Pirkko  Ruohonen-Lerner /ps:

Arvoisa puhemies! Käsittelemme Sitran toimintakertomusta ja tilinpäätöstä vuodelta 2013. Kuulun itse Sitran hallintoneuvostoon ja olen ollut mukana myös hyväksymässä tätä lausumaa, joka tiiviisti sanottuna toteaa, kuinka Sitran talous on vakaalla pohjalla ja sen toiminta on hyvin hoidettua. Olemme vahvistaneet hallintoneuvoston kokouksessa keväällä Sitran tuloslaskelman ja taseen. Samassa kokouksessa myös päätettiin hallituksen esityksestä, että tilivuoden 2013 ylijäämä, joka on runsaat 25 miljoonaa euroa, siirretään edellisten tilikausien ylijäämätileille.

Sitra on toiminut 46 toimintavuotta. Mielestäni on hyvin tärkeätä, että meillä on Sitran kaltainen organisaatio, joka pystyy ennakoimaan ja näkemään tulevaisuuteen ja varautumaan siihen ja sitä kautta siirtää tätä tietoa koko yhteiskuntaan, niin elinkeinoelämään kuin hallintoonkin.

Hallituksen toimintakertomus Sitran toiminnasta vuodelta 2013 on varsin kattava ja hyvä. Siinä on otettu esille keskeisiä asioita, joita Sitrassa on käsitelty kyseisen vuoden aikana. Itselleni tärkeitä asioita politiikassa on kestävä kehitys, ympäristönsuojelu ja kaikenlainen säästäminen ja pahan päivän varalle varautuminen, joten ilokseni olen päässyt myös seuraamaan Sitran sisäpuolelta sitä, kuinka Sitran toiminta on jaettu tärkeisiin teemoihin, joita tämän vuoden alusta alkaen on ollut kolme kappaletta, ja ne ovat resurssiviisas ja hiilineutraali yhteiskunta, elinvoimainen ihminen ja kannustavat rakenteet sekä kestävän hyvinvoinnin ja työn toimintamallit. Nämä Sitran teemat ovat oikein kannatettavia ja meille kaikille varmasti tärkeitä.

Arvoisa puhemies! Resurssiviisaus säästää ympäristöä ja rahaa. Pääsin viime keväänä osallistumaan Porvoossa, kotikaupungissani, Nesteen tuotantolaitoksella seminaariin, jossa käsiteltiin näitä resurssiasioita, joissa toisen jäte on toisen raaka-aine. Siellä oli kymmeniä eri alojen yritysten edustajia verkostoitumassa. On hyvä, että tällä tavalla me pystymme yritysten kannattavuutta lisäämään tulevaisuudessa. Nyt kun ajatellaan, että Suomessa olisimme jotenkin kovin edistyneitä tässä resurssiviisaudessa, niin se ei ihan pidä paikkaansa. Nimittäin Suomessa luonnonvaroja käytetään kansainvälisesti katsoen tuhlaillen. Suomi sijoittuu Euroopan ympäristöviraston tekemissä resurssitehokkuustarkasteluissa toistaiseksi häntäpäähän.

Sitrassa on todettu, että pelkästään järkevöittämällä raaka-aineiden käyttöä yritykset voivat säästää Suomessa jopa seitsemän miljardia euroa vuodessa. Resurssiviisaus on resurssitehokkuutta ja kokonaisvaltaisempi käsite ja tarkoittaa sitä, että luonnonvarojen käyttöä ja päästöjä voidaan vähentää samalla kun hyvinvointi kasvaa. Tämä on ehdottomasti tulevaisuutta, ja sen edistämiseen meidän kaikkien täytyy tehdä niin paljon työtä kuin mahdollista. Nyt kun meillä on talouskriisi, velkakriisi, niin meidän pitää löytää toimivia keinoja, joilla voidaan parantaa tulevaisuutta, yritysten menestymistä ja sillä tavalla saada aikaan talouskasvua, luoda uusia työpaikkoja ja sitä kautta saada verotuloja lisää yhteiskunnalle, joka taas sitten mahdollistaa sen, että palveluja voidaan tuottaa.

Arvoisa puhemies! Mielestäni oli myös erittäin hyvä tämä Sitran tähderuokakokeilu, josta tuli jopa valtakunnallinen hitti. Jyväskylän kaupungista se alkoi, ja sieltä se on levinnyt kymmeniin ja kymmeniin kuntiin. On aivan loistavaa, että näistä tähderuuista kouluissa voidaan sitten hyötyä ja niitä voidaan tarjota esimerkiksi eläkeläisille tai työttömille tai opiskelijoille, jotka eivät ole oppilaina näissä kouluissa, joista jää tähderuokia.

Olen oikein tyytyväinen tähän Sitran toimintakertomukseen ja niihin asioihin, joita tässä on otettu esille. Ne todistavat sen, että Sitralla on tärkeä paikka suomalaisessa yhteiskunnassa.

Lea Mäkipää /ps:

Arvoisa puhemies! Tässä puhelen samoja, mitä äsköinenkin edustaja. Mutta todetaan, että vuosi 2013 oli Sitran 46. toimintavuosi ja hallintoneuvoston käsityksen mukaan Sitran talous on vakaalla pohjalla. Sitran peruspääoman markkina-arvo oli viime vuoden lopussa 705 miljoonaa euroa. Sijoitusomaisuus tuotti viime vuonna erinomaisesti 12,4 prosenttia osakemarkkinoiden loppuvuoden nousun ansiosta. Varsinkin kotimaisten osakkeiden tuotot olivat korkeat. Tilivuoden ylijäämä oli noin 25 miljoonaa, ja se siirrettiin edellisten vuosien yli-/alijäämätilille. Sijoitusten myyntivoitot olivat siis 49 miljoonaa, lisäystä 18 miljoonaa edellisvuoteen. Henkilömäärä lisääntyi 12 henkilöllä ollen viime vuonna 118.

Niin kuin täällä mainittiinkin, niin sisällöllisesti Sitran toiminta jaettiin kolmeen teemaan, joita vuoden 2014 alusta on kolme: resurssiviisas ja hiilineutraali yhteiskunta, elinvoimainen ihminen ja kannustavat rakenteet, kestävän hyvinvoinnin ja työn toimintamallit. Teemoista kaksi ensimmäistä ovat olleet toiminnassa syksystä 2012 alkaen, ja kolmas, työn ja hyvinvoinnin tulevaisuuteen liittyvä teema aloittaa toimintansa tammikuussa 2014.

Täällä puhuttiin näistä erilaisista kokeiluista, joita Sitra on monella tapaa tehnyt. Tuolla Jyväskylän seudulla oli tämä hävikkiruokakokeilu. Siinä koulut, päiväkodit ja palvelutalot päivittäin myivät ylijäämäruokaa suhteellisen halvalla tai antoivat alueiden työttömille, eläkeläisille, pienituloisille, ja tätä varmaan voisi kokeilla muuallakin Suomessa, kun tiedämme, kuinka paljon vuosittain menee ruokaa kaatopaikalle, kun taas jossain muualla maailmassa ihmiset näkevät nälkää.

Ja huomioitavaa on tämä, että jälleen otettiin käyttöön nämä Sitran talouspolitiikan kurssit, jotka ovat olleet jo vuosikymmeniä toiminnassa ja ovat meille itse kullekin tuttuja.

Sitran sijoitussalkussa oli 34 yritystä, ja myös hallintoneuvostossa on keskusteltu siitä, pitääkö Sitran olla niin monenlaisissa ohjelmissa mukana, ja nyt niitä ohjelmia onkin vähennetty. Muutamissa yritysohjelmissa, joihin Sitra on satsannut, on tullut lopetuksia jo vuoden parin päästä. Erittäin tärkeätä olisikin vielä tutkia etukäteen, mihin yhteistyöhön on varaa ja kannattavaa lähteä, vaikka tiedetään, että riskien ottamiselta ei voida aina välttyä, kuten Sitrankin toiminnassa on käynyt.

Tämä ihan näin lyhyesti. Jokainen voi tutkailla tätä kirjasta sitten paremmin.

Mauri Pekkarinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Kiitos tästä huomiosta. Itse ajattelisin, että sitten vaalikaudesta, joka alkaa 2019, eteenpäin olisin kernaasti valmis antamaan lausuntoja tämän tapaiseen arvokkaaseen asiakirjaan.

Tuo on tärkeä havainto, ja otetaan tämä huomioon kuitenkin aikataulua määriteltäessä.

Arvoisa puhemies! Ihan pari kolme ajatusta ihan lyhyesti.

Täällä käynnistyi keskustelu Sitrasta, ihan hyviä puheenvuoroja. Sitran luonne ja rooli alun perin on ollut eräänlainen uuden kokeilija sekä teollisessa tuotannossa, taloudessa yleensä, myös palvelusektorilla, rahoituksessa, Suomen viennin ja maailmalle menon ja siellä menestymisen, erilaisten uusien tuulien hakijana, vähän kokeilijanakin ja paljossa myös sitten suomalaisen taloudellisen ja osin, voi sanoa, laajemminkin jopa yhteiskunnallisen tietouden ja osaamisen levittäjänä ja jakajana, ennen kaikkea poliittisten päättäjien ja myös muiden yhteiskunnallisten, myös talouden päättäjien keskuudessa. Sitra on tehnyt hyvää työtä.

Yksi uusi alue, jossa Sitra nyt tekee, on juuri tämä täällä mainittu ajatus tai idea tästä resurssiviisaudesta, ajatus siitä, että tätä yhteiskuntaa, kaikkia sen toimintoja, voitaisiin asiat oikein suunnitellen saada rakentaa tavalla, jossa me kuluttaisimme paljon vähemmän uusiutumattomia ja uusiutuviakin raaka-aineita ja resursseja, joka tehokkaampi tapa voisi olla ei vain säästöä, vaan se voisi olla myöskin tehokkuutta monilla yhteiskunnallisen toiminnan osa-alueilla.

Jyväskylän kaupunki on tällä hetkellä Sitran yksi tällainen, voisiko nyt näin sanoa, koekaniinikaupunki, jossa kaupunkia rakennetaan sen uuden rakentamisen osalta, mitä ennen kaikkea Kankaan alueella tapahtuu, erittäin vahvassa ja voimakkaassa yhteistyössä Sitran kanssa ja pohtien nimenomaan sitä, mitä se resurssiviisas lähestymistapa kaikessa mahdollisessa, mitä siellä toteutetaan, mitä siellä tehdään, käytännössä on. Ei vain näillä uusilla rakentamisen alueilla, vaan monilla muillakin alueilla ja monissa muissakin asioissa siellä Jyväskylän seudulla tämä resurssiviisas lähestymistapa on tällä hetkellä vahvasti esillä.

Arvoisa puhemies! Oikeastaan se alkuperäinen ajatus, minkä halusin tässä yhteydessä sanoa — tuo raporttihan tulee meille talousvaliokuntaan käsiteltäväksi — haluan jo tässä vaiheessa sanoa sen ajatuksen, mitä monta kertaa oikeastaan tässä salissa viimeisten vuosien aikaan olen tuonut esille, asian, jossa minun mielestäni Sitra voisi tehdä vielä paljon enemmän kuin se tähän saakka on tehnyt. Se on sen kysymyksen arviointi ja pohdinta myös Sitran piirissä, ovatko meidän, Suomen, julkiset ja ehkä myöskin yksityisen talouden panokset ihan oikeassa kohdassa innovaatioketjun eri vaiheissa.

Me olemme — me kaikki tiedämme — Pisan tutkimuksissa kärjessä. Meidän koulutusjärjestelmämme toimii hyvin, ja se on todella laadukasta. Meillä on paljon yliopistoja, meillä erittäin suuri osa koko väestöstä saa korkeakoulutuksen. Meillä on tutkijoita enemmän Suomessa per capita tai sitten kansakunnan koko, väestöluku, huomioon ottaen kuin missään muualla maailmassa. Ensin tulee Suomi, sitten vähään aikaan ei tule ketään, ja vasta sen jälkeen tulevat nämä tällaiset maat kuin Yhdysvallat ja vastaavat tällä tavoin.

Mutta se meidän erityinen ongelmamme liittyy siihen, ja se on kärjistynyt oikeastaan viime vuosien aikaan, että samalla kun me laitamme paljon voimavaroja tähän innovaatioketjun alkupäähän, tämän osaamispotentiaalin synnyttämiseen ja rakentamiseen, me emme kykene tällä hetkellä riittävästi huolehtimaan siitä, että se osaaminen muuttuisi tuotannoksi tai innovaatioiksi, kaupallistettaviksi ja tuotteistettaviksi tuotteiksi, sellaisiksi, joita voidaan tuottaa Suomessa, joiden täällä generointi ja tuottaminen käytännössä johtaa siihen, että täällä syntyy uusia veroeuroja, joilla uusilla veroeuroilla taas voitaisiin rahoittaa tätä osaamispotentiaalin kasvattamista koulutuksessa ja tutkimuksessa ja niin poispäin.

Tämä generaatio ei kunnolla toimi, ja siinä on monia syitä. Tämän generaation alkupäähän, siihen tuotekehitykseen ja siihen kehittämiseen ja siihen markkinointiin, siihen riskirahoitukseen, mitä uudet innovaatiot, niitten saattaminen yritykseksi tarvitsisi ja kaipaisi, tällaisiin meillä ei ole voimavaroja riittävästi. Yhdysvalloissa markkinaehtoinen raha hoitaa tästä suuren osan. Siellä tosin julkinenkin sektori on tässä vahvasti mukana, mutta markkinaraha siellä pystyy tätä gäppiä hoitamaan. Mutta Suomen tapaisessa maassa tuo markkina ei toimi tässä riittävän tehokkaasti, ja tähän tarvittaisiin valtion julkista mukaantuloa mielestäni paljon enemmän.

Minä toivon, että Sitra jatkossa ottaa tämän asian pohdiskeluun, onko tässä mielessä palikat tai voimavarat käytetty oikein, ne kaikki julkiset voimavarat. Toivon, että tämän pohdinnan Sitra ottaisi vakavasti omaan työohjelmaansa.