Juha Rehula /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kyse on hallitusohjelmassa sovitusta esityksestä, jossa työttömyysvakuutusmaksujen perintä siirretään tapaturmavakuutuslaitoksilta Työttömyysvakuutusrahastolle. Valiokunta toteaa tästä asiasta, että esityksen tavoitteena on selkeyttää, yhdenmukaistaa ja tehostaa työttömyysvakuutusmaksujen perintäjärjestelmää. Työttömyysvakuutusmaksujen perinnän siirtäminen tapaturmavakuutuslaitoksilta Työttömyysvakuutusrahastolle lisää perinnän yhdenmukaisuutta, koska nykyisin perinnästä huolehtii 13 tapaturmavakuutusyhtiötä ja Valtiokonttori. Kun perinnästä vastaa yksi toimija, ovat menettelyt ja tulkinnat nykyistä helpommin järjestettävissä siten, että ne ovat yhdenmukaisia. Työttömyysvakuutusrahasto on arvioinut, että perintä sen toteuttamana maksaa vuodessa noin 2,7 miljoonaa euroa. Jos kustannukset toteutuvat arvioidun suuruisina, nykyisiin kustannuksiin verrattuna perintäkulut alenisivat noin 10 miljoonaa euroa vuositasolla.

Työttömyysvakuutusmaksujen maksuvelvollisuus on sidottu tapaturmavakuutuslain mukaiseen vakuuttamisvelvollisuuteen. Kun tapaturmavakuutusvelvollisuutta tulkitsevat Työttömyysvakuutusrahasto ja tapaturmavakuutuslaitokset, voi tämä käytännössä johtaa siihen, että ne tekevät toisistaan erillisiä ja erilaisia päätöksiä vakuuttamisvelvollisuudesta. Valiokunta pitää tarkoituksenmukaisena, että maksuvelvollisuus olisi mahdollisimman yhtenäinen muiden veroluonteisten sosiaaliturvamaksujen kanssa. Tämä myös tehostaisi maksujen valvontaa, koska Työttömyysvakuutusrahasto käyttää työttömyysvakuutusmaksujen valvonnassa Verohallinnolta saamiaan verotustietoja.

Hallitusohjelman mukaan yrittäjien hallinnollista taakkaa kevennetään ja maksuihin sekä veroihin liittyviä prosesseja tehostetaan. Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää todennäköisenä, että hallitusohjelmaan perustuva työttömyysvakuutusmaksujen perinnän siirto tapaturmavakuutuslaitoksilta Työttömyysvakuutusrahastolle lisää yritysten hallinnollista taakkaa, koska perintätahoja on aiemman kolmen sijasta neljä.

Nykyisin palkkaperusteisia maksuja perivät työeläkelaitokset, tapaturmavakuutuslaitokset ja Verohallinto. Suomen Yrittäjät on arvioinut, että muutos lisäisi työtä yrityksissä noin tunnin vuodessa, mistä aiheutuisi työnantajille yhteensä noin 6 miljoonan euron vuosikustannus. Valiokunta pitääkin tärkeänä, että sosiaalivakuutusmaksujen maksuperusteita ja perintämenettelyjä kehitettäessä kiinnitetään huomiota toimeenpanosta yrityksille aiheutuvan hallinnollisen työn minimointiin. Valiokunta pitää tärkeänä, että työttömyysvakuutusmaksujen perinnän toimeenpanoa seurataan tarkasti.

Työttömyysvakuutusmaksujen perinnän siirto tapaturmavakuutuslaitoksilta Työttömyysvakuutusrahastolle parantaa perinnän toimeenpanoa monelta osin nykytilanteeseen verrattuna. Valiokunta pitää kuitenkin tarpeellisena, että tulevien uudistusten yhteydessä selvitetään mahdollisuudet keskittää palkkaan perustuvien lakisääteisten maksujen perintätehtäviä Verohallinnolle, koska näin voidaan todennäköisesti vähentää yritysten hallinnollista taakkaa. Valtiosääntöoikeudellisesti veroina pidettyjen työttömyysvakuutusmaksujen perinnän osalta on myös osittain ongelmallista, että Työttömyysvakuutusrahasto ei ole viranomainen.

Arvoisa puhemies! Valiokunnan enemmistö on hyväksynyt hallituksen esityksen muutamin muutoksin, jotka seurasivat perustuslakivaliokunnan antamaa lausuntoa. Toisekseen tähän valiokunnan mietintöön on jätetty hylkyesityksen sisältävä vastalause, joka esitellään keskustelun kuluessa.

Anu Vehviläinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Kuten tässä edellä kuulimme, kysymyksessä on työttömyysvakuutusmaksujen perinnän siirtäminen tapaturmavakuutuslaitoksilta Työttömyysvakuutusrahastolle, ja voin todeta niin, arvon kansanedustajat, että jos haluatte tutustua tämän valiokunnan mietinnössä esitettyihin kannanottoihin, niin teillä oikeastaan ei ole muuta mahdollisuutta kuin yhtyä tässä keskustan esittämään vastalauseeseen ja hylätä tämä esitys. Perustelen lyhyesti, mitä kaikkia ongelmia tässä hallituksen esityksessä kaiken kaikkiaan on.

Ensinnäkin totean sen, että valiokuntakäsittelyssä kävi hyvin selville se, että tämä esitys ei niinkään ollut hallituspuolueitten edustajien tämmöinen ikioma asia, jonka he olisivat halunneet ajaa eteenpäin, vaan koska tämä oli kirjoitettu hallitusohjelmaan, niin sitten valiokunnassakin sellainen tahto hallituspuolueitten edustajille sitten tuli, että vietävähän tämä on eteenpäin, vaikka samalla tavalla he, kuten myös opposition edustajat, kritisoivat sitä siellä käsittelyssä.

Ensinnäkin totean, että tämä esitys työttömyysvakuutusmaksun perinnän siirtämisestä on huonosti ja puutteellisesti valmisteltu. Valmistelussa ei ole selvitetty ensinnäkään sitä, että perintä olisi siirretty Verohallinnolle, ja tästä käytiin valiokunnassa pitkää keskustelua. STM esitti Työttömyysvakuutusrahastolle sellaisia tehtäviä, jotka olivat perustuslakivaliokunnan mielestä arveluttavia perustuslain näkökulmasta. Eli Työttömyysvakuutusrahastolle oli esitetty sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellussa esityksessä, että ne voisivat omalla päätöksellään korottaa ikään kuin sakkomaksuina näitä työttömyysvakuutusmaksuja yrityksille. No, perustuslakivaliokunta omassa lausunnossaan totesi, että tämä ei ole mahdollista, koska Työttömyysvakuutusrahasto ei ole viranomainen eikä sillä ole oikeutta tällaisen julkisen vallan käyttöön. Ja jos katsotaan, mikä se Työttömyysvakuutusrahasto sitten on, niin tietänemme kaikki sen, että se on työmarkkinajärjestöjen muodostama julkisoikeudellinen yhteisö mutta ei nimenomaan viranomainen.

Samanlaisia huomioita perustuslakivaliokunnalla oli myös siitä, että Työttömyysvakuutusrahastolle esitettiin erittäin laajoja tietojensaantioikeuksia, ja niihin valiokunta omassa mietinnössään kiinnitti huomiota ja sanoi, että nämä eivät ole mahdollisia.

Tästä kehnosta valmistelusta voin ottaa esimerkin myös siitä, että kun Suomen Yrittäjät oli meillä siellä asiantuntijana, niin heidän lausunnossaan kerrottiin muun muassa seuraavalla tavalla: "Valmistelun yhteydessä ei ole tehty sellaista yritysvaikutusten arviointia, jolla olisi ollut tosiasiallista vaikutusta asian valmisteluun. Sosiaali- ja terveysministeriössä muutoksesta aiheutuvaa hallinnollista taakkaa" — siis yrityksille — "selvittänyt työryhmä jätti työnsä kesken, kun asia kirjattiin hallitusohjelmaan. Työryhmä katsoi, että perintävaihtoehtojen ja niiden vaikutusten selvittäminen on tarpeetonta, koska hallitusohjelmassa päätettiin perintätavasta." Eli tämä kertoo sen, että kun asia oli sinne hallitusohjelmaan kirjattu, niin sen jälkeen sillä ei enää ollut minkäänlaista merkitystä, mitä muita viestejä tässä valmistelun yhteydessä kaiken kaikkiaan tuli.

No, sitten tähän itse asiaan, vakavaan asiaan: tämä hallituksen esitys on ristiriidassa hallitusohjelman kirjauksen kanssa, jossa sanotaan, että yrittäjien hallinnollista taakkaa kevennetään. Hallitusohjelmassa sanotaan muun muassa näin ja vielä vähän muutakin. Eli nyt käsittelyssä oleva esitys lisää yrittäjien taakkaa ja byrokratiaa, koska perintätahoja tulee yksi lisää. Nykyisin palkkaperusteisia maksuja perivät työeläkelaitokset, tapaturmavakuutuslaitokset ja Verohallinto, ja kuten kaikki tiedämme, myös yritykset antavat vielä monille muillekin tahoille erilaisia selvityksiä ja hallinnollisia ilmoituksia, myös palkkasumman osalta.

Yhteenvetona totean sen, että valiokunta piti tarpeellisena, että jatkossa selvitetään mahdollisuudet keskittää palkkaan perustuvien lakisääteisten maksujen perintätehtävä Verohallinnolle, ja tässä oli nimenomaan valiokunta erittäin yksimielinen. Ja jos käsitin oikein ja aistin sitä käsittelyä, niin jos tämä olisi ollut siinä valmistelussa jo esillä, saattaisi olla, että se olisi ollut kyllä lähempänä sitä valiokunnan tosiasiallista kantaa, mutta kun sitä ei ollut selvitetty, niin sellaiseen ei voitu mennä.

Toinen vakava huomio valiokunnalta yhteisesti oli se, että Työttömyysvakuutusrahasto ei todellakaan ole viranomainen.

Kunhan tämä tulee toiseen käsittelyyn, niin keskusta tulee esittämään tässä vastalauseen ja tämän hallituksen esityksen hylkäämistä.

Outi Mäkelä /kok:

Arvoisa puhemies! Perustuslakivaliokunta tosiaan arvioi tehtävänsä mukaisesti tätä esitystä perustuslain näkökulmasta, ja sosiaali- ja terveysvaliokunta on hyvin huomioinut perustuslakivaliokunnan huomiot tässä muutoksessa. Todellakin tämän viranomaistehtävän ja merkittävän julkisen vallan käytön osalta on tärkeää, että nämä maksujen korotukset on nyt täältä poistettu ja samoin sitten tämä tietojen saaminen on rajattu niin, että tämä oikeus tietojen saamiseen on vain välttämättömien tietojen osalta, jotta tiedonsaantioikeus koskee asianmukaisesti vain sitä tehtävää, joka tässä perinnässä on.

Perinnän ja maksujen laiminlyönnin osalta voi sanoa, että tämä muutos todella parantaa perinnän toimeenpanoa monilta osin nykytilanteeseen verrattuna, mutta ongelma on maksunkorotusmahdollisuuden puuttuminen. Kuten valiokuntakin toteaa, se voi johtaa siihen, että maksuvaikeuksissa olevat työnantajat laiminlyövät ensisijaisesti työttömyysvakuutuksen maksamisen.

Uskoisin, että tämän lainsäädännön myötä on jälleen kerran syytä kiinnittää huomiota siihen, kuinka perinpohjaisesti valmistelutyö ministeriössä tehdään. Tässäkin näkyy se, että aika paljon eduskuntavaiheessa ja valiokuntien käsittelyssä on vielä tullut muutoksia.

Kauko Tuupainen /ps:

Arvoisa puhemies! Suomalaisille työnantajille hallituksen esitys aiheuttaa erilaista byrokratian lisääntymistä ja sen myötä työnantajavelvoitteisiin merkittävää kustannusten kasvamista. Kyseessä tulee olemaan melkoinen ristiriita tulevan käytännön ja hallitusohjelmaan kirjatun yritystoimintaan kohdistuvan byrokratian purkamisen kanssa. Miten tämä ristiriita selvitetään? Onko muitakin syitä kuin valmistelun liian kova vauhti?

Arvoisa puhemies! Tässä asiassa paras vaihtoehto on mielestäni lakiehdotuksen hylkääminen. Tulen olemaan tätä mieltä asian jatkokäsittelyssä.

Kimmo Kivelä /ps:

Arvoisa herra puhemies! Kuten mietinnöstä ilmenee ja kuten äsken edustaja Mäkelä totesi, perustuslakivaliokunta kiinnitti useaan kohtaan huomiota. Kaikkinensa lakiesitys on surullinen esimerkki huonosta lainvalmistelusta. Asiallisesti ottaen hallitus toimii vastoin omia tavoitteitaan vaikeuttamalla erityisesti pienyrittäjien toimintaedellytyksiä tarpeettomalla ja byrokraattisella kankeudella. Viisautta olisikin nyt jättää asia uudelleen valmisteltavaksi.

Erkki  Virtanen  /vas:

Arvoisa puhemies! Mielenkiintoisia puheenvuoroja. Edustaja Vehviläinen ensin todisti, että sosiaali- ja terveysvaliokunnan hallituspuolueitten edustajat ovat joutuneet tekemään tällaisen päätöksen, koska hallitusohjelma niin vaatii. Sen jälkeen hän todistaa, että tämä on hallitusohjelman vastainen. Ainakin itseni olisi hyvä tietää, kumpaa mieltä minä edustaja Vehviläisen mielestä oikein olin, kun en minä nyt kumpaakin mieltä voinut siellä sosiaali- ja terveysvaliokunnassa olla.

Tässä mietinnössä on ansiokkaasti kerrottu, miksi tämä laki on säädetty. Se on säädetty siksi, mikä unohtui edustaja Vehviläiseltä kertoa, että tähän saakka 13 eri vakuutusyhtiötä on perinyt näitä maksuja. Sekin on byrokraattinen härveli. Nyt ne keskitetään yhteen paikkaan. Toinen hyöty, mikä tästä nyt saavutetaan, on se, että voidaan ryhtyä perimään myöskin näitä pieniä kustannuksia. Mutta sitten ongelmaksi syntyy se, että kun Työttömyysvakuutusrahasto ei ole viranomainen, niin se ei voi käyttää viranomaisvaltaa määrätä sanktiota siitä, jos maksut jätetään maksamatta. Näistä syistä syntyi se yhteinen näkemys valiokunnassa, että pitää sen jälkeen, kun tämä lakiesitys on hyväksytty ja katsottu, miten tämä homma nyt Työttömyysvakuutusrahaston hoitamana pyörii, seurata sitä ja selvittää, onko syytä ryhtyä niihin muutoksiin, joita tässä on väläytelty. Siitä syystä tämä lakiesitys, joka on yksiselitteisesti hallitusohjelman mukainen, pitää toteuttaa ja sen jälkeen katsoa, joudummeko sitä korjaamaan. Jos joudumme, niin sitten korjaamme.

Anu Vehviläinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! En tietenkään halua tulkita edustaja Virtasen näkemystä, mikä on hallitusohjelmassa ristiriitaista. Te tiedätte ihan itse sen, mitä mieltä olette. Mutta minun mielestäni on ristiriitaista, jos hallitusohjelmassa sanotaan, että yrittäjien byrokratiaa ja tätä hallinnollista taakkaa kevennetään, ja sitten meillä on hallituksen esitys, jossa niitä lisätään.

Tätä esitystähän on perusteltu nimenomaan täältä ylätason näkökulmasta, että keskitetään. Toinen puoli on sitten ne toistasataatuhatta suomalaista yritystä. Niitten näkökulmastahan tämä tuo taas yhden uuden paikan, minne pitää laittaa sitten uusi ilmoitus siitä palkkasummasta. Ja jos katsotaan, mitä vaikutuksia tällä on Työttömyysvakuutusrahaston henkilöstömäärään, niin he itse arvioivat, että perinnän siirto tarkoittaa sitä, että palkataan vielä noin 15 henkilöä lisää, niin että siellä saadaan kyllä sitten taas ihmisiä palkattua.

Juha Rehula /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Ei minulle selvinnyt valiokunnan käsittelyn aikana, miksi tämä laki pitää säätää. Ylipäätänsä minulle ei ole selvää se, mitä tällä lain säätämisellä tavoitellaan, saatikka sitten — pitää vielä kysyä — mitä tässä on perimillään takana. Se minulle ei ole selvinnyt.

Tässä kauniisti todetaan, että tällä vähennetään perijöitten määrää, niitä, jotka toimijoina toimivat näitten maksujen osalta: 13:sta, 14:sta mennään yhteen. Mutta tämän lain valmistelu ensinnäkin valmisteluna herättää kysymyksiä lähtien siitä, mitä tämä perinnän siirto tulee maksamaan. Niillä luvuilla, jotka olen itse matkan varrella nähnyt tai kuullut, on yhden nollan ero, ja se nolla on tässä kohdassa merkitsevä numero. Perusteluissa, joita on käytetty, on yhden merkitsevän nollan ero.

Toisekseen — edustaja Virtanen lähti salista pois — tämähän on hallitusohjelman mukainen teksti, mutta tässä näkyy se, että jos hallitusohjelmassa tekstit ja eurot eivät kohtaa, niin tässä on kohta, jossa kaksi työryhmää, jotka ovat hallitusohjelmaa kirjoittaneet, eivät ole verranneet tekstejä toisiinsa. Toisaalla sanotaan, että yrittäjyyttä, erityisesti pienyrittäjyyttä, tulee helpottaa, pienyrittäjän byrokratiaa tulee vähentää, ja tässä tullaan tilanteeseen, jossa alkaa tulla joka kuukausi yksi kirje lisää. Kuulostaa pieneltä, mutta jos iso tavoite on vähentää pk-yritysten byrokratiaa, niin tämä laki tultuaan hyväksytyksi näin ei tee.

Kenen lupauksia tässä lunastetaan? Se minua kiinnostaa, ja niin kauan kuin tätä työtä teen, tämä on yksi muistipaikalla oleva asia, jonka aion itselleni vielä matkan varrella selvittää: kenen tahto tämä laki loppujen lopuksi on?