Täysistunnon pöytäkirja 77/2012 vp

PTK 77/2012 vp

77. TIISTAINA 11. SYYSKUUTA 2012 kello 14.00

Tarkistettu versio 2.0

1) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuluttajansuojalain 7 luvun, eräiden luotonantajien rekisteröinnistä annetun lain sekä korkolain 2 §:n muuttamisesta

 

Oikeusministeri  Anna-Maja  Henriksson

Arvoisa puhemies, värderade talman! Esitys pikaluottoja koskevan lainsäädännön tiukentamiseksi on valmistunut. Esityksen pääasiallisena tavoitteena on vähentää pikaluotoista aiheutuvia velkaongelmia. Valmisteluprosessin kuluessa oli harkittavana kaksi vaihtoehtoa pikaluotoista aiheutuvien velkaongelmien vähentämiseksi: luottojen hintasääntely tai niin sanottu totaalikielto. Kuten asiaa valmistellut laajapohjainen työryhmäkin, päädyin siihen, että hintasääntely on tehokkaampi keino rajoittaa pikaluottojen tarjontaa kuin kielto.

Värderade talman! Propositionens huvudsakliga syfte är att minska de skuldproblem som snabblånen förorsakar. På samma sätt som den bredbasiga arbetsgruppen som beredde ärendet, har jag kommit till att prisreglering är ett mer effektivt sätt att begränsa utbudet av snabblån än ett förbud.

Puhemies! Kielto olisi ollut pakko rajata soveltamisalaltaan melko suppeaksi, jotta ei kohtuuttomasti vaikeutettaisi kuluttajien mahdollisuutta saada pieniä luottoja. Tällaisen soveltamisalaltaan suppean kiellon kiertäminen olisi puolestaan ollut helppoa, ja sääntely ei olisi siten käytännössä johtanut toivottuihin tuloksiin eli pikaluotoista aiheutuvien ongelmien vähenemiseen.

Alle 2 000 euron suuruisten kuluttajaluottojen niin sanottu todellinen vuosikorko saisi jatkossa olla enintään 50 prosenttiyksikköä lisättynä korkolain mukaisella viitekorolla. Luoton todellista vuosikorkoa laskettaessa otetaan huomioon paitsi luoton korko myös kuluttajalta luoton johdosta perittävät kaikki muut luottokustannukset.

För närvarande är den effektiva räntan för ett genomsnittligt snabblån cirka 920 procent, medan den enligt propositionen får vara högst 51 procent. Det föreslagna räntetaket innebär att kostnaderna för snabblån minskar betydligt jämfört med nuläget. Jag räknar med att förslaget avsevärt minskar utbudet av snabblån i deras nuvarande form, och därigenom också skuldproblemen till följd av dem.

Keskimääräisen pikaluoton todellinen vuosikorko on nykyisin noin 920 prosenttia, kun se esityksen mukaan saisi siis olla vain 51 prosenttia. Ehdotettu korkokatto merkitsisi siis tuntuvaa alennusta pikaluottojen nykyiseen kulutasoon. Odotan, että esityksen johdosta nykyisen kaltaisten pikaluottojen tarjonta merkittävästi vähenee ja että siten myös niistä aiheutuvat velkaongelmat vähenevät. (Matti Saarinen: Pitäisi kieltää!)

Hintasääntelyn lisäksi esitys sisältää joukon muita toimia pikaluottoihin liittyvien ongelmien vähentämiseksi. Esityksessä muun muassa tiukennetaan luotonantajan velvollisuutta arvioida kuluttajan kyky suoriutua luoton takaisinmaksusta. Pikaluottojen ja muiden kuluttajaluottojen tarjonnassa ei jatkossa saisi myöskään käyttää lisämaksullisia tekstiviestipalveluja. Ne ovat vaikeuttaneet kuluttajan mahdollisuutta saada tieto luoton kokonaishinnasta ennen luoton ottamista. Tällaisten palveluiden avulla on myös peritty kohtuuttomia maksuja esimerkiksi eräpäivän siirrosta.

Velkaongelmia voidaan vähentää myös edistämällä sosiaalisen luototuksen saantia kattavasti koko maassa. Tämä on kirjattu tavoitteeksi myös hallitusohjelmaan.

Aivan lopuksi haluan kiinnittää huomiota myös siihen, että meidän kaikkien luottoa otta-vien on syytä myös itse huolellisesti harkita luoton ottamista. Pitäisi aina arvioida omaa takaisinmaksukykyä ennen kuin lähtee luottoa hakemaan.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Kuuntelemme seuraavaksi edustaja Katajan puheenvuoron, ja sen jälkeen mahdollistetaan asiasta debatti.

Sampsa Kataja /kok:

Arvoisa puhemies! Tämän pikavippien rajoittamista koskevan esityksen käsittely on tarkoitus yhdistää eduskunnassa aiemmin tekemiimme aloitteisiin pikavippien kategorisesta kieltämisestä ja toiminnan merkittävästä rajoittamisesta. Näille esityksille antoi tukensa yli kaksi kolmasosaa kansanedustajista.

Näiden esitysten johdosta, arvoisa puhemies, minua on yritetty uhkailla, kiristää ja lahjoa. En toki väitä, että kaikki alalla toimivat olisivat tähän syyllistyneet, mutta riittävän moni, jotta osaan tehdä johtopäätökseni alalla toimivien kunnioituksesta lakeja ja moraalia kohtaan. Välttämättä en ihmettele, että esitykset ovat ottaneet pannuun, sillä eräskin alalla toimiva yritys teki 40 miljoonan euron alaskirjaukset sen jälkeen, kun hankkeemme kieltää pikavipit tuli julkisuuteen.

Kun alan kantava ajatus on tehdä rahaa keinolla millä hyvänsä, olen toki saanut kokea lievää epäsuosiota alan toimijoiden ja toimialaa edustavien lobbareiden taholta. Toisaalta en ihmettele sitäkään, että suuri osa saamastani palautteesta on tullut valtakunnan rajojen ulkopuolelta. Tällä en viittaa länsinaapuriin, vaan yrityskulttuuri ja vaikutuspyrkimykset ovat jotain ihan muuta kuin länsimaisia. Toki olisi epäkunnioittavaa jättää mainitsematta, että eräätkin turkulaiset alalla toimivat yritykset ja näiden johtajat ovat hyvinkin omaksuneet itänaapurin toimintatavat.

Kaiken tämän jälkeen me saamme valita: voimme hyväksyä kertomani kaltaisen vaikuttamisen tai voimme ajatella ihan itse, mikä on oikein. Onko oikein tehdä rahaa ihmisen hädällä ja heikolla harkintakyvyllä? Onko oikein edistää toimintaa, joka ajaa yhä useamman nuoren ja hieman vanhemmankin pysyvästi yhteiskunnan ulkopuolelle?

Arvoisa puhemies! On varmaan totta, että ihan jokaiselle pikavipin ottajalle näistä pikavipeistä ei aiheudu ongelmia. Tänä aamuna sähköpostistamme saimme lukea Pienlainayhdistyksen viimeisen vetoomuksen bisneksensä puolesta. Sen mukaan pikavipit ovat suorastaan välttämätön osa pohjoismaista hyvinvointi- ja sivistysyhteiskuntaa. Toisaalta saimme lukea tänä aamuna myös STT:n uutisen, jonka mukaan pikavippikierre kasvattaa itsemurhariskiä. Saamme siis todellakin valita myös sen, ketä haluamme auttaa: pikavippien avulla rikastuvia vaiko velkaongelmista kärsiviä? Minä en ole lainkaan pahoillani siitä, että hallituksen esitykseenkin kirjatuin tavoin Pienlainayhdistys toteaa tämän bisneksen olevan nyt Suomessa lopuillaan.

Arvoisa puhemies! Henkilö, jolla on varaa pikavippeihin, saa myös halvempaa lainaa. Ja toisinpäin: jos henkilöllä ei ole varaa muuhun lainaan, ei hänellä ole varaa pikavippeihinkään. Pienissä lainoissa edes maksukyky ei aina lainanantajaa kiinnosta, voitto kun haetaan vaikka sitten perintäkulujen ja viivästysseuraamusten kautta. Sivistysyhteiskunnassa pitää löytää muut keinot auttaa hädässä olevaa. Ketään ei pidä pakottaa pikavippaamiseen. Pikavippibisnes on epäeettistä, härskiä toimintaa, joka perustuu ihmisen hädän ja heikon harkintakyvyn hyväksikäyttöön.

Arvoisa puhemies! Kukaan ei tarvitse pikavippejä.

Annika Lapintie /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Tämä on varmasti koko eduskunnan taholta oikein tervetullut lakiesitys, ja erityisen huolestuttava on, niin kuin näissä kahdessa edellisessä puheenvuorossa kävi ilmi, niiden ihmisten tilanne, jotka joutuvat tähän kierteeseen. Aika usein on myös niin, että ne, jotka turvautuvat tai ovat aikaisemmin turvautuneet pikavippeihin, ovat vähävaraisia ihmisiä. Sen takia toivoisin, että ministeri voisi vähän valottaa sitä, millä tavalla tätä sosiaalista luototusta nyt viedään eteenpäin. Meillähän on Takuu-Säätiö, ja varmasti siitäkin joku on voinut saada apua, mutta kuten nähdään pikavippien suosiosta, tämä puoli ei ole ollenkaan riittävää, vaan tarvitaan nimenomaan tätä sosiaalista luototusta ja sitä, että samalla voidaan velkaneuvonnan tavoin sitten katsoa, millä tavalla ihmisen asiat saadaan kuntoon. Mutta olen oikein iloinen siitä, että hallitus on tuonut tämän esityksen ja voimme nyt käytännössä sitten kieltää pikavipit Suomesta.

Sirpa Paatero /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä on pieni askel, mutta olisin toivonut vähän rohkeampia avauksia. Se työryhmä, joka tätä teki, ei mielestäni käynyt kovin perusteellisesti läpi tätä täyskieltoajatusta, mainonnan kieltämistä kokonaan. Nyt pelkona on, että tässä kohtaa kunnat, jotka järjestävät sosiaalista luototusta, ovat myöskin nyt sitten kiinnittäneet huomiota mainonnan rajaamiseen. Ne ovat rajanneet muun muassa muutamissa kaupungeissa jo tolppamainonnan pois omilla toimillaan. Mutta se on hyvin pieni osa mainonnan osalta, ja sen takia olisin toivonut, että tässä olisi otettu myös kantaa näihin kahteen — ehkä vielä kolmanteen kysymykseen, anteeksi — elikkä siihen, että elyt valvovina viranomaisina eivät mielestäni ole oikea paikka, vaan Finanssivalvonta, niin kuin muussakin pankkitoiminnassa, olisi se taho, jonneka nämä yhtiöt kuuluisivat.

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pääpiirteissään hallituksen esitys on ihan hyvä. Minusta nyt on kuitenkin paikallaan ennakkoluulottomasti arvioida asianomaisissa valiokunnissa sitä, onko joihinkin tarkistuksiin vielä mahdollisuuksia ja tarpeita. Esitän vain yhden kysymyksen. Monesti näitä pikavippejä haetaan aika lailla lähes mielijohteesta sellaisessa elämäntilanteessa, jossa ehkä se luotonhakija vähän enemmän asiaa harkittuaan voisi päätyä hivenen toisenlaiseen johtopäätökseen. Tästä syystä esitän kysymyksen ministerille:

Olisiko paikallaan vielä sellainen menettely, jossa luoton myöntäjä ei lähettäisikään rahaa oikopäätä luoton pyytäjän, pikavipin pyytäjän tilille, vaan siihen jäisi reilu aikalimiitti, muutama päivä, jolloin sille vipin pyytäjälle, lainan hakijalle, jäisi vielä muullakin tavalla tapahtuvaa harkinta-aikaa kuin että se pyyntö tapahtuisi enemmän tai vähemmän mielijohteesta, niin kuin valitettavasti ihan liian monta kertaa käy. Onko tällainen harkinta-aika-ajatus ollut vakavasti tämän lain valmistelussa esillä?

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Näistä pikavipeistä on puhuttu jo vuosikausia, niistä suurista ongelmista, joita ne aiheuttavat nuorille mutta yhä enemmän myös eläkeläisille, jotka ovat tottuneet työssäoloaikanaan tietynlaiseen elintasoon ja kuluttamiseen eivätkä pärjää nyt pienellä eläkkeellä ja ovat sitä kautta joutuneet pikavippikierteeseen. On erittäin hyvä, että nyt rajoitetaan näitä kohtuuttomia ehtoja.

Omasta mielestäni pikavipit olisi ollut hyvä kieltää kokonaan, mutta siihen hallitus ei ollut valmis, joten rajoitukset tietenkin ovat paikallaan. Ennen kaikkea minä toivoisin, että tätä räikeää, aggressiivista mainontaa, joka liittyy pikavippeihin, saataisiin jollakin tavalla kuriin. Nythän me näemme tätä ulkomainontaa joka puolella. Samaten lehdissä ja netissä ei voi olla törmäämättä tähän aggressiiviseen mainontaan, joka kohdistuu nuoriin. Toivoisin siihen rajoituksia.

Lenita Toivakka /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Näiden pikaluottojen vuoksi kevytmielinen velkaantuminen on todellakin valloillaan kaikkialla Suomessa, ja liian moni suomalainen, erityisesti nuori, ajautuu sellaiseen ahdinkoon, josta voi olla todella vakavia seurauksia, niin kuin tänäänkin saimme STT-uutisten kautta kuulla. Eli tämä on todella vakava ongelma yhteiskunnassamme. Olen todella kiitollinen, että ministeri on näin ripeästi tarttunut nyt tähän ongelmaan.

Mehän teimme täällä tosiaan lakialoitteita jo aiemmin eduskunnassa, ja nyt tässä hallituksen esityksessä on kaksi kohtaa: juuri se kohta, mikä toisessa lakialoitteessa oli, elikkä se, että enimmäismäärä tulee näille lainoille, ja se, että luottokelpoisuus arvioidaan paremmin kuin tähän asti. Olisin kysynyt vielä ministeriltä: harkittiinko missään vaiheessa näiden perintäyhtiöiden ja pikavippejä antavien yhtiöiden kytköksien arvioimista — tämä oli nimittäin yksi kohta siinä omassa lakialoitteessani, johon toivoin, että olisi myös puututtu — ja olisiko tällä vielä mahdollisesti saatu jotain lisätehoa tähän toiminnan suitsimiseen?

Johanna Karimäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tämä hallituksen esitys pikavippien suitsimiseksi on todella odotettu ja tärkeä. Monet herkät nuoret ovat suistuneet elämässään, kun ovat ottaneet lainaa lainan päälle ja korot ovat ryöstäytyneet käsistä, joten tervehdin ilolla tätä, että lakiin tulee nyt korkokatto luoton todelliselle vuosikorolle. Täällä on myös puhuttu sosiaalisesta luototuksesta. Kannatan myös lämpimästi, että tällainen järjestelmä saataisiin koko maahan. Siitä on Espoossa erinomaisen hyviä kokemuksia.

Tärkeää on myös se, että kuluttajan luottokelpoisuus arvioidaan paremmin, jotta se ei aiheuta rankkaa velkaantumiskierrettä. Haluaisin kysyä ministeriltä, minkälaisia toimenpiteitä tämän arvioinnin pohjaksi tässä laissa vaaditaan. Koko ajanhan on tultu askel askelelta parempaan suuntaan, ja tämä lakimuutos on selkeä parannus. Toivon myös, että valiokunnassa selvitetään, josko vielä olisi jotakin tehtävissä. Viime kaudellahan oikeusministeri Braxin johdolla valmisteltiin (Puhemies koputtaa) se, että rahoja ei enää saanut keskellä yötä mielijohteesta tililleen. Pekkarinen hyvin viittasi tähän mielijohteeseen, mihin on myös hyvä saada vaikutus tässä laissa.

Jouko Skinnari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tavattoman suuri ja voimakas täytyy olla sen markkinavoiman, joka tätä asiaa pystyy vuodesta toiseen viivyttämään ja tekemään sen sellaiseksi, että bisnes edelleen kannattaa. Eihän se korkokatto sinänsä auta, jos kokonaiskustannukset nousevat. Siellä nostetaan sitten jotain muuta erää, ja tämä tekee sen lainanottajan kannalta kohtuuttomaksi. Tässä mielessä täällä muun muassa edustaja Paatero toi esille sen, että tämä on normaalia pankkitoimintaa, sen pitäisi olla normaalia pankkitoimintaa, mutta minä ihmettelen, miksei tätä voida siirtää normaaliksi pankkitoiminnaksi ja niin, että Finanssivalvonta valvoo tätä. Siihen ei ole mitään käytännön esteitä muuta kuin se, että halutaan viedä ely-keskuksiin, täysin vieraaseen ympäristöön, tällaista epämääräistä, voisi sanoa vähän niin kuin torikauppaa.

Ei tarvitse mennä Kreikkaan asti katsomaan sitä, miten pankkitoiminta voi olla ihmeellistä. Suomessa siitä löytyy esimerkki pikavipeistä.

Maria Lohela /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Surullisinta mielestäni tässä koko keskustelussa pikavipeistä on se, että yhteiskunnassamme on ajauduttu siihen pisteeseen, että holtittomuus oman talouden hoidossa on lisääntynyt ja ymmärrys raha-asioista on vähentynyt. Minusta on kuitenkin hyvä, että tässä esityksessä ei nyt olla yksiselitteisesti kieltämässä yritystoimintaa, vaikka alan toimijoiden yhdistyksen näkemys onkin se, että lakimuutos tarkoittaisi yritystoiminnan loppumista. Toivottavasti tästä kuitenkin löytyy sellainen kokonaisratkaisu, joka mahdollistaa yritystoiminnan, mutta sellaisilla ehdoilla, ettei niillä entisestään vaikeuteta sellaisten ihmisten tilaa, jotka ovat harkinnan puutteen ja joskus myös heikon elämäntilanteen edessä ajaneet itsensä velkakierteeseen.

Olisikohan myös syytä lisätä ihan kouluissa entisestään opetusta oman talouden hoidosta, tietoisuutta siitä, että menot pitää aina suhteuttaa tuloihin ja että velaksi ei voi loputtomasti elää.

Jaana Pelkonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen esityksen tavoitteena on siis vähentää pikaluotoista aiheutuvia velkaongelmia. Tavoite on äärimmäisen tärkeä ja siitä olemme varmasti kaikki samaa mieltä. Esitys ei kuitenkaan tässä muodossa ole mielestäni riittävä.

Jokainen meistä tietää, ettei pikavippien markkinoimaa helppoa ja jopa ilmaiselta tuntuvaa rahaa ole olemassakaan. Erityisen kivuliaasti tämän huomaavat ne nuoret, joille velat muodostuvat esteeksi päästä puhtain paperein elämässä eteenpäin. Pikavipit voivat muodostua monenkin nuoren tulevaisuutta ajatellen erittäin kohtalokkaiksi. Näiden nuorten auttamiseksi on ensiarvoisen tärkeää saada jo olemassa olevat velat asiallisesti hoidettua. Sen rinnalla on kuitenkin huolehdittava myös siitä, ettei uusia pikavippivelkoja synny, ja tämä päämäärä saavutettaisiin kaikkein tehokkaimmin pikavippilainoista kokonaan luopumalla.

Markku Rossi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Velkomustuomioiden nopea kasvu alle 25-vuotiaiden osalta kertoo, mistä pikavipeissä on kysymys. Kysymyshän on tietyntyyppisestä ryöstökalastuksesta, jota hallitus tietyllä lailla kuitenkin näyttää suojelevan. Ei tämä korkokattokysymys tätä ongelmaa ratkaise. Edustaja Skinnari kertoi juuri sen, mitä siellä tapahtuu: laitetaan käsittelymaksua, (Kari Uotila: Mitäs se edellinen hallitus teki? — Jouko Skinnari: Ei se Braxkaan parempaan pystynyt!) erilaisia muita maksuja, joilla se korko kierretään, lopputulos tulee olemaan kutakuinkin sama.

Arvoisa puhemies! Markkinataloudessakin pitää pystyä luomaan pelisäännöt, ja niitä kyllä hallitukselta toivotaan. Eduskunta on varsin laajasti ollut vaatimassa niitä ja askeleita tästä eteenpäin. Kysynkin ministereiltä, miksi sitten ei ole menty eteenpäin, vaikka eduskunnassa tätä tahtotilaa on varmasti olemassa.

Arvoisa puhemies! Lopuksi kerron yhden esimerkin. Kun 11 euron ulosmittausvelkomus muuttuu vuodessa käräjäoikeuden päätöksien, erityyppisten laskujen kohdalla yli 600 euron laskuksi — minulla on ne paperit tuolla tallessa, jotka mielelläni ministerille myös näytän — (Puhemies koputtaa) voi kysyä, onko se myös oikeuskäytäntöä ihan oikeasti.

Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nostan hattua ministerille siitä, että nyt pikavippejä saadaan suitsittua ja tätä erityisesti nuorten ja hädänalaisten hyväksikäyttöä saadaan rajoitettua. Niin kuin tässä on aiemmissa puheenvuoroissa tuotu esiin, sinänsähän pikavippien rajoittaminen ei ratkaise sitä taustalla olevaa ongelmaa eli heikkoa oman talouden hallintaa ja äkillistä rahantarvetta, ja siihen tarvitaan niin sosiaalista luototusta kuin velkaneuvontaa nykyistä enemmän.

Nostan hattua myös edustajille Kataja ja Toivakka siitä arvokkaasta työstä, jota olette tehneet kovasta paineesta ja painostuksesta huolimatta, ja ehkä erityisesti vielä sen takia, kun tietää, että pikavippialan etujärjestöä vetää kokoomuslainen ja kokoomusnuoret ovat innokkaasti puolustaneet pikavippejä. Tässä ote kokoomusnuorten blogista: Pikavipit ovat "viime vuosien lupaavimpia uusia finanssialan innovaatioita" ja "loistava palvelu."

Olen jyrkästi eri mieltä kokoomusnuorten kanssa ja vahvasti samaa mieltä edustajien Toivakka ja Kataja kanssa ja totean, että teidän edustamanne kokoomuksen kanssa on hyvä tehdä yhteistyötä.

Kari Uotila /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tuohon on helppo yhtyä. Se on niin härskiä toimintaa, tämä pikavippiyritysten toiminta hädänalaisessa tilanteessa olevien ihmisten kustannuksella, että on hyvä, että edes tällainen askel otetaan, vaikka tietysti pitemmällekin menevä askel olisi ollut ehkä tarpeen.

Yksi ryhmä, joka voi joutua tällaisen pikavippikierteen uhriksi, ovat velkajärjestelystä vapautuneet, jotka sinällään ovat työssä, heillä on mahdollisuus ottaa velkaa, mutta pankeilla on kahden vuoden karenssi, jona ne eivät myönnä normaalia luototusta, ja tällaisessa tilanteessa tällaiset henkilöt voivat joutua sitten usean pikavippifirman pienten vippien kohteeksi, jos he tarvit-sevat rahaa. Sen jälkeen alkaa härski pommitus ja markkinointi, ja kierre on valmis. Sen vuoksi tämä sosiaalinen luototus ja informaatio siitä, että luototusta voi aivan kohtuullisillakin ehdoilla jostain saada, on tosi tärkeää.

Sinuhe Wallinheimo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pikavippi on monelle nuorelle aikuiselle kohtalokas vikatikki. Kallis se on ollut myös suomalaiselle yhteiskunnalle. Siksi hallituksen esityksen yleinen tavoite on hyvä ja kannatettava.

Toisaalta hallituksen esitykseen sisältyy koko joukko avoimia kysymyksiä. Niistä vähäisin ei ole esityksessä mainitun toimintalinjan vaikutus maamme EU-oikeudelliseen asemaan. Muissa EU-maissa ei vastaavanlaisia korkokattojärjestelyjä ole voimassa. Siksi kysyisin arvoisalta oikeusministeriltä arviota siitä, mikä on Suomen EU-oikeudellinen asema muutoksen jälkeen ja antaako nyt hyväksyttäväksi ehdotettu toimintalinja mahdollisuuden haastaa Suomi EU-oikeuteen kilpailua vääristävänä lainsäätäjänä.

Pauliina Viitamies /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys on odotettu ja erittäin tervetullut. Muistamme viime kaudelta, että näitä tiukennuksia pikavippeihin saimme jo silloin nähdä. Tulokset eivät kuitenkaan ole olleet niin hyviä kuin olisimme odottaneet tai halunneet niiden olevan. Kysynkin nyt ministeriltä, kuinka kauan tätä uudistusta aiotaan seurata ennen kuin otetaan seuraava askel elikkä pikavipit kielletään kokonaan. Eduskunnassa on kuitenkin iso joukko meitä, jotka olisimme sen valmiit hyväksymään mitä pikimmin.

Pentti Kettunen /ps(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Olin kannattamassa ja kannatin edustaja Katajan hyvää lakialoitetta pikavippien kokonaan kieltämiseksi, ja kannattamiseni perustui nimenomaan tähän, että nämä pikavippifirmat riistävät ennen kaikkea nuoria ja ahdinkoon joutuneita ihmisiä.

Muistutan eduskuntaa siitä, että 80-luvulla vietiin käräjille luotonantajat, jotka perivät yli 12 prosenttia vuotuista korkoa. Heitä syytettiin koronkiskonnasta. Nyt Suomessa saa tehdä mitä tahansa ja kukaan ei joudu oikeuteen syytettynä koronkiskonnasta.

Minusta pikavipit pitäisi kieltää kokonaan. Normaaliyhteiskuntaan ne eivät sovi.

Annika Saarikko /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Aivan samoin kuin täällä aiemmin edustaja jo viittasi, olisi hyvä kuulla nyt ministeriltä, miten aiotaan seurata tämän uuden, tiukemman lain vaikutuksia juuri viitaten siihen, että täällä todella on monella meistä valmius myös vielä tiukempaan ja todelliseen totaaliseen kieltoon pikavippien osalta.

On hyvä muistaa, että ihmiset, joita nämä velkakierteet koskevat, ovat monesti nuoria, ja sosiaalialan ammattilaisten palaute on, että heidän asiakkainaan olevilla nuorilla hyvin monesti ongelmien taustalla piilevät talousvaikeudet, jotka ovat lähteneet pikavippikierteestä. Siksi on ehkä hyvä tämän ohella, kun puhumme nyt itse lainsäädännöstä koskien pikavippejä, myös nostaa esiin se, miten velkaneuvonta nuorten osalta yhteiskunnassamme ja kuntien taholta toimii, ja myös se, mikä aiemmin jo täällä sanottiin: kyllä tämä kysymys lähtee myös koulusta, opetuksesta, siitä, että meillä ei peruskoulussa taloustaitoja tarjota oppiaineena yksittäisesti tai osana muita opintokokonaisuuksia lainkaan niin paljon kuin tarvittaisiin.

Heikki Autto /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Vippaaminen ja kohtuuttomien korkojen periminen, ihmisten hädän ja huonon aseman hyväksi käyttäminen ei ole oikein eikä se ole kunniallista liiketoimintaa. Vastuullinen velan antaminen ja velan ottaminen todelliseen, asialliseen tarpeeseen on edelleenkin mahdollista tämän hallituksen esityksen tultua hyväksytyksikin.

Tärkeintä on nyt se, että niihin hätähuutoihin, joita olemme kuulleet esimerkiksi eri työyhteisöjen pääluottamusmiehiltä tai vaikkapa Puolustusvoimissa nuorten suomalaisten kanssa työtä tekeviltä, kunnissa nuoria velkaongelmaisia ihmisiä auttavilta, että nuorten suomalaisten hädänalaisuuteen, jonka nämä pikavipit ovat tuoneet, puututaan. Hallituksen esitys onkin oikean suuntainen: koronkiskominen loppuu. Siksi olisikin vielä hyvä kuulla ministeriltä vielä tarkempaa perustelua siitä, miksi juuri tämä ratkaisu eikä monien kansanedustajien tässä keskustelussa peräämä täyskielto.

Sauli Ahvenjärvi /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pikavippeihin liittyvä ylivelkaantumisongelma on keskustelussa liitetty useimmiten erityisesti nuoriin ikäluokkiin. Vähemmälle huomiolle on jäänyt se tosiasia, että pikavippien aiheuttaman velkaongelman vaikutukset ulottuvat laajemmalle. Velkaantuneen lisäksi ongelmissa on asianosaisen lähipiiri. Aivan äskettäin sain vetoomuksen eräältä iäkkäältä henkilöltä, joka kertoi nuoren velkaantumisen kaatuneen pienellä eläkkeellä elävien vanhempien kontolle. Kukapa vanhempi ei yrittäisi auttaa ahdingossa olevaa lastaan?

On hyvä, että pikavippiongelmaan nyt puututaan jämerästi. Tämä tulee helpottamaan paitsi velkaantuneiden nuorten myös satojen, ehkä tuhansien heidän hätäänsä osallisiksi joutuneiden vähävaraisten vanhusten elämää.

Jukka Kärnä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Laillistettua rosvoustahan tällä hetkellä tämä tilanne eittämättä muistuttaa. Itse olisin ollut ja olen vieläkin valmis paljon tiukempaankin menettelyyn kuin hallituksen esitys, joka on ihan oikean suuntainen ja erinomainen esitys sinällään.

Sinällään kun katsoo sitä, paljonko ihmiset maksavat siitä korkoa, kun normaalista pankista ottavat esimerkiksi kulutusluottoa — saati sitten kun asuntolainojen keskikorko taisi tänä kesänä painua pikkusen alle 2 prosentin — vähän kuulostaa, eikä niin vähänkään, kohtuuttomalta se, että näistä pikavipeistä sitten pystyy kaikkinensa perimään yli 50 tai 51 prosentin koron. Toivon, että tässä asiassa vielä pystyttäisiin huomattavasti paljon tiukempaan sitten, kun asia valiokuntakäsittelyssä on.

Kimmo Kivelä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Lopultakin tähän moraalisesti kyseenalaiseen liiketoiminnan muotoon puututaan. Tämä toiminta pitää sisällään monenlaisia inhimillisiä tragedioita. Viitattiin jo itsemurhiin, viitattiin siihen, kuinka nuorten tulevaisuus on uhattuna, yhä useammalla kutsuntaikäisellä elämä on sekaisin, tulevaisuuden rakentaminen mahdotonta. Pikavipit näyttelevät siinä keskeistä osaa. Eri syistä harkintakyvyn pettäessä lyhytaikaisesti tai pitkäaikaisemmin ihmisiä on käytetty hyväksi. Mutta ennen kaikkea minä peräänkuulutan talouskasvatusta. Se ei voi jäädä yksin koulun tehtäväksi. Sitä nähtävästi nykypäivänä tarvitsevat kaiken ikäiset ja eri elämäntilanteissa olevat ihmiset.

Sanna Lauslahti /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On jaettava pikavippien ottajat kahteen ryhmään: Ensinnäkin ne, joilla on oikeasti hätä. Heidänkin osaltaan voi olla tilanne, että toimeentulopuolella, jossa on harkinnanvaraisesta toimeentulosta kysymys, se on saatettu jättää tekemättä riittävän ajoissa, jolloin perhe joutuu pikavippien eteen. Toinen kysymys on ryhmä, jossa on kysymys henkilöistä, joilla on heikko hetki, haluavat vain käyttää rahan johonkin mukavaan. Heidän kohdallaan tilanne on aivan toinen kuin näiden hädän alla olevien hetket. Mielestäni meidän tulisikin pohtia ennen kaikkea sitä ryhmää, joilla on hätä, ja sitä syytä, miksi heillä on hätä, ja miten meidän tulisi se hätä poistaa muilla konstein. Täällä ovat tulleet esille sosiaalisen luototuksen keinot, joka on ehkä se oleellisin kysymys. Myöskin tässä tullaan toimeentulotuen tapauksiin.

Yksi asia, joka ei ole noussut vielä esille, on positiivinen luottorekisteri. (Puhemies koputtaa) Kysynkin ministeriltä: onko positiivinen luottorekisteri tulossa Suomeen?

Sampsa Kataja /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä keskustelussa tuli esiin mahdollisuus edelleen kieltää pikavipit kokonaan, ja tämä mahdollisuus on syytä eduskunnassa selvittää. On tietysti selvää, että hallitus on pyrkinyt samaan päämäärään, ja Pienlainayhdistyksen lausuman mukaan tosiasiassa tämä hallituksen esitys lopettaa tämän nykyisenlaisen pikavippitoiminnan. Mutta täyskielto on aina täyskielto, ja sitä varmasti valiokunnassa kannattaa edelleen punnita. Hallituksellahan ei ole ollut sellaista mahdollisuutta kuin meillä täällä eduskunnassa on eli saattaa tämä täyskiellon perustuslaillisuus perustuslakivaliokunnan punnittavaksi. Jos se on mahdollista perustuslain mukaan, olen ilman muuta edelleen täyskiellon kannalla.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pikaluottoja myönnettiin 244 miljoonaa euroa vuonna 2010. Vuodessa määrä nousi 322 miljoonaan euroon. Eli se tarkoittaa sitä, että räjähdysmäisesti on todella kasvanut tämä lainojen tarjonta ja myös ottaminen. Nämä pikavipit työllistävät hyvin paljon meidän tuomioistuimiamme, ulosottolaitosta, kuntien sosiaali- ja terveyspuolen viranomaisia ja ovat tietenkin hirveä taakka näille kansalaisille, jotka ovat ylivelkaantuneita. Siinä mielessä tämä on todella valitettavaa, että tämä tämmöinen koronkiskonta on sallittua ollut Suomessa monta vuotta. Toivoisin todella, että kouluissa ryhdyttäisiin opettamaan ihmisiä, kansalaisia siihen, että eivät elä yli varojensa. Todella kannatan pikavippien kieltämistä kokonaan, koska tämä on kestämätön tilanne myös valtion kannalta.

Arja  Juvonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! "Talous tarkka, säästä joka markka", sanottiin aikoinaan. Euron myötä hinnat ovat nousseet ja raha on karannut käsistä. On myös ikävää, että me Suomessa elämme jonkinsorttisessa kulutushysteriassa. Euroopassa on lama, koska myös kuluttaminen on vähentynyt, ja minä odotan, minä päivänä se tulee tänne meille, että kaikkea ei tarvitse ostaa ja saada. On aika suuri yhteiskunnallisen keskustelu siitä, minkälaista mallia me vanhemmat annamme nuorille ja minkälaista kuvaa nuoret luovat omasta elämästään. Tämä hallituksen tavoite ja esitys ovat hyvät, ja meidän tehtävämme on nyt löytää sieltä ne porsaanreiät, koska niitähän siellä varmasti on. Taloudenhallinta on jokaisen omassa elämässään jossakin vaiheessa rakennettava itselleen, ja se on hyvin ikävää, että monen nuoren taloudenhallinta ei onnistu. Meidän vanhempien tehtävä on olla siinä tukena.

Johanna Ojala-Niemelä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Viime kaudella tehtiin näitä tiukennuksia pikavippilakeihin. Muun muassa yöaikana ei enää makseta niitä. Samoin sitten tämä henkilöllisyys, vipin ottajan henkilöllisyys, varmistetaan aikaisempaa paremmin. Näen tämän jatkumona tälle kehitykselle, eli pidän hyvänä, että tämä korkokatto nyt tulee. Onhan se nyt merkittävä ero, jos 920 prosenttia on ollut ja jatkossa on 51 prosenttia. Toivon tietenkin, ettei tämä edustaja Skinnarin skenaario toteudu, että nämä maksut sitten valuvat muihin kuluihin. Osasyynä näen kyllä tämän aggressiivisen mainonnan, eli sitä olisi myös suitsittava, kuten osa kaupungeista on päätynyt kieltämään teiden varsilla olevat mainostaulut. On aivan sama, mille nettisivuille menee, niin heti ensimmäiseksi sinne läpsähtää mainos helposta rahasta. Kuulutan myös tämän talouskasvatuksen perään. Velka on veli otettaessa mutta veljenpoika maksettaessa.

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Täällä on todettu, että keskikorko on yli 900 prosenttia. Edellisen hallituksen toimenpiteet olivat sinänsä hyviä, mutta niihin verrattuna nyt on kuitenkin hallitus ottanut reippaan askeleen parempaan suuntaan. Tavoitteenahan pitää olla pikavippien kieltäminen kaiken kaikkiaan.

Kysyisin ministeriltä, onko hän kovin pahoillaan, kun tämän keskustelun pohjaltakin voidaan nähdä, että laidasta laitaan edustajat ovat sitä mieltä, että pitäisi kieltää pikavippien myöntäminen. Jos eduskunta tekisi tämän päätöksen, jos meidän perustuslaki siihen antaa mahdollisuuksia, onko tämä ministerille niin kova juttu, etteikö eduskunta voisi tässä käyttää tämmöistä sydämen ääntä ja vähän niin kuin vakaumuksensa puolesta jokainen saisi henkilökohtaisin ajatuksin äänestää? Katsottaisiin, mitä mieltä eduskunta todellisuudessa on eikä mitä mieltä se on virallisesti.

Simo Rundgren /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tein tässä semmoisen havainnon, että sali on poikkeuksellisen hiljainen, vaikka täällä on runsaasti edustajia paikalla. Se mielestäni kertoo jotakin siitä viestistä, minkä juuri edellinen edustaja Saarinen tässä totesi, että tämä asia tulee aika lähelle meidän sydäntämme. Tässä on kysymys äärettömän kipeästä inhimillisen tragedian muodosta, jota rahanahneuden nimissä harjoitetaan, yhtä lailla niitten nuorten kuin myös vanhuksien. On vanhuksia, jotka ovat pienestä pikavipistä saaneet liikkeelle ison velkakierteen ja menettäneet altaan talonsa.

Hallitus on odottanut mielestäni liiankin kauan ennen kuin tuo tämän lakiesityksen tänne eduskuntaan. Yhdyn kyllä niihin moniin edustajiin, jotka tässä ovat odottamassa voimakkaampia toimenpiteitä. Toivon, että eduskunta päätyy vielä selkeästi voimakkaampaan lopputulokseen niin, että päästäisiin tämän epäterveen rahastuksen osalta täyskiellon linjoille.

Outi Mäkelä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuten edustaja Wallinheimo tässä asian ytimekkäästi tiivisti: pikavippi on vikatikki. Todellakin näihin pikaluottoihin liittyvät ongelmat ovat tosiasia ja pieni ongelma voi räjähtää korkojen kautta moninkertaiseksi. On hyvä, että tämä esitys on nyt ripeästi saatu tänne saliin ja tässä ollaan menossa oikeaan suuntaan. Yhdyn niihin kysymyksiin, joita on esitetty siitä perusteesta, miksi pikavippejä ei kokonaan kielletty.

Toinen asia, jota haluaisin kysyä, on se, että tässä esityksessä todetaan, että tällä esityksellä ei ole vaikutuksia valtiontalouteen. Mutta kuten tässä keskustelussakin on käynyt ilmi, niin tämä vyyhti kuitenkin työllistää aika paljon sosiaalitointa, oikeustointa ja muita yhteiskunnan toimijoita. Eikö tällä kuitenkin ole pitkällä aikavälillä vaikutuksia myös valtiontalouteen?

Merja Kuusisto /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Kiitos ministeri Henrikssonille ripeästä toiminnasta pikavippien rajoittamiseksi.

Viime vuonna eduskunta käsitteli kahta laki-aloitetta kuluttajansuojalain muuttamisesta. Kannatin edustaja Katajan tekemää lakialoitetta, jonka tarkoitus oli kieltää pikavipit kokonaan. Olen samaa mieltä kuin monet muutkin edustajat, jotka ovat ottaneet esille sen, että tähän lakiesitykseen voisi vielä palata ja lähteä siitä kansanedustajien toiveesta, että saadaan nämä pikavipit kokonaan kiellettyä, koska 126 edustajaa oli täyskiellon kannalla.

Mutta on tässä hallituksen esityksessä paljon hyvää ja kannatettavaa. Todellinen vuosikorko laskee huomattavasti, ja tulee selkeät säännökset siitä, että viitekorko lisättynä 50 prosentilla on enimmäiskorko. Ei todellakaan enää puhuta sitten vuosikoroista, mitkä huitelevat monissa sadoissa prosenteissa. Mutta pidän erittäin tärkeänä myös sitä, että (Puhemies koputtaa) sosiaalista luototusta ja taloudellista neuvontaa on saatavilla kaikissa kunnissa.

Tytti Tuppurainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pikavippi-ilmiössä on varmasti tuleville polville paljon tutkittavaa, eikä tuo arvio taatusti tule olemaan meidän sukupolvellemme kovin imarteleva. Hallituksen esitys on tässä ajassa oikea ja oikean suuntainen. On korkea aika, että pikavippitoiminnan räikeimpiin ylilyönteihin nyt puututaan, sillä toiminnassa on toden totta ollut piirteitä koronkiskonnasta ja jalkoihin on jäänyt liian monta hyväksi käytettyä ja hädissään olevaa läheistä.

Täyskiellon suhteen: sitä on harkittava mutta sitä on harkittava huolella, sillä saattaa olla, että on joitain tilanteita, joissa myös pikavippi voi olla paikallaan. Meidän on hirveän hankala täältä arvioida kaikkia ihmisten tarpeita ja asettaa niitä ajallisesti oikeaan järjestykseen, mutta hallituksen esitys on oikean suuntainen, sillä räikeimmät epäkohdat karsitaan, osoitetaan markkinataloudelle, että se on hyvä renki mutta huono isäntä. Myös korkokatto, enimmäiskorko, on paikallaan. Nyt on syytä edetä sillä tavalla maltillisesti, että tutkitaan tämän kiristyksen vaikutuksia ja tehdään sen perusteella johtopäätökset, onko meidän syytä edetä aivan täyskieltoon.

Aino-Kaisa Pekonen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pikavipit ovat todellakin sotkeneet monen elämän kokonaan. Oman talouden hallinta tai sen opettelu, johon täälläkin on useassa puheenvuorossa viitattu, ei kuitenkaan aina riitä, sillä yhä useammat suomalaiset elävät köyhyysrajalla tai sen alapuolella. Yksikin yllättävä meno, esimerkiksi pesukoneen hajoaminen, kaataa koko talouden. Tähän pitäisikin olla apuna sosiaalinen luototus, joka monissa kunnissa toimiikin jo hyvin.

Täällä on kuultu monia hyviä puheenvuoroja, ja itse myös kannatan edustaja Katajan esitystä ja olen pikavippien täyskiellon kannalla.

Ari Torniainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Me kaikki tiedämme, että pikavippeihin liittyy monia ongelmia. Pikavipit johtavat liian usein lumipalloilmiön tavoin kasvavaan velkaantumiseen. Tämä hallituksen esitys on oikean suuntainen mutta omasta mielestäni ei läheskään riittävä. Itse toivon, että siihen tulee vielä voimakkaampia toimia. Keskustan puoluekokous puoluekannanotossaan on myös lähtenyt siitä, että lainmuutosta tarvitaan ja esimerkiksi siitä, minkä edustaja Pekkarinen toi esille, että velalliselle annetaan harkinta-aikaa esimerkiksi siten, että pikaluottoa ei saisi maksaa asiakkaan tilille välittömästi vaan esimerkiksi vaikkapa kolmen arkipäivän kuluttua lainan myöntämisestä.

Mutta täällä on useissa puheenvuoroissa tullut esille myöskin tärkeä asia, että näiden pikavippien mainonta on erittäin aggressiivista ja jotkut kaupungit ovat myöskin lähteneet kieltämään tätä mainontaa omassa kaupungissaan. Oikeastaan kysyisinkin ministeri Henrikssonilta, miksei tässä ole puututtu tähän mainonnan rajoittamiseen ja onko ministeri harkinnut, että mainontaa voitaisiin rajoittaa (Puhemies koputtaa) tai jopa kieltää.

Kristiina  Salonen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä esitys on askel oikeaan suuntaan, mutta itsekin olisin ollut valmis ottamaan harppauksen pikavippien kieltämiseksi kokonaan. Minusta pikavippien myöntäminen taloudellisissa vaikeuksissa oleville ihmisille on eettisesti väärin. Esimerkiksi jo 20 euron vipin lyhennys kuukausittain muodostuu köyhälle pitkäksi ja kiviseksi tieksi. Usein vielä pikavippi on otettu jo olemassa olevaan taloudelliseen ahdinkoon, esimerkiksi jonkun toisen laskun maksuun. Enää ei kansalaisillamme olekaan taitoa pyytää esimerkiksi mahdollisuutta maksaa laskujaan erissä tai siirtää eräpäivää. Kun sitten sosiaalitoimistossa tai velkaneuvojalla järjestellään velkoja, niin yleensä muiden laskuttajien kanssa voidaan näistä veloista sopia mutta pikavippifirmojen kanssa ei. Pikavippi on oire, ja oiretta lieventämällä kokonaista ongelmaa ei kuitenkaan vielä ratkaista.

Mika Niikko /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallituksen lakiesitys pikavippien koronkiskonnan suitsemiseksi on tervetullut askel oikeaan suuntaan. Pienlainayhdistys ei ole onnistunut pikavippiyritysten itsesäätelyssä, vaan meno on kuin Villissä lännessä. Pikavippiyritykset riistävät vähävaraisia, erityisesti nuoria ja eläkeläisiä, monin keinotekoisin maksuperustein. Korot ja kulut luotoista ovat sitä luokkaa, että tämän kaltaista moraalitonta lainatoimintaa ei voi kutsua muuksi kuin koronkiskonnaksi. Koronkiskonnan lopettamiseksi olisin mieluummin halunnut nähdä lakiesityksessä pikavippien kieltämisen kokonaan. Pelkäänpä pahoin, että yritykset nimittäin kyllä keksivät uusia keinoja, miten kiskovat nuorilta tai vähävaraisilta erilaisia kuluja lakiuudistuksen jälkeenkin. Vähävaraisten auttamiseksi kysyisin ministeriltä, miten meidän tulisi kehittää joustavaa sosiaalista luototusta ja sen saatavuutta.

Outi Alanko-Kahiluoto /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Köyhyystutkijat ovat pitkään suositelleet sitä, että pikavippeihin saataisiin sääntelyä. Siinä mielessä olen eduskunnan köyhyysryhmän puheenjohtajana erittäin iloinen, että vihdoin saadaan tämä laki, koska siis näitä pikavippejähän voidaan pitää, kuten on todettu, hädänalaisten ihmisten kustannuksella tehtynä bisneksenä. Olen iloisena kuunnellut tätä keskustelua täällä salissa. Kaikki tuntuvat olevan sitä mieltä, että edelleen pitää tiukentaa pikavippejä koskevaa sääntelyä, ja on toivottu muun muassa sitä, että aggressiiviseen pikavippimainontaan saataisiin kuria ja että hallitusohjelman mukaisesti kehitettäisiin sosiaalista luototusta. Mielestäni on myös niin, että ne ihmiset, jotka pikavippejä joutuvat ottamaan paikatakseen huonoa taloudellista tilannettaan, ovat usein juuri niitä köyhiä, jotka eivät osaa esimerkiksi ennakoida sitä, miten sosiaalitoimi toimii tai minkälaisessa tilanteessa voi hakea harkinnanvaraista toimeentulotukea (Puhemies koputtaa) tai ylipäätään on oikeutettu toimeentulotukeen. Siinä mielessä myös hallitusohjelmaan sisältyvä lupaus harkinnanvaraisen toimeentulotuen kehittämisestä ja sosiaaliturvan yksinkertaistamisesta ovat asioita, jotka meidän pitää muistaa.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Kiinnitän puhujan huomiota aikarajoitukseen.

Pentti Oinonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Lakiesitys on hyvä ja kannatettava, mutta asialla on toinenkin puoli, mitä täällä salissa on kuultu. Viime aikojen hallitukset ovat kiristäneet toimillaan vähäosaisten toimeentuloa ja jokapäiväisestä elämästä selviytymistä. Olen kuullut joidenkin vähäosaisten tai eläkeläisten kertovan, että kun lääkkeet ovat loppu, ruokaa pitäisi saada ja muuhunkin pakolliseen menoon pitäisi saada ja sitten kun tulee yhtäkkiä yllättävä lasku, niin siinäpä ollaankin sitten sormi suussa, mistä ne rahat otetaan. Pankista ei saa rahaa, sosiaalitoimistosta ei saa rahaa, elikkä pikavippi on ollut se viimeinen oljenkorsi, mistä on elämässä selvinnyt eteenpäin. Nyt, hyvät hallituksen edustajat ja ministerit, tehkää jotakin näitten eläkeläisten ja vähäosaisten hyväksi, että he selviäisivät ilman pikavippiin turvautumista.

Sanni Grahn-Laasonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Varmasti on nuoria, jotka eivät tällaista holhousta ja suojelua koe tarvitsevansa, mutta tämä esitys on niitä varten, joilla elämänhallinta on rempallaan ja oma harkintakyky pettää, usein varsin pitkäkestoisin ja kohtalokkainkin seurauksin. Tämä hallituksen esitys on vastuullinen uudistus, ja meillä täytyy olla valmiutta myöskin tarkkailla, riittävätkö nämä toimet. Itse olisin kyllä ollut valmis vielä kunnianhimoisempaankin tiehen eli Sampsa Katajan tiehen, joka olisi ollut näiden pikavippien täyskielto.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Sitten ministerin vastauspuheenvuoro, 5 minuuttia puhuja-aitiosta.

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson

Arvoisa puhemies! Kiitos hyvin rakentavasta keskustelusta. Se osoittaa sen, että me kaikki tässä salissa ymmärrämme, minkä suuruusluokan ongelman kanssa olemme tekemisissä, ja kaikki haluamme tehdä sille asialle jotain. On epätervettä, että meidän hyvässä yhteiskunnassamme tämmöinen luototus on päässyt kasvamaan niin, että niin moni suomalainen on joutunut velkakierteeseen ja varsinkin moni nuori, alle 25-vuotias. Sen takia meidän on korkea aika tiukentaa lainsäädäntöä.

Tässä on myös esitetty hyviä kysymyksiä. On kysytty, miksi hallitus ei kiellä pikaluottoja kokonaan. Se on erittäin hyvä kysymys. Minäkin mietin sitä pitkään. Se kuulostikin aluksi hyvin houkuttelevalta vaihtoehdolta. Mutta kuten asian valmistelussa laajapohjainen työryhmäkin päätyi siihen, se on kuitenkin niin, että hintasääntely on tehokkaampi keino rajoittaa pikaluottojen tarjontaa kuin kielto, koska kielto olisi ollut pakko rajata soveltamisalaltaan melko suppeaksi. Silloin ei varmasti olisi puhuttu alle 2 000 euron lainoista, vaan hyvin paljon pienemmistä summista. Silloin olisi ollut vaikea säätää lakia niin, että tätä ei olisi pystytty kiertämään.

Toisaalta me haluamme myös, että tulevaisuudessa kuluttajilla on mahdollista saada luottoja, myös pienempiä luottoja, nykyistä kohtuullisemmin ehdoin. Tässä olen hyvin eri mieltä edustaja Rossin kanssa, koska jos nykyinen korko on 920 tai melkein 1 000 prosenttia, niin kyllä korkokatto, joka on 51 prosenttia, se on paljon matalampi ja tarkoittaa esimerkiksi sitä, että 300 euron 30 päivän lainasta kuluttaja joutuisi maksamaan korkeintaan 10 euroa 33 senttiä. Tässä on suuri ero tämän päivän tilanteeseen verrattuna. (Markku Rossin välihuuto) Tämän takia ei olla esittämässä nyt täyskieltoa, mutta olen teidän kansanne ihan samaa mieltä, että tätä pitää nyt sitten seurata. Sen seurannan pitää toteutua heti. Heti siitä päivästä lähtien, kun tämä laki hyväksytään, lähdetään seuraamaan, miten tämä toimii, ja jos sitten osoittautuu, että tämä edelleenkin on ongelma, niin silloin siihen pitää puuttua. Mutta nythän myös Pienlainayhdistyksen jäsenet, yritykset sanovat, että tämä on nyt heille viimeinen niitti, ja katsotaan, jos näin on. Ainakin varmasti tässä salissa moni on sitä mieltä, että saisikin olla.

No, sitten on kysytty tästä sosiaalisesta luototuksesta, erittäin tärkeä asia. Se on meillä hallitusohjelmassa, ja olen myös käynyt keskusteluja ministeri Guzenina-Richardsonin kanssa, koska tämä asia varsinaisesti kuuluu STM:n puolelle. Tässä olisi tärkeätä se, että pystyisimme kehittämään sosiaalista luototusta niin, että se olisi oikeudenmukaista kaikkialla Suomessa. Jokaisessa kunnassa pitäisi olla mahdollista saada sosiaalista luottoa samanlaisten perusteiden pohjalta. Oikeudenmukaisuus on myös tässä asiassa erittäin tärkeätä, ja sen takia meillä pitäisi olla maata kattava järjestelmä, joka olisi jokaiselle yhtäläinen.

Sitten on kysytty tästä positiivisesta luottorekisteristä. Se on myös asia, josta on sovittu hallitusohjelmassa, että sitä selvitetään. Rekisterin olemassaolon on katsottu edistävän hyvän luotonantotavan noudattamista, ja toisaalta on myös epäilty sitten sitä, pystymmekö me kehittämään sellaista järjestelmää, joka olisi koko ajan ajan tasalla, ja kuka sen maksaisi. Jotta me saamme näihin kysymyksiin vastauksia, meidän pitää saada se selvitys tehtyä, ja nyt olemme oikeusministeriössä valmistelemassa tämän selvitystyön käynnistämistä. Tarkoitus on, että syksyn kuluessa asetetaan selvityshenkilö selvittämään tätä asiaa.

Markkinointi myös minuakin huolestuttaa, tämä markkinointi pikavippien osalta. Siinä lainsäädäntö taitaa olla kohdallaan. Asiaton markkinointi on kiellettyä, mutta sitten seuranta on toinen asia, ja tähänkin meidän on syytä panostaa, jotta valvontaresurssit riittävät ja jotta markkinointi on asiallista.

Sitten on kysytty sitä, miksi ei Finanssivalvonta, miksi avi. No, se johtuu jo aikaisemmasta lainsäädännöstä. Ei ole katsottu, että nyt on tarvetta muuttaa sitä. Toki tämä on asia, mitä voitte myös valiokunnassa miettiä.

Viimeiseksi sanoisin näin, että on varmasti hyvä, että nyt kaikissa niissä valiokunnissa — talousvaliokunnassa, perustuslakivaliokunnassa, oliko se myös niin, että se menee lakivaliokuntaan — kuullaan laaja-alaisesti, niin että saadaan niin hyvä laki kuin mahdollista. Minun mielestäni tässä on erittäin hyvä pohjaesitys.

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pyysin puheenvuoron, koska pidin vähän yllättävänä ministerin perusteluja, miksi ei täyskielto. Minä olin ymmärtänyt, että nimenomaan se, että siinä kajottaisiin tähän elinkeinovapauteen, olisi se seikka, joka estäisi täyskiellon ottamisen. Nuo perustelut, mitkä te toitte esille — en tiedä, riittävätkö ne tämän täyskiellon torjumiseen. Mieluusti vähän lisää perusteluita tuohon kysymykseen nyt jo. Totta kai me voimme valiokunnassa käydä nämä läpi, mutta sen verran olin yllättynyt teidän kertomastanne, että kernaasti olisin kuullut vähän enemmän.

Markku Rossi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Pienissä, lyhytaikaisissa pikavipeissä ei sinällänsä ole suurta merkitystä, mikä se korkotaso on. Se on hyvä, että tässä se korkotaso löytyy, mutta pahoin pelkään, että nyt sitten jatkoratkaisu onkin, että pikavippiyritykset tulevat lisäämään käsittelykustannuksia ja muita palkkioita, ja tämä on se väylä, jossa kerätään tavalla tai toisella, koska sen bisneksenhän täytyy tietysti kannattaa. Tämä on juuri se kysymys, miten se pystytään sitten torjumaan niin, ettei tavallaan se näkymätön korko siellä sisällä sitten toteudukin. Moni nuori tai moni henkilö, joka hakee sitä pikavippiä, ei katso juuri sitä, mikä se korkotaso on, vaan voi olla niin, että se on tarpeellinen ja pakollinen hädänalainen tilanne, ja tässä mielessä, arvoisa ministeri, löytyykö siihen ratkaisu, millä estetään nämä muut kulut, jotka tekevät tavallaan sen korkean koronkin siinä?

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Äsken useissa puheenvuoroissa tulivat esille nämä sosiaaliset luotot, ja niitä pidettiin kannatettavina. Ministerikin puheenvuorossaan totesi, että jokaisessa kunnassa pitäisi näitä saada. Kysyisinkin ministeriltä, minkälaisia toimenpiteitä hän on mahdollisesti suunnitellut, jotta me saavuttaisimme tämän tavoitteen kaikissa kunnissa. Onko mahdollisesti ajateltu, että voitaisiin velvoittaa lainsäädännöllä kuntia antamaan näitä sosiaalisia luottoja? Voisiko valtio mahdollisesti osallistua siihen luototukseen tai onko mitään muita vaihtoehtoja pohdittu, jotta saataisiin nämä sosiaaliset luotot käyttöön kaikissa kunnissa henkilöille, jotka yllättäen joutuvat suuriin rahavaikeuksiin ja jotka eivät missään tapauksessa pankista saa lainaa, koska heillä ei ole asianmukaisia vakuuksia ja luottotiedot ovat mahdollisesti jo aikaisemmin menneet?

Kauko Tuupainen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen täysin samaa mieltä kuin perussuomalaisten ryhmänjohtaja Pirkko Ruohonen-Lerner edellisessä puheenvuorossaan, eli tämä pikaluottojen määrä sekä kappalemääränä että myöskin euromääräisesti on liian nopeasti noussut. Se on noussut yli 20 prosenttia yhden vuoden aikana.

Arvoisa ministeri, kysynkin teiltä, voisiko tässä ajatella samaan tapaan kuin Raha-automaattiyhdistyksen erilaisissa peleissä, että meistä ihmisistä, varsinkin nuorista, tulee peliriippuvaisia asiaan. Eli voidaanko puhua, että tämmöiset pikavippien käyttäjät tulevat peliriippuvaiseksi näistä ja heidän on pakko ottaa, vaikka aina ei niin suurta tarvetta olisikaan?

Lopuksi totean, että minä en ole hylkäämässä hallituksen esitystä. Haluan kuitenkin suitsittaa asiaa sillä tavalla kuin hallitus on esittänyt.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Vielä ministeri Henriksson, puhuja-aitiosta 3 minuuttia.

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson

Arvoisa puhemies! Ensin, edustaja Rossi, tämä korkokattosääntely tarkoittaa sitä, että ne kulutkin lasketaan siihen 51 prosenttiin, elikkä ei saa periä kuluja yli sen, vaan siihen sisältyy kaikki. Sen takia tässä on merkittävästä uudistuksesta kyse ja merkittävästä muutoksesta tämän päivän systeemiin. Elikkä se onkin paljon parempi esitys kuin te arvioitte, koska se korkokatto on sellainen, että silloin ei saa periä kuluja, eikä saa esimerkiksi tekstiviestiä käyttämällä periä myöskään kuluja, jos ne menevät yli sen 51 prosentin. Elikkä näin, ja se on erittäin hyvä asia. (Mauri Pekkarinen: Se on hyvä!) — Joo.

Sitten, edustaja Ruohonen-Lerner, tästä sosiaalisesta luototuksesta. Niin kuin sanoin, se kuuluu sosiaali- ja terveysministeriön puolelle, ja valitettavasti oikeusministeriössä eivät ole kaikki ne asiantuntijat läsnä, mutta me käymme tätä vuoropuhelua. Me käymme tätä keskustelua STM:n kanssa ja me näemme, että tässä on tarvetta kehittää sosiaalista luototusta, ja sen takia itse olen myös lähtenyt vetämään sitä eteenpäin. Meillä on hyvä keskustelu ministeri Guzenina-Richardsonin kanssa, mutta siellä on sitten virkamies, joka osaltaan hoitaa tätä nyt eteenpäin.

Sitten, edustaja Pekkarinen, on hyvä, että joskus voidaan yllättää. Te voitte varmasti valiokunnissa kuulla myös tästä elinkeinovapaudesta ja sen mahdollisista rajoitteista, mutta tässä pääasiallisena argumenttina on kyllä ollut se, että ei haluta myöskään torjua pienten lainojen saamista tulevaisuudessa. Sen takia lähdetään tälle tielle, eikä täyskiellon. (Mauri Pekkarinen: Silloin minäkin olen täyskiellon kannalla, jos näin on!) — Se on ihan vapaa valinta, mutta me olemme arvioineet, että tämä tulee toimimaan paremmin.

Aino-Kaisa Pekonen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Pikavipeillä elämänsä sotkeneiden määrä on hurja. Vastikään minua lähestyi äiti, jonka juuri täysi-ikäiseksi tullut lapsi on onnistunut pikavippien avulla sotkemaan raha-asiansa täysin. Vippikierre pääsi etenemään 3 000 euroon asti, ennen kuin vanhemmat huudettiin apuun. Valoa on tunnelin päässä, sillä päätös sosiaalisesta luototuksesta on tulossa.

Hallitus on antanut esityksensä, jonka tavoitteena on vähentää pikaluotoista aiheutuvia velkaongelmia. Ensisijaisena keinona tämän saavuttamiseksi esitetään kuluttajansuojalakiin pienten kuluttajaluottojen hintasääntelyä. Tavoite on hyvä, mutta itse olen kuitenkin edelleen pikavippien täyskiellon kannalla. Tämä esitys on siis askel oikeaan suuntaan, mutta mielestäni riittämätön.

Esityksessä on paljon hyviä asioita. Pikaluottojen vuosikorko saisi esityksen mukaan olla enintään 51 prosenttia, kun se on nyt keskimäärin 920 prosenttia. Tämä on ehdottoman kannatettava esitys, josta edustaja Arhinmäki jätti aloitteen jo viisi vuotta sitten, vuonna 2007. Silloin aloite hylättiin, koska oikeusministeriössä oli valmisteilla kulutusluottolainsäädännön kokonaisuudistus.

Hintasääntelyn avulla markkinoilla olisi tulevaisuudessa saatavilla pieniä luottoja kohtuullisemmilla ehdoilla. Tämä todennäköisesti vaikuttaisi nykyisen kaltaisten pikaluottojen tarjontaa vähentävästi, ja se kuulostaa mielestäni positiiviselta. On myös oikein, että hallituksen esityksessä ehdotetaan tiukennuksia luotonantajan velvollisuuteen arvioida kuluttajan luottokelpoisuus ennen luottosopimuksen tekemistä. Luotonantajat eivät toivottavasti enää tulevaisuudessa myönnä luottoja kaikista korkeimman luottoriskin omaaville kuluttajille. Näin ollen ylivelkaantuminen vähentyisi ja velallisen selviytymisedellytykset olisivat aiempaa paremmat.

Arvoisa puhemies! Kuten aiemmin totesin, olen itse sitä mieltä, että nämä pikavipit pitäisi kieltää kokonaan. Pikavippejä parempi apu ta-loudelliseen ahdinkoon on esimerkiksi kuntien tarjoama sosiaalinen luototus. Se on hyvä keino ennalta ehkäistä kuntalaisten taloudellista syrjäytymistä ja ylivelkaantumista. Sosiaalista luottoa voidaan myöntää henkilölle tai perheelle erilaisiin tarkoituksiin silloin, kun perheen taloudellinen tilanne pitää saada kuntoon tai velkakierre pitää katkaista tai kodin yllättäviin hankintoihin esimerkiksi silloin, kun pesukone yllättäen sanoo sopimuksensa irti. Näihin äkillisiin rahantarpeisiin taloudellisissa vaikeuksissa olevat ihmiset ovat hakeneet pikavippejä kevyin perustein.

Kokemukset eri kunnista, joissa sosiaalista luototusta käytetään, ovat pelkästään myönteisiä. Ne osoittavat käytännön toimivan hyvin ja tuottavan vähän luottotappiota. Siten sosiaalinen luototus vähentää pitkällä aikavälillä toimeentulotuen kustannuksia. Kun ihmiset saavat reilun mahdollisuuden järjestellä asioitaan, he myös hoitavat velvollisuutensa. Haluan kannustaa kuntia ottamaan sosiaalisen luototuksen käyttöön, jos sitä ei vielä ole tehty.

Arvoisa puhemies! Pikavippifirmoista usein hetken mielijohteesta nostetut pikalainat aiheuttavat monien suomalaisten elämään vuosia kestävät velkajärjestelyt. Hallituksen esitys tulee lakivaliokunnan käsittelyyn, ja toivon, että me hallituspuolueiden edustajat voisimme yhdessä vielä miettiä lain tiukentamista.

Jaana Pelkonen /kok:

Arvoisa puhemies! Pikaluottoja myönnetään vuosittain yli miljoona kappaletta, ja niiden määrä on jatkuvassa kasvussa. Tämä on laajalti tiedossa. Samalla myös pikaluottoihin liittyvät ongelmat lisääntyvät ja lisääntyvät. Tämä näkyy erityisesti maksuhäiriöiden ennätysnopeana kasvuna. Viime vuonna maksuhäiriömerkinnän sai 18 000 uutta ihmistä, ja kasvua oli edellisestä vuodesta lähes 6 prosenttia.

Suurin pikavippien käyttäjäryhmä koostui alle 30-vuotiaista nuorista miehistä. Nuorten kohdalla pikavippeihin tartutaan työttömyyden lisäksi usein armeijan tai lyhyiden määräaikaisten työsuhteiden aikana. Helppo raha houkuttelee monia myös hetken mielijohteesta. Tätä uskoa tukee myös pikavippien harhaanjohtava markkinointi, joka antaa nuorille vääristyneen kuvan todellisuudesta ja ruokkii "heti kaikki tässä nyt" -henkeä.

Kuten jo aikaisemmin tänään sanoin, jokainen meistä tietää, ettei pikavippien markkinoimaa helppoa ja jopa ilmaiselta tuntuvaa rahaa ole olemassakaan, ja erityisen kivuliaasti tämän huomaavat siis ne nuoret, joille velat muodostuvat esteeksi päästä puhtain paperein elämässään eteenpäin, ja näitä nuoria autettaisiin kaikkein tehokkaimmin pikavippilainoista kokonaan luopumalla.

Arvoisa puhemies! Vaikka nostinkin äsken esiin juuri nuorten velkaongelmat, on olennaista ymmärtää, että pikavipeistä aiheutuvat ongelmat koskettavat nuorten lisäksi hyvin eri-ikäisiä ja erilaisissa elämäntilanteissa olevia ihmisiä. Yksi keskeisistä sosiaalitoimen asiakkaita yhdistävistä tekijöistä on hallitsematon vakuudettomien kulutusluottojen ja erityisesti pikaluottojen käyttö. On surullinen tosiasia, että esimerkiksi eri riippuvuuksista kärsivillä pikavippejä on lähes aina. Lisäksi pikavippejä otetaan usein tilanteessa, jossa tulot laskevat, jäädään työttömäksi, siirrytään eläkkeelle tai sairastutaan. Myös suurimmalla osalla talous- ja velkaongelmaisista pikavipit ovat talouden kaatumisvaiheen hännänhuippu ja todellisen ongelman kohtaamisen siirtämistä.

Toimeentulotuen asiakkaana pikavippiläisen taloudellisen tilanteen tiukkuus korostuu entisestään, koska pikavipit otetaan laskelmassa tulona huomioon ja ne vastaavalla summalla vähentävät myönnettävän tuen määrää ja johtavat siihen, että tukea hakevalle ei kenties voida myöntää tukea lainkaan. Toimeentulotukilain mukaanhan kaikki käytettävissä olevat tulot otetaan tuloina huomioon laissa erikseen mainittuja poikkeuksia lukuun ottamatta, ja pikavipit eivät lain mukaan ole näitä huomioimatta jätettäviä tuloja.

Toisaalta on myös niin, että jos pikavippejä ei otettaisi tuloina huomioon, menettely johtaisi pikavippien rahoittamiseen toimeentulotuella, ja toimeentulotuki ei ole tarkoitettu velkojen takaisinmaksuun.

Sosiaaliviraston tietojärjestelmät eivät pysty erittelemään, kuinka monella toimeentulotuen asiakkaalla on pikavippejä, mutta se tiedetään, että heitä on valitettavan paljon.

Kuka pikavippejä sitten tarvitsee? Minun mielestäni ei kukaan.

Jukka Kärnä /sd:

Arvoisa puhemies! Kaiken kaikkiaan hallituksen esitys on oiva tämän uuden toimialan suitsimiseksi. Tiettävästi 2005 tämä puuha Suomenmaassa kunnolla alkoi, ja tällä hetkellä siellä on toimijoita noin 80 firmaa. Kun uusi toimiala tulee markkinoille, niin kyllä siellä näköjään kaikki kukat sitten kukkivat, ne rumatkin kukat, joita ei kenenkään toivoisi näkevän eikä katsovan.

Kuten sanoin, itse olisin valmis vielä tiukempaan sääntelyyn ja varsinkin tuon koron osalta. Pitää vähän miettiä sitä niin päin, että nämä normaalit pankit tulevat erittäin alhaisilla korkomarginaaleilla toimeen ja asuntolainojen korot tosiaan menivät tuonne 2 prosentin tietämille, taisi olla ihan vähän alle, tämän kesän aikana. Ja sitten taivastellaan sitä — varsinkin tämä Pienlainayhdistys, joka on niitä krokotiilin kyyneleitä vuodattanut — että nyt viedään leipä suusta, ettei sitten tuolla 50 prosentilla toimeen tulla. Eli toivon, että myöskin valiokuntatyöskentelyssä päästään vielä tiukempaan tuolta osin.

Sosiaalisen luototuksen laajeneminen on äärimmäisen hyvä asia. Myöskin oma kotikyläni Imatra on ottamassa sen käyttöön, ja Kymen alueella ainakin tuolla Kotkassa sitä tällä hetkellä löytyy.

Arvoisa puhemies! Sitten jos kääntää katseensa ulosottorekisteriin, niin siellähän 2011 oli 15 000 ulosottoa, joista pääomat ja korkosaatavat olivat 3,5 miljoonaa, lainojen kulut 900 000 euroa ja oikeudenkäyntikulut 3,3 miljoonaa, eli kyllähän tässä muutenkin ruuhkaiset käräjäoikeudet sitten tukkoon menevät. Ainoat, jotka tästä rikastuvat — sinällään kunnianarvoisa ammattikunta — ovat asianajajat.

Tämä pikaluottojen piina kohdistuu kyllä kaikkiin ikäluokkiin, olkoonkin, että 46 prosenttia niistä kohdistuvat 20—29-vuotiaisiin, ja nämä summat ovat välillä tosi huimia. Tiedän Etelä-Karjalan osalta suurimman summan, joka on tullut tietooni. Se oli 160 000 euroa, hyvin toimeentulevia, molemmat työssä käyviä ihmisiä, niin että kyllähän nämä kohtalot aika surkeita ja huimia ovat. Kymmeniä, kymmeniä yhteydenottoja on tullut niiltä henkilöiltä, jotka ovat sitten pelastaneet joko jonkun sukulaisen tai lapsensa näistä pikavippikierteistä, ja sitäkin taustaa vasten on äärimmäisen tärkeätä, että tälle uudelle toimialalle, jossa nämä kukat rehottavat, saadaan parempaa sääntelyä. Kannustan kyllä, jos henkilöltä löytyy sitä maksukykyä, myöskin pankkeja muuttamaan näitä pikavippejä ihan tavallisiksi lainoiksi. Tiedän, että pankit harrastavat sitä, mutta tietenkin sieltä sen takaisinmaksukyvyn täytyy sitten löytyä. On kovasti helppo yhtyä niihin ajatuksiin, joissa toivotaan talousvalistusta, kaiken kaikkiaan talouskasvatusta lisää.

Kyllä muistan omasta nuoruudestani en pikavippikierrettä vaan kottikierteen. Siihen aikaan vielä ennakkoa työmailla sai, ja kun sitä pari vuotta oli jatkunut, että kun uusi tili tuli, niin se oli sitten saman tien sileä, niin kyllä voin kuvitella ja tiedän ihan tarkkaan, miltä se tuntuu, kun on niin sanotusti oikein kunnolla lirissä ja pitää velalla maksaa uusi velka. Toivon, että tosiaan valiokuntatyöskentelyssä päästään vielä pikkuisen tiukentamaan näitä ehtoja.

Sinuhe Wallinheimo /kok:

Arvoisa puhemies! Pikavippi on ollut monelle nuorelle aikuiselle kohtalokas virhe. Kallis se on ollut myös suomalaiselle yhteiskunnalle. Pikavipeillä on ollut merkittävä rooli jo ennestään vaikean nuorten aikuisten velkaantumisongelman kasvamisessa. Suomen Asiakastiedon keräämien tietojen mukaan suomalaisten, erityisesti nuorten aikuisten, saamat velkomustuomiot ovat lisääntyneet merkittävästi viime vuosina. Viime vuonna niitä kirjattiin yhteensä 80 000 kappaletta, näistä yli puolet eli noin 41 000 kappaletta alle 30-vuotiaalle henkilölle. Siksi on erinomaisen kannatettavaa, että hallitus on tällä esityksellä puuttumassa konkreettisesti pikavippikulttuurin hurjimpaan piirteeseen, vippien kaikesta kohtuudesta karanneeseen korkotasoon. Nykyiselläänhän keskimääräinen vuosikorkotaso näissä pikavipeissä on niinkin älytön kuin 920 prosenttia. Nyt ehdotetulla muutoksella vippien vuosikorko asetettaisiin inhimilliselle tasolle: 50 prosenttia plus viitekorko. Vippitoiminta kohtuullistuu, ja kuluttajan asema tätä myötä paranee. Silti se mahdollistaa edelleen vastuullisen pikavippiyrittäjän jatkamisen omalla alallaan.

Arvoisa puhemies! Samalla on kuitenkin rehellistä myös myöntää se, että täysin ongelmaton tämäkään ehdotus ei ole. Erityisesti ehdotuksen vaikutuksia Suomen asemaan EU:n oikeusyhteisössä on arvioitu nyt vain osittain — tämä siitäkin huolimatta, että esityksessä kyllä myönnetään Suomen linjauksen olevan poikkeus muissa maissa valittuihin käytänteisiin. Se, voitaisiinko nyt otettavan askeleen perusteella Suomea haastaa EU-oikeuteen kilpailun estämisestä, on kysymys, johon erityisesti täällä äsken istuneelta oikeusministeriltä olisin odottanut vastausta.

Lisäksi on päivänselvää, arvoisa puhemies, ettei nuorten ylivelkaantumisongelmaa yksinomaan tällä esityksellä saada kuriin. Paremminkin tehty linjaus tulisi nähdä ensimmäisenä askeleena pitkässä prosessissa. On hyvä, että hallitus on jo tässä esityksessä ilmoittanut alkaneensa tarkastella muissa maissa hyvää tulosta tuottaneen niin sanotun positiivisen luottorekisterin käyttöönottoa. Positiivisen luottorekisterin avulla olisi mahdollista estää nykyisten kaltaisten ylivelkaantumiskierteiden syntyminen lainanantajien ollessa paremmin tietoisia lainan hankkijan taloushistoriasta. Se olisi siis tulevaisuudessa vaikuttava lääke. Tämän päivän ylivelkaantuneille apua olisi saatavissa kunnallisen velkaneuvonnan ja sosiaalisen luototuksen laajentamisen kautta.

Arvoisa puhemies! Pohjimmiltaan ylivelkaantumisessa, kuten myös esimerkiksi liikalihavuusilmiössä, kyse on yksilön omista päätöksistä ja yksilön yksinkertaisten elämänhallintakeinojen puutteesta. Siksi myös koulujen mahdollisuus toimia taloustaidon tai muun elämänhallinnan opettajana tulisi mielestäni palauttaa uuteen kunniaan. Pidemmän päälle ylivelkaantumisongelmasta päästään, kun nuoret ja lapset kasvatetaan alusta pitäen vastuullisiksi taloudellisiksi päättäjiksi ja kuluttajiksi. Tässä työssä meitä kaikkia tarvitaan tasapuolisesti.

Mika Niikko /ps:

Arvoisa herra puhemies! Täytyy ihan aluksi sanoa, että hämmästelin kyllä kokoomuksen edustaja Wallinheimon vertausta siitä, että pikavipeistä pääsee eroon, jos on vain itsekuria ja osaa hillitä itseään, kuten myös liikalihavuudesta kuulemma tällä kaavalla pääsee eroon. Aika tietämätöntä löpinää kuulee välillä täältä, mutta sallittakoon se meille edustajille.

Arvoisa puhemies! Pikavippien suosio perustuu pitkälti ennen kaikkea niiden helppoon saatavuuteen, aggressiiviseen mainontaan ja osittain myös taloudenhoidon ymmärtämättömyyteen. Pikavippejä otetaan ensisijaisesti taloudelliseen ahdinkoon tai hetkelliseen kulutukseen. Taloudellisessa ahdingossa olevalle tulee mahdollistaa muitakin keinoja luoton saamiseksi kuin pikavippiyrityksiin turvautuminen. Syrjäytymistä ja velkaantumista tulee ehkäistä tarjoamalla taloudelliseen hätään tukea, kuten sosiaalista luototusta. Sosiaalisen luototuksen tarjoaminen jokaisessa kunnassa tulisikin säätää lailla.

Olisin halunnut vielä kiinnittää hallituksen huomiota lainvalmistelussa seuraavaan asiaan. Olen kuullut useiden henkilöiden, erityisesti nuorten, ottaneen omaehtoisen luottokiellon itselleen sen jälkeen, kun heidän vanhempansa ovat maksaneet pikavipit, usein ulosotosta, pois. Omaehtoinen luottokielto ei ole estänyt nuorta saamasta uutta pikavippiä, koska pikavippiyritykset eivät halua noudattaa tällaista suositusta. Pikavippiyritykset jatkavat aggressiivista mainontaa monin eri tavoin eivätkä jätä asiakkaitaan rauhaan, vaikka nämä sitä pyytävät, mikäli ne huomaavat siinä tienaamisen mahdollisuuden. Lisäksi, kun yritykset lainaavat rahaa omaehtoisen luottokiellon ottaneelle henkilölle, ne näin toimien tietoisesti osoittavat sen, etteivät halua päästää tuottavaa asiakastaan irti pikavippiriippuvuudesta.

Arvoisa puhemies! Olen monen nuoren kohdalla huomannut sen, että kun hän on joutunut pikavippikierteeseen, niin siitä ei pääse ulos muuten kuin ulosoton kautta, yleensä luottotiedot menettäneenä. Tämän johdosta tuleekin selkeästi tämän lain valmistelussa kiinnittää huomiota siihen, että tämmöiset omaehtoiset luottokiellot, joita voidaan tehdä asiakastietoon, myös toimivat sillä toivotulla tavalla.

Pauliina Viitamies /sd:

Arvoisa puhemies! Pikavippejä on yritetty suitsia lainsäädännöllä jo kahdesti aikaisemmin, vuosina 2009 ja 2010. Näiden uudistusten tarkempia vaikutuksia on vielä aikaista arvioida, mutta tilastojen mukaan on kuitenkin nähtävissä, että näistä toimista huolimatta pikaluottojen määrä on vain jatkanut kasvuaan. Asia ei ole ainoastaan velan antajan ja sen ottajan välinen asia, vaan pahimmillaan holtittomasta luotonotosta kärsii laaja joukko perheenjäseniä.

Nykyisen hallituksen vuonna 2011 tekemässä hallitusohjelmassa on edellytetty pikaluottoihin liittyvän lainsäädännön edelleen tiukentamista, ja siksi tämä hallituksen esitys on nyt eduskunnan käsissä.

Arvoisa puhemies! Tällä esityksellä ehdotetaan asetettavaksi korkokatto määrätyille kuluttajaluotoille, ja se puolestaan mahdollistaisi kuluttajan saada pieniä luottoja nykyistä kohtuullisemmin ehdoin. Hallituksen esityksessä ehdotetaan myös täsmennyksiä ja tiukennuksia luotonantajan velvollisuuteen arvioida kuluttajan luottokelpoisuutta. Tiukennukset ovat tarpeen, sillä tähän mennessä luotonantaja ei ole riittävästi tutkinut tai arvioinut luotonhakijan kykyä selviytyä velvoitteistaan.

Erityisesti alle 25-vuotiaat kuluttajat ovat löytäneet pikavipeistä keinon elää yli varojensa ja ovat ajattelemattoman velkaantumisen johdosta saaneet itselleen aikaiseksi useiksi vuosiksi hallitsemattoman velkakierteen, joka on johtanut pahimmillaan luottotietojen menetykseen ja sitä kautta muihin elämänlohkojen hankaluuksiin.

Yhtä tärkeää kuin on asettaa tiukat rajat luottoja antaville yhtiöille on myös ylivelkaantumisen estäminen. Ylivelkaantuminen aiheuttaa syrjäytymistä ja muita sosiaalisia ongelmia ja voi johtaa pahimmillaan jopa rikolliseen toimintaan. Esimerkiksi käräjäoikeuksien käsittelemistä velkomiskanteista yli puolet johtuu pikaluotoista. Onkin varsin kuvaavaa, että lain muuttamista pitivät tarpeellisina kaikki muut lausunnon antajat paitsi pikavippejä antavat yritykset.

Arvoisa puhemies! Olen allekirjoittanut eduskunnassa lakialoitteen, jolla pikavipit kiellettäisiin kokonaan. Mielestäni se olisi perusteltua tehdä mahdollisimman pikaisesti, sillä tällä yhdellä laillisella höynäyttämiskeinolla on jo saatu liian monen ihmisen elämä raiteiltaan. Pikavippejä ottavat enimmäkseen ihmiset, joilla on jo muita taloudellisia vaikeuksia. Kuntien tarjoamaa sosiaalista luototusta olisikin markkinoitava entistä tehokkaammin, sillä jokaisen ihmisen kohdalle tulee yllättäviä rahanmenoja vaativia tilanteita, joihin ei ole välttämättä voitu varautua etukäteen. Houkutus sortua ottamaan kallis vippi esimerkiksi tekstiviestillä on liian suuri, ellei muita mahdollisuuksia pieneen luottoon ole olemassa.

Joka tapauksessa nyt käsiteltävinä olevien rajoitusten vaikutusta pitää seurata tarkasti. Jos niillä ei näytä olevan toivottua vaikutusta, on johtopäätökset kyettävä tekemään nopeasti ja pikavippitoimintaa rajoitettava entisestään ja jopa kiellettävä kokonaan.

Kimmo Kivelä /ps:

Arvoisa herra puhemies! Tämä salissa ilmennyt yksimielisyys tämän asian ympärillä todistaa siitä, että enemmän tai vähemmän jokainen kansanedustaja on jonkinlaisen kansalaispalautteen kautta tullut tämän asian kanssa tutuksi. Milloin yhteyttä ovat ottaneet hätääntyneet vanhemmat, että lasten velkoja on pitänyt maksaa, kun kenties vähän kevytmielisesti on otettu lainaa, ja on haluttu, että lapset, nuoret eivät joudu liialliseen pattitilanteeseen, vaan on yritetty auttaa eteenpäin. Yhtä lailla pienen eläkkeen kanssa kituuttelevat ovat joutuneet turvautumaan pikavippeihin. Kenties ymmärrys ei ole ollut riittävä siitä, että euro ei ole samankokoinen raha kuin markka aikoinaan oli.

Mutta yhtä lailla tämä kaikki peilaa sitä, että kansalaiset ovat monella tapaa hukassa. Ei ymmärretä vastuullista talouden rakentamista. Monenlainen semmoinen opastus ja perehdytys, joka on tullut kodin ja koulun kautta aikaisemmin, ei olekaan nykyään enää tapahtunut samalla tavoin kuin aiemmin, ja monella tapaa ollaan talousasioissa eksyksissä.

Tämän täyskielto olisi paras lääke, mutta se ei poista sitä, että jollakin muualla tavalla nämä ongelmat ilmenevät sitten myöhemmin, vaikka säätäisimme täyskiellonkin. Monella tapaa talouskasvatus ja vastuu taloudesta ja kestävän tulevaisuuden rakentamisesta on valitettavan monen osalta hukassa.

Ari Torniainen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Pikaluotot ovat herättäneet keskustelua sekä puolesta että vastaan, mutta etupäässä vastaan. Tosiasia on, että pikaluottoihin liittyy paljon ongelmia. Pikaluotot tai oikeastaan niiden helppo saatavuus ja voimakas mainonta johtavat aivan liian usein yhä kasvavaan velkaantumiseen. Äänekkäimmin pikaluottojen puolesta ovat olleet pikaluottoja tarjoavat yritykset, jotka näkevät ongelmallisena yritystoiminnan rajoittamisen, mikäli lakia muutetaan. Äänekkäimmin taas pikaluottoja vastaan ovat olleet etenkin ne, jotka ovat joutuneet pikaluottokierteeseen, sekä ne velallisten läheiset, jotka ovat joutuneet aivan liian usein näitä pikaluottoja sitten maksamaan.

Viime vaalikaudella pikaluottojen markkinointia kiristettiin siten, että yöaikaan ei voi saada pikaluottoa tililleen ja pikaluottofirmat velvoitettiin kertomaan luoton todellinen vuosikorko. Nämä toimenpiteet eivät kuitenkaan ole osoittautuneet riittäviksi. Monen ihmisen, useimmiten nuoren, elämä on joutunut raskaaseen velkakierteeseen, jossa vipattua velkaa maksetaan uudella velalla pois, kunnes sitten raja tulee vastaan. Maksuhäiriömerkinnät ovat lisääntyneet pikaluottojen myötä, ja tällä voi olla vaikutusta jatkossa vaikkapa asuntolainan saamiseen myöhemmin. Ongelmia pikaluotot aiheuttavat niille, joilla raha-asioiden hoito on jo ennestään huonolla tolalla. Pikaluotot eivät siinä kylläkään paranna tilannetta.

Kesäkuussa keskustan puoluekokous puoluekokouskannanotossaan kannatti lainmuutosta, jolla velalliselle annetaan harkinta-aikaa esimerkiksi siten, että pikaluottoa ei saisi maksaa asiakkaan tilille välittömästi vaan esimerkiksi kolmen arkipäivän kuluttua lainan myöntämisestä. Tänä aikana asiakkaalla tulisi olla mahdollisuus maksutta perua tekemänsä sopimus. Näin voitaisiin estää esimerkiksi ravintolassa tai rahapelitilanteessa tehdyt pikavippisopimukset. Puoluekokouskannanotossaan keskusta lisäksi totesi, että pikaluotolle tulee asettaa kohtuullinen korkokatto, joka nyt tässä hallituksen esityksessäkin on onneksi olemassa.

Nyt hallituksen esityksessä alle 2 000 euron lainoille asetettaisiin 51 prosentin vuosittainen korkokatto. Korkoa laskettaessa otettaisiin huomioon paitsi luoton korko myös siitä aiheutuvat muut kustannukset. Pikaluoton hinta ilmoitetaan nykyisin koron sijasta yleensä käsittely- ja toimituskustannuksina, jotka hämärtävät osittain asiakkaan kuvaa luoton todellisista kustannuksista.

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys on oikean suuntainen, mutta toivon todellakin voimakkaampiakin toimenpiteitä. Jos nopeat luotot edelleen jatkossa aiheuttavat velkaantumisongelmia, olen itse valmis jopa tiukentamaan alan lainsäädäntöä edelleen jopa aina pikavippien täyskieltoon asti.

Raimo Piirainen /sd:

Arvoisa puhemies! Kautta aikojen on ollut pikavippejä, niin kuin täällä on kuultu. On ollut kottivippejä ja aikoinaan oli vekselikin, ja sanottiin, että jotkut ajelivat vekselivetoisella autolla ja siinä vekselit juoksivat nopeampaan kuin autonpyörät pyörivät, elikkä tässä on vähän samasta kysymyksestä kysymys.

Edustaja Torniainen nosti erittäin hyvän asian esille, tämän helppouden, nimenomaan helppouden. Sinä menet hakemaan pankista, rahoituslaitoksesta, niin sinä joudut kumminkin keskustelemaan siinä pankkitoimihenkilön, jopa pankinjohtajan kanssa. Tuossa kottivipissäkin esimiehen kanssa ainakin jouduit käymään jonkunlaista keskustelua. Tämä on helppoa, ei muuta kuin tekstiviestillä vaan rahaa, ja tämä on ongelma.

Tietenkin tämä markkinointi vieläkin kukoistaa. Tuolla kun ajelee kadunvarsia, niin isoja kylttejä on, että ei muuta kuin täältä vaan tilaamalla, niin välittömästi tulee taskuhienoa. Moni on näihin tarttunut, ja täällä on kuultukin, että seuraukset ovat olleet kovia. On mennyt luottotiedot ja on mennyt elämänhalu ja kaikki, elikkä tämä on tilastojen mukaan ihan todettavissa.

Itse olisin valmis kyllä tiukempiin päätöksiin tässä, elikkä ei myönnettäisi ollenkaan, tai sitten tuo korko, kun ajatellaan, että 2 000 euroa ja vuosikorko 51 prosenttia, niin jos sinä et pysty sen vuoden aikana maksamaan sitä, niin siitähän kertyy aika hyvä tulo tälle yritykselle. Eiväthän nämä muuten sitä harrastaisikaan, jos siitä ei tuloa olisi. Elikkä tämä on ihan bisnestä, ja jollakin asteella voisi verrata jopa harmaaseen talouteen. Ainakin tuota korkoa mielestäni tulisi saada vielä alemmas.

Pia Kauma /kok:

Arvoisa puhemies! Täällä on tänään kuultu monia vastuullisia kannanottoja siitä, millä tavoin pikavippejä tulee suitsia jatkossa, koska selväähän on, että asialle tulee tehdä jotakin. Me emme kerta kaikkiaan voi sallia sitä, että suuri osa suomalaisista saattaa itsensä taloudellisessa hätätilanteessa vielä entistä suurempaan ahdinkoon pelkästään sen vuoksi, että me lainsäätäjät emme ole hereillä näin tärkeässä asiassa.

Pohjimmiltaanhan kyse on koronkiskonnasta hävyttömästi ihmisten hätää hyödyntämällä. Itse olen pohtinut sitä, kumpi on parempi vaihtoehto: kieltää pikavipit kokonaan vai vain tarkentaa lainsäädäntöä. Olen päätynyt sille kannalle, että niitä ei vielä tässä vaiheessa tule kieltää kokonaan. Yritetään ensin muita vaihtoehtoja.

Pikavippifirmoihinhan ei voi soveltaa pankkilainsäädäntöä, koska ne eivät voi ottaa vastaan talletuksia. Sen vuoksi tarvitsemme kokonaan uuden lainsäädännön, joka on kohdennettu vain niille. Toisekseen olen sitä mieltä, että jos kiellämme ne kokonaan, puutumme myös elinkeinovapauteen, mikä on perustuslaillinen kysymys.

Lopuksi haluaisin vielä tuoda esiin sen seikan, että pikavippiyhtiöiden ja perintäfirmojen välillä on usein samoja omistajia. Se tarkoittaa, että hädänalaisten ihmisten ulosotetut rahat päätyvät aina joka tapauksessa samoihin taskuihin. Myös tähän asiaan tulee kiinnittää huomiota. Kokonaisuudessaan olen tyytyväinen hallituksen esityksen lähtökohtiin.

Keskustelu päättyi.