Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Eilen tiistaina pidettiin ympäri maailmaa kriisikokouksia siitä, mitä taloudessa tapahtuu ja miten hidastuneesta kasvusta ja paikoin taantumasta selvitään. Tähän nähden eilisessä budjettikeskustelussa, ehkä meidän onneksemme, oli hieman toisenlainen sävy.

SDP:n ryhmäpuheenvuoro lupasi sinällään etusivun johdannossa, että tarvitaan näkemystä talouden rakenteiden uudistamisesta. Siitä jäi odotus, joka palkittiin kuitenkin vain lukuisilla perinteisillä vaatimuksilla menojen kasvattamiseksi. Rakenteiden uudistamisesta ei esitetty ensimmäistäkään ehdotusta tai ajatusta.

Talouden käänne maailmassa on tosiasia. Ongelma tulee meille markkinoiden kautta ulkoa. Sinällään oma reaalitaloutemme on kunnossa, eräs Euroopan vakaimpia ja ehkä paremmassa tilassa kuin kenties koskaan historiassamme, mutta se ei tee meitä immuuneiksi markkinoiden nopeille muutoksille ja reaktioille. Myös oman taloutemme kasvu hidastuu kuluvaan vuoteen verrattuna. Hallitus ei siis kerro pelkästään siitä, mitä halutaan kuulla, vaan siitä, mitä suomalaisten tulee tietää. Tässä tilanteessa tarvitaan keskustelua siitä, mitä tehdään ja miten tilanteeseen on varauduttu.

Kiitos eduskunnan enemmistön tahdon, julkisen talouden vakaudesta ja ylijäämästä on huolehdittu. Se antaa nyt mahdollisuuden täsmätoimiin, joita hallitus esittää. Kehyskurin pitäminen tänäkin syksynä on välttämätöntä talouspolitiikkamme uskottavuuden ylläpitämiseksi ja samalla se on varautumista tämän notkahduksen ylitse.

Usein aina keskustellaan siitä, mistä se uskottavuus ja luottamus syntyy. Valtiontalouden vakaa ja luottamusta herättävä hoito vaikuttavat suoraan Suomeen ja suomalaisten hyvinvointiin. Aivan tuoreimpien euroalueen valtioiden korkoeroa Saksaan verrattuna kuvaavat tilastot kertovat sen, että tämä korkoero myös euroalueen sisällä on vuodessa levinnyt ja eriytynyt huomattavasti, pahimmillaan jopa 0,8 prosenttiin Saksaan verrattuna. Suomen ero on alhaisin, ja voidaan suoraan sanoa, että hallituksen ja eduskunnan paineensietokyky ja kehyskurista kiinnipitäminen tuovat tätä kautta suoraan hyvinvointia ja etua Suomelle ja suomalaisille.

Kuntien taloudelliseen tukemiseen ja kuntatoiminnan uudistamiseen on myös satsattu viime vuosina paljon. Erityisesti tämän vuoden ainutlaatuisen suurilla valtionapujen korotuksilla on vahvistettu kuntakenttää ja korotukset jatkuvat koko vaalikauden. Samalla tärkeää varautumista tulevaisuuteen on se Paras-hankkeen ympärillä tapahtuva kehitystyö, jota kunnat tekevät.

Merkittävimmän yksittäisen kokonaisuuden suhdannekehitykseen vaikuttamisessa muodostavat hallituksen lukuisat veronkevennykset, joita kohdistetaan ansiotuloihin, ruokaveroon, eläkeläisten verotukseen, puun myyntituloon ja kotitalousvähennykseen. Nämä muodostavat vuositasolle vietyinä lähes prosenttiyksikön elvytysvaikutuksen suhteessa kansantuotteeseen. Tämä veroelvytys on oikein ajoitettu ja uskottavasti mitoitettu. Uskottavuus tässä mielessä syntyy kahdesta asiasta: Mitoitus on riittävä, mutta ei niin suuri, että kukaan uskoisi sen vaarantavan julkisen talouden kestävyyttä. Veronkevennyksillä näihin eri tarkoituksiin on monia myönteisiä vaikutuksia, ja niistä suurin on merkittävä, ainakin prosenttiyksikön vaikutus kotitalouksien ostovoimaan.

SDP:n puheenvuoro otti irtioton näistä linjauksista eilen. SDP luonnehti verokokonaisuutta roiskimiseksi ja vaati kevennysten kohdistamista työnteon verotukseen. Tämä merkinnee sitä, että SDP ei hyväksy ruokaveron alentamista, puunhankinnan vauhdittamiseksi tehtyä metsäveron väliaikaista alentamista eikä ilmeisesti kotitalousvähennyksenkään parantamista.

Molempien vasemmistopuolueiden pääkeinona vaikuttaa talouteen nousivat esille julkiset investoinnit ja rahan käyttö julkiseen kulutukseen. (Ed. Tennilä: Perusturvasta on kysymys!) Me nostamme vaalikauden loppuun mennessä ja tämän vaalikauden aikana kehysmenoja neljän vuoden jaksossa reaalisesti 2 000 miljoonalla eurolla. Se on erittäin tuntuva korotus julkisiin menoihin.

Infran rakentamisessa olemme nostaneet vuosittaisen tason suunnitelmallisesti noin 250 miljoonan euron tasolta 400 miljoonan euron tasolle, ja tämä tehtiin jo ennakoidusti siten, että hankkeet myös realisoituvat ensi vuonna. Vasemmisto ilmeisesti haikailee näyttäviä niin sanottuja elvytyspaketteja, mutta ei huomaa, että tätä tehdään koko ajan, ehkä vähän eleettömämmin, mutta suuressa mitassa.

Näiden suorien julkisten panostusten rinnalla käytämme vipuvaikutusta. Energiapolitiikan uudelleensuuntaamiseksi uusiutuvaan energiaan ja energiaa säästäviin investointeihin ja kotitalouksissa tehtävän työn lisäämiseksi satsaamme erittäin paljon. Uusiutuvan energian hankkeita lähtee puolessatoista vuodessa liikkeelle ehkä satojen miljoonien investointeina, ehkä jopa puolen miljardin investoinnit, vuosien 2008 ja 2009 investointituilla. Korotamme tuntuvasti asunto-osakeyhtiöiden ja kiinteistöyhtiöiden lämpötaloudellisiin remontteihin suunnattuja avustuksia. Arvelen, että niillä tullaan tästä eteenpäin saamaan aikaan myös satojen miljoonien vuosittaiset investoinnit. Kotitalousvähennyksen nostolla avaamme mahdollisuuden myös vastaavan mittaluokan ruohonjuuritason investointeihin ja palveluliiketoimintaan, joka samalla karsii alalta tehokkaasti harmaata taloutta. Näin saadaan markkinoiden dynamiikkaa hyväksi käyttäen paljon enemmän investointeja kuin koskaan onnistuttaisiin suorilla julkisilla investoinneilla.

Hallitus on myös poikkeuksellisen aktiivinen kaivos- ja muiden investointien edistämisessä. (Välihuutoja vasemmalta) Eilen hahmotimme talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa toimintatavan lähivuosille ja mahdollisuudet on käynnistää useiden miljardien eurojen kaivosinvestoinnit. Samaa aktiivisuutta harjoitamme rakennemuutospaikkakunnilla uuden tuotannollisen toiminnan synnyttämiseksi nopeasti.

Osaamiseen ja innovaatiotoimintaan satsaamme myös suunnitelmallisesti lisävoimavaroja enemmän kuin pitkiin aikoihin, ja lisäksi olemme luoneet tehokkaan insentiivin yksityisten varojen saamiseksi osaamisen kehittämisen tueksi.

Ja lopuksi haluan erityisesti mainita tärkeän yhteistyön työmarkkinajärjestöjen kanssa. Kolmikannassa teemme todellista rakenneuudistusta useilla aloilla aikuiskoulutuksesta joustoturvaan. Järjestöt tuntevat myös hyvin vastuunsa kokonaisuuden hallitsemiseksi ja julkistivat eilen yhteisen vahvan tahtonsa makrotaloudellisen koordinaation vahvistamiseksi palkanmuodostuksessa. Niin sanottua uutta mallia järjestöillä ei ole vuoden 2010 neuvotteluja varten, mutta uskon, että Suomessakin löydetään meidän työmarkkinaperinteeseemme hyvin istuva tapa koordinoinnin parantamiseksi. Monissa muissa maissa erityisesti kaksi piirrettä hallitsee tätä koordinaatiota: avoimessa kilpailussa olevien sektoreiden päänavaajarooli ja niin sanottu informaatio-ohjaus.

Arvoisa puhemies! Yritysten toimintaedellytyksiä on vuosien ajan parannettu systemaattisesti, ja tulosta on myös tullut. Yritysten taseet ovat saaneet hyvinä aikoina vahvistua, ja sitä on tarvittu. Nyt yritysten ja omistajien on käytettävä vahvoja taseita. Työntekijöistä on pidettävä kiinni. On kehitettävä uusia tuotteita ja toimintatapoja ja henkilökunnan osaamista. Tästä laskusuhdanteesta noustaan aikanaan Suomeen, jossa siirrytään suoraan työvoimasta tapahtuvaan kilpailuun. Siksi on myös yritysten etu se, että tässä laskusuhdanteessa käytetään taseita ja pidetään työvoimasta kiinni.

Arvoisa puhemies! Varoittaisin budjettikeskustelussa siitä, että ei yliarvioitaisi julkisen talouden ja valtion keinoja vaikuttaa markkinoilta tulevien häiriöiden hallintaan. Suhdannekehitys saa käänteensä usein voimista, jotka ovat paljon kansallisvaltion keinoja suurempia. Tässäkin tärkein neuvo on harjoittaa realismia. Meillä on julkisella vallalla mahdollisuuksia vaikuttaa suhdannekehitykseen ja vaikuttaa pitemmän ajan rakennekehitykseen, mutta tehdään virhe, jos uskotellaan, että pienillä vippaskonsteilla voitaisiin saada käänteentekeviä vaikutuksia nopeasti.

Hallitus on oikein ennakoinut koko hallituskauden suunnitelmassaan odotetun suhdannemuutoksen ja reagoinut siihen määrätietoisesti ja luottamusta herättävällä tavalla. Hallitus pyrkii toiminnallaan siihen, että suomalaiset pärjäävät jatkossakin maailman murroksessa ja että suomalaiselle työlle on kysyntää.

Jutta Urpilainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Me todella elämme tällä hetkellä niin Suomessa kuin kansainvälisestikin epävarmuuden aikaa. Pankkiyhdistys on tänään ilmoittanut, että se haluaa muuttaa myös tavallisten asuntolainojen ehtoja niin, että korkojen tarkistus tulee mahdolliseksi. Meidän sosialidemokraattien viesti hallitukselle on nyt se, että hallitus torjuu hyvin yksiselitteisesti tällaiset suunnitelmat siirtää kansainvälisen rahoituskeinottelun laskut suomalaisten asuntovelallisten maksettaviksi. Meidän tulee kaikin mahdollisin tavoin rakentaa nyt suomalaisten keskuudessa luottamusta, jotta me voimme sitä kautta rakentaa ihmisten kulutusvoimaa, rakentaa ihmisten luottamusta tulevaisuuteen ja sitä kautta myös uskoa parempaan. Näin ollen toivon, että pääministeri ottaa SDP:n vaatimuksen vakavasti vastaan ja lähettää myöskin Pankkiyhdistykselle tämänlaisen viestin.

Martti Korhonen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Olen ennenkin sanonut, että tämän hallituksen vauhti on kovin verkkaista. Loivat ovat liikkeet edelleen. Teidän reagointinopeutenne on suunnilleen etanan luokkaa. Tuo budjettikirja on valmisteltu keväällä. Teillä oli budjettiriihi, jossa te sen hyväksyitte elokuussa. Mikä sen jälkeen on muuttunut, kun nämä tiedot ovat tulleet tästä kansainvälisestä suhdannekehityksestä ja myös kotimaan kehityksestä? Ei ymmärtääkseni mitään. Se on vanhoilla pohjilla tehty, vanhasta maailmasta lähtenyt, jos sitä tänä päivänä katsotaan.

Sen lisäksi, kun te puhutte uskottavuudesta ja te puhutte luottamuksesta, kansalaisten uskottavuus on alhaisempi kuin vuoden 1999 tasolla. Sitä on se uskottavuus ja luottamus kansalaisten silmissä. Kaikki tutkimuslaitokset tänä päivänä ennustavat, että tulevaisuus on huomattavan paljon niukempi kuin tänä päivänä. Investoinnit laskevat, kotimainen kulutus laskee, kaikki laskee ja te vaan sanotte, että ei tarvitse tehdä muuta kuin mennään budjettikirjan mukaan. Ja te väitätte, että reilusti lisätään investointeja. Katsokaa, mitä julkisen puolen investoinneille on tapahtumassa. Kunnat vetävät investoinnit alas. Kuntien velka nousee. Veroprosentit nousevat. (Puhemies: Minuutti on nyt kulunut!) Ei tämä nyt ole aivan kohdallaan. Lisätkää vähän vauhtia.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Hallitus jo hallitusohjelmaa neuvotellessaan tiedosti sen, että talouskasvu tulee vaalikauden loppupuolella laskemaan, ja olemme mitoittaneet koko hallituskauden taloussuunnittelun tältä pohjalta. Se näkyy infrapaketissa. Se näkyy erittäin monessa muussa aiheessa. Se näkyy erittäin voimakkaasti verokevennysten ajoituksessa. Eli tässä suhteessa me emme menettele niin kuin on monesti ehkä takavuosina tehty, että tehdään sitten niin sanottu näyttävä elvytyspaketti juuri siihen hetkeen. Me olemme kaiken tämän nähneet ja tienneet ennalta ja näin on menetelty. Ja äsken oikeastaan kuvasin ne suuret linjat, joilla julkisen vallan keinoilla voidaan vaikuttaa myös investointien vauhtiin.

Rahamarkkinoiden riskilisät euroalueilla ovat muuttuneet nopeasti. Vielä vuosi sitten ne olivat käytännössä nollassa. Tällä hetkellä kuukauden mittaisessa euriborissa riskilisä on 1,30 prosenttia. Valitettavasti nämä menevät näihin markkinakorkoihin sidotuissa lainoissa tietyllä viipeellä. Ne heijastuvat myös valitettavasti asuntovelallisten velkoihin ja tämä mekanismi toimii.

Martti Korhonen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! On se hyvä, että teillä tämmöinen kristallipallo on ollut, jos se on ollut, kun ei sitä kellään muulla ole ollut. Kaikki suhdannelaitokset muuttavat nyt näitä ennusteitaan tulevasta, ja reaalielämässä on tapahtunut muutoksia. Inflaatio on, pääministeri, jos ette ole sattunut huomaamaan, elokuussa 4,7 prosenttia. Konkurssien määrä on lisääntynyt 7 prosenttia alkuvuoden osalta. Oliko teillä tämä kristallipallo tiedossa, kun te teitte ja reagoitte näitä päätöksiä tulevaisuuteen, sen lisäksi, kun te väitätte, että investointeja on olemassa? Onhan siellä olemassa osa investointeja, mutta siellä on myös esimerkiksi maantiepuolella, raideliikenteen puolella päättymässä osa investoinneista. Sinne on tulossa selvä kuoppa. Te katsotte nyt aivan selvästi vanhan ajan lukuja ettekä reagoi tulevaisuuteen niin kuin pitäisi reagoida, aktiivisella otteella vahvistaa kotimaista kysyntää, yrittäjyyttä, työpaikkoja. Te menettelette nyt kyllä aivan päinvastoin, mitä te puhutte. Puheet ovat ihan hyviä, mutta teot puuttuvat ainakin tämän budjettikirjan mukaan. Ei siellä ole sitä reagointia, herra pääministeri.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Pelkästään budjettiriihessä tehtiin ne päätökset, joihin viittasin; energiainvestointeihin, asuntokiinteistöosakeyhtiöiden energia-avustuksiin, kotitalousvähennyksen runsaaseen lisäämiseen. Nämä pelkästään, väitän, tulevat seuraavien noin puolentoista vuoden aikana, koska osa niistä tulee jo tänä vuonna voimaan, käynnistämään kenties lähes miljardin luokan lisäinvestoinnit. Tämä kertoo sitä, että on myös välitöntä reagointia tapahtunut, mutta me reagoimme jo hallitusohjelmassa, se näkyy kaikista asiakirjoista. Näyttää, että loppuvuosina kasvu selvästi hidastuu, ja olemme ajoittaneet muun muassa verokevennysten ajoitukset tämän perusteella.

Tarja Filatov /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Te vaikutatte lähes oraakkelilta, kun te tiesitte kaiken sen, mitä maailmantaloudessa on tapahtumassa, mutta voisitteko te vastata kysymykseen, jonka ed. Urpilainen teille esitti? Lukuisat asuntolainaiset suomalaiset ovat huolissaan tästä Pankkiyhdistyksen vaatimuksesta, jossa he vaativat yksipuolista mahdollisuutta muuttaa asuntolainojen korkoehtoja kansainvälisistä suhdanteista tai omista kansainvälisistä seikkailuistaan johtuen. Voitteko te luvata, että tällaista ei tule tapahtumaan?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin ehkä silloin, kun arvioidaan suomalaisten pankkien osallistumista näihin, voisi sanoa, riskirahoitusjärjestelmiin, joista tämä pankkikriisi Yhdysvalloissa on saanut alkunsa, kannattaa olla jossain määrin varovainen, koska kaikki mittarit, ainakin mitä hallitus on saanut tietoonsa, kertovat siitä, että suomalaispankeilla on harvinaisen vähän tähän liittyviä riskejä olemassa. (Ed. Skinnari: Mutta täällä onkin suurin osa ulkomaisia pankkeja!) Hallitukselle ei tietojeni mukaan ole tehty tällaista esitystä. Jos sellainen lähipäivinä on tulossa, (Ed. Gustafsson: Mikä on teidän näkemyksenne?) niin me tulemme paneutumaan siihen, mutta kuten äsken kuvasin, varsinkin näihin viitekorkoihin sidotut asuntolainat viipeellä vastaavat näihin korkomuutoksiin.

Bjarne Kallis /kd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Pääministeri, te sanoitte puheenvuorossanne, että te toivotte, että keskustellaan siitä, mitä pitäisi tehdä. Minulla on kuitenkin sellainen kristallipallo hallussani, että sen mukaan näen, että vaikka kuinka paljon täällä keskustellaan, niin kun joulukuussa budjetti hyväksytään, siihen tulee muutoksia muutaman promillen edestä. Eli mitä te tarkoitatte tällä, että keskustellaan, kun sillä ei ole mitään merkitystä?

Haluan nyt kuitenkin todeta, että vaihtoehtoja on vaikka kuinka paljon. Maailmassa tunnetaan Pohjoismaat hyvinvointivaltioina, mutta Suomi on kyllä aika lailla poikennut esimerkiksi Ruotsin ja Tanskan linjasta. Meillä on bruttoveroaste 8 prosenttiyksikköä alhaisempi kuin naapurimaissa, ja alennetaan 1,1 prosentilla. Mitä jos alennettaisiin vain 0,7 prosentilla? Onko se 1,1 juuri se oikea, onko 1,2 väärä, onko 0,9 väärä? Onko ainoa oikea ratkaisu 1,1, (Puhemies: Minuutti on kulunut!) on kysymykseni.

Antti Kalliomäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Tässä eilen valtiovarainministerin puheenvuoro, luvalla sanoen, edusti aika posketonta toiveikkuutta Suomen tulevaisuudesta suhteessa tähän maailmantalouden turbulenssiin. Tänään pääministerin puheenvuorossa ei ollut enää sitä toiveikkuuden ankkuria, joka valtiovarainministerillä oli. Sehän oli ostovoima. Mutta onhan niin, että numeroilla osoitettukaan nätti ostovoima ei merkitse paljon silloin, kun se ei kanavoidu talouden kasvuun ja työllisyyttä vahvistavaan kulutukseen taikka investointeihin.

Nyt kysymys on luottamuksesta. Kansalaisten luottamus on pohjamudissa, myöskin yritysten luottamus heikkenee voimakkaasti, ja kansalaisten luottamus omaan talouteensa heikkenee. Silloin se ei kanavoidu tänne ostovoiman perinteiseen hyvään puoleen vaan johonkin muualle. Me tiedämme, mihinkä se siirtyy. Onneksi edes sitten säästöihin, jos ostovoimaa ylipäänsä kertyy sillä tavalla kuin valtiovarainministeriö ennakoi. Kysymys kuuluu pääministerille, kun tässä tarvitaan tekoja: Miten te muutatte budjettiesitystä, jotta tämä luottamus voi palautua?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Niin kuin totesin, elokuun budjettiriihi pidettiin vasta muutama viikko sitten. Kyllä meillä tämä suhdannekehityksen muutos on tässä kaiken pohjana ollut. Me olemme reagoineet siihen. Luottamus on kaiken avain tässä. Kotitalouksien, yritysten luottamus on heikentynyt, ja siihen erittäin vahva vastaus on tämä ostovoiman parantaminen. Sitten pitää verrata, tehdäänkö suoria julkisia investointeja tai julkista kulutusta lisätään verrattuna siihen vipuvaikutukseen, jolla me näillä eri investointituilla ja veroratkaisuilla saamme aikaan vaikutuksia. Niin kuin sanoin, tällä vipuvaikutuksella äsken luettelemissani tavoissa todennäköisesti saadaan puolentoista vuoden aikana lähes miljardiluokan investoinnit aikaan. Arvellaanko, että me voisimme suoraan valtion budjetista tehden saada tällaiset samat vaikutukset aikaan? Uskon, että tässäkin tämä vipuvaikutus on suurempi.

Nyt äsken tähän pankkien korkoon tuli tässä selvitys. He eivät ole tehneet hallitukselle tästä esitystä, ja se selviää oikeastaan tästä tiedotteesta, jonka äsken ed. Filatov toi. Jos tällainen ehto otettaisiin käyttöön, niin se koskisi vain uusia lainoja. Lisäksi se voisi tulla voimaan aikaisintaan kolmen vuoden kuluttua sopimuksen tekemisestä. He eivät edes ilmeisesti ehdota lakimuutosta tässä vaan sopimusehtojen muutosta, joka koskisi tulevia asuntolainoja. Me tulemme paneutumaan tähän, tarvitaanko tähän valtiovallan myötävaikutusta. Niin kuin sanoin, (Puhemies: Nyt pitäisi jatkaa keskustelua!) valitettavasti viitekoroissa kohonnut riskitaso siirtyy asuntolainoihinkin.

Martti Korhonen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Nyt on pakko epäillä, että te elätte, pääministeri, nyt jossakin muussa todellisuudessa kuin tässä päivässä noitten puheittenne vuoksi. Minä justiin pääsin sanomasta, että kansalaisten luottamus ja usko tulevaisuuteen on alhaisempi kuin vuonna 1990. Miten te nyt sen nostatte näillä vipuvarsipuheilla? Mitä vipuvarsia siellä on, kun selvät tilastot sanovat, että investoinnit ovat laskemassa 8,5 prosentin tasolta miinus 2 prosenttiin? Mikä vipuvarsi se sellainen vipuvarsi on, joka sen nostaa takaisin sinne? Se vipuvarsi on, että julkista taloutta käytetään vipuvartena. Se on ainut mahdollisuus.

Täällä vihreiden eduskuntaryhmästä joku eilen puhui — en minä ymmärrä kyllä, mistä talouspolitiikan opista — että nyt olisi väärin ottaa velkaa. Nyt on sen keynesiläisen talouspolitiikan aika, yhteiskunnan ja valtion, kuntien investointeja pitää tukea, jotta sitä vipuvarsivaikutusta saadaan. Te teette nyt käytännössä justiin päinvastaista politiikkaa, ikävä kyllä, kun toinen julkinen sektori on kunnat ja ne ovat vetämässä alas jyrkästi investointeja, ja se vipuvarsi tulee vaikuttamaan (Puhemies: Minuutti on kulunut!) työttömyyteen ja aluetalouteen ikävällä tavalla, ikävä kyllä.

Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hyvä, että tänään saatoimme kuulla pääministerin puheenvuoron, joka oli askeleen realistisempi kuin eilen valtiovarainministerin tilannearvio, jossa lähinnä pelättiin, että Suomen talous joutuu vaikeuksiin, jos Venäjällä tapahtuu jotakin. (Ed. Zyskowicz: Turha lyödä kiilaa!) Tänään olemme kuulleet, mikä on tilanne Yhdysvalloissa: vakuutusyhtiö, 85 miljardin dollarin tukipaketti on jouduttu antamaan.

Luottamus on todellakin avainsana, jota SDP eilen peräänkuulutti. Meillä on 2 miljoonaa asuntovelallista, jotka ovat huolissaan sen jälkeen, kun pankit ovat ryhtyneet vaatimaan lainajärjestelmän muutoksia niin, että yksipuolisesti pankit voisivat muuttaa korkoperusteita ja siirtää nämä maailmalla tehdyt virheet suomalaisten asuntovelallisten vastattavaksi. Jos hallitus haluaa huolehtia luottamuksesta, se ilmoittaisi tässä ja nyt, että hallitus ei pidä tätä oikeana linjana, että asuntovelallisten kimppuun käydään tämän rahoituskriisin, joka on Yhdysvalloissa, tuloksena. Toivon, pääministeri Vanhanen, että saisitte sanan suusta, että hallitus ei hyväksy tätä suunnitelmaa asuntovelallisten korkojen nostosta.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Minusta ei myöskään pitäisi tästä pankkien aikeesta levittää sellaista mielikuvaa, mikä ei pidä paikkaansa. Jos pankit itse sanovat selkeästi, että he eivät ole edes olemassa oleviin vanhoihin asuntolainoihin esittämässä mitään muutosta, niin ei pyrittäisi vääristämään, luomaan sellaista mielikuvaa, että nyt tässä olisi tapahtumassa joku katastrofi. Tällaisella juuri lisätään sitä luottamuspulaa, jota on.

Kysymys siitä, mitä tämän syksyn aikana eduskunnassa tehdään: Minun ja hallituksen vahva toive on se, että budjetin, talousarvion, kokoa ei juuri kasvatettaisi muuten kuin marginaalisesti, ja se liittyy siihen, minkä äsken kerroin. Vuoden sisällä pelkästään euroalueen sisällä valtioiden korkoero on revähtänyt pahimmillaan 0,8 prosenttiin. Meillä se ero on aivan marginaalinen johtuen siitä, että markkinoilla on luottamus Suomen valtion vakaaseen taloudenpitoon, ja siihen liittyy muun muassa kehyskurista kiinni pitäminen.

Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Siis kyllähän tämä nyt tarkoitti sitä, että hallitus hyväksyy tämän Pankkiyhdistyksen linjan, että asuntolainojen korkojen perusteet muutetaan. Kuinka te ajattelette, että henkilö, joka tällä hetkellä harkitsee asuntoluoton ottoa, toimii, kun hän ei voi tietää edes, mikä on se korkotaso, johon hänen tuleva asuntoluottonsa sidotaan? Luuletteko, että hän menee ilomielin pankkiin ja laittaa nimen paperiin, että olen valmis maksamaan tätä korkoa ja tulevaisuudessa te muutatte yksipuolisesti vielä korkoa. (Jari Koskinen: Se lukee siellä velkakirjassa!) Jos hallitus ei pysty tällaiseen asiaan puuttumaan, niin se jatkaa juuri tällä passiivisella kädet ylös -linjalla odottaen, mitä lamassa tapahtuu. Tämä ei lupaa, arvoisa pääministeri, hyvää.

Martti Korhonen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Nyt me kuulimme sen: Odotetaan, mitä markkinat tekevät, ja katsotaan, mitä tuleman pitää. Tämä on nyt, pääministeri, sitä passiivisuutta, tämä on sitä etanan vauhtia, jota te nyt hallituksessa vedätte. Kokoomus käyttää sen mahdollisuuden, joka yhteiskunnalla on, hyvätuloisten veronkevennyksiin, joilla ei saada tänne kotimarkkinoille sitä kysyntää. Nyt olisi odottanut, että pääministeri hakee sen paikkansa, nimenomaan pääministerinä johtaa myös talouspolitiikkaa katsoen tulevaisuuteen eikä odota kädet ja tumput suorana, mitä markkinat tekevät. Siinä käy huonosti, ikävä kyllä. Meillä on mahdollisuus edelleen olemassa, mutta jos nämä madonluvut toteutuvat, mitä te täältä luettelette, että budjettikirjaa ei saa muuttaa, mitään ei saa taas muuttaa kuin promillen osalta, niin ei hyvä seuraa, ikävä kyllä, ja se tietää vaikeuksia muuallekin kuin niille paperipaikkakunnille, joissa nyt mennään todella surkeaan tilanteeseen.

Ikävä kyllä tässä on merkit, niin kuin eilen sanoin, sieltä 1980- ja 1990-luvun taitteesta, ja jos johtaminen on samaa luokkaa kuin silloin oli, niin ikävä kyllä tälle isänmaalle käy silloin huonosti ja kansalaisille ennen kaikkea. Ottakaa, pääministeri, ote nyt tuossa hallituksessa oikeasti ja aidosti, mikä pääministerille kuuluu. Älkää antako enää valtiovarainministerin johtaa.

Timo Kalli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä eilisen ja tämän päivän aikana on käynyt selväksi se, että täällä salissa on kaksi eri linjaa. Parasta varautumista maailmantalouden riskeihin on pitää oma pesä, oma Suomen talous, kunnossa. Sen seurauksena euroalueella korkoerot ovat reagoineet. Jos olisi valittu tai valittaisiin teidän tienne, suomalaiset asuntovelalliset joutuisivat maksamaan kovempia korkoja. Nyt onneksi, kun on pystytty varautumaan, pitämään kotipesä kunnossa, korkotaso on pystytty pitämään kohtuullisena. Tätä linjaa on jatkossakin syytä jatkaa. Kyllä kansa tietää.

Heikki A. Ollila /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun muistelee budjettikeskusteluja ja -äänestyksiä vuosi sitten, herra puhemies, voidaan todeta, että silloin oli viisautta tehdä alijäämäinen budjetti. Nyt on sitten pelivaraa ja marginaalia elvytykseen. Mutta kyllä tietysti kansainvälisestä kehityksestä on syytä olla huolissaan ja varautua siihen, ovat siinä tapahtuvat muutokset sitten mahdollisia tai todennäköisiä ja niiden vaikutukset budjettiin. Kysynkin nyt, mikä hallituksen peruslinja tässä asiassa on jatkossa. (Ed. Jaakonsaari: Onko epäselvää?) Onko linjana elvytystoimet ja mahdollinen lisävelanotto vai pyritäänkö tai joudutaanko turvautumaan menojen leikkauksiin vai käytetäänkö molempia instrumentteja, jos tällaiseen epätoivottavaan tilanteeseen joudutaan?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Minusta kansalliset esimerkit kertovat siitä, että silloin, kun elvytykseen ryhdytään, niin kuin me nyt verotuksen osalla selkeästi teemme ja myös näissä julkisissa investoinneissa on samaa piirrettä, sen uskottavuus ja teho syntyy siitä, että ensinnäkin se on sillä tavalla riittävästi mitoitettu ettei se mitoitus kuitenkaan muodosta itsessään epäluottamusta siitä, että siinä mennään liian suuren riskin päälle. Nyt me pystymme tekemään tämän hallitusti. Ensi vuoden talousarvio on vielä tehty ylijäämäiseksi. Jokaisella on varmasti käsitys siitä, mitä talouskasvun hiipuminen tulee sille aiheuttamaan, mutta tämä elvytys tehdään hallitulla tavalla, käytetään sellaisia instrumentteja, että laitetaan 15 prosentin avustuksella investointeja päälle ja yksityinen raha tulee rahoittamaan sen valtaosaltaan. Tässä suhteessa tämä ajattelutapa on hyvin erilainen. Vasemmisto haluaa suoraa julkista kulutusta ja hallitus käyttää vipuvaikutusta, jossa käytetään valtion rahaa saadaksemme monin moninkertaiset yksityiset investoinnit liikkeelle, ja hallitus uskoo tähän jälkimmäiseen tapaan.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiinnitän huomiota pääministerin budjettipuheenvuoron yhteen yksityiskohtaan, jolla uskon kuitenkin olevan aika suuri merkitys verrattuna esimerkiksi siihen odotukseen, mikä syntyi eilisen keskustelun perusteella. Se oli se kohta, jossa arvoisa pääministeri totesi, että uusiutuvaan energiaan olisi aika pikaisella aikavälillä saatava puolen miljardin euron suuruiset investoinnit. Arvoisa pääministeri, olisi todellakin tämä suuri mahdollisuus nimittäin sen takia, kun oppositio viittasi siihen, että metalliteollisuuden puolellakin tilauskirjoissa on nyt aukkoa. Kun nyt perusmetallien hinta on suorastaan romahtanut ja uusiutumattoman energian hinta kolmasosalla laskenut, niin eikö nyt kannattaisi kaikki mahdolliset valtiovallan toimenpiteet kohdistaa siihen, että tämä ainutlaatuinen sauma käytettäisiin hyväksi?

Markku Uusipaavalniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri Katainen livahtikin paikalta pois, olisin hänelle esittänyt kysymyksen. Ei maailmantaloudessa mitään yllättävää ole tapahtumassa. Talous on enemmän matematiikkaa kuin arvailuja. Euroalueen oma luottokupla on vasta puhkeamassa, ja emme ole vielä nähneet mitään, mitä tuleman pitää. Kolme seuraavaa vuotta tulevat olemaan melkoista rytinää. Ekp:n kuukausijulkaisuista olisi pitänyt kyllä meille jo antaa hieman referaatteja. Sieltä valtiovarainministeri Kataisen olisi pitänyt laskelmia tehdä. Olen niitä pyytänyt useasti viimeisen puolentoista vuoden aikana. Sieltä kun ottaa kotitalouden palkat, jotka ovat vajaa 6 000 miljardia, velat 5 500 miljardia, kokonaisvelat 17 700 miljardia, näiden vuosimuutokset, niin on helppo esittää kysymys, oletteko tehneet stressitestin Euroopan taloudelle, miten käy, kun tämä 2 000 miljardia, jota uutta luottoa on tullut vuositasolla, tippuu pois, sehän on jo lähtenyt nollautumaan, (Puhemies: Minuuttikin on tipahtanut jo!) 6 000 palkkoja, 2 000 lainaa tipahtaa 6 000:een palkkoja. Esittäkää meille laskelmat, kiitos.

Jutta Urpilainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On erittäin hyvä, että myös keskustassa on huomattu se, että suomalaisessa politiikassa vaihtoehdottomuuden aika on nyt ohi ja politiikassa esitetään vaihtoehtoja. Meidän sosialidemokraattien talouspoliittinen vaihtoehto on se, että me haluamme tehdä pienemmät, kohdennetut veronkevennykset pieni- ja keskituloisille, parantaa sitä kautta heidän ostovoimaansa, saada kulutukseen vauhtia ja sen lisäksi tehdä mittavat tulevaisuusinvestoinnit, jotta me voimme vastata tähän epävarmuuden aikaan ja tulevaisuuden haasteisiin. (Ed. Zyskowicz: Teidän vaihtoehtonne on epäluottamus!)

Meidän on vahvistettava suomalaisten luottamusta, ja sitä SDP:n luottamusbudjetti tekee. Mutta valitettavasti hallitus ei ole näin tekemässä, jos hallitus hyväksyy sen, että kansainvälisen rahoituskeinottelun laskut laitetaan nyt tavallisten suomalaisten asuntolainaa omaavien ihmisten maksettavaksi, Tätä me sosialidemokraatit emme hyväksy. Meidän on vahvistettava ihmisten luottamusta tulevaisuuteen. Hallitus ei ole sitä tekemässä.

Bjarne Kallis /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Palautan mieleen kaksi tapahtumaa. Holkerin hallitus — mitä Holkerin hallitus teki? Holkerin hallitus markkinoi "verotus kevenee" ja alensi myöskin veroja. Tuli lama. Mitä tapahtui? Veroja jouduttiin nostamaan. Amerikassa on kriisi edelleen. Joitakin vuosia sitten se alkoi. Mitä teki Amerikan hallitus, USA:n hallitus? Se alensi veroja. Mitkä olivat seuraamukset? Tilanne on koko ajan pahentunut. Eikö näistä pitäisi jotakin oppia?

Nyt meillä on vähän samanlainen tilanne, hieman samanlainen tilanne kuin 1980-luvun loppupuolella. Kristillisdemokraatit ovat kysyneet, eikö olisi parempi mennä terveempänä tuohon lamaan kuin sairaana siihen lamaan ja hieman pienemmällä veronkevennyksellä, käyttää niitä rahoja terveydenhuoltoon ja tason nostamiseen.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Ehkä se ero näihin joihinkin kansallisiin vertailuihin syntyykin juuri siitä, että silloin jos veronkevennyksiä tehdään tilanteessa, jossa valtiontalous on jo valmiiksi erittäin alijäämäinen, siitä puuttuu ehkä se ratkaiseva asia, uskottavuus. Meidän kohdallamme me teemme nämä kevennykset ylijäämätilanteessa, ja näiden kevennysten jälkeenkin valtion talousarvioehdotus on ylijäämäinen. (Ed. Kallis: Mutta eikö voisi olla vielä suurempi ylijäämä?) Tässä on reaalitalouden pohja näille kevennyksille, ja niiden tarkoituksena on tietysti välittömästi ostovoiman kautta vaikuttaa lähiajan luottamukseen kotitalouksien piirissä. Tämän rinnalla tarvitaan investointeja, joiden luottamusvaikutus on pitkäaikaisempi, ja hallitus pystyy tekemään nämä molemmat.

Uusiutuvasta energiasta on hyvä esimerkki: Tämän vuoden kolmannella lisätalousarviolla ja tällä budjetilla nostetaan puolentoista vuoden aikana investointiavustuksia todella merkittävästi, puolessatoista vuodessa noin 110 miljoonaan euroon, joilla saadaan arviolta noin puolen miljardin investoinnit liikkeelle. Tämä on hyvä esimerkki tästä vipuvaikutuksesta.

Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olennaista on se, jos talous taantuu tai kääntyy laskuun, että me pystymme pitämään työllisyyden mahdollisimman korkealla tasolla. Tässä suhteessa on ollut hyvin tärkeää se, että hallitus on jo käynnistänyt keskustelut työmarkkinajärjestöjen kanssa. On hyvin tärkeää, että me löydämme nyt sieltä yhteisen tahdon, joka toivottavasti on toisenlainen kuin se keskustelu, mikä täällä on ollut tänään.

Viime tulopoliittinen kierros osoitti sen, että se vanhanaikainen tupo ei ole se järjestelmä, johon me voimme mennä, koska sinne tulee sellaisia ongelmakohtia, joita tarvitsee erikseen korjata, mutta ei myöskään sellainen liittokohtainen kierros, joka johtaa kilpailuun palkoista ilman, että niillä on yhteyttä työn tuottavuuteen, vaan pitää löytää sellainen uusi suomalainen malli, jonka kautta päästään eteenpäin. Tässä parantaa tilannetta myös se, minkä pääministeri sanoi, että hyvästä työvoimasta tulee varmasti jossain vaiheessa pula ja sen takia yrityksillä on myöskin intressi pitää työvoimataso korkealla.

Jukka Gustafsson /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Palaan pääministerin alkupuheenvuoroon, jossa te mielestäni yllättävän inhottavalla tavalla vähättelitte sosialidemokraattien vaihtoehtobudjettia. Viittasitte sosialidemokraatteihin, meidän 1,3 miljardin euron lisäpanostukset ovat pääosin panostuksia tulevaisuuteen. Sitä paitsi, kun kritisoitte vasemmistoa, kristillisdemokraattien vaihtoehtobudjetti päätyy 100 miljoonaa euroa korkeampaan lukuun. Se on kuitenkin tehty teollisuusneuvos Kalliksen johdolla, joka ymmärtää talouspolitiikkaa hyvin. Meidän luottamusvaihtoehtobudjettimme on tulevaisuusbudjetti. Sen painopiste on ympäristöveroissa, niin kuin johtavat asiantuntijat Suomessa sanovat, ja myöskin Suomen kansan enemmistö on sitä mieltä. Vaadimme raideliikenteeseen, vaadimme yliopistoihin, ammattikorkeakouluihin lisävaroja, ammatilliseen aikuiskoulutukseen. Mutta tärkeintä (Puhemies: Minuutti on kulunut!) olisi kansallinen eheys, sitä me peräämme tällä.

Paavo Arhinmäki /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Te, pääministeri Vanhanen, olette kannattanut tällaista haulikolla ammuttua yhdyskuntarakennetta, jossa jokaisen perheen pitää ostaa Nurmijärveltä omakotitalo ja suhailla sähköautolla. Mikä teidän viestinne nyt on tälle joukolle, jota te haluatte ostamaan näitä omakotitaloja haulikolla ammuttuun yhdyskuntarakenteeseen? Uskaltavatko he ottaa pankkilainaa, vai onko tulevaisuus täysin hämärän peitossa?

Toinen kysymys, jonka haluan esittää, on se, että vasemmistoliitto on esittänyt kaikkein pienimmän perusturvan tason nostamista. Kaikkein pienituloisimmat käyttävät käteenjäävät tulonsa kotimaiseen välttämättömään kulutukseen. Suurituloiset käyttävät Karibian-matkoihin ja säästämiseen. Jos hallitus on todella huolestunut siitä, mikä on kulutus jatkossa, pyörivätkö Suomen rattaat, niin eikö nyt pitäisi panostaa pienituloisiin, niihin, jotka käyttävät kaikki käteenjäävät tulonsa kotimaiseen kulutukseen, eikä antaa isotuloisille?

Katri Komi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Oikeastaan tuohon on hyvä jatkaa. Väestöryhmien välisten hyvinvointierojenhan on arveltu olevan tulevaisuudessa ongelma entistä enenevässä määrin, ja kyse ei ole silloin pelkästään näistä varallisuuseroista vaan myös terveys- ja koulutuseroista. Ihmisten terveydentilahan on yleensä sitä parempi, mitä korkeampi sosiaalinen asema, vaikka suomalaiset ovatkin aikaisempaa terveempiä.

Tiedän ja on hyvä, että esimerkiksi Sata-komitea ja Kansallinen terveyserojen kaventamisohjelma tarttuvat tähän ongelmaan. Siellä on kuitenkin yksi riski, joka on yllättäen suurempi korkeasti koulutetuilla naisilla, ja tämä on riski perheväkivaltaan. Nyt kun pääministeri on paikalla, niin YK:n Cedaw-komitea, joka käsittelee naisiin kohdistuvaa diskriminaatiota, on antanut kesällä lausuntonsa, havaintonsa, Suomea koskien ja siellä on puututtu muun muassa tähän perheväkivaltatilanteeseen Suomessa. Mihinkä toimenpiteisiin hallitus ja pääministeri aikovat vielä tarttua tähän ongelmaan liittyen?

Harri Jaskari /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun katsoo tätä keskustelua nyt, niin tuntuu, että budjettikirja on ilmeisesti ihan erilainen siellä vasemmalla puolella kuin oikealla. Voin antaa vinkkiä, että se on tällainen keltainen kirja. Mutta todellakin kysyisin pääministeriltä tästä työmarkkinatilanteesta. Olimme eilen metsäteollisuuden vieraina, ja he puhuivat, että he ovat kyllä tekemässä paljon uutta ja metsäteollisuus on lähdössä uuteen vauhtiin. Mutta se riippuu hyvin paljon muista toimialoista myöskin, esimerkiksi kuljetuksista, satamista, heidän palkkaratkaisuistaan, tästä kilpailukykyisestä palkkapolitiikasta, miten me pystyisimme myöskin yhdessä katsomaan niin, että todella ostovoima kasvaa eivätkä vaan nimelliset palkat kasva, mikä aiheuttaa itse asiassa Suomen kilpailukyvyn menetyksen.

Toimi Kankaanniemi /kd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Te, pääministeri, korostitte luottamusta, ja se on ihan oikein. Näen, että teillä on — ja teillä varmasti onkin — hyväosaisten ja rikkaiden luottamus aika särkymätön tällä hetkellä, mutta esimerkiksi sairaanhoidon maksuja ja terveydenhuollon maksuja te korotitte ja muullakin toiminnalla olette lisänneet inflaatiota, joka on lapsiperheille myrkkyä tällä hetkellä. Teiltä odotetaan nyt luottamusta lisääviä toimenpiteitä kansalaisia kohtaan ja erityisesti ministeri Hyssälän toimialan kansalaisia kohtaan. Tietysti me olemme kaikki niitä mutta erityisesti heikko-osaiset, jotka kärsivät tästä tilanteesta kovasti. Myös kotitaloudet, yritykset ja kunnat odottavat luottamusta, jotta se palautuisi niille. Erityisesti kuntien osalta totean, että erot ovat niin roimassa kasvussa. Esimerkiksi Keski-Suomi on jakautumassa kahtia niin synkkään kehitykseen, että tarvitaan kyllä voimakkaita kunnallistalouden parantamistoimenpiteitä. Mitä te lupaatte tältä osin?

Anni Sinnemäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kansainvälisen talouden muutos oli nähtävissä jo siinä vaiheessa, kun hallitusohjelmasta neuvoteltiin. On ihmeellistä, jos sillä puolen salia ei ole seurattu Yhdysvaltain tilannetta tätä päivää aikaisemmin, koska ainakin se informaatio, mitä itse sain, puhui kovin sen puolesta, että suhdannekäänne nimenomaan tämän finanssikriisin johdosta on tulossa. Juuri tämän takia tähän ajankohtaan on ajoitettu julkisia investointeja. Seuraavan vuoden talousarvio ei ota velkaa mutta on elvyttävä, ja sen lisäksi panostukset kotimaiseen työhön, uudistukset energiatehokkuuden edistämiseksi ja uusiutuvan energian edistämiseksi tarkoittavat nimenomaan suomalaista työtä ja meidän yhteiskuntamme uudistamista myös siinä mielessä, että pystymme vastaamaan ilmastonmuutoksen haasteeseen.

Jouko Skinnari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomessa suomalaisia pankkeja on 40 prosenttia, 60 prosenttia on ulkomaisia, jolloin pohjoismaiset rahoitusmarkkinat — Danske Bank, Nordea, islantilaiset pankit — ovat arvaamattomat. Nyt tarvittaisiin todella hallituksen otetta siihen, että meillä olisi tietoa siitä, mitä aiotaan nyt esimerkiksi Nordean ja Danske Bankin ja Handelsbankenin osalta tehdä. Kyllä me OP-Pohjolasta varmaan tiedämme ja siihen Rahoitustarkastus voi puuttua, mutta tässä tarvittaisiin nyt poliittista otetta.

Sitten toinen asia. Jos ja kun hallitus on tiennyt, että huonompia aikoja kohti ollaan menossa, miksi se on tänä aikana pelkästään ja pääasiassa kohentanut hyvätuloisten asemaa ja jättänyt nämä huonompiosaiset vähemmälle ja nyt, kun alkavat huonot ajat, niin sitten pannaan nämä huonompiosaiset vielä maksamaan tämä koko lysti?

Esko-Juhani Tennilä /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Junan vauhti on kiihtynyt, mutta viimeinen vaunu on irrotettu veturista. Tähän Kemin torilla kuulemaani Suomi-analyysiin on yhtynyt nyt myös Pellervon tutkimuslaitoksen johtaja Pasi Holm. Tosiasia on juuri tämä. Työttömät, eläkeläiset, heistä pääosa, opiskelijat eivät ole saaneet muuta kuin näitä hintojen nousun mukaisia korotuksia, mutta hyväosainen väki on saanut nyt myöskin rutkia verohelpotuksia. Käykö tässä taas kerran niin, että hyvänä aikana ei huolehdittu tästä huono-osaisesta kansanosasta ollenkaan ja nyt, kun tulee lama — tai jos sellainen tulee, toivon mukaan ei tule — niin taas sanotaan, että nyt ei ole mahdollisuuksia korjata tätä eriarvoisuuskehitystä? (Ed. Skinnari: Näin tulee käymään!) Siis viimeinen vaunu on irrotettu veturista, eikö tämä keskustalaista johtajaa jotenkin huoleta? Joskushan olimme hyvin lähelläkin toisiamme, kun te sitä Alkiota vielä muistitte ja sitä, että ei saa unohtaa köyhän asiaa. (Puhemies: Ja nyt on minuutti kulunut!) Nyt se on unohduksissa.

Liisa Jaakonsaari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä kaipaisin eduskunnan puhemies Niinistön tavoin vähän syvällisempää talouspoliittista keskustelua ja hallituksen alustusta tähän talouspoliittiseen keskusteluun. Aivan niin kuin ed. Skinnari sanoi, niin pääministeri on siinä oikeassa, että Suomen pankeilla on puskureita kestämään nämä maailmantalouden törmäykset. Mutta kun näitä suomalaisia pankkeja ei enää ole, niin jos tähän pankkimaailmaan iskee kriisi, mitä se tarkoittaa ulkomaalaisomistuksessa oleville suomalaisille pankeille? Tämmöistä analyysiä tarvitaan.

Ed. Kalli, te opetitte tässä tätä puolta salia. Minä luulen, että se ero, mikä on oppositiolla ja hallituksella, on, että oppositio on kriisitietoisempi kuin hallitus tällä hetkellä. Teidän tehtävänne on virallista optimismia lisätä, mutta on erittäin tärkeää, että annamme realistisen kuvan siitä, mitä tapahtuu. Me emme hyväksy sitä ylimielisyyttä, jolla hallitus suhtautuu oppositioon, koska kyllä tämä porukka oli (Puhemies: Nyt on minuutti täyttynyt!) itse asiassa vastuussa silloin, (Puhemies: Se on edelleen täyttynyt!) kun tehtiin todella kovia rakenneuudistuksia.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Ensin ed. Tennilän mainitsemiin väestöryhmiin. Opiskelijoille tälle vuodelle nostettiin muistaakseni 15 prosentilla opintotukea. Pitkään pitkään aikaan ensimmäinen kunnon korotus. Kansaneläkeläisille suurimmassa osassa Suomea 40 euron korotus tämän vuoden alussa verrattuna viime kauden 5 ja 7 euron korotuksiin. (Ed. Skinnari: Vajaa satatuhatta!) Tässä käsiteltävässä olevassa budjetissa korotetaan juuri kaikkein pienimpiä päivärahoja 170 eurolla kuukaudessa, puututaan juuri kaikkein alimpien päivärahojen kohtaloon. Veronkevennykset painotetaan aivan samalla tavalla pieni- ja keskituloisiin, niin kuin on tehty pitkän aikaa suomalaisessa tuloveronkevennyksessä. Eläkeläisten verotusta on korjattu tämän vuoden aikana, korjataan ensi vuonna. Nämä lukuisat toimenpiteet kertovat vaan sen tosiasian, (Ed. Tiusanen: Se ei koske köyhiä!) että näissä ratkaisuissa tämä sinivihreä hallitus nyt kyllä harjoittaa sosiaalisempaa politiikkaa kuin mihin ensimmäinen hallitukseni kykeni, ja tämä on selkeästi mitattavissa.

Hyvin ratkaisevaa tämän tulevan selviämisen kannalta on se, että työmarkkinoilla löydetään sellainen yhteistyö ja yhteinen tahto, jolla kilpailukyvystä ja työllisyydestä huolehditaan myös jatkossa. Tätä koskeva hyvä yhteistyö on parhaillaan käynnissä. Tähän liittyvät myös monet rakenteelliset uudistukset, joita työelämän alalla tehdään kolmikantaisesti. Niitä viedään yhteistyössä määrätietoisesti läpi ja eteenpäin. Tähän samaan kokonaisuuteen liittyy se puheenvuorossani esittämä vakava vetoomus yrityksille ja niiden omistajille, kun viime vuosien aikana taseita hyvien tulosten ansiosta on voitu kehittää ja parantaa, että nyt maltettaisiin, ennen kuin työvoimapulaan siirrytään, nyt maltettaisiin pitää työvoimasta kiinni, kehittää työntekijöiden osaamista ja kehittää yritysten palveluita ja tuotteita. Tämä on erittäin tärkeä osa myös tätä kokonaisuutta.

Arvoisa puhemies! Toivoisin, että valtiovarainministeri voisi tästä pankkien valvontaan liittyen käyttää puheenvuoron.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Ei liittyen tähän nykyiseen kansainväliseen Yhdysvalloista lähteneeseen pankkikriisiin, mutta EU:n piirissä on jo pitkään, muun muassa viime viikonloppuna, etsitty keinoja siihen, kuinka toimitaan rajat ylittävissä pankkiongelmissa. Siihen on nyt löydetty malli, joka käytännössä tarkoittaa sitä — ja Suomi on ollut tässä hyvin aloitteellinen, koska me olemme ainoa läntisen Euroopan vanhoista EU-maista, joissa pankkimarkkina on täysin kansainvälinen, muissa näin ei ole — että meillä on valvojien kollegio. Eli eri maiden, sekä isäntämaan että kotimaan pankkivalvojat, vaihtavat tietoa pankkien vakavaraisuudesta, niiden riskeistä, ja tämä on meille erittäin suuri asia, koska meillä on, niin kuin täällä on todettu, paljon ulkomaalaisomisteisia pankkeja, joilla on merkittävä vaikutus Suomen pankkijärjestelmään. Meillä kuuluu olla oikeus saada tietoa sieltä.

Jos sitten tapahtuisi jotakin erittäin kielteistä elikkä pankki olisi kaatumassa, niin tällöin Suomi, Ruotsi — tai minkä maan (Puhemies: Minuutti on kulunut!) pankista onkaan kysymys — yhteistyössä etsisivät keinoja, markkinalähtöisiä keinoja, sille, miten nämä kriisit voidaan ratkaista ja minimoida veronmaksajien tappiot tai päätyä siihen tulokseen, ettei tarvita julkista tukea lainkaan.

Martti Korhonen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Pitää antaa tunnustus tietenkin silloin, kun tunnustuksen paikka on. Kyllähän siinä kiistatta on pienempiä, muutamia etuisuuksia nostettu, mutta meidänhän on katsottava sitä kokonaista kenttää. Jos meillä on tulopohjia ihmisillä, joiden tulot ovat reilut 300 euroa kuukaudessa ja siellä pikkuista korotusta tapahtuu, niin jokainen meistä tietää, että ei sillä vielä tule toimeen. Elikkä kyllä sinne pitää olla valmiutta panostaa.

Mutta toinen asia. Herra pääministeri, te puhutte siitä vipuvarresta, mikä kyllä on ihan uskomatonta, että te luotatte tällaiseen vipuvarsivaikutukseen. Katsokaapa, mitä Kemijärvellä on tässä teidän vipuvarressanne tapahtunut: 215 ihmistä irtisanottiin, 32 ihmistä on saanut Kemijärveltä työpaikan — se siitä vipuvarresta! Muualle heitä on sijoittunut, mutta minä puhun Kemijärvestä nyt, elikkä Kemijärven aluetaloudesta, Kemijärven tulevaisuudesta. Ja kun näitä paikkakuntia on eri puolilla maata nyt, niin ei tällainen vipuvarsi toimi yksilön ja ihmisen kannalta, josta näitä asioita myös pitää katsoa. Teidän näkemyksenne on aivan toivottoman hidas, ja se ei tuota odotettua tulosta, jos samanaikaisesti ei vahvasti panosteta yhteiskunnan toimesta.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Demarit sanovat, että teidän vaihtoehtonne on luottamus, mutta kun teitä kuuntelee, teidän vaihtoehtonne näyttää olevan epäluottamus ja sen lietsominen. (Ed. Gustafsson: Suhteessa hallitukseen! Eipä kikkailla taas!) Nyt puhutaan veronalennuksia vastaan, muun muassa edustajat Urpilainen ja Kallis. Itse näen asian aivan päinvastaisessa valossa. Vuodelle 2010 on varauduttava tekemään suurempia ansiotulojen verotuksen alennuksia kuin mitä hallitusohjelmasta voisi päätellä. Tämä on myös vastaus vihreiden eiliseen huoleen.

Jos vuodelle 2010 tehdään myös tuntuvat ansiotulojen verotuksen kevennykset, uskon ja olen varma siitä, että niillä voidaan myös vaikuttaa työmarkkinaratkaisuun siten, että tulemme näkemään niitä pääministerinkin peräänkuuluttamia maltillisempia palkkaratkaisuja, vaikka tulopoliittista kokonaisratkaisua ei tehtäisikään, koska tietynlaisesta koordinaatiosta hallituksen ja työmarkkinaosapuolten kesken on toivottavasti kuitenkin kyse.

Tarja Filatov /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tuo kokoomuksen työmarkkinalogiikka tuntuu kummalliselta, kun ensin sanotaan, että jos tulee korkeat palkankorotukset, niin sitten ei voida tehdä veronkevennyksiä, ja sitten kun on tullut korkeat palkankorotukset, tehdään korkeat veronkevennykset ja sitten luvataan vielä seuraavankin kierroksen jälkeen korkeat veronkevennykset. Sillä tämä Suomen tulopohja ikävä kyllä on kohta kaukana (Ed. Zyskowicz: Se on myös rakennepolitiikkaa!) siitä luottamuksesta, jota pääministeri yritti tässä omassa puheenvuorossansa peräänkuuluttaa.

Mutta te katsotte, hyvä hallitus, luottamusta hyvin valtiokeskeisesti. Jos valtiontalous on tasapainossa, niin ihmiset muodostavat kulutuskysyntänsä sen mukaan, mitä heidän arjessansa tapahtuu, ja kun siellä hinnat nousevat ennätysvauhtia, he huomaavat, että hyvänäkin aikana isossa määrässä kuntia verotus nousee. He lukevat paikallisista lehdistä, että heidän kuntansa velkaantuvat. Tämä on se kokonaisuus, josta ihmisten käyttäytyminen muodostuu, ja se, pääministeri, ikävä kyllä ei ole kovin luottamusta herättävää tästä elvyttämisnäkökulmasta.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Tästä keskustelusta välittyy kaksi voimakasta tahtoa oppositiosta. Toisaalta pitäisi nimenomaan julkisilla varoilla saada välitön luottamuksen lisäys niiden ihmisten toimeentulon vaikeuksiin, joiden toimeentulovaikeudet ovat todellisia. Tämä vaatisi erittäin paljon resursseja. Mutta samaan aikaan te vaaditte sitä, että pitää tehdä suuria tulevaisuusinvestointeja. Näihin kaikkiin ehkä ei rahaa ihan riitä nyt siltä osin kuin meillä on käytettävissä. Hallitus on tehnyt tässä järkevän tasapainon. Olemme erittäin pitkäjänteisesti tehneet näitä tulevaisuusinvestointeja, joita, niin kuin täällä on eilen kerrottu ja tänään, on nyt nostettu, ja ne tulevat olemaan lähivuosina erittäin korkealla tasolla, mutta samalla meillä on lähinnä veropolitiikan kautta mahdollisuus vaikuttaa välittömästi ihmisten omaan pärjäämiseen ja sitä kautta luottamukseen. (Ed. Tennilä: Meni väärille ryhmille ne verohelpotukset!) Kyllä tämä vuoden 2009 veronkevennysten kokonaismäärä, ansiotulovero, ruokavero, eläkeläisiin kohdistuvat veroratkaisut, myös puun myyntitulo ja sitten tämä kotitalousvähennys, kyllä nämä kaikki kytkeytyvät suoraan tähän suhdannetilanteeseen. Nyt oli oikea hetki tehdä tämä erittäin mittava panostus, jolla on suoraan ostovoimavaikutusta, mutta on vaikutusta myös muutoin myönteiseen ihmisten käyttäytymisen muutokseen, joka tulee vaikuttamaan talouteen positiivisesti.

Kyllä valtiovalta voi monin toimin vaikuttaa yhteiskunnassa olevaan luottamukseen siitä, että me suomalaiset pärjäämme, ja se edellyttää sitä, että hallituksella ja eduskunnalla riittää myös riittävästi päättäväisyyttä pitää omasta pitkäjänteisestä suunnitelmastaan kiinni.

Mikko Alatalo /kesk:

Arvoisa puhemies! Sen verran täytyy kommentoida tuohon puutarhakaupunkikritiikkiin, että tässä maassa ei näköjään mene läpi kuin yksi totuus kerrallaan. Kun pääministeri esitti mielenkiintoisen ajatuksen puutarhakaupungeista, se tyrmätään ja silmät suljetaan ja korvat myös. Täällä ei näköjään osata Suomessa keskustella.

Itse asiassa meillä Pirkanmaalla on lukuisia puutarhakaupunkeja. Pirkkala, Lempäälä, Nokia, Ylöjärvi ja Kangasala kilpailevat, mikä niistä on vetovoimaisin puutarhakaupunki, puhumattakaan vanhasta puistokauppalasta Ikaalisista.

Täytyy sanoa, että tämä betonipuolueiden ja gryndereiden yritys pakottaa ihmiset asumaan radanvarteen ja tietyllä tapaa, se on paitsi ekologisen bioyhteiskunnan kannalta perusteeton myös länsimaisen ja pohjoismaisen kansanvallan kannalta onneton ajatusvirhe. Se on totalitarismia, joka vie kymmeniltätuhansilta omakotirakentajilta mahdollisuuden ratkaista ekologisia ongelmia ja asua ekologisesti. Meillä Tampereella se nähdään. Siellä ei ole perinnettä omakotitaloille. Itse asiassa nämä puutarhakaupungeissa asuvat ihmiset elävät ihan ekologista elämää, ja varmasti tulevaisuudessa myös ajaessaan sähköautoilla.

Mutta sitten itse budjettiin. Talouden synkät pilvet ovat heijastuneet todella tuolta Yhdysvalloista, ja me tietenkin toivomme, että hallituksen hyvät teot, se, että julkinen talous on kunnossa, antaa torjuntavälineet tälle, kun taantuma iskee, jos se iskee. Luottamusta tulee olla kuitenkin meillä kansalaisilla talouteen.

Veronkevennykset olivat oikea ratkaisu elvytyksenä tähän hetkeen. Mutta täytyy sanoa, että kyllä minäkin toivoisin, että niissä muistettaisiin pieni- ja keskituloisia. Talouspoliittinen fakta on, että pienituloisten kulutus hyödyttää eniten kotimaan markkinoita.

Pasi Holm tuossa totesi tänään tiedotteessaan, että perusturvalla elävien ostovoima on jäänyt jälkeen palkansaajien ostovoimasta. Erityisen mielenkiintoisena pidän sitä ajatusta, mitä pääministeri on esittänyt, että tulisi tällainen takuu-eläke kaikille, niin sanottu yhden luukun periaate. Kyllä meidän täytyy muistaa myös näitä ihmisiä, jotka elävät perusturvalla.

Metsäverotuksen ja perheyritysten perintöverotuksen keventämiselle ovat perusteet olemassa. Meillä on tärkeää se, että nuoret voivat astua jälleen tosiaan oman suvun yrityksen jatkamiseen ja ilman, että tarvitsee ostaa valtiolta sitä yritystä takaisin. Monestihan on niin, että perillinen on tehnyt jo työtä siinä isän tai äidin firmassa, saattaa olla jopa vuosikausia, ja sitten hänen pitäisi ostaa yritys valtiolta takaisin, ja se on todellakin väärin. Me tarvitsemme näitä pieniä yrityksiä, jotka työllistävät Suomessa nyt myös mahdollisesti tulevan lamankin aikana.

Erityisesti tietysti liikennevaliokunnan jäsenenä painotan sitä, että on tehtävä satsauksia tulevaisuuteen, teihin ja rautateihin, vaikka olisi huonokin aika. Jos rakentamisen kustannukset nyt halpenevat tulevaisuudessa, niin se antaa mahdollisuuden nimenomaan investoida.

Hyvä on se, että valtio nostaa investointiavustuksia. Tämä on hallituksen hyvä toimenpide. Me tarvitsemme myös innovaatiota, tuotekehitystä ja tutkimusta.

Uusia rahoitusmuotoja ei ole vielä teiden rakentamiseen otettu käyttöön. Valtiovarainministeriö on niihin suhtautunut negatiivisesti. Mehän keskustelimme tästä asiasta, kun liikennepoliittista selontekoa käsiteltiin täällä. Me tarvitsemme tulevaisuudessa myös tierahastoja, joilla voidaan nopeasti reagoida, jos esimerkiksi matkailun tai kaivoshankkeiden vuoksi tarvitsemme teitä.

Siitä olen tyytyväinen, että tulevaisuudessa selonteossa on mukana Tampereen lähijunahanke. Siellä on myös Pirkanmaan ykköshankkeita yhdessä Pohjanmaan kanssa Valtatie kolmosen remontti. Se on tosin vasta vuonna 2011, mutta Tampere—Orivesi-tie ja Vammalan Valtatie 12 eivät ole mukana ja niitä täytyy lähteä korjaamaan pikkuhiljaa.

Arvoisa puhemies! Tämän vuoden alusta kansaneläkkeeseen tehdyt korotukset ovat nostaneet pienituloisten eläkeläisten tuloja onneksi, mutta tietenkin valitettavasti täytyy sanoa se, että myös hinnat ovat nousseet. On hyvä kuitenkin, että on muistettu kansaneläkeläisiä.

Yhteen asiaan haluaisin vielä lopuksi kiinnittää huomiota tässä lyhyessä puheenvuorossa, ja se on se, että lasten psyykkiset häiriöt ovat lisääntyneet, ja näihin täytyy todellakin puuttua nollatoleranssilla, esimerkiksi tähän koulukiusaamiseen ja erityislasten ongelmiin. Ne ovat todella suuri ongelma ja voivat aiheuttaa psykosomaattisia oireita monissa lapsissa, ja nämä lapset tulevat todellakin sairaanhoidon piiriin sitten loppujen lopuksi. Siellä pitäisi korjata nämä ongelmat, vaikka pitäisi etukäteen puuttua nollatoleranssilla näihin koulujen ongelmiin.

Raija Vahasalo /kok:

Arvoisa puhemies! Tässä ihan aluksi voisi todeta ed. Mikko Alatalolle sen, kun hän puhui tärkeää asiaa tästä nollatoleranssista, mitä tulee koulukiusaamiseen ja muuhun, että hyviä malleja on Suomessa olemassa, muun muassa Turussa KiVa Koulu -hanke, ja on suunniteltukin, että se laajennetaan valtakunnalliseksi tässä ihan ensi syksyn aikana. Eli parannusta tulee siinäkin suhteessa.

Arvoisa puhemies! Tämä Suomen 200. budjetti on kannustamisen, osaamisen ja välittämisen ja myös ympäristön talousarvio, budjetti. On hienoa, että veronkevennykset tehdään kaikille tuloluokille. Se on tärkeä ja oikea päätös, sillä kevennykset pitävät yllä ostovoimaa, talouskasvua ja työllisyyttä. On tärkeää, että ne tehdään kaikille tuloluokille, muun muassa siksi, että tällä tavalla vältytään kannustinloukuista, jotka meillä olivat suurena ongelmana vielä muutamia vuosia sitten. Ne on todella tärkeätä välttää, ja me saamme uuden mallinkin vähennykseen. Nykyisen ansiotulovähennyksen tilalle tulee työtulovähennys, joka vielä nousee 600 euroon nykyisestä 400 euron summasta, ja se kohdistetaan pieni- ja keskituloisille, joten emme ole unohtaneet pieni- ja keskituloisiakaan.

Veronmaksajain Keskusliiton mukaan meillä Suomessa verotetaan pienituloisia keveämmin kuin muualla Euroopassa, mutta muita tuloluokkia ankarammin, (Ed. Saarinen: Entäs varallisuus!) ja tämä on pidettävä mielessä, kun mietitään talouskasvua, kannustavuutta ja työllisyyttä. Eduksi täytyy sanoa tälle hallitukselle, että me muistimme myöskin sen, että eläkeläisten verotusta pitää laskea samassa suhteessa, toisin kuin edellinen hallitus, joka unohti laskea eläkeläisten verotuksen, johon sitten jäi se surullisenkuuluisa veroero, jonka tämä hallitus on korjannut.

Tätä ensi vuoden budjettia voitaisiin vielä kutsua suureksi sivistysbudjetiksi. Valtavia satsauksia laitetaan koulutukseen, osaamiseen, tulevaisuuteen. Suurimmat nousut ovat yliopistoitten ja tieteen osalta. Myös perusopetukseen tulee parannuksia: oppilasryhmäkokojen pienentämiseen, erityisopetukseen jne. Yliopistojen kohdalla lisää rahaa tulee toimintaan, tulee vuokriin, tulee palkkoihin ja myöskin halutaan varmistaa yliopistojen maksuvalmius vuodesta 2010 lähtien. Ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja lisätään paljon, ja niitä on lisätty systemaattisesti, toisin kuin viime hallitus, joka ei lisännyt niitä systemaattisesti, vaikka kuinka hyvin tiesi, että kova pula ammatillisista aloituspaikoista on. Mutta nyt niitä lisätään ja on lisätty. Oppisopimuskoulutusta lisätään.

Kulttuuripuolella on aivan huikeita nousuja: taiteeseen, nuorisoon, liikuntaan, veikkausvoittovarat kasvavat, ja ilolla voin todeta, että kunnan nuorisotoimen, nuorisotyön, ja kunnan liikuntatyön valtionosuuksien yksikköhinnat nousevat, ja tätä ei ole tapahtunut pitkiin pitkiin aikoihin. Paljon hyvää täällä on vielä: taiteilijoitten apurahojen sosiaaliturva-asia, on kulttuuriseteliä, on seuratukihanke, tämmöinen uusi asia, ja totta kai muistamme myöskin Turkua, joka on tuleva Euroopan kulttuuripääkaupunki vuonna 2011. Opiskelijat ovat halunneet 15 prosentin kasvun opintotukeen, nyt se annetaan käytännössä. Tästä on, hyvät ihmiset, tosi paha laittaa paremmaksi.

Matti Saarinen /sd:

Herra puhemies! Oecd on myöskin tarkkaillut Suomen taloutta, ja lainaan ihan muutamaa kohtaa. Oecd:n viime kesänä julkistetun raportin mukaan Suomi tuhlaa liikaa rahaa maatalouden tukemiseen. (Ed. Korkeaoja: Se ei ollut mikään uutinen!) Tässä julkistetussa raportissa kehotetaan Suomea muun muassa keventämään työn verotusta ja toisaalta luopumaan ruoan arvonlisäveron kevennyksestä. Tämän lisäksi Kauppalehdessä on tänä vuonna 3.6. lainattu samaa Oecd:n raporttia. Siellä todetaan muun muassa näin: "Oecd suosittelee Suomelle tuloverojen keventämistä ja kiinteän omaisuuden verotuksen kiristämistä. Nämä suositukset sisältyvät Oecd:n julkistamaan Suomen maakatsaukseen. Siinä esitetään myös harkittavaksi maatalous- ja metsämaan kiinteistöverotusta." Näin asiat nähdään ulkopuolisten asiantuntijoitten silmin.

Mutta täällä Suomessa kyllä minä allekirjoitan sen, että nyt eletään aika lailla epävarmoissa olosuhteissa. Meidän mainiosta, noin rakenteellisesti varsin informatiivisesta budjettikirjasta kannattaa katsoa liiteosan sivua 22. Siellä helposti näkee graafeista, jotka käsittelevät kotitalouksien säästämis- ja velkaantumisastetta, että tämänhetkinen kupla säästämisasteen ja kotitalouksien velkaantumisasteen välillä on suurempi kuin 1990-luvun alun kupla. Tämä on vakavasti otettava asia.

Kuntatalous on ongelmissa, palvelut ovat puutteellisia, mutta mitä tekee hallitus? Se alentaa vain veroja, ja senkin se tekee mielestäni epäoikeudenmukaisella kohdentamisella. Hallitus ei välitä puuttua esimerkiksi harmaaseen talouteen. Pelkästään käännettyyn arvonlisäverojärjestelmään siirtyminen toisi valtion kassaan arviolta yli 100 miljoonaa euroa vuodessa. Miksi Saksassa se on voitu tehdä, Ruotsissa, Hollannissa, Itävallassa? Miksi Suomi EU:ssakin vastustaa tätä järjestelmää?

Sitten nämä todelliset kasvot tässä näkyvät. Esimerkiksi kokoomuksen suunnalta kynnyskysymyksenä hallitukseen menoon oli lapsilisien sitominen indeksiin. Odotan niitä esityksiä, vielä ei ole näkynyt. Heidän mainoksensa ovat kyllä työväenmielisiä, mutta teot ovat kovasti erimerkkisiä ja suorastaan päinvastaisia.

Hallituksen toimin on myös kiihdytetty inflaatiota. Valtiovarainministeri syyttää inflaatiosta pääasiassa palkansaajia. Kyllä työläinen on palkkansa ansainnut. Sehän oli hallituksen halukin, että keskitetyistä palkkasopimuksista luovutaan. Miksi vain palkansaajia syyllistetään? Elinkeinoelämä on tuulensuojassa, kansainvälisestä kehityksestä ei kovin paljoa puhuta, ja hallituksen omat toimet: niistä vaietaan tyystin. Maksuja on korotettu, esimerkiksi polttonesteiden hinnat ovat nousseet. Veroa voi laskea ja sillä tavalla vaikuttaa inflaation nousuun ja hillitä sitä, jos halua on.

Sitten liikenteestä, joka on pääluokkana pienempi kuin valtionvelan korot. Valtionvelan korot ovat 2,4 miljardin tasossa, liikenneministeriön budjetti on siinä 2 miljardin pinnassa. Miksi se on jatkuvasti polttopisteessä ja luupin alla? Siksi, että kehyksistä alkaen nimenomaan perusväylänpidon määrärahat ovat alamittaisia. Samaan yhteyteen liian usein kytketään nämä kehittämishankkeet eli uudet väylähankkeet. Nehän poikkeavat perusväylänpidosta sikäli, että nämä kehittämishankkeet ovat kertainvestointeja. Ne kerran kirpaisevat, ja sen jälkeen niistä saadaan merkittäviä hyötyjä.

Meidän suurin yksittäinen ongelmamme koskee rekkarallia Hangosta itärajalle. Millä perusteella Hankoniemeltä on unohdettu liikennepoliittisesta selonteosta sekä Valtatie 25 että Hanko—Hyvinkää-radan sähköistäminen, joiden hyöty—kustannus-suhteet ovat todella hyvät? Hangon satamaan tuodaan ensi vuonna arviolta 700 000 autoa, ja tästä rekkarallin alkupään väylästöstä ei ole riviäkään liikennepoliittisessa selonteossa. Ollaanko hallituksen toimin ajamassa Hangon satamatoimintoja suorastaan alas?

Ihan lopuksi, herra puhemies, sosialidemokraattien varjobudjetti vuodelle 2008 olisi toteutunut paremmin kuin hyvin, eli meidänkin (Puhemies: Nyt on mennyt jo 5 minuuttia!) esittämämme tuloarviot olivat alamittaisia.

Valtion tuloarviot ylittyivät 4 miljardilla. Meidän varjobudjettimme oli 1,3 miljardia, eli katetta olisi ollut jo tulojen arviointivirheellä 4 vuodeksi.

Timo V.  Korhonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Useassa puheenvuorossa tämän salin eilisessä lähetekeskustelussa mainittiin sana aluepolitiikka. En tiedä, mitä kaikki puhujat aluepolitiikalla kaiken kaikkiaan ymmärtävät, mutta minulle ja keskustalle aluepolitiikka tarkoittaa Suomen kaikkien alueitten kehittämistä niitten luontaisiin vahvuuksiin tukeutuen. Aluepolitiikan ja aluepoliittisen päätöksenteon tulee tukea alueitten pärjäämistä sekä kansalaisten yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa asuinpaikasta riippumatta. Aluepolitiikan toiminta-ala ja keinovalikoima on pidettävä laajana, niin että se kattaa kaikki ne politiikat, jotka oleellisesti vaikuttavat eri alueitten kehitykseen.

On totta, että Suomen EU-jäsenyyden jälkeen Suomen poliittisessa päätöksenteossa tehtiin kaksi virhearviota ja virhelinjausta, joitten seurauksena muun muassa keskittymiskehitys on ollut todella rajua. Keskittyminen taasen on tuonut valtavasti ylimääräisiä kustannuksia sekä muuttoliikkeen lähtö- että tuloalueilla.

Aluepolitiikan päätöksenteon suunnan muuttaminen ei ole helppoa, mutta alueellisen keskittymisen yksi keskeinen vastavoima on osaaminen ja osaamiseen perustuva tuotanto. Talousarvioesitys, aivan oikein, panostaa osaamiseen, mutta on pakko todeta, että on hämmästyttävää, että tämäkään budjettiesitys ei tunnusta yliopistokeskusten ratkaisevan tärkeää roolia alueilleen. Yliopistokeskusten kehittämisraha on pahoin jäänyt jälkeen kustannuskehityksestä, ja keskukset joutuvat turvaamaan toimintansa hankerahoitukseen. Kun itse katson koulutusta yhden maakunnan eli Kainuun näkökulmasta etenkin viimeviikkoisten metsäteollisuuden päätösten jälkeen, voin olla vain sitä mieltä, että yliopistokeskusten toiminta tulee vakinaistaa, ottaa ne mukaan yliopistolakiin ja turvata niitten perusrahoitus valtion talousarvion kautta. Joka tapauksessa tässä vaiheessa yliopistokeskusten kehittämismäärärahan määrää on korotettava tämänvuotisesta.

Puhemies! On erittäin myönteistä, että hallitus on varautunut ja edelleen varautuu globaalin maailmantalouden sokkeihin, joita muun muassa metsäteollisuudessa on nyt nähty. Vain nopealla reagoinnilla ja toimenpiteillä näillä paikkakunnilla päästään elämään uudelleen kiinni. Tosin näen myös niin, että meidän olisi välttämätöntä katsoa harvaanasuttuja ja muuttotappioalueita ja arvioida, olisiko mahdollista tehdä näille alueille erillinen toimenpidekokonaisuus, toimenpideohjelma, yritysten toimintaedellytysten parantamiseksi, toimenpidekokonaisuus niin, etteivät nuo alueet jäisi vain raaka-aineen ja energian toimittajiksi. Samalla meidän on tietysti oltava myös terveesti kansallisestikin itsekkäitä, niin että pyrimme hyödyntämään muun muassa kotimaisen tuotannon elinkeinoelämälle tarjoamat mahdollisuudet tuonnin sijasta.

Kokonaisuutena ensi vuoden budjettiesitys on myönteinen. Sitä voi muun muassa monella tavalla pitää poikkeuksellisen myönteisenä perhebudjettina. Se painottaa veropolitiikkaa suhteessa aivan oikein. Se vahvistaa erinomaisella tavalla yritystoiminnan edellytyksiä. Se huolehtii rakennemuutossokeista, lisää merkittävässä määrin infravaroja jne.

Mutta ehkä aivan lopuksi: Yksi pieni, perustavaa laatua oleva puute talousarviossa on se, että esityksessä on huomioitu kuntien syvä yhteistyö aika puutteellisesti. Eli olisikin aivan välttämätöntä, että kuntien valtionosuuslain 13 a §:n mukaisen yhteistoiminta-avustuksen osuutta kasvatetaan merkittävästi esityksen 1 miljoonasta eurosta. Tähän pykälään alkuvuodesta hyväksytty lainmuutos piti sisällään ajatuksen momentin suurentamisesta, ei pienentämisestä, kuten esitys nyt on tehty.

Sanna Lauslahti /kok:

Arvoisa puhemies! Markkinoilla myllertää, USA:n talous on lähes romahtamispisteessä, EU:n talous alaluisussa. Selviääkö Suomi ehjin nahoin vai onko Suomessa tyyntä myrskyn edellä?

Valitettava tosiasia on, että taloussuhdanne näkyy jokaisen kansalaisen elämässä nyt tai huomenna. Voi mennä töihin, saada palkkaa, mahdollisesti myöskin palkankorotuksia, voi käydä kaupassa, ostaa leipää ja vaatteita, maksaa korot ja lainanlyhennykset, matkustaakin voi vähäsen. Nyt palkka voi jopa laskea. Meillä on jo ilmassa uutisia, joissa palkanlaskutavoitteita yritysten tiukassa tilanteessa on tullut vastaan. Toisaalta meillä on ongelma siinä, että jos rahan määrä laskee, niin silloin myöskin meillä kulutus vähenee, mikä johtaa talouden kannalta negatiiviseen tilanteeseen. Kun rahavirtaa saadaan suuntautumaan kulutukseen, myöskin työpaikkoja voidaan pitää ja ylläpitää positiivista kierrettä. Näin Matti Kansalainenkin saa tarvitsemansa laadukkaat palvelut, kun julkiseen talouteen virtaa veroeuroja.

Mitä meidän budjettimme tuo tähän tilanteeseen? Mikä on se resepti, jolla me selviydymme tästä hankalasta tilanteesta, joka koskettaa lähes kaikkia maailmankolkkia? Resepti lienee se: Huolehdi ostovoimasta, huolehdi siitä, että vienti- ja kilpailukyky säilyy, huolehdi siitä, että innovaatioita syntyy maahan, pidä huolta korkotasosta, jossa kylläkin olemme riippuvaisia EU-tasoisesta tilanteesta, pidä huolta siitä, että julkiset investoinnit ovat riittävät.

Miten budjetti pitää huolta kansan ostovoimasta? Ostovoimahan vahvistuu sinänsä palkankorotuksilla. Tänä vuonna 5,5 prosenttia on ansiotason indeksikorotus ja ensi vuonna 5 prosenttia. Se on ihan hyvä. Toisaalta meillä on tulossa veronalennuksia. Tänä vuonna niitä jo on ja myöskin ensi vuonna 870 miljoonaa euroa. Sinänsä on perusteltua, että alennukset näkyvät enemmän alemmissa tuloluokissa, koska hyvin todennäköistä on se, että se myöskin siirtyy kulutukseen, koska näissä tuloluokissa on tyydyttämättömiä kulutustarpeita. Sinänsä voidaan todeta, että hallitus on tehnyt aivan oikein.

Samoin ruuan arvonlisäveroalennus näkyy pienemmissä tuloluokissa ja näin myöskin ehkä auttaa tätä kulutuksen käppyrää menemään parempaan suuntaan. Toisaalta voidaan kritisoida sitä, tarvitseeko kaikkien elintarvikkeiden veroja lähteä alentamaan yhtä lailla. Näiden toimenpiteiden kautta nähdään, että ensi vuonna ostovoiman kasvu olisi 3,5 prosenttia. Se on hyvä, rahaa tulisi tileille ensi vuonna enemmän. Nyt onkin kysymys siitä, etteivät kuluttajat vain laita hätäjarruja päälle ja jätä kuluttamatta.

Toiseksi, vientimoottori on viritettävä uuteen uskoon. Hintakilpailukyvystä huolehditaan tiukan kustannushallinnan kautta. Vaikutetaan tuotannontekijähintoihin ja tuottavuuteen. Viennin myrkky on tuottavuutta suuremmat palkankorotukset, kuten edellä totesin tehdyn. Ne heikentävät hintakilpailukykyä. Onneksi me emme ole yksin tässä inflaatiokierteessä, koska monet muutkin maat ovat vastaavassa seurassa.

Toisaalta meiltä puuttuu tänä päivänä yksi ase. EU-maissa me emme kovinkaan nopeasti lähde oman rahan arvoa muuttamaan. Toisaalta muualla tehdään ehkä aggressiivisemmin myöskin sitä. Viime kädessä EU:ssa on seurattava tarkkaan, mitä muualla maailmassa tapahtuu tällä saralla.

Toinen näkökulma on se, minne vienti kohdistuu, missä on pihvi tulevina vuosina. EU-maissa se ei ole, koska lähennytään talouskasvussa nollaa. Toisaalta siirtymätaloudet edelleen kasvavat. Venäjänkin arvioidaan olevan 6—7 prosentin talouskasvuvauhdissa ensi vuonna.

Mikä on sitten seuraava keino? Palkkamaltti on valttia. Kovin hyvät lähtökohdat eivät tältä osin ole. Ennätyssuuret palkankorotukset lisäävät inflaatiota ja syövät kilpailukykyä. Tässä lieneekin paikka dialogille. Valtio voi vaikuttaa verotuksella, työmarkkinajärjestöt ja työnantajajärjestöt palkkakurilla. Inflaatio on saatava kuriin keinolla millä hyvänsä.

Kolmanneksi, tutkimus- ja tuotekehitysraha ja se, miten se kohdennetaan. Ennätysmäärä on tarjolla, 157 miljoonaa euroa enemmän innovaatioihin. Se on hyvä, mutta se, mihin se kohdistuu, kohdistuuko se oikein ja kohdistuuko se tehokkaasti, on kysymys, joka tulee esittää vielä jatkossa. Lisäksi on keskityttävä tuottavuutta parantaviin hankkeisiin.

Neljänneksi, oppositio on puhunut paljon julkisista investoinneista. Oppositio on oikeassa, julkiset investoinnit ovat tärkeitä. Julkisten investointien määrä sinänsä laskee ensi vuonna 1 prosentilla.

Viidenneksi, finanssipolitiikka, joka ei ole enää tänä päivänä täysin käsissämme, korkotaso. Kuluttajien kukkarossa näkee ennen kaikkea nousevat korot. Jos korkoja saataisiin alas, myöskin se kohdistuisi siihen, että kulutusvoimaa saataisiin lisää. Lisäksi se lisäisi myöskin yksityisiä investointeja, yritysten investointeja.

Näin ollen monia keinoja meillä on käytettävissä, kysymys on siitä, osataanko käyttää niitä oikein ja tehokkaasti.

Maria Guzenina-Richardson /sd:

Arvoisa puhemies! Viime vuonna tähän samaan aikaan, kun käsiteltiin budjettia, muistan ne kiivaat keskustelut, ja näyttää siltä, että maailmassa jokin asia ei muutu, se tapa, jolla me täällä keskustelemme, vaikka maailma ympärillä kyllä muuttuu ja tällä hetkellä eletään hyvin erilaisia aikoja verrattuna viime vuoteen.

Kiitoksen paikka on aina silloin, kun on jotain hyvää tehty. Hallituksen budjettiesityksessä tämä sairaus- ja vanhempainrahojen sekä kuntoutusrahojen vähimmäismäärien korottaminen työmarkkinatuen tasolle on erittäin hieno asia. Se on huomattava korotus ja sillä on paljon vaikutusta ihmisten arkeen.

Mutta puhutaan sitten yleisestä hyvinvoinnista. Kansakunnan hyvinvoinnin perustahan on terveys. Terve ihminen jaksaa kantaa vastuunsa kansalaisena, käydä töissä, pitää huolta läheisistään, omaisistaan, pitää yllä kuntoaan. Se on semmoinen hieno yhtälö, että kun terveys pelaa, niin ihmisen on hyvä olla.

Suomalaisten terveyserot ovat olleet Oecd-maiden kolmanneksi suurimmat nyt viimeisten tutkimusten mukaan, ja se kertoo sitten omaa kieltään siitä, millä tavalla meillä Suomessa voidaan. Taloudellisesti heikoimmassa asemassa olevat voivat Suomessa huonommin kuin ne, jotka ovat työelämässä mukana, jotka saavat käyttää työterveyspalveluita tai joilla on taloudellinen mahdollisuus käyttää yksityisiä lääkäripalveluita. (Ed. Karhuvaara: Tai terveyskeskuspalveluita!) — Terveyskeskuspalveluita käyttävät ne, joilla yleensä ei ole taloudellisesti varaa ostaa yksityisiä palveluita tai jotka eivät ole työterveyshuollon piirissä, ed. Karhuvaarakin tämän tietää. — Ja tämä Oecd-tutkimuksen tulos, se on tosiasia. Minun mielestäni argumentoida pitää aina tosiasioiden perusteella. Tämä kertoo jotain siitä kansanterveystyön tilasta, joka Suomessa tänä päivänä on. Jos kiertää ympäri maata, niin kyllä siellä ihmisten suurin huoli tänä päivänä on se, että jos he sairastuvat, pääsevätkö he lääkärille ajoissa. On paikkakuntia, joissa terveyskeskustoiminta on suorastaan kriisiytynyt. (Ed. Taiveaho: Näin on!) Kyllä se on tosiasia ja tätä ei sovi myöskään hallituspuolueiden kieltää, koska jos me kiellämme tosiasiat, niin miten me saamme vaikutettua näiden ihmisten palveluihin siltä realismin tasolta?

Eli meidän on, koko eduskunnan, kiinnitettävä tähän asiaan huomiota, jotta Suomella olisi parempi tulevaisuus. Kun puhutaan terveyskeskuspalveluista, pitää puhua myöskin yleisesti julkisesta terveydenhuollosta ja millä tavalla meillä esimerkiksi lasten- ja nuortenpsykiatrian jonot ovat luvattoman pitkiä. Tämäkin on tosiasia. Millä tavalla meillä esimerkiksi geriatrian asiantuntemusta ei löydy terveyskeskuksista riittävästi, tämäkin on ihan tosiasia. Tähän pitäisi huomattavasti enemmän panostaa. Tämä on nyt se kohta, johon minä tarttuisin tässä hallituksen budjetissa, koska jos me haluamme varmistaa, että Suomella on hyvä tulevaisuus, niin silloin meidän pitää varmistaa myöskin se, että suomalaisten terveydentila on hyvä.

Tosiasia on myöskin se, että meillä tänä päivänä joutuu ihmisiä pitkille sairauseläkkeille ja sieltä suoraan työeläkkeelle, koska meillä ihmisiä ei kuntouteta oikea-aikaisesti. Tämä on myös tosiasia. Ei tämä ole opposition keksintöä, vaan tämä on asia, johon pitää kiinnittää huomiota ja jota pitää lähteä parantamaan. Siihen myöskään tämä hallituksen budjettiesitys ei riittävissä määrin tartu.

Sitten ottaisin myöskin huomioon vaikeavammaisten aseman suomalaisessa yhteiskunnassa. On jo pitkään puhuttu siitä, että vaikeavammaisten avustajapalvelu on perustuslaillinen oikeus. Se mahdollistaa heille elämisen, osallistumisen yhteiskunnan kokonaisvaltaisena jäsenenä, ja tänä päivänä se ei toteudu. On kylläkin myönnetty, että se ei toteudu, mutta edelleen hallituksen budjetissa tähän ei riittävästi määrärahoja ole kohdennettu. (Ed. Karhuvaara: Nyt sentään tehdään jotakin!) Nelinkertaiseksi arvioidaan se todellinen rahantarve tähän hallituksen esitykseen verrattuna.

Anne Kalmari /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Guzenina-Richardsson tuossa antoi ruusuja alimmista päivärahoista mutta risuja terveydenhuollon rahankäytöstä. Totean vain tähän, että ei pelkästään raha, vaan hyvien käytäntöjen siirtäminen on avain näihin terveyskeskusasioihin, ja olen jyrkästi eri mieltä siitä, että julkisia terveydenhoitopalveluja, jotka meillä on Suomessa, käyttäisivät vain köyhät ihmiset. Väitän, että tässäkin salissa moni niitä käyttää. (Ed. Guzenina-Richardsson: Eduskunnan työterveyspalveluita käytetään täällä!)

Sitten toteaisin ed. Saariselle — toivottavasti hän työhuoneessaan kuuntelee — että olen erittäin pahoillani, että hän on esimerkiksi Suomen Pankin pääjohtajan Erkki Liikasen kanssa täysin eri linjoilla siitä, miten tärkeää suomalaisten elintarvikkeitten omavaraisuus on. Nythän tiedämme, että esimerkiksi 40 maassa käydään ruokamellakoita, ja Faon mukaan elintarvikkeitten kansainväliset maailmanmarkkinahinnat ovat korkeimmalla tasolla 50 vuoteen. Emme toki tällaisessa tilanteessa voi luopua omasta maataloustuotannostamme.

Mutta, arvoisa puhemies, äsken keskusteltiin siitä, vaikuttavatko jenkkitapahtumat meihin. Totta kai vaikuttavat. Euroopassakin arvopapereiden nimellisarvoja alennetaan, ja näin luottolaitosten rahapolitiikka kiristyy ja korot nousevat. Kun pankit eivät enää luota toisiinsa, niiden toisilta ostettu raha maksaa huimasti enemmän kuin ennen. Eräät islantilaispankit ovat joutuneet maksamaan yli 10 prosentin korkoa tarvitessaan rahaa ulkopuolelta.

Kuten pääministeriltä kuulimme, kotoisilla pankeillahan on tämä ylimääräinen korko, joka koituu luotonantajan maksettavaksi ihan noin prosentin pintaan.

Kun pankeille tulee tappiokirjauksia, lainanantokyky heikkenee kymmenkertaisesti. Näin myös yritysmaailman riskin hinta on noussut, siis myös yritysmaailman, ei pelkästään asuntolainan ottajan. Onneksi yrityksillä on taseet paremmassa kunnossa kuin edellisen taantuman koittaessa. Onneksi kasvuamme tukee vienti itään, missä kasvu on globaalin keskiarvon yläpuolella, ja onneksi valtio elvyttää oikea-aikaisesti.

Nyt kun ollaan menossa kohti taantumaa, näemme kehysbudjetoinnin merkityksen. Kun on ollut tietyt raamit, mistä pääsääntöisesti pidetään kiinni, meillä on mahdollisuus elvyttämiseen silloin, kun on tarvetta.

Hallituspuolueiden jäsenillä on mahdollisuus vaikuttaa raameihin ja elvytystapaan. Keskustan kädenjälki näkyy siinä, että Kataisen verohelpotusehdotuksia kammettiin pienituloisempia suosivampaan suuntaan. Näin mielekkyys hankkia lisäansioita paranee.

Kun kuluttajien ostovoimaa ja kulutuskysyntää ruokitaan verohelpotuksin, niin suurempi veroprosentin alennus on hyödyksi nimenomaan pienituloisilla. On ilman muuta selvää, että heillä kaikki liikenevä raha menee elämiseen, vaatteisiin ja ruokaan. Yläpäässä verohelpotuksilla ostetaan matka Kanarian saarille, mikä ei paljon Suomen taantumia tasoita. Ehkä se tasoittaa sitä, että maamme pysyy kilpailukykyisenä osaavalle työvoimalle eikä aivovuotoa niinkään tapahdu.

Keskustan ansiota on myös se, että ensi syksynä elintarvikkeiden arvonlisävero alenee 17 prosentista 12:een. Näin ne, joiden kuukausiansioista suuri osa menee elintarvikkeisiin, hyötyvät kaikkein eniten. Tiedän henkilökohtaisesti ihmisiä, joille sosiaalipakettimme alimpien päivärahojen, kotihoidon tuen ja lapsilisien korotukset sekä arvonlisäveron alennus vaikuttavat siten, että leivän päälle voi ostaa leikkeleitä, vaikka olisi isompikin perhe. Alkiolaisuus siis muistetaan.

Tavoitteenamme on tehdä pienipalkkaisen työn tekemisestä kannustavampaa ja ulottaa veronkevennykset myös valtion verotuksen alarajan alla oleviin työtuloihin. Vähennyksestä aiheutuvat kunnallisverotuksen menetykset kompensoidaan kunnille täysimääräisesti, tämäkin tulee muistaa, ja myös eläkeläiset saavat osansa helpotuksista. Joka tapauksessahan progressiivinen veroasteikko tarkoittaa sitä, että koska suurista tuloista maksetaan suuret verot, niin prosentin pienentäminen asteikon yläpäässä on euromääräisesti paljon enemmän kuin puolentoista prosentin alennukset asteikon alapäässä. Tätä asiaa meidän on turha kiistää.

Arvoisa puhemies! Kehysbudjetoinnin vuoksi olisi kuitenkin syytä myös arvioida tätä budjetintekoprosessia. Eivätkö talousarviokeskustelut lisätalousarvioineen vie valtavasti voimavaroja suhteessa siihen, että irrallista jaettavaa on enää vähän? Näin myös valtiovarainvaliokunnan roolikin pienenee. Siksipä parannan tuottavuutta tässäkin suhteessa ja lopetan, että kohtuullisen hyvä budjetti lukuun ottamatta sitä, että (Puhemies: 5 minuuttia on kulunut, jotenka on aihettakin lopettaa!) tieverkkomme rapistuu yhä ja varmuutta maatalouden selviytymispaketista ei ole.

Leena Harkimo /kok:

Arvoisa puhemies! Muutamia huomioita talousarviosta.

Ensinnäkin yrittäjyyden edistäminen on aina ajankohtaista. Niinpä hallituksen esityksessä vuoden 2009 talousarvioksi esitetään, että naisyrittäjyyden edistämiseksi sijaispalvelujärjestelmä laajennetaan asteittain valtakunnalliseksi, ja tähän onkin osoitettu 300 000 euron määräraha. Naisyrittäjistä 70 prosenttia, jopa, on yksinyrittäjiä, joten tämä sijaispalvelujärjestelmä ja sen laajentaminen on erittäin tervetullut. Tärkeää on myös turvata jatkossakin yrittäjyyden neuvontapalveluiden rahoitus.

Toiseksi haluan nostaa esille opetusministeriön hallinnonalan liikunnalle ja urheilulle esitetyt määrärahat. Veikkausvoittovarojen määrä liikunnalle kasvaa kuluvasta vuodesta noin 12 miljoonalla eurolla. Hyvään kehitykseen ovat vaikuttaneet niin tuoton kasvu kuin Veikkauksen rahastojen purkaminen sekä se seikka, että kirjastojen valtionosuuksia siirretään budjettivaroihin.

Liikunnalla ja kansantaloudella on kiistaton yhteys. Liikkumattomuuden ja vähäisen liikunnan on laskettu aiheuttavan vuosittain jopa noin 300—400 miljoonan euron kustannukset, joten liikuntakulttuurin tukemisella on laaja kansantaloudellinen merkitys. Näin ollen kuntien liikuntatoimen asukaskohtaista valtionosuutta korotetaan nykyisestä reilusta 10 eurosta 12 euroon. Tämä on erittäin hyvä ja tärkeä kehitys, kunhan vain pystytään varmistamaan, että tämä korotus myös lisää panostuksia paikallistason liikuntatoiminnan edistämiseen. Koska valtionosuuden korotus ei ole niin sanottua korvamerkittyä rahaa, pelkona onkin, että varoja ei kohdenneta tarkoitukseensa. Tässä salissa istuu monia olevia, nykyisiä ja tulevia kuntapäättäjiä, ja näin ollen on siis tärkeää, että kunnat tulevaisuudessa tekevät tämän rahan suhteen viisaita päätöksiä.

Liikenteen osalta haluan ilmaista tyytyväisyyteni siihen, että Kilpilahden tieyhteys on vihdoin edennyt toteutettavien hankkeiden listalle. Rakennettava lisäyhteys parantaa merkittävästi teollisuuskuljetusten ja työmatkaliikenteen sujuvuutta. Ennen kaikkea tiehankkeella lisätään Pohjois-Euroopan suurimman öljynjalostuksen ja petrokemianteollisuuden yrityskeskittymän turvallisuutta.

Arvoisa puhemies! Itämeri on ainutlaatuinen merialue, joka on pahasti rehevöitynyt. Suomessa päästöt maaperään, vesiin ja ilmaan ovat vähentyneet kansainvälisten sopimusten vaatimusten ja ympäristölupajärjestelmän sekä teollisuuden ja yhdyskuntien omaehtoisten toimien ansiosta.

Panostuksista huolimatta erityisesti maatalouden ravinnekuormitus vähenee kovin hitaasti. Esimerkiksi Itämeren tilaan eniten vaikuttavalla alueella Itämeren rannikkovyöhykkeellä typpikuormitus on kasvanut viimeisen kahdeksan vuoden aikana. Ongelmaan etsitään ratkaisua, ja ympäristöministeriö onkin asettanut tulostavoitteekseen Itämereen ja sisävesiin kohdistuvan ravinnekuormituksen vähenemisen sekä pohjavesien pilaantumisriskin pienenemisen, hyvä näin.

Ympäristöriskit kasvavat Itämerellä myös lisääntyvien öljy- ja kemikaalikuljetuksien vuoksi. Ensiarvoista on, että hallitusohjelman mukaisesti päästään vihdoin perustamaan öljyntorjuntakeskus siihen nyt osoitetun 600 000 euron turvin.

Skeptinen, arvoisa puhemies, olen lakkauttamispäätöksestä koskien Merentutkimuslaitosta. Koska Merentutkimuslaitoksen jakaminen tulee eduskuntaan budjettilakina, halusin sen tässä yhteydessä nostaa esiin. Toki asiasta tullaan käymään hallituksen esityksen muodossa varmasti paljon keskustelua. Monitieteellisyys uhkaa kadota Merentutkimuslaitoksen pilkkomisen yhteydessä. Näin uskon.

Toivon edelleen, että hallitus omalta osaltaan pyrkii tiivistämään yhteistyötä Venäjän ja muiden Itämeren maiden kanssa meidän meremme tilanteen parantamiseksi, (Puhemies: No niin, 5 minuuttia on mennyt!) saasteet kun eivät pysähdy rajoille.

Satu Taiveaho /sd:

Arvoisa puhemies! Ensi vuoden hallituksen budjettiluonnoksesta haluan nostaa muutaman ihmisten arkeen liittyvän asian aivan erityisesti esiin.

Ensinnäkin, palveluiden osalta olen hyvin huolissani liian vähäisestä hallituksen panostuksesta kuntien valtionosuuksiin. Palvelutarpeet ovat kasvaneet, eikä hallitus kanna riittävällä tavalla korteansa kekoon hyvinvointipalveluiden eteen. Vuosi toisensa jälkeen täytyy taistella vanhuspalvelujen laadun parantamisen ja vanhusten oikeuksien toteutumisen puolesta, mutta taistelu tuntuu menevän kuuroille korville. En tiedä, kuka meistä päättäjistä haluaisi olla nykyisten vanhuspalveluiden piirissä. Miksi me emme tee palveluista sellaisia ja kohtele hyvinvointiyhteiskunnan rakentanutta sukupolvea niin kuin toivoisimme itseämme kohdeltavan? Tämän tulisi olla politiikankin ohjenuorana. Minä ainakin haluaisin elää riittävän kotipalvelun ja tukitoimien varassa kotonani mahdollisimman pitkään ja raskaampaa hoivaakin tarvitessa nauttia ulkoilusta, sosiaalisesta toiminnasta ja riittävästä ja laadukkaasta perushoivasta kodinomaisissa hoivayksiköissä. Tämän tulisi toteutua jokaiselle nykyvanhuksellemmekin. Hävettää, kun vuodesta toiseen tilanne jatkuu, resursseja ohjataan riittämättömästi eikä normiohjausta kiristetä tarvittavalla tavalla turvaamaan vanhusten mahdollisimman hyvää elämää. Minusta vanhustenhoivan tilanteet ovat todellisia ihmisoikeusrikkomuksia maassamme. Perusoikeuksia poljetaan vakavalla tavalla niiden osalta, jotka ovat meidän nykyelämämme mahdollistaneet.

Samoin lapsiperheiden ennalta ehkäisevät palvelut tarvitsevat lisäeuroja. Viimeaikaiset traagiset tapahtumatkin maassamme osoittavat, että nuoristamme liian monet voivat erittäin huonosti. Lapsiperheiden varhaista tukea tuleekin tuntuvasti vahvistaa kehittämällä muun muassa neuvoloita moniammatillisiksi hyvinvointineuvoloiksi ja lapsiperheiden kotipalvelun palauttamisella kuntiin. Kouluterveydenhuoltoon tarvitaan vahvistusta sekä lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin. Apua tulisi saada aina sitä tarvittaessa. Vuotava seula tulisi voida tukkia ajoissa, jotta jatkuvasti kasvavien psykiatristen jonojen sijaan saataisiin lapsiperheille riittävä tuki ja apu varhain.

Kolmanneksi, vammaispalveluiden osalta näen tärkeänä, että henkilökohtaisen avun saantia vihdoinkin parannetaan. Samaan hengenvetoon tulee kuitenkin kritisoida palveluihin käytettävää summaa. Vielä keväällä ministeriön henkilö jakoi paperin, jossa todettiin tämän toiminnon varmistamisen riittävänä kaikille sitä tarvitseville maksavan 400 miljoonaa euroa. Nyt yhtäkkiä tuo summa on muuttunut 2,17 miljoonaksi euroksi. Summa on täysin riittämätön ja vaiheittaisenakin toimena kohtuuttoman alhainen. Pelkäänpäkin, että kunnat laitetaan ikävään tilanteeseen rahan rajatessa vaikeavammaisten oikeuksia ja määrittäessä vaikeavammaisuutta. Palvelu on vammaisten perusoikeuksien kannalta välttämätön. Pahaa pelkään, että tässä petetään vammaisten ja vammaisjärjestöjen toiveet aidosta subjektiivisesta oikeudesta sekä riittävistä avustajapalveluista. Se kuitenkin on hyvä, että kehitysvammaiset pääsevät nyt palvelun piiriin, mutta ongelmallista on myös se, etteivät vammaiset saa määritellä palvelun tuottamista vaan se jää kunnan ratkaistavaksi.

Vielä painotan esitystä terveyspalveluihin tarvittavasta laaturemontista. Perusterveydenhuollon kehittämistä ja vahvistamista tarvitaan kipeästi.

Tulonsiirtojen ja verotuksen osalta on hyvä, että hallitus nostaa pienimpiä vanhempainpäivärahoja edellisen hallituksen aloittamalla tavalla. Muiden vähimmäisetuuksien osalta hallitus on kuitenkin toimeton. Työttömät unohdetaan kokonaan. Työmarkkinatuki kaipaa toden teolla korotusta, samoin kaikista köyhimmät toimeentulotuen saajat tarvitsevat parannusta etuisuuksiinsa. Lasten perusosaa toimeentulotuessa tulee nostaa, jotta lasten tarpeet voidaan ottaa paremmin huomioon, tai sitten vaihtoehtoisesti muuttaa lapsilisä tai edes osa siitä etuoikeutetuksi tuloksi. Toimeentulotuen rakenteellista uudistamista sekä tason nostamista tarvittaisiin, jotta nykyelämän kulut voidaan huomioida nykyistä paremmin kaikista köyhimpienkin osalta.

Veronkevennyksissäkin painopisteen tulisi olla pienituloisissa. Eduskuntaryhmämme esittämä kunnallisen perusvähennyksen kaksinkertaistaminen on oikea toimi. Muutoinkin veronkevennysmahdollisuuksia tulisi käyttää pienituloisimpien hyväksi. Pientä työeläkettäkin saavien osalta verotettavan tulon rajaa tulisi nostaa, koska nyt maksetaan jo hyvin pienistäkin työeläkkeistä varsin paljon veroa. Pientä työeläkettä saavat ovat olleet monella tavalla väliinputoajia, koska heille on kohdentunut vain kiristyksiä, kun elämisen kustannukset ovat nousseet ja hallitus korotti myös niitä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja. Monet nykyisistä pienellä työeläkkeellä elävistä ovat aloittaneet työnteon jo hyvin nuorena, mutta eläkejärjestelmän myöhäisen synnyn vuoksi eivät ole ehtineet kerryttää eläkettään. He ovat väliinputoajia, jotka tulisi mielestäni huomioida nykyistä paremmin.

Mirja Vehkaperä /kesk:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys valtion talousarvioksi vuodelle 2009 on välittävä ja vastuullinen. Hallitus kannustaa ihmisiä opiskelemaan, yrittämään, tekemään työnsä itsensä ja lähimmäistensä ja elinympäristönsä hyväksi. Viime kädessä yhteiskunta ottaa kopin ja huolehtii heistä, jotka syystä tai toisesta tarvitsevat tukea arjestaan selviämiseksi.

Yhteisellä talous- ja veropolitiikalla pyritään edelleen vahvistamaan oman purren merikelpoisuutta kansainvälisen talousmyrskyn noustessa taivaanrannan taakse. Kansalaisten omaa taloutta ja ostovoimaa tuetaan alentamalla palkansaajien verotusta kaikissa tuloluokissa. Pieni- ja keskituloisille kohdennetaan vielä lisäetuuksia työtulovähennyksen kautta. Eläkeläisten verotukseen aiemmin liittyneet epäkohdat korjataan.

Haasteista huolimatta voimme pysyä pinnalla, kiitos hallituksen pitkäjänteisen ja vastuullisen talouspolitiikan. Näin jälkikäteen voidaan epäilyksettä todeta hallituksen olleen oikeilla linjoilla varatessaan kahdessa edellisessä budjetissa mahdollisimman paljon euroja valtion velkataakan pienentämiseen ja samaan syssyyn jättää esitykset kunnallisten palvelujen parantamisesta lisälainan rahalla omaan arvoonsa. Ihmisten perusturvan tulee nimensä mukaisesti olla luotettavissa kantimissa, ja siihen päästään yhdessä yrittämällä, ei pikavipeillä.

Yrittämiseen kannustetaan muun muassa nostamalla kotitalousvähennyksen vuosittainen yläraja 3 000 euroon ja poistamalla siihen liittyneet käyttörajoitteet. Näin tuetaan työllisyyttä ja yrittäjyyttä. Muun muassa naisyrittäjien yrityksille juuri kotitalousvähennyksen käyttöönotto ja ostopalveluiden lisääntyminen sosiaali- ja terveyspalvelusektorilla ovat olleet tuntuvimpia kasvusysäyksiä. Laajemmaltikin vähennyksistä hyötyvät pienet ja keskisuuret yritykset, joiden merkitys työllistäjinä kasvaa koko ajan.

Arvoisa puhemies! Panostukset koulutukseen ovat mitä parhaimpia sijoituksia tulevaisuuteen, ja niitä ensi vuoden talousarvioesitykseen sisältyy varsin runsaasti. Perusopetuksen laadun kehittämiseen kohdennetaan 20 miljoonaa euroa. Ammatilliseen koulutukseen on luvassa yhteensä yli 4 000 opiskelijapaikkaa lisää. Yliopistojen toiminnan rahoitukseen on luvassa 20 miljoonan korotus ja sen lisäksi 10 miljoonaa euroa toimitilojen kohonneiden vuokrien kattamiseen. Suomen Akatemian tutkimusmäärärahojen myöntämisvaltuutta korotetaan lähes 13 miljoonalla eurolla. Opiskelijoiden arkea tuetaan poistamalla opintotuen asumislisästä tarveharkinta puolison tulojen perusteella ja suuntaamalla tutkijanuran kehittämiseen miljoonan euron lisämääräraha. Nuoren sukupolven yleistä hyvinvointia tuetaan lisäämällä nuorisotyön kokonaisrahoitusta yli 10 prosentilla, siis 5,1 miljoonalla eurolla.

Investoinnit liikennehankkeisiin ja joukkoliikenteen tukemiseen ovat varsinkin nyt paikallaan. Alkamassa on useita suuria, mittavia hankkeita, ja muun muassa Pohjanmaan radan kunnostustöiden jatkuminen on taas ainakin joksikin pätkää turvattu. Huolissani olen kuitenkin perusväylänpidon rahoituksen laskemisesta viime vuosiin nähden. Huolta lisää maanrakennuskustannusten ja ainesten kustannusten nousu.

Hallitus on hallitusohjelmassaan luvannut tasokorotuksen maakunnan kehittämisrahan sitomattomaan osaan. Vuoden 2009 talousarvioesityksessä tarkoitukseen osoitettu määräraha kuitenkin laskee edellisistä vuosista vajaalla 1,5 miljoonalla eurolla. Tähän epäkohtaan haluan muutosta. Muistuttelen siis hallitusta taannoisesta ohjauskirjauksesta, ja eiköhän käännetä rahoituskehitys takaisin nousujohteiseksi ja lisätä tälle momentille tarvittavat 3 miljoonaa euroa.

Henna Virkkunen /kok:

Arvoisa puhemies! Käymme tätä talousarvioehdotuksen lähetekeskustelua maailmantalouden kannalta hyvin epävarmassa tilanteessa. On selvää, että USA:sta lähtenyt rahoitusmarkkinoiden kriisi tässä globaalitalouden tilanteessa heijastuu myös Suomeen. Tärkeää on, että lähdemme tähän tilanteeseen valtiontalous vahvassa tilanteessa, emme lisää holtittomasti menoja tai joudu paniikkiratkaisuihin rahoitusmarkkinoiden epävarmuuden vuoksi. On erinomaista, että hallitus tässä ehdotuksessaan lähtee siitä hallitusohjelmassakin sovitusta linjasta, että menojen kasvu ensi vuonna hidastuu ja aloitamme veronkevennykset jopa hiukan suuremmalla tasolla kuin hallitusohjelmaa kirjoitettaessa ennakoitiin.

Täällä on hyvin paljon opposition puolelta esitetty kritiikkiä siitä, että veronkevennykset kohdistetaan kaikkiin tuloluokkiin. Kokoomuksen näkökulmasta on tärkeää, että kevennykset tehdään juuri näin. Meillä on Suomessa tällä hetkelläkin maailmanlaajuisesti arvioituna ennätyskireä progressio, eikä ole järkeä, että sitä tässä tilanteessa vielä lisättäisiin omin toimin. Siksi on tärkeää, että veronkevennykset kohdistetaan tasaisesti läpi koko veroasteikon mutta erityisesti pieni- ja keskituloisten työnteon kannustamiseksi. Kannustavuuden lisäämiseksi heille suunnataan erityinen työtulovähennys, joka on käytössä jo 2 500 euron vuosituloilla, ja suurimmillaan se on henkilöille, jotka tienaavat 14 000—33 600 euroa vuodessa. Näin voimme lisätä suomalaisen työnteon kannustavuutta, mikä on hallitukselle se ehkä kaikkein tärkein tehtävä tällä hallituskaudella, kun väestö ikääntyy.

Meille tulee työvoimasta pulaa. On tärkeää, että saamme kaiken kotimaisen työvoiman työnteon piiriin. Tähän liittyen hallitus tässä budjettiesityksessä lisää ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja 4 200 kaikkiaan, ja se on myös hyvin tärkeä askel siihen suuntaan, että saamme täysimääräisesti koko työikäisen ikäluokan koulutettua ja mahdollisimman täysipainoisesti työelämään, jotta voimme ylläpitää suomalaista hyvinvointia myös siinä tilanteessa, kun suuret ikäluokat alkavat lähivuosina eläköityä.

Veroratkaisuista työnteon, kotimaisen kysynnän kannalta erittäin tärkeä oli hallituksen päätös lisätä kotitalouksien verovähennysmahdollisuutta. Se nostettiin 3 000 euroon saakka. Kun puhutaan kahden henkilön taloudesta, he voivat jatkossa siis vähentää 6 000 euron arvosta kotitalouksissa teetettyä työtä. Tällä halutaan erityisesti vahvistaa nyt kotitalouksien osallistumista ilmastotalkoisiin, sitä että suomalaiset innostuisivat tekemään energiaremontteja, näin vähentäisivät kiinteistöistä johtuvia päästöjä ja samalla saisivat pienennettyä omaa energialaskuaan, mutta yhtä hyvin tämä vähennys on käytettävissä myös hoivapalveluihin, joiden kysyntä tulee lähivuosina Suomessa kasvamaan ja lisääntymään toivottavasti tämän seurauksena. Mutta ennen kaikkea kotitalouksien mahdollisuus teettää entistä enemmän työtä myös ylläpitää suomalaista työllisyyttä.

Toinen merkittävä veropäätös on puun myyntiveron alentaminen, jolla halutaan ennen kaikkea saada puukauppaan vauhtia. Tilastot kertovat, että heti, kun hallitus tämän linjapäätöksen teki, niin puukauppa todellakin lähti vauhtiin, ja on hyvin tärkeää, että nyt vielä tätä väliaikaista verohelpotusta päätettiin lisätä, jotta puukauppa käy eikä metsäteollisuuden tarvitse ainakaan puupulan vuoksi ilmoittaa uusista vähennyksistä.

Täällä on arvosteltu sitä, että hallitus ei riittävästi ole kiinnittänyt huomiota pienituloisten asemaan. Tämä väite on kyllä täysin virheellinen, sillä onko mikään hallitus tehnyt näin suurta yksittäistä sosiaalietuuksien korotusta kuin tämä hallitus tekee omassa ehdotuksessaan? Pienimpiä vanhempain-, äitiys-, isyys- ja sairauspäivärahoja nostetaan jopa 170 euroa kuukaudessa. Näin suurta sosiaalietuuksien korotusta ei Suomessa tietääkseni ole aiemmin tehty.

Mutta meidän lähtökohtamme ei ole se, että kaikilla suomalaisilla pitäisi jatkossa olla jokin tuki, kaikille pitäisi maksaa tukea. Haluamme ennen kaikkea lähteä siitä, että jokainen työikäinen, työkykyinen suomalainen voisi omalla työllään ansaita itselleen ja perheelleen elantonsa, ja siihen liittyen kaikkein tärkein hanke, jonka hallitus on käynnistänyt, on sosiaaliturvan uudistaminen, jossa sosiaaliturvaa uudistetaan siten, että jatkossa kaikki työn tekeminen on aina kannustavaa ja kannattavaa.

Vielä kun tähän lisätään suomalaisen koko osaamisen kehittäminen ammatillisesta koulutuksesta yliopistojen tutkimuksen ja koulutuksen vahvistamiseen, ollaan sillä tiellä, että suomalaiset pärjäävät myös tulevaisuudessa.

Risto Autio /kesk:

Arvoisa puhemies! Viime vuodenvaihteessa tarkastusvaliokunta julkisti ensimmäisen selontekonsa. Asiakirja sisälsi valiokunnan työn raportoinnin lisäksi muutamia tärkeitä havaintoja ja kysymyksiä liittyen valtion taloudenhoitoon tai eduskunnan laatimien lakien toteutumiseen kuntatasolla.

Tarkastusvaliokunnan perustehtävähän on katsoa, että eduskunnan tahto toteutuu. Työ keskittyy luonnollisesti enemmän talouden ja hallinnon tarkkailuun, mutta valiokunnalla on oikeus ja velvoite nostaa esiin kysymyksiä eri hallinnonaloilta. Budjettikeskustelun yhteydessä on erittäin perusteltua pohtia, toteutuuko eduskunnan tahto siellä, missä sen säätämiä lakeja pitäisi osata soveltaa.

Eräs tarkastusvaliokunnan esittämistä kysymyksistä oli ikäihmisten hoivan toteutuminen tasa-arvoisella, perustuslakia kunnioittavalla tavalla. Hyvästä esimerkistä käy vuonna 2006 voimaan tullut omaishoitolaki. Sen seuraus ei suinkaan ollut se, mitä lailla tavoiteltiin. Vain kymmenisen prosenttia noin 300 000 omaishoitajasta pääsee lain piiriin. Kuten tiedämme, laki turvaisi 311 euron minimipalkkatason, kolme vapaapäivää sekä hoitotyötä helpottavia muita kuntatason palveluja.

Menemättä sen syvemmälle ikäihmisten tai muiden kotona hoidettavien tai ylipäätään apua tarvitsevien kansalaisten arkisiin ongelmiin haluan tässä korostaa tarkastusvaliokunnan havaintojen syvempää viestiä. Toteutuvatko eduskunnassa säädetyt lait ruohonjuuritasolla, tai yltävätkö ne edes sinne asti? Ymmärretäänkö niitä siten kuin on tarkoitettu? Jos ei, niin miksi ei ja missä tiedonkulku, ymmärrys katkeaa?

Vtv eli Valtiontalouden tarkastusvirasto havahtui näihin tarkastusvaliokunnan kysymyksiin siinä määrin, että aloitti välittömästi vuoden alussa oman selvitystyönsä lähettämällä lääninhallituksiin selvityspyynnön, miten hoiva erityisesti vanhusten osalta eri kunnissa oman läänin alueella toteutuu. Vastaukset olivat yhtä hälyttäviä ja samoja kuin yleinen tietämyksemme asian tiimoilta on: kovin on kirjavaa. Kahdessa vierekkäisessä kunnassa asiat saattavat olla aivan eri tolalla.

Vtv:n pikatutkimus paljasti lainsäädäntöketjussa kaksi olennaista, muista erilleen nousevaa syytä:

Ensimmäinen on se, että valtion niin sanottu informaatio-ohjausjärjestelmä ei ole mikään järjestelmä. Se on koordinoimaton, valvomaton toive siitä, että täältä lähtevä laki toteutuu, kuten on ajateltu. Kuntien itsehallinto-oikeus omiin asioihinsa on ilmiöinstituutio, johon halutaan luottaa. Eduskunnassa on vahva usko siihen, että tässä talossa pinnistetyt nerokkaat säädökset on tehty noudatettaviksi. Minun ei liene tarpeen sitä erikseen todeta, että näin ei suinkaan ole. Kaduilla kuulee usein tämän vitsin, että pitää säätää laki, että lakeja noudatetaan. Vakavasti sanottuna informaatio-ohjaus ei siis toimi. Sitä eivät valvo ketkään muut kuin usko ja hyvä tahto.

Toinen syy ketjun toimimattomuuteen löytyy sen toisesta päästä, ei niinkään kansalaisista itsestään vaan niistä kuntatason virkamiehistä, jotka pääsevät lakeja tulkitsemaan. Jos laki ymmärretään väärin, se ei toteudu. Eduskunnan tahto ei siis toteudu, eikä toteudu täällä meidän laatimamme budjetti kuntiin suunnattavine valtionosuuksineen.

Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysministeriön strategiassa koti on paikka, missä vanhuksemme hoidetaan. Tämä tarkoittaa yksiselitteisesti sitä, että avohoidon, kunnallisen kotipalvelun, palvelusetelien, palvelua tarjoavien yritysten, kolmannen sektorin sekä järjestöjen ja omaisten yhteispelin täytyy pelata. Valtiovallan tulee huolehtia siitä, että eduskunnassa laadittu hyvää tarkoittava lainsäädäntö otetaan todesta ja sitä noudatetaan, kuten on tarkoitettu.

Arvoisa puhemies! Puheenvuoroni viesti tulee tässä: Olisiko syytä sittenkin miettiä joiltain osin kuntiin suuntautuvien valtionosuuksien korvamerkitsemistä, palata vanhaan käytäntöön? Samalla voisimme luopua tästä kummallisesta kielikuvasta, lakata puhumasta "korvaan merkitystä rahasta". Kirjoitetaan mieluummin käsky selkokielellä suoraan paperiin niin, että se varmasti ymmärretään: tämän ja tämän verran nuorten psykiatriseen hoitoon, tämän ja tämän verran vammaisten henkilökohtainen avustaja -järjestelmään. Normittaminen voisi koskea erityisesti sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalaa. En ymmärrä, miksi annamme työmme mitätöityä. Kun olemme saaneet lisättyä ensi vuoden budjettiin 21,3 miljoonaa kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon osalta käytettäväksi vanhustenhuollon palvelujen parantamiseen ja vaikeavammaisten henkilökohtaisen avun järjestämiseen, niin onhan tämän rahan päädyttävä sinne, minne se on tarkoitettu. Jos se päätyy hiihtoputken rakentamiseen, mikä on mahdollista, työmme on täällä turhaa. (Ed. Jaakonsaari: Se on hyvä se hiihtoputki!)

Ulkoasiainministeri Alexander Stubb

Arvoisa puhemies! Arvoisat edustajat! Jos sallitte, esittäisin kolme huomiota ulkoasiainministeriön hallinnonalan budjetista, joista ensimmäinen huomio tulee olemaan konkreettinen esitys ja ehdotus teille.

Ensimmäinen huomio on se, että me käymme toki ulkopoliittista keskustelua aina budjettikeskustelujen yhteydessä salissa, mutta tekisin tässä alkuun nyt konkreettisen ehdotuksen ja esittäisin, että me kävisimme ulkopoliittisen selonteon, ulkopoliittisen keskustelun erillään tästä budjettikeskustelusta joka vuoden alussa, siis sellaisen, jossa puhuttaisiin myös muusta kuin rahasta, puhuttaisiin ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Minun mielestäni tämä olisi palvelus parlamentarismille ja veisi meidän ulkopoliittista keskustelua eteenpäin eduskunnassa ja ylipäätään. (Ed. Akaan-Penttilä: Hyvä ehdotus!)

Kunkin vuoden alussa me kävisimme tällaisen perusteellisen keskustelun ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Tämä ei tietenkään tarkoita suoranaisesti sitä, että joka neljäs vuosi julkistettava selontekomenetelmä varsinkaan puolustuksen osalta pudotettaisiin pois, mutta ajatuksena olisi se, että me saisimme tuotua sen mielestäni erinomaisen keskustelun, jota esimerkiksi ulkoasiainvaliokunnassa käydään, sisään tänne saliin ja sillä tavalla saataisiin enemmän vauhtia ulkopoliittiseen keskusteluun. Se on ensimmäinen konkreettinen ehdotus, ulkopoliittinen selonteko joka vuoden alussa.

Toinen huomio tähän budjettikeskusteluun on se, että kuten olemme viime viikkojen aikana havainneet, maailma muuttuu ja toki Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka sen mukana. Ulkoasiainministeriö on eräänlainen Suomen etuvartiopartio, jos näin voidaan sanoa. Meillä on hallinnonalalla 2 700 työntekijää, joista 1 700 on niin sanotusti meidän omiamme ja 1 000 paikalta palkattuja. Edustustoja meillä on ympäri maailman 97, ja jokaisen tehtävä on tietenkin a) palvella Suomen intressiä, b) palvella Suomen kansalaisia.

Olemme monta vuotta puhuneet uusista uhista ja viime viikkojen aikana tietenkin nähneet, että myös vanhat uhat ovat olemassa. Maailma muuttuu myös sillä tavalla, että me elämme eräänlaisessa päällekkäisyyksien maailmassa, jossa yhtäältä on ristivetoa kansainvälisten järjestöjen, kuten YK:n tai Etyjin, ja sitten enemmän kuin kansainvälisen järjestön EU:n sekä sitten kansallisvaltioiden välillä, ja tämä täytyy nähdä UM:n toiminnassa, tietty päällekkäisyys. Meidän tavoitteenamme, kun maailma muuttuu, on, että vaalimme hyviä suhteita Venäjään, vaalimme hyviä suhteita Yhdysvaltoihin ja myös muualle maailmaan, ja totta kai meidän lähtökohta kaikessa yhteistyössä on se, että me olemme EU:n jäseniä.

Kuten olen aiemmin monessa puheenvuorossa todennut, niin painopiste varmasti EU:n ulkopolitiikassa ja sitä kautta myös Suomen ulkopolitiikassa siirtyy Georgian kriisin jälkeen vahvasti itään. Siinä, missä se on osittain ollut Länsi-Balkanilla, nyt on näkyvissä, että siirtymistä tapahtuu varsinkin Kaukasiaan — siis Georgia, Ukraina, Azerbaidzhan, Armenia ja myös Moldova — kuten myös Keski-Aasian suuntaan. Tämä kriisi on osoittanut sen, että painopiste ulko- ja turvallisuuspolitiikassa liikkuu jatkuvasti, lähtee toki liikkeelle lähialueilta mutta liikkuu eri suuntiin maailmassa.

Viimeinen, kolmas huomio on se, että meidän pitää myös ulkoasiainhallinnon puolella varautua näihin haasteisiin. Meidän kokonaisbudjetti on 1 170 miljoonaa euroa, josta toki suurin osa on kehitysapua, ja siitä keskustellaan tänään klo 7:stä eteenpäin ministeri Väyrysen kanssa. Kasvua budjettiin on tänä vuonna 35 miljoonaa euroa, ja totta kai tavoitteena on, että me kehitämme edustustoverkkoa ja parannamme toimintaedellytyksiä ylipäätään.

Siis lähtökohtaisesti budjetti ulkoasiainministeriön kannalta on hyvä ja tasapainoinen. EU on ensisijainen vaikutuskanava, sen jälkeen panostamme kahdenvälisiin suhteisiin, Pohjoismaihin, EU:hun jne. Rauhanturvaaminen ja kriisinhallinta on yksi osio, josta käymme myös keskustelua. Nämä kolme pointtia: 1) ulkopoliittinen selonteko, 2) maailma muuttuu ja 3) on varauduttava haasteisiin. Tämä budjetti sen toivon mukaan tekee.

Liisa Jaakonsaari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Stubbin ensimmäiseen esitykseen ulkopoliittisesta keskustelusta kerran vuodessa suhtaudun lämpimästi. Esitin sitä itse pari vuotta sitten, ja muistaakseni ainoastaan ed. Seppo Kääriäinen sanoi, että siinä on jotain järkeä. Koko poliittinen eliitti hyökkäsi esitystä vastaan, kun silloin oli vielä voimassa tämmöinen muuttumattomuuden ihannointi. (Ed. Pulliainen: Se on eliitti vaihtunut nyt!) Mutta kehitys kehittyy, hyvä on.

Mutta, ministeri, te ette ole maininnut sanallakaan ennen vaaleja paljon puhutusta Venäjä-strategiasta, Venäjä-ohjelmasta. Siitähän puhuttiin paljon, ja puolueet sitoutuivat siihen, ja nyt vaikuttaa siltä, että tämä Venäjä-strategia on kutistumassa jonkinlaiseksi kouluissa pitää opettaa enemmän venäjää -toiveeksi. Ministeri, mitä tälle asialle kuuluu, koska pidän Venäjä-arviota erittäin tärkeänä, realistista Venäjä-arviota ja ennen vaaleja todellakin kansalaisille luvattunakin; pidän tätä todella tärkeänä? Nyt kun ette sanonut siitä sanaakaan ja kun kyselytunnilla sitten myös pääministeri vähän pakoili tätä asiaa, niin minusta tuntuu, (Puhemies: Minuutti!) että teiltä on jollain tavalla tämä asia unohtunut.

Annika Lapintie /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Olisin ulkoministeriltä halunnut kysyä näkemystänne tästä painotuksesta, mikä on Suomen rooli ja mielikuva Suomesta maailmalla. Puolustusministeriön taholta on kuulunut huolestuttavia kannanottoja siitä, että myös kehitysyhteistyövaroja pitäisi voida käyttää suoraan kriisinhallintaan.

Mutta kuittasitte sinänsä lyhyessä puheenvuorossanne oikeastaan yhdellä sanalla tämän siviilikriisinhallinnan, jonka osalta itse ainakin näkisin, että sen pitäisi olla Suomen vahvuus ja siihen pitäisi enemmän painottaa näitä rahoja. Olette myös itse jossain aikaisemmassa vaiheessa puhunut Afganistanista ja siitä, miten pitäisi lisätä sinne voimavaroja. Olen vähän huolissani, että ette kai te tarkoita, että suomalaisia pitäisi lähettää sinne nimenomaan tähän vaaralliseen kriisinhallintatehtävään, vaan kyse olisi nimenomaan tästä siviilikriisinhallinnasta ja sen resursoinnista. Nythän esimerkiksi tämä puolustuspoliittinen selontekokin otti siihen kantaa. Eli missä on kannanottonne siihen?

Pertti Salolainen /kok(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Aluksi haluan myöskin kannattaa lämpimästi ajatusta tällaisesta vuotuisesta ulkopoliittisesta analyysikeskustelusta. On aivan selvää, että tällaiset neljän vuoden välit ovat liian pitkiä. Tällainen vuotuinen analyyttinen keskustelu siitä, mitenkä maailma makaa, on todella välttämätön. Se voisi aivan hyvin olla juuri vuoden alussa, jolloin yleensä on vähän rauhallisempaa tässäkin talossa. Silloin voitaisiin todella varata aikaa ja energiaa sellaiseen keskusteluun.

Mutta korostaisin sitä, että sekin on hieman hidasrytminen sen vuoksi, että jos tapahtuu jotain merkittävää, niin meillä täytyy olla sen tyyppistä reagointikykyä, jota nyt osoitettiin puhemiehen taholta, kun hän otti täällä ohjelmaan tämän ajankohtaiskeskustelun Georgiasta. Jos me olisimme käyneet esimerkiksi vuoden alussa tällaisen selontekokeskustelun, meillä olisi kuitenkin ollut tarve tällaiseen ajankohtaiskeskusteluun. Esitän sitä, että me otamme tällaisen uudenlaisen asenteen kokonaan, että vuotuinen analyysi, sen lisäksi näitä ajankohtaiskeskusteluja.

Puolustusmäärärahat tarvitsevat sitten puolestaan ihan eri systeemin, ja niissä pitäisi olla tällainen pitempirytminen suunnittelu mahdollista usean vuodeksi ajaksi, (Puhemies: Minuutti mennyt!) koska niitä ei tempoilevasti tehdä vuosittain.

Tanja Karpela /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Arvoisa ulkoministeri, olette varsin kiitettävällä tavalla ja aktiivisesti toiminut niin Etyjin puheenjohtajan roolissa kuin ulkoministerinä. Mikä on näkemyksenne siitä, että tällä hetkellä Yhdysvalloissa on käynnissä presidentinvaalit ja viimeksi muun muassa ehdokas Obama Berliinin-puheessaan väläytti tätä uutta transatlanttista suhdetta, jaettua johtajuutta, jaettua vastuuta USA:n ja EU:n kesken? Miten koette, että tämä heijastelee — kumpi ehdokas sitten valituksi tulleekaan — Suomen tilanteeseen?

Tähän liittyen väläytitte Ylen haastattelussa ajatusta suomalaisten rauhanturvaajien lisäämisestä Afganistanissa. Tällä hetkellä siellä toimii noin sata suomalaista rauhanturvaajaa Naton operaatiossa. Mutta katsotteko, että jos tähän suuntaan ollaan etenemässä, olemme siitä sitten mahdollisesti tulevaisuudessa mitä mieltä tahansa, tämä tapahtuisi määrärahojen puitteissa, vai onko tarkoitus kenties lisätä määrärahoja (Puhemies: Minuutti kulunut!) tai sisäisin siirroin hoitaa tämä määrän lisääminen?

Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ulko- ja turvallisuuspolitiikan ison linjan pitää olla vakaa ja ennustettava. Se on tärkeää myös ulkovalloille, että tiedetään, mitä mieltä Suomi on.

Sitten mitä tulee tähän ajankohtaiskeskustelun tarpeeseen, niin yhdyn siihen, että sitäkin tarvitaan, ja eduskunnassa työmuotojen kehittäminen on tässä suhteessa varmasti paikallaan. Kysymys ei kuitenkaan ole siitä, että olisi joko—tai, että meillä on tämmöinen ajankohtaiskeskustelu ja sitten ei ole pidemmän ajan linjoja lukkoon lyövää selontekomenettelyä, vaan tarvitaan sekä—että. Tarvitaan tämä turvallisuuspolitiikan iso linja, sitä koskeva keskustelu ja siihen liittyvät kannanmäärittelyt, huolehtiminen omasta puolustuksesta, niin kun olemme sen nyt määrittäneet, uskottava oma puolustus, osallistuminen eurooppalaiseen yhteistyöhön ja sitten se, että Suomi on sotilasliittojen ulkopuolella. Ne ovat se iso linja, ja sen pitää olla vakaa ja kaikkien tiedossa. Ajankohtaiskeskustelussa voisi ottaa esimerkkiä Ruotsista, jossa vuoden alussa pidetään tämmöinen ulkopoliittinen keskustelu. (Puhemies: Minuutti kulunut!) Se toisi tähän sitten tarvittavan lisän.

Mutta yhdyn vielä ed. Liisa Jaakonsaareen. Ministeri Kanerva sanoi aikoinaan, että Venäjä-strategia on jo valmis. Onko meidän Venäjä-suhteessa joku ongelma, kun emme ole voineet eduskunnassa kuulla sen tuloksia?

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minäkin kannatan analyyttistä ja etukäteen valmisteltua keskustelua. Siitä Georgia-keskustelusta jäi tavallaan ilmaan se, mikä on Euroopan unionin turvallisuuspoliittisen strategian eri osa-alueitten tila juuri näinä aikoina, kun myllerryksiä maapallolla tapahtuu. Terrorisminvastainen taistelu, joka on yksi osa, on tullut tänne Yhdysvaltain komennosta lainsäädäntömuutoksina. Järjestäytyneen rikollisuuden kuriin saattamisesta ei ole puhuttu juuri mitään. Joukkotuhoaseiden leviämisen rajoittaminen on Hesarin varassa, ja alueellisten konfliktien hallintaan liittyvät asiat ovat sitten in casu, niin kuin sattuu. Olisiko, arvoisa ulkoministeri, mahdollista, kun nyt on budjetin lähetekeskustelu, että kun on palautekeskustelu, olisitte valmistautunut vastaamaan näihin asioihin tämän kuluvan syksyn valossa?

Tuulikki Ukkola /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Venäjä-strategiaksi näyttää tällä hetkellä kyllä riittävän se, että naapurina on äkäinen ja nälkäinen valtio, joka hyökkää toisen maan kimppuun ja joka katsoo, että sillä on oikeus pitää etupiirialueita tai palauttaa tämä etupiirialue käyttöön.

Mutta olisin palannut hieman toiseen asiaan elikkä tähän energia-asiaan. Itse olen siitä kirjoittanut blogissa ja huomasin nyt, että Lasse Lehtinen, ministerin kollega entisessä tehtävässä, on ollut huolissaan siitä, että Nord Streamin putki, kaasuputki meren pohjassa, saattaa antaa oikeuden, mahdollisuuden, Venäjälle vaatia Suomelta tukikohtia. Onko tämä teidän mielestänne realistinen asia, koska tämä on todella vakava asia? Silloin koko tämä Nord Stream täytyy Suomessakin pitää ulkopoliittisena kysymyksenä eikä pelkästään ympäristöasiana.

Aila Paloniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minäkin kannatan lämpimästi nopeasyklisempää ulko- ja turvallisuuspoliittisten keskustelujen sarjaa.

Mutta kysyisin ministeriltä, millä tavalla kansainvälinen yhteisömme voisi kehittää niitä työkaluja, joilla voisimme puuttua nykyistä paljon nopeammin tilanteisiin, joita viimeksi näimme Georgiassa, raiskauksia, ihmisoikeusloukkauksia monella tavalla, jopa kansanmurhan tunnusmerkistöä, etnisiä puhdistuksia. Siviiliväestö joutuu tästä hyvästä monimutkaisesta kansainvälisestä, sinänsä tehokkaastakin järjestelmästä huolimatta aina odottamaan liian kauan, ennen kuin apu saapuu perille. En haluaisi toista Ruandaa enkä haluaisi lisää näitä kansanmurhia, joissa sitten toisaalta kansainvälinen yhteisö levittelee käsiään.

Esko-Juhani Tennilä /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kansainvälisen kiristyneen tilanteen taustalta löytyy se, että amerikkalaiset pyrkivät ympäröimään Venäjän Natolla. Näin arvioivat hyvin monet asiantuntijat. Te sanoitte äsken, että teidän pyrkimyksenänne on hyvät suhteet Venäjään, niiden kehittäminen. Kuitenkin te toisaalla henkilökohtaisesti kannatatte Suomen Nato-jäsenyyttä. Minun mielestäni te kannatatte kahta sellaista asiaa, jotka eivät käy yksiin, toinen kumoaa toisen.

Mitä sitten tulee tähän teidän näkemykseenne, että Suomen pitäisi lähettää lisää sotilaita Afganistaniin, me emme sitä esitystänne kannata. Afganistanissa sota saa yhä julmemman luonteen. Erittäin paljon siviilejä on kuollut ihan viime aikoinakin ja kuolee lisää koko ajan, ja kaikki osoittaa, että Afganistaniin ei ole löydettävissä sotilaallista ratkaisua. On mentävä neuvottelujen tielle. Tämä tie, jota te näytätte kannattavan, ei johda Afganistanissa kestävään rauhaan.

Johanna Sumuvuori /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluan myöskin osaltani kiittää ulkoministeri Stubbia erinomaisesta esityksestä tuoda eduskuntaan vuotuinen ulkopoliittinen keskustelu. Vihreät ovat jo pitkään toivoneet, että tässäkin salissa olisi mahdollisuus tehdä laajempaa ja syvempää ulkopoliittista analyysia, ilman että keskustelu Puolustusvoimien määrärahoista aina dominoisi sitä keskusteluavaruutta.

Mutta sitten kysymys on kyllä myös rahasta tänään, niin kuin ulkoministeri itsekin totesi, ja itse haluaisin ottaa esiin kehitysyhteistyömäärärahojen tason. Se kuuluu myös ulkoministerille siinä mielessä, että Suomi on hakemassa YK:n turvaneuvoston vaihtuvan jäsenen paikkaa kaudelta 2013 alkaen ja yksi kriteeri varmastikin tämän turvaneuvoston paikan saamisessa on, että YK:n suositukset esimerkiksi kehitysyhteistyömäärärahojen suositustasosta saavutetaan. Onko hallituksella ollut keskustelua tästä, vaikuttaako tämä asia ollenkaan Suomen tilanteeseen, ja onko Suomi mahdollisesti saavuttamassa nyt edes tätä EU:n jäsenmaille asettamaa tavoitetta, jonka mukaan kehitysyhteistyömäärärahojen pitäisi olla 0,51 prosenttia vuoteen 2010 mennessä? (Puhemies: Minuutti kulunut!) Nyt näyttää siltä, että tämäkin tavoite olisi vaarantumassa.

Erkki Tuomioja /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Koskeeko tämä 5 minuuttia minua?

Ensinnäkin ministerille tiedoksi, että erotuksena kaikista muista parlamentaarisista keskusteluista budjettikeskustelu ei ole millään lailla rajoitettu vain rahaan. Niin kauan kuin loukkaavaa kielenkäyttöä vältetään, voidaan puhua ihan mistä tahansa.

Mutta haluan kuitenkin puhua rahasta, koska ministeri jo lausui tyytyväisyytensä budjettiin ministeriön hallinnonalan osalta. Haluaisin nyt kyllä tarkentaa, tarkoittaako tämä nyt sitä, että te pidätte ihan oikeana myöskin valtionhallinnon tuottavuusohjelman tavoitteita ulkoministeriön osalta, koska nehän tulisivat johtamaan, toisin kuin te nyt tässä annoitte ymmärtää, edustustoverkon supistamiseen, henkilöstön supistuksiin. Millä voidaan hoitaa Suomen ulkopolitiikan koko ajan kasvavia tehtäviä tällaisessa tilanteessa, jossa henkilöstövoimavaroja pitäisi supistaa? Voiko tämä todella olla tyydyttävä tilanne?

Ulkoasiainministeri Alexander Stubb

Arvoisa puhemies! Kiitos kysymyksistä ja kommenteista.

Jos voisin vetää ensimmäisen johtopäätöksen, se on se, että pyrimme tulevaisuudessa sellaiseen järjestelmään, jossa käymme ulko- ja turvallisuuspoliittisen keskustelun kerran vuodessa, myös erillään tästä budjettikeskustelusta, vaikka, kuten ed. Tuomioja totesi, täällä voi puhua ihan mistä vain eikä välttämättä rahasta.

Ensimmäinen kysymys, joka liittyi meidän Venäjä-strategiaamme, tuli ed. Jaakonsaarelta ja myös osittain ed. Tennilältä. Meillä on siis Venäjä-toimintaohjelma valmisteilla ja voidaan sanoa, että se oli niin sanotusti melkeinpä jo julkaisuvalmis elokuun alussa, mutta sattuneista syistä sitä on niin sanotusti vähän lykätty. Eli se tapa, jolla me etenemme, on se, että ulkoasiainministeriössä tehdään tämä toimintaohjelma ja sen jälkeen valtionhallinnon piirissä valmistellaan Venäjä-strategia. Eli tässä suunnilleen mennään siinä kysymyksessä tällä hetkellä.

Sen jälkeen ed. Lapintie kysyi kehitysyhteistyöstä ja siviilikriisinhallinnasta ja monessa puheenvuorossa mainittiin myös Afganistan. Ajattelu Afganistanin suhteenhan on tällä hetkellä se, että siellä pyritään parantamaan ja rakentamaan yhteiskuntaa. Kärjistäen voidaan sanoa, että perinteinen sotilaallinen kriisinhallinta on vähenemään päin ja se siviilikriisinhallinta, jota te peräänkuulutitte, on kasvamaan päin. Esimerkiksi saksalaiset ovat rakentamassa monta erilaista koulua sinne. Ongelma meillä pohjoisen puolella toki on se, että me emme rahan puolesta pääse tai pysty tekemään sitä todellista työtä, mitä Afganistanissa myös pohjoispuolella vaaditaan.

Mitä tämä sitten tarkoittaa? Tämä liittyy kaikkien Afganistan-huomioihin ja myös ed. Karpelan kysymykseen, millä tavalla tilannetta voidaan parantaa. Voisin hyvin kuvitella, että kun me katsomme meidän kriisinhallintakokonaispalettiamme tällä hetkellä, niin siellä tullaan näkemään liikettä. Esimerkiksi Bosniasta vapautuu miehiä ja naisia, esimerkiksi Kosovosta vapautunee, joten näitä voidaan sitten käyttää tavallaan. Mutta minä näkisin kyllä Afganistanin tulevaisuuden enemmänkin nimenomaan tällä siviilipuolella enkä niinkään sillä sotilaallisella puolella. (Ed. Tennilä: Tehän esititte lisää sotilaita sinne!) — En ole kyllä esittänyt lisää sotilaita sinne, vaan ihan vaan yleistä toimintaa ja totesin siinä puheenvuorossa, että jos me vertaamme muihin Pohjoismaihin eli meidän referenssiryhmiimme, niin esimerkiksi Ruotsilla on yli 450 ja lisää menossa, Norjalla myös, Tanskalla on huomattavasti enemmän kuin meillä, jopa Virolla on 120, ja meillä ainoastaan 104. Eli kokonaisvaltaista lähestymistapaa myös Afganistaniin, koska voin melkeinpä sanoa, että se on aika lähellä meidän rajaamme, eli se on kuitenkin sellainen kriisipesäke, joka on yksi vakavimmista tällä hetkellä maailmassa.

Ed. Salolainen, eli a) vuotuinen analyysi, b) erityiskeskustelut ja sitten c) puolustusmenot erillään kokonaispaletista — minun mielestäni ilman muuta kannatettava ajatus.

Ed. Karpela kysyi Yhdysvaltojen vaaleista. En lähde tietenkään spekuloimaan siitä, kumpi ehdokas voi mahdollisesti voittaa, mutta yksi asia näyttää aika varmalta ja se on se, että me Euroopassa joudumme tekemään Yhdysvaltain hallinnon kanssa yhteistyötä entistä tiiviimmin, eli jos vähän kärjistää, niin voidaan sanoa, (Ed. Jaakonsaari: Voimme!) että viimeisen kahdeksan vuoden aikana ilmastokysymyksissä, kansainvälisissä rikosoikeustuomioistuinkysymyksissä ja vastaavissa aika usein Euroopan puolelta on voitu torjua yhteistyö viitaten esimerkiksi Irakin sotaan tai johonkin vastaavaan. Nyt tätä mahdollisuutta ei ole, valitaanpa sitten McCain tai Obama, eli yhteistyö yhdysvaltalaisten kanssa tiivistyy.

Ed. Heinäluoma kysyi myös kuten ed. Jaakonsaari Venäjä-strategiasta, ja toivon, että vastasin siihen. Olen samaa mieltä teidän kanssanne siitä, että emme voi olla joko—tai-tilanteessa. Eli voi hyvin olla, että raskaampi selontekomenettely jatkuu esimerkiksi puolustuspolitiikan alalla ja totta kai peruslinjalla, mutta se, mitä peräänkuulutan on ehkä, sanotaan, rivakampi tahti ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, koska aika usein se muuttuu sellaiseksi, miten nyt sanoisin, neljän vuoden betoniksi, josta ei sitten siirrytä mihinkään eikä edes haluta käydä keskustelua. Minä peräänkuulutan sitä keskustelua ja minä luulen, että tämä vuotuinen sellainen voi ajaa sitä eteenpäin. Eli ajankohtaiskeskustelu, kuten Ruotsissa, on ilman muuta kannatettava.

Ed. Pulliainen, EU:n turvallisuuspoliittisesta strategiasta: me keskustelimme siitä Avignonissa epävirallisessa ulkoministerikokouksessa (Puhemies: Viisi minuuttia!) ja voimme sitten UaV:ssa tai muualla käydä siitä keskustelua, missä siinä tällä hetkellä mennään.

Saanko vastata vielä tuottavuuskysymykseen, (Puhemies: No, puoli minuuttia!) koska edeltäjäni ed. Tuomioja on täysin oikeassa? Ulkoasiainministeriöllä on vaikeuksia rimpuilla tämän tuottavuusohjelman kanssa. (Ed. Ahde: Niin sanotun tuottavuusohjelman kanssa!) — Niin sanotun tuottavuusohjelman kanssa. — Se vaikeuttaa meidän edustustoverkkotoimintaamme, se vaikeuttaa meidän henkilökuntamme ylipäätään liikkumista paikasta toiseen. Nyt meillähän on edustustoverkkoselvitys menossa, jota johtaa Antti Sierla, ja se valmistuu ihan lähiaikoina. Sen jälkeen me teemme strategiaratkaisuja siitä, mistä vähennetään ja minne lisätään. Eli minä lähden siitä, että me joudumme tiettyjä lähetystöjä, edustustoja karsimaan ja ehkä lakkauttamaan, mutta se tarkoittaa sitä, että painopistettä siirretään muualle. Itse olen puhunut siitä, että meillä täytyy olla Kaukasiassa vahva edustus kuten myös Keski-Aasiassa. Eli nämä katsotaan kokonaispalettina.

Toinen asia, joka tähän myös liittyy, on ulkoasiainministeriön virkamiesten palkat. Ulkoasiainministeriön virkamiehet ovat muuhun hallintoalaan erittäin syvässä niin sanotussa palkkakuopassa, ja tätäkin kokonaisuutta me yritämme tämän budjetin kautta katsoa.

Antti Kalliomäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Varmaan kaikille passaa se, että käydään vuosittainen jäntevöitetty keskustelu. Mutta huomautan, että sillä ei saa kyllä dementoida näitä budjettikeskusteluja. Ennen kaikkea budjetin palautekeskustelu on, kun se käydään sektoreittain, semmoinen paikka, jossa vuosittain ministerin pitää, ja ministeriön, valmistautua hyvin ja eduskunnan käydä siinä laaja hyvä keskustelu. Tässä menee lapsi pesuveden mukana helposti sillä tavalla, että katoaa yhteys globaalissa mittakaavassa taloudellisen rakenteen ja turvallisuusrakenteen väliltä, vaikka historia kertoo, että silloin kun taloudelliset rakenteet horjuvat, niin myöskin turvallisuusrakenteet horjuvat, ja siitä on todella pahoja opetuksia ennen kaikkea Euroopan osalta. Tämäkin tilanne, missä nyt elämme, on sellainen, jossa kannattaa katsoa tästä näkökulmasta toimintoja. Siksikin sosialidemokraatit tätä Venäjä-strategiaa ovat peräänkuuluttaneet. En kyllä ollut tyytyväinen ministerin vastaukseen, että ikään kuin tässä toimenpide- ja toimintaohjelmaa laaditaan ja strategia tulee sitten sen jälkeen, jos tulee. (Puhemies: Minuutti kulunut!) Pitäisi keskittyä siihen strategiapuoleen hyvissä ajoin, koska tilanne voi muuttua nopeasti.

Juha Korkeaoja /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Keskustelua tarvitaan, mutta todellakin minunkin mielestäni tätä selontekomenettelyä, jossa on kysymys turvallisuus- ja puolustuspoliittisesta selonteosta eli johtopäätökset painottuvat tänne Puolustusvoimien pitkän tähtäyksen kehittämiseen, tarvitaan ja siihen ehkä tämmöinen neljän vuoden sykli on ihan oikea. Sitten kyllä kun käydään budjettikeskusteluja, lähetekeskustelu, palautekeskustelu ja vielä kehyskeskustelu, ja aika monet asiat liittyvät kuitenkin siihen, miten taloudellisia resursseja käytetään, sitten tarvitaan ajankohtaisista tilanteista keskustelua, niin kuin nyt käytiin Georgia-keskustelu, että kyllä meillä nyt näitä ulkopolitiikkaa koskevia keskustelutilanteita on, kunhan ne käytetään hyväksi.

En ymmärrä oikein, mitä tarkoititte sillä, että neljän vuoden betonointi. Viittaatteko ehkä esimerkiksi Nato-jäsenyyteen, että kun sitä on käsitelty näissä selonteoissa, niin tässä selonteot betonoivat jotenkin tätä asiaa ja pitäisi saada tämä ministerin ehkä ajattelema tärkeä asia useammin niin sanotusti agendalle, vai mitä tällä neljän vuoden betonoinnilla tarkoititte?

Eero Akaan-Penttilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ensinnäkin ministerille kiitoksia, että tuotte heti ensimmäisessä budjettikeskustelussa tämmöisen virkistävän toimenpide-ehdotuksen, että keskusteltaisiin täällä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Minä kannatan voimakkaasti sitä, ja jos tähän päästään, niin toivon, että turvataan myöskin se, että tavalliset niin sanotut rivikansanedustajat pääsisivät siinä ääneen. Esimerkiksi Georgia-keskustelussa viime viikolla, niin tärkeä kuin se oli, eivät edes kaikki ulkoasiainvaliokunnan jäsenet päässeet tässä salissa, puhumattakaan muista, sanomaan omaa mielipidettään. Se on aika haasteellinen tilanne. Siinä yhteydessä varmasti tämä Venäjä-strategia, jota ed. Jaakonsaari täällä toi esille, on enemmän kuin tärkeä. Meillä on paljon tietoa, taitoa, kokemusta tsaari-Venäjästä, Neuvostoliiton ajasta, uudesta Venäjästä, kaikista näistä raja-alueista. Niitä ei meillä Suomessa oikein uskalleta sanoa ääneen millään tasolla.

Osa täällä sanoi, että oli suuri yllätys, kun tämä Georgian kriisi alkoi. Itse olen sitä mieltä, että jos tuntee vähänkin näitä historioita ja tätä Kaukasian tilannetta ja Georgiaa ja Azerbaidzhania ja Armeniaa, niin olisi pitänyt ymmärtää, että näin tulee aina välillä käymään. Suuri kysymys jatkossa on se, miten käy esimerkiksi Ukrainalle (Puhemies: Minuutti kulunut!) ja siellä Krimille. Eli tätä keskustelua täytyy Suomessa laajasti käydä lisää.

Markus Mustajärvi /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Liittyen ulkoasiainministeriön pääluokan selvitysosaan ja sen painotukseen kaksi konkreettista kysymystä ministerille.

Ensinnäkin, sadoilla suomalaisilla opiskelijoilla, yrittäjillä ja työntekijöillä on todellisia ongelmia viisumeitten kanssa Venäjällä. Tiedän, että edeltäjänne keskusteli asiasta ministeri Lavrovin kanssa. Onko ulkoministeriö varautunut tämän ongelman poistamiseen ja miten?

Toinen kysymys: Kuinka te, ministeri Stubb, näette, että voidaan kohdentaa lähialueyhteistyövaroja ja EU-ohjelmia niin, että Barentsin ja Murmanskin alueitten jättihankkeista myöskin suomalaiset saisivat tulevaisuudessa mahdollisimman suuren hyödyn?

Kimmo Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sosialidemokraattisen älymystön ulkopoliittinen vahva edustaja Lasse Lehtinen kirjoitti Helsingin Sanomissa ja arvioi siellä, että kun Venäjä vahvistuu, se johtaa siihen, että Venäjä pyrkii vaikuttamaan Suomen sisäpolitiikkaan ja sen jälkeen haluaa myöskin sotilaallista yhteistyötä. Tämä on tärkeä sosialidemokraattinen puheenvuoro. (Ed. Tuomioja: Harvinaisen hölmö puheenvuoro!)

Nyt olisinkin kysynyt ulkoministeriltä: Mikä on teidän arvionne Venäjän vahvistumisen vaikutuksista Suomeen? Onko se jo tällä hetkellä näkyvissä siinä, että yhteistyö Venäjän kanssa on heikentynyt ja muun muassa puutulleissa ei olla saatu minkäänlaista sopimusta aikaan? Alkaako meillä jo näkyä eräänlaista tällaista itsesuomettumista, jossa Suomen demokratiaa 1970-luvulla olennaisesti rajattiin, että halutaan olla tietyllä tavalla mieliksi naapurivallalle, joka on vahva, ja olisiko syytä arvioida myöskin tätä Nato-jäsenyyttä, miksi Jeltsinin kauden loppuvaiheessa tai Putinin kauden alkuvaiheessa Suomi ei liittynyt Natoon? Kuten Lehtinenkin sanoi, silloin tehtiin vakava virhe, kun näin ei tehty. Pitäisikö selvittää, miksi Suomen ulkopolitiikassa on puuttunut selkeää näköalattomuutta tuolloin?

Janina Andersson /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluan myös puhua rahasta, vaikka en Suomen valtion budjetista, vaan maailman budjetista. Meillä on ilmastosopimus, koko ajan lähentyy, ja ehkä voimme ratkaista näitä ongelmia, toivottavasti, mutta siihen tarvitaan rahaa, paljon rahaa. Onko nyt puhuttu maailmalla siitä, että voitaisiin ottaa käyttöön Tobinin valuutanvaihtoveroa tai kerosiiniveroa tai jotain, millä voidaan rahoittaa ne erittäin suuret taloudelliset tarpeet, että voitaisiin pysäyttää ilmastonmuutos?

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Tennilän mukaan Naton laajentumisessa on kyse siitä, että amerikkalaiset pyrkivät piirittämään Venäjän uusilla Nato-jäsenillä. Tästähän ei ole ollut alkuunkaan kyse. Kyse on ollut siitä, että Baltian maat, Puola, Unkari, Tšekkoslovakia, Bulgaria, Romania ja monet monet muut maat, jotka ovat saaneet nauttia Neuvostoliiton miehityksestä ja kommunismin ihanuudesta vuosikymmeniä, järjestelmästä, jota te ylistitte, kehuitte ja ihailitte, välittömästi tilaisuuden tullen hakivat itselleen turvaa ja suojaa Nato-jäsenyydestä. Näiden maiden Nato-jäsenyys ei ole uhka Venäjälle, mutta se on uhka sille, että Venäjä voisi uhata ja painostaa näitä maita. Sen vuoksi Venäjän vastustus näiden naapuriensa Nato-jäsenyyttä kohtaan on niin kova.

Esko-Juhani Tennilä /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Puhutaan Suomesta ja Suomen ratkaisusta. Jos joku rakentaa naapurinsa rajalle betonimuurin ja sen jälkeen sitten esittelee sille samalle naapurille, että parannetaan näitä suhteita, niin eihän se niin tapahdu. (Ed. Zyskowicz: Puhutteko Berliinin muurista?) Venäläiset ovat kokeneet niin, että tämä Naton laajentaminen yhä lähemmäs heidän rajojaan on heille tämmöinen hankala asia, varjostava muuri. Emmehän me voi määrätä, miten he kokevat tietyt ratkaisut. Se pitää ottaa huomioon. Suomella on hyvät kokemukset siitä, miten naapurin kanssa eletään. (Ed. Zyskowicz: Mitenkäs baltit ovat kokeneet ja puolalaiset ja unkarilaiset ja tshekkoslovakialaiset?) Minä toivon, että sillä tiellä jatketaan.

Ministeri Stubbilla, teillä kokoomuslaisilla yleensä, on eri kanta, ei siinä mitään, mutta minä väitän, että tämä Paasikiven ja Kekkosen ja sitten Koiviston jatkama linja — ja Halonen sitä jatkaa edelleen — on oikea. Me pärjäämme näin hyvin naapurimme kanssa. Teidän linjallanne saattaisi tulla kyllä ongelmia.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! En puheenvuorossani sanonut mitään Suomen mahdollisesta Nato-jäsenyydestä. (Ed. Tennilä: Kaikkihan sen tietävät, teidän kantanne!) Sanoin sen historiallisen faktan, että vapautuessaan teidän ihailemanne, ylistämänne ja Suomeenkin tavoittelemanne kommunismin ja neuvostovaikutuksen piiristä nämä niin sanotut itäisen Euroopan maat ja Baltian maat, nimenomaan he ja ne, olivat aloitteellisia siihen, että pääsisivät Naton jäsenyyteen, koska hakivat turvaa ja suojaa Naton piiristä. Venäläiset ja Venäjä tietävät, että demokraattisten maiden Nato ei ole uhka Venäjälle. Nato ei ole hyökkäämässä Venäjälle, mutta totta kai venäläisten näkökulmasta on tarkoituksenmukaista sanoa asia sillä tavoin kuin te tietysti nyt täällä esitätte. Mitä enemmän Venäjä muistuttaa vanhaa Neuvostoliittoa, sitä enemmän Neuvostoliiton vanhat ystävät astuvat esiin, kuten ed. Jaakonsaari jossain totesi.

Kuten sanoin, näiden maiden Nato-jäsenyys ei ole uhka Venäjälle, mutta se on uhka sille, että Venäjä pystyisi uhkaamaan ja painostamaan (Puhemies: Minuutti kulunut!) näitä maita.

Esko-Juhani Tennilä /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Puhutaan Suomesta. Te olette Nato-jäsenyyden kannalla, näin minä ymmärrän, myös ulkoministeri. Hän sanoo sen avoimesti ja te sanotte sen avoimesti. Eihän siinä ole mitään. Ja kun puhutaan Suomesta, niin mikä syy Suomella on hakeutua Natoon? Eihän meillä ole semmoista turvallisuusuhkaa, joka tämän ratkaisun sanelisi. (Ed. Zyskowicz: Mikä syy on pitää armeijaa, jos tiedetään, ettei ole tulevaisuudessa mitään huolia?) Me olemme pärjänneet itänaapurin kanssa hyvin sillä linjalla, jolla me olemme olleet toisen maailmansodan jälkeen. Te haluatte muuttaa tämän nykytilanteen toiseksi, ja siinä saattaa sitten käydä niin, ettei se menekään niin kuin te sanotte, että kaikki jatkuu ihan ennallaan. Jokainen maa kokee asiat omalla tavallaan, ja venäläiset kokevat Naton laajenemisen heidän kannaltaan hankalaksi asiaksi. Miksi te haluatte muuttaa Suomen tilannetta? Ei meillä ole siihen tarpeita. Pärjäämme jatkossakin naapurin kanssa, kun siihen vaan on todellinen halu.

Liisa Jaakonsaari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Tennilän puhe olisi uskottava, jos te kerran sanoisitte seuraavan lauseen, jonka Putin on sanonut ja jonka kaikki sanovat, eli "jokaisella maalla on oikeus valita omat turvallisuuspoliittiset ratkaisunsa", (Ed. Tennilä: Totta kai!) ja näin ovat Georgia ja Ukraina tehneet. Sen takia se venäläisten väite, että amerikkalaiset ikään kuin Natolla ympäröivät Venäjän, on propagandaa. Georgia, Ukraina ja Baltian maat halusivat itse tehdä ne ratkaisut. Kunnioittakaa heidän itsemääräämisoikeuttaan. (Ed. Tennilä: Puhukaa Suomesta!) — Puhukaa te, kun kerran te aloititte Georgiasta ja Ukrainasta, mutta te ette uskalla sanoa sitä, että heillä on oikeus valita omat ratkaisunsa. Sanokaa se kerran. (Ed. Tennilä: Kyllä, totta kai!)

Hannu Hoskonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ministeri Stubb on ansiokkaasti hoitanut muun muassa Georgian kriisiä ja ollut siellä näkyvästi esillä ja tuonut sitä tärkeää eurooppalaista näkökulmaa siihen, että pienellä valtiollakin on itsenäisyyden mahdollisuus ja oikeus itse määrätä omista asioistaan.

Mainitsitte äsken puheenvuorossanne valtion tuottavuusohjelman ja siihen liittyvät paineet elikkä lähinnä edustustojen lakkauttamisen tai vähentämisen tai mahdollisen yhteistyön. Kysyn arvoisalta ministeriltä: Kun tätä tuottavuusohjelmaa viedään eteenpäin kuitenkin, niin onko mahdollista, että Euroopan unionin kautta luotaisiin tällaisille alueille, kun te mainitsitte Kaukasian, jossa tuntuu olevan tarpeita lisää, joku yhteistoimisto, jossa useammalla maalla olisi tässä yhteistyötä? Siitä sekä olisi todella taloudellista hyötyä että Euroopan unionin painoarvo siellä lisääntyisi.

Ulla Karvo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kysymykseni liittyy aivan samaan aiheeseen, mitä edeltävä puhuja tuossa esitti. Meillä on Pohjoismaiden neuvoston piirissä nostettu esille pohjoismaisten lähetystöjen yhteistyö voimakkaasti, ja esimerkiksi ilmeisesti Saksassa tämmöistä yhteistyötä tehdäänkin. Onko Suomessa tätä ajatusta viety eteenpäin tai onko tarkoitus kehitellä sitä, jotta saavutettaisiin synergiaetuja?

Pertti Salolainen /kok(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Tässä on kysymys tietenkin siitä, että ulkoministeri on ollut näkyvässä roolissa tässä Etyjin puheenjohtajana. On mielenkiintoista tietää, minkälainen näkemys teillä, ulkoministeri, on tällä hetkellä siitä, mikä on Etyjin tulevaisuus, koska me tiedämme, että on erilaisia ehdotuksia. Muun muassa Venäjä on esittänyt, että pitäisi luoda uudenlainen turvallisuusjärjestelmä Eurooppaan. Kun ulkoasiainvaliokunta vieraili vuosi sitten Wienissä Etyjin päämajassa, niin siellä venäläiset indikoivat, että eivät ole kovin innostuneita enää tästä Etyjistä. Me tiedämme, millä tavalla on suhtauduttu vaalitarkkailuun jne.

Vaikka teillä oli nyt keskeinen rooli ja näkyvä rooli tässä Georgian kriisin yhteydessä, niin mikä kuva teillä on tällä hetkellä Etyjin tulevaisuudesta, kun olemme puheenjohtajamaa? Se on yksi ajankohtaisimpia kysymyksiä, mitä meillä on tällä hetkellä. Emme tiedä, mitä on tulossa vielä tämän vuoden aikana ja missä.

Ulkoasiainministeri Alexander Stubb

Arvoisa puhemies! Lyhyesti. Aloitan toteamalla, että olipa virkistävä keskustelu. Kiitos vaan ed. Zyskowiczille ja ed. Tennilälle! (Ed. Heinäluoma: Tuliko siinä jotain uutta?) Se on parlamentarismia parhaimmillaan, ja tässä on mukava istua vähän välikädessä ja kuunnella.

Ed. Kalliomäelle lyhyesti Venäjän strategiasta ja Venäjän toimintaohjelmasta. Ilman muuta maailma muuttuu nopeasti, sen takia näitä täytyy täsmentää. Ja me olimme Venäjän strategiassa paradoksaalisesti juuri samassa tilanteessa, missä usein ollaan tässä neljän vuoden selonteko- järjestelmässä. Miettikääpä tilannetta, jossa me olisimme pistäneet ulos selonteon juuri ennen Georgian tapahtumia. Silloin se olisi jo heti ollut vanhentunut, ja samaa ajattelua me noudatamme tässä. (Ed. Korkeaoja: Ei, ei, ei!)

Seuraavaksi ed. Korkeaojalle ihan rauhallisesti voin todeta, että selontekometodi ei liity kyllä Nato-fantasioihin tai muihin millään tavalla, eli yleensä tällaiseen nopeampaan ... (Ed. Korkeaoja: Mikä on betonointi?) — Betonointi tarkoittaa sitä, että lyödään kiinni joku Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen linja neljäksi vuodeksi eikä todeta, että maailma sen aikana muuttuu. Minä kerta kaikkiaan kieltäydyn siitä.

Puolustusvoimien hankinnat ovat eri asia kuin turvallisuus- ja ulkopolitiikka. Eli se biblia ei saa olla sitä ulko- ja turvallisuuspolitiikan puolella, että neljäksi vuodeksi määritellään joku linja. Ei ole kysymys myöskään, kuten ed. Tuomioja tietää, siitä, että hyökättäisiin mihinkään, vaan on ihan kysymys siitä, että valitaan joku tietty peruslinja, jota voidaan matkan varrella justeerata. Se on minun mielestäni realismia tänä päivänä.

Ed. Sumuvuorelle: Anteeksi, en aikaisemmin vastannut kehitysyhteistyörahoihin. Totta kai me tavoittelemme jatkuvasti tätä 0,51:tä prosenttia, mutta ministeri Väyrynen tulee menemään näihin yksityiskohtiin iltapäivän aikana. (Ed. Sumuvuori: YK:n turvallisuusneuvostojäsenyys!) — YK:n turvaneuvostojäsenyys liittyy tähän, eli joka kerta, kun me nostamme sen jokaisessa puheenvuorossa ulkomaiden edustajan kanssa esille, niin myös puhumme meidän panoksestamme. Eli se on tavalla tai toisella tähän yhteydessä.

Ed. Mustajärvi, viisumit Venäjällä. Katsoisin, että ilman muuta rahakysymyshän tämä on, ja me yritämme katsoa sitä kokonaispakettina, mutta myönnän, että tällä hetkellä EU:n piirissä viisumikeskustelu suhteessa Venäjään on ikään kuin jäädytetty, ja tässähän on sekin paradoksaalinen tilanne, että itse asiassa venäläisille on helpompi saada viisumi EU:hun kuin esimerkiksi georgialaisille tai ukrainalaisille tai moldovalaisille tai azereille tai armenialaisille. Tämäkin on keskustelu, jota tullaan käymään.

Edustajat Sasi ja Ukkola viittasivat entisen kollegani Lasse Lehtisen pohdiskeluun tukikohdista. Voinemme varmasti jättää tämän ehkä pohdiskelun varaan. Minun on hirveän vaikea sanoa, mitä hyvä ystäväni tasan tarkkaan tarkoitti. (Ed. Korkeaoja: Kirjailija!)

Kolme viimeistä vastausta: Ed. Hoskonen puhui tuottavuusohjelmasta ja EU:n yhteisedusta. Kyllä me katsomme tätä tuottavuusohjelman näkökulmasta. Samalla pitää sanoa, että kyllä tässä budjetissa — ja tämä on osavastaus, vähän jälkijättöinen ed. Tuomiojalle — valtiovarainministeriö on hyvin ottanut huomioon meidän tarpeemme ja antanut tiettyä joustoa. Jos meillä olisi Lissabonin sopimus, niin silloin voitaisiin varmaan paremmin yhdistää ja miettiä, millainen yhteisedustus meillä on. Kyllä me pystymme sitä jo tänä päivänä tekemään. Ed. Karvolle: Me teemme sitä esimerkiksi Berliinissä, jossa meillä on yhteisedustus Pohjoismaiden kanssa. Olemme keskustelleet, että voitaisiin jollain tavalla yhdistää voimavarat esimerkiksi Kaukasiassa Pohjoismaiden tai Baltian kanssa kuten myös Keski-Aasiassa, eli tätä pohdintaa ilman muuta käydään.

Ed. Salolainen, tuollainen pieni vastaus 20 sekuntiin kysymykseen, mikä on Etyj:n tulevaisuus. Etyj:n rooli tässä kriisissä oli a) tulitauon saavuttaminen, b) sotilastarkkailijoiden sisään lähettäminen ja sen jälkeen tilanteen valvominen. Etyj jatkaa organisaationa, joka on minun mielestäni mukavasti YK:n ja EU:n välimaastossa ja jolla on kaksi tai kolme keskeistä tehtävää. Ensimmäinen on maantieteellinen eli Kaukasia ja Keski-Aasia, toinen on demokratian eteenpäinvieminen eli Keski-Aasia, ja kolmas on, että tuodaan kaikki maat Vancouverista Vladivostokiin saman pöydän ääreen. En kuitenkaan usko, että Etyj on organisaatio, joka pystyy uudistumaan ja ottamaan sen roolin, mikä esimerkiksi EU:lla tai YK:lla on.

Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On syytä arvostaa ministeri Stubbia konkreettisista ja täsmällisistä vastauksista. Ne ovat todella tärkeitä, jotta ymmärrämme toisiamme. Kun sanoitte, että on tarve ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjan justeeraukseen myös selontekojen välillä, niin kysyn teiltä nyt eduskunnassa: Mitä justeeraustarvetta meidän ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjassamme on Georgian tapahtumien jälkeen?

Toinen kysymys tähän liittyen: Mitä nämä justeeraustarpeet ovat suhteessa selontekoon? Mikä nykyisen selonteon kohta estää tätä ulko- ja turvallisuuspolitiikan justeerausta, mitä te haluaisitte tehdä? (Ed. Tennilä: Se on se Nato tietysti!) Jos tähän vastaatte, niin sen jälkeen minä luulen, että on helpompi ymmärtää toisiamme.

Kimmo Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täytyy todeta, että ed. Heinäluoma ei ole kyllä nähnyt yhtään mitään, mitä ympärillä tapahtuu. Venäjä oli Jeltsinin aikana heikko, nyt se vahvistuu jatkuvasti. Nyt ensimmäistä kertaa Venäjä käy aidosti sotaa naapurimaansa kanssa, ja onhan sillä aivan dramaattinen merkitys Venäjän toiselle naapurimaalle. Silloin tietysti täytyy asioita arvioida uudestaan.

Otetaan Baltian esimerkki. Jotkut ovat arvostelleet Baltian Nato-jäsenyyttä, mutta se on luonut selkeää vakautta koko Pohjois-Eurooppaan ja erityisesti vakautta Baltian maihin. (Ed. Zyskowicz: Onko ed. Tennilä samaa mieltä?) Ajatellaan Venäjän ja Baltian maitten suhteita. Ne ovat selkeämmät, tiedetään, missä Baltian maat ovat, ja niitten itsenäisyys on paremmin turvattu. Mutta myöskin Baltian mailla on vähemmän syytä olla aggressiivisia Venäjää kohtaan, koska niitten ei tarvitse pelätä vastaavassa määrin Venäjää kuin ollessaan puolueettomia ja Naton ulkopuolella, joten Nato vakauttaa. Ja muistutan vielä historiasta: Neuvostoliitto aikanaan halusi, että yhdistynyt Saksa on Natossa, koska uskottiin, että Nato-jäsenenä Saksa kyetään pitämään hallinnassa ja se ei uhkaa Venäjää.

Antti Kalliomäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Kyllä kovasti yllätyin ministeri Stubbin siitä kannasta, että selonteko, joka olisi annettu ennen Georgian kriisiä, olisi ikään kuin vanhentunut tämän kriisin seurauksena. Kyllä Georgian lähdettyä liikkeelle Venäjän toiminta oli täysin ennakoitua. Kyllä siitä on myöskin asiantuntijapuheenvuorot olemassa. Jos ministeri on eri mieltä, haluan sitten sen kuulla täsmällisesti.

Ed. Sasille haluan todeta sen, että Venäjän taloudellinen vahvistuminen ei ole se ongelma, vaan Venäjän talouden heikkeneminen on se ongelma. Se on tiukasti integroitunut läntiseen maailmaan ja läntisen maailman ongelmat heijastuvat Venäjälle tänä päivänä jo hyvin huolestuttavalla tavalla. Siinä on meidän päähuolemme eikä Venäjän talouden vahvistumisessa. (Ed. Heinäluoma: Juuri näin!)

Markus Mustajärvi /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Mielelläni provosoidun edustajien Sasin ja Zyskowiczin puheista ja vielä mieluummin sen teen reserviupseerin ja sotainvalidin ja sotaveteraanin poikana. Valitettavasti nämä edustajat eivät ole vieläkään, niin kuin ei heidän puolueensakaan, päässeet irti sirpistä ja vasarasta. Muistutan vuodesta 1968 ja Tshekkoslovakian miehityksestä. Skp:n puheenjohtaja Aarne Saarinen ja Skdl:n puheenjohtaja Ele Alenius olivat ainoat puoluejohtajat, jotka tuomitsivat miehityksen. Missä oli teidän puolueenne johtaja Georgian kriisin aikana? Onhan Venäjällä sentään vallassa teidän veljespuolueenne.

Ulkoasiainministeri Alexander Stubb

Arvoisa puhemies! Vastaan suoraan ed. Heinäluoman ja ed. Kalliomäen kysymyksiin ehkä vastakysymyksillä. Väitättekö te, että Georgian kriisi ei millään tavalla heijastuisi Suomen selontekoon, ulko- ja turvallisuuspoliittiseen, puolustuspoliittiseen selontekoon? Väitättekö te, ed. Kalliomäki, että Venäjän toiminta Georgiassa oli jotenkin ennakoitua? Tarkoittaako tämä sitä, että teillä on sellaista tiedustelumateriaalia, jota meillä ei ehkä välttämättä ole? Helppoa on olla jälkikäteen niin sanotusti jälkiviisas.

Minä annan yhden esimerkin, ed. Heinäluoma, millä tavalla voitaisiin justeerata. Siinä selontekoversiossa, jota tällä hetkellä työstetään, ei puhuttu esimerkiksi niin sanotuista vanhoista uhista mitään ennen tätä Georgiaa, ei mitään. Puhuttiin ainoastaan uusista uhista eli uhista, jotka liittyvät ilmastonmuutokseen, äkkinäisiin maahanmuuttoliikkeisiin jne. Vanhat uhat jäivät tästä ulkopuolelle, olisivat jääneet mahdollisesti ulkopuolelle. On kyse tämän tyyppisestä justeerauksesta. Onko kyse siitä, että muutettaisiin tätä koko linjaa tässä? Ei missään nimessä, mutta justeeraus tarkoittaa pientä täsmentämistä.

Juha Korkeaoja /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Seurantaryhmä teki tiivistä yhteistyötä virkamiesryhmän kanssa, joka valmistelee itse asiassa selontekoa. Kysymyshän on meidän turvallisuus- ja puolustusselonteosta, joka jo sinänsä kertoo otsikkona sen, että tämä niin sanottu perinteinen turvallisuusympäristö ja siitä johtuvat asiat ovat keskeinen johtopäätösosa koko selontekomenettelyä. Missään tapauksessa ei tietenkään ole voinut olla, ei neljä vuotta sitten, ei edellisillä kerroilla, että tämä perinteinen turvallisuuskäsite, sotilaallisen turvallisuuden ympäristö, sen analysoiminen ja siitä tehtävät johtopäätökset, olisi jäänyt ulkopuolelle, ei jäänyt tämän seurantaryhmän työssä, jonka raportti valmistui juhannuksen jälkeisellä viikolla, ja tiedän, koska olemme yhteistyössä toimineet virkamiestyöryhmän kanssa, että se ei myöskään virkamiestyöryhmän valmistelussa ollut sivussa.

Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin pahoittelen sitä, että ministeri antaa väärän todistuksen tästä selonteon valmistelusta, koska, niin kuin ed. Korkeaoja tässä sanoi, siinä työryhmässä käytettiin erittäin paljon aikaa perinteisten sotilaallisten uhkien käsittelyyn ja todettiin erikseen jäätyneet konfliktit ja todettiin, että niissä on erittäin suuri riski, että ne voivat laueta ja ne voivat heijastua meidän lähialueillemme. Tältä pohjalta johtopäätös oli, että meillä ei ole syytä lopettaa alueellisen puolustuksen järjestelmää, ja se on ollut tietysti edellisenkin selonteon lähtökohta. Eli kyllä perinteiset uhat ovat tulleet käsiteltyä niin edellisessä selonteossa kuin nykyisessäkin.

Vastauksena sitten ministeri Stubbin kysymykseen: Ilman muuta Georgia aiheuttaa johtopäätöksen selonteon kannalta. Minusta se on selvä asia, ja niitä on syytä katsoa meidän omien Puolustusvoimiemme toiminnan kehittämisen kannalta. Meillä pitää olla jatkuva suorituskyky puolustaa omaa aluettamme, ettei kukaan kuvittele, että tänne voidaan tulla. Mutta kun teitä kuuntelen, niin mielestäni johtopäätös tuosta, mitä sanotte, on, että selonteko ei ole mitenkään esteenä tälle teidän (Puhemies: Minuutti!) puhumallenne justeeraukselle. Ette te esitä Georgiasta johtopäätöksenä Nato-jäsenyyttä. Sehän olisi asia, joka vaatisi selonteon muuttamista. Kokoomus täällä toivoo, ja huomaan, ettei ole yhtään semmoista asiakohtaa, johon lääkkeeksi edustajat Sasi ja Zyskowicz eivät tarjoa Nato-jäsenyyttä.

Ulkoasiainministeri Alexander Stubb

Arvoisa puhemies! Minä sanoisin näin, että tämä Nato-keskustelu on ilman muuta meillä Suomessa niin sanotusti jännää, joskus raikasta, joskus ehkä hiukkasen ummehtuneen puoleista. Nato-jäsenyys ei ole meidän ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkamme keskeinen doktriini, ei lähelläkään sitä. En ole missään vaiheessa väittänyt, että Georgian tapahtumat johtaisivat tavalla tai toisella siihen, että Suomen on haettava Nato-jäsenyyttä. Olen, kuten ed. Tuomioja, sanonut selkeästi, että me emme voi yhtäältä vetää johtopäätöstä, että ovi suljetaan tässä, tai toisaalta, että nyt avataan ovi.

Itse asiassa olen sitä mieltä, että jos jollain Nato-fantasia on ollut, niin se on Georgian kriisin seurauksena tavalla tai toisella lykkääntynyt, eli ei minkään tyyppisiä hätiköityjä päätöksiä. Se, mitä minä toivon tältä keskustelulta, joka minun mielestäni on ollut erinomainen, on se, että me pääsemme tavalla tai toisella irti tästä nappulasta, jonka nimi on Nato, että aina peilataan jokaisen edustajan puheenvuoro pelkästään Naton vastustajiin tai Naton kannattajiin. Siitä ei ole kysymys, ei selonteossa eikä tässä budjetissa.

Se, mitä minä otin tästä keskustelusta ulos, on kaksi asiaa: 1) Näitä pitää olla enemmän, ja siitä sovimme; ja 2) tästä tuli loistavaa evästystä selontekoa varten, ja kiitos siitä.

Maarit Feldt-Ranta /sd:

Arvoisa puhemies, herr talman! Ulkopolitiikasta sisäpolitiikkaan, joskin näinä päivinä kansainväliset tapahtumat tietysti vaikuttavat poikkeuksellisen paljon kotimaiseen tilanteeseemme myös ja ehkä erityisesti budjettiin.

Suomalaisten luottamus julkiseen talouteen ja omaan tilanteeseensa on heikentynyt ja alhaisemmalla tasolla kuin vuosikymmeniin. Suuri kysymys kuuluukin, miten hallituksen budjettiesitys kykenee tätä luottamusta parantamaan. Kansalaiset, jotka Suomessa ovat hyvin velkaantuneita, kärsivät kansainvälisestä heikentyneestä taloustilanteesta ensimmäisinä. Heille se näkyy rahan hinnan nousuna ja korkojen nousuna. Tämänpäiväiset Pankkiyhdistyksen esitykset asuntolainojen korkojen nosto-oikeudesta lisäävät tätä turvattomuutta entisestään. (Ed. Manninen: Ei koske vanhoja lainoja!) On valitettavaa, ettei pääministeri tänään halunnut irtisanoutua tällaisesta esityksestä. Kaikki tämä vaikuttaa kielteisesti turvattomuutta lisäten samaan aikaan, (Ed. Manninen: Älkää levittäkö väärää tietoa!) kun myös hallituksen oma politiikka lisää tätä turvattomuutta, tuloeroja ja eriarvoisuutta.

Täällä on virheellisesti viljelty käsitystä, että me sosialidemokraatit vastustamme veronkevennyksiä. Veronkevennykset ovat tarpeellisia, mutta niitten kohdennus on mielestämme tehty epäoikeudenmukaisesti eivätkä ne myöskään talouspoliittisesti ole järkeviä. Vaikka veronkevennykset sinällään lisäävät ostovoimaa, niin kevennysten painottaminen hyvätuloisille merkitsee sitä, että osa keventyneestä ostovoimasta kohdentuu pankkien tileille, lainojen maksuun ja ulkomaille. Jos veronkevennysten painotus kohdistuisi selkeästi pieni- ja keskituloisiin, olisi kevennyksillä aivan toisella tavalla kotimaista kulutusta elvyttävä vaikutus.

Passiivisen odottelun ja härkäpäisyyden sijaan nyt tulisi pohtia ja tehdä esityksiä siitä, mitä voimme tehdä rakentamisesta, joka on erittäin työllistävää yhtä hyvin liikennepuolella kuin asuntopuolella, miten voimme palauttaa ihmisten luottamuksen sekä yhteiseen että omaan talouteensa. Hyvä talous ei tietenkään ole itseisarvo vaan hyvä väline. Talouden pyörien pyörimisen lisäksi on myös kannettava vastuuta ihmisistä ja palveluista. Budjettikirjasta käy selvästi ilmi, että hallitus aikoo paitsi ensi vuonna myös tulevina vuosina ajaa linjaa, jossa julkista sektoria supistetaan ja hoitavia käsipareja vähennetään. Hoiva ja hoito jätetään kuntauudistuksen, tuottavuushankkeen ja yksityisprojektien armoille. Tästä politiikasta me irtisanoudumme.

Arvoisa puhemies! Hallitus markkinoi budjettiesitystään ainoana mahdollisena vaihtoehtona vallitsevaan talous- ja yhteiskuntatilanteeseen. Tosiasiassa valinnanmahdollisuuksia on monia. Vastaavanlaisessa tilanteessa vuonna 2003 valittiin toisenlainen ratkaisu, ja tulokset puhuvat puolestaan. Viime vaalikauden alun talouden hitaamman kasvun vaihe käännettiin kotimaisella kulutuskysynnällä voitoksi.

Voimme vain kysyä, miksi hallitus ei halua käyttää jo hyväksi koettua reseptiä vaan yrittää tänään puhutusta kristallipallostaan arvata, sopisiko nyt toisenlainen linja. Syynkin tiedämme: tämä politiikka ajaa paremmin hallituspuolueiden eturyhmien etuja, vaikka hallituspuolueet siitä isoin sanoin täällä eivät olekaan mainostaneet. Suurelle osalle suomalaisista tämä tulee kuitenkin näkymään heikentyneinä elinolosuhteina, kohonneina maksuina, kasvavana inflaationa ja turvattomuuden kasvuna. Ministeri Katainen on täällä monisanaisesti torjunut kaikki menonlisäykset vedoten tulevaan taloustilanteeseen. Samanaikaisesti hallitus kuitenkin katsoo, että sillä on silti varaa veropohjan rapauttamiseen ja yhtä pysyviin veronalennuksiin. Tosiasia on, että menoissa, tuloissa ja veroissa liikkuu sama raha.

Arvoisa puhemies! Luottamuksen perusta on lupausten pitäminen ja tehtyjen sitoumusten noudattaminen. Myös kansainväliselle yhteisölle annettujen lupausten pitäminen on osa luottamuksen perustaa. Tähän ei sovi kehitysyhteistyömäärärahojen kohdalla esitetty bluffi. Pääministeri Vanhanen korosti huhtikuussa YK:ssa yhteisten sitoumusten tärkeyttä ja totesi Suomen olevan saavuttamassa 0,7 prosentin tavoitteen vuonna 2015. Lokakuussa 2005 kokoomuksen puheenjohtaja Katainen puolestaan kertoi sitoutuneensa 0,7 prosentin saavuttamiseen jo vuonna 2010. Puheet ovat puheita. Todellisuudessa hallitus siirsi aiemman hallituksen tavoitteita vuodesta 2010 myöhempään, epämääräiseen aikaan.

Äärimmäisen köyhyyden poistaminen maailmasta on edennyt merkittävästi, mutta edistystä hidastavat ruuan ja öljyn kohonneet hinnat, kansainvälinen taantuma sekä vähentynyt kehitysapu, ilmenee YK:n viikko sitten julkaistusta raportista. Eli sama kehitys, jota vasten olemme peilanneet kansainvälistä politiikkaamme, toteutuu monin verroin kovempana maailman köyhimpien kohdalla. Kun tunnemme kansainvälisen taloustilanteen vaikutukset myös omassa vahvassa taloudessamme, voimme vain kuvitella, millaista kurjuutta ja epätoivoa se merkitsee maailman kaikkein köyhimmille. Tilanne vaatii kaikkien kehittyvien maiden entistä vahvempaa sitoutumista.

Arvoisa puhemies! Lääkkeeksi tämänhetkiseen tilanteeseen tarvitsemme lisää pohjoismaista hyvinvointipolitiikkaa, (Puhemies: 5 minuuttia kulunut!) oikeudenmukaisemmin kohdennettuja veronkevennyksiä, rohkeutta investointipolitiikassa sekä kansallista että kansainvälistä solidaarisuutta.

Timo Kaunisto /kesk:

Arvoisa puhemies! Suomi on tulossa käännekohtaan. Viime viikkojen talousuutiset maailmalta eivät taustoja seuranneille tule yllätyksenä, paitsi laskusuhdanteen nopeuden ja syvyyden osalta. On päivänselvää, että kansainvälisen talouden heikkeneminen näkyy meilläkin ensin vientikysynnän hiipumisena, sitten hidastuvana kasvuna. Paineet lyövät kaikkialle, ja nähtäväksi jää, kestävätkö taloutemme aallonmurtajat.

Hallitus tekee budjettiesityksellään voitavansa. Kulutuselvyttäjien koulukunta vannoo veronkevennysten voimaan, ja niitä myös tarjotaan. Kokemus on osoittanut, että oikein ajoitetut veronkevennykset voivat lievittää taantuman oireita. Sen syitä ja seurauksia ne eivät kuitenkaan paranna. Tilanne on olennaisesti toinen kuin 1990-luvun alun lamavuosina. Taloutemme pohja on monipuolisempi ja rahajärjestelmä terve, näin uskomme.

Haasteet tulevat julkisen talouden puolelta. Valtio ja kunnat ovat yhä pohjavelkaantueita edellisen laman myötä, eikä seitsemän lihavaa vuotta ole riittänyt velan lopulliseen kuittaamiseen tämänkään hallituksen ylimääräisistä lyhennyksistä huolimatta. Velkaa on yhä yli 40 000 euroa jokaista suomalaista keskivertoperhettä kohti. Hallitus on omassa ohjelmassaankin lähtenyt perusoletuksesta, jonka mukaan kestävän julkisen talouden takaavan talouskasvun on Suomessa oltava muuta Eurooppaa suurempaa. Jo nyt tiedetään vinon ikäjakautuman syövän kasvun pohjalukua. Kuntien ja valtion tuottavuusohjelman testivuodet ovat totisesti edessä. Jos tulosta ei synny, on edessä palvelujen karsiminen tai ennennäkemätön velkaantuminen tai molemmat.

Kun gallupissa suomalaiselta kysytään, mitä hän yhteiskunnalta haluaa, on vastaus yleensä: palveluja. Yhteisestä tavoitteesta on tullut saavutettu etu, velvollisuudesta vaatimus. Itsekkyys ja tietoisuus omista oikeuksista lisääntyy potenssissa. Meillä on oikeus ilmaiseen koulutukseen miten pitkään tahansa ja mille alalle tahansa työn kysynnästä riippumatta. Oikeuteen kuuluu myös hyvän koulutuksen jälkeinen työpaikka, vaikkapa ulkomailla, josta sitten voi palata hakemaan lapsille vastaavaa oikeutta ilmaiseen koulutukseen. Meillä on oikeus jäädä eläkkeelle alle kuusikymppisenä ja oikeus sosiaaliturvaan ilman sanottavia työ- tai muita velvoitteita.

Kun gallupissa suomalaiselta kysytään, onko hän onnellinen hyvinvointinsa ja rahojensa keskellä, vastaus hämmentää. Suomalainen ei ole sen onnellisempi kuin 1960-luvun alun yhteisössään etsiessään paikkaansa ja mahdollisuuttaan sosiaaliseen nousuun. Jos jokainen odottaa yhteiskunnalta enemmän kuin sille antaa, ei järjestelmä voi kestää eikä joukkue voi voittaa. Liiallinen ymmärtäminen ja pehmeys johtaa juuri päinvastaiseen: koviin arvoihin ja kyyniseen oman edun tavoitteluun.

Suomessa näyttää ennen kaikkea tulevan pula sitoutumisesta. Yhteiskunta ei voi vastata meistä, ellemme me ensin vastaa yhteiskunnasta. Tämän tunnistamisessa on ennen muuta kysymys asenteesta ja vasta toissijaisesti veroratkaisuista, politiikasta tai yleisestä turvallisuudesta. Tässä tarvitaan jokaisen suomalaisen panosta, eikä kaveria pidä vieläkään jättää. Sitoutuminen Suomi-joukkueeseen edellyttää toimivaa demokratiaa ja tasa-arvoisia mahdollisuuksia.

Globalisaation ensimmäinen ja toinen aalto ovat tavallaan tuoneet luokkajakoa takaisin. Jako ei ole perinteinen työväenluokka vastaan omistajat. Jako on todellinen. Nyt vastakkain ovat menestyjät ja häviäjät. Menestyjiä ovat ne, joilla on mahdollisuus joustavaan tuotantoon tai häikäilemättömään toimintaan arvopaperimarkkinoilla tai määräävän markkina-aseman kuten kauppapaikan käyttöön. Häviäjiä ovat perinteisten ylisukupolvisten alojen edustajat kaukana keskuksista ja kuluttajista tai ne, jotka eivät onnistu omaksumaan uutta tietotekniikkaa.

Jakautuminen ja rapautuminen ovat tulevaisuuden Suomen suurimmat todelliset uhat. Onko meistä tulossa ylipainoinen, alikuntoinen, viinaan ja julkijuopotteluun taipuvainen toraisa kansakunta Euroopan laidalla? Kun viimeinen omakotitalo on tyhjennetty ja kansa siirretty ilmastonmuutoksen nimissä ruutukaava-alueelle kuluttamaan tuontitavaraa, voimme kysyä, tämäkö oli sitä edistystä ja sisäistä sivistystä, jolle suomalaisuus itsenäisyytemme alkuvuosina rakennettiin.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa puhemies! Julkisen talouden tulot ovat lisääntyneet ennätysvauhtia viimeisten kymmenen vuoden aikana. Tulojen kasvusta huolimatta valtio ei ole merkittävästi lyhentänyt velkaansa. Vaalilupausten täyttämiseen menee liikaa rahaa, vaikka valtio ja kunnat ovat verotulojen kasvun lisäksi kuitanneet suuren määrän kertaluonteisia tuloja. Valtio on ansainnut esimerkiksi Soneran myynnin seurauksena lähes 8 miljardia euroa, puhumattakaan muiden valtionyhtiöiden myynneistä ja osaketuloista saaduista varoista.

Hallituksen pyrkimys lyhentää valtionvelkaa loppui lyhyeen. 153 miljoonan euron velanlyhennyksellä ei ole juurikaan merkitystä. Niinpä valtionvelka jää tämän hallituksen jälkeen liian korkealle tasolle suhteessa ensi vuosikymmenen suuriin tehtäviin eli ilmastonmuutoksen torjumiseen, energiavajeen korjaamiseen sekä suurten ikäluokkien eläköitymisen rahoittamiseen.

Jokaisella kansalaisella on 10 000 euroa valtionvelkaa. Yhteiskunnan velkataakkaa kantamaan tarvitaan lisää veronmaksajia. Väitetään, että meillä on työvoimapula, vaikka kansalaisista yli 6 prosenttia on työttöminä. Yhteiskunnan tukemana mutta poissa työelämästä on valtava määrä. Yli 260 000 kansalaista on työkyvyttömyyseläkkeellä. Heistä vajaa viidennes voisi palata kuntoutuksen kautta työelämään. Ongelmana ovat myös ne 100 000 nuorta, jotka eivät ole tilastoissa ja kortistoissa. Työvoimaa olisi taloudellisen kasvun ylläpitämiseksi.

Arvoisa puhemies! Kun kuntien käyttötulojen ja toimintamenojen indeksi oli 100 vuonna 1990, on se tämän vuoden lopussa 187 ja tuloindeksi 184. Laman pohjalta toimintamenot ja käyttötulot ovat lähes kaksinkertaistuneet, mutta kunnat ovat kuitenkin velkaantuneet. Kun kuntien lainakanta oli 3,6 miljardia euroa vuonna 1999, oli se viime vuonna noin 8,2 miljardia euroa, kun rahavarojen ja lainojen erotus oli 1999 miinus 1,4 miljardia euroa. Ero kasvoi viime vuonna miinus 4,5 miljardiin euroon. Kuntien laskennalliset valtionosuudet olivat 3,2 miljardia euroa 1999, ja tänä vuonna ne ovat lähes 6,4 miljardia euroa. Vaikka kuntien käyttötulot ovat jatkuvasti lisääntyneet, on kuntapäättäjillä taipumus käyttää usein kaikki tulot sekä ottaa lisävelkaa.

Arvoisa puhemies! Pääministeri ja valtiovarainministeri ovat esittäneet synkähköjä näkemyksiä 2010-luvun talouskasvusta. Ministerien mukaan ensi vuosikymmenen talouskasvu pysyy 1,2 prosentissa siksi, että eläkkeelle siirtyy paljon työvoimaa. Ministeri Kataisen mukaan Suomeen tarvittaisiin satojatuhansia ulkomaisia työntekijöitä talouskasvun aikaansaamiseksi. Ministerin arvio on kovin pessimistinen. Henkilöstön osaamisen kehittäminen ja uuden teknologian nopea käyttöönotto parantavat merkittävästi yritysten tuottavuutta. Siksi työvoiman tarve ei ole niin suuri kuin nyt ennakoidaan. Selvää on, että koulutetun ja osaavan ulkomaisen työvoiman rekrytointi on työ- ja elinkeinoministeriön sekä ulkoministeriön keskeisimpiä tehtäviä lähivuosina.

Arvoisa puhemies! Tämän vuoden lopussa kotitalouksien velkaantumisaste saavuttaa 107,5 prosenttia, ja ensi vuonna se kasvaa 113 prosenttiin. Tämä tarkoittaa sitä, että kotitaloudet ottavat enemmän velkaa kuin ansaitsevat tuloja. Yksi uhkaava tekijä on korkotason nousu. Ei ole kovinkaan huono arvio, jos ennustaa korkotason nousevan yli 7 prosentin ensi vuoden aikana. Mielestäni kotitalouksien velkaantuminen on riski, vaikka sitä pankkien taholta vähätelläänkin.

Arvoisa puhemies! Saadaanko ruuan hintaa alas 5 prosentin arvonlisäveron alennuksella? Suuret ketjut ovat jo mielestäni etukäteen nostaneet hintoja siinä määrin, että hintataso pysyy korkeana arvonlisäveron alennuksesta riippumatta. EU:n keskimääräinen ruuan arvonlisäverotaso on 5,5 prosenttia. Arvonlisävero on siis alennuksen jälkeenkin EU-maiden korkeimpia, ja siinä yksi pysyvä syy ruuan korkeaan hintatasoon. Toinen on ketjujen välinen olematon kilpailu.

Tuula Peltonen /sd:

Arvoisa puhemies! Täällä on puhemies esittänyt kuulevansa edustajilta suuria linjauksia budjettikeskustelussa, ja voisinkin aloittaa heti hyvin suurella linjauksella. Esitän nimittäin, että hoidamme koulujemme sisäilmaongelmat kuntoon. Siihen tarvitaankin todella suuri linjaus, kokonainen kansallinen ohjelma ja rahoitus. Kunnat taistelevat tämän ongelman kanssa melko yksin. Lapset ja opettajat sairastuvat, ja siihen katsoen on harmillista, ettei tuosta keltaisesta budjettikirjasta löydy tähän ongelmaan ratkaisua. On hyvä, että opetusministeri Sarkomaa heräsi eilen tiedotteen muodossa tähän asiaan, kun SDP:n vaihtoehtobudjetissa tuotiin tämä homekouluasia esille myös.

On selvä, että rakennusten tekniset puutteet vaikuttavat koululaisten terveyteen. Sekä huonosti toimivalla ilmanvaihdolla että homevaurioilla on suora yhteys hengitysilman laatuun ja lasten terveyteen. On koulurakennuksia, joissa luokkahuoneisiin ei tule hallitusti raikasta tuloilmaa lainkaan, ja on selvää, että hengitysilman laatu huononee tällöin nopeasti. Sisäilman laatu huononee myös erilaisten epäpuhtauslähteiden vaikutuksesta. Kostuneessa materiaalissa voi kasvaa monenlaisia homesieniä ja bakteereita, jotka tuottavat sisäilmaan itiöitä ja muita hiukkasia. Tällä hetkellä on vasta alustavaa tietoa siitä, minkä tyyppiset vauriot ovat haitallisimpia. Vaikka esimerkiksi jo Dante Jumalaisessa näytelmässä kuvasi homealtistusta sanoilla "mi silmien ja sierainten on vaiva", emme vielä tänä päivänä tarkoin tiedä, miksi rakennuksissa kasvava home näyttäisi olevan haitallisempaa kuin vaikka ulkoilmassa syksyisin esiintyvät homesieni-itiöt. Äskettäin tarkastetun väitöskirjan mukaan 25 prosenttia homekoulun oppilaista allergisoitui koulussa esiintyville homeille.

Arvoisa puhemies! Koulurakennusten huono kunto aiheuttaa monille kunnille kiireellisiä korjausvaatimuksia ja taloudellisia paineita. Sellaiset koulut, joissa terveyshaitat ovat ilmeisiä, tulisi asettaa korjausten kiireellisyysjärjestyksessä kärkeen.

Koulunkäyntiavustajat ovat ammattiryhmä, joka tarvitsee nyt nopeita parannuksia työoloihinsa, koulunkäyntiavustajien työt kun keskeytyvät yleensä koulujen kesälomien ajaksi. Kuntatasolla on nyt huolehdittava tämän työntekijäryhmän tasa-arvoisesta asemasta ja toimeentulon turvaamisesta. Myös lainsäätäjinä voisimme vaikuttaa asiaan pohtimalla tuon työsuhteen laatua. Koulunkäyntiavustajilta nimittäin evätään myös usein työttömyyspäiväraha, kun katsotaan, että työsuhde on koulujen kesälomien aikana niin sanottu lepäävä työsuhde. On selvää, että huonot työsuhde-edut vaikuttavat alalle hakeutumiseen. Useimmissa kunnissa koulunkäyntiavustajia on aivan liian vähän suhteessa tarpeeseen, ja koulunkäyntiavustajat ovat kyllä tärkeä osa koulun kasvatusta. Onkin perin harmillista, että tärkeän ammattiryhmän työsuhteita käsitellään julkisessa organisaatiossa näin heikosti.

Arvoisa puhemies! Erityisopetukseen liittyen kannan edelleen hallituksen lisämäärärahoista huolimatta suurta huolta koulujen mahdollisuudesta nähdä lapsen yksilökohtaisia tarpeita. Koulun arjessa oppilaan omakohtaisia oppimisedellytyksiä on vaikea toteuttaa nykyisillä resursseilla. Opetusministeriö ohjaa oppilasmäärien vähenemisestä johtuvat säästöt harkinnanvaraisina avustuksina kunnille tai tarjoaa haettavaksi. Raha on hankeraha, ja kun hanke loppuu, loppuu myös raha. Riittääkö pelkkä hanke erityisopetuksen varmistajaksi? Myös täytyy olla huolissaan pätevien erityisluokanopettajien tilanteesta. Etelä-Suomessa tilanne on jo todella hälyttävä. Myös erityisopetuksen kehittämisstrategian toimet ovat uhkaavia. Häviävätkö meiltä pian pienluokat, sietää kysyä.

Arvoisa puhemies! Sosialidemokraatit ovat niin sivistysvaliokunnassa kuin täälläkin salissa useaan otteeseen tuoneet huolensa ryhmäkokoasiasta. Tässä mielessä en ymmärtänyt opetusministeri Sarkomaan viittausta, että sosialidemokraattiset opetusministerit eivät olisi tätä asiaa huolehtineet tai ottaneet esille. Ryhmäkokohan vaihtelee kuntien välillä ja kuntien sisällä. Arviointineuvosto on raportoinut, että opetusryhmien keskikoot kasvavat koulun koon kasvaessa. Olisikin arvioitava, mitä kustannusvaikutuksia lakisääteisillä enimmäismäärillä on valtion- ja kuntatalouteen. Lain tulisi tarjota mahdollisuus pedagogisesti perusteltuun joustavuuteen, joka ottaa huomioon opetusryhmän koon vaihtelun eri oppiaineissa. Olisi hyvä arvioida sitä, tulisiko mahdollinen yläraja asettaa kunkin oppilasryhmän keskimääräiselle opetusryhmäkoolle vai suuremmalle opetusryhmän koolle.

Arvoisa puhemies! Vielä lopuksi yliopistosta. Yliopistouudistuksen alkuperäisen uudistamisidean syvin sisältö, joka määriteltiin jo edellisen hallituksen toimesta, oli autonomian lisääminen. Rahoituksen ratkaisujen lisäksi voisimme käydä keskustelua sisällöllisestä uudistamisesta, akateemisen koulutuksen tulevaisuudesta, tieteellisen tiedon käsityksestä. Yliopistouudistuksen tutkijanuraa koskevien suunnitelmien toteuttaminen vaatii myös selkeisiin rahoitusmalleihin lisää rahaa. Yliopiston tulee olla tulevaisuudessa houkutteleva myös työnantajana, ja tutkijoiden tehtäviä on hyvä vakinaistaa. Myös perusrahoituksen riittävyys on syytä vielä tarkistaa. Tuottavuusohjelma tuo todella kovia vaatimuksia henkilöstön suhteen.

Tuomo Puumala /kesk:

Arvoisa puhemies! Eduskunta ryhtyy käsittelemään vaalikauden toista talousarvioesitystä painostavan tunnelman vallitessa. Maailmantalouden näkymät ovat huolestuttavia. Vaikka meillä Suomessa asiat ovat paremmin kuin monella muulla, meidän on syytä ottaa vakavasti rahoitusmarkkinoiden turbulenssit ja taantuman uhka. Uutiset Yhdysvalloista pakottavat kysymään, kuinka syvälle rahoitusmarkkinakriisissä vielä sukelletaan. Sen vaikutukset Suomeen ovat välillisiä mutta eivät olemattomia. Laman uhka on USA:ssa jo todellisuutta.

Samaan aikaan Eurooppa on painumassa taantumaan, Espanja, Ranska, Saksa kamppailevat lähellä nollakasvua. Ruuan ja energian hinta, etenkin öljyn hintojen nousu, on kiusannut koko maailmaa tämän vuoden aikana. Ensi vuonna inflaation arvellaan hidastuvan. Tämä on toki kuluttajille hyvä uutinen. Valitettavasti inflaation pieneneminen johtuu kuitenkin pääasiassa talouskasvun hidastumisesta. Vanhaa kansaa siteeraten "suo siellä, vetelä täällä". Kansantalouden mittareiden mukaan kasvu on hidastunut myös Suomessa parin viime vuoden aikana ja parin viime vuoden takaisesta huipusta ja vaimenee entisestään tulevana vuonna.

Harmillisena piirteenä tästä kaikesta täällä käydystä keskustelusta voi vetää yhteen sen, että oppositio pyrkii hyötymään ja pyrkii keräämään pisteitä tästä vallitsevasta maailmantalouden tilanteesta, siirtämään ja sysäämään syytä hallituksen niskaan. Itse toivoisin enemmänkin rakentavia ehdotuksia ja rakentavaa keskustelua siitä, mitä me voimme yhdessä tehdä. Ei poliittisten irtopisteiden kerääminen tällaisessa tilanteessa ole uskottavaa eikä selkärangaltaan parasta politiikkaa.

Herra puhemies! Suomalaisten kuluttajien luottamus talouteen on horjumassa, se on tosiasia. Stora Enson ja UPM:n supistamisuutiset ruokkivat tätä epäluottamusta. Nyt pitäisi löytää se viisastenkivi, jolla kansalaisten luottamus saadaan pidettyä yllä. Onneksi budjettiesitys on ainakin kokonaiskysyntää ja kasvua tukeva. Se kai lienee tärkeintä. Esitys on lievästi ylijäämäinen, kuten täytyy ollakin.

Vanhasen toisen hallituksen budjetti parantaa suomalaisten elämää ja poistaa eriarvoistumista. Esimerkkeinä voi mainita lapsilisän korotuksen, lasten kotihoidon tuen nostamisen, opiskelijoiden aseman parantamisen poistamalla asumislisästä esihistoriallinen puolisovähennys. Apurahan saajille järjestetään kauan odotettu sosiaaliturva. Pienimmät äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahat, sairauspäivärahat sekä kuntoutusraha nousevat 170 euroa kuukaudessa. Eläkeläiset huomioidaan korjaamalla verotuksessa todettuja epäkohtia. Jatkossa eläkeläispuolisoiden veroaste on korkeintaan palkansaajien veroasteen tasolla.

Nämä kaikki ovat tärkeitä parannuksia suomalaiseen sosiaaliturvaan. Vanhasen sinivihreä hallitus osoittaa jälleen välittävän ja vastuullisen puolensa. Se siitä eriarvoistumisesta. Ihmettelen, miksi näitä toimia ei ole tehty aiemmin, miksi niitä ei ole tehty silloin, kun nykyinen pääoppositiopuolue SDP on ollut hallituksessa, miksi näitä eriarvoistumisia poistetaan vasta nyt. Tekemistä toki riittää tästä eteenpäinkin. Eriarvoistamista pitää poistaa tästä eteenpäinkin, mutta miksi näistä ei puhuta? Eikö näillä ole mitään merkitystä?

Arvoisa puhemies! Hallitus esittää, että veronalennuksilla pidetään yllä suomalaisten ostovoimaa sekä kannustetaan työllistämään ja työllistymään. Veronkevennyksiä kohdistettiin suunniteltua enemmän pieni- ja keskituloisille uudella työtulovähennyksellä. Tämä painotus oli keskustan eduskuntaryhmälle oleellinen seikka ja on sitä edelleen. Tupakkaveroa kiristetään, mikä on oikea ratkaisu. Omalta osaltani jäin kaipaamaan alkoholiveron kiristystä. Toivottavasti tähän asiaan voidaan palata mahdollisimman pikaisesti.

Hallitus panostaa myös osaamiseen ja koulutukseen tulevana vuonna. Yliopistoille tulee lisää rahaa, mikä on välttämätöntä suuren yliopistouudistuksen onnistumiselle. Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen aloittajapaikkamääriä lisätään. Näen sen myös erittäin tärkeänä asiana. Näin päästään lähemmäksi tilannetta, jossa jokainen peruskoulun lopettava nuori saa jatko-opiskelupaikan.

Risuja hallitukselle täytyy antaa yliopistokeskuksen määrärahasta. Se on jälleen tämän vuoden määrärahaa pienempi. Tämä seikka valtiovarainvaliokunnan tulee korjata.

Jukka Gustafsson /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuuntelin ed. Puumalan puheenvuoroa työhuoneessani ja totean, että eivät ole juoksuharjoitukset menneet hukkaan, kun tulin sieltä kymmenessä sekunnissa. Nimittäin ed. Puumala puheenvuoronsa loppuosassa kyseli ääneen, miksei näitä tiettyjä, sinällään tärkeitä päivärahan korotuksia tehnyt edellinen hallitus, ja ymmärsin, että se kysymys käsitti vähän laajempiakin asioita.

Sanon nyt, ed. Puumala, teille toverillisesti sen, että seurasin ja olin mukana viisi vuotta sitten hallitusohjelmaneuvotteluissa, joita käytiin keskustapuolueen kanssa. Suomi oli silloin tosiasiallisesti kansantaloustieteilijöitten mukaan noin 20 miljardia köyhempi kuin se on nyt. Ei silloin ollut mahdollisuutta saada sen kaltaisia uudistuksia kirjattua hallitusohjelmaan, joita varmaan sosialidemokraatit olisivat halunneet ja varmaan keskustapuoluekin. Nyt, niin kuin jotkut sanovat, (Puhemies: Minuutti!) porvarihallitus tekee politiikkaansa rahasäkin päältä ja tilanne on tietysti aivan toinen kuin se oli viisi vuotta sitten yhteiskunnassa laajemminkin.

Tuomo Puumala /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Aivan varmasti on näin, että Suomi on ollut siinä vaiheessa köyhempi maa. Haluan omalta osaltani sanoa, että tämä hallitus on ollut tekemässä sitä tukemalla yrittäjyyttä, tukemalla kansantalouden kasvua, että maa on ollut vauraampi. Kakkua pitää myöskin leipoa, jotta sitä voi jakaa edespäin, ja siinä tämä hallitus on onnistunut mielestäni hyvin ja siinä mielessä tämä hallituksen budjetti (Ed. Gustafsson: Puhutteko edellisestä hallituksesta vai mistä?) toimii myöskin tästä eteenpäin ja seuraavalle vuodelle erinomaisesti, eli kakkua pitää leipoa, jotta sitä voi jakaa. Molempia tarvitaan ja tämä hallitus on valmis kantamaan sen haasteen ja siitä vastuun. Mielestäni te ette ole valmiita näihin toimiin. Se nyt täällä keskustelussa on käynyt ilmi. Teidän mielestänne kakkua ei pidä leipoa, sitä pitää vain jakaa. (Ed. Gustafsson: Päinvastoin, meidän tulevaisuuspanostuksemme on suuremmat kuin teidän!)

Ilkka Viljanen /kok:

Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat! Nyt ei kannata ed. Gustafssonin mennä alas, jos joutuu uudestaan vastauspuheenvuoroa käyttämään, ettei tarvitse juosta edestakaisin. Kun olen kuunnellut tätä arvostelua hallituksen toimista, niin siitähän heijastuu, niin kuin ed. Puumala totesi, tällainen syyllistämisen henki. Tulee näin jääkiekkomiehenä mieleen termi kaukalosta, että hyökätä yritetään, mutta ajaudutaan kulmiin eikä oikein päästä maalintekopaikoille. Eilenkin odotin, että olisi edes yksi ylämummo päästy ampumaan vasemmalta puolelta, mutta tällaista ei ollut havaittavissa. (Ed. Gustafsson: Edustaja ei ollut salissa silloin!)

Haluan kiittää hallitusta juuri siitä politiikasta ja asioihin tarttumisesta, mistä meillä tämän päivän suomalaisessa yhteiskunnassa on tarve. Päätöksenteko on muutakin kuin seuraaviin vaaleihin valmistautumista. Se on uskon luomista myöskin tulevaisuuteen vuosia eteenpäin. Se on mielestäni sellaisen perustan rakentamista, jolta tulevienkin sukupolvien on sitten mahdollisuus ponnistaa oman elämänsä vastuunkantajiksi. Näitä vastuunkantajia todella tarvitaan tulevina vuosina. Olisi jotenkin kohtuullista mielestäni jättää heille yhteiskunta, missä he voisivat keskittyä kehittämiseen, oman elämän rakentamiseen eikä menneiden sukupolvien virheiden korjaamiseen.

Työllisyys, työelämän haasteisiin liittyvä koulutuksen ja tutkimuksen lisääminen sekä sosiaaliturvauudistuksen ja verotuksen kautta lisättävä kannustavuus ovat toimenpiteitä, joita nyt tarvitaan ja joita hallitus toteuttaa. Hyvinvointiyhteiskunnan nopealle laajentamiselle ei mielestäni ole tilaa, mutta syntyneisiin epäkohtiin tehoavan täsmäaseen käytölle on tarvetta ja sitä korjausliikettä on hallitus 1,5 vuoden aikana myöskin oivallisesti tehnyt. Se huuto, että palo sammutettiin mutta väärin, lähtee mielestäni tyhjistä tynnyreistä. Minä voisin sanoa nykyhallituksen toimista, että onneksi kurki ei ehtinyt kuolla, ennen kuin suosta lähti jäät.

Arvoisa puhemies! Me emme rakenna siis ainoastaan tätä päivää. Tämä päivä on rakennettu jo aikoja sitten tehdyillä päätöksillä, ja siitä pitää kiittää niitä, jotka ovat hyviä töitä tehneet myöskin edellisissä hallituksissa. (Ed. Gustafsson: No niin, kiitoksia!) On tärkeätä mielestäni kuitenkin nähdä, että lasi on ennemminkin puolitäynnä kuin puolityhjä. Positiivinen ajattelu inspiroi yleensä myöskin uusiin positiivisiin kehityspolkuihin. Ei kai kukaan voi ajatella, että ne ongelmat, joiden kanssa me tänään olemme täällä, olisivat syntyneet nyt viime viikkojen hetkellä esiin tulleista maailmantalouden ongelmista tai viimeisen kuukauden tai puolen vuoden aikana. Kyllä ne ovat pitemmässä aikajuoksussa tulleita ongelmia. Eikä niitä, joita tällä hetkellä on, myöskään hetkessä korjata.

Arvoisa puhemies! Mitä kuntatalouteen tulee, niin siinä haasteet eivät ole pelkästään edessä, vaan olemme niiden keskellä. On tosiasia, että monissa kunnissa on paineita talouden osalta myöskin veronkorotuksiin. Jos näitä veronkorotuksia on edessä, ne eivät myöskään johdu kunnissa pelkästään nykyhetkestä vaan siitä, että meistäkin moni valtuustoissa mukana oleva ei ole ollut siinä joukossa, joka olisi ehkä riittävän ajoissa osannut puuttua nyt tiedossa jo olleisiin haasteisiin.

Minua puistattaa tahallinen asioiden vääristely. Kuntapalveluiden järjestämisen yhteydessä keskustellaan jatkuvasti yksityistämisestä ja ulkoistamisesta. Tässä asiassa esiintyy joko tietämättömyyttä, käsitteiden ymmärtämättömyyttä tai tahallista pelottelua. Meillä esimerkiksi Lahdessa on jouduttu hakemaan paljon uusia toimintatapoja. Esimerkiksi perusterveydenhuollosta on ulkoistettu kaksi kolmasosaa ja jäljet ovat hyvät, vaikka parantamista riittää edelleenkin. Nämä järjestelyt on toteutettu aikana, jolloin kaupunginhallituksen puheenjohtaja sekä sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja ovat olleet sosialidemokraatteja, ja päätökset on tehty yksimielisesti. Yksityistetty meillä on ainoastaan konepalvelu. Se on myyty ulkopuoliselle ja sitä hoitaa täysin yksityinen yritys. Mutta jos kunta ostaa palveluja, ei silloin pidä puhua yksityistämisestä ja pelottaa yksityistämisen möröllä, kun on ulkoistamisesta kysymys. Näin ollen ne vuosien saatossa tehdyt hyvät työt ovat aiheuttaneet monia korjauksia. Työn on jatkuttava.

Arvoisa puhemies! Minä olen kannattamassa sellaista hallitusta, joka ei näe tulevaisuuden rakentamista ja uusia toimintatapoja uhkana, vaan edelleenkin suurena mahdollisuutena.

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Ensin hyvät uutiset. Uskon, että aika monet meistä, varmaan kaikki, tietävätkin: Suomessa oli elokuussa enemmän työssä olevia kuin koskaan ennen elikkä yli 2,6 miljoonaa henkeä. Kausitasoitettu työllisyysaste oli 70,8 prosenttia, ja työllisyysaste heinäkuussa oli peräti 73,4 prosenttia. Työttömyyskin oli edelleen laskussa. Myös yritysten määrä oli Suomessa suurempi kuin koskaan ennen, 258 000 yritystä, ja talouden kasvukin ylitti meillä vielä reippaasti EU:n keskiarvot.

Mutta amerikkalaisten kotitalouksien elämisestä yli varojen lähtenyt talouden laskukierre ei jätä ketään koskemattomaksi, ei Suomeakaan. Meillä on vahvuutemme, mutta meillä on omat haavoittuvuutemme, myöskin meillä. Mekään emme ole haavoittumattomia. Myös Suomen menestystien turvaaminen tulee vaatimaan suuria ponnisteluja. Vastattavanamme on kovat haasteet, joita puheenjohtaja Lauri Ihalainen käsitteli hyvin muutama päivä sitten puhuessaan tulevaisuussopimuksen tärkeydestä.

Maailmanlaajuistuminen — tavanomaisemman tekemisen hakeutuminen suhteellisten kilpailuetujen houkuttelemana maailmassa uusiin paikkoihin, maihin ja mantereille — on yksi niistä. Metsäteollisuus monien syiden yhteissummana on meillä viimeksi joutunut tunnustamaan haastajat rajojen takaa koviksi. Maailman uusi ilmasto- ja energiajärjestys on sekin haaste meille CO₂-päästöjä paljon tuottavalle ja paljon energiaa käyttävälle maalle.

Lisäksi meillä on aivan omat kotitekoiset ongelmamme, haasteemme: me ikäännymme. Kun vielä 2000-luvun alkuvuosina työikään tulevien määrä oli noin 130 prosenttia, parhaissa maakunnissa jopa 160 prosenttia, työelämästä poistuviin verrattuna, on vastaava luku koko maassa parin vuoden päästä 80 prosenttia ja heikommissa maakunnissa 60 prosenttia. Muutos on dramaattinen, kerta kaikkiaan dramaattinen.

Näiden haasteiden edessä meillä on kuitenkin omat mahdollisuutemme, kun niihin tartumme ja niin kuin hallitus on niihin jo tarttunut. Me voimme vaikuttaa työvoiman tarjontaan ja työpanoksen määrän hidastumiseen. Me voimme myös vaikuttaa tuottavuuteen, ja tuottavuuden kohentaminen onkin tämänkin budjettiesityksen yksi keskeisiä teemoja. Tähän hallitus vastaa koulutusratkaisuillaan kaikilla koulutusasteilla mutta myös uudistamalla ja lisäämällä voimavaroja innovaatiopolitiikkaan monella eri tavalla. Hallitus lisää tutkimus- ja kehittämispanoksia merkittävästi hallitusohjelman mukaisesti, noin 4 prosenttiyksiköllä vuodessa. Jatkossa tämä mielestäni ei riitä, meidän on parannettava juoksua tässä suhteessa selvästi.

Me emme voi olla kaikessa maailman parhaita. Siksi innovaatiojärjestelmän tulee olla tehokas, sitä on uudistettava ja siinä on tehtävä valintoja. Jo Vanhasen ykköshallituksen aikana me uudistimme osaamiskeskusjärjestelmän, loimme perustat shokeille eli strategisen huippuosaamisen keskittymille, uudistimme osaamiskeskusjärjestelmää ja nousimme koko innovaatiopolitiikassa koko Euroopan unionin mallimaaksi. Me saimme Lissabonin strategiaan oman innovaatiopilarin. Nyt uudistamme kansallista innovaatiostrategiaa. Satsaamme erityisesti valitsemiimme viiteen kuuteen huippualaan. Kohennamme suurta heikkouttamme, palvelualojen tuottavuutta, ja pk-yritysten innovaatioperustaa sekä kohennamme riskirahoitusjärjestelmää. Nämä ovat ne asiat, joihin tässä budjetissa satsataan, joihin näissä äsken sanotuissa innovaatiojärjestelmän uudistuksissa niin ikään satsataan. Kaikessa tässä me tarvitsemme hyvää yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa.

Hallitus vastaa lähiviikkoina uuteen ilmasto- ja energiajärjestykseen kansallisella ilmasto- ja energiastrategialla. Se on haaste mutta samalla suuri mahdollisuus, tuo uusi järjestys, Suomelle. Meidän on kannettava vastuumme päästöjen vähentämisestä, energiatehokkuuden parantamisesta ja ennen muuta uusiutuvan energian lisäämisestä. Hallituksen lähtökohtana on lisätä uusiutuvaa energiaa ja varmistaa samalla suomalaisille kuluttajille, suomalaiselle elinkeinoelämälle turvallinen, riittävä, toimitusvarma ja suhteellisella hintatasolla mitaten kohtuuhintainen energian saanti.

Tältä pohjalta hallituksen ensi vuoden budjettiesitys lähtee siitä, että astutaan jo ensi vuonna sille uralle, joka johtaa Suomen vuoteen 2020 mennessä siihen, että meillä uusiutuvan energian määrä, osuus, silloin kaikesta energian käytöstämme olisi se 38 prosenttia. Tästä syystä meillä on käytössä tämän vuoden lisätalousarviossa 30 miljoonaa, mitkä tulevat vuodenvaihteessa, ja ensi vuoden noin 56 miljoonaa euroa, yhteensä 86,1 miljoonaa euroa. Se on huikea lisäys, kaksi- ja puolikertainen lisäys, verrattuna viime vuosien aikaan näihin tarpeisiin ja tarkoituksiin käytettäviin varoihin.

Arvoisa puhemies! Tässä muutama niistä asioista, jotka ovat päällimmäisiä niissä toimissa, millä hallitus pyrkii vastaamaan ja haluaa vastata niihin kuvaamiini haasteisiin, kuten globalisaatioon — siinä vain osaaminen ja innovatiivisuus ja niiden tuottama parempi kilpailukyky on se, millä me pärjäämme — ja uuteen maailmanlaajuiseen ilmasto- ja energiajärjestykseen, jossa meille tarjoutuu suuria mahdollisuuksia, suomalaiselle teollisuudelle, suomalaisille innovaatioille.

Niin ikään meidän on vielä omin konstein vastattava tähän ikääntymiseen, omatekoiseen, kotikutoiseen ongelmaan, ja siinäkin se sama vastaus: tuottavuuden parantaminen, niiden ihmisten, jotka ovat työelämässä, niiden ihmisten tuottavuuden. Ei sen paremman tuottavuuden selkänahasta ottaminen vaan päästä ottaminen on se viisaus, johonka hallitus näissä linjauksissaan, mitä budjetti sisältää, nojaa.

Jouko Skinnari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Metsäteollisuus on kokenut aika kovia tässä, ja olisin kysynyt siitä paria asiaa.

Kesän aikana oli keskustelua Vapon omistamisesta ja ministeri itse otti kovasti kantaa sen suhteen, että valtioenemmistöisyys säilytettäisiin. Olisin kysynyt, mikä on tässä nyt tilanne, ollaanko Vapoa pilkkomassa vai eikö olla, jota itse korostan, että ei olla.

Mutta sitten toinen asia on tämä Stora Enson ja UPM:n näyttävät toimenpiteet. Yllättävää oli se, että ne tapahtuivat yhtä aikaa puolen tunnin välein. Se, mikä minua nyt tässä häiritsee, vaikkei valtion omistajapolitiikka enää ministerille kuulukaan, on se, että Stora Ensossahan on vielä, vaikka optiot poistettiin, nämä niin sanotut synteettiset optiot ja varmaan joku muukin tulospalkkiojärjestelmä, ja nyt, jos ne on sidottu osakekurssiin, joka lähti nousuun, niin onko ministerillä tietoa siitä, (Puhemies: Minuutti!) millä tavoin tämä mahdollisesti on saattanut vaikuttaa tehtyihin toimenpiteisiin?

Kyösti Karjula /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministerin puheenvuoro vahvisti sen, että viime vuosina harjoitettu talous- ja työllisyyspolitiikka on tuottanut erinomaisia tuloksia. Mutta samaan aikaan me joudumme toteamaan sen, että kansainvälisessä taloudessa olemme tietyssä taitekohdassa, jonka heijasteet tulevat olemaan aika merkittäviä myös Suomenkin osalta.

Jos ajatellaan nyt sitä, millä tavalla me panostamme tulevaisuuden rakentamiseen, ennen kaikkea tutkimus- ja kehitystoimintaan, budjetissa on selviä lisäyksiä tälle vuodelle, mutta hallitusohjelmassa on asetettu 4 prosentin tavoite, ja jos ajatellaan viime vuosien kehitystä, me olemme etääntyneet tämän tavoitteen saavuttamisesta. Onko hallituksen piirissä käyty nyt erityistä keskustelua, (Puhemies: Minuutti!) voidaanko lähivuosina tutkimus- ja kehitystoimintaan panostaa vielä nykyistä enemmän?

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olisin kysynyt ministeri Pekkariselta, jakaako hän sen käsityksen, että hiilidioksidipäästöjen vähentämisen EU:ssa on oltava 30 prosenttia vuoteen 2020 mennessä vuoden 1990 tasoon nähden, jos aiotaan nimenomaan vaikuttaa siihen, ettei hiilidioksidin ja metaanin vapautumisen hallitsematon noidankehä lähde liikkeelle.

Sitten toinen kysymys, joka liittyy tähän turpeeseen. Suomi on pyrkinyt vaikuttamaan siihen, että turpeen status muutettaisiin EU:ssa bioenergialähtöiseksi uusiutuvaksi bioenergiaksi. Mitä mieltä olette siitä, että EU:n parlamentin valiokunnat ovat tähän suhtautuneet kielteisesti? Oletteko edelleen sitä mieltä, että turve on uusiutuva bioenergiamuoto?

Ulla Karvo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olisin tiedustellut ministeriltä, kun tässä energia- ja ilmastopaineessa ja velvoitteiden keskellä asetetaan suuria vaatimuksia tulevaisuuden ratkaisuille: Uusiutuvien energialähteiden osalta on nostettu tuulivoiman rakentamistavoitteita. Kyseessä on kuitenkin varsin kallis ratkaisu, ja loppujen lopuksi kuluttajat tämän maksavat. Olisiko tässä aihetta ottaa aikalisä ja miettiä ja odottaa tekniikan parantumista?

Samalla ottaisin myös esille tämän turpeen luokitusmuutosasian ja sen edistämisen. Olisiko siinä mahdollista, että saisimme tarkempia kartoituksia soiden osalta ja sen kautta pystyttäisiin vaikuttamaan luokitukseen?

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Pekkarinen äskeisessä budjettipuheessaan mainitsi tulevaisuussopimushankkeen. Sille on tietysti annettava mitä suurin tuki ja samallakin muistettava se, että tupo ei ollut niin paha kuin miltä se on viime aikojen puheissa tuntunut ja vaikuttanut.

1970-luvun jälkipuoliskolla tupo-olosuhteissa sovittiin keskusjärjestöjen, myöskin työntekijäkeskusjärjestöjen, kanssa, että sovittuja palkkoja alennetaan. Siis se on aika merkittävää. Toiseksi, useimpiin tupoihin sisällytettiin niin sanottu kurkistuspykälä voimakkaan inflaation oloissa aivan erikoisesti. Elikkä siis toisin sanoen sillä tavalla pystyttiin katsomaan, että niin sanotusti kaikki voittavat sen, mitä voitettavissa on, ja pidettiin huoli siitä, että inflaatiota ei kiihdytetä ainakaan palkankorotuksilla.

Onko arvoisa ministeri valmis siihen, että nämä tupon hedelmät karkotetaan pian?

Pertti Virtanen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri, te olette, jos kuka, aina sanonut, että EU määrää Suomelle verotuksen: dieselvero, kevyt polttoöljy jnp. Nyt meillä on nämä metsäteollisuustehtaat, ne ajavat rekoillaan dieselillä, ja sitten siellä käytetään sähköä, joka on sidoksissa tähän samaan hintakehitykseen. Otin selvää tuossa, että EU määrää meille minimit ja maksimit. Suomi on saanut varoituksia tietysti Fortumin ja Vattenfallin välistävedoista toistuvasti, mutta Suomi ylittää maksimit moninkertaisesti sekä kevyen polttoöljyn että dieselin verotuksessa, rikkoo EU:n direktiivejä koko ajan eikä välitä. Silti täällä väittää ministeri, että me noudatamme näitä suosituksia, vaikka vielä sanotaan, että jos on poikkeusolosuhteet, niin saisi alittaa miniminkin. Eli Suomi olisi oikeutettu verottamaan kansalaisiaan vähemmän. (Puhemies: Minuutti on mennyt!) Aikooko ministeri tehdä jotain tälle ja lakata puhumasta potaskaa?

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Nämä veroasiat eivät varsinaisesti minulle kuulu, mutta siitä huolimatta sanon, etteivät Suo-men nämä mainitsemanne verot ylitä näitä maksimiveroja. Ne ovat täpärästi yli minimiveron. (Ed. Pertti Virtanen: Reilusti! Älä viitsi!) Sitä paitsi EU ei aseta — tässä on pieni virhe, ed. Virtanen — EU ei aseta mitään varsinaisia maksimiveroja. Toivon ja uskon, että te tämän jälkeen luette läksynne näiltä osin vähän paremmin.

Mitä tulee ed. Pulliaisen kysymykseen tuposta ja tulevaisuussopimuksista: Kun minä olen hyvin positiivisesti kommentoinut puheenjohtaja Ihalaisen puheenvuoroa, minä en ole ottanut kantaa siihen, pitäisikö Suomen tehdä tulevaisuudessakin varsinaisia tupoja siinä käsitesisällössä, mitä ne ovat olleet taakse jääneitten vuosien aikaan. Sitä erityisesti kommentoin, että minusta on äärimmäisen tärkeää, että eri työmarkkinaosapuolet tunnistavat ne haasteet, mitkä Lauri Ihalainen ihan oikein sanoi: globalisaation, ne kovat lainalaisuudet, se vie, imee, meiltä pois tavanomaista tekemistä; tämän demografiavääristymän, tämän ikääntymisen erityisen ongelman meille, minkä se tuo tullessaan; ja ilmaston ja energian uuden maailmanjärjestyksen. Suomi on yksi maailman energiaintensiivisimmistä maista. Me tuotamme päästöjä, emme eniten maailmassa, me olemme siitä enimmästä päästä teollisesta rakenteesta johtuen. Eri osapuolten yhteinen näiden seikkojen tunnistaminen ja johtopäätösten vetäminen siitä on tärkeää. Erilaisiin turvaratkaisuihin, ovatko ne liittokohtaisia vai paikallisia vai valtakunnallisia, minä en ota välttämättä kantaa. Tämä periaate mielestäni on tärkeä, minkä Ihalainen toi esille.

Mitä tulee nyt sitten pariin asiaan, lähinnä innovaatiokysymykseen — palaan energiaan vähän myöhemmin — todellakin tavoitehan on se, että tämän vaalikauden päätteessä me olisimme 4 prosentissa bkt:sta. Sillä tiellä me emme tällä hetkellä ole. Minä sanoin äsken, että me kumminkin kasvatamme budjetissa. Meillä on toinen 4 prosenttia, ja se on se, että vuosittain pitää vähintään 4 prosenttia t&k-panostuksen kasvaa, ja siinä vauhdissa me olemme. Mutta se vauhti, tämä toinen tavoitteeksi asettamamme vauhti, itse asiassa ei riitä sen toisen tavoitteen saavuttamiseen, ja tässä meillä on kovasti vielä tehtävää.

Mitä tulee tähän 20—30 prosenttiin, mistä ed. Tiusanen täällä totesi, niin EU:han, 23 ensimmäistä, lähti siitä, että se on 20 prosenttia yksipuolisesti, minkä EU vähentää CO₂-päästöjä. Jos muu maailma tulee uskottavasti riittävän sitoutuvalla tavalla mukaan päästöihin, niin me olisimme valmiita siihen, että me pudottaisimme EU:na jo 2020:een 30 prosentilla.

Maailmanlaajuisia ilmastoneuvotteluja käydään. Euroopan unioni on siellä vahvasti mukana. Sellaisia merkkejä tällä hetkellä, jotka todistettavasti takaavat sen, että muu maailma tulee mukaan siihen, mistä sovittiin, mielestäni ei ole tällä hetkellä. Voi olla, että täällä nousee joku ministeri pystyyn ja sanoo, että hän on toista mieltä. Minä kerron, mitä mieltä minä olen. Ainakaan energianeuvostossa, jossa edustan Suomea tai kilpailukykyneuvostossa, siis lähinnä teollisuuden asioista vastaavassa, ja tutkimuksen neuvostossa ei riittäviä todisteita tässä ole. Suomi ei hyppää siitä pöydästä pois, jos maailmanyhteisössä tunnistetaan todella aito liikkeellelähtö kohti sitä, että muut tulevat mukaan. Kyllä me silloin olemme valmiita menemään kohti 30:tä, mutta ei yksipuolisesti, koska se on tie hiilivuotoon, siis siihen, että meillä nyt pienillä ominaispäästöillä valmistettava teollinen tuotanto siirtyy sinne, missä saman tuotannon tekeminen aiheuttaa paljon enemmän päästöjä. Kun meillä on yksi yhteinen ilmakehä kuitenkin, niin se olisi koko maailmanyhteisön kannalta suuri vääryys.

Arvoisa puhemies! Olen ylittänyt ajan, niin energiakysymyksiin jos saan palata myöhemmin.

Jukka Gustafsson /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Työelämän laadun kehittäminen voisi olla Suomen kilpailuvaltti. Miksi budjettiesityksessä ei ole yhtään konkreettista vaikuttavuustavoitetta, joka liittyisi työelämän laadun kehittämiseen, laajasti työelämän hyvinvointiin? Kun työelämän kehittämisohjelma Tykes liitettiin Tekesiin, niin luvattiin — nyt puhun työelämävaliokunnan silloisen puheenjohtajan roolissa — että se on mukana laaja-alaisessa innovaatiotoiminnassa ja sille saadaan tätä kautta lisää resursseja.

Nyt näyttää, arvoisa ministeri, siltä, että koko asia unohdetaan ja haudataan teknisten innovaatioiden alle.

Markus Mustajärvi /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Pekkariselta olisi kuullut mielellään lisää pohdintaa tästä kasvihuoneilmiöstä, sen torjunnasta ja siitä, kuinka tosiasiassa päästökauppamekanismi toimii, jos tässä isossa asiassa on sellaisia vapaamatkustajia kuin Intia, Kiina, Yhdysvallat, ja kuinka konkreettinen on se uhka, että itse asiassa ei ole mitään varmuutta siitä lopullisen, ison tavoitteen toteutumisesta. Voi olla, että siitä jopa erkaannutaan kauemmas ja siitä maksetaan semmoinen hinta, että ne maat ja ne yritykset, joissa on kehitetty paljon pidemmälle ympäristöä säästävää teknologiaa ja tuotantoprosesseja, itse asiassa kärsivät tässä kilpailussa ja antavat suhteetonta tasoitusta semmoisille maille, missä asioita ei ole hoidettu kuntoon.

Ja sitten vielä valtion tuottavuusohjelmasta: Jos Suomessa on 2,6 miljoonaa työntekijää ja valtiolta sillä perusteella, että halutaan turvata yksityisen sektorin työvoiman saanti, vähennetään 14 000 työntekijää, niin silläkö se tavoite toteutuu?

Antti Rantakangas /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ministeri Pekkarisen toimialaan kuuluu myös alueellinen kehitys ja aluepolitiikka, ja nythän maakuntien kannalta on monia hyvin myönteisiä näkymiä, jotka liittyvät luonnonvarojen hyödyntämiseen, kaivannaisteollisuuden hankkeet, matkailu jne. Edelleen hallitus otti myönteisiä kantoja kaivannaisteollisuuden toimintaedellytyksiin. Kysyisin ministeriltä: Missä aikataulussa nyt tämä kaivoslaki etenee ja tuleeko lainsäädännöstä sellainen, että niitten tuhansien työpaikkojen syntyminen maakuntiin mahdollistuu, jotka ovat nyt näköpiirissä ja jotka vievät maakuntien aluekehitystä myönteisesti eteenpäin?

Sitten ministerin kommenttia kysyn, kun professori Niemi, Teknisen korkeakoulun professori, on monta kertaa ollut halveeraamassa nykyistä aluepolitiikkaa, ja hän on ollut ajattelemassa niin, että kaikkien pitäisi keskittyä tänne Pääkaupunkiseudulle ja Kehä kolmosen sisälle. Ja muutama päivä sitten hän aivan ivallisella tavalla televisiossakin tätä omaa sanomaansa julisti, siis organisaatio, jota valtion varoilla elätetään, tätä korkeakoulua. Oletteko käyneet keskusteluja tai miten te arvioitte tätä Suomen aluepolitiikkaa (Puhemies: Minuutti!) tällä hetkellä ja myöskin tulevaisuuden haasteena?

Jouko Laxell /kok(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Työllistymisen helpottamisen osalta hallitus on käynnistänyt tärkeän kokeilun ensimmäisen työntekijän palkkaamisen tukemisesta. Tuki on voimassa 164 kunnan alueella ja tukeen oikeutettuja yrityksiä on reilut 40 000. Tukea on jaettu 450 yritykselle ja myönnetty 300 yritykselle, joten tuen käyttö on ollut hieman vähäistä. Tuen käytön laajentaminen kaikkiin kuntiin olisi enemmän kuin perusteltua. Kysyn kauppa- ja teollisuusministeri Pekkariselta: Miksei ensimmäisen työntekijän palkkaamisen tukea ole laajennettu koko maahan?

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Viime vuoden kesällä peräsimme metsäteollisuuden toimintaedellytysten varmistamista puuhuollon osalta suoralla, aktiivisella otteella myös Venäjän suuntaan. Tässä asiassa hallitus jättäytyi Venäjän ja Wto:n välisiin järjestelyihin, ja pääministeri totesi, että varsinainen neuvottelu käydään luonnollisesti komission ja Venäjän välillä. Tässä ajelehtimisessa hallitus on aikaansaanut hyvinvointimme ja taloutemme kannalta arvaamatonta vahinkoa, inhimillisesti ja aluekehityksen kannalta koko Itä-Suomen ja Suomen talouden kannalta. Maassa ei ole näyttänyt olevan metsäministeriä lainkaan.

Nyt toivon, että työ- ja elinkeinoministeri ottaa tämän kokonaisuuden haltuunsa, että hallituksessa joku ministeri miettii energian, kuljetusten, ammattitaitoisen työvoiman, työllisyyden ja myös metsäpolitiikan uuden valmistelun ja puun saatavuuden varmistamisen näkökulmasta tätä kokonaisuutta ja että annetaan rakennetukia kaikille niille paikkakunnille, joilla nyt maa järisee. Luotan tässä, (Puhemies: Minuutti on mennyt!) että työ- ja elinkeinoministeriö on nyt se ministeriö, jonka pitää ottaa tämä asia haltuun.

Päivi Lipponen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun tänne Suomeen on nyt tulossa sitten erilaista uutta energiaa ja eduskunnassa tehdään näitä isoja ratkaisuja, niin haluaisin kysyä ministeri Pekkariselta: Milloin me saamme hintalaput eli saamme faktaa päätöstemme tueksi, jotta tiedämme, kun me teemme niitä isoja ratkaisuja Suomen tulevan kilpailukyvyn ja edullisen energiansaannin kannalta, mitä ne meidän päätöksemme maksavat lopulta? Eli milloin saamme hintalappuja?

Anni Sinnemäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Budjettiesitys lähtee siitä haastavasta mutta tärkeästä tavoitteesta, että ensi vuosikymmenen loppuun mennessä kokonaisenergian ja sähkön kulutus taitetaan laskuun. Budjettiesitys myös lähtee tuosta EU:n yksipuolisesta ilmoituksesta vähentää päästöjä 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Eduskuntakäsittelyn yhteydessä on kyllä hyvä jo pohtia myös tuota 30 prosentin päästövähennystä, koska maailmanlaajuisen sopimuksen syntyminen, hyvän maailmanlaajuisen sopimuksen syntyminen, on ainoa keino, jolla todella voimme vastata ilmastonmuutoksen haasteeseen, ja silloin nimenomaan 30 prosentin päästövähennykset ovat ne, jotka meidän osallemme Euroopassa tulevat.

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Ehkä lähden tästä Vaposta liikkeelle. Oli uutinen muutamia viikkoja sitten, että Vapossa olisi tapahtumassa jotain merkittävämpää, ja itsekin, kun en ollut kuullut, jollekin lehdelle sanoin, että totta kai haluan kuulla asianomaiselta ministeriltä suoraan, mitä ihmettä kenties on tapahtumassa. Sain selvityksen ja hallituksessa laajemminkin useammatkin ministerit saivat selvityksen, ja minusta ei ole mitään aihetta minkäänlaiseen rauhattomuuteen näiltä osin.

Eduskunta on aikanaan päättänyt, että Vapo on niitä energiayhtiöitä, joiden liiketoiminnan piirissä oleva energiatoiminta, on se sitten turvetta tai on se puuta, on sen enemmistöomistajuuden piirissä, minkä enemmistöomistajuuden valtio tällä hetkellä hallinnoi. Se on valtion käsissä ja siitä poikki, eikä minun tiedossa ole todellakaan saamani selvityksen mukaan mitään sellaista, jossa oltaisiin tätä järkyttämässä.

Eri asia on esimerkiksi sahaustoiminta. Ei ole tehty mitään päätöstä siitä, etteikö esimerkiksi, ja otan nyt yhden esimerkin, sahaustoimintaa voitaisiin myydä, jos ostaja sille löytyy. Mutta minun tietääkseni tästäkään ei ole mitään sellaista paraikaa vireillä eikä meneillä. Sitä paitsi tuo sahaustoiminta ei taida olla erityisen innostavaa puuhaa tällä hetkellä, jolleka ostajia noin vaan löytyisi. Sinänsä aiheellinen ja perusteltu kysymys, mutta minun mielestäni asiat ovat näiltä osin ihan kaikin puolin kunnossa.

Mitä turpeeseen tulee energialähteenä, niin Suomi on asettanut tavoitteekseen nimenomaan tämän nestemäisten polttoaineiden valmistuksen osalta saada tämä sertifioitu turve tämän 35 prosentin piiriin, elikkä se käytännössä tarkoittaa sitä, että EU on asettanut tällaisen periaatteen, että jos öljyä korvaava energiaraaka-aine aiheuttaa vähintään 35 prosenttia päästövähennyksiä, niin sellainen voitaisiin hyväksyä tällaisen kestävyyskriteerin piiriin. Puhutaan niin sanotusta kestävyyskriteeristä, ja sanon sen toisin päin: Kestävyyskriteerin täyttäminen voisi viedä polttoaineen hyväksytyksi uusiutuvan polttoaineen raaka-aineeksi, ja jotta kestävyyskriteeri, vielä kertaalleen, tulee täyttymään, siitä energialähteestä valmistetun nestemäisen polttoaineen pitäisi tuottaa vähintään 35 prosentin päästövähenemät öljypohjaiseen fossiiliseen polttoaineeseen verrattuna.

Professori Laineen johtama tutkimusryhmä aikanaan osoitti, että nimenomaan tietyillä sertifioiduilla alueilla tuotettu turve kirkkaasti täyttää tämän kriteerin. Turpeelle EU:ssa tämän ymmärtämyksen saaminen, mitä professori Laine kumppaneineen on esittänyt, on kyllä äärimmäisen vaikea asia. Ja ymmärtämyksen saamista vaikeuttaa siellä meille se, että siellä on suomalaisia meppejä, jotka puhuvat ankarasti ja toimivat turvetta vastaan. Tämä minusta on aika erikoista, että me olemme hallituksessa yhteisesti näin voineet sopia ja hallituspuolueita edustava henkilö Euroopan unionin parlamentissa toimii kuitenkin Suomen hallituksen tässä asiassa ilmaisemaa tahtoa ja näkemystä vastaan.

Mitä tulee ehkä vielä tähän energian hintalappuun, jota täällä kysyttiin, me parhaillaan valmistamme tätä ilmasto- ja energiastrategiaa eikä mene kuin muutama viikko, kun se on täällä eduskunnan käsissä. Ilman muuta on selvää, että kun eduskunta saa käsiteltäväkseen tuon strategian, niin sen pitää tietää siinä yhteydessä ja päästä itse arvioimaan, mitkä ovat ne uusiutuvan energian lähteitten erilaiset potentiaalit, minkä verran käytännössä voidaan saada erilaisilla uusiutuvilla raaka-aineilla, mutta samalla eduskunnan pitää saada tietää ja päästä itse arvioimaan, minkä hintaista on erilaisilla uusiutuvilla energiaraaka-aineilla sen energian tuottaminen. Strategiassaan hallitus arvioi näitä, ja tarkoitus kyllä on se, että edullisuusjärjestyksessä sitä uusiutuvaa energiaa pitää ottaa käyttöön eikä ensimmäisenä kalleimmat vaihtoehdot. Mutta me joudumme, ja nyt tulen siihen tuuleen, välttämättä tukeutumaan myöskin tuulienergiaan eikä se niin huonosti kilpailukykyistä enää tällä hetkellä ole. Me yritämme rakentaa sille sellaiset ohjausjärjestelmät, joilla se tuulienergia saataisiin mahdollisimman markkinaehtoisesti käyttöön, mitä me välttämättä tarvitsemme.

Olen ensi viikon vaihteessa menossa Espanjaan tutustumaan siellä parhaitten asiantuntijoitten kanssa siihen, miten Espanja oman temppunsa on tehnyt. Espanja on Euroopassa ylivoimainen ykkönen. Sen jälkeen kaukana tulee Saksa ja sitten vielä muut maat. On erittäin tärkeää, että mitä tahansa se uusiutuva energia onkin, jota otamme käyttöön, se mahdollisimman hyvin täyttäisi siinä alussa mainitsemamme tavoitteen, sen, että Suomessa tuotettu tässä tapauksessa sähkö, koska tuulella tuotetaan sähköä, olisi hinnaltaan kilpailukykyinen, kohtuuhintainen ja suomalaisen elinkeinoelämän kannalta mahdollisimman oikeaoppinen.

En malta olla tässä lopuksi sanomatta, että kun Suomessa viime viikolla, tämän viikon alussakin, nämä korkeat spot- eli päivän hinnat olivat tuossa 73 euron tietämissä ja kun puhutaan paljon, minkälaista se tuulisähkö nyt on, niin Euroopassa on erilaisia järjestelmiä, erilaisia takuujärjestelyjä ja on maita, joissa taataan tuonne 80—100 euron tasoon, siis megawattituntihinta, mutta on myös maita, kuten Saksa, jossa offshore-syöttötariffin hinta oli näitten uusien sopimusten mukaan, mitä kesällä siellä tehtiin, 170 euroa. Vielä kertaalleen, Suomessa ne korkeimmat hinnat, mitkä nyt on todennettu, ovat 73 euroa megawattitunnilta. Se on totta, että ei se ihan halpaa ole. Minä uskon siihen, että Suomi kykenee ratkaisemaan tämän asia tavalla, joka ei meillä nosta ollenkaan kustannuksia Saksan offshore-hintoihin, vaan me kykenemme sen tuottamaan huomattavasti edullisemmin.

Ilkka Kantola /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Talousarvioesityksestä käy ilmi, miten hallitus vastaa ilmastonmuutoksen synnyttämään haasteeseen. Hallitus korottaa kotitalousvähennystä ja asuinrakennusten energia-avustusmäärärahaa. Lisäksi rahaa myönnetään uusiutuvan energian käytön ja energiatehokkuuden edistämiseen investointituella ja joukkoliikenteen tuella. Nämä rahat helpottavat olemassa olevien jo keksittyjen energiantuotanto- tai säästömenetelmien käyttöön ottamista.

Arvoisa ministeri, ilmastonmuutoksen tuoma haaste energiantuotannolle on niin suuri, että tarvitaan myös uusia keinoja. Miten paljon hallitus panostaa uusiin energiaratkaisuihin ja vaihtoehtoisten energiamuotojen tutkimukseen? Eräiden asiantuntijoiden mukaan tutkimusmäärärahat tulisi kymmenkertaistaa nykyisestä, jotta tuloksia syntyisi.

Matti Kangas /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Eilen käytiin metsäteollisuuden vieraana valiokuntana ja siellä kyseltiin myös, mikä on energian hinta, sähkön hinta, tulevaisuudessa ja miten sitä on saatavilla. Se on kuulemma heille erittäin tärkeä, niin kuin tiedetään, samoiten puun hinta ja miten sitä on saatavilla jatkossa. Epäilivät jo sellaistakin, että kun 15 miljoonaa mottia parhaimmillaan puuta pitäisi hommata suomalaisista metsistä, että korvataan tuo Venäjän- tuonti, niin ei ole nyt ihmisiä, jotka sen tekevät. Eli tässäkin ollaan vähän myöhässä heidän mielestään, ei ole tarpeeksi panostettu.

Ministeriltä kysyisin: Teknologiateollisuus ehdottaa uutta mallia pohjoismaisille sähkömarkkinoille. Etujärjestö haluaa erottaa päästöoikeuden kaavan varsinaisista sähkömarkkinoista, ja he kertoivat, että sähkön hinta voisi laskea jopa 22 prosenttia; sähkön hinta näet määräytyisi toteutuneiden päästöjen mukaan (Puhemies: Minuutti!). Mitä ministeri on tästä mieltä, että ei kivihiilen mukaan, vaan niiden päästöjen mukaan, mitä ala tekee? Onko tämä hyvä malli?

Toimi Kankaanniemi /kd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Tämä turve vielä kiinnostaa. Ministeri totesi aivan oikein tämän kestävyyskriteerin ja 35 prosentin säännön ja että se eräiltä osin on tutkimusten mukaan täytettävissä ja näin voitaisiin mahdollisesti saada turpeelle hyväksyntä tältä osin. Mutta sanoitte, että sekin on äärimmäisen tiukan väännön takana, ja näin varmasti on. Tämä johtaa kysymykseen, onko sitten tämä normaali turpeenkäyttö Keljunlahdessa taikka vastaavasti muualla nyt ilman muuta menetetty jo tässä vaiheessa, ja jos on, niin mikä on sen vaikutus kaiken kaikkiaan a) työllisyyteen, b) kansantalouteen, c) energiapolitiikkaan.

Hannu Hoskonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Pekkarinen on määrätietoisesti ajanut kotimaisen energian edistämistä ja osallistunut aktiivisesti siihen keskusteluun toimien suomalaisen energian hyväksi. Kaksi kysymystä: Kun katsotaan suomalaisen energian edistämistä, niin puhutaan aina biokaasusta. Mikä on biokaasun asema teidän prioriteeteissanne, kun innovaatiorahoilla kehitetään uusia keinoja sähkön tekoon? Toinen kysymys koskee kaivostoimintaa. Kaivostoiminta on erittäin kovassa nousussa Suomessa. Erittäin vaikeilla työttömyysalueilla, kuten kotikunnassani, on kaivos vireillä. Onko harkittu työ- ja elinkeinoministeriössä sitä, että näille alueille luotaisiin ikään kuin vähän ryyditetympi paketti, että saataisiin ne kaivokset pyörimään, koska tosiasiassa pienillä investointituilla saataisiin kymmenien miljoonien investoinnit sille alueelle, joka turvaisi työllisyyden 20—30 vuotta eteenpäin?

Lyly Rajala /kok(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Olen jo viides tai kuudes, joka puhuu turpeen puolesta. Minä tiedän myöskin, että ministeri Pekkarinen on hyvin vankasti turpeen puolestapuhuja. Meillä makaa Suomen soissa samanlainen energiavaranto kuin Pohjanmeren öljy- ja kaasuvarat yhteensä. Tämän aina yritän muistuttaa täällä kaikille kollegoillekin. Elikkä me olisimme hyvin rikas valtio, kun me saisimme tuon turpeen kunnolla käyttöön. Tiedän, että olette vankasti ajanut EU:n puolella tuota uutta statusta. Taas se tällä viikolla siellä kaatui. Kysynkin, onko teillä vielä yhtä suurta intoa ja uutteruutta pekkaroida eteenpäin edelleen tämän turpeen luokituksen parantamiseksi meille vähän edullisemmaksi. Se olisi meille kansantaloudellisesti äärimmäisen iso asia.

Toinen asia, joka liikkuu vähän kauemmaksi, on kaivosteollisuuden asia. Tämä ei ole teidän alaanne, tarkoitan tämä liikenne, mutta jos esimerkiksi Kolarin—Pajalan kaivos avataan, niin kuin hyvin siltä näyttää, siellä on rautatiet niin huonossa kunnossa, että on syytä kysyä, oletteko hyvissä väleissä Vehviläisen kanssa, koska jos tuommoinen määrä malmia, 13 miljoonaa tonnia vuodessa, ei tule rautateitse, niin se tarkoittaa 325 000 rekkaa vuodessa teillä.

Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Uusiutuvan energian investointitukiin esitetään ensi vuodelle rahasumma, joka on tuplat verrattuna siihen, mikä oli käytössä viime vuonna. Itse olen sen verran nuori poliitikko, että en muista, että koskaan aiemmin yksikään hallitus olisi tällaista uutta satsausta tehnyt uusiutuvan energian edistämiseen, mutta ministeri Pekkarinen on niin kokenut, että hän voi ehkä täydentää muistiani, jos jokin hallitus Suomen historiassa olisi tätä suuremman satsauksen tehnyt. Vähän epäilen, että ei ole.

Kysyisin sitä, että kun tämä uusiutuvan energian tavoite vuodelle 2020 on kohtuullisen haastava, niin jos oletettaisiin, että meillä ei olisi tulevaisuudessa käytössä syöttötariffien kaltaisia tehokkaita ja toimivaksi todettuja ohjauskeinoja tai ne rajattaisiin hyvin tiukasti, niin kuinka paljon valtion budjetista tarvittaisiin investointitukimäärärahoja tulevaisuudessa, jotta näihin tavoitteisiin voitaisiin vielä päästä.

Sitten kysyisin sitä, kun talousarviossa on sinne tänne ripoteltu ilmasto- ja energiapolitiikan kannalta tärkeitä määrärahoja, niin voitaisiinko tätä Keltaisen kirjan informaatioarvoa parantaa, niin että ikään kuin koottaisiin ilmasto- ja energiapolitiikan kannalta (Puhemies: Minuutti mennyt!) keskeiset määrärahat ilmastobudjettiin tämän kirjan sisällä.

Timo Soini /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tuen mielelläni silloin ministeriä, kun on aihetta, ja nyt on aihetta. Suomi on rikas maa. Jokainen hehtaari tulee arvoonsa. Me tarvitsemme turpeen. Me soutelemme soutuveneellä makeavesialtaitten päällä. Jos oikein hoidetaan, tämä on vauras ja hyvä maa jatkossa. Nyt tarvitaan satsausta kotimaiseen energiaan, ja turve on eräs sellainen asia, ja se pitää meidän pystyä perustelemaan EU:n satraapeille, että sitä voi käyttää, koska sitä on meillä lukemattomia määriä. Jos sitä vähän tuolla Kihniöllä ja muualla kuokkii, Jalasjärvellä, niin se on kaikki Suomen kansan eduksi. Semmoista ympäristövouhotusta nyt läpi maailman, etenkin Keski-Euroopassa, harrastetaan; ihmiset, jotka eivät ole turvesuota nähneetkään, rupeavat niitä suojelemaan. Niitä männynkäkkäröitä meiltä kyllä riittää, ei ole mitään vahinkoa, kun sieltä kansan käyttöön ja pyörät pyörimään!

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Ed. Soinilla on kyllä innostavia puheenvuoroja. Tässä ei malta pysyä tälläkään puolella ihan tavanomaisissa esiintymistavoissa, mutta yritän sen nyt kuitenkin tehdä.

Se on juuri näin. Vielä 2003—2004 Saksa tuki omaa kansallista energialähdettään, kivihiiltä ja ruskohiiltä, noin 3 miljardilla eurolla, siis kivihiiltä ja ruskohiiltä. Tämä oli toimintatukea, jota meillä ei ollenkaan hyväksytä; 3 miljardilla eurolla Saksa tuki. Tämä vaan taustaksi sille, että emme nyt ole ihan ainutkertainen joukko, jos me yritämme pitää oman kansallisen kotimaisen energialähteen puolta. Yhdyn kaikkien teidän näkemyksiinne, jotka täällä tästä asiasta puhuitte.

Mitä tulee syöttötariffiin, kuinka paljon se vaatisi rahaa, jotta ne voitaisiin korvata, on vaikea sanoa ihan tarkkaan, mutta varmaan 200—300 miljoonaa. Niinhän me olemme sen laskeneet, minkä verran tarvittaisiin, jotta siis investointituilla saataisiin nykylaskelmien mukaan se vuotuinen uusiutuvan energian lisäys, joka johtaisi siihen, että vuonna 2020 meillä olisi 38 prosenttia uusiutuvaa, 200:n, 300 miljoonan välillä. Emme siihen pääse.

Mitä tulee alan tutkimukseen ja kehittämistyöhön, nämä rahathan ovat lisääntyneet erittäin paljon. Viime vuosi, myönnän, oli poikkeuksellinen, 116 miljoonaa euroa. Se oli oikein huikea hyppäys. Perinteisesti se on ollut muutama kymmenen miljoonaa euroa, 40—50 miljoonaa, ja nyt arvioin, että se on tänä vuonna vähän yli 100, ensi vuonna vähän yli 100, ja sitten tavoite on — tässä sen verran voin nyt paljastaa sitä, mitä tuossa strategiassa on tulossa — että 2020:een mennessä se voisi kaksinkertaistua, siis edessä olevien kymmenen vuoden aikaan. Se on se, mitä siinä arvioidaan ainakin tällä hetkellä. Rohkenen nyt, vaikka se ei ole valmis paperi, siitä kuitenkin sanoa.

Ed. Mustajärven kanssa olen ihan samaa mieltä siitä lähestymistavasta, millä tavalla 20—30:tä prosenttia pitää lähestyä. Jaan nämä näkemykset erittäin vahvasti.

Mitä tulee ed. Kankaan kysymykseen siitä, onko tämä teknologiateollisuuden uusi idea, jonka olen toki aikaisemminkin kuullut ja nähnyt, onko se käyttökelpoinen. Minä sanoisin, että olen asiantuntijoitten kanssa pikkaisen kerinnyt käydä sitä lävitse ja minun mielestäni windfall-voittojen leikkaus on paras vaihtoehto, kajota siihen samaan päästökauppajärjestelmän erityisesti Suomen tapaisessa maassa aiheuttamaan erityiseen ongelmaan. Oikeastaan mikään muu maa maailmassa kuin Suomi ei koe yhtä mittavana tavallaan sitä ongelmaa. Päästökauppajärjestelmälle parempaa vaihtoehtoa minä en ainakaan keksinyt, mutta se tuottaa kuitenkin oheistuotteenaan sellaista, jota pitäisi kyetä korjaamaan. Tämä on toiseksi paras ratkaisu. Minusta pitää ennakkoluulottomasti katsoa, voisimmeko me tällä teknologiateollisuuden mallilla lähteä eteenpäin, mutta se ei ole kovin helppoa, koska siihen me tarvitsemme muut Pohjoismaat mukaan ja se ei ole yksin meidän ratkaisujemme avulla aikaansaatavissa, tämä, mitä teknologiateollisuus esittää.

Mitä tulee työelämän kehittämiseen, jos puhemies sen sallii, tässä, ed. Gustafsson, me olemme ottaneet hellään syleilyyn kaiken sen osaamisen, mikä siirtyi työministeriöstä tänne Tekesiin ja meidän innovaatio-osastollemme. Todellakin, niin kuin uudessa ajassa niiden työelämän kehittämistoimenpiteiden luonteen luonne pitää olla sitä, ja siksi me olemme sitä arkkitehturoimassa ja me katsomme, mitä ne uuden ajan teknologiset vempaimet erityisesti edellyttävät työelämän käytännön prosesseilta ja työelämältä ylipäänsä, ja työelämän lähtökohdista käsin pyrimme vastaamaan uuden teknologian, sen saman, mitä Tekes kehittää samanaikaisesti, tuomiin haasteisiin. Meillä on 12 miljoonaa euroa rahaa siinä budjetissa, mikä teillä on siinä edessänne, ja meillä on erittäin hyvä yhteistyö sen henkilöstön kanssa, joka siirtyi meille ministeriöön ja minun vastuualueelleni tässä äskettäin.

Mitä vielä tulee tähän innovaatiorahoitukseen, toinen joka ansaitsee tulla tässä yhteydessä mainituksi, on kyllä innovaatiorahoituksessa entistä enemmässä painopisteen siirtäminen myöskin palvelusektorille. Suomi selviää tai ei selviä globaalissa kilpailussa sillä, josko me kykenemme kohentamaan myöskin palvelusektorin tuottavuutta, joka on aivan liian hidas, se palvelusektorin tuottavuuskehitys. Me panemme tällä hetkellä kolme kertaa enemmän rahaa palvelusektorin innovaatioihin kuin tämän vuosituhannen alkuvuosien aikaan. Siis muutamassa vuodessa lisäys on ollut erittäin merkittävä. Me aloitimme silloisen ministeri Heinäluoman ja kumppaneitten kanssa, ja tällä tiellä jatketaan myöskin tässä hallituksessa, niin kuin monessa asiassa jatketaan sillä tiellä, (Puhemies: Kohta 5 minuuttia!) mitä rakennettiin ed. Heinäluoman kanssa.

Esa Lahtela /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri korosti näitä uusia innovaatioita. Uraani ei ole uusi innovaatio. Pohjoiskarjalaisesta näkökulmasta siellä on hyvin paljon huolta kannettu siitä lupapolitiikasta, mitä uraanin etsinnän osalta on. Joku viisas, iso tappi tässä sanoi, että ei sinne vielä kaivoksia tule. Minä en usko ollenkaan. Jos tutkitaan, niin tarkoitus on perustaa kaivos. Tämä iskee niitä uusia innovaatioita vastaan.

Onko ministerillä tiedossa, että siellä on semmoisia hankkeita, muun muassa tämmöisiä vesienpullotushankkeita, jotka ovat aika lähellä Eno—Kontiolahti-seutua, jotka vaarantavat koko sen idean siinä, koska siitä syntyy sellainen mielikuva, että se ei ole puhdasta aluetta? Toisaalta pohjoiskarjalaisia elintarvikkeita myydään hyvin puhtaina elintarvikkeina. Tämä iskee ristiin sitä ajatusta. Siinä mielessä kysyn: Näkeekö ministeri sitten myös, että Wille Riekkinen on ihan hakoteillä tässä, kun kirkonkin puolesta on huolissaan siitä, että Pohjois-Karjala pitää pitää puhtaana? Toivon, että ministeri ottaa vakavasti nämä viestit.

Kari Kärkkäinen /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tuulivoiman osuus energiapaletistamme on tällä hetkellä noin 0,2 prosenttia. Luin ilokseni viikonloppuna siitä, että hallituksella on tavoitteena tosiaankin nostaa tuulivoiman osuutta vuoteen 2020 mennessä 2 000 megawattiin, eli se vastaa noin 4:ää prosenttia energiatarpeestamme eli 5:tä terawattituntia. Kysyn: Mitkä ovat ne keinot, jos syöttötariffia ei oteta käyttöön, millä menetelmillä me saavutamme tuon tavoitteen, tai mitkä ovat ne hallituksen välineet tuon merkittävän tavoitteen saamiseksi?

Lauri Kähkönen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kaksi kysymystä arvoisalle ministerille:

Ensinnäkin talous- ja velkaneuvonnasta jälleen kerran budjettikirjassa on sellainen luku, joka on alempi kuin tälle vuodelle. Eduskunnan päätöksen myötä sitä korotettiin. Tämä sama on toistunut vuosia. Paitsi tämä talous- ja velkaneuvonta myös ennalta ehkäisevä työ on erittäin tärkeää. Onko hallitus näin päättänyt, että tämä on yksi luu, jota sitten eduskunta kaluaa, ja tällä tavalla se saa tyydytystä, kun sinne 100 000 euroa lisätään?

Toinen, arvoisa ministeri, kysymys liittyy kuljetustukeen, sitä on jatkettu määrävuosin. Ollaanko resursseja lisäämässä ja mahdollisesti soveltamisalaa laajentamassa? Yrittäjät kokevat sen erittäin hyväksi, vaikka se ei summaltaan niin kauhean iso ole mutta kynnystä yrittämiseen madaltaa. Onko jatkossa tarkoitus myös, että voitaisiin raaka-aineitten kuljetukseen tätä rahaa kohdentaa?

Markku Rossi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Hallitus reagoi metsäteollisuuden ongelmiin erittäin nopeasti, kiitos siitä. Samalla on pakko kysyä, onko suomalaisella teollisuudella ja elinkeinoelämällä oma tulevaisuusstrategia. Maailman myllerrykset vaikuttavat meihin varsin nopeasti, ja kuinka paljon myös valtio pystyy vaikuttamaan siihen, että tietyllä lailla suomalaisen sinivalkoisen pääoman ja valtion tietyn liiton kautta voidaan edistää suomalaisen teollisuuden pysymistä ja kehittymistä täällä kotimaassa? Esimerkiksi Varkaudessa varsin nopeassa tempossa kierrätykseen perustuvaa tuotantoa ollaan ajamassa alas. Ihmetystä herättää silloin, ovatko myös teollisuuden arviot olleet ihan kohdallaan. Tässä mielessä, ministeri Pekkarinen, onko sitten teollisuudella sellaista tulevaisuuden strategiaa, johonka me voimme nojata?

Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ilmastonmuutokseen vastaaminen tarkoittaa myös valtaisia tulonsiirtoja, ja siinä on kysymys myös sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta. Nyt kun ministeri Pekkarinen mainitsi tämän hyvän yhteistyön, mitä meillä on ollut ministeri Pekkarisen kanssa aikaisemmassa hallituksessa, palautan mieleen erään asian, joka on pahasti kesken. Se koskee windfall-voittojen verottamista.

Sähköyhtiöille syntyy jättimäisiä tuloja, ei heidän oman toimintansa ansiosta vaan päästökaupan takia, yhteiskunnan päätöksellä. Olimme yhtä mieltä siitä, että nämä verot tarvitaan, jotta voi tulla koko yhteiskunnan käyttöön tämä tuotto, josta voidaan rahoittaa uusiutuvan energian investointeja. Viime syksynä te lupasitte tämän, kun sanoin, että jos se on siitä kiinni, että ei ole mallia, niin käymme antamassa mallin, ja jos ministeri muistaa, niin tuolla eduskunnan kahviossa toin teille tämmöisen lakialoitteen. Sen jälkeen ei ole asiasta kuulunut yhtään mitään. Onko niin, että kokoomus istuu tässä tämän asian päällä ja te ette saa tahtoanne lävitse, vai oletteko muuttanut käsitystänne windfall-voittojen verottamisesta? (Puhemies: Minuutti on mennyt!) 350 miljoonaa euroa olisi käytettävissä.

Lenita Toivakka /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pari kysymystä ministerille:

Matkailu voi olla tulevaisuudenala Suomelle, ja sillä voitaisiin luoda runsaasti työpaikkoja eri puolille Suomea. Nyt tähän budjettiinkin sisältyy tavoite, että Suomea parannetaan houkuttelevana matkailumaana jatkossa. Onko tähän suunnitteilla uusia tehokkaita toimenpiteitä ja mahdollisesti yhteistyötä matkailuyrittäjien kanssa?

Toinen kysymykseni koskee EU:n rakennerahastojen rahoituspäätöksien viivästymistä, josta olen aikaisemminkin ministeriltä kysynyt. Haluaisin nyt tiedustella, onko tässä edistymistä, onko näitä tietojärjestelmäongelmia saatu kuntoon ja milloin näitä rahoituspäätöksiä voitaisiin maakunnissa odotella. Erityisesti osaamis- ja tutkimuskeskittymät ovat olleet vaikeuksissa, kun osaajia on karannut, kun rahapäätökset ovat viivästyneet.

Heli Järvinen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minusta on mielenkiintoista se, miten tässä salissa suomalaiset poliitikot yrittävät määritellä turpeelle päästökertoimet. Se tehtävä on yksinkertaisesti tutkijoiden tehtävä. Jos jokainen maa lähtisi miettimään ilmastonsuojelua vain omasta näkökulmastaan, me saisimme melko mielenkiintoisen paketin ja kokonaisuuden siitä, mitä ilmastonmuutoksen hidastamiseksi tässä maailmassa tapahtuisi.

Ed. Rajalan kanssa olen samaa mieltä siitä, että kansantaloudellisesti turve on todella tärkeä asia. Täytyy muistaa, että mitä enemmän me nykyistä turpeenpolttoa lisäämme, sitä vaikeammaksi aidosti uusiutuvan energian 38 prosentin käyttötavoite tulee. Siksi haluan kysyä: Olemmeko kansainvälisten sopimusten takana vai emme?

Hannakaisa Heikkinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen iloinen, että tähän budjettiesitykseen on sisällytetty ratkaisuja, joilla ihan tavallinen ihminen voi tuoda oman kortensa kekoon energiansäästön haasteessa ja ilmastopolitiikassa yleensä. Yksi sellainen on kotitalousvähennys, jolla pyritään saamaan lisää pieniä investointeja, joilla kehitetään esimerkiksi öljykattiloitten syrjäytymistä ja tilaa pellettikattiloille. Kun tämä vähennys on tulonsaajakohtainen, niin kahden tulonsaajan perheessä vähennystä voi tehdä 6 000 euroa, joka on jo merkittävä summa.

Haluaisin kuitenkin kysyä: Missä vaiheessa syöttötariffijärjestelmän saaminen niin sanotulle vihreälle sähkölle on? Sehän on valtaisa mahdollisuus, joka osaltaan edesauttaa ja vauhdittaa muun muassa maatilojen lietteen ja kaatopaikkajätteen hyödyntämistä niin sähköksi kuin lämmöksikin.

Johanna Karimäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Pekkarinen, oli hienoa kuulla uusiutuvan energian investointitukien merkittävistä lisäyksistä, samoin teidän visioitanne tuulivoiman mahdollisuuksista. Aivan kuten ed. Heikkinen nosti esiin täällä biokaasun syöttötariffit, niin haluaisin muistuttaa, että ne on luvattu jo hallitusohjelmassa ja niiden valmistelu on meneillään ministeriössä. Koska näin on, niin näitä tariffeja odotetaan kuin kuuta nousevaa. Monet investoijat odottavat niitä. Koska niiden merkitys ympäristölle ja työllisyyden suotuisalle kehitykselle on erinomainen, niin vauhdittaisin niitä todella ja haluaisin tietää, missä vaiheessa niiden valmistelu on. Ymmärrän toki, että tämä on osa energia- ja ilmastopakettia, mutta koska ne ovat jo hallitusohjelmassa, niin siksi niitä erityisesti odotetaan.

Sanna Perkiö /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinkin täytyy todeta, että olen ministeri Pekkarisen kanssa aivan eri mieltä tästä windfall-voittojen verotusasiasta, mutta en käytä tätä puheenvuoroani nyt siihen. Voimme keskustalla asiasta myöhemmin. (Ed. Ahde: Sieltä tuli vastaus!)

Ministeri Pekkarisen hallinnonalaisen energiapolitiikan määrärahat lisääntyvät 40 prosenttia ensi vuonna, ja myös ilmasto- ja energiaselvityksiin ja viestintään laitetaan lisää rahaa. Kysyisinkin: Mitä kuuluu energia- ja ilmastostrategian ympäristövaikutusten arviointiin eli tähän sovaan, joka on lain edellyttämä menettely? Joko on selvillä, mitkä uusiutuvan energian muodot vahingoittavat vähiten Suomen ympäristöä ja taloutta? Samalla kysyisin vielä: Mikä olisi, kun on kerran budjettikeskustelu, mieluisin toteutusjärjestys uusiutuvalle energialle tämän valtion budjetin kannalta?

Tuomo Hänninen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ministerin hyvän taloudellisen analyysin ja kommenttien jälkeen vähän arkisempaa asiaa. Kuljetuskustannukset ja kulkemisesta aiheutuneet kustannukset ovat pitkien etäisyyksien maassa nyt vuoden aikana oleellisesti kasvaneet. Nyt esimerkiksi Koillis-Suomesta viedään kuitupuuta Perämeren toiselle puolelle. Yritysten kilpailukyky heikkenee ja sitten väestön maksukyky myöskin hankaloituu. Mitä tälle asialle voidaan tehdä? Voidaanko esimerkiksi kuljetustukea oleellisesti lisätä?

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

(Eduskunnasta: Mikrofoni päälle, ei kuulu!) Arvoisa puhemies! Olen onnellinen, että edustajat haluavat näin mielellään kuulla minun ääntäni. (Naurua)

Arvoisa puhemies! Paljonko on energiainvestointeihin rahaa? Ei lisäys ole 46 prosenttia, vaan kun tämän vuoden budjetissa on noin 26 miljoonaa euroa, 2008, lisäbudjetissa tulee tälle vuodelle, joka on ensi vuonna käytössä, 30 miljoonaa ja ensi vuoden varsinaisessa esityksessä on 56,1 miljoonaa. Itse asiassa ensi vuoden aikaan meillä on myöntämisvaltuutta 86,1 miljoonaa euroa — pieni tarkennus.

Mitä uraaniin tulee, niin uraani on metalli siinä kuin mikä muu tahansa. Periaatteessa siihen liittyviä valtauksia voidaan Suomessa tehdä ja niitä on myönnettykin. Kun valtauksia on myönnetty, erittäin tarkkaan on pyritty se proseduuri, millä asianosaisia ja asianomaisia kuullaan, viemään sen mukaisesti kuin nyt jo voimassa oleva perustuslaki tai hallintolaki edellyttää. Uusi laki, mitä valmistellaan, tullee tämän kaiken ottamaan huomioon erittäin tarkkaan myöskin jatkossa.

Mitä tulee piispa Riekkiseen, arvostan häntä erittäin monessa asiassa, minä en ole ihan tarkkaan nyt ymmärtänyt, mitä hän tarkoittaa. Tarkoittaako hän sitä sanomallaan, ettei saa edes suorittaa etsintää, jossa saattaa tulla vastaan uraania, niinkö? Minusta se on pikkasen liikaa vaadittu. Jos taas piispa Riekkinen tarkoittaa sitä, että maassa, joka itse käyttää ydinenergiaa, ei saisi kuitenkaan tuottaa siinä ydinenergiassa tarvittavaa uraania, niin siinä olen hänen kanssaan periaatteellisesti täysin eri mieltä. Minun mielestäni maalla, joka itse käyttää ja tuottaa ydinenergiaa, ei ole oikeutta kieltäytyä ottamasta omasta maaperästään siihen tarvittavaa raaka-ainetta. Jos kieltää raaka-aineen oton, niin sitten mielestäni pitää kieltää myöskin sen käyttö maassa. Ajatus sitten, että kyllä me hyödynnämme mutta ei meidän takapihalta sitä raaka-ainetta, ei mielestäni ole toimiva periaate.

Mitä tulee biokaasuun, se tulee muun syöttötariffin yhteydessä vuoden 2010 alusta lähtien. Se on tähtäin. Me emme halunneet maatilojen yhteyteen pienbiokaasun tuotolle tuotannon erillistä syöttötariffia. Nyt siellä mennään eteenpäin näillä investointituilla. Kolmen M:n kautta tulee sinne investointitukea meiltä myös teollisille hankkeille, mutta siellä ei ole kyllä teollisia hankkeita juurikaan lähtenyt liikkeelle, koska ne kaikki nyt odottavat tätä syöttötariffijärjestelmää.

Mitä vielä syöttötariffijärjestelmään yleensä tulee, niin hallitus ei ole tehnyt vielä lopullista päätöstä, mitkä ovat ne ohjausjärjestelmät, mutta minä pidän täysin mahdollisena sitä, että se pääasiallinen ohjausjärjestelmä investointitukien ohella tulee olemaan nimenomaan syöttötariffi. Mutta siihen me voimme palata vielä moneen kertaan myöhemmässä vaiheessa.

Mitä tulee tuuleen vielä, niin kun tässä puhutaan 2 000 megawatista, se tarkoittaa 5—6 terawattituntia sähköä vuodessa. Kokonaisenergiankulutus on viime vuonna ollut 312 terawattituntia. Jokainen osaa laskea, että se on pari prosenttia siitä. Mutta sähkönkulutuksesta, joka on taas 90 terawattituntia, se olisi itse asiassa tuommoinen 6—7 prosenttia. Kyllä tuulella tulee, jos me noihin tavoitteisiin pääsemme niin kuin pitää päästä, olemaan oma tärkeä merkityksensä meidän energiajärjestelmässä. Kannattaa sitten kuitenkin muistaa se, että se ei ole kovin yksinkertainen ja halpa energialähde. Aiemmin puhuin paitsi tästä syöttötariffin tasosta eräissä maissa myöskin siitä, että se vaatii välttämättä säätövoimaa. Minusta on kyllä välillä, rohkenisiko sanoa, vähän edesvastuutontakin, kun julkisuudessa itseään korkeilla titteleillä kutsuvat henkilöt puhuvat siitä, että vesivoima ei tarvitse lainkaan säätövoimaa. Se kerta kaikkiaan ei ole totta. Tämä totuus, että äsken sanottu ei ole totta, tulee kirjattua kyllä myöskin tähän ilmasto- ja energia-strategiaan. Siinä tunnistetaan se, kuinka paljon käytännössä tämä 2 000 megaa tehoja vaatii säätövoimaa. (Ed. Korkeaoja: Ministeri tarkoittaa tuulivoimaa!)

Arvoisa puhemies! Siitä huolimatta me tarvitsemme tuota tuulivoimaa. Pari muuta kommenttia vielä, jos puhemies sallii. Mitä tulee vielä näihin windfall-voittoihin, mistä ed. Heinäluoma puhui, niin kuin sanoin äsken, niin minusta tarvitaan joku järjestelmä, joka ottaa ei niiltä investoinneilta, jotka on tehty Kioton jälkeen 1997. Kun Kioton sopimus aikanaan syntyi, niin silloin investoijat saattoivat tehdä investointeja puhtaasti siitä lähtökohdasta, että nyt kun investoin, vältän päästöjä ja siitä hyödyn ja siitä pitää palkita. Ei niitä saa rangaista. Mutta ne investoijat, jotka investoivat 40 vuotta sitten tai 100 vuotta sitten veteen taikka ydinvoimaan, eivät tehneet niitä investointeja sitä silmälläpitäen, että vuonna 1997 maailmanyhteisö päättää käynnistää Kioton sopimuksen jnp. ja sieltä olisi varaa ottaa. En minäkään kaikessa saa tahtoani läpi, ed. Heinäluoma. Olen nyt ainakin toistaiseksi hävinnyt, mutta en ole menettänyt taistelua vielä tässä asiassa. (Ed. Gustafsson: Kannattaisi priorisoida nyt!)

Mitä tulee vielä tähän teknologiateollisuuden tekemään ehdotukseen, niin minusta se on myöskin nyt syytä katsoa yhteistyössä muiden Pohjoismaiden kanssa. Se voi olla yksi tapa päästä suurin piirtein saman sorttiseen ratkaisuun.

Arvoisa puhemies! Jos vielä sallitaan, ed. Rajamäelle sen verran, että kyllä me kaikki tiedämme varmaan, että mitä tahansa neuvonpitoja Suomi olisikin käynyt Venäjän kanssa, ei Venäjä näköjään ollut näissä tulleissa valmis nyt peräytymään aiemmin kertomastaan. Kun näin oli — kaikki me tiedämme, niin oli — niin hallitus ryhtyi kyllä erittäin nopeasti sen jälkeen niihin toimenpiteisiin, jotka nyt näyttävät purevan. Puuta on tarjolla, ja me pystymme vielä aika paljon pelastamaan siitä, mikä muutoin tässä maailmanlaajuisessa kilpailussa on kova haaste meille.

Arvoisa puhemies! Minä huomaan, että juuri nyt ylittyi minulle määritelty aika. Olisin mieluusti täällä jatkanut päivällä käytyä keskustelua pankkien korkojen yksipuolisesta korottamisesta, koska sen, mitä täällä päivällä sanottiin, haluan sanoa tiedotusvälineitten tässä läsnä ollessa. Ei ole kyllä nyt tullut ihan koko totuus siitä esille, mitä pankit voivat tehdä, ja ehkä myöskään se ei ole tullut esille, mitä ne aikovat tehdä ja mikä tässä kaikessa on valtion rooli. Jos tilaisuus siihen tulee, niin pyrin osaltani siihen palaamaan, koska muun muassa yritystoiminta kuuluu tietysti minulle ja siitä syystä olen erittäin tarkasti seurannut tätä keskustelua.

Kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin

Arvoisa puhemies! Ärade talman! Hyvät kollegat! Hallitusohjelmassa todetaan, että "kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikkaa kehitetään koko maassa tavoitteena alueellinen ja sukupuolten välinen tasa-arvoisuus ja hyvä saavutettavuus". Tämä oli suora lainaus. Tämä tavoite onkin ollut keskeinen, kun vuoden 2009 talousarvioesitystä on laadittu. Määrärahojen osalta talousarvioesitys antaa erinomaiset mahdollisuudet, ei pelkästään ensi vuoden osalta, vaan myöskin pidemmän aikavälin tarkastelussa toimi-alojen pitkäjänteiseen kehittämiseen ja hallitusohjelman toteuttamiseen. Tämän mahdollistaa erityisesti veikkausvoittovarojen myönteinen kehitys, niiden käyttäminen oikealla tavalla sekä eri sektoreilla tehty strateginen kehittämistyö.

Vuoden 2009 talousarvioesitykseen sisältyvät taiteen ja kulttuurin määrärahojen noin 10 prosentin, nuorisotyöhön noin 11 prosentin ja liikuntatoimeen noin 12 prosentin lisäykset. Euromääräisesti toimialojen lisäys on kaikkiaan noin 61 miljoonaa euroa. Veikkaus Oy:n tuloutusarvioksi on sovittu hallituksessa 414 miljoonaa euroa, ja tämän lisäksi on päätetty purkaa yhtiön rahastoon kertyneitä aikaisempien vuosien tuottoja noin 17 miljoonaa euroa. Kirjastojen valtionosuuksien siirto veikkausvoittovaroista yleisten budjettivarojen puolelle jatkuu jakosuhdelain mukaisesti ja vuosi 2009 on tunnetusti viimeinen vuosi, kun rahoitusta vielä on jäljellä veikkausvoittovarojen puolella.

Taidebudjetti kasvaa noin 43 miljoonaa euroa. Tästä merkittävimmän osan muodostaa taidelaitosten valtionosuusjärjestelmäuudistuksen toinen vaihe, mikä lisää teattereiden, orkestereiden ja museoiden valtionosuuksia yhteensä noin 16 miljoonaa euroa. Pidän erityisen tärkeänä, että tämä valtion lisärahoitus ohjataan nyt ja tulevaisuudessa kuntasektorilla kokonaisuudessaan taide- ja kulttuurilaitoksille. Toisaalta edellä mainittujen veikkausvoittovarojen kehitys mahdollistaa myös noin 14 miljoonan euron lisäpanostuksen taiteen ja kulttuurin eri kohteisiin. Tästä lisäyksestä mainittakoon kotimaisen elokuvan tuotanto, johon on kohdennettu 2,5 miljoonan euron lisäys sekä kulttuurivienti- ja kirjastotoimen kehittäminen, joihin molempiin suunnataan noin yhden miljoonan euron lisäykset. Tämä tarkoittaa elokuvan osalta, että kahdessa vuodessa on tullut lisäystä noin 30 prosenttia.

Taiteellisen työn edellytysten parantamiseen liittyy apurahalla työskentelevien taiteen ja tieteen tekijöiden sosiaaliturva, joka esityksen mukaan tulee voimaan vuoden 2009 alusta. Samalla taiteilija-apurahojen määrää lisätään 50 apurahalla vuodessa.

Talousarvioesitykseen liittyy myös tärkeänä uudistuksena verovapaan kulttuurisetelin käyttöönotto. Työnantajan työntekijälle verottomalle etuudelle ehdotetaan 400 euron ylärajaa. Tämä uudistus lisää omalta osaltaan kulttuurin kysyntää ja luo myös työtä kulttuurin sisältöjen tuottajille.

Liikuntapolitiikan painopisteinä ovat liikunnan kansalaistoiminta, terveyttä edistävä liikunta, lasten ja nuorten liikkuminen sekä eettisesti toimivan huippu-urheilun edistäminen. Liikuntabudjetti kasvaa noin 12,6 miljoonaa euroa. Tämä on varmaan merkittävin lisäys vuosikymmeniin. Liikuntatoimen kokonaisbudjetti on 119 miljoonaa euroa, josta veikkausvoittovarojen osuus on 116 miljoonaa. Suurin lisäpanostus määrärahojen osalta kohdentuu liikuntajärjestöjen tukeen, johon esitetään lisäystä 5,6 miljoonaa. Uutena avauksena tässä aloitetaan kolmivuotinen seuratukihanke liikunta- ja urheilutoiminnan kehittämiseksi. Kuntien toimintaedellytyksiä parannetaan nostamalla kunnan liikuntatoimen valtionosuuden perusteena käytettävää yksikköhintaa, niin sanottua liikuntaeuroa, 10 prosenttia sekä lisäämällä liikuntapaikkarakentamiseen kohdennettuja avustusmäärärahoja yli 2 miljoonalla eurolla. Uudistettu terveyttä edistävän liikunnan ohjelma käynnistyy syksyllä 2008, ja sen rahoitusta esitetään lisättäväksi vuoden 2009 talousarviossa. Samoin käynnistyy uudistettu lasten ja nuorten liikuntaohjelma valtion lisäpanostuksin. Huippu-urheilun määrärahojen kasvu ohjataan pääosin urheilijoiden apurahoihin, valmentajien tukeen sekä muuhun valmennustoiminnan kehittämiseen. Antidoping-toimintaa tehostetaan ja sen osana doping-testien määrää lisätään niin, että vuonna 2010 voitaisiin saavuttaa Euroopan neuvoston Suomelle suositteleman 2000:n testimäärä.

Hyvät kollegat! Nuorisotyön määrärahat nousevat noin 5 miljoonalla eurolla. Kaikkiaan nuorisotyöhön osoitetaan 52,2 miljoonaa euroa, josta veikkausvoittovarojen osuus on 41,8 miljoonaa. Määrärahojen lisäyksien painopisteet ovat valtakunnallisten nuorisojärjestöjen tukemisessa, nuorten työpajatoiminnassa ja sitä tukevassa etsivässä työparitoiminnassa, kuntien nuorisotoimen valtionosuuksissa ja valtakunnallisten nuorisokeskuksien ja nuorten tieto- ja neuvontapalvelujen verkkomedioiden tukemisessa.

Den till ungdomarna riktade ungdomsverkstadsverksamheten kan utvecklas såväl vad gäller den uppsökande verksamheten med uppsökande arbetsparsfunktion som de egentliga ungdomsverkstädernas finansiering, totalt ungefär 10,8 miljoner euro. Den viktigaste linjedragningen på ungdomssidan gäller kanske ändå 3 miljoner euro som kanaliseras till ungdomsarbetet för att stöda regeringens barn- och ungdomspolitiska program som godkändes i slutet av förra året.

Puhemies! Aivan lopuksi: Opintotuen puolella ensi vuoden talousarvioesitys tuo myönteisiä uutisia, kun opiskelijoiden opintotuen asumislisästä poistetaan tarveharkinta puolison tulojen perusteella. Tämä kustannus on 1,8 miljoonaa euroa. Kokonaisuutena voi hyvällä omallatunnolla sanoa, että hallituksen talousarvioesitys ensi vuodelle on kulttuuria edistävä, nuorisomyönteinen, se on liikuntaa ja urheilua edistävä ja myöskin opiskelijanäkökulmasta erittäin tasapuolinen kokonaisuus.

Aila Paloniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kulttuuribudjetti on todellakin positiivisempi kuin pitkiin pitkiin aikoihin, ja siitä meidän on syytä todella olla iloisia. Myös taiteilijajärjestöt Forum Artisissa äsken olivat tyytyväisiä budjettiin. Kaksi asiaa nousee esille, jotka vaativat vielä kohennusta: Vapaan kentän toimintaedellytykset, niitä on voitava ehdottomasti parantaa. Vapaa kenttä uusintaa, taiteen ja kulttuurin kenttää ja tuottaa erinomaisia tuloksia erittäin pienellä rahalla. Nyt kun laitospuolta on kehitetty ja kohennettu, vapaa kenttä ansaitsee tukensa.

Toinen asia: Ylimääräiset taiteilijaeläkkeet, muutama kymmenen ylimääräistä taiteilijaeläkettä sitä väkimäärää kohti, joka oikeasti tänä päivänä sitä eläkettä tarvitsisi. Kun eläköityminen tapahtuu siellä taiteilijapiireissäkin, niin tuota määrää pitäisi kasvattaa kyllä tästä lähtien joku 5—10 eläkettä per vuosi. Kysymys ei edes ole suurista rahoista.

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Mukava kommentoida hyvää kulttuuri- ja liikunta-, nuorisotyöbudjettia. Kysyisin nyt, kun avustusmäärärahojakin näin paljon kasvatetaan, miten ministeri suhtautuu sellaisen liiketoimintatyyppisen liikuntatoiminnan avustamistarpeeseen. Eräät lajiliitot ovat nimittäin konsernirakenteessa, ja silloin tulisi läpivalaista nämä rakenteet ja harkita näitä avustamisperusteita ja -tarpeita. Onko ministeri tästä tietoinen? Kysyn myös läpinäkyvyysperiaatetta peräänkuuluttaen ministeriön omia käyttövaroja, jotka kulttuuripuolella miljoonasta kasvavat noin 2 miljoonaan euroon ja liikuntapuolellakin merkittävästi. Meille kansanedustajille tämä on ihan harmaa alue. Mitä arvaamatonta niihin voi sisältyä?

Tästä liikunta-eurosta, kun se leikkautuu valtion ja kuntien välisessä clearingissa, niin kuinka mielekästä on käyttää (Puhemies: Minuutti!) veikkausvoittovaroja siihen yhteyteen, kun se on nollasummapeliä?

Sirpa Paatero /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Monta erittäin hyvää kohtaa näillä kulttuurin ja liikunnan ja nuorisotyön saroilla. Kiitokset siitä! Hallitus on erityisesti oppinut jotain viime syksystä, jolloinka kaikki järjestöt yhteistuumin joutuivat olemaan täällä rivissä pyytämässä edes sitä, mikä oli veikkausvoittovaroihin liittyvään lainsäädäntöön jo aiemmin sovittu. Nyt ei tarvinnut tätä kierrosta käydä, ja se oli erittäin hyvä.

Yhä edelleen liikuntaseteli on hieman hankala kaikkien osalta, enkä ainakaan kannata sitä lasten ja nuorten puolelle. Työpaikkojen puolella asia on ihan toinen. Mutta lapsipoliittisessa ohjelmassa se oli myöskin kirjattu lasten osalle, ja siinä kohtaa näen aika suuren kysymysmerkin. Veikkausvoittovarat ovat kasvaneet aika paljon, ja nyt sitten kysymys on, olisiko mahdollisuutta jossain kohdin lähiaikoina ajatella myöskin niiden lisäkäyttöä myöskin näihin sektoreihin.

Leena Harkimo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Veikkausvoittovarojen tilanne on erittäin hyvä. Nostan esiin vain yhden asian. Hyvä hallitus on tehnyt erittäin viisaan päätöksen korottaessaan kuntien liikuntatoimen valtionosuuksien yksikköhintaa 10 prosentilla. Toisin sanoen 10,9 euroa nousi 12 euroon. Tämä korotus on mielestäni kuntapolitiikkaa parhaimmillaan. Onkin siis paikallaan muistuttaa nyt siitä, että istuvien ja tulevien kuntapäättäjien on paimennettava tämä valtionosuuden korotus tarkoitukseensa, toisin sanoen sinne liikuntatoimeen ja kuntalaisten liikuttamiseen. Liikkumattomuuden ja vähäisen liikunnan on laskettu aiheuttavan valtiolle jopa 300—400 miljoonan euron kustannukset vuositasolla, joten liikuntakulttuurin tukemisella on siis hyvin laajat vaikutukset kansantalouteemme.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Yleishavaintohan on, että kulttuuribudjetti näyttää vähän häkellyttävän hyvältä. Kysyn yhtä yksityiskohtaa. Nimittäin momenteilta 29.80.31 ja 52 myönnetään muun muassa kaupunginorkestereille lisää avustuksia. Arvoisa ministeri, kun nyt on hirmuinen turbulenssi ollut siinä, millä tavalla näitä kaupunginorkestereita hallinnoidaan, niin onko tämä hallinnassa, menevätkö nämä oikeaan kohteeseen vai ovatko kaupunkiyhteisöjen hutiloijat tehneet vääriä hallinnollisia ratkaisuja niin, että ovat pudottaneet itsensä avustusten saajien joukosta pois?

Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kulttuurimäärärahat ovat todellakin upeassa nousussa, 10 prosenttia ja jopa ylitsekin. Hieno asia. Tulee mieleen, että pitääkö sanoa, että heti kun Rkp:stä tuli ministeri kulttuuriministerin tehtäviä hoitamaan, niin kulttuurimäärärahat lähtivät nousuun. Kiinnitän kuitenkin huomiota siihen, että veikkausvoittovarojen niin kuin myös Raha-automaattiyhdistyksen tuotto on erittäin suhdanneherkkää. Erittäin suhdanneherkkää. Raha-automaattiyhdistys on nyt jo tilanteessa, että kun tehdään oikein ja nuorten pelaamisoikeutta rajoitetaan, niin sen tuotot vähenevät. Veikkauksessa on koko ajan riski, että pelaaminen valuu ulkomaille. Eikö nyt pitäisi laittaa varastoon tämän pahan päivän varalle eli sekä Veikkauksen puolella että Raha-automaattiyhdistyksen puolella jättää myös tietoisesti iso osa jakamatta, jotta tulevina vuosina on tämmöisen kuopan sattuessa pelitilaa?

Juha Mieto /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiitänkin hallitusta siitä, että liikuntapuolen rahootusta on todella merkittävästi lisätty, ja nyt on painopisteitäkin sitten jo vähän räätälöity, mihinkä niitä annetahan. Mutta kyllä minä kattoosin, että Suomen nuorisoos on tulevaisuus, ja kun on vielä otettu huomioon se, että koululiikuntahan ei ole saatu niitä tuntia lisää, mä kattoosin, että kaikista tärkeen sektori, mihinkä tätä rahaa pitää valuttaa, on seurat. Seurat teköö arvokasta työtä ja nyt pitääkin kohrentaa ja painostaa kuntia, jotta tämä avustus menöö suurilta osilta seuratyöhön. Ne sitä kaipaa. Ne teköö arvokasta työtä. Onko ministeri samaa mieltä?

Merja Kuusisto /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olisin ministeriltä kysynyt, mitä mieltä hän on siitä, että kun tällä hetkellä valtion tukea saavat sinfoniaorkesterit ja kaupunginorkesterit, olisiko mahdollista, että meillä Suomessa olisi yksi tai kaksi viihdeorkesteria, joita myös tuettaisiin valtion varoilla?

Outi Mäkelä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies, arvoisa ministeri! Lapsi- ja nuorisopoliittista kehittämisohjelmaa arvioivan nuorisoasiain neuvottelukunnan puheenjohtajana olen myös ilolla pannut merkille sen, että budjetissa panostetaan erityisesti lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman toimeenpanoon. Toivottavasti jossain vaiheessa pääsemme myös täällä istuntosalissa arvioimaan yhdessä ajankohtaiskeskustelulla ohjelman vaikutuksia. Tämän vuoden budjettiin olemme siis erittäin tyytyväisiä, mutta miten on ja onko jo varauduttu tulevaisuuteen. Ensi vuonna kuitenkin on jo odotettavissa, että kulut ja menot kasvavat myös järjestöillä.

Outi Alanko-Kahiluoto /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies, arvoisa ministeri! On hienoa, että teattereiden valtionosuudet kasvavat vihdoin. Mutta huolestuttavaa sen sijaan on se, että vapaan taiteen kentän rahoitus ei kasva yhtään. Tämä siitä huolimatta, että teatterilain ulkopuolella olevien erittäin korkeatasoisten ryhmien määrä on viime vuosina ollut voimakkaasti nousussa.

Kysynkin, että kun tulevina vuosina tulee veikkausvoittovaroja olemaan jaossa se 17 miljoonaa, jonka ministeri mainitsi, niin olisiko mahdollista siirtää fokusta aikaisempaa enemmän nimenomaan vapaan taiteen kentän rahoitukseen, joka nyt on joutunut tässä budjetissa, muuten erittäin hienossa budjetissa, ikävästi lapsipuolen asemaan?

Toiseksi kysyisin, että onko nyt, kun apurahan saajien sosiaaliturva tulee voimaan, huomioitu kaikissa valtion taiteilija-apurahoissa se summa, joka tarvitaan tämän sosiaaliturvan rahoitukseen? Hallituksen tahtotilahan oli, että kun tämä laki (Puhemies: Minuutti!) tulee voimaan, niin käteenjäävän rahan määrä ei pienene.

Kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin

Arvoisa puhemies! Tässä tuli paljon hyviä kysymyksiä. Ensinnäkin vapaan kentän osalta. On aivan selvää, että vapaan kentän rahoitus laahaa perässä, ja nyt on vielä kaksi talousarviota jäljellä ja tullaan taatusti katsomaan positiivisilla silmillä nimenomaan vapaan kentän toimintaa nyt, kun tietyt pakolliset kuviot on ikään kuin hoidettu pois näitten lakisääteisten ja vaikkapa näitten valtionosuuksien osalta.

Sama koskee mielestäni myöskin ylimääräisiä taiteilijaeläkkeitä. Täytyy muistaa, että suuret ikäluokat tulevat myöskin tältä osin eläkeikään ja se koskee myöskin taiteilijapuolta. Muistaakseni ed. Tabermann on kutsunut näitä kulttuurityön veteraaneiksi, eikö vaan? Kyllä.

Ed. Saarinen kysyi liiketoimintatyyppisestä toiminnasta. On äärimmäisen tärkeätä, että liikuntaseurat katsovat omaa toimintaansa myöskin tästä yleishyödyllisestä näkökulmasta, kun on tiedossa, että verottaja on tällä hetkellä kiinnostunut nimenomaan urheilujärjestöjenkin toiminnasta siinä, missä kulkee ikään kuin kaupallisen ja yleishyödyllisen raja ja välimaasto. Tämä on tiedostettu ja on äärimmäisen tärkeätä, että yhdistykset myöskin tähän omalta osaltaan kiinnittävät huomiota.

Liikuntaseteli on veroton etu, ja tässä kyllä kehottaisin kuntia katsomaan myöskin niitä väestönosia, jotka eivät ole työelämässä mukana, ja jotka eivät pääse myöskään tämän verottoman kulttuurisetelin piiriin, ja esimerkiksi lasten ja nuorten vapauttaminen liikuntapaikkojen sisäänpääsymaksuista, uimahallien vaikkapa, on erittäin hyvä ele, ja se on varmasti investointi myöskin tulevaisuuteen kuntien osalta. Tämän mahdollistaa kenties myöskin tämä korotettu liikuntaeuro, joka siis tuo lisää rahaa kunnille, olkoonkin sitten, että se ei ole korvamerkitty ja se sisältää myöskin sen riskin, että kunnat saattavat käyttää tätä muihin tarkoituksiin. Tässä on erittäin hyvä, että kunnalliset päättäjät nyt käyvät myöskin arvokeskustelua omien kuntiensa budjettivalmistelun yhteydessä.

Ed. Pulliainen kysyi valtionosuuksista. Tämä liittyy oikeastaan tähän äskeiseen. Nyt, kun nämä valtionosuudet nousevat, on tiedossa, että suurin osa kunnista on käyttänyt näitä kasvavia valtionosuuksia oikeaan tarkoitukseen, onneksi. Tämän osoittaa myöskin äsken valmistunut keväällä asettamani työryhmän välimietintö. Tässä on suurin osa käyttäytynyt oikein. Mutta sitten on näitä, jotka ovat käyttäneet tätä tosiasiaa hyväkseen, ettei näitä rahoja ole korvamerkitty, ja käyttäneet niitä sitten muihin tarkoituksiin.

Tästä on lähtenyt kaksi karhukirjettä tai sanotaan opastuskirjettä kunnille, ja nyt on harkinnassa mahdollisuus, että ministeriö kohdentaisi uudelleen näitä henkilötyövuosia, jotka menevät nyt ikään kuin väärään tarkoitukseen. Kunnilla on nyt vielä mahdollisuus tehdä korjausliikkeitä, kun ne tekevät budjettiesityksiään tällä hetkellä kunnissa, mutta on myöskin terävämmät hampaat tiedossa ja käytössä, jos käytetään vapautta mutta ei kanneta vastuuta.

Ja ed. Heinäluoman kysymykseen suhdanneherkkyydestä, tämä on aivan totta. Nythän on veikkausvoittovaroja rahastoitu muutaman vuoden aikana niin, että niitä on tällä hetkellä noin 90 miljoonaa rahastoituina. Nyt puretaan tämän viiden vuoden säännön mukaan 17 miljoonaa ja tahti tulee jatkumaan. Mutta näyttää siltä, että Veikkaus pärjää myöskin tänä vuonna ja ensi vuonna hyvin, joten uskoisin, että pystymme myöskin täyttämään, ellei nyt ihan saman verran, niin kuitenkin riittävästi tätä rahastoa ylijäämällä, niin että se puskuri siellä pysyy. Se on mielestäni aivan hyvä, että se näinkin on. (Ed. Heinäluoma: Entäs raha-automaattiyhdistys? ) — Varmaan kyllä ministerit Hyssälä tai Risikko voisivat omalta osaltaan vastata siihen kysymykseen.

Ed. Miedon kysymykseen liikuntajärjestöistä. On aivan totta, että kun puhutaan liikuntapolitiikan saavutettavuudesta ja ruohonjuuritason toiminnasta, niin silloin liikuntajärjestöt ovat aivan keskeisessä asemassa. Tämä on myöskin tiedostettu tämän budjetin valmistelutyön yhteydessä ja painopiste on selkeästi liikuntajärjestöjen, kansalaisjärjestöjen, kansalaistoiminnan puolella, mikä näkyy myöskin tämän suoran uuden seuratuen muodossa.

Ja sitten vielä kysymys sosiaaliturvasta. Tämä sosiaaliturva on huomioitu budjetissa. Se on sosiaali- ja terveysministeriön pääluokassa, koska se kuuluu sosiaaliturvan piiriin. Se tarkoittaa sitä, että se käteenjäävä summa ei missään vaiheessa pienene vaan se säilyy, ja päälle tulee sosiaaliturva. On korkea aika, että tämä etuus ja oikeus tulee myöskin kulttuurityöntekijöille.

Päivi Lipponen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitus antaa yrityksille mahdollisuuden tehdä lahjoituksia kulttuurille ja tieteelle ja vähentää lahjoitukset verotuksessa. Tämä periaate kirjoitettiin jo hallitusohjelmaan. Kysyn ministeri Wallinilta: Milloin hallitus mahdollistaa myös yksityishenkilölle sen, että voi tehdä lahjoituksia kulttuurille ja tieteelle niin, että voi nämä lahjoitukset vähentää verotuksessa?

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä kävi selväksi, etteivät ed. Harkimo ja ministeri Wallin ikävä kyllä ole ymmärtäneet, miten liikuntaeuro käyttäytyy. Sehän leikkaantuu valtionosuuksista pois, kun kuntien ja valtion keskinäistä kustannustenjakoa kliirataan. Eli siinä vaan rahoitusrakenne muuttuu. Se on nollasummapeli. Kuntatalous ei vahvistu yhdelläkään eurolla. Tässä mielessä näitä vähiä veikkausvoittovaroja pitäisi kohdentaa mieluummin täsmällisemmin, kuten liikuntapaikkarakentamiseen, liikuntajärjestöjen avustamiseen. Tätä yleistä reittiä pitkin se on pelkkä nolla, ja epäilen, että valtiovarainministeriö on tässä ottanut nyt jonkinlaisen erävoiton. Pyydän, että ministerikin, toivon, että ministerikin perehtyisi tähän asiaan.

Tuomo Puumala /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nuorisomäärärahoista, liikunta-, taide- ja kulttuurimäärärahoista voidaan kaikista sanoa, että ne ovat hallituksen suuria onnistumisia aivan samalla tavalla kuin opiskelijoitten puolisojen tulojen vaikutuksen poistaminen. Siitäkin voi hallitusta onnitella. Se on erinomainen asia.

Kysyn ministeriltä: Vieläkin on olemassa epäkohtia. Opiskelijoitten asiat kuuluvat teidän vastuullenne. Mitä ajattelette, mitä voidaan tehdä perheellisten opiskelijoitten aseman parantamiseksi? Uskon, että siellä meillä vielä työtä riittää erittäin paljon.

Toiseksi kysyn: Mitä ajattelette rahapelimonopoleista? Keskustelu käy kohtuullisen vilkkaana. Mitä mieltä olette siitä ajatuksesta, joka on heitetty ilmoille, että kaikki rahapelimonopolit koottaisiin yhdeksi kokonaisuudeksi, ehkä uudeksi valtionyhtiöksi? Minkälaiset vaikutukset, heijastusvaikutukset, sillä olisi edunsaajien näkökulmasta? Miten näette tämän keskustelun?

Lyly Rajala /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Meidän orkesterilakimme on mielestäni jymähtänyt tuonne 30 vuoden takaiselle tasolle. Tällä hetkellä sieltä tosiaan, niin kuin täällä muutamat ovat jo sanoneet, tukien piiriin kuuluvat vain kunnalliset tai valtiolliset orkesterit. Silläkin puolella teattereiden lisäksi on myös vapaata kenttää elikkä tällaisia viihdeorkestereita, jotka oikeasti kiertävät Suomea Hangosta Inariin eivätkä ole jämähtäneet sinne laitoksiin niin kuin yleensä kaupunginorkesterit. Meillä on yksi tämmöinen viihteellisempi elik- kä Umo, jota tukee sekä valtio että Helsingin kaupunki, mutta sekään ei kierrä missään. Eli olisi sangen hienoa, että saataisiin edes yksi tämmöinen aidosti kiertävä esimerkiksi Riku Niemi Orchestra ja juuri se tuonne tuen piiriin. Tästä tulemme voimakkaasti käymään kaplakkaa teidän kanssanne vielä tänä syksynä kaikkien puolueitten toimesta.

Toinen asia on sitten nämä taiteilijaeläkkeet. Niitä tänä vuonna haettiin 506 kappaletta, myönnettiin 36. Se jo osoittanee jotain. Se ei ole enää kunnianosoitus elämäntyöstä, vaan se on nykyään ihan oikeasti eläke (Puhemies: Minuutti mennyt!) eli sosiaalinen apu.

Sari Palm /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin täytyy kiittää siitä, että kulttuuri on todellakin tullut budjetissa hyvin huomioitua ja ministeri asiansa hoitanut.

Lasten ja nuorten kulttuuri- ja liikuntapanostukset toimivat kaikenlaisen hyvinvoinnin ennalta ehkäisevänä tekijänä. Tämän takia haluaisin oikeastaan yhtä asiaa kysyä. Nuorisotyön osuus on budjettikirjassa erinomaisesti, selkeästi esille tuotu.

Arvoisa ministeri! Miten lasten osalta valtion toimesta erityisesti osallistutaan kulttuurirakkauden synnyttämiseen? Eli millaisia suuntauksia on lasten osalta, jotka ovat kuitenkin merkittävä ryhmä kulttuurinkuluttajia ja nimenomaan jatkon kannalta, oppimisen kannalta tärkeä porukka? Miten tähän aiotaan panostaa?

Sinikka Hurskainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on kilvan kiitelty ministeriä, ja yhdyn kyllä näihin kiitoksiin kulttuuriviennin, taiteilija-apurahojen ja muiden kohdalta. Mutta kulttuurivientiin liittyvät olennaisesti myös nämä kulttuuri-instituutit ja niiden rahoitus. Tässä budjetissa on lisätty jonkin verran rahoitusta, mutta kovin vähän, ja olen saanut tietää, että rahoituksella ei pystytä edes tätä tasoa, mikä tällä hetkellä on, kulttuuri-instituuteissa hoitamaan, joten toivoisin, että eduskuntakäsittelyssä tähän tulisi muutos.

Toinen asia, jonka haluan nostaa tässä esille, on tämä taiteen vaikutus terveyteen, mistä olen useassa eri yhteydessä puhunut. Tietysti voi sanoa, että koko kulttuuribudjetti on taiteen vaikutusta terveyteen, mutta olisin mielelläni nähnyt sen ihan erillisenä osiona myös, koska sillä on erittäin suuri merkitys meidän sosiaali- ja terveyspuolen menoihin, jos se oikein hoidettaisiin. Toivoisin ministeriltä tähän kommenttia.

Tommy Tabermann /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Yhdyn ed. Hurskaiseen tuossa. Taiteen merkitys terveydelle on suuri. Se on todettu muissa Pohjoismaissa laajasti jo usean vuoden ajan sekä ennalta ehkäiseväksi että myös terveyttä parantavaksi, ennen kaikkea henkisiä sairauksia parantavaksi. Muissa Pohjoismaissa on käynnistetty aika paljon laajoja projekteja, joissa taiteilijoita on palkattu esiintymään esimerkiksi vanhainkodeissa ja päiväkodeissa. Samalla se on kulttuurikasvatusta. Onko ministeriöllä tällaisia projekteja, tällaisia määrärahoja seurata muiden Pohjoismaiden esimerkkiä? Se olisi samalla erittäin tärkeää taiteilijakunnalle, josta osa on alityöllistetty ja osa työttömänä tällä hetkellä, käytännössä ilman työttömyysturvaa.

Mirja Vehkaperä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Liikunnan, nuorison, taiteen ja kulttuurin edustajat ovat kilvan kiitelleet tätä budjettia. Nyt on mistä jakaa. Esimerkiksi veikkausvoittovarojen kasvu on 14,2 miljoonaa euroa. Hyvinä vuosina veikkausvoittovaroja on pystytty rahastoimaan, ja näitä rahastoja purkautuu, ja olen kuullut, että summa voisi olla seuraavina vuosina 17 miljoonaa euroa. Kuinka näitä käytetään? Mihin nämä suuntautuvat? Arvoisalle ministerille siitä kysymys.

Yksi huolenaiheista toimijoilla on alueellisten taidetoimikuntien tulevaisuus ja toiminnan kehittäminen. Mitä, ministeri Wallin, olette miettinyt näiden alueellisten taidetoimikuntien kehittämiseksi ja myöskin niiden määrärahojen, toivottavasti, kasvattamiseksi?

Johanna Sumuvuori /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Maailman tila ei valitettavasti ole kehittynyt niin suotuisaan suuntaan, että tarve rauhantyölle olisi vähentynyt. Opetusministeriö leikkasi kansalaisjärjestöjen rauhantyölle myöntämiä määrärahoja 1990-luvun laman aikana, ja vaikka niihin tehtiin joitain pieniä tarkistuksia sittemmin, ne ovat edelleen lamaa edeltäneen tason alapuolella.

Toinen asia, mikä kaipaisi kohentamista, on kulttuuri- ja mielipidelehtien lehtituki. Tiedän, että te, ministeri Wallin, olette suuri kulttuurilehtien ystävä, koska olette uusimman Pahkasika-albumin koosteen toimittaja, ja siksi toivonkin ja kysynkin: Milloin on odotettavissa toimia sekä rauhantyön että kulttuuri- ja mielipidelehtien tukien kohentamiseen?

Kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin

Arvoisa puhemies! Kiitokset taas hyvistä kysymyksistä!

Ensinnäkin ed. Puumalan kysymykseen opiskelijoitten tilanteesta. On aivan totta, että opiskelevien nuorten ja varsinkin lapsiperheiden tilanne vielä kaipaa kohennuksia. Tämä tilanne korostuu tilanteessa, jossa lapsi syntyy ja joudutaan tiettyjen, tämmöisten tukiviidakkojen kanssa taistelemaan, ja lopputulos ei aina, jos hieman ironisoi, kannusta lasten hankintaan opiskeluaikana. Tästä on myöskin ministeri Hyssälä puhunut aika hiljattain, joten tätä kokonaisuutta katsotaan myöskin tämän viime vuoden joulukuussa hyväksytyn tutkimuksen ja opetuksen kehittämissuunnitelman puitteissa, johon myöskin sisältyy tämä äsken mainittu tarveharkinnan poistaminen, joka nyt siis toteutuu ensi vuonna. Se tietysti palvelee kaikin puolin myöskin nuoria ihmisiä, jotka opiskelevat.

Sitten on tietysti ateriatuen korotus edelleenkin opetusministeriön agendalla. Siihen varmaan palataan ensi vuonna tässä samassa tilanteessa.

Mitä tulee rahapeliyhtiöitten tulevaisuuteen ja myöskin rahapelijärjestelmän tai yksinoikeusjärjestelmän tulevaisuuteen, niin hallitusohjelma tietysti velvoittaa hyvinkin selkeällä tavalla hallitusta toimimaan niin, että tämä järjestelmä säilyy, ja tämän perustelut ovat myöskin tiedossa. Vastaanottavan puolen elikkä järjestökentän ja tämän yleishyödyllisen laajan kentän laatu velvoittaa meidät juuri tähän toimintaan. Mutta mikä on se optimaalinen rakenne sitten? Pitäisikö nämä pitää erillään vai yhdistää yhteen kokonaisuuteen? Siitä keskustellaan tällä hetkellä. Uskoisin, että siihen keskusteluun palataan varmaan syksyn aikana ja ainakin tämän vuoden aikana. On erilaisia käsityksiä siitä, mikä on parasta, sanotaan vaikkapa rahapelijärjestelmän yksinoikeusjärjestelmän näkökulmasta, mutta myöskin sitten edunsaajan näkökulmasta. Säilyvätkö todellakin ne ominaispiirteet, joita nyt sitten nämä kolme eri järjestöä palvelevat kukin erikseen. Nämä ovat näitä kysymyksiä, joita on heitetty ilmaan.

Orkestereiden valtionapujärjestelmää käydään läpi parhaillaan ministeriössä myöskin niistä syistä, joita tässä salissa on äsken esitetty. Voidaanko myöskin muita orkestereita tukea reippaammin? Sehän on tässä tämä ydinkysymys, johon siis opetusministeri tällä hetkellä tutustuu.

Ed. Palm kysyi nuorisotyöstä ja millä tavalla tämä lasten osalta näkyy. Kulttuuripuolella on esimerkiksi lapsille suunnattua elokuvatuotantoa korostettu. Siihen tulee lisää rahaa. Lastenkulttuuria tuetaan ylipäätään, vaikka se ei välttämättä näiltä momenteilta vielä näy, mutta aliotsikkojen alta löytyy myöskin lastenkulttuurille korvamerkittyjä rahoja. Lasten medialukutaito on myöskin hyvin tärkeä asia, ja sekin sisältyy tähän budjettiin aika merkittävällä lisäpanostuksella, ja lastenkulttuurin aluetoiminnan tehostamiseksi on myöskin lisätty rahaa.

Kulttuurivientiin liittyy edelleen erilaisia ennakkoluuloja ja myöskin vääriä käsityksiä siitä, että kulttuurivienti on aina alusta pitäen kaupallista laatua, että sen formaatin löytäminen ja kaupallisen konseptin kehittäminen ovat jotenkin ristiriidassa tämän peruskulttuurin kanssa. Näin ei missään vaiheessa ja missään tapauksessa ole, vaan ne tukevat toinen toisiaan. Peruskulttuurikonsepti voi olla tarkoitettu nimenomaan, sanotaan vaikkapa kotimaiseen arkikulutukseen, eikä sitä missään vaiheessa ole kaupalliseksi tai vientimarkkinoita ajatellen suunniteltu, mutta se saattaa sellaiseksi kehittyä, kunhan se konsepti kehittyy jos on kehittyäkseen. Ja jos myöskin tätä välittäjäporrasta löytyy, managereita ja muita, joita ei vielä Suomessa riittävästi ole. Tämä sisältyy hyvinkin kiinteästi tähän kulttuurivientihankkeeseen.

Näitä rahastoituja veikkausvoittovaroja käytetään ensi vuonna nimenomaan 17 miljoonan euron edestä, ja ne menevät jakosuhdelain mukaisella tavalla edunsaajilleen. Tämä summa purkautuu tämmöisen viiden vuoden säännön mukaan siten, että täytyy käyttää niitä varoja, jotka on tallennettu viisi vuotta sitten, viiden vuoden päästä. Näin tapahtuu ensi vuonna juuri tämän mainitun summan osalta, ja se tulee tosiaankin käyttöön juuri sillä tavalla kuin eduskunta on jakosuhdelain mukaan edellyttänyt.

Kulttuurilehtien tukihan nousee ensi vuonna. Veikkaisin — tämä sana varmaan tässä tapauksessa on aika onnistunut — että taso tulee myöskin nousemaan jatkossakin johtuen siitä, että pelivaraa tulee tosiaankin olemaan nyt pitkin vaalikautta kulttuurikentän, laajan kentän, liikunnan, nuorisotyön ja tieteen kehittämiseen sillä tavalla kuin eduskunta on jakosuhdelain mukaan halunnut.

Johanna Ojala-Niemelä /sd:

Arvoisa herra puhemies! Yksi ihmisten mieliä tällä hetkellä eniten painavia asioita on kohonnut ruuan hinta. Hallitus pyrkii puuttumaan tähän ongelmaan alentamalla elintarvikkeiden arvonlisäveroa. Suomalaisen kaupan ollessa suurelta osin keskittynyttä muutaman kauppaketjun käsiin on kuitenkin kovin epävarmaa, siirtyykö veronalennus todella kuluttajahintoihin vai kauppaketjun omiin rattaisiin. Nyt ruokaveron alennuksesta hallituksen taholta ilmoitettiin niin ajoissa, että ruuan hintaa on jo etupainotteisesti nostettu, ja olemmekin saaneet huomata päivittäisten elintarvikkeiden, kuten lihan, leivän ja maitotuotteiden, hinnan kohonneen tuntuvasti. Tämä tuskin oli hallituksenkaan tarkoitus, vaan se, että veronalennus hyödyttäisi oikeasti kuluttajien kukkaroa. Muuten sen odotetut vaikutukset tavallisten ihmisten arkimenojen kasvun helpottajana ja inflaation hillitsijänä jäävät olemattomiksi.

Palkansaajien ostovoiman kehityksen kannalta merkittäviä ovat viime tulokierroksella sovitut aiempaa suuremmat palkankorotukset. Nykyinen kova inflaatio on kuitenkin syönyt jo korotusten todellisen hyödyn. Tältä osin on kuitenkin kovin toivottavaa, että valtiovarainministeriön optimismilla niin inflaation talttumisen kuin talouden kasvuennusteiden osalta on pohjaa myös todellisuudessa. Valtion budjettia ei kuitenkaan pitäisi rakentaa toiveiden varaan. Siksi olisinkin kaivannut hallitukselta vakuuttavampia ratkaisuja inflaation ja ihmisten heikentyneiden talouskehitystä koskevien odotusten aiheuttamiin haasteisiin.

Suurilla veronkevennyksillä on toki vaikutusta palkansaajien ostovoimaan. Tuloerojen ollessa selvässä kasvussa on kuitenkin kohtuutonta kohdistaa veronkevennykset tasaisesti kaikkiin eri tuloluokkiin, tällaisessa mallissa kun pienituloiset jäävät lähinnä nuolemaan näppejään suurituloisten porskuttaessa eteenpäin. Nyt valtionverotuksen alennuksen hyödystä jäävät paitsi ne 600 000 ihmistä — eläkeläisiä, työttömiä, opiskelijoita, kotiäitejä — jotka eivät maksa valtionveroa muutoinkaan pienien tulojen vuoksi. Tämän vuoksi SDP esitti vaihtoehtobudjetissaan perusvähennyksen kaksinkertaistamista, joka auttaisi kaikkein pienituloisimpia.

Sen sijaan kovin vähäiselle huomiolle ovat jääneet esityksessä kaavailut jälleen supistaa työllisyyspoliittisia määrärahoja. Vuosi sitten hallitus esitti rajua leikkausta kyseisiin määrärahoihin. Stora Enson tehtaiden lakkautuspäätösten vuoksi hallitus joutui kuitenkin lisäämään investointimäärärahoja kyseisille rakennemuutosalueille. Myös viime viikon ikävät uutiset muistuttivat meitä investointimäärärahojen tarpeesta jatkossakin. Eduskunta oli viime syksynä huolissaan leikkauksen vaikutuksista ja korotti investointimäärärahoja. Siitä huolimatta hallitus näyttää jatkavan aiempaa leikkauslinjaansa, sillä tehdyn esityksen mukaan määrärahoja leikataan noin kolmanneksella 18 miljoonasta eurosta aina 13 miljoonaan euroon, josta siitäkin on sidottu jo 5 miljoonaa euroa, joten riittävästi rahaa investointeihin ei jää.

Työllisyyspoliittisilla investoinneilla on ollut erittäin suuria myönteisiä vaikutuksia elinkeinoelämän kehittämiseen varsinkin vaikeilla työttömyysalueilla ja rakennemuutospaikkakunnilla. Työllisyysperusteiset investointimäärärahat ovat olleet erityisen merkittäviä Lapissa, sillä niiden avulla on rahoitettu lukuisia matkailu-, liikenne- ja ympäristöhankkeita. Tuen avulla on edistetty parhaiten juuri pysyvää työllistymistä ja monipuolistettu elinkeinorakennetta. Määrärahan leikkauksen myötä kuntien mahdollisuudet tukea esimerkiksi matkailu- ja kaivannaisteollisuuteen liittyviä investointeja heikkenevät. Tähän tukeen meillä Lapissa olisi edelleen kipeästi tarvetta. Vaikka työllisyyskehitys on myös Lapissa valoisaa, on työttömyys edelleen muuta maata suurempi ongelma.

Budjetti jättää kuntatalouden edelleen ahdinkoon ja eriarvoistuminen kuntien ja kuntalaisten välillä jatkuu. Kun alhaisin tuloveroprosentti on kuluneena vuonna ollut 16, niin Lapin kunnissa se on pääsääntöisesti jo yli 20 prosentin, enimmillään 21 prosenttia. Yli sata kuntaa joutuu nostamaan veroprosenttejaan ja tästä huolimatta kunnat velkaantuvat vauhdilla.

Myös julkisissa palveluissa on paljon parantamisen varaa. Ikäluokkien pienenemisestä huolimatta päivähoitoa ja peruskoulutusta on pyrittävä kehittämään. Kummassakin ryhmäkokojen tulisi olla nykyistä pienempiä, jotta pystyttäisiin turvaamaan kunnollinen perusta lasten ja nuorten kehittymiselle, ja väestön ikääntyessä vanhustenhuollon kehittämistarpeet ovat vain kasvussa. Myös terveydenhuollon riittämätön rahoitus on isoimpia puutteita valtiovarainministeri Kataisen budjettiesityksessä.

Elsi Katainen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Ensi vuoden budjettiesityksen perusteella voidaan todeta, että hallitus jatkaa kiitettävästi vastuullista taloudenhoitoa kannustaen ihmisiä työllistymään, samalla pitäen huolta vähäosaisemmista ja apua tarvitsevista. Yhä useampi on työllistynyt ja yhä pienemmän joukon turvana on pelkästään toimeentulotuki. Työllisyysaste on jo yli 70 prosenttia, mikä on osoituksena hallituksen välittävästä ja aktivoivasta otteesta. Työllisyystilanne on iskussa ja myös veroratkaisut tukevat taloudellista vireyttä, joten valmistautumista taloudelliseen laskusuhdanteeseen ei olisi voitu paremmin hoitaa.

Aihetta iloon budjetti antaa vahvasta sosiaalisesta otteestaan. Ensi vuonna vihdoin toteutuu vähimmäisäitiys-, isyys- ja vanhempainrahojen sekä sairauspäivärahojen tason korotus työmarkkinatuen tasolle. Tasokorotus merkitsee noin 160 euron lisäystä kuukaudessa pienituloisille lapsiperheille, ja myös lapsilisiin on odotettavissa korotus.

Valtionosuudet kunnille ovat nykyisen hallituksen toimenpiteiden seurauksena kasvaneet ja verovähennyksiä on kompensoitu valtionosuuksiin. On kuitenkin vielä kuntia, joiden omat verotulot eivät riitä, ja kunnallisveroa on jouduttu korottamaan jo varsin korkealle.

Nyt käsiteltävän budjettiesityksen rinnalla meneillään on valtionosuusjärjestelmän uudistus, jossa on lujasti pidettävä kiinni suomalaisesta yhteiskuntasopimuksesta. Palvelujen saatavuus ja elinmahdollisuudet on turvattava riippumatta asuinpaikasta. Näin on ministeri Kiviniemikin linjannut.

Tämän budjetin yhteydessä päätämme kuntien harkinnanvaraisten avustusten määrän. Talousarvioesityksessä avustusten määrä on vähennetty 12,5 miljoonaan euroon. Aikaisemmista vuosista tiedetään, että kunnat hakevat harkinnanvaraisia avustuksia moninkertaisesti jakovaraan nähden. Valiokuntakäsittelyssä tämä asia on vielä arvioitava uudelleen. Avustusten hakemisen todennäköisyys kasvaa kunnan asukaskohtaisten sosiaali- ja terveysmenojen noustessa. Vaarana on, että näitä varoja supistamalla joidenkin suomalaisten mahdollisuus saada aivan välttämättömiä peruspalveluja vaarantuu.

Kuntaliitoksia on tuettu menestyksellisesti. Liitoksia on syntynyt ja lisää on syntymässä. On kuitenkin edelleen olemassa epäsuhta kuntien yhteistoiminnan ja kuntaliitosten tukemisen välillä. Talousarvioon esitetään ainoastaan miljoona euroa kuntien syvän yhteistoiminnan tukemiseen, joka todella monissa kunnissa on hyvin pitkälle menevää. Terveydenhuollon ohella yhteistoimintaa harjoitetaan usein maaseutupalvelujen, kulttuuritoiminnan, rakennusvalvonnan ja ympäristönsuojelun osalta. Ei ole perusteita korostaa näin voimakkaasti kuntaliitoksia syvää yhteistoimintaa paremmaksi vaihtoehdoksi. Toivottavaa olisi, että edes tutkittaisiin ja oltaisiin kiinnostuneita syvällisen yhteistyön tuloksista ja vaikuttavuudesta ja kannustettaisiin aidosti menestyviin yhteistyön muotoihin.

Arvoisa puhemies! Opposition edustajat ovat ilmaisseet huolensa aluepolitiikan hoitamisesta. Osaamiseen panostaminen on parasta aluepolitiikkaa, ja siksipä hallitus onkin viisaasti kiinnittänyt budjetissa huomiota osaamisen vaikutuksiin alueiden elinkeinoelämälle.

Ammatillisen koulutuksen puolella lisätään opiskelupaikkoja ja suuntaus on ehdottomasti oikea. Paikkoja tarvitaan yhä lisää. Ammattikoulutuspaikkoihin onkin kiinnitettävä vielä enemmän huomiota ja käytävä ne seutukuntakohtaisesti läpi. Samalla tuetaan elinkeinoelämää ja yrittäjiä, joiden kasvuedellytykset ovat kiinni osaavan työvoiman saamisesta.

Yliopistojen tutkimustulosten hyödyntäminen ja innovointi yritysten tuotekehittelyn ja tuotteiden muotoon tarvitsee myös tukea valtion taholta. Tähän on potentiaalia kaikilla Suomen yliopistoilla. Valtion tukeminen ei saa innovaatioiden osalta kohdentua pelkästään Aalto-yliopistoon. Luotamme myös siihen, että itäsuomalaisten vakavaan hammaslääkäripulaan reagoidaan ja Kuopion yliopisto saa valtuudet hammaslääkärikoulutuksen aloittamiseen.

Oiva Kaltiokumpu /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Vanhasen ykköshallituksen aikaansaama hyvä talouskehitys on luonut pohjan Suomen talouden ja palvelujen turvaamiseksi myös maailmanlaajuisen talouskasvun hidastuessa. Vanhasen kakkoshallituksen budjetti on sosiaalisesti oikeudenmukainen. Tulonsiirrot kohdistuvat lapsiperheisiin, opiskelijoihin ja vähäosaisiin. Muun muassa vaikeavammaiset saavat oikeuden henkilökohtaisen avun järjestämiseen, jota pidän erittäin tärkeänä. Ruuan alvia vähennetään ja näin ruuan hinta laskee. Ansiotuloverotuksen kevennykset kohdistetaan kaikkiin tuloluokkiin painottaen kuitenkin pieni- ja keskituloisia, joille kohdennetaan myös merkittävät verovähennykset kunnallisveroon.

Tyydytyksellä voin todeta poliisin määrärahojen 16 miljoonan euron lisäykset vuodelle 2009. Ilman lisäyksiä Suomeen olisi muodostunut työttömien poliisien armeija, minkä seurauksena vaativaa ja vaarallista turvallisuustyötä tekevien poliisien määrä olisi vähentynyt ja joukko ikääntynyt. Nyt poliisissa voidaan luottavaisemmin keskittyä sisäisen turvallisuuden ylläpitoon. Myös sotiemme veteraanien etuisuuksia ja taloudellista asemaa on parannettu Vanhasen ykkös- ja kakkoshallituksen aikana, ja sille on annettava sille kuuluva tunnustus. Linjan täytyy jatkua myös vuoden 2009 budjetissa.

Herra puhemies! Kuntien harkinnanvaraisten avustusten taso ei budjettiesityksessä ole riittävä. Kaikilla suomalaisilla on oikeus tasavertaisiin julkisiin palveluihin asuinpaikastaan ja varallisuudestaan riippumatta. Kuntatalouden mahdollisuudet tuottaa palveluja ovat myös osa tasavertaista aluepolitiikkaa. Jokaisella on oikeus kotiin, kotiseutuun, opiskeluun ja työhön, ja tämä on kaiken hyvinvoinnin lähtökohta. Tämä voidaan osaltaan saavuttaa vahvistamalla aluepolitiikkaa.

Herra puhemies! Kun katselee budjettia investointien ja maakuntien ihmisten näkökulmasta, ei ainakaan satakuntalaisena ole aihetta riemunkiljahduksiin. Yliopistokeskusten asema ja rahoituksen turvaaminen ovat muutoksessa. Maakuntien kehittämisrahaa esitetään vähennettäväksi. Oman maakuntani osalta totean, että väyläinvestointeja ei Satakuntaan tehdä ja maakunnan alempiasteisten teiden kunto huononee entisestään.

Tulevaan yliopistolakiin tulee selkeästi sisällyttää yliopistokeskusten olemassaolo ja asema. Perusopetuksen sisäänotto yliopistokeskukseen on säilytettävä. Maakuntien päätösvaltaa maakunnissa on lisättävä ja maakunnan kehittämisrahaa budjetin esityksestä nostettava.

Eniten hämmästelen, miksi Porin ja Rauman satamien syväyksiin ei saada vieläkään valtionosuusmäärärahoja, vaikka nämä meriväylät ovat Suomelle ja Suomen teollisuudelle elintärkeitä ja vaikka Pori ja Rauma ovat lupautuneet tilapäisesti rahoittamaan myös valtionosuuden. Samaan aikaan Suomessa käynnistetään kuntien rahoituksella etuaikaisesti lähes 100 miljoonan euron väylähankkeet. Porin ja Rauman meriväylän syvennykset on välttämättä saatava budjetteihin. Väylämaksuissa valtio saa sijoittamansa rahat muutamassa vuodessa takaisin. Muutoin vaarantuu koko Länsi-Suomen alueen ja teollisuuden kehitys, mikä heijastuu koko valtakuntaan.

Arvoisa herra puhemies! Alempiasteisten teiden rahoitus on tarpeisiin nähden alimitoitettu. Pitkien etäisyyksien takana asuvallakin tulee olla oikeus riittävän hyviin tieyhteyksiin. Ne eivät ole pelkästään suurissa keskuksissa asuvien oikeuksia. Muun muassa Pohjois-Satakunnan metsävaltaisten kuntien tieolot ovat suorastaan surkeat. Esimerkiksi Siikaisten ja Honkajoen välinen tie on sorapintainen ja hyvin huonossa kunnossa, lieneekö ainoa kuntakeskusten välissä oleva tie, joka tuntuu unohtuneen teiden kunnostushankkeissa. Valtion investointien ja toimien on kohdattava myös Satakuntaa. Liikenneyhteydet luovat lisää työllisyyttä ja hyvän elämisen edellytyksiä. Kannattavaa työtä tulee voida tehdä koko maan alueella oikeudenmukaisesti. Työllisyyden kehittämisen tuloksia tulee voida nauttia myös siellä, minne työpaikat eivät luonnostaan virtaa.

Lyly Rajala /kok:

Arvoisa herra puhemies! Vuoden 2009 sinivihreän hallituksen järjestyksessä toinen budjettiesitys korostaa kannustamista, välittämistä ja sivistystä. Kannustaminen näkyy veronkevennyksissä, joilla pyritään tekemään työnteko aina kannattavammaksi kuin joutenolo.

Oppositio on täällä vaahdonnut ja saanut mediankin osin välittämään käsitystä, että kevennykset olisivat epäoikeudenmukaisia. Suomen progressiivinen verotus rankaisee tällä hetkellä jo keskituloisia ankarasti yrittämisestä lisätyöllä parantaa ansioitaan. Alemmissa tuloluokissa auttaa uusi työtulovähennys jo alkaen 2 500 euron vuosituloista. Veroaste laskee pienituloisilla 1,4, keskituloisilla 1,25 ja suuremmilla tuloilla noin 1 prosenttiyksikköä.

Kannustavuutta ja suomalaista työtä lisää myös kotitalousvähennyksen laajennus sekä inflaatiotarkistus ja eläkeläisten verotuksen oikeudenmukaistaminen työtuloihin verrattuna. Ruuan arvonlisäveronalennus ensi vuoden syyskuun alusta lukien parantaa ostovoimaa.

Välittäminen näkyy budjetissa useassa kohdassa. Ikäihmisten kotona asumista tuetaan. Tulonsiirroissa tehdään historiallinen lisäys, pienimpiä vanhempain-, sairaus-, äitiys- ja isyyspäivärahoja korotetaan peräti 160 eurolla kuukaudessa. Mahtaneeko historiasta löytyä yhtä mahtavaa panostusta ja parempaa arvovalintaa pienituloisten perheiden aseman hyväksi, tuskinpa. Listaa voi jatkaa yksityisen hoidon tuen ja kotihoidon tuen sekä lapsilisien korotuksilla. Vammaisten henkilökohtaisen avun järjestäminen aloitetaan ensi vuoden alusta, mikä ei hallitusohjelman kirjauksista huolimatta onnistunut punamultahallitukselta, kuten ei moni muukaan asia.

Arvoisa herra puhemies! Maamme tulevaisuus on vankalla pohjalla, jos huolehdimme koulutus- ja sivistystasomme laadusta. Pienelle kansakunnalle tämä on parasta pääomaa, senhän suomalaisille opetti jo aikoinaan Johan Vilhelm Snellman. Nykyinen hallitus panostaa sekä peruskoulutukseen osoittamalla 20 miljoonaa euroa kunnille opetusryhmien pienentämiseen ja maahanmuuttajien valmentavaan koulutukseen että ammatilliseen koulutukseen lisäämällä koulutuspaikkoja 4 000 opiskelijalle. Yliopistojen toimintaedellytyksistä pidetään huolta ja huolehditaan korkeimmasta opetuksesta, tutkimisesta ja innovaatiopolitiikan tukemisesta.

Maamme turvallisuus saa myös budjetissa oman osansa. Puolustusvoimat ja poliisitoimi hyötyvät ja samalla kansalaisten usko yhteiskuntamme vakauteen vahvistuu.

Arvoisa herra puhemies! Tulo- ja menoarvioon sisältyy tärkeitä liikennehankkeita ja ilmasto- sekä energia-asioita. Suomen kaltaisessa maassa on elintärkeätä huolehtia koko maan alueella talouden toimintaedellytyksistä. Sosiaali- ja terveysmenojen kasvu aiheuttaa haasteita väestön ikääntymisen ollessa Euroopan nopeinta.

Pohjois-Suomi jää usein mopen osille muun muassa infrastruktuurin rahoittamisessa. En kiistä budjetissa olevien liikennehankkeiden tärkeyttä. Suomen on vaikea selvitä tulevaisuuden hyvinvointiyhteiskunnan turvaamisesta, elleivät liikenteen rattaat pyöri. On hölmöläisten toimintaa, mikäli Seinäjoki—Oulu-ratahankkeen määrärahat eivät riitä ja remontti jatkuu liikenteen takkuillessa vuosia eteenpäin. Ongelma liittyy myös muuten energia- ja ilmastokysymykseen: Onko järkevää kuluttaa tiestöä mielettömällä määrällä kuljetuskalustoa, kun junayhteydet tarjoaisivat vähemmän saastuttavan vaihtoehdon? Pohjois-Suomen kaivoshankkeet ja teollisuus tarvitsevat kaksoisraiteen ja riittävät määrärahat ratahankkeen toteuttamiseen pikaisella aikataululla. Asia on ensiarvoisen tärkeä. Sanoisin, että se on elämän ja kuoleman paikka Pohjois-Suomelle.

Arvoisa puhemies! Inhimillisen vanhuuden turvaaminen on edelleen ja aina ollut ykkösasiani, mutta mummojenkaan asiat eivät hoidu, ellei elinkeinoelämä toimi. Sen varmimpana vakuuttajana ovat toimivat liikenneyhteydet. Niitä vaatii laajan Pohjois-Suomen etu mutta myös koko Suomen talous.

Pauliina Viitamies /sd:

Arvoisa puhemies! Tätä keskustelua kun on seurannut, on väistämättä tullut mieleen, että hallitusryhmien edustajien ja opposition edustajien välillä näkemyseroja on melkoisesti. Tuntuu jopa siltä kuin puhuisimme aivan eri kirjasta ja aivan eri asiasta. Kuitenkin yhteisiä sanoja on paljon käytetty, sanoja "luottamus" ja "uskottavuus". Ne ovat sanoja, joille tämä ensi vuoden budjetti joko perustuu tai sitten ei.

Hallitus on kuitenkin vetänyt ylleen jonkinlaisen teflonkaavun, josta kaikki kritiikki liukuu pois. Suurintakaan budjettiin puutteeksi jäävää asiaa hallitus ei myönnä. Asiallisinkin kritiikki kilpistyy myönteisten mielikuvien maalailuun. Myönteisyys sinänsä on hyvä suhtautumistapa, mutta kun puheissa kansalaisille ensi vuonna luvataan viisi hyvää ja kuusi kaunista ja sitten jääkin luu kouraan, kyse on enemmän kansalaisten harhaanjohtamisesta, poliittisesta propagandasta.

Kokoomuspuolue on jaksanut hehkuttaa verotuksen keventämistä. Ansiotuloverotusta kevennetään, lähdeverotukseen tulee helpotuksia, ruuan arvonlisäveroa alennetaan ja tupakkaveroa korotetaan. Kun kurkistaa näiden otsakkeiden sisälle, näkee selvästi, että maassamme on oikeistohallitus. Hyvätuloisia ja pääoman omistajia suositaan ja pienituloiset ja eläkkeensaajat jätetään vähemmälle. Hyvä on, että kunnallisvaalit ovat lähellä. Niissä Suomen kansalla on mahdollisuus kertoa, mitä mieltä se tällaisesta hyväosaisten suosimisesta on.

Sdp olisi jakanut veronkevennyksiin käytettävissä olevat varat päinvastoin. Pienituloiset, joiden tulot jäävät valtionverotuksessa verottamatta, joutuvat kuitenkin maksamaan kunnallisveroa. Kun inflaatio on elokuussa ollut lähes 5 prosenttia, peruselintarvikkeiden hinnat nousseet kymmeniä prosentteja, energian hinnannousun vuoksi matkalippuihin, vuokriin ja kaikkeen elämiseen kohdistuu suuria hintojennousupaineita, nyt olisi ollut aika auttaa niitä, joiden elämä jo nykyisinkin on vaikeaa. Oikeudenmukaisimmin tämä olisi tapahtunut, kun kevennykset olisi tehty kunnallisverotukseen.

Arvoisa puhemies! Perusopetuksen määrärahoja ollaan nostamassa, mutta haluaisin tietää, millä aikataululla uudistukset tulevat käytännössä näkymään kuntatasolla. Paljon puhutulla Pop-ohjelmalla luvataan ohjata rahaa perusopetuksen ryhmäkokojen pienentämiseen, mikä on hyvä tavoite, ja siitä on tarpeen pitää kiinni. Talousvaikeuksissa olevat kunnat eivät myöskään pysty huolehtimaan lasten ja nuorten oppilashuollosta siten kuin Suomen kaltaisessa valtiossa tulisi tehdä.

Alueiden kehittämisen ja rakennerahastopolitiikan vuoden 2009 määrärahoja esitetään vähennettäväksi. Keskustapuolue on jättänyt aluepolitiikan hoitamisen kaupunkilaiskokoomuslaisille, ja se näkyy meillä Kehä kolmosen ulkopuolella. Ne normitukset, jotka toimivat hyvin kasvukeskuksissa ja Helsingissä, eivät välttämättä sovi pitkien etäisyyksien maakuntiin. Nyt on ikävä niitä aikoja, jolloin keskustalla oli ymmärtämystä haja-asutusalueen ihmisille. Vastuu heidänkin hyvinvoinnistaan on nyt sysätty Sdp:lle, jolla asialle riittää kyllä ymmärtämystä ja olkapäitä, mutta vaikutusvalta ja rahat ovat vielä muutaman vuoden ajan keskustalaisilla ministereillä.

Arvoisa puhemies! Alueille, kuten Etelä-Savolle, jossa työttömyys on edelleen liian korkea, työllistämismäärärahoilla ja Noste-ohjelman kaltaisilla keinoilla on suuri merkitys. Noste-ohjelman avulla pitkään työelämässä mukana olleet ovat saaneet mahdollisuuden ammattitaitonsa päivittämiseen, mikä on paras tae siitä, että työtä riittää jatkossakin. Työllistämiskoulutus- ja erityistoimien määrärahoiksi ehdotetaan nyt kymmeniä miljoonia euroja vähemmän kuin aikaisemmin. Se ei tätä työllistämiskehitystä edesauta.

Puhemies! Kuntataloudet jätetään pulaan, eikä budjettiesityksissä ole luvassa lisää valtionosuuksia. Me sosialidemokraatit haluaisimme niitä lisätä, koska kunnat huolehtivat ihmisten palveluista eikä se onnistu ilman rahaa. Yksi keino tilanteen korjaamiseksi olisi jättää sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksurahat kuntien käyttöön. Tätäkään hallitus ei ole esittänyt, koska kunnilla menee kuulemma paremmin kuin koskaan ennen. Näin saattaa jossain päin olla, kaikkialla ei, ja tämä olisi hyvä tunnustaa.

Ympäristöministeri Paula Lehtomäki

Arvoisa puhemies! Edelliseen puhujaan viitaten todettakoon, että hallitus haluaa ja se pystyy huolehtimaan koko Suomesta, myös haja-asutusalueiden asukkaista ja myös ympäristöministeriön hallinnonalalla. Tämän budjettiesityksen tavoitteena on myös laaja-alainen, hyvä ja tuloksekas ympäristöpolitiikka. Todettakoon tämän teemakeskustelun aluksi, että on huomioitava, että hyvää ympäristöpolitiikkaa toteutetaan tässäkin budjettiesityksessä paljolti myös muualla kuin vain ympäristöministeriön omilla momenteilla. Esimerkiksi energia- ja ilmastopaketissa on kosolti sellaisia toimenpiteitä, joilla toteutetaan toimia tämänhetkisen ehkä pahimman ympäristöhaasteen eli ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Energia- ja ilmastopakettiinhan kuuluu muun muassa energia-avustukset ja lisääntyneet satsaukset erilaisiin ilmastoselvityksiin ja -tutkimuksiin, jotka ovat YM:n budjettimomenteilla, mutta sen lisäksi esimerkiksi mittavat panostukset uusiutuviin energiamuotoihin ja kotitalousvähennyksen kasvattaminen nimenomaan ympäristöystävällisiä lämmitystapamuutoksia ajatellen ovat ympäristöpolitiikkaa, jota toteutetaan muualla kuin YM:n sektorilla. Mutta tietysti elävä elämä on sellaista, että se ei rajoitu näihin hallinnonalojen välisiin raja-aitoihin, eikä näin tapahdu myöskään budjettikirjassa.

Arvoisa puhemies! Nostaisin esille muutaman asian avaukseksi tästä budjettikeskustelusta. Ensinnäkin luonnonsuojeluun tehdään edelleen mittavia satsauksia. Meillähän on paitsi kansallisesti myös kansainvälisesti erittäin suuri haaste luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa ja ennen kaikkea sen köyhtymisen pysäyttämisessä ja monimuotoisuuden rikastamisessa. Tähän liittyen ehkä kansallisesti on erittäin merkittävää, että Metso-ohjelmassa päästään nyt kunnon askelin eteenpäin, ensi vuonna noin 8,5 miljoonan määrärahalla uusia aluehankintoja varten ja sitä seuraavina vuosina huomattavasti suuremmilla summilla. Metson toteutuksessahan on merkittävää se, että se perustuu tähän vapaaehtoisuuden ajattelutapaan niin, että maanomistajat itse tekevät ehdotuksia siitä, mitkä alueet sopisivat suojeluun. Me pyrimme tässä suojelualueiden hankinnassa nyt tehostettuun yhteistoimintaan muiden kuin ympäristöhallinnon toimijoiden kanssa myöskin. Koska metsänhoitoyhdistyksissä ja tämän kaltaisissa organisaatioissa on kosolti asiaan liittyvää osaamista, niin myös budjettipäätöksellä tuetaan sitä, että heidän kanssaan voidaan yhteistyötä tehdä luonnonsuojelualueiden hankinnan osalta.

Toinen merkittävä asiakokonaisuus, joka eduskuntaa on perinteisesti kiinnostanut, ja uskon, että kiinnostaa edelleen, on Itämeri, ja tietysti laaja-alaisemminkin vesiensuojelu. Itämeren yksi erityiskysymys on tietysti öljyntorjunta, johon meillä liittyy mittavia mittavia haasteita. Meillähän nyt on saatu päätökseen tämän edellisen monitoimialuksen hankinta. Se ei toki ole ihan valmis, tuo alus, vielä vaan muistaakseni 2011 on tulossa käyttöön, mutta on huomattavaa, että kun kuulin kesemmällä kritiikkiä siitä, että ympäristöministeriön budjetti tältä osin pienenee, niin tietysti ne kertaluontoiset investointimenot, joita tuon uuden torjunta-aluksen hankintaan on tehty, poistuvat nyt sitten ensi vuoden budjetista, koska hankinta on siltä osin loppuun saatettu.

Merkittävä uusi askel öljyntorjuntavalmiuden parantamiseksi on esitys öljyntorjuntakeskuksen perustamisesta ja sen perustamisesta Porvooseen. Tarkoitus on, että öljyntorjuntakeskus voisi toimia uudenlaisena koordinoijana, osaamisen parantajana ja tietysti ylläpitää, varastoida ja kehittää öljyntorjuntaan liittyvää kalustoa. Mutta meillä on erittäin suuria tarpeita öljyntorjuntakaluston hankinnan osalta myöskin tuleville vuosille, ja toivon, että sekä hallituksessa että eduskunnassa voimme rakentavassa hengessä niitä katsoa myöskin jatkossa.

Ympäristötyöt ovat sellainen sarka tai osio tätä ympäristöministeriön budjettia, jossa tarvetta tietysti valtakunnallisesti olisi paljon suurempaan pottiin kuin mitä pystymme vastaamaan. Toivottavasti nyt saamme hyviä ja tuloksekkaita yhteisviemärihankkeita tällä budjetilla eteenpäin ja muita välttämättömiä puhdistustöitä tehdyksi, mutta varmasti siihen vielä tiettyä keskusteluvaraa jää.

Puhemies! Lopuksi hyvin tiivistetysti pari erityiskysymystä.

Budjettiesitykseen liittyy varsinaisesti liikenneministeriön puolella oleva ehdotus Merentutkimuslaitoksen toimintojen uudelleenjärjestämisestä, ja sillä on liittymäpinta ympäristöministeriöön sen vuoksi, että osa Merentutkimuslaitoksen toiminnasta yhdistetään Sykeen perustettavaan Merikeskukseen.

Ja loppuhuipennukseksi iloinen asia: ympäristöjärjestöjen tuet ovat tässä budjettiesityksessä sillä tasolla, mihin eduskunta on ne viime syksynä asettanut, ja uskon, että siltä osin pääsemme toisiin keskustelunaiheisiin kuin missä viime syksynä olimme.

Jacob Söderman /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Arvoisa ministeri! Pääkaupunkiseudun lähellä sijaitsee Sipoonkorven alue, joka on noin 4 800 hehtaaria hyvin tärkeätä metsä- ja ympäristöaluetta, ja se on hyvin tärkeä sekä Helsingin, Vantaan, Sipoon että Keravan väestölle, hyvin suurelle ihmisjoukolle. Nyt kun Sipooseen suunnitellaan voimakasta rakentamista ja grynderit liikkuvat alueella itsekkäin tavoittein, tämä alue on uhattu kahdella tavalla: yhtäältä suunnitellaan asuntoja, toisaalta tulee niin paljon väestöä, että jos aluetta ei valvota eikä ole ulkoilureittejä, sinne tulee ihan liian kova käyttö tai ainakin käyttö suuntautuu hyvin herkille ympäristöalueille. Ainoa tapa meidän mielestämme olisi, että siitä tulisi kansallispuisto. Olisin tiedustellut ministeriön kantaa tähän kansallispuistohankkeeseen.

Janne Seurujärvi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haja-asutusalueiden jätevesiasetuksen toimeenpano etenee kovaa kyytiä, ja alkuhässäkän jälkeen siinä varmasti tieto on mennyt pitkälti perille. Toki vieläkin parantamisen varaa muun muassa tiedonjakelussa on. Olisin kysynyt ministeriltä: Mikä on tämänhetkinen tilanne tai näkemys määrärahojen riittävyyden osalta? Nythän tukiprosentit ovat nousseet ja tukiehtoja on muutettu siten, että yhä useammalla on oikeus näihin tukiin.

Kysyisin myös siitä, kun ministeriöstä keväällä laitettiin kuntiin ohjeistus myös siitä, että vapautus tästä jätevesijärjestelmään siirtymisestä voidaan tietyin perustein saada. Ovatko kunnat käyttäneet tätä mahdollisuutta hyväksi, ja miten tässä asiassa on edetty? Sekin on tärkeää, että tieto ajoissa menee niille ihmisille, jotka voivat tästä vapautua.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On hyvä, että ministeri kiinnitti biodiversiteettiin huomiota. Velvoitteethan ovat voimassa jo vuonna 2010, johonka mennessä pitäisi pysäyttää tämä alenema, ja tässä on erittäin haasteellinen tilanne. Siihen liittyvät myös nämä kansallispuistokysymykset, Metso-kysymys, mihinkä täällä viitattiin.

Toinen tärkeä on Itämeri, ja tästä monitoimialuksesta sanoisin, että on hieno asia, että se siis lopultakin tulee. Mutta uskon itse siihen, että jossakin vaiheessa ja varsin pian huomaamme, että tämä yksi alus ei riitä. Tarvitaan toinen Suomenlahden öljyturvallisuuden takaamiseksi, jolloinka samanlainen panos pitää saada aikaan.

Öljyntorjuntakeskusta olemme odottaneet todella kauan. Erilaisia päätöksiä on tehty, ja toivon todella, että päästäisiin nopeasti käytäntöön, ja Merentutkimuslaitoksen tulevaisuuteen pitää kyllä valiokunnan vielä paneutua.

Outi Mäkelä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Arvoisa ministeri! Ministeriö on asettanut tavoitteeksi yhdyskuntajätteen määrän kasvun hidastumisen ja jätteiden hyödyntämisen tehostamisen. Mitä toimenpiteitä on suunniteltu vai onko suunniteltu jätteiden hyödyntämiseksi energiana ja jätteiden polton edistämiseksi?

Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ympäristöministeriön hallinnonalan määrärahakehitys noin trendinomaisesti on ollut laskeva sekä nykyisen että edellisen hallituksen kaudella, ja tämä on herättänyt tiettyä huolta ja kysymyksiä. Kun ministeri hyvin esittelypuheenvuorossaan toi esille kertaluontoisten erien merkityksen näissä loppuluvuissa, niin voisitteko hieman avata sitä, että jos tästä loppusummasta putsataan pois kertaluontoiset erät ja merkittävimpänä tämä monitoimialuksen hankinta, niin miten ympäristöministeriön määrärahat sitten kehittyvät?

Nyt hiljan uutisoitiin Valtiontalouden tarkastusviraston selvityksestä, jonka mukaan ympäristötuen vaikutus ravinnepäästöjen määriin on ollut melko olematon ja että kannattavinta olisi kohdistaa toimenpiteitä vesistöihin viettäviin peltoihin sekä lannoituksen vähentämiseen. Maatalouden tuet kuuluvat tietysti ministeri Anttilan alaan, mutta koska kyse on ympäristökuormituksesta, niin kysyisin ministeri Lehtomäeltä: Minkälaisia keskusteluja tämän jälkeen olisi tarpeen käydä ympäristötukien uudelleenkohdentamisesta?

Ilkka Kantola /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen huomannut myös tuon Valtiontalouden tarkastusviraston raportin, johon ed. Tynkkynen äsken viittasi. Kun tätä raporttia televisiouutisista eilen seurasin, niin muistelen, että kun ministeri Lehtomäki astui virkaansa, niin taisittepa juuri esittää saman tyyppisiä ajatuksia, että jotkin peltoalueet voisi olla hyvä kokonaan ottaa pois viljelyskäytöstä. Siksi kysyn: Miltä tämä Valtiontalouden tarkastusviraston raportin kritiikki nyt teistä tässä tilanteessa näyttää?

Tanja Karpela /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ensi vuoden budjettiesitys on varsin ympäristöystävällinen, jos katsotaan suhteessa aikaisempiin vuosiin, mutta tällä hetkellähän valmistellaan energia- ja ilmastopoliittista strategiaa, ja tämä näkyy toimina jo. Kuten ministeri mainitsikin, asuntojen energiakorjauksien määrärahoja korotetaan ja lämmitystapamuutoksiin annetaan nyt kotitalousvähennysmahdollisuus korotettuna ja myös Metso-ohjelmaa jatketaan.

Mutta olisin kysynyt ministerin mielipidettä sikäli, että nyt valmistellaan ilmasto- ja energiapoliittista strategiaa ja päästövelvoitteet velvoittavat meitä varsin rankasti myös täällä Suomessa ja tuntuu, että budjettiriihessä ei ole aikaa eikä mahdollisuutta koko valtioneuvoston käydä läpi, keneen nämä päästövähennykset kohdistetaan ja mitä näistä vähennyksistä seuraa. Ympäristöjärjestöt ovat esittäneet ajatuksena, että meillä olisi käytössä tällainen vuoden mittainen taikka viiden vuoden mittainen hiilibudjetti, jossa valtioneuvosto yhdessä kävisi läpi, miten vähennetään, keneen vähennykset kohdistetaan ja mitä niistä seuraa. Mitä mieltä olisitte tällaisen hiilibudjetin käyttöön ottamisesta?

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! — Sellaista toivetta ei ole, että minusta ministeriä koskaan tehtäisiin.

Arvoisa puhemies! Ministeri esittelypuheenvuorossaan kiinnitti huomiota tähän suurehkoon momenttiin 35.20.77, jossa ovat muun muassa nämä siirtoviemärit. Siinä täsmälleen samassa ovat myöskin tämmöiset vesistönsuojeluun ja vesistöjen kunnostamiseen liittyvät määrärahat, tässä tapauksessa 2,2 miljoonaa euroa.

Arvoisa ministeri, onko tehty todella töitä, että tätä määrärahaa saataisiin korotettua? Nimittäin tällä hetkellä esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla, jonka luulisin teidän tietävän omana vaalipiirinänne, ne harvat järvet, mitä on jäljellä, sanotaan viimeisen tuhannen vuoden aikana muodostuneet järvet, alkavat olla kohta kaikki umpeen kasvaneita. Elikkä siis toisin sanoen järvet häviävät kokonaan pois, ja se ainut konsti on käyttää tämän laatuisia varoja niitten kunnostamiseen.

Ympäristöministeri Paula Lehtomäki

Arvoisa puhemies! Lämmin kiitos, puhemies, että saan enemmän kuin sen minuutin, kun tuli niin paljon kysymyksiä.

Ensimmäisenä tuosta Sipoonkorvesta: Me pyrimme kyllä siihen, että nuo alueen luontoarvot pystyttäisiin turvaamaan nyt näissä uusissa alueidenkäyttöpaineissakin, mutta on toki muistettava, että se on mahdollista toteuttaa myös muutoin kuin kansallispuiston kautta, ja niin kuin olette huomanneet, tähän budjettiesitykseen ei sisälly kansallispuistojen lukumäärän lisääminen.

Sipoonkorven osalta, ja siitä olisi joskus hyvä käydä eduskunnan tai ainakin valiokunnan kanssa periaatteellistakin keskustelua, me varmasti törmäämme siihen kysymykseen, mikä koskee nyt joitakin muitakin kansallispuistoalueita meillä, että virkistyskäyttö, joka on yksi kansallispuistojen tarkoitus, uhkaa paisua niin laajaksi, että se vaarantaa kansallispuiston päätarkoituksen eli luonnonarvojen säilymisen. Tietysti täällä lähellä isoja asutuskeskuksia tämä on erityisen merkittävä haaste, mutta Helsingin kaupungin kanssa yritämme tätä asiaa viedä eteenpäin niin, että kuitenkin nuo luonnonarvot saadaan turvattua.

Jätevesiasiassa, todellakin tämä avustus toimii nyt paremmin, kun niitä tulorajoja on nostettu. Sitten on muistettava, että kotitalousvähennystäkin voi hyödyntää paikan päällä tehtävien töiden palkkakustannuksiin, sitäkin voi hyödyntää. Kunnat ovat aika huonosti olleet tässä liikkeellä. Syke selvitti juuri sitä, kuinka moni kunta on ympäristönsuojelumääräyksillä määritellyt esimerkiksi tätä vaadittavaa alempaa puhdistustasoa, ja se kuntaluku oli alle sata. Me nyt työstämme kuntien kanssa sitä, että tehtäisiin suunnitelmat siitä, minne kannattaa tehdä yhteisviemäröintiä ja minne ainakaan ei, jotta kiinteistönomistaja tietäisi sitten haja-asutusalueilla, että okei, tänne minun nurkalleni ei tule yhteisviemäriä, täytyy tehdä omia toimenpiteitä, ja sitten katsottaisiin, mitkä ovat ne oikeat toimenpiteet juuri siihen kiinteistöön.

Öljyntorjuntahaasteita on todella myöskin kaluston osalta myös jatkossa, vaikka nyt saatiin tämä edistysaskel aikaan. Ehkä erityisesti rannikon ja ihan avomeren välisellä alueella on katsottava, onko meillä keräyskapasiteettia esimerkiksi riittävästi, ja sitten tietysti useat jo olemassa olevat alukset ovat peruskorjaustarpeessa. Tämä on tietysti sektori, jota täytyy painavasti jatkuvasti myöskin Venäjän kanssa tehtävässä yhteistyössä korostaa, että myös he oman osansa hoitaisivat tästä kalustosta.

Jätteiden hyödyntämisestä varsinkin polttamalla: Näitä erilaisia hankkeita on eri puolella Suomea nyt käynnissä, ja se on sinänsä hyvä asia. On tosin muistettava, että aika rajallinen lukumäärä niitä Suomeen kaiken kaikkiaan mahtuu.

Toimintamäärärahat, jos luetaan nämä kertaluontoiset erät pois, kohtuullisesti tässä kehittyvät. On tietysti huomattava, että tuottavuushanke ehkä meillä sillä tavalla kipeämmin koskee kuin monissa muissa ministeriöissä, kun yli kolme neljäsosaa meidän koko toiminnastamme on juuri tätä palkkarahaa ja ihmisten toimintaa. Kun meillä ei kovin paljon näitä investointirahoja ole, niin tuottavuusohjelman toteuttaminen on meille erityisen haasteellista.

Nyt on aika täynnä, vaikkei ole kaikkiin kysymyksiin vastattu, mutta ehkä voimme jatkaa.

Merja Kuusisto /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Arvoisa ministeri! Yhtenäiset metsäalueet ovat pirstoutuneet täällä Pääkaupunkiseudulla, ja on hirveän paljon melua ja myös sitten tuota ... Anteeksi, nyt ajatus katkesi, mutta ajatus oli se, että yhtenäiset metsäalueet ovat pirstoutuneet täällä Pääkaupunkiseudulla ja hiljaisia alueita ei ole riittävästi ja melu lisääntyy lähinnä liikenteestä ja myös sitten lentoliikenteestä.

Minä olisin kysynyt ministeriltä siitä, että vaikka tämä Metso-ohjelma on, niin se ei takaa kyllä sitä, että täällä Pääkaupunkiseudulla yhtenäisiä metsäalueita säilyisi riittävästi. Mitä asialle voisi tehdä?

Lisäksi olisin sitten kysynyt siitä, kun teillä on valtion talousarviossa kirjattuna, että pilaantuneiden alueiden kunnostushankkeita toteutetaan kiireellisyysjärjestyksessä. Mikä se kiireellisyysjärjestyksen aikataulu on? Miten hirveän paljon siellä on näitä hankkeita odottamassa, että saadaan nämä pilaantuneet maat puhdistettua? Meillä on esimerkiksi Tuusulassa Kellokosken ruukin alue, (Puhemies: Minuutti kulunut!) vanha teollisuusalue, ja sitä ei saada asuntokäyttöön, ennen kuin pilaantuneet maat saadaan puhdistettua, ja kunnan varoilla sitä ei pystytä toteuttamaan.

Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri kuvasi hyvin avauspuheenvuorossaan nämä painopistealueet ympäristöhallinnon alalta eli monimuotoisuuden suojelun Metson keinoin, Itämeri-kysymykset, ilmastopolitiikan. Täytyy tuoda ministerille terveisiä, ei tällä kertaa Imatran torilta vaan Itämeri-parlamentaarikkojen kokouksesta Ruotsista. Siellä Itämeren alueen parlamentit Venäjä mukaan lukien laativat yhteisen kannanoton, jossa kaikkia maita ja hallituksia kannustetaan Helcomin eli siis Itämeren suojelun aktiiviseen edistämiseen ja toisaalta sitten todetaan, että Itämeren maiden pitäisi ottaa myös aktiivinen ote kansainvälisessä ilmastopolitiikassa. Nyt nämä terveiset on perille tuotu.

Sen jälkeen kysyisin, kun ympäristötyömäärärahat niin yhteisviemäröinneissä kuin pilaantuneitten maitten puhdistuksessa ovat kovin rajalliset, onko ministeriössä pohdittu ja perehdytty myös tällaisten moduulimuotoisten, ehkä 500—1 000 hengen jätevesien puhdistukseen soveltuvien laitteistojen käyttöönottoon, sen sijaan että pumpataan näitä jätevesiä kymmeniä ja satoja kilometrejä.

Merja Kyllönen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Peruin äsken puheenvuoron ihan sen takia, kun ed. Seurujärvi vei jalat suustani ja sain hyvin pätevän vastauksen.

Sanna Perkiö /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Arvoisa ministeri Lehtomäki, uusiutuvan energian tuotannon lisääminen lähivuosina tulee ruuhkauttamaan lupia ja ympäristövaikutusten arviointeja käsittelevän ympäristöhallinnon. Elinkeinoelämä on jo esittänytkin huolensa siitä, että nämä lupa- ja ympäristövaikutusten arvioinnit eivät ehkä mene eteenpäin sillä nopeudella, mikä on tarkoitus. Kysyisinkin: Millä tavalla ympäristöhallinto on varautunut tuleviin ruuhkiin? Ovatko resurssit riittävät, riittävätkö budjettivarat hallinnon menoihin, kun tuottavuushankkeetkin ovat aika tiukat ympäristöhallinnon alalla?

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Kiinnittäisin ympäristöministerin huomiota siihen, että meillä nyt Stora Enson ja metsäteollisuuden järjestelyjen yhteydessä saatetaan uhanalaiseksi maailmassa ainutlaatuista, esimerkiksi kuitupakkausten kierrätysosaamista. Corenson prosessi, jossa neste- ja kuitupakkaukset sataprosenttisesti hyödynnetään, on niin ainutlaatuista, että tässä toivon, että ympäristöministeriö työ- ja elinkeinoministeriön kanssa pikaisesti keskustelee, mitä tässä asiassa tekee. Meidän on turha pitää täällä ympäristö- ja kierrätyspuheita, jos me emme turvaa sitä ainutlaatuista osaamista, jota maailmassa on ainoastaan esimerkiksi Stora Enson Corenson-yksikössä tänä päivänä.

Ministeri totesi, että kansallispuistojen lukumäärä ei lisäänny. Toivottavasti myös toisinpäin, olemassa olevien kansallispuistojen asemaa ei murenneta. Toivon, että tältä osin ainutlaatuisen Lappimme Pallaksen kansallispuisto ja sen arvo säilytetään eikä sinne rakenneta Natura-maastoon kahdeksan kilometrin siirtoviemäreitä.

Johanna Karimäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Merentutkimuslaitoksen toiminnan pilkkominen ja uudelleen organisointi on erittäin raju muutos nyt hyvin toimivalle yksikölle, jossa tehdään laadukasta tutkimustyötä Itämeren hyväksi. Ymmärrän toki sen, että merentutkimus on nyt hajautunut ja tässä on paljon kehitettävää. Merentutkijat ovat itse esittäneetkin Merikeskusta, jonne koottaisiin kaikki nyt hajallaan oleva tutkimus. Olen huolissani korkeatasoisen tutkimuksen jatkotilasta ja samaten työntekijöiden asemasta tässä muutosprosessissa, kuten myös Arandan jatkorahoituksesta. Tietääkseni sillä on nyt kahdeksi vuodeksi taattu rahoitus. Tämä on niin raju muutos, että se vaatisi joka tapauksessa lisää resursseja, ja haluaisin kuulla arvoisan ministeri Lehtomäen perusteluja tälle esitykselle ja myös sen, minkälaisia lisäresursseja tälle muutokselle on ajateltu, ja myös, mitä resursseja sille, että kiinteä yhteistyö merentutkijoiden kesken säilyisi.

Timo V.  Korhonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Viime päivinä on käyty mielenkiintoista mutta samalla hyvin tyypillistä keskustelua Suomen ympäristökeskuksen mahdollisesta alueellistamisesta. Ilokseni huomasin, että täällä budjettikirjassa sivulla 659 on maininta ympäristöhallinnon alueellistamiskysymyksiin liittyen. Kysyisinkin arvostetulta ministeriltä, miten ministeri kaiken kaikkiaan kokee ympäristöhallinnossa valtion toimintojen alueellistamiskysymykset.

Johanna Sumuvuori /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valtioneuvosto on asettanut ympäristöministeriön toimialan vaikuttavuudelle yhdeksi päätavoitteeksi Itämeren tilan parantamisen ja ympäristöriskien vähentämisen ja kaikki me tiedämme, että yksi merkittävin keino siihen on saada maatalouden ravinnepäästöt kuriin. No, nyt uutisten mukaan Valtiontalouden tarkastusvirasto — tähän viittasi myös ed. Tynkkynen — on melko kovin sanoin arvostellut maatalouden ympäristötukia tehottomuudesta. Tarkastusvirasto esimerkiksi esitti, että viljely pitäisi kokonaan lopettaa sellaisilta alueilta, joilla pellot viettävät suoraan vesistöihin. No, vesistökuormitus ei ole vähentynyt, vaikka näitä ympäristötukia on jo vuosikausien ajan myönnetty. Olisinkin kysynyt ministeriltä, onko hän valmistautunut keskustelemaan maatalousministeri Anttilan kanssa siitä, miten tukirahat voisi kohdistaa niin, että vesistökuormitus vähenisi, ja ehkä myös siitä, pitäisikö näitä tukien saamisen ehtoja kiristää.

Klaus Pentti /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tämä äskeinen aihe on varmasti tärkeä, ja siitä on syytä keskustellakin. Koko totuus ei varmaan näkynyt vielä noissa puheenvuoroissa.

Mutta haluaisin kiinnittää huomiota näihin siirtoviemärirahoituksiin. Tiedän, että maakunnissa on meneillään monia hankkeita ja suunnitteilla monia hankkeita, ja kuitenkin budjetissa on vain kolmeen uuteen hankkeeseen pienet aloitusrahat, ja tiedetään, että kunnallisissa puhdistamoissa saavutetaan oleellisesti parempi puhdistustulos kuin näissä kiinteistökohtaisissa ratkaisuissa. Kysynkin, ollaanko tätä rahoitusta lisäämässä ja miten. Kun vuoteen 2014 mennessä ei mitenkään näitä vireillä olevia hankkeita voida toteuttaa, niin miten sitten yksittäiset ihmiset menettelevät kiinteistöjensä kohdalla? Jos alueelle on tulossa siirtoviemäri jossain vaiheessa 2014 jälkeen, niin vaaditaanko näiltä nyt kuitenkin sitten kiinteistökohtaisia ratkaisuja, vaikka viemäröintikin on tulossa? Joudutaanko tässä nyt kahteen kertaan investoimaan? Miten tältä osin aiotaan menetellä?

Ympäristöministeri Paula Lehtomäki

Arvoisa puhemies! Maatalouden ympäristötuki on kyllä erittäin tärkeä asia ja tärkeä väline vesistöjen ravinnekuormituksen pienentämiseksi, muistaen tietysti samalla, että kaikki meidän ravinnekuormituksemme ei ole maataloudesta kotoisin, mutta että maataloudessa on merkittäviä lähteitä. Ei tämä mikään uusia asia minulle tai ministeri Anttilalle tai meidän keskinäiselle agendallemme ole. Me olemme tästä kyllä keskustelleet siitä lähtien, kun tämä hallitus on aloittanut. On tietysti ehdottoman tärkeää, että pystyttäisiin ympäristötukea kohdentamaan paremmin vesistönsuojelun kannalta olennaisimmille alueille.

Mutta samalla on muistettava muutama asia. Maataloudessa on tehty pitkään johdonmukaista työtä, joka on muun muassa johtanut siihen, että peltoon laitettujen ravinteiden määrä on pienentynyt kymmeniä prosentteja. Mutta samalla kun runsaat sateet tuovat vanhaa huuhtoumaa vesistöihin, sen takia lopputulema ei ole parantunut, vaikka toimenpiteet ovat parantuneet. Me tällä hetkellä Varsinais-Suomessa olemme saaneet tämän vuoden budjetissa käyntiin sen niin sanotun tehohankkeen, jossa etsitään nyt vielä tilakohtaisesti, peltolohkokohtaisesti todella räätälöityjä keinoja, mikä on tehokas keino, jotta pystyisimme niitä oppeja hyödyntämään sitten myöskin ympäristötuen jatkokehittämisessä.

Sitten se toinen asia pitää muistaa, että kun viljelijät ovat tehneet ympäristötukisopimuksen ja on ohjelmakausi menossa, on tietysti kohtuullista, että ei kesken pelin muuteta pelin sääntöjä, vaan meidän täytyy tätä kehittämistä tehdä ennen kaikkea ajatellen sitä tilannetta, kun sopimusaika loppuu tai tämä ohjelmakausi loppuu, mutta parempi kohdentaminen vesiensuojelun kannalta. Tietysti ympäristötuella on ollut ja on muitakin ympäristötavoitteita kuin vain vesiensuojelu, mutta meidän täytyy pystyä paremmin hyödyntämään sitä vesiensuojelun näkökulmasta.

Päästövelvoitteiden osalta me kyllä jo tällä hetkellä näitä päästövelvoitteita aika tarkasti jyvitämme sen osalta, miltä sektoreilta päästövähennyksiä pitää tulla ja kuinka paljon ja millä toimenpiteillä se tapahtuu. Se tulee kyllä aika perusteellisesti käsitellyksi tässä ilmasto- ja ener- giastrategiassa. Tässähän päästökauppasektori tietysti toimii oman logiikkansa mukaan, mutta asuminen ja liikenne ovat ne suurimmat päästökaupan ulkopuolella olevat sektorit, joissa toimenpiteitä päästöjen vähentämiseksi pitää saada. Siinä mielessä ehkä tämmöinen hiilibudjettiajattelu aika pitkälle sisältyy jo tähän työhön, mitä tällä hetkellä tehdään. Varmasti sitten kun budjetin toteutumista seurataan aina normaalistikin, niin tässäkin on tietysti seurattava tulevina vuosina, että lähtevät menemään ne käyrät siihen suuntaan, mikä on tavoitteeksi asetettu.

Puhemies! Vesistöjen tila meillä on kaikkea muuta kuin hyvä. Siis meillä saattaa olla ehkä julkisessa keskustelussa parempikin kuva meidän vesistöjemme tilasta, ja sen takia tietysti pitää pystyä paitsi tätä ravinnekuormitusta pienentämään myös näitä kunnostustöitä tekemään. Kyllä tästä rahasta joka vuosi on keskusteltu ja tehty sen eteen myöskin töitä, mutta kieltämättä on totta, että jollei olennaista parannusta saada, meidän on pakko sitten myöskin kehyksen sisällä ruveta katsomaan, mitkä ovat meidän painotuksemme. Mutta kun totesin äsken, ettei paljon muuta ole kuin palkkarahaa, niin tietysti vähän hankalalta tuntuu jostain luonnonsuojelualueiden hankinnastakaan siirtää rahaa tuonne vesiensuojelun puolelle. Mutta kyllä tässä kaikenlaisia vaihtoehtoja on pakko ruveta miettimään. Tehokas puhdistushan on säännösten tavoitteina eikä niinkään se tekninen tapa, millä se toteutetaan. Siinä mielessä tämä moduulipuhdistus ei ole ollut niin paljon esillä.

Haja-asutusalueitten osalta on kyllä selvä asia, että jos näköpiirissä on, että tulee yhteisviemäri, niin ei ole mitään järkeä, että siinä tehdään pari vuotta aikaisemmin kiinteistökohtainen ratkaisu, vaan tässä pitää pystyä järjenkäyttöä toteuttamalla hakemaan lain mahdollistama siirtymäajan jatko, silloin kun se näköpiirissä on olemassa.

Yhtenäisiä metsäalueita, meluasioita ja niin sanottuja hiljaisia alueita: Meillä on parhaillaan työstössä loppuvaiheessa ne valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, ja siellähän näitä asioita pyritään edistämään. Metso-ohjelman toteutuksessahan se iso haaste tulee olemaan se koordinaatio, että kun alhaalta ylöspäin ehdotetaan näitä alueita, niin ympäristöhallinnon kyllä melkoinen savotta on katsoa, että se lopputulos sitten täyttää tämän monimuotoisuuden tarpeen ja että se täyttää myöskin riittävän suuret kokonaisuudet, ettei tule hirveän sirpaleista. Tässä työssä me siis todellakin varaamme myöskin rahaa siihen, että voidaan hyödyntää muidenkin organisaatioiden kuin ympäristöhallinnon osaamista, ja se ehkä osiltaan sitten myöskin helpottaa vähän työpainetta.

Maa-alueiden pilaamisessa tietysti sen päälähtökohdanhan pitäisi aina olla se, että aiheuttaja maksaa, mutta se ei lähimainkaan aina ole mahdollista. Näitä puhdistusoperaatioita tuetaan, mutta ennen kaikkea meidän alueelliset keskuksemme sitten määrittävät sen, mitkä nousevat listalla enemmän pinnalle kuin toiset.

Tuohon lupakysymykseen ed. Perkiöltä: Muistini mukaan oli vastattu — en tiedä, tai on taidettu vastatakin kyllä — kirjalliseen kysymykseen. Mutta tietysti yksi osa, mikä vähän ehkä helpottaa, on pyrkimys rakentaa laajempia tuulipuistoja, koska ne sitten voidaan kokonaisuutena yvata ja kokonaisuutena luvittaa, eikä jokaista pönttöä erikseen siellä. Tietysti tätä lupajärjestelmän toimivuuttakin me seuraamme, ja meillä on jonkinlaisia mahdollisuuksia reagoida myöskin siihen, jos ammottavia puutteita tai isoja viiveitä siellä tulee.

Puhemies! Edelleen aika loppuu ja vielä jäi muutama kysymys, mutta katsotaan, jos suotte keskustelulle jatkoa.

Markku Pakkanen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kysyisin ministeriltä: Onko ministeriöllä varattuna mitään sellaiselle metsäteollisuuspaikkakunnalle, jolla on tuotanto jo lopetettu ja kuitenkin jätteiden läjitystä tapahtuu tehdasalueella? Esimerkiksi Summan tehdas Haminassa käyttää aluetta jätteiden käsittelyyn. Onko tämmöiseen asiaan varauksia? Tämä ongelma saattaa olla tulevaisuudessa myös Kajaanissa, joten kysyisin tällaista.

Jacob Söderman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä olen pahoillani, että intän tätä Sipoon kansallispuistoa, mutta minulla on semmoinen arvio, että jos alueelle ei nyt määrätä rajaa, omaa hallintoa, omaa suunnitelmaa, niin siinä käy niin, että nämä grynderit, jotka operoivat alueella, tulevat valtaamaan siitä suuria osia. Landebon aluehan on jo oikeastaan sillä alkuperäisellä kansallispuistoalueella. Tästä ei selvitä sillä, että sanotaan, että tämä on nätti paikka ja tämä on nätti paikka ja ne suojellaan, jos ei ole ketään, joka sitä suojelua valvoo.

Minä sanoisin niin, että teidän rakkaat virkamiehenne silloin aikoinaan vastustivat myös Nuuksion määräämistä kansallispuistoalueeksi. Ainoastaan se, että Paavo Väyrynen puuttui asiaan, aiheutti sen, että sellainen kansallispuisto tuli. Tällä hetkellä se on erittäin suosittu ja valitettavasti jonkun verran ylikuormitettu. Minä toivon, että nyt te, ministeri, pohditte tätä asiaa ja käytätte voimanne siihen, että tämmöinen puisto tulee, ennen kuin grynderit pilkkovat alueen.

Outi Mäkelä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ympäristönsuojelun osalta on tavoitteena edistää ekotehokkuutta ja ympäristöä säästäviä julkisia hankintoja. Onko tässä yhteydessä pohdittu sitä, voiko tätä ympäristöä säästävää toimintaa tai ekotehokkuutta käyttää perusteena jatkossa kilpailutukselle lähipalveluiden tai lähellä toimivien tuottajien eduksi?

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Mielestäni ympäristöministeriö kokonaisuudessaan tarvitsee tukea, ei ainoastaan ympäristövaliokunnan vaan koko eduskunnan tukea. Sanon tämän sen takia, että liikkuu henkiä, jotka haluavat alistaa sen vähän venäläiseen malliin jonkun voimaministeriön alaisuuteen, luonnonvarainministeriön tai sen kaltaisen. Tähän liittyy myös allu-hanke, alueellisten ympäristökeskusten riippumattomuus ja niiden yhteys ministeriöön. Ympäristöministeriöön yhteys täytyy säilyttää. Nämä ovat hyvin perustavaa laatua olevia kysymyksiä, ja mielestäni näitäkin pitää ääneen täällä pohtia.

Pari yksityiskohtaa, ensinnäkin rakennusperinnön säilyttäminen. Sen määräraha on pysynyt samanlaisena vuodesta toiseen ja oikeastaan se on yksi heikkous meillä lainsäädännössä. Meillä ei ole taloudellisia edellytyksiä sen säilyttämiseen. Mitä tulee sitten kansalaisjärjestöjen tukeen, hyvä on, että sitä ei nyt laskettu. Tässä ministeri on oikeassa, kiitos siitä. Mutta sitä pitäisi ehkä nostaa, koska kansalaisjärjestöjen merkitys ilmastonmuutoksen hillinnän yhteydessä ja sen toteuttamisessa on entistä tärkeämpää

Juha Mieto /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Rajamäki lähti justiin pois. Keväällä pallooteltihin vähän tuosta Pertti Yliniemen kehittämästä Pallaksen hotellihankkeesta. Minä olin siellä kesällä vaeltelemassa muutaman päivän, kierin kuin kissa puuroa sitä hotellia, ja voin sanoa, että törkiän näköönen oli hotelli Markkia. Jos se siististi nykypäivän arkkitehtuurilla laitetahan kuntohon, niin minä väitän, että sitä miljöötä ei varmahan sumenna mihinkään suuntahan. Kysyysinkin arvoisalta ministeriltä: Onko tämä prosessi erennyt mihinkään suuntahan vai onko se ihan jäissä?

Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensi vuoden ehdottomasti tärkein ympäristöpoliittinen asia ei näy täällä rahoissa, se näkyy ainoastaan muutamana rivinä, eli kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa onnistuminen Kööpenhaminassa 2009. Koska ympäristöministeri vastaa myös EU:n ilmasto- ja energiapaketissa niin päästökaupan uudistamisjärjestelmästä kuin päästövähennysten toimeenpanosta, niin olisin kysynytkin ministeriltä tai pyytänyt katsausta: Mitä kuuluu tänne kansainvälisille ilmastoneuvotteluareenoille niin EU:n ilmasto- ja energiastrategian käsittelylle kuin sitten YK:n kansainvälisiin ilmastoneuvotteluihin? Siellähän kuitenkin koko ajan neuvotteluja käydään. Näyttääkö, että edistysaskeleita nyt sitten Puolassa jo saavutetaan, ja ylipäänsä mikä on tuo arvio kohti ensi vuotta ja Kööpenhaminaa 2009?

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Miedolle kommenttina, että kävin siellä minäkin ja kyllähän täytyy myöntää, että talo on kurjassa kunnossa, mutta sehän on ollut taktiikkakin. Elikkä se lasketaan kerta kaikkiaan ränsistymään niin, että voidaan sillä tavalla yhteiskunta muka pakottaa sen purkamiseen mutta sen tilalle hirmuisen kompleksin rakentamiseen. En voi millään yhtyä tähän pyrkimykseen, mikä siellä taustalla on ja toisekseen olen sitä mieltä, että kun tällaisissa paikoissa kuin Pallaksellakin tämmöistä hotellia pidetään, pitäisi valvonnan katsoa, että siellä käyttäydytään asiallisesti myöskin omaisuuden suhteen.

Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri totesi aivan oikein, että itse asiassa meillä ilmasto- ja energia-strategioissa määriteltävä politiikka oikeastaan määrittää käytännössä hiilibudjetit jo nykyisellään. Mutta tässä on muutamia merkittäviä eroja meidän käytännössämme verrattuna siihen Isossa-Britanniassa ilmastolailla määriteltyyn hiilibudjettiin.

Ensin mainittu niistä on se, että Ison-Britannian mallin mukainen ilmastolaki määrittää laillisesti sitovalla tavalla hiilibudjetit joka vuodelle tai tässä tapauksessa viisivuotiskausille. Toinen on se, että näitten hiilibudjettien toteutumista tai toteutumatta jäämistä tarkastellaan vuosittain, ja kolmas on se, että tässä arvioinnissa on mukana riippumaton asiantuntijaelin, eli se ei ikään kuin tapahdu valtionhallinnon sisällä. Voidaan ajatella, että tässä Ison-Britannian mallissa on joitakin sellaisia etuja verrattuna tähän meidän nykyiseen järjestelmäämme, joita kannattaa ehkä arvioida ja tarkastella, olisiko sieltä jotain otettavaa tänne meille kotiin päin. Valtioneuvoston kanslia julkaisi kesällä selvityksen, jossa tarkastellaan nimenomaan tämän Ison-Britannian mallin mukaisen ilmastolain soveltuvuutta Suomen oloihin.

Ympäristöministeri Paula Lehtomäki

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin tuo osaamisen katoamisen uhka näissä tehtaitten lopetuksissa on tietysti todellinen. Sitten toisaalta esimerkiksi kierrätyksen kohdalla on myös niin, että se on nykyään entistä enemmän myös taloudellisesti kannattavaa toimintaa, ja se on ikään kuin tukemassa sitä, että osaaminen siltä osin voisi ja voi säilyä.

Mitä tulee Pallas-Ylläksen kansallispuistoa koskevaan lainsäädäntöhankkeeseen, niin se on sillä tavalla edelleen valmistelussa, että olemme Syke-vedolla toteuttamassa siinä tämmöistä "miniyvaa" katsoaksemme hiukan tarkemmin näitä ympäristövaikutuksia, ja mietimme edelleen sitten senkin perusteella mahdollisimman hyviä ratkaisuvaihtoehtoja esimerkiksi paikoituksen ja jätevesikäsittelyn järjestämiselle, johon kuuluu tietysti myöskin sitten tuon rakennuksen mitoitus, mutta toivon, että jos ja kun me saamme lakiesityksen valmiiksi, niin voimme sitten yksityiskohtaisemmin siitä tässä salissa keskustella.

Merentutkimuslaitoksen siirron takana on siis se ajatus, että pystyttäisiin samaan tutkimuslaitokseen ja samaan tutkimusketjuun yhdistämään koko tämä vesiketju aina sieltä valuma-alueilta avomerelle saakka. Nyt on ollut vähän keinotekoisuutta siinä, että rannikkovedet ovat olleet eri hanskassa kuin avomerivedet. Ja tietysti pitää muistaa tämän resursoinnin osalta, että kyllähän merikeskus, joka Sykeen perustetaan, pystyy hyödyntämään koko sitä Sykessä olevaa laajaa vesipuolen ja meripuolen osaamista, eihän tässä Merentutkimuslaitos vain ole antavana osapuolena, vaan kyllähän se myös saa osaamista luokseen. (Ed. Pulliainen: Tunnetteko asian noin hyvin?)

Alueellistamisen osalta meillähän on ympäristöhallinnossa tehty kosolti alueellistamista ja muistutan, että koko toimintaidea perustuu sille, että meillä on ministeriössä noin 350 virkamiestä ja alueilla yli 1 300, elikkä painopiste on siellä jo valmiiksi, ja katsomme edelleen, millä tavalla voidaan vahvistaa ympäristöhallinnon toimintaa esimerkiksi ed. Korhosen esille nostamassa Kainuussa.

Julkisista hankinnoista valmistellaan nyt valtioneuvoston periaatepäätöstä, jonka toivon saavamme hyväksytyksi vielä syksyllä, ja siinä käsitellään sitten aika laaja-alaisesti näitä julkisten hankintojen eri puolia, myös kilpailutusasiaa.

Aluehallinnon kehittämisestä todettakoon se, että olemme pitäneet ja pidämme edelleen kiinni siitä, että tässä yhteistyön lisäämisessä ei voi olla kysymys siitä, että jokin hallinnonala alistetaan jollekin toiselle, vaan kyllä kysymys on ennen kaikkea siitä, että entistä tehokkaammin aluetasolla katsotaan ja koordinoidaan näitä eri hallinnonalojen toimintoja, ja uskon, että sellainen malli on löydettävissä, jossa tämä turvataan. Emme me ole ympäristöhallintoa todellakaan hävittämässä mihinkään.

Kansainvälisistä ilmastoneuvotteluista ja EU-paketista, kun aikaa on 2 sekuntia, totean, että nehän pystyy siinä ajassa käymään läpi. Vauhti on molemmissa kova. Uskon, että EU-paketissa päästään kyllä eteenpäin, jollei nyt sitten tule mitään semmoisia merkittäviä muutoksia, että koko paketin perusteita alettaisiin avata. Niitäkin vivahteita pikkusen on olemassa, mutta kyllä se kohtuullisella tavalla on menossa eteenpäin.

Kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa on myös erittäin kiihkeä vaihe. Meillä on hyvin konkreettisia esityksiä jo rahoituksen osalta siitä, miten teknologian siirtoa ja varsinkin kehitysmaiden sopeutumista tulisi rahoittaa. Siinä täytyy tietysti katsoa, että mahdolliset uudet rahoitussysteemit ovat mahdollisimman tehokkaita ja tiedetään, tarvitseeko uusia luoda vai voidaanko hyödyntää olemassa olevia. Se, missä ei olla vielä niin pitkällä, on päästövähennyksiin sitoutuminen, ja tietysti näen tärkeänä, että Euroopan unionikin siinä riittävän rohkealla otteella liikkuu myöskin sen suuntaan, että saamme lopputuloksen, jossa myös muut sitoutuvat merkittäviin päästötavoitteisiin emmekä me yksin.

Janne Seurujärvi /kesk:

Arvoisa puhemies! Globaaleilla pääomamarkkinoilla eri puolilla maailmaa tapahtuva turbulenssi on jo pitkään aiheuttanut huolta talouden kehittymisestä. Monet asiantuntijat pelkäävät, että etenkin Yhdysvalloissa vellova tilanne on vasta alkusoittoa pahemmille ongelmille. Suomen talouden tilannekuvaa ei paranna, että inflaatio laukkaa nyt kiivaampana kuin 1990-luvun lamavuosina. Vallitsevassa tilanteessa tämän syksyn budjettipäätöksillä on siten tavanomaistakin suurempi merkitys.

Matti Vanhasen toisen hallituksen esitys vuoden 2009 talousarvioksi tavoittelee voimakasta vastaliikettä talouden käänteelle. Ajoittain kovasti kritisoidulla, mutta valtiontalouden kannalta järkevällä, useiden vuosien ajan toteutetulla maltillisella talouspolitiikalla tämä on nyt mahdollista. Erilaisten kansantaloutta tukevien toimien lisäksi budjetti sisältää merkittäviä tulonsiirtoja ja ihmisten arkielämää tukevia parannuksia.

Hallituksen ensi vuoden tavoitteet ovat työllisyyden edistäminen, talouskasvun ylläpitäminen, terveellisten elämäntapojen edistäminen sekä verotuksen oikeudenmukaisuuden lisääminen. Ensi vuoden budjettiesityksestä käy ilmi, että näihin tavoitteisiin sinivihreä hallitus on valmis myös vastaamaan.

Työn verotuksen keventäminen on tärkeä osa kotimarkkinakysynnän piristämistä. Palkansaajien ostovoima kohenee ensi vuonna tuloverotukseen tehtävillä 870 miljoonan euron kevennyksillä. Tämän lisäksi budjettiin sisältyy veroasteikkojen tarkistukseen ja inflaatiotarkistukseen 500 miljoonaa euroa. Tuloveronkevennysten kohdentaminen pieni- ja keskituloisiin uuden työtulovähennyksen avulla on oikean suuntainen toimenpide.

Keskustan voimakkaasti ajama elintarvikkeiden arvonlisäveron alentaminen 17 prosentista 12 prosenttiin toteutuu ja on ajoitukseltaan oikea. Panostus maksaa valtiolle arviolta 500 miljoonaa euroa. Eläkeläiset saatetaan puolestaan verorasituksessa lopullisesti samalle viivalle palkansaajien kanssa eläkeläispuolisoiden verotuksen 225 miljoonan euron kevennyksellä.

Kotitalousvähennyksen nostaminen ja ehtojen väljentäminen tulee sekin olemaan hyvä piristys kotimaan markkinoille.

Myös oppositiota oletan ilahduttavan Vanhasen hallituksen merkittävät parannukset sosiaalisiin etuuksiin. Pienimpiä äitiys-, isyys- ja vanhempainrahoja sekä sairauspäivärahoja ja kuntoutusrahoja korotetaan työmarkkinatuen tasolle. Tämä historiallisen suuri vähimmäisturvan korotus tarkoittaa saajalleen noin 160 euron rahanlisäystä kuukaudessa. Myös kotihoidon tuki ja yksityisen hoidon tuki sekä lapsilisä nousevat ja apurahansaajille järjestetään sosiaaliturva.

Metsäpaketti kokonaisuudessaan on hallitukselta oikeaan osunut. Etenkin päätös puun myyntitulojen osittaisesta verovapaudesta on merkittävä toimenpide metsäteollisuuden puunsaannin turvaamiseksi. Suomalaisen metsäteollisuuden pelastamiseksi tarvitaan jämeriä toimia ja yhteistoimintaa kaikilta osapuolilta.

Liikennehankkeissa budjettiesityksen painotukset ovat oikeansuuntaiset, mutta perusväylänpidon osalta riittämättömät. Pelkästään pääteiden korjausvelka on mittava, maakuntien alempiasteisista teistä puhumattakaan. Näin on myös meillä Lapissa. Rataverkkoon panostetaan historiallisen paljon, mutta sielläkin peruskorjaustarpeet ovat suuria. Myös vesiväyliin tarvitaan panostuksia teollisuuden toimintaedellytysten ja kilpailukyvyn säilyttämiseksi.

Hallitusohjelmassa sovitut sosiaaliset tulonsiirrot ovat mittavia ja parantavat osaltaan pienituloisten asemaa. Valitettavasti korkean inflaation vaikutus etenkin pienituloisten ostovoiman heikentäjänä näkyy jälleen matalan inflaatiokauden jälkeen. Kaikkein heikoimmassa asemassa ovat eittämättä pieniä eläkkeitä saavat ja peruspäivärahalla elävät työttömät.

Historiallista sosiaaliturvauudistusta valmistelevan Sata-komitean tavoite köyhyyden vähentämiseksi ja perustoimeentulon turvaamiseksi jokaiselle suomalaiselle ansaitseekin eduskunnan täyden tuen. Yhtenä keinona väläytetty takuueläke on hyvä ehdotus.

Oli malli köyhyyden vähentämiseen mikä tahansa, on syytä muistaa, että eläkkeiden ja tulonsiirtojen tulee ylittää yleisen minimitoimeentulon raja. Vasta tällöin tavoitteeseen voidaan todella päästä.

Arvoisa puhemies! Talous on matematiikan lisäksi suurelta osin myös psykologiaa. Haastavassa taloustilanteessa lamapuheiden ruokkiminen ja riskien paisuttelu eivät palvele tämän kansakunnan etua. Ajankohtaisen talouspoliittisen keskustelun tarpeesta huolimatta myös tässä salissa ja myös opposition on hyvä pitää malttia ja kannanotoissa on parempi olla mieluummin maltillinen kuin kärjistävä.

Pertti Hemmilä /kok:

Arvoisa herra puhemies! Viime viikot ovat olleet maailmantaloudessa aikamoista myllerrystä. Maanantai oli finanssialan synkin päivä vuosikausiin. Osakekurssit päättyivät suorastaan syöksyyn Yhdysvalloissa, kun historiallinen myllerrys ravisteli koko maan finanssisektoria. Asiantuntijoiden mukaan epävarmuus jatkuu ainakin lähiviikot, kenties lähikuukaudet. Yhdysvaltain rahoitusjärjestelmä suistui paniikkiin, kun maan neljänneksi suurin investointipankki ilmoitti hakeutuvansa konkurssiin, ja samanaikaisesti kaksi jättipankkia yhdistyivät ja maailman suurin vakuutusyhtiökin ilmoitti hakevansa hätärahoitusta keskuspankilta. Euroopan keskuspankki ilmoitti, että se on nyt erityisen valppaana finanssimarkkinoiden ympäristönmuutoksille. Viime viikolla suomalaisen metsäteollisuuden synkät uutiset tehtaiden lopettamisesta olivat odotettuja mutta tulivat kuitenkin erityisen synkkinä uutisina meille. Samoin viime viikolla Nokian osakekurssikin notkahti johtuen yrityksen pienen pienestä markkinaosuuden kasvun hiipumisesta.

Arvoisa puhemies! Kaikki nämä viimeisten kahden viikon aikana tulleet talousuutiset osoittavat, että ne ennätyksellisen hyvän talouskasvun vuodet, joita olemme viime vuosina saaneet elää, ovat ainakin toistaiseksi takana päin. Jotta talouskehitys saadaan Suomessa edelleen pidettyä positiivisena ja tasoitettua maailmantalouden pahimpia huippuja, tarvitaan nyt vastuullista valtion taloudenpitoa. Tarvitaan talouskasvua ylläpitäviä ja edistäviä ratkaisuja. 1990-luvun lamaan verrattuna Suomen talous on nyt paremmassa kunnossa. Nyt käsillä olevista suhdanteista saatamme selvitä kohtuullisesti. Lähitulevaisuuden haasteet ovat Suomelle vähintään yhtä suuret muun muassa ikääntymisen ja yhä kiihtyvän työvoimamäärän vähenemisen vuoksi. Nyt lähetekeskustelussa oleva talousarvioesitys on hyvin vastuullinen ja nykyiseen taloudelliseen tilanteeseen erittäin hyvin vastaava budjetti. Tavoitteena on mahdollisimman monen suomalaisen aktivoiminen työntekoon ja yrittämiseen. Myös taloutta elvyttävät veronkevennykset ovat juuri niitä toimenpiteitä, joita nyt kaivataan.

Herra puhemies! Ensi vuoden budjetin painopisteenä ovat kasvua ja tulevaisuuden menestymistä edellyttävät toimet, kuten koulutus, investoinnit ja ylipäätään Suomen kilpailukyvyn edistäminen. Näillä panostuksilla kyetään vastaamaan etupainotteisesti tulevaisuuden haasteisiin, yritysten ja yhteiskunnan tarpeisiin, ja näin ei sitten jouduta tulevina vuosina muuttamaan yhtäkkiä suuntaa radikaalisti.

Synkän talousmaanantain uutisiin kuului myös vuosiin korkeimmat inflaatioluvut Suomessa. Inflaatio oli elokuussa 4,7 prosenttia, ja heinäkuussa vastaava luku oli 4,4 prosenttia. Talousarvioesityksen menojen kasvun hidastuminen verrattuna kuluvaan vuoteen tulee osaltaan hillitsemään inflaation kiihtymistä.

Eräs viesti nykyhallituksen vastuullisesta talouspolitiikasta on 153 miljoonan euron ylijäämän käyttäminen valtionvelan lyhentämiseen. Vuoden 2009 lopulla valtionvelan määrä suhteutettuna bruttokansantuotteeseen alenee jo alle 27 prosenttiin. Nykyisessä maailman ja Suomen taloustilanteessa budjettilinjaukset, joissa pyritään säästämään valtion menoissa ja lyhennetään valtion velkaa sekä suunnataan määrärahoja yrittämiseen ja elvyttävään suuntaan, ovat ainoa oikea vaihtoehto. Yhdeksän hyvän ja kymmenen kauniin lupaaminen tässä tilanteessa ei vaan ole mahdollista.

Herra puhemies! Osana talousarvioesityksen perusajatusta on talouden ja koko kansantalouden elvyttäminen monipuolisin veroratkaisuin. Palkansaajien ostovoimaa kohennetaan keventämällä verotusta ja suuntaamalla kevennykset erityisesti pienempituloisiin. Pienituloisen palkkatuloveroaste laskee noin 1,4 prosenttia, keskituloisen 1,25 prosenttia ja sitä suuremmilla tuloilla vähintään noin 1 prosenttiyksikön verran. Eläkeläisten tuloverotusta alennetaan samassa suhteessa, eli näin pidetään huoli siitä, että eläkeläisten verotus ei kiristy suhteessa palkansaajiin.

Merja Kuusisto /sd:

Arvoisa puhemies! Talousarvioesityksessä on esitys määrärahasta vaikeavammaisten henkilökohtaiseen apuun. Se on hyvä asia. Mutta toivon, että hallituksella on suunnitelmat korottaa vuosittain määrärahaa, jotta vammaiset saavat riittävästi apua. Se antaa heille mahdollisuuden itsenäiseen ja tasa-arvoiseen elämään. Minua huolestuttaa kuntien terveydenhoidon ja sosiaalihuollon henkilökunnan vajaus ja se, miten kunnat pystyvät vastaamaan vaikeavammaisten henkilökohtaisen avun tarpeeseen. Onko hallitus valmistellut asiaa esimerkiksi suunnittelemalla koulutuksen lisäämistä avustavalle henkilökunnalle ja uuden nimikkeen käyttöönottoa?

Tällä hetkellä kunnilla on haastetta myös ikäihmisten palveluiden järjestämisessä ja kehittämisessä. Omaishoitajien asemaa on parannettava muun muassa toimivilla tukipalveluilla. Siihen tarvitaan myös valtion apuja.

Nyt on aika käynnistää terveyskeskusten laaturemontti. On panostettava perusterveydenhuoltoon niin sairaan- kuin terveydenhoidonkin palveluihin, jotta saadaan vahvistettua kansalaisten luottamusta siihen, että he saavat tarvitessaan apua ja hoitoa. Se antaa ihmisille uskoa tulevaisuuteen.

Kun ministereiltä kysytään, mitä hallitus aikoo tehdä vähävaraisten ihmisten auttamiseksi, saa vakiovastauksena: asia selvitetään sosiaaliturvauudistuksen yhteydessä. Kuitenkin näyttää siltä, että hallituksen lähtökohtana on tällä hetkellä lähinnä hallinnon uudistaminen. Suoranaista lisärahoitusta köyhien aseman parantamiseksi ei ole tiedossa.

Arvoisa puhemies! Ministeri Katainen kehotti kansalaisia raottamaan kukkaronnyörejään, jotta Suomen talous säilyisi vireänä myös nyt, kun talouden kasvuvauhti on hidastumassa. Me sosialidemokraatit olemme esittäneet, että myös hallitus raottaisi kukkaroaan ja esittäisi talousarviossa lisärahaa kannattaviin liikenne- ja raidehankkeisiin. Nyt pitää suunnata varoja myös perustienpitoon. Näin hallitus omilla toimillaan parantaisi esitettyä enemmän työllisyyttä ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä normaalia hitaamman kasvun aikana.

Hallituksen esitys ei sisällä määrärahoja liityntäpysäköinnin rakentamiseen. Se on suuri puute, mikäli hallitus haluaa vähentää ruuhkia ja hiilidioksidipäästöjä. Nyt ihmiset käyttävät henkilöautoja, koska liityntäpysäköintipaikkoja ei ole tarpeeksi. Tarvitaan rahoitusta liityntäpysäköintiin ja ylipäätään joukkoliikenteen tukemiseen, jotta ihmiset voisivat siirtyä julkisen liikenteen käyttäjiksi. Tämä tukisi myös ilmastopoliittisia tavoitteita alentamalla päästökaupan ulkopuolisia päästöjä.

Nykyinen joukkoliikenteen työsuhdematkalippu helpottaa pieni- ja keskituloisten taloutta. Työnantajan vakituisille työntekijöille antamaa lippua verotetaan nyt 75 prosenttia matkalipun käyvästä arvosta. Sosialidemokraatit esittävät, että verotus laskettaisiin 50 prosenttiin, jotta työsuhdematkalippujen käyttö tulisi edullisemmaksi.

Tämä hallitus on tehnyt talousarviot vuodelle 2008 ja 2009. Hyvä taloudellinen pohja luotiin edellisen hallituksen aikana. Jo ennen tätä hallitusta työllisten määrä kasvoi ja työttömyys aleni. Myös keskimääräinen eläkkeellejäämisikä nousi. Nyt taivaalla on harmaita pilviä ja uhkana on työllisyyden ja sen myötä työn tuottavuuden lasku. Kysynkin, onko tässä tilanteessa viisasta jatkaa valtion tuottavuusohjelman eteenpäinviemistä. Esimerkiksi työsuojelupiireissä riittää työtä ihmisten työolojen parantamisessa ja valvonnassa ja työturvallisuuden parantamisessa. Hallitusohjelma sisältää syrjäytymisen ehkäisyohjelman, ammatillisen koulutuksen koulutuspaikkojen lisäämisen ja peruskoulujen ryhmäkokojen pienentämisen. Varsinaisessa talousarvion käsittelyssä toivon hallituksen ottavan huomioon sosialidemokraattien hyviä avauksia.

Markku Pakkanen /kesk:

Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on valtion talousarvio vuodelle 2009. Talousarviossa varaudutaan mielestämme kohtuullisen hyvin muualta maailmasta tuleviin taloudellisiin uhkiin. Valtionvelkaa on lyhennetty ja näin on varauduttu taloudessa aina aika ajoin tapahtuvaan notkahdukseen. Hyvänä esimerkkinä tästä käy myös työllisyyden hyvä kehitys koko maassa.

Alueellisia eroja toki on, mutta uusien työpaikkojen syntyminen on ollut erittäin positiivista pk-sektorilla ja palvelualoilla. Suomessa on lähes 180 000 työssä käyvää enemmän kuin Lipposen hallituksen lopettaessa 2003.

Täällä salissa on kovasti puhuttu luottamuksesta talouteen, hallitukseen ja tulevaisuuteen. Itselläni on luottamusta ainakin hallitukseen ja sen kykyyn reagoida muun muassa metsäteollisuuden rakennemuutoksiin eri puolilla Suomea. Ne kaikki ikävät päätökset alueille ja työntekijöille, jotka viime vuosina ovat koetelleet myös kotimaakuntaani Kymenlaaksoa, ovat hallituksen toimesta saaneet aina erityisen suurta huomiota. Nopea reagointi ja täsmätoimet ovat parasta lääkettä vaikeuksissa oleville alueille.

Ihmetystä on kuitenkin herättänyt se kriittisyys, mitä täällä salissa eri puolueista on tullut metsäteollisuuden tekemiä päätöksiä kohtaan liittyen viimeisten kymmenen vuoden aikana tehtyihin investointeihin. On arvosteltu sijoituksia, tuotekehitystä ja kilpailukykyä muuttuvissa markkinaolosuhteissa. Itse näen kuitenkin niin, että tuskin kukaan tai mikään yhtiö tietoisesti on tehnyt päätöksiä, joista on seurannut nykyisen kaltainen vaikea tilanne metsäteollisuudessa. Jälkiviisaus ei liene koskaan ollut sitä parasta viisautta näissä asioissa.

On syytä muistaa, että tässä talossa ei pitäisi liioin arvostella päätöksiä, joilla on suuria taloudellisia seuraamuksia. Meillä kaikilla on muistissa kuuluisat Sonera-kaupat. Täällä tehdyt virhearvioinnit maksavat veronmaksajat, eivätkä päättäjät joudu yleensä niistä vastuuseen. Yritysmaailmassa tehdyt virhearvioinnit maksavat yleensä työntekijät selkänahasta ja johtajat kantavat vastuun. Tosin heidän vastuutaan aina silloin tällöin lievitetään kädenpuristuksin.

Luottamusta on peräänkuulutettu täällä. Viime viikolla ed. Urpilainen ehdotti, että kaikille metsäteollisuuspaikkakunnille tehtäisiin erityinen valmiusohjelma. Miltähän tuo kuulostaisi esimerkiksi Rauman seudulla yrittäjistä ja asukkaista, kun täältä alettaisiin povata, että se olisi se seuraava seutukunta, jolla on vaikeuksia?

Itse näen, että valtiovallan toimenpiteet rakennemuutosalueilla ovat olleet ripeitä ja oikeaan osuneita. Jos johonkin halutaan panostaa, niin tutkimukseen ja kehitykseen voisi lisäpanoksia laittaa liittyen puun jatkojalostukseen.

Hallituksen toimenpiteet ja tehdyt päätökset ovat herättäneet myös luottamusta. Täällä salissa vaan aika moni edustaja on unohtanut ne lupaukset, jotka on jo lunastettu: opiskelijoille 15 prosentin korotus, kansaneläkkeen nousu lähes viidelläkympillä, kaikkein pienimpien päivärahojen korotukset 170 eurolla ja tehdyt veronkevennykset, jotka koskevat myös eläkeläisiä. Näitä kaikkia täällä oppositio on vähätellyt.

Vuodelle 2009 on tulossa kuusitoista erilaista veroratkaisua: ruuan alv:n alentaminen, kotitalousvähennyksen korotus 3 000 euroon ja metsäverouudistus muun muassa. Painotukset verotuksen keventämisessä ovat pieni- ja keskituloisiin. Se lisää varmimmin kotitalouksien kulutusta ja työllisyyttä. Juuri tällaiset toimenpiteet ovat niitä, joilla luottamusta kansalaisten keskuudessa voidaan saada aikaan.

Parannusehdotuksia toki talousarvioonkin voidaan tehdä. Mielestäni perusväylänpidon rahoitus ei ole riittävällä tasolla. Siitä lienee tässä salissa laaja yksimielisyys. Sen korotus 100 miljoonalla eurolla tuleekin tehdä viipymättä. Samoin keskustelut veteraanien kuntoutuksesta ja sen riittävyydestä on syytä ottaa uudelleen käsittelyyn ja samalla miettiä, voisiko niitä rahoja käyttää jollain muulla tavalla niiden veteraanien hyväksi, joille kuntoutus ei ole enää mahdollista — esimerkiksi kotona tarvittavaa apua tai hoivaa.

Ruuan arvonlisäveron alennuksen yhteydessä tulee selvittää myös sen vaikutukset ravintoloiden mahdollisuuksiin alentaa omien myytyjen ruokien alv:tä.

Sirpa Paatero /sd:

Arvoisa puhemies! Keskusteluissa budjetista vuodelle 2009 on hallituksen esittämänä annettu vaikutelma siitä, että vaihtoehtoja on vain yksi ja että se vaihtoehto on, että alentamalla hyvätuloisten verotusta on mahdollisuus kasvattaa kotimaista kysyntää ja taata ostovoima. Valitettavasti osalle kansalaisista ovat talouden realiteetit näyttäytyneet jo varsin rankasti toisenlaisilta. Kun inflaatio on 4,7 prosenttia, on luottamus talouteen vahvasti heikentynyt, hintojen kallistumista kun on tapahtunut erityisesti ruuan, asumisen, palvelujen ja liikkumisen osalta. Tästä inflaatiosta on sanottu yli 60 prosentin olevan kotimaista alkuperää, vaikka ei tietenkään pidä kiistää kansainvälisten markkinoiden vaikutusta.

Sosialidemokraatit ovat myös tänä vuonna tehneet oman vaihtoehtobudjettinsa, jossa sekä tulot että menot ovat tasapainossa sisältäen saman suuruisen lainanmaksuerän kuin hallituksen esityksessä. Vaihtoehto on nimetty luottamusbudjetiksi perustuen satsauksiin palveluihin ja tulonsiirtoihin lapsiperheille ja ikäihmisille sekä osaamiseen ja yhteiskuntavastuuseen unohtamatta erillistä terveydenhuollon satsausta. Näihin toimenpiteisiin on haettu liikkumavaraa lisäämällä välillisiä veroja ja suuntaamalla helpotukset tuloverotuksessa pieni- ja keskituloisille. Julkisten palvelujen rahoittamiseksi on verotuksen pohjaa enemmänkin kasvatettava kuin kavennettava, mikä tuntuu olevan tämän hallituksen nykyinen linja. Keinoina verotulojen kasvattamiseen ovat jo osittain edellisellä kerralla tehdyt esitykset windfall-verosta, pörssiverosta ja uutena pakkausvero ja käänteisen arvonlisäveron käyttö. Samalla olisin toivonut näkeväni myös hallituksen esityksessä terveyspoliittisen tahdon asiana alkoholiveron korotuksen, jolla terveyspoliittisten perusteiden lisäksi saadaan myös kasvatettua valtion tuloja.

Viime aikojen metsäteollisuuden ilmoitusten jälkeen kriisiryhmien perustamiset ja hallituksen satsaukset rakennemuutospaikkakunnille ovat ehdottomasti hyviä ja tarpeellisia, vaikka tasosta voidaan olla eri mieltä. Tämä tuki kohdistuu siis yrityksille. Keinot metsäteollisuuden työpaikkojen säilyttämiseksi eivät hallituksen puolelta ole vakuuttaneet sosialidemokraatteja. Myös SAK:n puolelta peräänkuulutettua valmiussuunnittelua ihmisten työllistymiseksi ja uusien työpaikkojen lisäämiseksi ei ole tehty, vaikka vähennykset ovat olleet ennalta aavistettavissa ja lisää taitaa olla tulossa. Käsittämättömältä tuntuu, miten hallitus voi samalla esittää lisää leikkauksia työhallintoon, työllisyysperusteisiin investointitukiin, työllistämistukiin eli romuttaa sitä järjestelmää, jolla rakennemuutoksia olisi voitu ja voitaisiin hoitaa ja kohdistaa juuri näitä palveluita ihmisten ahdinkoon, uudelleenkoulutukseen, siihen apuun.

Tuki rakennemuutosalueille vaikuttaa jossain määrin myös hieman hassulta, kun samalla hallitus heikentää muun muassa näille alueille suunnattuja investointeja. Esimerkiksi, kun Kotkan sataman Kotolahden ratapihalle oli sovittu 25 miljoonaa investointirahaa, työt käynnistettiin, rahat otettiin pois ja valtion tuki on se, että nyt pyydetään kaupungilta 5 miljoonan satsausta, jotta edes työt saataisiin pysymään käynnissä. Onko tämä sitä rakennemuutospaikkakuntien apua?

Kansalaiset kokevat siis talouden kokonaisuutena hyvin eri tavoin kuin hallitus, ja se realiteetti näkyy siellä oman perheen kukkarossa. Tästä kokonaisuudesta kuntien talous on tietenkin se toinen puoli, ja jos kunnilla ei ole mahdollisuutta järjestää palveluja ja satsata sille puolelle ihmisten arkipäivään ja ne joutuvat samalla nostamaan veroja, ottamaan lisää lainaa selvitäkseen edes perustoiminnoistaan, näkyy tämä kokonaisuus jokaisen ihmisen arjessa. Luottamusta tulee kasvattaa turvaamalla ihmisten arki ja suuntaamalla tulevaisuusinvestointeihin ja ympäristökysymyksiin ja varautumalla myöskin talouden ikäviin uutisiin.

Hannakaisa Heikkinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Tarkastelen seuraavassa ensi vuoden talousarvioesitystä lähinnä sosiaali- ja terveyspoliittisesta näkökulmasta. Sosiaaliturvaan on linjattu merkittäviä parannuksia. Pienimmät äitiys-, isyys- ja vanhempainrahat sekä sairauspäivärahat ja kuntoutusraha korotetaan työmarkkinatuen tasolle ensi vuoden alusta lukien. Tämä merkitsee noin 170 euron korotusta kuukaudessa. Kotihoidon tuen hoitorahaa korotetaan 20 eurolla ja yksityisen hoidon tukea vajaalla 23 eurolla kuukaudessa niin ikään ensi vuoden alusta. Lapsilisää korotetaan 10 eurolla kuukaudessa kolmannesta lapsesta alkaen vuoden 2009 alussa.

Ikäihmisten palvelujen laatusuositusten toimeenpano vaatii lisää resursseja. Painopisteenä on erityisesti parantaa kotihoidon kattavuutta ja lisätä henkilöstöä ja tuiki tärkeitä ehkäiseviä kotikäyntejä. Vammaispalvelulakia halutaan kehittää laajentamalla henkilökohtaisen avun saavien joukkoa ja monipuolistamalla palveluvalikoimaa. Näihin toimenpiteisiin ohjataan kunnille 21,3 miljoonaa euroa. Vihdoinkin opiskelijoiden opintotuen asumislisästä poistetaan tarveharkinta puolison tulojen perusteella.

Kotitalousvähennyksen enimmäismäärä korotetaan 3 000 euroon henkilöltä. Kotitalousvähennyksen ollessa tulonsaajakohtainen kahden tulonsaajan perhe voi saada vähennystä 6 000 euroa. Tämä parantaa muun muassa hoivapalveluiden käyttäjien asemaa. Tulevaisuudessa on kuitenkin löydettävä ratkaisuja kaikista pienimmillä tuloilla elävien arjen tukemiseksi. Suomessa on iso joukko ihmisiä, joilla veronalaiset tulot ovat niin alhaiset, ettei kotitalousvähennystä voi niistä juurikaan tehdä. Aivan varmasti heillä olisi tarvetta niihin monenlaisiin palveluihin ja investointeihin, joiden käytön mahdollistamiseksi kotitalousvähennys on suunniteltu.

Arvoisa puhemies! Noin 10 prosenttia eli 250 000 suomalaista on työkyvyttömyyseläkkeellä, heistä yli 110 000 mielenterveysongelmien vuoksi. Viime vuonna masentuneiden työkyvyttömyyseläkkeisiin ja sairauslomiin kului noin 600 miljoonaa euroa. On selvää, että suuntaamalla panoksia ennaltaehkäisyyn ja alkuvaiheen hoitoon tuettaisiin ihmisiä jaksamaan työelämässä ja vähennettäisiin masennuksen aiheuttamaa kärsimystä. Hoitotakuulaki ei ole pystynyt turvaamaan oikea-aikaista ja riittävää hoitoa mielenterveyspotilaille. Mitenkähän meillä aina vain on varaa maksaa tällaisia sairastumisista aiheutuvia mahdottomia summia, mutta rahaa ennaltaehkäisyyn ei tunnu löytyvän mistään? Samoinhan on muun muassa kakkostyypin diabeteksen hoidon kanssa.

Yksi tärkeimmistä terveyden edistämisen sekä ennalta ehkäisevän terveydenhuollon keinoista on liikunta. Moni suomalaisista kuitenkin liikkuu aivan liian vähän. Arvioiden mukaan lapsista ja nuorista noin kolmannes, työikäisistä yli kaksi kolmannesta ja eläkeläisistäkään noin puolet ei liiku terveyden näkökulmasta katsottuna riittävästi. Samaan aikaan kakkostyypin diabetes yleistyy räjähdysmäisesti. Tunnistettuja ja hoidon piirissä olevia diabeetikoita on tällä hetkellä noin 300 000. Jos tietämättään tyypin 2 diabetesta sairastavat lasketaan mukaan, diabeetikoiden määrä on noin 500 000. Puolen miljoonan diabeetikon hoito maksaa arviolta yli 3 miljardia euroa vuodessa eli ainakin neljänneksen terveydenhuollon kokonaiskustannuksista.

Suomessa kunnat ovat yhä edelleen merkittäviä liikuntapalvelujen tuottajia ja toiminnan järjestäjiä. Liikunnan paikallisten toimintaedellytysten ja tasa-arvon edistäminen sekä liikunnan aseman parantaminen kunnallisena peruspalveluna ja arkiliikunnan vahvistaminen ovat juuri niitä asioita, joita Vanhasen toinen hallituskin on linjannut liikuntapolitiikan osalta hallitusohjelmaansa. Kunnallisen liikuntatoimen käyttökustannuksiin myönnettävän valtionosuuden perusteena käytettävä yksikköhinta on pysynyt lähes samana kymmenen vuotta. Tänä vuonna yksikköhinta on 10 euroa 90 senttiä per asukas. Nyt sitä nostetaan 12 euroon. Lisäksi liikuntapaikkarakentamiseen kohdennettuja avustusmäärärahoja lisätään yli 2 miljoonalla eurolla. Tätä voidaan pitää oikeana suuntana mutta ei vielä riittävänä. Panostuksia kunnallisen liikuntatoimen toimintaedellytysten parantamiseen ja kehittämiseen tarvitaan lisää. Tällä tavalla voidaan osoittaa, että myös valtion taholta halutaan tukea väestön liikkumista sekä sitä kautta edistää suomalaisten terveyttä. Ehkäisty sairaus on aina halvin sairaus.

Arto Satonen /kok:

Arvoisa puhemies! Hallituksen budjettiesityksessä on pitkälti arvot kohdallaan ja myöskin varautuminen talouden muutoksiin paikallaan. Oikeastaan vain muutamia yksittäisiä huomioita budjettiin liittyen ja ehkä kannanottoja pariin sellaiseen kohtaan, joissa tässä itsekin vielä kaipaisin uskon vahvistusta, ja ehkä pari pientä lisäysehdotusta.

Arvoisa puhemies! Erityisen ilahduttavaa on se, että poliisin määrärahoja korotetaan 15 miljoonalla eurolla, mikä ratkaisee sen viime vuonna hyvin akuutin ongelman valmistuvien poliisien työllistämisessä. Ne poliisit, jotka valmistuvat, heitä tarvitaan kentällä ja sen takia on erinomaista, että tähän asiaan on nyt todella paneuduttu.

Sen sijaan ongelmallista on se, että poliisi parasta aikaa uudistaa toimintaverkkoansa ja uhkana on, että monissa seutukuntakaupungeissa poliisin ympärivuorokautinen päivystys poistuu ja putka on vain maakuntakeskuksissa. Tämä järjestely on sellainen, että pelkään, että siinä tehdään todella iso virhe, ja olen lähes varma, että se on sellainen virhe, joka tullaan vielä myöhemmin korjaamaan. Mutta toivoisin, että tässä käytännön järki jo voittaisi ja turvattaisiin näiden seutukuntakaupunkien ja niitä ympäröivän maaseudun poliisipalvelut ja siellä sitä kautta myöskin asuvien ihmisten turvallisuus.

Olen hyvin ilahtunut siitä, että ammatillisen koulutuksen lisäpaikkoja tulee peräti 4 200 kappaletta. Nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn osoitetaan erikseen vielä 15 miljoonaa euroa, ja innovaatiopolitiikkaan on peräti 157 miljoonan euron lisäpanostus. Sen lisäksi tulee vielä lisää rahaa yliopistoille, eli hallitus on todella valmis toimimaan kilpailukykymme puolesta ja sen puolesta, että Suomi pärjää myös jatkossa.

Täällä on jonkin verran käyty keskustelua työvoimapoliittisen koulutuksen määrärahoista. On totta, että ne vähenevät verrattuna viime vuoteen 77 miljoonaa euroa. Tässä täytyy kuitenkin nähdä asia myöskin pidemmälle. On niin, että aina työvoimapoliittiseen koulutukseen ja aktiivitoimiin käytetyt rahat ovat olleet suhteessa työttömyyden tasoon, ja koska työttömyys on vuosikausia vähentynyt, niin sitä kautta myöskin ne rahat, jotka käytetään aktiivitoimiin, ovat pienentyneet.

Ja täytyy muistaa, että ne rahat, jotka olevat tulevassa budjetissa, ovat edelleen suuremmat per työtön kuin olivat muun muassa vuonna 2006, jolloin sosialidemokraatit olivat asioita hoitamassa. Eli tässä kyllä välitetään näistä työttömistä, ja siellä on olemassa resursseja, joilla voidaan työttömiksi jääviä ohjata sellaiseen koulutukseen, että he voivat uudelleen työllistyä. Mutta on tietysti niin, että työllisyystilanteen mukaan näitä varoja tulee myöskin kohdentaa.

Se on erittäin hyvä, että tässä budjetissa on toteutettu veronkevennykset sillä tavalla, että se kannustaa työntekoon kaikilla tulotasoilla, ja sen lisäksi on vielä erityinen työtulovähennys pienituloisille, joilla nämä korkean marginaaliverotuksen ongelmat ovat suurimmat.

Se, mihin tarvittaisiin lisää rahoitusta, liittyy perustienpitoon, ehkä sitten isojenkin hankkeiden kustannuksella, mutta perustienpidon tilanne on kyllä huolestuttava. On paljon sellaisia tieosuuksia, joissa tieolot eivät ole siedettävällä tasolla, ja se haittaa jo maaseudun elinkeinotoimintaa.

Toivon myöskin, että veteraanien rahoja jonkin verran lisätään, jotta voidaan tämä kunniavelkamme maksaa.

Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi pari huomiota sellaisiin asioihin, joita hieman ihmettelen. Metso II:een tullaan osoittamaan 3,8 miljoonaa euroa. Samaan aikaan, kun Suomessa on huutava pula puusta, me satsaamme näin paljon rahaa siihen, että suojelemme vapaaehtoisesti metsiä. Ymmärrän sen silloin, kun kyse on poikkeuksellisista luontokohteista, mutta tuntuu siltä, että siellä on joukossa myös sellaisia, joita olisi käytettävissä myös muuhun tarkoitukseen.

Ja aivan lopuksi, kehitysyhteistyömäärärahat kohoavat 85 miljoonaa euroa. Siellä nostetaan myöskin Finnfundin peruspääomaa, joka on aivan oikea tapa toteuttaa kehitysyhteistyöpolitiikkaa. Mutta toivoisin, että kehitysyhteistyömäärärahojen käytössäkin seurattaisiin todellisia tuloksia eikä pelkkiä prosentteja.

Petri  Pihlajaniemi  /kok:

Arvoisa puhemies! Hallitus keskittyy ensi vuoden budjettiesityksessään kohentamaan työllisyyttä entisestään monin eri keinoin. Työllisyysasteen odotetaan nousevan tänä vuonna jo 70 prosenttiin ja pysyttelevän samalla tasolla tulevanakin vuonna. Samaan aikaan työttömyys alenee 6,2 prosenttiin. Budjetissa kannustetaan työntekoon muun muassa keventämällä ansiotuloverotusta. Veronalennus toteutetaan niin, että verotus kevenee tasaisesti kaikissa tuloluokissa. Näin ollen aitoa veronkevennystä tulee 870 miljoonaa euroa.

Budjettiesityksessä on monia kannustavia ratkaisuja. Hallitus nosti ammatillisen perus- ja erityisopetuksen opiskelijapaikkoja jo hallituskauden alussa 2 000 aloituspaikalla. Nyt niitä lisätään entisestään. Yhteensä ammatilliseen koulutukseen tulee 4 200 lisäpaikkaa. Hallitus satsaa lisäämällä 15 miljoonaa euroa nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn, esimerkiksi nuorten työpajatoimintaan.

Kotitalousvähennyksen tarkoituksena on kannustaa kotitalouksia teettämään kotona tehtäviä töitä ulkopuolisilla, osaavilla työntekijöillä ja yrittäjillä. Työllisyyden kannalta on merkittävää, että hallitus päätti nostaa kotitalousvähennyksen enimmäismäärän 3 000 euroon. Samalla poistuu vähennyksen käytössä olleet rajat. Tulevana vuonna esimerkiksi erilaisten lämmitysjärjestelmien korjaaminen tai maalämpöjärjestelmien rakentaminen ovat kotitalousvähennyskelpoisia. Nämä ovat hyviä kannustuksia energiatehokkuuden jalkautumiseen. Vähennysten käyttöala laajenee myös tietoyhteiskuntapalveluihin, jotka ovat toivottu laajennus.

Arvoisa puhemies! Lisäksi energiatukeen tehdään 30 miljoonan euron lisäys. Tällöin yritysten ja yhteisöjen energiatehokkuus paranee ja uusiutuviin energiahankkeisiin tarkoitetut investointiavustukset nousevat 56 miljoonaan euroon.

Ensi vuonna ruuan arvonlisävero laskee 12 prosenttiin. Tämän odotetaan myös näkyvän ruuan hinnan laskussa. Ravintoloille arvonlisävero jää 22 prosenttiin. Ero kasvaa 5:stä 10:een prosenttiin, mikä on aivan kohtuutonta ja epäoikeudenmukaista. Kuluttajan on vaikea ymmärtää, että ravintolassa nautitusta lounaasta pitää maksaa arvonlisäveroa 10 prosenttia enemmän kuin noutopaikasta ostetusta lounaasta.

Maatalouden tilanne on erittäin haasteellinen. Elintarvikkeiden hinnannousun vaikutus ei näy tuottajille asti. Panostukset kotimaiseen elintarviketuotantoon parantavat maatalouden tulevaisuuden näkymiä ja tukevat Suomen omavaraisuutta. Hallitus lieventää maatalouden kannattavuuden heikentämistä muuttamalla maatilojen sähköveroa. Lisäksi maatalouden kehittämisrahastoon Makeraan lisätään 30 miljoonaa euroa.

Arvoisa puhemies! Budjetissa on kuusi uutta väylähanketta. Pohjanmaan yhteyksien kannalta on erittäin merkittävää, että näistä kuudesta hankkeesta yhtenä on Vaasa-radan sähköistys. Hankkeiden lisäksi yksityisteiden rahoitusta korotetaan 10 miljoonalla eurolla. Tällä lisärahalla varmistetaan puukuljetuksia.

On myös hyvä, että naisyrittäjyys näkyy ensi vuoden budjetissa. Naisyrittäjyyden sijaisjärjestelmää laajennetaan asteittain valtakunnalliseksi, ja tähän on budjetissa varattu 300 000 euroa. Yrittäjien jaksamiseen vaikuttaa myös yrittäjyyden ja perhe-elämän yhteensovittaminen. Tällä hetkellä naisyrittäjät ja naisvaltaisilla aloilla toimivat yrittäjät maksavat kohtuuttomasti äitiyteen kertyvistä kustannuksista. Tämä heikentää työllistämismahdollisuuksia. Vanhemmuudesta kertyvien kustannusten maksajina on tulevaisuudessa oltava muidenkin kuin äitien työnantajien.

Lopuksi, arvoisa puhemies: Valtion talousarvioesitys vuodelle 2009 on 153 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Ensi vuoden lopussa valtionvelkaa arvioidaan olevan 54 miljardia euroa. Velan määrä alenee suhteutettuna bruttokansantuotteeseen vajaaseen 27 prosenttiin. Kaiken kaikkiaan budjettiesitykset kannustavat yrittämiseen, työntekoon, opiskeluun sekä vanhemmuuteen ja ne kohentavat työllisyyttä ja edistävät kansalaisten ostovoimaa.

Paula Sihto /kesk:

Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysministeriön talousarvioehdotus vuodelle 2009 on 14,8 miljardia euroa, joka on 697 miljoonaa euroa kuluvan vuoden varsinaista talousarviota suurempi. Suurin osa sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan määrärahoista käytetään edelleen kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuuksiin, eläkkeisiin ja lapsilisiin. Pidän näitä panostuksia merkittävänä edistysaskeleena sosiaali- ja terveydenhuollon sektorilla.

Vuoden 2009 budjetti on perhebudjetti. Ensi vuoden budjetti pitää sisällään poikkeuksellisen paljon perheisiin kohdistuvia erilaisia kannustinmuotoja. Erittäin merkittävänä pidän pienempien äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahojen korottamisen työmarkkinatuen tasolle. Lapsilisien korotus kolmannesta lapsesta lähtien tuo taloudellista helpotusta monilapsisille perheille ja on sinänsä merkittävä perhepoliittinen linjaus.

Lisäksi ruuan arvonlisäveron alentaminen helpottaa taloudellisesti erityisesti lapsiperheitä, joiden ruokalaskut näyttelevät perheen kulutuksessa suhteellisen suurta osuutta kuukaudessa. Kaikkiaan ruuan arvonlisäveron alentaminen 12 prosenttiin on tervetullut uudistus ja ihmettelen, että sitä on joku voinut joskus vastustaa. Uudistuksen jälkeen on vain huolehdittava siitä, että veronalennuksen vaikutuksia seurataan niin, että siitä saatava hyöty tulee täysimääräisenä kaikkien kotitalouksien hyväksi.

Lasten kotihoidon tuen hoitorahaa ehdotetaan korotettavaksi 20 eurolla kuukaudessa perheen yhden jokaista alle 3-vuotiaan lapsen osalta ja yksityisen hoidon tukea 22,67 eurolla kuukaudessa. Korotusten jälkeen alle 3-vuotiaan lapsen hoitoraha on 314,28 euroa ja yksityisen hoidon tuki 160 euroa kuukaudessa. Näiden uudistusten vuoksi kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuutta nostetaan 6,7 miljoonalla eurolla. Hyvänä näen myös kotitalousvähennyksen nostamisen 3 000 euroon. Esitän näistä kaikista uudistuksista kiitokset hallitukselle. Sosiaali- ja terveysministeriön pääluokassa on kiinnitetty erityistä huomiota alan kehittämiseen ja uudistamiseen. Pidän tätä kehittämiseen ja uusien innovaatioiden luomiseen tehtävää panostusta merkittävänä avauksena kohti uutta toimintakulttuuria.

Sotainvalidien ja rintamaveteraanien erityisetuuksiin esitetään 385 miljoonaa euroa. Määrärahat alenevat tästä vuodesta, koska sotainvalidien ja -veteraanien lukumäärä vähenee noin 8 000 hengellä. Rintamalisän saajia arvioidaan olevan vuonna 2009 noin 60 8000, joista sotainvalideja 8 600. Veteraania kohti laskettu tuki sen sijaan kasvaa. Keskimääräinen tuki ensi vuonna on arviolta 6 430 euroa vuodessa. Tänä vuonna se on 190 euroa vähemmän. Raha-automaattiyhdistyksen tuottoa sotainvalidi- ja veteraanikuntoutukseen käytetään 105 miljoonaa euroa. Sotainvalidien ikääntymisen seurauksena lievävammaisetkin sotainvalidit tarvitsevat apua selviytyäkseen kotona. Voimassa olevassa lainsäädännössä asetetut haitta-asteen prosenttirajat jättävät kuitenkin heidät valtion korvaamien palvelujen ulkopuolelle. Selkeäksi tavoitteeksi tulee asettaa prosenttirajojen poistaminen sotilasvammalaista. On tärkeää huolehtia siitä, että sotainvalidit ja rintamaveteraanit hoidetaan kunniallisesti viimeiseen iltahuutoon saakka.

Kannustan hallitusta pikaisesti korjaamaan eläkejärjestelmäämme niin, että se parantaa kaikkein köyhimpien eläkeläisten asemaa kohtuulliseksi. Tämä varmistetaan luomalla selkeä takuueläkejärjestelmä. Suomessa on tällä hetkellä lähes 100 000 eläkeläistä, joiden eläke on kaikkein alhaisin kansaneläke eli 558 euroa kuukaudessa. Takuueläke on selkeä täsmäuudistus, jonka kustannukset voidaan hyvin ennakoida ja sen saajat tunnistaa. Tavoitteena tulee olla pääministeri Matti Vanhasen esittämä 650 euron perustaso.

Samalla Sata-komitean uudistustyössä tulee vakavasti harkita järjestelmän yksinkertaistamista. Kunnilta voitaisiin siirtää kaavamainen toimeentulon maksu Kelalle, jolloin päästäisiin lähemmäksi yhden luukun periaatetta. Uudistuksen jälkeenkin tarvitaan vielä kunnan roolia ensiapuna. Sata-komitealla on haastava työ meneillään, jolle toivon koko sydämestäni menestystä.

Arvoisa puhemies! Matti Vanhasen toisen hallituksen talousarvioesitys ensi vuodelle pitää sisällään niitä asioita, joitten avulla voidaan (Puhemies: 5 minuuttia!) parantaa lapsiperheiden ja kaikkein heikoimmassa asemassa olevien kansalaistemme elämää ja siten sitä voi pitää sosiaalisesti oikeudenmukaisena esityksenä.

Keskustelun nopeatahtinen osuus päättyi.

Esko Ahonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Maailmantaloudessa tapahtuvien suhdanteiden heikkeneminen heijastuu myös Suomeen. Suomi ei jää ulkopuolelle kansainvälisen kasvun hidastumisesta ja maailmanlaajuisesta raaka-aineiden hinnannousun aiheuttamasta inflaatiosta. Hyvien kasvuvuosien jälkeen Suomen talous on edelleen perustaltaan hyvässä kunnossa ja työllisyyskehitys säilyy hyvänä. Ennusteiden mukaan inflaatio hidastuu ensi vuonna selvästi tämän vuoden luvusta. Ensi vuonna ennustetaan keskimäärin 2,8 prosentin hintojen nousua. Palkansaajien ja kotitalouksien ostovoiman kokonaisuudessaan ennustetaan kasvavan ensi vuonna 3,5 prosenttia.

Arvoisa herra puhemies! Tätä ostovoiman kasvua edesauttavat hallituksen verotukseen kohdistuvat muutokset ja ratkaisut vuoden 2009 budjetissa. Veroratkaisujen painopisteinä ovat työllisyyden edistäminen, talouskasvun ylläpitäminen, terveellisten elämäntapojen edistäminen sekä verotuksen oikeudenmukaisuuden lisääminen. Vanhasen kakkoshallitus keventää työn verotusta hallitusohjelman mukaisesti. Hallituksen tavoitteena on veronkevennyksen oikealla ajoituksella vastata maailmanlaajuisten talousnäkymien heikkenemiseen. Tarkoituksena on palkansaajien ostovoiman parantaminen positiivisen kulutuskysynnän ja talouskasvun ylläpitämiseksi. Ansiotuloverotuksen keventäminen hallitusohjelman mukaisesti kannustaa työntekoon. Työn kannustavuus ja toimeliaisuuden lisääntyminen luovat vakaan kivijalan verotulojen kasvulle sekä tulevan hyvinvoinnin kehitykselle.

Arvoisa herra puhemies! Verotusta kevennetään tasaisesti kaikilla tulotasoilla. Uuden työtulovähennyksen avulla kohdistetaan veronkevennystä pieni- ja keskituloisille. Näiden seurauksena palkansaajien verotus kevenee siten, että pienituloisen palkkatulon veroaste laskee noin 1,4 prosenttiyksikköä, keskituloisen noin 1,25 prosenttiyksikköä ja sitä suuremmilla tuloilla noin 1 prosenttiyksikön. Tavoitteena on tehdä pienipalkkaisen työn tekemisestä kannustavampaa ja ulottaa veronkevennykset myös valtionverotuksen alarajan alla oleviin työtuloihin. Vähennyksestä aiheutuvat kunnallisverotuksen menetykset kompensoidaan kunnille täysimääräisesti.

Eläkkeensaajien verotusta kevennetään työn verotusta vastaavasti. Tämän vuoden alusta korjatun eläkeläisten verotuksen lisäksi eläkeläispuolisoiden verotus uudistetaan rakenteellisesti vastaamaan työtulojen verotusta vastaavalla tasolla. Uudistuksen jälkeen eläkeläisten veroaste ei ole millään tulotasolla tai perhesuhteissa palkansaajan veroastetta korkeampi. Eläkkeestä jää siten joka tilanteessa vähintään saman verran tai enemmän eläkeläisten käteen kuin vastaavasta palkkatulosta.

Elintarvikkeiden arvonlisäverokanta alennetaan 17 prosentista 12 prosenttiin 1.10.2009. Elintarvikkeiden arvonlisäveronalennuksilla lisätään verotuksen oikeudenmukaisuutta sekä alennetaan elintarvikkeiden hintoja ja niiden nousupaineita. Elintarvikkeiden edullisempi hinta pienentää inflaatiota ja auttaa erityisesti pienituloisten opiskelijoiden, eläkeläisten ja lapsiperheiden asemaa. Usein on epäilty, näkyykö ruuan arvonlisäveronalennus kuluttajan kukkarossa. Veronalennuksen on näyttävä kuluttajan kukkarossa hintojen laskuna. Hallitus on päättänyt ja luvannut seurata veronalennuksen vaikutusta hintoihin ja varautuu edistämään vähittäiskaupan kilpailua.

Metsäteollisuuden puunsaannin ja työpaikkojen turvaamiseksi puun myyntitulo vapautetaan määräaikaisesti osittain verosta. Vuoden 2009 loppuun mennessä saadusta puun myyntitulosta on tietyin edellytyksin verovapaata tuloa 50 prosenttia takautuvasti jo 1.4.2008 lähtien. Vuoden 2010 loppuun mennessä saaduista tuloista on verovapaata 25 prosenttia.

Tupakkatuotteiden verotusta nostetaan hallitusohjelman sekä tupakkatuotteiden terveyshaittojen pienentämistä pohtineen työryhmän esityksen mukaisesti. Veron korotuksella pyritään vähentämään erityisesti nuorten tupakoinnin aloittamista. Alkoholiverotuksen korotusta koskeva ratkaisu menee vuodenvaihteen jälkeen. Tässä asiassa olisin henkilökohtaisesti toivonut korotusesitystä ja -päätöstä välittömästi. On kuitenkin hyvä, että asia on ollut hallituksessa keskusteltavana ja että hallituksen yksimielisenä tavoitteena on vähentää alkoholin kulutusta ja siitä aiheutuvia haittoja. Hallitus seuraa alkoholin kokonaiskulutuksen kehittymistä ja tekee alkuvuodesta 2009 päätöksen alkoholiverojen korottamisesta.

Arvoisa herra puhemies! Vanhasen niin ykkös- kuin kakkoshallituksen tärkeimpiä talouspoliittisia tavoitteita on ollut työllisyyden nostaminen vakaalle kasvu-uralle. Hyvin hoidetulla talouspolitiikalla on luotu edellytykset, joilla talouskasvu ja työllisyysaste ovat nousseet. Keskeisinä haasteina työttömyyden ohella ovat olleet talouden pitkän aikavälin kasvuedellytykset. Tällä tavoin hyvinvointiyhteiskunnan taloudellista perustaa on voitu vahvistaa.

Tulevan vuoden talousarvion keskeiset saavutukset ovat yrittäjyydessä, työllisyydessä ja vähäosaisten aseman parantamisessa. Tekemätöntä työtä vielä riittää, mutta ei Roomaakaan päivässä rakennettu. Työ jatkuu. Jos mitään ei tehdä, on vain yksi suunta, ja se on alaspäin. Tuleen ei saa jäädä makaamaan, sanotaan Väinö Linnan Tuntemattomassa sotilaassakin. Pääministeri Matti Vanhasen hallituksen tähän asti antamat näytöt ovat hyvät. Vuoden 2009 budjetti on työllisyyttä, kasvua ja hyvinvointia edistävä.

Paavo Arhinmäki /vas:

Arvoisa puhemies! Budjettiin sisältyviä veroratkaisuja, tasaista veronalennusta kaikille tuloluokille, on perusteltu tasa-arvon nimissä. Tosiasiassa tasainen veronalennus kaikille tuloluokille tarkoittaa epätasa-arvoa. Nimittäin ne, jotka tienaavat kaikkein eniten, saavat isoimmat veronalennukset. Samaan aikaan miljoona pienituloisinta jää kokonaan vaille veronalennuksia, ne, jotka kaikkein eniten tarvitsisivat tällä hetkellä tukea ja apua taloudelliseen tilanteeseen.

Äskeisessä puheenvuorossa ed. Ahonen totesi, että riippuen tuloista veroprosentti putoaa 1,4 prosenttiyksiköstä 1 prosenttiyksikköön. Verrataanpa vaikkapa 2 000 euroa kuukaudessa tienaavaa — no, ei niin paljon kaupan kassa tienaa, se tienaa puoltoistatuhatta — mutta 2 000 euroa tienaa sairaanhoitaja. Hän saa 1,4 prosentilla 30 euroa kuukaudessa, kun samaan aikaan 12 000 euroa tienaava ministeri saa 120 euroa. Prosentit valehtelevat usein aika tavalla, ja tämä osoittaa sen. Kun puhutaan tasa-arvosta, tasaisesti kaikille sama veronalennus. Se tarkoittaa sitä, että kaikkein hyvätuloisimmat saavat kaikkein eniten ja ne, jotka eivät maksa valtionveroa, pienituloiset eläkeläiset, työttömät, opiskelijat, pätkätöitä tekevät, jäävät kokonaan tämän ulkopuolelle. Onko tämä oikeudenmukaista, että kasvatamme tuloeroja yhteiskunnassa?

Arvoisa puhemies! Nähdäkseni tämä veropolitiikka on ongelmallista tuloerojen kannalta, se on palvelujen rahoittamisen kannalta, mutta se on myös suhdannepoliittisesti ongelmallista. Nimittäin jos ajattelemme sitä, että nyt hallituksen veropolitiikalla ne, joilla jo on, saavat kaikkein eniten lisää, käyttävätkö he tämän saadun lisä- tulon kotimaiseen kysyntään? Tuskinpa, pikemminkin ne rahat menevät Pariisin Louis Vuitton -liikkeeseen tai Karibian-risteilylle. Osa menee säästämiseen. Sen sijaan kaikkein pienituloisimmilla käteenjäävä lisätulo menee suoraan kotimaiseen kysyntään, välttämättömyystarvikkeisiin. Sen vuoksi tässä budjetissa olisi ennen muuta pitänyt panostaa kaikkein pienituloisimpiin, niihin, jotka elävät kaikkein vähimmällä, pienillä eläkkeillä, työmarkkinatuella, peruspäivärahalla.

Kiitosta pitää hallitukselle antaa silloin, kun hallitukselle se kuuluu. Kaikkein pienimpien etuisuuksien nostaminen peruspäivärahan ja työmarkkinatuen tasolle on oikea ratkaisu, ja siitä pitää antaa kiitosta. Ongelma vain on se, että peruspäivärahan ja työmarkkinatuen taso on aivan liian matala. Me tiedämme, että Suomessa on noin 600 000—700 000 köyhää EU-tilastojen mukaan, ja köyhyystutkijoiden, Stakesin ja Kelan tutkijoiden mukaan tärkein, keskeinen syy tähän on aivan liian matala työmarkkinatuen peruspäivärahan taso. Edellisen kerran tähän on tehty tasokorotus vuonna 2001, kun vasemmistoliitto kävi niin sanotun kymppikampanjan. Vasemmistoliitto vaati hallituspuolueena 10:tä markkaa. Sitä ei tullut, mutta muistaakseni 8 markkaa päivässä kuitenkin. Nyt tarvitaan uusi kymppikampanja. Nyt tarvitaan kymppikampanja euroissa.

Jos me nostamme työmarkkinatukea ja peruspäivärahaa ja nostamme myös pienimmät etuudet sille tasolle, niin silloin toimimme todella köyhyyttä vastaan ja samalla myös tuomme todella sitä kotimarkkinoille tarvittavaa eloa, koska nämä käytetään ruokaan, nämä käytetään palveluihin, nämä käytetään kotimaiseen kysyntään.

Arvoisa puhemies! Lopuksi pitää todeta se, että pääministeri Vanhanen on kannattanut tällaista haulikolla ammuttua yhdyskuntarakennetta. Onneksi jopa hallituskumppanit ovat irtisanoutuneet tästä ilmaston ja ympäristön kannalta kestämättömästä tavoitteesta.

Pääministeri Vanhanen on väittänyt, että haulikolla ammuttu yhdyskuntarakenne olisi ilmastoystävällistä. Kaikkea ei voi rakentaa ratojen varteen. Siksi ihmetyttääkin, miksi hallitus ei sitten ole huolissaan linja-autoliikenteen tilanteesta. Nimittäin viimeisen vuoden aikana linja-autoliikenteen kustannukset nousivat 9,5 prosenttia. Millä tavalla tuetaan, että tämä ei mene lipun hintoihin? Millä tavalla tuetaan sitä, että jatkossa käytetään entistä enemmän julkista liikennettä?

Esitän kaksi toimenpidettä, joilla voimme vaikuttaa joukkoliikenteen suosioon ja linja-autoliikenteen suosioon. Toinen on polttoaineveron poistaminen joukkoliikenteeltä ja toinen on arvonlisäveron poistaminen joukkoliikenteen matkalipuista. Tämä auttaa myös maakuntia.

Ihan lopuksi, arvoisa puhemies! 5 miljoonaa euroa suurimpien kaupunkien joukkoliikenteen tukemiseen on lähinnä vitsi. Siitä esimerkiksi Helsingille, kotikaupungilleni, ehkä tulee 2 miljoonaa. Helsinki samaan aikaan itse laittaa 180 miljoonaa euroa joukkoliikenteeseen. Tämä summa pitäisi ensi vuoden budjetissa vähintään viisinkertaistaa, jotta sillä pystytään estämään edes joukkoliikenteen lipunhintojen nousu suurimmissa kaupungeissa.

Esko Ahonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Koska ed. Arhinmäki viittasi omassa puheenvuorossaan käyttämääni puheenvuoroon, niin ihmettelen sitä, kuunteliko Arhinmäki vähän huonosti vai keskittyikö hän puheeseensa vai jättikö hän lopun tästä puheenvuoroni kappaleesta kuuntelematta. Haluan, arvoisa puhemies, toistaa tämän, mitä totesin verotuksesta: "Verotusta kevennetään tasaisesti kaikilla tulotasoilla. Uuden työtulovähennyksen avulla kohdistetaan veronkevennystä pieni- ja keskituloisille. Näiden seurauksena palkansaajien verotus kevenee siten, että pienituloisen palkkatulon veroaste laskee noin 1,4 prosenttiyksikköä, keskituloisen noin 1,25 prosenttiyksikköä ja sitä suuremmilla tuloilla noin 1 prosenttiyksikön. Tavoitteena on tehdä pienipalkkaisen työn tekemisestä kannustavampaa ja ulottaa veronkevennykset myös valtionverotuksen alarajan alla oleviin työtuloihin. Vähennyksestä aiheutuvat kunnallisverotuksen menetykset kompensoidaan kunnille täysimääräisesti."

Paavo Arhinmäki /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Totean lyhyesti ed. Ahoselle, että puheenvuorossanne puhuitte vain työtuloista. Miten on pienten eläkkeitten verotus, miten on työmarkkinatuen, peruspäivärahan verotus? Nämä ryhmät jäävät kokonaan ulkopuolelle, nämä ryhmät, jotka kaikkein eniten tarvitsisivat lisää rahaa, ja niihin olisi pitänyt panostaa kaikkein eniten.

Jukka Mäkelä /kok:

Arvoisa puhemies! Aluksi yhdyn ed. Arhinmäen näkemykseen siitä, että hallituksen esitys minimiäitiys-, isyys- ja vanhempainrahojen sekä sairauspäivärahojen ja kuntoutusrahojen korottamisesta työmarkkinatuen tasolle on oikea toimenpide. Korotus tarkoittaa noin 170 euron korotusta kuukaudessa ja se on erinomaisen merkittävä ja oikein kohdennettu.

Arvoisa puhemies! Epävarmuus maailmantaloudessa on selvästi lisääntynyt. Suomen kansantalouden kasvu putoaa selkeästi tämän vuoden 3 prosentin tasosta ja myös inflaatio on korkealla tasolla. Hyvää on toistaiseksi se, että työllisyysaste on edelleen yli 70 prosenttia ja työttömyys on tänä vuonna edelleen laskenut.

Arvoisa puhemies! Juuri tästä on jatkossakin pidettävä huoli. Valtion talousarviolla on vahvistettava työllisyyttä sekä tukemalla kotimarkkinoita että panostamalla Suomen kansantalouden kannalta tärkeisiin aloihin, niihin liittyvään osaamiseen, tutkimukseen ja kehitykseen. Suomen on vastattava epävarmuuteen tekemisellä, ei lamautumalla. Vain sanakirjassa menestys on ennen työtä. Maltillinen työn verotuksen alentaminen on juuri oikea toimenpide kotimaisen työn kilpailukyvyn ja työllisyyden turvaamiseksi. Keinoa on koeteltu ja hyväksi havaittu ja sen ajoitus on juuri nyt kohdallaan.

On huomioitava se, että verotulot koostuvat laskusta kansantulo kertaa veroaste. Ed. Arhinmäki arvosteli äsken voimakkaasti työn verotuksen keventämistä kaikissa tuloluokissa. Rohkenen olla Suomen tulevaisuuden kannalta vahvasti eri mieltä. Suomen kannalta on erinomaisen tärkeää, että Suomeen syntyy mahdollisimman paljon vaativia ja osaamista vaativia työpaikkoja ja niiden verotus on kansainvälisesti kilpailukykyinen. Näiden yksityisen sektorin työpaikkojen veroilla maksetaan sekä ministereiden että hoitajien palkat.

Myös tulevaisuudesta on huolehdittava. On erittäin vakavaa, että meiltä poistuu työpaikkoja ja tuotantopainotteisia työpaikkoja, mutta vielä vakavampaa on se, että uusia työpaikkoja ei Suomeen synny. Me tarvitsemme metsäalalle ja ict-alalle strategisen huippuosaamisen keskukset, me tarvitsemme niihin liittyvät akatemian tukiohjelmat ja tohtorikoulut, me tarvitsemme kansainvälisen tason yliopistot, joilla suomalaista osaamista, tutkimusta, kehitystä ja tuottavuutta parannetaan siten, että Suomeen syntyy myöskin jatkossa osaamisintensiivisiä työpaikkoja. Suomalaista tutkimus-, kehitys- ja koulutuskenttää tulee talousarvioesityksen mukaisesti rakenteellisesti kehittää, voimia on koottava, pieniä yksiköitä kerättävä yhteen ja Aalto-yliopiston johdolla on käännettävä kurssi määrästä laatuun.

Arvoisa puhemies! Energia- ja ilmastopolitiikka on isojen haasteiden edessä. Ilmastonmuutoksen hillintä ja muutokseen sopeutuminen EU:ssa hyväksyttyjen ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamiseksi vaativat uusia ratkaisuja. Sekään ei vielä tule riittämään. Esimerkiksi öljystä saatavan energian korvaaminen ydinvoimalla vaatisi yli 4 500 uuden ydinvoimalan rakentamista, kun tällä hetkellä maailmassa on toiminnassa 432 ydinvoimalaa. Se tarkoittaa, että Suomessa tarvitaan energiapolitiikassa kaikki mahdolliset toimenpiteet energiatehokkuuden parantamisesta kaikkien eri uusiutuvien energiamuotojen kehittämiseen uutta ydinvoimaa unohtamatta. Suomella olisi mahdollisuus olla edelläkävijänä monella energiapolitiikan saralla.

Arvoisa puhemies! Viimeinen huomio asumisesta ed. Arhinmäen puheisiin viitaten. On selvää, että suomalaiset arvot ja elämäntapa edellyttävät sekä kaupunkimaisten keskusten että pientalovaltaisten alueiden kehittämistä kestävän kehityksen mukaisesti mahdollisimman päästöttömiksi.

Esko Kiviranta /kesk:

Arvoisa puhemies! Suomen kansantaloudessa eletään jo viidettä vuotta poikkeuksellisen hyvää aikaa. Tätä on osaltaan edesauttanut pääministeri Matti Vanhasen johtamien hallitusten talouspolitiikka, joka on tukenut työllisyyden kasvua ja tehnyt mahdolliseksi monet hyvinvointia jakavat uudistukset. Yhdysvalloista alkanut talouden yhä syvenevä laskusuhdanne on tunkeutunut viime kuukausina myös Eurooppaan. Suomikaan ei voi selviytyä kastumatta maailmanlaajuisista suhdannevaihteluista. Edelleen laaditaan kuitenkin ennusteita, joissa kokonaistuotantomme uskotaan kasvavan jossain määrin myös vuonna 2009. Hyvä näin.

Ensi vuoden budjettiesitys antaa yksityiseen kulutukseen merkittäviä piristysruiskeita. Työn verotuksen kevennys on tuntuva, yhteensä noin 870 miljoonaa euroa. Tästä noin 60 prosenttia kohdistetaan valtionverotuksen tuloveroasteikkoon ja noin 40 prosenttia muita korkeampana veronkevennyksenä pienituloisille ottamalla käyttöön uusimuotoinen työtulovähennys. Lisäksi valtionverotuksen tuloveroasteikkoon tehdään ansiotaso- ja inflaatiotarkistuksia yhteensä noin 500 miljoonan euron verran.

Viime syksynä keskeneräiseksi jäänyttä eläketulon verotuksen keventämistä jatketaan. Eläketulon veroaste on nyt ehdotettujen ansiotulon veronkevennysten jälkeenkin kaikilla tulotasoilla enintään palkkatulon veroasteen suuruinen, kun eläketulon veroastetta verrataan 53 vuotta täyttäneen palkansaajan veroasteeseen. Eläketuloa saavan veroaste ei enää riippuisi siitä, saako eläkkeensaaja yksinäisen vai puolison kansaneläkettä. Eläkkeensaajiin kohdistuvan veronkevennyksen arvioidaan maksavan noin 225 miljoonaa euroa. Piristysruisketta ensi vuoden talouteen merkitsee myös noin 170 euron kuukausikorotus vähimmäismääräiseen äitiys-, isyys- ja vanhempainrahaan sekä sairauspäivärahaan ja kuntoutusrahaan. Vähimmäispäivärahojen korotus on keskustalaista oikeudenmukaisuuspolitiikkaa.

Arvoisa puhemies! Kotitalousvähennys kasvaa merkittävästi. Kotitalousvähennyksen verovelvolliskohtaisen enimmäismäärän korotus 2 300 eurosta 3 000 euroon vähentää verotuloja arviolta 70 miljoonaa euroa. Ensi vuodesta lähtien kotitalousvähennys voidaan jälleen käyttää kokonaankin asunnon ja vapaa-ajan asunnon remontteihin. Remonteissa korotus on erityisen tuntuva, 1 150 eurosta 3 000 euroon. Myös uusiutuvan energian käyttöön siirtymistä koskevat lämmitystapamuutokset ovat tärkeä kotitalousvähennyksen kohde ja sen käytön painopistealue. Itse asiassa kotitalousvähennyksen näin suuren korotuksen alkusyy olikin pyrkimys tukea lämmitystapamuutoksia mahdollisimman selkeällä tavalla ja mahdollisimman pienellä byrokratialla. Öljyn käytöstä lämmityksessä olisi päästävä pikimmiten eroon.

Budjetin menonlisäysten keskeinen teema on ympäristö. Nyt ryhdytään tosissaan toimiin puhtaan uusiutuvan energian käytön lisäämiseksi. Valtaosa investointituen lisäyksestä kohdistuu tuulivoiman ja bioenergian hyödyntämistä tarkoittaviin investointeihin. Tämän vuoden lopulla ja ensi vuonna on käytettävissä runsaan 85 miljoonan euron investointituet, joilla vauhditetaan liikkeelle noin 400 miljoonan euron suuruiset hankkeet. Varoja ohjataan myös rakennusten energiatehokkuutta parantaviin hankkeisiin. Energia-avustuksien määrä kasvaa ensi vuoden budjetissa merkittävästi. Osa avustuksista ohjataan niille pientaloasujille, jotka eivät pysty hyödyntämään verosta tehtävää kotitalousvähennystä.

Arvoisa puhemies! Perintöverotusta kevennettiin yleisesti tämän vuoden alusta lähtien. Tänä syksynä on vuorossa maatilojen ja muiden yritysten sukupolvenvaihdoksia koskeva perintö- ja lahjaverouudistuksen toinen osa, jonka tavoitteena on yritystoiminnan jatkuvuuden turvaaminen. Perintö- ja lahjaveron tuoton arvioidaan ensi vuonna alenevan noin neljänneksen tälle vuodelle budjetoidusta. Ensi vuoden tuotoksi arvioidaan 380 miljoonaa euroa, kun tuottoarvio tälle vuodelle on 500 miljoonaa euroa. Kun valtion verot ja veronluonteiset tulot ovat ensi vuonna budjettiesityksen mukaan 38 879 miljoonaa euroa, voidaan todeta, että perintö- ja lahjaveron tuoton osuus on alle prosentin suuruusluokkaa kaikista verotuloista. Moni on kysynyt, eikö nykyinen hallitus voisi jäädä historiaan kumoamalla perintö- ja lahjaveron. Näin toteutuisi ainakin kaivattu yhdenvertaisuus perintö- ja lahjaverotuksessa.

Arvoisa puhemies! Muutos maailmanmarkkinoilla nosti kohtuuttoman matalalla olleita viljan hintoja noin vuosi sitten. Virinnyt toiveikkuus laantui tuotantopanosten rajuihin kustannusnousuihin. Odotettavissa on, että lähivuosina sekä kasviviljely- että kotieläintuotteiden hinnat nousevat kysynnän kasvun edelleen jatkuessa. Maatalouden kannattavuus on kuitenkin myös jatkossa turvattava tulo- ja investointituilla. Hallitukselle on annettava kiitos siitä, että ensi vuodeksi Maatilatalouden kehittämisrahaston rahoitus on pystytty turvaamaan. Ruuan kuluttajahinnan nousua hallitus torjuu toteuttamalla merkittävän ruuan arvonlisäveron alennuksen ensi vuoden lokakuun alusta lähtien. Veronalennus on tarkoitettu kuluttajalle. On pidettävä huolta siitä, että arvonlisäveronalennus menee oikeaan osoitteeseensa.

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen

Herra puhemies! Ulkoasiainministeriön pääluokassa minun toimialallani ulkomaankauppa- ja kehityspolitiikassa ja lähialueyhteistyössä on muutamia yksityiskohtia, jotka haluan tässä keskustelun pohjaksi todeta.

Ensinnäkin, lähialueyhteistyöhön esitetään tulo- ja menoarviossa 18,5 miljoonaa euroa. Kun kysymyksessä on siirtomääräraha, niin käytettävissä on hieman enemmän, noin 20 miljoonaa euroa. Edellisen budjettiesityksen yhteydessä hallitus esitti ja eduskunta päätti, että tätä toimintaa jatketaan laaja-alaisena ja että sitä painotetaan erityisesti taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen kehitykseen. Tämän mukaisesti on tarkoitus toimia, ja tämän mukainen on myöskin budjettiin sisältyvä määrärahankäyttösuunnitelma.

Kehitysyhteistyön osalta budjettiin sisältyy kaikkiaan runsaan 915 miljoonan euron suuruinen viralliseksi kehitysyhteistyöksi luettava määrärahojen kokonaisuus, joka vastaa noin 0,46:ta prosenttia bruttokansantulosta. Tämä laskelma tehtiin niiden kansantalouden kehitysarvioiden pohjalta, jotka olivat käytettävissä budjettiesitystä laadittaessa. Jos käy niin, että kasvu hiipuu ja ensi vuonna ylletäänkin vain 1 prosenttiin tai jäädään jopa senkin alapuolelle, tämä prosenttiosuus tietysti nousee mahdollisesti 0,47:ään, mutta tämä kaikki riippuu yleisestä taloudellisesta kehityksestä. Vuoden 2010 osalta edes kasvun hidastuminen ei näytä kehitysyhteistyöbudjettia pelastavan. Kehysbudjetissa päätetyt määrärahat eivät kasvun hidastuessakaan riitä, vaan tarvitaan vuodelle 2010 jonkin verran lisäystä. Viime vuonnahan viimeisen kehysmietintönsä yhteydessä valtiovarainvaliokunta esitti, että on pidettävä kiinni myöskin prosenttimääräisistä sitoumuksista, ja toivon, että tämän mukaisesti voidaan toimia, kun ensi vuonna tehdään kehyspäätös ja laaditaan vuoden 2010 budjettiesitys.

Kehitysyhteistyöbudjetin osalta on vielä syytä mainita kaksi yksityiskohtaa. Me olemme onnistuneet nyt saamaan 5 prosentin siirron kasvavista kehitysyhteistyömäärärahoista hallinnon vahvistamiseen ja olemme saaneet jopa lupauksen siitä, että lähivuosina voidaan saada 15 henkilön lisäys kehitysyhteistyön voimavaroihin. Tämä onkin välttämätöntä, jotta kasvavien määrärahojen tarkoituksenmukainen käyttö voitaisiin turvata. Tältä osin olen budjettiesitykseen tyytyväinen.

Tyytyväinen olen myös siihen, että Finnfundin osakepääoman korotus on voitu jälleen sisällyttää budjettiesitykseen. Jälleen tulee 15 miljoonan korotus, joten pysytään siinä vauhdissa, jonka mukaan neljän vuoden kuluessa toteutetaan kaikkiaan 60 miljoonan euron osakepääoman korotus. Viime vuonna hyväksytyn kehityspoliittisen ohjelman toiminnallistaminen on käynnissä kaikilla rintamilla maakohtaisissa osallistumissuunnitelmissa. Pääyhteistyömaiden kanssa on lähdetty uutta ohjelmaa toteuttamaan. On laadittu uusi multilateraalisen yhteistyön linjaus ja myös muilla rintamilla tätä ohjelmaa täysin rinnoin toteutetaan. Nyt olemme siirtymässä yhä enemmän myöskin eurooppalaiseen ja globaaliin keskusteluun, kun olen hallituksen edustajana ollut mukana ja olen mukana useissa maailmanlaajuisissa kokouksissa, joissa näitä kysymyksiä käsitellään.

Herra puhemies! Tässä lyhyt alustus. Toivon, että syntyy vilkas keskustelu.

Pertti Salolainen /kok(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Tässä ministeri esitti näkemyksiä siitä, millä tavalla kehitysyhteistyövarat tulevat lähiaikoina kehittymään. Nyt kiinnitän huomiota siihen, että ulkoasiainvaliokunta ja eduskunta ovat todellakin hyvin voimakkaasti esittäneet yksimielisen mielipiteen siitä, että sinä aikakautena, joka kuuluu tämän eduskunnan ja tämän hallituksen hoidettaviin asioihin, se on hoidettava eli tämä 0,51 vuonna 2010. Meidän on aika turha puhua, niin kuin monet ministerit puhuvat kansainvälisillä foorumeillakin, että 0,7 saavutetaan. Ei se kuulu tämän eduskunnan ja tämän hallituksen hoidettaviin asioihin. Meidän on hoidettava se, että vuonna 2010 tämä 0,51 saavutetaan, ja se on kyllä eduskunnan erittäin johdonmukainen ja selkeä kanta.

Sitten haluan kiittää myöskin siitä, että ministeri on ponnistellut tämän Finnfundin (Puhemies: No niin, minuutti on nyt kulunut!) määrärahan saamiseksi.

Janne Seurujärvi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Yhteistyö ja lähialueyhteistyö Venäjän kanssa on ollut perinteisen tiivistä Suomessa ja etenkin raja-alueilla, myös meillä Lapissa se on sitä ollut. EU-ohjelmien käyttö tässä työssä on ollut viimeisen kymmenen vuoden aikana tärkeässä roolissa, ja nyt kun tätä uutta Enpi-ohjelmaa on tehty, se on ollut hieman myöhässä, niin ollaan päästy vaiheeseen, jossa ohjelma on allekirjoituksia ja toimeenpanoa vaille valmis.

Kuitenkin nyt ulkopoliittinen tilanne on viilentynyt suhteessa Venäjään, ja on herännyt pelkoja sen suhteen, kuinka Enpi-ohjelman osalta päästään eteenpäin. Mikä on tämän hetken tilanne Enpi-ohjelman hyväksymisessä ja voimaantulossa?

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edellisen kerran, kun arvoisan ministerin kanssa olimme näissä kehityspoliittisissa asioissa keskustelussa, niin silloin oli kysymyksessä tuon ohjelman aikaansaaminen. En niinkään puuttuisi niihin rahavirtoihin sinänsä, mitkä budjettikirjaan on merkitty, vaan siihen itse käytännön työhön. Silloin kiinnitimme huomiota siihen yhteisesti, että biologisesti kestävä luonnonvarojen käyttö muun muassa Afrikassa, Väli-Amerikassa jnp. on aivan keskeistä, ja että sen pitäisi näkyä kaikissa niissä toimissa, joissa kehityspoliittisia määrärahoja Suomesta sinnepäin käytetään.

Onko näissä asioissa tapahtunut mitään uutta sen suuntaista linjausta, mistä silloin puhuimme? Tiedoksi ministerille, että täällä eduskunnassa olemme tulevaisuusvaliokunnan aloitteesta tehneet kovasti tänäkin päivänä töitä näitten asioitten hyväksi.

Pekka Ravi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Väyrynen totesi, että lähialueyhteistyöhön on käytettävissä siirtyvät määrärahat mukaan lukien noin 20 miljoonaa euroa ensi vuonna, ja täältä budjettikirjasta löytyy minun mielestäni oikein hyvät kohdentamiset tälle resurssille. Mutta sitten siellä todetaan, että tätä lähialueyhteistyötä toteutetaan venäläisen osapuolen kanssa tasavertaisen kumppanuuden periaatteella, ja huoleni liittyy vähän samaan asiaan kuin ed. Seurujärvi toi esille.

Mitenkä ministeri näkee, saadaanko venäläiseltä osapuolelta nyt kattavat sitoumukset, että näitä hankkeita voidaan todella toteuttaa, koska lähihistoriassakin meillä on esimerkkejä, että hyvät hankkeet ovat aivan viime metreillä rauenneet, kun sitä venäläisen osapuolen rahoitusosuutta ei ole puheista huolimatta kuitenkaan saatu?

Johanna Sumuvuori /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensiksikin kiitoksia ministeri Väyryselle siitä, että teitä ei ole tarvinnut juurikaan muistutella YK:n suositustavoitteiden puolesta taistelemisesta. Mutta nyt näyttäisi siltä, että Suomi on jäämässä jälkeen myös EU:n jäsenmailleen asettamasta tavoitteesta eli 0,51 prosenttia kansantulosta vuoteen 2010 mennessä. Siitä olisin esittänyt kysymyksen, että onko tämä karannut jo ihan mahdottomaksi saavuttaa tällä tahdilla.

Sitten toinen huomio näistä kehitysyhteistyön sisällöistä. Kehityspoliittisessa ohjelmassa on nostettu kehitysyhteistyön keskeiseksi tekijäksi suomalaisen asiantuntemuksen ja osaamisen hyödyntäminen. On kuitenkin muistettava, että lähtökohtana on aina oltava kehitysmaiden omat kehitystarpeet ja niin kutsuttu omistajuus. Kysynkin ministeriltä, että ei kai kotimaisen asiantuntemuksen hyödyntämisen korostaminen tarkoita avun sitomista ennalta niin, että tämä kohdemaiden omistajuus vaarantuu.

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen

Herra puhemies! Hyvin lyhyitä vastauksia.

Olen hyvin kiitollinen siitä, että eduskunta on yksimielisesti tukenut tätä tavoitetta, että nämä prosenttisitoumuksetkin täytetään. Tämä on edelleen täysin mahdollista, kuten sanoin. Ensi vuonna, jos kasvu hidastuu, voidaan olla jo 0,47:ssä, mutta kehysrahat eivät riitä siihen, että seuraavana vuonna päästäisiin 0,51:een. Eli siinä on tehtävä keväällä kehysriihessä uusia päätöksiä.

Enpi-Cbc-ohjelmat on hyväksytty myös Venäjällä. Nyt odotetaan komission päätöstä. Se tulee varmastikin pian, ei ole mitään syytä sitä viivästyttää. Enpi-Cbc:n osalta Venäjän vastarahoitus on jo varmistettu. Mitä tulee lähialueyhteistyöhön, siitä on vielä neuvoteltava. Uusi toimintaohjelma hyväksytään syksyllä, ja silloin on keskusteltava myös Venäjän rahoitusosuudesta.

Luonnontaloudellisesti kestävän kehityksen edistämiseksi on jo tehty paljon, on pantu liikkeelle prosesseja. Kovin nopeastihan tämä raskas laiva ei käänny, mutta toimenpiteet ovat kyllä liikkeellä.

Mitä tulee tähän suomalaisen asiantuntemuksen käyttöön tai suomalaisen lisäarvon korostamiseen, niin se ei ole millään tavalla ristiriidassa kehitysmaiden omien kehitystarpeitten tai omistajuuden kanssa. Onhan se järkevää, että me tarjoamme kehitysmaille sellaista yhteistyötä, jossa meillä on jotakin erityistä annettavaa. Ja sellaista tarvetta kehitysmailla on runsaasti, joka täysin kohtaa sen meidän erityisasiantuntemuksemme. Kestävän kehityksen periaatteita noudattaen tässä on tarkoitus toimia.

Sanna Perkiö /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kansainväliset ilmastosopimukset tulevat vaikuttamaan kehitysrahojen käyttökohteisiin. Väestön lisääntyminen on merkittävin ilmastonmuutosta ja maapallon saastumista pahentava kehitystrendi. Miten paljon Suomen kehitysvaroja käytetään väestömäärän hil-litsemiseen kehitysmaissa? Olen kysynyt väestön lisääntymisen hillitsemisasiasta nobelisti Pachaurilta, ja kehitysmaat pitävät tätä jonkin verran arkaluontoisena asiana. Oletteko pitänyt tätä asiaa esillä?

Toisekseen haluaisin kysyä, onko Suomella riittävä miehitys nyt ilmastoneuvotteluissa, jotta Suomen edut tulevat kirkkaasti hoidettua.

Outi Mäkelä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kehitysyhteistyön painotukset vaikuttavat todella kehittyneen positiiviseen suuntaan. Näitä luonnontaloudellisesti kestävän kehityksen hankkeita jo hieman sivuttiin, mutta olisi kiinnostavaa kuulla, mitä käytännössä konkreettisesti nämä tarkoittaisivat, jos ministerillä on siitä lisätietoa.

Johanna Karimäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Oli ilo kuulla ministeriltä, että meillä on yhteistyöhankkeita kehitysmaiden kanssa ja että suomalaista osaamista viedään sinne. Mutta silti haluan minäkin kiinnittää huomiota siihen, että kehitysyhteistyömäärärahat ovat vain kerta kaikkiaan aivan liian pienet ja meillä olisi rikkaana Pohjoismaana varaa auttaa maailman köyhiä enemmän. Jos vertaa muihin Pohjoismaihin, niin kaikki muut Pohjoismaat ovat saavuttaneet tuon YK:n velvoittavan 0,7 prosenttia bruttokansantuotteesta ja Ruotsikin on saavuttanut jo 1 prosentin tason ajat sitten.

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen

Puhemies! Ensinnäkin mitä tulee väestönkasvuun, niin se on ongelma, johon olen kiinnittänyt ministerinä huomiota. Se on arkaluontoinen asia, ja esimerkiksi kehityspoliittista ohjelmaa kirjoitettaessa suomalaiset asiantuntijat minua opastivat, että siitä täytyy hyvin pyöreästi kirjoittaa. No, minä aion kyllä pitää tätä kysymystä esillä. Olen iloinen, että YK:n viimeisimmässä vuosituhattavoitteita koskevassa raportissa on kiinnitetty suuri huomio perhesuunnittelupalvelujen saatavuuteen ja tämä on mielestäni askel siihen suuntaan, johon on edettävä.

Ilmastoneuvotteluissa meillä on vahva edustus sekä ympäristöministeriöstä että ulkoasiainministeriöstä. Rahoituskysymyksistä vastuu on nimenomaan ulkoasiainministeriöllä. Pidän tärkeänä, että ilmastoneuvotteluissa sovittava rahoitus, joka suuntautuu kehitysmaille, nivelletään yhteen kehitysyhteistyövarojen kanssa ja että niiden osalta sovelletaan samoja periaatteita, joita yleensäkin kehitysrahoituksessa noudatetaan.

Luonnontaloudellisesti kestävän kehityksen edistämisessä on muun muassa korostettu kestävän metsätalouden merkitystä. Se on selvästi esillä meidän tulevassa toiminnassamme. Ympäristö- ja ilmastohankkeet, vesihankkeet ovat esimerkkejä siitä, kuinka tämä luonnontaloudellisesti kestävän kehityksen ajatus on esillä käytännön yhteistyössä.

Mitä määrärahoihin tulee, niin totesin jo, että meidän kehysbudjetissamme olevat määrärahat eivät aivan riitä. Minusta on välttämätöntä tuo 0,51 saavuttaa ja siitä on sitten mahdollisuutta edetä, kuten ed. Salolainen totesi, seuraavalla vaalikaudella siihen 0,7:ään. Mutta tämän eduskunnan ja tämän hallituksen velvollisuus on hoitaa erityisesti tämä välitavoite, vuosi 2010, niin, että se tinkimättä täytetään.

Arja Karhuvaara /kok:

Arvoisa puhemies! Valtakunnallisia terveystarkastajia on noin 500. Tarve kasvaa muun muassa tupakka- ja alkoholivalvontatehtävien ja ympäristövalvonnan lisääntyessä. Alan opiskelijoita valmistuu Suomessa Mikkelin ammattikorkeakoulussa ympäristöteknologian insinööreiksi. Seuraavalle vuonna 2009 alkavalle kurssille otetaan 35 opiskelijaa. Työllisyys kyseisestä oppilaitoksesta valmistuneilla on noin 80 prosenttia.

Ympäristötarkastajan, -suunnittelijan ja -teknologian opintoja voi suorittaa seitsemässä ammattikorkeakoulussa. Sen lisäksi yliopistoissa voi myös valita ympäristöteknologiaan liittyviä pääaineita. Vaikka ala on trendikäs ja sille halutaan, on nuorten valmistuneiden kannalta traagista, että meillä ei ole alan työpaikkoja. Ainakin viimeisen viiden vuoden aikana ympäristöalan työttömyys on ollut korkea ja valmistuvia opiskelijoita on neuvottu muun muassa jatkamaan opintoja tai vaihtamaan kokonaan alaa. Taustana lienee se, että kun opintopaikkoja näillä aloilla ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa lisättiin, samaan aikaan ei perustettu ympäristötarkastajien ja tutkijoiden virkoja tarpeeksi, mikä selvästi oli tarvetta ennakoimaton virhe.

Arvoisa puhemies! Ympäristötarkastajia on liikaa ja terveystarkastajia on liian vähän. Haluaisinkin tässä samalla, vaikka asianomainen ministeri Sarkomaa nyt ei olekaan paikalla, kehottaa tai kannustaa opetusministeriötä ja hallitusta miettimään kiireellisenä, olisiko mahdollista muuttaa koulutuksen sisältöä niin, että opiskelija, joka valmistuu joko niistä seitsemästä ammattikorkeakoulusta ympäristöpuolelta tai Mikkelin terveystarkastajaksi, että näitä terveysteknologian opintoja olisi mahdollisuus yhdistää ja muuttaa sisällöltään sellaisiksi, että samalla saataisiin vahvistettua myös ympäristötutkimuksen ja valvonnan moniammatillisuutta ja tieteellisyyttä. Asia on tällä hetkellä erittäin ajankohtainen, varsinkin nyt kun sekä Merentutkimuslaitoksen järjestelyt että erilaisten ympäristödirektiivien ja tupakkalakien valvonta tarvitsevat uutta työvoimaa.

Outi Mäkelä /kok:

Arvoisa puhemies! Kataisen toinen, Suomen kahdessadas budjetti toteuttaa hyvin hallitusohjelman tavoitteita. Avaintekijä on verotus. Veronkevennyksillä tuetaan työttömyyttä, lisätään kansalaisten ostovoimaa ja kannustetaan sekä työllistämään että työllistymään. Nyt kun valtion budjetin lähetekeskustelua synkentää maailmantalouden epävarmuuden varjo, on tärkeää muistaa, että taloutemme on perusteiltaan hyvässä jamassa verrattuna muuhun Eurooppaan ja nyt toteutettavat budjettitoimet tukevat maamme selviytymistä, kasvua ja turvaavat julkisen talouden kestävyyttä.

Tuloverotuksen kevennykset ja eläkeläisten verotuksen korjaaminen ovat viisasta politiikkaa. Veroratkaisuista puhuttaessa ei voi myöskään sivuuttaa kotitalousvähennyksen laajentamista. Kotitaloudet ovat merkittävä tekijä talouden rattaissa, ja rattaiden on pyörittävä, jotta voimme ehkäistä talouskasvun hidastumista ja turvata suomalaiset hyvinvointipalvelut.

Yhtälö ei kuitenkaan toimi ilman palvelun tarjoajia, ja tarjontaan vaikutetaan toki kysyntää kannustamalla. Mutta on myös tärkeää, että kynnykset yrittäjyyteen pidetään matalalla. Siksi on hyvä, että myös yritysverouudistukseen jäänyt yrittäjyyden kiinnostavuutta rasittanut ongelma pienen nettovarallisuuden yritysten verotuksessa korjataan nyt.

Jotta työ löytää tekijänsä, on kohtaanto-ongelman poistamiseen varattu 15 miljoonaa euroa varsin tervetullut apu, jolla ehkäistään nuorten syrjäytymistä, lisätään ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijapaikkoja, maahanmuuttajien opetushenkilöstön lisäkoulutusta sekä nuorten työpajatoimintaa, joka muuten on käytännössä osoittautunut erittäin toimivaksi malliksi.

Arvoisa puhemies! Moni asia budjetissa on papukaijamerkin arvoinen, mutta yksi suuri haaste on tienpidon rahoitus. Erityisen haasteellinen tilanne on Helsingin kehyskunnissa, joiden odotetaan lisäävän asuntotuotantoa merkittävästi lähivuosina. Helsingin seudun kuntien kanssa tehdyissä aiesopimuksissa valtio lupaa parantaa asuntotuotannon edellytyksenä olevien liikennehankkeiden rahoitusta ja oikea-aikaista toteutusta. Tähän eivät kuitenkaan riitä yksin Kehärata tai Länsimetro.

Hämmästyttävää on, miten Uudenmaan tiepiirin alueella esiintyviä tienpidon tarpeita ei pystytä Tiehallinnossa huomioimaan sen kovin tulkinnanvaraisen tasajakoperiaatteen vuoksi. Etenkin nyt niukkojen määrärahojen vuosina perustienpidon määrärahojen kohdentamisessa olisi perusteltua huomioida asuttamistavoitteet sekä Uudenmaan alueelle kohdennettujen rahojen tuottama hyöty koko maan kannalta.

Ed. Arhinmäki otti esiin pääministeri Vanhasen mallin, jota hän kutsui haulikkomalliksi. Tiivistyvät taajamat kehyskunnissa ovat kuitenkin olemassa oleva fakta, jota ei voi kieltää, ja siinä ed. Arhinmäki on oikeassa, että näitä alueita varten on kehitettävä linja-autoliikennettä.

Myöskään tämä joukkoliikennetuen kohdentaminen suuriin kaupunkeihin ei palvele pendelöiviä kehyskuntalaisia, ja etenkin nyt, kun liikenneministeri on viime päivinä esittänyt myönteistä suhtautumista ruuhkamaksuja kohtaan, pidän todella erikoisena sitä, että kehyskunnista Pääkaupunkiseudulle tapahtuvaa työpaikkaliikennettä ei ensin hoideta kuntoon panostamalla joukkoliikenteeseen. Sanktioista tai rajoituksista ei ole hyötyä, jos vaihtoehtoja ei ole hoidettu kuntoon. Tarve on paitsi raideyhteyksille myös linja-autovuorojen lisäämiselle sekä liityntäpysäköintipaikoille.

Arvoisa puhemies! Kataisen budjetti antaa luottamusta siihen, että me pärjäämme — pärjäämme, koska taloutemme on kunnossa, pidämme maltin menoissa, huolehdimme ostovoimasta, maksamme velkaa nyt hyvän sään aikana ja panostamme tulevaisuuteen.

Klaus Pentti /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Hallitus on jo hallitusohjelmassaan huomioinut maailmantaloudessa lisääntyvät epävarmuudet. Näkymät huomioiden ensi vuoden talousarvion keskeisiä teemoja ovat ilmasto ja energia, osaaminen sekä välittäminen, joka näkyy merkittävinä tulonsiirtoina pienituloisille, lapsiperheille, opiskelijoille sekä eläkeläisille. Mittavat veronkevennykset, jotka varmistavat kotimaista kysyntää sekä työllisyyttä, on painotettu myös helpottamaan pieni- ja keskituloisten asemaa. Eläkeläisten osalta on linjattu, ettei heidän verotuksensa ole enää palkansaajien verotusta raskaampaa. Sotainvalidien ja veteraaniväestön asemaan toivon eduskuntakäsittelyssä vielä heidän toivomiaan parannuksia.

Tärkeä ruuan arvonlisäveron alentaminen 17 prosentista 12 prosenttiin on luvattu toteuttaa 1.10.2009 lähtien. Itse olisin halunnut tämän tulevan voimaan jo vieläkin aikaisemmin, jotta kotimainen tuotantokin olisi voinut jo ensi vuoden satokauden osalta tästä hyötyä. Puun myyntitulojen veronhuojennus on välttämätön metsäteollisuuden puuraaka-ainehuollon kannalta Venäjän puutullien uhatessa metsäteollisuuttamme sen muutenkin hankalassa kilpailutilanteessa. Metsäteollisuuden puuhuoltoa on pyritty varmistamaan myös merkittävillä panostuksilla liikenneväyliin ja puukuljetusten kannalta tärkeisiin perus-, tie- ja rautatiekuljetusten kohteisiin. Myös yksityistierahoituksen lisäys 23 miljoonaan euroon palvelee tätä tarvetta.

Ensi vuoden talousarvioesityksessä on kuusi uutta liikenneväylähanketta. Pidän tätä hyvänä. Perustienpidon rahoituksen osuutta pidän riittämättömänä. Tällä rahoitustasolla alempi tieverkkomme rapautuu edelleen. Esimerkiksi tienpidon rahoituksen ja liikennesuoritteiden vertailu vuodesta 1990 lähtien osoittaa, että indeksillä korjattu tienpidon rahoitus on nyt noin 500 miljoonaa euroa alempana. Samanaikaisesti liikennesuorite on kasvanut lähes 10 000 miljoonalla autokilometrillä.

Myös liikenneturvallisuuden teemahankkeita ja kevyen liikenteen rahoitusta pidän riittämättömänä. Radanpidon rahoitus on putoamassa yli 24 miljoonalla eurolla verrattuna kuluvan vuoden budjettiin. Ennuste on, että vuoteen 2012 mennessä 25 tonnin mukaisten ratakilometrien määrä nousisi nykyisestä 399 kilometristä 554 kilometriin. Akselipainojen korottaminen ei kuitenkaan sisälly lainkaan ensi vuoden budjettiin. Pori—Rauma—Tampere—Jyväskylä-rata on valtakunnallisesti erittäin merkittävä metsä-, metalli- ja kemianteollisuuden sekä muiden kuljetusten satamaväylä. Kehittämishankkeissa pääradan rakentamisen ensimmäinen vaihe Seinäjoki—Oulu-ratavälillä jatkuu 49 miljoonan euron lisärahoituksella. Seinäjoki—Vaasa-radan 20 miljoonaa euroa maksava sähköistys toteutuu esityksen mukaan Vaasan kaupungin ja Mustasaaren kunnan väliaikaisella rahoituksella. Erityisen tärkeänä pidän valtakunnan pääradan, Helsinki—Tampere—Oulu ja edelleen Rovaniemi, kehittämistä.

Hallitus on veropoliittisilla ratkaisuilla varmistamassa kotimaista kysyntää ja työllisyyttä. Tätä palvelee myös kotitalousvähennyksen kasvattaminen 3 000 euroon. Korjaus- ja energia-avustukset sekä uusiutuvan kotimaisen energiatuotannon investointituet palvelevat ilmasto- ja energiapoliittisia tavoitteita ja velvoitteittemme toteuttamista.

Hallitus panostaa esityksessään osaamiseen. Yliopistouudistus ja panostukset myös ammatillisen koulutuksen lisäämiseen palvelevat tätä tavoitetta. Panostukset uuden Aalto-yliopiston toimintaan ovat perusteltuja, kunhan turvataan myös maamme muiden yliopistojen ja korkeakoulujen kilpailukyky ja kehitys. Osaamiseen panostamista pidän välttämättömänä mutta ihmettelen, miksi maatalouden osalta näitä resursseja ollaan jälleen leikkaamassa. Toivon, että eduskunta jälleen korjaa hallituksen esitystä tältä osin. Maaseudun elinkeinojen kehittämiseen esitetään 9 840 000 euroa, joka on 750 000 euroa vähemmän kuin tälle vuodelle. Myös 4H-järjestön tukeen on esitetty 250 000 euron leikkausta.

Maatalouden kannattavuus on voimakkaiden kustannusnousujen takia heikentynyt, eivätkä kesän ja syksyn sääolotkaan ole olleet viljelijöille suotuisia. Pidän tärkeänä kotimaisen elintarviketuotannon turvaamista ja tiedän, että maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila on asian hyväksi tekemässä parhaansa.

Herra puhemies! Lopuksi haluan vielä puuttua valtion vesihuoltohankkeiden rahoituksen riittämättömyyteen. Vesistöjen varsilla ja tärkeillä pohjavesialueilla, joilla on tiheämpää asutusta, on ylivoimaisesti paras ratkaisu johtaa jätevedet tehokkaaseen kunnalliseen puhdistamoon, koska siellä saadaan todistettavasti oleellisesti parempi puhdistustulos kuin kiinteistökohtaisella ratkaisulla. Maakunnissa on suunnitteilla useita tärkeitä siirtoviemärihankkeita, ja vuosi 2014 lähestyy, jolloin on tarkoitus, että haja-asutusalueitten jätevesivelvoite astuisi voimaan. Tuntuu järjettömältä, että alueella, jonne ollaan rakentamassa viemärijärjestelmää, jouduttaisiin ensin tekemään väliaikainen kiinteistökohtainen järjestelmä. Täällä jo ministeri Lehtomäki lupaili järjen käyttöä asiassa, ja minusta asia on tältä osin varmistettava.

Ensi vuodelle on hallituksen budjettiesityksessä vain kolme uutta siirtoviemäri- ja kolme uutta yhdysvesijohtohanketta. Määrärahaa näihin kuuteen uuteen hankkeeseen on osoitettu vain 0,6 miljoonaa euroa. Hankkeisiin on saatu lisärahoitusta vuosittain lisätalousarvioissa, ja toivottavasti näin tapahtuu tulevissakin lisätalousarvioissa.

Jari Leppä /kesk:

Herra puhemies! Hallituksen budjettiesitys ja jo hallitusohjelma ovat varautuneet siihen tilanteeseen, jossa me taloudellisesti tällä hetkellä olemme. Ratkaisut, joita tuolla maailmalla on tehty, Yhdysvalloissa varsinkin, ovat lähteneet voimakkaista tukipaketeista, suurista tukipaketeista, ja taitavatpa siellä olla käytössä erilaiset ostosetelitkin kohta, joilla vauhditetaan kotimaista kysyntää ja sitä kautta oman maan talouden vetoa. Tämän tyyppisiin ratkaisuihin, vähän paniikkinappulan painamiseen, meillä ei ole aihetta, kiitos sen, että nämä opposition moitteista huolimatta tunnistetut tosiseikat talouden kehittymisessä ovat olleet näkyvissä jo pidemmän aikaa, ja siksi myös pidemmällä aikavälillä on pystytty ratkaisuja tekemään. Silloin kun ne tehdään pitkällä aikavälillä, ne ovat myöskin perustellumpia ja harkitumpia kuin tilanteessa, jossa me emme olisi varautuneet talouden käänteisiin.

Myöskin se oikeudenmukaisuus, joka toteutuu näissä veroratkaisuissa liittyen pieni- ja keskituloisiin suomalaisiin, on selkeää jatkoa siitä, mitä Vanhasen ykköshallitus harjoitti, ja se painotuksen kiristäminen vielä niihin kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin liittyen siihen, että erilaisia sosiaalisia etuuksia, tulonsiirtoja, on myöskin voimakkaasti kasvatettu, on oikeaa yhteiskuntapolitiikkaa ja sitä, että kaikki suomalaiset pysyvät kehityksen kulussa mukana ja myöskin palvelut kaikille turvataan. Se on erittäin tärkeä arvo.

Metsäteollisuuden osalta myöskin on ollut tieto siitä, ainakin aavistus siitä, että jotakin tulee tapahtumaan. Molemmissa päähallituspuolueiden ryhmäpuheenvuoroissa todettiin, että myös metsäteollisuudella itsellään on nyt viimeistään syytä katsoa rohkeammin ja luottavaisemmin tulevaisuuteen uusilla tuotteilla, hakea tutkimuksen ja kehityksen kautta sellaisia tuotteita, joissa meidän puuraaka-aineemme pystytään entistä enemmän jalostamaan ja jalostamaan se pidemmälle ja saamaan siitä myöskin parempi hinta kuin kyllästyneillä paperi- ja sellumarkkinoilla. Se on välttämätöntä. Puuraaka-aineen saannin turvaamisessa hallitus on ollut liikkeellä jo pitkään, jo viime vuoden puolella aloitetuilla toimenpiteillä. Niitä toimenpiteitä on kaiken kaikkiaan kuusi seitsemän kappaletta, ja kaikki ne ovat myönteisiä koko metsäklusterille.

Tiedottamisen osalta voi tietysti hiukan dubioida sitä, onko kaikki mennyt ihan niin kuin olisi pitänyt. Mutta lopputulos on kuitenkin hyvä, ja sitä kautta on puuraaka-aineen saantia turvattu. Tästä osoituksena on vaikkapa yksi luku vain, ja se on se, että viime kuussa nelinkertainen määrä siihen, mikä normaalisti myydään puuta, myytiin harvennusmetsistä suomalaista, kotimaista, puuta, ja se osoittaa sen, että nämä tehdyt toimenpiteet ovat erittäin tehokkaalla tavalla hoidettuja ja myöskin onnistuneita.

Puhemies! Liikenneinfraan laitetaan myöskin kohtuullisen paljon varoja ja nimenomaan isojen hankkeiden osalta noudatetaan sitä järjestystä, joka on nyt sovittu, ja jatketaan sillä tavalla maarakennusalan hyviä tulevaisuudennäkymiä ja perusteltuja hankkeita. Olen hyvin iloinen siitä, että vihdoin viimein Lusi—Mikkeli-väli Viitostiellä sai nyt parannusvaransa ja se työ lähtee liikkeelle ensi vuonna. Kun Huutokoski—Savonlinna-rataosuus sai jo hieman aiemmin varatut rahansa, sen vihkiäisiä pääsemme viettämään jo parin viikon kuluttua, elikkä siellä on toimittu varsin ripeästi.

Se, mikä ongelma on, mikä myös on todettu moneen kertaan tässä salissa tässä keskustelussa, on perustienpidon määrärahat. Yhdyn niihin arvioihin, että tuo määräraha on liian alhainen ja sitä meidän tulisi nostaa, jotta pystymme vastaamaan myös näihin edellä mainitsemiini puuhuollon hankkeiden ja puuhuollon kuljetusten haasteisiin, jotka meillä olemassa ovat.

Puhemies! Budjetissa on myöskin maatalouden osalta tehty veroratkaisuja, joilla kannustetaan viljelijöitä ja huolehditaan siitä hallitusohjelman kirjauksesta, jossa luvataan viljelijöille nousevaa tulotasoa. Tämä on hyvä alku. Tämä tavoite ei tietenkään yksin valtion toimenpiteillä toteudu, vaan myöskin markkinatilanteen pitää olla sellainen, että ruuan raaka-aineen tuottaja saa myöskin oikeudenmukaisen hinnan tuottamastaan korkealaatuisesta raaka-aineesta. Siinä tarvitaan valtion toimenpiteitä siinä mielessä, että kilpailutilanne ja markkinatilanne ei ole enää sellainen kuin se oli viisi taikka kymmenen vuotta sitten. Se selviää siitä, kun katsoo niitä suhteita, joilla ruuan hinta muodostuu ja mistä se muodostuu, ja tässä alkutuottajan osuus on yhä pienentynyt pienentymistään. Näin ei voi jatkua. Kustannukset myös viljelijöillä kasvavat, ja markkinoilta on saatava sille oikeudenmukainen hinta, jotta se tuotanto on järkevää, jotta se on kannattavaa ja jotta se kannustaa myös nuoria lähtemään tälle alalle. Siksi kilpailulainsäädäntöä on tarkasteltava uudelta näkökulmalta. Sen näkökulman pitää olla se, että silloin, kun ostajapuolella on myöskin hallitsevaa markkina-asemaa havaittavissa, siihen on voitava puuttua. Tämä tilanne on nyt vastaan tullut, ja siitä pitää huolehtia, jotta me tuohon tavoitteeseen, hyvään tavoitteeseen, pääsisimme.

Puhemies! Viimeisenä asiana nostan esille kulttuuripuolelta opetusministeriön hallinnon-alalta yhden yksityiskohdan, joka tuli sekin jo täällä keskustelussa esille, ja se on vapaiden harrastajaryhmien, vapaiden taiteilijoiden asema verrattuna siihen, mikä se on muilla tahoilla. Siinä on paljon vielä meillä petraamisen varaa. Kaikki ne tunnusluvut, joita ministeri Wallin täällä äsken esitteli, ovat plussalla, mutta jako näiden pääluokkien sisällä ei ole tällä hetkellä oikeudenmukainen, ja siihen toivon myöskin ratkaisujen löytyvän.

Puhemies! Ihan vihonviimeiseksi totean bioenergiatuotannosta sen, että syöttötariffien käyttöönoton jarruttamista en ymmärrä. Sellaista on nyt selkeästi havaittavissa, ja toivon, että myöskin hallituksessa päästään ripeästi siinä yksimielisyyteen ja ne hallitusohjelman kirjaukset voidaan toteuttaa.

Juha Hakola /kok:

Arvoisa herra puhemies! Vuoden 2009 budjettiesityksessä merkittävimmät saavutukset ovat tuloverojen alentaminen, kotitalousvähennyksen laajentaminen sekä merkittävät panostukset sivistykseen eli yliopistoille ja perusopetukseen. Myös pienten lasten perheiden, eläkeläisten ja kaikkein heikoimmassa asemassa olevien selviytymiseen panostetaan.

Mitä tulee tuloveronalennukseen, ajoitus ei voisi olla parempi, sillä viime päivien uutisten valossa kansainvälinen taloustilanne näyttää epävarmalta. Suomen talous on selvinnyt toistaiseksi kansainvälisen talouden heikentymisestä kohtuullisen hyvin. Korkeasuhdanne on taittumassa ja talouskasvu heikentymässä. Talouspolitiikan keskeisiä haasteita ovatkin kotimaisten inflaatiopaineiden torjunta sekä julkisen talouden kestävyyden turvaaminen. Tuloveronkevennysten kohdistaminen tasa-arvoisesti kaikkiin tuloluokkiin lisää palkansaajien ostovoimaa tavoitellen kotimaisen kysynnän kasvua ja sitä kautta Suomen pärjäämistä maailmantalouden vaikeina aikoina.

Ruuan arvonlisäveron alentamisesta totean, että siitä saatu hyöty kohdistuu merkittävästi pienituloisten ruokakoriin. On hyvin tärkeää, että alennus kohdistuu nimenomaisesti kuluttajahintoihin.

Kotitalousvähennyksen enimmäismäärän nostaminen 2 300 eurosta 3 000 euroon henkilöltä on tervetullut. Käyttörajoituksen poistamisella on varmasti vaikutusta harmaan talouden vähenemiseen. Uudistuksen vaikutus energiatehokkuutta parantaviin hankkeisiin ja lämmitystapamuutoksiin on oikein ja tätä päivää.

Tässä muutamia esimerkkejä budjettiesityksestä, jossa korostuu ja josta on kiittäminen hallituksen vastuullista ja pitkäjänteistä talouspolitiikkaa.

Herra puhemies! Budjettiesityksessä poliisin toiminnan vakiinnuttamiseen ja teletunnistetietojen säilyttämiseen on osoitettu yhteensä 16 miljoonaa euroa. Tätä on pidettävä erittäin positiivisena, mutta samalla myös täysin välttämättömänä apuna poliisin toiminnan turvaamisen ja näkyvyyden sekä työttömien poliisien palkkaamisen mahdollistamiseksi.

Huomio poliisien työttömyydestä on aiheellinen ja tärkeä. Laskelmieni mukaan toukokuussa työttömänä olleiden poliisien palkkaaminen vuodeksi 2009 haukkaisi nyt esityksessä olevasta lisäyksestä pääosan. Tätä taustaa vasten muuhun toimintaan ei sitten jäisikään rahaa. Mikäli näin siis kävisi, niin pääosa muista kulunlisäyksistä olisi rahoitettava entisistä puitteista. Pidän tärkeänä ja haluan lausua kiitoksen sisäministeri Anne Holmlundille siitä, että hän on ryhtynyt tässäkin asiassa toimeen ja perustanut työryhmän, jonka tehtävänä on arvioida tehtävälähtöisesti poliisien määrää pitkällä aikavälillä. On tärkeää, että tässä tehtävässä onnistutaan, ja sen pohjalta voidaan pitkäjänteisesti ja uskottavasti määritellä poliisien määrä ja sitä kautta myöskin oikea kehysbudjetti.

Sitten poliisitoimesta pelastustoimeen ja kiitoksen sanoja hallituksen budjettiesitykselle siltä suunnalta. Tein viime vuonna talousarvioesityksen pelastajakoulutuksen lisäämiseksi. Se ei silloin ottanut tuulta allensa. Nyt on kuitenkin toisin. Budjettiesityksessä on vuodelle 2009 esitetty 877 000 euron rahoitusta, jolla on tarkoitus lisätä pelastajakoulutuksen aloituspaikkoja 30:llä nykyisestä 120:stä. Pätevän ammattihenkilöstön rekrytoiminen pelastuslaitoksiin on tänä päivänä Suomessa erittäin haasteellista, sillä Pelastusopistosta ja Helsingin pelastuskoulusta valmistuneiden määrä ei vastaa kysyntää. Tämä tuli selkeästi esiin tutkimuksessa, jonka Pelastusopisto teki pelastuslaitoksen henkilöstötarpeesta vuosina 2008—2010. Lisäksi on todettava, että pelastushenkilöstön rekrytoiminen ruotsinkielisille ja kaksikielisille alueille yleensäkin on erityisen vaikeaa, koska Suomessa ei järjestetä säännöllisesti ruotsinkielistä pelastajakoulutusta.

Pelastustoimen päämäärä toteuttaa yhteistyössä muiden vastuuviranomaisten kanssa asumisen paloturvallisuuden toimenpideohjelmaa on hyvä ja sen kohdistaminen erityisesti hoiva- ja huoltolaitoksiin erityisen tärkeä. Tällä tavoitellaan onnettomuuksien ja erityisesti tulipalojen ja palokuolemien määrän vähentämistä. Arjen turvallisuus siis paranee.

Herra puhemies! Hätäkeskuskysymys on noussut julkisuudessa jälleen esille. Hätäkeskuslaitos painii monien ongelmien kanssa. Näiden ongelmien ratkaisuun tuleekin panostaa lähitulevaisuudessa merkittävästi. Kuten edellä kertomastani käy selville, poliisi ja pelastustoimi ovat jokseenkin kunnossa, mutta nyt on hätäkeskuksien vuoro. Hätäkeskusten toimintaedellytykset on turvattava niin resurssien kuin osaamisenkin kannalta. Yksittäisille hätäkeskuksille ja niiden johtajille on annettava mahdollisuus toimia ja kehittää omaa toimintaansa jokaisen oman toimintaympäristön vaatimalla tavalla.

Hätäkeskusten toiminnalliset ongelmat johtuvat vastausviiveiden, tukitoimintojen ja osittain henkilöstön suuren vaihtuvuuden aiheuttamista syistä. Hätäkeskusten toimintamäärärahat ovat riittämättömät jatkuvasti kasvavaan palvelun kysyntään nähden. On tärkeää, että hätäkeskusten resurssit turvataan tulevaisuudessa rekrytoinnin avulla ja samalla hätäkeskusten toimintaa ja laatua tehostetaan. Lähitulevaisuudessa on hätäkeskusten vuoro, ja tiedän, että ministeri Holmlund on tarttunut tässäkin asiassa toimeen.

Herra puhemies! Haluan vielä lopuksi nostaa esille Rajavartiolaitoksen osuuden budjettiesityksestä. Rajavartiolaitos vastaa rajaturvallisuudesta ja pitää sen kansainvälisestikin arvioiden hyvällä tasolla. Rajavartiolaitoksen toimintakenttä on laaja, ja laitokselle säädetyt tehtävät tulee kyetä hoitamaan ja samalla kehittämään toimintoja muuttuvien vaatimusten mukaisesti. Positiivista on se, että laitos kykenee pääsääntöisesti toteuttamaan ilma- ja vartioalushankintansa.

Negatiivista puolestaan ovat Rajavartiolaitoksen kiinteistövarallisuuden hallinnan siirrosta aiheutuvat kustannukset. Vuoden 2008 talousarvioon tehdyn merkinnän mukaan edellytettiin, että edellä mainitusta omistajahallinnon siirrosta aiheutuvat lisäkustannukset huomioidaan täysimääräisesti jne. Lausumasta huolimatta toimitilakustannusten aiheuttamaa nousua ei ole käsitykseni mukaan kompensoitu ja rahoitusvaje lienee 7,5—10 miljoonan euron luokkaa. Näkemykseni mukaan edellä mainittu kustannus pitäisikin kyetä kompensoimaan, jotta Rajavartiolaitoksen toiminta ja kehityshankkeet kyetään toteuttamaan.

Herra puhemies! Aivan viimeiseksi totean, että ulkoministeri Stubbin esitys vuotuisesta, alkuvuoteen sijoittuvasta ulkopoliittisesta keskustelusta on erittäin hyvä. Neljän vuoden välein tehtävän turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon aikaväli on varsin pitkä. On todettava, ettei tämän esityksen tule vaikuttaa tuohon selontekoon. Molemmat ovat tarpeellisia ja täydentävät sopivasti toisiaan.

Marko Asell /sd:

Arvoisa puhemies! Käsittelyssämme oleva talousarvio jatkaa sitä eriarvoistavaa linjaa, joka jo reilu vuosi sitten oli hallitusohjelmasta havaittavissa. Pieni- ja keskituloisten elämä kallistuu kaikilla osa-alueilla, mutta silti hyvätuloisille ojennetaan suurimmat tulonsiirrot monenlaisten verohelpotusten muodossa. Eilen valtiovarainministeri Katainen kehui opposition vaihtoehtobudjetteja, joissa tuodaan rehellisesti esille omat linjaukset. Ne eivät tietenkään ole porvarilinjan mukaisia, vaan keskittyvät helpottamaan tavallisten pieni- ja keskituloisten ihmisten arkea. Tällainen on erityisesti sosialidemokraattien vaihtoehto, luottamusbudjetti. Porvarihallitus markkinoi itseään sosiaalisena hallituksena. Todellisuudessa hallituksen toiminta harhauttaa katsomaan lentävää lehmää taivaalla ja potkaisee sitten palkansaajaa haaroväliin.

Arvoisa puhemies! Puhetta talousarviosta voisi pitää pidempään. Ajanpuutteen vuoksi nostan vain pari tärkeää seikkaa esille.

Ensimmäisenä liikennepanostukset, jotka ovat riittämättömät. 15 miljardin arvoinen tieverkkomme on rapistumassa ja kulumassa kiihtyvää vauhtia. Asiantuntijat arvioivat, että jos haluamme pitää sen edes nykyisessä kunnossa, tienpitoon tulisi suunnata 150 miljoonaa euroa lisää vuosittain seuraavan 10 vuoden ajan. Nyt kuitenkin hallitus on vähentämässä perustienpidon rahoitusta 14 miljoonalla. Tällä hetkellä liikenteen määrärahat ovat reaaliarvoltaan enää puolet 1990-luvun alun tasosta. Kuinka kauan tämä suuntaus voi jatkua? Liikennevaliokunta on lausunnoissaan yksimielisesti peräänkuuluttanut isompaa panostusta liikenteen määrärahoihin.

Perusradanpidon määrärahat vähenevät noin 24,7 miljoonaa euroa. Ei ole kovin pitkä aika, kun meille valiokunnassa asiantuntijat esittelivät kuvia rautateiden heikentyneestä kunnosta, muun muassa kuvia murtuneista kiskoista. Eräs tuttu junaraiteiden korjausmies sanoi minulle taannoin, että jos ihmiset tietäisivät, kuinka huonokuntoisilla radoilla he matkustavat, niin he eivät enää junilla kulkisi. Huolestuneita ja vakavia viestejä tulee siis asiantuntijoilta, virkamiesportaasta, radan varresta alan ammattilaisilta, yksimieliseltä valiokunnalta ja useilta poliitikoilta, niin kuin edellisissä puheenvuoroissakin on huomattu täällä eduskunnan salissa. Silti perusradanpidon rahoitus vähenee lähes 25 miljoonaa. Tämä näyttää todella erikoiselta suuntaukselta, huolestuttavalta suuntaukselta, kun lähes 2 miljardilla alennetaan veroja, mutta esimerkiksi ratojen ja teiden kuntoa ja turvallisuutta ei nähdä tarpeellisena parantaa, ei edes ylläpitää.

Arvoisa puhemies! Näitten liikennemäärärahojen riittämättömyyden lisäksi minulla on toinen tärkeä asia, joka liittyy lasten ja nuorten hyvinvointiin ja tulevaisuuteemme nykyisessä valossa. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen on yhä suureneva haaste. Monien tilastojen valossa on nähtävissä lisääntyvää pahoinvointia, syrjäytymistä, psyykkisten sekä fyysisten ongelmien lisääntymistä. Tilanteen jatkuessa näin, tulee sosiaali- ja terveyssektorin menopuoli leviämään käsiin seuraavien vuosikymmenten aikana, kun työväki vähenee, suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle ja yhä useampi työikäinen joutuu työkyvyttömyyseläkkeelle. Ihmiset elävät kehittyvän teknologian ansiosta ja parempien lääkkeiden avulla pitempään, mutta sairastuvat entistä aikaisemmin, ääriesimerkkinä opiskelija, joka vuosikymmenen opiskelun jälkeen ilman työuraa siirtyy terveysongelmien takia suoraan työkyvyttömyyseläkkeelle.

Ihmisten pahoinvointiin on monenlaisia selityksiä. Ravintotottumukset on yksi. Minulla on tässä yksi artikkeli, minkä tuolta netistä otin, jossa professori Raija Tahvonen kertoo, että juomien ja makeisten kulutuksen kasvu, ihmiset siis syövät makeisia enempi, on yksi syy tähän, että voidaan huonosti. Tässä on vähän tilastoa: "Kun vuonna 1995 makeisten kulutus oli 28,5 miljoonaa kiloa, se oli viime vuonna lähes 41 miljoonaa kiloa. Juomissa kulutuksen kasvu on ollut voimakasta etenkin alkoholijuomien kohdalla. Vuonna 1995 kulutusluku oli 96 miljoonaa litraa ja viime vuonna jo lähes 196 miljoonaa litraa." Lisäisin meidän sosialidemokraattien omaan luottamusbudjettiin kyllä jonkin näköisen karkkiveron. Täytyy sitä vielä esittää.

Arvoisa puhemies! Ennalta ehkäisevällä työllä, esimerkiksi lasten liikkumiseen panostamalla, voidaan säästää satoja miljoonia euroja vuodessa. Euron sijoitus lasten harrastuksiin tulee moninkertaisena takaisin. Tämä olisi hyvä sisäistää. Viestinä sanoisin, että vaikka olemmekin Pisa-tutkimuksessa maailman kärkimaa, niin esimerkiksi hyvinvointipanostukset peruskouluissamme ovat riittämättömät. Oppilaiden moniammatillinen tukeminen on turvattava, luovien aineiden ja varsinkin liikunnan lisääminen erilaisin keinoin tulee ottaa vakavasti opetussuunnitelmiin.

Liikuntaa pitää olla joka päivä eri muodoissaan. (Ed. Mieto: Hyvä!) Opetustuokioiden järjestäminen vaihteeksi pururadalla tai kotitehtävien määrääminen myös liikuntatunneilta tulisi ottaa käyttöön. Presidentti Halosen avaus tässä nimenomaisessa asiassa oli tärkeä ja tähän aikaan sopiva. Lauantain lisääminen koulupäiväksi ei saa minun kannatustani, mutta keskustelun avauksena se oli oikeaan osunut, ja on sääli, että hänen ideansa ammuttiin rytinällä alas eikä siihen itse perusajatukseen eli lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen tartuttu. Koko keskustelu aiheesta kuivui.

Arvoisa puhemies! Näitten kritiikkien jälkeen kuitenkin kiitosta. Valtion liikuntaneuvoston jäsenenä haluan kiittää ministeri Wallinia siitä, että liikunnan määrärahat ovat nousemassa. Toivon, että tämä suuntaus pysyy tällaisena ja tämän aiheen tärkeyden ja ennalta ehkäisevän työn merkityksen ymmärtävät myös muut ministerit.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps:

Arvoisa herra puhemies! Eriarvoisuus yhteiskunnassamme kasvaa huolestuttavaan tahtiin, eikä loppua näy. Hallituksen esittämät veronkevennykset eivät hyödytä kaikkein pienituloisimpia, kuten opiskelijoita, työttömiä, pienen eläkkeen varassa eläviä, köyhiä, yksinhuoltajia ja lapsiperheitä. Viime vuosina heidän ostovoimansa on inflaation vaikutuksesta heikentynyt kaikista eniten, ja sama kehitys näyttää jatkuvan.

Kotimaan talouden kannalta olisi kuitenkin tärkeää, että juuri pienituloisten ostovoimaa parannettaisiin, sillä he käyttävät tulonsa ruokaan, vaatteisiin ynnä muihin välttämättömiin kulutustarvikkeisiin ja palveluihin, mikä osaltaan vahvistaa talouskasvua.

Arvoisa puhemies! Kansalaiset ansaitsevat verorahojensa vastineeksi toimivat peruspalvelut, kuten koulut, sairaanhoidon, sosiaaliturvan, lastenhoidon sekä vanhusten hoivapalvelut. Niiden laadusta ei voida jatkuvasti tinkiä.

Vuoden 2009 budjetissa tulisi kiinnittää huomiota erityisesti terveydenhuollon toimivuuteen. Lääkärikoulutuspaikkoja on lisättävä tuntuvasti, jotta hoitotakuu toteutuisi ja lääkäriin pääsisi nopeasti. Jo yhteisen turvallisuuden kannalta on tärkeää, että esimerkiksi toimivat mielenterveyspalvelut ovat kaikkien kansalaisten ulottuvilla. Erityisesti lapsille ja nuorille on pystyttävä tarjoamaan kouluterveydenhoitajan ja kuraattorin palveluita riittävästi.

Arvoisa puhemies! Väestön ikääntyminen edellyttää valtiolta lisärahoitusta palveluihin. Vanhustenhoidon tulee kaikissa tilanteissa olla asiakaslähtöistä ja eettistä. Tähän voidaan vaikuttaa parhaiten huolehtimalla siitä, että koulutettua hoitohenkilökuntaa on riittävästi. Viime aikojen otsikot vanhusten aliravitsemuksesta ja liiasta lääkitsemisestä kertovat karua kieltään siitä, kuinka heikosti ikäihmisten hoito tänä päivänä on järjestetty joidenkin kuntien hoitolaitoksissa. Hyvinvointivaltiossa tavoitteena tulisi olla jokaisen kansalaisen kohdalla onnellinen ja aktiivinen vanhuus, jossa tarvittava turva ja huolenpito on taattu. Ikäihmisten kotona asumista on tuettava mahdollisimman pitkään. Kallis laitoshoito on vihoviimeinen vaihtoehto sekä ihmisen itsensä että yhteiskunnan kannalta. Toivonkin, että vanhustenhoidon räikeistä epäkohdista uskallettaisiin keskustella avoimesti, sillä muuten tilanteeseen ei saada parannusta.

Kotipalveluita tarvitsevat vanhusten lisäksi myös useat lapsiperheet. Yhä lisääntyvät huostaanotot viestivät perheiden pahoinvoinnista, josta kärsivät ennen kaikkea lapset ja nuoret. Jotta vakavilta ongelmilta vältyttäisiin, tulisi yhteiskunnan resursseja nyt kiireesti suunnata ennalta ehkäisevään apuun. Konkreettinen kodinhoitoapu voi ratkaisevalla tavalla auttaa pienten lasten vanhempia jaksamaan eteenpäin vaikeina aikoina. Vielä 1960—1970-luvulla tällaista apua annettiin köyhissäkin kunnissa, mutta 1990-luvulta lähtien lapsiperheet on jätetty oman onnensa nojaan.

Arvoisa puhemies! Olen hyvilläni siitä, että tupakan verotusta vihdoin kiristetään, vaikka korotuksen määrä olisi voinut olla esitettyä suurempikin. Sen sijaan hallituksen päätös olla nostamatta alkoholiveroa on suorastaan edesvastuuton, kun otetaan huomioon, kuinka mittavia sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja sekä taloudellisia menetyksiä alkoholin käyttö Suomessa aiheuttaa. Vuosittain viina tappaa yli 3 000 suomalaista ja on työikäisten yleisin kuolinsyy. Asiantuntijoiden mukaan juuri alkoholin hinnalla sen saatavuuden ohella on merkittävä vaikutus kulutuksen määrään. Hintojen nousu vähentäisi erityisesti lasten ja nuorten juopottelua, joka on meillä valtava ongelma. Kansanterveyslaitoksen kyselyn mukaan kolme neljäsosaa koululaisista kertoo olleensa vuoden sisällä tosi humalassa. Tämä tieto on hätkähdyttävä.

Arvoisa puhemies! Poliisin ja hätäkeskusten hälytystehtävien määrä on kuluvan vuosikymmenen aikana kasvanut merkittävästi samalla, kun henkilöstöä on vähennetty. Tämä kehitys jatkuu edelleen, mikä on huolestuttavaa kansalaisten turvallisuuden kannalta. Jotta hallituksen markkinoima vastuullinen ja välittävä Suomi toteutuisi, on hätäkeskuksille ja poliisille turvattava riittävät resurssit koko maassa.

Eero Akaan-Penttilä /kok:

Arvoisa puhemies! Muutamia kommentteja tässä puheenvuorossa ensi vuoden valtion talousarvioon.

Aloitan työeläkkeistä sen takia, että tämän päivän lehtitiedotteessa Yhdysvaltain keskuspankki Fed on ilmoittanut pelastavansa vakuutusjätti American International Groupin 85 miljardin dollarin hätäapulainalla, ja sen seurauksena Yhdysvaltain hallitus saa 80 prosentin osuuden yhtiöstä. Tästä minun ajatukseni menee vaan siihen, että Suomen työeläkerahastoja yritetään hoitaa erittäin hyvin, mutta niiden kautta on erilaisia hedge fundeja ja muita vastaavia, jotka tiettävästi myös liikkuvat Amerikan markkinoilla, ja olen vähän huolissani, miten niille rahoille siellä käy, koska kukaan ei ole tänään esimerkiksi täällä tästä mitään kertonut. En ole ainakaan kuullut. Yritin pääministeriltä sitä kysyä, mutta en saanut tähän puheenvuoroa.

Iltatelevisiossa näin Varman toimitusjohtajan esiintyvän tästä asiasta. Hän oli aika levollinen. Sen sijaan Tapiola-yhtiön toimitusjohtaja kyllä painotti kovasti sitä, että näiden asioiden kanssa täytyy olla tosi varovaisia ja huolellisia. Minä toivoisin, että tämä viesti jotenkin nyt menisi eteenpäin ja huomenna täällä tai jossain vaiheessa hallitus kertoisi, miten paljon suomalaista työeläkerahaa liikkuu Amerikan markkinoilla yleensäkin ja erityisesti näissä vaarallisiksi tai vaikeasti hallittaviksi tiedetyissä hedge fundeissa. Tämä oli oikeastaan minun ensimmäinen kommenttini, vaikkapa tietenkin nämä työeläkkeet eivät ole valtion budjetissa lukuun ottamatta valtion omilla palkkalistoilla olleiden henkilöiden eläkkeiden hallintaa.

Mutta sitten muihin asioihin. Tässä budjetissa on tietenkin monta hyvää asiaa, mutta kun lyhyesti pitää sanoa, niin toinen asia, jonka haluan ottaa esille, on tämä vaikeavammaisten henkilöiden subjektiivinen oikeus henkilökohtaiseen avustajaan. Se on ollut tämän eduskunnan ykkösasioita jo viime kaudella, ja omituinen sen kulku on. Tämä näköjään menee hyvään suuntaan, ja meidän täytyisi lakiehdotuksen yhteydessä tarkemmin siihen puuttua.

Kyseessähän on vaikeimmin vammaisten itsemääräämisoikeus ja siihen kuuluvia juridisia tulkintoja. Tämä kohderyhmä on 0,1 prosenttia Suomen väestöstä, ja vammaispalveluiden osuus sosiaalimenoista on ainoastaan 3,8 prosenttia, ja siitäkin 80 prosenttia on kuljetuspalveluiden osuus, mutta silti Kuntaliitto on aivan nyrkit tanassa ja vastustaa tätä vaikeimmin vammaisten subjektiivista oikeutta henkilökohtaiseen apuun. Siellä on monia ongelmia. Tätä on laajennettu aika paljon. Mukaan otetaan vaikeasti näkövammaisia, kehitysvammaisia ja vaikeaa epilepsiaa sairastavia henkilöitä, mikä varmaan on sinänsä aivan oikein. Tämä perusryhmittymä on noin 4 000 ihmistä koko Suomessa, josta vain pieni osa on vielä tämän kaiken ulkopuolella, mutta räikeimmillään voi asiantuntijoiden mukaan käydä niin, että he edelleenkin ovat, vaikka tämä uusi laki tulee voimaan, ja on kyllä kovin kummallinen kehityskulku, jos näin tässä asiassa pääsee käymään. Palatkaamme tähän asiaan sitten, kun varsinainen laki ensi kuun alussa tulee eduskuntaan, mutta kyllä siinä sivistysvaltion nurkkia vähän väärällä lailla kohdellaan.

Toinen vähän samanlainen asia on tämä meidän sotaveteraaniemme tilanne, josta täällä on onneksi jo moni edustaja aikaisemminkin puhunut.

Kun Sotainvalidi-lehti numero 4 tuli minun postiluukustani viime viikolla, niin otsikko tässä lehdessä on: "Valtiovarainministeriö tylynä sotainvalideille ja veteraaneille." Ensimmäinen kappale, jonka lainaan kuuluu: "Valtiovarainministeriön heinäkuun lopussa julkistettu ensi vuoden valtion budjettiehdotus ei valitettavasti tuo mitään uutta sotainvalideille eikä veteraaneille. Päinvastoin heidän korvauksiinsa, hoitoonsa, kuntoutukseensa ja muihin palveluihinsa osoitetut määrärahat pienenevät reipasta vauhtia. Toki kyllä pääsääntöisesti perustuen heidän joukkonsa harvenemiseen." Niin, siis minkä joukon harvenemiseen?

Suomessa on sotainvalideja tällä hetkellä 10 000 ja ensi vuonna, arvoisa puhemies, 8 500. Sotaveteraaneja on tällä hetkellä 58 000, ja ensi vuonna heitä on 8 000 vähemmän. Eli vauhti on aika nopea, ja kun sotainvalidit omasta lehdestään lukevat tämän laatuista otsikkoa, joka minusta on aivan oikein koko pääkirjoitus, niin mitä he ajattelevat meistä poliitikoista? Kyllä kai se meille jokaiselle aika selvää on. Voisi vielä ajatella, että Sotainvalidi-lehden päätoimittaja nyt on jotenkin tässä hurahtanut, mutta Juhani Saari ei kyllä sitä tee. Sen verran hyvin hänet tunnen.

Aivan samalla lailla kirjoittaa vähän myöhemmin ilmestyvä Suomen Sotaveteraanilehti. Otsikossa lukee, että "Valtion talousarvioehdotus on pettymys sotiemme veteraaneille". Siellä kerrotaan samanlainen asia vähän toisin sanoin. Molemmissa tehdään ehdotuksia, miten työkyvyttömyyshaitta-asteprosenttia voitaisiin vähentää, koska sen seurauksena tietyt kotipalvelut voitaisiin tuoda näille ihmisille kotiin, huom., joiden keski-ikä on 86 vuotta. Eipäs meillä rosentteja vähennetä. Mieluummin sanotaan, että "sul on 5 rosenttia liian vähän, et saa sitä tai tätä kotipalvelua tai et pääse laitoskuntoutukseen sillä lailla kuin jotkut". Aivan ihmeellinen ongelma minusta osittain tämän alan ammattilaisenakin. En ymmärrä sitä, että tässä ei myöskään ole koordinaatiota, enkä hyväksy, että Suomessa ei pystytä koordinoimaan tämän väestönosan kuntoutuspalveluita edes. Miten sitten pystytään kaikki muu tekemään?

Vaikeimmin vammaisia ei tässä maassa pystytä määrittelemään. Näiden sotainvalidien ja sotaveteraanien kuntoutuksessa on rahaa, joka on tullut Valtiokonttorista jakoon. Se jää osittain käyttämättä. Miksi? Ehkä sen takia, että meidän toiminnallisia raporttejamme tänne ei tule. Mehän emme tiedä itse asiassa, kuinka paljon sitä varsinaista kuntoutustyötä on tehty. Me tiedämme vaan, miten paljon rahaa on käytetty. Toisin sanoen, siinä on ensinnäkin näiden veteraanijärjestöjen omaa rahaa. He ovat saaneet sitä lisää realisoimalla omaa omaisuuttaan. Sitten oli tämä Valtiokonttorin raha. Sen lisäksi tiettävästi lähes jokaisessa kunnassa on jonkun verran veteraaneille kohdennettua rahaa. Veteraanineuvojia lienee joka ikisessä kunnassa, jotka voisivat koordinoida tämän kaiken. Minulla on semmoinen käsitys, että hyvin harva kunta Suomessa on tätä koordinaatiota lähtenyt suorittamaan. Eli tässä on hämmästyttävän paljon tehtävää. Meillä ei kohta veteraaneja ole, ja me vaan puhumme täällä tästä. Tämä on aikamoinen asia itse asiassa. Sen takia erikseen tulen puhumaan budjetin muista asioista, jotka ovat lähempänä normaalitalouspolitiikkaa ja normaalitoimintaa, mutta ensimmäisen puheenvuoroni halusin käyttää näistä ongelmista, jotka ovat häpeäpilkkuja, koska niitä ei suostuta järjestämään.

Kimmo Tiilikainen /kesk:

Arvoisa puhemies! Lyhyen kaavan mukaan täytyy vaan kerrata, että hallituksen antama budjettiesitys sopii tähän nykyiseen suhdannekuvaan erittäin hyvin. Siitä on monia todistavia puheenvuoroja tänään esitetty, joten en rupea niitä toistamaan.

Sen sijaan pari pientä yksityiskohtaa. Näyttää jälleen siltä, että eduskunta joutuu lisäämään noita ympäristötöitten määrärahoja, millä näitä siirtoviemäreitä ja pilaantuneitten maitten kunnostuksia tehdään. Siellä ollaan jälleen sillä parin vuoden takaisella tasolla. Viime syksynähän eduskunta näitä ansiokkaasti korjasi ja sama homma taitaa olla nyt taas edessä. Tosin samalla, kun lisätään ympäristötyön määrärahoja erilaisten siirtoviemärihankkeitten rahoittamiseksi, täytyisi aloittaa myös se pohdinta, onko olemassa tai kehitettävissä sellaisia pienen mittakaavan ratkaisuja näitten kuntien vanhenevien jäteveden puhdistamoitten saattamiseksi nykyvaatimusten mukaisiksi. Väitän, että voi olla hyvinkin löydettävissä tämmöisiä moduulityyppisiä, kompakteja ratkaisuja, joilla sitten vältetään se, että täytyy kymmeniä tai satoja kilometrejä kaivaa viemäriä pitkin Suomen maaperää ja sitten pumpata siellä jätevesiä. Sehän nyt ei loppujen lopuksi kovin järkevältä touhulta kuulosta, jos paikallinen käsittely pystytään järjestämään.

Toinen, hieman samaan asiaan liittyvä näkökulma on sitten tuo kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien rakentaminen, mikä nyt on hyvässä vireessä ja tulee vaan kiihtymään lähivuosina. Siinä itse asiassa täytyy nyt sitten valiokuntien käsittelyvaiheessa vetää eduskunnan se linja, että kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien uusimisen suunnitelmat tulevat tuon laajentuvan kotitalousvähennyksen piiriin. Nimittäin, ellei näitä uusimisia tehdä suunnitellusti, siinä helposti käy niin, että aivan tarpeettoman kalliita ja järeitä ratkaisuja sitten ihmiset, ikääntyneetkin ihmiset, kaivelevat sinne maan alle. Hyvällä suunnittelulla löydetään se kullekin kiinteistölle riittävä taso. Sillä tavalla on erittäin perusteltua myös taloudellisesta näkökulmasta, että tätä suunnittelua myös kotitalousvähennyksen kautta tuetaan, ei pelkästään sitä toteuttamistyötä.

Arvoisa puhemies! Nyt kun salissa on myös yksi oppositiopuolueen edustaja — terveisiä sinne takariville — täytyy kuitenkin palata tuohon aamupäiväiseen keskusteluun. Täällä SDP:n johtotroikka, Heinäluoma, Filatov, Urpilainen, puhui kovasti luottamuksesta. Mutta se, mitä he itse tekivät, oli kyllä kaikkea muuta kuin luottamusta herättävää. Kun mitään asiallista kritisoitavaa hallituksen budjettiesityksestä ei oikein tahdo löytyä tässä suhdannetilanteessa, niin sitten turvaudutaan tämmöisen Pankkiyhdistyksen tiedotteeseen ja ikään kuin väärin siteeraten yritettiin lietsoa pelkoa kaikkien Suomen asuntovelallisten piirissä, että nyt sitten pankit yksipuolisesti lähtisivät nostamaan korkoja. Minusta se on vastuutonta pelottelua, mihin ei pitäisi tämän tason poliitikkojen syyllistyä, koska tuo Pankkiyhdistyksen tiedote ainoastaan kertoo, että siellä on toiveita, että joissain tulevissa asuntolainoissa sitten tällä tavalla voitaisiin menetellä, että pankitkin korkoja nostavat, mutta siitä ei ole mitään esityksiä. Ja se, että ikään kuin annettiin ymmärtää, että olemassa oleviin asuntolainoihin tällaista suunniteltaisiin, ei todellakaan ollut luottamusta herättävää politiikkaa.

Päinvastoin se, mitä hallitus tekee, antaa veronkevennyksillä yksityiseen kulutukseen piristysruiskeen, jolla kotimaista työllisyyttä ylläpidetään, se on luottamusta herättävää. Samaten verotuksen keinoin ja investointituilla kannustetaan suuriin yksityisiin investointeihin esimerkiksi kotimaiseen energiaan ja uusiutuvaan energiaan satsaamalla ja nimenomaan, kun lisätään näitä infrainvestointeja niin teihin kuin ratoihin, se on sitä julkista elvyttämistä. Hallitus käytännössä tekee kaikkea sitä, mitä oppositio on peräänkuuluttanut. Juuri sillä tavoin sitä luottamusta rakennetaan, ei aiheettomalla pelottelulla, mutta tietenkään pelotteluun turvautuminen ei ole valitettavasti uutta SDP:n puolelta näin vaalien alla.

Ilkka Kantola /sd:

Arvoisa puhemies! Yritän olla provosoitumatta enkä ryhdy tässä pelottelemaan.

Ensiksi, julkisen talouden kestävyyden ohella, josta on paljon puhuttu täällä, on varmistettava yksityisten perheiden kestävyys. Jos perheet eivät kestä, murenee niin yksityinen kuin julkinenkin talous ennen pitkää.

Toiseksi, nollasummapelissä kannustaminen lisää eriarvoisuutta siten, että heikoimmassa asemassa olevien asema heikkenee entisestään.

Budjettikirjan luvut sisältävät lyhyitä kuvauksia suomalaisesta yhteiskunnasta. Tekstiin sisältyy vertailulukuja paitsi taloudesta myös elämästä talouden takana. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan numerot ja tekstit vievät yhteiskuntamme kipupisteiden ytimeen. Tiedot kertovat, miten meillä Suomessa elämä on tapahtunut muutaman vuoden ajan. Vertailulukusarjat näyttävät myös sen, miten hallitus toivoo ja ennustaa elämän kulkevan tästä eteenpäin.

Aivan aluksi kerrotaan ylipainoisuudesta, alkoholin humalakäytöstä, tupakoinnista ja työkyvyttömyydestä. Vuoden 2000 jälkeen vahvan taloudellisen kasvun kaudella niin ylipainoisuus, alkoholikuolemat, viinan humalakäyttö kuin työkyvyttömyyskin ovat selvästi kasvaneet, vain tupakointi on vähentynyt. Budjettikirja kertoo, että kaikilla näillä alueilla tulee ensi vuonna selvä käänne, kun ministeriön terveyden edistämisen politiikkaohjelma alkaa purra. Vastaavat vertailuluvut olivat viime syksynä luettavissa vuoden 2008 budjettiesityksessä. Näyttää selvältä, että tuolloinen optimismi oli liioiteltua ja tavoitteenasettelu jossain määrin epärealistista. Tilastollisesti merkittävät muutoksethan ihmisten terveydentilassa tapahtuvat hitaasti.

Lastensuojelun osalta tilanne on vaikea. Avohoidon tukitoimien piirissä olevien lasten määrä on aikaisemmista ennusteista ja tavoitteista huolimatta edelleen nousussa. Vuosi sitten hallitus ennusti ja toivoi, että luvut kääntyisivät laskuun. Nyt tiedämme, että näin ei ole käynyt. Virallisen toivon ja arkisen todellisuuden välinen ero saattaa ensi vuoden lopulla olla jopa 5 000 lasta, jos nykyistä kehitystä ei kyetä pysäyttämään. Vastaava kehitys näkyy kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten lukumäärissä. Vuonna 2000 kodin ulkopuolelle sijoitettuja lapsia oli vajaat 13 000, viime vuonna ylitettiin 16 000:n raja. Hallituksen tavoitteena on kääntää kehityksen suunta. Budjetin viimevuotiseen perustelutekstiin onkin nyt kirjoitettu yksi minusta tärkeä lisätavoite: "Tuetaan perheiden hyvinvointia ja vanhemmuutta." Jos tässä onnistutaan, saattaa lastensuojelun raskaiden toimenpiteiden tarve vähitellen vähentyä.

Perheiden hyvinvoinnin ja vanhemmuuden tukeminen tarvitsee merkittäviä taloudellisia voimavaroja. Kuntien kotipalvelun voimavaroista ei nykytilanteessa ole juuri riittänyt lapsiperheille. Lapsiperheiden tukemiseen tarkoitettuja resursseja tulee lisätä paljon nykyistä rohkeammin. Juuri tähän tarkoitukseen sijoitettuja rahoja tulisi tarkastella julkisena investointina, joka vahvistaa julkista taloutta tulevaisuudessa. Julkisen talouden kestävyyden ohella on varmistettava yksityisten perheiden kestävyys. Jos perheet eivät kestä, murenee talouskin ennen pitkää.

Rahan lisäksi tarvitaan perhetyön huippuosaajia, jotka kykenevät ylittämään asenteellisia esteitä ja avaamaan kulttuurisia lukkoja yhteistoiminnan tieltä perheiden kanssa. Hallituksen käynnistämään lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelmaan kohdistuu nyt todella kovia odotuksia. Ohjelman tulee nopeasti tuottaa jämäkkää ja konkreettista apua tämän katastrofaalisen kehityksen pysäyttämiseen.

Viimeaikaiset uutiset lisääntyneistä pienten vauvojen pahoinpitelyistä ovat kriittisiä signaaleja, merkkejä, joita nyt tulisi osata lukea siellä, missä valta on, täällä eduskunnassa ja hallituksessa. Tehtävänä on ratkaista se, miten nämä kaksi asiaa, vahva julkinen talous ja kansalaisten keskimääräinen ostovoiman kasvattaminen, muutetaan henkiseksi voimaksi, joka tuo pelastuksen näille kaikkein pienimmille meidän joukossamme.

Arvoisa puhemies! Oppositiosta katsoen on aidosti hämmentävää ja vähän kiusallista se, että monet sosiaaliturvan kehittämiseen liittyvät asiat sisältyvät niin sanotun Sata-komitean työhön, joka tapahtuu julkisuudelta suojassa. Komitea ei ole tuottanut eduskunnalle vielä ainoatakaan esitystä eikä ensi vuoden budjettiin ole varattu määrärahaa komitean esitysten toimeenpanoon. Kuitenkin eri tutkijoiden kesken vallitsee laaja yhteisymmärrys siitä, että sosiaaliturvajärjestelmän yksi keskeinen heikkous on eräiden väestöryhmien jälkeenjääneet etuisuudet ja tulonsiirtojen matala taso. Kun komitean esityksiä varten ei ole varattu määrärahaa, syntyy epäilys, ettei järjestelmä paranna kenenkään sosiaaliturvaa ilman, että se samalla heikentää jonkun toisen sosiaaliturvaa. Tällaisessa nollasummapelissä kannustaminen lisää eriarvoisuutta siten, että heikoimmassa asemassa olevien asema heikkenee entisestään. Rahaa siis tarvittaisiin.

Pääministerin ennen juhannusta ja nyt loppukesällä uudestaan esittämä ajatus 650 euron takuueläkkeestä sekoittaa soppaa entisestään näin sivusta katsoen. Oliko tämä ajatus Sata-komitean kehitelmä, joka kohta tulee eduskunnan käsittelyyn? Sitä me emme tiedä. Vai oliko pääministerin avaus merkki siitä, että myös hän alkaa olla kärsimätön komitean hitaaseen etenemiseen? Kuka maassamme johtaa sosiaaliturvajärjestelmän uudistamistyötä? Olemme varmaan kaikki samaa mieltä siitä, että vähimmäisturvan tasoa pitää nostaa. Kansaneläkkeellä ja pienillä työeläkkeillä olevat ovat silloin yksi kohderyhmä, joiden asiaa meidän täytyy tarkastella. Minä toivon, että valtioneuvoston asettama Sata-komitea tuo tähän jonkin ehdotuksen, jota voidaan sitten rauhassa eduskunnassa tutkia, ja sitten voidaan tehdä viisaita ja kestäviä päätöksiä.

Juha Mieto /kesk:

Arvoisa puhemies! Mettäteollisuus on kokenut torella kovia viimeisen vuoren aikana tai vuosien, varsinkin viimeisen vuoren aikana. Se on joutunut kovien leikkausten piirihin. Sieltä on väkiä vähennetty, on tehtahia lopetettu, vielä lisäksi ku Venäjän puutullien kanssa käytihin sillä lailla kun käytihin, jonka alun perin jo melkeen tiesi, jotta venäläiset saa puullensa tehrä, mitä ne tykkää, ja näinhän siinä lopuksi käytiin, jotta se meni juntturahan.

Mutta hallitus on toiminut ripiästi, se ei oo jääny tulehen makaamahan, eli uusia työpaikkoja on luotu näille paikkakunnille aika ripiäs tahris. Ja nythän on totuus se, että meirän pitää ruveta suomalaasesta puusta kehittämähän uusia tuotteita. Pitää muistaa se, että suomalaanen puu on laadukasta ja ennen kaikkea se on meirän yksi kansallisomaisuus ja luonnonvara ja sitä jatkoskin kannattaa viljellä siihen mallihin, jotta mettä tuottaa.

Pitää muistaa, että varsinkin Lapissa kasvanu suomalaanen puu on erittäin laarukasta. Meille tuorahan monesta maasta eri muodoissa olevia huonekaluja, ja melkeen voidaan sanoa, kun meikäläinen puhaltaa, että ne menöö, kuulkaa, ne huonekalut juntturahan. Eli meirän pitää mennä 100 vuotta taaksepäin, silloinhan tehtihin puusta kunnon huonekalut, ja ne on tänä päivänä arvotavaraa. Eli ruvetahan tekemähän huonekaluja, ostetahan suomalaasta tuotetta, työllistetähän samalla, jalostetahan loppuhun asti ja näin saarahan myös puusepänteollisuus käyntiin ja arvostukseen. Samoin puusta eri muoroissa tehtävä bioenergia saa varmahan uutta vauhtia. Nimittään kun annetahan signaali suomalaasille huippututkijoolle — kaikki tietää, että meillä on osaamista — varmahan käret syyhyen ne orottaa, kun ne pääsöö tutkimahan ja kehittämähän niitä laitteita ja millä laitteilla tehrään bioenergiaa eri muodoissa puusta.

Otetahan sellaanen asia esille, joka tuntuu hirmu aralta, tämä turve. Tässä rapia viikko sitten televisiossa oli professori Korhonen, naisihminen, joka tietää suosta kaiken, se on tehnyt kirjan. Mä korvat höröllä kuuntelin. Oon tavannu hänet muutaman kerran. Nimittäin suo kasvaa. Täällä Etelä-Suomessa suo kasvaa 1 millin vuoressa. Vaasan rannikolla 8 milliä vuoressa, kun siellä maan nousu on suurempi. Toisin sanoen 5 000 vuoden päästä, pohjalaaset, siellä on suovuoria, jos ei niitä ruveta hyöryntämähän, ja Suomessa Euroopan maista meillä on suhteutettuna tuohon pinta-alahan ylivoimaisesti eniten suota, eli annetahan suotutkijoille mahrollisuus ruveta kehittämähän suosta erimoisia tuotteita. Tänä päivänä varmahan tutkijat pystyvät tekemähän sellaaset laitteet, että niistä ei ylimääräisiä kasvihuoneilmiöhöyryjä tuu taivahalle. Eli otetahan suo kunnolla käyttöön.

Samoin haluaisin kiinnittää huomiota ja kiittää vielä liikunta- ja kulttuuriministeri Wallinia siitä, että hänen sektorinsa on hoitanut liikunta-asiat oivahan kuntohon kulttuurin puolella, ennen kaikkea liikunnan puoli on saanut lisää rahaa, ja toivotahan, että ne sektoroirahan siellä oikein eli annetahan seuroille ja nuorten pariin. Silloin ne menöö oikiahan osootteeseen. Siellä tehrään pyyteetöntä ja oivaa työtä. Siellä nuoret nauttii, ja se on meirän tulevaisuus kuitenkin nuorissa.

Enkä voi lopuksi olla puuttumatta siihen, että kouluuhin pitäis saada vähintään tunti, mieluummin kaksi viikos lisää koululiikuntaa ja nimenomaan ohjattua liikuntaa. Pikkuisen höristelisin sitä, että tämän päivän opettajat vaan pakkaa olla kateellisia siitä, että "minun ainesosaa ei kyllä kavenneta tunnillakaan". Se ei kenenkään aineesta oo se oppiminen pois, päinvastoin. Sieltä tuloo rauhallisuutta ja ehkä pollekin pelaa paremmin. Kaikki hyötyy.

Elisabeth Nauclér /r:

Ärade herr talman! Vi har i remissdebatten hört om de stora utmaningar, ja, rentav hot, landets ekonomi står inför. Osäkerheten på världsmarknaden undgår ingen i dagens globaliserade värld. De svårigheter vår träindustri står inför, och då särskilt de orter som berörs av kriserna, måste få all uppmärksamhet. Regeringen har för avsikt att vidta snabba åtgärder och det är viktigt.

Det tog något längre innan den svåra nedgången i sjöfartsnäringen åtgärdades. Den har särskilt drabbat Åland, ett litet samhälle där sjöfarten har samma betydelse som träindustrin för Finland. Därför är det med desto större tillfredsställelse jag noterar att effektiva åtgärder nu vidtas. Betydelsen av åtgärderna för sysselsättningen i små skärgårdskommuner kan inte nog understrykas. Det är ytterst viktigt att den finska sjöfarten kan verka på samma villkor som i omkringliggande länder.

Det vi nu ser i budgeten är ett infriandet av de löften som avgavs i regeringsprogrammet. Regeringen föreslår att de källskatteskyldiga ombordanställda på passagerarfartyg under finsk och åländsk flagg inryms under samma stödarrangemang som gällt för den finländska sjöpersonalens arbetskraftskostnader. Tack vare detta förslag försvinner den diskriminering som funnits mellan sjöanställda från Finland och sjöanställda från andra EU/EES-länder.

Vidare föreslår regeringen att stöd ska beviljas för byte av bemanning även på lastfartyg i ö- och kustcabotagetrafik, vilket gör att de får samma förutsättningar att konkurrera på lika villkor som lastfartyg i utrikesfart.

Den tredje konkurrensutjämnade åtgärden rör finländska fartyg som opererar på den internationella marknaden och inte anlöper finska hamnar. På dessa fartyg tillämpas en avlösning som innebär sex veckors arbete och sex veckors ledighet, vilket är sällan förekommande på utländska fartyg. En merkostnad uppstår när besättningen regelbundet ska bytas ut i utländska hamnar och transporteras hem. För att avhjälpa denna konkurrenssnedvridning förslår regeringen att 50 procent av kostnaderna för besättningsbytena ska stödjas.

Den följande stora frågan för sjöfarten, där jag likaså väntar på en europeisering av Finlands sjöfartspolitik, gäller en totalrevidering av tonnageskattelagen. Jag vet att en beredning pågår vid finansministeriet och nu måste det politiska budskapet gå fram så att näringen får en användbar tonnageskattelag i stället för den nuvarande som varit helt obrukbar. Det förväntas en möjlighet för både last- och passagerarfartygsrederier att gå in i en ny tonnageskatteregim så utformad att den gynnar en förnyelse och expansion av vår handelsflotta. Vår handelsflottas genomsnittsålder tillhör EU:s högsta. Alla de EU-länder som infört fungerande tonnageskatteregimer har upplevt en expansion av sina handelsflottor. Jag hoppas att Finland nu som en av de sista av EU:s sjöfartstater tar de nödvändiga stegen för att möta våra rederiers behov.

Om passagerarfartygen inte fullt ut kommer att kunna omfattas av tonnageskattelagen förutsätter jag att den saken klaras av genom en ändring av näringsskattelagen så att samma villkor som gäller för fartyg under till exempel dansk flagg, och som accepteras av EU, kan tilllämpas även på finska fartyg. Finland är geopolitiskt en ö som behöver all sin sjöfart.

Ärade herr talman! Från sjöfarten direkt över till Finlands bistånd. Finland har förbundit sig till Europeiska rådets beslut om en miniminivå om 0,51 procent av bruttonationalprodukten i bistånd senast 2010 och 0,7 procent 2015. Svenska riksdagsgruppen anser det vara viktigt att hålla de löften som getts. Regeringen är nog tvungen att återkomma till denna fråga i höstens budgetförhandling. Regeringsprogrammet förpliktar. Vi är skyldiga att också i handling visa mera solidaritet med de fattiga länderna.

Finland har ett anseende i världen genom de insatser som gjorts för världsfreden. Ett institut för utbildning av civila krishanterare har inrättats i Kuopio. Krishanteringen är en del av Finlands utrikes- och säkerhetspolitik, och genom den främjas Finlands utrikespolitiska mål och förbättras Finlands egen säkerhet. För att tillse att den nödvändiga flexibiliteten finns, så att resurserna står till förfogande för utrikesministeriet när de som bäst behövs, kommer jag att föreslå ytterligare medel i en budgetmotion.

Johanna Karimäki /vihr:

Arvoisa puhemies! Muutama lisähuomio ensimmäisen puheeni jatkoksi. Korkea työllisyys on tärkeä hyvinvoinnin kannalta, sillä se rahoittaa tärkeät peruspalvelut. Terveessä yhteiskunnassa kaikki ovat osallisia omien kykyjensä mukaan. On nurinkurinen yhtälö, että meillä on samanaikaisesti sekä työvoimapula että pitkäaikaistyöttömyys. Työttömyys on onneksemme kääntynyt laskuun, ja tätä hyvää kehitystä on syytä tukea koulutus- ja innovaatiopolitiikan kautta. Me emme tarvitse karkeaa jaottelua työtön tai työelämässä, vaan kaikesta työnteosta tulee saada lisätienestejä.

Ministeri Cronberg onkin kiitettävästi kehittänyt välityömarkkinoita heikoimmin työllistettäville, ja vammaisten työllistämiseen on ohjattu palkkatukea 36 miljoonaa. Lisäksi on hyviä toimenpiteitä nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn, kuten toiset 36 miljoonaa nuorten työllistämiseen. Tarpeeseen tulevat myös 4 000 uutta ammattikoulutuspaikkaa. Kaiken kaikkiaan työllisyyspolitiikka on tulevaisuutemme avainratkaisu.

Arvoisa puhemies! Budjettiin sisältyy laki Merentutkimuslaitoksen toimintojen järjestämisestä, jolloin toiminnot hajautetaan. Suomen ympäristökeskukseen perustetaan uusi Merikeskus ja Ilmatieteen laitokseen merentutkimuksen ohjelma. Meritutkijat vastustavat kemiallisen, biologisen ja fysikaalisen merentutkimuksen hajauttamista. Heidän huolensa on aiheellinen, sillä merentutkimus on nyt korkeatasoista ja Aranda-tutkimusalus kerää arvokasta tietoa tutkimusmatkoillaan. Muutosprosessissa tulisi ottaa henkilöstön asema ja toiveet huomioon ja esitystä on vielä hiottava ympäristövaliokunnassa. Tärkeintä olisi saada Itämeren ja kaikkien osallisten työntekijöiden kannalta optimaalisin ratkaisu. Ministeri Lehtomäki perusteli muutosta valumaketju-ajattelulla, mikä on varsin hyvä peruste. Sisävesien tila on suoraan yhteydessä meren tilaan, ja näin ollen niitä on järkevää tutkia samassa yhteydessä.

Kaiken kaikkiaan esitys on mielestäni osin keskeneräinen ja vaatii parannuksia ympäristövaliokunnan käsittelyssä. Tärkeintä on miettiä, kuinka saadaan yhteys säilymään mahdollisesti hajoavien työyhteisöjen välillä. Muutos vaatisi lisäresursseja, joita ei nyt ole esitetty.

Laajat yhtenäiset metsäalueet ovat tärkeitä luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi. Nyt rakennuspaineiden alla olevaan Sipoonkorpeen pitäisi perustaa kansallispuisto. Sitä tarvitaan Pääkaupunkiseudun itäiseksi keuhkoksi ja virkistyskeitaaksi. Läntinen Nuuksio on jo niin ahkerassa käytössä, että se uhkaa kulua. On korkea aika pelastaa arvokas vanha metsä, jota Sipoonkorvessa on. Tässä budjetissa ei ole esitetty uusien kansallispuistojen perustamista, vaikka tarve niille on suuri.

Iloitsen siitä, että alueiden myynti luonnonsuojelutarkoitukseen vapautetaan verosta. Metsiensuojeluun tarvitaan kuitenkin myös lisärahaa, ja nyt esitetty lisäys 3,7 miljoonaa Metso-ohjelmalle ei riitä turvaamaan lajien kirjoa ja luonnon monimuotoisuutta.

Arvoisa puhemies! Palaan vielä lyhyesti sosiaalipolitiikkaan, johon keskityin laajemmin ensimmäisessä puheenvuorossani. Kannatan verotuksen painotuksen siirtoa työn verotuksesta kulutuksen ja saastuttamisen verottamiseen. Kannatan myös vastuullista taloudenpitoa, jossa ei syödä velaksi ja jossa huomioidaan taloussuhdanteet ja markkinatilanteet. Siihen nähden budjetti on kohtuullisen hyvä.

Lopuksi terveisiä Sata-komitealle, joka valmistelee laajaa sosiaaliturvan uudistuspakettia. Kaikkein heikompiosaisten asemaa on parannettava. Pienet minimietuudet on nostettava tasolle, jolla pärjää, ja ne on sidottava indeksiin, jotta jatkossa estetään tukien jälkeenjääneisyys palkkatuloihin verrattuna ja inflaatioon nähden. Lapsiperheiden tukemiseksi myös lapsilisät on sidottava indeksiin. Nämä ovat kaikki asioita, jotka vaikuttavat meihin kaikkiin. Turvallisessa yhteiskunnassa ei ole kärjistyneitä sosiaali- ja terveyseroja eikä äärimmäistä köyhyyttä.

Mats Nylund /r:

Ärade herr talman, arvoisa herra puhemies! Regeringens budgetförslag för 2009 har en stark social profil. De utökade skatteavdragen riktas främst till låg- och medelinkomsttagare, pensionärerna får en efterlängtad skattelättnad som rättar till det missförhållande som rått genom att pensionsinkomster beskattats hårdare än löneinkomster och sänkningen av matmomsen från 17 till 12 procent ger relativt sett betydligt mer till låginkomsttagarna än till de högavlönade. Alla ska vi ha mat och det är definitivt oskäligt att vårt dagliga bröd idag beskattas hårdare än i andra EU-länder.

Andra viktiga sociala element är höjningen av moderskaps-, faderskaps- och föräldrapenningens miniminivå. Förhöjningen av vårdpenningen för hemvård av barn, stödet för privat vård av barn samt höjningen av barnbidraget från och med det tredje barnet är också välkomna sociala satsningar. Statsminister Vanhanens andra regering visar med sitt budgetförslag en klar prioritering för de utsatta grupperna i samhället.

Arvoisa herra puhemies! Maataloussektori on valitettavasti joutunut kannattavuuskriisiin voimakkaasti nousseiden tuotantokustannusten, etupäässä väkilannoitteiden ja polttoaineiden osalta mutta myös koneiden ja muiden tuotantokustannusten osalta. Kustannukset ovat nousseet huomattavasti nopeammin kuin tuotehinnat, erityisesti kotieläinsektorilla, ja monet tilat käyvät tänä päivänä kovaa kamppailua toiminnan tuottaessa tappiota. Vaikka toimenpiteet eivät ole läheskään riittävät kehityssuunnan kääntämiseksi, on erittäin myönteistä, että hallitus esittää polttoaineveron palautuksen korottamista ja maatalouden siirtämistä ensimmäisestä sähköveroluokasta toiseen eli samaan, missä teollisuuskin on.

On myös erittäin tärkeää, että valtiovarainministeriö mahdollisimman pian valmistelee lain, joka mahdollistaa luovutusverosta luopumisen maa- ja metsätalousmaata koskevissa maakaupoissa. Tähän asti korkotukilainaa saavalle on myös myönnetty vapautus luovutusverosta, mutta koska voimassa oleva investointitukilainsäädäntö selvästi rajaa tämän ryhmän, on oikeudenmukaista, että luomme lainsäädännön, jonka mukaan esimerkiksi työ- ja elinkeinokeskukset päätöksillään tai harkintansa perusteella voivat antaa todistuksen, joka mahdollistaa saman verovapauden kuin lisämaata hankittaessa.

Maatalous tarvitsee nyt enemmän kuin koskaan neuvontapalveluja. Suuren osan taloudellisissa vaikeuksissa olevista tiloista muodostavat juuri ne tilat, jotka ovat tehneet investointeja ja kehittäneet toimintaansa ja joiden osalta erityisesti taloudellisella neuvonnalla on paljon annettavaa. On oikeutettua, että eduskunta korot- taa maatalousneuvontajärjestöille myönnettäviä määrärahoja. Panostaminen neuvontaan maksaa itsensä takaisin monin kerroin maatilojen taloudellisemman toiminnan muodossa.

Hallitus panostaa talousarviossa merkittävästi infrastruktuuriin. Liikennepoliittinen selonteko on erinomainen työkalu pitkäjänteisen liikennepolitiikan toteuttamiseksi. Tästä huolimatta meidän on rehellisyyden nimissä todettava, että kustannuskehitys on ollut niin nopea, etteivät edes huomattavat määrärahakorotukset esimerkiksi perustieverkkoon ole riittäviä tyydyttävän tason ylläpitämiseksi. Lähden siitä, että hallitus tulevissa lisätalousarvioissa palaa määrärahakysymykseen.

Ärade herr talman! Regeringen har gjort betydande budgetsatsningar på vår infrastruktur. Den trafikpolitiska redogörelsen är ett utomordentligt redskap för långsiktighet i trafikpolitiken. Trots detta måste vi i ärlighetens namn konstatera att kostnadsutvecklingen varit så snabb att även de betydande förhöjningarna av anslagen till exempelvis basvägnätet inte räcker till för att upprätthålla en tillfredsställande nivå. Jag utgår ifrån att regeringen återkommer till anslagen i kommande tilläggsbudgetar.

Tuulikki Ukkola /kok:

Arvoisa puhemies! 20 vuotta sitten asiantuntijat varoittivat Suomen eduskuntaa, päättäjiä, että vaikeammat ajat ovat tulossa. Pari vuotta sen varoituksen jälkeen Suomi ajautui syvään lamaan ilman, että valtio, hallitus, valtiovalta, eduskunta olisivat yrittäneet budjettitoimenpiteillään hieman vaimentaa laman vaikutuksia ennen kuin oli liian myöhäistä. Nyt tässä budjetissa sentään varaudutaan huonompiin aikoihin ja maailmantalouden turbulenssiin, ja tämä on tässä suhteessa historiallinen budjetti. Siinä panostetaan tuottavuuden lisäämiseen, joka on todellakin ainoa keino pitää julkinen sektori kunnossa ja tuottavuutta voidaan lisätä vain keventämällä verotusta, jotta kannattaisi tehdä töitä ja perustaa yrityksiä, jotka juuri tar-joavat työtä. Eivät työpaikat puussa kasva kuten ei rahakaan, vaikka luottamusbudjetin rakentajat niin ehkä kuvittelevatkin.

Toisessakin mielessä budjetti on historiallinen. Koskaan ennen ei yksittäistä sosiaalietua ole korotettu peräti 170 eurolla kuukaudessa. Vanhoissa mummon markoissa laskettuna, sanottuna, se on 1 000 markkaa. Hallitus korottaa minimiäitiys-, isyys- ja vanhempain- ja kuntoutusrahat työmarkkinatuen tasolle. Tuki kohdistuu juuri sinne, missä sitä eniten tarvitaan. Tämä hallitus on todella köyhien asialla vaalien välilläkin eikä vain kampanja-aikaan.

Herra puhemies! On sanottu, että Suomi selviää maailmantalouden hyökyaallosta pelkällä säikähdyksellä. En olisi enää näin varma. Sitä toki toivomme, mutta budjetissa ei juuri ole muuta puskuria kuin se, että se elvyttää, jotta elvytyksen varassa raju taantuma, saati sitten lama, voitaisiin ottaa vastaan. Tilanne muistuttaa valitettavasti pelottavan paljon 1990-luvun alkua, jolloin menoja kasvatettiin valtion budjetissa niin roimasti, etteivät rahat riittäneet alkuunkaan sosiaaliturvaan ja kansalaisten elämän ahdingon vaimentamiseen. Kun lama sitten iski voimalla, palveluja oli karsittava ja valtiovarainministerin oli lähdettävä maailmalle kerjuulle lakki kourassa. Jotta hyvinvointiyhteiskunnan saavutuksista voitiin pitää kiinni, velkaannuimme rajusti. Kun vuonna 1990 velkaa oli vajaat 10 miljardia euroa eli 11 prosenttia bruttokansantuotteesta, niin 10 vuotta myöhemmin elikkä vuonna 2000 sitä oli 64 miljardia euroa eli lähes puolet bruttokansantuotteesta. Vieläkään emme ole maksaneet velkaa, vaan sitä on yhä jäljellä 54 miljardia euroa, joka on noin 28 prosenttia bkt:stä. Kuten huomaatte, velka on hädin tuskin supistunut 10 miljardilla eurolla vuodesta 2000.

Metsäyhtiöiden irtisanomiset saattavat olla vasta alkusoittoa. Tällä hetkellä työttömyysaste on hieman yli 6 prosenttia. Asiantuntijoiden mukaan se ensi vuonna nousee. Muistin virkistämiseksi: 1990-luvun alun laman iskiessä työttömiä oli vain 3,4 prosenttia, mutta kolme vuotta myöhemmin yli 18 prosenttia. Samoissa lukemissa huiteli tuolloin myös pankkikorko. Tällaiseen ei ole enää onneksi mahdollisuutta. Suomi kuuluu euroalueeseen ja Euroopan keskuspankki sentään pitää huolta meistä, koroista ja takaa sen, ettei valuutoilla enää pystytä keinottelemaan.

Asiantuntijoiden mukaan Suomi selviytyisi tästä tulevasta maailmantalouden kriisistä. Tästä huolimatta voi kyllä panna kysymysmerkin, miten hyvin me selviämme. Kannattaa muistaa nimittäin muutama vaaran merkki, jota ei ehkä tässä salissa vielä ole huomattu ja josta ei ainakaan ole puhuttu.

Viime vuosina suuri osa kansalaisista on elänyt hyvää aikaa. Koskaan meillä ei ole mennyt niin hyvin kuin nyt. 1980-luvun lopussa olimme toki Euroopan omistajia, mutta nyt olemme maailmanvaltaajia. Kulutusjuhlille voi kuitenkin tulla äkkiloppu. Kotitalouksien velkaantumisaste on näet hurja, 107,5 prosenttia, elikkä kotitaloudet ovat velkaa enemmän kuin yhden vuoden palkkatulon, ansiotulon. Tämä on todella iso määrä. Edes viime laman aikana tilanne ei ollut näin paha. Vuonna 1989 velkaantumisaste oli vain 84 prosenttia. Mitä me teemme, jos valtaisien asuntolainojen alla painiskelevat nuoret perheet joutuvat työttömiksi ja jos tällaisia perheitä on tuhansia? Työpaikka on näet ainoa varma tae taantumaa ja talouslamaa vastaan.

Tilanne on tietenkin erilainen kuin parikymmentä vuotta sitten. Pankit eivät kaadu valtion syliin, kuten tekivät muun muassa Suomen Työväen Säästöpankki ja muut säästöpankit. Korot eivät voi enää nousta taivaisiin eivätkä tuhota perheitä ja yrittäjien elämäntyötä. Asuntojen hinnat laskevat, mutta ehkä oli jo aikakin.

Kun on kuunnellut näitä budjettipuheita tässä salissa, tulee mieleen Bond-elokuva "Kun maailma ei riitä". Meidän kansalaisten unelmiin eivät näytä riittävän minkään maailman rahat. Me emme ole leiponeet budjetin sisään vain yksittäisiä kertaluontoisia menoja, vaan se sisältää sellaisia menoautomaatteja, jotka saattavat suistaa Suomen jälleen kerran mieron tielle. Ilmeisesti on niin, että mitä paremmin Suomella menee, sitä enemmän me kansalaiset vaadimme.

Arvoisa puhemies! SDP:n politiikka ajaa Suomen perikatoon. Tämä on pahasti sanottu, mutta näin se taitaa olla. Puolueen sanoma on kommunismi, sosialismi nykyaikaisessa muodossa. Kaikki palvelut ilmaiseksi. Mikään ei saa maksaa. Kaikille saman verran, niin rikkaille kuin köyhille, sama palkka, sama verotus. Tulonsiirtoja tai etuisuuksia ei saa antaa vain niitä tarvitseville vaan kaikille, sillä tasa-arvon nimissä köyhä ja huono-osainen ei saa erottua muusta kansasta. Ministerin lapset on hoidettava ilmaiseksi päivähoidossa, jotta työttömän lapset eivät saisi traumoja.

SDP:n täydellisen tasa-arvon ja universalismin politiikka voi johtaa tämän maan katastrofin partaalle. Kun kysyin 1990-luvun alussa untuvikkona täällä eduskunnassa, miksi ihmeessä meidän on tuettava kaikkia, kun voisimme jakaa vähät pennoset niitä todella tarvitseville, sain silmilleni kaikki tuon aikaisen SDP:n naiset: Haluaako ed. Ukkola tehdä tästä maasta köyhäinhoitoyhteiskunnan? Näin kysyi Tarja Halonen etunenässä, ja siihen se sitten jäi ja on jäänyt tähän saakka. Olen kiitollinen siitä, että sinivihreä hallitus todella pitää juuri kaikkein heikoimpien ihmisten puolta. Tällä hallituksella on todella sosiaalinen omatunto, sanokoot unelmien tehtailijat mitä tahansa.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok:

Arvoisa herra puhemies! Kataisen kakkosen eli Matti Vanhasen kakkoshallituksen talousarvioesitys ensi vuodeksi on meille kansalaisille varsin antelias. Vaikka taantuma kolkuttelee ovia, niin budjetti onneksi on reilusti ylijäämäinen, joten yllättäviin menoihinkin tullaan varautumaan. Parhaimpana asiana pidän sitä, että sairaus-, vanhempain- ja kuntoutusrahaa alimmillaan nostetaan 170 eurolla kuukaudessa. Se on aivan merkittävä tulonsiirto näille vähävaraisille ihmisille. Lisäksi korotamme lapsilisiä kolmannesta lapsesta ja nostamme kotihoidon tukea ja yksityisen hoidon tukea.

Budjettikirjan mukaan kuntien talous on parantunut viime vuonna ja tänä vuonna, ja verokertymää on tullut enemmän. Terveydenhuollon menoja nostetaan nyt lähes 700 miljoonalla eurolla viime vuoteen verrattuna. Tämä merkitsee kuntien terveydenhuollon valtionosuuden nousemista 32,74 prosentista 34,64 prosenttiin, joten uskon, että myös ed. Erkki Virtanen tulee olemaan tyytyväinen siihen, että tämä prosentti nyt nousee. Hän tästä kovasti puhuu aina, ja tulen keskustelemaan tästä huomenna kello 12, kun ministeri Risikko on täällä.

Lisäksi hankkeisiin myönnetään 25,8 miljoonaa. Terveysalalla vammaispalvelulaki uusitaan. Tätähän on hirveästi odotettu ja vammaisille suodaan mahdollisuus henkilökohtaiseen apuun. Vanhusten hoidon laatusuositukset on myös annettu ja ne pyritään toteuttamaan lisämäärärahan turvin. Erittäin positiivista ovat veronkevennykset, joita tehdään 870 miljoonalla eurolla ja sitten tehdään vielä inflaatiotarkistus. Eläketuloverotusta kevennetään enemmän kuin palkansaajien verotusta, joten palkansaajien nettotulot tulevat lisääntymään, mutta eläkeläisten vielä enemmän.

Demareiden vaihtoehtobudjetti minua kovasti ihmetyttää. Siinä mainitaan, luin Demarin etusivulta, että he kiinnittävät erityistä huomiota samoihin seikkoihin kuin Kataisenkin budjetissa. Nimittäin terveyspalveluiden laaturemonttiin, vanhuspalveluiden parantamiseen, lapsiperheiden tuen parantamiseen, veronkevennyksiin jne. Ne ovat täsmälleen samat asiat, jotka nyt hallituksen esityksessä toteutuvat.

Eräs asia, jota demareiden vaihtoehtobudjetissa en pysty edelleenkään ymmärtämään, on tämä maksuttoman päivähoidon vaatimus. Päivähoidon maksut, kuten me tiedämme, ovat tulosidonnaisia, ja jos kaikki saavat maksuttoman päivähoidon, niin sehän on suuri tulonsiirto köyhiltä rikkaille. Eli siis me hyvätuloiset, jos meillä on lapsia, saamme huomattavasti enemmän etua kuin köyhät, koska köyhät ihmiset, pienituloisethan eivät maksa ollenkaan päivähoitomaksua tai he maksavat sitä vähemmän. Eli tämä on minusta kyllä täysin päinvastaista politiikkaa kuin mitä nyt kokoomus ajaa. Ja samoin tämä, että kaikille lapsille pitäisi nostaa lapsilisää. Sehän on ihan sama asia, että siinä myöskin siirretään silloin vähävaraisten veroja hyvin ansaitseville ihmisille. Toivottavasti työllisyys pysyy hyvänä, jolloin kaikki tämä, mitä tämä vuoden 2009 talousarvio meille lupaa, toteutuu.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Vanhasen hallitus on tuntenut erittäin hyvin vastuunsa sen taloudellisen uhan edessä, jota Venäjän puutullit maan puuhuollon vaikeutumisen vuoksi merkitsevät tai olisivat tulleet merkitsemään. Vanhasen hallituksen heinäkuun lopulla tekemä ratkaisu puun myyntitulon verotuksen puolittamisesta oli vastuullinen teko työllisyyden turvaamiseksi, työpaikkojen säilyttämiseksi ei vain metsäklusterilla ja metsäteollisuudessa vaan aina liikennettä ja merenkulkua ja kaikkea tähän liittyvää myöten.

Tämä on hyvin vahva asia, koska nyt maailmantaloudessa on niitä huolestuttavia äänenpainoja, joita uutisista saamme tämän tästä kuulla ja hieman pelätä niitten heijastevaikutuksia myös omaan maahamme. Tämä ratkaisu mahdollistaa erinomaisen hyvin työpaikkojen säilymisen ja myös vientitulojen säilymisen ja vientimarkkinaosuuksien säilymisen sillä ehdolla tietenkin, että Keski-Eurooppaan ja vientimaihin ei tule sellaista lamaa, joka vakavasti vaikeuttaisi meidän vientiämme. Hallitus on tuntenut todella hyvin vastuunsa tässä asiassa, ja toivon, että nyt pidetään valtion omistajaohjauksessa tiukasti huolta, että niissä puuta jalostavissa yhtiöissä, joissa valtiolla on omistusosuutta, ei pääse tapahtumaan tuotannon supistuksia. Tämä maa ei kaipaa uutta Kajaania tai uutta Kemijärveä, sikäli kun puhutaan tehtaitten kovista kohtaloista. Minä koen, että ruotsalaiset ovat halunneet muun muassa Kemijärven osalta parantaa omaa kilpailuetuaan suomalaisten kustannuksella.

Arvoisa puhemies! Toivon, että meillä panostetaan myös liikenneinfraan sillä tavalla kuin lisääntyvät puutavarakuljetukset vaativat. Annan täyden tunnustuksen liikenneministerille siitä, että poliittisella ratkaisulla on Huutokoski—Savonlinna-rata valmistumassa hyvään kuntoon, samoin Karjalan rata heikoimmilta osuuksiltaan. Mutta toivon, että tämä työ voi edelleen jatkua tavoitteena Keski-Suomen radan kunnostaminen Äänekoskelta Haapajärvelle. Näkisin sen myös vaihtoehtona Oulu—Helsinki-väliselle liikenteelle erityisesti silloin, kun Pohjanmaan päärata on kunnostustöitten alaisena. Pidän tarpeellisena myös, että muut niin sanotut vähäliikenteiset radat voivat palvella hyvin liikennettä.

Samoin toivon, kuten täällä on aiemmin puheenvuoroissa tuotu esille, että pidetään huolta myös, että bussiliikenteen, yleisen julkisen liikenteen edellytykset tässä maassa säilyvät.

Kun liikenneministeri on itse paikalla, niin tässä juuri koen syvää huolta Keuruun kaupungin paikallisliikennetoimikunnan puheenjohtajana maaseudun julkisesta yleisestä liikenteestä. Samoin Suomenselän rautatieliikennetyöryhmän puheenjohtajana kannan vakavaa huolta raideliikenteen säilymisestä niin kutsuttujen vähäliikenteisten ratojen henkilöliikenteessä. Helposti etsitään kumipyörille korvaavia ratkaisuja. Näen kuitenkin, että on väärin jättää ne mahdollisuudet käyttämättä, joita olemassa olevat radat tarjoavat. Rautatie on rautatie, ja kun on ollut kerran varaa rakentaa, niin kyllä silloin pitää olla myös edellytykset hoitaa liikennettä. Palaan tähän asiaan piakkoin mahdollisesti myös toisissa puheenvuoroissa.

Ruuan arvonlisäveron laskeminen toivon mukaan auttaa kaikkia niitä, joille tämä on ensisijaisesti tarkoitettu avuksi. Mutta samalla kiinnitän huomiota siihen, että kun tällä hillitään myös elinkustannusten nousua ja elinkustannusindeksin nousua, niin tämä ei saa vaikuttaa jatkossa eläke- ja vastaavien etuuksien heikkoon kehitykseen.

Arvoisa puhemies! Annan hallitukselle tunnustuksen vastuullisesta budjetista, jolla on hyvä ja turvallista käydä tulevaan vuoteen.

Liikenneministeri Anu Vehviläinen

Arvoisa puhemies! Hyvät paikalla olevat edustajat! Tähän aluksi muutama yleinen sana ensi vuoden budjetista liikenne- ja viestintäministeriön osalta.

Viime viikolla tässä salissa keskusteltiin runsaasti jo liikennepolitiikasta, kun oli liikennepoliittisen selonteon palautekeskustelu. Voin todeta, että tämän budjetin teko tulevaa vuotta ajatellen oli helpompaa kuin vuosi sitten tämän vuoden budjetin tekeminen. Muistatte varmaan, että vuosi sitten hankkeissa oli paljon ylityksiä ja jouduimme jopa tekemään joittenkin kohdalta aikataulutarkistuksia ja sitten näitä valtuuksien lisäyksiä ja selonteko oli vasta valmisteluvaiheessa. Nyt kun teimme tätä ensi vuoden budjettia, meillä oli hyvin selkeänä taustatukena liikennepoliittinen selonteko, joka oli eduskunnan käsittelyssä, ja mietintökin sieltä tuli jo kesäkuussa, ja viime viikolla käytiin sitten se loppukeskustelu.

Muutamia yksityiskohtia.

Ensinnäkin investointien tasoista, joista puhuttiin salissa jo eilen debatissa, onko niitä riittävästi. Niitä on kyllä suoraan sanoen erittäin paljon, ja arvioimme hallituksen piirissä, että ne nimenomaan myös suhdannetilanteen kannalta ovat erityisen hyviä. Olemme ensi vuonna tasolla yli 400 miljoonaa euroa investoinneissa, sama taso suurin piirtein kuin mitä tänä vuonna. Edellisenä vuonna muistaakseni oli 225 miljoonaa euroa. Tämä taso tulee säilymään ilman mitään uusia panostuksia koko tämän vaalikauden. Siinä yhdyn kyllä valtiovarainministerin eiliseen arvioon, että olemme kyllä nimenomaan myös tähän suhdannetilanteeseen näiltä osin varautuneet.

Kuusi uutta hanketta lähtee liikkeelle. Ne eivät ole teille yllätyksiä, koska ne perustuvat nimenomaan tähän selontekoon yhtä lukuun ottamatta.

Eli Kehärata lähtee liikkeelle. Kehärata on näitä suuria ratapanostuksia, jotka liittyivät meidän selontekoomme.

Toinen iso hanke, jota viedään eteenpäin, on Kehä kolmonen todellakin, ja siinä on Vantaan kaupungin aikaistamisrahoitus, 50 miljoonaa euroa, mahdollistanut tämän aloituksen, ja siitä Vantaan päättäjille haluan sanoa kiitokset.

Vt5 eli Lusi—Mikkeli-hanke, joka kuului niihin, että vuodella jouduttiin katsomaan sitä aikataulua uudestaan, lähtee ensi vuonna liikkeelle.

Seinäjoki—Vaasa-radan sähköistäminen lähtee niin ikään, ja siinä myös Vaasan ja Mustasaaren kunnat ovat ne, jotka ovat mahdollistaneet aikaistamisrahoituksella liikkeellelähdön.

Pietarsaaren meriväylän liikkeellelähtö liittyy myös puuhuollon turvaamiseen.

Kilpilahden uusi tieyhteys on se, mitä ei ollut mainittu selonteossa, mutta se on tärkeä hanke, ja sen kustannukset kasvoivat kaksinkertaisiksi. Se oli ehkä joku 12 miljoonaa euroa, kun se minulle ensi kerran viime vuonna esiteltiin, ja se oli tarkoitus toteuttaa perustienpidon rahoituksella, mutta se nousi aivan kehittämishankkeen tasolle, ja se menee ensi vuonna eteenpäin.

Sitten perusväylänpidon rahoituksesta, josta myös on sekä tänään että eilen täällä jo keskusteltu. Itse asiassa haluan kyllä toistaa sen, että kun näitä vuosia verrataan toisiinsa, niin totta kai näyttää siltä, että se ensi vuosi euromääräisesti on heikompi kuin tämä vuosi tai edellinen vuosi, koska eduskunnassa on lisätty sekä budjettikäsittelyjen yhteydessä että lisätalousarvioiden kautta myös sekä perusradanpidon rahoitusta että perustienpidon rahoitusta.

Sitten siellä on se, että kun päätimme selonteossa ja tässä kehysriihessä ja jo kesäkuun lisätalousarviossa satsauksista alempiasteiseen tiestöön sekä yksityisteihin sen 10 miljoonaa euroa ensi vuodesta alkaen lisää ja myös näitä niin sanottuja peruskorjauksia niille radoille, jotka ovat puuhuollon kannalta tärkeitä, niin se siirsi sitä perustienpidon painopistettä muilta osin osittain sinne alempiasteiselle tiestölle, ja sen minä samalla tavalla totta kai tiedostan kuin täällä monet muutkin.

Sitten joukkoliikenteen osalta tärkeä asia: Suurten kaupunkiseutujen tuki alkaa 5 miljoonan euron panostuksella. Haluan toistaa sen, että se ei ole mikään polttoaineen hintojen nousun kompensaatiotuki vaan ihan aito sisällölliseen kehittämiseen tarkoitettu tuki.

Hallinnollisista uudistuksista totean sen, että hallitusohjelman mukaisesti jatketaan Väyläviraston perustamista ja myös Turvallisuusviraston luomista. Myös sen haluan tässä tuoda esille, että Merentutkimuslaitoksen uudelleenjärjestelyissä minä itse kyllä uskon siihen, että sitä kautta saamme parannettua merentutkimusta Suomessa ja oikea osoite löytyy, kun Syke ja Merentutkimus yhdistävät ovat voimavaransa, ja siitä voidaan hyvin jatkaa eteenpäin.

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Arvoisa ministeri, puhutaanko investoinneista vai perusväylänpidosta? Investointeja voi kehua, lähtee paljon liikkeelle, ongelmat ovat perusväylänpidossa. Siellä ostovoima on suorastaan romahtanut. Rautateillä vaanii asiantuntijoitten mukaan jo piilevä turvallisuusriski. Kuten varmaan ministerikin tietää, teemahankkeet ovat täysin jäässä, samoin on kevyen liikenteen väylien rakentamismäärärahojen kohdalla tilanne. Mitä te vastaatte näihin?

Teidän toiveenne, arvoisa ministeri, ovat keskittyneet lisätalousarvioihin, mutta teidän esityksenne liikennepoliittisessa selonteossa lähtee siitä, että edellytetään pitkäjänteistä toimintaa. Tämä on eduskunnankin tahto ollut. Miten nyt yhtäkkiä voi kääntää kurssin sellaiseen suuntaan, että toiveet ladataan lisätalousarvioitten varaan ja puolustellaan leikkaantuneita perusväylänpidon määrärahoja. Tämä on hyvin ristiriitainen esitys. (Ed. Lahtela: Tämä oli hyvä huomio!)

Tero Rönni /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tästä on hyvä jatkaa. Kun ed. Saarinen puhui perusradanpidosta, niin olimme eilen jonkinlaisella joukolla kuorma-autoilijoitten tilaisuudessa, jossa nostettiin esiin perustienpidon kuvio ja myöskin tien hoito. Nyt voidaan sanoa, että näillä hinnoilla, millä tällä hetkellä eletään, asfalttia ei voida vetää läheskään samoja määriä, mitä on ajateltu, eikä myöskään hoitaa teitä. Kyllä heillä on todellinen pelko siitä, että kun tuleva talvi tulee, niin kilpailutuksen kautta tehdyt tarjoukset ovat sitä tasoa, että he pelkäävät, että jos yksikin tämmöinen pyrypäivä tulee, niin kustannukset siirtyvät sitten niitten yrittäjien maksettavaksi, kun autot seisovat tuolla pitkin tiensivuja ja odottavat pääsyä eteenpäin.

Kyllä perustienpitoon meillä pitäisi pystyä saamaan myöskin siinä selonteossa ajateltu rahamäärä, että kerrankin päästäisiin perusbudjetissa siihen tasoon, millä teitä voitaisiin hoitaa niin, niin että niillä päästään liikkumaan ja että ne ovat semmoisessa kunnossa, että (Puhemies: Minuutti!) niillä voidaan ajaa.

Janne Seurujärvi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Talouspoliittinen ministerivaliokunta teki eilen hyviä, pitkälle kantavia päätöksiä kaivoshankkeiden edistämiseksi. Lappia nämä koskevat erityisen paljon. Yksi päätöskohta oli Kolarin ja Soklin kaivosten osalta se, että liikenneyhteyksistä tehdään erillinen selvitys, jossa otetaan huomioon Pohjois-Suomen muut elinkeinopoliittiset tarpeet. Haluaisin kysyä ministeriltä, mitä tämä selvitys tarkoittaa, pitää sisällään, ei varmastikaan mitään huonoa, mutta tähän täsmennystä olisin kysynyt.

Toinen kysymys koskee Lappi-työryhmää, jonka työ on toki vielä kesken, mutta väliraportissa oli esillä jo useita hyviä toimenpide-ehdotuksia. Yksi tällainen oli Lapin matkailuelinkeinolle tärkeän ympärivuotisen lentoliikenteen ja etenkin kesälentoliikenteen kehittämiseen tähtäävä hanke. Missä ministeriön valmistelu Lappi-työryhmän esitysten ja lentoliikenteen osalta tällä hetkellä on?

Jari Koskinen /kok(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Niin kuin ministeri täällä totesi, moni asia perustuu liikennepoliittiseen selontekoon. Se on tietysti hyvä asia, että nykyinen hallitus sen selonteon tänne ensimmäistä kertaa kautta historian antoi. Sitä kautta investointeja on helppo suunnitella ja myös maakunnissa tiedetään, mitkä hankkeet lähtevät eteenpäin.

Voin yhtyä samalla tavalla ministerin kiitoksiin siitä, että Vantaan päättäjät, muun muassa ed. Mäkinen ja muut, ovat tehneet päätöksiä. Ensimmäistä kertaa on mahdollista käyttää nyt aikaistamislainoja siihen tarjoukseen. Moni kunta tai kaupunki on siihen tarttumassa, ja se on hyvä: hankkeet menevät eteenpäin.

Mutta näyttää ilmeisesti siltä, että on pari asiaa, mitkä aina ovat jollain tavalla esillä. Maatalousjaostossa joka vuosi puhutaan 4H-rahoista ja liikennejaostossa varmaan tänäkin vuonna puhutaan perustienpidon ja perusväylänpidon rahoista. Ei se nyt sinänsä poikkeuksellista ole, ed. Saarinen. Kyllä niitä tässä viimeisten vuosien aikana aina on jollakin tavalla eduskunnassa lisäilty, enkä usko, että ministerikään sinänsä mitään muuta toivetta tännepäin antaa, paitsi että tietysti toivoo, että eduskunta ymmärtää sen, että perusväylänpidossa olisi pikkuisen puutteita.

Thomas Blomqvist /r(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Talousarvioesityksessä on monta hyvää asiaa, ja monta hyvää hanketta käynnistetään tällä budjetilla. Mutta kysyisin kuitenkin, kuten täällä aikaisemmin jo kysyttiin, miten te, ministeri Vehviläinen, näette, että perustienpitoon ja perusradanpitoon varatut rahat riittävät pitkällä tähtäimellä.

Toiseksi, transitoliikenne Suomen halki Hangosta itärajalle on jo tällä hetkellä vilkasta ja vahvassa kasvussa. Kysyisin, miten näette Valtatie 25:n tilanteen. Minusta pitäisi satsata sen liikenneturvallisuuteen ja muutenkin tienpitoon samoin kuin Hanko—Hyvinkää-radan sähköistämiseen. Miten näette tämän ongelman?

Johanna Sumuvuori /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valtioneuvoston kanslian tuoreehkon selvityksen mukaan kolme neljäsosaa kansalaisista olisi valmiita muuttamaan käyttäytymistään ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Itse uskon, että tämä valmius vain kasvaa, mikäli ilmastotalkoot ihmisille tehdään helpommaksi ja ylipäätään mahdolliseksi. Erityisesti tämä koskee joukkoliikennettä ja kevyen liikenteen tukemista.

Me vihreät olemme täällä eduskunnassa valmiita nostamaan suurten kaupunkien joukkoliikennetuen 10 miljoonaan euroon ja myös toivomme, että kevyen liikenteen edellytysten parantamiseen ministeriössä kiinnitetään erityistä huomiota, koska selonteko sai erityisesti kritiikkiä siitä, että kevyen liikenteen asiat oli huomioitu siinä liian kevyesti. Olisinkin kysynyt ministeri Vehviläiseltä: Miten nopeasti on lupa odottaa toimenpiteitä kevyen liikenteen parantamiseksi?

Esa Lahtela /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri tuntee varmasti Savo-Karjalan tiepiirin päällikön ja arvostaa häntä. Hän nimittäin viime maanantaina kertoi meille Pohjois-Karjalan kansanedustajille, myös ed. Raville, joka kovasti budjettia kehui, että tällä rahoituksella ei liikenneturvallisuutta paranneta pätkääkään. Hän totesi, että nämä kustannukset nousevat, niin kuin täällä on aikaisemmin todettu, jolloin tämä on miinusmerkkinen budjetti ainakin Itä-Suomen osalta. Ja sen takia — yksi asia vielä — tämä Keränen totesi lisäksi, että liikennepoliittinen selonteko on täyttä sananhelinää. Siellä luvataan, että pidetään huolta teistä — tämän voivat edustajatoverit todistaa, jotka olivat siellä paikalla — ja luvataan, mutta ei ole rahaa laitettu tähän ollenkaan. Sitten toisekseen yksi kysymys vielä tähän liittyen: Miten tämä ilmastomuutos otetaan huomioon, kun tuolla rakennetaan valaistusta pitkin korpia? Minä en ymmärrä ollenkaan, kun autoissa on valot, siellä ei ole kovin vilkasliikenteisiä paikkoja, (Puhemies: Minuutti on kulunut!) niin tehdään sitä varten energiankulutuslähteitä tuonne tien varsille.

Jari Leppä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Juuri niin kuin ministeri täällä totesi, pitkäjänteisyyttä on haluttu tiepolitiikassa ja rahoituksessa korostaa ja siinä on onnistuttu, ja pitää parhaat kiitokset antaa kyllä myös ministerille siitä määrätietoisesta työstä, mitä olette tehnyt. Yhdyn siihen huolenaiheeseen, joka täällä on jo esitetty perustienpidon rahoista. Se on aivan selvää, että se taso on valitettavasti liian alhainen, ja sitä meidän pitää miettiä, mitä sille pitää tehdä. Toinen asia on se, miten sitä tasoa ylläpidetään sitten noin hoidon ja tienpidon merkeissä. Kilpailutus on jossain päin Suomea jo johtanut kyllä siihen, että se näkyy tien kunnossa, ja niin ei voi olla. Siinä mielessä toivon, että näitä kilpailutussäädöksiä voidaan tarkastella uudemman kerran, jotta se tienpito on sitten myöskin sellaista tasoltaan kuin sen olla pitää. Se on peruslähtökohta koko toiminnalle.

Pekka Ravi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Lahtela hieman laveasti tulkitsi sitä, mitä tiepiirin johtaja sanoi, mutta kyllä hän selvän huolenilmaisun esitti.

Mutta tästä perusväylänpidon rahoituksesta: Kyllä minusta tässä eduskunnan keskustelussa näitten päivien aikana on tullut esille huoli, että se on todellakin yhteinen. Ja minä en itse henkilökohtaisesti usko siihen, että tällä nykyisellä konseptilla pystytään pitkäjänteisesti huolehtimaan uusista välttämättömistä väyläinvestoinneista ja samalla pitämään perusväylänpidon rahoitus kunnossa. Kysynkin ministeriltä, kun liikennepoliittisen selonteon käsittelyn yhteydessä eduskunnassa useissa valiokunnissa haluttiin kiirehtiä näitten uusien toteuttamis- ja rahoitusmallien selvitystyötä, muun muassa elinkaarimallia, siitä on jo jonkin verran kokemuksia, mutta sitten näitä erilaisia rahastointimalleja: Missä aikataulussa nyt lähdetään tätä perusteellista selvitystyötä tekemään, (Puhemies: Minuutti!) mikä minun mielestäni oli myöskin eduskunnan yhteinen tahto?

Liikenneministeri Anu Vehviläinen

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin vielä elinkaarirahoituksesta ja rahastointimalleista ja perustienpidosta täytyy muistaa, että meillä on budjettikehykset. Ei se käy niin, että yhdessä vuodessa otetaan sekin kiinni, mitä edellisellä vaalikaudella tai sitä edellisellä vaalikaudella jäi tekemättä, (Ed. Saarinen: Nekin ovat ihmisten tekemiä!) kukaan ei usko semmoisiin. Tekin vielä sosiaalidemokraatit kesäkuussa laitoitte sinne teidän eriäviin mielipiteisiinne, että 200 miljoonaa vuositasolla pitää nostaa perustienpidon rahoitusta, 80 miljoonaa perusradanpidon rahoitusta, ja eilen te täällä esittelitte, että 100 miljoonaa joukkoliikenteeseen lisää. Ja minä kun katsoin sitä teidän eriävää mielipidettänne vähän laajemminkin, niin siinä ei miljardi meinannut riittää, jotenkin tuntui, että teillä on ihan erilaiset eurot nyt täällä kuin teillä vielä pari vuotta sitten oli.

Mutta sitten näihin ratkaisumalleihin, niin me tarvitsemme tämmöisen pitkäjänteisen ohjelman. Ja täällä ed. Manninen, valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja, viime viikolla toi esille, että olisi ehkä hyvä, jos perustaisimme tämmöisen parlamentaarisen työryhmän katsomaan tätä perusväylänpidon rahoitusta, ja totesin jo silloin, että en pidä asiaa ollenkaan hullumpana.

Ja sitten ed. Raville tästä rahastokysymyksestä ja muista vaihtoehtoisista malleista, totesin myös viime viikolla, että tullaan toimimaan ja ripeästi, se on itse asiassa minulla ministeriössä valmistelussa ja toivon, että tulevina viikkoina voin jo siinä asiassa tulla sitten ulos.

Sitten tuli esille muun muassa kevyen liikenteen väylät, ja se on äärimmäisen tärkeä asia, oltiinpa sitten suurissa kaupungeissa, keskisuurissa, pienissä kaupungeissa tai sitten taajamissa tai jopa haja-asutusalueillakin, ne ovat turvallisuuden kannalta todella tärkeitä. Ja me olemme selonteossa varanneet 50 miljoonaa euroa teemahankkeisiin, ja siellähän on nimetty erityisesti kevyen liikenteen väylät. Tulemme siinä etenemään, mutta en usko, että tänä syksynä.

Sitten ed. Seurujärvi kysyi tästä kaivostoiminnasta. Tosiaan päätimme eilen talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa, että teemme tietyt linjaukset, ensinnäkin, että ylipäänsä yleensä mennään tällä jälkirahoitusmallilla, että kaivosyhtiö maksaa ja sitten valtio maksaa myöhemmin takaisin. Sitten nämä kaksi isoa hanketta, Sokli ja Kolari, ne ovat mittaluokaltaan valtavia ja sitten on vielä vähän epäselvyyttä esimerkiksi Kolarin hankkeen osalta, mitä satamia käytettäisiin. Nämä ratkaisevat, mitä raiteita ja miten kunnostettaisiin, ja Soklin osalta myöskin linjaus on auki, koska Sokli on keskellä ei mitään, jos sallitaan tämmöinen sanonta. Eli infraa välttämättä tarvitaan, joten olen siinä toimimassa myös niin, että tässä ihan tulevina viikkoina asetan erillisen työryhmän, jossa käydään asiat sekä Soklin osalta että myös tämän Kolarin osalta läpi. Mutta olennaista on se, että jos valtio osallistuu infraan siellä, niin meidän pitäisi pystyä myös hyödyttämään muuta elinkeinotoimintaa, matkailua, mahdollisesti metsäteollisuuden puukuljetuksia, eli tässä on monia eri kysymyksiä.

Tuula Peltonen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri täällä vetoaa kehyksiin. Voisi kysyä kuitenkin, kuka on kehysneuvottelussa mukana ja kuka on vaikuttamassa niihin kehyksiin. Ehkä ministeri voisi myös vaikuttaa enemmän.

Ranskassa tutustuttuani luotijunajärjestelmään ja luotijuniin kateellisena kuuntelin heidän järjestelmäänsä ihmetellen, milloin Suomessa pystytään samaan. Mistä tämä on kiinni? Esimerkiksi Keski-Suomesta Helsinkiin voisi matkustaa tunnissa. Se kuulostaisi aika hyvältä. Myös sitä rahtia voisi raiteille saada enemmän elikkä tätä ruuhkaa sieltä maantieltä voisi sillä tavalla helpottaa. Tästä olen käynyt monia keskusteluja henkilöstön kanssa, ja kyllä tilanne vaikuttaa aika huonolta tuolla rautateillä.

Budjetissa luvataan huolehtia liikenneturvallisuudesta ja luvataan, että hoidon taso takaa hyvät ajo-olosuhteet. Nyt kuitenkin perustienpidon osalta on todettu (Puhemies: Minuutti mennyt!) monta kertaa, että on alkanut tulla onnettomuuksia, joissa auto lähtee heittelehtimään ajoradan vikojen takia. Miten tämä turvallisuus ministerin mielestä voidaan sitten taata?

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin vielä tähän lisäbudjettikysymykseen. Lisäbudjetithan on, arvoisa ministeri, tarkoitettu ennalta arvaamattomiin menoihin. Se ei voi olla pääasiallinen rahoituksen täydennysjärjestelmä ja rahoitustasojen korjaaminen.

Sitten mitä tulee SDP:n varjobudjetteihin, näihin vaihtoehtobudjetteihin, tälle vuodelle meidän esityksemme yhteensä, koko vaihtoehtobudjetti, oli 1,3 miljardia, josta suurin osa, yli puolet, oli kuntien valtionosuuksiin terveys- ja sosiaalipuolella. Siellä liikenteen kohdalla esitimme luokkaa 100—200 miljoonaa. Tänä vuonna me olemme tinkineet siitä. Meidän esityksemme perusväylänpitoon ovat luokkaa 60 miljoonaa vaihtoehtobudjetissa, joukkoliikenteen tukemiseen parikymmentä miljoonaa ja eräitten aikaisemmin päätettyjen hankkeitten aikaistamiseen luokkaa 30—40 miljoonaa. Me olemme noin 100—150 miljoonan haarukassa omien esitystemme kanssa. Tämä on myös kirjallisesti.

Autorekkarallin (Puhemies: Minuutti on mennyt!) ongelmat on ratkaistu vain osittain, ja Hankoniemelle ministeri on valitettavasti kääntänyt selkänsä. Miksi ei sähköä, miksi ei Valtatie 25:tä korjata?

Hannes Manninen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin on syytä todeta, että nyt harjoitetaan pitkäjänteisempää liikennepolitiikkaa kuin koskaan aikaisemmin (Ed. Saarinen: Lisäbudjeteilla!) — myöskin lisäbudjeteilla, mutta selonteolla.

Toiseksi on syytä todeta, että tämän hallituksen liikennepolitiikka on ollut paljon parempaa ja myöskin pitkäjänteisempää kuin edellisen hallituksen liikennepolitiikka.

Kolmanneksi on syytä todeta, että me emme tästä väittelystä pääse, ellemme mene siihen järjestelmään, jota koskien esitin, että parlamentaarisen työryhmän kautta haetaan yhteisymmärrys, koska kaikissa hallitusneuvotteluissa yksityiset sosiaalietuudet ja muut ajavat kollektiivisen tierakentamisen edelle. Näin ollen edelleen olen sitä mieltä, että pitäisi tällainen parlamentaarinen työryhmä asettaa.

Mitä tulee vaihtoehtoisiin budjetteihin, niin siellähän voi esittää mitä tahansa, mutta sosialidemokraatit (Puhemies: Minuutti!) vastuussa ollessaan eivät ole esittäneet. Ja luotijunat Suomessa edellyttäisivät 10 miljoonaa lisää suomalaisia, joten ei kannata Ranskaan verrata Suomen olosuhteita.

Kimmo Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Minäkin voin todeta ed. Saariselle, että nyt vihdoinkin tienpitoa suunnitellaan, rakentamista suunnitellaan. Liikennepoliittinen selonteko oli tässä suhteessa oiva esimerkki. Viime hallituksessa ministeri Luhtasella oli ministerityöryhmä, joka teki suunnitelmia, mutta rahoituksesta ei kyetty sopimaan ja koko tierakentaminen oli täydessä kaaostilassa pari vuotta, kun ei ollut rahoja ollenkaan tiehankkeisiin. Se on kaikkein synkin vaihe tierakentamisen historiassa, silloin kun meillä oli demari liikenneministerinä, tämän talon historiassa.

Mitä tulee lisäbudjetteihin, niin aina on katsottu, että jos voidaan tulouttaa voittoja VR:ltä tai Destialta, niitä voidaan käyttää tie- ja ratarakentamiseen, ja näin pitää tehdä ja rahat ovat käytettävissä.

Mitä tulee sitten ratojen rakentamiseen, niin demarit ovat aina vastustaneet sitä, että alettaisiin kilpailuttaa kunnolla ratojen rakentamista. VR:llä on radalla monopoli, siksi rakentaminen on kallista. Jos aidosti kilpailutettaisiin rakentamista, saataisiin paljon enemmän rakennettua. Ministeri Vehviläinen, olisiko syytä alkaa katsoa vähän sitä VR:n radan rakentamista ja laittaa se homma kuntoon, että saataisiin enemmän (Puhemies: Minuutti on mennyt!) rakennettua vähemmällä rahalla?

Lauri Kähkönen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin ed. Sasille: Kyllä nämä ratarakentamiset on kilpailutettu, ja muun muassa tuolla pohjoisen puolella on niitä jäänyt muillekin kuin VR-Radalle.

Arvoisa puhemies! Ministeri Vehviläiselle näistä vähäliikenteisistä radoista otan esimerkin, tämän Porokylä—Vuokatti-radan, johon nyt on euroja osoitettu. Asiantuntijoitten laskelmien mukaan sinne jää väli, jossa akselipaino on pienempi kuin muualla täällä pohjoisen rataosuudella. Eikö olisi syytä sitten kaivaa nämä puuttuvat eurot ja tällä tavalla saataisiin koko rataosuudelle sama akselipaino ja tällä tavalla nopeudet säilyisivät ja myös taloudellisuus olisi parempi? Joka tapauksessa nämä ikävät uutiset, joita (Puhemies: Minuutti on mennyt!) tuli viime viikolla ja jatkossa, osoittavat sen, että tämä raideliikenteen tarve kasvaa, ja kun tällä tavalla puuta kuljetetaan, myös ollaan torjumassa uhkaavaa ilmastomuutosta.

Esko Ahonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Jos katsotaan perustienpidon ja perusradanpidon rahoitusta taustapeilistä edellisten hallituskausien ajalta, niin se on ollut tavallaan niin kuin kädestä suuhun elämistä. Täällä on oppositio huutanut pitkäjännitteisyyttä kitalaki punaisena, ja sitä on nyt sitten vihdoin saatu tähän liikennepolitiikkaan Vanhasen kakkoshallituksen aikana muun muassa tämän liikennepoliittisen selonteon osalta, joka on nimenomaan askel siihen pitkäjännitteisyyteen. Ja mietintö, mikä saatiin, on todella hyvä asia. Haluan siitä lausua osaltani kiitoksen liikenneministerille ja -ministeriölle ennen kaikkea tietysti maakunnan osalta. Myös täällä todettiin liikenneministerin puheessa, että muun muassa Vaasa-radan sähköistystyö aikaistetaan ja Pietarsaaren meriväylä aikaistetaan, jotka ovat meille siellä maakunnassa olleet erittäin tärkeitä ja keskustelun alla moneenkin otteeseen.

Olisin vielä kysynyt lisäksi: Miten on Seinäjoen itäinen ohikulkutie, koska tiedän, että se on meidän maakuntamme kannalta (Puhemies: Minuutti on mennyt!) erittäin tärkeä?

Lyly Rajala /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Onhan tämän hallituksen ja teidän pitkäjänteisyytenne niin pitkää, että se huhu, mikä tuolla Oulun suunnalla on, että Seinäjoki—Oulu-radan rahoituksessa olisi välivuosi elikkä se remontti saattaisi jatkua peräti vuoteen 2020, eihän se vain pidä paikkaansa?

Toinen asia on suurten kaupunkien joukkoliikennetuki. Hallinnonalanne toinen ministeri sanoi joku aika sitten Oulussa, että ei sitä vielä ole lyöty lukkoon, että Oulu ei siihen kuuluisi. Miksi ei muuten Oulu kuuluisi, kun on olemassa tämmöinen tiukka järjestelmä kuin suuret kuutoset, Helsinki, Vantaa, Espoo, Turku, Tampere, Oulu? Mistähän syystä se Oulu on sieltä tipahtanut yhtäkkiä pois?

Kolmas asia sitten tuolta kaivosalalta on sellainen, että arvoisa ministeri varmaan tietää, että jos Kolari—Pajala-rautakaivos avataan, sieltä tulee 13 miljoonaa tonnia tavaraa vuodessa. Jos rautatie ei sinne asti ole kunnossa, se tietää pohjoisen teille 325 000 rekkaa (Puhemies: Minuutti on kulunut!) vuodessa.

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Täysi tunnustus liikennepoliittiselle selonteolle, ja korostan, siitä on yksimielinen mietintö. Siinä on hallitukselle kyllä tekemistä, että noudattaa eduskunnan yksimielistä kantaa. Ed. Sasi, ette kai te vakavissanne — ai, hän on jo poistunut — rakenna liikenneväylien rahoitusta tilapäisten tulojen tai jonkun satunnaisen tapahtuman varaan. Se nyt on hyvin epäviisasta ollut tähänkin asti joihinkin pörssikursseihin sitoa sitä, paljonko investoidaan. Kiinnitän huomiota myös siihen, että nämä tasot ovat todella perusteellisesti matalia, koska liikenneministeriön pääluokka on eräs pienimmistä koko budjetissa, noin 2 miljardia. Velan korotkin ovat 2,4 miljardia. Viime vuonna arvattiin valtion tulot väärin 4 miljardilla. Sillä olisi voinut jo katetta kahdeksi vuodeksi laittaa liikenneministeriön pääluokkaan, jos olisi ollut halua. (Puhemies: Minuutti on kulunut!) Kannatan ed. Mannisen jäyhää ajatusta siitä, että nämä kerta kaikkiaan laitetaan parlamentaariseen pohdintaan ja korjataan nämä tasovirheet.

Sinikka Hurskainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on puhuttu, että hallituksen liikennepolitiikka on pitkäjänteistä ja kokonaisvaltaista, mutta olisi mielenkiintoista, että se näkyisi myös konkreettisesti kentällä. Otan nyt esimerkin tietysti Etelä-Karjalasta. Siellä on ongelma, joka koskee myös koko maata, eli nämä rekkaruuhkat, rekkajonot. Kuinka ollakaan, budjetissa on varattu Lappeenranta—Taavetti-tiehen 4,9 miljoonaa euroa. Se on toki hyvä alku. Siihen kuuluvat myös nämä rekkakaistat ja kevytliikenneväylä. Mutta minun mielestäni rekkaruuhkien kokonaisvaltaista ennaltaehkäisyä olisi pitänyt tässä budjetissa pohtia. Tilanne olisi helpottunut, jos olisi rekkaparkkeja tehty satamiin, raideliikennettä sekä sen lisäksi vesiliikennettä pohdittu maantieliikenteen lisäksi.

Pekka Ravi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä toistaiseksi haluan todeta, että yhdyn erittäin suurelta osin mielelläni hyvin argumentoituun puheenvuoroon, jonka ed. Manninen käytti tämän hallituksen liikennepolitiikan pitkäjänteisyydestä ja vertailusta joihinkin aiempiin hallituksiin. Mutta, ed. Saarinen, minun on pakko sanoa teille, että te tarkoituksellisesti, taitavasti yritätte kertoa, että ministeri jollakin tavalla olisi kertomassa meille täällä, että hän perustaa tämän liikenneväylien rahoituksen ja liikennepolitiikan lisätalousarvioiden varaan. Eihän hän niin puhunut. Hän kuvasi sitä tilannetta, millä tavalla tähän asti on edetty. Minusta kannattaa olla rehellinen tässä. Se oli hyvin taitava veto mutta valitettavasti ei totuudenmukainen.

Liikenneministeri Anu Vehviläinen

Arvoisa puhemies! Ed. Saarinen, teillä on kaunainen suhtautuminen näihin lisätalousarvioihin. En tiedä, olisiko parempi asia, että emme toisi lisätalousarvioitten kautta tänne liikennepuolelle rahoitusta.

Mutta sitten menen näihin isompiin kysymyksiin. Näistä Ranskan luotijunista: Ne eivät ole kyllä realismia Suomessa. Ruotsissa on juuri päätetty selvittää kahden osuuden osalta, voitaisiinko siellä tehdä jonkin tyyppisiä luotijunia, ja Ruotsissa matkustajamäärät ovat Tukholman ja Malmön välillä ihan erilaiset kuin meillä. Kun täällä tuntuu vähän olevan tästä rahasta pulaa, niin ei nyt ehkä kannata ensin lähteä tälle luotijunareissulle.

Liikenneturvallisuuden yksi tärkeimpiä asioita on, että päätieverkosta pidetään huolta, peruskorjataan ja tehdään myös tämmöisiä niin sanotusti tasokkaampia ratkaisuja eli tulee keskikaiteita ja jopa moottoriteitä. Infran parantaminen on kokonaisuudessaan yksi tärkeä osa liikenneturvallisuutta.

Ed. Kähköselle toteaisin siitä, kun Porokylä—Vuokatti on laskettu niin huonoon kuntoon, että edelliset hallitukset sieltä 1990-luvun alusta, 1980-luvun lopusta ovat laskeneet sen niin huonoon kuntoon, että se on melkein tehtävä aivan uusiksi. Mutta minä olen käynyt Metsäteollisuus ry:n kanssa keskustelut silloin, kun näistä rahoista päätettiin, mitä tällä saadaan, hyödyttääkö tämä metsäteollisuutta, ja minulle sanottiin, että hyödyttää, näin tulee tehdä.

Ed. Lahtelalle tähän samaan syssyyn, että jos ei olisi tämän puuhuollon nimissä tehty tällaisia ratkaisuja, niin Itä-Suomen osalta olisivat myös rahoituksetkin aika paljon pienempiä. Kun Itä-Suomi kokonaisuudessaan on metsäistä aluetta, niin sinne alempiasteiselle tiestölle, yksityisteille, tulee huomattavasti paljon enemmän rahaa kuin sosialidemokraattisten liikenneministerien aikana.

Sitten, ed. Ahonen, tästä Seinäjoen ohikulkutiestä. Siellä on selonteon mukaisesti 2011 alkamassa, ellei Seinäjoki halua käyttää aikaistamisrahoitusta ja aloittaa sitä.

Sitten ed. Rajalalle tästä Seinäjoki—Oulu-yhteydestä, jota olen kyllä ihmetellyt myös, kuka siellä kuiskuttelee, että nyt tehdään Seinäjoki—Oulu-kaksoisraide. Täällä on viime viikolla eduskunta yksimielisesti hyväksynyt liikennepoliittisen selonteon ja siinä yhteydessä rahat myös Seinäjoki—Oulun osalta. Sinne on lisätty 250 miljoonaa Ylivieska—Kokkola-kaksoisraiteen rakentamiseen ja se tehdään tällä ppp-mallilla. Sen lisäksi on laitettu lisää 90 miljoonaa euroa alkavaksi siellä vaalikauden lopulla. Tällä hetkellä on rahoituspäätöksiä tehty 450 miljoonan euron edestä, ja minä tulen pitämään huolen siitä, että tällä vaalikaudella mennään eteenpäin ja saadaan vietyä sitä eteenpäin. Mutta missään ei tästä edes oppositio ole laittanut, että Seinäjoki—Oulu-kaksoisraide pitää rakentaa, ettekä ole esittäneet rahojakaan siihen. Minua on siitä ihan turha täällä ruveta syyttämään, että minä en siihen ole rahoja hoitanut. (Puhemies: 3 minuuttia!) Minä teen sen mukaisesti kuin meillä on täällä nyt yhdessä päätetty.

Sirpa Paatero /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vielä kritiikkiä tähän pitkäjänteiseen suunnitteluun. Ehkä se sanojen tasolla on sitä, mutta esimerkkinä katsoin Kotkaa ja Kotolahden ratapihaa, jonka rakentaminen jouduttiin keskeyttämään lähestulkoon kokonaan, koska se oli aloitettu edellisen hallituksen kaudella ja teemapaketista otettiin rahat kokonaan pois. Nyt pyydetään kunnalta rahaa, jotta voitaisiin vähän jatkaa. (Ed. Hurskainen: Että se siitä pitkäjänteisyydestä!)

Hallitusohjelmassa halusin luottaa, että yhteysalusliikenne tulee toteutumaan sen mukaisesti, koska siellä lukee, että yhteysalusliikenteen taso säilytetään nykyisellään. No, nyt sieltä puuttuu ehkä 600 000—1 000 000 euroa, ja minä en tiedä, onko nyt niin, että hallitus toimii vastoin hallitusohjelmaa. Tietenkin haluaisin myöskin nähdä hallitusohjelman mukaisesti E18:n rakentamisen myöskin sieltä idän suunnasta, jossa nyt tällä hetkellä on ainoastaan luvassa tiemaksuja tähän rekkaongelman ratkaisemiseen.

Klaus Pentti /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Liikenneministeri Vehviläinen on tarmokkaasti hoitanut näitä tieasioita. Murheet juontavat koko laman jälkeiseltä ajalta, ja monen hallituksen aikana ja eduskunnan aikana nämä rahoitukset ovat jääneet jälkeen, ja on tärkeätä, että mietitään uusia keinoja, miten nämä rahoitukset hoidetaan perustienpidon ja radanpidon ja myös kevyenkin liikenteen väylien rahoituksen osalta.

Mutta olin myös kuulemassa noita kuljetusalan yrittäjiä eilen illalla, ja näistä pienemmistä huolista nousi eräänä esiin tämä kabotaasiliikenne ja lisääntyvä ulkomaisten yrittäjien kilpailu meidän kuljetusmarkkinoillamme. Onko tämän kanssa tehtävissä jotain?

Tuulikki Ukkola /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jos ymmärsin oikein, niin lentoasemarakennukset eivät kuulu Ilmailulaitokselle vaan Finavialle. Olenko käsittänyt oikein? Siksi minä kysynkin, vaikka itse asiassa tämä ei tietenkään tähän budjettiasiaan kuulu. Mutta kun Finavia on kuitenkin valtion liikelaitos, sen takia olisin tiedustellut, onko mitään mahdollisuutta vaikuttaa Finavian toimintaan niin, että otettaisiin Oulun lentoaseman halu ja koko alueen yrittäjien toivomus ja matkustajien toivomus huomioon? Näin saataisiin Oulun lentoasema vastaamaan sitä matkustajamäärää, mikä siitä tällä hetkellä kulkee, ja myös se, että pystyttäisiin aikaisempaa enemmän myös ulkomaanliikennettä harjoittamaan suoraan Oulusta muualle Eurooppaan ja jopa muihin maanosiin, mikä on sekin mahdollista.

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Ravi, tehän taitavasti käänsitte tämän kulman. Täällä on ministeri Vehviläinen useampaan kertaan tämän prosessin aikana asettanut toiveitaan lisätalousarviomenettelyyn, ja lisätalousarviot, ed. Ravi ynnä muut kollegat, ovat investointien rahoitustapana suorastaan huonoa hallintoa. Kyllähän tällaisten asioiden täytyy olla tiedossa paljon paljon aikaisemmin, ettei niitä lisätalousarviolla hoideta. Nehän ovat äkillisiä, arvaamattomia tarpeita, joita lisätalousarviolla hoidetaan. Ihan harvoin puhun menettelytavasta, mutta se on epäviisas tapa hoitaa näitä lisätalousarvioilla. Jos me voimme siitä olla yksimielisiä.

Eduskunta on muuten aina tukenut istuvaa liikenneministeriä. Niin se tukee nytkin. Kyllä kamppailu käydään muualla. Me olemme antaneet ministeri Luhtaselle tuen ja annamme täyden tuen ministeri Vehviläiselle, kun hän ponnistelee liikennemäärärahojen hyväksi. Viholliset ovat muualla. (Puhemies: Minuutti on mennyt!) Ja liikennepoliittinen selonteko on yksimielinen. Tämäkin kuvaa opposition ajattelua.

Pekka Ravi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Meillä on nyt varmaan ed. Saarisen kanssa ihan oikea tämmöinen kommunikaatio-ongelma. Meidän täytyy varmaan selvitellä sitä vähän tämän salin ulkopuolellakin. Minä sanoin vain, että ministeri Vehviläinen ei tukeutunut omassa argumentoinnissaan lisätalousarvioon. Hän kuvasi, millä tavalla tämä liikenneinfran rahoitus on tähänkin asti hoitunut. Ymmärrän täysin lisätalousarvion merkityksen ja tavoitteen, mutta eihän tuo puheenvuoro vain nyt tarkoita sitä, että vastustatte sitä, jos lisätalousarviossa tähän liikenneinfraan rahoja tullaan osoittamaan? (Ed. Saarinen: Ei tietenkään!) — No niin, nyt olen ymmärtänyt oikein.

Timo Kaunisto /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluan kiittää ministeriä ja hallitusta vielä tästä nopeasta reagoinnista puuhuollon turvaamiseen. Näistä hankkeista, joita käynnisteltiin viime talvena ja keväänä, osa alkaa olla jo vihkimistä vaille valmiita, ja ainakaan siitä ei jää puuhuollon turvaaminen kiinni.

Mutta tilanteet muuttuvat, ja näitä tarpeita tietysti riittää. Maailma ei tule hetkessä valmiiksi liikennepolitiikankaan osalta. Siitä huolimatta, että on hyvä pitkäjänteinen ohjelma, pitäisi voida myöskin tarkastella asioita muutosten valossa, ja yksi sellainen on esimerkiksi tuolla radanpidon puolella tarpeet tuolla telakkateollisuuden suunnalla, jossa on aika paljon radan vahvistamistarpeita. Hyvä esimerkki on Uudenkaupungin ja Turun välinen rata, jossa kulkee paljon terästuotteita, ja sinne heijastuvat yllättävää kyllä myöskin nämä kaivosteollisuuden uudet hankkeet. Yara investoi fosfaattiteollisuuteen, ja fosfori tuodaan Soklin ja Siilinjärven kaivoksilta. Tämän tyyppisiä (Puhemies: Minuutti!) asioita pitäisi voida tarkastella myöskin liikennepoliittisen selonteon ulkopuolella.

Tapani Mäkinen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! En tiedä, pitäisikö olla kovin huolissaan, ja ehkä pitääkin olla, kun on kuunnellut tämän talousarviokeskustelun yhteydessä vasemmistoliittolaisten ja demareitten puheenvuoroja, joissa he kovasti arvostelevat ratainvestointien tasoa ja ratainvestointeja ylipäätään. Nimittäin tämä talousarvioesityshän on historiallinen ratarakentamisen eurojen suhteen, myöskin sen suhteen, että rakennetaan uusia ratoja. Tästä erinomaisen hyvänä esimerkkinä on Kehärata, joka pelkästään tässä vaiheessa tiedossa olevan hyöty—kustannus-suhdeindeksin mukaan jopa peittoaa monet olemassa olevat radat.

Kiitoksia myöskin ministerille ja ed. Koskiselle Vantaalle osoitetuista kiitoksista, mutta kiitos ministerille myöskin siitä, että Kehä kolmonen laitetaan vihdoin kuntoon. Huolissani olisin vain siitä Kehä kolmosen itäpäästä. Kun Vuosaaressa satama aukeaa, niin toivoisin, että ministeriö valmistautuu suunnitelmien kautta tiepiirin kanssa mahdollisiin tarpeisiin jo heti radan aukeamisen jälkeen, koska siellä päässä voi kaaos olla edessä.

Paula Sihto /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Liikennepoliittinen selonteko annettiin keväällä ensimmäistä kertaa eduskunnalle, ja se oli mielestäni hyvä ja pitkäjänteinen ja kiitos siitä ministerille.

Yhdyn siihen huoleen myös, mitä täällä on esitetty perustienpitomäärärahojen riittämättömyyden suhteen. Aikaisemmin työllisyysperusteisilla investointimäärärahoilla parannettiin maakunnissa teitä ja sitä kautta tuettiin elinkeinotoimintaa. Nyt kustannukset ovat nousseet ja kelirikot muuttuneet ympärivuotisiksi.

Kysyisinkin ministeriltä: Olisiko mitään mahdollisuutta yhdessä TEM:n kanssa luoda jonkinlainen siirtymäkauden toimintamuoto, jonkinlainen rahasto, jolla voitaisiin parantaa näitä kaikista pahimpia teitä niin, etteivät tiet romahtaisi ja sillä lailla meidän kansallisuusomaisuuttamme tuhottaisi?

Jouko Laxell /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuljetusyritykset on ajettu erityisen ahtaalle. Niin sanotusta ympäristöverosta ja polttoaineen hinnannoususta on tullut toistaiseksi 320 miljoonan lisälasku toimialalle. Nyt tarvitaan keinoja kuljetusyrittäjyyden puolesta. Verotukselliset ratkaisut kuten työvoimaveron poistaminen, polttoaineveron laskeminen EU-minimiin, investointituki ympäristöystävällisen kaluston hankkimiseksi ovat tehokkaita toimia estää maantiekuljetuksen kustannuskriisi. Myös maantiekuljetusalan työaikoihin on saatava enemmän joustoja. Kuljetusalalla on työvoimapulaa. Odotan, että opetusministeriö reagoi tähän lisäämällä kuljetus- ja logistiikka-alan ammatillisen koulutuksen ja ammatillisen aikuiskoulutuksen koulutuspaikkoja. Kuorma-autoja on liputettu paljon itänaapuriin lähes nollakatteella täällä toimimisen vuoksi.

Anneli Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluan myös omalta osaltani kiittää siitä, että ministeri Vehviläinen hyvin aktiivisesti kesän aikana kävi Etelä-Karjalassa ja tutustui alueemme rekkaongelmiin ja rajaliikenteen ongelmiin. Voin sanoa nyt jo, että tunnelma alueella, vaikka se ei ole fyysisesti parempi mutta henkisesti kuitenkin, on tuonut alueelle uskoa, että jotakin lähtee tapahtumaan, ja siihen liittyy myös tämä Lappeenranta—Taavetti-välin suunnittelurahan myöntäminen, joka on erittäin iso asia jatkon kannalta ja pitkäjänteisen suunnittelun kannalta.

Mutta yhdyn siihen samaan huoleen, joka liittyy nimenomaan perustienpidon rahoitukseen. Olin itse rekka-auton kyydissä Valtatiellä 26 tässä reilu viikko sitten, ja täytyy myöntää, että kun on kapea, mutkainen tie pimeällä, ja siinä kaksi rekkaa kohtaavat, niin se on hyvin turvaton alue, ja ymmärrän sen huolen, että sitä tieväylää pitäisi kunnostaa (Puhemies: Minuutti on mennyt!) nimenomaan rajaliikenteen takia. Toivoisin, että ministeri myös paneutuisi tämän tievälin kunnostamiseen.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Haluaisin vielä kysyä tästä Merentutkimuslaitoksen kohtalosta, josta ministerikin mainitsi. Nimittäin kun se nyt lain mukaan jaetaan kahtia, mutta kuitenkin tämän lain perustelun mukaan se saa jatkaa vuoteen 2012 samoissa Dynamicumin tiloissa, missä se on nyt, niin sitten kun 2012 jälkeen se liitetään Suomen ympäristökeskukseen myös fyysisesti, niin onko Suomen ympäristökeskus alueellistamisen listalla ja mihin päin Suomea se on menossa?

Lauri Kähkönen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Allekirjoittaneen aiempi puheenvuoro ei varmasti ollut moite ministeri Vehviläiselle, enkä oikein ymmärtänyt myöskään tätä ed. Mäkisen puheenvuoroa.

On hieno asia, että näitä vähäliikenteisiä ratoja nyt kunnostetaan, mutta totta kai niillä on heijastuksensa sitten muihin ratojen korvausinvestointeihin. Sama täällä tienpidon puolella: rahaa laitetaan sorateihin, ja muu alempiasteinen tieverkko kärsii. Täällä jossakin puheenvuorossa tuli esille tämä kehysbudjetointi. Sillä on oma negatiivinen vaikutuksensa. Tosiaan siinä tilanteessa, missä ollaan, kuten olen joskus aiemminkin täällä salissa sanonut, kyllä ne puolueet, jotka ovat viimeisen vuosikymmenen aikana hallituksessa istuneet, voivat peiliin katsoa. Mutta todella (Puhemies: Minuutti on mennyt!) tässä tilanteessa, kun tämä perusväylä huonompaan kuntoon menee, kiireesti sitä rahaa pitäisi löytyä, koska korjausvelka kasvaa koko ajan.

Lauri Oinonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Neljän päivän kuluttua vietetään juhlapäivää: Tampere—Haapamäki—Nikolainkaupunki-radan käyttöönotosta tulee 125 vuotta. Nikolainkaupungin nimi on muuttunut Vaasaksi. Tämä vanha Pohjanmaan rata on tärkeä vaihtoehto. Se on toinen raidepari Tampere—Seinäjoki-välillä, mutta se palvelee myös monia muita yhteyksiä. Kun siihen sitten muutama vuosi myöhemmin rakennettiin Suomen pisin poikittaisrata, niin Haapamäestä muodostui risteysasema.

Nyt, arvoisa liikenneministeri, toivon, että ministeriö lähettäisi tuohon juhlapäivään edustajan 4. lokakuuta, mutta toivon, että myös nyt tälle vähäliikenteiseksi muodostuneelle radalle voitaisiin osoittaa rahaa, että henkilöliikenne säilyisi ja tavaraliikennettä voitaisiin lisätä ja kehittää.

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ed. Mäkiselle: Investoinnit ovat kertamenoja. Nyt täällä on koko ilta puhuttu perusväylänpidosta, perustienpidosta, perusradanpidosta, ja ne määrärahat ja niitten määrärahojen ostovoima on leikkaantunut rajusti. Tosin nämä asiat ovat ahdistaneet täällä kyllä jo aikaisemmallakin vaalikaudella. Totean, että viime vaalikaudella eduskunta lisäsi hallituksen esityksiin noin 200 miljoonaa euroa neljän vuoden aikana. Puolet siitä summasta kohdistui yhteen pienimmistä pääluokista eli liikenneministeriölle, ettei tämä nyt ihan ole viime päivien ja viime kuukausien aikana kehkeytynyt ongelma. (Eduskunnasta: Huonoa hallintoa!) — Lisäbudjetit ovat huonoa hallintoa tässä mielessä.

Sitten kysyisin arvoisalta ministeriltä, että kun tämä rekkarallihomma ei nyt ole hallinnassa, se on meidän suurin ongelmamme, niin onko hallituksella todella — onko hallitus tietoinen vai onko se ihan tarkoituksella ajamassa alas Hangon satamaa, kun Valtatie 25:tä ei näy missään ohjelmissa eikä haluta (Puhemies: Minuutti on mennyt!) sähköistää Hanko—Hyvinkää-rautatietä.

Liikenneministeri Anu Vehviläinen

Arvoisa puhemies! Tästä transitoliikenteestä ensinnäkin haluan todeta. Minusta tuntuu, että ed. Kiljunen ymmärtää, että infraratkaisut ovat aika hitaasti vaikuttaneet. Se on pari vuotta se välyys ennen kuin saadaan tehtyä, ja sen takia tämä Taavetti—Lappeenranta on nimenomaan suunnittelurahaa, mitä siihen on. Nyt jos sanotaan, että olisi pitänyt tehdä aiemmin, niin teidän täytyy kyllä katsoa silloin edelliseen hallitukseen, että olisi pitänyt tehdä niitä infraratkaisuja aiemmin, jotta nyt emme olisi tässä tilanteessa. Mutta sen takia meidän pitää tehdä rajoitustoimia, jotta pärjätään tuleva talvi, ja niitä on Antti Rinta-Porkkusen johdolla tehty, ja minulla on se käsitys, että aivan viikon sisällä minulle esitellään niitä ja se sitten kohdistuu myös tähän Vt 26:een, koska se on todella huono yhteysväli.

Toinen vähän alueellinen kysymys: Me emme ole kyllä vieneet Kotolahden rahoja. Huomasin, että olitte kirjoittanut lehdessä, että on viety rahat, ja totesitte itsekin, että se aloitettiin edellisellä vaalikaudella. Olisiko ehkä silloin pitänyt laittaa riittävästi rahaa, että nyt ei olla siinä lirissä, kun budjetti on kaksinkertaistunut, yli kaksinkertaistunut, ja me haemme aktiivisesti Kotkan kanssa yhdessä ratkaisua siihen, että Kotolahtea voidaan viedä eteenpäin.

Sitten kabotaasiliikenne. Tunnen hyvin tämän huolen, mitä Skalin puolelta esitetään. Itse asiassa suomalaiset kuorma-autot tekevät huomattavasti enemmän ulkomailla kabotaasia kuin ulkomaiset autot täällä Suomessa, että se on kyllä fakta. Mutta sitten kun alalla on kireää muutoinkin, niin kabotaasi tuntuu uhkaavan siinä niin kuin entistä enemmän, ja tiedän ja tunnen heidän vaatimuksensa, että pitäisi saada tehostettua sen valvontaa, ja osa tätä asiaa on myös tämä vinjettimaksun valmistelu. Siinähän puhutaan päivämaksusta, jota Skal on myös vaatinut.

Lentokenttä, näistä rakennuksista: Kyllähän Finavia on liikenne- ja viestintäministeriön ohjauksessa oleva liikelaitos. Ja tulosohjauksen kautta totta kai me keskustelemme myös näistä heidän kohteistaan, jos on mahdollisuus antaa. Minulla on kyllä se käsitys, että Ouluun on panostettu aika tavalla paljon, ja itse asiassa en ole ihan täysin ymmärtänyt sitä oululaisten ja Finavian välistä keskustelua. Ymmärrän hyvin, että haluatte kehittää teidän kenttäänne kansainväliseksikin kentäksi, ja sitten on pidetty haamurajana tätä miljoonan matkustajan rajaa, että sen jälkeen tehtäisiin lisää investointeja.

Sitten tähän Merentutkimuslaitokseen. Sen osalta haluan todeta, että eihän minulla nyt, hyvänen aika, ole mitään alueellistamislistoja täällä taskuissa. Eihän se kuulu minulle. Ja nyt tässä on hyvä puoli se, että nyt keskittyy saman hallinnon alle Itämeri-tutkimus, rannikkoja koskeva tutkimus ja aavan meren tutkimus, ja se on minusta sekä ympäristöministerin että myös minun asiani, kun siitä osa jää Ilmatieteen laitokselle, että me pidämme huolen siitä, että se resurssiohjaus tapahtuu niin, että se aito, tasokas merentutkimus säilyy jatkossa. Näillä sanoilla kiitoksia tästä keskustelusta.

Thomas Blomqvist /r:

Ärade herr talman! Statsbudgeten för 2009 är i många avseenden en rättvis budget i dessa osäkra ekonomiska tider. Den är en budget, vars åtgärder är rätt avvägda i den ekonomiska konjunktur vi nu befinner oss i, när den ekonomiska tillväxten avmattas och den globala finansmarknaden är väldigt turbulent.

Skattepolitiken ska användas som medel för att stöda, stimulera och främja sysselsättningen. Den nuvarande regeringen har ställt målet att höja sysselsättningen och öka produktiviteten för att förbättra finländarnas välfärd. Sysselsättningsgraden väntas snart överstiga 70 procent och arbetslösheten fortsätter att sjunka och rör sig nu kring 6 procent. Alla åtgärder som kan uppmuntra till arbete, företagsamhet och studier ska vidtas.

Regeringens beslut att lindra skatten på arbete med 700 miljoner euro är ett riktigt beslut. Men det är också viktigt att komma ihåg den sociala aspekten. Sänkta skatter som leder till förbättrad sysselsättning och större konsumtion är en riktig politik. Ändå har regeringen orsak att i enlighet med regeringsprogrammet återkomma till hur utkomsten för dem med de lägsta inkomsterna kan tryggas, till exempel genom en kännbar höjning av grundavdraget i beskattningen.

Herra puhemies! Talousarvioesitys on erittäin tasapainoinen ja tähän taloudelliseen tilanteeseen sopiva. Hallitus jatkaa vakaata valtiontaloutta tukevaa politiikkaa, mikä on erittäin hyvä asia. Mitä epävakaampi ja heikompi kansainvälinen talous on, sitä tärkeämpää on, että meillä on vahva julkinen talous ja meidän kilpailukykymme kunnossa. Pidän siis hallituksen talousarvioesitystä kokonaisuutena erittäin hyvänä. Muutamaan kohtaan haluaisin kuitenkin vähän korjausta.

Ensimmäinen koskee liikennepolitiikkaa. Perustienpitoon ja perusradanpitoon pitäisi panostaa enemmän. Nykyisellä tasolla osoitetut varat eivät edes riitä ylläpitämään nykyistä tasoa, kun meillä olisi suuri tarve parantaa sekä tie- että rataverkostoamme. Esimerkiksi transitoliikenne Suomen halki Hangosta itärajalle kasvaa koko ajan ja aiheuttaa tienpidolle isoja haasteita. On välttämätöntä että myös lännessä panostetaan liikenneturvallisuuteen ja yleensäkin tien- ja radanpitoon. Valtatie 25:n parantamiseen pitäisi jo tässä talousarviossa varata rahaa, ja myös Hanko—Hyvinkää-radan sähköistäminen olisi syytä aloittaa pikimmiten.

Hallituksen ehdotuksesta maa- ja metsätalouden hallinnonalaa koskien on paljon hyvää sanottavaa. Kuitenkin on myös muistettava, että maatalous kärsii juuri nyt erittäin suuresta kannattavuusongelmasta siitä huolimatta, että talousarvioehdotus sisältää muutamia hyviä ehdotuksia kannattavuuden parantamiseksi. Tässä on kuitenkin vielä paljon tekemättä. Ainakin on syytä panostaa tarpeeksi neuvontaan ja tutkimukseen. Tässä asiassa luotan eduskunnan hyvään harkintaan.

Herr talman! När det gäller jord- och skogsbruksministeriets moment så hoppas jag också att man på sikt kan hitta en större flexibilitet när det gäller indelningen i förvärvs- och kapitalinkomster så att inte jordbruksföretagare med låga inkomster tvingas att betala en kapitalskatt på 28 procent när de enligt förvärvsinkomstskatten skulle betala en betydligt lägre procent i skatt.

Till slut vill jag understryka att vi måste göra tillräckliga satsningar på miljövårdsarbeten för att man på glesbygden ska klara av att uppfylla lagens krav på avloppsvattenhantering utan oskäliga ekonomiska satsningar.

Likaså anser jag att det är vår hederssak att anslå tillräckliga anslag för veteranernas rehabilitering.

Katja Taimela /sd:

Arvoisa puhemies! Maailmantalouden myllerrykset ovat meidän kaikkien tiedossa, mutta puuttuisin enemmänkin puheenvuorossani tavallisten kuluttajien ja kotitalouksien pessimistisyyteen taloutensa kehittymisestä.

Kansalaisten luottamus talouteen on heikentynyt vahvasti tämän hallituksen aikana. Mediassa nykytilanteeseen haetaan jatkuvasti vertailukohtia jopa 1990-luvun lamasta. Pitkälti kysymys on inflaatiosta ja hintojen noususta. Suurin syy näihin on maailmanpoliittisessa tilanteessa ja tiettyjen keskeisten raaka-aineiden hinnoittelussa. Kuitenkin hallituksen toimenpiteet inflaation hillitsemisessä näyttävät rajoittuvan säännöllisesti hoettuihin palkkamalttitoiveisiin. Nämä osoittavat sen, kenen pussista hallitus haluaa kohoavien kustannusten ja lisämaksujen vaatimat eurot ottaa.

Talouden ja niiden kvartaaleja laskevien bisnesmiestenkin tuntemille aikajänteille tunkevat uhkakuvat ovat suuret. Hintojen noustessa ja kuitenkin merkittävän velkaantumisasteen ollessa tosiasia tulee taantuma näkymään myös kulutuksessa. Talous on asia, joka toimii luottamuksen varassa. Kun ei ole luottamusta, ei tarvitse odottaa toimivaa talouttakaan. Sellainen tilanne meillä alkaa olla viimeistään nyt. Koen lääkkeeksi pitkäjänteisen talouspolitiikan, joka tunnustaa tulevaisuuden haasteet ja reagoi suhdanteisiin sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla. Sinänsähän Suomen taloudellinen tilanne on vielä mainio mutta ei silti niin ruusuinen kuin valtiovarainministeri Kataisen puheissa. Ongelmien kasaantuessa osaan väestöstä toivoisi hallitukselta nopeaa reagointia.

Veropolitiikassa on tunnistettava ne vähävaraiset ryhmät, jotka ovat suurimman avun tarpeessa ja joiden tilanteen helpottamiseen käytetyt eurot menevät itse asiassa suoraan perustarpeista lähtevään kulutukseen. Mainio työkalu näiden ryhmien tavoittamiseen on esimerkiksi SDP:n ehdottama kunnallisen perusvähennyksen tuplaaminen.

Tämänhetkisessä tilanteessa myös joidenkin julkisten investointien vauhdittaminen olisi järkevää. Korostaisin täällä tänään monta kertaa korostettua perustienpidon, koulujen ja terveyskeskusten peruskorjaamisen ja muutamien keskeisten väylähankkeiden aikaistamisen merkitystä. Ne ovat tässä talouden tilanteessa tulevaisuuteen suuntaavia ja kustannustehokkaita toimenpiteitä, jotka rakentavat maamme perusinfraa ja samalla ruokkivat kestävää taloutta.

Alueellisesti kuntien taloustilanteet vaihtelevat todella paljon ja varsinaisten kriisikuntien määrä tulee valitettavasti lisääntymään. Tämä ruokkii alueellista eriarvoisuutta, kun lakisääteisten palvelujen saaminen riippuu asuinkunnasta. Esimerkiksi kaavailtu ja sinänsä erittäin kannatettava vammaisten oikeus henkilökohtaiseen avustajaan tuo kunnille suuria paineita, koska valtio ei lupaa asiaa varten riittävää rahoitusta laisinkaan.

Arvoisa puhemies! Polttoaineiden korkean hintatason aikana olisi entistäkin tärkeämpi satsata julkiseen liikenteeseen. Yksityisautoilun kalleuden positiivisena puolena voidaan pitää julkisen liikenteen houkuttelevuuden lisääntymistä. Nyt pitäisikin tulla vastaan joukkoliikenteen käytettävyydessä, johon voidaan tässä yhteydessä lukea erityisesti hinta ja vuorotiheys sekä toisaalta olemassa olevien vuorojen pysyvyys. Suurten kaupunkien joukkoliikenteen tuki on riittämätön, mutta haja-asutusalueiden tilanne on vielä huonompi. Liikkumisesta puhuttaessa on myös syytä muistaa, että työsuhdematkalippujärjestelmää on kehitettävä edelleen ja sen verottomuudesta ei kannata vaieta.

Viimeaikaisiin talousuutisiin kuuluu myös työpaikkoja määrällisesti valtavasti hävittävät tehtaiden sulkemiset. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa paljon puhuttanutta muutosturvaa olisi nyt pikaisesti parannettava. Me demarit olemme ehdottaneet muun muassa koulutusjaksojen pidentämistä ja pätkätyöläisten aseman parantamista muutosturvan suhteen. Näihin toimiin on hallituksen väristä riippumatta ryhdyttävä välittömästi.