkevää ja taloudellisesti kannattavaa — me emme voi rakentaa mitään Baabelin tornia veronmaksajien rahoilla. Ja kuten sanottu, myöskin luonto on tässä helposti maksaja, jos edetään liian pitkälle tällä tiellä. (Puhemies: 2 minuuttia!) Luonto ja veronmaksajat eivät kestä yksinkertaisesti liian pitkälle vietyä toimintaa tällä sektorilla.

Kun ministeri on paikalla (Puhemies: 2 minuuttia!) ja hän on luvannut vastata näihin koskiensuojelulain kysymyksiin, niin jos hän nyt mahdollisesti tässä yhteydessä vastaisi niihin, kun satumme molemmat olemaan tässä salissa. Ja sitten jos hän voisi myöskin vastata siihen, pitääkö paikkansa se lehdistössä ollut tieto, että ministerit Anttila ja Pekkarinen ovat antaneet EU:lle vääriä tietoja siitä, millä tavalla voitaisiin käyttää viljaa energian tuottamiseen. Pitääkö se paikkansa? Ja viimeinen väärä väite, jonka haluan (Puhemies: Kohta on 3 minuuttia!) ehdottomasti oikaista, on se, että on loukkaavaa, kun kerrotaan, että teollisuus tai joku olisi painostanut. Jos olisin sitä mieltä, että ydinvoimaloita ei tarvitse rakentaa, niin ehdottomasti toimisin sen mukaisesti, mutta mitään painostusta ei ole ollut.

Elinkeinoministeri  Mauri  Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Ehkä näihin muihin kysymyksiin olisi keritty myöhemminkin, mutta kun tässä tuli tämä Helsingin Sanomien eilisessä nettiversiossa esittämä väite, että ministerit Anttila ja Pekkarinen ovat sananmukaisesti vääristelleet asiantuntijoitten laskelmia, ja vielä melkein samalla otsikolla sama lehti jatkoi tänä päivänä, niin minä sanon, että minusta on aivan ennenkuulumatonta ja hävytöntä, siis hävytöntä, että tällaista väitetään. (Ed. Salolainen: Eivät pidä paikkaansa!) — Ne eivät taatusti pidä paikkaansa. — Minulla ei ole mitään tekemistä sen kanssa, minkälaisia laskelmia Mtt on tehnyt maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta. Minä luotan vahvasti myöskin siihen, että liioin ministeri Anttila ei ole millään tavalla mennyt valmiita laskelmia räpelöimään. Minä olen ymmärtänyt, että ne laskelmat on tehty täsmälleen EU-nuottien mukaan ja niitten nuottien mukaan, mitä meitä ennen kerkesi Ruotsi tehdä. Tämä ei kuulu edes minulle. Minä nyt eilen saamani, sen jälkeen kun lehdestä luin tällaisia, (Puhemies: Minuutti!) sen jälkeen saamani tiedon mukaan minulle on kerrottu tällä tavalla, miten tämä asia Mtt:ssä ja Vtt:llä on mennyt.

Nyt valitettavasti en kerkiä näihin muihin asioihin vastata.

Risto Autio /kesk:

Arvoisa puhemies! Täällä on tänään käyty tämän hallituskauden ehkä raikkain keskustelu tässä salissa johtuen siitä, että pohdimme kysymystä, joka on niin sanotusti omantunnonkysymys. Ryhmästä riippumatta jokainen on saanut täällä tuoda omia mielipiteitään julki, ja niitä on ollut poikkeuksellisen raikasta kuulla. Tuskin on kuitenkaan mitään sellaista, mitä substanssiosaamisella itse pystyisin enää lisäämään, joten otan kantaa vain tällaiseen humaaniin puoleen.

Ydinvoimapäätös ja torstainen äänestys on todellakin niin sanottu omantunnonkysymys, kun pohdimme yhtäältä päästötöntä ja kotimaista kustannustehokasta energiantuotantoa ja toisaalta esimerkiksi ydinvoiman polttoaineen loppusijoittamiseen liittyviä ongelmia. Päätös ei ole millään tavalla yksinkertainen, kun tiedämme lisääntyvän sähköntarpeen niin teollisuudessa, liikenteessä kuin kotitalouksissa. Joudumme pohtimaan uusiutuvan energian maksimaalista hyödyntämistä ja myös siitä syntyviä päästöjä tai muita haittoja.

Eri valiokunnissa olemme kuulleet kolmatta sataa asiantuntijaa, saaneet jokainen satoja yhteydenottoja kansalaisilta. Lobbaus on ollut valtavaa, jopa epämiellyttävää. Uhkaava viesti äänestäjältä nostattaa yhtä lailla vastustusta kuin poliittisen johdon ylimielinen käskytys. Tunteiden sekoittaminen näin tärkeään päätökseen lisää äänestyksen omantunnonkysymyksen luonnetta.

Ryhmissä tehdyt päätökset äänestysvapaudesta ovat hyvin tärkeitä kansanedustajan itsenäisen toiminnan, uskottavuuden ja itsetunnon kannalta. Meillä on oltava oikeus itsenäiseen ajatteluun. Samalla kun vaadimme kunnioitusta omille äänestyspäätöksille, niin kunnioittakaamme myös toisten päätöksiä.

Oras Tynkkynen /vihr:

Arvoisa puhemies! Keskustelussa on useaan otteeseen esitetty väite, että lisäydinvoimalle ei yksinkertaisesti ole vaihtoehtoja, ja vielä tarkemmin niin, että vihreät ei ole kyennyt esittämään keskustelussa minkäänlaista vaihtoehtoista mallia lisäydinvoimalle. Väite on siinä mielessä eriskummallinen, että itsekin olen täältä pöntöstä ja paikalta toistamiseen sinnikkäästi useaan otteeseen kertonut, mikä se vaihtoehto vihreillä on ja minkälaisia muita vaihtoehtoja on esitetty. Tänään debattipuheenvuorossa viittasin kolmeen vuoden aikana julkistettuun selvitykseen, jossa kaikissa on kuvattu malleja, joilla Suomen sähköntarve voidaan turvata tulevaisuudessakin ilman lisäydinvoimaa. Mutta koska selvästikin tämä asia on jäänyt monille kollegoille epäselväksi, on ehkä paikallaan vielä hieman kerrata.

Kevään aikana vihreät julkisti oman harjoitelmansa nimellä Vihreän kasvun malli, jossa tarkasteltiin, miten kutakuinkin nyt hallituksen periaatepäätöksissä esittämä sähkön ennakoitu tarve vuonna 2020 voitaisiin kattaa ilman yhtäkään uutta ydinvoimalaa. Vihreän kasvun malli perustuu kolmelle elementille.

Ensinnäkin energiatehokkuutta parannettaisiin vielä nykyistä enemmän ja kaavailtua enemmän erityisesti palveluissa ja kotitalouksissa ja korvaamalla sähkölämmitystä lämpöpumpuilla, bioenergialla ja muilla vaihtoehdoilla. Tällä saavutettaisiin noin 5 terawattitunnin vähenemä siihen lisäkapasiteettitarpeeseen, mikä nyt on kaavailtu.

Toiseksi kysyntäjoustolla pyrittäisiin leikkaamaan erityisesti kulutushuippuja ja sitä kautta vähennettäisiin kulutushuippujen aikaista kapasiteettitarvetta tässä Vihreän kasvun mallissa yhteensä 700 megawatin verran. On toki tietysti muistettava, että kysyntäjoustohan ei sinällään leikkaa sähkön kulutusta vaan vain ohjaa sitä toiseen aikaan, mutta näin voidaan juuri leikata niitä kaikkein kalleimpia ja kaikkein saastuttavimpia kulutushuippuja, joihin nyt osaltaan haetaan näillä ydinvoimapäätöksilläkin ratkaisua.

Kolmantena elementtinä Vihreän kasvun mallissa olisi todellakin uusiutuvan energian käytön lisääminen verrattuna jo nyt hallituksen esittämään sinänsä mittavaan, arvokkaaseen ja kunnianhimoiseen uusiutuvan energian pakettiin, tarkemmin viitisen terawattituntia sähköntuotantoa uusiutuvista lisää, ehkä nelisen terawattituntia tuulivoiman lisäämisestä ja sitten noin terawattitunnin verran metsäenergian käytön kautta.

Onko tämä Vihreän kasvun malli hyvä, onko se huono, onko se realistinen tai epärealistinen, siitä varmasti voi olla perustellusti eri mieltä. Mutta siitä en erityisemmin pidä, että keskustelussa väitetään, että vaihtoehtoja ei ole ja että vaihtoehtoja ei ole etenkään esitetty, kun niitä selvästi on esitetty. Ne arvon kollegat teistä, jotka katsotte, että esimerkiksi tämä vihreiden esittämä malli on syystä tai toisesta huono, olkaa ystävällisiä, esittäkää argumentteja, minkä takia se malli on huono tai epärealistinen, mutta älkää väittäkö — näin pyydän — että mitään vaihtoehtoja ei ole esitetty, koska se ei tarkalleen ottaen pidä paikkaansa.

Ed. Orpo omassa puheenvuorossaan esitti, että tämä ydinvoimaton vaihtoehto, siis sellainen vaihtoehto, jossa nojataan uusiutuviin ja energiatehokkuuteen, sinänsä varmasti voisi olla ehkä muuten ihan kiinnostava, mutta se perustuisi kokonaan ihan upouusiin ratkaisuihin, joitten varaan on epävarmaa laskea Suomen tulevaisuutta. Kannattaa kuitenkin huomata, että periaatepäätöksissä esitetyistä ydinreaktorivaihtoehdoista TVO:n tapauksessa neljä viidestä ja Fennovoiman tapauksessa kaksi kolmesta on sellaisia, joita ei ole rakennettu minnekäänpäin maailmaa. Näin meillä voisi toistua se kokemus, joka on nyt valitettavasti saatu Olkiluoto 3:sta, eli aletaan Suomeen rakentaa kokonaan uudentyyppistä ydinreaktoria, jonka rakentamisessa ja käyttöönotossa saattaa ilmetä yllättäviä lastentauteja, jotka aiheuttavat tietysti lisäkustannuksia ja hankaluuksia.

No, ministeri Pekkarinen ja monet edustajatkin ovat esittäneet, että tuuli on kallista ja sen takia sitä ei voida lisätä yhtään nyt hallituksen esittämää enempää. Onkin totta, että tuulivoimalla on todella varsin korkeat investointikustannukset, aivan niin kuin on ydinvoimallakin, eli tuuli- ja ydinvoimaa yhdistää se, että molemmat ovat hyvin pääomavaltaisia energiamuotoja. Tuulivoima ei kuitenkaan yhteiskunnan kokonaisedun kannalta ole ollenkaan niin kallista, kuin usein ajatellaan. Ajanpuutteen vuoksi vain juoksen neljä perustetta tälle väitteelle.

Ensinnäkin näyttää siltä, että tuulivoiman syöttötariffin hinta ei todennäköisesti toteudu niin suurena, kuin mitä tähän asti on esitetty. Toiseksi tuulivoima alhaisten muuttuvien kustannusten energiantuotantomuotona myös laskee sähkön markkinahintaa, koska se työntää kalliimpaa marginaalisähköä pois markkinoilta. Kolmanneksi on nähtävissä, että tuulisähkön hinta tulee tulevaisuudessa tulemaan alas, niin kuin vastauspuheenvuorossa ministeri Pekkariselle edellä totesin. Neljänneksi, tuulivoiman merkittävästä lisäämisestä on myös huomattavia yhteiskunnallisia hyötyjä, ennen kaikkea meidän työllisyytemme kasvu ja ... — Arvoisa puhemies, jatkan näistä seuraavassa puheenvuorossa.

Ilkka  Kantola /sd:

Arvoisa puhemies! Ydinvoiman lisärakentamiseen liittyvän päätöksen yhteydessä on tavattoman usein vedottu siihen, että tämä on niin sanottu omantunnonkysymys. Eduskuntaryhmien kansanedustajat voivat äänestää sen mukaan, miten itse parhaaksi harkitsevat. Omantunnonkysymykset ja vapaat kädet ovat aika poikkeuksellisia täällä eduskunnassa.

Ydinvoimakysymyksen kohdalla voi miettiä, minkä takia tämä on omantunnonkysymys. Mikä siitä kysymyksestä tekee sen tyyppisen eettisen probleeman, joka vaatii sitten yksilöllistä harkintaa, jolloin voidaan vedota siihen, että tämä on eettinen, omantunnonkysymys? Noin nopeasti ajatellen voisi ajatella, eivätkö ydinvoima- ja energiaratkaisut ole sen tyyppisiä ratkaisuja, jotka ovat teknologisia, tekniikkaan liittyviä, kysymyksiä, joita pohditaan sitten asiantuntijoiden tiedon varassa ja kootaan se tieto ja sitten sillä perusteella asia ratkaistaan, että tämä ei olisi niin voimakas arvokysymys kuin jotkut perhe-etiikkaan tai seksuaalietiikkaan liittyvät kysymykset, jotka perinteisesti meidän kulttuurissamme ja myös eduskunnassa ovat olleet näitä omantunnonkysymyksiä.

Ehkä ydinvoimaan liittyvät energiapäätökset tekee omantunnonkysymykseksi, vaikeaksi ja vähän toisen tyyppiseksi kuin tavallinen insinööriteknologinen kysymyksenasettelu, se, että se aikajänne, josta keskustellaan ydinvoimaratkaisujen yhteydessä, on niin tavattoman pitkä. Kun puhutaan kymmenistätuhansista vuosista tai joissakin arvioissa jopa satojentuhansien vuosien aikajaksosta, jota koskevaa päätöstä olemme tekemässä, niin silloin liikumme ikään kuin semmoisen sumun ja hämäryyden keskellä, johon liittyy paljon epävarmuuksia. Kun puhutaan siitä, kuinka monta maanjäristystä ehkä Suomen alueella tapahtuu tai kuinka monta jääkautta meidän alueellemme tulee, liikutaan sellaisen epävarmuuden ja pitkän aikajänteen parissa, jonka sisälle emme oikein pääse tarkasti teknologian, teknisen tiedon ja arvioinnin perusteella, vaan joudumme ikään kuin hyppäämään tuntemattomaan. En tiedä, onko tämä se syy, jonka takia tästä asiasta tehdään omantunnonkysymys.

Itse en ajattele ydinvoimakysymystä niinkään omantunnonkysymyksenä, en sellaisena, jonka voisin ratkaista intuition perusteella, vaan enemmän sen tyyppisenä kysymyksenä, joka on pragmaattinen, joka on käytännöllinen kysymys, kysymys siitä, millä tavalla ratkaisemme lyhyellä, keskipitkällä ja sitten erittäin pitkällä aikajänteellä olevia ongelmia. Näen, että tässä on kolme erimittaista aikajännettä.

Ensimmäinen on se aivan lähiajan kysymys, muutaman kymmenen vuoden jakso. Tarkoitan sitä jaksoa, jolloin meidän pitää ratkaista se, millä tavalla suomalaisen elinkeinoelämän energiantarve, millä tavalla työllisyys, siihen liittyvä energiantarve, erilainen toimeliaisuus Suomessa ratkaistaan. Minkälainen energiantuotanto meillä pitää olla käytössä, jotta työllisyys voisi kehittyä hyvällä tavalla, jotta Suomen kilpailukyky, teollisuuden kilpailukyky kansainvälisillä markkinoilla voisi kehittyä? Tämä on se muutaman kymmenen vuoden aikajakso, ehkä lähes sadan vuoden aikajakso, jota pystymme tarkastelemaan, jonka aikajänteen ymmärrän.

Sitten on toinen aikajakso, jota nämä energiaratkaisut myös koskettavat, ja se on se, joka on kaikkein eniten tällä vaalikaudella ollut eduskunnan keskustelussa: se aikajakso, jossa puhutaan siitä, miten me pystymme hidastamaan ja torjumaan toivottavasti ajoissa tämän ilmaston lämpenemisen kehityksen, joka on aivan ilmeinen tosiasia, että näin ihmisen toimesta tapahtuu. Meidän pitää muuttaa energiantuotantoamme, muuttaa järjestelmiämme niin, että hiilidioksidipäästöt käyvät vähiin ja ilmaston lämpeneminen pystytään pysäyttämään. Tässä on kysymys ehkä sadan, sadanviidenkymmenen, kahdensadan, ehkä parhaimmassa tapauksessa kolmensadan vuoden ajanjaksosta, jonka aikana pitää tapahtua radikaali muutos, muuten me monien asiantuntijoiden mukaan päädymme suurempaan tai pienempään, ehkä jopa aivan valtavan mittaiseen katastrofiin, jos tämä ilmaston lämpeneminen karkaa käsistä. Meidän pitää tehdä siis työtä sen eteen, että ilmaston lämpeneminen saadaan pysäytettyä.

Kolmas aikajakso on sitten tuo hyvin hyvin pitkä jakso kuudestasadasta vuodesta kymmeneentuhanteen, ehkä jopa sataantuhanteen vuoteen, jonka aikana tuo käytetyn ydinpolttoaineen pitää olla sillä tavalla varastoitu, että sen ydinpolttoaineen säteilymäärä pienenee niin alhaiseksi, että käytännössä ei ole eroa sillä, mikä on normaali taustasäteily, (Puhemies: 5 minuuttia!) luonnon itse tuottama taustasäteily.

Näissä aikajaksoissa meidän pitää pystyä myös työskentelemään pohtimalla ja keskustelemalla, niin kuin tänään täällä on hyvällä tavalla keskusteltu. Näin hahmotan tämän problematiikan. Kaikki ovat pragmaattisia kysymyksiä, mutta kaikkein vaikeinta on hahmottaa sitä, millä tavalla ne epävarmuudet ratkaisemme, jotka liittyvät tähän kaikkein pisimpään aikajaksoon.

Marjo Matikainen-Kallström /kok:

Arvoisa puhemies! Kokoomus näkee tämän kokonaispakettina, energiaratkaisut kokonaisuutena, että vaikka varsinaiset lakiesitykset tuodaan vasta syksyllä, niin me olemme sitoutuneet tähän 38 prosentin uusiutuvaan energiapakettiin, johon koko hallitus on sitoutunut, johon me koko eduskunta olemme sitoutuneet hallituksen energia-strategian muodossa. Tämä on nyt yksi osa sitä isoa pakettia. Jos ette luota siihen, että tämä uusiutuvan paketti on sieltä tulossa, niin ihmettelen, mihin te sitten ylipäätään voitte luottaa, koska olemme itse näitä päätöksiä olleet tekemässä.

Hallituksen energiapaketilla kokonaisuudessaan vahvistetaan kotimaisen teollisuuden kilpailukykyä, edistetään talouskasvua sekä saatetaan liikkeelle miljardien eurojen investoinnit tällä vuosikymmenellä. Ratkaisulla luodaan myös markkinoita uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen liittyville uusille teknologioille ja yrityksille.

Täällä on väitetty, että kehitys muilla aloilla pysähtyy. Nythän nimenomaan ollaan tällä päätöksellä luomassa edellytyksiä uusiutuviin satsaamiseen ja luomassa niitä mahdollisuuksia, että teknologiaa kehitetään. Olemme etukenossa uusiutuvien kehittämisessä, voin väittää, nimenomaan näin. Täällä valiokuntamme puheenjohtaja toi hyvin sen esiin, kuinka nimenomaan tälläkin 2000-luvulla on menty huima askel eteenpäin uusiutuvan teknologian kehittämisessä. Sillä ei ollut mitään tekemistä sen kanssa, että olemme satsanneet ydinvoimaan, vaan nimenomaan olemme myös halunneet satsata uusiin teknologioihin ja niiden kehittämiseen ja luoda mahdollisuuksia seuraavan sulkupolven ratkaisuille. Samoin tällä ydinvoimaratkaisun avulla ylläpidetään työllisyyttä ja vientiä, jolloin myös uusiutuvien energialähteiden edistämiseen riittää verovaroja.

Täällä on väitetty, että meillä on energiankulutus kääntynyt laskuun, ja sehän on ihan selvä, että näin arvioidaankin vähenevän myös tulevaisuudessa, ja se on meillä todellinen tavoite, että energiankulutus vähenee. Mutta sitten tulee sähkön suhteellisen osuuden kasvu, koska meillä on erilaisia siirtoja kokonaan tämän sähkö- ja energiapaketin sisällä. Ollaan muun muassa siirtymässä lämpöpumppuihin, jotka vaativat sähköä. On sähköautoja tulossa. On uutta teknologiaa, joka käyttää nimenomaan sähköä. Silloin on erittäin tärkeää, että se sähkö on mahdollisimman päästötöntä.

Omassa ryhmäpuheenvuorossani toin esiin pienhiukkaset. Se on yksi meidän tämän hetken vitsauksista monella eri tavalla sekä energiantuotannossa että liikenteessä että teollisuudessa. Uusi teknologia, kuten sähköautot ja lämpöpumput, voisin väittää, että myös nanoteknologia aikanaan, tuovat uutta särmää ja uusia mahdollisuuksia muun muassa akkuteknologian kehittymiseen ja tuodaan ihan uusia näkökulmia myöskin tuulienergian puolelle. Mutta vielä olemme lapsenkengissä tällä sektorilla ja tarvitsemme vielä monien, monien vuosien kehittymistä. Mutta uusi alue voi yhtäkkiä sieltä pompahtaa, ja olemme silloin todella uusien mahdollisuuksien edessä.

Meidän on myöskin sähkönkulutuksessa varauduttava kasvussa olevan palvelusektorin sähkönkulutuksen lisääntymiseen. Eli siirrymme energiankulutuksesta yhä enemmän lisääntyvään sähkönkulutukseen. Eli täytyy olla tarkkana, mistä puhuu, puhutaanko energiasta vai puhutaanko sähköstä.

Perusvoimaa, mukaan lukien ydinvoima, ei mitoiteta kattamaan kulutuspiikkejä — sitä on talousvaliokunnan mietinnössä hyvin selkeästi ja seikkaperäisesti tuotu esiin ja myöskin ne lähdeaineistot, mihin tässä on pohjauduttu — vaan nimenomaan varaudutaan huippu- ja säätövoiman avulla. Lisäksi ylläpidettäisiin varavoimaa. Näin voidaan välttää tilanne, jossa ydinvoimaa valmistettaisiin pysyvästi vientiin.

Suomessa uutta sähköntuotantokapasiteettia ei todellakaan olla mitoittamassa pysyvään vientiin, vaan tarkoituksena on poistaa maamme tuontiriippuvuus. En tarkoita sitä, että meille ei enää tuotaisi sähköä, vaan sitä, että me emme ole siitä riippuvaisia eli ettei meidän tarvitse luottaa ja turvautua naapuriapuun, jos ei siihen itse todella haluta, mutta me emme ole silloin kiristysnappulana.

Timo Juurikkala /vihr:

Arvoisa puhemies! Ensin pari huomiota ja kommenttia ed. Matikainen-Kallströmin äskeiseen puheenvuoroon. Tä-mä uusiutuvan energian velvoitepaketti, jonka ministeri Pekkarinen on esitellyt, ansaitsee kaiken tuen. Se on hyvä paketti ja kunnianhimoinenkin, mutta, niin kuin minä täällä aikaisemmin totesin, tämän uusiutuvan paketin vaikutusaika tällaisenaan loppuu vuonna 2020, jolloin tämä 38 prosentin tavoite ollaan saavuttamassa.

Silloin on vaara, jos ei uusia avauksia tehdä ja määrätietoisesti viedä uusiutuvaa ja kestävää energiateknologiaa eteenpäin, että kehitys tällä saralla pysähtyy siihen paikkaan, varsinkin jos täällä eduskunnassa nyt myönnetään kahdelle uudelle isolle ydinvoimalalle periaatepäätösluvat. Silloin nimittäin 2020-luvun alussa tulee aivan mahdottoman suuri määrä sähköä yhtäaikaisesti markkinoille. Silloin ei ole enää olemassa mitään kannustetta sille, että kehitettäisiin luovasti uusia kestäviä energiateknologian muotoja.

Toinen huomio ed. Matikainen-Kallströmin puheeseen. Kehuitte tässä, että nyt Olkiluoto 3:n päätöksen jälkeen uusiutuva energia on edistynyt mainiosti, mutta esimerkiksi tuulivoiman osaltahan näin ei ole ollut, vaan Suomi on tuulivoiman osalta tällä hetkellä totaalinen kehitysmaa. Meillä on todella vähäinen se tuulivoiman osuus. Se osittain riippunee siitä, että Olkiluoto 3 on vienyt kehityspanoksia tuulivoiman kehittämiseltä.

Sitten muutama muu huomio tähän keskusteluun. Ensinnäkin täällä on tietysti monessa puheenvuorossa tuotu esiin, kuinka valiokunnat ovat suorittaneet perusteellisia asiantuntijakuulemisia. Näin tietysti onkin, ja erilaisia mielipiteitä ja asiantuntijanäkemyksiä on paljon nähty, mutta kyllä tässä tietyssä mielessä eduskunta kuitenkin aika lailla suljetuin silmin joutuu ratkaisuja tekemään. Viittaan siihen, että tähän päätöksen tueksi tuotetut selvitykset ovat osittain puutteelliset, osittain niitä ei ole ollenkaan.

Ensimmäisenä otan esimerkin, että semmoista selvitystä ei nyt kunnolla ole tehty, jossa energiamarkkinoiden tulevaisuutta olisi analysoitu siinä tapauksessa, että tällainen määrä kuin kahden uuden ydinvoimalan tuotanto sähkömarkkinoille tulee, luotettavaa tai uskottavaakaan selvitystä siitä, miten se vaikuttaa sähkön hintaan, miten se vaikuttaa sähkön vientiin tai mahdollisesti sähkön tuontiin. Tämänpäiväisessä keskustelussa erilaisia mielipiteitä ja näkemyksiä asiasta on heitetty ja nämä näkemykset ovat poikenneet huomattavan paljon toisistaan, ja tämä juuri kertoo siitä, että tietopohja ei ole riittävä.

Toinen avoimeksi jäävä asia tällä aikataululla on tämän niin sanotun Mankala-periaatteen soveltaminen ja sen mahdollinen osoittautuminen EU:n kilpailusäännösten tai verotussäännösten vastaiseksi. Tästä ei nyt ole meillä ensinnäkään oikein tietoa, mikä tämän käsittelyn lopputulos on. Näyttää siltä, että komissio aika syvällisesti on asiaan perehtymässä, ja on täysin mahdollista, että tämä Mankala-periaate todetaan EU-säännösten vastaiseksi. Nyt meillä ei ole tietoa, miten se vaikuttaa näiden päätösten seuraamuksiin, jos näin käy. Tämä on tämän kiireen yksi haittapuoli.

Edelleen tästä puuttuvat perusteelliset selvitykset siitä, miten tämä ydinvoimaratkaisu tai vaihtoehtoinen ratkaisu vaikuttaa työllisyyden kehittymiseen. Edelleen tästä eri edustajat ovat heittäneet tässä salikeskustelussa hyvin paljon toisistaan poikkeavia näkemyksiä. Tämä on aika luonnollista, jos ei kunnon selvitystä ole tehty.

Neljäntenä ja ehkä tärkeimpänä puuttuvana selvityksenä mainitsen tämän vaikutuksen hiilidioksidipäästöihin. Tästä on esitetty erilaisia arvioita, mutta kunnon selvitystä ei ole. Nyt tämä salikeskustelu on koko päivän ajan keskittynyt varsin paljon siihen, että ydinvoimaa kannattavat edustajat ovat perustelleet kannatustaan sillä, että tämä on ilmastopoliittisesti välttämätön ratkaisu ja vähentää ilmastonmuutoksen uhkaa. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että tästä on hyvin suuri epävarmuus, tuleeko ydinvoiman massiivinen lisärakentaminen vähentämään hiilidioksidipäästöjä yhtään. Pahimmassa tapauksessa sillä ei ole mitään vaikutusta. Silloin on aika hölmöä, jos suuri osa edustajista nojaa päätöksensä keskeisesti siihen uskoon, että hiilidioksidipäästöt ydinvoiman myötä vähenevät.

Lopuksi, arvoisa puhemies, totean vielä, että täällä, kuten keskustelussa on käynyt ilmi, on olemassa ihan realistisia vaihtoehtoja myöskin tyydyttää Suomen sähköntarve jatkossa ilman lisäydinvoiman rakentamista. Yleisen varovaisuusperiaatteen mukaan olisi hyvin viisasta valita se tie, joka ei sisällä riskejä.

Paavo Arhinmäki /vas:

Arvoisa puhemies! Tämän päivän aikana käydyssä ydinvoimakeskustelussa vasemmisto on saanut kritiikkiä ehkä kahdesta asiasta ennen muuta. Toinen on liittynyt työllisyyteen ja toinen siihen, ollaanko tosissaan ilmastonmuutosta pysäyttämässä.

Ed. Juurikkalan jälkeen on hyvä ensin jatkaa tästä kysymyksestä siitä, mikä tämän merkitys on kasvihuonekaasupäästöjen osalta ja ilmastonmuutoksen osalta. Ensinnäkin täytyy todeta, niin kuin jo aikaisemmassa puheenvuorossani sanoin, että ne, jotka ovat kaikkein kiihkeimmin vastustaneet selkeitä toimia, joilla hiilidioksidipäästöjä ja kasvihuonekaasupäästöjä leikataan, kaikkein voimakkaimmin nyt puolustavat ydinvoimaa ilmastonmuutosnäkökulmasta.

Tosiasia on kuitenkin se, että meidän täytyy ryhtyä toimiin nyt eikä 15 vuoden kuluttua, jolloin mahdollisesti, jos eduskunta tekee niin pöljän päätöksen, että hyväksyy kaksi uutta ydinvoimalaa, ne olisivat käytössä. Ilmastonmuutosta pitää lähteä pysäyttämään nyt, ei 15 vuoden kuluttua. Ainoa kestävä tapa on se, että tehdään selkeitä tavoitteita vuosittain siitä, millä tavalla leikataan hiilidioksidipäästöjä. Meillä ei ole varaa jatkaa tällä tiellä tulevaisuuteen ja odotella jotain parempia aikoja.

Arvoisa puhemies! Toinen iso kysymys on se, että oli oikeastaan aika liikuttavaa kuunnella, miten erityisesti kokoomuksen ja keskustan riveistä oltiin huolestuneita siitä, että vasemmisto on unohtanut duunarit, unohtanut työpaikat, ei puolusta työläisiä. Sitä samaa kosteasilmäistä duunareiden puolustamista olisi toivonut tänä keväänä aikaisemmin, kun työntekijät ovat taistelleet työpaikkojensa puolesta. Tässä työttömyystilanteessa on ollut työtaisteluja, joissa on pyritty pitämään huolta siitä, että ihmisiä ei irtisanota, toisaalta siitä, että työehtoja ei erittäin rajulla tavalla heikennetä. Silloin ei salin oikealta laidalta löytynyt duunareille puolustajia. Nyt käytetään työläisiä keppihevosena ydinvoiman puolustamisessa. Tosiasia on kuitenkin se, että ydinvoima ennen muuta hyödyttää suuria yrityksiä ja niiden omistajia, ei duunareita. Tästä esimerkkinä on se, kun on puhuttu paljon puunjalostusteollisuudesta ja miten tämä ydinvoimaesitys, jonka hallitus teki, oli selkeä viesti paperiteollisuuden suuntaan. Stora Enso kiitti ydinvoimapäätöksestä vuorokauden sisällä ilmoittamalla Varkaudessa kahden paperilinjan sulkemisesta.

Tosiasiassa se, millä me pärjäämme, millä me puolustamme duunareita tulevaisuudessa, on se, että nostetaan Suomessa jalostusastetta, entistä pidemmälle menevää tuotekehittelyä, sitä kautta luodaan töitä duunareille Suomessa tulevaisuudessakin, pidetään huolta siitä, että Suomi on kehityksen etujoukossa.

Täällä on paljon puhuttu metalliteollisuudesta. Se, että me emme panosta pääomia kahteen uuteen ydinmyllyyn vaan uusiutuvien energiamuotojen kehittämiseen, luo valtavan määrän työpaikkoja esimerkiksi metallipuolelle. Kun me haluamme aidosti puolustaa työpaikkoja, ei vain sanoissa yrittää sillä hyödyttää yrityksiä ja niiden omistajia, me haluamme pitää kiinni siitä, että työpaikkoja on tulevaisuudessakin ja ne syntyvät nimenomaan tuotekehittelyllä, panostamalla uusiutuviin, suorina työpaikkoina teollisuuteen, mutta ennen muuta myös alueellisesti työllistävinä energiaratkaisuina.

Rakennusvaiheessa ydinvoima työllistää. Se on nähty Olkiluodossa, mutta se, millä työehdoilla ja ketä se työllistää, on aivan toinen asia. Tämän vuoksi esimerkiksi Rakennusliitto, joka vielä Olkiluoto 3:sta päätettäessä puolusti voimallisesti ydinvoimaa, ei ole ollut nyt enää ydinvoimalobbyssa mukana, vaan on nähnyt, että ne eivät synnytä kunnollisilla työehdoilla, kunnollisilla palkoilla työpaikkoja. Tämä on vaan väli-aikainen työllisyysvaikutus, joka tulee ydinvoiman rakentamisesta. Sen jälkeen ydinvoima ei työllistä samalla lailla kuin uusiutuvat alueellisesti. Niillä alueilla, joiden pitäisi erityisesti keskustan näkökulmasta olla kiinnostavia, paikallisesti, maakunnallisesti tuotetusta energiasta syntyy pysyviä työpaikkoja. Sen vuoksi me haluamme katsoa tätä nimenomaan duunarien näkökulmasta, työpaikkojen näkökulmasta.

Haluamme puolustaa sitä, että teollista työtä on Suomessa jatkossakin, energiatuotannosta tulee työtä, mutta sen pitää tulla kestävällä tavalla, ja sen vuoksi ydinvoiman vastustaminen on nimenomaan duunarien puolustamista niiltä, jotka ovat aidosti duunareiden puolella eivätkä vain silloin, kun duunareita voidaan käyttää keppihevosena, (Puhemies: 5 minuuttia!) jotta edistetään ydinvoimaa ajavien yhtiöiden omistajien pankkitilin paksuutta.

Eero Akaan-Penttilä /kok:

Arvoisa puhemies! Tässä ydinvoimakeskustelussa haluan yrittää jonkinlaista logiikkaa ja lähden liikkeelle pääministerin ilmoituksesta 11.5. tänä vuonna, jolloin hän eduskunnalle kertoi kolme tärkeää asiaa.

Ensimmäinen niistä oli, että Suomi muiden EU-maiden mukana toimii ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, ja hän muistutti, että jo vuonna 2007 sovimme EU:n huippukokouksessa kasvihuonepäästöjen vähentämisestä vuoden 1990 tasosta 20 prosentilla vuoteen 2020, ja samalla uusiutuvan energian käyttöä lisätään 20 prosentilla. Nämähän ovat selviä tavoitteita, monet varmaan muistavat. Mutta kuinka moni muistaa, että vuoteen 2050 mennessä meidän on vähennettävä päästöjä huomattavasti enemmän? Olemme nimittäin tulevaisuusselonteon yhteydessä asettaneet vähintään 80 prosentin päästöleikkaustavoitteen vuoteen 2050 mennessä. Siis pelkästään tältä puolen on töitä jo paljon. Täällä joku vihreistä jo nauraa tälle haaveelle, mutta tämä on pääministerin ilmoitus joka tapauksessa, ja sen mukaisesti minusta rivikansanedustaja menee eteenpäin.

Toinen kohta on, että Suomen on nostettava uusiutuvan energian osuutta loppukulutuksesta 38 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Siis sen pitää toteutua kymmenen vuoden kuluttua, kun viisi vuotta sitten tämä samainen prosentti oli 28,5. Tämä oli pääministerin toinen tärkeä energiaratkaisua koskeva asia.

Kolmas tietysti koski ydinvoimaa, siihen liittyviä linjauksia, kun valtioneuvosto oli äänestämällä tehnyt periaatepäätökset kahdesta uudesta ydinvoimalaitoksesta ja päätökset perustuivat ennen kaikkea sähköntarpeeseen vuoden 2020 jälkeen.

Nämä ovat pohjana tälle kyseiselle keskustelulle minun mielestäni. En tiedä, mitkä ovat muiden mielestä pohjat, mutta se, mitä meille on valtioneuvostosta ilmoitettu päätetyn, on pohja joka tapauksessa, tykkäsi siitä tai ei. Itse olen sitä mieltä, että toiset ottavat ilmastonmuutoksen tosissaan — minä en aina siihen ole niin voimakkaasti jaksanut uskoa — mutta on se niin tai näin, on joka tapauksessa järkevää toteuttaa toimia, jotka säästävät luonnonvaroja, energiaa ja kustannuksia, parantavat Suomen omavaraisuutta. Kukaan ei täälläkään tätä ole vastustanut, onneksi. Minusta silloin päästöjen vähentäminen on aivan automaattisesti yksi tie eteenpäin, ja kustannustehokas tässä kannattaa olla.

Vielä yksi asia, jota en ole kuullut erityisesti täällä mietittävän, on se, miten Suomen energiakulutus jakautui. Se on kaikille kyllä jaettu. Mikä niistä on suurin? Se on öljy tällä hetkellä, 25 prosenttia, toisena on ydinenergia, kolmantena kivihiili ja neljäntenä maakaasu, sitten tulevat muut. Metsäteollisuuden jäteliemet ovat 20 prosenttia, sanottakoon, aika mielenkiintoinen poikkeus. Sähköntuotannon osalta viime vuonna ykkönen oli ydinvoima, 33 prosenttia, kakkonen kaukolämpövoima, kolmonen vesivoima ja nelonen oli sitten tuontisähköä.

Luettelen, arvon puhemies, nämä kaikki seikat sen takia, että jos ei tästä hallituksen linjasta pidä eikä tykkää, niin on helppo näiden edellä lueteltujen seikkojen perusteella hyvin selkeästi perustella, miksi on toisilla linjoilla. Miksi esimerkiksi vastustaa ydinvoimaa, kun sitä jo tuotetaan meillä näinkin paljon? Senhän voi sanoa niinkin päin. Meillä on 19 prosenttia. Kukaan ei ole kuitenkaan sanonut, että sitä pitää ajaa alas. Minkä takia sitten sitä ei voida tuottaa vähän lisää, kun siitä on suunnattomia etuja? Tätä ei kerrota.

Mielenkiintoinen on julkilausuma, joka tämän pääministerin ilmoituksen vastapainoksi tuli juuri juhannuksen alla. Siinä on 40 henkilöä, huomattava määrä professoreita, tutkijoita, dosentteja, jotka ilmeisesti ovat aika lähellä Greenpeacea, koska toinen allekirjoittajista on Greenpeacen edustaja, ja tämä teksti suurelta osin muistuttaa sitä, mitä ed. Tynkkynen täällä omassa puheenvuorossaan kaipasi, vihreän kasvun mallia. Nyt jos luen tämän julkilausuman oikein, niin ainoa asia, minkä takia koko tämä tieteellisesti aika näyttävän näköinen porukka perustelee, että ydinvoimaa ei saa tuoda Suomeen, liittyy suuronnettomuuden tai ydinjätteiden kaltaisiin riskeihin. Yksi lause, ei mitään muuta.

Hallituksen perusteluissa tätä seikkaa on paljon paremmin perusteltu. Tässä julkilausumassa ei ole minkäänlaisia kirjallisia referenssejä. Lisätietoja saa kahdelta henkilöltä kysymällä. Minusta aika vakava tilanne, että näin kevyin eväin tavallaan lähestytään eduskuntaa tässä asiassa ja riskien avulla yritetään saada muuttamaan päätöstä, jonka takana on paljon toisenlaista aivotyötä.

Johanna  Karimäki /vihr:

Arvoisa puhemies! Vahvempi panostaminen uusiutuvaan energiaan ja energiankäytön tehostamiseen on parempi ratkaisu kuin tuontiuraanista ja ulkomaisesta teknologiasta riippuvainen lisäydinvoima. Uusiutuva energia vahvistaa suomalaista osaamista, työllisyyttä, teknologiaa ja lisää hajautetussa ratkaisussa koko maan huoltovarmuutta ja hyvinvointia. Vahvat kotimarkkinat avaavat myös mahdollisuuksia teknologian vientiin. Professori Peter Lundin mukaan alalle voisi syntyä 30 000—40 000 uutta pysyvää työpaikkaa. Jos markkinoilla on tarjolla ylen määrin ydinvoimasähköä, uusille tekniikoille ei välttämättä löydy tarpeeksi pääomia. Onnistuneella ympäristö- ja energiapolitiikalla voidaan yhdistää laajasti kaikkien suomalaisten edut. Kansantalouden etu on, että tuotamme mahdollisimman paljon energiaamme kotimaisista lähteistä hajautetusti ja kotimaisella teknologialla. Valtiovallan olisi tuettava sähkön ja lämmön yhteistuotannon täysimittaista kehittämistä erillisen sähkön- ja lämmöntuotannon sijaan.

Täällä keskusteluissa on monella suulla perätty ydinvoiman vastustajien vaihtoehtoista mallia. Ed. Tynkkynen ja moni muukin on esitellyt vihreän kasvun mallia, joka nyt on tässä ainoa varteenotettava vaihtoehto, koska käsittelyssä olevassa päätöksessä ei ole selvitetty vaihtoehtomallia elikkä nolla-mallia. Vihreän kasvun mallin lähtökohtahan on se, että panostetaan energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan. Tuulisähköä siinä esitetään kolmannes enemmän kuin hallituksen periaatepäätöslinjauksessa esitetään energiatehokkuutta. On lukuisia toimenpiteitä, muun muassa energiatehokkuustoimikunnan esitykset täysimääräisesti plus vielä siihen päälle lisätoimenpiteitä. Kulutushuippujen tasaaminen on yksi keino tehostaa sähkönkäyttöä älykkäillä sähköjärjestelmillä.

Sitten täällä salissa on puhuttu ydinvoiman päästöttömyydestä. Päästöjähän syntyy valtavat säteilevät ydinjätteet, mutta myös ilmastopäästöjä. Kun koko elinkaarta tarkastellaan, syntyy kasvihuonepäästöjä uraanipolttoainelouhinnasta ja prosessoinnista. Kriittinen tekijä on uraanioksidin pitoisuus malmissa. Lisäksi ydinvoimapäästöjen vähentämisestä on hyvin erilaisia arvioita. Työ- ja elinkeinoministeriön arvion mukaan yhtä voimalaa kohti voidaan vähentää 5 hiilidioksidimegatonnia vuodessa päästöjä, kun taas Vtt on päätynyt vastaavassa arviossa yhteen megatonniin. Tässä tapauksessa mielestäni tutkimuslaitos on uskottavampi tietolähde kuin ministeriö.

Lisäksi ydinvoiman louhintaan liittyy terveystekijöitä ja riskitekijöitä, joita ei ole tarpeeksi tässä valmistelussa otettu huomioon. Ydinpolttoaineessa käytetyn uraanin louhinta aiheuttaa terveys- ja ympäristöhaittoja käytännössä kaikissa tuotantomaissa. Erityisesti hengitysilmaan tai juomaveteen louhimisen yhteydessä pääsevät myrkylliset ja radioaktiiviset aineet aiheuttavat sairauksia. Jokaista louhittua uraanikiloa kohti syntyy 2 tonnia radioaktiivista jätettä.

Vielä ehkä yksi keskeinen asia, jonka tässä lopuksi, puhemies, haluan nostaa esiin, on se, että en tiedä, kuinka vakavalla huomiolla on esimerkiksi sosiaali- ja terveysvaliokunnassa käsitelty saksalaista tutkimusta lasten syöpätapauksista ydinvoimaloiden ympäristössä. Saksalainen Kikk-tutkimus, joka on tehty saksalaisella perusteellisuudella, julkaistu maailman johtavissa syöpätutkimuslehdissä — ja Saksan hallitus on myös hyväksynyt nämä tulokset — on päätynyt siihen lopputulemaan, että lasten leukemiariski 5 kilometrin etäisyydellä voimalasta on yli kaksinkertainen, muiden syöpien osalta miltei kaksinkertainen. Kikk-tutkimus viittaa hyvin vahvasti siihen, että toimivat ydinreaktorit tuottavat jotakin, joka lisää erityisesti pienten lasten syöpäriskejä. Syitä on pohdittu ja selvitetty. Epäilykset ovat kohdistuneet ennen kaikkea ydinvoimaloiden rutiininomaisesti ympäristöönsä laskemaan tritiumiin, vedyn radioaktiiviseen isotooppiin, jonka puoliintumisaika on 12 vuotta. Nyt jos miettii näitä ydinvoimalupahakemuksia, niin esimerkiksi Fennovoiman hankkeiden lähistöllä altistuvaa väestöä olisi tällä alle 5 kilometrin etäisyydellä. (Ed. Kaltiokumpu: Ei ole kiistaton tutkimus!)

Vaikkakin käsittely on ollut suhteellisen ohut ja lyhyt, niin mielestäni siinä esille nousseet argumentit vain vahvistavat sitä käsitystä, että Suomen paras tie olisi se, että kumpikin ydinvoimalahakemus hylättäisiin.

Susanna Huovinen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Lupailin tuossa aiemmassa puheenvuorossani, että joitakin ympäristövaliokunnan kannanottoja tässä myöhemmässä puheenvuorossani tulen puheenjohtajaroolissa kertomaan, mutta tätä ennen haluaisin vielä palata tähän salissa velloneeseen keskusteluun tästä vaihtoehdottomuudesta.

Minusta on hyvin vaikea nähdä, miksi todellakin me, jotka emme kannata lisäydinvoiman rakentamista, joudumme ikään kuin kerta toisensa jälkeen täällä selostamaan, että kyllä vaihtoehtoja on. Tämä on hyvin kiusallista, että ei tämä viesti tunnu menevän perille. Täällä ovat useat edustajat kertoneet niistä vaihtoehtoisista laskelmista, joita myöskin meidän asiantuntijamme valiokunnissa ovat kertoneet. Epäilen kyllä, että ei kukaan tai ainakin hyvin harva kansanedustaja voi väittää, että koko hänen kuulemansa asiantuntijakierros tässä talossa tämän prosessin aikana olisi ollut yhtä auvoa ja yksimielisyyttä. Tuskinpa vain. Kyllä niitä vaihtoehtoisia malleja on tuolla valiokuntatasollakin kuultu lukuisia, ja sen vuoksi tämä jatkuva kysely täällä ja meidän tenttaamisemme on niin kuin saamassa kummallisia sävyjä, kun ottaa huomioon, että me emme ole saaneet vastauksia moniin niihin kysymyksiin, joita me olemme puolestamme esittäneet ydinvoiman kannattajille.

Eli toivoisin, että tutustuttaisiin näihin asiakirjoihin eikä vain hoettaisi talousvaliokunnan enemmistön kantoja täältä mietinnöstä, koska tämä sisältää myös esimerkiksi tämän ympäristövaliokunnan enemmistön lausunnon, joka päätyi päinvastaiselle kannalle, ja siitä, puhemies, nyt joitakin poimintoja.

Ensinnäkin periaatepäätökset ydinvoiman lisärakentamisesta vaikuttavat hyvin olennaisella tavalla koko suomalaisen energiatuotannon rakenteeseen. Ne vaikuttavat ilmastopolitiikan tavoitteiden toteutumiseen, josta täällä aiemmin jo käytiin keskusteluja. Me tarvitsemme ilmastopolitiikassa mukana pysyäksemme ja näihin tavoitteisiin vastaamiseksi paljon nopeampia toimenpiteitä kuin mihin me pystymme näillä massiivisilla ydinvoimaratkaisuilla pääsemään, joita täällä nyt käsittelemme.

Nämä periaatepäätökset vaikuttavat myöskin uusiutuvan energian tavoitteiden saavuttamiseen. Ympäristövaliokunnan enemmistö on tässä lausunnossaan todennut, että resursseja ei kerta kaikkiaan riitä näin mittavassa määrin molempiin. Ja haluan lainata erästä asiantuntijaa tuolta ympäristövaliokunnan kokouksesta, kun hän totesi, että valitettavasti uusiutuvien energialähteiden aktiivisen kehittämisen osalta Suomesta puuttuu sellainen hype, joka monissa muissa maissa tällä hetkellä on päällä, ja näin ollen myöskin nämä markkinat hakeutuvat tietoisesti muualle.

Tämä energiamurros, jossa siis koko maailma etsii nyt vastauksia ilmastonmuutoksen haasteeseen vastaamiseksi, edellyttää myöskin satsauksia kestävän teknologian kilpailukyvyn turvaamiseksi, ja myös tämän ympäristövaliokunta on omassa lausunnossaan nostanut esille. Tarvitaan tukea sille, että voi syntyä vahva kotimarkkina, josta voidaan ponnistaa sitten eteenpäin kansainvälisille markkinoille. Tämä luo uutta työtä, uutta kasvua suomalaiseen yhteiskuntaan.

Jälleen kerran nostan esiin nämä energiatehokkuustoimet, joihin ei tunnu tulevan vastausta, vaikka kuinka täällä kyselee kyselemästä päästyään. Energiatehokkuustoimien tehokas toteutuminen on asia, joka meidän on tehtävä joka tapauksessa. Nyt jää vain kysymys siitä, minne ne ovat unohtuneet tästä kokonaisuudesta, koska se on ollut ilmeisesti se joustomomentti, kun näitä kulutusarvioita on viime kädessä hinattu ylöspäin, että jostakin on tarvittu tätä joustoa ja se on ilmeisesti sitten valitettavasti ollut tämä energiatehokkuustoimenpiteiden määrä.

Lisäksi ympäristövaliokunnan enemmistö lausunnossaan on nostanut esille sen, että näitä sähkön kulutusennusteita on todellakin esitetty monenlaisia. Avoimet sähkömarkkinat ovat luonteeltaan sellaiset, että ei ole mekanismia, jolla tuo tuonti Venäjältä voidaan estää, vaikka rakentaisimmekin massiivisesti nyt ehdotetulla tavalla lisää ydinvoimaa.

Eli kaiken kaikkiaan, arvoisa puhemies, tässä lyhyessä ajassa totean, että ympäristövaliokunnan enemmistön linja oli energiatehokkuuteen, uusiutuvaan energiaan satsaaminen, mahdollisten kulutushuippujen leikkaaminen kysyntäjoustoilla. Ei pidä sitoa energiarakennetta käytännössä näillä tällä viikolla tehtävillä päätöksillä vuosisadan loppuun saakka.

Reijo Paajanen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Olen täysin eri mieltä ed. Huovisen kanssa hänen näkemyksistään tässäkin asiassa. Olemme tekemässä merkittävää, Suomen tulevaisuuteen vaikuttavaa päätöstä. Kahden uuden ydinvoimalan rakennuslupaa ei esitetä kevein perustein. Minusta tästä aivan loistavan debattipuheenvuoron käytti ed. Kumpula-Natri. Periaatepäätöksiä on valmisteltu huolellisesti ja kaikki näkökulmat punniten. Myös kaikkia osapuolia on haluttu kuunnella, jotta hankkeiden turvallisuutta ja ympäristövaikutuksia koskevat aspektit on saatu huomioitua asianmukaisella tavalla.

Ydinvoiman lisärakentamista on perusteltu muun muassa tulevaisuuden kasvavalla energiantarpeella ja hiilidioksidipäästöjen vähentämisellä. Mielestäni molemmat edellä mainitut syyt ovat päteviä. Tällä hetkellä olemme täysin riippuvaisia tuontisähköstä ja vientiteollisuutemme menestysalat, kuten metsä- ja metalliteollisuus, tarvitsevat paljon energiaa. Elinkeinoelämämme kannalta on erittäin tärkeää, että sähköä on tarjolla kohtuulliseen hintaan. Yritystemme kilpailukyky kärsii, jos energian saannista ja hinnasta vallitsee jatkuva epävarmuus. Energiatuotannon omavaraisuus voitaisiin uusien ydinvoimapäätösten myötä saavuttaa jo kenties 2020:een mennessä.

Arvoisa puhemies! Hallitus viestittää ydinvoimapäätöksillään ottavansa ilmastonmuutoksen uhkakuvat tosissaan. Päästöjä on joka tapauksessa vähennettävä merkittävästi ja parhaimmillaan se tulisi tehdä myös kustannustehokkaasti. Saastuttavista hiilivoimaloista on päästävä kokonaan eroon ja fossiilisten polttoaineiden käyttö on minimoitava. Hallituksen energiapaketti sisältää ydinvoiman lisäksi myös merkittävän lisäyksen uusiutuvan energian tuotantoon. Tällä yhdistelmällä saadaan aikaan suurimmat mahdolliset päästövähennykset.

Ydinjätteiden loppusijoitusten kanssa on oltava erityisen tarkkana. Uudelle tai uusille voimaloille ei voida antaa rakennuslupaa, jos sillä ei ole vakuuttavaa ja toimivaa suunnitelmaa ydinjätteiden loppusijoitukselle. Vastuu ydinjätteitten huollosta on aina jätteen tuottajalla itsellään eli tässä tapauksessa ydinvoimayhtiöillä. Posiva Oy:n rakenteilla olevat luolastot tulevat hoitamaan Fortumin ja Teollisuuden Voiman ydinjätteiden loppusijoituksen. Nyt on vielä kuultava, miten Fennovoima järjestää loppusijoituksen. Posivan luolastolla on hyvät edellytykset täyttää pitkäaikaisturvallisuuden vaatimukset. Lisää tutkimus- ja kehitystyötä vielä kuitenkin tarvitaan. Suomessa ollaan loppusijoituksen suhteen huomattavasti pidemmällä kuin useimmissa EU-maissa.

Herra puhemies! Monille ei ole helppoa tehdä päätöstä ydinvoiman lisäämisestä, varsinkin jos tunne voittaa järjen. Jos nyt päättäisimme ydinvoimasta, että kaikki luopuvat siitä tai uusia ydinvoimaloita ei enää rakennettaisi, en tukisi hallituksen esitystä, mutta näin ei ole. Maamme lähitulevaisuudelle ja sen väestölle uuden ydinvoiman lisätarve on kokonaisedun mukaista. Kuten monet ovat todenneet, lisäydinvoima ei sulje pois uusiutuvan energian kehitystä ja mahdollisuutta jopa niin, että ydinvoima voidaan jonakin päivänä korvata kokonaan muilla energiatuotannon keinoilla.

Energiatehokkuus ja uusiutuva energia ovat ensisijaisia keinoja päästövähennyksiin, mutta niiden rinnalle tarvitaan vielä tänä päivänä lisää ydinvoimaa.

Timo Heinonen /kok:

Arvoisa puhemies! Itse kannatan ennen muuta merkittävää lisäsatsausta uusiutuvaan energiaan. Me tarvitsemme hyvän alustan, me tarvitsemme sitovat päätökset, jotka tasoittavat tätä tietä. Maamme tulee olla etujoukoissa tässä työssä. Meidän on siis panostettava energia- ja ympäristöteknologiaan. Niitä kehittämällä voimme vahvistaa suomalaista työtä ja turvata osaltaan hyvinvointia. Ympäristö- ja energiateknologia ovat nopeasti kasvavaa liiketoimintaa maailmalla, ja tässä työssä meidän kannattaa olla etujoukoissa.

Olemme maana sitoutuneet erittäin kovaan uusiutuvan energian lisäpanostukseen. Olemme sitoutuneet nostamaan uusiutuvan energian osuuden 38 prosenttiin kaikesta energiantuotannosta tällä vuosikymmenellä. On tuntunut siltä, että vieläkään ei oikein ymmärretä, miten kallis urakka tämän asian parissa on edessä. Tuo urakka on vietävä läpi, sillä tavoite on oikea. Uusiutuvan energian lisäämisellä taistelemme vahvimmin ilmastonmuutosta vastaan. Kun meidän tavoitteenamme on hiilidioksidipäästöjen minimoiminen, niin me tarvitsemme molempia. Me tarvitsemme valtavasti lisää uusiutuvaa energiaa, mutta me tarvitsemme myös tänään käsittelyssä olevan ydinvoimaratkaisun.

Tänään tässä keskustelussa on hieman ihmetyttänyt tuo vihreiden käymä keskustelu. Siitä on jäänyt vähän sellainen olo, että tuodaan esille vähän niin kuin huiputtaen energia- ja ilmastokysymyksiä kertomatta kuitenkaan kokonaisuutta, miten asia ratkaistaan. Mutta toisaalta olen tyytyväinen, arvoisat vihreät, siihen, että meillä Suomessa on maailman joustavimmat vihreät. Tänään kun tätä keskustelua katselin tuolta takapenkistä, hieman hymyilytti, miten tyytyväisenä vihreiden puheenjohtaja, ministeri Sinnemäki, istui energiaministeri Pekkarisen vieressä tuolla ministeriaitiossa, kun lisäydinvoimasta olemme päättämässä.

Uusiutuvan energian lisääminen on keskeinen tavoitteemme, siksi tuulivoimaa ja bioenergiaa lisätäänkin nyt valtavasti lähivuosina. Esimerkiksi tuulivoimaan tullaan panostamaan erittäin paljon, mutta on syytä muistaa se, että tämä päätös nostaa keskivertotalouksien sähkölaskuakin noin 100 eurolla vuodessa. Muitakin ratkaisuja tullaan tarvitsemaan, ja niidenkin kustannukset näkyvät meidän suomalaisten sähkölaskuissa ja veroissa, ja ne tulevat olemaan vielä tätäkin suurempia. Myös bioenergian käyttöä on lisättävä niin paljon kuin mahdollista, ilman että kuitenkaan näillä ratkaisuilla tulisimme puun saantia muuksi raaka-aineeksi vaarantamaan.

Tuo 38 prosentin tavoite uusiutuvalle energialle on erittäin kova, ja, niin kuin tuossa debatissa totesin, tänään ja tämän viikon aikana joudumme pohtimaan sitä, miten tuo jäljellä oleva 62 prosentin osuus tullaan täyttämään. Oikeastaan kukaan ei tässäkään salissa ole esittänyt sitä, että voisimme tuosta 38 prosentista korkeammalle päästä.

Meidän on vastattava siihen, paljonko haluamme tuoda Venäjältä tulevaisuudessa ydinsähköä, paljonko haluamme tuottaa ilmastoa saastuttavilla polttoaineilla, kuten kivihiilellä, sähköä tulevaisuudessa, ja toisaalta siihen, paljonko tuotamme kotimaisella täysin päästöttömällä ydinvoimalla. Nämä ovat niitä kysymyksiä, joiden äärellä tänään olemme. Eikö niin, että mieluummin kotimaisella ydinvoimalla kuin venäläisellä ydinvoimalla? Lisäksi tuotamme energiamme mieluummin kotimaassa kotimaisella päästöttömällä ydinvoimalla kuin ilmastoa saastuttavilla fossiilisilla polttoaineilla. Näin ainakin me ajattelemme täällä salin oikealla reunalla.

Venäjän-tuonnin ja fossiilisten polttoaineiden korvaamiseksi me tarvitsemme kaksi uutta ydinvoimalaa. On siis olemassa erittäin hyvät perusteet tälle ministeri Pekkarisen tekemälle esitykselle. Lisäksi itse asiassa sähköntarve tulee koko ajan kasvamaan, ja se on oikeastaan ympäristönkin kannalta loppujen lopuksi hyvä asia. Esimerkiksi talojen lämmittäminen öljyn sijaan ilmalämpöpumpuilla ja maalämmöllä vaatii sähköä, ja toisaalta siirtyminen fossiilisista polttoaineista liikenteessä kohti sähköautoja vaatii lisää sähköä. Mitä edullisempaa tuo perussähkö on, sitä nopeammin liikenteessä on mahdollisuus siirtyä sähköautoihin, ja kun tuo sähkö on tuotettu ydinvoimalla, niin se tapahtuu myös puhtaasti.

Meidän on, arvoisa puhemies, edettävä nopeasti kohti päästötöntä Suomea. Tällä vuosikymmenellä meidän tulee leikata päästöjämme paljon, mutta sen jälkeen vielä enemmän. Me kuitenkin haluamme, että Suomi säilyttää myös vaurautensa ja säilyy hyvinvointiyhteiskuntana tulevaisuudessakin, siksi päästöttömyyden tavoittelu ei saa tuhota teollisuuttamme ja työpaikkojamme. Samalla kun lisäämme uusiutuvan osuutta niin paljon kuin kansantaloutemme kukkaro sen kalleutta kestää, pitää meidän hoitaa toinen puoli korvaamalla fossiiliset polttoaineet ja tuo Venäjältä tuotava ydinenergia omalla tuotannolla. Näin pääsemme nopeimmin kohti päästötöntä Suomea.

Ydinvoiman rakentaminen, arvoisa puhemies, ei maksa senttiäkään suomalaisille veronmaksajille tai kotitalouksille. (Puhemies: 5 minuuttia!) Päinvastoin kokonaan yksityisesti rahoitettu ydinvoima tuo vaurautta, se tuo maallemme verotuloja, se tuo työtä, ja se tuo hyvinvointia.

Arvoisa puhemies! Itse kannatan tätä ministeri Pekkarisen tekemää esitystä ja sen kautta kokonaispakettia, joka loppuosaltaan on ensi syksynä käsittelyssä.

Eero Lehti /kok:

Arvoisa herra puhemies! Talousvaliokunnassa kuultujen asiatuntijoiden perusteella jäin pohtimaan, minkälainen tilanne syntyy, jos nyt ei käynnistetä mielestäni tarvittavia ydinvoimaloiden rakentamisia. On esitetty vastaväite, nimenomaan ettei tarvita sen takia, että ennusteissa erilaisten olettamusten varassa voidaan kuvata tilanne, että on todella tarpeetonta luoda lisäkapasiteettia ydinenergialle.

Jos kymmenen vuoden kuluttua kuitenkin havaitaan, että on jätetty tekemättä päätös käynnistää ydinvoimalan rakentaminen, joka kestää kymmenen vuotta, ajaudutaan kehitysloukkuun, jossa nopeasti joudutaan sopeuttamaan yhteiskunnan energiankulutus siihen, ettei ole käytettävissä omaa energiantuotantoa. Jos on tuontienergiaa saatavilla, oletan, että tilanne markkinoilla on sen verran kiristynyt, että hinta on korkeampi, jos on paljon energiaa tarjolla.

Jos sitten toisin päin käy, että havaitaan kymmenen vuoden kuluttua, ettei todellakaan nyt tarvita mahdollista energiaa, kun energiakapasiteetti on valmis, ydinvoimala voidaan laitoksena jättää käynnistämättä yhdeksi tai useammaksi vuodeksi. Ei se sillä lailla ole pilaantunut investointi. Se ajankohta, jolloin se käynnistetään, riippuu markkinatilanteesta.

Vastikään pääministerin tehtävistä luopunut Matti Vanhanen oli parikymmentä vuotta sitten jyrkästi sitä mieltä, että ydinenergiaa ei tähän maahan tarvita. Hän on käsitykseni mukaan muuttanut kantaansa. Jos hallituksen nykyinen ohjelma säilyisi, mitä en usko, jatkossa samankaltaisena viennin suhteen, siis Suomi ei tuottaisi pysyvästi vientiin ydinenergiaa, epäilen, että tämäkin asia aikanaan tulee vielä moneen kertaan pohdittavaksi.

En henkilökohtaisesti juuri tiedä parempaa tuotetta kuin tuottaa energiaa vientiin. Se ei ole muuten riippuvainen ahtaajien lakosta, on aika helposti hallittavaa, ja todennäköisesti sillä on pysyvää kysyntääkin, ja Suomella on tässä asiassa osaamista, joka on kansainvälisesti kilpailukykyistä. Jokainen uusi ydinvoimala maailmassa tehdään one-off, eli se ottaa huomioon kaiken sen kokemuksen, mitä aikaisemmista ydinvoimaloista on saatu. Näin ollen ei näitä sarjoissa varmaankaan tehdä.

Sen sijaan se pitää paikkansa, kun täällä on keskusteltu tuulivoimaloista, että tuotantokustannukset tuulivoimaloiden osalta tulevat alenemaan määrän kasvaessa. Kun olen käyttänyt tuulta yli 40 vuotta, yleensä kaikki kesälomat, tuulella on semmoinen kiusallinen taipumus, että se päättää aika lailla itsenäisesti, milloin tuulee ja milloin tuuli tyyntyy. Jos rakennetaan tuulivoimala, niin itse asiassa yhteiskunta joutuu siinä tilanteessa, kun tuulta ei ole, pohtimaan, miten tuulen tuottama energia, joka aiemmin oli käytettävissä, korvataan. Vanha tapa oli, että jäädään odottamaan tuulta. Purjelaivat odottivat suojasatamissa, kun oli liian kovaa tai tyyntä, mutta myös tuulimyllyt, joilla jauhettiin viljaa, jäivät odottamaan, kunnes tuuli.

Näin ollen käytännössä joudutaan rakentamaan tuulivoimalakapasiteettia vastaava, korvaava energiakapasiteetti siltä varalta, ettei tuule. Tämähän käy selvästi ilmi itse asiassa purjeveneessä, jossa on oltava varamoottori, jos halutaan jatkaa matkaa. Toinen vaihtoehto on, että jäädään odottamaan tyyntä. Se on itse asiassa aika hyvä esimerkki siitä, kuinka hankala tuulivoima on hallittavaksi. Tuulella toki voidaan tehdä energiaa, suoraan sähköäkin, voidaan nostaa vettä, mutta hankala instrumentti se on tällaiseen tarkoitukseen.

On ilmiselvää, että Suomen kokonaismarkkinat maailman energiantuotannossa ovat niin pienet, että tuulivoimalan tai muiden energiamuotojen jatkokehittely ei jää kiinni Suomen päätöksistä. Maailmanmarkkinat tulevat johtamaan siihen, että kaikkia energiamuotoja intensiivisesti kehitetään, mutta tuulivoimalassa on aina se huono puoli tästä ikuisuuteen, että tuuli päättää itsenäisesti, milloin tuulee, milloin ei.

Petri  Pihlajaniemi /kok:

Arvoisa puhemies! Se, että myönnämme kaksi lupaa, on mielestäni erittäin hyvä ja tarpeellinen asia, ensinnäkin siksi, että teollisuus säilyy Suomessa. Tätä voi sinänsä oikeastaan verrata vähän turkistarhaukseen, että jos emme sitä tee, niin varmasti joku muu tekee ja ei pidä niin hyvää huolta eläimistä, kuin täällä Suomessa pidetään. Se, että Fennovoima saa luvan, on erittäin hyvä, koska silloin myös muu osa Suomesta hyötyy tästä.

Se harmittaa, että Fennovoimalla oli kotikaupungissani Kristiinankaupungissa tontti mutta Pohjanmaalta ei löytynyt yhteisymmärrystä sen eteen, että olisimme saaneet voimalan Pohjanmaalle.

Sari  Palm /kd:

Arvoisa puhemies! Sen enempää keskustelua pitkittämättä tuon kuitenkin oman kantani myös tässä keskusteluvaiheessa esiin torstain äänestystä silmälläpitäen.

Talousvaliokunnan mietinnön päätösehdotuksessa on kolme kohtaa, joista kaksi on sellaista, joita voin tukea, mutta tässä kohden jätän Teollisuuden Voiman vielä odottamaan. Siellä on hanke kesken, ja katson, että sähköntarveperusteluissa meillä tällä hetkellä se yksi voimala riittää, ja näen, että Fennovoima tuo markkinoille uutta omistajapohjaa ja sitä kautta myös uutta tervettä kilpailua. Fennovoiman paketissa ovat sitten kuitenkin nämä jäteasiat ja muut sellaisessa virityksessä, että näen, että vastuullisesti hoidettuna se on ihan kohdallaan.

Valiokunnan lausumaehdotukset ovat oikein hyvät, ja tässä kohdin kannatan myös ed. Kankaanniemen talousvaliokunnan mietintöön liittämän vastalauseen 3 mukaisia lausumia, joissa hän kiinnittää huomiota puhtaiden uusiutuvien energioiden tutkimukseen ja hyödyntämiseen ja fossiilisten polttoaineiden ja ydinenergian käytön asteittaiseen lopettamiseen. Toisessa lausumassa velvoitetaan hallitusta seuraamaan huolellisesti ydinenergian ja muiden energiantuotantomuotojen synnyttämiä terveys- ja ympäristöhaittoja ja ryhtymään nopeisiin toimenpiteisiin muun muassa pienhiukkasten aiheuttamien riskien ehkäisemiseksi. Siis tämä kannatus.

Itselleni on merkittävä kysymys ollut tämä Venäjän ydinsähkön tuontitilanne, ja kun me emme pysty markkinoita rajoittamaan ja Venäjä varmasti tarjoaa kilpailukykyistä sähköä, niin se on minusta merkittävä peruste sille, että tässä vaiheessa omavaraisuuden takeeksi tarvitsemme sen yhden, mutta missään tapauksessa lisäkapasiteettia ikään kuin jatkoviennille tai Suomesta viennille ei tarvitse rakentaa.

Tältä osin ajattelen näin, että en myöskään ole valmis kulkemaan omatunto silmälapuilla sidottuna. Me kuitenkin tuomme varmasti jatkossakin sitä ydinsähköä naapurista, ja minusta on kyllä kovin kaksinaista se, että emme halua sitten nähdä turvallisuuskysymyksiä ja jäteongelmia siinä iholla tai pitäisikö nyt tässä tapauksessa sanoa rajalla. Itse tulen Kaakonkulmalta, ja nämä asiat ovat ihan yhtä lähellä siellä rajan toisella puolella kuin tässä muuallakin Suomen alueella.

Ydinvoima on minulle siirtymäkauden energiaa, ja oleellista on, että päästään eteenpäin kivihiilestä luopumisen tiellä. Tuen vahvasti uusiutuvien energioiden kehittämistä kaikin realistisin tulevaisuusvisioin. Tältä osin näen, että teollisten työpaikkojen uusjako, joka meidän seudullamme on erityisen vahvaa, tulee nähdä tässä energiakysymyksessä merkittävänä. Ei riitä pelkkä työpaikkojen synnyttäminen, vaan tarvitaan myös työpaikkojen juurruttamista niin, että saadaan myös pysyviä työpaikkoja ja pysyvää tuotantoa, ja ainakin meillä Kaakonkulmalla Kymijoen varrella on nähty se, että se ei ole ihan yksinkertaista. Energia on merkittävässä asemassa tässä työpaikkojen tuotannon uudelleenrakentamisessa.

Näillä eväin tähän ydinvoimapäätökseen.

Oras Tynkkynen /vihr:

Arvoisa puhemies! Edellisessä puheenvuorossa koskettelin jo hieman sitä useassa muussa puheenvuorossa käsiteltyä aihetta eli tuulivoiman hintaa ja väitin, että tuulivoima ei itse asiassa ole niin kallista yhteiskunnan kannalta kuin usein saatetaan kuvitella. Vaikka tuulivoiman rakentamisessa on korkeat investointikustannukset niin kuin ydinvoimassa, niin monet muut tekijät puoltavat tuulivoiman lisäämistä jopa nykyistä kovempaa tahtia.

Ensinnäkin useassa puheenvuorossa on siteerattu työ- ja elinkeinoministeriön arvioita tuulivoiman syöttötariffin kustannuksista vuoden 2020 tienoilla. Ympäristöjärjestö Greenpeacehan esitti, että nämä arviot ovat ylimitoitettuja. Aluksi suhtauduin tähän Greenpeacen kritiikkiin niin, että no, kansalaisjärjestöillä on usein tapana esittää aika lennokkaita väitteitä, mutta noinkohan tällä väitteellä on todellisuuspohjaa. Talousvaliokunnan kuulemisessa kuitenkin työ- ja elinkeinoministeriön virkahenkilö vahvisti, että tämä Greenpeacen kritiikki on osunut oikeaan ja itse asiassa todelliset inflaatiokorjatut kustannukset tuulivoiman syöttötariffista ovat esitettyä alhaisemmat.

Tuulivoima myös laskee sähkön markkinahintaa, ja se kuulostaa äkkiseltään yllättävältä, kun aina puhutaan, että tuulivoima on niin kovin kallista, mutta se johtuu siitä, että tuulivoiman muuttuvat kustannukset ovat huomattavan alhaisia ja tällaisena muuttuvilta kustannuksiltaan edullisena sähköntuotantomuotona se puskee markkinoilta aina sitä kalleinta sähköntuotantotapaa pois, siis marginaalisähköä, ja tästä seuraa se, että vaikka tuulivoiman käyttöönotto edellyttää alkuvaiheessa yhteiskunnan tukia, niin kun se on kerran rakennettu, niin se itse asiassa toisaalta sitten alentaa sähkön hintaa, ja sitä kautta se kokonaislasku yhteiskunnalle jää pienemmäksi.

On myös niin, että tuulivoiman hinta tulee tulevaisuudessa putoamaan alas. Ed. Lehti sitä tässä sivusikin, mutta muun muassa Lappeenrannan teknillisen yliopiston professori Esa Vakkilainen on todennut, että jo vuoden 2020 paikkeilla tuulivoima saattaa olla kustannuksiltaan kilpailukykyistä uudelle paikkakunnalle rakennettavan ydinvoiman kanssa. Tämä perustuu siihen, että tuulirakentamisessa sekä yksikkö- että hankekoko kasvavat ja sitten samalla kustannukset tuotettua sähkömäärää kohti tulevat alas.

Mutta se, mikä on ehkä meidän eduskunnan päätöksentekijöiden kannalta olennaisinta, on se, että tuulivoimaan investoiduilla euroilla saattaa olla kohtuullisen suuria yhteiskunnallisia hyötyjä. Teknologiateollisuuden tuulivoima-alaryhmä on Tuulivoima-tiekartassaan arvioinut, että vuoteen 2020 mennessä tuuliteollisuus voisi Suomessa työllistää jopa 30 000 henkilötyövuotta. Se on aika huomattava uusien työpaikkojen määrä tilanteessa, jossa valitettavasti meillä nykyisestä teollisuudesta on työpaikkoja kovaa tahtia vähennetty.

Tämä 30 000 henkilötyövuottahan ei tietenkään tule tyhjästä, vaan se tulee ainoastaan sillä ehdolla, että meillä Suomessa luodaan houkuttelevat puitteet tuulivoiman ripeälle lisärakentamiselle ja että tuulivoimalle saadaan riittävän nopeasti kasvavat kotimarkkinat. Jos tässä onnistutaan, niin voidaan todellakin realisoida näinkin huomattava työllisyyspotentiaali.

Ed. Satonen esitti omassa puheenvuorossaan, että tuuli- ja ydinvoiman synnyttämät työpaikat ovat erilaisia, ja näin onkin, mutta myös monessa muussa suhteessa kuin mitä hän ehkä puheenvuorollaan ajatteli. Ensinnäkin tuulivoima tuo työpaikkoja nimenomaan suomalaisille työntekijöille. Olkiluoto 3:n työmaalla työvuosista ehkä alle kolmannes on päätynyt suomalaisten käsiin ja loppu on mennyt ulkomaalaisille työntekijöille. Esimerkiksi tuulihankkeissa, bioenergiahankkeista puhumattakaan, kotimaisuusaste on selvästi korkeampi ja huomattavasti suurempi osa työpaikoista päätyy suomalaisille työntekijöille.

Toiseksi, ydinvoima tuottaa merkittäviä työllisyyshyötyjä lähinnä rakennusaikana, mutta kun voimala on kerran saatu rakennettua, sen työllistämisvaikutus on aika vaatimaton. Sen sijaan tyypillisesti metsäenergia tuottaa paljon pysyviä työpaikkoja koko bioenergiaketjuun.

Kolmantena erona voin mainita vientipotentiaalin. Edellä kuvasin teknologiateollisuuden arviota tuuliteollisuuden työllistämispotentiaalista. Siitä huomattava osa tulisi nimenomaan vientiteollisuudesta. Sen sijaan ydinteollisuudessa, ydinosaamisessa vientipotentiaali Suomessa on aika vähäinen. Puhutaan pikemminkin sadoista kuin tuhansista työpaikoista.

Eli toden totta tuuli- ja ydinvoiman vaikutukset työpaikkoihin ovat erilaisia, mutta monessa suhteessa nimenomaan tuulivoiman eduksi.

Marjo Matikainen-Kallström /kok:

Arvoisa puhemies! Täällä on väitetty, että Olkiluoto 3 on vienyt resursseja tuulivoiman kehittämiseltä. Täällä on myös väitetty, että ydinvoimalat suunnitellaan ulkomailla ja rakennetaan ulkomaisin voimin. En ihan ymmärrä tätä logiikkaa, kuka on vienyt miltä ja miten resursseja. Mutta tosiasia on se, että me tarvitsemme molempia, sekä uusiutuvaa että ydinvoimaa, ja vain tällä tavalla saadaan työpaikkoja suomalaisille.

On esitetty arvioita, joiden mukaan rakennusaikaiset työllisyysvaikutukset olisivat merkittävästi suuremmat, jos vastaava sähköntuotantokapasiteetti tuotettaisiin millä tahansa vaihtoehtoisella tavalla. Työllisyysvaikutukset eivät kuitenkaan ole kokonaistaloudellisesti verrannollisia keskenään, koska uusiutuvan energian tuotanto edellyttää vielä merkittävää yhteiskunnan tukea. Positiivisia työllisyysvaikutuksia tulee arvioida laajemmin kuin pelkästään ydinvoiman rakentamisen ja voimaloiden käytön edellyttämän työvoiman kannalta. Perusvoiman merkittävän lisärakentamisen avulla voidaan turvata energiaintensiivisen teollisuutemme kilpailuedellytyksiä ja näin ollen myös työllistämismahdollisuuksia.

Ed. Arhinmäelle olisin sen todennut, että kokoomus on aina ollut sillä kannalla, että kaikilla on hyvä olla, jos kaikilla on työpaikka. Me pyrimme luomaan niitä ja olemme yhteistyössä kannustamassa siihen, että saamme ihmisille niin paljon työpaikkoja kuin mahdollista, että meidän työllisyysaste olisi mahdollisimman korkea.

Paavo Arhinmäki /vas:

Arvoisa puhemies! Jos väitteet ydinvoiman luomista työpaikoista, niin kuin ed. Matikainen-Kallström äsken sanoi, siis suomalaisille luotavista työpaikoista, pitäisi paikkansa, ei meillä olisi tällä hetkellä tilastojen mukaan 300 000:ta työtöntä, ja tosiasiassa, jos huomioidaan tilastojen ulkopuoliset työttömät, yli 400 000:ta työtöntä. Olkiluoto 3:n rakennustyömaalla, jolla itse vierailin, kysyin, olisiko mahdollista tavata myös suomalaisia duunareita. Se ei ollut mahdollista, koska ei sattunut sillä kertaa olemaan rakennustyömaalla ketään paikalla. Silloin arvio työpaikoista oli se, TVO on arvioinut, että noin neljäsosa työstä olisi suomalaisten tekemää. Paikalla nyt ei ollut duunareita, ja Rakennusliitto on arvioinut omissa tarkastuksissaan, että tosiasiassa pahimmassa tapauksessa jopa alle 10 prosenttia on suomalaisia työntekijöitä. Eli suomalaista työtä Olkiluoto 3:ssa ei ole syntynyt.

Itse asiassa, kun puhutaan kotimaisuudesta, niin ydinvoiman kotimaisuutta voi kyllä kyseenalaistaa erittäin voimakkaasti. Ensinnäkin uraani tuodaan tänne muualta, eli polttoaine. Vasemmisto haluaa puolustaa puhdasta suomalaista luontoa, sitä, että meillä ei ympäri Suomea aleta rakentaa uraanikaivoksia lisääntyvän ydintuotannon vuoksi. Eli se ei ole kotimaista polttoainetta.

Toisaalta, jos ajatellaan Olkiluoto 3:a ja nyt suunniteltuja muita ydinvoimaloita: insinöörityö tuodaan ulkomailta, suunnittelu ulkomailta ja, kuten on nähty työmaalla, ulkomaisen työvoiman voimalla rakennetaan. Meillä ei ole mitään ulkomaisia työntekijöitä vastaan, kunhan he saavat oikeita palkkoja, oikealla työsuhteella. Tämä ei valitettavasti suomalaisilla rakennustyömailla tällä hetkellä toteudu. Mutta ennen muuta tämän haluan kohdistaa siihen, kun sanotaan, että syntyy suomalaista työtä; en halua aliarvioida mitenkään tai kiistää, etteikö kaikki työ olisi tärkeätä, mitä kuka tahansa täällä tekevä tekee, vaan haluan vaan puuttua siihen argumenttiin, että nimenomaan suomalaisille syntyy työpaikkoja.

Mutta sen sijaan pääomat kyllä tarvitaan Suomesta, ja kysymys on siitä, että jos pääomat käytetään näihin ydinmiiluihin, se tarkoittaa sitä, että kotimaiseen uusiutuvaan energiatuotantoon ei riitä enää pääomia. Kerta kaikkiaan jos panostetaan kaikki pääomat ydinvoimarakentamiseen, silloin ei synny sitä kotimaista uusiutuvaa energiatuotantoa, joka takaa alueellisesti, maakunnallisesti työpaikkoja paikallisille ihmisille.

Arvoisa puhemies! Toinen minusta merkittävä seikka, joka pitää nostaa esille, on se, että on aika erikoista, että täällä nyt erittäin pikaisella aikataululla joudumme käsittelemään kahta lupahakemusta. Toinen näistä on Fennovoiman, jonka, vaikka nimestä voisi päätellä, että kysymys on isänmaallisesta projektista, tosi asiassa suurin omistaja kolmasosalla on eurooppalainen, saksalainen energiajätti E.ON. Minkä vuoksi E.ON haluaa tulla Suomeen energiamarkkinoille? Sen vuoksi, että samaan aikaan suurin piirtein, kun on arvioitu, että Suomeen valmistuisi, jos sille lupa tulee, Fennovoiman ydinvoimala, Saksassa joudutaan sulkemaan ydinvoimaloita. E.ON haluaa tulla tekemään Suomen markkinoilla ydinvoimalasähköä vientiin. Senhän itse asiassa ministeri Pekkarinenkin on täällä jo useaan kertaan joutunut myöntämään, että tässä rakennetaan energiatuotantoa myös vientiin.

Haluammeko todella niin, että Suomesta tehdään ydinvoimareservaatti, jossa me kannamme riskit, me kannamme jätteen, mutta energia menee vientiin ja vielä Mankala-periaatteen kautta? Ei vain suomalainen teollisuus, suomalaiset energiayhtiöt, vaan ulkomaalaiset, saksalaiset energiayhtiöt keräävät voitot, jotka johtuvat meidän löperöstä ydinvoimalainsäädännöstä.

Ongelmallista myös Fennovoima-hankkeessa, joka täällä pitäisi näin lyhyessä ajassa käydä läpi, on se, että ensinnäkin siinä on laitettu roikkumaan löysään hirteen pyhäjokelaiset, simolaiset, koko Kemin alueen ihmiset. Onhan se käsittämätöntä, että meiltä pyydetään täällä avointa valtakirjaa, me rakennamme ydinvoimalan jonnekin ja sitten, kun tiedetään, että siitä on säteilevää jätettä tulossa, niin se sijoitetaan jonnekin, ei tiedetä vielä minne. Miten eduskunta voi tehdä päätöksen ydinvoimahankkeesta, josta ei tiedetä, mihin se rakennetaan ja mitä ydinjätteelle tehdään? Eli kyllä rehellisyyden nimissä pitää kiihkeimmänkin ydinvoimaa kannattavan kansanedustajan kaataa sellainen hanke, josta ei edes itse tiedä, mistä päättää. Ja nyt en puhu siitä, että harva täällä nyt on kuitenkaan niin pitkälle menevä insinööri, että ymmärtää ydinvoimalan rakenteista. Mutta siitä sentään me ymmärrämme, että meidän pitää tietää, mihin rakennetaan ja mihin jäte sijoitetaan.

Unto Valpas /vas:

Arvoisa puhemies! Ydinvoiman kotimaisuutta on kovasti mainostettu. Todellisuudessa ydinvoima ei ole ollenkaan kotimainen ratkaisu. Ydinvoimalaitos rakennetaan suurelta osin ulkomaalaisella halpatyövoimalla, ja työntekijät ovat pääasiassa Puolasta, Bulgariasta ja Romaniasta. Tämän asian voi tarkistaa Olkiluoto 3:n työmaalla, jossa kotimaisuusaste on todella vähäinen. Uraani polttoaineena ei ole myöskään kotimainen tuote. Uraani kaivetaan muualta ja se rikastetaan aivan muualla kuin Suomessa. Suomi on siis ydinvoimassa täysin riippuvainen tuontipolttoaineesta, uraanista.

Ainoa kotimaisuus liittyy uraanijätteisiin, joita Suomi on sitoutunut säilyttämään tuhansia vuosia. Massiivisilla ydinvoimalaitosratkaisuilla hallitus pyrkii ilmeisesti siihen, että Suomeen avataan uraanikaivoksia, samoin jätteitä varten tarvitaan myös uusia suuria jätevarastoja, joiden turvallisuutta ei kukaan pysty takaamaan, kymmeniksituhansiksi vuosiksi. Vakuutusyhtiöt ovat täysin irtisanoutuneet näistä vakuutusehdoista. Ne eivät ole valmiita vakuuttamaan näin pitkälle aikavälille näitä riskejä.

Näillä perusteilla en hyväksy yhtään uutta ydinvoimalaa Suomeen.

Oiva Kaltiokumpu /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tämä energiapaketti, joka on hallituksessa Pekkarisen johdolla valmisteltu, on hyvin valmisteltu ja sillä vastataan haasteisiin, jotka ovat ilmastonmuutos ja Euroopan unionin päätös siitä, että meidän on nostettava uusiutuvien energiamäärä vuoteen 2020 mennessä 38:aan prosenttiin, kun se nyt lienee siinä 28:n tietämillä. Tämä asia on hyvin tärkeä ja erittäin haasteellinen: toisaalta on kysymys omavaraisuudesta sähköntuotannossa ja toisaalta teollisten työpaikkojen ja erityisesti vientiteollisuuden toiminnan turvaamisesta. Tämä uusiutuvien energioiden osuushan on erittäin merkittävä. Kun tällä hetkellä vajaa 5 miljoonaa kiintokuutiota hyödynnetään Suomen metsistä, niin se kolminkertaistuu, ja se antaa kyllä haastetta. Monet asiantuntijat ovat sitä mieltä, että sieltä ei ole vauriotta enempää otettavissakaan.

Tämän bioenergian hyödyntäminen tuo uusia mahdollisuuksia oikeastaan kaikkiin Suomen maakuntiin. Puulle ja metsäenergialle tulee uusi arvo, oikeastaan se arvo, joka sillä on ollut joskus 1950—1960-luvulla, kun on käytetty tätä kotimaista uusiutuvaa energiaa enemmän energiantuotantoon. Sitten me sorruimme öljyntuontiin ja saastuttaviin energialähteisiin, ja tässä on tulos. Nyt on kova haaste päästä näihin tavoitteisiin.

Näiden mahdollisuuksien tuominen maakuntiin on erityisen tärkeää työllisyyden kannalta. Ensinnäkin ne, jotka omistavat metsiä ja siellä olevaa bioenergiaa, hyötyvät. Sitten korjuuhenkilöstö saa työtä, korjuuyrittäjät, jalostamot, jotka jalostavat tätä bioenergiaksi. Myöskin uusien laitteiden ja tämän bioenergian hyödyntämislaitteiden kehittäminen eri energiankuljetus- tai energiaa tarvitseviin yksiköihin on tärkeä osa.

Täällä on korostettu sitä monissa puheenvuoroissa, että tämän energiapaketin toteuttaminen on haastava myöskin valtion osalta. Sitä minäkin peräänkuulutan, että me saamme semmoisen lainsäädännön jo tässä vaiheessa tämän eduskunnan aikana, että nämä käytännössä voidaan sitten myöskin toteuttaa. No, sitten ydinvoima on varmasti sellainen asia, joka on hyvin tunneperäinenkin, ja näistä keskusteluista jää aivan niin kuin semmoinen kuva, että ydinjäte olisi juuri nyt tällä hetkellä joku uusi asia tai ongelma. Näinhän ei ole. Suomikin on valinnut sen jo kymmeniä vuosia sitten, että me tuotamme sähköä ydinvoimalla, ja siitä jää tätä ydinjätettä, johon ympäri maailmaa on etsitty ratkaisuja, ja Suomi on tässä ratkaisujen etsinnässä kärkipäässä. En siis näe asiaa sillä tavalla, että me olisimme jotenkin nyt erityisesti turmelemassa tulevaisuutta sukupolvilta ja oman elämämme kannalta. Tämä ei ole minun mielestäni perusteltu väite tai siihen ainakin voidaan suhtautua hyvin kriittisesti.

Sitten on tuotu esille kaikenlaisia perusteita, esimerkiksi Olkiluoto 3:n rakentamisen yhteydessä olleita tarkastuksia, joita Stuk, Säteilyturvakeskus, on tehnyt, ja on väitetty, että ydinvoimalasta tulee vaarallinen tai se ei ole turvallinen. Nämä väitteet eivät perustu mihinkään muuhun kuin mielikuvitukseen ja ehkä tilanteen hyväksikäyttöön siitä, että ihmisille uskotellaan, että näin oikeasti olisi. Tämä johtuu siitä, että Säteilyturvakeskus tarkistaa kaikki rakenteet ja pitää huolen siitä, että Suomeen ei voi rakentaa sellaista ydinvoimalaa, jossa on pieninkään epäilys minkään rakennelman osalta, että se ei ole turvallinen.

Sitten, arvoisa puhemies, vielä hallintovaliokunta ja myöskin talousvaliokunta kiinnittivät huomiota siihen, että ydinvoimamaakuntien poliisien resurssit ovat alimitoitetut, koska näitä ydinvoimaloiden haasteita ja sitä työmäärän lisäystä ei ole siellä otettu huomioon. On hyvä, että talousvaliokunta yhtyi tähän hallintovaliokunnan mietintöön, jossa on selkeästi sanottu, että esimerkiksi Satakunnassa (Puhemies: 5 minuuttia!) tarvitaan lisää näitä poliisimiehiä, jotta siellä pystytään pitämään valmiusjoukot. Ne eivät ole sitä varten, että ydinvoimalassa mahdollisesti tapahtuisi onnettomuus, vaan sitä varten, että näitä häiriköitä sinne pyrkii jatkuvasti ja voi olla myöskin terrorismia ja muuta ja siihen on varauduttava.

Arvoisa puhemies! Vielä lopuksi totean, että ydinvoimaloiden rakentaminen tuo suuret investoinnit, jotka tekee teollisuus ja jotka hyödyttävät suomalaista taloutta, työllisyyttä ja hyvinvointia. Olen sitä mieltä, että tämä energiapaketti kokonaisuudessaan täytyy eduskunnassa hyväksyä.

Jyrki Kasvi /vihr:

Arvoisa puhemies! Ennustaminen on tunnetusti vaikeaa, etenkin tulevaisuuden ennustaminen, ja päätös ydinvoimalan rakentamisesta on nimenomaan tulevaisuuspolitiikkaa. Nyt mahdollisesti luvan saavat ydinvoimalat tulevat käyttöön noin 10 vuoden kuluttua, ovat käytössä 60—80 vuotta ja jäähtyvät ennen purkua 40—50 vuotta. Ydinjätteiden ja purkujätteiden käsittely ja varastointi jatkuu vielä pitkään senkin jälkeen. Nyt päätetään siis siitä, mitä Olkiluodossa ja Pyhäjoella tai Simossa tapahtuu vuonna 2150. Kyse ei siis ole päivänpolitiikasta, vaikka koko Suomen talouden onkin uskoteltu romahtavan, jos eduskunta tuhlaa lupien käsittelyyn toisenkin kuukauden.

Moni on täällä ihmetellyt ennusteiden ristiriitaisuutta, on sitten kyse sähkönkulutuksesta, hinnasta tai tuotantotavoista tulevina vuosina. Jokaisella asiantuntijalla ja lobbarilla tuntuu olevan asiasta perusteltu mielipide. Ei ihme, sillä tulevaisuus on monikko. Tulevaisuutta ei voi ennustaa; sitä voi vain ennakoida ja siihen voi varautua. Me emme esimerkiksi ennusta talomme palavan, mutta me hankimme siitä huolimatta sille palovakuutuksen. Vastaavasti Olkiluoto 3:n rakentamislupaa myönnettäessä olisi voitu huomioida myös se pikkuriikkinen mahdollisuus, että täysin uudenmallisen ydinvoimalan prototyypin rakentamiseen liittyy riskejä, jotka saattavat viivästyttää, jopa estää laitoksen käyttöönoton. Ainakaan alkuperäisten suunnitelmien mukaiseen uraanin polttoasteeseen ei päästä, koska varmuutta polttoainesauvojen kestävyydestä ei ole. Oliko näistä riskeistä puhetta lupaa haettaessa, edes siitä, että kyse oli maailman suurimman reaktorin protosta? Ei ollut. Ei ole ollut muuten nytkään, vaikka myös meille nyt kaavaillut voimalat ovat uutta mallia.

Arvoisa puhemies! Pitkälle tulevaisuuteen vaikuttavissa päätöksissä on varauduttava erilaisiin tulevaisuuksiin. Todennäköisimpien skenaarioiden lisäksi on tarkasteltava myös vähemmän todennäköisiä mutta mahdollisilta vaikutuksiltaan erityisen merkittäviä tulevaisuuksia. Esimerkiksi EU:n kilpailuviranomaiset saattavat hyvinkin todeta Suomen sähkömarkkinoilla käytetyn Mankala-periaatteen vääristävän kilpailua ja olevan veronkiertoa — ei ehkä tällä eikä ensi vuosikymmenellä, mutta ennen vuotta 2100. Tai tietokonevirus lamauttaa voimalan turvajärjestelmän, kuten kävi vuonna 2003 Davis-Bessen ydinvoimalassa Ohiossa. Tai sitten Suomen yhteiskuntarauha järkkyy tai joudumme epäsymmetriseen kriisiin ja harvoihin paikkoihin keskitetystä energiantuotannosta tulee houkutteleva kohde terrorismille. Me saatamme pystyä suojaamaan itse voimalaitokset ja korkea-aktiivisen jätteen varastot, mutta sähkönsiirtolinjojen suojaaminen on yksinkertaisesti mahdotonta, vaikka me palkkaisimme maakuntiin kuinka monta poliisia.

Kaukaa haettua? Katsokaa Suomen historiaa sata vuotta taaksepäin. Ei tulevaisuus ole sen kummempaa kuin historiakaan. Vuoden 1910 jälkeen Suomessa on koettu sisällissota, kolme sotaa, suurlakko ja yleislakko. Vuoteen 2110 mennessä voidaan Suomessa kokea vastaavia yhteiskunnallisia mullistuksia, jotka vaarantaisivat nyt rakennettavien ydinvoimalalaitosten ja käytetyn ydinpolttoaineen turvallisuuden.

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitykset perustuvat kolmeen oletukseen: 1) että ydinvoiman avulla olisi mahdollista korvata merkittävässä määrin fossiilisiin polttoaineisiin pohjautuvaa sähköntuotantoa; 2) että ydinvoima vähentää riippuvuutta sähköntuonnista; 3) että ydinvoima yhdessä uusiutuvien energialähteiden ja energiatehokkuuden parantamisen kanssa täyttää Suomen ilmastotavoitteet kustannustehokkaalla tavalla.

Kestävätkö nämä oletukset lähempää tarkastelua? 1) Työ- ja elinkeinoministeriön Vtt:ltä tilaaman selvityksen mukaan esitetyt ydinvoimalai-tosyksiköt vähentäisivät Suomen kasvihuonekaasupäästöjä vain pari prosenttia. 2) Uudet yksiköt eivät vähentäisi sähkön tuontia, sillä jo rakenteilla oleva Olkiluodon kolmosyksikkö riittäisi korvaamaan tuontisähkön osuuden Suomen markkinoilla. 3) Valtioneuvoston tuoreesta ilmasto- ja energiapoliittisesta tulevaisuusselon-teosta käy hyvin ilmi, että Suomen ilmastotavoitteet on mahdollista täyttää kustannustehokkaasti myös ilman ydinvoiman lisärakentamista.

Arvoisa puhemies! Yksikään hallituksen periaatepäätöksen lähtökohtana olevista oletuksista ei pidä paikkaansa. Lisäksi yhdessä uusiutuvien energialähteiden käytön merkittävän lisäämisen kanssa kahden uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentaminen tarkoittaa käytännössä sitä, että yksittäisiä kulutushuippuja lukuun ottamatta Suomi tuottaa sähköä paljon kotimaan tarvetta enemmän. Käytännössä tämä päätös siis kumoaa eduskunnan viime kesänä tekemän päätöksen, jonka mukaan sähköntuotantokapasiteettia ei rakenneta sähkön vientiä varten.