Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Hyvät edustajakollegat! Talouden kokonaiskuvaa edelleenkin leimaa erittäin suuri epävarmuus. Monet ennustuslaitokset ovat viime päivien aikana julistaneet taantuman tai laman taittuneeksi ja kasvun alkaneeksi. Yhdysvalloista eilen tulleen tiedon mukaan talous olisi kääntymässä hyvin rivakkaankin kasvuun. Saksassa on ollut nähtävillä toisen neljänneksen jälkeen oikeastaan kasvua. Aasiassa on nähtävillä selkeää kasvua. Mutta kun kuuntelee arvioita vähän suuremmalta joukolta ekonomisteja, niin myös päinvastaisia ennusteita annetaan, eli epävarmuus on erittäin erittäin suurta.

Tämmöiseen tupla-v:n muotoiseen talouskehitykseen löytyy myös perusteita, sillä oikeastaan kukaan ei pysty antamaan suoraa aukotonta vastausta siihen, kuinka paljon talouden niin sanotuissa vihreissä oraissa eli kasvunäkymissä on mukana elvytyspolitiikan vaikutusta ja mitä tapahtuu sen jälkeen, kun elvytysrahat on käytetty. Eli näin ollen myös Suomen tulevan vuoden ja tulevien kuukausien talouskehitys on erittäin epävarmaa.

Todennäköistä on se, että Suomen talouskasvu, sitten kun maailmalla kasvu liikkeelle lähtee, tulee aika lailla viiveellä johtuen siitä, että Suomen talouden rakenne on hyvin vientivaltaista. Noin puolet taloudestamme tulee vientisektorilta, ja ne tuotteet ja palvelut, joita me viemme, ovat hyvin pitkälti investointitavaraa, investointihyödykkeitä. Sen ulkolaisen asiakkaan, vaikkapa ulkolaisen paperinvalmistajan, pitää luottaa markkinaan, pitää luottaa siihen, että paperi menee kaupaksi, ja sen pitää vielä saada rahoitus hankinnalleen ennen kuin pystyy suomalaiselta paperikonevalmistajalta ostamaan paperikoneita. Tämä ehkä havainnollistaa vientirakenteemme vaikutuksia tulevaan kasvuun.

Näin ollen myös työttömyyskehitys tai työllisyyskehitys näyttää kohtuullisen synkältä. Vaikka talous lähtisi maailmalla kasvuun, Suomessa työttömyysluvut tulevat vielä menemään huonompaan suuntaan. Todennäköisesti pahimmat luvut kuukausitasolla tullaan näkemään joskus ensi kevään aikana, jonka jälkeen toivon mukaan ja ennusteiden mukaan työllisyyskehitys lähtisi sitten jo paranemaan.

Valtiovarainministeriön kansantalousosaston arvion mukaan ensi vuoden kasvu Suomen ta-loudessa olisi noin 0,5 prosenttia. Tämän mukainen alijäämä olisi 13 miljardia euroa, joka katetaan velalla tarkoittaen sitä, että neljännes eli 25 prosenttia valtion menoista katetaan ensi vuonna velalla. Vuoden 2010 lopussa velkaa arvioidaan olevan noin 78 miljardia euroa eli 44 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Julkisessa keskustelussa on usein todettu, että ei 44 prosentin velkaosuus bkt:stä ole paha, meillä olisi varaa vielä velkaantua enemmänkin. Tätä ei kannata toivoa, sillä se toteutuu itsestään. Parin seuraavan vuoden aikana velkaosuutemme tullee nousemaan 60 prosenttiin, kuka tietää vielä suurempaan osuuteen. Eli ilman mitään suurempia uusia päätöksiä velkamäärä kasvaa sille rajalle, joka ei ole enää kestävää. Velkaantumistahti ei lopu itsestään. Se on toivon mukaan tullut nyt jo jokaiselle selväksi. Eli velkaantumistahti, ylivelkaantumiskierre, ei lopu itsestään, vaan sille pitää tehdä jotakin. Se pitää katkaista siinä vaiheessa, kun talous lähtee pysyvällä tavalla kasvuun.

Varsinaiset tulot alenevat ensi vuonna tämän vuoden varsinaiseen talousarvioesitykseen verrattuna 15 prosentilla. Menot ensi vuonna ovat noin 50 miljardia euroa, joista kehykseen kuuluvia menoja 36,6 miljardia ja kehyksen ulkopuolisia 13,6 miljardia.

Määrärahojen kasvu yhteenlaskettuna ensi vuonna on 4 miljardia euroa, jonka taustalla ovat varsin mittavat elvytystoimet ja toisaalta suhdanneluonteisten menojen kasvu. Kun katsomme tätä 4 miljardin määrärahatason kasvua, siitä noin miljardi on kehykseen kuuluvia menoja ja noin 3 miljardia kehyksen ulkopuolisia menoja. Kun katsomme tätä kehysten ulkopuolista 3 miljardin euron pottia, niin siitä pääosa tulee päätösperäisistä toimenpiteistä eli niistä toimenpiteistä, joita hallitus on tehnyt tämän talouskriisin ongelmien hoitamiseksi, esimerkiksi lainat Suomen Vientiluotto Oy:n jälleenrahoitustoimintaan tai valtionosuus Kelalle, kun kelamaksu on poistettu, tai veronkevennysten kompensaatio kunnille. Noin reilut 500 miljoonaa euroa tulee automaattisten vakauttajien mukanaan tuomista lisämenopaineista, kuten nyt vaikkapa työmarkkinatuen kasvusta tai valtionosuudesta työttömyyskassoille tai valtionosuudesta kunnille perustoimeentulotuen kustannuksiin. Eli kun olemme lehdistöstäkin saaneet seurata keskustelua, pitääkö kehysten pitää, eivätkö kehykset voisi joustaa, meillä kehyksen ulkopuoliset menot joustavat ja rankasti ja runsaasti, sekä päätösperäisesti että automaattisten vakauttajien toimesta.

Arvoisa puhemies! Työttömyyden arvioidaan tämän hetken ennusteiden mukaan olevan ensi vuonna vuositasolla noin 10,5 prosenttia. Tämä, yhtä lailla kuin bkt-ennuste, on tietenkin arvionvaraista, kukaan sitä ei pysty tarkemmin tällä hetkellä määrittelemään. Monia positiivisempia ennusteita on annettu viime päivien aikana eri ennustuslaitosten toimesta, mutta tämä arvio perustuu kansantalousosastomme vastuulliseen arvioon. Todennäköisesti siis työttömyyden piikki tulee olemaan joskus ensi vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla, mutta tämäkin on puhtaasti vain arvio.

Hallituksen budjettiesitys on erittäin voimakkaasti elvyttävä. Siitä tietysti jo yksinomaan kertoo 13 miljardin euron lisävelanotto. Joidenkin ekonomistien arvioiden mukaan tämä 13 miljardin euron lisävelka säilyttää noin 100 000 työpaikkaa. Painopiste tässä budjetissa on työpaikkojen luomisessa, niin paljon kuin hallitus ja valtio ylipäänsä siihen voi vaikuttaa. Toinen painopiste on työttömäksi jääneiden ihmisten tukeminen, jotta ihmiset eivät menettäisi tulevaisuudenuskoaan tilapäisen kriisin seurauksena. Meillä ei ole yksinkertaisesti varaa menettää ihmisiä tilapäisen talouskriisin seurauksena. Jotta työllistämistoimenpiteet olisi mahdollista toteuttaa, jotta lisäresursseja kunnille, jotta lisäresursseja työttömiksi jääneiden ihmisten koulutusmahdollisuuksiin olisi mahdollista toteuttaa, hallitus on tehnyt uudelleenkohdennuksia, määrärahojen siirtoja tärkeistä kohteista vielä tärkeämpiin kohteisiin, yhteenlaskettuna noin 230 miljoonan euron edestä.

Tähän ensi vuoden talousarvioon sisältyy budjettipäällikkö Hannu Mäkisen työryhmineen keräämä kokonaispotti investointien aikaistuksista, joiden tarkoitus on siis luoda uusia työpaikkoja, aientaa jo ennalta päätettyjä investointeja ja hankintoja siten, että työllisyysvaikutus tässä tilanteessa olisi mahdollisimman hyvä. Tämä kokonaisuus saa liikkeelle tulevien vuosien aikana yhteenlaskettuna noin 1,7 miljardin euron hankkeet ja useammalle vuodelle jaksotettuna henkilötyövuosivaikutus on noin 10 000 henkilötyövuotta.

Työllisyyspolitiikassa, siis työpaikkojen luomisen lisäksi, työttömäksi jääneiden ihmisten huolenpitoon tähdätyt toimenpiteet on toinen prioriteetti. Tähän kohdennetaan noin 84 miljoonaa euroa enemmän kuin tämän vuoden varsinaisessa talousarviossa tarkoittaen sitä, että ensi vuonna työllisyyspoliittisissa toimenpiteissä on 89 500 henkeä. Tähän pitää sitten laskea lisäyksenä vielä opetusministeriön alaisuudessa olevien koulutuspaikkojen määrän lisääminen, erityisesti ammatillisen koulutuksen lisääminen 5 200 opiskelijapaikalla. Kun katsotaan pelkästään työ- ja elinkeinoministeriön työvoimapoliittisten toimenpiteiden vaikutus, niin ensi vuonna aktivointiaste eli erilaisissa toimenpiteissä olevien ihmisten suhde kokonaiskysyntään on 21 prosenttia.

Elvytyspolitiikan yksi keskeisimpiä kulmakiviä on myös hyvin runsas väylärakentaminen. Ensi vuosi on todennäköisesti Suomen historian suurin väylärakentamisen vuosi, kun sitä mitataan euroilla.

Myös asuinrakentamisen vahvat tukitoimet ovat ennätyksellisellä tasolla. Valtion tukemaan vuokra-asuntotuotantoon on valtuuksia 1,7 miljardia euroa, ja tavoitteenamme on tällä valtuustasolla saada noin 12 000 uutta valtion tukemaa vuokra-asuntoa. Vertailun vuoksi edellisten vuosien taso on ollut noin 4 000 valtion tukeman vuokra-asunnon vuositahti. Nyt siis tavoittelemme noin 12 000:ta uutta asuntoa, johon nämä valtuudet riittävät. Korjausavustus, joka on tänä vuonna ollut voimassa, tulee jatkumaan 31.3. saakka, jonka jälkeen avustus kohdennetaan energiatehokkuutta lisääviin hankkeisiin.

Arvoisa puhemies! Seuraavaksi jokunen sana verotuksesta.

Tulevan vuoden tuloverotuksessa tavoitteenamme on pitää sekä eläkkeensaajien että palkansaajien tuloverotus tämän vuoden tasolla niin, ettei tuloverotus kiristy mutta ei myöskään erityisesti laske. Eli tämän tarkoituksena on turvata hyvä ostovoima sekä eläkkeensaajille että palkansaajille. Tälle vuodelle tehdyt ostovoimaa lisäävät tuloveron kevennykset palkansaajille ja eläkkeensaajille yhdistettyinä alhaisiin korkoihin ovat pitäneet yllä hyvää luottamusta, josta olemme saaneet viitteitä muun muassa kuluttajabarometrista, luottamusbarometrista. (Ed. Skinnari: Entä kunnat?)

Ensi vuoden veropolitiikassa painopisteenä, nimenomaan tuloveropolitiikan painopisteenä, on kaikkein pienituloisimmat ihmiset. Eli nostamme perusvähennystä 1 480 eurosta 2 200 euroon. Eli tulovero kevenee ensi vuonna vain kaikkein pienituloisimmilla ihmisillä. Työmarkkinatuella ja minimipäivärahalla elävien käyttöön tämä muutos tarkoittaa noin 180:tä euroa enemmän vuositasolla. Tämä alentaa myös pienten työeläkkeiden ja esimerkiksi opiskelijoiden lisätulojen verotusta. Koko hallituskauden veronalennukset on suunnattu erittäin voimakkaasti pienituloisimmille kansalaisille, itse asiassa voimakkaammin kuin aikaisemmin.

Ravintolaruuan arvonlisävero lasketaan kaupasta ostetun ruuan veron tasolle 1. heinäkuuta ensi vuonna. Tällä on merkittäviä työllisyysvaikutuksia. Kaikkia arvonlisäverokantoja nostetaan samassa yhteydessä 1 prosenttiyksiköllä. Yhdessä tämän vuoden puolella tehdyn ruuan arvonlisäveron alennuksen kanssa veroratkaisu on edelleen elvyttävä kokonaisuus ensi vuonna verrattuna tähän vuoteen. Silti alv:n kiristys aloittaa talouden tasapainottamiseen tähtäävän pitkän polun, eli koko ratkaisun vaikutus on vuositasolla noin 500 miljoonaa euroa tuloja lisää, mikä siis vähentää velanoton tarvetta. Arvonlisäveron korotus on ollut perusteltua myös siksi, että valtio tarvitsee hyvinvointipalveluihin lisää rahoitusta. Kun välillisiä veroja nostetaan, se on syytä ja järkevää tehdä asteittain paloissa, jotta sen hintoja nostava vaikutus, inflaatiovaikutus, olisi minimissään.

Kun katsomme tätä verotuksen kokonaisuutta ja näemme ensi vuoden talousarviossa esimerkiksi kelamaksun poiston — kelamaksu siis poistuu kokonaan ensi vuoden alusta lähtien — tämä tarkoittaa noin miljardin euron kevennystä välillisiin työvoimakustannuksiin, jotka haittaavat työllistymistä ja työllistämistä. Jo kunnissa yksinomaan tämä tarkoittaa 250 miljoonan euron säästöä palkkamenoissa eli noin 6 000:ta henkilötyövuotta. Tosiasiassa työllistämisen kuluja on kevennetty miljardilla ja palkansaajien verotusta miljardilla ja veronalennukset kohdistettu sosiaalisemmin kuin aikaisemmin. Vastapainoksi ympäristö- ja energiaveroja on nostettu tai päätetty nostaa miljardilla. Myös kulutusveroja ja haittaveroja on päätetty nostaa miljardilla. Kyseessä on siis noin 2 miljardin euron ekologinen verouudistus tämän vaalikauden aikana.

Haluaisin tässä yhteydessä käyttää pienen mainospuheenvuoron, joka on pieni mutta liittyy verotukseen ja liittyy tähän ekologiseen verouudistukseen, nimittäin työsuhdematkalipun käyttöönotto. Eli ensi vuodesta lähtien työsuhdematkalipussa 200 ensimmäistä euroa lipun hinnassa on verotonta, 200:sta 600:aan euroon on verotettavaa tuloa, jonka yli menevä osuus on jälleen verovapaata tuloa työntekijälle. Jos otetaan esimerkiksi vuotuinen työsuhdematkalippu, jonka hinta on 3 400 euroa, tarkoittaen sitä, että yhdensuuntainen työmatka on noin 75 kilometriä, eli noin 150 kilometriä päivässä, niin tästä veronalaista tuloa on työntekijälle ainoastaan 400 euroa.

Arvoisa puhemies! Palvelujen rahoittaminen on yksi tämän budjetin keskeisimmistä kohdista. Kunnat tulevat saamaan tämän vuoden varsinaiseen talousarvioon verrattuna noin 730 miljoonaa euroa lisää. Vahva valtiontalous ja vahva kuntien talous on köyhän paras ystävä myös jatkossa. Työttömyyden kasvaessa me tarvitsemme myös entistä enemmän lähimmäisenrakkautta. Ei riitä, että kunta tai valtio tekee parhaansa. Jokainen tarvitsee kaveria hyvinä aikoina, mutta erityisesti silloin, kun menee huonosti.

Uskon, että ne maat, joissa välittäminen ja lähimmäisenrakkaus ovat aidosti vahvoja arvoja ja näkyvät myös arjessa, tulevat selviytymään parhaiten tästä talouskriisistä. Viime lamassa me menetimme liian monta kanssaihmistä yleisen synkkyyden vuoksi. Jospa tällä kertaa katsoisimme hieman enemmän läheistemme perään, vähän enemmän kuin mihin olemme viime vuosina tottuneet.

Arvoisa puhemies! Kun talouskasvu lähtee jälleen käyntiin maailmalla ja Suomessa, on meidän tehtävä ne toimenpiteet, jotka turvaavat hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuden. Pohjoismaiseen hyvinvointimalliin on aina kuulunut se, että talouskriisin jälkeen jäljet korjataan. Täällä on aina rakastettu hyvinvointiyhteiskuntaa niin paljon, että talous on laitettu kriisin jälkeen kuntoon. Sellaista ihmettä ei ole vielä nähty, että olisi hyvinvointiyhteiskunta, tasa-arvoa tuottava hyvinvointiyhteiskunta, ja heikko julkinen talous.

Kaikkialla maailmassa, niin Suomessa, Pohjoismaissa, Etelä-Euroopassa kuin Latinalaisessa Amerikassa, korjaavien toimenpiteiden tekeminen on poliittisesti erittäin vaativaa ja raskasta, mutta Pohjoismaissa se vastuu on aina kannettu viimeisen päälle, ja niin me aiomme tehdä myös tämän jälkeen. Tavoitteenamme on se, että Suomi on tasa-arvoa tuottava hyvinvointiyhteiskunta, palveluyhteiskunta myös tämän kriisin jälkeen, mutta se vaatii tekoja.

Timo  Kalli /kesk(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Talousennusteiden mukaan maailmantalouden syöksy näyttäisi tasaantuneen. Ensi vuodelle povataan lievää kansantuotteen kasvua niin meillä kuin muuallakin. Talouden taantumaa seurannaisvaikutuksineen ei kuitenkaan vielä ole selätetty. Töitä talouden oikaisemiseksi ja työllisyyden parantamiseksi on tehtävä hartiavoimin vielä pitkään.

Pääministeri Vanhasen toisen hallituksen budjettiesityksessä on oikeita lääkkeitä taloustilanteen oikaisemiseksi. Budjettiesitys parantaa maamme talouden pitkän aikavälin kestävyyttä ja luo edellytyksiä uudelle kasvulle. Se tarjoaa suomalaisille työtä, turvaa ja koulutusta. Julkisen talouden tasapainosta huolehtiminen on pitkäjänteistä työtä. Sen keskellä ei kuitenkaan saa unohtaa sosiaalisuutta. Yhteiskunnan heikompiosaisista on huolehdittava, oli taloudellinen tilanne mikä tahansa. Tästä periaatteesta — heikompaa ei jätetä — keskusta ei tingi. (Ed. Skinnari: Onpa kauniisti sanottu!)

Keskustajohtoisen hallituksen sosiaalinen ote näkyy budjettiesityksessä niin tulo- kuin menopuolella. Hallitus korottaa perusvähennystä 1 480 eurosta 2 200 euroon vuodessa. Tämä keventää merkittävästi monen pienituloisen verotusta. Jo aiemmin hallitus teki päätöksen ottaa käyttöön takuueläkkeen, joka parantaa merkittävästi niiden asemaa, joilla elämänsä aikana on ollut vähän tai ei ollenkaan tuloja. Pienituloisten asemaa parantaa myös tähän saakka indeksisuojan ulkopuolella olevien lapsiperheiden etuuksien sitominen kuluttajahintaindeksiin 1.3.2011 lähtien. Näitä ovat lapsilisät ja kotihoidon tuki sekä äitiys-, isyys- ja vanhempainrahat.

Keskustan pitkäaikainen tavoite on ollut laskea elintarvikkeiden arvonlisäveroa. Näin tapahtuu, vaikka hallituskumppani kokoomus yritti viime metreillä heittää hiekkaa rattaisiin kyseenalaistamalla eduskunnan jo kertaalleen tekemän päätöksen. Arvonlisäveron lasku näkyy hinnoissa, se näkyy ja auttaa erityisesti pienituloisia, lapsiperheitä ja eläkeläisiä, joiden tuloista suurin osa kuluu ruokaan.

On hyvä, että samassa yhteydessä keskustan ajamaan ravintolaruuan verotuksen alentamiseen löytyi yhteinen ratkaisu. Tämä parantaa alan työllisyyttä tuhansilla työpaikoilla. Samassa yhteydessä kaikkia arvonlisäverokantoja nostetaan 1 prosenttiyksiköllä, mikä on terveen taloudenpidon kannalta ymmärrettävä ratkaisu.

Keskustan johtamien hallitusten tuloveropolitiikka on ollut sosiaalisesti oikeudenmukaisempaa verrattuna pääministeri Lipposen johtamiin sinipunahallituksiin. Tätä tukee myös Helsingin Sanomien tuore selvitys, jonka mukaan pääministeri Vanhasen kaksi hallitusta ovat keventäneet erityisesti pienituloisten verotusta. Lipposen ykköshallitus leikkasi kuntien valtionapuja yli miljardilla eurolla. Lisäksi leikattiin muun muassa kansaneläkkeen pohjaosaa, lapsilisiä ja työmarkkinatukea. Tämä karu lista osoittaa, että SDP unohti heti laman jälkeen pienituloisten, lapsiperheiden ja työttömien puolustamisen.

Keskusta on perusturvapuolue. Keskusta on myös tässä hallituksessa huolehtinut perusturvan vahvistamisesta. Kunnallisverotuksen perusvähennyksen merkittävä nostaminen ja ruuan arvonlisäveron alentaminen helpottavat pienituloisten kansalaisten tilannetta. Sosiaalista oikeudenmukaisuutta lisää myös se, että kansaneläkkeen ja muun perusturvan taso ei alene huolimatta kuluttajahintojen laskemisesta.

Keskustan kädenjälki näkyy sosiaalipolitiikassa myös siinä, että työmarkkinatuella ja peruspäivärahalla oleville ryhdytään maksamaan aktiivitoimenpiteiden ajalta korotettua, liki 100 euron suuruista tukea. Sosiaaliturvan parannukset kannustavat työttömiä koulutukseen ja muihin aktiivitoimiin. Hallitusohjelman mukainen isyysvapaan pidentäminen kahdella viikolla toteutuu ensi kauden alusta. Hallitus osoittaa lisää rahaa myös sotaveteraanien kuntoutukseen.

Arvoisa puhemies! Kansainvälinen taantuma on iskenyt merkittävästi, ja se näkyy yrityksissä, kunnissa ja myös perheiden arjessa. Vanhasen kakkoshallituksen talouspolitiikan linja on selkeä: viedä Suomi mahdollisimman ehyenä läpi vaikean taantuman. Taantuman takia kuntien verotulot ovat laskeneet voimakkaasti. Hallitus kuitenkin helpottaa kuntien taloutta lähes 800 miljoonalla eurolla vuosina 2009—2010. Kuntien valtionosuuksia lisätään ja niihin tehdään täysimääräinen indeksikorotus. Lisäksi hallitus vauhdittaa kuntien investointeja. Tämä ylläpitää työllisyyttä ja mahdollistaa edullisia rakennushankkeita.

Keskustan eduskuntaryhmän mielestä hallituksen elvytystoimet ovat olleet oikea-aikaisia. Hallitus aloitti elvytyksen jo yli vuosi sitten, ja nämä toimet ovat hillinneet työttömyyden kasvua. Monien jo aiemmin tehtyjen elvytyspäätösten vaikutukset näkyvät tämän vuoden lopulla ja vuoden 2010 aikana, juuri kun työttömyys olisi uhannut laajentua enemmän.

Mittava liikennebudjetti osoittaa, että keskusta kantaa vastuunsa myös työstä ja yrittäjyydestä koko Suomessa. Uusia väylähankkeita on ensi vuonna enemmän kuin koskaan, niin kuin kuulimme jo aiemmin. Mittavin niistä on Seinäjoen ja Oulun välinen rataosuus, joka on merkittävä niin tavara- kuin henkilöliikenteelle. Myös Pohjois-Suomen kaivoshankkeiden liikenneyhteydet ovat tärkeä satsaus tulevaisuuteen. Haja-asutusalueiden tietoliikenneyhteyksien kehittäminen parantaa alueellista tasa-arvoa ja edistää osaltaan työllisyyttä.

Hallitus turvaa myös teollisuuden toimintaedellytyksiä. Metsä- ja puutuotealan sekä telakkateollisuuden kilpailukyvyn parantamiseen panostetaan monin eri tavoin. Hallitus on sitoutunut myös kaiken kaivosteollisuuden infran rakentamiseen. Erityisesti telakka-, kone- ja elektroniikkateollisuus ovat niitä aloja, mihin kohdistuu kysyntää, kun maailmanmarkkinat alkavat jälleen vetää.

Arvoisa puhemies! Talouden kasvu rakentuu tämän päivän päätöksille. Tulevan kasvun avaintekijöitä on ihmisten, yritysten ja tutkimusyksiköiden osaaminen. Tulevaisuuspolitiikkaa on myös se, että hallitus painottaa toimenpiteitä erityisesti nuorisotyöttömyyden hoitoon. Meillä ei ole varaa, että nuoret syrjäytyvät tämän laman seurauksena. Osaamisen varmistamiseksi teknologia- ja innovaatiopolitiikkaa ja yritysten kansainvälistymistä tuetaan ensi vuonna ennätyksellisellä 870 miljoonalla eurolla. Erityisesti yritysten tuotekehittelyn turvaamiseen erikoistunut Tekes saa merkittävästi lisää myöntövaltuuksia. (Ed. Skinnari: Mitään ei tapahdu!)

Meidän suomalaisten on pystyttävä valmistamaan laadukkaita tuotteita myös jatkossa ja valmistamaan niitä maailmanmarkkinoille. Kyky sopeutua muutoksiin riippuu meistä itsestämme. Rakennemuutosta tapahtuu, on vain rohjettava katsoa eteenpäin eikä turvautua pelkästään vanhaan. Oivallinen esimerkki tästä on Kajaani ja sen seutu, missä paperitehdas lopetti toimintansa vuosi sitten. Nyt onneksi lähes kaikki paperialan työntekijät ovat töissä tai moni jopa yrittäjänä.

Suomi tarvitsee osaamista myös jatkossa. Budjettiesityksessä osoitetaan lisää rahaa perusopetuksen, korkeakoulutuksen ja tutkimuksen laadun kehittämiseen. Taantuma on lisännyt aikuiskoulutuksen kysyntää. Aikuiskoulutusta lisäämällä valmistaudutaan samalla työvoimatarpeen tulevaan kasvuun, kun taantuma alkaa taittua ja eläköityminen kiihtyy. Hallitus tunnistaa nuorten ongelmien kasvamisen ja ohjaa yhä enemmän varoja nuorten aktiivitoimintaan. Nuoriso-, kulttuuri- ja urheilusektorit saavat entistä enemmän varoja, kun veikkausvoittovarat kasvavat yli 10 prosenttia ensi vuonna.

Pelkkä osaaminen ei kuitenkaan riitä. Kun työssä olevien osuus väestön ikääntymisen myötä vähenee, työurien pidentäminen ja työn tuottavuuden kasvu ovat välttämättömiä, ja se edellyttää, että työntekijöiden jaksamisesta huolehditaan nykyistä paremmin. Tarvitsemme uudenlaista luottamusta työnantajien ja työntekijöiden välille. Sitä keskustan eduskuntaryhmä on valmis rakentamaan.

Työssä olevien mahdollisuudet täydentää koulutustaan paranevat. Tämä on tärkeää erityisesti työurien jatkamisen näkökulmasta, ja samalla voi vapautua työpaikkoja esimerkiksi nuorille työttömille. Lisäksi budjettiesitys parantaa opiskelijan asemaa sairastumistilanteessa. Tärkeä on myös lasten korvatulehdusrokotetta koskeva linjaus, joka vähentää merkittävästi sairaalahoitoja, terveyskeskuskäyntejä ja vanhempien poissaolopäiviä.

Budjettiesitys turvaa myös maa- ja metsätalouden toimintaedellytyksiä. Hallitus varautuu maatalouselinkeinon taloudellisen tilanteen mahdolliseen heikkenemiseen. Maatilatalouden kehittämisrahaston määrärahasiirrot varmistavat, että maatalouden investointitukien rahoitukseen on riittävästi varoja käytettävissä. Hallitus lisää kestävän metsätalouden varoja uusiutuvan energian käytön lisäämiseksi ja taimikoiden hoidon edistämiseksi.

Keskustajohtoinen hallitus vie Suomea kohti kestävämpää tulevaisuutta. Budjetissa annetaan merkittävä tuki uusiutuvalle energialle. Keskustan eduskuntaryhmän mielestä ympäristöystävälliseltä bioetanolilta ja biodieseliltä on poistettava perusteeton päästövero. Tämä edistäisi suomalaisen tuotannon kehittymistä ja kilpailukykyä. Hallitus torjuu siis ilmastonmuutosta monin tavoin. Työsuhdematkalipun veroedun parantaminen lisää joukkoliikenteen käyttöä työmatkaliikenteessä. Pohjoisen Suomen kannalta tärkeää on se, että suurten kaupunkien joukkoliikennetuen piiriin tulee myös Oulu. Lisäksi uusiutuvan energian tuotanto saa lisää resursseja. Valmistuttuaan nämä laitokset vähentävät suomalaisten yritysten tarvetta ostaa päästöoikeuksia EU:n markkinoilta.

Myös ympäristöhallinnon alalla talousarvioesitys sisältää monia hankkeita. Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman laajuus moninkertaistuu ensi vuonna. Budjetissa kohdennetaan lisää varoja myös kansallispuistojen palveluvarustuksen parantamiseen, ja on tärkeää, että hallitus päätti kohdentaa nämä lisäresurssit heikon työllisyyden alueille. Luonnonsuojelun ohella lisävaroja saatiin ympäristötöihin muun muassa Joensuuhun.

Budjettiesitys parantaa julkisen hallinnon toimivuutta monin tavoin. Tuomioistuinten käsittelyajat lyhenevät, ja sama koskee turvapaikkahakemusten käsittelyaikoja ja vastaanottokeskusten ruuhkia. Merkittäviä ja perusteltuja ovat myös ehdotetut lisäpanostukset rajavalvontaan, öljyntorjuntavalmiuden kehittämiseen ja poliisien työllistämiseen.

Valtio velkaantuu ensi vuonna 13 miljardia euroa. Pelkän velan varaan ei voi tulevaisuutta rakentaa. Yhtä vähän voimme luottaa siihen, että nyt otettava velka kyettäisiin maksamaan takaisin pelkästään veroja korottamalla, olivat ne sitten ansio-, pääoma-, ympäristö- tai välillisiä veroja. Julkisen talouden tasapainon kannalta on tärkeintä, että mahdollisimman moni suomalainen tekee työtä ja maksaa veroa. Se puolestaan edellyttää, että meillä on palkanmaksuun kykeneviä yrityksiä.

Kaikessa yksinkertaisuudessaan tästä terveessä taloudenpidossa on kysymys: huolehtia yritysten tulevaisuudesta, työn tuottavuuden kasvusta, yritysten palkanmaksukyvystä, suomalaisesta työllisyydestä ja tätä kautta verotulojen riittävyydestä. Pelkästään työttömyydestä aiheutuu valtavasti kuluja, joita on vaikea paikata kiristämällä verotusta. Työttömyysasteen nousu pelkästään 1 prosenttiyksiköllä lisää valtion menoja ja vähentää verotuloja yli 300 miljoonalla.

Pääministeri Vanhasen alkuvuodesta tekemä kasvualoite on merkittävä avaus sopeuttaa Suomen talous uuteen tilanteeseen. Sen tavoitteena on parantaa elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä koko maassa ja hyödyntää luonnonvarojamme kestävällä tavalla. Kasvualoitteen toinen tavoite on vauhdittaa osaamista ja tuottavuuden kasvua. Tämä budjettiesitys sisältää paljon panostuksia tulevaan kasvuun, muun muassa liikennehankkeet ja budjettiesityksen toimet metsä- ja telakkateollisuuden turvaamiseksi.

Arvoisa puhemies! Pääministeri Vanhasen kakkoshallitus on esitellyt eduskunnalle yhteisvastuun, oikeudenmukaisuuden ja kestävän taloudenpidon budjetin. Keskustan eduskuntaryhmä pitää kiinni siitä, että hallitus vie Suomen mahdollisimman ehyenä läpi taantuman. Keskusta haluaa pitää huolta jokaisesta suomalaisesta ja koko Suomen taloudesta. Hallituksen toimet ovat taanneet Suomelle monia muita maita paremman talous- ja työllisyyskehityksen. Keskustan eduskuntaryhmä tukee tämän määrätietoisen ja vastuullisen linjan jatkamista.

Pekka  Ravi /kok(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Talouskriisi näyttää todellakin ensimmäisiä päättymisen merkkejä. Kuitenkaan kukaan ei varmuudella tiedä sitä, onko talouden pohjakosketus jo saavutettu ja kääntyykö talous pysyvästi nousuun niin maailmalla kuin täällä koto-Suomessakin, ja vaikka kävisi niin, että talous elpyisi nopeammin kuin on arveltu, niin käy valitettavasti niin, että työttömyys jatkaa kasvuaan ensi vuodenkin puolella. Budjetin yksi kaikkein tärkeimmistä päämääristä onkin ylläpitää työllisyyttä ja kansalaisten työkykyä.

Hallituksen esitys ensi vuoden talousarvioksi, aivan samoin kuin kuluvan vuoden toinen lisätalousarvio, on edelleen viritetty erittäin elvyttäväksi. Merkittävin elvytyslinjaus on se, että hyvinvointipalveluiden tasosta pidetään kiinni ja valtiontalouteen näin syntyvä merkittävä vaje katetaan ottamalla lisää velkaa. Kokoomuksen eduskuntaryhmä pitää valittua linjaa oikeana ja välttämättömänä tässä taloustilanteessa.

Samalla on kuitenkin jo kiinnitettävä huomiota siihen, että pitemmällä aikavälillä on valtiontalous saatettava tasapainoon. Tätä edesauttavat esimerkiksi hallituksen tekemät onnistuneet arvonlisäveropäätökset, ja tästä asiasta haluaisin ryhmäpuheenjohtaja Kallille sanoa, että siinä, että pääsimme niin hyvään ratkaisuun, olin tunnistavinani kyllä merkittävää kokoomuksen keskustelunavausta ja myötävaikutusta.

Talousarviossa ja lisätalousarviossa käynnistetään nopeasti hankkeita ja investointeja, jotka tuovat työtä eri puolille Suomea. Hankkeet on lisäksi valittu siten, että niiden toteuttaminen tukee jatkossakin maamme kilpailukykyä ja talouskasvua. Kokonaisuudessaan nyt esitettävät hankkeet saavat liikkeelle 1,7 miljardin euron arvoiset investoinnit ja lisäävät henkilötyövuosia noin 10 000:lla.

Ilahduttavaa on, että hallitus on todella onnistunut turvaamaan työpaikkoja, ja määrätietoisen elvytyksen tulokset alkavat nyt jo näkyä. Toimet ovat kohdistuneet erityisesti yritysten toimintakyvyn ja rahoituksen turvaamiseen sekä selvästi ongelmista kärsiville toimialoille, kuten rakennusalalle, metsäsektorille ja laivanrakennusteollisuuteen. Liikenneväyläinvestoinnit ovat olleet myös ennätystasolla. Ensi vuonna uusien tie- ja ratahankkeiden aloituksessa tehdään taas uusi ennätys, kun hankkeita käynnistetään yhteensä 530 miljoonalla eurolla jo käynnissä olevien väylähankkeitten lisäksi.

Budjettiesitykseen sisältyvät elvytys-, työllistämis- ja veroratkaisut osoittavat hallituksen erinomaista toimintakykyä. Sinivihreä hallitus on osoittanut elävänsä ajassa, ja se on tehnyt oikeita linjauksia niin nyt käsillä olevan taloustilanteen kuin myös tulevaisuudenkin suhteen. On aivan totta, niin kuin valtiovarainministeri täällä omassa esittelypuheenvuorossaan totesi, että valtion toimilla emme kerta kaikkiaan pysty talouskasvua tai työllisyyttä kokonaan kääntämään, mutta nyt on todella tehtävä kaikki se, mikä tehtävissä on. Voimakkaan elvytyksen lisäksi tässä talousarvioesityksessä näkyy myös hyvin selvästi hallituksen vahva sosiaalinen omatunto, jonka mukaisesti autetaan kaikkein vaikeimmassa tilanteessa olevia.

Oikeudenmukainen päätös on myöskin se, ettei kuluttajahintojen mahdollisen alentumisen anneta vaikuttaa tärkeitten sosiaalietuuksien tasoon. Hallituksen sosiaalista omaatuntoa kuvastavat myös veroratkaisut. Ansiotuloverotuksen ei anneta kiristyä, mikä onkin ainoa oikea ja kestävä linja tässä taloustilanteessa, jotta kotitalouksien ostovoima säilyy. Jo aiemmin toteutetut tuloveron kevennykset ovat voimakkaasti lisänneet kansalaisten käteenjäävää tuloa ja auttaneet suhteellisesti eniten juuri pienituloisia, kuten pienillä palkka- ja eläketuloilla eläviä.

Budjettiesityksessä kaikkein pienituloisimpien veroja kevennetään edelleen, ja keinoksi on valittu kuntaverotuksen perusvähennyksen merkittävä korottaminen. Tämä tukee erityisesti pienituloisia palkansaajia, työttömiä, eläkeläisiä sekä esimerkiksi äitiys- tai vanhempainrahaa saavia. Vähennyksen nosto on tässä vaikeassa taloustilanteessa kädenojennus juuri eniten taloudellista tukea tarvitseville. Se on myös oivallinen esimerkki siitä, että valtiovarainministeri Kataisen lupaus "kaveria ei jätetä" myös täytetään. Tämä sama periaate näkyy myöskin siinä, että kunnille koituvat veromenetykset kompensoidaan täysimääräisesti valtion kirstusta. — Tämä muun muassa siihen kuntatalouteen, ed. Gustafsson. (Ed. Tennilä: Miksi te vain kavereista huolehditte, eikö kaikista pidä huolehtia?)

Esimerkkeinä muista tärkeistä sosiaalisista uudistuksista isyysvapaa pitenee kahdella viikolla, osittaista hoitorahaa korotetaan ja samalla etuus ulotetaan myöskin yrittäjille. Jo aiemmin lapsilisiä on nostettu monilapsisten ja yksinhuoltajaperheiden osalta, ja he, jos ketkä, ovat tutkimustenkin valossa kaikkein eniten tätä tukea tarvinneet. Kokoomuksen eduskuntaryhmä on erityisen iloinen myös siitä, että budjettiriihessä päätettiin lisätä sotiemme veteraaneille annettavaa tukea ja kuntoutusta, ja myös maaseudun yrittäjien taakkaa helpotetaan pidentämällä vuosilomaa ja lisäämällä lomituspalveluita.

Arvoisa puhemies! Työllisyyden ylläpito on parasta tulevaisuuspolitiikkaa. Kuten täällä aikaisemminkin on todettu, suomalaisilla on todella edessään vakava kaksoishaaste: jatkossa yhä useampi siirtyy työvoiman ulkopuolelle, ja samaan aikaan talouskasvumme uhkaa pysyvästi hidastua. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että yhä pienempi joukko rahoittaa työnteollaan kaikkien palvelut ja tulonsiirrot. Ainoa keino nykytason hyvinvoinnin ylläpitoon on saada kaikki työhön kykenevät osaltaan auttamaan tämän tehtävän suorittamisessa.

Talouden taantuman aiheuttaman työttömyyden hoitamisessa korostuu oikea-aikaisten toimien tärkeys. Hallitus on tarttunut työllisyyshaasteeseen sen vaatimalla vakavuudella. Tämä budjettiesitys pitää sisällään useita kohdennettuja toimia ja lisärahoitusta työttömäksi ja lomautetuksi joutuneille. Nuorille ja muille erityisryhmille tarjotaan koulutusta, oppisopimuspaikkoja ja työharjoittelua, jotta kaikki saataisiin pidetyksi työelämässä tai opinnoissa mukana.

Nuoret tarvitsevat yksilöllistä ja joustavaa tukea. Tähän haasteeseen varsin oivallisella tavalla vastaa Perusopetus paremmaksi eli Pop-ohjelma. Oppilaanohjausta tehostetaan koulutuksen nivelkohdissa, jotta mahdollisimman moni nuori saisi tukea ja opastusta uravalinnan ja jatko-opintoihin hakeutumisen suhteen. Tähän Pop-ohjelmaan käytetään ensi vuonna merkittävä summa rahaa, yli 60 miljoonaa euroa, joka pääosin ohjataan luokkakokojen pienentämiseen, mikä työ saatiin alulle tämän vuoden aikana, erityisopetuksen kehittämiseen eikä vähiten tärkeään asiaan, hyvät kollegat: myöskin opettajien täydennyskoulutukseen on aika merkittävä panostus ensi vuoden budjetissa.

Mitä tulee ammatilliseen koulutukseen, siihen on saatu ja saadaan tämän budjetin toimenpitein kerrassaan 8 500 uutta opiskelupaikkaa. Tämä on paitsi opiskelijoitten myöskin elinkeinoelämän toivelistalla erittäin korkealla. Kokoomuksen eduskuntaryhmä pitää välttämättömänä, että jokaiselle nuorellemme on tarjolla vaihtoehto kotiin jäämisen sijaan. Tämä tarkoittaa sitä, että tämän budjetin eduskuntakäsittelyn aikana on tarkoin seurattava tätä tilannetta ja todella varmistettava, että nuorille suunnattuihin toimiin on kaikilta osin olemassa riittävä rahoitus.

Vaikka yhteinen huolemme nuorista on asialistan kärjessä, ei myöskään aikuisia tai pidempään työttöminä olleita ole tässä budjettiesityksessä unohdettu. Kuntouttavan työtoiminnan laajentamiseen on pystytty ohjaamaan merkittävästi lisää resursseja. Työkyvyn ja työllisyyden ylläpitämiseen tähtää myöskin hallituksen mittava aikuiskoulutusuudistus. Maahanmuuttajien koulutusta ja sopeutumista parannetaan muun muassa te-keskusten resursseja lisäämällä.

Arvoisa puhemies! Lienee kaikille selvää, että talouden taantuman ja ikääntymisen myötä meidän on tulevina vuosina pakko korottaa joitakin veroja. Näin on tehtävä, jos ja kun haluamme asettaa hyvinvointiyhteiskunnan palvelujen turvaamisen keskiöön ja samalla pitää huolta siitä, ettei Suomi ajaudu hallitsemattomaan velkakierteeseen. Kokoomuksen eduskuntaryhmä on nimenomaan tästä näkökulmasta tyytyväinen budjettiriihessä tehtyihin veropäätöksiin. Niillä saatiin aikaan lopputulos, joka parantaa valtiontalouden tasapainoa 500 miljoonan euron edestä vuosittain.

Ryhmällemme oli myöskin tärkeää, että työvoimavaltaisten kaupan alan ja ravintola-alan verotukseen saatiin hyvä ratkaisu, joka edistää työllisyyttä. Haluan vielä erityisesti korostaa sitä, että kun kaupasta ja ravintolasta ostetun ruuan arvonlisävero saatetaan samalle 13 prosentin tasolle ensi vuoden heinäkuusta alkaen, niin se on todella nimenomaan työllisyyden näkökulmasta parempi ratkaisu kuin mikä hallitusohjelmassa alun perin oli ollut esillä. Kaiken lisäksi tämä ruuan veron merkittävä alentaminen auttaa suhteellisesti eniten pienituloisia, joilla suuri osa tuloista kuluu välttämättömiin elintarvikkeisiin.

Hyvät kollegat, sitten vähän oppositiolle omistettua osuutta: Oppositio on kritisoinut tässä salissa varsin voimakkaasti hallituksen veropäätöksiä. Erityisesti sosialidemokraatit ovat useaan otteeseen syyttäneet hallitusta ylisuurista tuloveron kevennyksistä. Tämä tuntuu todella ihmeelliseltä siinä valossa, että viime syksynä te esititte itse omassa vastalauseessanne vielä suurempia tuloveron alennuksia kuin hallitus. Näinä vaikeina aikoina toivoisi aivan vilpittömästi, että vastuullisen hallituksen lisäksi maassa olisi myöskin vastuullinen oppositio, joka loisi aitoja ja linjakkaita vaihtoehtoja ja olisi niissä esityksissään vielä kohtuullisen johdonmukainenkin.

Talouden tasapainottamistalkoissa on oltava valmius tarkastella kaikkia veroja ja pidettävä huolta laajasta veropohjasta. Kokoomuksen eduskuntaryhmän mielestä verotuksen on oltava sosiaalisesti oikeudenmukaista. Oppositio voisi kritiikissään muistaa senkin tosiasian, että nykyhallitus painottaa veronkevennykset selkeästi voimakkaammin pienituloisille kuin kolme aikaisempaa hallitusta.

Kokoomuksen mielestä työ on parasta sosiaaliturvaa. Sen tähden verojärjestelmämme ohjausvaikutuksista tärkein on se, että työn tekeminen ja työn teettäminen on aina kannattavaa. Verotuksen painopistettä on edelleen muutettava suosimaan työntekoa ja työllistämistä. Riittävän veropohjan turvaamiseksi on korotuspainetta tuloverotuksen sijasta kohdistettava ympäristö- ja kulutusveroihin. Tämä on myöskin ilmastonmuutoksen ja ympäristön saastumisen vastaisessa taistelussa tärkeä seikka.

Arvoisa puhemies! Ilmaston ja ympäristön etua ajetaan myös ilmasto- ja energiapolitiikan mittavilla panostuksilla. Uusiutuvan energian tukia korotetaan entisestään muun muassa kestävän metsätalouden rahoitusta ja investointitukia lisäämällä. Tuulelle ja biokaasulle luotava syöttötariffi käynnistää varmasti investointeja näihin energiamuotoihin. Korjausrakentamiseen meneviä elvytysrahoja suunnataan siten, että ne parantavat talojen energiatehokkuutta. Kokoomuksen eduskuntaryhmä on myös tyytyväinen työsuhdematkalipun uudistukseen, joka varmasti lisää joukkoliikenteen suosiota.

Sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden parantaminen on jälleen hallituksen tavoitelistalla. Lisääntyneet turvapaikkahakemukset työllistävät poliisia, Maahanmuuttovirastoa ja kuntia. Niille on nyt tulossa merkittävästi uutta rahaa, jolla turvapaikanhakijoiden palvelua voidaan nopeuttaa ja painopistettä saadaan siirrettyä alkupään toimiin.

Kokoomuksen eduskuntaryhmä on tyytyväinen myöskin lisärahaan, jolla työllistetään vastavalmistuneita poliiseja. Kehitysyhteistyövarojen suhteen saatiin hyväksyttävissä oleva lopputulos, ja ensi vuodelle näitä rahoja saadaan joka tapauksessa jonkin verran korotetuksi.

Sitten siihen toivottuun kuntatalouteen. On ihan selvä asia, että kuntatalous herättää tässäkin salissa paljon keskustelua. Talouskasvun tyrehdyttyä kunnat ovat suurissa vaikeuksissa, koska niiden menot kasvavat edelleen voimakkaasti mutta tulot eivät. Menokehitykseen ja kustannusten kasvuun on pakko pystyä vaikuttamaan, sillä jatkossa palvelutarpeet tulevat vain kasvamaan. On erinomaista, että tietoisuus toimintatapojen muuttamis- ja kehittämistarpeesta näyttää viime aikoina lisääntyneen niin kuntien kuten myöskin valtion puolella.

Valtio ottaa vastaan kovimman iskun talouden taantumasta velkaantumalla merkittävästi, ja kuntataloutta tuetaan yli 700 miljoonan euron panostuksella. (Ed. Skinnari: 350 kuntaa, paljonko se tekee?)

Valtion ja kuntien on yhdessä turvattava suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan välttämättömät palvelut kuten koulutus, terveydenhuolto ja päivähoito. Julkisen talouden kriisin välttämiseksi tarvitaan palvelutuotannon uudistuksia lähivuosien aikana. Palvelut tulee järjestää ennakkoluulottomasti siten, miten ne tehokkaimmin ja laadukkaimmin saadaan aikaan, ja tällöin tarvitaan julkisen sektorin, yritystoiminnan ja kolmannen sektorin entistä parempaa yhteistyötä. Avainasemassa on synnyttää toimivat palvelumarkkinat etenkin hoivayrityksille väestön ikääntyessä.

Arvoisa puhemies! Ryhmällemme on myöskin tärkeää se, että todellakin pidetään huolta tämän suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kestävyydestä pitemmällä tähtäimellä, ja tässä rakenneuudistusten ja taloudellisten haasteitten keskellä on kuitenkin myöskin kuntatalouden osalta muistettava, että henkilöstö on se voimavara, ja kun puhutaan tuottavuudesta, hyvin usein käsitetään, että se tuottavuus on pois sieltä henkilöstön selkänahasta. Näin ei ole, vaan meidän täytyy ottaa käyttöön uusia toimintatapoja. Esimerkiksi sähköistä asiointia ja tietotekniikkaa hyväksikäyttäen päästään tilanteeseen, että rutiinitehtävistä voidaan luopua ja työpanosta ohjata sinne, (Puhemies koputtaa) missä sitä todella tarvitaan. Minä uskon näin, että tällä tavalla toimimalla parannetaan sekä työn tuottavuutta että työntekijöitten työmotivaatiota ja myöskin työssäjaksamista.

Arvoisa puhemies! Kokoomuksen eduskuntaryhmä tukee hallituksen budjettiesityksen linjauksia, jotka pyrkivät turvaamaan työpaikat, yritysten toimintaedellytykset ...

... ja tulevaisuuden kasvumahdollisuudet. Talouden kehittymistä on edelleen seurattava valppaasti, ja tarvittaessa on myös oltava valmiina uusiin tilannearvioihin. Niillä on vaikutusta jokaisen suomalaisen elämään, mutta myös erittäin suuret seuraukset kansantalouden kestävyyden ja kilpailukyvyn kannalta. Meillä poliittisilla päättäjillä on tehtävänä löytää ne keinot, joilla suomalainen hyvinvointiyhteiskunta voidaan säilyttää sekä näissä haastavissa olosuhteissa että myöskin pitemmällä aikavälillä.

Jutta Urpilainen /sd(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen talouspolitiikka on jämähtänyt vaalivuoteen 2007. Tuolloin tehdyt päätökset määrittävät yhä tässä ajassa tehtäviä ratkaisuja, vaikka talous- ja työllisyystilanne on täysin toinen. Hallituksen suuri virhe on se, ettei se ole päivittänyt talouspolitiikkaansa vastaamaan muuttuneita olosuhteita, talouskasvun pysähtymistä. Sulle—mulle-politiikka, kuten olemme jo edellisistä puheenvuoroista täällä huomanneet, on ottanut selkävoiton vastuullisesta taloudenpidosta.

Ensi vuoden budjettiesitys jatkaa kaksi vuotta sitten päätettyjen menokehysten linjalla. Työllisyyden hoidon määrärahat, kuntien palveluiden rahoitus ja ylisuuret veronalennukset perustuvat menneen maailman toivekuviin, ajatukseen, ikään kuin talouden kasvu olisi jatkunut hyvänä.

On hallituksen budjettiesityksessä toki hyvääkin. Olemme hyvillämme siitä, että kunnallisverotuksen perusvähennystä kasvatetaan. Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä esitti korotusta tehtäväksi jo vuosi sitten. Pienituloisten ahdinko oli nähtävissä nimittäin jo viime syksynä. Hallituksen päätös peruuttaa omia aikaisempia säästöpäätöksiään muun muassa tie- ja ratahankkeissa saa myös kannatuksemme.

Arvoisa puhemies! On aihetta tarkastella muutamaa avainlukua. Työttömiä työnhakijoita oli heinäkuussa 290 000 eli 70 000 enemmän kuin vuosi takaperin. Työpaikkoja on menetetty vuodessa 100 000. Hallituksen suureellisesti lanseeraamat elvytystalkoot lukuisine tiedotustilaisuuksineen asettuvat näiden raakojen lukujen valossa oikeisiin mittasuhteisiin. Hallituksen elvytysvara on mennyt kaksi vuotta sitten päätettyihin veronkevennyksiin.

Kansantuotteemme supistui toisella vuosineljänneksellä 9,4 prosenttia vuoden takaisesta. Pudotus on jyrkempää kuin 1990-luvun alussa. Suomen luvut ovatkin varsin surullisia, varsinkin kun muistamme, miten valtiovarainministeri Katainen vielä viime syksynä vakuutteli meidän selviävän kriisistä jos ei nyt ihan kuivin jaloin niin ainakin paremmin kuin muut Euroopan maat. Olemme nyt huonommassa taloustilanteessa kuin meihin verrattavat maat. Olemme nyt huonommassa tilanteessa kuin euroalueen maat, huonommassa kuin naapurimaamme Ruotsi. Kaikkea tapahtunutta ei voi siten vierittää kansainvälisen taloustaantuman ja Suomen talouden avoimuuden syyksi.

Hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikalla oli ja on vaikutusta siihen, miten uusia työpaikkoja syntyy. Ennen vuotta 2007 aloittanutta porvarihallitusta suomalaisen politiikan tärkeimpänä päämääränä oli 12 vuoden ajan korkeampi työllisyys. 1990-luvun laman jättämää katastrofaalista tilannetta korjattiin hyvin määrätietoisilla päätöksillä. Niiden myötävaikutuksella tähän maahan luotiin 400 000 työpaikkaa. Sateenkaarihallitusten aikana synnytettiin yli 300 000 työpaikkaa. Punamultayhteistyökin tuotti 120 000 työpaikkaa. Nyt vuodessa on menetetty 100 000 työpaikkaa, ja ensi talvesta uhkaa tulla pahin työttömyystalvi pitkään aikaan.

Arvoisa puhemies! Edessämme on hukattujen mahdollisuuksien budjetti. Hallituksella on ollut vuosi aikaa räätälöidä talouspolitiikkansa uusia oloja vastaavaksi. Mahdollisuuksia tähän on hallituksella ollut. Lopputuloksena olemme kuitenkin nähneet talouspolitiikkaa, jonka voi summata kolmeen suureen virheeseen.

Ensimmäisen virheen hallitus teki valitessaan työkalukseen veroelvytyksen. Elvytyksen olisi voinut rakentaa selvemmin julkisen kysynnän varaan ohjaamalla taloudellisesti tehokas menoelvytys kuntien kautta korjaus- ja muuhun rakentamiseen. Näin olisi tuettu horjuvaa kuntataloutta sekä saatu parempia työllisyysvaikutuksia. Nyt hallituksen elvytys on 90-prosenttisesti ollut veroelvytystä. Tätä on viimeksi kritisoinut tämän päivän Itä-Savo-lehdessä muun muassa kansantaloustieteen professori Matti Tuomala.

Veroja on kevennetty jo 3 500 miljoonalla eurolla. Se on paljon enemmän kuin hallitusohjelmassa luvataan. Tämä valtiovarainministerin mainostama ostovoiman kasvu on tilastoissa näkynyt kotitalouksien kulutuksen supistumisena ja säästämisasteen kasvamisena. Kotitaloudet lykkäävät hankintojaan tinkien jopa jokapäiväisistä menoistaan. Valtion tulonmenetykset ovat siis menneet kulutuksen sijaan sukanvarteen. Samalla veropohjaamme on puhkottu runsaasti lisää reikiä.

Veropolitiikassa olemme nähneet myös harvinaislaatuisen osto- ja myyntiliikkeen. Ruuan arvonlisäverosta on tehty yhden sortin lelu, jolla hallituspuolueet hakevat kannatusta itselleen. Ruuan alvi liikkuu tässä myyntiliikkeessä jojon lailla ees ja taas. Hallitus on kyseenalaisen suhdannearvion varassa nostamassa myös yleistä arvonlisäveroa. Bussi- ja junalippujen, lääkkeiden ja terveyspalvelujen ja kaikkien kaupasta ostettujen tavaroiden hinnat tulevat nousemaan ensi vuonna. Monet asiantuntijat ovat varoittaneet, että tämä saattaa edelleen lisätä työttömyyttä.

Kokonaisuutena hallituksen holtiton veropolitiikka vaarantaa hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksen. Ideologinen verojen keventäminen on rapauttanut tulopohjaa, jota nyt paikataan valtavalla velanotolla. Ensi vuonna velkaa otetaan ainakin 13 000 miljoonaa euroa, valtionvelka nousee jo yli 44 prosenttiin bkt:stä ja julkinen talous putoaa 4,5 prosenttia alijäämäiseksi. (Ed. Zyskowicz: Te ottaisitte vielä enemmän velkaa!)

Arvoisa puhemies! Toinen hallituksen talouspolitiikan iso virhe on ollut kuntien taloushuolien laiminlyönti. Suomalaisen hyvinvointimallin perusta on ollut laaja yhteiskunnan turvaverkko. Kaikille yhteiset sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetustoimen palvelut ovat muodostaneet tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden perustan. Hyvinvointi kuuluu jokaiselle suomalaiselle yhteiskunnallisesta asemasta riippumatta. Nyt kuntien talousongelmat uhkaavat rapauttaa tätä tasa-arvoa.

Hallitus on jättänyt kunnat kirjaimellisesti oman onnensa nojaan viestittämällä valtiovarainministerin suulla, että valtio ei ole vastuussa kuntien ongelmista. Ei hallitus täysin toimeton ole kuitenkaan ollut. Se pesi kätensä ja ojensi leikkaussakset kuntapäättäjille. Kuntia uhkaa ensi vuonna 850 miljoonan euron alijäämä. Hallituksen esittämä 90 miljoonan lisäraha on siihen nähden suuri pettymys kunnille. Kuntien veronmaksajat maksavat laskun, jonka hallitus on kunnille kirjoittanut. Jo nyt on tiedossa, että yli 100 kuntaa korottaa veroäyriään. Kunnallisveron korotukset kohdistuvat kipeimmin työttömiin, eläkeläisiin ja heikoimmassa asemassa oleviin ihmisiin. Vanhustenhuollon tilaa koskevien järkyttävien tietojen luulisi viimeistään avaavan myös maan hallituksen silmät kuntien todellisille ongelmille.

Arvoisa puhemies! Kolmantena isona virheenä pidämme hallituksen passiivisuutta pahenevan työttömyystilanteen suhteen. Erityisesti nuorisotyöttömyys on kasvanut räjähdysmäisesti. Alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli heinäkuussa jo 43 000. Se on 16 000 nuorta enemmän kuin tasan vuosi aiemmin. Hallitus on ollut nuorten edessä lähes toimeton. Itse asiassa työttömyyden jo voimakkaasti kasvaessa oli hallitus vielä rajusti leikkaamassa työllisyyden hoidon määrärahoja.

Aamun uutiset kertoivat, että te-keskukset ihmettelevät, mihin hallituksen aiemmin lupaamat rahat ovat jääneet. Samaa on oppositio kysynyt viime keväästä lähtien. Suureen ääneen ikään kuin opposition työllisyysvälikysymykseen vastauksena julkistetuista 77 miljoonasta eurosta te-keskuksiin asti on päässyt vain 25 miljoonaa euroa — 50 miljoonaa euroa on jäänyt matkalle. Monilla kunnilla on hyviä ideoita nuorten työllistämiseksi, mutta rahan puutteessa ne jäävät toteuttamatta.

Hallituksen politiikasta kertoo paljon se, että heinäkuussa erilaisten työvoimapoliittisten toimenpiteiden piirissä oli 2 400 ihmistä vähemmän kuin vuosi sitten. Tuolloin työllisyys oli kuitenkin huomattavasti parempi. Tilanne ei tämän budjetin rahoilla merkittävästi parane. Työttömyyden kasvu jatkuu voimakkaana.

Arvoisa puhemies! Talouspolitiikkaan tarvitaan kurssinmuutos. Nyt tarvitaan työtä ja oikeudenmukaisuutta korostavaa politiikkaa. Talouskasvun käynnistämiseksi elvytystä on syytä jatkaa voimallisemmin kuin hallitus esittää. Hallituksen pohjaan nähden tarvitaan noin miljardin euron lisäelvytys. Työttömyyden kasvun pysäyttäminen on ykkösasia.

Pidämme selvänä, että julkisen talouden tervehdyttämistoimia tarvitaan, mutta niiden aika on vasta, kun talouskasvu on saatu vakaalle perustalle.

SDP:n vaihtoehto hallituksen talouspolitiikalle lepää neljän pilarin varassa: investoinnit työllistävät tehokkaammin kuin verojen alentaminen; kuntien tukeminen turvaa lasten ja vanhusten palvelut sekä torjuu kunnallisveron korotukset; aktiivinen työvoimapolitiikka auttaa ihmisiä työllistymään uudelleen sekä estää pitkäaikaistyöttömyyden syntymistä; oikeudenmukaiset veroratkaisut ja tulonsiirrot auttavat heikoimmassa asemassa olevia yli taantuman.

Tarvitsemme siis julkisten investointien aikaistamista, koska niiden avulla pystymme tehokkaasti luomaan uusia työpaikkoja. Korot ovat alhaalla ja rakennusalan työttömyys on korkea, joten tämänkin vuoksi nyt kannattaa rakentaa. Nyt olisi myös loistava mahdollisuus yhdistää työllisyys- ja ilmastokriisien lääkkeet panostamalla viherelvytykseen.

Toiseksi, kuntatalous on saatava mukaan elvytykseen. SDP esittää kunnille 500 miljoonan euron lisärahaa. Lisärahalla turvataan kuntalaisille palveluja ja estetään kunnallisveron korotukset. Kuntien rakentamisen jatkumista pitää tukea 10 prosentin porkkanarahalla.

Esitämme myös toteutettavaksi kuntasopimuksia. Niiden avulla vältytään kunnissa irtisanomisilta ja lomautuksilta. Puolueiden kesken tulee sopia paikallistasolla seuraavista asioista: lomautuksia ja irtisanomisia ei käytetä taloustilanteen korjaamiseksi, kuntien investointitoiminta pidetään kohtuullisena, ja palvelujen laadusta kunnissa ei tingitä.

Kolmanneksi, kasvavaa työttömyyttä on lähdettävä torjumaan voimakkain keinoin. Hallituksen täytyy päästä yli vaalien myötä syntyneestä tempputyöllistämistraumasta ja lisätä määrätietoisesti koulutusta ja tukityötä työttömille. Aktiivisella työvoimapolitiikalla estetään pitkäaikaistyöttömyys. Ilman nopeita toimia nuorisotyöttömyys voi myös muuttua syrjäytymiseksi ja pysyvästi syventää työvoiman saatavuusongelmaa tulevaisuudessa. Nuorten työllistäminen ja opiskelumahdollisuuksien parantaminen on parasta mahdollista tulevaisuuspolitiikkaa.

Neljänneksi on muistettava, että laman laskua ei saa maksattaa yhteiskunnan kaikista heikompiosaisilla ihmisillä. Meidän onkin turvattava työttömien, eläkeläisten ja opiskelijoiden asema. Kuntaveron perusvähennyksen nosto 3 000 euroon auttaisi kaikista heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä.

Näillä neljällä toimenpidekokonaisuudella voimme uskottavasti rakentaa polkua ulos taantumasta ja samalla huolehtia siitä, etteivät sen maksajiksi jää yhteiskuntamme heikoimmat.

Arvoisa puhemies! Tämän linjauksen ohella SDP julkaisee oman tulojen ja menojen yksityiskohtia sisältävän vaihtoehtobudjettinsa marraskuussa.

Paavo Arhinmäki /vas(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Koko kesän ja alkusyksyn käyty keskustelu vanhustenhoivasta pitää ottaa vakavasti. Nykyisellä määrärahatasolla kunnat eivät selviä kansalaisten peruspalveluiden hoitamisesta. Oikeudenmukaisessa ja tasa-arvoisessa yhteiskunnassa kaikille pitää taata päivähoito, koulutus, terveydenhoito ja vanhuspalvelut.

Kaikille yhteisten peruspalveluiden turvaaminen on arvovalinta, valinta, joka vaatii rahaa. Vähimmäistarve kunnissa on puoli miljardia euroa lisää hallituksen esityksen päälle. Näin voidaan palkata riittävästi henkilökuntaa, jottei vanhuksia tarvitsisi sitoa vuoteisiinsa. Tarvitaan lisää henkilökuntaa, jotta vanhusten vatsat eivät kurni, kun henkilökunnalla ei ole aikaa auttaa ruokailussa. Tarvitaan lisää henkilökuntaa, jotta vanhukset pääsevät tällaisina kauniina päivinä ulkoilemaan. Vanhustenhoitoa ei turvata, arvoisa valtiovarainministeri, teidän vetämillänne toivotalkoilla, vaan osaavalla ja riittävällä henkilökunnalla.

Vasemmistoliitto on ehdottanut säädettäväksi erityisen lain ikäihmisten hoivasta. Kunnat tarvitsevat lisää tukea myös, jotta lapsille voidaan tarjota hyvät eväät tulevaisuuden varalle. Me emme saa toistaa edellisen laman virheitä, jolloin lasten päivähoidosta, peruskoulutuksesta ja nuorisotoimesta leikattiin. Maksamme nyt edellisen laman laskua nuorten aikuisten pahoinvointina. Palvelujen kriisiytyminen on ollut tiedossa. Vasemmistoliitto on pitänyt sitä esillä. Lisärahan saaminen kunnille on ollut tämän ja edellisen hallituksen aikana meidän keskeinen vaatimuksemme. (Ed. Zyskowicz: Eikö sitä edellisen hallituksen?)

Suoritin siviilipalveluksen koulutusjakson osana Suomen Punaisen Ristin ensiapukurssin. Siellä kurssilla opetettiin, että elvytyksessä painallusten jälkeen pitää puhaltaa happea, ei imaista. Hallitus on ymmärtänyt ilmeisesti elvytysohjeet juuri päinvastoin, se imaisee nyt hapen kunnilta.

Arvoisa puhemies! Talouden vapaa pudotus näyttää päättyneen. Valtiovarainministeriön kasvuennuste ensi vuodelle on kuitenkin olematon. Työttömyyden kasvu jatkuu, ja ensi keväänä tämän laman ensimmäiset pitkäaikaistyöttömät näkyvät tilastoissa. Uhkana on, että suuri joukko ihmisiä ajautuu sen myötä pysyvään köyhyyteen. Todellinen rytinä yhteiskunnassamme alkaa, kun ihmiset putoavat surkean pienen peruspäivärahan varaan.

Pitkäaikaistyöttömyyden kasvu 1990-luvun lamassa selittää suuren osan sen jälkeisen köyhyyden ja syrjäytymisen ongelmista. Suomessa elää 700 000 ihmistä köyhyysrajan alapuolella. Köyhyys on seurausta siitä, ettei perusturvan tasoa ole edellisen laman jälkeen parannettu. Työttömyys kasvaa ensi vuonna, ja pitkäaikaistyöttömyys alkaa nousta nopeasti. Suuri virhe olisi tehdä niukkojen määrärahojen puitteissa valinta nuorisotyöttömyyden ja pitkäaikaistyöttömyyden estämisen välillä. Nyt on panostettava molempiin.

Hallitus on laskenut sen budjettitoimien luovan 10 000 uutta työpaikkaa. Ristiriita on huutava, kun samaan aikaan 100 000 ihmistä on jäänyt vaille työtä. Hallitus lupaa siis helpotusta joka kymmenennelle työttömäksi jäävälle. On oltava valmiita panostamaan työllisyyteen puoli miljardia euroa yli sen, mitä hallitus esittää. Yhdessä kuntarahan kanssa syntyy näin miljardin euron todellinen elvytyspaketti. Tämä elvytyspaketti voidaan toteuttaa ottamalla lainaa. Kukaan ei halua tietenkään velkaa enempää kuin on pakko. Tulevaisuuden kannalta tulee kuitenkin vielä kalliimmaksi, jos emme panosta nyt lainaelvytykseen.

On käsittämätöntä puhua työurien pidentämisestä, jos kieltäydytään näkemästä sitä, että uhkaa kymmeniä ja kymmeniä tuhansia ihmisiä se, että työura päätyy työttömyyteen ennenaikaisesti, tai se, että nuoret eivät pääse edes kiinni työuran alkuun, kun valmistuvat suoraan koulusta kortistoon.

Arvoisa puhemies! Verotuksen kestävä periaate on, että veroja kukin maksaa kykynsä mukaan. Mitä suuremmat ovat tulot, sitä enemmän veroja voi maksaa myös suhteellisesti. Kysymys on ennen muuta oikeudenmukaisuudesta. Vanhasen toinen hallitus on edeltäjänsä tapaan viemässä verotusta kohti tasaveroa. Kaikkein eniten pääomatuloja saavat maksavat nyt tuloveroja suurin piirtein saman veroprosentin mukaan kuin keskituloiset palkansaajat.

Vuoden 2009 ylimääräinen tuloveron kevennys myös suurimpiin tuloluokkiin oli työllisyyden ja elvyttämisen kannalta tehoton ja epäoikeudenmukainen ratkaisu. Tehokkainta elvytystä on panostaa perusrakenteeseen ja palveluihin silloin, kun se on kaiken lisäksi kaikkein tarpeellisinta. Toiseksi tehokkain tapa elvyttää on huolehtia siitä, että pienituloisten käteenjäävä tulo lisääntyy etuuksia parantamalla ja heidän verotustaan keventämällä. Kaikkein tehottomin ja kallein tapa on yleinen tuloveron kevennys, joka ulottuu suurimpiin tuloihin saakka. Pienituloiset käyttävät tulonsa jokaisen lisäeuron kotimaisiin palveluihin ja ruokaan. Suurituloiset sen sijaan käyttävät lisäeuronsa esimerkiksi säästämiseen, luksustuotteisiin ja ulkomaanmatkoihin.

Veronkevennysten vastapainoksi hallitus korottaa yleistä arvonlisäveroa. Kokoomuksella ja keskustalla on aikomus jatkaa tuloverotuksen keventämistä ja arvonlisäveron korottamista tulevinakin vuosina. Tulovero on progressiivinen, arvonlisävero päinvastoin regressiivinen. Suhteessa tuloihin pienituloiset maksavat huomattavasti enemmän välillisiä veroja. Tämän lisäksi hallitus ajaa kiinteistöveron korottamista, vaikka kiinteistövero ei lainkaan ota huomioon ihmisten maksukykyä. Kiinteistöveron asukkaat maksavat yhtiövastikkeissaan tai vuokrissaan välillisesti kunnille ja omakotitaloissa asuvat suoraan kunnille.

Vasemmistoliitto ei hyväksy yleisen arvonlisäveron korottamista eikä kiinteistöveron korottamista. Me emme sen sijaan ole ensimmäisenä vaatimassa työn verottamisen keventämistä, sillä se on vain savuverho sille, että suurimpien tulojen verotusta kevennetään ja arvonlisäveroja korotetaan. Tällöin puhe työn verotuksen keventämisestä tarkoittaa tuloveron progression pienentämistä ja veron oikeudenmukaisuuden vähentämistä.

Erityisesti ihmetyttää varsinkin kokoomuksen piirissä olevat puheet siitä, että työn verotusta ei saa kiristää, mutta saman aikaan ollaan nostamassa arvonlisäveroa. Arvonlisävero on mitä suurimmassa määrin työn verottamista, josta kärsivät itsensä työllistäjät ja pienyrittäjät. Mistä muusta verotettava lisäarvo syntyy esimerkiksi palvelualoilla tai käsityöläisammateissa kuin työstä? Hallitus ja kokoomus ovat unohtaneet arvonlisäverokorotustensa myötä pienet yrittäjät. Vasemmistoliitto haluaa tukea heitä.

Arvoisa puhemies! Vasemmistoliitto esittää verotuksen kohdentamista radikaalisti uudelleen niin, että se lisää oikeudenmukaisuutta, lisää verotuloja ja että sen avulla voidaan parantaa niiden elämää, jotka nyt ovat joutuneet sinnittelemään sietämättömän pienien päivärahojen varassa. Siksi me olemme valmiita korottamaan yli 65 000 euroa vuodessa ansaitsevien verotusta, emme keventämään sitä.

Jotta oikeudenmukaisuus toteutuisi riippumatta siitä, missä muodossa tuloa saadaan, tulee osinko- ja muita pääomatuloja verottaa progressiivisesti. Ei ole oikein, että vuonna 2007 kahdestakymmenestä eniten pääoma- ja ansiotuloja saaneista vain yhden veroprosentti oli yli 30. Kahdenkymmenen suurituloisimman joukossa vain yksi maksoi yli 30 prosenttia veroa. Onko tämä oikeudenmukaista? On myös lopetettava listaamattomien osakeyhtiöiden osakkaiden mahdollisuus nostaa palkkaa verottomien osinkojen muodossa. Vuonna 2007 listaamattomista yrityksistä nostettiin verottomia osinkoja 1,1 miljardia euroa, siis 1 100 miljoonaa euroa.

Sen lisäksi varallisuusvero on palautettava käyttöön. On kohtuullista, että yhteiskuntamme kaikkein rikkaimmat osallistuvat myös hyvinvointivaltion ylläpitoon. Varallisuusveron poisto oli lähes 200 miljoonan euron kultainen kädenojennus kaikkein rikkaimmille. Mitään perusteita ei myöskään ole sille, että energiayhtiöt saavat pitää niille yhteiskunnan toimenpiteiden takia kertyvät ylimääräiset, niin sanotut tuulen tuomat windfall-voitot. Niitä pitää verottaa.

Pörssissä tapahtuvan arvopaperikaupan saattaminen verolle kerryttäisi myös valtion tuloja, mutta sillä olisi myös myönteisiä vaikutuksia, joilla voitaisiin rajoittaa harmaata peliä valuutoilla, osakkeilla. Vasemmistoliitto vaatii niin sanotun Tobinin veron ottamista käyttöön.

Käännetyn arvonlisäveron käyttöönotto auttaisi vähentämään harmaata taloutta ja kerryttäisi lisää tuloja valtiolle. Meidän pitää tukea rehellisten yrittäjien mahdollisuutta menestyä. Vilunkiveijareiden veronkiertoa vastaan pitää taistella kaikilla käytettävissä olevilla keinoilla. Toivonkin ja odotankin, että valtiovarainministeri Jyrki Katainen, joka on pitkään täällä puhunut käännettyä arvonlisäveroa vastaan, lopulta tulee rehellisten yrittäjien puolelle.

Osana ekologista verouudistusta jäteveroa tulee korottaa ja sen veropohjaa asteittain laajentaa. Myös maa-ainesten käytön verottamisella voidaan ohjata niiden käyttöä luontoa suojelevaan suuntaan.

Vasemmistoliiton mielestä on pyrittävä siihen, että alle 10 000 euron vuosituloista ei tarvitsisi maksaa veroa. Nythän tilanne on se, että jo erittäin pienistä päivärahoista maksetaan veroa, kun taas työtulojen verotus on kevyempää. Tämä johtaa tilanteeseen, jossa esimerkiksi työttömyyspäivärahaa saava maksaa ensin veroja ja joutuu täydentämään toimeentuloa toimeentulotukitoimiston luukulla. Ensi vuodeksi perusvähennys tulisi siksi nostaa 3 000 euroon ja jatkaa vähennyksen korottamista tulevina vuosina.

Oikeudenmukaisuus yhteiskunnassa, elvytys ja se, että ihmiset eivät joudu jonottamaan hiljaa leipäjonoissa, edellyttää myös sitä, että kaikkein pienimpiä etuuksia korotetaan. Vasemmistoliiton mielestä kaikkein pienimmät etuudet tulee nostaa 700 euroon kuukaudessa. Tämä koskee niin kansaneläkettä kuin vaikkapa isyyspäivärahaa tai työmarkkinatukea.

Arvoisa puhemies! Lopuksi puutun euromääräisesti pienempään mutta periaatteellisesti erittäin merkittävään asiaan. Hallitus osoittaa moraalista selkärangattomuutta erityisesti kehitysyhteistyöpolitiikassa. Se laittaa vastakkain Suomen köyhät ja maailman köyhät. Pakolaiskulujen entistä suurempi kirjaaminen kehitysavuksi on huono vitsi, joka ei naurata maailman köyhiä. Kehityspolitiikan tulee tähdätä köyhyyden vähentämiseen, mutta nyt näyttää siltä, että sinivihreä sinilevähallitus on lähinnä kiinnostunut kiillottamaan omaa kuvaansa tilastoja kaunistelemalla.

Pääministeri Vanhanen, te totesitte tässä samassa salissa huhtikuussa 2008 seuraavasti: "Sekä prosentit että eurot ovat tärkeitä, mutta eurot ovat ne, jotka me omasta budjetistamme maksamme, joihin me sitoudumme hallituksessa ja eduskunnassa." Sitoutumisenne osoittautui olemattomaksi. Te pyörsitte aiemmat suunnitelmanne heti, kun näytti siltä, että maailman köyhien auttaminen tulee halvemmaksi, kun laskentaperusteena käytetään EU:n minimitason prosentuaalista välitavoitetta. Te aloitte puhua prosenteista ettekä euroista, toisin kuin vielä täällä eduskunnassa lupasitte. Samalla hallitus itse asiassa lähestulkoon sinetöi sen, ettei Suomi tule saavuttamaan varsinaista tavoitettaan eli 0,7:ää prosenttia bruttokansantulosta ensi vaalikaudella. Olisimme vasemmistoliitossa uskoneet ja toivoneet, että edes vihreät olisivat puolustaneet kehitysyhteistyörahoja. Valitettavasti, työministeri Sinnemäki, te olitte valmis myymään tässä asiassa mummonne.

Pitää toivoa, että talouden kääntyessä nousuun Suomen kansainvälisistä sitoumuksista kehitysavun prosenttiosuuksiin kannetaan yhtä suurta huolta kuin tänään. Viime laman jälkeenhän näin ei käynyt, vaan 15 vuodenkaan talouskasvu ei riittänyt palauttamaan kehitysyhteistyörahoja lamaa edeltäneelle tasolle.

Ville Niinistö /vihr(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Eduskunta kokoontuu käsittelemään ensi vuoden talousarviota uudenlaisessa tilanteessa. Vielä viime vuonna eduskunnan budjettikeskustelun alkaessa tasapainoilimme inflaation ja talouden hidastumisen ristipaineessa. Paljon on vuodessa tapahtunut. Viimeisen vuoden aikana maailmantalouden taantuma on ravistellut koko kansainvälistä finanssijärjestelmää. Teollistuneet maat ovat velkaantuneet nopeasti, kun elvytyksellä on onnistuttu ehkäisemään 1930-luvun kaltaisen kansainvälisen suurlaman syntymistä.

Vaikka ainakin kansainvälisellä tasolla talouskasvu on näyttänyt elpymisen signaaleja, ovat ihmisten arjen elämän ja julkisen talouden osalta haasteellisimmat ajat meillä Suomessa vielä edessä. Meidän on kaikin tavoin ehkäistävä työttömyyden lisääntymistä ja varmistettava yhteiskunnan hyvinvointiverkon toimivuus, jotta tukea tarvitsevat pääsevät nopeasti jaloilleen. Samalla meidän on kuitenkin varmistettava, että julkinen talous kestää taantuman aiheuttaman taakan. Hallituksen on oltava tämän haasteen edessä nöyrä ja varmistettava päätöstensä sosiaalinen oikeudenmukaisuus. Työllisyyden hoito ja ihmisten hyvinvoinnista huolehtiminen on nyt tärkeintä.

Arvoisa puhemies! Hallituksen budjettiesitys on tästä haastavasta kokonaisuudesta arvioituna vastuullinen. Budjettiesitys on noin 13 miljardia euroa alijäämäinen. Veropäätökset ovat kokonaisuudessaan ensi vuoden osalta vielä elvyttäviä, mutta budjettiriihessä tehtiin kuitenkin jo veropohjaa vahvistavia päätöksiä. Vihreä eduskuntaryhmä on tyytyväinen budjetin veropäätöksiin: Kunnallisveron perusvähennyksen nosto, työsuhdematkalipun veroedun parannus, makeisveron käyttöönotto ja virvoitusjuomaveron korotus sekä sama vero kaupasta ja ravintolasta myytävälle ruoalle ovat kannatettavia linjauksia. Alv-kantojen korotus 1 prosenttiyksiköllä astuu voimaan vuoden 2010 heinäkuun alussa, suhdannetilanteen kannalta järkevässä ajankohdassa. Näillä linjauksilla hallitus kantaa samalla vastuuta niistä, joita taantuma koettelee pahimmin, parantaa ravintola-alan työllisyyttä, vahvistaa verotuksen ilmastovaikutusta ja palauttaa veropolitiikkaan ajatuksen, että sillä voidaan edistää myös kansanterveyttä.

Kunnat saavat yhteensä yli 730 miljoonaa euroa lisätukea palvelujen turvaamiseen ja elvytykseen. Investointien aikaistamispaketti, joka maksaa valtiolle useamman vuoden kuluessa yhteensä 330 miljoonaa euroa, laittaa liikkeelle kuntien ja yksityisen rahoituksen huomioiden 1,7 miljardin euron elvyttävät investointihankkeet.

Arvoisa puhemies! Taantuma kohdistuu usein raskaasti nuoriin. On erityisen tärkeää, että panostettaessa työllisyyden hoitoon hallitus erityisesti kiinnittää huomiota nuorisotyöttömyyden lieventämiseen. Tähän budjettiriihessä kohdennettiinkin lisärahoitusta ja myös ammatillisen peruskoulutuksen lisäämiseen. Kaikkiaan lisäpanostus nuoriin ja vastavalmistuneisiin on 50 miljoonaa euroa. Jatkossa on syytä tarkkailla, riittääkö tämä nuorten aseman parantamiseen taantuman vaikeissa oloissa.

Hallitus halusi osoittaa vastuullisuuttaan myös siinä, että menokehyksestä pidetään tässä esityksessä kiinni. Tämä tarkoitti sitä, että hallitus joutui tekemään sisäisiä siirtoja 230 miljoonan euron edestä työllisyys- ja elvytystoimien rahoittamiseksi. Nämä siirrot olivat monin tavoin vaikeita ja kohdistuivat tärkeisiin menoluokkiin. Vihreän eduskuntaryhmän mielestä menettely oli tässä poikkeuksellisessa tilanteessa hyväksyttävä, mutta se haluaa korostaa siirtojen kertaluonteisuutta.

Arvoisa puhemies! Taantuman myötä uusliberalismi on saanut väistyä keynesiläisyyden tieltä. Oli välttämätöntä, että valtiot ovat pelastaneet meidät kuilun partaalta markkinoiden ajauduttua täydelliseen epäluottamukseen ja paniikkiin viime vuoden lopulla. Ei kuitenkaan voi olla niin, että voitot ovat yksityisiä ja tappiot sosialisoidaan.

Yritysjohtajien kohtuuttomiin bonuksiin on puututtava, koska ne loivat liiallisen kannustimen lyhytjänteiselle ahneudelle ja riskin maksimoinnille. Keskustelu niistä ei saa kuitenkaan harhauttaa meitä kaikkein olennaisimmasta. Lähivuosina on luotava tasapainoinen ja läpinäkyvä finanssijärjestelmä, jotta voimme varmistaa kestävän kansainvälisen talouskehityksen.

Todellinen ongelma on vapaakaupan rinnalla kulkenut säätelyn purkaminen ja talouden irtautuminen poliittisesta valvonnasta, mikä on mahdollistanut valtavien riskien kerääntymisen kansainväliseen rahoitusjärjestelmään. Vapaakauppa ei saa tarkoittaa arvoista vapaata kauppaa. Talouskriisin takana olevien rajoittamattomien, salailua ja veronkiertoa suosivien markkinoiden ongelmat on korjattava.

Arvoisa puhemies! Suomessa on viime viikkoina käyty poikkeuksellisen tiivistä veropoliittista keskustelua. Tätä on syytä tervehtiä tyytyväisyydellä.

Vihreän eduskuntaryhmän mielestä on tärkeää, että hyvinvointiyhteiskunnan turvaamiseksi pidämme huolta veropohjan laajuudesta ja riittävyydestä. Samalla meidän on varmistettava, että verotus on oikeudenmukaista: verotuksella on kavennettava tuloeroja, vahvistettava ihmisten oikeutta työhön sekä ohjattava kulutusta ympäristöystävälliseksi.

Tässä taloudellisessa tilanteessa on selvää, että 1990-luvun puolivälistä alkanut kokonaisveroasteen voimakkaan laskun kausi on ohi. Velkaantumista on lähivuosina ryhdyttävä rajoittamaan, eikä tätä voida tehdä ilman verojärjestelmän uudelleenarviointia. Veropolitiikan yleinen suunta on työn verotuksesta ympäristöveroihin ja muihin välillisiin veroihin.

Vihreä eduskuntaryhmä haluaa korostaa, että erityisesti pienituloisten työn verottaminen on niin kansantaloudellisesti kuin sosiaalisesti ongelmallista. Jos hyvätuloiset välillä huokailevat 50 prosentin marginaaliveroastetta, niin todelliset ongelmat verotuksen kannustavuudessa ovat pienituloisilla. Tuoreen tutkimuksen mukaan keskimääräinen työllisyysveroaste eli se, mitä työttömältä vähenee työansioista verotuksen ja tukien pienenemisen myötä, on yli 62 prosenttia. Usein tällaisesta keikkatyöstä jää jopa vain viidennes käteen. Siis kaikkein pienituloisimmilla on tosiasiassa korkeimmat marginaaliverot!

Tässä budjettiesityksessä hallitus nostaa lähes puolella kunnallisveron perusvähennystä 1 480 eurosta 2 200 euroon. Tätä pienituloisten asemaa parantavaa korotusta verottoman tulon rajaan ei yksikään hallitus ollut tätä ennen kyennyt tekemään lähes kahteenkymmeneen vuoteen.

Tällä tiellä on jatkettava tulevina vuosina. Pienituloisimpien veronkevennykset ovat samaan aikaan sekä hyvää työllisyyspolitiikkaa että hyvää sosiaalipolitiikkaa, niillä parannetaan yhteiskunnan heikompien asemaa, kavennetaan tuloeroja ja lisätään pienituloisten työn tekemisen kannattavuutta ja siten vähennetään työttömyyttä.

Myös muilla veroilla tai tulonsiirroilla on kuitenkin jatkossakin varmistettava se, että verotus kaventaa tuloeroja ja vähentää köyhyyttä. Pääomaveron ja tuloveron välinen ero on kannustanut muuntamaan palkkatuloja pääomatuloiksi. Ei ole reilua, että sama tulo verotetaan työnä kovemmin kuin pääomana. Merkittävin tuloeroja aiheuttava tekijä Suomessa ei siis suinkaan ole liian alhainen korkeiden työtulojen verotus, vaan se, että kaikkein suurinta tulotasoa nauttivat maksavat tuloistaan lähinnä vain pääomatuloveroa.

Arvoisa puhemies! Ekologisen verouudistuksen avulla kulutusta voidaan ohjata ympäristön kannalta kestävämmäksi. Tämä on välttämätön kannustin uuden ympäristöystävällisen teknologian kehittämiselle ja käyttöön ottamiselle. Vero-ohjaus on jatkossa erityisen tärkeää päästövähennyksien saavuttamiseksi päästökauppasektorin ulkopuolella, kuten liikenteessä, asumisessa, jätehuollossa, maataloudessa ja palveluissa.

Tämä hallitus on ensimmäisenä hallituksena Suomessa oivaltanut ekologisen verouudistuksen merkityksen. Liikennepolitiikassa autoverouudistuksen ja työsuhdematkalippujen viitoittamalla tiellä on jatkettava. Ruuhkamaksujen edistämisellä olisi suuri positiivinen merkitys Helsingin seudun kehitykselle, kuten jo Tukholman kokemukset osoittavat.

Vastaaviin uudistuksiin on päästävä myös asumisen, jätehuollon ja yhdyskuntarakenteen puolella, joissa veroista vielä puuttuu ilmastosidos. Esimerkkejä tällaisista ratkaisuista ovat jäteveron porrastus loppukäytön mukaan tai kiinteistöveron porrastus energiatehokkuuden mukaan. Veropolitiikassa on myös puututtava harmaaseen talouteen, ja mitä pikimmin Suomessa on siirryttävä erityisesti rakennusalalla käännetyn arvonlisäveron käyttöön.

Arvoisa puhemies! Jotkut ovat peränneet taantumassa vahvan valtion paluuta. On kuitenkin yhtä lailla tärkeää, että suomalaisten usko ja mahdollisuudet yrittäjyyteen eivät heikkene taantuman myötä. Jos näin käy, ei vahvasta valtiosta ole paljoa apua.

Hallitus pyrkii elinkeinopolitiikassaan paitsi turvaamaan työpaikkoja myös luomaan uusia. Esimerkiksi Finnveran lisärahoituksella pyritään turvaamaan kotimaisten pk-yritysten rahoituksen saanti. Hallitus panostaa myös innovaatiopolitiikkaan lisää ja uuden osaamisen kehittämiseen. Yliopistojen taloudellisen autonomian toteuttaminen ja rahoituksen vahvistaminen osaltaan parantavat Suomen edellytyksiä menestyä kansainvälisessä kilpailussa.

Taantuma ei ole siis vain uhka vaan myös mahdollisuus. 1990-luvun laman jälkeen Suomesta rakennettiin avoin talous. Samaan aikaan ajoittunut elektroniikkateollisuuden huikea nousu teki osaltaan Suomesta nousukauden menestyjän. Tällä kertaa menestyksen siemen on ainakin puhtaassa teknologiassa ja viherkaulustyöpaikoissa.

Taloustaantuma pakottaa yhteiskunnat uudistumaan ja löytämään uusia kasvualoja, joiden avulla ne nousevat menestymään taantuman jälkeisessä maailmassa. Toisaalta kansainväliset ilmastovelvoitteet väistämättä johtavat siihen, että tulevaisuudessa yhteiskuntien menestys on matalahiilisen yhteiskunnan rakentamisessa, ei peräpeiliin katsomisessa eikä silmien kiinni laittamisessa.

Hallitus panostaakin ilmastonmuutoksen torjuntaan lisäämällä merkittävästi tukea uusiutuvalle energialle ja energiatehokkuushankkeille. Budjettiriihessä päätettiin yhteensä 74,1 miljoonan euron tuesta, josta 10 miljoonaa on käytettävissä jo tälle vuodelle. Nyt päätetyn tuen vaikuttavuutta lisää ensi vuonna käyttöön otettava syöttötariffi tuulivoimalle ja biokaasusta tuotetulle sähkölle.

Budjettiriihessä päätettiin myös varmistaa Seinäjoki—Oulu-ratahankkeen jatkuminen kohdentamalla sen rakentamiseen 40 miljoonaa euroa sekä käynnistämällä elinkaarimallilla kaksoisraiteen rakentaminen Kokkola—Ylivieska-välille. Vihreä eduskuntaryhmä piti pääradan peruskorjausta tärkeimpänä yksittäisenä investointihankkeena näissä neuvotteluissa. Pohjanmaan radan perusparannus on tärkeässä osassa koko Suomen raideliikenteen kehittämisessä ja liikenteen päästöjen vähentämisessä. Se mahdollistaa liikennemäärien ja -nopeuksien merkittävän lisäämisen. Etelä-Suomen ja Oulun välisen junayhteyden kilpailukykyä on parannettava, jotta niin henkilö- kuin tavaraliikenne siirtyisi yhä enemmän käyttämään ympäristöystävällisiä raiteita.

Oikea kannustin oli myös hallituksen päätös uudistaa työsuhdematkalippu houkuttavammaksi. Liikenteen päästöt vähentyvät vain, jos samalla saamme osan autoilijoista siirtymään joukkoliikenteen käyttäjiksi. Työsuhdematkalippu on tähän hyvä keino.

Arvoisa puhemies! Taantuma on ajanut monet kunnat vaikeaan tilanteeseen. On tärkeää varmistaa, että kunnat pystyvät järjestämään riittävät resurssit peruspalvelujen tason ylläpitämiseen ja tuen tarpeessa olevien ihmisten auttamiseen myös taantuman aikana. Hallitus onkin lisännyt eri päätöksin kuntien rahoitusta yli 730 miljoonalla eurolla ensi vuodelle. Tämä on lähes yhtä paljon kuin mitä Kuntaliitto kuntien etujärjestönä on pitänyt tarpeellisena. Valtio kantaa päävastuun julkisen sektorin velanotosta: kunnissa velanoton tarve on noin miljardi euroa valtion ottaessa yli kymmenkertaisesti velkaa.

Kunnat ovat erilaisissa tilanteissa. On olemassa kuntia, joilla on taloudellista puskuria toteuttaa elvyttävää politiikkaa. Tähän on syytä kannustaa. Toisissa kunnissa on varmistettava, että kansalaisten peruspalvelut taataan ja että taantuman nimissä ei tehdä liian äkillisiä korjausliikkeitä. Toisaalta rakenteellisiin uudistuksiin on myös kyettävä, jotta kuntien menojen kasvu ei muodostu hallitsemattomaksi. Hallituksen on, arvoisa puhemies, syytä seurata jatkuvasti kuntien tilannetta ja oltava valmis tarvittaessa uusiin ratkaisuihin. Hyvinvointipalvelujen taso on turvattava kaikissa kunnissa.

Arvoisa puhemies! Vaikeina aikoina mitataan yhteiskunnan kyky kantaa huolta heikommistaan. Hallitus on sitoutunut siihen, että taantuman taakka ei jää yhteiskunnan heikompien kannettavaksi.

Meidän on sitouduttava samaan arvomaailmaan myös omien rajojemme ulkopuolella. Taantuma on monissa maissa lisännyt äärimmäistä köyhyyttä. Myös ilmastonmuutoksen aiheuttamat ongelmat, kuten kuivuus, kohdistuvat korostetusti kehitysmaihin. Suomen on pyrittävä määrätietoisesti parantamaan kehitysyhteistyötään niin määrällisesti kuin laadullisesti.

1990-luvun alun laman aikaan Suomi leikkasi voimakkaasti kehitysyhteistyömäärärahojaan. Tällaiseen suhteelliseen moraaliin meillä ei ole nyt varaa. Vihreä eduskuntaryhmä edellyttää, että Suomi pitää kansainvälisistä lupauksistaan kiinni. Suomen on toteutettava tavoitteeksi asettamamme kehitysyhteistyömäärärahojen kasvu 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2015 mennessä. On tärkeää, että myös ensi vuonna kehitysyhteistyömäärärahat kasvavat määrällisesti. Vuoden 2011 kehyksen mukaisesta määrärahakorotuksesta on vihreän eduskuntaryhmän mielestä pidettävä kiinni, vaikka ensi vuoteen suunnitellusta kasvusta nyt jonkin verran joustettiinkin.

Arvoisa puhemies! Vaikeasta kansainvälisestä taloustilanteesta huolimatta hallituksen esitys ensi vuoden talousarvioksi jatkaa sinivihreän hallituksen sosiaalisesti vastuuntuntoista linjaa.

Hallituksen on kuitenkin syytä seurata tarkkaan erityisesti työllisyyden ylläpitämiseen ja työttömyyden hoitoon suunnattujen toimien riittävyyttä. Kuten olemme viimeisen vuoden aikana havainneet, on talouskehityksen tarkka ennustaminen tässä suhdanteessa vaikeaa. Vihreä eduskuntaryhmä haluaa korostaa, että hallituksella on koko ajan oltava nopea valmius lisätoimiin suomalaisten hyvinvoinnin ja työllisyyden turvaamiseksi sekä sen varmistamiseksi, että suomalainen yhteiskunta selviää taantumasta ehyenä.

Ulla-Maj Wideroos /r(ryhmäpuheenvuoro):

Herr talman, arvoisa puhemies! Minns någon en statsbudget som alla skulle ha varit helt tillfreds med? Knappast. Oppositionen hittar alltid stora brister i budgetförslagen och regeringspartierna hittar mindre brister. Knappast har det heller ens funnits någon finansminister som skulle ha varit helt nöjd med alla detaljer. Det hör till sakens natur, eftersom varje budget är en balansgång och pengarna aldrig räcker till.

Jos oppositiolla ei ole muuta arvosteltavaa, niin se toteaa aina, ettei hallitus tee "riittävästi". Tämä on oikeastaan paras arvosana, jonka hallitus voi saada. Hallitus tekee siis oikein, mutta ei "riittävästi". (Ed. Saarinen: Rkp ei tiedä oppositiopolitiikasta mitään!) Joskus tämä arvostelu on perusteltua — kunpa rahat vain riittäisivät "riittävästi" tekemiseen. Budjetilla on nimittäin myös tulopuoli, ja menojen tulee mieluiten olla tasapainossa sen kanssa.

Tällä kertaa hallitus on saanut kuulla muun muassa, ettei se korota perusvähennystä "riittävästi". Arvostelu on mielenkiintoista sitä taustaa vasten, että hallitus korottaa perusvähennystä lähes 50 prosenttia, 1 480 eurosta 2 200 euroon. Ja korotus on ensimmäinen 18 vuoteen. Yksikään sosialidemokraattisen pää- tai valtiovarainministerin hallitus ei kaikkien näiden vuosien aikana ole korottanut vähennystä pennin penniä tai sentin senttiä.

Toisaalta hallitus on saanut kuulla keventävänsä verotusta liikaa. Kuitenkin hallitus vain huolehtii siitä, ettei tuloverotusta kiristetä ensi vuonna. Sitä kevennetään vain pienimpien tulojen osalta. Mikä vika siinä on? Se on vahvan sosiaalisen omantunnon veropolitiikkaa. Tässä suhdannetilanteessa hallitus ei edes voi käyttää veronkevennyksille aikomaansa liikkumavaraa kokonaan.

Hallitus saa myös kuulla, ettei sen pitäisi laskea elintarvikkeiden arvonlisäveroa. Suomella on nyt toiseksi korkein ruuan arvonlisävero EU:n vanhojen jäsenten, niin sanotun EU 15:n piirissä. Tämä on ollut yhtenä syynä meidän korkeaan ruuan hintaamme. Nyt myöskään oppositiolle ei kelpaa ruuan hinnan alentaminen.

Ja sitten hallitus ei tee "riittävästi" työllisyyden edistämiseksi. Se on aivan totta. Hallitus tekee nimittäin vain sen, minkä se pystyy tekemään kohtuullisen lainanoton puitteissa, kun otetaan huomioon, että lainat on jonakin päivänä maksettava takaisin. Opposition epäonneksi Helsingin Sanomien viime sunnuntaina esittelemä selvitys osoitti, että nykyinen hallitus on edeltäjäänsä — jossa sosialidemokraateilla oli keskeinen vastuu — paremmin onnistunut luomaan työpaikkoja. Varmastikaan ei "riittävän" monia mutta kuitenkin koko joukon.

Herra puhemies! Ruotsalaisen eduskuntaryhmän mielestä hallitus osuu oikeaan tasapainotellessaan toisaalta talouden optimaalisen elvyttämisen ja työllisyyden kanssa ja toisaalta lainanoton kohtuullisen lisäämisen kanssa. Yhtälön saaminen täsmäämään ei ole ollut mikään kiitollinen tehtävä, mutta siinä on onnistuttu.

Edellisen vaikean talouskriisin aikana 1990-luvun alussa silloinen hallitus joutui lainaamaan rahaa pankkijärjestelmän pelastamiseksi. Tällä kertaa meidän ei onneksi tarvitse tehdä niin. Nyt lainaamme rahaa hyvinvointipalvelujen, tulonsiirtojen ja sosiaalisten etuuksien ylläpitämiseksi. Nämä ovat huomattavasti miellyttävämpiä kohteita.

Herr talman! Syftet är att slå vakt om välfärdssamhället så att ingen som drabbas av arbetslöshet eller på annat sätt får lida av recessionen ska behöva förlora hoppet. Särskilt viktigt är det att samhället nu gör sitt allra yttersta för att förhindra en ny våg av utslagna unga likt den som följde i den förra ekonomiska krisens spår.

Därför hälsar vi med särskild tillfredsställelse de många åtgärder regeringen redan har vidtagit och föreslår i detta budgetförslag till förmån för de unga. Till dem hör: Antalet studieplatser ökas med sammanlagt 5 500. Studiestödet har höjts för första gången på många år. De studerandes sjukdagpengar och studiestöd sammanjämkas så att en studerande under sjukdomstiden inte behöver leva på sitt studiestöd. Arbetsplatser inrättas för nyutexaminerade, bland annat för poliser. Satsningen på uppsökande ungdomsarbete fördubblas i avsikt att förebygga utslagning. Tack vare ökade tipsmedel, men också höjda budgetmedel, ökar satsningen på ungdoms- och idrottsarbete kraftigt. Systemet med alterneringsledighet blir permanent, vilket för sin del skapar arbetsplatser för unga.

Herr talman! För kommunernas del gäller tyvärr det samma som för allt annat. Det är svårt att göra "tillräckligt". Det beror inte minst på att kommunernas situation är så olika, och regeringen har därför försökt beakta olika kommuners behov.

Kommunernas andel av samfundsskatten har höjts, vilket hjälper de kommuner som får en stor andel av sina intäkter från företag och andra samfund. Svenska riksdagsgruppen är dock väl medveten om att detta föga tröstar kommuner för vilka samfundsskatten spelar en mindre roll eller som har drabbats av konkurser eller fabriksnedläggningar. Därför höjs också anslagen till kommuner som enligt behovsprövning behöver extra stöd.

Trots det här står många kommuner inför det svåra beslutet att höja skatten. Som ett alternativ till en höjd kommunalskatt erbjuder regeringen dem en möjlighet att höja fastighetsskatten, om de finner det alternativet bättre. I det avseendet får det kommunala självstyret mera utrymme. Det samma gäller balansgången mellan att öka intäkterna och minska utgifterna i form av strukturförändringar. De kommunala beslutsfattarna bör enligt vår åsikt ta ansvar för dessa val.

För att underlätta de kommuners situation som har det allra svårast att rationalisera skol- och andra tjänster och som redan har ett högt skatteuttag, har i budgeten reserverats 30 miljoner att fördelas till glest befolkade och skärgårdskommuner.

De betydande tilläggssatsningarna på kultur, idrott och ungdomsarbete återspeglar att den samhälleliga tyngden för dessa områden kraftigt ökar. Vi ska också komma ihåg att exempelvis kulturen faktiskt också sysselsätter. Till exempel den inhemska filmproduktionen är arbetskraftsintensiv och stöds nästa år med ytterligare 2,5 miljoner euro jämfört med i år. Det betyder att denna regering har höjt statsstödet för inhemsk filmproduktion med 50 procent, vilket faktiskt är en historisk utveckling.

Svenska riksdagsgruppen gläds också åt att det fria konstfältet, vars finansiering länge släpat efter, nästa år får betydande påslag. Exempelvis de fria teatergrupperna får nästa år 40 procent mer statsanslag än i år, 40 procent. Tilläggssatsningarna på idrottsföreningarna, barns och ungas motion samt hälsomotion är synnerligen viktiga ur ett folkhälsoperspektiv. I många fall stöder därtill de stora tilläggssatsningarna på ungdomsarbetet idrotten, och vice versa.

Herra puhemies! Taloudellisesti vaikeina aikoina yhteiskunnan kyky huolehtia kaikkein vaikeimmassa asemassa olevista yksilöistä ja alueista joutuu koetukselle. Hallitus on nähnyt tämän sosiaalisen oikeudenmukaisuuden tarpeen. Eduskunnan tulee omalta osaltaan tutkia, onko hallitus onnistunut hyvässä tarkoituksessaan, ja tarvittaessa täydentää turvaverkkoja.

Budjettiesityksen puutteista on pantava merkille esimerkiksi lasten ja nuorten psykiatriseen hoitoon osoitettavat määrärahat, joista ryhmämme tälläkin kertaa tekee aloitteen. Ruotsalainen eduskuntaryhmä pitää valitettavana, että jatkuvasti on olemassa tämän tyyppisiä tarpeita, joita jostain syystä ei koskaan oteta riittävästi huomioon talousarvioehdotuksessa, vaan eduskunnan on omalta osaltaan tultava apuun.

Niukkaa on myös kehitysyhteistyömäärärahojen korottaminen, mutta kuitenkin näinä vaikeina aikoina hallituksen kannalta on suoritus pitää kiinni tavoitteista määrärahojen korottamiseksi myös absoluuttisina määrinä. Bkt-osuuden kasvuhan perustuu siihen, että bkt valitettavasti laskee. Koska meidän ryhmämme esikuvina ovat aina olleet muut Pohjoismaat kehitysapumäärärahojen tason osalta, hyväksymme myös kehitysavun laskentaperusteiden korjaamisen tämän pohjoismaisen mallin mukaisesti. Jotta panostuksia voitaisiin verrata, niiden tulee olla vertailukelpoisia.

Herr talman! Det är också välkommet att vi för första gången sedan 1993 får en höjning av anslagen till kommunerna för mottagning av flyktingar. Eftersom benägenheten att ta hand om flyktingar tycks variera väldigt stort från kommun till kommun är det rätt och riktigt att samhället som helhet bär sitt ansvar.

De 13 miljarder regeringen föreslår att Finland nästa år ska låna upp för att få statsfinanserna i balans lånas av kommande generationer. De upplånade pengarna bör sättas i arbete för att generera framtida skatteinkomster. På sådana investeringar är det uppsökande ungdomsarbetet ett litet men talande exempel. Om samhället lyckas styra in så mycket som några hundratal unga till livslånga arbetsinsatser har investeringen betalat sig själv, och målet ligger ju faktiskt högre än vid något hundratal. Hittills har redan över tusen unga med den metoden getts en bättre start i studie- eller yrkeslivet.

Ett annat, förhoppningsvis ännu större exempel är satsningarna på forskning, innovationer och produktutveckling. I ett läge då den traditionella trä- och pappersindustrins svårigheter är av strukturell och inte bara konjunkturrelaterad karaktär måste Finland hitta nya framtidsbranscher, nya Nokior. Den så kallade gröna energiteknologin är en av de mest lovande.

Arvoisa puhemies! Vaikka osa lainarahasta synnyttää välittömästi uusia tuottoja, myös muita toimenpiteitä tarvitaan valtiontalouden tasapainottamiseksi lähivuosina. Toivottavasti suuri osa hoituu talouskasvulla, joka tuottaa enemmän verotuloja jo nykyisillä verokannoilla. Mutta erittäin todennäköisesti viimeistään seuraava hallitus joutuu suhdanteen toivottavasti lopullisesti käännyttyä harkitsemaan verotuksen kiristämistä tai valtion menojen leikkauksia.

Koska viimeksi mainittuja on vaikeampi tehdä, ei vähiten ikärakenteen muutosten vuoksi, voimme tuskin välttää veronkorotuksia. Ruotsalainen eduskuntaryhmä perää laajaa yhteiskunnallista keskustelua tuolloin tehtävistä priorisoinneista. Voimmeko verottaa työtä nykyistä kovemmin, vai tulisiko suurempi osa verotuksesta siirtää kulutuksen verottamiseen? Tai selkokielellä: korotammeko tuloveroa vai arvonlisäveroa?

Siltä osin kuin välillisiä veroja korotetaan, meidän on toteutettava ekologinen ja ilmastoperusteinen veronvaihto siten, että verotuksen painopiste kulutuksesta ja tuotannosta siirretään ympäristölle vaarallisiin ja ilmastoa lämmittäviin tuotteisiin ja palveluihin.

Herr talman! Skattepolitiken blir naturligt ett ledande tema i nästa riksdagsval och då nästa regering bildas efter det valet. Svenska riksdagsgruppen anser dock att redan den sittande regeringen under återstoden av mandatperioden bör bädda för en balansering av statsfinanserna. Upplåningen kan åtminstone inte öka 2011, utan måste tvärtom reduceras från 2010 års nivå.

Den bästa "valbudgeten" för 2011 är därför en budget som inte lovar fortsatt guld och gröna skogar, utan börjar rätta munnen och magen efter matsäcken. Winston Churchill lovade på sin tid sitt folk "blod, svett och tårar", och Mauno Koivisto lyckades några decennier senare rentav göra sig populär genom att i det närmaste göra det samma. Svenska riksdagsgruppen önskar Matti Vanhanen, Jyrki Katainen och hela regeringen framgång med att följa exemplet.

Huvudsaken är att Finland nu klarar den ekonomiska krisen med så mycket som möjligt av våra välfärdsstrukturer och sociala skyddsnät intakta. Sedan gäller det att börja betala räkningen.

Bjarne Kallis /kd(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Hallitus kiittää budjettia ja oppositio moittii. On väitetty, että näin tapahtuu. Minusta ainakaan kristillisdemokraatit eivät aio moittia tätä budjettia. Kristillisdemokraatit aikovat esittää vaihtoehtoa tälle budjetille. Huonompi budjetti voisi olla, mutta voi se olla myöskin parempi, ja meidän näkemyksemme on se, että se voisi olla selvästi parempi.

Kyllä minun täytyy sanoa, että tänään olin tilaisuudessa, jossa nolotti aivan valtavasti. Olin veteraanien edessä kuuntelemassa, kun he vetosivat nuorempaan sukupolveen: "Antakaa meille ne rahat, mitä te olette luvanneet. Antakaa, mitä olette luvanneet vuonna 2004." Ja valtiovarainministeri Katainen, läsnä olivat edustajat kaikista eduskuntaryhmistä, ja kaikki sanoivat, että tekevät parhaansa, jotta veteraanit saisivat, mitä pyysivät. Nyt te tämän tiedätte, ja nyt toivon tietenkin, että veteraanit tulevat saamaan sen, mihin he ovat oikeutettuja ja mitä me olemme heille luvanneet. Tämä pieni asia, muutaman miljoonan asia, on suurin häpeäpilkku tässä budjetissa.

Arvoisa herra puhemies! Paljon on puhuttu verotuksesta, paljon on puhuttu velasta. Molemmat ovat erittäin tärkeitä. Voi tietenkin sanoa, että silloin kun velka alkaa kasvaa, trendin katkaiseminen on äärettömän vaikeaa. Katsokaa USA:ta: Vuosia, vuosia velka on kasvanut, eikä sitä trendiä ole pystytty katkaisemaan. Tänä päivänä esimerkiksi USA:n valtio jokaisen dollarin, minkä saa, käyttää ja panee vielä päälle 85 senttiä, eli yhdestä dollarista käytetään 1,85. Suomessa tilanne ei ole yhtä paha, mutta kun me saamme yhden euron, niin käytämme 1,3. Ja ottaen huomioon, että korkokanta on tänä päivänä alhainen, ottaen huomioon, että tämä trendi näyttää koko ajan kasvavan, me saatamme vielä olla suurissa, todella suurissa ongelmissa.

Tänä päivänä, kun korkokanta on noin 2,5 prosenttia, menee 30 prosenttia valtion tulo- ja pääomatuloverosta pelkkiin korkoihin. 30 prosenttia valtion kaikista ansio- ja pääomatuloista menee korkoihin. Ja ottaen huomioon, että korkokanta voi nousta, ottaen huomioon, että budjetoimme lisää velkaa, ei kaukana ole se päivä, milloin menee 60 prosenttia valtion ansio- ja pääomatuloista korkoihin. Tähän pitää ehdottomasti kiinnittää huomiota.

Verotuksen periaatteista ei ole kovinkaan paljon puhuttu, mutta haluan korostaa, mitkä ovat ne periaatteet, jotka ovat äärettömän tärkeitä kaiken sosiaalisen näkövinkkelin ja oikeudenmukaisuuden lisäksi. Verotetaan sellaista, mitä yhteiskunta ei tarvitse eikä ihminen tarvitse, verotetaan sitä ankarasti. Ja otetaan huomioon myöskin se, että yritetään verotuksen avulla parantaa yritysten kilpailukykyä. Kukaan ei ole salissa puhunut siitä, että verotuksen kautta pitäisi saattaa suomalaiset yritykset, suomalaisten tuottamat palvelut ja tuotteet parempaan kilpailukykyasemaan kuin tällä hetkellä.

Hallitus esittää verotukseen tiettyjä muutoksia. Siinä on oikeastaan toinen suuri epäkohta. Minä en ole tavannut muita kuin muutamia ministereitä, jotka katsovat, että tämä elintarvikkeiden alvin ratkaisu olisi hyvä. Muistan, kun valtiovarainministeri Katainen televisiossa ihmetteli, miten on näin hyvä ratkaisu voitu keksiä. Näin te sanoitte televisiossa. Iltapäivällä, kun keskustelin kavereitten kanssa, niin he sanoivat, miten näin hölmöä on voitu keksiä. Ensin alennetaan 12 prosenttiin, 8 kuukauden kuluttua nostetaan 13 prosenttiin. Ei tässä ole, kuulkaa, mitään järkeä. Menkää kysymään pienyrittäjältä, pienkauppiaalta, mitä tämä merkitsee. Se merkitsee hänelle lisäkuluja.

Kristillisdemokraatit esittävät elintarvikkeiden arvonlisäveroon alennusta. Me olemme äänestyttäneet eduskuntaa siitä, että se olisi tullut voimaan tämän vuoden ensimmäisenä päivänä, silloin kun me emme tienneet, minkälainen kehitys yhteiskuntaan tulee. Mutta, kun me olemme nähneet, mihin tämä on kehittynyt, me emme ole niin itsepäisiä, jääräpäisiä, että me pitäisimme edelleen sitä hyvänä ratkaisuna. Me esitämme omassa vaihtoehtobudjetissamme, että siirrettäisiin se alennus heinäkuun 1. päivään ja silloin alennettaisiin suoraan 13 prosenttiin. Tässä valtio säästäisi aika paljon rahaa, jota voitaisiin käyttää parempaan tarkoitukseen.

Mainitsen vielä verotuksesta joitakin asioita.

Kun sanoin, että meidän pitää huolehtia yritysten kilpailukyvystä, niin suurella tyydytyksellä kesällä huomasin, miten ministeri Pekkarinen ja monet keskustan edustajat totesivat, että pitää saada tämä carry back -järjestelmä voimaan. Ministeri Pekkarinen jopa sanoi, että tämä on keskustan ehdotus ja esitys, mutta olen pettynyt, että se ei näy. Sen käyttöön ottaminen pelastaisi aivan varmasti joitakin yrityksiä konkurssilta ja työpaikkoja säilyisi.

Olen tässä aikaisemmin maininnut, miten teollisuus huutaa, että antakaa nyt meille edes ne samat edut, mitä Ruotsi antaa omalle teollisuudelleen, palauttakaa sähkövero kokonaisuudessaan niin kuin siellä. Tämä on hätähuuto, johon ei ole vastattu.

Omaishoitajien verotus. En ole tavannut henkilöä, joka olisi sanonut, ettei omaishoitajien työtä pitäisi vielä enemmän arvostaa. Kaikki sanovat arvostavansa sitä, kaikki sanovat ja ylistävät, miten tärkeää se on. Tasavallan presidentti nimitti omaishoitajia arjen sankareiksi. Minä kysyn, miksi omaishoitajia verotetaan samasta tulosta ankarammin kuin palkansaajaa palkkatulosta. Kertokaa, ministeri Katainen, minulle, miksi katsotte oikeaksi verottaa omaishoitajia ankarammin kuin palkansaajia vastaavasta tulosta. Siis kerta kaikkiaan uskomatonta. Tiedän vastauksen, minkä takia verotetaan, mutta minä en vaan sitä ymmärrä.

Edelleen verotuksesta totean, että meidän vaihtoehtobudjetissamme 300 miljoonalla kiristetään tiettyjä veroja ja 300 miljoonalla kevennetään tiettyjä veroja eli se on tasapainossa, mutta sitten meillä on 400 miljoonaa, millä vielä kaiken lisäksi kiristetään. Onko 400 miljoonaa paljon vai vähän? Se on paljon silloin, kun sitä rahasummaa voi käyttää hyvään tarkoitukseen. Ei ole yhdentekevää, keneltä nämä rahat otetaan. Jo mainitsin, että tulisi kyllä 250 miljoonaa, jos ruuan arvonlisävero lykättäisiin heinäkuun 1. päivään, ja luulenpa, että siitä ei olisi paljon haittaa kotitalouksille.

Me olemme tietenkin pörssiverosta aina puhuneet, ja ilolla ja suurella tyydytyksellä totean, että tänä päivänä vasemmistoliitto on samaa mieltä, sosialidemokraatit ovat samaa mieltä, keskustan kansanedustajat kirjoittavat lehtiin, miten tärkeää olisi saada pörssivero käyttöön. Toivottavasti se joskus tulee. Me esitämme sitä taas ja äänestytämme eduskuntaa siitä asiasta. Ja muistakaa, että ei se kauppa, mitä pörssissä tehdään, ne eurot, mene yritykselle; siellä sama raha pyörii aamusta iltaan. Tänäkin päivänä tehdään Helsingin Arvopaperipörssissä yli 50 000 kauppaa. Luuletteko te, että kyseessä on 50 000 uutta kauppaa? Ei missään nimessä. Sama raha pyörii. Minä olen elänyt aikoja, milloin pörssivero oli 1,2 prosenttia, eikä kukaan pitänyt sitä huonona. Olin mukana poistamassa sen, mutta muistan, kun ed. Kimmo Sasin kanssa totesimme, että kun ajat muuttuvat ja ajat paranevat, silloin se otetaan takaisin.

Makeisvero ja virvoitusjuomavero. On aivan oikein, että sellainen vero tulee. Siitäkin me olemme äänestyttäneet aikaisemmin eduskuntaa. Mutta miksi se tulee vasta syksyllä? Miksi se ei voisi tulla tammikuun 1. päivänä, ja saataisiin 55 miljoonaa euroa lisää valtion kassaan? Miksi pitää lykätä syksyyn? Miksei oteta tammikuun 1. päivänä jo voimaan?

Luovutusvoitot, jotka perustuvat lyhytaikaiseen omistamiseen. Sekin vero on aikaisemmin esiintynyt, ja olen huomannut, että nykyiset hallituspuolueet ovat myöskin sen omiin vaihtoehtobudjetteihinsa esittäneet silloin, kun ovat olleet oppositiossa. Ei tämä oppositio—hallitus-asema saisi vaikuttaa. Jos katsotaan, että tämä on aiheellinen vero, niin silloin pitää ottaa käyttöön.

No mihin tätä 400:aa miljoonaa käytetään, mitä nyt otetaan sellaisesta kohteesta, joka ei muuta tavallisen kansalaisen elämää kovinkaan paljon? Mikä taho olisi se suurin voittaja kristillisdemokraattien vaihtoehtobudjetissa? Se olisi lapsiperheet. Siis se ryhmä, joka tänä päivänä on kaikkein suurimmissa vaikeuksissa, on noin yleisesti ottaen velkaantunut lapsiperhe. Äiti ja isä nousevat kello 6, kello 7 menevät töihin, huolehtivat siitä, että verorahoja tulee julkiselle sektorille, ja kantavat myöskin vastuun tulevaisuudesta. Tätä ryhmää, lapsiperheitä, pienituloisia lapsiperheitä, jotka käyvät työssä — huom! jotka käyvät työssä — pitää kannustaa, ja meidän vaihtoehtobudjetissamme me kannustamme heitä 170 miljoonalla eurolla, ja se tulee eräänlaisena huoltajavähennyksenä, jonka suurin vähennys on 4 500 euroa, joka tarkoittaa käytännössä 20 prosentin verokannan mukaan noin 900:aa euroa. Tämä ryhmä on meidän vaihtoehtobudjetissamme se suurin voittaja.

Vanhustenhoito: 100 miljoonaa. Olemme kuulleet hätähuudon, joka siltä puolelta on tullut. Terveydenhuoltoon 100 miljoonaa. Tässä on 375 miljoonaa siitä 400 miljoonasta, millä me kiristämme.

Kysykää kansalta, kumpi vaihtoehto on parempi: huolehtia lapsiperheistä, antaa vanhustenhoitoon lisää rahaa, antaa terveydenhuoltoon lisää rahaa ja vastaavasti lykätä elintarvikkeiden alvia muutamalla kuukaudella, ottaa hieman lisää keinotteluluontoisista pääomatuloista. Kyllä vastaus on melkoisella varmuudella se, että otetaan ja annetaan näille ryhmille, koska nämä ovat ne suurimmat puutteet hallituksen budjettiesityksessä.

Vaihtoehtoja on siis olemassa. Meidän esityksemme ei hirveän paljon poikkea hallituksen esityksestä mutta on selvästi parempi, eli olisi ollut mahdollista tehdä parempi budjetti, ja tästä me äänestytämme eduskuntaa.

Raimo Vistbacka /ps(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Toiveikkaimpien arvioiden mukaan talouden taantuma on taittumassa. Näkymät ovat edelleen epävarmat, vaikka maailmantalouden ennustetaankin kasvavan ensi vuonna pari prosenttia Kiinan ja Intian johdolla. Nousun enteitä on jo näkynyt Yhdysvalloissa ja Saksassa. Jos ja kun Saksan vienti lähtee todella vetämään, kasvavat yritystemme mahdollisuudet selvitä lamasta.

Metsäteollisuus on vientimme perinteinen tukijalka. Se elää parhaillaan rankkaa rakennemuutosta. Itsenäisen rahapolitiikan puuttuminen on näkynyt etenkin sen kilpailukyvyssä. Metsäteollisuutta siirtyy Ruotsiin ja muualle, koska Suomen hallitus on vahvan euron vanki.

Taantuma ei ole ohi reaalitaloudessa. Valtio velkaantuu kovalla riskillä miljardivauhtia; elämme rajusti yli varojemme. Hallituksen päätä ei huimaa, vaikka se lainaa rahaa maailmalta jatkaakseen verojen keventämistä kotimaassa.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten mielestä järkeviä elvytystoimia pitää jatkaa. Toimien pitää olla työllistäviä eli sen kaltaisia, että lyhentäessään nyt otettavaa velkaa tuleva sukupolvi näkee, että olemme käyttäneet sen järkevällä tavalla. Elvytystoimet voivat myös olla ennakkoluulottomia: kotimaisen kulutuskysynnän kasvattamiseksi ja palvelujen tukemiseksi voisimme esimerkiksi antaa kerta-annoksena jokaiselle virallisen köyhyysrajan alapuolella elävälle suomalaiselle 500 euroa puhtaana käteen.

1990-luvun lama opettaa, että työttömyyden kasvua on syytä jarruttaa kaikin keinoin, osa suhdannetyöttömyydestä kun herkästi muuttuu rakennetyöttömyydeksi. Sen hoitaminen on paljon kalliimpaa kuin työttömyyden ehkäisy. Nuorisotyöttömyys on jo nyt niin synkkää luokkaa, että se on suorastaan kansallinen häpeä. On väitetty, että useampi kuin joka kymmenes peruskoulun päättänyt on potentiaalinen väliinputoaja. Valtion tuottavuusohjelman jääräpäinen jatkaminen on tässä tilanteessa hallitukselta käsittämätöntä politiikkaa. Se vie työpaikkoja, kun niitä pitäisi nyt nimenomaan synnyttää.

Arvoisa puhemies! Työttömien lisäksi vaikeaa on kunnilla. Niiden verotulot supistuvat ja työttömyydestä aiheutuvat menot lisääntyvät. Kuntatalous sukeltaakin tänä ja ensi vuonna syvälle. Hallitus ei kanna budjettiesityksessään vastuutaan kuntien kurjistuvasta taloudesta. Nyt ennustetaankin, että jälleen toistasataa kuntaa joutuu ensi vuonna nostamaan veroprosenttiaan. Tulevaisuudessa häämöttää uhkakuvina lähinnä verta, hikeä ja kyyneleitä eli kiristyvää verotusta, kipeitä leikkauksia, eläkeiän nostamisia, ellemme saa kansantalouttamme kunnolla kääntymään.

Budjettiehdotus kertoo tylyllä tavalla hallituksen tavoitteesta jättää suuri raha ja yhteiskunnan hyväosaiset nauttimaan saavutetuista eduistaan. Laman maksajiksi hallitus hakee pieni- ja keskituloisia. Välillisten verojen ja eräiden palvelumaksujen korotukset kirpaisevat suhteellisesti ottaen eniten pienituloisia, työttömiä, köyhiä ja veteraanisukupolvea. Hallitusohjelmansa mukaisesti porvarihallitus jatkaa sosialidemokraattien omalla valtakaudellaan viitoittamaa epäsosiaalista linjaa varallisuuden nauttimasta erityiskohtelusta etenkin veropoliittisesti. Perussuomalaisten mielestä olisi järkevää palauttaa pikaisesti varallisuusvero. Pääomatulojen verotusta olisi myös kiristettävä, ja lakiesitys mainittujen tulojen muuttamiseksi progressiivisiksi olisi tuotava pikaisesti eduskuntaan.

Arvoisa puhemies! Porvarihallitukselle tulee arvostelun jälkeen perussuomalaisilta kuitenkin myös tunnustusta siitä, että jos se toisella kädellä ottaa, niin toisella se hieman antaa: ruuan hintaa pyritään laskemaan. Toivottavasti niin myös käy eivätkä tuottajan ja kuluttajan välissä olevat portaat vedä välistä. Kunnallisverotuksen perusvähennys nousee edes hieman. Työsuhdematkalipun veroedun parantaminen on myös hyvä porkkana joukkoliikenteen kehittämisen kannalta.

Hallitus esittää runsaasti uusia tie-, rata- sekä vesiväylähankkeita. Sen sijaan perusväylänpidon rahoituksen samoin kuin yksityistierahoituksen hallitus aikoo säilyttää ensi vuonna kuluvan vuoden tasolla. On kuitenkin päivänselvää, että perustienpidon määrärahat ovat riittämättömiä, ja sen tietää myös ministeri Vehviläinen. Tiepääomaahan on viime vuosina syöty yli 100 miljoonan euron vuosivauhtia. Sama edesvastuuton meno on jatkunut myös nykyhallituksen aikana. Kansallisomaisuutemme tuhoutuminen ja tuhoaminen on pysäytettävä, muuten siitä seuraa todella kallis lasku veronmaksajille. On myös pantava piste Tiehallinnon harjoittamalle kuntien kiristämiselle. Sen kunnan tiesuunnitelmat etenevät, jolta löytyy rahaa. Perussuomalaiset eivät hyväksy tällaista epätasa-arvoista tierakentamista, jossa on hyvin epäilyttäviä piirteitä.

Arvoisa puhemies! Omaishoitajat tekevät arvokasta työtään vuorokauden ympäri olemattomalla korvauksella. Sitä ei kuitenkaan tehdä tasa-arvoiselta pohjalta. Kunnat päättävät omaishoidosta ja sen suuruudesta. Kun kuntien talous on tiukoilla, eriarvoisuus korostuu. Siksi valtiovallan olisi saneltava omaishoidolle yhtenäiset pelisäännöt. Perussuomalaiset edellyttävät, että omaishoidon tuki siirretään Kelan kontolle ja siitä tehdään subjektiivinen oikeus. Myös vanhustenhoidolle on saatava selkeä ja velvoittava laki.

Arvoisa puhemies! Sotiemme veteraaneja on elossa noin 62 000. Heidän keski-ikänsä on 87 vuotta. Talvisodan syttymisestä on kohta 70 vuotta, mutta hallituksen budjettiehdotus on taas kerran tyly veteraaneja ja kotirintamanaisia kohtaan, vaikka edustajat Kalli ja Ravi täällä toista todistivat. Häpeällistä kyllä, hallitus aikoo peräti supistaa sotainvalidi- ja veteraanimäärärahoja kuluvasta vuodesta yli 20 miljoonaa euroa. Näin porvarihallitus kohtelee kunniakansalaisiamme! Kauniita juhlapuheita kyllä pidetään, mutta teot ovat mitä ovat. (Ed. Manninen: Pitäisi ynnälaskua vähän opetella!) — Ed. Manninen, lukekaa budjettikirjan sivu 573!

Perussuomalaisten mielestä etenkään veteraanikuntoutuksen resurssit eivät ole lähelläkään sitä tasoa, millä niitten pitäisi olla. Rahat ovat loppuneet tänäkin vuonna, ed. Manninen, monessa kunnassa jo alkuvuodesta. Ensi vuonna kuntoutusmääräraha laskee enemmän kuin on veteraanien arvioitu poistuma. Mielestämme myös veteraanin puolisolla pitäisi olla oikeus asua miehensä kanssa, vaikka sitten veteraanien veljes- tai sairaskodissa. Ja eikö jo viimein olisi aika luopua veteraanien lain mukaisia etuuksia määritettäessä työkyvyttömyysprosenteista? Eikö Eikö olisi myös oikein ja kohtuullista aloittaa sotaorpojen kuntoutustoiminta?

Arvoisat edustajat! Pallo on nyt meillä, me voimme halutessamme muuttaa hallituksen esitystä. Veteraaniasiain parantamisessa ei puhuta lopultakaan suuresta summasta, jos sitä vertaa vaikka EU:n pakkojäsenmaksuun tai siihen liittyvään täysin käsittämättömään summaan, 100 miljoonaan euroon, jonka Suomi ensi vuonna maksaa Ison-Britannian puolesta jäsenmaksuna EU:lle. Perussuomalaiset vaativat neuvottelujen aloittamista pikaisesti tämän Isolle-Britannialle annettavan köyhäinavun lakkauttamiseksi.

Säästön paikka on myös viime vuosina rajusti kasvatetussa kehitysavussa. Rahaa on syydetty holtittomasti. Hyvä on, että hallitus on tässä suhteessa edes jossain määrin järkiintynyt rajoittamalla kehitysavun prosentuaalista kasvua. Liian paljon avustamme on valunut kansaansa sortavien hallitusten taskuihin, kun apua todella tarvitseville on jäänyt vain murusia. Mitään tolkkua ei ole jatkaa tätä rappiolinjaa, vieläpä velaksi. Perussuomalaisten mielestä kehitysapuvarat pitää keskittää katastrofiapuun ja muutamiin kahdenvälisiin, tiukasti valvottuihin projekteihin, etenkin koulutukseen. Nykyisellään kehitysapumme lähinnä passivoi eikä edistä kestävää kehitystä.

Arvoisa puhemies! Hallituksen löysän maahanmuuttopolitiikan seurauksena turvapaikanhakijoiden määrä on räjähtänyt. Perussuomalaisten mielestä turvapaikkaturismi on tehtävä kannattamattomaksi. Liian moni hakee turvapaikkaa väärin perustein, saa oleskella maassamme pitkään ja aiheuttaa melkoiset kustannukset. Hallitus onkin nyt oikeilla jäljillä, mutta vain jäljillä yrittäessään edes hieman panostaa turvapaikkaprosessin nopeuttamiseen. Jos turvapaikanhakijan hakemus on evätty jossain toisessa EU-maassa, tulee tällainen henkilö käännyttää välittömästi. Aika on suoraan sanoen ajanut ohi myös kiintiöpakolaismallin. Tässä suhteessa perussuomalaiset yhtyvät ministeri Väyrysen esitykseen. Perussuomalaisten mielestä jatkossa olisi perusteltua ennakkoluulottomasti selvittää turvapaikanhakijoiden sijoittamista lähtömaiden rauhallisiin lähimaihin. Järjestely karsisi tehokkaasti turvapaikanhakijoiden väärinkäyttäjät ja romahduttaisi omalta osaltaan ihmissalakuljettajien kansainvälisen bisneksen.

Arvoisa puhemies! Hallituksen liberaali oikeuspoliittinen linja huolestuttaa perussuomalaisia. Sisäistä turvallisuutta ei edistä se, että tuomioita lievennetään ja vankipaikkoja vähennetään. Esitetyillä poliisin määrärahoilla poliisin näkyvyys tulee edelleen heikkenemään ainakin reuna-alueilla ja niin sanottujen tavallisten rikosten tutkinta-aika tulee pidentymään entisestään.

Yleisen oikeusturvallisuuden kannalta on huolestuttavaa, että käsittelyajat niin rikos- kuin siviilijutuissa ovat tällä hetkellä aivan liian pitkiä. Surkein tilanne lienee muutoksenhakulautakunnassa, jossa noin 30 000 valitusta odottaa käsittelyään. Resurssipula on huutava syyttäjästä aina korkeimpaan oikeuteen saakka. On muistettava, että ripeä talousrikostutkinta, nopea tuomioistuinkäsittely sekä tehokas perintä tuottavat valtion kassaan enemmän euroja kuin niistä aiheutuu kustannuksia ja ennalta estävät omalta osaltaan myös harmaata taloutta.

Arvoisa puhemies! Perheviljelmäpohjainen maatalous on Suomessa ollut jo pitkään vaikeuksissa. Yhä useampi tila on joutunut ulosottomiesten syyniin. Jos Suomessa halutaan syödä terveellistä ja ympäristöystävällistä lähiruokaa sekä pitää maa kauttaaltaan asuttuna, on maatilojen ahdinkoon saatava pikaisesti apua. Lisäksi maaseudun elinkelpoisena pitämisen tukemiseksi tulisi myös haja-asutusalueiden jätevesijärjestelmien uusimiseen osoittaa riittävästi valtion tukea.

Viime vuosien tapahtumat metsien hoidossa ja puun hyödyntämisessä sekä ainainen vaje Kemera-rahoituksessa sekä energiapuun ja erityisesti energiarangan talteen saannissa panevat vakavasti pohtimaan, pitäisikö seuraavassa valtioneuvostossa olla ministeri, joka paneutuisi yksinomaan näihin asioihin. Tulevaisuutta ajatellen Kemera-rahat on saatava Kansallisen metsäohjelman edellyttämälle 85 miljoonan tasolle. Lisäksi satsauksia pitäisi saada myös puuenergian käytön lisätutkimukseen. Perussuomalaisten mielestä budjettiin on saatava myös määräraha, jolla voidaan suorittaa riskialttiilla alueilla ruskomäntypistiäisen biologista torjuntaa. Mäntypistiäisten kaluama alue lähentelee Pohjanmaalla tällä hetkellä 300 000:ta hehtaaria.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten eduskuntaryhmän yksittäiset jäsenet ottavat tarkemmin kantaa budjettiesityksen yksityiskohtiin. Lisäksi perussuomalaiset esittävät lopuksi toivomuksenaan, että hallituspuolueiden eduskuntaryhmät pystyisivät opposition tuella valiokuntakäsittelyssä saamaan hallituksen esitykseen kansalaisten perustuslainkin takaamia perusoikeuk-sia ja palveluja parantavia muutoksia yhteisen isänmaamme ja sen kansalaisten parhaaksi.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Aivan alkuun veteraaneihin liittyen joitakin huomioita, joita edustajat Kallis ja Vistbacka erityisesti ottivat esille. Veteraanijärjestöjen yhteisestä toivomuksesta johtuen hallitus nostaa 50 eurolla kuukaudessa kahteen hoitotukiluokkaan kuuluvien veteraanien hoitotukea, eli toteutamme siis veteraanijärjestöjen yhteisen toiveen. Samalla lisäämme kuntoutusmäärärahoja 1,8 miljoonalla eurolla. Veteraanien kokonaispotti on 371 miljoonaa euroa pitäen sisällään erilaiset lisät ja kuntoutuksen.

Mitä tulee sitten toiseen yksittäiseen asiaan, kun täällä jossakin ryhmäpuheenvuorossa todettiin, että arvonlisäveron yhden prosenttiyksikön korotus esimerkiksi lääkkeiden kohdalla on kohtuuton, niin voi todeta sen, että ensi vuodelle viitehintajärjestelmä tuo lääkkeiden käyttäjille jo 36 miljoonan euron säästön, ja uskoisin, että kilpailu pitää huolen, että läheskään kaikessa välillisen veron korotus ei mene suoraan hintoihin. Kun täällähän on paljon puhuttu, että välillisen veron alennus ei mene hintoihin, niin todennäköisesti välillisen veron korotus ei myöskään mene kaikissa osin hintoihin. Tästä on evidenssiä muun muassa Saksasta, missä arvonlisäveroa korotettiin 3 prosenttiyksiköllä ja inflaation vaikutus oli reilu 1 prosenttiyksikköä. Mutta se jää tietysti nähtäväksi. Tietenkin myös paljon lääkkeitä käyttävillä on lääkekatto, joka rajoittaa lääkekustannusten kasvua.

Puhemies! Sitten täsmennyksenä verotukseen: Näissä ryhmäpuheenvuoroissa — kiitos vinkeistä ja ajatuksista — tuli ilmi vähän semmoinen käsitys, että tuloverotusta ensi vuonna kovasti alennettaisiin. Se pitää paikkansa ainoastaan kaikkein pienituloisimpien ihmisten kohdalla, eli ainoastaan kaikkein pienituloisimmat ihmiset saavat tuloveron kevennyksen. Eli kunnallisveron perusosaa kasvatetaan, ja tämä on ensimmäinen kerta sitten Ahon—Viinasen hallituksen jälkeen. Sen jälkeen yksikään hallitus ei ole pienituloisten verotusta keventänyt, niin kuin tämä hallitus tekee ensi vuodelle. Muiden, sekä eläkkeensaajien että palkansaajien, kohdalla tuloverotus säilyy ennallaan.

Haluaisin korostaa sitä — minulla ei ole tästä nyt faktaa, mutta olen lähes varma — että tämän hallituksen aikana itse asiassa tehdään suurin, Suomen historiassa suurin, muutos työn ja työllistämisen verotuksesta kulutus-, ympäristö- ja haittaveroihin. Tämä on noin 2 miljardin euron potti, joka tehdään, ja tämä on tietoinen valinta.

Minusta vasemmistoliiton ryhmäpuhuja ed. Arhinmäki oli erittäin rehellinen. Hän sanoi, että hän ei kannata tämmöistä. Hän ei kannata eläkkeensaajien ja palkansaajien ja pienituloisimpien tulonsaajien ostovoiman kasvattamista tuloveron keventämisellä, vaan hän kannattaa välillisten verojen alentamista. Tämä on aivan linjakasta, ja on hyvä, kun sanotte näin. Tästä voi perustellusti olla, tästä kokonaisuudesta, eri mieltä, mutta meillä on toisenlainen käsitys, koska on parempi verottaa ympäristöpohjaisesti ja kulutusta kuin työllistämistä tai työtä. Tässä perustellusti voi olla erilaisia näkemyksiä.

Sosialidemokraattien puheenvuorosta en saanut oikein tähän kysymykseen vastausta, muuta kuin että kun kritisoitiin ylisuuria veronkevennyksiä, niin odotamme, että eläkkeensaajien ja palkansaajien ostovoimaa tullaan teidän esityksessänne leikkaamaan veroja kiristämällä, koska sitähän te viime vuonnakin ja aiemmin tänä vuonna olette arvostelleet.

Minä haluaisin semmoista tietynlaista nöyryyttä meihin kaikkiin valaa tämän ja menneisyydenkin suhteen. Eivät hallitukset työpaikkoja luo, kyllä ne ovat yritykset, jotka työpaikkoja luovat. Hallitukset voivat olla siinä hyvinä apuina. Niissäkään hallituksissa, joissa kokoomus oli sinipuna-aikana, emme me niitä työpaikkoja luoneet, vaan suomalaiset yrittäjät, suomalaiset yritykset. Me toivon mukaan, ja niin uskonkin, pystyimme tasoittamaan tietä talouskasvulle, investoinneille, työllistämiselle, mutta yritykset niitä työpaikkoja tekevät.

Meni hieman koomisuuden puolelle sosialidemokraattien ryhmäpuheenvuorossa se, kun todettiin, että tämän hallituksen saldona on 100 000 uutta työtöntä. Eli että ikään kuin tämä maailmanlaajuisen talouskriisin vaikutus olisi lähestulkoon nolla Suomeen ja kaikki työpaikkojen menetykset johtuvat vain hallituksen politiikasta. Varmaan kukaan, joka tätäkin keskustelua seuraa, ei usko tuota puhetta. Se ei ole tietenkään vastuullista. En minä siitä suuremmin häiriinny, koska se on niin paksua, mutta jotta päästäisiin johonkin tulevaisuuskeskusteluun, vastuulliseen tulevaisuuskeskusteluun, niin ehkä voisi vähän harkita.

Jutta Urpilainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä budjetti on hukattujen mahdollisuuksien budjetti. On valitettavaa, että hallitus on edelleenkin niin hallitusohjelmansa kuin myöskin kehystensä vanki eikä kykene päivittämään omaa talouspoliittista linjaansa tähän talous- ja työllisyyskriisiaikaan. Tämä näkyy muun muassa työllisyysmäärärahoissa. Kun esimerkiksi katsoo tätä kirjaa, niin hallitus on leikkaamassa työllisyysperusteisia investointitukia tässä tilanteessa, kun työttömyys on kasvamassa ja tarvittaisiin kaikki mahdolliset toimet, joilla massatyöttömyyttä estetään.

Kyllä teidän nyt tulee, valtiovarainministeri Katainen, päästä yli tästä tempputyöllistämis-traumasta. Suomessa on lähes 300 000 työtöntä työnhakijaa. Nyt tarvitaan todella lisää rahoitusta näiden ihmisten auttamiseksi.

Paavo Arhinmäki /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kokoomushan on näyttävästi käynyt Korva-kampanjaa ja väittänyt, että kuuntelee. Aikaisemminkin olin epäillyt, että kokoomuksen korvissa ja ministeri Kataisen korvissa on vaikkua, ja kyllä tämä ministeri Kataisen puheenvuoro osoitti sen, että korvat ehkä kuulevat, tai mukamas kuulevat, mutta tosiasiat sivuutetaan.

Vasemmistoliitto esitti, että yli 65 000 euroa vuodessa tienaavien verotusta kiristetään, me esitimme, että pääomaveroa kiristetään, me esitimme, että varallisuusvero palautetaan. Ministeri Katainen, toivon, että nyt vaikut ovat lähteneet ja kuulitte nämä meidän esityksemme. Kysynkin teiltä: Ketkä pienituloiset työttömät ja eläkeläiset tienaavat yli 65 000 euroa vuodessa? Ketkä pienituloiset, eläkeläiset ja työttömät saavat suuria pääomatuloja ja maksavat suurta varallisuusveroa?

Bjarne Kallis /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! On aivan oikein, että yritykset luovat työpaikkoja, ei hallitus voi niitä perustaa, ja jos julkinen sektori luo työpaikkoja, niin se tietenkin rasittaa muita, koska verovaroillahan näitä julkisen sektorin työpaikkoja rahoitetaan. Mutta, kun te pidätte niin tärkeänä, että yritykset loisivat työpaikkoja, ihmettelen, minkä takia te ette ole vastannut niihin huutoihin, mitä elinkeinoelämältä ja pienyrittäjiltä on tullut. Miksi te ette ole heitä kuulleet? He ovat selkeästi esittäneet, mitä he toivovat, jotta voisivat säilyttää nämä nykyiset työpaikat, mutta ei vaan näy budjetissa sitä, mitä he ovat peräänkuuluttaneet. Vastatkaa, miksei.

Raimo Vistbacka /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Toivoisin, että veteraanien kuntoutusmäärärahat riittävät, niin kuin ministeri Katainen täällä todisteli. Eivät ne kyllä tänä vuonna riittäneet, vaikka vuosi sitten samaa todistelua käytittekin. Minun mielestäni kuitenkin täytyy toivoa, että mahdollisimman moni veteraani vielä voisi elää täällä meidän keskuudessamme myös tulevana vuonna.

Arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti perustienpidon määrärahoista: Itselleni jäi sellainen kuva, että hallitus ilmeisesti ikään kuin nyt antaa mahdollisuuden hallituspuolueitten eduskuntaryhmille tehdä profiilin noston, että perustienpidon määrärahoja nostetaan. Ja se on hyvä, että joku peli sitten on, että ne nousevat; ainakin perussuomalaisille tärkeintä on, että se määrärahan kokonaissumma nousee. Se on sama, minkä kautta se tulee.

Timo Kalli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomen hallituksen talouspolitiikan onnistumisen yksi selkeä mittari on se, millä hinnalla valtio, kunnat, suomalaiset yritykset ja suomalaiset kotitaloudet saavat lainaa ja mitä ne joutuvat maksamaan tästä korkoa. Tässä me olemme onnistuneet. Ja kun puheenjohtaja Urpilainen totesi, että Suomi euroalueella on onnistunut kaikkein huonoimmin, niin se väite ei pidä paikkaansa. Meillä on faktatietoa siitä, että nimenomaan näitten toimien osalta jokainen suomalainen on hyötynyt erittäin paljon. Jos taas olisi tehty ne elvytystoimet, mitä te esititte, tilanne saattaisi olla toinen. Sen tähden kannattaa jatkaa tällä turvallisella linjalla.

Pekka Ravi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kun puheenjohtaja Urpilainen kovin voimakkaasti vetosi joihinkin, tai taisi olla yhteen taloustieteilijään tai tutkijaan, joka oli suhtautunut kriittisesti hallituksen talouspolitiikkaan, niin haluaisin nyt muistuttaa siitä, että esimerkiksi kesäaikana me saimme lukuisista ja jopa sosialidemokraattista liikettä lähellä olevista lähteistä lukea, että hallitus on onnistunut tämän talouskriisin hoitamisessa joko erinomaisen tai verraten hyvin.

Sitten haluan sanoa tähän veronkevennysten kritiikkiin sen verran, kun te suhtaudutte varauksellisesti siihen, millä tavalla ne ovat vaikuttaneet kansalaisten luottamukseen ja kulutustottumuksiin, että kysymyksen voi aina esittää myöskin toisinpäin: miten olisi käynyt, jos näitä veronalennuksia ei olisi annettu? Kyllä kai esimerkiksi asuntokaupan orastava elpyminen kertoo siitä, että kuluttajien luottamus on palautumassa, ja se jos mikä on hyvä asia.

Ville Niinistö /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä on viime viikkoina tosiaan käyty, niin kuin tänään salissakin, aika laajapohjaista veropoliittista keskustelua ja hyvin aatteellista sellaista, mikä on ihan virkistävää. Suomessa ei ole tämä veropolitiikan kokonaisuus kovinkaan usein noussut näin voimakkaasti julkiseen keskusteluun, ja tämä keskustelu on todellakin hyvä asia. Ja kun samaan aikaan meillä on tämä Hetemäen työryhmä miettimässä verotuksen kokonaisrakennetta, niin mikä on valtiovarainministerin näkemys? Tässä on esimerkiksi tullut voimakkaasti esille keskustelussa se, miten varmistetaan, että tuloeroja voidaan jatkossakin kaventaa, jos vaikka työn verotuksen ... (Välihuutoja) — Niin kuin tässä pyritään tekemään; verojärjestelmä kokonaisuudessaan, progressiivinen verotusjärjestelmähän, sitä pyrkii tekemään.

Kun tässä nyt nostetaan tätä pienituloisten verottoman tulon rajaa, niin miten valtiovarainministeri näkee, että jatkossa voidaan varmistaa se, että verotus on sosiaalisesti oikeudenmukaista, vaikka sitten välillisten verojen puolella laajennettaisiin veropohjaa?

Ulla-Maj Wideroos /r(vastauspuheenvuoro):

Herr talman! Vi vet alla att det finns en del skillnader mellan servicenivån i olika kommuner.

Nyt, kun valtio antaa kunnille lisää valtionosuuksia, haluaisin kysyä: Onko hallituksessa keskusteltu siitä, millä tavalla tätä rahaa käytetään, vai olisiko syytä jopa harkita jossain määrin korvamerkittyjä valtionosuuksia?

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Tässä inhimillisesti ja taloudellisesti vaikeassa tilanteessa työttömyyden torjunnan pitää olla talouspolitiikan lähtökohta.

Viime syksynä me vetosimme hallitukseen, että se arvioi Säätytalon huhtikuun 2007 verolähtökohdat uudestaan ottaen huomioon sosiaalisen oikeudenmukaisuuden sekä hyvinvointivaltion ja valtiontalouden tarpeet.

Erityisen huolissani olen siitä, että metsäteollisuuden, keskeisen vientiteollisuutemme, toimintaedellytyksiä hallitus ei ole arvioinut. Suomen poliittinen johto on aina pitänyt huolen suomalaisen hyvinvoinnin ja vientiteollisuuden perustasta. Nyt te olette muun muassa kelamaksun poistolla lisäämässä metsäteollisuuden energiaveroja ja esimerkiksi ympäristö- ja ilmastoratkaisuissa ette ole valvoneet Suomen kilpailukykyä EU:n puitteissa. Tästä on seuraamassa yli 500 miljoonan euron menetykset Suomen metsäteollisuudelle. Tämä on vakava asia. Tämä, herra Katainen, ei naurata niitä, jotka tänä päivänä miettivät, miten aluekehityksen ja Suomen kilpailukyvyn kannalta keskeinen teollisuus turvataan. Hallituksen on pikaisesti istuttava (Puhemies: Minuutti on mennyt!) pöytään kaikkien toimijoiden kanssa tässä asiassa.

Annika Lapintie /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ministeri Katainen siinä ensimmäisessä puheenvuorossaan puhui niin kovin kauniisti välittämisestä ja lähimmäisenrakkaudesta. (Kokoomuksen ryhmästä: Puhuu edelleen ja toimii!)

Köyhyys on lisääntynyt kaksinkertaiseksi vuoden 1990 lamavuosista, ja syynä tähän on perusturvan jättäminen jälkeen yleisestä ansio- ja kustannuskehityksestä. Toimeentulotuki on 400 euroa kuukaudessa suurin piirtein, ja kaikkein köyhimmiltä lapsiperheiltä, jotka saavat sitä toimeentulotukea, vielä vähennetään lapsilisä pois perheen toimeentulotuesta. Nyt minä, ministeri Katainen, kysyisin teiltä: Millä tavalla näistä perheistä ja lapsista välitetään, jotka ovat niitä kaikkein köyhimpiä Suomessa? Millä tavalla heistä välitetään, jotka elävät toimeentulotuella?

Päivi Räsänen /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Todellakin ministeri Katainen puhui kauniisti lähimmäisenrakkaudesta ja välittämisestä, ja niitä kyllä yhteisössämme tarvitaan. Mutta jollain lailla tuo tuntui hiukan päälleliimatulta, kun te ette kertonut, millä tavalla hallituksen esitys voisi luoda lisää ikään kuin edellytyksiä lähimmäisenrakkauden osoittamiselle. Eihän valtiovalta pysty rahalla rakkautta ostamaan, mutta sen sijaan kylläkin luomaan mahdollisuuksia, joiden puitteissa jokaisesta voidaan huolehtia, esimerkiksi omaishoitajien asemaa parantamalla. On kyllä lähimmäisenrakkautta myös turvata hyvä hoito niillekin vanhuksille, joilla ei ole omaisia heitä hoitamassa. Toivon, että te, ministeri Katainen, tutustutte kristillisdemokraattien tänään julkistamaan vaihtoehtobudjettiin.

Ihmettelen hiukan sitä, että sosialidemokraatit jättivät oman vaihtoehtobudjettinsa sinne marraskuuhun. Kyllä vaihtoehto olisi hyvä tuoda heti budjettikäsittelyn alkuvaiheessa, jotta aidosti pystyttäisiin myös vaikuttamaan (Puhemies: Minuutti on mennyt!) tähän budjetin käsittelyyn, ja haastan muutkin oppositiopuolueet antamaan vaihtoehtobudjettinsa.

Pentti Oinonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tänä aamuna veteraanijärjestöjen tapaamisessa sain kuulla, että veteraanijärjestöt ovat esittäneet Ruotsissa asuville veteraaneille 200 000 euroa kuntoutukseen. Tuntuu käsittämättömältä, että tällainen pieni summa on pyyhitty talousarviosta pois. Arvoisat ministerit, kuinka ilkeätte katsoa veteraaneja silmiin tavatessanne heitä?

Hannes Manninen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On ollut mielenkiintoista kuulla, kuinka vasemmisto ja sosialidemokraatit ovat luvanneet mannaa ja mettä kaikille. Mutta iästäni johtuen ja ehkä siitä huolimatta muistan, mitä te olette hallituksessa ollessanne tehneet. Herää kysymys, kumpaa pitää uskoa, niitä kauniita puheita vai tekoja, joita olette tehneet, ja uskon sananlaskuun, että "teoistaan ihmiset tunnetaan".

Asiat ovat kuitenkin vaikeita. Ed. Kallis ja monet muut ovat esittäneet täällä vaihtoehtobudjettia, mutta siinäkin on sellainen asia, että he ovat aikakikkailulla saaneet 325 miljoonaa euroa tuloja lisää, mutta panneet ne pysyviin menoihin. Elikkä budjetti on tasapainossa, mutta 2011 on 325 miljoonan aukko. En usko tahallisuuteen, mutta tämä osoittaa, kuinka vaikeata se on, (Puhemies: Minuutti on täysi!) kun niinkin viisas mies kuin ed. Kallis on erehtynyt.

Kimmo Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Urpilainen täällä sanoi, että hallitus on jämähtänyt vuoteen 2007. Näin ei ole. Katsokaa, mitä on viimeisen vuoden aikana tehty, kuinka monta lisäbudjettia. Nytkin meillä on lisäbudjetti käsittelyssä. On elvytetty hyvin voimakkaasti. Hallitus on toiminut ajassa, jopa etuajassa. Oppositio on tässä suhteessa selvästi jäljessä. (Ed. Zyskowicz: Jälkijunassa!)

Täytyy sanoa, että katsokaa Oecd:n viimeisimpiä raportteja. Nousu alkaa jo vähitellen. Te puhutte siitä tilanteesta, mikä oli puoli vuotta sitten. Te olette ehdottomasti jäljessä tässä suhteessa. Nyt pitäisi alkaa miettiä jo sitä, kun voimakkailla elvytystoimilla on saatu talous kääntymään, minkälaisia haasteita ja ongelmia se saattaa aiheuttaa tulevien parin vuoden aikana.

Olette oikeassa, että velkaantuminen on liian suurta, mutta mitä te ehdotatte? Rahaa kaikkiin mahdollisiin tarkoituksiin täysin vastuuttomasti. Ottakaa joku linja! Samassa puheessa ei voi vaatia talouden tasapainoa ja merkittäviä menojen lisäyksiä.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri esittelypuheenvuorossaan kertasi aivan oikein sen, kuinka rakentamiseen eri tavoin käytetään ihan ennätyksellinen määrä rahaa, ja se on aivan oikeaa keynesiläistä politiikkaa, niin kuin ed. Ville Niinistö täällä totesi.

Mutta, arvoisa ministeri, tässä olisi ollut mukava kuulla jatkoksi se, että tämä on ainutlaatuinen mahdollisuus myöskin eräässä mielessä. Nimittäin, kun valtio satsaa näin paljon rakentamiseen, samalla ajetaan käännetty arvonlisäverojärjestelmä rakennustoimeen sisään, koska silloinhan valtio voi kontrolloida ja saada ne kokemukset itselleen.

Anna-Maja Henriksson /r(vastauspuheenvuoro):

Ärade talman, arvoisa puhemies! Just nu behövs det satsningar speciellt på de unga, och därför är jag också mycket nöjd över att regeringen i sitt budgetförslag föreslår konkreta åtgärder för att hindra utslagning bland våra ungdomar.

Juuri nyt tarvitaan panostuksia nuoriin, ja sen takia olen erittäin tyytyväinen siihen, että hallitus talousarvioehdotuksessaan ehdottaa konkreettisia toimenpiteitä syrjäytymisen ehkäisemiseksi nuortemme keskuudessa. Esimerkiksi määrärahat etsivään nuorisotyöhön nyt melkein kaksinkertaistuvat. Tämä on erittäin hyvä asia.

Kuitenkin on selvää, että lisääntyvä nuorisotyöttömyys huolestuttaa meitä kaikkia, ja meillä ei ole varaa siihen, että koulutetut nuoret tottuvat olemassaoloon ilman työntekoa. Heidän on tietysti tunnettava itsensä tarvituiksi, päästävä työelämään ja osallistuttava aktiivisesti yhteiskuntarakentamiseen. Ministeri Katainen sanoi, että yritykset luovat työpaikat. Näinkin se tietysti on, mutta tietysti valtiokin on iso työnantaja. Siksi kysynkin: Voisiko valtio itse työnantajana vielä lisätä harjoittelupaikkojaan, jotta esimerkiksi nuoret akateemisen tutkinnon suorittaneet saisivat mahdollisuuden kehittää taitojaan eivätkä joutuisi heti työttömyyskortistoon?

Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Katainen ehkä vähän yllätykseksi ryhtyi tänään puhumaan lähimmäisenrakkaudesta. Kun mietin syytä, niin kyllä tietysti väistämättä tulee mieleen, että hallitus haluaa pestä käsiänsä siitä, mitä se itse tekee, ja siirtää vastuuta muille. Nyt kuulimme, että työllisyydestäkään tämä hallitus ei enää ota mitään vastuuta, vaan itse asiassa onkin yritysten asia tämä työpaikkojen luominen, ei hallituksen politiikalla ole ilmeisesti mitään vaikutusta.

Mutta, kun puhutaan lähimmäisenrakkaudesta, kehottaisin käymään Raamattua tarkemmin lävitse. Sieltä löytyy, ministeri Katainen, teillekin kyllä vielä lisäoppia. Nimittäin Jaakobin kirjassa sanotaan: "Jos veljenne tai sisarenne ovat vailla vaatteita ja jokapäiväistä ravintoa, niin turha teidän on sanoa: ’Menkää rauhassa, pitäkää itsenne lämpimänä ja syökää hyvin’, jos ette anna heille mitä he elääkseen tarvitsevat." Hallituksen budjettilinja on, että neljä viidestä työttömästä jää ilman mitään apua, pelkän lämpimän puristuksen varaan.

Mikko Kuoppa /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Haluan oikaista ed. Sasia siitä, että emme me ole luvanneet kaikille, vaan me nimenomaan olemme esittäneet, että rikkaille varallisuusvero ja yli 65 000 ansaitseville veronkevennyksiä ei tule, vaan siellä kiristetään.

Sen sijaan, ministeri Katainen, me olemme esittäneet kyllä jo useampana vuotena perusvähennyksen nostamista 3 000 euroon, ja mielestäni se kohdistuu pienituloisiin ihmisiin. Kun te väititte, että me emme halua palkkaverotuksen keventämistä, niin kyllä me pienituloisten palkkaverotuksen keventämistä haluamme, mutta me haluamme ne kaikista rikkaimmat suomalaiset myöskin verolle ja myöskin ne osingon saajat, jotka saavat 90 000 euroon asti verovapaita osinkotuloja. Me haluamme nekin vastaamaan yhteiskunnan kuluista. Ei haluta vapaamatkustajia myöskään siellä kaikista kalleimmassa luokassa matkustavista, kaikista varakkaimmista ihmisistä, niin kuin nyt tänä päivänä on, ja tämä hallitus näyttää erityisesti suosivan heitä.

Toimi Kankaanniemi /kd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ministeri Kataiselta kysyn, miten tämä arvonlisäverolla tällä lailla pelaaminen oikein on perusteltavissa. Eikö olisi ollut ihan selkeä homma se, että koko arvonlisäverojärjestelmä olisi pantu siihen malliin ensi heinäkuun alusta, mikä se silloin tulee olemaan, ja jätettäisiin pois nämä välipelit, jotka kaupalle ja monelle muulle aiheuttavat vain hallinnollisia kustannuksia? (Ed. Zyskowicz: Kysykää mieluummin kepun mielipidettä!)

Toinen kysymys metsäteollisuuden osalta. Metsät kasvavat, ja teollisuus ajautuu entistä vaikeampaan asemaan. Miksi metsäteollisuuden kilpailuasetelmaa ei paranneta kiireesti esimerkiksi sähköveroa poistamalla? Siellä on tuhansia työpaikkoja vaarassa sen tähden, että Suomen metsäteollisuuden kilpailukyky on paljon huonompi kuin esimerkiksi naapurin. Se ei ratkaise yksin, mutta se olisi merkittävä askel sillä tiellä, millä saataisiin tilannetta parannettua. Eihän eduskunnalla ja hallituksella ole kovin paljon mahdollisuuksia, mutta tässä on selkeä mahdollisuus. Miksi te annatte metsäteollisuuden mennä alas?

Inkeri Kerola /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Niin kuin täällä salissa on moneen kertaan todettu, nuorten työttömyys ja yleensä työllisyyden hoito on varmasti tämän hallituksen paitsi tämän vuoden myös tulevienkin vuosien suurin haaste. Siitä emme turhaan täällä puhu emmekä varsinkaan tee toimenpiteitä.

Mutta silmäni kiinnittyivät molempien vasemmisto-oppositiopuolueiden puheenvuoroihin, joissa todettiin, että rahaa sijoittamalla tämä asia kyllä hoituu, ja he ovat kritisoineet yhteisesti tempputyöllistämistä, mutta yhtään varsinaista toimenpidettä he eivät ole kuitenkaan esittäneet elikkä toisin sanoen ovat sitä mieltä, että vain määrällinen euro on se, joka asian ratkaisee. Kuitenkin olen sitä mieltä, että viisaasti sijoitettu laadullinen euro on järkevämpi toimenpide kuin typerästi sijoitettu määrällinen euro, joten toivoisin, että vasemmistolta tulisi näitä toimenpiteitä, joilla he haluavat työllisyyden korjata, parantaa ja saada sen paremmille prosenttilukemille, eikä vaan ehdoteta tätä pelkkää rahan syytämistä.

Olli Nepponen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomi oli Euroopan maista sellainen, jonka talous perustui eniten vientiin, ja kun se tyssäsi reilu vuosi sitten, niin ajoimme seinään täydellä vauhdilla. Kiitettävästi hallitus on elvytysohjelmassaan lähtenyt tukemaan yritystoimintaa, niin että työpaikat säilyisivät. Mutta vääjäämättä etenemme kohti lisääntyvää työttömien määrää. Siksi kantaisin erityisesti huolta, ettei henkilöstöä joudu työvoiman käytön ulkopuolelle tilanteessa, jossa suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle ja talous lähtee nousuun.

Ja toinen asia: Muistaen 1990-luvun kokemukset nuorten syrjäytyminen kokonaisuudessaan työvoiman ulkopuolelle on äärimmäisen kova kysymys aikana, jolloin nuorten osalta työ ei ole enää sellainen arvo, jota he pitävät ykkösenä. Viimeiset tutkimukset tästä kertovat vakavia viestejä.

Outi Alanko-Kahiluoto /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomi on jäsenenä 78 maan ryhmässä, jonka tarkoituksena on etsiä niin kutsuttuja innovatiivisia kehitysrahoituksen lähteitä virallista kehitysapua täydentämään. Tällaisia innovatiivisia keinoja ovat esimerkiksi ylikansalliset verot, esimerkiksi valuuttakauppavero tai niin sanottu Tobinin vero, joka viime aikoina on ollut paljon esillä. Tämmöisen veron tuotto voitaisiin käyttää johonkin yleishyödylliseen ja ylikansalliseen tarkoitukseen, esimerkiksi kehitysyhteistyöhön.

Suomen hallitusohjelman mukaan Suomi osallistuu aktiivisesti keskusteluun innovatiivisista kehitysrahoituksen mekanismeista. Kun edellä mainitsemani 78 maan ryhmä toukokuussa kokoontui, ei Suomella kuitenkaan ollut edes edustajaa koko ajan paikalla. Haluaisinkin kysyä valtiovarainministeriltä: Miten Suomi aikoo ottaa vastuun edellä mainitusta hallitusohjelman kirjauksesta ja viedä sitä eteenpäin kansainvälisissä neuvotteluissa?

Tarja Filatov /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitus voi tukea työllisyyttä ennen muuta tukemalla kasvua. Olen samaa mieltä siitä, että yrityksiin työpaikkojen pitää syntyä. Mutta valtiolla on myös omia työpaikkojansa, ja nurinkurista on se, että hallituksen ajoitukset tuottavuusohjelmassa sattuvat kaikkein kipeimpiin työttömyysvuosiin elikkä hallitus suunnittelee päätösperäisesti vähentävänsä valtion työntekijöitä noin 10 000 hengellä parina tulevana vuonna. Tämän seurauksena esimerkiksi työvoimapoliittisten toimien aikaisuus ja se, miten pian ihmiset palvelua saavat, uhkaa siirtyä pidemmälle.

Kun täällä on arvosteltu sitä, että sosialidemokraatit eivät ole esittäneet mukamas konkreettisia esityksiä, niin esimerkiksi ed. Kerolalle voisin sanoa, että ennen kesää, kun esitimme välikysymyksen nuorisotyöttömyydestä, tuossa yhteydessä esitimme 2 liuskaa konkreettisia esityksiä nuorten tukemiseksi ja työllistämiseksi ja yksi niistä konkreettisista esityksistä, (Puhemies: Minuutti on mennyt!) joka liittyy yrittäjyyteen, olisi starttirahan pidentäminen tässä ajassa, jolloin aloittavat yritykset ovat vaikeuksissa tämän laman kanssa.

Esko-Juhani Tennilä /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri, teidän vuoden alussa toimeenpanemanne verohelpotukset olivat prosenttilinjaisia. Tähän saakka, kun tätä syyskuuta eletään, se on antanut kymppitonnin tienaaville johtajasmiehille 1 000 euroa lisää tämän vuoden aikana, siivooja on saanut 100 euroa, mutta työttömille, työmarkkinatuella kitkuttaville työttömille, ei ole tullut tästä teidän verohelpotuksestanne euron euroa, ei sentin senttiä. Ei riitä, että pitää huolta kavereista, kaikista pitää pitää huolta, tai tästä tulee todella revennyt yhteiskunta. Pitää ottaa niiltä, joilla paljon on, ja antaa niille, joilla ei ole riittävästikään. Teidän Robin Hoodinne seisoo päällään, ja se on tässä ongelma. Näin tuloerot syntyvät. Täällä ovat kaikki tänään olleet huolissaan köyhyyden kasvusta, mutta näin niitä tehdään ja enemmistö tässä salissa tukee tätä Kataisen linjaa.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Haluaisin aloittaa tästä lähimmäisenrakkaudesta. Ed. Lapintie halusi liittää lähimmäisenrakkauden ihan tärkeään asiaan, siihen, että perusturva on jäänyt vuosien saatossa jälkeen. Se saattaa pitää jopa paikkansa. Kerron vain, mitä tämän hallituksen aikana on tehty. Esimerkiksi nyt ensi vuodelle työmarkkinatuella ja peruspäivärahalla elävien aktiivitoimiin kannustamiseksi tulee 100 euron lisä. Pienimmät päivärahat, isyys-, äitiys-, kuntoutuspäivärahat, sairauspäivärahat, 171 euroa kuukaudessa kasvavat. Tämä on siis nyt jo tälle vuodelle. Yksinhuoltajakorotusta on korotettu, lapsilisää kolmannesta lapsesta eteenpäin, kansaneläkettä, ja sitä vielä tullaan korottamaan. Eli sanoisin vaan sen, että erittäin paljon on tehty. Jos tämä on liian vähän, niin otan vaan vertailukohdan. Se on enemmän kuin kolme edellistä hallitusta yhteensä ovat saaneet aikaan. Siis tämä on enemmän kuin kolme edellistä hallitusta yhteensä ovat saaneet aikaan. Onko se paljon vai vähän? Se on paljon, jos katsoo historiallisia päätöksiä. Voi olla, että yksittäisen ihmisen kohdalla se ei ole riittävästi. Mutta joka tapauksessa lähimmäisenrakkaus on paljon muutakin kuin viranomaisen välittämistä.

Halusin ottaa sen tietoisesti esiin sen takia, että uskon vahvasti, että ne kansakunnat, ne maat, joissa lähimmäisenrakkaus tarkoittaa sitä, että kun kaverilla on vaikeaa, niin hänen peräänsä katsotaan vähän enempi kuin Suomessa viime vuosina tarkoitettu, tulevat selviämään tästä kriisistä paljon paremmin kuin ne yhteiskunnat, joissa lähimmäisenrakkaus on vain verovaroilla ostettuja palveluja ja viranomaisvälittämistä. Minä toivon, niin paljon kuin me kaikki välitämme tästä hyvinvointiyhteiskunnasta, että emme ulkoistaisi lähimmäisenrakkautta vain viranomaisen toiminnaksi, vaan tämmöisessä ajassa, jossa monet ihmiset voivat pahoin ilman omaa syytään, he tarvitsevat lähimmäisiä. Ja minä toivon, että eduskunta lähettää heille myös semmoisen viestin, ja meille, jotka voimme välittää, että olemme ihmisten tukena, koska semmoiset maat todellakin pärjäävät paremmin kuin ne, jotka ulkoistavat välittämisen vain viranomaistoiminnaksi.

Ed. Urpilainen sanoi, että hallitus on kehystensä vanki. Me pidämme kehyksistä kiinni, koska se on vastuullista talouspolitiikkaa. Mutta, jos katsomme, onko se nyt niin paha homma, se ei ole paha homma. Me haluamme pitää vastuullisesta taloudesta kiinni. Siitä huolimatta määrärahataso kasvaa 4 miljardilla ensi vuoteen tästä vuodesta, josta kasvusta 1 miljardi on kehysten mukaista kasvua, 3 miljardia kehysten ulkopuolista. Tästä kehysten ulkopuolisesta 3 miljardista noin 500 miljoonaa selittyy automaattisilla vakauttajilla eli työttömyysturvamenojen kasvulla ym. ja loput hallituksen ja eduskunnan päätösperäisten menolisäysten seurauksilla. Eli ei tämä vastuullisesta talouspolitiikasta kiinni pitäminen ole meille ongelma. Me haluamme pitää vastuullisesti taloudesta kiinni, koska vain vahva julkinen talous pystyy tuottamaan hyvinvointiyhteiskunnan. Mitään muuta koskaan ei ole nähty.

Julkiset investoinnit ovat hyviä ja niitä tarvitaan, mutta ne ovat valitettavan hitaita elvytyslääkkeitä. Tänä syksynä alkaa iso joukko investointeja, muun muassa infrainvestointeja, joista on päätetty noin vuosi sitten.

Puhemies! Tässä taitaa aika käydä loppuun. Totean vain sen, että hallituksella ei ole tarkoitus korvamerkitä valtionosuuksia ja olemme lisänneet harjoittelupaikkoja valtion sisällä. Pidän hyvänä ajatuksena sitä, että valtio katsoo myös erityisesti nuorten kohdalla, voisiko se omilla toimillaan lisätä harjoittelupaikkoja tämmöisenä aikana. Metsäteollisuuden tulevaisuuden kysymyksiin tulemme ottamaan kantaa tämän kuun loppupuolella.

Mika Lintilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Oppositio on arvostellut hallituksen verolinjausta tuloverotuksessa erittäin kärkevästi, mutta itse olen sitä mieltä, että hallituksen linja on ollut hyvin selkeä. Se on eurooppalaista verolinjaa: siirrytään työn verottamisesta kuluttamisen verottamiseen. Edellisinä vuosina verotus on keventynyt. Nyt se pysyy ensi vuonna samana, paitsi kevenee kaikkein pienimmissä, koska meillä on perusvähennys otettu nyt 2 200:aan. Tämä elementti on ollut sosialidemokraateilla käytössä myös 12 vuotta, (Eduskunnasta: Kuultu jo!) mutta te ette koskaan käyttäneet sitä. Te olette myös sanoneet, että mennään kohti tasaveroa. Perusvähennys on nimenomaan elementti, joka korostaa progressiivisuutta, joten sillä tavalla sen käyttö on erittäin hyvä tähän tilanteeseen. On ihan selvä, että veronkorotusten aikakin tulee vielä, mutta tällaisen taantuman aikana me tarvitsemme nimenomaan ostovoimaa. Korotusten aika tulee nousukauden aikaan.

Petri  Salo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kun tähän budjettiin otetaan 13 miljardia euroa uutta velkaa, näyttää hyvin todennäköiseltä, että me joudumme ottamaan seuraavaan ja sitä seuraavaankin budjettiin vielä merkittävästi uutta velkaa. Näyttää kuitenkin, että maailmalla on edelleen vastuuttomuutta siinä mielessä, että myöskin muut valtiot ottavat velkaa ja rahaa painetaan. Pitkässä juoksussa tämä väistämättä johtaa siihen kehitykseen, että tämä alhainen korkotaso, joka Suomella tällä hetkellä on, tulee väistämättömästi nousemaan kaksi kolmekin prosenttia ihan tämän vuosikymmenen aikana. Jos me mietimme sitä velkamäärää, joka Suomella on muutaman vuoden päästä, ja lisäämme siihen kahden kolmen prosentin korkojen nousun, sehän tietää käytännössä sitä, että me joutuisimme leikkaamaan usealla miljardilla eurolla meidän budjettiamme, jotta me saisimme sen tasapainoon. Miten hallitus on ajatellut tähän vastata, (Puhemies: Minuutti on mennyt!) koska tämänhetkinen kehitys näyttää edelleen pelottavalta?

Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Arhinmäki ripitti hallitusta ja erityisesti vihreitä kehitysyhteistyömäärärahojen laiminlyömisestä. Ehkä on ihan paikallaan muistuttaa, mitä tapahtui viime laman aikana. Kehitysyhteistyön määrärahat olivat viime laman aikana huipussaan vuonna 1990 tasolla 615 miljoonaa euroa, ja neljässä vuodessa ne sukelsivat lähes puoleen. (Ed. Uotila: Silloinkin oli porvarihallitus!) Neljässä vuodessa kehitysyhteistyömäärärahat lähes puolitettiin. Mitä tämä hallitus tekee? Tämä hallitus erittäin vaikeasta taloustilanteesta huolimatta kasvattaa kehitysyhteistyön määrärahoja sekä euro- että prosenttimääräisesti, ja nyt on tärkeää pitää kiinni siitä, että päästään myös siihen 0,7 prosentin tavoitteeseen.

Oli ilahduttava kuulla, miten vahva tuki hallitusryhmien ryhmäpuheenvuoroissa tuli ekologiselle verouudistukselle, joka samaan aikaan auttaa meitä leikkaamaan ympäristön tuhoamista ja tukee työllistämistä. Sen sijaan oli lohdutonta kuulla, että oppositiopuolueilta tätä tukea ei niinkään tullut. Vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuorossa oli niukanlaisesti ympäristöveroista, ja kristillisdemokraatit jopa halusivat vähentää ympäristöveroja.

Jutta Urpilainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Katainen jätti kertomatta tässä, että kehysten ulkopuolisista päätösperäisistä menoista suurin osa on veronkevennysten kompensointia kunnille. Tämän jätitte omassa puheenvuorossanne kertomatta.

Mutta sen sijaan olen iloinen siitä, että valtiovarainministeri Katainen on kuullut SDP:n viestin lähimmäisenrakkaudesta. Tästä me olemme puhuneet jo viimeisen vuoden ajan, ja on hienoa, että myös tämä viesti on tavoittanut valtiovarainministerin. Mutta haluaisin muistuttaa teitä, ministeri hyvä, siitä, että on niitä lähimmäisiä myöskin kunnissa. Ja tämän te nyt unohdatte omassa puheenvuorossanne. Miksi te käännätte selkänne kuntien vaikeuksille? Miksi te haluatte maksattaa tämän laman laskun vanhuksilla, lapsilla, sairailla? Siihen tämä tulee nyt johtamaan, kun kunnissa joudutaan leikkaamaan palveluita ja nostamaan veroja. Juuri nämä toimet kohdistuvat kaikista kipeimmin heikoimmassa asemassa oleviin lähimmäisiin. Tähän toivoisin teiltä vastausta.

Paavo Arhinmäki /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri Katainen täällä ääni väristen puhui lähimmäisenrakkaudesta ja esitti kysymyksen, onko tehty paljon vai vähän. Minä esitän teille kysymyksen: Meillä 700 000 ihmistä elää alle köyhyysrajan. Onko se paljon vai vähän? Teidän mielestänne ilmeisesti vähän, koska ette perusturvan tasoa halua nostaa. Meidän mielestämme se on aivan liikaa. Lähimmäisenrakkautta ei voi ulkoistaa perusturvan osalta. Nyt te olette ulkoistaneet lähimmäisenrakkaudesta huolehtimisen seurakunnille, joiden leipäjonot kasvavat päivä päivältä. Hiljaa leipäjonot virtaavat, kun ihmisillä ei ole varaa käydä kaupassa.

Mutta se on hyvä, että kokoomus täällä ryhmäpuheenvuorossa ed. Pekka Ravin suulla myönsi sen, mitä me olemme pitkään jo sanoneet. Ruuan arvonlisäveron alentaminen tarkoittaa sitä, että pienituloiset hyötyvät suhteessa siitä enemmän, he käyttävät suuremman osan tuloistaan ruokaan, ja tämän vuoksi se on oikeudenmukaista. (Puhemies: Minuutti on täysi!) Mutta tämä sama pätee myös arvonlisäveroon. Pienituloiset maksavat suhteessa tuloistaan enemmän arvonlisäveroa, eli te korotatte pienituloisten verotusta, ette leikkaa sitä, niin kuin väititte, ministeri Katainen.

Pekka Ravi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Puheenjohtaja Arhinmäki aikaisemmassa puheenvuorossaan kritisoi hallituksen tuloveropoliittista linjaa siitä, että se on ikään kuin lieventänyt progressiota. Se on väärä arvio. Näin ei ole tapahtunut. On vain pyritty siihen, että progressio ei kiristy, ja tämä on aivan täyttä faktaa.

Ja ed. Tennilä, minä olen monta kertaa ihaillut teidän sinnikkyyttänne, kun te puhutte pienituloisten ja sosiaalietuuksien varassa elävien puolesta. Te olette nyrkki pystyssä vaatinut, että asiaan täytyy kiinnittää huomiota. Antakaa nyt tunnustusta valtiovarainministeri Kataiselle, kun hän on toteuttanut teidän pitkäaikaisen toiveenne.

Markku Rossi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! On kyllä aika outoa se, että hyvin monelle edustajalle ja sosialidemokraateille puolueenakin on vaikeaa, että ruuan hintaa lasketaan, sekä sen absoluuttista hintaa että sen suhteellista osuutta. Kaiken kaikkiaan, kun arvonlisäveron korotus, yleinen arvonlisäverotuskin, astuu voimaan ensi vuonna, ruuan hinta on 5 prosenttiyksikköä matalammalla tasolla ja ravintolaruuan hinta alenee jopa 10 prosenttiyksikköä nykyisestä. Silloin sillä on myös merkitystä.

Hallitukselle kuuluu kiitos talouspolitiikan pitkäjänteisyydestä. Ei ole tehty hätiköityjä päätöksiä, otetaan talouden tsunami lisääntyvällä velanotolla ja sillä lailla turvataan kansalaisten peruspalveluiden saatavuus. Se on hyvä ja oikea lähtökohta, ja sillä linjalla pitää jatkaa.

Herra puhemies! Onhan meillä ongelmia. Metsäteollisuus elää suurten muutosten keskellä. Me tarvitsemme myös omistajaohjausta. 35 prosenttia ääniosuutta esimerkiksi Stora Ensossa (Puhemies: Minuutti on mennyt!) ainakin oikeuttaa ohjaamaan yhtiötä siihen suuntaan, että esimerkiksi Varkauden tehtaiden edellytykset turvataan niin paljon kuin se valtiosta voi olla kiinni.

Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun ministeri Katainen puhui täällä vastuullisuudesta, totean kuitenkin, että kun te aloititte, hallituksella oli 4 miljardin ylijäämä valtiontaloudessa. Nyt te sanotte, että ensi vuonna otetaan 13 miljardia velkaa. Siinä välissä te olette tehneet yli 3 miljardin euron veronalennukset. Teistä vastuullisuutta on se, että ei käytetä varoja työllisyyden hoitoon, pidetään työllisyysmäärärahat ennallaan, tai oikeastaan ne leikkaukset, jotka te teitte hallituksen aloittaessa, ovat teille tärkeitä asioita.

Mutta veropuolella te olette olleet valmiita jakamaan rahaa kaikille niille ryhmille, jotka ovat teitä lähellä, ja uusia on tulossa vielä tänä syksynä saliin. Teistä suuri ongelma on se, että ne, joilla on paljon rahaa, tarvitsevat verovähennyksen sijoittamiseen. Tämä tuodaan tänne saliin vielä, että sijoittajille uusi verovähennys. Siinä on tämän teidän politiikkanne sosiaalisuus.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Urpilainen, te arvostelitte valtion velkaantumista. 13 000 miljoonaa, kuten sanoitte, on todella iso summa rahaa. Ymmärrän tämän näkökohdan. Mutta te vaaditte lisää rahaa, esimerkiksi 500 miljoonaa euroa kunnille ja ilmeisesti kymmeniä tai jopa satoja miljoonia euroja työllistämiseen. Ymmärrän tämänkin näkökohdan.

Mutta sitä minä en millään ymmärrä, herra puhemies, miten te voitte samassa puheenvuorossa arvostella valtiota ja hallitusta siitä, että otetaan liikaa velkaa, ja siinä samassa puheenvuorossa vaatia lisättäväksi huomattavasti valtion menoja. Se vaatii kyllä sellaista spagaattia, että siitä ette selviä edes näitä veronkevennyksiä arvostelemalla.

Ystävilleni keskustassa sanoisin, että älkää nyt aivan hillittömästi sitä ruuan arvonlisäveron alentamista kehuko. Ruuan hinta laskee lokakuun alussa, mutta lahjomattomat tilastot osoittavat, että ylimääräisesti ruuan hinta on suunnilleen noussut saman verran tätä ennen. Se on kuluttajille (Puhemies: Minuutti on täysi!) suunnilleen plus miinus nolla.

Bjarne Kallis /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Minä toivon, että hallitus perehtyisi kristillisdemokraattien vaihtoehtobudjettiin yhtä hyvin kuin ed. Manninen on tehnyt. Ed. Manninen, me olemme kyllä katsoneet kauemmaksi tulevaisuuteen, ja voin teille kertoa, että tässä on joitakin pysyviä menoja, kuten esimerkiksi lapsiperheiden huomattavat veronkevennykset. Onko hyvää, onko huonoa, sen te itse ratkaisette.

Mutta kai nämä arvonlisäverolain muutokset tuovat 500 miljoonaa ylimääräistä rahaa kassaan vuonna 2011. Me olemme sen ottaneet huomioon. Sillä voidaan osa näistä rahoittaa. Me olemme myöskin ottaneet huomioon, että ei kuntien taloustilanne voi olla jatkuvasti niin huono, että niille pitää heittää lisää rahaa. Nämä asiat me olemme ottaneet huomioon, ja meidän vaihtoehtobudjettimme on täysin realistinen tänä päivänä, ensi vuonna, vuonna 2011 ja vuonna 2012.

Esko-Juhani Tennilä /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pikkuisen minusta tuntuu hankalalta se, että täällä käydään jonkunlaista kilpailua, kuka on eniten lähimmäistä rakastava. Lähimmäisenrakkaus on äärettömän tärkeää, ja tänään olin tuossa Eduskuntatalon edessä mielenosoituksessa, jonka Heikki Hursti oli organisoinut — siellä tehdään todellista lähimmäistyötä. Vaikka eduskunta tekisi minkälaisen ponnen tai valtiovarainministerin valta olisi miten vahva, niin ei sillä pystytä lähimmäisiä rakastamaan sen enempää kuin nytkään, mutta se, minkä valtiovarainministeri voi tehdä, on se, että vie sellaisen esityksen hallitukseen, että näitä pieniä etuuksia nostetaan, ja se on jo iso vastaantulo näille kaikkein huonoimmassa jamassa oleville.

Ed. Ravi, minä annan tunnustuksen: perusvähennyksen nosto on pitkästä aikaa ensimmäinen toimi, joka auttaa pienituloisimpia suomalaisia selviytymään, ensimmäinen pitkään aikaan, ja tällä tiellä pitää jatkaa, sillä kuntaverot tulevat nousemaan ja se sattuu niihin pienituloisiin kaikkein eniten. Mitä tulee sitten siihen, että sitä ei tehty aikaisemmin, niin emme me saaneet Lipposta millään tekemään sitä ratkaisua, emme millään. (Puhemies: Minuutti on mennyt!) Se oli ihan kuin kanto edessä vaan, se jykevä Lipponen siellä.

Jukka Gustafsson /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Meidän demarien näkemys on ollut se, että on otettu turhaa velkaa, ja on nähty, että se on kohdennettu erityisesti hyvätuloisille. Me olisimme halunneet jättää tekemättä sinne näitä veronalennuksia.

Se, mikä mielestäni nyt on olennaista ja mikä tämän keskustelun aikana on käynyt ilmi, on se, että sosialidemokraateilla on selvä vaihtoehto hallituksen politiikalle. Se ei poikkea kovin paljon kristillisten eikä myöskään vasemmistoliiton vaihtoehdosta. Tästä miljardista eurosta, jonka me haluamme käyttää, menee puolet kuntatalouteen, kuntapalveluihin, ja tästä on hyvin lyhyt matka tähän välittämiseen ja lähimmäisenrakkauteen. Minusta on ministeriltä kyllä niin kuin lumepuhetta puhua välittämisestä ja lähimmäisenrakkaudesta tilanteessa, jossa kunnat joutuvat leikkaamaan peruspalveluja. (Puhemies: Minuutti on mennyt!) Kun sitä joutuu tekemään varakas Tamperekin, niin mitä joutuvat tekemään muut kunnat?

Petteri Orpo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! SDP odottaa vastuullisuutta politiikalta ja budjetinteolta. Me odotamme samaa teidän budjettivastalauseeltanne, jota odotamme erittäin suurella mielenkiinnolla. Viimevuotinen oli sen verran mielenkiintoinen kokonaisuus, että tälle vuodelle odotukset ovat erittäin korkealla. Te alensitte veroja viime vuoden vastalauseessa enemmän kuin hallitus omassa esityksessään. Sen lisäksi te lisäsitte pysyviä menoja miljarditolkulla. Ja kolmanneksi te vielä tasapainotitte tämän kaiken arvioimalla viime syksynä verotulot paljon korkeammiksi kuin hallitus. Katsokaa, mikä taloustilanne tällä hetkellä on ja mitkä ovat verotuotot. Tuosta olisi seurannut täydellinen katastrofi. Me odotamme teidän vastalausettanne.

Jutta Urpilainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minun täytyy ilahduttaa ed. Zyskowiczia: Minulta kyllä taittuu spagaatti ihan näin fyysisesti, mutta taittuu se myöskin talouspolitiikassa. Nimittäin SDP:n vaihtoehto perustuu juuri siihen, että me olemme esittäneet tulopohjan laajentamista muun muassa käänteisen arvonlisäveron käyttöönotolla, pörssiveron käyttöönotolla, pakkausveron käyttöönotolla, jäteveron laajentamisella ja windfall-verolla. Eli me kerromme myös, miten tulopohjaa laajennetaan, ja samaan aikaan me jättäisimme myös tekemättä veronkevennyksiä. Me kannatamme ruuan hinnan alentamista, mutta emme usko, että paras keino siihen on ruuan arvonlisäveron alentaminen. Ed. Zyskowicz, te olitte vielä kuukausi sitten kanssamme samaa mieltä, mutta te olette muuttanut kantanne. Me sen sijaan olemme johdonmukaisesti vastustaneet tätä ruuan arvonlisäveron alentamista.

Sitten, ed. Orpo, minä nyt todella toivon, että täällä pitäydytään totuudessa. SDP on hyvin määrätietoisesti esittänyt pienempiä veronkevennyksiä kuin tämä hallitus, mutta me olemme esittäneet suurempia tuloveron kevennyksiä kuin tämä hallitus. Se on ollut (Puhemies: Minuutti on mennyt!) meidän linjamme myös Lipposen hallituksen aikana: silloin kevennettiin tuloveroa mutta ei muita veroja. Toivon, että tässä totuudessa nyt sitten jatkossa pysytään.

Tuomo Puumala /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vähän oudolta tuntuu se puhe, että tätä lähimmäisenrakkautta ollaan jollekin puolueelle omimassa. Se lienee sellainen arvo, joka tässä eduskunnassa yhteisesti jaetaan.

Tästä budjetista: Näen sen kyllä aika kiistatta sosiaalisesti oikeudenmukaiseksi. Siellä on mukana perusvähennys, niin kuin tässä on tullut sitä jo kiiteltyä, ruuan arvonlisävero, opiskelijoille kohdistetut toimenpiteet — monelta osin hyvin oikeudenmukainen budjetti.

Siitä olen opposition kanssa samaa mieltä, että ei se maailma valmiiksi tule tämänkään budjetin jälkeen. On selvää, että seuraavillekin vuosille tehtävää riittää. Kuitenkin jäin kaipaamaan vaihtoehtoja. Kuulin paljon puhetta siitä, että työttömyys nousee — olemme siitäkin samaa mieltä — olette huolissanne velkaantumisen kasvusta, esitätte menolisäyksiä, on monenlaista huolenaihetta, mutta vaihtoehtoja kuului kovin kovin vähän. Jos niitä marraskuuhun asti pitää odottaa vaihtoehtobudjetin muodossa, niin monella ihmisellä on jo siihen mennessä hätä.

Kysyn valtiovarainministeriltä: Kuinka kauan hallitus vielä jatkaa tätä erinomaista toimintaa ja elvyttävää otetta? Onko jossain vaiheessa (Puhemies: Minuutti on mennyt!) paikallaan jo siitä luopua?

Heli  Paasio /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallituspuolueille soisi uutta ajanlaskua. Ed. Puumalalle: tämä budjetti, mistä nyt puhutaan, tulee voimaan vasta 1.1.2010.

Arvoisa puhemies! Täällä on puhuttu myös siitä, minkälaista verotusta harjoitetaan. Ministeri Katainen sanoi, että työn ja työllistämisen verotuksesta siirretään painopistettä kulutukseen — hyvä! Mutta samalla vaaditaan, että tuloeroja kavennetaan. Millä te olette ajatelleet sen tehdä, koska sillä, että kunnille ei anneta varoja ja kunnat joutuvat nostamaan veroprosentteja, mennään kohti tasaveroa, välillisten verojen nostolla mennään kohti tasaveroa? Sanoitte myös, että tämä rakenteellinen muutos on tietoinen valinta hallitukselta. Onko hallitus menossa tietoisesti kohti tasaveroa, ja jos ei ole, niin mitä lisäelementtejä aiotte tuoda, jotta progressiivinen verotus säilyy yhä? Ja kommentoisin vielä sitä, kun sanoitte, että tämä on "kaveria ei jätetä" -budjetti. Muistelen hieman vaalirahakeskustelua, ja tulee mieleen: sitä tämä todella on, koska kaikki muut jätetään.

Markus Mustajärvi /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuulin, kun ed. Puumala puhui pienen ihmisen asiasta. Minusta se, kun noinkin iso korsto puhuu pienen ihmisen asiasta, on aivan yhtä uskottavaa tai epäuskottavaa kuin ministeri Kataisen puhe. Ministeri Katainen puhui aiemmin pappina, mutta kun ed. Heinäluoma puhui, niin se kuulosti jo piispalta. Mutta kun ed. Arhinmäki puhui, niin se puhe oli tästä maailmasta, ei tuonpuoleisesta.

Kyllä tämä teidän "kaveria ei jätetä" -talousarvionne on sisällöltään paremminkin "sidotaan asemenot indeksiin, vanhukset sänkyyn" -budjetti. Te siirrätte oman vastuunne kunnille, ja kunnat eivät sitä vastuuta pysty kantamaan. Kunnat ovat polvillaan niin kuin ne teidän vanhuksennekin. Te Euroopan parhaimpana valtiovarainministerinä otatte lisävelkaa ensi vuonna 13 miljardia euroa. Kuinka paljon sitä velkaa otettaisiin, jos meillä olisi heikompi ministeri? Kuitenkin te sanotte, että velkaa ei voi maksattaa tulevilla sukupolvilla. Kuka tämän velan sitten maksaa, (Puhemies: Minuutti on mennyt!) varsinkin kun se otetaan hyvätuloisten veroalella?

Leena Rauhala /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Katainen, olette hyvin ja perusteellisestikin esittänyt, mitä hallitus on hallituskautenaan tehnyt, ja budjettikirja on paksu ja sisältää paljon numeroita, kertoo niistä valinnoista, mitä olette halunneet tehdä. Haluaisin kysyä, miten, arvoisa ministeri, te vastaatte siihen, mitä muun muassa apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen on todennut: Kun tarkastellaan sitä, mitä poliittisella tasolla on toteutunut, voidaan ensinnäkin todeta lasten hyvinvointiin liittyvien investointien vähentyneen. Panostukset esimerkiksi kouluterveydenhuoltoon, lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin ja sosiaalitoimeen ovat pienentyneet. Ei ole kysymys vain siitä, että niitä ei olisi kehitetty, vaan niiden taso on jopa absoluuttisesti laskenut.

Toinen kysymys: Minusta ei heitellen voi puhua lähimmäisenrakkaudesta ja erityisesti, jos minä ajattelen omaishoitajia, jotka toteuttavat aidosti lähimmäisenrakkautta (Puhemies: Minuutti on täysi!) vilpittömästi siinä työssään. Mitä te vastaatte meidän omaishoitajillemme?

Juha Korkeaoja /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on puhuttu pää-asiassa valtion menopolitiikasta. Mutta kun katsotaan tätä budjettiesitystä, jossa on 13 miljardia velanotto ensi vuodelle, se tarkoittaa sitä, että käytännössä puolustusministeriön, maa- ja metsätalousministeriön, liikenneministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön ja sisäasiainministeriön budjettien yhteenlaskettu summa katetaan velalla. Se on todella hirvittävän suuri osuus koko meidän budjetistamme. Kun tämä tehdään tietysti tietoisesti ja tarkoituksella tämän kansainvälisen talouslaman yli pääsemiseksi, niin samalla kun se tehdään, kyllä pitää olla näkemys siitä, millä tavalla tästä velkakierteestä tullaan ulos, ja pitää aloittaa suunnittelu siitä, miten tämä käännetään tasapainoon, (Puhemies: Minuutti on mennyt!) mikä tulee vaatimaan monta vuotta.

Pia  Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Haluan alkuun sanoa, että minä olen erittäin surullinen siitä, että näen tämän päivän, että tässä salissa vihreät puolustelevat kehitysyhteistyömäärärahojen leikkauksia. Olen erittäin surullinen.

Yhtä surullinen ja huolestunutkin olen siitä hallituksen talouspoliittisesta linjasta, kun täällä hallituksen valtiovarainministeri kertoo, että me teemme voimakkaita elvytystoimia. Samaan aikaan useat kansantaloustieteen professorit ovat todenneet, että itse asiassa hallitus ei elvytä lainkaan ja itse asiassa hallituksen toimet ovat elvytyksen suhteen miinusmerkkisiä, koska kunnat jätetään ahdinkoon. Täällä on ollut esimerkkinä Tampereen tilanne: Meillä on 70—80 miljoonan vaje. Meillä suunnitellaan henkilöstön lomautuksia, palveluiden leikkauksia, verojen korotuksia, omaisuuden myyntiä, kaikkea tätä. Ja tässä tapauksessa te toteatte, että joo, kaikki on hyvin, kunnissa menee hyvin. Tämä on käsittämätöntä, että hallitus jättää tämän laman maksajiksi vanhukset ja tämän laman maksajiksi lapset, joiden ryhmäkoot kasvavat. Tämä ei ole inhimillistä; tämä on erittäin suuri inhimillinen virhe, yhtä lailla kuin talouspoliittinen virhe on se, että te olette (Puhemies: Minuutti on täysi!) elvyttävinänne, vaikka ette elvytä.

Harri Jaskari /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on puhuttu, että ed. Arhinmäen puheenvuoro on ainoa puheenvuoro tästä maailmasta. Mutta hänen käsityksensä ei voi pitää paikkaansa, kun kuunteli hänen perustelujaan, että se on ainoastaan sumuverho, kun työn verotusta alennetaan, ja sen sijaan pitäisi muuttaa esimerkiksi yrittäjäpuolella arvonlisäverotuksen tilannetta, se parantaisi tilannetta työllisyyden osalta. Menkää, ed. Arhinmäki, keskustelemaan niitten yrittäjien kanssa ja kysykää. Monilla yrittäjillä 70—80 prosenttia kustannuksista on työhön liittyviä kustannuksia, ja teidän käsityksenne on tällainen. Se ei voi pitää millään tavalla paikkaansa, ja toivon, että korjaisitte jo tässä vaiheessa tämän käsityksenne.

Maria Guzenina-Richardson /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä muun muassa ed. Lintilän suulla on todettu keskustalaisten pitävän tätä hallituksen veropolitiikkaa kovin johdonmukaisena. Kuitenkin päähallituspuolueen pää-äänenkannattaja Nykypäivässä todetaan: verotus laskee, nousee, laskee, nousee, laskee, nousee. Jos tämä on johdonmukaisuutta, niin aivan loistavaa sitten, täytyy oikein aplodeerata hallitukselle. Tässä näyttää nyt siltä, että kokoomus toimii suurimpana puolueena vasta kolmanneksi suurimman ja kannatukseltaan laskussa olevan keskustan apupuolueena, kun te hyväksyitte tämän ruuan arvonlisäveron alennuksen, joka maksaa meille 600 miljoonaa. Kun me kaikki tiedämme, että meillä kaupan puolella on kaksi suurta, jotka pitävät 75 prosentin siivua kaupan alasta, ja tällä monopolilla meillä on keinotekoisesti pidetty hinnat korkeina, niin eikö tähän hallituksen pitäisi puuttua eikä harjoittaa tällaista räiskimistä? 600 miljoonaa — ja se ei edes edistä työllisyyttä!

Aila Paloniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Huolenaiheeni liittyy palkkatukityöllistämiseen. Työ- ja elinkeinoministeriössä valmisteilla oleva lakimuutos julkisesta työvoimapalvelusta uhkaa romahduttaa palkkatukityöllistämisen — palkkatuki on kuitenkin välityömarkkinoiden tärkein väline pitkäaikaistyöttömien tukemiseksi takaisin työelämään. Tämä muutos johtuu siitä, että vuoden 2010 alusta lukien elinkeinotoimintaa harjoittavalle työnantajalle palkkatuki myönnetään EU:n valtiontukisäännöksen mukaan vähämerkityksellisenä de minimis -tukena, elikkä 200 000 euron kynnysarvoa ei saa kolmessa vuodessa ylittää per yritys. Kun tuo laki astuu voimaan, etenkin isojen työvalmennusyksiköiden ammattitaitoinen toiminta supistuu ja matalan kynnyksen työpaikat vähenevät. Vaikkapa Jyväskylässä nämä visiot tarkoittaisivat usean sadan palkkatukityöpaikan loppumista. Laskuhan tästä tietenkin lankeaa kunnille, ellei tätä asiaa voida jollakin tavalla hoitaa. Kysynkin: Miten tätä asiaa hoidetaan? Voidaanko siirtymäaikaa saada tai ryhmäpoikkeusasetusta ottaa käyttöön tai jotain muuta? Tämä on kyllä ihan katastrofaalinen asia, jos tämä syksyllä tulee meille tänne eduskuntaan.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuntien talous on tiukalla, ja tavalliset kansalaiset saavat tuntea sen nahoissaan. Päiväkotien ja koulujen ryhmäkoot paisuvat, opettajia lomautetaan, ja he menettävät lounasetunsa, omaishoidon tukia leikataan, ja laitoksissa viruvat vanhukset pääsevät yhä harvemmin pesulle ja ulos. Säästöjä haetaan sieltä, missä säästämisen varaa ei yksinkertaisesti ole, vaikka muitakin vaihtoehtoja kyllä olisi. Esimerkiksi varallisuusveron palauttaminen toisi helposti lisää tuloja valtiolle. Verotusta tulisi ehdottomasti kohdentaa enemmän maksukyvyn mukaan, mutta valitettavasti sinivihreä hallitus ei tunnu ajattelevan näin. Sosiaalinen eriarvoisuus ja suhteellinen köyhyys ovat viime vuosina lisääntyneet huolestuttavasti, ja olemmekin hyvää vauhtia matkalla kohti luokkayhteiskuntaa. Kysynkin arvon ministereiltä: Onko tällainen politiikka todella vastuullista?

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä hallitus on ulkoistanut laupeuden nimenomaan sinne koteihin omaishoitajille, huonokuntoisille lähimmäisille, jotka joutuvat hoitamaan toista huonokuntoista. Omaishoitajan palkkiota ei ole pystytty verotuksen suhteen helpottamaan sillä tavalla, että siitä jäisi enemmän käteen, vaan se menee aika tavalla veroihin. Pitäisi parantaa sen toimivuutta. Sitä hallitus ei ole edes esittänyt. Hallitus on myös ajanut ja ajaa sellaista politiikkaa, että kunnat saavat enemmän syitä ja tekosyitä jatkaa nykyistä tilannetta, jolloinka vanhukset todellakin lepositein sidotaan sänkyihin taikka istuimiinsa. Tietysti kunnat voivat hakea lääkärintodistukset, ne voivat näin tehdä, (Puhemies: Minuutti on jälleen täysi!) mutta se ei tilannetta kyllä helpota.

Christina Gestrin /r(vastauspuheenvuoro):

Herr talman! Positivt i regeringens budgetförslag är att man tydligt lagt fokus på sysselsättande åtgärder bland annat genom att tidigarelägga investeringar men också genom att öka studieplatser och genom särskilda åtgärder för unga som riskerar att falla utanför samhället. Samtidigt bibehåller man nivån på folkpensioner och andra förmåner och lättar på skatterna för dem som har de lägsta inkomsterna. Jag tycker att oppositionens gruppanföranden visade att regeringen de facto är på rätt väg. Inget av oppositionspartierna kunde presentera något trovärdigt alternativt förslag.

Puhemies! Myös opposition ryhmäpuheenvuorot osoittivat, että hallitus on budjettiehdotuksessaan panostanut oikeisiin kohteisiin: työllisyyden parantamistoimenpiteisiin, yritysten ja viennin tukemiseen, investointien aikaistamiseen ja erityisesti nuorten aktivointitoimenpiteisiin. Hallitus siis jatkaa vahvasti elvyttävää politiikkaa, ja tällä tulee myös olemaan myönteisiä vaikutuksia kuntien taloudelliseen tilanteeseen.

Ville Niinistö /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun arvioidaan tätä, mistä tässä on keskusteltu, veropolitiikan vaikutusta tuloeroihin, on syytä huomioida, että tuloeroihin vaikuttaa myös tulonsiirtojen määrä ja niitten kehitys. Nyt tämä hallitus, niin kuin tässä on tullut esille, on tehnyt merkittävämpiä, suurempia parannuksia erilaisiin vähimmäisturvaetuuksiin kuin edelliset kolme hallitusta yhteensä. Samalla kun me kiristämme käytännössä progressiota sillä, että poistamme pienituloisimpien verotuksen kokonaan nostamalla kunnallisveron perusvähennystä, se myös korvaa sitä, jos siirretään verotuksen painopistettä pois työn verotuksesta, että tuloerovaikutus on hyvä.

Mutta se on totta, että tämä kokonaisuus pitää arvioida. Jos me lisäämme ekologista verouudistusta, sosiaaliset vaikutukset pitää arvioida ja kompensoida. Jos me lisäämme muita kulutusveroja, ne pitää arvioida ja kompensoida. Tämän vuoden budjetissa hallitus on tehnyt tämän vähintäänkin tyydyttävästi, mutta tätä pitää tehdä jatkossakin ja arvioida siitä näkökulmasta, että sosiaalipolitiikka ja talous-, veropolitiikka ymmärretään vihdoinkin Suomessa yhtenä kokonaisuutena. (Puhemies: Minuutti on täysi!) Jotta me saamme esimerkiksi työllistymisen kynnystä alennettua, meidän pitää saada sosiaalipolitiikka joustavammaksi niin, että sosiaalituilta pääsee helpommin töihin.

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Hallitus näyttää edelleen uskovan veroelvytykseen, vaikka tulokset ovat olleet työllisyyden kannalta ihan olemattomia. Miksi tämän lamakuilun yli ei mennä käyttämällä kertaluontoisia keinoja, esimerkiksi julkisia investointeja tai määräaikaisia verojen tai maksujen alennuksia?

Sitten täällä on viitattu Lipposen—Niinistön hallituksiin yksi ja kaksi. Kun tilannetta arvioidaan, on syytä muistuttaa, että tuolloin pääomatuloja kiristettiin. Niitten verotusta kiristettiin Lipposen ensimmäisen hallituksen aikana kolme prosenttiyksikköä ja kakkoshallituksen aikana yhdellä prosenttiyksiköllä. Näin tasattiin työ- ja pääomatulojen verosuhdetta. Kysyn: Mitä tämä nykyinen hallitus aikoo tehdä tällä rintamalla, jotta pääoma- ja työtulojen veroeroa voitaisiin tasata? Toivottavasti ministeri Katainen kuuli tämän kysymyksen.

Matti Kangas /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä valtiovarainministeri Katainen on puhunut verohelpotuksista ja puolustanut verolinjaansa. Hallitushan on ulkoistanut veronkorotukset kunnille. Kysynkin, aiotteko perua kiinteistöveron korotuksen budjettikäsittelyn aikana. Sehän nostaa vuokria ja asumiskustannuksia, ja jos te jotain köyhille annatte, niin tätä myötä leikataan.

Täällä ed. Rossi peräänkuulutti omistajaohjausta valtion yrityksissä. Sitä peräänkuuluttaisin minäkin. Nyt Stora Enso on siirtänyt Suomesta Ruotsiin metsäteollisuutta. Metsäteollisuuden olosuhteita pitäisi nyt parantaa muun muassa sähköveron osalta, poistaa se, mikä Ruotsissakin on poistettu. Kelamaksu poistettiin metsäteollisuudeltakin. He maksoivat siitä 150 miljoonaa, että saivat 50 miljoonan euron (Puhemies: Minuutti on mennyt!) verohelpotuksen. Ei näin pidä ...

Jari Leppä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Täällä äsken ed. Guzenina-Richardson antoi aplodit hallituksen toimille arvonlisäveron osalta: nostetaan ja lasketaan, nostetaan ja lasketaan. Kyllä minäkin voisin antaa teille aplodit siitä, että te juuri äsken ed. Urpilaisen sanoin sanoitte, että kannatatte ruuan hinnan alentamista mutta ette kannata ruuan arvonlisäveron alentamista. Tämä on vähän ristiriitaista, niin että kyllä tämäkin pikkasen ansaitsee aplodit.

Mutta, puhemies, hallitus on joutunut elvytyksen ja velkaantumisen, oikeudenmukaisuuden ja uuden kasvun luomisen ristipaineeseen ja onnistunut kyllä kohtuullisesti siinä. Oikeudenmukaisuutta on lisätty, niin kuin on moneen kertaan todettu, kunnallisverotuksen perusvähennyksellä jne. Mutta meiltä hallituspuolueilta jäi vielä yksi asia sopimatta, ja se on yritysten verotuskohtelu, ja siinä kirjaukset oli pikaisesti toteutettava. Toivonkin, että siinä edistytään niin, että mahdollisimman suuri joukko erilaisia yrityksiä, erityyppisiä yrityksiä, pääsee mukaan tähän uudistustyöhön. Se on erittäin välttämätöntä (Puhemies: Minuutti on täysi!) ajatellen tulevia työllistämisen mahdollisuuksia.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Koko keskustelu on osoittanut sen, että rahasta tulee ensi vuonna olemaan uupelo. 13 miljardia aiotaan ottaa nettomääräisesti lisää velkaa. Minä yritin äsken sivistyneesti houkutella arvoisaa valtiovarainministeriä kiinnittämään huomiota siihen mahdollisuuteen, joka piilee harmaan ja mustan talouden alueella. Tuore selvitys osoittaa, että 3 miljardia euroa jää tänä vuonnakin valtiolta tuloja saamatta, kun harmaa ja musta talous rehottavat.

Aiotteko, arvoisa ministeri, esittää meille nyt katsauksen siitä, millä tavalla hallitus aikoo nyt puuttua näihin asioihin, ja voisitteko vastata myöskin siihen kysymykseen, milloin käännetty arvonlisäverojärjestelmä tulee, koska sillä on nyt kaikkien aikojen mahdollisuus?

Timo Kalli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on moneen otteeseen ja monella suulla vaadittu, että hallituksen olisi pitänyt antaa kunnille enemmän. Nyt pitää kuitenkin muistaa, että historiassa ilmeisesti ristiriita kuntien keskusjärjestön ja hallituksen välillä oli minimaalisen pieni. Ottaen huomioon, että kuntien budjetit ovat melkein 40 miljardia, tämä ristiriita huipentuu lähes 100 miljoonaan. Eli tällä 100 miljoonalla, vaikka kunnat sen olisivat saaneet, ei kuitenkaan näitä kaikkia ongelmia olisi hoidettu. Tästä haluan vaan muistuttaa.

Sanna Lauslahti /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuntatalouden osalta on todettava, että kyllähän kuntia autetaan, 400 miljoonaa yhteisövero-osuuden nostaminen, kelamaksun poisto 250 miljoonaa euroa, ja meidän kansalaisten näkökulmasta on kuitenkin kysymys velkarahan ottamisesta ja siitä, kuka sen ottaa. 12 miljardia kunnille ja 78 miljardia tulossa velkaa valtiolle. Kyllä siinä näkee sen, että vastuuta valtio kyllä kantaa.

Ed. Paasiolle: Itse asiassa meidän kunnallisverotuksen perusvähennyksen nostaminen lisää progressiota eikä tuo tasaveroa. Sen lisäksi on otettava ... Ed. Saarinen kertoi tässä, kuinka me emme pysty elvyttämään. 1,7 miljardilla eurolla alkaa hankkeita, 10 000 työpaikkaa. Valtiovarainministeri Katainen alussa totesi, että 13 miljardia velkaa tarkoittaa noin 100 000:ta työpaikkaa Suomessa, ja se on paljon. Enemmänkin pitäisi olla huolissaan siitä, millä me velat maksamme. Siellä fokus tulee olemaan veropohjan laajentamisessa, välilliset verotukset, ja myös siinä, kuinka me luomme (Puhemies: Minuutti on mennyt!) uusia työpaikkoja maahamme.

Saara Karhu /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Viime laman, jota on tutkittu paljon, keskeinen oppi oli se, että massatyöttömyyden ei saa antaa vapaasti kasvaa, ja nyt käy juuri näin. Hallituksen elvytys ei tue työllisyyttä, vaan rohkenen sanoa, että työttömyyttä. Elikkä ei osu, ministeri Katainen. Ei hyvätuloisten veroalella työpaikkoja luoda, vai miksi työttömyysluvut ovat jo lähes 300 000 ja nuorisotyöttömyys on todella korkealla? Jälkiä tullaan taas maksamaan pitkän aikaa.

Omassa maakunnassani Pirkanmaalla työttömyys on monin paikoin yli 15 prosenttia. Pirkanmaa on pahaa työttömyysaluetta, ja tässäkin hallituksen laihan elvytyskakun jaossa se jää käytännössä nuolemaan näppejään. Luvassa on vain uusia jonoja työvoimatoimistoissa. Eli hallitus puhuu kauniisti, mutta jälki ihmisten arjessa on varsin rumaa.

Totesitte, ministeri Katainen, että yritykset luovat työpaikat. Tosiasia on, että hallitus ei anna näille yrityksille mahdollisuutta edes pitää niitä nykyisiä työpaikkoja, ja niitä työpaikkoja, joissa (Puhemies: Minuutti!) hallituksella olisi sananvaltaa, valtiotyöpaikkoja, olette leikkaamassa.

Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Erikoisimman puheenvuoron täällä on minun mielestäni käyttänyt ed. Viitanen, joka totesi, että tämä budjetti ei elvytä ollenkaan, vaikka otetaan 13 miljardia velkaa ja ed. Korkeaoja täällä hyvin kertoi, mitä se tarkoittaa.

Kun me olemme sieltä Tampereelta ed. Viitasen kanssa, tai sieltä nurkilta, minä voin maksaa teille halvalla Ryanairin matkan Latviaan. Käykää katsomassa sellaista maata, jossa ei elvytetä, minkälainen siellä on julkisten palveluiden tilanne. Se on todellakin aivan eri tasolla. Kun kerta valtion taloudellinen tilanne on näin vakava, pitää myöskin ne rahat, jotka käytetään myöskin työllistämisen hyväksi, käyttää tehokkaasti. Sen takia on juuri oikein toimittu niin, että on aikaistettu niitä investointeja, jotka muutenkin olisivat edessä, on korotettu työllisyysmäärärahoja, kohdennetaan ne vastavalmistuneisiin nuoriin ja hiljattain työttömäksi jääneisiin, ja ennen kaikkea on parannettu iltaopiskelijoiden tilannetta sen suhteen, että he voivat jatkaa ammatillista koulutusta (Puhemies: Minuutti on mennyt!) eikä heitä pakoteta enää työvoimapoliittiseen koulutukseen kuten demarien aikana.

Matti Kauppila /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiinnittäisin huomiota suurten kaupunkien työllisyyteen ja työttömyyteen. Eikö valtiovallalla ole mitään erityistoimenpiteitä siihen, että esimerkiksi 10 suurimman kaupungin työttömyysasteet tulevat nousemaan, sanotaan, nykyisestä 10:stä, vähän toistakymmenestä, pahimmissa tilanteissa lähelle 20:tä? Pelkillä sijaisten ottamisella, elikkä ei annettaisi heitä pois, vaan pidettäisiin töissä, pystyttäisiin tekemään jo aika paljon työllisyyden eteen, kunhan vain olisi rahaa.

Hannu Hoskonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! On aika mielenkiintoista seurata keskustelua, onko tämä talouden romahtamisen tulipalo sammutettu oikein vai eikö ole. Kun hallitus ottaa 13 miljardia ja tekee esityksen budjetissa 13 miljardin velanotosta, niin se nyt on varmasti elvyttämistä. Suomi on saanut monilta Euroopan unionin mailta kiitoksia ja kehuja oikein ajoitetuista elvytystoimista. Se on ihan selvä asia. Turha sitä on kiistää. (Välihuutoja) Mutta joka tapauksessa samaan aikaan on myös sosiaalipolitiikkaa tehty oikein. En ymmärrä sitä, minkä takia joitakin närästää vielä kunnallisverotuksen perusvähennyksen korottaminen tai miksi ruuan arvonlisäveron laskua eivät meinaa jotkut ymmärtää, ei sitten millään. Mutta se osoittaa vain sen, että tämä sosiaalinen puolikin on hallituksella kunnossa, ja tätä linjaa pitää jatkaa, eikä pidä ollenkaan lähteä sille linjalle, että tulipalo sammutettiin väärin. (Puhemies: Minuutti!) Jälkeenpäin on helppo puhua, mutta on parempi tehdä ajoissa kuin puhua jälkeenpäin.

Tuulikki Ukkola /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensiksi ed. Urpilaiselle näistä työllisyystilastoista ja hallitusten onnistumisesta: Justiin on tullut tutkimus siitä, että esimerkiksi Lipposen hallituksen saavutukset työllisyyden nostossa johtuivat talouskasvusta, ei hallituksen toimista. Ainut todellinen hallitus, joka on pystynyt luomaan työpaikkoja omilla toimillaan, on nimenomaan tämä hallitus.

Toinen asia, jonka haluaisin sanoa: On tämä ollut keskustelua! Me olemme tipahtamassa velkasuohon, ja siitä huolimatta huudetaan, että palveluja, palveluja, palveluja ja kunnille lisää rahaa. Kunnat elivät neljä viisi vuotta kuin pellossa, rahaa tuli kuin suokuokalla, ja mitään ei kunnolla tehty. Ei ole järjestetty palveluja niin, että ne olisivat toimintakykyisiä ja että ne olisivat tehokkaita ja että niiden avulla voisi ihmisiä palvella. Sen sijaan kaikki loput rahat (Puhemies: Minuutti täyttyi!) menevät byrokratiaan ja henkilöstöhallintoon ja sosialidemokraattien paapomiseen.

Lauri Kähkönen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Viestimistä on voitu lukea, että velkaneuvontapalvelujen kysyntä on voimakkaasti kasvanut, ja tämä on kyllä luonnollista, koska työttömyysluvut ovat kasvaneet ja näillä näkymin ei vielä pohjakosketusta ole saatu. Talous- ja velkaneuvontaan kuuluu myös ylivelkaantumisen ennaltaehkäisy. Nyt, kun täältä budjettikirjasta katsoo näitä lukuja, hallituksen esityksessä lähtötilanneluvut ovat 4,5 miljoonaa eli huomattavasti pienemmät kuin tälle vuodelle. Nyt kysynkin hallituksen edustajilta — onko ministeri Risikko esimerkiksi tähän vastaamassa — uskotteko, että tällä esitetyllä määrärahalla sitten pystytään estämään kohtuuttomat jonotukset (Puhemies: Minuutti on mennyt!) ja toisaalta syrjäytyminen, ja pystytäänkö ollenkaan kehittämistyöhön, jota tarvittaisiin myös.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jätän puheenjohtajan Arhinmäen kommentit sänkyyn sidotuista vanhuksista keskusteltavaksi sitten välikysymyksen yhteydessä, mutta puheenjohtaja Urpilaiselta kysyisin, oletteko todella sitä mieltä, että kuntien taloutta ei ole ollenkaan elvytetty, vaikka sekä tänä vuonna että ensi vuonna yhteensä 760 miljoonaa euroa tulee lisää rahaa kunnille. Eivätkö kunnat todella tarvitse myös rakenteellisia muutoksia, koska meillä on edelleenkin 50 kuntaa, jotka ovat alle 2 000 asukkaan? Meillä on alle 10 000 asukkaan kuntia suurin osa meidän kunnistamme, 300 kappaletta. Eikö näitä rakenteita pitäisi ensimmäiseksi muuttaa ja sitten vasta syytää rahaa kaikille kunnille?

Hannakaisa Heikkinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Monella suulla on viime kuukausien aikana painotettu, että viime laman virheitä ei saa toistaa. Meillä lähitulevaisuuden suuri haaste tuleekin olemaan se, miten pystymme välttämään viime laman kaltaiset supistukset julkisissa peruspalveluissa ja minimoimaan nykyisen taantuman suorat vaikutukset ja heijastevaikutukset muun muassa lasten, nuorten ja lapsiperheiden arkeen ja myöskin vanhuspalveluihin.

Mielestäni tämä kokeilu valtionosuuden vapaasta kohdentamisesta on tullut tiensä päähän. Haluaisinkin kysyä molemmilta tai jommaltakummalta ministeriltä, voimmeko me tehdä muuta kuin tätä hyvää puhetta, että olemme huolissamme peruspalveluista ja niitten mahdollisista leikkauksista, jos me emme saa päättää ollenkaan niistä rahoista, mitä me ohjaamme nytkin kunnille. Meillä pitäisi olla jotakin vahvempaa välinettä kuin hyvä puhe taikka hyvä tahto.

Päivi Lipponen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Katainen totesi velkasaldon olevan pian täynnä, ja ongelma, mikä on tullut salissa monta kertaa esille, on se, että nämä elvytysrahapäätökset on tehty kyllä nyt vähän huonosti. Eli onko tämä alvin alennus ollut todella järkevä ratkaisu? Kansalaisten suuri huoli on siinä, kuinka tämä kaikki velka tullaan lopulta maksamaan. He ymmärtävät sen, että verot tulevat nousemaan, alvi tulee kasvamaan ja nämä matalat korotkin tulevat vielä nousemaan, ja seurauksena on, että asuntolainojen korot muun muassa tulevat perheessä sitten rasittamaan taloutta ihan toisella tavalla.

Tässä on myös monta kertaa muisteltu, kuinka sosialidemokraatit hallituksessa ollessaan ovat tehneet sitä tai tätä. Se hallitus joutui siivoamaan aivan hirvittävät porvarihallituksen sotkut. Nyt näyttää siltä, että seuraavien eduskuntavaalien jälkeen Suomi on todella vaikeassa tilanteessa taloudellisesti, kun tämä jättimäinen velka on otettu ja elvytys on tuhottu, ja seurauksena on sitten, että toivottavasti talous kasvaa edes jonkun verran, että näistä ongelmista päästään eteenpäin.

Jyrki Yrttiaho /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kun tässä kuunteli ministeri Kataisen puhetta, tulee kyllä mieleen sanonta, että ääni on Jaakobin ääni mutta kädet Esaun karvaiset kädet, ja karvaat ovat nämä politiikan seuraukset pienituloisten kannalta.

Mutta jatkaisin oikeastaan siitä, mistä täällä ed. Rajamäki puhui, elikkä teollisuuden ja erityisesti vientiteollisuuden tilanteesta. Tilauskanta ja työllisyys ovat suorastaan romahtaneet. Tuoreimmat tiedot kertovat muun muassa metalliteollisuudessa 40 prosentin pudotuksesta puolessa vuodessa. Vuodenvaihteeseen mennessä yli 100 000 uutta työtöntä on todennäköinen ennuste. Muun muassa laivanrakennusteollisuus on äärimmäisen vaikeassa tilanteessa. Nykyinen tilauskanta valmistuu, ja maailmalla on käynnissä raaka pudotuspeli. Onko meillä varaa menettää yksi johtavista vientiteollisuuden aloista ja suoraan yli 20 000 työpaikkaa? (Puhemies: Minuutti on mennyt!)

Kataiselle vielä: (Puhemies: Mutta nopeasti!) Lupasitte telakkateollisuudelle innovaatiotukea, kun vierailitte Turussa. Saman teki myös ministeri Pekkarinen. En näe mainintaakaan tästä innovaatiotuesta. Missä se viipyy?

Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä on todettu, että on oikein, että opitaan vanhasta eikä tehdä samoja virheitä, mutta on myös syytä muistaa ne hyvät teot, joita silloin edellisen laman aikana tehtiin. Siinä mielessä onkin hyvä, että nytkin panostetaan t&k-toimintaan, panostetaan osaamiseen ja koulutukseen ja lisätään muun muassa koulutuksen aloituspaikkoja yhteensä yli 5 200 opiskelijapaikalla. Tietty kipupiste kuitenkin tässä on tuo työssä harjoittelu, jota ehkä pitäisi vielä kertaalleen miettiä, olisiko syytä pohtia jopa tuon painopisteen muuttamista hieman enempi sitten kouluissa tapahtuvaan opetukseen, jos näitä työharjoittelupaikkoja ei saada.

Huoli peruskoululaisista on myös erittäin suuri, ja on hyvä, että nyt ensimmäistä kertaa tämä hallitus ohjaa Suomessa tuon ikäryhmien pienentymisestä tulevan 60 miljoonan hyödyn suoraan takaisin kouluihin. Toivottavasti näin pystymme (Puhemies: Minuutti on mennyt!) pitämään nuo opetusryhmät ainakin nykyisen kokoisina, jos emme niiden pienentämisessä onnistu.

Sirpa Paatero /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Hoskonen oli sitä mieltä, että velkarahan lisääminen on aina automaattisesti elvytystä, mutta valitettavasti näin ei kuitenkaan ole. Jos kerran nyt on 100 000 enemmän työttömänä, meillä on 100 000 enemmän köyhänä, alle 1 100 euroa ansaitsevana tänä vuonna, niin raha ei todellakaan mene kulutukseen, jos velalla on annettu veronalennuksia.

Suomen Pankin viime viikon analyysi kertoi, että 5 prosentin veronkorotuspaine on tällä hetkellä, ja nyt sille linjalle on lähdetty. Valitettavasti on lähdetty kuitenkin tasaveron puolelta, jolloinka joudutaan varmaankin pienituloisille sitten jossain kohtaa niitä myöhemmin, ehkä sitten joskus seuraavan hallituskauden aikana, antamaan takaisin, kun kerran veronkorotuksessa tälle linjalle tasaveron puolelta lähdetään.

Anne Kalmari /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Paaterolle: Nimenomaan kulutukseen menee perusvähennyksen nosto. Se auttaa nimenomaan pienituloisia, ja luulenkin, että jos Santeri Alkio istuisi tuolla lehterillä, hän olisi erittäin otettu ja ylpeä niistä teoista, joilla heikompiosaisia muistetaan.

Ed. Satosen kanssa olin muuten täysin samaa mieltä hänen puheenvuorostaan, mutta jyrkästi eri mieltä siitä, mikä oli kummallisin mielipide täällä. Nimittäin minun mielestäni kyllä kummallisinta oli se, että sitä asiaa moitittiin, että valtio on ikään kuin ulkoistanut välittämisen koteihin. Välittäminen, hyvä vasemmisto, lähtee ihmisestä. Se on nimenomaan sitä, että jokainen ihminen tekee toiselle ihmiselle tekoja, joita toivoisi itselleenkin tehtävän. Se on sitä, ed. Arhinmäki, että valitsemme jalkapallo-ottelun sijasta tai golfaamisen sijasta sen, että menemme käymään palvelukodissa tai omien vanhempien luona, (Puhemies: Minuutti on mennyt!) ja meidän lapsemme myös tekevät sen. Siksi on hyvä, että ministeri Katainen puhui tästä asiasta.

Ulla Karvo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Eri puolilla maata kunnat ovat erilaisessa asemassa. On totta, että monin paikoin työttömyys koettelee ja verotulot ovat alentuneet rajusti. Kunnat eivät kuitenkaan ole pystyneet reagoimaan tiukentuneeseen tilanteeseen tarpeeksi rivakasti ja osittain juuri siksi, että hyvinä aikoina ei ole pystytty varautumaan pahan päivän varalle. Kuntien toimintamenot ovat kasvaneet huolestuttavan nopeasti. Ennätyskasvun vuosi oli 2008, jolloin toimintamenot kasvoivat 7,7 prosenttia. Kuten monesti on todettu, valtio on monin keinoin pyrkinyt helpottamaan kuntien tukalaa tilannetta, mutta kuntien on myös tehtävä oma osuutensa. Kipeitä päätöksiä on kyettävä tekemään, ja kunnissa on varaa rakenteellisiin uudistuksiin. Nyt vaaditaan vain vastuullisia kuntapäättäjiä.

Reijo Kallio /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Asko-Seljavaaralle haluan kuntatalouden osalta todeta sen, että valtiovarainministeriön selvityksen mukaan ensi vuoden budjettiesitys vahvistaa kuntataloutta 209 miljoonaa tähän vuoteen verrattuna. Te puhuitte jostain yli 700 miljoonasta eurosta. Olette varmaan ottanut siihen huomioon veromuutosten kompensoinnin ja indeksikorotukset, jotka ovat kompensaatiota kustannustason noususta, eli runsas 200 miljoonaa on se todellinen lisäys.

Arvoisa puhemies! Haluan myös yhtyä ed. Yrttiahon esiin nostamaan huoleen telakkateollisuutemme tulevaisuudesta. Toukokuussa meriteollisuustyöryhmä esitti 10 julkisen alushankinnan tai peruskorjaushankkeen aikaistamista. Valitettavasti tämän vuoden toiseen lisätalousarvioon tai ensi vuoden budjettiesitykseen näistä sisältyy ainoastaan kaksi: yksi ulkovartiolaiva ja Rauma-luokan ohjusveneiden peruskorjaus. (Puhemies: Minuutti on mennyt!) Eli toivon todellakin, ministeri Katainen, että otatte tosissanne tämän huolen.

Lenita Toivakka /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä tänään demarien puhetta kuunnellessa ei ole jäänyt juuri mitään muuta mieleen kuin arvostelua hallituksen toimenpiteistä, joita monet asiantuntijat ovat pitäneet erittäin hyvinä tässä taloustilanteessa. Se tuntuu ihmeelliseltä. Hallitusta on myös syytetty siitä, että se ei ole juuri tehnyt tarpeeksi työttömyyden hoitamiseksi, ja sekin tuntuu ihmeelliseltä, kun me kaikki tiedämme, mistä tämä työttömyys johtuu ja myöskin että se mahdollisesti tulee vielä kasvamaan meistä riippumatta ja siitä riippumatta, että hallitus on käynnistänyt lukuisia toimenpidehankkeita, aikaistanut investointeja ja luonut kymmeniätuhansia työpaikkoja tähän maahan. Sen takia tässä kaikkein tärkeintä onkin nyt keskittyä työttömyyden hoitoon, joka on tämä väistämätön tosiasia. On erittäin hyvä, että hallitus on panostanut nuorten työttömyyden hoitoon näin voimakkaasti monin toimenpitein, kuten muun muassa oppisopimuskoulutusta lisäämällä, etsivää nuorisotyötä lisäämällä, ammatillisia koulutuspaikkoja lisäämällä sekä vakinaistamalla ammattistartin. (Puhemies: Minuutti on mennyt!) Nämä ovat erittäin tärkeitä ja tarpeellisia toimenpiteitä.

Merja Kuusisto /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Onko hallituksessa mietitty sitä vaihtoehtoa, että myös kuntien kautta on mahdollista elvyttää kansantaloutta varsinkin nyt, kun vienti ei vedä? Mikäli kuntien valtionosuudet olisivat hallituksen esitystä suuremmat, kunnilla olisi mahdollisuus työllistää työntekijänsä sekä työttömiä nuoria sekä tuottaa myös laadukkaita kuntapalveluja vauvasta vaariin. Vaihtoehto lisäisi myös kuntien ja valtion verotuloja sekä vähentäisi työllisyystoimenpiteitä. Työntekijät saisivat normaaliin tapaan palkkansa, ja siten heillä olisi mahdollisuus kuluttaa, ja sen myötä välilliset verot myös kasvaisivat sekä alueen yritystoiminta vilkastuisi.

Arvoisa ministeri, lasten, nuorten ja ikäihmisten omaisilla ja hoitajilla on paljon lähimmäisenrakkautta, mutta se ei pelkästään riitä. Tarvitaan myös niitä käsiä ja rahaa sinne kuntaan, jotta palvelut saadaan kuntoon.

Elsi Katainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Liikuttavan paljon puhetta lähimmäisenrakkaudesta — onneksi keskusta myös toimii pienemmät huomioon ottaen.

Sosiaaliturvan parannukset ja sosiaaliset veroratkaisut ovat olleet tukemassa lapsia ja lapsiperheitä ja tekevät näin tulevanakin vuonna. Lapsilisiä on korotettu ja muitakin perhe-etuuksia ollaan sitomassa indeksiin. On muistettava, että keskimäärin ihmisten ostovoima paranee myöskin tulevana vuonna johtuen siitä, että hallitus on tehnyt oikeanlaisia ratkaisuja.

Hyvä työllisyys on kuitenkin varmin tie pois tästä lamasta, mutta kuka muistaa työllistävää pk-yrittäjää? Jo hallitusohjelmassa on erityisesti tätä asiaa huomioitu ja yrittäjien hyvinvointiin kiinnitetty huomiota, mutta kysyisin ministeri Kataiselta: Kun moni yrittäjä nyt on kuolemanlaaksossa, miten heidän maksuvalmiuttaan pystytään auttamaan myös tulevina aikoina?

Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jäin vaan pohtimaan tätä ministeri Kataisen ilmoitusta siitä, että tämä hallitus on parantanut sosiaaliturvaa enemmän kuin kolme edellistä yhteensä. Ja kun täällä näkyy selvästi oikealta laidalta tämmöisiä nyökkäileviä käsityksiä, niin ehdotan, ministeri Katainen, että pannaanpas tämä selvitykseen. Mitäs jos katsottaisiin tämä asia, kuinka paljon edellinen hallitus paransi ja kuinka paljon tämä hallitus on parantanut? Nimittäin ulkomuistista vaan muistan, että sen lisäksi, mitä edellinen hallitus teki hallitusohjelmassa päätöksiä, se myös teki hyvässä yhteistyössä keskustan ja ministeri Hyssälän kanssa kaksi isoa sosiaaliturvapakettia, joihin pantiin yhteensä lähes 200 miljoonaa euroa till siihen, mitä hallitusohjelmassa tehtiin.

Mutta jään odottamaan, että tämmöinen selvitys tehdään, ja luotan siihen, että sitä ei tee kuitenkaan Helsingin Sanomat keskustan sille toimittaman aineiston pohjalta, niin kuin sunnuntain lehdestä saatiin lukea — yhden sortin rimanalitus. Siinähän päädyttiin siihen, että se hallitus, jonka aikana syntyy kaikkein eniten työttömiä, onkin työllisyyspolitiikassaan parhaiten onnistunut.

Outi Mäkelä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Opposition kritiikki tuntuu tosiaan jääneen vaille terää. Vaikka ed. Arhinmäki ensiapukurssin käyneenä väittää, että elvytys ei ole tehonnut, hallituksen elvyttävät toimet ovat olleet aivan oikeita.

Me olemme ajautuneet yhteiskunnassamme tilaan, jossa rakenteet kaipaavat kiistämättä päivittämistä. Suomen talouskehityksen ja kilpailukyvyn kannalta onkin tärkeää, että hallitus panostaa nyt näiden rakenteellisten uudistusten käynnistämiseen, kuten tietoyhteiskunnan kehittämiseen, sähköisten palveluiden tuotantoon ja niiden laajaan hyväksikäyttöön. On hyvä muistaa, että muutoksessa on myös mahdollisuus, ja sähköisten palveluiden osalta Suomella on vielä paljon hyödyntämättömiä mahdollisuuksia, joilla voidaan edesauttaa suomalaisten hyvinvointia ja Suomen selviytymistä.

Lyly Rajala /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä istuessa tuntee suurta myötähäpeää ennen kaikkea kahden suurimman oppositiopuolueen puheenjohtajien puheenvuoroista. Sieltä kuului, että tämä on hukattujen mahdollisuuksien budjetti. Minusta tuntuu, että siellä puolella istuu hukattujen puheenjohtajien puolueita.

On totta, että siitä ei tulisi mitään, jos kaikki olisivat valtiolla tai kunnilla töissä. Yritykset tekevät meille työpaikkoja. Ihmettelen vain suuresti, että puhutaan kuntien ahdingosta; tänäkin vuonna tosiaan yli 700 miljoonaa enemmän kunnille annetaan rahaa. Ihmettelen tässä maailmantalouden tilassa, minkälaisessa tilassa Suomi olisi, mikäli hallituksessa olisitte te sieltä vasemmalta. Sitä minä ihmettelen ja kauhulla ajattelen.

Juha Mieto /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täytyy hallitukselle antaa kiitosta, nimittäin liikuntapuoli, eli veikkausvoittovaroista 10 prosentin nousu. Eli liikuntapaikkojen rakentamiseen, samoin kuntien liikuntatoimintaan ja ennen kaikkia puoli korvamerkittyä rahaa seuratoimintaan, ja kaikki tietää, että kaikki liikuntaan satsatut eurot, ne tuloo korkojen kans takaasi. Voirahan sanoa, että sieltä ihmiset saa hyvinvointia, henkistä ja fyysistä, ja silloon säästyy varoja sinne oikiahan tarkootukseen eli vanhusten palveluhun aikanansa. Toivoosin myös, että jossain vaihees otettaas huomioon se, että koululiikuntaan saataas yks tunti ohjattua lisää.

Ja mitä tulee vielä siihen, kun paljon sanotahan, että kunnat ei saa rahaa, niin kyllä kuntienkin pitää kattoa pikkuisen peiliin, jottei yli varojen eletä.

Paavo Arhinmäki /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Huonokuuloisuus on ilmeisesti laajemminkin eduskunnassa ongelmana. Onneksi meillä on täällä myös korvalääkäreitä, niitä tarvittaessa voidaan käyttää.

Toisin kuin ed. Jaskari täällä sanoi, vasemmistoliitto ei ole vaatinut työn verotuksen kiristämistä. Sen sijaan olemme kyllä todenneet, että työn verottamisen keventämistä, tätä retoriikkaa, on käytetty ihan toisenlaisen veropolitiikan mallina. Ja kun tässä on ministeri Katainen nostanut tämän "kaveria ei jätetä" -iskulauseen teemaksi, niin näin on todella käynyt esimerkiksi ed. Jaskarin kavereille. Jos toimitusjohtajakaveri saa 10 000 euroa kuukaudessa palkkaa, hän on saanut 1 000 euroa verohelpotuksia tänä vuonna, kun se pienituloinen siivooja on joutunut tyytymään sataseen ja työtön ei ole saanut mitään.

Mitä työllistämiseen tulee, niin uudestaan esitän tämän kysymyksen: mistä muusta verotettava lisäarvo syntyy esimerkiksi palvelualoilla ja käsityöläisammateissa kuin työstä? Ja tätä työtä te olette verottamassa, arvonlisäveroprosenttia nostamassa, ja tätä kautta te olette heikentämässä työllisyyttä. Kyllä ainakin minulle yksin itsensä työllistävät pienyrittäjät ovat moneen kertaan sanoneet, että he joutuvat todella pulaan tämän arvonlisäveron korottamisen kanssa, ja niin joutuvat pulaan ne pienituloiset, (Puhemies: Minuutti!) jotka suhteessa tuloihinsa maksavat huomattavasti enemmän arvonlisäveroa kuin ne kymppitonnin kuussa tienaavat toimitusjohtajakaverit.

Eero Reijonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Salissa tuntuu säteilevän ainakin jossakin määrin lähimmäisenrakkautta. Itseäni kyllä hieman arveluttaa se, että tämmöisen sanan käyttöönotto budjetin yhteydessä on aika arveluttavaa, koska minusta lähimmäisenrakkautta ei voi kyllä euroilla ostaa. Mutta ehkä se nyt tähän käy.

Suomi on todella vaikeassa tilanteessa, mutta väitän, että nämä ongelmat eivät ole kotitekoisia. Varmaan tähän oppositiokin voi yhtyä. Tässä vaikeassa taloustilanteessa hallitus on tehnyt hyvän, erinomaisen budjetin. Leikkauksia ei ole, ja rohkenen kyllä väittää, että on venytty aivan äärilaidoille velanotossakin, koska me kaikki tiedämme, että vielä vaikeampia vuosia saattaa olla edessä. Siitä varmasti emme ole eri mieltä. Vastuuta korostaisin kyllä sikäli, että silloin jos tämä talouslama jatkuu pitkään, tarvitaan kaikkien vastuuta siitä, miten saamme Suomen oikeasti nousuun. Ja kun täällä on väitetty, että yrittäjät eivät työllistä, vaikka yrittäjiä tuetaan, (Puhemies: Minuutti!) kaikki tulisi tehdä sen eteen, että mitään lisärasitteita yrittäjille ja yrittäjyydelle ei tehdä vaan yrittäjien toimintaedellytykset turvataan.

Jutta Urpilainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Se on totta, että tämä kriisi on saanut alkunsa ulkomailta, mutta kysymys onkin siitä, miten tätä kriisiä hoidetaan kotimaassa valtiovallan toimin, ja minun täytyy sanoa teille kaikella ystävyydellä, ed. Rajala, että mikäli SDP:n vaihtoehto olisi viime syksynä hyväksytty täällä eduskunnassa, meillä on kaikki syyt uskoa siihen, että tilanne sekä taloudessa että työllisyydessä olisi parempi. Me uskomme siihen, että meidän vaihtoehtomme olisi tuottanut tuloksia, olisi parempi, ed. Salo.

Sitten haluan todeta, että minusta on hyvä, että ed. Toivakan ja ed. Ukkolan suulla on nyt todettu, että kokoomus on sitä mieltä, että kuntien talousongelmat johtuvat kuntapäättäjistä. Tämä on nyt hyvin selväksi käynyt, mikä on kokoomuksen kuntapolitiikan linja. SDP ajattelee toisella tapaa. Me emme syyllistä kuntapäättäjiä. Me kannatamme rakenteellisia uudistuksia mutta näemme myös, että kunnat tarvitsevat lisää rahaa.

Sitten haluan ihan lopuksi todeta vielä sen, kun täällä on joidenkin edustajien vaikea ymmärtää, mikä on SDP:n kanta kuntaveron perusvähennykseen, että me olemme esittäneet viime syksynä, että jo tämän vuoden budjetissa kuntaveron perusvähennys olisi nostettu 3 000 euroon, ja juuri tästä syystä meidän vaihtoehtobudjettimme tuloveron kevennykset ovat suuremmat kuin hallituksen esittämät tuloveron kevennykset. Eli me olemme kannattaneet tätä viime syksystä lähtien ja olemme iloisia, että hallitus tekee nyt perusvähennyksen korotuksen 2 200 euroon. Meidän vaihtoehdossamme tulemme esittämään sen 3 000 euroon. Tämä on sosialidemokraattien linja. (Välihuutoja)

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Puhemies! Yritän kolmessa minuutissakin suoriutua.

Itse asiassa vielä tähän lähimmäisenrakkauteen: Ei tämä ole minulle mikään kirkollinen asia. Eikä se ole mikään raha-asia, niin kuin täällä ed. Reijonen sanoi, että ei kannata puhua lähimmäisenrakkaudesta budjetin yhteydessä. Tämä ei ole nimenomaan raha-asia. Jokainen varmasti kannatamme semmoista hyvinvointiyhteiskuntaa, jossa on neuvolapalvelut, päivähoitopalvelut, terveyskeskus, terveyspalvelut, vanhustenpalvelut. Nyt minä puhuin aivan jostain toisesta asiasta eli siitä, mitä muuta ihminen voi odottaa saavansa kanssaihmisiltä kuin pelkästään verovaroilla ostettuja palveluja. Siitä minä puhuin.

Tämä on minulle vakaumuskysymys, ja aivan turhaan te siitä, esimerkiksi ed. Gustafsson, minulle virnuilette. Jos te olette eri mieltä tästä asiasta, niin sitten olette. Mutta halusin vain selvittää, mistä on kysymys, kun puhuin lähimmäisenrakkaudesta. Kysymys ei ole mistään palveluista. Ne ovat osa hyvinvointiyhteiskuntaa ja välittämistä, mutta lähimmäisenrakkauteen me tarvitsemme vielä enemmän kuin pelkästään niitä palveluja, joita kunnat tarjoavat tällä hetkellä.

Mitä tulee sitten näihin ed. Heinäluoman esille ottamiin veronkevennyksiin, te totesitte, että jaatte rahaa kaikille, jotka ovat teitä lähellä. Ensinnäkin veronkevennyksissä ei jaeta rahaa vaan otetaan vähemmän. Ja mitkä ovat niitä ihmisryhmiä, jotka eniten hyötyvät hallituksen veronkevennyksistä? Niitä ovat palkansaajat. Niitä ovat eläkkeensaajat. Niitä ovat ensi vuonna kaikkein pienituloisimmat tulonsaajat. Eli pidämme oikeana, että näin teemme.

Te sanoitte, että hallitus on keventänyt 3 miljardia velkaa. Rehellinen mies olisi sanonut, että hallitus on myös nostanut 2 miljardia veroja. Mutta te ette halunnut sitä syystä tai toisesta sanoa. Te olette vastustaneet joka ikistä veronkorotuspäätöstä. Te olette vastustaneet välillisten verojen korotusta, ja nyt olemme jo saaneet kuulla sen, että tasaveron vastustamisen nimissä te vastustatte välillisten verojen, ympäristöverojen, kulutusverojen nostoa, (Eduskunnasta: Kuka niin on sanonut?) koska te pidätte tätä veronkiristyslinjaa, joka hallituksella on ollut nimenomaan välillisten verojen kohdalla, vääränä. Olette pääsääntöisesti vastustaneet myös niitä korotuksia, joita hallitus on esittänyt.

Mitä tulee sitten kuntiin, on totta, että kunnat ovat vaikeuksissa, mutta niin on valtiokin. Kunnat tekevät tällä hetkellä sopeutustoimia. Tämän vuoden varsinaiseen talousarvioon verrattuna kunnat ovat saaneet tai tulevat saamaan valtion päätösten toimesta noin 730 miljoonaa euroa lisää. Se on fakta. Se tulee tulopuolelle. Se tulee kelamaksun poiston seurauksena. Se tulee valtio-osuuksina. Tämä on se kokonaisuus. Ja kun valtion tai ylipäänsä Suomen talouskasvu on vakaalla pohjalla, sitten valtio aloittaa sopeutumistoimet, ainakin ne päättäjät aloittavat, jotka rakastavat yhtään hyvinvointiyhteiskuntaa. Ne tekevät sopeutumistoimet valtion budjetin puolella.

Kaikilla on tiukkaa silloin, kun työttömyys kasvaa. Kaikilla on tiukkaa silloin, kun talous laskee. Ei ole ollut semmoista vuotta tässä tasavallassa eikä varmasti tule olemaan, jolloin kaikki kunnat sanovat, että älkää nyt enää antako meille, meillä on jo nyt ihan liikaa. Kuntaliitto, joka siis lienee vastuullisin taho jotain vaatimaan, pyysi 250 miljoonaa lisää. Eli he pyysivät lisää yhteensä noin 850 miljoonaa tämän vuoden varsinaiseen tasoon. Hallitus antoi ne 730 miljoonaa. Eli ero, niin kuin täällä ed. Kallikin sanoo, oli noin 100 miljoonan euron luokkaa. Onko se paljon vai vähän? Joka tapauksessa sillä saamatta jääneellä Kuntaliiton vaatimuksella, joka tietenkin on etujärjestöltä aina ylimitoitettu tai ainakin niin kovasti pyydetty, ei olisi pystytty estämään niitä ongelmia, joita kuntataloudessa joka tapauksessa on.

Käännetty arvonlisävero on meillä valmistelussa sekä laaja-alaisempi ohjelma harmaan talouden ja mustan talouden, pimeän talouden, torjumiseksi. Käännetty alvi ei sitä yksin ratkaise.

Ed. Karhu totesi, että hallitus ei anna yrityksille edes mahdollisuutta pitää työntekijöitä. Me muun muassa poistimme kelamaksun, mitä te vastustitte. Jos sitä kelamaksua ei olisi poistettu, en tiedä, kuinka pahaan irtisanomisaaltoon olisimme jo tähän mennessä joutuneet, koska se on puhtaasti työllistämisestä koituva maksu yrityksille. Me haluamme nimenomaan pitää huolta siitä, että mahdollisimman moni voisi säilyttää työpaikkansa.

Telakkatuki: Meillä ei ole varaa menettää telakkaa, varsinkaan tämmöistä lippulaivaa, mikä meillä Turussa on. Hallitus on valmis katsomaan niitä toimenpiteitä, joilla pystymme edesauttamaan tilauskantaa myös huonoina aikoina.

Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Mitä tähän lähimmäisenrakkauskeskusteluun tulee, niin haluan vain sanoa, että joku tässä minusta tuntuu vähän huonolta opetukselta hallituksen toimesta, kun me kaikki jaamme tietysti sen ajatuksen, että pidämme toisistamme huolta. Ja mitä tulee kristilliseen etiikkaan, niin senkin jakaa tämän talon suuri enemmistö. Minusta tuntuu vaan huonolta, että valtiovarainministeri tekee tästä poliittisen kysymyksen, kun se todellinen mittari, millä teitä mitataan, ei ole tämä puhe, vaan se, mitä tekee teidän hallituksenne ja mitä te itse rahanjaossa teette.

Mitä tulee veroratkaisuihin, niin tosiasia nyt kuitenkin on, arvoisa ministeri, että luvut ovat teillä sekaisin. Ei teidän hallituksenne veronalennuksen nettolinja ole 1 miljardi, vaan se on paljon enemmän.

Sitten mitä tulee SDP:n linjaan, niin tämä on moneen kertaan todettu: SDP on tarjonnut teille useita vaihtoehtoisia veroratkaisuja, jotka olisivat olleet oikeudenmukaisempia. Me olemme puhuneet täällä windfall-verosta vaalikauden alusta lähtien. Ministeri Pekkarinen sanoi, että tämä on vero, joka on kyllä hänen kannattamansa, mutta jostain kumman syystä se ei vaan tule esille.

Tarja Filatov /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jatkaisin tästä, mihin ed. Heinäluoman aika loppui. Jos me arvioimme näitä verolinjoja, niin täytyy myös muistaa, että aikaisempien hallitusten tuloveron kevennykset on tehty tulopolitiikan yhteydessä. Silloin niillä on turvattu maksimaalisesti ostovoimaa ja on pystytty myös huolehtimaan siitä, että Suomi on säilynyt kilpailukykyisenä. Nyt kun nämä kaksi asiaa on irrotettu toisistaan, meillä esimerkiksi kuntataloudessa näkyy se, että palkat ovat nousseet ja kustannukset ovat nousseet, niin kuin täällä on kritisoitu, mutta samaan aikaan on tehty hallituksen puolelta elvytyksen nimissä veronkevennyksiä, jotka johtavat siihen, että menot kasvavat, koska ne on kompensoitu kunnille. Tämä lisää kahta kautta meidän velkamääräämme.

Sosialidemokraatit ovat esittäneet veronkevennyksiä siten, että ne painottuisivat pieni- ja keskituloisiin, mutta myös niille rahoituspohjaa näistä esityksistä, joista voi sanoa, että nimenomaan windfall-vero on sellainen, jolle hallituskin on näyttänyt varovasti vihreää valoa, mutta monta vuotta olemme menettäneet nuo verotulot. (Puhemies: Minuutti!) Käännetty alvi on toinen samanlainen, varainsiirtovero, pakkausvero, jätevero jne. Toivoisin, että kokoomus perehtyisi myös tähän puoleen meidän esityksistämme.

Sanna Perkiö /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pitää antaa oppositiolle myös tunnustusta, muutamia hyviä ideoita on tässä ollut esillä. Windfall-voittojen verottaminen ei kyllä sellainen ole, ja minusta on hyvä, jos se vaan pysyy siellä valmistelussa eikä sieltä koskaan tule ulos.

Mutta mitä sitten tulee tähän jäteveron laajentamiseen, olen kyllä SDP:n kanssa samoilla linjoilla, että sitä pitää tutkia. Hallitushan on tässä ollut erittäin aktiivinen, ja tämä asia on edelleen valmistelussa ja mietittävänä, että voitaisiin jäteverosta saada enemmän tuottoja. Vain 5 prosenttia on jäteveron piirissä tällä hetkellä kaatopaikalle sijoitetuista jätteistä. Meidän on mahdollista vahvistaa kierrätystaloutta, luoda uusia työpaikkoja jätteiden verottamisella. Tässä kohdassa olemme samoilla linjoilla, monessa muussa, täytyy sanoa, vähän eri mieltä.

Jukka Gustafsson /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluan eduskunnan pöytäkirjoihin ja ministeri Kataiselle todeta, että kiistän jyrkästi virnuilleeni siinä yhteydessä, kun puhutaan lähimmäisenrakkaudesta. Jos Kataisella on joskus aikaa, kannattaa lukea kirjani Ihmisyys haastaa itsekkyyden.

Mutta haluan sanoa vähän laajemmasta näkökulmasta sen, kun puhutaan lähimmäisenrakkaudesta, että Amerikan Yhdysvalloissa on osavaltioita, joissa taantumukselliset konservatiivit pitävät valtaa, taitavat nytkin vastustaa jyrkästi Obaman ajamaa terveydenhuoltouudistusta, joka toisi 40 miljoonalle ihmiselle turvan sairaudenhoitoa varten, ja ne siellä, nämä todella patamustat taantumusporvarit, puhuvat kyllä paljon lähimmäisenrakkaudesta ja muusta, mutta tarkennan, näin en tarkoita sitä, että te, valtiovarainministeri Katainen, kuuluisitte näihin patataantumuksellisiin porvareihin, joihin rinnastan osan republikaaneista.

Saara Karhu /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Perusteluja kuullaan aina tilanteen mukaan. Uskon, että tarkoituksenne tällä budjettiesityksellä on hyvä, mutta tosiasia on, että nämä toimet eivät kohdennu niin kuin pitäisi, sillä uutta työttömyyttä syntyy sellaista vauhtia, että hirvittää. Se on meidän yhteinen huolemme. Sen jälkiä tullaan parsimaan vielä pitkään, yksi vaalikausi ei tule riittämään. Kysynkin tässä teiltä: Miksi ette nyt pysäytä niitä irtisanomisia, joihin teillä on mahdollisuus? Viittaan tähän valtion nopeutettuun tuottavuusohjelmaan ja sen synnyttämään työttömyyteen.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä arvot ja valinnat näkyvät muun muassa verotuksen ratkaisuissa. Hyvin monet asiantuntijat olivat kanssamme samaa mieltä, että ruuan arvonlisäveropanosta olisi voitu käyttää sosiaalietuuksien kohdennettuna korottamisena. Ne vaikutukset olisivat olleet myönteisiä myös talous- ja sosiaalipoliittisesti. Kelamaksun poisto, 1 100 miljoonaa euroa kansaneläke-etuuksia velkaantuvan valtion budjetin kautta, on aikamoinen hehtaariase työllisyyden hoitoon. Olisi tarvittu enemmän täsmätoimia.

Mitä tulee sitten esimerkiksi harmaaseen ta-louteen, niin valtiovarainministeriö on jarruttanut muun muassa kaikkia neljännen talousrikostorjuntaohjelman verotustietoja koskevia etenemiskohtia, ja kyllä se välittäminen sitten myöskin näkyy rahapäätöksissä. Jo se, että tänä päivänä sydänpotilaiden kuntoutukseen pääsee 10 prosenttia sydänleikatuista, osoittaa, että tulppa, kurssit ja kuntoutus, on sydänyhdistysten varassa. Se on todella talkootyön varassa, mutta ei näin voi olla. Ei muuallakaan Euroopassa tällä tavalla hoideta näitä vakavia asioita.

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiitän teitä joustavuudesta. Nimittäin, kun täällä on sovittu ministeri Kataisen kanssa tietyistä asioista, mitä nyt selvitellään, minä toivoisin, että me voisimme nyt sitten myös olettaa, että hallitus selvittäisi ihan tosissaan tämän elvytysasian.

Nimittäin tämä, mistä ed. Satonen sanoi, että olipa kummallinen puheenvuoro, kun sanoin, että professori Matti Tuomalan mukaan julkinen talous ei menoperusteisesti elvytä lainkaan, ei ole ainoa puheenvuoro, vaan näitä samoja professorien puheenvuoroja on ollut jo pitkään, joissa on kannettu huolta siitä, että kun kunnat samaan aikaan kurjistetaan, (Ed. Hemmilä: Keitä muita?) menoja leikataan kunnissa, investointeja lykätään, veroja korotetaan, henkilöstöä lomautetaan, niin totta vie tällä on negatiiviset työllisyysvaikutukset, totta kai. Sen lisäksi sillä on hyvin negatiiviset inhimilliset vaikutukset, ja sen seurauksena kokonaistaloudellisesti julkinen talous ei näiden professorien mukaan menoperusteisesti elvytä lainkaan, se on jopa miinusmerkkinen.

Minä toivon, että ministeri Katainen selvittää nämä lausunnot ja antaa näkemyksensä jossain vaiheessa näistä asioista.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Itse asiassa ihan vaan kuittaan sen, että me voimme tehdä selvityksen tai minä voin lähettää ed. Heinäluomalle näistä etuuskorotuksista sen selvityksen, jonka on tehnyt valtiovarainministeriön budjettiosasto. Kun pyysimme vertailemaan eri hallitusten toimenpiteitä kaikkein pienituloisimmille, selvisi, että siinä on käytännössä näin, että pienituloisimpien etuuksissa plus eläkkeensaajien verotuksessa tämä hallitus on tehnyt kolme kertaa enemmän kuin kolme hallitusta yhteensä. Sitten, jos otetaan pelkästään etuuskorotukset, tämä hallitus on tehnyt yksin enemmän kuin kolme hallitusta yhteensä, siis yhden kerran enemmän. Ja sitten, jos otetaan ne, mitkä ovat tulossa etuuskorotuksiin, siinä on semmoinen noin kaksi kertaa enemmän kuin kolme hallitusta yhteensä. Mutta me toimitamme sen laskelman, niin päästään luvuista yhteisymmärrykseen.

Inkeri Kerola /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tämän salin keskustelu osoittaa sen, että hallitus aina toimiessaan vaikeassa tilanteessa hallitsee kokonaisuuden mutta ymmärtää hyvin sen, että kun oppositiosta keskustellaan yksittäisistä veroluokista, tulo- ja menovirrasta, niin keskustelu on juuri tämän tyyppistä, niin kuin tällä hetkellä se on, elikkä kiistellään yksittäisistä asioista, mutta kokonaisuuden hallinta on hankalaa.

Arvoisa herra puhemies! Tulovirta on aina lähtökohta mietittäessä minkä tahansa joukon menoja, siis valtionkin. Velan ottamiselta ei voi välttyä tällaisena aikana kukaan, ei oppositiokaan. Pk-sektori on perinteisesti työllistänyt omistajansa ja myös ulkopuolisia tukien samalla kotimaista kysyntää. Työllisyyskysymykset kärjistyvät siis pk-yritysten ympärille. Väliaikaiset veronhuojennukset, maksuvalmiuteen liittyvät ratkaisut sekä yleensä talous- ja tilauslaman yli kantavat toimet eivät ole valtiolle suuria panostuksia, mutta pk-yrityksille ne ovat elämän edellytyksiä. Yritykset toimivat keuhkoina yhteiskuntaan päin. Niin hyvin kuin pk-yrityskenttä selviää, niin hyvin selviävät kuntakentän palvelurakenteet ja ihmisten muodostama koko yhteisö kunnan sisällä.

Ed. Kalliksen esiin nostama carry back -järjestelmä on edelleen hallituksen asialistalla. Uusia toimia on otettava käyttöön sitä mukaa kuin yrityskenttä näyttää niitä tarvitsevan. Hyvilläni olen siitä, että tämä hallitus on kantanut huolta nimenomaan pk-yrityssektorista, sen tarvitsemista toimista ja erityisesti etupainotteisesti. Muutoin työllisyystoimenpiteet ovat uusina avauksina olleet tervetulleita. Niin kuin budjettikirjasta näemme, siellä on paljon uusia toimia, uusia lakiesityksiä tulossa työllisyyden hoitoon, ja ilolla tervehdin muun muassa sitä, että työtön saa itse valita koulutusmallinsa ja saa siihen tukea yhteiskunnalta. Näitä hallituksen esityksiä on tulossa tukku käsiteltäväksemme täällä salissa syksyn aikana, ja toivon, että oppositio voi niihin mielihyvin yhtyä.

Arvoisa herra puhemies! Yritysten tukemiseen liittyy myös merenkulku, siitä on kovin vähän puhuttu täällä salissa. Mutta huoleni liittyy tonnistoverouudistukseen, jota on valmisteltu useita kuukausia. Toivon, että tämä tehty uudistus on sen mukainen kuin varustamot ovat toivoneet. Näen siinä kuitenkin dubioita ja otaksun, että sitä ei sellaisenaan oteta käyttöön siinä laajuudessa kuin on ajateltu, ja näin ollen voi olla, että ulosliputus jatkuu edelleen. Siksi toivon, että kun tämä lakiesitys tulee käsiteltäväksi ja edelleen voimaan, niin tämän jälkeen tätä lakia seurataan erittäin tarkasti ja seurataan sitä, toimiiko se, ja tehdään parannusehdotukset välittömästi, niin että merenkulku voi toimia myöskin suomalaisen lipun alla.

Arvoisa puhemies! Koulutussektori on iso ja vaikuttava siivu jokaisen vuoden budjetissa, ja sitä se on nytkin. Huoleni tässä siivussa liittyy peruskoulutukseen, yliopistoihin sekä ammatilliseen koulutukseen. Perusopetuksen myös kuntien osalta tulee olla peruskivijalan rakentamista, siksi molempien rahoittajien, siis kuntien ja valtion, on kannettava vastuunsa perusopetuksen osalta. Pisa-tulokset eivät ole ikuisia.

Yliopistojen perusrahoitus erityisesti siirtymäaikana järjestelmästä toiseen yliopistolain yhteydessä oli ennakkoon tiedossa. Jo silloin korostettiin sitä, että yliopiston lakisääteiset menot katetaan valtiovarainministeriön budjetista, mutta olen havainnut, että näin ei ole tapahtunut, joten tässä budjetin käsittelyn yhteydessä asiaan varmasti palataan.

Ja ihan lopuksi, arvoisa puhemies, viimeinen huoleni ammatillisen koulutuksen paikoista: Toivon, että maakunnissa nämä paikat jaetaan suhteessa nuorisoikäluokkaan ja ikäluokan määrään. Näin ei ole menneinä vuosina tapahtunut, ja siitä johtuu se, että eri maakunnissa nuorisotyöttömyys ja siten koulutuspaikat ovat jääneet epätasa-arvoisiksi. Toivon, että tähän asiaan tulee korjaus tämän budjetin käsittelyn yhteydessä.

Harri  Jaskari /kok:

Arvoisa puhemies! Ensi vuoden budjetin tavoite on selvä: Ihmiset halutaan pitää töissä, ihmiset halutaan mukaan opiskeluun, halutaan kaikin keinoin estää rakennetyöttömyyden kasvu ja halutaan ylläpitää hyvinvointiyhteiskunta Suomessa.

Budjetti on edelleen viritetty elvyttäväksi, ja elvytystä onkin jatkettava niin pitkälle, kunnes nousun merkit aidosti ovat näkyvissä, eikä saa miettiä etukäteen, millä himmataan tässä vaiheessa.

Elvytys näkyy erityisesti nopeiden hankkeiden käynnistyksenä, ja siinä tietysti täytyy toivoa, että nämä hankkeet, joita nopeasti nyt käynnistetään, ovat myöskin kansantaloudellisesti järkeviä. Arvioiden mukaan nämä investoinnit lisäävät henkilötyövuosia noin 10 000 henkilötyövuotta ja maksavat noin 1,7 miljardia euroa.

Nyt on pysytty oikeilla linjoilla näissä veroratkaisuissa, vaikka tästä paljon onkin keskusteltu täällä tänään. Valitettavasti ei ole kovinkaan monia uusia ideoita tänä iltapäivänä löytynyt. Ansiotulon ei todellakaan ole syytä kiristyä tässä tilanteessa, jotta kotitalouksien ostovoima säilyisi, ja erittäin hyvä uudistus on ollut kuntaverotuksen perusvähennyksen korottaminen, joka näitä kannusteloukkoja alentaa ja tukee ennen kaikkea pienituloisia. Ravintolaruuan arvonlisäveron alentaminen samoille lukemille muun ruuan kanssa oli järjen voitto työllisyyden hyväksi.

Pitkällä aikavälillä talous on saatava tasapainoon, ja siitä varmaan kiistellään myöskin syksyn aikana, millä tämä saavutetaan. Itse uskon ennen kaikkea kannustavuuteen, ei vain suorasukaiseen näkemykseen, että veroja täytyy korottaa, vaan todellakin, miten saisimme kannustettua ihmiset tekemään töitä, saamaan tuloja ja sitä kautta myöskin valtiolle ja kunnille verotuloja.

Budjetti kuvaa myöskin mielestäni hallituksen edistyksellisiä arvoja. Esimerkiksi isyysvapaa pitenee 2 viikolla. Myös yrittäjät saavat nyt ensimmäisen kerran hoitorahan, ja tämä onkin toivottavasti ensimmäinen askel yrittäjien ja palkansaajien sosiaaliturvan tasoittumiseen. Nyt täytyy tukea ennen kaikkea näitä uusia avauksia ja myöskin sellaisia asioita, jotka tukevat uusien yritysten perustamista ja intoa lähteä yrittäjäksi.

Ihmiset todellakin halutaan pitää töissä ja opiskelussa mukana. Loppuvuonna ja ensi vuonna lisätään ammatillisen koulutuksen paikkoja kaikkiaan 1 300 paikkaa, ja tällä vaalikaudellahan on tullut jo noin 8 500 opiskelupaikkaa lisää.

Yhteiskunnan uudistamiseen pyritään myöskin monin tavoin. Tuulelle ja biokaasulle on tulossa syöttötariffi. Tässä tietysti täytyy miettiä myöskin laajemmin bioenergiaa, Suomen todellista luonnonvaraa, miten se saataisiin paremmin hyödynnettyä energiantuotannossa. Samalla saataisiin maaseudulle työpaikkoja. Onneksi kestävän metsätalouden varojen puolelle on myöskin lisätty määrärahoja 12 miljoonaa euroa.

Uudistamiseen liittyy myöskin asuntojen korjausavustusten jatkaminen ja erityisesti niitten kohdistaminen hankkeisiin, jotka parantavat rakennusten energiatehokkuutta, tai sellaisiin hankkeisiin, joissa siirrytään käyttämään uusiutuvia energialähteitä. Kansallinen laajakaistahanke on hyvä esimerkki, jolla erityisesti halutaan tukea maaseutualueiden tietoliikenneyhteyksiä ja sitä kautta tietoyhteiskunnan kehittymistä joka puolelle Suomea.

Tietysti osaamisen varmistamista ja yritysten kansainvälistymisen lisäämistä tuetaan ennätyksellisellä 870 miljoonalla eurolla. Hyvä näkökulma on se, että sitä erityisesti halutaan panostaa nyt puutuotepuolella, puurakentamisen aloilla, koska meidän metsäpuujalkamme on myöskin saatava jälleen toimimaan.

Esko-Juhani Tennilä /vas:

Arvoisa puhemies! Amerikkalainen Nobel-palkittu taloustieteilijä Krugman käy uudessa kirjassaan läpi tätä globaalitalouden romahdusta ja tekee siitä tarkan analyysin myös sen osalta, mitkä syyt tähän kriisiin johtivat. Hänkin päätyi, kuten lähes kaikki taloustieteilijät, siihen, että taustalla on ollut vaikuttamassa säätelyn purku ja toisaalta myös rahoitusalan bonusten jättimäisyys. Ne houkuttelivat, johtivat pankkialan toimijat, johtotoimijat, niin valtaviin riskinottoihin, että lopulta tämä kupla sitten räjähti. He saivat valtavia tuloja, mutta maailma maksaa ja ennen muuta kansat maksavat tämän jättimäisen elvytyksen, joka on tarvittu koko tämän globaalitalouden romahduksen, kuiluun syöksymisen, estämiseksi.

Ison luokan kysymys on se, onko valmiutta ottaa oppia näistä kokemuksista. Helsingin Sanomat kirjoitti viime keskiviikkona mielenkiintoisen pääkirjoituksen otsikolla "Talouskriisi alkaa hellittää, kriisin opetukset unohtuvat". Helsingin Sanomien pääkirjoituksen huoli tulee Lontoossa pidetystä G20-kokouksesta, jossa USA ja Britannia torjuivat pankkitoiminnan vahvan sääntelyn aikaansaamisen ja myös näitten bonusten rajoittamisen. Erityisesti Britannia on ollut hankala kanto kaskessa, sillä niin kuin tiedetään, Lontoossa on valtava pankkitoiminnan keskittymä ja iso osa Britannian bkt:stä jopa tulee tästä toiminnasta. Eli kun ei käynyt tämän pahemmin, niin kuin jotkut ajattelevat, jatketaan sitten entiseen malliin ja ainakin pikkuhiljaa palataan siihen vanhaan malliin. Se tietää sitä, että edessä on taas näitä uusia kriisejä, uusia kuplia, uusia rikastumisia, sitten lopulta uusia köyhtymisiä kansojen taholla. Otetaanko opiksi? Se on kysymys, joka on vielä auki, mutta nyt ei näytä hyvältä.

Ei näytä hyvältä Suomessakaan siltä osin, että meillä ollaan palailemassa heti tässä kriisin jälkeen tähän uusliberalistiseen yksityistämiseen. Kolme valtionyhtiötä on nyt esitetty yksityistettäväksi: Destia, Raskone ja analyysiyhtiö. Se tulee johtamaan siihen, että valtion mahdollisuus vaikuttaa näiden yhtiöiden toimintaan ajan myötä päättyy kokonaan. Destian osalta ollaan minusta selvästikin Sonera-tiellä. Ensin siirrettiin valtion laitos liikelaitokseksi vuonna 2000 Destian osalta. 2007 siitä tehtiin yhtiö. Nyt sitä esitetään yksityistämislistalle jopa niin, että koko Destia voidaan myydä.

Näin se meni Soneran osalta, ja näin se menee nyt, jos näin saa jatkua, myös Destian osalta. Ja se on suuri tappio Suomelle ja poliittiselle päätännälle. Me olemme kärsineet paljon siitä, että Sonera meni käsistä. Esimerkiksi tuolla Lapissa ollaan jo turvallisuuden kanssakin tekemisissä, kun ei ole enää toimijaa, jota voitaisiin ohjata pitämään edes perusturvallisuudesta huolta, kun ei ole enää sitä, joka sen tekisi. Siis annettiin sellainen firma pois käsistä, joka aikoinaan piti koko Suomen puhelinliikenteen osalta toiminnassa. Nyt ollaan sitten huutolaispoikia ja toivoskellaan, että joku tekisi jotakin.

Arvoisa puhemies! Tämän uusliberalistisen mallin mukaan myöskin laajakaistan levittämisen osalta lähdettiin siitä, että operaattorit hoitavat, markkinat hoitavat, laajakaistan kaikkiin Suomeen talouksiin. Tämä oppi oli aivan kestämätön heti alusta lähtien, sillä tiedossa on, että operaattorit tekevät vain sitä, mikä tuottaa voittoa. Koskaan ne eivät tule hoitamaan harvaanasuttujen seutujen laajakaistan levittämistä. Kuitenkin laajakaista on nykyään peruspalvelua, joka kuuluu jokaisen talouden saada, ja nyt vihdoin viimein on sitten tultu siihen johtopäätökseen — kymmenen vuotta liian myöhään esimerkiksi Ruotsiin verrattuna — että valtion pitää ottaa jonkinlainen vastuu tässä hommassa. Vuoteen 2015 on se takaraja viety, sekin on liian kaukana. Mutta perusongelma tässä valtion uusimmassakin päätöksessä on se, että kuntien osuudeksi on pantu aivan liian iso palanen. Esimerkiksi Lapin kunnille on tulossa maksuun laajakaistan viemisestä harvaanasutuille alueille, kyliin, yhteensä 26 miljoonaa euroa. Eivät ne Lapin kunnat siihen pysty. Tässä asiassa pitää valtion ottaa nyt selvästi isompi vastuu siten, että se laajakaista tosiaan on jokaisen oikeus myös meidän perällämme, jossa harvaanasuttua aluetta on todella paljon.

Outi Alanko-Kahiluoto /vihr:

Arvoisa puhemies! Viime aikoina kiihtynyt verokeskustelu on tervetullutta. Taantuman aikana on erityisen tärkeää pohtia, mistä ja miten valtion tulisi oikeudenmukaisimmalla ja tehokkaimmalla tavalla kerätä rahaa kassaansa. Verotuksella on monia tehtäviä. Valtion kassan kartuttamisen lisäksi sen avulla voidaan ohjata ihmisten ja yritysten valintoja ekologisesti kestävämpään suuntaan sekä tasata tuloeroja.

Ekoverot sekä esimerkiksi arvonlisävero, johon budjetissa esitetään muutoksia, ovat luonteeltaan tasaveroja. Siksi niihin pitäisi pyrkiä yhdistämään pienituloisten verotuksen kevennys tuloverotuksen puolella. Tähän budjettiin sisältyvä kunnallisveron perusvähennyksen nosto onkin suoraan pienituloisimmille kohdistuva tulonsiirto ja erittäin tervetullut.

Vihreät ehdottivat budjettineuvotteluissa, että tuloveroasteikkoon tehtävästä ansiotason nousua vastaavasta korotuksesta luovuttaisiin, koska inflaatiota ei nyt ole ja korjaus ei siten olisi leikannut kenenkään tuloja. Tästä ei päästy sopuun. Kannustin muuttaa ansiotuloja pääomatuloiksi ylimmissä tuloluokissa on eräs suurimpia syitä siihen, että tuloerot ovat kasvaneet. Tämä verotuksen epäkohta on saatava poistettua, jos halutaan, että verotuksella on tuloeroja tasaava vaikutus.

Arvoisa puhemies! Työllisyyden hoidon rahoittamiseksi kokoon kasattu 200 miljoonaa jouduttiin ottamaan muilta yhtä tärkeiltä momenteilta. Valtaosa rahasta nipistettiin kehitysyhteistyömäärärahojen korotukseen varatusta summasta. Myönteistä on, että kehitysrahojen taso ei sentään laske, vaan nousee 4 miljoonalla eurolla. Siitä ei kuitenkaan päästä mihinkään, että prosenttiosuutena bruttokansantuotteesta mitattuna tasossa tullaan alaspäin. Vihreiden mielestä on tärkeää pitää kiinni siitä, että nyt tehty leikkaus suunniteltuihin korotuksiin on kertaluontoinen ja tulevina vuosina rahojen tasoa pitää kasvattaa niin, että 0,7 prosentin tavoite saavutetaan. Vihreät ovat aiemmin esittäneet, että kehitysyhteistyömäärärahat pitäisi kokonaan irrottaa kehyksestä. Tämä olisi järkevä toimintatapa, kun summa, jonka on löydyttävä joka vuosi, on joka tapauksessa tiedossa.

Kehitysmaita voidaan tukea myös muilla keinoilla kuin suoralla budjettituella. Suomi on jäsenenä 78 maan ryhmässä, jonka tarkoituksena on etsiä niin kutsuttuja innovatiivisia kehitysrahoituksen lähteitä virallista kehitysapua täydentämään. Suomen hallitusohjelman mukaan Suomi osallistuu aktiivisesti keskusteluun innovatiivisista kehitysrahoituksen mekanismeista. Haluaisinkin käyttää tämän tilaisuuden ja kehottaa ulkoministeriötä tai valtiovarainministeriötä ottamaan vetovastuun tässä asiassa ja pitämään huolta siitä, että hallitusohjelman lupaus täyttyy.

Suomen olisi myös oltava aktiivinen veroparatiisien kitkemisessä, sillä ne uhkaavat hyvinvointivaltioiden veropohjaa ja näin kasvattavat myös eriarvoisuutta.

Arvoisa puhemies! Yliopistolain uudistusta tehtäessä yliopistoille luvattiin, että oikeudellisen aseman muuttamisesta ei seuraa niille negatiivisia kustannusvaikutuksia. Ensi vuoden budjetista puuttuu kuitenkin 35 miljoonaa euroa yliopistojen työnantajamaksuista. Tämä raha tulee löytää jostain ja ohjata valtion budjetista yliopistoille. Se ei saa tulla yliopistojen itsensä maksettavaksi. Vaihtoehtoisesti yliopistot tulee vapauttaa maksuista tämän vuoden ajaksi ja raha tulee budjetoida täysimääräisenä vuoden 2011 budjettiin.

Julkisoikeudellisille yliopistoille valtio lupasi 150 miljoonaa euroa niiden vakavaraisuuden turvaamiseksi. Tästä rahasta vielä 50 miljoonaa on budjetoimatta. Raha tulisi osoittaa yliopistojen käyttöön vuoden 2010 aikana.

Tänä vuonna ensimmäistä kertaa käyttöön otettu perusopetuksen ryhmäkokojen pienentämiseen tarkoitettu korvamerkitty raha on enimmäkseen täyttänyt tehtävänsä. Opetusministeriön teettämän kyselyn mukaan 70 prosenttia kunnista ja muista opetuksen järjestäjistä on todellakin käyttänyt rahat ryhmäkokojen pienentämiseen. Rahaa oli osoitettu myös erityisopetukseen, tukiopetukseen, psykologin, kuraattorin tai avustajan palkkaamiseen ja samanaikaisopetukseen tai pienryhmiin. Ensi vuodelle tähän tarkoitukseen on budjetoitu 30 miljoonaa euroa. Tutkimukset osoittavat, että ryhmien koko vaihtelee maan eri osien välillä merkittävästi. Raha olisi syytä jakaa ensi vuonna niin, että ne kunnat, joissa ryhmät ovat edelleen suuria, pystyisivät nyt niitä pienentämään.

Christina Gestrin /r:

Ärade talman! Regeringens förslag till statsbudget innehåller många positiva inslag. Regeringens huvudmålsättning har varit att uppmuntra till förbättrad sysselsättning och aktivitet. Tack vare en stram rambudgetering under flera år är skuldbördan i förhållande till bnp på en bättre nivå än i många andra EU-länder, men det finns en risk för att skuldbördan nu stiger kraftigt under de närmaste åren.

Regeringen har i år satsat starkt på stimulerande verksamhet, och man har på olika sätt försökt förbättra finansieringsinstituts likviditet för att möjliggöra långivning till företag som på grund av recession har fått tillfälliga problem. Viktigt är att den sporrande verksamheten fortsätter nästa år.

Arbetslösheten beräknas fortfarande öka. Då ekonomin i kommunerna 2009 kraftigt försvagas på grund av minskade samfundsskatteinkomster så håller arbetslösheten och kostnaderna för utkomststödet nu på att bli det stora bekymret. Därför är alla åtgärder som syftar till att förbättra sysselsättningsläget välkomna och regeringen har varit aktiv på den här punkten.

Vuonna 2010 erityisesti kuntien taloustilanne nousee ajankohtaiseksi. Tarve tarkistaa palvelujen tuottamistapoja ja säilyttää samanaikaisesti hyvä palvelutaso vaikeista taloudellisista ajoista ja nyt yhteiskunnassa nopeasti muuttuvasta ikärakenteesta huolimatta on tullut ajankohtaiseksi tänä vuonna, ja se tulee yhä olemaan suuri kysymys ensi vuonna.

Monissa kunnissa toivotaan normien ja suositusten höllentämistä valtion taholta. Siinä on kuitenkin vaaransa. Normit eivät ole syntyneet aiheetta yhdenvertaisten palvelujen ja turvan takaamiseksi koko maan asukkaille. Hallitus esittää tässäkin talousarvioehdotuksessa rahan ohjaamista opetustoimeen ryhmien riittävän pienenä pitämiseksi ja kerhotoimintaan.

Kuntien tehtäväksi muodostuu yhä suuremmassa määrin aktiivinen vaikuttaminen toimintojen jatkuvaan kustannustehokkaaseen kehittämiseen. Hallituksen ja eduskunnan on tarjottava kunnille erilaisia välineitä tehdäkseen mahdolliseksi toiminnan kehittämisen kuten palvelusetelien käyttöönottomahdollisuuden sosiaali- ja terveydenhuollossa.

Hallitus on eri tavoin pyrkinyt kannustamaan työllisyyden lisäämiseen. Ensi vuonna tulee olemaan käynnissä ennätysmäärä liikenneinfrahankkeita. Valtion tukemaan asuntotuotantoon osoitetaan korkotukivaltuuksia noin 3,5 kertaa viimevuotista enemmän. Hallitus on myös päättänyt tilata väyläaluksia ja Rajavartiolaitokselle aluksen, jota voidaan käyttää öljyntorjuntaan. Öljykuljetusten lisääntyminen huomioon ottaen tämä on hyvin myönteistä.

Positivt är också att anslag beviljas för sysselsättande av unga, för mera yrkesutbildningsstudieplatser och speciellt skräddarsydda åtgärder för att sysselsätta unga. Den efterlängtade förlängningen av faderskapsledigheten med två veckor och bättre villkor för dem som utnyttjar den partiella vårdledigheten är en positiv sak för barnfamiljerna.

Särskilt glädjande är det att man inte föreslår någon nedskärning av folkpensioner och andra förmåner som kopplas till folkpensionsindexet trots den försvagade ekonomin. Också oppositionen borde vara nöjd med att förhöjningen av grundavdraget innebär en skattelättnad särskilt för dem som hör till de lägsta inkomstgrupperna.

Jag har däremot svårt att förstå logiken med att matmomsen för ett halvt år framåt sänks till 12 procent och därefter höjs till 13 procent. Enklast skulle det vara att sänka både mat- och restaurangmomsen samtidigt till 13 procent i juni 2010. Viktigt är att momsen för restaurangerna också sänks som en följd av regeringsprogrammets skrivning om att sänka livsmedelsmomsen samtidigt som skrivningen om att sänka livsmedelsmomsen förverkligas. Den nya modellen som föreslås för arbetsplatsbiljetten är en positiv sak som förhoppningsvis får ett positivt mottagande på arbetsplatser.

Regeringen stöder på olika sätt i bruktagningen av förnybar energi och bättre energieffektivitet, och det är positivt och viktigt att åtgärder som minskar energiförbrukningen nu allt mera tas i bruk. Det finns en stor marknad inom miljöteknologibranschen, och regeringen bör arbeta för att Finland ligger på topp inom den sektorn som kan bli en verklig framtidsbransch också för Finland.

En besvikelse i budgetförslaget är behandlingen av biståndsmedlen. Det kan inte vara rätt att man i regeringen hävdar att procenten av bnp är det som gäller då statsekonomin är sämre och att eurobeloppet är det som gäller då ekonomin går bra. Minister Katainen sade här att omprioriteringen av 230 miljoner euro var svår och man tog från viktiga moment och gav till andra viktiga moment.

Det handlar om prioriteringar och det är ledsamt att 60 miljoner av biståndsanslagets tilltänkta förhöjning nu stryks. I en global jämförelse hör Finland fortfarande till de rikaste länderna i världen, och det är hög tid för oss att uppfylla löftet om att betala 0,7 procent av bnp i u-landsbistånd. Vi är fortfarande långt ifrån målet.

Toimi  Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Hallitus ansaitsee tunnustuksen siitä, että pienen pieni häiväys verolinjan muutoksesta olisi nyt näkyvissä. Nimittäin tämä perusvähennyksen korottaminen kunnallisverotuksessa on tällainen, jota ei ole ollut lähes kahteen vuosikymmeneen. Se on positiivista.

Mutta samanaikaisesti tietysti täytyy muistaa se, että hallituksen politiikka johtaa ainakin köyhimmissä kunnissa, mutta monissa varsin vauraissakin kunnissa, kunnan tuloveron ja kiinteistöverojen nostamiseen, ja tätä kautta tämä hyöty leikkautuu monilta pienituloisilta ihmisiltä pois. Esimerkiksi kiinteistövero iskee kaikkiin, jotka asuvat, ja kaikkihan jossakin asuvat. Tässä mielessä siis hallituksen veropoliittinen linja on pienoisen käännöksen alla, toivon mukaan selvemmänkin käännöksen alla. Tähän astihan edelliset hallitukset ja tähän asti tämäkin hallitus on suosinut euromääräisesti erittäin vahvasti hyvätuloisia ja varakkaita, ja edelleen ansiotulon ja pääomatulojen välinen kuilu on suuri.

Herra puhemies! Kristillisdemokraatit tekivät vaihtoehtobudjetin, joka on jo jaossa — jokainen, joka haluaa, sen saa — tasapainotetun vaihtoehtobudjetin, jonka joka vuosi olemme tehneet. Haastamme myös sosialidemokraatit, vasemmistoliiton ja perussuomalaiset tekemään ja julkaisemaan välittömästi vaihtoehtobudjettinsa, koska sen pitää olla hallituksen budjettiesityksen rinnalla, silloin voidaan puhua vastuullisesta, selkeästä, julkisesta talouspolitiikan harjoittamisesta. Ja tässä tilanteessa se on poikkeuksellisen tärkeää.

Ed. Manninen tuossa vastauspuheenvuorossaan kritisoi tätä meidän vaihtoehtobudjettiamme siitä, että siinä on otettu arvonlisäveron alennuksen siirtämisen kautta 275 miljoonaa euroa tuloiksi ensi vuodelle ja tämä summa ei ole seuraavina vuosina käytettävissä. Tämä on ihan totta, ja tällä rahoittaminen on siis vain yhden vuoden toimintaa, mutta kun vertaamme sitä, mitä hallitus teki viime keväänä, kun se esitti työnantajien kansaneläkemaksun poistamista ja vei sen läpi, niin hallitus vei 1,1 miljardia euroa eli yli kolme kertaa suuremman summan kuin me pois Kelalta, ja sen joutuu valtio rahoittamaan velalla Kelalle, ellei kelaetuuksia leikata, ja sellaista ei nyt ole toivottavasti tulossa. En usko, että hallitus sellaiseen menee. Eli hallitus teki tällaisen tempun itse, että ei selvittänyt, millä se korvaa yli miljardin euron aukon, jonka se teki yhdellä päätöksellä viime keväänä tuleville vuosille pysyvästi. Eli ei hallituksella eikä ed. Mannisella ole tällä pohjalla kyllä minkäänlaista perustetta arvioida kriittisesti tätä meidän esitystämme.

Täällä on myös meillä sellaisia toimenpiteitä, jotka nostavat tuottavuutta, parantavat esimerkiksi metsäteollisuuden tilannetta ja näin ollen lisäävät valtion verotuloja heti, kun ne toteutettaisiin, ja on myös investointeja, joihin tuota arvonlisäveron järkevöittämistä yhteen hetkeen toteutettavaksi kaikilta osin voitaisiin käyttää.

Herra puhemies! Moni asia, jota ryhmämme pitää tärkeänä, on esitelty täällä vaihtoehtobudjetissa. Siellä on carry back -järjestelmä, siellä on todellakin teollisuuden sähköveron palautus, omaishoitajakysymykset, vanhustenhuollon parantaminen, terveydenhuolto, työttömien sovitellun päivärahan ansio-osuuden käyttöönotto, perustienpito, perusradanpito, energiapolitiikka, bioenergia jne., tärkeitä toimenpiteitä.

Mutta yksi asia, jonka haluan tässä lopuksi todeta, on se, että maaseudun kannalta budjetti on surullista luettavaa. Perustienpito laahaa edelleen onnettomalla tasolla, esimerkiksi Keski-Suomen tiepiiri saa 300 000 perustienpitoon rahaa käytettäväksi vapaasti, ja sillä ei saada yhtään mitään aikaiseksi. Laajakaistajärjestelmän saaminen kautta maakunnan ja koko maan on kriisissä, siihen ei ole osoitettu riittäviä rahoja. Ja sitten julkiset ja yksityiset palvelut maaseudulla ovat rankan alasajon kohteina. Tämä on surullista luettavaa ja maaseutuihmisten kannalta eriarvoisuutta vakavalla tavalla lisäävää.

Pentti Oinonen /ps:

Arvoisa puhemies! Lisätalousarvioesityksen tiedote lupaili aikoinaan hyvää. Hallitus lupasi panostaa työllisyyteen ja innovaatioihin, aivan kuten täällä salissa on jo viime keväästä asti kuultu. Valitettavasti itse lisätalousarvioesitys kertoo lukujen valossa aivan toista. Puheiden ja tekojen välinen ristiriita tulee hyvin esille katsottaessa esimerkiksi työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatiotoimintaan tarkoitettuja avustuksia käsittelevää momenttia. Sen sijaan, että hallitus kasvattaisi määrärahoja, se vähentää niitä 1,5 miljoonalla eurolla organisaatiomuutoksen toteuttamiseksi. Samaan aikaan Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen toiminnot yhtiöitetään, ja tähän uudistukseen on varattu peräti 10,7 miljoonaa euroa. Kai tässä joku innovatiivinen logiikka on, muukin kuin yksityistämisen valmistelu.

Arvoisa puhemies! Vanhasen hallituksen vuoden 2010 budjettiehdotus ja veropolitiikkalinjaukset ovat yksiselitteisesti "rikkaat asialla". Liekö hallitus lamaantunut vaalirahoitussotkujensa takia ja päätynyt ratkaisuihin, jotka eivät edistä suomalaisten työttömien ja vähävaraisten asemaa. Heidät on unohdettu ja jätetty oman onnensa nojaan parhaita porvariperinteitä noudattaen. Kysyä sopii, missä ovat toimet köyhien perheiden jaloilleen nostamiseksi. Miten Matti Vanhasen hallitus aikoo olla välittävä ja kannustava myös heille, jotka sitä todella tarvitsevat?

Elokuun lopussa kansalaisten keskuudessa suoritettu kysely kertoi kaikille sen, mistä tässä budjetissa on kyse: hyvätuloisten suosimisesta. Budjettiin olivat tyytyväisimpiä hyvätuloiset miehet. Kysyä myös sopii, missä ovat rikkaita koskevat varallisuusveron palauttaminen ja pääomatuloista maksettavan veron korotus. Ei näy eikä kuulu, ja syy on selvä: porvari maksattaa laman laskut taas kerran kansalla. Muun muassa verottaja on valmis antamaan anteeksi talousrikoksiin syyllistyneen ja lakia pakoilleen liikemiehen miljoonavelat, kun rehellinen duunari ja pikkuyrittäjä puolestaan maksaa velat korkojen kera. Siitä pitää huolen verottaja, tuo rikkaan toiseksi paras ystävä. Kuka on sitten se paras ystävä? Tietysti istuva porvarihallitus.

Herra puhemies! On selvää, että jos tämä hallituksen esitys budjetiksi hyväksytään, kansan kahtiajako syvenee entisestään. Rikkaat rikastuvat, ja köyhät köyhtyvät. Siinä eivät myöhemmin annettavat lisäbudjetitkaan paljoa enää auta. Ilmeisesti 700 000 köyhää on liian pieni määrä tälle hallitukselle. Nyt esillä oleva lisätalousarvio osoittaa hallituksen vastuuttomaksi. Se välittää vain rikkaista ja poroporvareista. Köyhät, sairaat ja vanhukset on, ikävä kyllä, lähes täysin unohdettu.

Hannu Hoskonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Kansantaloutemme alamäki on viime kuukausien aikana jyrkentynyt. Tilastokeskuksen mukaan bruttokansantuote supistui viime vuoden toisella neljänneksellä yli 9 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Vuoden ensimmäiseen neljännekseen verrattuna bkt tippui 2,6 prosenttia. Syy bruttokansantuotteen laskulle löytyy viennin romahtamisesta. Tullihallituksen ennakkotietojen mukaan vienti jäi heinäkuussa 36 prosenttia pienemmäksi kuin vuotta aikaisemmin. Tuonti supistui 39 prosenttia. Myös yksityinen kulutus pieneni huhti—kesäkuussa 3,4 prosenttia ja investoinnit vähenivät lähes 12 prosenttia vuoden takaisesta.

Herra puhemies! Viime kevään aikana tapahtunut talouden voimakas alamäki on ollut historiallisen voimakasta, sillä edes 1990-luvun lamassa pudotus ei ollut yhtä jyrkkää. Tuolloin kovin pudotus tapahtui vuoden 1991 lopussa, jolloin talous laski vuoden takaiseen verrattuna 8 prosenttiyksikköä. Tämän hetken taloustilanteessa elvyttävän ja sosiaalisesti oikeudenmukaisen talousarvion merkitys korostuu erinomaisesti.

Arvoisa herra puhemies! Haluan nostaa esille ensi vuoden talousarviosta neljä asiaa. Ensimmäinen koskee työttömyyteen ja erityisesti nuorten työttömyyteen puuttumista. Esimerkiksi nuorten miesten työttömyysaste nousi kesäkuussa lähes 10 prosenttiyksiköllä ja oli lähes 26 prosenttia. Nuorten työttömyys lisää moninkertaisesti uhkaa syrjäytymiselle, eikä valtiolla ole varaa menettää yhtäkään tulevaisuuden työntekijää ja veronmaksajaa. Hallitus on lisäämässä ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamääriä huomattavasti. Laman jälkeen seuraa nousukausi ja ammatillisen puolen osaajia tarvitaan varmasti. Nyt on tärkeintä varmistaa, että nuoret eivät työttömyyden takia syrjäydy yhteiskunnasta vaan kouluttautuvat ammatteihin.

Toinen keskeinen asia, näkökulma, budjetissa liittyy kuntapalvelujen turvaamiseen. Valtio ottaa rohkeasti velkaa ja takaa, että palvelut säilytetään. Kuntatalous on romahtanut, se nyt lienee selvää, mutta on pidettävä huoli siitä edelleen, että valtio kantaa siinä oman vastuunsa, niin kuin on tehnytkin riittävin määrärahoin. Tällainen politiikka on helpottanut kuntien tilaa, mutta siitä huolimatta kuntatalouden näkymät ovat vielä pitkän aikaa synkät.

Kolmantena asiana: On tärkeää, että heikkoina talouden hetkinä pidetään huolta erityisesti huonompiosaisista. Tässä kohdin keskustan kädenjälki näkyy vahvasti. Pienituloisten, erityisesti lapsiperheiden, eläkeläisten ja opiskelijoiden, verotus kevenee, kun kunnallisveron perusvähennystä nostetaan 2 200 euroon. Pienempiosaiset käyttävät tuloistaan suuren osan jokapäiväiseen ruokaan. On sosiaalisesti oikeudenmukaista, että ruuan arvonlisävero laskee vuoden 2009 lokakuun alussa.

Neljänneksi, hallitus panostaa merkittävästi uusiutuvaan energiaan. Budjettiriihessä päätettiin yhteensä 74 miljoonan euron tuesta, josta 10 miljoonaa on käytettävissä tänä vuonna. Tällä saadaan lisättyä investointeja ja luotua työllisyyttä. Kannatettavaa on, että ensi vuonna otetaan käyttöön uusi tukimuoto biokaasusta tuotetulle sähkölle. Tulevaisuudessa on panostettava erityisesti hajautettuun energiantuotantoon, jossa pienillä alueellisilla uusiutuvaa energiaa käyttävillä laitoksilla on merkittävä rooli. Tämä on keskustalaista politiikkaa, jos mikä.

On tärkeää, että alueellista tuotantoa lisätään. Tällä tavoin edistämme omaa kilpailukykyämme ja työllisyyttä paikallistoimintaa lisäämällä. Myös tie- ja rataverkko kaipaavat välittömiä korjaustoimia, ja edelleen vaadin sitä, että perustienpidon ja -radanpidon kiinteä määräraha otetaan vuosittaiseen budjettiin niin, että se määräraha on varmaa eikä sen kanssa joka vuosi tarvitse pelata. Lisäksi laajakaistaverkon ulottaminen koko maahan valtion kustannuksin yhteiskunnan maksamana on välttämätöntä. Onneton Sonera-kauppa aikanaan vei yhteysverkot, vei lankaverkon maaseutukunnista, ja tämä vahinko on korjattava yhteiskunnan kustannuksin.

Arvoisa herra puhemies! Talouden ennustamiseen liittyy edelleen suuria kysymysmerkkejä, vaikka joitakin valomerkkejä on nähtävissä, esimerkiksi uusiutuvaan energiantuotantoon perustuvassa teollisuudessa. Joidenkin ennusteiden mukaan talous kääntyi hitaaseen kasvuun jo viime kesänä, ja ensi vuodelle ennustetaan noin 1 prosentin kasvua. Kotitalouksien velkaantumisaste on ollut kuitenkin koko ajan suurempi kuin käytettävissä olevat tulot viimeisten kahden vuoden aikana. Ennätysalhainen korkotaso helpottaa tällä hetkellä kotitalouksien arkea, mutta korkojen noustessa tulevaisuudessa tilanne muuttuu varmasti. Tällöin suurempi osa tuloista menee korkoihin, ja tämä vähentää ennen muuta kulutusta. Olennaisinta tässä vaiheessa on se, että kaikin mahdollisin keinoin pidetään hyvää työllisyyttä yllä ja erityisesti nuorisotyöttömyys pystytään estämään ja voittamaan.

Petteri Orpo /kok:

Arvoisa puhemies! Voisin oikeastaan aloittaa puheenvuoroni kommentoimalla — keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Timo Kalli totesi tästä ruuan arvonlisäveroratkaisusta, että kokoomus tuli heittelemään hiekkaa rattaisiin — että kyllä oli hyvä, että tätä hiekkaa heitimme sinne. Saatiin erinomainen ratkaisu, jossa myöskin tämä ravintola-arvonlisävero saatiin hoidettua ja tämä veroero ei päässyt kasvamaan liian suureksi, ellei sitten jää vähän mietityttämään se, täytyykö sen ruuan arvonlisäveron käväistä siellä 12:ssa. Jos se olisi jäänyt siihen 13:een, olisi säästynyt rahaa ja vaivaa. Mutta se siitä.

Hallituksen budjetti jatkaa onnistunutta talouspolitiikkaa ja elvytyspolitiikkaa. Tämä on suoraa seurausta sille ketjulle, joka on lähtenyt viime syksystä liikkeelle, jolloin maailmantalouden tilanne dramaattisesti heikkeni ja tuli tänne Suomeen. Tälle vuodelle on tehty budjettiesitys, siihen korjaava esitys ja viime vuoden lisätalousarviot ja tämän vuoden, ja nyt vielä olemme hyväksymässä juuri myöskin lisätalousarviota.

Me olemme tehneet harkitusti täsmätoimina nämä elvytystoimenpiteet. Toimenpiteet on suunnattu ja tehty nimenomaan silloin, kun suhdanne on ollut laskeva, ja niillä on pyritty loiventamaan tätä laskevan suhdanteen jyrkkyyttä. Se on tarkoittanut sitä, että julkinen talous on mennyt oikeastaan riskirajoille. Valtio velkaantuu hyvin merkittävästi, ja olemme todella niillä rajoilla, että joudumme miettimään, paljonko valtionvelkaa voidaan vielä lisätä. Siksi ei ole syytä lähteä holtittomasti tekemään elvytyspakettia toisen perään, niin kuin täällä on opposition taholta vaadittu, vaan on syytä säästää panoksia. Nyt kun maailmalta tulee enteitä siitä, että talous olisi kääntymässä nousuun, ja oma valtiovarainministeriö arvioi, että ensi vuonna Suomenkin talouskasvu olisi jo positiivista 0,5:n luokkaa, niin silloin me olemme tilanteessa, että antakaamme nyt ikään kuin markkinoiden vuorostaan vetää ja viedä kansantaloutta eteenpäin ja säästäkäämme näitä elvytyspanoksia siihen päivään, jos tässä orastavassa nousussa tulee notkahdus ja tarvitaan taas julkisia panostuksia elvytykseen.

Arvoisa puhemies! Valtion ja julkisen talouden tilanne on erittäin vaikea, ja meillä onkin iso urakka edessä, kun me lähdemme sitä aikanaan korjaamaan. Nyt meillä on kuitenkin kaksi suurta haastetta tällä hetkellä edessä, joihin tämäkin budjetti jo hyvin vastaa. Ne ovat työllisyys ja julkisten palveluiden, hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen.

Työllisyyteen, työllisyyden hoitoon, työttömyyden estämiseen, tämä budjetti antaa paljon. Koulutuspaikkoja lisätään yli 5 000:lla. Löytyy nuorten työharjoittelupaikkoja, tukea, aikuiskoulutustukea. Työttömille tehdään korotettu tuki aktiivitoimenpiteiden ajaksi jne. Työttömyyden kasvu on erittäin vakava haaste koko yhteiskunnalle, ja tämä eduskunta ja hallitus sekä tuleva eduskunta ja hallitus joutuvat tekemään hartiavoimin töitä yli puoluerajojen tämän ongelman ratkaisemiseksi.

Tämä toinen ongelma eli julkiset palvelut ratkotaan, ja se lähitaistelu niiden pelastamiseksi käydään kunnissa. Kuntatalous ja päättäjät kunnissa ovatkin tiukoilla. Monesti siellä tilanne on hyvin erilainen poliittisesti kuin esimerkiksi täällä salissa. Kotikaupungissani Turussa teemme ja haemme täällä oppositiossa olevan SDP:n kanssa rinta rinnan ratkaisuja siihen, miten Turun talous saadaan pysymään tolalla ja miten palvelut turvataan.

Eli kun puhutaan julkisesta taloudesta, siitä, velkaantuko valtio vai ottaako valtio lisää velkaa, annetaanko sitten lisää rahaa kunnille, niin loppujen lopuksi me puhumme aivan samoista rahoista. Me olemme samassa veneessä, olemme sitten kuntapäättäjinä tai täällä eduskunnassa. Kuntataloutta on tuettu 700 miljoonalla tämä budjetti mukaan lukien, ja se on ollut erittäin merkittävää.

Puhemies! Vielä lopuksi kaksi asiaa, jotka haluan nostaa. Ensimmäinen on innovaatiotuki suomalaiselle telakkateollisuudelle. Se on näin turkulaiselle edustajalle erittäin tärkeä. Minulle on äärettömän suuri asia, että voimme säilyttää ne 16 000 suoraa työpaikkaa, jotka ovat Turun telakan myötä meidän talousalueellamme. Jos telakka onnistuu pääsemään tarjouskilpailuihin uusista risteilijäaluksista, niin valtion innovaatiotuki EU:n lainsäädännön puitteissa on erittäin merkittävä ja välttämätön, jotta nämä alukset voidaan Turun telakalle rakennettavaksi saada.

Maria Guzenina-Richardson /sd:

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen pääpuolueiden eduskuntaryhmien puheenjohtajat puhuivat tänään täällä salissa oikein kauniisti. Ed. Kalli totesi, että heikommista on huolehdittava, ja ed. Ravi puolestaan, että on tehtävä kaikki se, mitä tehtävissä on, ja tässä varmasti me opposition puolella jaamme hallituksen huolen. Vähän myöhemmin myöskin keskusteluun nousi raamatullinen sitaatti, jossa lainattiin Jaakobin kirjettä. Ed. Heinäluoma luki siitä otteen. Se lainaus meni näin: "- - turha teidän on sanoa: ’Menkää rauhassa, pitäkää itsenne lämpimänä ja syökää hyvin’, jos ette anna heille mitä he elääkseen tarvitsevat." Tässä varmaan on se olennainen kysymys myöskin tämän budjettikeskustelun suhteen.

Itse asiassa, kun täällä eduskunnassa käytiin keskustelua ihmisoikeuspoliittisessa lähetekeskustelussa, niin ulkoministeri Stubb totesi hyvin viisaasti, että ihmisoikeuspolitiikassa meillä on kolme haastetta: aito vuoropuhelu, joka vaatii aloitteellisuutta, sitten uskottavuus, joka edellyttää rehellisyyttä, ja kolmantena kohtana hän totesi, että on vastattava omaan huutoon. Tätä ulkoministerin peräänkuuluttamaa omaan huutoon vastaamista todellakin toivoisi, koska meillä varmasti kaikilla on tiedossa, että kunnissa tilanne on erityisen heikko tällä hetkellä ja se vaatii rivakkaa otetta, jotta juuri ihmisten ihmisoikeuksien näkökulmasta tietyt kuntapalvelut toimisivat jouhevasti.

Nämä kuntatalouden vaikeudethan heijastuvat suoraan ihmisten arkeen, muun muassa lasten ja nuorten psykiatriaan esimerkiksi. Tokkopa kukaan täällä salissa raaskii sanoa, että leikataan vaan sieltä, mutta kuitenkin käy niin, että kun kunnissa resurssit ovat vähäiset, niin ei niitä palveluita sitten vaan ole tarjolla. Vanhustenhuolto on ollut paljon viime aikoina keskustelussa. Omaishoidon tuen leikkaukset ovat ihan arkipäivää kuntatasolla. Totta kai se vastuu on kuntatason päättäjillä myöskin, mutta siinä vaiheessa, kun kunnissa on vaikea taloudellinen tilanne ja virkamiehet sanovat, että ei kertakaikkisesti siitä budjetista voida näitä määrärahoja repiä, ja mietitään niitä säästökohteita, niin valitettavasti aika usein ne säästökohteet haetaan kyllä väärästä osoitteesta.

Ministeri Katainen totesi, että lähimmäisenrakkauden on oltava muutakin kuin kuntapalveluita. Mutta täytyy se varmasti kyllä joka ikisen myöntää, että sen lisäksi, että ihmiset kantavat itse vastuuta omista lähimmäisistään niin pitkälle kuin pystyvät, meillä on sellaisia kuntapalveluita, joista kertakaikkisesti ollaan riippuvaisia. Jos ei perheessä ole lääkäriä puolisona tai iäkkäillä vanhemmilla ei ole lääkäriä lapsena tai sitten ei ole psykiatria siinä lähipiirissä, niin kyllä ne palvelut täytyy sieltä kuntasektorilta hakea, jos ei ole varaa ostaa yksityiseltä puolelta, ja tänä päivänä Suomessa aika monella ei ole varaa ostaa näitä palveluita yksityiseltä sektorilta.

Työttömyys kasvaa, mikä aiheuttaa sitten painetta myöskin näihin kunnallisiin palveluihin. Tämänkin takia pitäisi katsoa rehellisesti sitä tilannetta tuolla kentällä ja tiedostaa, että samaan aikaan, kun työttömyysluvut pahenevat ja ennusteiden mukaan tulevat pahenemaan entisestään ensi vuonna, kuntapalveluiden tarve tulee myöskin kasvamaan. Nyt meidän on sitten tehtävä sellainen valinta, että joko me edesautamme sitä, että nämä palvelut toimivat niin, että ihmisten ihmisoikeudet toteutuvat, tai sitten pitää vain kylmästi sanoa, että ei, ei kertakaikkisesti ole nyt siihen varaa ja ihmisten on varauduttava jollain muulla tavalla hoitamaan sairaat, iäkkäät, mielenterveysongelmaiset, alkoholistit, opetusryhmissä sitten ehkä vanhempien pitää mennä sinne koululuokkiin katsomaan, että se oma Minna tai Petteri oppii, kun ei siellä sitten enää ole sitä tukihenkilökuntaa.

Myöskin pitää muistaa, että kuntasektorilla on iso työllistämisvaikutus. Kun meillä työttömyys muutenkin kasvaa, tuntuu hullulta, että kunnat samaan aikaan irtisanovat, jättävät palkkaamatta sijaisia ja tätä kautta leikkaavat myöskin palveluiden toimivuudesta. Tällä kaikella on vaikutuksensa meidän verotulopohjaamme. Kun kunnissa on nyt jo vaikea tilanne, kun verotulokertymät ovat heikentyneet dramaattisemmin kuin osattiin edes ennakoida, niin kun kuntasektorilta myöskin vähennetään työntekijöitä, niin kyllähän se vaikuttaa tähän isoon kokonaisuuteen. Eli ihmiset eivät saa palveluitaan, ja verotulopohja heikentyy, ja ihmisillä on sitten toimeentulotukiriippuvuus pidempiaikaista, ja kyllä tällä on seurauksensa myöskin perheille. Tätä tilannetta täytyy uskaltaa rehellisesti katsoa.

Helsingin Sanomissa oli tänään minun mielestäni aika hyvä kolumni. Marko Junkkari oli sen kirjoittanut, ja hän kertoo tämmöisen anekdootin, että kun Matti Vanhanen kävi Oecd:n pääkonttorissa Pariisissa esittelemässä Suomen taloutta, niin tilaisuudessa Vanhasen esikunnan virkamies kysyi Oecd:n ykkösketjun ekonomisteilta, voitaisiinko Suomessa budjettikehykset rikkoa elvytyksen takia. Silloin saliin tuli hämmentynyt hiljaisuus, ja vihdoin yksi Oecd:n ekono-misteista kysyi, mitä tarkoittaa kehysbudjetointi. Hän sai sitten selostuksen, ja vastaus oli selvä, että totta kai voi, jos suhdanne niin vaatii. Nyt tuntuu hullulta, että hallitus on hirttäytynyt kiinni hallitusohjelmaansa sellaistenkin toimien osalta, joilla esimerkiksi työllistämisvaikutus on kovin heikko. Esimerkiksi tämä ruuan arvonlisäveron alennus on hyvä esimerkki tästä. Jos me mietimme (Puhemies: 5 minuuttia on ylittynyt!) ihan rehellisesti, millä tavalla me saisimme ruuan hintaa alennettua Suomessa, niin silloin menisimme ja katsoisimme nämä kaksi isoa: 75 prosentin osuudella ne hallitsevat meidän kauppaamme ja tällä monopolillaan myöskin pitävät hintoja korkealla. Jos siihen puututtaisiin, silloin se oikeus toteutuisi ja ihmiset saisivat edullisempaa ruokaa meillä Suomessa.

Mikko Kuoppa /vas:

Herra puhemies! Hallituksen päätös siitä, että kunnallisverotuksen perusvähennys nostetaan 1 480 eurosta 2 200 euroon, on oikean suuntainen. Se tekee työmarkkinatuella olevalle noin 40 senttiä päivässä. Ehkä jos vertaa tätä asiaa, saa oikean mittasuhteen: kun menee tuonne kuppilan puolelle, sillä ei saa kupillista teetä, se teekuppi maksaa 50 senttiä. Mielestäni pitäisi vähintäänkin 3 000 euroon tämä perusvähennys nostaa.

Vasemmistoliitto on useampia kertoja verolakeja käsiteltäessä vastalauseessa esittänyt, että perusvähennys nostetaan 3 000 euroon, joka helpottaisi juuri näitten kaikista pienituloisimpien ihmisten verotusta ja tekisi sen, että työmarkkinatuella oleva ei maksaisi enempää veroa kuin mitä maksaa vastaava palkkatulon saaja, mikä nyt tällä hetkellä on edelleen tilanne. (Ed. Ukkolan välihuuto) — Anteeksi, ed. Ukkola, en kuullut, mikä oli teidän välikommenttinne. (Ed. Ukkola: Urpilaisen mukaan 3 000 euroa on pienituloisuuden raja!) — Niin, se onkin ed. Urpilaisen mukaan, mutta se ei ole meidän käsityksemme siitä asiasta.

Toimeentulotuelle pudonnut työmarkkinatuella oleva ei hyödy tästä veronalennuksesta sinänsä mitään, koska jos hänelle tulee enemmän tuloja käteen, niin toimeentulotukea vastaavasti vähennetään. Toimeentulotukiasiakkaita on arvioitu olevan ensi vuonna 488 000. Sama asia on myöskin pienituloisilla lapsiperheillä, yksinhuoltajaperheillä. Jos he joutuvat toimeentulotukiasiakkaiksi, niin heidän lapsilisäkorotuksensa leikataan vastaavasti toimeentulotuesta pois, elikkä he eivät hyödy senttiäkään tästä korotuksesta.

On erikoista, että ministeriaitiossa ministerit eivät suostu tähän vastaamaan, kun sitä kysytään, miksi näiden kaikista vaikeimmassa asemassa olevien ihmisten toimeentuloa ei helpoteta. He kiertävät aina tämän kysymyksen. Voi olla niin, että siinä on jokin syvä poliittinen tarkoitus. Ei haluta puuttua kaikista vaikeimmassa asemassa olevien ihmisten toimeentuloon niin, että sitä todella parannettaisiin, että heille jäisi rahaa enempi käteen kuin aikaisemmin.

Tuloerojen kasvu on tämän hallituksen aikana lisääntynyt, ja edelleenkin tuloeroja tullaan lisäämään. Täällä on puhuttu siitä, että tämä budjetti suosii ja budjetit ovat suosineet pienituloisia, mutta prosenttikorotukset verotuksessa, verotaulukoissa, merkitsevät aina sitä, että suurituloiset saavat eniten euroja käteensä.

Arvonlisäveron korotus 22 prosentista 23 prosenttiin on jälleen askel tasaveron suuntaan. Vasemmistoliitto kannattaa ruuan arvonlisäveron alentamista. Minun mielestäni on käsittämätöntä, että ruuasta yleensä peritään arvonlisäveroa, eikä voi mennä sen saman selityksen taakse, minkä sosialidemokraatit sanovat, että kauppa vie sen. Se voi olla niin, että kauppa siitä vie, mutta mitenkä pistetään kapitalismissa yksityiset yritykset, kaupat kilpailemaan niin, jos ei niitä sosialisoida. Elikkä kyllä se ainut keino on, että ruuan arvonlisävero alennetaan, ja sitä pitää alentaa tuntuvasti. (Ed. Rajamäki: No ei missään nimessä Neuvostoliiton tielle!) — No, se saattaisi olla, jos ed. Guzenina-Richardsonin puhetta kuunteli, että pannaan kaupan monopolit kuriin. Se vaatii kyllä jotain sosialisointia tai jotain muuta vastaavaa.

Sitten tähän yleiseen työllisyyteen ja nuorten työttömyyteen: Noin 4 000 peruskoulun päättänyttä jäi ilman ammatillista jatkokoulutuspaikkaa tänä syksynä, siis 4 000 nuorta. He ovat todella suuressa vaarassa jäädä väliinputoajiksi, ja nämä hallituksen toimet, mitä hallitus esittää tässä budjetissaan, eivät tätä poista. Tämä on todella suuri ongelma. On aika tekopyhää puhua, että puututaan nuorisotyöttömyyteen ja järjestetään koulutusta, jos 4 000 nuorta jää ulkopuolelle. Mielestäni tähän tulisi ehdottomasti puuttua.

Sitten yksi pieni asia: Kun puhutaan tierahoista, niin esimerkiksi Hämeen tiepiiri saa alueellisiin investointeihin vain 400 000 euroa. Tämä on todella vähän, kun ajattelee, että siinä on Pirkanmaa ja Häme, ja tosiaan se saa 400 000 euroa erilaisiin hankkeisiin. Se on todella naurettavaa. Tierahoja tarvitaan ehdottomasti lisää.

Johanna Karimäki /vihr:

Arvoisa puhemies! On tärkeää, että kunnat pystyvät järjestämään riittävät resurssit peruspalveluihin ja tuen tarpeessa olevien ihmisten auttamiseen. Kuntien rahoitusta onkin budjetissa lisätty 750 miljoonalla eurolla ensi vuodelle, ja valtio ottaa velkaa 13 miljardia, jotta pääsemme taantuman yli. Täällä salissa puhutaan usein valtiosta ja kuntataloudesta ikään kuin ne olisivat jotenkin irralliset toisistaan. Julkista rahaa ei ole loputtomiin, vaan on välttämätöntä, että koko julkisen talouden pitää saavuttaa pitkällä tähtäimellä tasapaino.

Yksi keino vähentää julkisen puolen menoja pitkällä tähtäimellä on panostaminen ennalta ehkäiseviin toimenpiteisiin. Myöhemmin se tulee maksamaan itsensä takaisin kasvavana hyvinvointina. Kouluissa ja päivähoidossa se tarkoittaa, että lapsille on saatava pienet ryhmäkoot ja harrastusmahdollisuuksia. Perheitä on ajoissa tuettava esimerkiksi järjestämällä kotiapua ja vertaistukea. Yhteisöllisyyden vahvistaminen on oleellista, ja sitä julkinen talous voi tukea tukemalla kolmannen sektorin toimintaa, huolehtimalla yhteisten tilojen, kuten kirjastojen ja asukaspuistojen, saatavuudesta. Ennaltaehkäisy estää ongelmien kärjistymistä, mistä räikeimpänä esimerkkinä on lasten huostaanotot. Huostaanotto on yksittäiselle lapselle tragedia ja yhteiskunnalle kallista.

Ekologinen verouudistus on päässyt vauhtiin, kun työn verotuksen keventyessä on sovittu miljardin euron ympäristö- ja energiaveroista. Polttoaineveroa on kiristettävä ja porrastettava ekologisuuden mukaan. Jäteveron korotus ja porrastus tarvitaan edistämään kierrätystä ja hillitsemään materian kulutusta. Hyvä avaus budjettiesityksessä on työsuhdematkalipun uudistus, joka kannustaa siirtymään autosta julkisen liikenteen käyttäjäksi. Makeisveron ja virvoitusjuomaveron sekä tupakkaveron korotus edistävät terveyttä ja tuovat tuloja valtiolle.

Arvoisa puhemies! Nuorisotyöttömyys on kasvanut räjähdysmäisesti, noin kaksinkertaistunut vuoden kuluessa. On tärkeää saada nuorille mahdollisuuksia työllistyä tai kouluttautua. Nuorille jo puolikin vuotta toimettomana voi olla syrjäytymisen alku, mikä aiheuttaa sekä inhimillistä kärsimystä että sosiaalitoimen menoja.

1990-luvun talouskriisi jätti jälkeensä suuren joukon pitkäaikaistyöttömiä, vaikka vuosituhannen alussa puhuttiin työvoimapulasta sekä työntekijöiden ja työpaikkojen kohtaanto-ongelmasta. Nyt viime laman virheet tulee välttää ja on oltava sekä nopeita että toisaalta kuntouttavia väyliä takaisin työelämään. On tärkeää, että aktivointitoimenpiteet tulevat ulottumaan kaikille, kun tähän mennessä ne ovat koskeneet vain alle 25-vuotiaita. Työllistämistoimenpiteisiin, kuten koulutukseen, tukityöllistämiseen, työpajoihin ja etsivään nuorisotyöhön, on nyt panostettava täysillä. Myös elvytykseen panostaminen ja investointien aikaistaminen ovat järkevää politiikkaa.

Nyt, jos koska, on satsattava enemmän yrittäjyyden tukemiseen. Tukemalla pienyrittäjyyttä tuetaan suomalaisten työpaikkojen säilymistä. Kaksi kolmesta uudesta työpaikasta syntyy pk-yritykseen, ja pk-yritysten osuus kansantuotteesta on 40 prosenttia. Nyt taantuman aikana tulisi varmistaa pellepelottomille rahoitusta ideoiden jalostamiseen ja kaupallistamiseen. Globaaleilla markkinoilla valttimme on korkea teknologia ja innovointikyky. Ehkä keskeisin haaste on, että pienet toimijat löytävät toisensa ja verkostoituvat klustereiksi. Toinen tärkeä seikka on se, että pienet yritykset uskaltaisivat työllistää, ja tähän pitää miettiä toimenpiteitä. Vanhemmuudesta aiheutuvat kustannukset tulisi maksaa yhteisistä verovaroista tai vaihtoehtoisesti jakaa kaikkien työnantajien kesken, koska vanhemmuuskustannukset ovat erityisesti naisyrittäjille liian raskas menoerä.

Globaalin talouskriisin seurauksena on havahduttu siihen, että tarvitaan kansainvälistä finanssivalvontaa ja harmaan talouden torjuntaa. Suomen tulee ajaa voimakkaasti näitä asioita EU-tasolla. Harmaan talouden torjuntaan täällä kotimaassa pitäisi ottaa käyttöön käänteinen alvi rakennusalalla. Harmaa talous on kestämätöntä, koska siihen haihtuu vuosittain verovaroja, joita todella tarvittaisiin yhteiseen hyvään.

Yhteinen hyvä onkin keskeinen asia, kun mietimme tulevaisuutta. Meidän on itse kunkin opeteltava enemmän solidaarisuutta ja luovuttava joistain eduistamme, jotta pystymme huolehtimaan heikoimmista. Vanhuksille on saatava inhimillinen hoito, eikä nuorisoa saa syrjäyttää työelämästä. Ilmastonmuutos vaatii kulutuksen hillintää. On hyvä pysähtyä itse kunkin miettimään, miten parhaiten huomioimme kanssaihmiset ja tulevat sukupolvet.

Mikaela Nylander /r:

Ärade talman! Utmaningarna är stora då riksdagen står inför sin behandling av nästa års budgetproposition. Balansgångarna är många och vikten av beslut som tål en framtidsgranskning är stor. Regeringens och riksdagens absolut viktigaste uppgift i dessa tider är att stimulera och satsa på sysselsättande åtgärder, allt för att kunna rädda välfärden.

Nästa års budgetproposition finansieras delvis med lånade pengar, pengar som ska betalas tillbaka under nästa valperiod med betydligt högre ränta än den vi har idag. Frågan om hur beskattningen ska utformas för att kunna betala lånen kommer att bli den stora frågan som debatteras inför nästa riksdagsval. Det är bra konsumentupplysning inför valet med tanke på att summan vi lånar nu är betydlig. Själv tycker jag att den skattepolitiska debatten borde präglas av nytänkande och att vi faktiskt nu skulle styra in skattepolitiken till att förverkliga en grön skatteväxling där vi medvetet och konsekvent går in för att beskatta verksamhet som belastar miljön.

Inom loppet av några år kommer det finländska samhället att känna av pensioneringsvågen, och den snedvridna försörjningsbalansen är ett faktum som inte kan förbises då vi fattar beslut om hur inkomstbeskattningen ska utformas. Vikten av att vi satsar på utbildning, utveckling och forskning är större än någonsin i och med bland annat skogsbolagens omstrukturering. Miljöteknologin är en av våra främsta tillväxtbranscher om vi medvetet satsar på denna form av teknologi.

Puhemies! Olen helpottunut siitä, että valtiovalta ottaa nyt suuremman vastuun nuorista kuin mitä tehtiin edellisen laman aikana. Panostukset nuoriin, jotka ovat jäämässä sekä työelämän että opiskeluiden ulkopuolelle, ovat aivan välttämättömiä. Esimerkki tästä on muun muassa se, että ammatillisen peruskoulutuksen tarjonta laajenee 1 250 aloituspaikalla, oppisopimusmuotoista ammatillista lisäkoulutusta lisätään samalla määrällä. Työpajoihin ohjataan 0,5 miljoonaa euroa lisää, mikä kuulostaa todella vaatimattomalta summalta olosuhteisiin nähden. Monelle nuorelle joustavat opetusmenetelmät ovat ainoa keino selvitä peruskoulusta ylipäätänsä. Lisäpanostukset tähän tarkoitukseen ensi vuonna tukevat tavoitetta löytää ratkaisu jokaisen nuoren kohdalla. Välttämätöntä on myös, että hallitus esittää ryhmäkokojen pienentämisprojektin jatkamista valtionavustusten lisäyksen muodossa.

Saaristoliikenne tarvitsee eduskunnan myötävaikutusta myös ensi vuonna. Valtioneuvosto on aivan oikein linjannut, että kaikki maksut tulevat poistumaan yhteysalusliikenteestä viimeistään ensi vuoden alusta. Sopimusten muuttaminen kokonaispalvelumallin mukaisiksi palvelusopimuksiksi tullee Merenkulkulaitoksen mukaan nostamaan sopimushintoja noin 20 prosenttia. Tämä johtaa siihen, että hallitusohjelman mukaisen palvelutason säilyttämiseen päästään ainoastaan lisäämällä noin 700 080 euroa.

Alltid lämnar budgetpropositionerna något att önska. Ett önskemål jag hoppas att riksdagen i utskottsbehandlingen ännu tar en titt på och kan åtgärda är hur staten kunde kanalisera mera resurser till kommunerna för nästa år. Svårt är det också att förstå nyttan av den slalomåkning mellan skattesatser för matmomsen som man tänkt sig. Som helhet anser jag att regeringen lyckats bra i sin balansgång mellan stimulans, låneupptagning och socialt samvete.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps:

Arvoisa puhemies! Vaikka viime päivinä on saatu medioissa kuulla joitakin optimistisia näkemyksiä maailmantalouden taantuman taittumisesta, näkyvät talouskriisin jäljet monien suomalaisten arjessa vielä pitkään. Taantuma on heikentänyt entisestään jo valmiiksi heikossa asemassa olevien suomalaisten tilannetta, kun työttömyys ja lomautukset ovat lisääntyneet. Elvytystoimia tulee jatkaa, kunnes tilanne on merkittävästi vakaampi ja talous vahvasti noususuunnassa.

Nykyisessä tilanteessa olisi erityisen tärkeää, että yhteiskunta tukisi riittävästi köyhiä lapsiperheitä, kansaneläkkeen varassa eläviä, työttömiä sekä opiskelijoita. Sosiaalinen eriarvoisuus ja suhteellinen köyhyys ovat viime vuosina lisääntyneet huolestuttavasti, ja olemmekin hyvää vauhtia matkalla kohti luokkayhteiskuntaa. Samaan aikaan kun leipäjonot kasvavat ja meillä on 700 000 köyhää kansalaista, vauras eliitti vaurastuu entisestään. Näin ei saisi olla hyvinvointivaltio-Suomessa, ja hallituksen tulisikin entistä enemmän kohdentaa verotusta kansalaisten maksukyvyn mukaan siten, että varallisuusvero palautetaan ja suurituloisia verotetaan nykyistä suuremmilla tuloveroprosenteilla.

Arvoisa puhemies! Kannan erityistä huolta lapsiperheiden tilanteesta, jota eivät tee hankalaksi vain toimeentulo-ongelmat vaan myös rapautuvat lasten ja lapsiperheiden palvelut. Väsyneet vanhemmat eivät enää saa tuekseen kotipalveluita niin kuin ennen saivat, ja tämän seurauksena alkujaan pienet ongelmat voivat paisua suuriksi ja johtaa pahimmillaan huostaanottoihin. Jälleen tänään saimme lukea sanomalehdestä, kuinka huostaanotetuille lapsille etsittiin koteja. Tilanne on surullinen, ja se voitaisiin hoitaa, jos hallitus niin aidosti haluaisi.

Perheiden pahoinvoinnin lisääntyessä yhä nuoremmat lapset kärsivät erilaisista mielenterveysongelmista, joiden kanssa he liian usein jäävät täysin yksin, sillä kouluterveydenhoitajia ja kuraattoreita ei ole riittävästi eivätkä kiireiset vanhemmat ja opettajat aina huomaa avuntarvetta. Selvittämättömät lapsuuden ongelmat eivät katoa lasten kasvaessa. Ne näkyvät tulevaisuuden yhteiskunnassa aikuisten pahoinvointina, masennuksena, työkyvyttömyytenä, syrjäytymisenä, päihteiden käyttönä ja väkivallantekoina. Lasku perheiden laiminlyömisestä on kallis, ja se tulee meidän jokaisen maksettavaksi.

Arvoisa puhemies! Lapsiperheiden lisäksi vanhusten tilanne antaa syytä huoleen. Lääninhallitusten tuoreiden selvitysten mukaan laitoksissa asuvia vanhuksia sidotaan sänkyihin, teljetään lukkojen taakse ja ylilääkitään, eivätkä he pääse vessaan tai ulos eivätkä aina saa edes riittävästi ravintoa. Näiden selvitysten tultua julkisuuteen on medioissa käyty vilkasta keskustelua vanhustenhoidon tilasta. Kärkevimmissä mielipiteissä on hoitajapulan ratkaisuksi esitetty jopa ikäihmisille jaettavia kuolinpillereitä. Uskon, että monen ihmisen mielestä kuolema todella olisi armollisempi vaihtoehto kuin makaaminen vuosikaudet laitoksessa sänkyyn sidottuna, mutta kyllä hyvinvointivaltiossa täytyy löytyä inhimillisempi ratkaisu tilanteeseen. Ihmisarvoinen elämä kuuluu jokaiselle ikään ja terveydentilaan katsomatta, eikä sen toteutuminen saa olla rahasta kiinni. Ikäihmisten palveluiden järjestämiseen tarvitaan nyt kiireesti lisäresursseja, jotta vanhusten ihmisoikeuksien polkeminen loppuisi eikä kenenkään enää tarvitsisi pelätä ikääntymistä.

Arvoisa puhemies! Suomalaiset maksavat mielellään veroja saadakseen toimivat peruspalvelut. Ikävä kyllä näyttää siltä, ettei hallitus ole valmis sijoittamaan riittävästi rahaa näiden kaikkia kansalaisia koskettavien palvelujen ylläpitoon, mikä on todella lyhytnäköistä politiikkaa. Mielestäni nykytilanteessa kunnille maksettavia valtionosuuksia tulisi kasvattaa ja ne olisi syytä jatkossa korvamerkitä, jotta peruspalvelujen saatavuus pystyttäisiin paremmin turvaamaan.

Kyösti Karjula /kesk:

Arvoisa puhemies! Esillä oleva ensi vuoden talousarvioesitys pitää sisällään merkittäviä veroratkaisuja, ennen kaikkea kunnallisverotuksen perusvähennyksen korotuksen ja sekä elintarvikkeiden että ravintolaruuan arvonlisäverotuksen muutoksen ja yleisen arvonlisäverokannan noston 22:sta 23 prosenttiin. Sen lisäksi tähän talousarvioesitykseen liittyy varsin monia menolisäyksiä, perusteltuja menolisäyksiä, erityisesti nuorten työllisyyden hoitoon, yritystoiminnan vahvistamiseen. Siellä erityisesti Tekesin tutkimus- ja kehityspanokset sekä yliopistot saavat lisää rahaa, asuntotuotantoa aktivoidaan. Kaiken kaikkiaan näitten menolisäysten nettoarvo on noin 4 miljardia euroa.

Tästä, arvoisa puhemies, tulenkin tämän budjetin yleispuheenvuoron ehkä olennaisimpaan asiaan, jonka haluan nostaa esille. Tämä budjetti on laadittu erittäin vahvasti elvyttävänä, jos otetaan tämä koko taloustilanne huomioon ja ennen kaikkea tämän toimintaympäristön, voisi sanoa, poikkeuksellinen epämääräisyys ja vaikea ennustettavuus. Nimittäin viimeisten kolmen vuoden aikana meidän menomme ovat lisääntyneet noin 10 miljardilla eurolla ja vastaavasti verotulot supistuvat noin 7 miljardilla eurolla. Tämä tavallaan kiteyttää sen näkökulman, mitenkä valtava muutos tässä talouden toimintaympäristössä on tapahtunut.

Nyt me merkittävällä valtion lainanoton, velanoton, lisäyksellä tasapainotamme ensi vuoden talousarvion. Se on noin 13 miljardia euroa edellyttäen, että nämä ennusteet, joihinka tämä talousarvio pohjautuu, tulevat pitämään. Jotta me löytäisimme kestävämmän yhteiskunnallisen toiminnan uuden kehitysuran, minusta olisi ja on paikallaan käydä arvokeskustelua, mitä merkitsee se, että me olemme siirtyneet tällaisesta toistakymmentä vuotta jatkuneesta jatkuvan talouskasvun todellisuudesta toisenlaiseen toimintaympäristöön, jossa tämä talouden supistuminen jo tämän vuoden osalta on tosiasia.

On varsin suuri kysymysmerkki, joko ensi vuoden aikana todellinen talouskasvu saadaan liikkeelle, ja jos saadaankin, niin talouskasvun taso on huomattavasti alhaisempi kuin mihinkä me totuimme 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa. Sen vuoksi on erityisen tärkeää, että me huomioimme sen, mitenkä merkittävästi työllisyysaste erkaantuu siitä tavoitetasosta, joka on nähty jo 2000-luvun alussa. Jotta me saavutamme valtiontalouden pitkäjänteisen tasapainon, työllisyysasteen pitäisi nousta noin 75 prosenttiin. Nyt tämän talousarvion pohjalta ensi vuonna työllisyysaste putoaa 66 prosenttiin elikkä meillä on lähes 10 prosenttiyksikön aukko tässä työllisyysasteessa.

Toteaisin näin, että emme voi liioitella niitä toimenpiteitä, uusia valintoja, uusia ratkaisuja, joita nyt tarvitaan nimenomaan yritystoiminnan vahvistamiseksi, työllistämisen helpottamiseksi, uusien työllisyyskäytäntöjen ylös nostamiseksi. Siksi, kun yrittäjyys-sanaa on näissä budjettipuheenvuoroissa käytetty ehkä pari kolme kertaa, erityisen voimakkaasti nostan sen, että kun puhutaan nuorten työllisyyden ja työllistämisen merkityksestä, me emme saa unohtaa sitä, että myös nuorten yrittäjyyden vahvistamiseen budjetti pitää sisällään kannusteita, mutta jatkossa niitä tulee meidän löytää vielä nykyistä enemmän.

Tuulikki Ukkola /kok:

Arvoisa puhemies! Jo debatissa tuotiin esille, että tämä hallitus on tehnyt sosiaalisesti oikeudenmukaista politiikkaa, oikeudenmukaisinta ehkä pitkään aikaan, ja ehdottomasti olen samaa mieltä. Perusvähennyksen korotus on yksi osoitus siitä tässä ja tulevassa budjetissa. On niitä aikaisemmissa ollut aika monta, jos aletaan käydä niitä läpi.

Minä sanoisinkin, että tällä hallituksella sydän jyskyttää ihmisen puolella, ei oikealla eikä vasemmalla, vaan ihmisen hyväksi, ihmisten puolella. Ja tämän takia voikin melkein suositella, että otamme vaarin ed. Kalliomäen ja Vanhasen ideoista ja menemme vaaleihin jatkossa "ihmisten puolueen nimissä" elikkä yhdistämme porvarivoimat ja teemme vaalivoiton ihmisten hyväksi. Näin sitä pitää. Kiitoksia vaan demareille, ed. Kalliomäelle, uudesta ideasta.

Sitten menisin budjettiin ja kiittäisin ensiksi siitä, että Pohjanmaan radan korjaukseen eli Seinäjoki—Oulu-ratahankkeeseen lopultakin ohjattiin ensi vuodelle 40 miljoonaa euroa. Tämä on oululaisen kansanedustajan ja oululaisten kannalta erittäin hyvä asia. Samalla päätettiin Kokkola—Ylivieska-kaksoisraiteen rakentamisesta. Molemmat ratahankkeet ovat erinomaisia esimerkkejä siitä hallituksen pitkän aikavälin politiikasta, jota se on harjoittanut ilmastonmuutoksen hidastamiseksi. Toivottavasti jatkossa voitaisiin myös kaksoisraide vetää Ylivieskasta Ouluun. Se on meidän pohjoissuomalaisten kansanedustajien yksi tähtäin.

Sitten menisin siihen asiaan, joka on täällä monta kertaa tullut esille, tähän meidän velkaantumiseemme. Meikäläinen, joka on syntynyt niinä aikoina, jolloin ei ole ollut palveluja, saa ihmetellä, miten sitä on ylipäätänsä pärjännyt elämässä, kun ei ole ollut ketään, joka kantaa, pitää kädestä kehdosta hautaan. Miten tässä on ylipäätänsä pärjännyt, kun ei ole ollut kunnallisia palveluja eikä muitakaan palveluja? Ja nyt huudetaan näitten palvelujen perään ja kuntien perään, kunnallisten palvelujen perään, ja valtion pitää tukea kuntia, koska ne ovat panneet kaiken menemään niinä hyvinä vuosina, jotka ovat olleet.

Me joudumme, aivan kuten edellinenkin puhuja sanoi, tekemään jonkinlaisia arvovalintoja jatkossa. Tämmöinen velkaantuminen ei kerta kaikkiaan voi jatkua. Tänä vuonna velkaannumme 10 miljardia euroa, ja ensi vuonna nettolainanotto on 13 miljardia euroa. Elikkä valtion velkasuhde on tulevaisuudessa nimellisarvoltaan 78 miljardia euroa parin vuoden päästä. Tämä on aivan hirvittävä summa. Se on kaksi kertaa niin paljon kuin valtion tulot. Minä en puhu nyt bruttokansantuotteesta, vaan valtion tuloista, vuosituloista. Me olemme velkaa kahden vuoden vuositulot. Millä me maksamme tämän? Meidän on pystyttävä priorisoimaan, mitä me haluamme, mitä me tältä yhteiskunnalta haluamme. Pappa betalar -yhteiskunta ei voi jatkua. Jokaisen on ryhdyttävä kantamaan vastuuta omasta itsestään, omasta perheestään, omasta elämästään. Yhteiskunta on sitä varten, että se auttaa heikkoja ja että se auttaa pudonneita, mutta yhteiskunnan ei pidä elää ihmisten elämää ihmisten hyväksi.

Sitten puuttuisin siihen asiaan, että kun valtio on näin suuresti velkaantunut, niin kunnat huutavat, että pitää antaa lisää rahaa. Kunnat ovat osittain itse syyllisiä omaan kurjuuteensa. Hyvinä vuosina ne eivät säästäneet, vaan panivat kaiken menemään, tuhlasivat, tekivät hallinnollisia rakenteita, jotka eivät palvelleet ihmistä. Nyt näitä pitäisi yrittää purkaa, ja siinä se vasta työ on. Risikon malli on yksi esimerkki siitä, mitä meidän on jatkossa tehtävä sairaanhoidossa.

Minä olisin vielä halunnut sanoa yhden asian, jonka toivoisin jatkossa myös jokaisen kansanedustajan ymmärtävän. Me olemme paitsi kansanedustajia myös kuntapäättäjiä, ja meillä on siellä velvollisuus priorisoida ja meillä on kunnissa velvollisuus ottaa esille se, että tämä peli ei yksinkertaisesti voi jatkua. Ei kaikkiin menoihin, kaikkiin elämän asioihin, tarvita kuntaa ja kättä ja holhoojaa. Kyllä ihmisten täytyy pystyä elämään itse omaa elämäänsä.

Pia Viitanen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Ukkolalle vaan se, että kun puhuitte kuntien rakenteista, niin kyllä minä sitten pikkuisen toivottaisin kokoomukselle tällaista ryhdistäytymistä niin, että saataisiin tämä viime kaudella liikkeelle lähtenyt Paras-hanke ja sitä kautta kuntien rakenteellinen uudistaminen ja vahvistaminen isommiksi peruskunniksi liikkeelle. Nythän tämän hallituksen aikana on valitettavasti nämä tehostamistoimet jätetty ö-mappiin, ja kokoomus on ollut tässä täysin hampaaton, valitettavasti.

Arvoisa puhemies! Täällä on porvarien puolelta kysytty, kuinka ihmeessä sosialidemokraatit voivat kantaa samaan aikaan huolta sekä valtionvelasta että kunnista. Onpa kamalaa, siis uskallamme kantaa huolta sekä valtionvelasta että kunnista ihan samaan aikaan! Se on ilmeisesti jonkun logiikan mukaan kovin epäloogista ... (Ed. Pulliainen: Kyllä Ukkolalta kaikki onnistuu!) — Se ei ollut valitettavasti edes ed. Ukkola, vaan täällä käytti muistaakseni kokoomuksen ryhmäpuheenjohtaja Ravi tämän suuntaisen puheenvuoron, ja aikaisemmin pääministeri Vanhanen ihmetteli tätä samaa, sanoi, ettei ole päätä eikä häntää, kun näistä kahdesta asiasta kannetaan huolta.

Tässä nyt tahallisesti tai tahattomasti unohdetaan se, että politiikka on arvovalintoja, ja meillä on tasan tarkkaan erilaiset arvovalinnat kuin tällä istuvalla oikeistohallituksella. Me voisimme ottaa sosialidemokraatteina velkaa ihmisten työllistämiseen, uuden kasvun luomiseen ja ihmisistä huolehtimiseen, ja olemme erittäin huolissamme, että porvarihallitus nyt ottaa hyvin tuhlailevasti sitä samaa velkaa, ei suinkaan työllistämiseen vaan nimenomaan hyväosaisten veronkevennyksiin. Tällä tavalla otettu velka on turhaa velkaa. Tämä on isoa laatua oleva erilainen arvovalinta, joka pitäisi tässä salissa ymmärtää, mutta vähän on tänään ollut sellainen meininki, että tahallaankin ymmärretään toisten sanomisia täällä väärin.

Me olemme viestineet siitä, että on äärimmäisen huolestuttavaa, että hallituksen talouspolitiikka on tässä tilanteessa, kun pitäisi olla tosi skarppina, hyvin epäviisasta. Olemme nähneet, että se ei juurikaan työllistä, hyväosaisten veronkevennykset menevät sukanvarteen ja Euroopan unionin laajuisesti meidän työllisyytemme kehittyy melkein kaikkein huonoimmin. Samaan aikaan — olemme nyt saaneet jopa uusia arvioita kansantaloustieteilijöiltä — itse asiassa, kun puhutaan koko julkisesta taloudesta, tämä politiikka ei edes käytännössä elvytä. Esimerkiksi professori Matti Tuomala arvostelee aika kovin sanoin sitä, että samaan aikaan, kun valtio keventää veroja ja toivoo tietynlaista kasvupolitiikkaa, kunnissa pakotetaan kunnat toimimaan täysin päinvastoin. Kyllähän me kaikki laskutaitoiset tiedämme, mihin tämä yhtälö käytännössä johtaa: se johtaa siihen, että elvytystä ei käytännössä ole. Esimerkiksi tämä professori sanoo hyvin kriittisesti sen, että hallitus nimeää korkeasuhdanteessa lupaamansa tuloveron alennukset elvytykseksi jälkikäteen laman puhjetessa eli jälkikäteen toimet, mitkä korkeasuhdanteessa luvattiin veropoliittisiksi, nimetään vaan elvytykseksi — ja anti mennä samalla linjalla. Eli talouspoliittista linjaa ei tarkastella eikä tarkisteta totaalisesti muuttuneessa taloustilanteessa. Tämä on iso talouspoliittinen virhe.

Toinen ongelma on se, että paitsi että talouspolitiikka on epäviisasta tässä suhteessa, se on myös epäreilua, koska tämä politiikka johtaa siihen, että samaan aikaan, kun hyväosaiset saavat valtionveron alennuksia, kunnissa pieniosaiset maksavat lisää veroja, kun kuntaverot nousevat. Kunnissa se heikompi, joka tarvitsee vaikka terveyspalveluita, kärsii, kun palveluita leikataan. Lapsiperhe kärsii, kun kouluissa ryhmäkoot kasvavat; eivät ne pienene, vaikka täällä hallitus kertoo aivan toista, ne kasvavat. Menkää kysymään, kysykää Tampereelta, kysykää mistä kunnasta tahansa, ryhmäkoot kasvavat. Ja jos joku täällä väittää, että vanhustenhoidon tila on tänä päivänä hyvä kunnissa, niin minä kyllä väitän täysin toista. Minusta on melkein loukkaavaa se, että täällä sanotaan, että kunnat tuhlailevat rahojaan, samaan aikaan kun vanhustenhuoltomme on siinä kunnossa kuin se on. On inhimillistä pitää huolta vanhuksista, ikäihmisistä. On inhimillistä pitää huolta lapsista. Tämä talouspolitiikka on epäreilua, koska kuntien kurjistamisen seurauksena vanhukset ja lapset kärsivät.

Käytännössä, puhemies, haluaisin myös yhteen kysymykseen vastauksen hallitukselta. Se nousi täällä perjantaina esiin. Viime keväänä ministeri Pekkarinen muun muassa ja monet muut hallituspuolueiden ihmiset sanoivat, että pitäisi saada vihdoin hyväosaisetkin jollain tavalla mukaan lamatalkoisiin, edes jollain tavalla saada hyväosaiset mukaan lamatalkoisiin. Kun tätä kysyttiin sitten perjantaina, että no millä tavalla nämä Pekkarisen vaateet nyt sitten näkyvät tässä lisätalousarviossa tai talousarviossa, niin vastaus oli kutakuinkin, että eivät mitenkään. Yritettiin selitellä, että sillä tavalla juu, että tehdään vaan inflaatiotarkistuksia veroasteikkoihin, mutta ku-ka tahansa ymmärtää, että tästä ei nyt voi olla kysymys vaan siitä, että hyväosaisetkin tulisivat mukaan näihin lamatalkoisiin.

Nämä ovat meidän huolemme, ja olemme koko ajan esittäneet oppositiosta SDP:nä oman vaihtoehtomme, jossa työllistetään enemmän, jossa tehdään erilaisia arvovalintoja, ei oteta turhaa velkaa hyväosaisten veronkevennyksiin vaan otetaan velkaa uuteen kasvuun, työpaikkoihin, kuntien palveluihin ja ihmisistä huolta pitämiseen. Tämä on meidän vaihtoehtoinen linjamme.

Samaan aikaan olemme esittäneet lisää työllisyysmäärärahoja ja myös merkittävää talouspoliittista linjausta siihen, että luodaan ympäristövetoista talouskasvua eli satsataan nimenomaan viherkaulustyöpaikkoihin paljon enemmän kuin hallitus nyt satsaa. Minusta on surullista, että täälläkin esimerkiksi vihreät käyvät kovasti vaatimassa tätä ja sanomassa, että tämä on hyvä linja, (Puhemies: 5 minuuttia on ylittynyt!) mutta kun siihen käytännössä olisi mahdollisuus, niin näin ei sitten hallitus tosiasiassa toimi. Tämä on myös vakava talouspoliittinen virhe ja tarkoittaa, että talouspolitiikka on paitsi epäviisasta, epäreilua myös aika vanhanaikaista.

Jyrki Yrttiaho /vas:

Arvoisa herra puhemies! Täällä on tässä budjettikeskustelussa paljon puhuttu lähimmäisenrakkaudesta. Voi sanoa, että siitä puhe, mistä puute. Kapitalistisen kilpailuyhteiskunnan kovat arvot näyttävät ruokkivan suorastaan julmaa suhtautumista niihin ihmisiin, joiden ei katsota enää olevan tarpeeksi hyödyllisiä. Taitelijaprofessori Utriolle he ovat yli 70-vuotiaita. Ketkä ovat sitten seuraavaksi vuorossa?

Vanhustenpalveluja koskevassa keskustelussa olisi syytä ottaa käyttöön terve järki. Lamasta huolimatta Suomen kansantuote on noin 70 miljardia suurempi kuin 10 vuotta sitten. Meillä on varaa hoitaa vanhuksemme nyt ja tulevaisuudessa, jos on poliittista tahtoa.

Herra puhemies! Ministeri Katainen väisti loppupuheenvuorossaan kysymykseni siitä, mihin on kadonnut budjettiesityksestä laivanrakennuksen innovaatiotuki. Tämän vuoden budjettiin sitä ei ole kirjattu, eikä sitä ole myöskään ensi vuoden varsinaisessa budjettiesityksessä. Budjettikirjassa sivulla 491 on vain pitkä viiva. Ministeri Katainen vain totesi täällä, että telakkateollisuuden vaikeaan tilanteeseen varaudutaan.

Tässä salissa on aivan liian vähän kiinnitetty huomiota teollisuuden ja erityisesti vientiteollisuuden tilauskantaan ja työllisyyteen ja siihen, että se on romahtanut. Tuoreimmat tiedot kertovat muun muassa metalliteollisuuden tilauskannan pudonneen lähes 40 prosenttia puolessa vuodessa. Jokainen voi laskea, mitä se tarkoittaa runsaasta 200 000:sta alan työntekijästä. Suomen telakkateollisuus muun muassa on äärimmäisen vaikeassa tilanteessa. Nykyinen tilauskanta valmistuu. Maailmalla on käynnissä raaka pudotuspeli. Onko meillä varaa menettää yksi johtavista vientiteollisuuden aloista ja suoraan yli 20 000 työpaikkaa?

Ministerit Pekkarinen ja Katainen vierailivat Turussa muutama viikko sitten ja vannoivat ja lupasivat, että jo tämän vuoden lisäbudjettiin ja ensi vuoden budjettiin määrärahaa telakkateollisuuden innovaatiotukeen myönnetään. Tämän tuenhan myös EU sallii. Avoin suuri kysymys on, aikooko hallitus kantaa vastuunsa suomalaisen laivanrakennusteollisuuden ja mittavan osaamisverkoston säilymisestä. Aikaa on varsin vähän.

Herra puhemies! Lisäbudjetissa ehdotetaan Rajavartiolaitokselle 58 miljoonan euron tilausvaltuutta öljyntorjuntakykyisen ulkovartiolaivan hankintaan. Tilauksen suunnitteluun käytetään tänä vuonna 3 miljoonaa. Pienillä telakoilla on parhaillaankin työn alla kotimaisia valtion tilauksia. Ne ovat tietenkin aivan oikeaa työllisyyselvytystä, perusteltuja hankintoja. Tilausten työllisyysvaikutusta Suomessa ja telakkapaikkakunnilla heikentää se, että huomattava osa tilausten arvosta teetetään alihankinnassa joko Suomen ulkopuolella, muun muassa rungot, tai Suomessa ulkomailta tuodulla halpatyövoimalla, jonka työehtoja firmat polkevat eivätkä myöskään huolehdi verojen ennakonpidätyksistä eikä muistakaan työnantajan velvoitteista. Miten hallitus aikoo varmistua siitä, ettei tilausten ja elvytyksen hyöty valu harmaan talouden keinottelijoiden taskuihin? Miten hallitus aikoo huolehtia, että kotimaisen ammattityövoiman työllistyminen pidetään etusijalla?

Täällä on kiinnitetty myös huomiota harmaan talouden torjuntaan, ja siinä totisesti on tekemistä. Kauppalehti iloitsi, miten lamasta huolimatta uusia yrityksiä syntyy ilahduttavan paljon. Tiedämme, että muun muassa rakennusalalla yli puolet uusista yrityksistä on konkurssiyrittäjien perustamia. En laisinkaan epäile, etteikö budjettiesitykseen kirjattu noin 30 miljoonan euron palkkaturvasumma toteudu ja jopa ylity näissä oloissa. Syytä olisi paneutua harmaan talouden torjuntaan entistä voimakkaammin.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Siitä samasta aiheesta jatkan, josta ed. Yrttiaho juuri puhui, elikkä harmaasta ja mustasta taloudesta.

Tässä parin repliikin verran hiillostin arvoisaa valtiovarainministeriä siinä suhteessa, mitä aiotaan nyt tehdä luvatulle käännetylle arvonlisäverojärjestelmälle, jonka toteuttamiseen on olemassa nyt aivan ainoalaatuinen mahdollisuus, kun valtio on se, joka antaa rahat rakentamiseen ja erittäin monella rakennustoiminnan lohkolla. Nimittäin tähän saakka tätä käännettyä alvia on vastustettu nimenomaan sen takia, että sen sisäänajovaiheessa valvonta on niin vaikeaa, kun ei osata muka sitä hommaa — Hollannissa se kyllä onnistuu oikein hyvin, mutta ehkä suomalaiset ovat vähemmän eteviä näissä asioissa. Mutta nyt tämä peruste on pois, nyt pystyttäisiin kerta kaikkiaan hoitamaan tämä asia sutjakasti kuntoon. Ja kun Katainen lupasi sen, että nyt tulee tämmöinen kokonaispaketti, jossa on siis tämä käännetty arvonlisäverojärjestely rakennusalalle, ja sitten on lisäksi se muu paketti, minkä hän lupasi, niin se on vaan pelkästään hyvä asia.

Arvoisa puhemies! Tämähän tarkoittaa käytännössä sitä, että veroparatiisiasia tulee nyt myöskin aivan uudenlaiseen harkintaan. Nimittäin nyt kaikki mahdolliset selvitykset ovat osoittaneet, että meillä käytössä olevaa hallintarekisterijärjestelmää käytetään häikäilemättömästi suomalaisten harmaan alueen taloustoimijoitten tulojen viemiseksi veroparatiiseihin, siis niin kuin koukataan, tekeydytään ulkomaalaisiksi hallintarekisterin avulla ja sillä tavalla saadaan ansiotonta hyötyä. Tämä asia ei ole vähäpätöinen ollenkaan, sillä hallituksen esitysten luettelossa on sijoitusrahastolakimuutos, joka tekisi sitten Suomesta vielä enemmän veroparatiisin kuin se tähän saakka on ollut. Sitä olen yrittänyt kirjoituksillani vastustaa muun muassa tässä viikonvaihteessa useissa lehdissä julkaistussa pitkässä artikkelissa. Ei missään nimessä tähän pitäisi mennä.

Arvoisa puhemies! Siihen ei hallitus mielestäni voisi mennä missään nimessä sen takia, että Oecd:stä ilmoitettiin, että Suomen hallitus on sitoutunut Oecd:n veronkierron pysäyttämisen ja lopettamisen ohjelmaan, mikä tarkoittaa juuri sitä, että hallintarekisterikikkailut loppuvat, anonyymikikkailut loppuvat, ja sijoitustoiminta tulee avoimeksi, niin että pitää tietää, mistä rahat tulevat, ja sillä tavalla myöskin rehellisyys palaa näille rahoitusmarkkinoille, sijoitusmarkkinoille. Nythän se on sillä tavalla, että koijarit pärjäävät ja rehelliset eivät pärjää, ja se on kestämätön tilanne.

Sveitsiä, joka on tunnetuin veroparatiisi Euroopan mantereella, ollaan saamassa nyt kerta kaikkiaan kuriin. Ensiksi USA sveitsiläisen UBS-pankin osalta sai merkittäviä tuloksia aikaiseksi eli 4 000 veronkiertäjän nimeä selville, ja nyt sitten Ranska on jatkanut samalla linjalla ja on ilmoittanut, että kolme sveitsiläistä pankkia on 3 000 nimeä, potentiaalisia ja ilmeisiä veronkiertäjiä, antanut tietoon, niin että asiassa voidaan odottaa menestymistä. Liechtensteinissa kävi myöskin käry, ja sen käryn yhteydessä paljastui, että suomalaisia oli sielläkin. Siis kaikkialla on suomalaisia pelureita näine veronkiertorahoineen toimimassa.

Ja mikä pahinta, arvoisa puhemies — ahaa, puhemies vaihtui, hyvää iltaa — tällä harmaan ja mustan talouden varallisuudella pelataan nyt häikäilemätöntä pörssipeliä, se on niin kuin ilmaista rahaa. Näin on Moskovassa, näin on Wall Streetillä, näin on joka paikassa, myöskin Helsingin Pörssissä, jossa indeksi on noussut 50 prosentilla puolen vuoden aikana.

Håkan Nordman /r:

Arvoisa puhemies, ärade talman! Då förslaget till budget för 2010 görs bygger det på en helt annan grund än årets budget. Då, för ett år sedan, gav en ovanligt lång god ekonomisk tillväxt ett förhållandevis stort utrymme. Sysselsättningssituationen med en stigande sysselsättningsgrad på närmare 71 procent skapade resurser.

Mutta sitten tuli romahdus Wall Streetillä, ja myös maamme on joutunut oikeastaan ilman omaa syytään vaikeaan taloustilanteeseen. Sekä julkiselta että yksityiseltä taloudelta vedetään matto alta, kun työttömyys kasvaa ja työllisyysaste laskee merkittävästi. Työllisyys on hyvinvoinnin perusta. Jos työllisyysaste laskee alle 68 prosentin tänä vuonna ja alle 66 prosentin ensi vuonna, kuten budjettiesityksessä arvioidaan, kovat ajat koettavat valtion, kuntien ja monien kotitalouksien taloudessa. Tällaista negatiivista kehitystä on pyrittävä välttämään lähes mihin hintaan tahansa. Joitakin vuosia sitten tavoitteeksi asetettiin jopa 75 prosenttia perusteluna se, että tällainen työllisyysaste loisi kestävän taloudellisen perustan valtiontaloudelle ja hyvinvointia kaikille.

Det är motiverat som regeringen gör att befrämja företagsamhet, sysselsättning och konsumtion i det här skedet även om det sker med stor upplåning. Den ekonomiska situationen de närmaste åren och åldersstrukturen i fortsättningen sätter hård press på utgiftsutvecklingen. Det krävs strukturförändringar särskilt i förvaltningen. Staten bör med olika åtgärder förmå kommunerna att genomföra kommun- och servicestrukturreformen i ramlagens anda. Det behövs större kommuner och samarbetsområden. Annars ökar ojämlikheten mellan kommunerna och invånarna runt omkring i landet.

Menetetty nuori ihminen työmarkkinoilta on uhka Suomen kansantaloudelle ja hyvinvoinnille. Maamme ikärakenne merkitsee, että tarvitaan terveitä ja hyvinvoivia, osaavia nuoria tulevaisuutta ajatellen. Edellisen laman suurtyöttömyys ja taloudelliset leikkaukset jättivät ikävät seuraukset lapsiperheille, nuorille ja lapsille, eli kaikin keinoin on vältettävä vastaavanlainen kehitys.

Kannattaa ehdottomasti panostaa enemmän nuorten työllistämistoimiin ja koulutuspaikkoihin sekä etsivään nuorisotyöhön. On aivan ilmeistä, että kouluympäristössä ollaan monien haasteiden edessä. Hallitus varaakin 30 miljoonaa opetusryhmien pienentämiseksi, 16 miljoonaa erityisopetukseen ja opinto-ohjaukseen sekä vaatii kunnilta parannuksia kouluterveydenhuoltoon.

Koululaisten fyysinen kunto heikkenee hälyttävästi ja edellyttää lisää tunteja koululiikuntaan seuraavassa opetussuunnitelmassa. Sitä odotellessa on syytä aktivoida liikuntaa eri toimenpitein kouluissa ja koulujen pihoilla.

Alla opinionsundersökningar visar att finländarna prioriterar högt den offentliga sektorns insatser i hälsovården och äldreomsorgen. Det här bör naturligtvis synas i statens och kommunens åtgärder och budgeter, inte minst i kärva tider. Primärhälsovården och det förebyggande arbetet bör fortsättningsvis stärkas. Vi väntar på kännbara resultat av projektet "Fungerande hälsovårdscentral", "Toimiva terveyskeskus". Var dröjer väsentliga åtgärder, frågar man sig.

Åldringarna har rätt till en värdig omsorg. Granskningarna visar att äldreomsorgen och särskilt institutionsvården är otillfredsställande skött på många håll i vårt land. Det här ska vi inte tillåta. Om en särskild lag för åldringsvården måste stiftas, bör kommunerna stimuleras att uppfylla kvalitetskraven med hjälp av statsstöd. Risken är stor för att kommunerna bara konstaterar att man inte har resurser för att göra det här bättre, men så kan det inte helt enkelt fortsätta.

Var dröjer för övrigt åtgärderna som ska ge rättvisa åt närståendevårdarna? De kommer att behövas mera än någonsin i fortsättningen.

Panostusten lisäämiset asuntotuotantoon, starttiavustuksiin ja energiatukiin ovat oikeita toimenpiteitä eivätkä pelkästään työllisyyssyistä tehtäviä toimia. Vuokra-asunnot, energiatehokkaat ratkaisut ja siirtyminen uusiutuvaan energiaan ovat tarpeen.

Sitten ihan lopuksi myönteisenä asiana oman alueeni kannalta totean, että Vaasan ja Seinäjoen välisen radan sähköistys voidaan aloittaa vihdoinkin ensi vuonna ja että Merenkurkun lauttaliikenne saa tukea jatkossakin, kunnes normaaliolot ja normaali perusta kannattavuudelle ovat olemassa. Sen sijaan Sepänkylän ohitustie käynnistyy vasta vuonna 2011, ja Merenkurkun luonnonperintöä on pidettävä kansallisena kysymyksenä ja siten hoidettava valtion tuella jatkossa.

Leena Rauhala /kd:

Arvoisa puhemies! Hallituksen budjettiesitystä olen tarkastellut lähinnä siitä näkökulmasta, miten se turvaa kuntalaisten ja kaikkien eri ihmisryhmien peruspalvelut. Jos yhdellä lauseella vastaan, niin käteeni lukemisen jälkeen on jäänyt, että budjettiesityksestä ei löydy vankkaa tukea peruspalveluille, ei lasten, nuorten, koululaisten, ei perheiden, ei vanhusten, ikäihmisten peruspalveluille niin, että niitä voitaisiin kehittää tai turvata, että kaikki saisivat tasaveroiset ja oikeudenmukaiset peruspalvelut eli sosiaalinen oikeudenmukaisuus toteutuisi. Paremminkin näyttää siltä, että käytännössä tapahtuu palvelujen leikkausta, koska tiedämme, että monissa kunnissa tällä hetkellä mietitään ei pelkästään lomautuksia vaan sitä, mistä kuntapalveluista voidaan supistaa ja miten maksuja korottaa. Kaikki ne tuntuvat ennen kaikkea vähempiosaisten tai paljon palveluja käyttämään joutuvien eli sairaitten kukkarossa ja sairaitten omassa terveydessä.

Arvoisa puhemies! Näen, että taloudellisesta taantumasta huolimatta meidän tulee ennen kaikkea saada meidän terveydenhuoltomme ja vanhustenhuoltomme kuntoon. Ne ongelmat, mitkä meillä ovat aivan selvästi nousseet eri yhteyksissä esille, pitäisi pystyä parantamaan. Vanhustenhoidon tuoreimmat selvitykset osoittavat, että kriisitilanne on laaja eivätkä hallituksen lupaukset vanhustenhuollon tason kohentamisesta ole toteutuneet, päinvastoin pikemminkin.

Erityisen huolissani olen omaishoitajien tilanteesta. Näen, että omaishoitajien määrää tulee lisätä sekä omaishoidon tukipalveluja laajentaa. Omaishoidon tuki tulee säätää mahdollisimman pian kattavaksi oikeudeksi sillä tavalla, että potilas ei jää ilman omaishoitoa ja jos omaishoitaja ei jaksa, potilas ei joudu laitoshoitoon. Merkittävä osa omaishoitajista jää nykyisin kokonaan tuen ulkopuolelle varojen puutteen takia.

Suomessakin kansalaiset ovat useammassa eri kyselyssä ja tutkimuksessa osoittaneet, että terveydenhuoltopalvelut ja hyvät vanhuspalvelut ovat erittäin tärkeitä. Tästä varmasti myös me täällä olemme samaa mieltä. Siitä, miten hyvät palvelut saavutetaan, emme enää olekaan samaa mieltä. Taantuman myötä entistä enemmän on peräänkuulutettu rakenneuudistusta, joka sinällään on hyvä tavoite, mutta samalla on varmistettava, että ihmisarvoiset palvelut vastaavat siihen tarpeeseen, mitä yhteiskunnassamme on. Väestö ikääntyy, vanhustenpalveluja tarvitaan entistä enemmän. Kehittyvässä vanhustenpalvelussa tarvitaan osaamista, aitoa välittämistä ja hyvää palvelua.

Vanhustenpalvelussa kuntien väliset erot ovat suuret, vaikka valtakunnalliset laatusuositukset ovat olemassa. Yksinäisyys ja syrjäytyneisyys on monessa kunnassa vanhustenhoidon uhkakuva ja todellisuutta tänä päivänä. Sosiaalinen oikeudenmukaisuus ei siis toteudu. Ihmiset ovat eriarvoisessa asemassa palvelujen saannin suhteen. Pidän erittäin vakavana sitä, että hyvinvointiyhteiskunnan suurena ongelmakysymyksenä nousee uudelleen ja uudelleen tämä vanhustenhoito ja ongelmaksi enenevässä määrin muodostuu se, ettei palveluihin löydy valtiolta ja kunnilta riittävästi rahoitusta. Eli rahoitus kaikesta huolimatta on se pohjalla oleva ongelma, en usko niinkään, että välittäminen tai se, mitä täällä on sanottu: että tarvitaan lähimmäisenrakkautta. Sitä esimerkiksi omaishoitajilla aivan varmasti on heidän toteuttaessaan sitä työtä.

Arvoisa puhemies! Toiseksi asiaksi otan koulutuksesta ennen kaikkea yliopistouudistuksen ja ammattikorkeakoulujen toimintaan suunnatut rahoitukset. Vuoden 2010 talousarviossa esitetään korotettavaksi ammattikorkeakoulun perusrahoitusta 32 miljoonalla eurolla, mutta kun koko budjettia katsotaan, niin sen budjetin myötä ei pystytä varsinaista kehittämistyötä ammattikorkeakouluissa tekemään. Sen vuoksi näen, että paitsi yliopistouudistuksen toteutukseen myös ammattikorkeakoulujen kehittämis- ja tutkimustoimintaan tulee saada lisärahoitusta.

Antti Kaikkonen /kesk:

Arvoisa puhemies! On hienoa, että täällä on tänään puhuttu lähimmäisenrakkaudesta. Epäilen tosin, että ei sitä lähimmäisenrakkauden ensimmäistä keksijää tästä salista ole tänään löytynyt, mutta hyvä, jos monta asian apostolia kuitenkin.

Valtion vuoden 2010 budjettia on valmisteltu, arvoisa puhemies, poikkeuksellisen huonossa taloustilanteessa. Suomen ja maailman talous on mennyt alaspäin hurjaa vauhtia, ja kukaan ei tiedä vieläkään varmaksi, onko pohjakosketus jo otettu.

Otan yhdeksi poiminnaksi synkistä talousluvuista teollisuustuotannon. Tuotanto tippui heinäkuussa lähes neljänneksen, 24 prosenttia, edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Tämä on heijastunut ja tulee heijastumaan edelleen teollisuuden työpaikkoihin. Tilanne on valitettavasti arkea monessa teollisuusyrityksessä, mutta niin myös monen muun alan työpaikalla. Näyttää siltä, että työttömyys Suomessa voi hyvinkin ensi vuonna kohota yli 10 prosentin, vaikka kovasti sitä vastaan ponnistelemme.

Ylijäämäisten budjettien aika on toistaiseksi ohi. Valtio velkaantuu ensi vuonna arviolta 13 miljardia euroa. Jos ajattelee budjetin loppusummaa, noin 50:tä miljardia euroa, velka otetaan vauhdilla, mutta perustellusti. Jos nyt lähtisimme rajujen leikkausten tielle, se vain pahentaisi lamaa ja ajaisi monet ihmiset ahdinkoon. Hallitus voi ja sen pitää pehmentää laman vaikutuksia ja välttää edellisen laman pahimmat virheet. Pitkän nousukauden päätteeksi Suomella on nyt luottokelpoisuutta, varaa velkaantua ja kykyä myös maksaa velkansa ainakin toistaiseksi.

Lasku elvytystoimista lankeaa kyllä aikanaan kaikkien meidän ja tulevien sukupolvien maksettavaksi, joten oikaisuliikkeitä kannattaa tehdä heti, kun taloustilanne alkaa näyttää parantumisen merkkejä. Velat on kuitenkin aina maksettava. Siksi nyt jo on aktiivisesti pohdittava keinoja tasapainottaa taloutta lähitulevaisuudessa. Tässä tilanteessa pidän kuitenkin kaikesta huolimatta hyvänä, että jo aiemmin sovittu ruuan arvonlisäveron alennus 12 prosenttiin saadaan voimaan nyt lokakuun alusta. Samoin on hyvä, että ravintolaruokailuveroa alennetaan. Ala työllistää paljon, eikä kyse ole pelkästään huvin vuoksi ulkona syömisestä, vaan myös aivan tavallisesta työpaikkaruokailusta. Ruuan hinnan laskusta hyötyvät kaikki.

Ensi kesänä kaikkia arvonlisäverokantoja nostetaan yhdellä prosenttiyksiköllä, mistä seuraa tietenkin omat harminsa. Tämä kuitenkin vähentää velanottotarvetta. Tässä tilanteessa ei ole myöskään ihme, että verotusta miettivän valtiovarainministeriön työryhmän työtä on seurattu hyvin kiinnostuneena. Lähivuosina menopaineet vain kasvavat väestön ikääntymisen ja eläköitymisen myötä. Veropohjaa pitää laajentaa erityisesti tarpeetonta kulutusta hillitsemällä. Itse toivon, että se lähitulevaisuuden tie ei niinkään ole rajujen leikkausten tie, vaan se on pikemminkin tulopohjan ja veropohjan laajentamisen ja vahvistamisen tie, Suomen tie.

Arvoisa puhemies! Lopuksi vielä totean tyytyväisyyteni siitä, että nuorisotyöttömyyden hoito otettiin painopistealueeksi budjettiin. Esimerkiksi oman vaalipiirini Uudenmaan alueella nuorisotyöttömyyden kasvu on ollut todella rajua. Työllisyyden ylläpitäminen on parasta laman torjuntaa, sillä viime taantuman laman opetuksena on muun muassa se, että työttömyys nousee monin verroin nopeammin kuin laskee. Nuorisotyöttömyyden pienentämiseksi budjetissa ehdotetaan lisärahoitusta muun muassa nuorten työllistämiseen ja ammatillisen peruskoulutuksen lisäämiseen. Nyt onkin erityisen tärkeää, arvoisa puhemies, löytää jokaiselle nuorelle oma polku aktiiviseen elämään joko työn, työharjoittelun tai opiskelun pariin. Se on samalla parasta tulevaisuuspolitiikkaa.

Päivi Lipponen /sd:

Arvoisa puhemies! Suomen teollisuus on rakennemuutoksessa. Ongelmat ovat osittain kotitekoisia. Hallitus ei puolusta suomalaista työtä. SDP lanseerasi neljä pilaria. Minä tuon esille nyt viidennen pilarin, suomalaisen työn turvaamisen tärkeyden.

Suomalaista työtä puolustetaan parantamalla työn tuottavuutta ja sitä kautta kilpailukykyä sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Nousun turvaaminen laman jälkeen on tärkeää. On varmistettava, että kotimainen vientiteollisuus on samalla viivalla kilpailijamaiden kanssa. Nyt ei metsäteollisuuden osalta ole näin toimittu. Suomalaisen työn puolustaminen merkitsee myös kansallisten etujen varmistamista maailmalla. Esimerkiksi eri valtioiden maksamat massiiviset tuet omalle metsäteollisuudelle on kiellettävä. Suomen teollisuuden on oltava samalla viivalla kilpailijoidensa kanssa. Paperin kulutus kasvaa jatkuvasti maailmalla. Haaste on se, tehdäänkö tämä paperi Suomessa. Jos ei tehdä, niin paperi valmistetaan muualla.

Maaseudun tulevaisuus -lehdessä oli viime viikolla artikkeli, jossa käsiteltiin Yhdysvaltojen jakamia tukidollareita paikalliselle sellu- ja paperiteollisuudelle. Yhdysvallat yksistään tukee oman maansa metsäteollisuutta 6—10 miljardilla dollarilla. Tuki on voimassa 2009 loppuun saakka, jatkosta vuoden 2010 osalta ei ole vielä päätetty.

EU-tavoitteista poiketen Portugalissa tuetaan omaa teollisuutta. Saksassa suorat tuet ovat 30 prosenttia, kun yritys rakentaa paperikoneen itäiseen Saksaan. Tukien maksaminen EU:n sisällä pitää saada heti loppumaan. Vähimmäistavoite Suomelle ja EU:lle pitäisi olla, että tukipolitiikka ei ainakaan jatku tämän vuoden jälkeen. Toinen vaihtoehto on maksaa tukia omalle teollisuudelle.

Olen jättänyt kirjallisen kysymyksen siitä, voisiko valtio maksaa subventiota bioenergian varjolla paperiteollisuudelle. Näin voisimme pelastaa niin metsäteollisuuden kuin mahdollistaa bioenergiantuotannon. Lisäksi syöttötariffit on suunnattava bioenergiantuotantoon, ei tuulivoimaan.

Hallituksen on taisteltava Suomen teollisuuden puolesta. Nyt on jo tehty peruuttamattomia virheitä, ja tämä budjetti, jota käsittelemme, ei lupaa hyvää. Hallitus on puhunut kovasti tutkimuksen ja tuotekehityksen puolesta, uudesta tuotannosta, joka korvaisi jo menetetyn perinteisen teollisuuden. Tässä kerron yhdestä mahdollisuudesta:

Euroopan tutkimusinfrastruktuurin strategiafoorumin Esfrin tiekartta on ollut EU-maiden päättäjien käsittelyssä. Useat maat ovat laatineet omia kansallisia tiekarttojaan, priorisoineet hankkeita sekä varanneet tarvittavaa rahoitusta. Me Suomessa olemme myös saaneet tiekartan valmiiksi, mutta keskustelu prioriteeteista sekä rahoituslähteiden etsintä ovat edelleen vielä pahasti hallitukselta kesken. Mitä hallitus oikein tahtoo? Aika alkaa käydä vähiin, jotta Suomi voisi hakeutua meille tärkeissä hankkeissa riittävän vaikutusvaltaiseen asemaan. Meillä pitää olla tiedossa oma tahtotilamme sekä siihen liittyvät rahoituspäätökset. Nämä puuttuvat budjetista. Esimerkiksi naapurimaissa ollaan jo edellä. Ruotsi sai hiljattain isännöitäväkseen miljardiluokan Esfri-hankkeen. Vetämättömän hallituksen takia Suomen rooli ja vaikutusmahdollisuudet jäävät päätöksiä odotellessa pieniksi.

Meidän tulisi pyrkiä isännöimään vaativia infrastruktuureja. Hankkeet tuovat mukanaan paljon sellaista lisäarvoa, jolla on tulevaisuudessa suuri merkitys. Edistynyt infrastruktuuri synnyttää huippuluokan tutkimusta ja lisää teollisuusyhteistyötä. Houkuttelemalla huippututkimusta Suomen kansallinen osaamistasomme kehittyy ja omista tutkimusryhmistämme tulee haluttuja kumppaneita kansainvälisiin hankkeisiin. Samalla syntyy uusia innovaatioita, joita kotimainen teollisuus voi hyödyntää. Suomella korkean teknologian maana on hyvät edellytykset toimivan teknologian siirtoon yritysten ja tutkimusmaailman välillä. Nämä vaikutukset näkyvät pitkällä aikavälillä myös kansantaloudessa esimerkiksi parantuneen työllisyytenä.

On murheellista seurata, kuinka tilaisuudet valuvat läpi sormien. Suomen kansa maksaa kovan laskun tämän porvarihallituksen toimettomuudesta.

Heli Järvinen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ensi vuoden budjetin laatiminen on ollut haastava tehtävä. Talouden taantuma on supistanut tuloja, ja valtion velkaa joudutaan kasvattamaan 13 miljardilla eurolla. Lisäksi sitten vielä budjetin sisältä on jouduttu siirtämään euroja akuutteihin työllisyysmenoihin, aivan kuten pitääkin, mutta aina tietenkin herää kysymys siitä, lähtevätkö nämä oikeista toiminnoista pois. Kaikkein suurin oma murheeni liittyy verotukseen, joka on vahvasti ja vahvaa kyytiä tasapäistymässä; me olemme siirtymässä tässä maassa tasaveroihin. Tulen vielä näihin veroihin esityksen loppupuolella takaisin.

Mutta paljon tapahtuu kaikkea hyvääkin. Oman puolueeni naisjärjestön puheenjohtajana en malta olla ottamatta esiin sitä, että isäkuukausi pitenee kahdella viikolla. Vaikka aika on lyhyt ja askel pieni, niin suunta on ainoa oikea. Pidennys vahvistaa isien asemaa perheissä ja tukee jaettua vanhemmuutta perheen arjessa, jolloin myös äidin on helpompi palata työelämään. Se on askel juuri siihen suuntaan, että vanhemmuuden kustannukset edes minun elinaikanani joskus jaetaan nykyistä tasaisemmin. Jos tässä asiassa ei olisi saatu liikahdusta tällä hallituskaudella, olisin pitänyt sitä suurimpana tappiona, kun kuitenkin otetaan huomioon, että eduskunnassa istuu ennätysmäärä naisia. Toivon mukaan tähän saadaan vielä parannusta näinä loppuvuosina.

Mutta myös maahanmuuttajanaiset tarvitsevat tukea. Monika-Naiset saavat Ray:n avustusta, mutta entä muut pienemmät järjestöt? Miten käy 1325-toimintaohjelman toteutumisen, johon Suomi myöskin on sitoutunut? Miten se turvataan ja mitä toimia aiotaan tehdä, kun ministeriöt eivät ole budjetoineet ensi vuodelle erikseen rahaa ohjelman toteuttamiseen?

On aivan selvää, että jatkossa kuntien tilanne tulee radikaalisti huononemaan. Vaikka kunnille on ohjattu yhteensä 730 miljoonaa euroa lisärahaa, toivon, että tämä tuleva ahdinko saisi kuntia tekemään nykyistä enemmän rakennemuutoksia, rakenneuudistuksia, omassa palvelurakenteessaan, ja toivon myöskin siihen löytyvän valtion rahaa myöhemmin.

Veteraanit ovat saaneet lisäystä omille määrärahoilleen. Opiskelijan mahdollisuus saada sairauspäivärahaa paranee. Nykyinen lainsäädäntöhän on vain vaikeuttanut opiskelijan siirtymistä opintotuelta sairauspäivärahalle, mikä on johtanut pitkäaikaisesti sairastavien opiskelijoiden toimeentulo-ongelmiin. Hyvä, että tähän tulee nyt parannus.

Mutta moni asia myös huolestuttaa. Kehitysyhteistyömäärärahojen leikkaus tuntuu ehkä erityisen ikävältä. Suomen tavoitteena on ollut nostaa kehitysyhteistyömäärärahat YK:n suosittelemaan 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta. On tietenkin hienoa, että näihin rahoihin saadaan 4 miljoonaa euroa lisää, jolloin prosentti tulee olemaan 0,54, mutta verrattuna alkuperäiseen suunnitelmaan se on 60 miljoonaa euroa vähemmän, mikä on vaikea pala nieltäväksi.

Ruuan arvonlisäveron laskemiseen olen suhtautunut aina kriittisesti. Jos tällä nyt tehdyllä ratkaisulla saadaan aikaan hallitussopu niin, että kukaan ei menetä kasvojaan, hyvä niin. Haluan kuitenkin nostaa vielä yhden pikkuasian esiin ruuan arvonlisäverosta: Kauppiaille nimittäin tämä ratkaisu tuottaa turhaa lisätyötä, josta monet kauppiaat ovat minulle puhuneet ja jota voisi helpottaa yhdellä ihan pikkuruisella keinolla. Nyt olemme päättäneet, että alv:n muutokset tapahtuvat aina kuun lopussa. Molemmat nämä muutosajankohdat tarkoittavat vaan sitä, että kauppiaille nämä tapahtuvat keskellä viikkoa, ja heillä vaan olisi paremmin aikaa muuttaa hintalappuja sunnuntaina, eli toive olisikin, että alv:n muutokset voisivat tapahtua maanantaista alkaen.

Mutta vielä vähän veroista. Suomessa on noin 1,5 miljoonaa taloutta, ja näistä yhden hengen kotitalouksia on peräti miljoona. Näistä miljoonasta lähes kolmasosa elää köyhyysrajan alapuolella. Erityisesti tästä näkökulmasta erilaiset tasamaksut ovat huolestuttavia, niin kiinteistöverot, sähkölaskut, lehtilaskut kuin televisioluvat. Ne maksavat aina täysin saman verran sekä yksin asuvalle että isommalle perheelle, ja siksi tarvitsemme verotukseemme selkeää progressiota.

Anna-Maja Henriksson /r:

Ärade herr talman, arvoisa puhemies! För ett år sedan kraschade den amerikanska banken Lehman Brothers. Vad som hände sedan är i dag historia. Vi vet att vi ännu en lång tid framöver kommer att se följdverkningar av den amerikanska bankkrisen och den globala recessionen, trots att världsekonomin nu visar tecken på att i viss mån ha stabiliserats.

För euroländerna har situationen ljusnat i och med att nedgången i ländernas bnp har avstannat, men ännu fortsätter den ekonomiska krisen att kasta sin skugga över sysselsättningsläget som dess värre hos oss förväntas försämras ytterligare nästa år. När efterfrågan på exportmarknaden stannar av och våra företag inte får sina produkter sålda, ja då syns det naturligtvis som permitteringar och dess värre uppsägningar.

Arvoisa puhemies! Ei ole olemassa helppoa reseptiä yhtälön ratkaisemiseksi saadaksemme taloutemme jälleen tasapainoon ja markkinat vetämään. Selvää on, että Suomen on nyt panostettava talouden elvyttämiseen samanaikaisesti, kun hyvinvointiyhteiskuntana meidän on huolehdittava vaikeassa asemassa olevista kanssaihmisistä. Hallituksen talousarvio vuodelle 2010 kiinnittää tähän huomiota ja ottaa monien elvytys-toimenpiteiden ohella huomioon kaikkein pienituloisimmat. Perusvähennyksen korottamista 2 200 euroon pidän lämpimästi tervetulleena, samoin kuin hallituksen linjausta olla leikkaamatta tulonsiirtoja, kuten lapsilisiä, työttömyyskorvauksia, kansaneläkettä tai opintotukia.

Att en hög sysselsättningsgrad är den bästa garantin för välfärdssamhället, det vet vi. Välfärden måste skapas innan den kan fördelas. Just nu när sysselsättningsgraden kraftigt försämras finns inga goda alternativ, andra än att öka upplåningen. Regeringens förslag att låna 13 miljarder euro är dess värre nödvändigt. Men summan ska också betalas tillbaka, det måste vi också i den här salen komma ihåg. Det är vi och framtidens skattebetalare, dvs. dagens barn, som ska se till att det vi nu lånar också en dag betalas bort. Det ter sig också klart att tiden för inkomstskattelättnader därför kommer att vara förbi i nästa års budget förutom för dem med de allra lägsta inkomsterna.

I kommande budgetar är det helt enkelt nödvändigt att det också ingår skattehöjningar, höjningar som ska bygga på rättviseprincipen så, att den som förtjänar mera alltid också betalar mera i skatt än den som förtjänar mindre. Ändå får man inte ge avkall på den viktiga principen om att det alltid måste löna sig att jobba.

Herr talman! För många kommuner är situationen också nu synnerligen svår och många är de kommuner som tvingas höja sin skattesats nästa år. Därför är regeringens linjedragning att försöka stärka kommunernas ekonomi med ökad andel av samfundsskatten riktig. Men klart är att alla kommuner inte kommer att ha så stor nytta av den reformen. Något utrymme att skära i kommunernas statsandelar finns det däremot inte, och till den delen är regeringen också på rätt spår. Sammanlagt satsar regeringen 730 miljoner euro mera på kommunerna i nästa års budget i jämförelse med detta år. Jag välkomnar också varmt de ökade anslagen till kommunerna för mottagande av flyktingar.

Arvoisa puhemies! Nyt on tärkeää ryhtyä voimakkaisiin toimenpiteisiin kasvavaa nuorisotyöttömyyttä vastaan. Meillä ei ole varaa antaa nuorten koulutettujen tottua olemaan vailla töitä. Heidän tulee tuntea itsensä tarpeellisiksi, päästä mukaan työelämään ja osallistumaan aktiivisesti yhteiskunnan rakentamiseen. Tämän vuoksi hallituksen panostukset nuorisotyöhön talousarviossa ovat erityisen tervetulleita.

Väestörakenteemme pitää huolta siitä, että meillä on odotettavissa tulevina vuosina työvoimapula. Tämä vaatii määrätietoisia kohdennettuja toimenpiteitä. Jossain vaiheessa taloutemme lähtee taas kasvuun. Silloin kaikkien työpanosta tullaan tarvitsemaan, jotta pyörät voidaan pitää pyörimässä maassamme ja siten pystytään takaamaan hyvinvointi tulevaisuudessa.

Herr talman! Jag är också synnerligen nöjd med att regeringen går in för att permanenta systemet med alterneringsledighet. Det beslutet kommer i exakt rätt tid och det ger äldre möjlighet till en betald sabbatstid från arbetet på upp till ett år för att samla krafter och för att orka fortsätta längre i arbetslivet samtidigt som det öppnar dörrarna för den arbetslösa att komma in på arbetsmarknaden.

Herra puhemies! Suomen tulisi olla edelläkävijä lakien noudattamisessa myös niiden lakien suhteen, jotka takaavat maamme suomen- ja ruotsinkieliselle väestölle palvelut omalla äidinkielellään. Valitettavasti tässä asiassa on nykyään suuria puutteita monella alueella. Hallituksen kertomus kielilainsäädännöstä on yksiselitteisesti osoittanut tämän. Tilanne vaatii toimenpiteitä, ja yksi sellainen voisi olla selvittää kieliasiainvaltuutetun viran perustamista ja osoittaa tähän selvitykseen pieni summa, pieni määräraha, ensi vuoden talousarvioon. Tulen tekemään tästä asiasta myös talousarvioaloitteen.

Ärade talman! Slutligen, Finland behöver livskraftiga regioner och i det bygget är infrastruktur som vägar, hamnar, tåg och flygförbindelser av avgörande betydelse. Nästa år kommer att vara ett utmanande år för såväl den statliga som den kommunala ekonomin, men låt oss ändå tro att året inte präglas så mycket att blod, svett och tårar som av tro, hopp och kärlek.

Sanna Lauslahti /kok:

Arvoisa puhemies! Budjetti pysäyttää. Finanssikriisi ohitse, luottokriisi ohitse, reaalitalouskriisi päällä, syvenemässä, ellei vienti lähde uudelleen vetämään. Työttömien määrä tulee valitettavasti kasvamaan. Yhä useampi työpaikka siirtyy halvempiin maihin, sieltä ne eivät tule takaisin. Mihin olemme menossa? Teemmekö oikeita asioita?

Tulopohjamme on 6,3 miljardia pienempi kuin vuonna 2008. Lähivuosina velka ylittää jopa 100 miljardin rajapyykin. Se on paljon, kun vertaamme lukua budjettiperusteisiin tuloihin 37 miljardia euroa vuonna 2010. Se, mikä eniten huolestuttaa, on velkaan liittyvät korot. Elämme tänään alhaisten korkojen aikaa. Korot voivat nousta velan ja korkotason myötä. Laskin tuossa iltapuhteikseni, että ne saattavat olla jopa 6—8 miljardia tulevina vuosina, ja jos vielä haluamme maksaa velkaa pois vaikkapa 2 miljardia, niin meidän velanhoitomenomme voivat nousta lähivuosina 8—10 miljardiin euroon.

Mistä näin valtavat rahat voidaan saada? Laajentamalla valtion veropohjaa, myymällä omaisuutta, leikkaamalla menoja sekä ehkä todennäköisimmin huolehtimalla siitä, että meillä on myös työpaikkoja tulevaisuudessa.

Olisi hyvä saada mahdollisimman pikaisesti käsittelyyn eduskuntaan palautumissuunnitelma, jossa käytäisiin läpi toimenpiteet, joilla valtion nenä saadaan vedenpinnan yläpuolelle, ja se, mikä on se ajanjakso, jonka kuluessa me pystymme yleensä nostamaan sen nenämme vedenpinnan yläpuolelle. Velkaa tulee jäämään meille pitkäksi aikaa rasitteeksi. Taidamme olla tilanteessa, jossa tulemme keräämään tulevaisuudessakin velkaa velan päälle. Edellisen laman jäljiltä jäi runsas 50 miljardia euroa, ja nyt olemme jälleen keräämässä uutta taakkaa. Emme tainneet lyhentää kuin 20 miljardia euroa sitä vanhaa lamavelkaa. Voimme vain kuvitella, kun seuraava vaikea ajanjakso tulee, minkälainen huippusumma jälleen tullaan keräämään.

Mistä me sitten uutta rahaa saisimme? Tietenkin katse kohdistuu Temmin puolelle ja siihen, minkälaiset panostukset meillä on tutkimukseen ja tuotekehitykseen, minkä kautta joko löydämme uusia liiketoiminta-alueita tai vahvistamme yritystemme kilpailukykyä. Temmin altahan löytyy ennätyssumma teknologiaan ja innovaatiotoimintaan, 870 miljoonaa euroa. Kun sen päälle vielä laitetaan opetusministeriön alla olevat rahat, päästään pariin miljardiin euroon. Tietenkin on pohdinnan paikka, kun rahaa on — ja sitä on itse asiassa todella paljon — käytetäänkö sitä vaikuttavasti tai Suomen kannalta järkeviin tulevaisuushankkeisiin. Tätä jään pohtimaan.

Verotuksella ja työnantajamaksuilla on myös oma tärkeä merkityksensä kilpailukykymme lisäämisessä ja muihin yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaamisessa. Ministeri Katainen totesi, että välillisellä verotuksella voidaan saada lisätuloja 2 miljardia euroa. Se on hyvä, vaikkakaan ei riittävä summa. Valtion tulopohjaa tullaan laajentamaan jatkossa yhä enemmän välillisen verotuksen kautta, mikä on varmasti kilpailukyvyn kannaltakin järkevä päätös. Nostetaan arvonlisäveroa ja myös lisätään haittaveroja. Verotusta tullaan käyttämään niin ilmastonmuutoksen kuin myös terveyden edistämisen tarkoituksiin.

Tässä yhteydessä haluan kiittää hallitusta makeisveron palauttamisesta ja myös virvoitusjuomaveron korotuspäätöksistä. On myös syytä selvittää, miten sokeri- tai rasvavero tulevina vuosina saatettaisiin ottaa käyttöön. Verotus on aivan oiva väline terveyttämme edistämässä. Samalla saadaan kerättyä myös valtion kipeästi kaipaamia veroeuroja sinne pussin pohjalle. Tietenkin osan näistä lisäeuroista voisi myöskin korvamerkitä terveyttä edistäviin palveluihin.

Puhemies! Muutama sana keltaisesta kirjastamme. Keltainen kirja sisältää paljon hyvää. Kirja sisältää halua tehdä Suomesta parempi paikka. Esimerkiksi opetuksen puolella näkyy satsauksia luokkakokojen pienentämiseksi, kerhotoimintaan ja kieliohjelman laajentamiseen. Arki kunnissa näyttää toiselta kuin budjettikirjamme hyvät asiat ja toiveet. Kieliohjelmia karsitaan, luokkia kasvatetaan, tukiopetus- ja jakotunteja karsitaan ja kerhotoimintaa ajetaan alas.

Arjen ja budjettikirjan välillä on liian suuri kuilu. Joudummekin jatkossa pohtimaan entistä enemmän, mikä on valtion ja kunnan välinen suhde. Miten paljon voimme enää luvata keltaisen kirjamme sisällä kuntien järjestämisvastuulla olevista palveluista, varsinkin kun aikomuksemme on karsia normeja ja myös valtion rahallista ohjausta siirtymällä yhä enemmän asukasperusteiseen valtionosuusmalliin? Mielestäni tältä osin meillä on syytä pohtia ja miettiä, olemmeko aivan oikeassa suunnassa. Joiltakin osin kannattaisin korvamerkintöjä, kuten ed. Heikkinenkin totesi debatointipuheenvuorossaan.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Tänään on käyty keskustelua jo ennen tätä kello 14 alkanutta keskusteluvaihetta: tuolla ulkona oli Heikki Hurstin köyhyysmielenosoitus, jossa puhuttiin lähimmäisenrakkaudesta. Myös täällä salissa aloitti aiheesta valtiovarainministeri, jota myös tuolla ulkona kovasti odotettiin paikalle silloin, kun tämä köyhyysmielenosoitus oli. Se taisikin kyllä alkaa jo aamupäivän puolella.

Puhemies! Kun tätä keskustelua lähimmäisenrakkaudesta ja välittämisestä käyvät täällä Vanhasen toisen hallituksen ministerit, on kyllä paikallaan todeta, että tämä hallitus on ulkoistanut tuon välittämisen. Se on ulkoistanut sen kunnille ja myös oman välittämisensä torjunut ja antanut sen usein potilaiden ja vanhusten lähimmäisten yksinoikeudeksi. Tietysti jokaisella lähimmäisellä on se lähimmäisenrakkaus, mutta julkinen valta nimenomaan nojautuu siihen ja jättää oman vastuunsa täyttämättä, kun tietää, että huonokuntoinenkin ikääntynyt aviopuoliso huolehtii siitä vielä huonokuntoisemmasta usein oman terveytensä hinnalla. Ja omaishoitajalla, joka saa sitten omaishoitajakorvausta, pientä palkkiota, usein tämä palkkio menee veroihin, siitä ei paljon jää. Eli oma lähimmäisenrakkaus ihmisillä on se voima, jolla pyöritetään vanhustenhoivaa tässä maassa aika pitkälti.

Siinä ei tietenkään ole mitään vikaa, että ihmisillä on vastuu lähimmäisistään, mutta siinä on vikaa, jos ei yhteiskunta vastaa omasta osuudestaan. Tässä mielessä hallituksen politiikka ei ole oikeudenmukaista. Kunnat usein käyttävät myös omia taloudellisia ongelmiaan tekosyynä, kun ne heikentävät omaa vanhustenhoivaansa ja terveydenhoitoaan, ja tähän antaa kyllä aihetta valtiovalta, kun se ei tarvittavalla voimalla vastaa omista velvollisuuksistaan. Perustuslain mukaanhan viimesijainen vastuu on kuitenkin valtiovallalla siitä, että kunnilla on resurssit järjestää omat hoitotoimensa ja oman palvelurakenteensa.

Arvoisa puhemies! Ed. Tynkkynen täällä käytti puheenvuoron, jossa hän totesi, että vasemmistoliiton ja sosialidemokraattienkaan puolelta ei ole kylliksi tuettu ekologista verouudistusta. Mielestäni ed. Tynkkynen ei tässä kuunnellut tarkkaan, mitä esimerkiksi puheenjohtaja Arhinmäki sanoi. Hän puhui maa-ainesveron tuomisesta, siis uudesta maa-ainesverosta, joka ohjaisi maa-ainesten käyttöä kestävämmällä tavalla. Samoin jäteveron laajentaminen yksityisille kaatopaikoille on agendallamme. Se on opposition halu, ja myöskin ympäristövaliokunnassa olen havainnut, että kokoomuksen suunnassa on puhuttu tämän puolesta. Meidän pitää lisätä tämän tyyppisiä veroratkaisuja, ja varmasti hallitus saa tukea oppositiosta, jos se näitä vie eteenpäin. Windfall-verotus on ollut kauan esillä, ja täytyy näistä kaikista varsinaisista ekologisista veroista todeta, että varsin heikosti ne hallituksessa ovat edenneet. Niitä ei ole tuotu eduskuntaan.

Hannakaisa Heikkinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Budjettikirjaa lukemalla tulee tuntuma, että tässä taantumassa ollaan monessa kohtaa ajoissa liikkeellä. Viime laman aikana syntyi pitkäaikaisia vaurioita, kun muun muassa peruspalveluita jouduttiin leikkaamaan kovalla kädellä, joskus ehkä tarpeettomankin kovalla, sillä leikkausten jälkiä paikkaillaan vieläkin.

Tutkimukset 1990-luvun laman vaikutuksista perheisiin, kouluun ja lapsiin ovat osoittaneet, että lama lisää lasten tunne-elämän ja käyttäytymisen ongelmia. Lähitulevaisuuden suuri haaste tuleekin olemaan se, miten pystymme välttämään viime laman kaltaiset supistukset julkisissa peruspalveluissa ja minimoimaan nykyisen taantuman suorat vaikutukset ja heijastevaikutukset muun muassa lasten, nuorten ja lapsiperheiden arkeen. Tässä suuri vastuu on kunnilla.

Kovan lähtökohdan asettaa kuntatalouden tilan nopea kiristyminen, kun yhteisöveron tuotto on nykyisen taantuman seurauksena romahtanut. Ensi vuonna kuntien verotulojen arvioidaan vähenevän vielä hieman tämän vuoden tasosta. Siksi onkin ensiarvoisen tärkeää, että valtio auttaa kuntia tasapainottamaan talouttaan ja tulojen ja arvioitujen menojen välistä kuilua. Tälle ja ensi vuodelle suunnattava noin 760 miljoonan euron panostus on välttämätön apu, mutta kuntien täytyy tietysti itse löytää lisäratkaisuja muun muassa rakenteellisia uudistuksia tekemällä ja tuottavuutta parantamalla.

Kuntien tilannetta helpottaa sekin, että valtionosuuksiin tehdään täysimääräinen indeksikorotus ja että veroperustemuutosten aiheuttamat menetykset kompensoidaan. Myös kuntien investointeihin tulee vetoapua opetustoimen perustamishankkeisiin sekä sosiaali- ja terveystoimen investointeihin suunnattavien miljoonien kautta. Nämä osaltaan työllistävät ja tuovat helpotusta vaikkapa kouluihin, joissa kärsitään homeongelmista.

Valtionosuuden runsaan 21 miljoonan euron korotus määrätään kohdistettavaksi muun muassa syyskuussa voimaan tulleen vammaispalvelulain uudistuksen toimeenpanoon, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon ja äitiys- ja lastenneuvolapalvelujen parantamiseen sekä perusterveydenhuollon ja ikäihmisten palvelujen kehittämiseen. Toivon, että näin myös oikeasti tapahtuu ja rahat menevät sinne, minnekä ne on tarkoitettu.

Vetoankin jälleen kerran kuntapäättäjiin siinä, että paniikkinappulaa ei painettaisi. Peruspalveluista säästäminen johtaa helposti kalliimpien erityispalveluiden lisääntyvään käyttöön myöhemmin, ja lasku on niin inhimillisesti kuin euroina mittava. Tämä pätee kautta linjan lapsiperheiden palveluista vanhusten tilanteeseen. Lääninhallitusten antamat selvitykset toivat viimeistään yleiseen tietoisuuteen vanhustenhuollon tilan maassamme. Tästä keskustelemme kuitenkin yksityiskohtaisemmin välikysymyksen yhteydessä. Vanhuksista huolehtiminen on kuitenkin hyvä esimerkki siitä, että vaikka rahat ovat tiukalla, olisi toisessa vaakakupissa aina oltava myös ihmisarvon.

Arvoisa puhemies! Ilahduttavaa on, että nuorisotyöttömyys on ensi vuoden budjetissa nostettu vahvaksi painopisteeksi. Nuorten valmentavan työvoimapoliittisen koulutuksen lisääminen ja suuntaaminen perusopetuksen tai ylioppilastutkinnon jälkeiseen nivelvaiheeseen on hyvä esimerkki täsmätoimenpiteestä. Koulutukseen sisältyy myös henkilökohtainen räätälöinti, mahdollisuus kokeilla erilaisia työtehtäviä sekä jälkiohjaus. Te-toimistojen ohjaus- ja neuvontapalveluihin lisättävät virat tulevat samoin varmasti tarpeeseen. Nuorten työpajatoimintaan satsaaminen sekä ammatillisen peruskoulutuksen opiskelupaikkojen määrän lisääminen on myös oikeaa politiikkaa tässä tilanteessa.

Erityisesti nuorten aikuisten jaksamiseen vaikuttaa se, että sairastuneen opiskelijan asema paranee ensi vuonna. Uudistuksen myötä opiskelija voi hakea sairauspäivärahaa ja päätös voidaan antaa, vaikka opintotuki olisi maksussa. Nykytilannehan on, että opiskelijan pitää ensin lakkauttaa opintotukensa, vaikka varmuutta sairauspäivärahan saamisesta ei ole. Sairastaminen opintotuella on voinut johtaa opintotukien perimiseen takaisin ja siihen, että jäljelle jäänyt opintotukiaika ei ole riittänyt tutkinnon suorittamiseen asti.

Arvoisa puhemies! Budjetin sosiaalista otetta korostavat myös muun muassa kunnallisverotuksen perusvähennyksen nostaminen odotettua enemmän sekä ruuan arvonlisäveron alentaminen, jotka helpottavat pienituloisten kansalaisten tilannetta. Niin ikään kansaneläkkeen ja muun perusturvan alentumisen estäminen kuluttajahintojen laskun vuoksi on sosiaalisesti oikeudenmukaista.

Tärkeää niin periaatteellisesti kuin käytännössä monen vanhenevan veteraanin kannalta on se, että veteraanien vuosittaiseen kuntoutukseen lisätään määrärahoja 1,8 miljoonaa euroa. Veteraanijärjestöjen itse toivoma, pienituloisille ja eniten hoitoa tarvitseville suunnattu veteraanilisä toteutuu niin ikään. Sotiemme veteraanit ovat keski-iältään jo noin 87-vuotiaita. Ei ole enää aikaa eikä mitään perusteluja vitkutella kuntoutus- tai muiden rahojen suuntaamisessa niille, jotka maamme itsenäisyyden puolesta taistelivat. Hallitus toimii oikean suuntaisesti, ja toivoisin myös niiltä veteraanijärjestöiltä, joilla itsellä vielä omaisuutta on, nopeaa toimintaa varallisuuden realisoimiseksi ja käyttämiseksi veteraanien hyväksi.

Olli Nepponen /kok:

Arvoisa puhemies! Tänään on kiitelty hallitusta siitä, että hallitus on tosissaan pyrkinyt ottamaan vastaan haasteen, joka on tämä rahoituskriisi, joka on sittemmin muuttunut ja on reaalitalouden kriisi. Suomi oli, kuten jo päivällä totesin, Euroopan maista eniten viennin varassa toimiva valtio, ja siksi meidän osaltamme pudotus oli jyrkkä. Se, että me hoidamme sitä velkaantumalla, on tietenkin äärimmäisen kova haaste. Siksi on myöskin katsottava tulevaisuuteen ja ryhdyttävä miettimään keinoja, miten tämä kertyvä velka, joka kiihtyvällä vauhdilla tulee, voidaan aikanaan myöskin maksaa takaisin.

Viime laman aikana, josta ei ole kovinkaan pitkä aika, kiitos oli teknologiateollisuuden, joka nosti viennin kukoistukseen ja edesauttoi tiukan valtion taloudenpidon myötä, että velan osuus bkt:stä saatiin putoamaan niin alas kuin se sitten oli tullut tähän kriisiin mennessä. Siksi on paikallaan myöskin muistuttaa siitä, että silloin kun hoidetaan elvytystä, on nähtävä, että tulevaisuudessa on myöskin verojen ja muiden maksujen kiristämisen aika.

Pari sanaa turvallisuuskysymyksistä.

Edellisen kerran, kun 2000-luvun alussa kriisi koetteli, hallitus esityksessään joutui silloin puuttumaan puolustuksen määrärahoihin ja muun muassa Puolustusvoimien toimintamäärärahoihin, mikä merkitsi muun muassa kertausharjoitusten, lentotuntien ja sotaharjoitusvuorokausien määrän mittavaa vähentämistä. Tällä kerralla näin ei tapahdu, vaan kuitenkin perustoimintoja edelleen voidaan ylläpitää, vaikka tiukennusta tapahtuu, samoin kuin poliisin puolella myöskin voidaan työttöminä olevia poliiseja palkata lisää. Turvallisuus vaatii jatkuvasti myöskin varojen kiinnittämistä siihen.

Eräs asia: On valitettavaa, että kun muutama vuosi sitten säädimme edellisen eduskunnan aikana vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta lain, jossa Maanpuolustuskoulutus ry:lle annettiin viranomaistehtäviä vapaaehtoisen maanpuolustuksen koulutuksessa, niin vaikka nämä tehtävät vaativat myöskin varoja, valitettavasti nuo varat eivät ole riittäviä. Huolimatta siitä, että eduskunta joka vuosi on lisäyksiä toivonut, hallitus ei esityksessään ole näitä lisäyksiä toteuttanut.

Tänään on kovasti kuultu veteraanien kuntoutukseen liittyvistä asioista. Aivan oikeutetusti veteraanit muistuttivat meitä siitä, että lupaukset, mitkä on annettu vuosittaisesta kuntoutuksesta, eivät toteudu. Kysymys on sittenkin aivan pienistä rahoista. Valitettavan usein meille kerrotaan, että per rintamaveteraani rahat pysyvät ennallaan.

Mutta kun katsotaan, mihin rintamaveteraaneille suunnatut rahat menevät, niin sotilasvammakorvauksiin, siis sotainvalideille, suunnataan 201 miljoonaa euroa, sotainvalidien laitosten ylläpitoon suunnataan 65 miljoonaa euroa ja sotainvalidien puolisoille 3 miljoonaa euroa — siis yhteensä noin 270 miljoonaa euroa, suurin piirtein 11 000—12 000 sotainvalidille. Sen sijaan vähän yli 60 000 veteraania nauttii rintamalisiä 56 miljoonaa euroa ja saa kuntoutusta 34 miljoonalla eurolla. Tässä on se suhde, joka pitää muistaa, kun mietitään, miksi kuntoutusmäärärahat eivät riitä.

Sotainvalidit, kuten on tietenkin oikeutettua, vievät valtaosan niistä varoista. Kun meille kerrotaan, että per rintamaveteraani määrärahat pysyvät samoina, kun poistuma on valitettavan suuri, niin se johtuu siitä, että tämä jakosuhde on tällainen.

Reijo Kallio /sd:

Arvoisa puhemies! Suomen talous on tänä vuonna ollut erittäin jyrkässä laskussa. Arvioiden mukaan bruttokansantuote tulee tänä vuonna supistumaan 5—7 prosenttia. Valtiovarainministeriö on ennustanut, että pudotus olisi 6 prosenttia. Se on melkoinen pudotus monen kasvuvuoden jälkeen, ja tämä talouden supistuminen on näkynyt jo meidän työllisyystilanteessamme työllisyyden erittäin voimakkaana heikkenemisenä. Me olemme vuoden aikana menettäneet 100 000 työpaikkaa ja tulemme tulevien kuukausien aikana menettämään lisää, yksi arvio on, että vähintään 50 000 työpaikkaa, siitäkin huolimatta, vaikka taloudessa olisi tapahtunut jo käänne, niin kuin eräät ekonomistit ovat arvioineet.

Työttömyys on lisääntynyt erityisesti vientiteollisuudessa ja rakentamisessa. Metsäteollisuuden vaikeudet me tiedämme ja tunnemme. Niistä on paljon keskusteltu täälläkin, ja näyttää siltä, että vaikeuksia on kerääntymässä yhä enemmän myös telakkateollisuudelle. Tilanne on heikkenemässä myös julkisella sektorilla, mikä mielestäni tässä suhdannetilanteessa on erittäin huolestuttavaa. Työttömyyden torjunnan tuleekin olla selkeästi talouspolitiikan ykkösasia. Se toki maksaa, mutta niin maksavat työttömyyskin ja siitä aiheutuvat sosiaaliset ongelmat.

Vanhasen hallitus on julistanut harjoittavansa Euroopan elvyttävintä talouspolitiikkaa. Tämä elvytys on vain 90-prosenttisesti ollut verojen keventämistä, minkä vaikuttavuus on ollut erittäin heikko. Tulokset ovat huonoja. Rahat eivät ole menneet kulutukseen vaan säästöön. Edellä mainitsin tämän työttömyyden heikkenemisen, se on yksi osoitus tästä elvytyksen epäonnistumisesta, ja kun vertaamme EU-maiden bruttokansantuote-ennusteita tälle vuodelle, niin täytyy sanoa, että Suomi yhdessä Baltian maiden ja Irlannin kanssa on EU:n rupusakkia. Meillä bruttokansantuote ennusteiden mukaan tulee supistumaan 1,5-kertaisella nopeudella verrattuna EU:n keskiarvoon, ja tätä ei pelkästään meidän vientiriippuvuutemme selitä, vaan kyllä tässä on syynsä myöskin elvytyksen epäonnistumisella. Mielestäni hallituksen elvytystoimet ovat olleetkin huonosti kohdennettuja, viipyileviä ja riittämättömiä.

Totesin edellä, että tilanne julkisella sektorilla on heikentymässä. Mielestäni tässä tilanteessa valtion ja kuntien ei pidä omilla toimillaan tilannetta pahentaa. Olisikin perusteltua, että tuottavuusohjelman kaapuun puettu valtion henkilöstön vähentämisohjelma arvioitaisiin uudelleen. Kunnat puolestaan tarvitsevat tuntuvan lisäyksen valtionosuuksiin, muuten edessä ovat laajat lomautukset, palvelujen leikkaukset ja verojen korotukset. Minun mielestäni on täysin perusteltua, että lamassa valtio toimii puskurina. Sitten kun talous elpyy, valtiolla on myöskin huomattavasti paremmat mahdollisuudet kerätä verotuloja, yhteisöverotuottoja, myyntivoittoveroja ja muita suhdanneriippuvaisia veroja, joilla velkaa myöskin pystytään maksamaan takaisin ihan eri tavalla kuin kunnat pystyvät tekemään.

Työllisyyden kannalta myös rakentaminen on tärkeässä roolissa. Se on kotimarkkinatoimintaa eikä täten riippuvaista vientikysynnästä. Työpaikka rakentamisessa luo työpaikkoja muilla aloilla. On arvioitu, että miljoonan satsaus ra-kennussektoriin synnyttää 17 henkilötyövuotta. Tämä on erittäin hyvä suhdeluku. Toistaiseksi hallituksen toimet rakentamisen vauhdittamiseksi ovat jääneet mielestäni liikaa näpertelyksi, näin esimerkiksi vuokra-asuntotuotannon tukemisessa. Nopeat ja vaikuttavat toimet rakentamisen vauhdittamiseksi ovat välttämättömiä, ja rakentamisen osalta toivoisin hallituksen herkällä korvalla kuuntelevan Rakennusteollisuutta ja muita rakennusalan ammattilaisia.

Metsäteollisuuden osalta olen odottanut hallitukselta toimenpiteitä tilanteen parantamiseksi. Niitä ei ole kuulunut.

Toivon, että telakkateollisuuden tukemiseksi valtio toteuttaa metalliteollisuustyöryhmän toukokuussa julkistaman ohjelman, jossa esitettiin kymmenkohtainen alushankintojen ja alusten peruskorjausten ohjelma. Tällä voitaisiin helpottaa tulossa olevaa vaikeaa tilannetta.

Arvoisa puhemies! Työvoimapoliittisten toimien piirissä oli kesällä vähemmän ihmisiä kuin edelliskesänä. Tätä logiikkaa en ymmärrä, onhan työttömyys tänä vuonna ollut ihan eri lukemissa kuin viime vuonna. Nämä työvoimapoliittiset toimet, on sitten kyse tukityöllistämisestä, työpajatoiminnasta, koulutuksesta jne., ovat monille ihmisille ainoa keino pysyä mukana työelämässä.

Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors

Arvoisa puhemies, värderade talman! 16 vuoden ajan ovat pakolaisten vastaanotosta kunnille maksettavat laskennalliset korvaukset olleet samalla tasolla. Hallitus esittää, että niitä korotettaisiin ensi vuonna. Toivomme, että tämä auttaa niin sanottujen kuntapaikkojen saamiseen pakolaisille. Nimittäin valtion, kuntien ja järjestöjen vastaanottokeskuksissa odottaa tällä hetkellä noin 350 henkilöä varsinaista kotipaikkaa siihen oikeutettuina. Tämä odottaminen on kallista yhteiskunnalle ja vaikeuttaa myöskin kotouttamista. Budjettivaikutus tällä 10 prosentin nostolla, mitä me esitämme, on noin 2,5 miljoonaa euroa.

Toinen uudistus on, että Pääkaupunkiseudun kunnat ovat neuvotelleet valtion kanssa niin sanotusta aiesopimuksesta maahanmuuttajien työllisyyden ja kotoutumisen tukemiseksi. Nyt aiesopimus voidaan panna täytäntöön, kun talousarviossa on varattu 2 miljoonaa euroa sopimuksen toimeenpanoon. Sopimus on tärkeä panostus kunnilta ja valtiolta kotouttamisen parantamiseen. Täällä maahanmuuttaja joutuu odottamaan aivan liian pitkään työvoimapalveluja, ja se on myöskin este kotouttamispolun aloittamiselle. On tärkeää panostaa aktiivisesti kotouttamiseen myös taloudellisesti vaikeampina aikoina.

Ärade talman! Huvudstadskommunerna har förhandlat med staten om ett så kallat intentionsavtal för att stöda invandrares sysselsättning och integrering. Nu kan avtalet ingås när det föreslås att 2 miljoner beviljas för de tilläggsresurser som behövs på te-kontoren och te-centraler för att genomföra det som finns i intentionsavtalet. Och de är de viktigaste satsningarna här i huvudstadsnejden när det gäller integrationspolitiken. Invandrare i huvudstadsregionen måste idag vänta i månader på att få komma för den första intervjun, få arbetskraftsservice. Avtalen ska också råda bot på detta alltså och förbättra invandrares situation på arbetsmarknaden och förbättra utbildningen och därmed försnabba integreringen. Det är ytterst viktigt att Finland satsar aktivt på integrering också under ekonomiskt kärvare tider.

Flera av satsningarna på de andra ministeriernas moment kommer också invandrare till godo. Det gäller för undervisningsministeriets del för den miljon som tillades på invandrares språkkurser samt kompletterande utbildning för att få yrkeskompetens från annat land att gälla också här i Finland. Den här utbildningen är mycket kostnadseffektiv och det är ett bra sätt att få yrkeskunnig arbetskraft ut på arbetsmarknaden.

Arvoisa puhemies! Hallitus esittää myös lisäpanostuksia turvapaikkatutkintaan niin, että henkilöstöä lisätään poliisin, Maahanmuuttoviraston ja hallinto-oikeuden turvapaikkakäsittelyyn. Käsittelyaikojen lyhentyminen edellyttää koko ketjun tehokkuuden varmistamista. Sisäministeriön laskelmien mukaan panostus turvapaikkatutkintaan tehostaa käsittelyä ja lyhentää odotusaikaa sen verran, että vastaanottopuolella syntyy kolminkertainen säästö. Jo keväällä Maahanmuuttovirasto sai enemmän päätöksentekijöitä, ja heinäkuussa virasto teki enemmän päätöksiä kuin mitä tuli samana aikana hakijoita maahan. Tämä on taitekohta ja edellytys sille, että käsittelyajat saadaan lyhenemään. Niiden lyhentyminen on sekä inhimillistä hakijoille, jotka odottavat päätöstään, että valtiontaloudellisesti järkevää, koska ihmisten odotuttaminen vastaanottokeskuksissa ei ole halpaa.

Maahanmuuttoviraston lisäksi myös Helsingin hallinto-oikeuden resursseihin on esitetty lisäystä turvapaikkavalitusten käsittelyyn. Lisäystä esitetään myöskin poliisille. Tämä on erittäin tärkeää, sillä yhteensä turvapaikkatutkintoja poliisissa on kesken noin 970 kappaletta. Poliisi tarvitsee resursseja myös kielteisen päätöksen saaneiden maasta poistamiseen. Ulkomaalaispoliisin arvio on, että tämän vuoden aikana jo tehdyistä täytäntöönpanokelpoisista päätöksistä noin 500—600 on sellaisia, joita ei vastaavana aikana ole pystytty panemaan toimeen.

Arvoisa puhemies! On tärkeää, että turvapaikkapäätöksentekojärjestelmämme on nopea. Tulemme antamaan syyskauden aikana hallituksen esityksen ulkomaalaislain muuttamisesta. Siihen tullaan sisällyttämään muun muassa säädöksiä oikeuslääketieteellisistä tutkimuksista iän selvittämiseksi. Sen lisäksi pyritään karsimaan mahdollisia väärinkäytöksiä, jotka liittyvät perheen kokoajana toimimiseen ja kasvattilapsiin. Toimeentuloedellytyksiä koskevia säännöksiä tarkistetaan ja tarpeetonta kuulemismenettelyä ehdotetaan myöskin karsittavaksi. Hallitus siis antaa tämän esityksen myöhemmin tänä syksynä.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Hallitus esittää sekä lisäbudjetissa että tässä varsinaisessa budjetissa huomattavia lisäsummia turvapaikanhakijoiden määrän lisääntymisestä aiheutuviin menoihin. Mitkään menolisäykset, ministeri Thors, eivät kuitenkaan riitä, jos me jatkamme nykyistä hölmöilyämme näissä turvapaikka-asioissa. Suomeen on tänä vuonna tullut satoja turvapaikanhakijoita EU-maa Bulgariasta. Nämä turvapaikanhakijat tietävät, että heillä ei ole mitään mahdollisuutta saada Suomesta turvapaikkaa. Kuitenkin he hakevat, osa jopa useamman kerran, turvapaikkaa Suomesta. Minkä vuoksi? Siksi, että he tietävät, että käsittelyajat Suomessa kestävät parisen kuukautta, ja jo tämä käsittelyajan pituus ja sinä aikana maksettava toimeentulotuki ovat riittäviä perusteita hakea Suomesta turvapaikkaa. Tämähän on täysin järjetöntä.

Meidän pitää saada nämä käsittelyajat niin lyhyiksi, mieluummin päiviksi kuin viikoiksi, niin että viesti sinne lähtöpaikkaan on se, että Suomesta ei turhaan kannata turvapaikkaa tulla hakemaan. Mitä te aiotte tehdä, jotta nämä käsittelyajat lyhenevät mieluummin päiviin kuin viikkoihin puhumattakaan kuukausista?

Jukka Gustafsson /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kommentoin vähän samassa hengessä kuin ed. Zyskowicz, osin myöskin viime viikonlopun Helsingin Sanomien synnyttämän tiedon pohjalta, joka vahvisti sitä käsitystä, että meille tulee valtava määrä turvapaikanhakijoita, joilta se oikeus on jo evätty toisessa EU-jäsenmaassa. Voisi nyt kohtuudella edellyttää sitä, että sellainen pikakäännytys olisi mahdollinen eikä olisi tämmöistä ikään kuin myöskin kansalaisten kannalta demoralisoivaa tilannetta, joka loukkaa niitten turvapaikanhakijoitten oikeutta, jotka ovat liikkeellä ihan oikealla asialla.

Oli tärkeä kuulla tämä, mikä on budjetissa, että nämä laskennalliset korvaukset kunnille lisääntyvät.

Sitten vielä oikeastaan kysymys: Minun mielestäni tällaisten turvapaikkapäätösten tulisi olla niin ennakoitavia ja niillä pitäisi olla niin selkeät perusteet, että myös turvapaikanhakija itse voi ne ymmärtää. Olisin oikeastaan tehnyt tästä kysymyksen, onko tilanne nyt näin.

Olli Nepponen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On helppo yhtyä kahteen edelliseen puheenvuoroon. Säännöksiä on tiukennettava, käsittelyä on nopeutettava, ja säännöksiä on tiukennettava niin, että aiheettomia hakijoita ei meille tule, tai jos tulee, ne myöskin voidaan mahdollisimman pian palauttaa tulomaahan.

Pyytäisin kyllä ministeriltä selvityksiä siitä, että kun näin mittavasti kuitenkin lisätään määrärahaa, kuinka paljon nopeutuu käsittely. Mitä toisaalta sitten tulee säästöjä, koska niitä on jo aikaisemminkin esitetty? Näillä pitää saada myöskin säästöjä aikaiseksi. Kun panostetaan käsittelyaikoihin, niin silloin myöskin syntyy jatkoajasta säästöä.

Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen hiukan kyllä hämilläni ed. Zyskowiczin puheenvuorosta. Miten tässä enää mitään ongelmia voi olla, koska ed. Zyskowiczhan ilmoitti viime syksynä vuosi sitten, että kokoomus ottaa tämän maahanmuutto- ja pakolaisasian hoitoonsa ministeri Thorsilta ja nämä epäkohdat oikaistaan? Tästä on jo vuosi mennyt, kun tämä ilmoitus tässä salissa tehtiin — taisi muuten silloinkin olla budjettikeskustelun yhteydessä — joten luulisi, että tämä on jo kunnossa.

Mutta sitten jatkaisin itse asiaan ja esittäisin kysymyksen ministeri Thorsille. Olen kuullut, että samaan aikaan kun kokoomus on pitänyt näitä puheita täällä, hallituksessa kuitenkin edelleen valmistellaan maahanmuuton lisäämistä ja helpottamista, ja että ministeri on tuomassa esityksen maahanmuuton lisäämisestä ja muun muassa työlupakäytännön muuttamisesta niin, että entistä vapaampi maahanmuutto on tarkoitus toteuttaa. Pitääkö paikkansa, että tämmöinen on hallituksessa valmisteilla? Kysyn ministeri Thorsilta: Onko tämä maahanmuuton lisääminen ja helpottaminen teidän linjanne, vai onko se koko hallituksen linja?

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Se asia, mihin ed. Heinäluoma viittaa, on se, että hallituksen niin sanotussa puoliväliriihessä suurimmat hallituspuolueet, keskusta ja kokoomus, ottivat aktiivisen roolin maahanmuuttoasioista hallituksen sisällä käytävässä keskustelussa. Se osaltaan johti hallituksen asettamaan työryhmän sen selvittämiseksi, miten aiheettomia turvapaikkahakemuksia Suomessa voidaan vähentää. Työryhmä on jättänyt mietintönsä, ja ministeri Thorsin johdolla valmistellaan tällä hetkellä eduskuntaan näillä näkymin marraskuussa annettavaa lakiesitystä, jossa pyritään tekemään meidän lainsäädäntöömme sellaisia muutoksia, jotka olisivat omiaan vähentämään Suomeen kohdistuvia aiheettomia turvapaikkahakemuksia.

Mitä tähän akuuttiin kysymykseen näistä bulgarialaisista aiheettomista turvapaikanhakijoista tulee, niin siinä on edellytettävä ministeri Thorsilta pikaisia toimenpiteitä, joilla näitä käsittelyaikoja aivan ratkaisevasti pystytään lyhentämään ja sitä kautta lähettämään sinne lähtöpaikkaan se viesti, että aiheetonta turvapaikkahakemusta Suomeen ei kannata tulla jättämään.

Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin olemme bulgarialaisten hakemusten osalta noudattaneet nopeaa menettelyä. Poliisi antaa virka-apua. (Ed. Zyskowicz: Se ei ole riittävän nopeaa!) Tässä on kyse siitä, että meitä sitoo muun muassa 4 viikon aika, jolloin heillä on oikeus poistua maasta. Me olemme kuitenkin kehottaneet heitä poistumaan nopeammin, mutta on erittäin tärkeää, että poliisi antaa nyt virka-apua meille tässä tilanteessa ja myöskin vastaanottotoiminta on sillä lailla järjestetty, että se ei ole vetotekijä näitten henkilöitten osalta. Sen lisäksi heitä on informoitu aktiivisesti, ettei kannata tulla, ja vielä talven aikana on muutettava myöskin lainsäädäntöä. Todellakin virka-apua ja nopeita päätöksiä; ei ole kyse kuukausien käsittelyajasta, vaan muutamasta päivästä, viikosta näitten ryhmien osalta.

Mitä tulee sitten siihen, kuka on ottanut aloitteen: Kun me katsomme lukuja, niin vuoden alussa tuli noin parisataa turvapaikanhakijaa Irakista, 180—200 kuukaudessa. Nyt tämä määrä on ollut 40—50 hakijaa. Tämä viittaa siihen, että tehokkaampi keino, joka viestii meidän linjastamme, on muun muassa se, miten me arvioimme eri maiden turvallisuustilanteen, ja Maahanmuuttovirasto otti tähän kantaa huhtikuussa. Sen lisäksi jo ennen tätä puolivälitarkastelua olin esittänyt, että on tarpeen ottaa asia esille, ja pyytänyt valmistelemaan nimenomaan ikätestit, niin että kielitestien ohella on näitä tekijöitä, joihin ehkä voimme vaikuttaa ja selvittää paremmin hakijan todellisen alkuperän.

Tässä todellakin pyrimme tietenkin siihen, että päätökset ovat niin ennakoitavia ja ymmärrettäviä kuin mahdollista, mutta siinä on omat haasteensa, enkä ole siinä esimerkki.

Niin kuin totesin täällä, ed. Nepponen, tehokas käsittely todella merkitsee kolminkertaista säästöä verrattuna siihen panostukseen, mitä me prosesseihin aikaansaamme. Kyse on tietenkin koko hallituksen maahanmuuttopolitiikasta, ja siitä huolimatta, että on huolestuttava työllisyystilanne, on tärkeää, että erityisosaajia voidaan saada maahamme, mutta edellytämme, että työnantajat ovat niin sanotusti hakeneet ihmisiä ensin Suomesta ja EU:n alueelta, että EU-preferenssi olisi siinä muutoksessa, josta on keskusteltu hallituksessa, ja on ollut tällainen linjaus, että on EU-preferenssi. Ensin pitää todistaa, että on Suomesta tai muusta EU-maasta hakenut osaajia.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Siitä, kun bulgarialainen turvapaikanhakija tulee maahan, menee ehkä noin kaksi kolme kuukautta, ennen kuin hän on poistunut Suomesta saatuaan luonnollisesti perusteettomaan hakemukseensa kielteisen päätöksen.

Onko tämä nykyinen aika liian pitkä? On. Mistä me sen tiedämme? No, siitä me sen tiedämme, että tänne tulee uudemman kerran aiheettomia bulgarialaisia tai romanialaisia turvapaikanhakijoita, jotka tietävät tullessaan, että he eivät voi saada Suomesta turvapaikkaa, ja kuitenkin he tulevat. Siitä me tiedämme, että se aika on liian pitkä. Se on riittävä vetovoimatekijä tulla tänne Suomeen, että täällä on tiedossa kahden kuukauden, kolmen kuukauden täydellinen ylläpito ja toimeentulotuki päälle. Ihmiset tulevat rutiköyhistä oloista. Se on riittävä syy tulla Suomeen.

Tässä ei ole, ministeri Thors, mitään järkeä. Meidän pitää lyhentää tätä aikaa. Teidän pitää olla tässä aktiivinen, lyhentää se aika mieluummin päiviin ja viikkoihin kuin kuukausiin, ja tällaisia esityksiä me teiltä odotamme. Ehkä siihen toimeentulotukeen puuttuminen on yksi tekijä, jolla voitaisiin näitä aiheettomia hakemuksia ennalta estää.

Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllähän tämä ed. Zyskowiczin puheenvuoro viittaa siihen, että ei tämä asia ole oikein hallituksen käsissä, jos hallituspuolueiden omissa eduskuntaryhmissä on näin voimakas tyytymättömyys siihen, mitä tehdään.

Oli kyllä mielenkiintoinen puheenvuoro, minkä ed. Zyskowicz tässä käytti. Epäilen kuitenkin, voiko tämä nyt olla niin, että jätetään yksi nainen vastuulliseksi koko hallituksen politiikasta eli tämä kaadetaan ministeri Thorsin niskaan. Ei vaikuta kovin reilulta toiminnalta.

Mutta palaan vielä tähän laajempaan maahanmuuttoasiaan. Kysyin, ministeri Thors, teiltä sitä, onko tarkoitus tuoda eduskuntaan vielä tämän eduskunnan ja ehkä tämän syksyn aikana uusia esityksiä, joilla on tarkoitus lisätä maahanmuuttoa, ja onko tarkoitus näissä esityksissä muun muassa lieventää työlupakäytäntöä tai poistaa se kokonaan. Haluaisin tähän kysymykseen vastaukset, onko tulossa uusia ehdotuksia maahanmuuton lisäämisestä Suomeen, toisin kuin mitä muussa keskustelussa annetaan ymmärtää.

Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors

Arvoisa puhemies! Tänä kesänä me pyysimme, Maahanmuuttovirasto pyysi, virka-apua poliisilta nimenomaan bulgarialaisten turvapaikanhakijoiden nopeaa käsittelyä varten, ja se tarkoittaa, että käsittely on päivissä eikä kuukausissa.

Se, mikä meitä sitoo tässä asiassa ja mihin on pitempi prosessi puuttua, on EU-säädös, joka antaa heille mahdollisuuden 4 viikon aikana harkita, haluavatko he poistua maasta vapaaehtoisesti vai ei. Mutta me tarkastelemme vastaanoton säännöksiä kotouttamislain uudistuksen yhteydessä talven aikana ja silloin voimme katsoa, onko aihetta puuttua toiseen vetotekijään elikkä ylläpitoon vastaanottokeskuksissa. Tämä on meidän kansallisissa käsissämme. Siihen me voimme helpommin vaikuttaa.

Sen lisäksi nyt on keskusteltu eräästä vastaanottokeskuksesta, jossa annetaan osa-apua niin sanotusti in kind, elikkä ei kaikkea makseta toimeentulotukena. Pienempi osuus maksetaan toimeentulotukena.

Mitä tulee sitten lainsäädäntöuudistukseen, niin ei ole tarkoitus poistaa työlupia. Tämähän ei missään nimessä koske sitä, kun tullaan kolmansista maista, vaan sitä harkintaa, jota tehdään, on tarkoitus muuttaa, mutta me tarkastelemme vielä, onko ajankohta oikea ja milloin me voimme tuoda tämän esityksen eduskuntaan.

Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ymmärrän tämän ministerin vastauksen loppuosan selvällä suomen kielellä niin, että tarkoitus on helpottaa maahanmuuttoa hallituksen esityksenä vielä tämän syksyn aikana. Eli ne tiedot, mitkä ovat tänne kantautuneet, ovat ilmeisesti oikeita, koska sitähän tämä tarkoitti, että te tarkastelette uudelleen tätä maahanmuuttokäytäntöä ja siihen liittyvää lupatoimintaa. Kysyn, mihin työllisyysarvioon tämä teidän toimintanne perustuu, kun olemme tänään kuulleet, että ilmeisestikin valtiovarainministeriön arvion mukaan 160 000 työtöntä tulee tämän ja ensi vuoden aikana. Mihin tämä maahanmuuttoarvio perustuu? Tietääkö hallituksen oikea käsi, mitä vasen tekee?

Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors

Arvoisa puhemies! Jos katsomme muita Pohjoismaita, niin huonontuneesta työllisyystilanteesta huolimatta tarvitaan erityisosaajia ja on ollut tällaista tarvetta. Työlupakäytäntöä ei poisteta, mutta jos tämä esitys tuodaan, niin se tarkoittaa, että ensin on, kuten minä sanoin, yritetty hakea osaajia Euroopasta ja Suomesta EU-säädösten mukaan ja sitten tähän mennään toissijaisesti, jos osaajia ei löydy. Se on selvä, että esimerkiksi rekrytointikampanjoita ja vastaavia ei tarvita vastaavassa määrässä. Oikeastaan kun katsoo työlupakäytäntöä, jo viime syksy osoitti, mihin suuntaan työllisyys on menossa, koska työlupahakemukset kolmansista maista vähenivät huomattavasti.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sen verran vaan puutun tähän keskusteluun, että viime aikoina nämä yhteydenotot tähän täällä talossa työskentelevään ovat lisääntyneet juuri niistä syistä, jotka ed. Zyskowicz äsken toi esille, näiden aikamäärien vuoksi. Kun lopputulos on tiedossa, niin sitten he ovat maassa aika pitkään, niin kuin ed. Zyskowicz äsken totesi. Ovatko nämä tiedot, joita hän esitti, arvoisa ministeri, oikeita? Voidaanko niille todella tehdä jotakin, koska yksi ilmiö on selvä, tämmöinen ulkomaalaisvastaisuus nyt näyttää näissä taloudellisissa oloissa tarpeettomasti lisääntyvän? En soisi niin tapahtuvan.

Timo Korhonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valitettavasti tulin tähän keskusteluun vähän myöhässä ja yritän nyt hypätä tähän liikkuvaan junaan.

Mutta, arvoisa ministeri, koulutukseen liittyen maahanmuuttajien kotouttamisen osalta on aivan oleellista se, millä tavalla heidän perusopetuksensa ja ammatillinen opetuksensa järjestetään. Aivan kysymyksenä: onko meillä nyt tällä hetkellä riittävästi perusopetuksen aloituspaikkoja maahanmuuttajataustaisille ihmisille? Mikä on ammatillisen koulutuksen tilanne samalta osin?

Jukka Gustafsson /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jatkaisin vielä tätä ed. Heinäluoman aloittamaa kysymystä.

Sopii.

Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors

Arvoisa puhemies! Todellakin nopeasti, niin kuin ed. Pulliainen otti esille, tehdään päätöksiä, jos on EU:n sisältä hakija tullut. Meitä sitoo osittain EU-säädös, että pitää olla 4 viikkoa aikaa poistua maasta, ja toisaalta sitten ovat omat säännökset vastaanottotoiminnasta. Tähän viimeiseen, kenelle annetaan, ketkä ovat osa vastaanottotoimintaa, siihen voimme nopeammin puuttua, ja tämä on tarkoitus tehdä nyt syksyn ja talven aikana samalla kun kotouttamislakia uudistetaan. Tämä 4 viikon harkinta-aika on EU-säädöksistä tuleva, mutta päätöksenteossa ei puhuta kuukausista, kuten ed. Zyskowicz väittää, vaan tänäkin kesänä Maahanmuuttovirasto pyysi virka-apua poliisilta, kun näimme tämän tulon.

Kysymykseen perusopetuksesta ja ammatillisista koulutuspaikoista: Suoraan varattuja paikkojahan ei ole perusopetuksessa, mutta opetusministeriö pääsi lisäämään tänä vuonna perusopetuksen valmentavan opetuksen vuoden mittaiseksi. Huolia on ollut, että maksatus ei ole ollut riittävän nopeaa, mutta opetusministeriö lupasi viimeksi tänään, että kunnat saavat korvauk-sensa nopeammin. Ammatilliseen koulutukseen on lisätty paikkoja, mutta vasta kun haku on loppu, näemme, ovatko myöskin maahanmuuttajat yhtä hyvin päässeet ammatilliseen koulutukseen, mutta senkin osalta on olemassa esimerkiksi valmentavaa koulutusta. Me lisäsimme paikkoja muun muassa tähän viitaten, mutta lopputuloksesta kukaan ei voi olla ihan varma.

Jukka Gustafsson /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minusta tämä mahdollinen työlupakäytäntöjen löysääminen tässä tilanteessa sillä argumentaatiolla, että Suomessa nyt tarvittaisiin erityisosaajia, on kyllä nyt tämmöinen tarkan harkinnan ja päätöksenteon paikka. Me kaikki hyvin tiedämme, että meillä on tällä hetkellä tuhatmäärin suomalaisia huippu-it-osaajia, erilaisten sektorien huippuihmisiä, työttöminä tai lomautettuina, ja ikään kuin tähän yhteyteen ja osin kansalliseen hätätilaan ei hirveän hyvin nyt istu se, että näitä työlupakäytäntöjä löysättäisiin. Suosittelisin nyt kyllä hallitukselle tämmöistä tervettä isänmaallisuutta tässä kohtaa, ettei nyt sitten ... Kuitenkin minusta nyt pitää lähteä siitä, että suomalaisille tulee tarjota ensisijaisesti näitä työpaikkoja, mitä sitten on.

Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tosiasiahan on se, että hallituksella ei ole voimavaroja eikä se esitä nytkään tässä budjetissa voimavaroja maahanmuuttajien kotouttamistilanteen parantamiseen. Hallituksen linjaa kuvaa se, että se räväkästi lähti liikkeelle ja perusti ensimmäistä kertaa oikein maahanmuuttoministerin toimen, ja se oli koko hallituksen yhteinen linja, että nyt kun ikävistä demareista on päästy eroon, niin avataan portit ja ryhdytään houkuttelemaan väkeä tänne. Ja nyt sitten kokoomus juoksee karkuun ja jättää Astrid Thorsin yksin selittelemään tätä hallituksen linjaa.

Totean vaan Pääkaupunkiseudun tilanteesta, että meillä on Pääkaupunkiseudun kuntien ja valtion välinen yhteistoimintasopimus, joka käsittelee nimenomaan sitä, miten maahanmuuttajat voitaisiin kotouttaa, mutta valtio ei ole vastannut siinä sopimuksessa olevista lupauksistaan laittaa rahaa maahanmuuttajien kouluttamiseen, ja sen takia meillä on tilanne, että maahanmuuttajien työttömyysaste on yli kaksinkertainen ja tänne tulevat ihmiset eivät saa riittävää kielikoulutusta ja iso osa heistä syrjäytyy eikä pääse tähän yhteiskuntaan kiinni. Tämä tulee aiheuttamaan suunnattomia ongelmia, isoja yhteiskunnallisia epäkohtia, lähivuosien ja lähimmän vuosikymmenen aikana, jos näin jatketaan.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Heinäluomalle totean ensin, että kokoomus ei tässäkään asiassa juokse mitään karkuun vaan hallituksen sisällä ja eduskunnassa luonnollisesti vaikuttaa siihen politiikkaan, joka hallituksella näissä asioissa on. Osa tätä vaikuttamista ovat esimerkiksi ne puheenvuorot, joita tänä iltana olen tästä asiasta käyttänyt.

Ministeri Thors, selvyyden vuoksi, en sanonut, että päätöksenteko vie kuukausia, vaan sanoin, että siitä, kun tällainen aiheeton EU:n sisältä tuleva turvapaikanhakija tulee Suomeen, siihen, kun hän joutuu Suomesta lähtemään, menee liian pitkä aika, tällä hetkellä noin puolestatoista kuukaudesta kolmeen kuukautta. Ja me tiedämme, että tämä aika on liian pitkä, koska satoja, siis satoja, EU:n sisältä tulevia turvapaikanhakijoita on tänäkin vuonna tullut Suomeen, vaikka asianomaiset tietävät tullessaan, että heillä ei ole mitään mahdollisuutta saada turvapaikkaa Suomesta. Eli tähän aikaan on puututtava tai on puututtava tuon ajan aikana heille maksettavaan toimeentuloon, tai molempiin. On puututtava niihin vetovoimatekijöihin, jotka tuovat nämä aiheettomat turvapaikanhakijat Suomeen.

Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors

Arvoisa puhemies! Edustajakollega Heinäluoma nyt ei ole tutustunut budjettiesitykseen, koska aiesopimukseen on varattu tässä määrärahoja sekä toimintaan että henkilökunnan palkkaamiseen ja valtio voi osallistua tähän metropolihankkeen tärkeään osuuteen. Siinä mielessä valtio todella toimii ja tekee muutkin panostukset kouluttamisen ja osaamisen lisäämiseen.

Mitä tulee sitten näihin bulgarialaisiin tapauksiin, niin me olemme samaa mieltä siitä, että tämä ei ole hyvä tilanne, mutta tässä aikaraamissa teemme nopeasti päätöksen ja poliisi auttaa. Ja sitten meidän on EU:n tasolla ja myöskin omassa lainsäädännössämme mahdollisiin vetotekijöihin puututtava. Myöskin on erittäin tärkeää, että meidän suurlähettiläämme Bulgariassa on tästä tietoinen, ja viimeksi eilen puhuin bulgarialaisen kollegani kanssa, että tästä tilanteesta on tiedotettava myöskin siellä paikallisesti.

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen

Puhemies! Tässä puheenvuorossani keskityn käsittelemään vain kehityspolitiikkaa. Keskustelussa voidaan kosketella muitakin kysymyksiä.

Kehitysyhteistyöbudjetti on vallitseva taloudellinen tilanne huomioon ottaen siedettävä. Näissä vaikeissakin oloissa määrärahat lisääntyvät virallisen kehitysavun osalta noin 50 miljoonalla eurolla ja varsinaisen kehitysyhteistyönkin osalta noin 4 miljoonalla eurolla. Tämä budjetti kohottaa meidän kehitysyhteistyömäärärahamme ensi vuoden arvioidusta bruttokansantulosta 0,55 prosenttiin, eli me neljällä sadasosalla ylitämme sen, mihin olemme kansainvälisesti sitoutuneet.

Budjettikäsittelyn aikana hallituksessa oli erimielisyys siitä, millä tavalla pakolaismenoja olisi käsiteltävä raportoitaessa kehitysyhteistyöstä kansainvälisesti. Vuodesta 2000 lähtien on ollut vakiintunut käytäntö, josta on sovittu ministeriöitten kesken, että jälkikäteen raportoidaan ensimmäisen vuoden kustannuksia niiden turvapaikanhakijoiden osalta, jotka ovat kehitysmaista ja jotka saavat turvapaikan. Nyt budjettikäsittelyn yhteydessä sisäasiainministeriö esitti tämän järjestelmän muuttamista niin, että pyritään ennakoimaan seuraavan vuoden turvapaikanhakijoitten määrä ja että lasketaan mukaan myöskin sellaisten turvapaikanhakijoitten kustannuksia, jotka eivät saa turvapaikkaa.

Budjettiriihessä kirjattiin budjettikirjaan tämän sisäministeriön laskentatavan mukainen summa, mutta samalla sovittiin, että tähän itse kiistakysymykseen ei oteta kantaa vaan ulkoasiainministeriön johdolla talven mittaan tämä selvitetään. Minun on vaikea ymmärtää ja hyväksyä tätä sisäasiainministeriön laskentatapaa, sillä henkilö, joka ei saa turvapaikkaa, ei ole pakolainen Geneven pakolaissopimuksen mukaan. Aiheettoman turvapaikkahakemuksen jättänyt henkilö ei ole pakolainen; vain ne, jotka saavat turvapaikan, ovat pakolaisia. Mutta tämä selvitetään talven mittaan.

Kuluvan talvikauden aikana edellisen budjettikäsittelyn jälkeen on jatkettu vuoden 2007 kehityspoliittisen ohjelman toimeenpanoa eri tahoilla ja eri tasoilla. Haluan tässä erityisesti eduskunnalle mainita kaksi tärkeää aloitetta, jotka olemme tämän vuoden mittaan tehneet. Toinen on laajemman Euroopan aloite, joka on kehityspoliittinen puiteohjelma 11:tä entisen Neuvostotasavallan aluetta varten. Siinä on kolme alueellista kehityspoliittista ohjelmaan, yksi itäistä Eurooppaa, toinen Etelä-Kaukasusta ja kolmas Keski-Aasiaa varten. Tämä ohjelma on saanut hy- vin myönteisen vastaanoton Maailmanpankissa, YK-järjestelmässä, EU:n piirissä ja monilla muilla tahoilla, niin että saamme runsaasti kumppaneita tämän ohjelman toteuttamiseen.

Toinen asia, jonka haluan tässä ottaa esille, on meidän aloitteemme transatlanttisen kestävän kehityksen kumppanuuden aikaansaamiseksi. Teimme tästä aloitteen viime tammikuussa EU:n kehitysministereille, informoimme samalla myöskin Yhdysvaltain viranomaisia. Tämä hanke on edennyt hyvin reippaasti, ja siinä on jo päästy käytännön tasolla toimintaan. Tavoitteena on, että tämän syksyn EU:n ja Yhdysvaltain välisessä huippukokouksessa kehityspolitiikka olisi yksi erityinen keskusteluteema ja että tämä transatlanttinen yhteistyö tällöin hyvin näyttävällä ja vahvalla tavalla pantaisiin liikkeelle. Kuten sanoin, käytännön tasolla on jo liikkeelle lähdetty. Me tarvitsemme poliittis-strategista yhteistyötä globaaleissa neuvotteluissa ja toisaalta tarvitsemme käytännön yhteistyötä, jota nyt ollaan toteuttamassa ruokakriisin voittamiseksi, ilmastonmuutoksen kehityspoliittisten aspektien käsittelemiseksi ja alueellisen integraation edistämiseksi erityisesti Afrikassa.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! On hienoa, että valtioneuvosto on järjestänyt tällaisen mahdollisuuden tässäkin vaiheessa kuulla ministereitä.

Kysyisin ministeri Väyryseltä Suomen politiikan periaatteista muutamassa kysymyksessä, ensinnäkin väestöräjähdyksen hillitsemisessä. Miten tärkeänä näette Suomen kehityspolitiikan osana perhepolitiikkaa sillä lailla, että naisten terveys ja myös perhesuunnittelu voidaan siinä ottaa huomioon?

Toinen kysymykseni koskee Suomen kehityspolitiikkaa ja kestävää kehitystä siinä mielessä, miten tärkeänä näette esimerkiksi Afrikassa taikka Latinalaisessa Amerikassa Suomen projekteissa luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen, kun esimerkiksi metsäklusterin alueella edetään.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Toivotan ministeri Väyryselle menestystä näissä transatlanttisissa keskusteluissa. Nimittäin sen jälkeen, kun viimeksi keskustelimme täällä isossa salissa näistä kehitysyhteistyöasioista, ainakin itse olen kirjannut mieleeni yhden merkittävän puheenvuoron Yhdysvalloista. Se oli presidentti Barack Obaman kannanotto siitä, millä tavalla nyt pitäisi ryhtyä tässä talous- ja finanssi- ja energiakriisitilanteessa auttamaan kehitysyhteistyökumppaneitten selviytymistä omassa maassaan niin, että ei tarvitsisi näitä viimeisiä energiavaroja käyttää siihen tavaroitten hiissaamiseen edes sun takaisin. Olen jyrkästi samaa mieltä hänen kanssaan siitä, että juuri näin tätä jatkohommaa pitää tehdä, koska millään muulla ei ole kestävää pohjaa tulevaisuuteen, koska nythän viimeinen tieto on, että raakaöljyvarannot on arvioitu aivan liian suuriksi ja huono kehitys tulee kiihtymään.

Aila Paloniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Oda-kriteerien väljentämiseen on mielestäni suhtauduttava Suomessa hyvin pidättyväisesti. On näet aivan selvää, että jos melkein kaikki kelpaa odaan, niin kaikkein köyhimmät maat tulevat tästä kehityksestä kyllä kärsimään.

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen

Herra puhemies! Ehkä tässä välissä jo pari vastausta ja sitten eteenpäin.

Tämä väestöräjähdys on todella vakava ongelma. Välillä kansainvälinen yhteisö on suhtautunut välinpitämättömästi väestönkasvuun. Suomi on yrittänyt oman kehityspolitiikkansa mukaisesti tuoda esille perhesuunnittelun tärkeyttä, ja omassa toiminnassamme sitä olemme lisänneet.

Biodiversiteetti on tärkeä näkökohta. Osa metsistä pitää kokonaan suojella biodiversiteetin vuoksi. Muita metsiä on voitava käyttää, kunhan käyttö on kestävää metsätaloutta, sen periaatteita, noudattavaa.

Tämä Obaman puheenvuoro samoin kuin Hillary Clintonin puheenvuorot nimenomaan suhteessa ruokakriisiin ovat olleet erittäin edistyksellisiä. Uuden Yhdysvaltain hallinnon politiikka on täysin muuttunut, ja tämä on se alue transatlanttisessa vuoropuhelussa, joka kaikkein nopeimmin näyttää nyt olevan johtamassa tuloksiin.

Ed. Paloniemen esille ottama oda-kriteerien venyttäminen on todella vakava kysymys. Me olemme kuulleet viime aikoina arvovaltaiselta taholta vaatimuksia, että jopa sotilaallisen kriisinhallinnan menot pitäisi laskea kehitysyhteistyöksi tai että kehitysyhteistyövaroja pitäisi käyttää sotilaalliseen kriisinhallintaan. Tällaiset puheenvuorot tietysti ovat kerta kaikkiaan harhautuneita, eikä sille tielle pidä lähteä. Myöskin tässä pakolaismenojen laskennassa täytyy olla hyvin pidättyväinen minkään muutosten suhteen.

Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Väyrynen ansaitsee kyllä vilpittömän tunnustuksen siitä työstä, jota hän on tehnyt unionin ja Yhdysvaltain välisen vuoropuhelun aikaansaamiseksi ja yhteisen tahdon muodostamiseksi juuri kehityskysymyksissä. Suomen ja ministeri Väyrysen aloite on saanut unionimaiden hyväksynnän ja on nyt johtamassa myönteiseen tulokseen. Tästä onnittelut, ja tällä tiellä on syytä edetä.

Mutta sitten on toinen asia, joka kyllä herättää aika syvää huolta siitä, miten me tämän moraalisen vastuun kannamme. Se koskee kehitysyhteistyömäärärahojen leikkausta. Tosiasiahan on, että tämä hallituksen niin sanottu menojen uudelleenkohdentaminen iskee kipeimmin kehitysyhteistyöhön. Hallitus on leikannut kehysriihen päätöksestään lähes 100 miljoonan euron potin, joka jää saamatta niiltä, jotka ovat kaikkein kovimmassa hädässä maailmassa. Me olemme aikaisemminkin todenneet, että tämä on asia, joka ei tule kuntoon, elleivät keskeiset puolueet ja sitä kautta myös nykyinen hallitus pysty antamaan suuntaa sille, että kehitysyhteistyömäärärahoissa julkilausutut sitoumukset pidetään voimassa yli suhdanteiden ja myös yli vaalikausien.

Toivon, että ministeri selittäisi omaa kantaansa, miten hän hyväksyi tämän leikkauksen tehtäväksi.

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tätä samaa surua ja murhetta minä kyllä kannan näiden kehitysyhteistyömäärärahojen kohtalosta hallituksen budjettiriihessä. Ei se voi kerta kaikkiaan olla niin, että tämän laman maksajiksi pistetään sitten maailman köyhät, kun yritetään tätä kotimaan tilannetta hoitaa. Tässä todellakin kävi niin, että tosiasiassa tämä määrärahaleikkaus oli suhteellisesti aivan valtava. Kun miettii sitä, kuinka pieni kehitysyhteistyömäärärahojen osuus loppujen lopuksi valtion budjetista on, niin siitä huolimatta tähän työllisyyspanostukseen, sisäiseen siirtoon, 200 miljoonaan, suurin osa otettiin kehitysyhteistyöstä. Se ei voi olla oikein eikä hyväksyttävää. Totean vielä tästä samasta asiasta, että mielestäni oli aika hurjaa nähdä tänään salissa se tilanne, että vihreät, joille tämä on ollut aika pyhä asia, ainakin sanoissa, kovasti puolustelivat tällaista politiikkaa. Minusta se oli kovin kovin kummallista.

Kävin tuolla Kepan sivuilla lukemassa valtiovarainministeri Kataisen kolumnia, missä hän kertoo: "Esitin hallitukselle ensi vuodeksi kehysbudjetissa suunniteltua kunnianhimoista kasvua - -. Valitettavasti varojen kasvusta jouduttiin hallituksen pöydässä tinkimään." Tiedä sitten tämän kirjoituksen taustaa, mutta mielestäni tämä tyyli antaa hieman ymmärtää, että ministeri Katainen olisi kyllä ritarillisesti ja kovaa näiden rahojen puolesta taistellut, mutta sitten joku paha hallituksen budjettipöytä päättikin toisin jossain vaiheessa. Eli oliko se nyt sitten aivan toisin kuin olen julkisuudesta saanut päätellä, että kokoomus ja Katainenko näitä rahoja siellä nyt sitten puolustikin? Näin oli ainakin hänen itsensä mukaan. Tosiasiassa en ihan taida tähän tarinaan uskoa.

Timo Kaunisto /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Väyrynen ansaitsee kyllä tunnustuksen siitäkin, että nämä kehitysyhteistyövarat tässä vaikeassa tilanteessa kuitenkin kaikesta huolimatta lisääntyivät, vaikka eivät ehkä aivan sen kaavan mukaan, mitä alun perin oli kaavailtu. Joka tapauksessa haaste jatkossakin kasvaa, kun muun muassa nämä ilmastonmuutoksen tuomat menot, kehitysyhteistyömenot, vaativat lisäystä.

Mutta aivan yhtä tärkeää kuin se, kuinka paljon resursseja on käytössä, on myöskin tietää se, millä tavalla niitä kohdennetaan. Teidän aikananne painopisteen on saanut aivan oikein ja ansaitusti ruokakriisi, maailman nälkäongelman hoito. Mutta onko niin, että Suomen ohjelmissa tämä ruuan tuotannon lisääminen ja ruokaprojektit sitten käytännössä kuitenkin ovat lisääntyneet? Hiukan hälyttäviä uutisia on ollut siitäkin, että ihan siinä suhteessa ei kuitenkaan tänne ruokapuolelle ole panostettu.

Ilkka Kanerva /kok(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ihan lyhyesti totean, että en ole voinut havaita kokoomuspuolueen jollakin erinomaisella tavalla olevan ajamassa höyhenjarrutuksella tai käsijarru päällä kehitysyhteistyötavoitteita suhteessa muihin puolueisiin. Ei ole reilua antaa väärää todistusta, jolle ei ole perusteita olemassa. Sen haluan tässä selkeästi sanoa, samalla kun totean, että ministeri Väyrysen toiminta kehitysyhteistyötavoitteitten hyväksi on ollut minusta kaikin tavoin esimerkillistä — satun sattuneesta syystä tietämään, mistä puhun. Mutta myös sillä, millä tavoin on modernisoitu meidän aika pitkään ajamiamme kehitysyhteistyöpolitiikan linjauksia vähän paremmin aikaan sopiviksi, on vähintäänkin yhtä merkittävä rooli kuin sillä, että Suomi pysyy resurssien määrällisesti kasvattamisessa oikeassa kansainvälisessä joukkueessa, samoin myöskin sillä, että me teemme asioita sillä tavalla, että ne on nyt läpikäyty niin, että me voimme kyllä olla tyytyväisiä siihen, että kehitysyhteistyössä on haettu uusia suuntauksia. Ne pitää myöskin asianomaisen ministerin osalta huomioida.

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen

Herra puhemies! Jos lähtisin liikkeelle nurinperoisessa järjestyksessä. Kiitän ensin ed. Kanervaa myönteisistä kannanotoista!

Ed. Kaunisto otti puheeksi ruokakriisin ja Suomen oman kehitysyhteistyön. Kyllä me olemme tällä hallituskaudella voimakkaasti lisänneet eri tavoin rahoitustamme ruokakriisin voittamiseksi, eikä nyt tämä määrärahojen arvioitua tai suunniteltua vähäisempi kasvukaan tähän välttämättä vaikuta, koska meillä nyt siirtyy viime vuodesta ja tästä vuodesta ensi vuoteen määrärahoja ja vuonna 2011 on jo näköpiirissä erittäin voimakas määrärahojen kasvu. Kysymys on lähinnä uudelleenajoituksesta. Mitään ohjelmia tai hankkeita ei jouduta tämän budjettipäätöksen vuoksi karsimaan.

Sitten tuosta budjettikäsittelystä sanoisin, että valtiovarainministeriö todella esitti kehysten mukaisia määrärahoja omassa niin sanotussa riihikirjassaan. Neuvottelut käytiin ihan hyvässä hengessä, mutta täytyy sanoa, että hyvin paljon hämmennystä ja ongelmia aiheutti tämä sisäministeriön esitys, että ryhdytään pakolaismenoja entistä laajemmin ottamaan mukaan. Nimittäin enimmillään nämä leikkausvaatimukset alkoivat nousta jo 140 miljoonaan euroon. Jos sille tasolle olisi menty, niin silloin olisi varsinainen kehitysyhteistyökin vähentynyt kymmenillä miljoonilla. Nyt kuitenkin voitiin lisätä varsinaistakin kehitysyhteistyötä 4 miljoonalla ja kokonais-oda kasvoi. Voidaan myöskin sanoa, että vaikka pakolaismenojen laskentatapa olisi ollut entinen tai jos olisi budjetoitu entisen kaavan mukaan, niin siltikin olisimme päässeet 0,53 prosenttiin bruttokansantulosta. Eli kyllä me ihan reilusti tämän kansainvälisen velvoitteemme saavutamme. Näihin oloihin nähden, joissa oltiin, minusta tämä tulos on ihan tyydyttävä.

Haluan vielä palata näihin oda-kriteereihin, joista ed. Paloniemi kysyi. Kun viittasin näihin arvovaltaisiin tahoihin, niin tällä tarkoitin kyllä presidentti Ahtisaarta, joka äskettäin Savon Sanomien haastattelussa esitti, että pitäisi kehitysyhteistyörahoja ryhtyä käyttämään enemmän siviilikriisinhallintaan ja jopa sotilaalliseen kriisinhallintaan. Kokoomusnuoret jostakin syystä samoihin aikoihin esitti saman suuntaisia kannanottoja, ja niissä myöskin vaadittiin, että pakolaismenot täytyy kokonaisuudessaan laskea kehitysyhteistyöhön. Tällaiset esitykset ovat minusta aivan käsittämättömiä. Siviilikriisinhallinnasta jo noin 80 prosenttia lasketaankin kehitysyhteistyöhön, sotilaallisen kriisinhallinnan osalta vain pieni osa, ja niin pitää ollakin. Emme me voi ryhtyä sotilasmenoja laskemaan kehitysyhteistyöksi.

Pakolaismenojen kohdalla täytyy olla hyvin tiukka linjanveto. Oecd:n kehitysapukomitean Dacin puheenjohtaja Deutscher on huomenna Helsingissä, ja tapaan hänet ja pääsen suoraan tästä keskustelemaan. Oecd:n pitäisi selvemmin määritellä, miten nämä laskelmat on tehtävä niin, että eri maitten käytännöt olisivat yhdenmukaiset. Siltä pohjalta me sitten talven mittaan Suomessa ulkoministeriön johdolla tämän pakolaismenojen laskentatavan selvitämme.

Kiitoksia edustajille hyvästä keskustelusta! Jatketaan sitä sitten toisissa yhteyksissä.

Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä on sen verran tärkeä aihe, että on syytä jatkaa vielä tässä ja nyt. Nimittäin tähän kehitysyhteistyömäärärahojen tilanteeseen ei voi ollenkaan olla tyytyväinen. Ongelmahan prosenttiosuuksissa ei tule nyt, vaan se tulee tietenkin ensi vaalikaudella, ja olisin toivonut, että ministeri Väyrynen olisi sen sanonut rehellisesti ääneen, koska hän on muutoin ollut hyvin rehellinen eduskunnan edessä oman virkakautensa aikana.

Pulmaksihan tulee se, että kansantalouden kääntyessä kasvuun tulee julkisten menojen ahtaus muutoin väistämättä esille sen jälkeen, kun tämä koko lasku siirretään seuraavalle vaalikaudelle hoidettavaksi, eli tulee olemaan erittäin ahdas liikkumatila ensi vaalikauden koko julkisten menojen lisäyksessä. Ja kun nyt sitten tehdään ratkaisuja, joissa yhtä aikaa jaetaan veronalennuksia ja sitten kehitysyhteistyömäärärahoja leikataan — sillä leikkaushan se on suhteessa siihen, mitä hallitus on aikaisemmin päättänyt — niin tämä tarkoittaa sitä, että hyvin nopeasti ollaan tilanteessa, jossa ensi vaalikaudella pitäisi käyttää peräti ehkä viidesosa tai enemmän koko liikkumatilasta kehitysyhteistyömäärärahojen nousuun. Ja näin ollen meidän sitoumuksemme vaarantuvat tämän 0,7:n toteuttamisen osalta. Kyllähän teidän on täytynyt tämä laskelma tehdä ja tiedätte, että tässä tulee pää vetävän käteen, jos näin mennään.

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen

Herra puhemies! En aivan ymmärrä kysymystä siinä mielessä, että jos me olisimme toteuttaneet sen, mihin olemme sitoutuneet, niin ensi vuonna me käyttäisimme bruttokansantulosta kehitysyhteistyöhön 0,51 prosenttia, josta on pitempi matka 0,7:ään kuin siitä 0,55:stä, johon me ensi vuonna nousemme. Kyllä me mielestäni tämän pystymme hoitamaan. Yritin saada jo budjettiriihessä selvää päätöstä siitä, että teemme vuotuisen ohjelman, miten mennään portaittain 0,7:ään. Siihen budjettiriihessä ei ollut valmiutta, vaan tämän asian käsittely lykättiin ensi kevään kehysriiheen. Silloin on todella yritettävä tämä asia saada kuntoon. Aikaisemmissa kehyspäätöksissä hallitus on seuraavalle vaalikaudelle tehnyt tämmöisen teknisen olettaman, että prosenttiosuus säilyy samana. Tämä ei ole tyydyttävä tulos; me olemme kansainvälisestikin sitoutuneet siihen, että tehdään monivuotinen ohjelma, jolla tähän 0,7:ään mennään. Sitä tulen ensi kevään kehysriihessä edellyttämään.