Katja Taimela /sd:

Arvoisa herra puhemies! Olemme keskustelleet erilaisista tavoista olla vuorotteluvapaalla. On selkeää, että vapaan voi käyttää niin opiskeluun ja itsensä kehittämiseen kuin vapaampaankin oleskeluun, vaikkapa oman perheen kanssa. Viime aikoina on ilmennyt pyrkimyksiä leikata vuorotteluvapaata vedoten siihen, että se ei työllistä pitkäaikaistyöttömiä ja olisi siinä mielessä työllistämisresurssien tehotonta käyttämistä. Kysyisinkin ministeri Ihalaiselta: voisiko vuorotteluvapaasta saatavaa kor-vausta kehittää siten, että se huomioisi paremmin esimerkiksi ammatillisen osaamisen kehittämisen, josta on hyötyä näin ollen myös enemmän työnantajalle?

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Kiitoksia muistutuksesta.

Vuorotteluvapaa on sillä tavalla hieno järjestelmä, että se tarjoaa suvantovaiheen työuralle ja tarjoaa sitten siihen sijaisuuteen työttömälle paikan, ja sitä käytetään, niin kuin täällä edustaja totesi, jaksamiseen, koulutukseen ja työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiseen. Totta on sekin, että tämä ei ole pitkäaikaistyöttömien malli. Vain 0,5 prosenttia pitkäaikaistyöttömistä on päässyt tähän vuorotteluvapaajärjestelmään ja yleensä pienituloiset vähän heikommin. Sekin on totta, että 60 prosenttia näistä sijaisista on ollut alle kaksi viikkoa työttömänä.

Itse kehittämistavoitteita voisi paljon miettiä. Nämä kustannukset ja korvaukset on nyt sovittu raamisopimuksen ajaksi syksyyn 2013, ja niihin ei nyt tietenkään ole tarkoitus kajota ja niitähän itse asiassa vähän nostettiin. Mutta varmaan rakentavalla tavalla voisi miettiä sisällöllisesti sitä, olisiko niin, että sitä, joka käyttää tämän ajan itsensä kehittämiseen ja kouluttamiseen, kannustettaisiin enempi myös näissä korvauksissa. Se on vain yksi ajatus, (Puhemies koputtaa) mutta tähän liittyen on hyvä sitten työmarkkinajärjestöjen kanssa käydä näitä keskusteluja ja päätyä sitten vuodesta 2013 eteenpäin uudistuksiin, jos siihen yhteistä halua on.

Katja Taimela /sd:

Arvoisa puhemies! Tuleva kuntakokeilu vastaa osaltaan pitkäaikaistyöttömien tilanteeseen, ja vaikka kuntakokeilussa järjestämisvastuu tulee kunnalle, ovat työllistämisessä mukana kaikki muutkin julkiset toimijat tietenkin.

Kannan tässä yhteydessä jälleen kerran huolta te-toimistojen resursseista. Niiden kontolle jää kuitenkin aina henkilökohtaisten työllistämissuunnitelmien tekeminen, eli on selvää, että työtä ja vastuita tulee te-toimistoille lisää myös jatkossa. Arvoisa ministeri: miten hallitus aikoo turvata te-toimistojen henkilöstöresurssit näissä paineissa?

Työministeri Lauri Ihalainen

Budjettiriihessähän lisättiin yleisesti ottaen myös työllisyysmäärärahoja työllisyystilanteesta johtuen, ja kun tämä te-toimistouudistus ja palvelurakenneuudistuskin tehdään, niin tarkoitus on tietysti parantaa palveluja eri puolilla maata ja tasavertaistaa niitä. Kun kuntakokeilu on kuntavetoinen ja siihen sitten laitetaan myöskin 20 miljoonaa euroa vuosittain korvamerkittyä rahaa sinne paikallisesti toimijoille, niin totta kai se tarkoittaa myös sitä, että niitä käsipareja siinä te-toimistossa pitäisi olla sitä työtä tekemässä. Muutenhan tämä polku kuntoutuksesta, kuntouttavasta työstä koulutuksen kautta työmarkkinoille ei toimi, jos tämä yhteistyö ei pelaa, mutta se tarvitsee myös te-toimiston resursseja laadukkaitten suunnitelmien tekemiseksi. Kyllä meidän tarkoituksemme olisi tästä tavoitteesta pitää kiinni, että saadaan te-toimistoille tarvittavia resursseja hoitaa tämä tehtävä.