1) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuluttajansuojalain
7 luvun, eräiden luotonantajien rekisteröinnistä annetun
lain sekä korkolain 2 §:n muuttamisesta
Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson
Arvoisa puhemies, värderade talman! Esitys pikaluottoja
koskevan lainsäädännön tiukentamiseksi
on valmistunut. Esityksen pääasiallisena tavoitteena
on vähentää pikaluotoista aiheutuvia
velkaongelmia. Valmisteluprosessin kuluessa oli harkittavana kaksi vaihtoehtoa
pikaluotoista aiheutuvien velkaongelmien vähentämiseksi:
luottojen hintasääntely tai niin sanottu totaalikielto.
Kuten asiaa valmistellut laajapohjainen työryhmäkin,
päädyin siihen, että hintasääntely
on tehokkaampi keino rajoittaa pikaluottojen tarjontaa kuin kielto.
Värderade talman! Propositionens huvudsakliga syfte är
att minska de skuldproblem som snabblånen förorsakar.
På samma sätt som den bredbasiga arbetsgruppen
som beredde ärendet, har jag kommit till att prisreglering är
ett mer effektivt sätt att begränsa utbudet av
snabblån än ett förbud.
Puhemies! Kielto olisi ollut pakko rajata soveltamisalaltaan
melko suppeaksi, jotta ei kohtuuttomasti vaikeutettaisi kuluttajien
mahdollisuutta saada pieniä luottoja. Tällaisen
soveltamisalaltaan suppean kiellon kiertäminen olisi puolestaan
ollut helppoa, ja sääntely ei olisi siten käytännössä johtanut
toivottuihin tuloksiin eli pikaluotoista aiheutuvien ongelmien vähenemiseen.
Alle 2 000 euron suuruisten kuluttajaluottojen niin
sanottu todellinen vuosikorko saisi jatkossa olla enintään
50 prosenttiyksikköä lisättynä korkolain
mukaisella viitekorolla. Luoton todellista vuosikorkoa laskettaessa
otetaan huomioon paitsi luoton korko myös kuluttajalta
luoton johdosta perittävät kaikki muut luottokustannukset.
För närvarande är den effektiva
räntan för ett genomsnittligt snabblån
cirka 920 procent, medan den enligt propositionen får vara
högst 51 procent. Det föreslagna räntetaket
innebär att kostnaderna för snabblån
minskar betydligt jämfört med nuläget.
Jag räknar med att förslaget avsevärt
minskar utbudet av snabblån i deras nuvarande
form, och därigenom också skuldproblemen till
följd av dem.
Keskimääräisen pikaluoton todellinen
vuosikorko on nykyisin noin 920 prosenttia, kun se esityksen mukaan
saisi siis olla vain 51 prosenttia. Ehdotettu korkokatto merkitsisi
siis tuntuvaa alennusta pikaluottojen nykyiseen kulutasoon. Odotan,
että esityksen johdosta nykyisen kaltaisten pikaluottojen
tarjonta merkittävästi vähenee ja että siten
myös niistä aiheutuvat velkaongelmat vähenevät.
(Matti Saarinen: Pitäisi kieltää!)
Hintasääntelyn lisäksi esitys sisältää joukon muita
toimia pikaluottoihin liittyvien ongelmien vähentämiseksi.
Esityksessä muun muassa tiukennetaan luotonantajan velvollisuutta
arvioida kuluttajan kyky suoriutua luoton takaisinmaksusta. Pikaluottojen
ja muiden kuluttajaluottojen tarjonnassa ei jatkossa saisi myöskään
käyttää lisämaksullisia tekstiviestipalveluja.
Ne ovat vaikeuttaneet kuluttajan mahdollisuutta saada tieto luoton
kokonaishinnasta ennen luoton ottamista. Tällaisten palveluiden
avulla on myös peritty kohtuuttomia maksuja esimerkiksi
eräpäivän siirrosta.
Velkaongelmia voidaan vähentää myös
edistämällä sosiaalisen luototuksen saantia
kattavasti koko maassa. Tämä on kirjattu tavoitteeksi myös
hallitusohjelmaan.
Aivan lopuksi haluan kiinnittää huomiota myös
siihen, että meidän kaikkien luottoa otta-vien
on syytä myös itse huolellisesti harkita luoton
ottamista. Pitäisi aina arvioida omaa takaisinmaksukykyä ennen
kuin lähtee luottoa hakemaan.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Kuuntelemme seuraavaksi edustaja Katajan puheenvuoron, ja sen
jälkeen mahdollistetaan asiasta debatti.
Sampsa Kataja /kok:
Arvoisa puhemies! Tämän pikavippien rajoittamista
koskevan esityksen käsittely on tarkoitus yhdistää eduskunnassa aiemmin
tekemiimme aloitteisiin pikavippien kategorisesta kieltämisestä ja
toiminnan merkittävästä rajoittamisesta.
Näille esityksille antoi tukensa yli kaksi kolmasosaa kansanedustajista.
Näiden esitysten johdosta, arvoisa puhemies, minua
on yritetty uhkailla, kiristää ja lahjoa. En toki
väitä, että kaikki alalla toimivat olisivat
tähän syyllistyneet, mutta riittävän
moni, jotta osaan tehdä johtopäätökseni
alalla toimivien kunnioituksesta lakeja ja moraalia kohtaan. Välttämättä en
ihmettele, että esitykset ovat ottaneet pannuun, sillä eräskin
alalla toimiva yritys teki 40 miljoonan euron alaskirjaukset sen
jälkeen, kun hankkeemme kieltää pikavipit
tuli julkisuuteen.
Kun alan kantava ajatus on tehdä rahaa keinolla millä hyvänsä,
olen toki saanut kokea lievää epäsuosiota
alan toimijoiden ja toimialaa edustavien lobbareiden taholta. Toisaalta
en ihmettele sitäkään, että suuri
osa saamastani palautteesta on tullut valtakunnan rajojen ulkopuolelta.
Tällä en viittaa länsinaapuriin, vaan
yrityskulttuuri ja vaikutuspyrkimykset ovat jotain ihan muuta kuin länsimaisia.
Toki olisi epäkunnioittavaa jättää mainitsematta,
että eräätkin turkulaiset alalla toimivat
yritykset ja näiden johtajat ovat hyvinkin omaksuneet itänaapurin
toimintatavat.
Kaiken tämän jälkeen me saamme valita: voimme
hyväksyä kertomani kaltaisen vaikuttamisen tai
voimme ajatella ihan itse, mikä on oikein. Onko oikein
tehdä rahaa ihmisen hädällä ja heikolla
harkintakyvyllä? Onko oikein edistää toimintaa,
joka ajaa yhä useamman nuoren ja hieman vanhemmankin pysyvästi
yhteiskunnan ulkopuolelle?
Arvoisa puhemies! On varmaan totta, että ihan jokaiselle
pikavipin ottajalle näistä pikavipeistä ei
aiheudu ongelmia. Tänä aamuna sähköpostistamme
saimme lukea Pienlainayhdistyksen viimeisen vetoomuksen bisneksensä puolesta.
Sen mukaan pikavipit ovat suorastaan välttämätön osa
pohjoismaista hyvinvointi- ja sivistysyhteiskuntaa. Toisaalta saimme
lukea tänä aamuna myös STT:n uutisen,
jonka mukaan pikavippikierre kasvattaa itsemurhariskiä.
Saamme siis todellakin valita myös sen, ketä haluamme
auttaa: pikavippien avulla rikastuvia vaiko velkaongelmista kärsiviä?
Minä en ole lainkaan pahoillani siitä, että hallituksen
esitykseenkin kirjatuin tavoin Pienlainayhdistys toteaa tämän
bisneksen olevan nyt Suomessa lopuillaan.
Arvoisa puhemies! Henkilö, jolla on varaa pikavippeihin,
saa myös halvempaa lainaa. Ja toisinpäin: jos
henkilöllä ei ole varaa muuhun lainaan, ei hänellä ole
varaa pikavippeihinkään. Pienissä lainoissa
edes maksukyky ei aina lainanantajaa kiinnosta, voitto kun haetaan
vaikka sitten perintäkulujen ja viivästysseuraamusten kautta.
Sivistysyhteiskunnassa pitää löytää muut keinot
auttaa hädässä olevaa. Ketään
ei pidä pakottaa pikavippaamiseen. Pikavippibisnes on epäeettistä,
härskiä toimintaa, joka perustuu ihmisen hädän
ja heikon harkintakyvyn hyväksikäyttöön.
Arvoisa puhemies! Kukaan ei tarvitse pikavippejä.
Annika Lapintie /vas(vastauspuheenvuoro):
Herra puhemies! Tämä on varmasti koko eduskunnan
taholta oikein tervetullut lakiesitys, ja erityisen huolestuttava
on, niin kuin näissä kahdessa edellisessä puheenvuorossa
kävi ilmi, niiden ihmisten tilanne, jotka joutuvat tähän
kierteeseen. Aika usein on myös niin, että ne,
jotka turvautuvat tai ovat aikaisemmin turvautuneet pikavippeihin,
ovat vähävaraisia ihmisiä. Sen takia
toivoisin, että ministeri voisi vähän
valottaa sitä, millä tavalla tätä sosiaalista
luototusta nyt viedään eteenpäin. Meillähän
on Takuu-Säätiö, ja varmasti siitäkin
joku on voinut saada apua, mutta kuten nähdään
pikavippien suosiosta, tämä puoli ei ole ollenkaan
riittävää, vaan tarvitaan nimenomaan
tätä sosiaalista luototusta ja sitä,
että samalla voidaan velkaneuvonnan tavoin sitten katsoa,
millä tavalla ihmisen asiat saadaan kuntoon. Mutta olen
oikein iloinen siitä, että hallitus on tuonut
tämän esityksen ja voimme nyt käytännössä sitten
kieltää pikavipit Suomesta.
Sirpa Paatero /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tämä on pieni askel, mutta
olisin toivonut vähän rohkeampia avauksia. Se
työryhmä, joka tätä teki, ei
mielestäni käynyt kovin perusteellisesti läpi
tätä täyskieltoajatusta, mainonnan kieltämistä kokonaan.
Nyt pelkona on, että tässä kohtaa kunnat,
jotka järjestävät sosiaalista luototusta,
ovat myöskin nyt sitten kiinnittäneet huomiota
mainonnan rajaamiseen. Ne ovat rajanneet muun muassa muutamissa
kaupungeissa jo tolppamainonnan pois omilla toimillaan. Mutta se
on hyvin pieni osa mainonnan osalta, ja sen takia olisin toivonut,
että tässä olisi otettu myös
kantaa näihin kahteen — ehkä vielä kolmanteen
kysymykseen, anteeksi — elikkä siihen, että elyt
valvovina viranomaisina eivät mielestäni ole oikea
paikka, vaan Finanssivalvonta, niin kuin muussakin pankkitoiminnassa,
olisi se taho, jonneka nämä yhtiöt kuuluisivat.
Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Pääpiirteissään
hallituksen esitys on ihan hyvä. Minusta nyt on kuitenkin
paikallaan ennakkoluulottomasti arvioida asianomaisissa valiokunnissa
sitä, onko joihinkin tarkistuksiin vielä mahdollisuuksia
ja tarpeita. Esitän vain yhden kysymyksen. Monesti näitä pikavippejä haetaan
aika lailla lähes mielijohteesta sellaisessa elämäntilanteessa,
jossa ehkä se luotonhakija vähän enemmän
asiaa harkittuaan voisi päätyä hivenen
toisenlaiseen johtopäätökseen. Tästä syystä esitän
kysymyksen ministerille:
Olisiko paikallaan vielä sellainen menettely, jossa
luoton myöntäjä ei lähettäisikään
rahaa oikopäätä luoton pyytäjän,
pikavipin pyytäjän tilille, vaan siihen jäisi
reilu aikalimiitti, muutama päivä, jolloin sille
vipin pyytäjälle, lainan hakijalle, jäisi
vielä muullakin tavalla tapahtuvaa harkinta-aikaa kuin
että se pyyntö tapahtuisi enemmän tai
vähemmän mielijohteesta, niin kuin valitettavasti
ihan liian monta kertaa käy. Onko tällainen harkinta-aika-ajatus
ollut vakavasti tämän lain valmistelussa esillä?
Pirkko Ruohonen-Lerner /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Näistä pikavipeistä on
puhuttu jo vuosikausia, niistä suurista ongelmista, joita
ne aiheuttavat nuorille mutta yhä enemmän myös
eläkeläisille, jotka ovat tottuneet työssäoloaikanaan
tietynlaiseen elintasoon ja kuluttamiseen eivätkä pärjää nyt
pienellä eläkkeellä ja ovat sitä kautta
joutuneet pikavippikierteeseen. On erittäin hyvä,
että nyt rajoitetaan näitä kohtuuttomia
ehtoja.
Omasta mielestäni pikavipit olisi ollut hyvä kieltää kokonaan,
mutta siihen hallitus ei ollut valmis, joten rajoitukset tietenkin
ovat paikallaan. Ennen kaikkea minä toivoisin, että tätä räikeää,
aggressiivista mainontaa, joka liittyy pikavippeihin, saataisiin
jollakin tavalla kuriin. Nythän me näemme tätä ulkomainontaa
joka puolella. Samaten lehdissä ja netissä ei
voi olla törmäämättä tähän
aggressiiviseen mainontaan, joka kohdistuu nuoriin. Toivoisin siihen
rajoituksia.
Lenita Toivakka /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Näiden pikaluottojen vuoksi kevytmielinen
velkaantuminen on todellakin valloillaan kaikkialla Suomessa, ja
liian moni suomalainen, erityisesti nuori, ajautuu sellaiseen ahdinkoon,
josta voi olla todella vakavia seurauksia, niin kuin tänäänkin
saimme STT-uutisten kautta kuulla. Eli tämä on
todella vakava ongelma yhteiskunnassamme. Olen todella kiitollinen,
että ministeri on näin ripeästi tarttunut
nyt tähän ongelmaan.
Mehän teimme täällä tosiaan
lakialoitteita jo aiemmin eduskunnassa, ja nyt tässä hallituksen esityksessä on
kaksi kohtaa: juuri se kohta, mikä toisessa lakialoitteessa
oli, elikkä se, että enimmäismäärä tulee
näille lainoille, ja se, että luottokelpoisuus
arvioidaan paremmin kuin tähän asti. Olisin kysynyt
vielä ministeriltä: harkittiinko missään
vaiheessa näiden perintäyhtiöiden ja
pikavippejä antavien yhtiöiden kytköksien
arvioimista — tämä oli nimittäin
yksi kohta siinä omassa lakialoitteessani, johon toivoin,
että olisi myös puututtu — ja olisiko
tällä vielä mahdollisesti saatu jotain
lisätehoa tähän toiminnan suitsimiseen?
Johanna Karimäki /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Tämä hallituksen esitys
pikavippien suitsimiseksi on todella odotettu ja tärkeä.
Monet herkät nuoret ovat suistuneet elämässään,
kun ovat ottaneet lainaa lainan päälle ja korot
ovat ryöstäytyneet käsistä,
joten tervehdin ilolla tätä, että lakiin
tulee nyt korkokatto luoton todelliselle vuosikorolle. Täällä on myös
puhuttu sosiaalisesta luototuksesta. Kannatan myös lämpimästi,
että tällainen järjestelmä saataisiin
koko maahan. Siitä on Espoossa erinomaisen hyviä kokemuksia.
Tärkeää on myös se, että kuluttajan
luottokelpoisuus arvioidaan paremmin, jotta se ei aiheuta rankkaa
velkaantumiskierrettä. Haluaisin kysyä ministeriltä,
minkälaisia toimenpiteitä tämän
arvioinnin pohjaksi tässä laissa vaaditaan. Koko ajanhan
on tultu askel askelelta parempaan suuntaan, ja tämä lakimuutos
on selkeä parannus. Toivon myös, että valiokunnassa
selvitetään, josko vielä olisi jotakin
tehtävissä. Viime kaudellahan oikeusministeri
Braxin johdolla valmisteltiin (Puhemies koputtaa) se, että rahoja
ei enää saanut keskellä yötä mielijohteesta
tililleen. Pekkarinen hyvin viittasi tähän mielijohteeseen,
mihin on myös hyvä saada vaikutus tässä laissa.
Jouko Skinnari /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tavattoman suuri ja voimakas täytyy
olla sen markkinavoiman, joka tätä asiaa pystyy
vuodesta toiseen viivyttämään ja tekemään
sen sellaiseksi, että bisnes edelleen kannattaa. Eihän
se korkokatto sinänsä auta, jos kokonaiskustannukset
nousevat. Siellä nostetaan sitten jotain muuta erää,
ja tämä tekee sen lainanottajan kannalta kohtuuttomaksi.
Tässä mielessä täällä muun
muassa edustaja Paatero toi esille sen, että tämä on
normaalia pankkitoimintaa, sen pitäisi olla normaalia pankkitoimintaa,
mutta minä ihmettelen, miksei tätä voida
siirtää normaaliksi pankkitoiminnaksi ja niin,
että Finanssivalvonta valvoo tätä. Siihen
ei ole mitään käytännön
esteitä muuta kuin se, että halutaan viedä ely-keskuksiin,
täysin vieraaseen ympäristöön, tällaista
epämääräistä, voisi
sanoa vähän niin kuin torikauppaa.
Ei tarvitse mennä Kreikkaan asti katsomaan sitä,
miten pankkitoiminta voi olla ihmeellistä. Suomessa siitä löytyy
esimerkki pikavipeistä.
Maria Lohela /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Surullisinta mielestäni tässä koko
keskustelussa pikavipeistä on se, että yhteiskunnassamme
on ajauduttu siihen pisteeseen, että holtittomuus oman
talouden hoidossa on lisääntynyt ja ymmärrys
raha-asioista on vähentynyt. Minusta on kuitenkin hyvä,
että tässä esityksessä ei nyt
olla yksiselitteisesti kieltämässä yritystoimintaa,
vaikka alan toimijoiden yhdistyksen näkemys onkin se, että lakimuutos
tarkoittaisi yritystoiminnan loppumista. Toivottavasti tästä kuitenkin
löytyy sellainen kokonaisratkaisu, joka mahdollistaa yritystoiminnan, mutta
sellaisilla ehdoilla, ettei niillä entisestään vaikeuteta
sellaisten ihmisten tilaa, jotka ovat harkinnan puutteen ja joskus
myös heikon elämäntilanteen edessä ajaneet
itsensä velkakierteeseen.
Olisikohan myös syytä lisätä ihan
kouluissa entisestään opetusta oman talouden hoidosta,
tietoisuutta siitä, että menot pitää aina
suhteuttaa tuloihin ja että velaksi ei voi loputtomasti
elää.
Jaana Pelkonen /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen esityksen tavoitteena
on siis vähentää pikaluotoista aiheutuvia
velkaongelmia. Tavoite on äärimmäisen tärkeä ja
siitä olemme varmasti kaikki samaa mieltä. Esitys
ei kuitenkaan tässä muodossa ole mielestäni
riittävä.
Jokainen meistä tietää, ettei pikavippien
markkinoimaa helppoa ja jopa ilmaiselta tuntuvaa rahaa ole olemassakaan.
Erityisen kivuliaasti tämän huomaavat ne nuoret,
joille velat muodostuvat esteeksi päästä puhtain
paperein elämässä eteenpäin.
Pikavipit voivat muodostua monenkin nuoren tulevaisuutta ajatellen
erittäin kohtalokkaiksi. Näiden nuorten auttamiseksi
on ensiarvoisen tärkeää saada jo olemassa
olevat velat asiallisesti hoidettua. Sen rinnalla on kuitenkin huolehdittava
myös siitä, ettei uusia pikavippivelkoja synny,
ja tämä päämäärä saavutettaisiin kaikkein
tehokkaimmin pikavippilainoista kokonaan luopumalla.
Markku Rossi /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Velkomustuomioiden nopea kasvu alle
25-vuotiaiden osalta kertoo, mistä pikavipeissä on
kysymys. Kysymyshän on tietyntyyppisestä ryöstökalastuksesta,
jota hallitus tietyllä lailla kuitenkin näyttää suojelevan.
Ei tämä korkokattokysymys tätä ongelmaa
ratkaise. Edustaja Skinnari kertoi juuri sen, mitä siellä tapahtuu:
laitetaan käsittelymaksua, (Kari Uotila: Mitäs
se edellinen hallitus teki? — Jouko Skinnari: Ei se Braxkaan
parempaan pystynyt!) erilaisia muita maksuja, joilla se korko kierretään,
lopputulos tulee olemaan kutakuinkin sama.
Arvoisa puhemies! Markkinataloudessakin pitää pystyä luomaan
pelisäännöt, ja niitä kyllä hallitukselta
toivotaan. Eduskunta on varsin laajasti ollut vaatimassa niitä ja
askeleita tästä eteenpäin. Kysynkin ministereiltä,
miksi sitten ei ole menty eteenpäin, vaikka eduskunnassa
tätä tahtotilaa on varmasti olemassa.
Arvoisa puhemies! Lopuksi kerron yhden esimerkin. Kun 11 euron
ulosmittausvelkomus muuttuu vuodessa käräjäoikeuden
päätöksien, erityyppisten laskujen kohdalla
yli 600 euron laskuksi — minulla on ne paperit tuolla tallessa,
jotka mielelläni ministerille myös näytän — (Puhemies
koputtaa) voi kysyä, onko se myös oikeuskäytäntöä ihan
oikeasti.
Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Nostan hattua ministerille siitä,
että nyt pikavippejä saadaan suitsittua ja tätä erityisesti
nuorten ja hädänalaisten hyväksikäyttöä saadaan
rajoitettua. Niin kuin tässä on aiemmissa puheenvuoroissa
tuotu esiin, sinänsähän pikavippien rajoittaminen
ei ratkaise sitä taustalla olevaa ongelmaa eli heikkoa
oman talouden hallintaa ja äkillistä rahantarvetta,
ja siihen tarvitaan niin sosiaalista luototusta kuin velkaneuvontaa
nykyistä enemmän.
Nostan hattua myös edustajille Kataja ja Toivakka siitä arvokkaasta
työstä, jota olette tehneet kovasta paineesta
ja painostuksesta huolimatta, ja ehkä erityisesti vielä sen
takia, kun tietää, että pikavippialan
etujärjestöä vetää kokoomuslainen
ja kokoomusnuoret ovat innokkaasti puolustaneet pikavippejä.
Tässä ote kokoomusnuorten blogista: Pikavipit
ovat "viime vuosien lupaavimpia uusia finanssialan innovaatioita"
ja "loistava palvelu."
Olen jyrkästi eri mieltä kokoomusnuorten kanssa
ja vahvasti samaa mieltä edustajien Toivakka ja Kataja
kanssa ja totean, että teidän edustamanne kokoomuksen
kanssa on hyvä tehdä yhteistyötä.
Kari Uotila /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tuohon on helppo yhtyä. Se on niin
härskiä toimintaa, tämä pikavippiyritysten toiminta
hädänalaisessa tilanteessa olevien ihmisten kustannuksella,
että on hyvä, että edes tällainen
askel otetaan, vaikka tietysti pitemmällekin menevä askel
olisi ollut ehkä tarpeen.
Yksi ryhmä, joka voi joutua tällaisen pikavippikierteen
uhriksi, ovat velkajärjestelystä vapautuneet,
jotka sinällään ovat työssä,
heillä on mahdollisuus ottaa velkaa, mutta pankeilla on
kahden vuoden karenssi, jona ne eivät myönnä normaalia
luototusta, ja tällaisessa tilanteessa tällaiset
henkilöt voivat joutua sitten usean pikavippifirman pienten
vippien kohteeksi, jos he tarvit-sevat rahaa. Sen jälkeen
alkaa härski pommitus ja markkinointi, ja kierre on valmis.
Sen vuoksi tämä sosiaalinen luototus ja informaatio
siitä, että luototusta voi aivan kohtuullisillakin
ehdoilla jostain saada, on tosi tärkeää.
Sinuhe Wallinheimo /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Pikavippi on monelle nuorelle aikuiselle kohtalokas
vikatikki. Kallis se on ollut myös suomalaiselle yhteiskunnalle.
Siksi hallituksen esityksen yleinen tavoite on hyvä ja
kannatettava.
Toisaalta hallituksen esitykseen sisältyy koko joukko
avoimia kysymyksiä. Niistä vähäisin
ei ole esityksessä mainitun toimintalinjan vaikutus maamme
EU-oikeudelliseen asemaan. Muissa EU-maissa ei vastaavanlaisia korkokattojärjestelyjä
ole
voimassa. Siksi kysyisin arvoisalta oikeusministeriltä arviota
siitä, mikä on Suomen EU-oikeudellinen asema muutoksen
jälkeen ja antaako nyt hyväksyttäväksi
ehdotettu toimintalinja mahdollisuuden haastaa Suomi EU-oikeuteen
kilpailua vääristävänä lainsäätäjänä.
Pauliina Viitamies /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys on
odotettu ja erittäin tervetullut. Muistamme viime kaudelta,
että näitä tiukennuksia pikavippeihin
saimme jo silloin nähdä. Tulokset eivät kuitenkaan
ole olleet niin hyviä kuin olisimme odottaneet tai halunneet
niiden olevan. Kysynkin nyt ministeriltä, kuinka kauan
tätä uudistusta aiotaan seurata ennen kuin otetaan
seuraava askel elikkä pikavipit kielletään
kokonaan. Eduskunnassa on kuitenkin iso joukko meitä, jotka olisimme
sen valmiit hyväksymään mitä pikimmin.
Pentti Kettunen /ps(vastauspuheenvuoro):
Herra puhemies! Olin kannattamassa ja kannatin edustaja Katajan
hyvää lakialoitetta pikavippien kokonaan kieltämiseksi,
ja kannattamiseni perustui nimenomaan tähän, että nämä pikavippifirmat
riistävät ennen kaikkea nuoria ja ahdinkoon joutuneita
ihmisiä.
Muistutan eduskuntaa siitä, että 80-luvulla vietiin
käräjille luotonantajat, jotka perivät
yli 12 prosenttia vuotuista korkoa. Heitä syytettiin koronkiskonnasta.
Nyt Suomessa saa tehdä mitä tahansa ja kukaan
ei joudu oikeuteen syytettynä koronkiskonnasta.
Minusta pikavipit pitäisi kieltää kokonaan. Normaaliyhteiskuntaan
ne eivät sovi.
Annika Saarikko /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Aivan samoin kuin täällä aiemmin
edustaja jo viittasi, olisi hyvä kuulla nyt ministeriltä,
miten aiotaan seurata tämän uuden, tiukemman lain
vaikutuksia juuri viitaten siihen, että täällä todella
on monella meistä valmius myös vielä tiukempaan
ja todelliseen totaaliseen kieltoon pikavippien osalta.
On hyvä muistaa, että ihmiset, joita nämä velkakierteet
koskevat, ovat monesti nuoria, ja sosiaalialan ammattilaisten palaute
on, että heidän asiakkainaan olevilla nuorilla
hyvin monesti ongelmien taustalla piilevät talousvaikeudet,
jotka ovat lähteneet pikavippikierteestä. Siksi
on ehkä hyvä tämän ohella, kun
puhumme nyt itse lainsäädännöstä koskien
pikavippejä, myös nostaa esiin se, miten velkaneuvonta
nuorten osalta yhteiskunnassamme ja kuntien taholta toimii, ja myös
se, mikä aiemmin jo täällä sanottiin:
kyllä tämä kysymys lähtee myös
koulusta, opetuksesta, siitä, että meillä ei
peruskoulussa taloustaitoja tarjota oppiaineena yksittäisesti
tai osana muita opintokokonaisuuksia lainkaan niin paljon kuin tarvittaisiin.
Heikki Autto /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Vippaaminen ja kohtuuttomien korkojen
periminen, ihmisten hädän ja huonon aseman hyväksi
käyttäminen ei ole oikein eikä se ole
kunniallista liiketoimintaa. Vastuullinen velan antaminen ja velan
ottaminen todelliseen, asialliseen tarpeeseen on edelleenkin mahdollista
tämän hallituksen esityksen tultua hyväksytyksikin.
Tärkeintä on nyt se, että niihin
hätähuutoihin, joita olemme kuulleet esimerkiksi
eri työyhteisöjen pääluottamusmiehiltä tai
vaikkapa Puolustusvoimissa nuorten suomalaisten kanssa työtä tekeviltä,
kunnissa nuoria velkaongelmaisia ihmisiä auttavilta, että nuorten
suomalaisten hädänalaisuuteen, jonka nämä pikavipit
ovat tuoneet, puututaan. Hallituksen esitys onkin oikean suuntainen:
koronkiskominen loppuu. Siksi olisikin vielä hyvä kuulla
ministeriltä vielä tarkempaa perustelua siitä,
miksi juuri tämä ratkaisu eikä monien
kansanedustajien tässä keskustelussa peräämä täyskielto.
Sauli Ahvenjärvi /kd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Pikavippeihin liittyvä ylivelkaantumisongelma
on keskustelussa liitetty useimmiten erityisesti nuoriin ikäluokkiin.
Vähemmälle huomiolle on jäänyt
se tosiasia, että pikavippien aiheuttaman velkaongelman
vaikutukset ulottuvat laajemmalle. Velkaantuneen lisäksi ongelmissa
on asianosaisen lähipiiri. Aivan äskettäin
sain vetoomuksen eräältä iäkkäältä henkilöltä,
joka kertoi nuoren velkaantumisen kaatuneen pienellä eläkkeellä elävien
vanhempien kontolle. Kukapa vanhempi ei yrittäisi auttaa
ahdingossa olevaa lastaan?
On hyvä, että pikavippiongelmaan nyt puututaan
jämerästi. Tämä tulee helpottamaan
paitsi velkaantuneiden nuorten myös satojen, ehkä tuhansien
heidän hätäänsä osallisiksi
joutuneiden vähävaraisten vanhusten elämää.
Jukka Kärnä /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Laillistettua rosvoustahan tällä hetkellä tämä tilanne
eittämättä muistuttaa. Itse olisin ollut
ja olen vieläkin valmis paljon tiukempaankin menettelyyn
kuin hallituksen esitys, joka on ihan oikean suuntainen ja erinomainen esitys
sinällään.
Sinällään kun katsoo sitä,
paljonko ihmiset maksavat siitä korkoa, kun normaalista
pankista ottavat esimerkiksi kulutusluottoa — saati sitten kun
asuntolainojen keskikorko taisi tänä kesänä painua
pikkusen alle 2 prosentin — vähän kuulostaa,
eikä niin vähänkään,
kohtuuttomalta se, että näistä pikavipeistä sitten
pystyy kaikkinensa perimään yli 50 tai 51 prosentin
koron. Toivon, että tässä asiassa vielä pystyttäisiin
huomattavasti paljon tiukempaan sitten, kun asia valiokuntakäsittelyssä on.
Kimmo Kivelä /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Lopultakin tähän moraalisesti
kyseenalaiseen liiketoiminnan muotoon puututaan. Tämä toiminta
pitää sisällään monenlaisia
inhimillisiä tragedioita. Viitattiin jo itsemurhiin, viitattiin
siihen, kuinka nuorten tulevaisuus on uhattuna, yhä useammalla
kutsuntaikäisellä elämä on sekaisin,
tulevaisuuden rakentaminen mahdotonta. Pikavipit näyttelevät siinä keskeistä osaa.
Eri syistä harkintakyvyn pettäessä lyhytaikaisesti
tai pitkäaikaisemmin ihmisiä on käytetty
hyväksi. Mutta ennen kaikkea minä peräänkuulutan
talouskasvatusta. Se ei voi jäädä yksin
koulun tehtäväksi. Sitä nähtävästi
nykypäivänä tarvitsevat kaiken ikäiset
ja eri elämäntilanteissa olevat ihmiset.
Sanna Lauslahti /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! On jaettava pikavippien ottajat kahteen ryhmään:
Ensinnäkin ne, joilla on oikeasti hätä.
Heidänkin osaltaan voi olla tilanne, että toimeentulopuolella,
jossa on harkinnanvaraisesta toimeentulosta kysymys, se on saatettu
jättää tekemättä riittävän
ajoissa, jolloin perhe joutuu pikavippien eteen. Toinen kysymys
on ryhmä, jossa on kysymys henkilöistä,
joilla on heikko hetki, haluavat vain käyttää rahan
johonkin mukavaan. Heidän kohdallaan tilanne on aivan toinen
kuin näiden hädän alla olevien hetket. Mielestäni
meidän tulisikin pohtia ennen kaikkea sitä ryhmää,
joilla on hätä, ja sitä syytä,
miksi heillä on hätä, ja miten meidän
tulisi se hätä poistaa muilla konstein. Täällä ovat
tulleet esille sosiaalisen luototuksen keinot, joka on ehkä se oleellisin
kysymys. Myöskin tässä tullaan toimeentulotuen
tapauksiin.
Yksi asia, joka ei ole noussut vielä esille, on positiivinen
luottorekisteri. (Puhemies koputtaa) Kysynkin ministeriltä:
onko positiivinen luottorekisteri tulossa Suomeen?
Sampsa Kataja /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tässä keskustelussa tuli
esiin mahdollisuus edelleen kieltää pikavipit
kokonaan, ja tämä mahdollisuus on syytä eduskunnassa
selvittää. On tietysti selvää,
että hallitus on pyrkinyt samaan päämäärään,
ja Pienlainayhdistyksen lausuman mukaan tosiasiassa tämä hallituksen
esitys lopettaa tämän nykyisenlaisen pikavippitoiminnan.
Mutta täyskielto on aina täyskielto, ja sitä varmasti
valiokunnassa kannattaa edelleen punnita. Hallituksellahan ei ole
ollut sellaista mahdollisuutta kuin meillä täällä eduskunnassa
on eli saattaa tämä täyskiellon perustuslaillisuus
perustuslakivaliokunnan punnittavaksi. Jos se on mahdollista perustuslain
mukaan, olen ilman muuta edelleen täyskiellon kannalla.
Pirkko Ruohonen-Lerner /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Pikaluottoja myönnettiin 244 miljoonaa
euroa vuonna 2010. Vuodessa määrä nousi
322 miljoonaan euroon. Eli se tarkoittaa sitä, että räjähdysmäisesti
on todella kasvanut tämä lainojen tarjonta ja
myös ottaminen. Nämä pikavipit työllistävät
hyvin paljon meidän tuomioistuimiamme, ulosottolaitosta,
kuntien sosiaali- ja terveyspuolen viranomaisia ja ovat tietenkin
hirveä taakka näille kansalaisille, jotka ovat
ylivelkaantuneita. Siinä mielessä tämä on
todella valitettavaa, että tämä tämmöinen
koronkiskonta on sallittua ollut Suomessa monta vuotta. Toivoisin
todella, että kouluissa ryhdyttäisiin opettamaan
ihmisiä, kansalaisia siihen, että eivät
elä yli varojensa. Todella kannatan pikavippien kieltämistä kokonaan,
koska tämä on kestämätön
tilanne myös valtion kannalta.
Arja Juvonen /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! "Talous tarkka, säästä joka
markka", sanottiin aikoinaan. Euron myötä hinnat
ovat nousseet ja raha on karannut käsistä. On
myös ikävää, että me
Suomessa elämme jonkinsorttisessa kulutushysteriassa. Euroopassa
on lama, koska myös kuluttaminen on vähentynyt, ja
minä odotan, minä päivänä se
tulee tänne meille, että kaikkea ei tarvitse ostaa
ja saada. On aika suuri yhteiskunnallisen keskustelu siitä,
minkälaista mallia me vanhemmat annamme nuorille ja minkälaista
kuvaa nuoret luovat omasta elämästään.
Tämä hallituksen tavoite ja esitys ovat hyvät,
ja meidän tehtävämme on nyt löytää sieltä ne porsaanreiät,
koska niitähän siellä varmasti on. Taloudenhallinta
on jokaisen omassa elämässään
jossakin vaiheessa rakennettava itselleen, ja se on hyvin ikävää,
että monen nuoren taloudenhallinta ei onnistu. Meidän
vanhempien tehtävä on olla siinä tukena.
Johanna Ojala-Niemelä /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Viime kaudella tehtiin näitä tiukennuksia
pikavippilakeihin. Muun muassa yöaikana ei enää makseta
niitä. Samoin sitten tämä henkilöllisyys,
vipin ottajan henkilöllisyys, varmistetaan aikaisempaa
paremmin. Näen tämän jatkumona tälle
kehitykselle, eli pidän hyvänä, että tämä korkokatto
nyt tulee. Onhan se nyt merkittävä ero, jos 920
prosenttia on ollut ja jatkossa on 51 prosenttia. Toivon tietenkin,
ettei tämä edustaja Skinnarin skenaario toteudu,
että nämä maksut sitten valuvat muihin kuluihin.
Osasyynä näen kyllä tämän
aggressiivisen mainonnan, eli sitä olisi myös
suitsittava, kuten osa kaupungeista on päätynyt
kieltämään teiden varsilla olevat mainostaulut.
On aivan sama, mille nettisivuille menee, niin heti ensimmäiseksi
sinne läpsähtää mainos helposta
rahasta. Kuulutan myös tämän talouskasvatuksen
perään. Velka on veli otettaessa mutta veljenpoika
maksettaessa.
Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):
Herra puhemies! Täällä on todettu,
että keskikorko on yli 900 prosenttia. Edellisen hallituksen toimenpiteet
olivat sinänsä hyviä, mutta niihin verrattuna
nyt on kuitenkin hallitus ottanut reippaan askeleen parempaan suuntaan.
Tavoitteenahan pitää olla pikavippien kieltäminen
kaiken kaikkiaan.
Kysyisin ministeriltä, onko hän kovin pahoillaan,
kun tämän keskustelun pohjaltakin voidaan nähdä,
että laidasta laitaan edustajat ovat sitä mieltä,
että pitäisi kieltää pikavippien
myöntäminen. Jos eduskunta tekisi tämän
päätöksen, jos meidän perustuslaki
siihen antaa mahdollisuuksia, onko tämä ministerille
niin kova juttu, etteikö eduskunta voisi tässä käyttää tämmöistä sydämen ääntä ja
vähän niin kuin vakaumuksensa puolesta jokainen
saisi henkilökohtaisin ajatuksin äänestää?
Katsottaisiin, mitä mieltä eduskunta todellisuudessa
on eikä mitä mieltä se on virallisesti.
Simo Rundgren /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tein tässä semmoisen havainnon,
että sali on poikkeuksellisen hiljainen, vaikka täällä on
runsaasti edustajia paikalla. Se mielestäni kertoo jotakin
siitä viestistä, minkä juuri edellinen
edustaja Saarinen tässä totesi, että tämä asia
tulee aika lähelle meidän sydäntämme.
Tässä on kysymys äärettömän
kipeästä inhimillisen tragedian muodosta, jota
rahanahneuden nimissä harjoitetaan, yhtä lailla
niitten nuorten kuin myös vanhuksien. On vanhuksia, jotka
ovat pienestä pikavipistä saaneet liikkeelle ison
velkakierteen ja menettäneet altaan talonsa.
Hallitus on odottanut mielestäni liiankin kauan ennen
kuin tuo tämän lakiesityksen tänne eduskuntaan.
Yhdyn kyllä niihin moniin edustajiin, jotka tässä ovat
odottamassa voimakkaampia toimenpiteitä. Toivon, että eduskunta
päätyy vielä selkeästi voimakkaampaan
lopputulokseen niin, että päästäisiin
tämän epäterveen rahastuksen osalta täyskiellon
linjoille.
Outi Mäkelä /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kuten edustaja Wallinheimo tässä asian
ytimekkäästi tiivisti: pikavippi on vikatikki.
Todellakin näihin pikaluottoihin liittyvät ongelmat
ovat tosiasia ja pieni ongelma voi räjähtää korkojen
kautta moninkertaiseksi. On hyvä, että tämä esitys
on nyt ripeästi saatu tänne saliin ja tässä ollaan
menossa oikeaan suuntaan. Yhdyn niihin kysymyksiin, joita on esitetty
siitä perusteesta, miksi pikavippejä ei kokonaan
kielletty.
Toinen asia, jota haluaisin kysyä, on se, että tässä esityksessä todetaan,
että tällä esityksellä ei ole
vaikutuksia valtiontalouteen. Mutta kuten tässä keskustelussakin
on käynyt ilmi, niin tämä vyyhti kuitenkin
työllistää aika paljon sosiaalitointa,
oikeustointa ja muita yhteiskunnan toimijoita. Eikö tällä kuitenkin
ole pitkällä aikavälillä vaikutuksia
myös valtiontalouteen?
Merja Kuusisto /sd(vastauspuheenvuoro):
Herra puhemies! Kiitos ministeri Henrikssonille ripeästä toiminnasta
pikavippien rajoittamiseksi.
Viime vuonna eduskunta käsitteli kahta laki-aloitetta
kuluttajansuojalain muuttamisesta. Kannatin edustaja Katajan tekemää lakialoitetta,
jonka tarkoitus oli kieltää pikavipit kokonaan.
Olen samaa mieltä kuin monet muutkin edustajat, jotka ovat
ottaneet esille sen, että tähän lakiesitykseen
voisi vielä palata ja lähteä siitä kansanedustajien
toiveesta, että saadaan nämä pikavipit
kokonaan kiellettyä, koska 126 edustajaa oli täyskiellon
kannalla.
Mutta on tässä hallituksen esityksessä paljon hyvää ja
kannatettavaa. Todellinen vuosikorko laskee huomattavasti, ja tulee
selkeät säännökset siitä,
että viitekorko lisättynä 50 prosentilla
on enimmäiskorko. Ei todellakaan enää puhuta
sitten vuosikoroista, mitkä huitelevat monissa sadoissa
prosenteissa. Mutta pidän erittäin tärkeänä myös
sitä, että (Puhemies koputtaa) sosiaalista luototusta
ja taloudellista neuvontaa on saatavilla kaikissa kunnissa.
Tytti Tuppurainen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Pikavippi-ilmiössä on varmasti
tuleville polville paljon tutkittavaa, eikä tuo arvio taatusti
tule olemaan meidän sukupolvellemme kovin imarteleva. Hallituksen
esitys on tässä ajassa oikea ja oikean suuntainen.
On korkea aika, että pikavippitoiminnan räikeimpiin
ylilyönteihin nyt puututaan, sillä toiminnassa
on toden totta ollut piirteitä koronkiskonnasta ja jalkoihin
on jäänyt liian monta hyväksi käytettyä ja
hädissään olevaa läheistä.
Täyskiellon suhteen: sitä on harkittava mutta sitä on
harkittava huolella, sillä saattaa olla, että on
joitain tilanteita, joissa myös pikavippi voi olla paikallaan.
Meidän on hirveän hankala täältä arvioida
kaikkia ihmisten tarpeita ja asettaa niitä ajallisesti
oikeaan järjestykseen, mutta hallituksen esitys on oikean
suuntainen, sillä räikeimmät epäkohdat
karsitaan, osoitetaan markkinataloudelle, että se on hyvä renki
mutta huono isäntä. Myös korkokatto,
enimmäiskorko, on paikallaan. Nyt on syytä edetä sillä tavalla
maltillisesti, että tutkitaan tämän kiristyksen
vaikutuksia ja tehdään sen perusteella johtopäätökset, onko
meidän syytä edetä aivan täyskieltoon.
Aino-Kaisa Pekonen /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Pikavipit ovat todellakin sotkeneet monen
elämän kokonaan. Oman talouden hallinta tai sen
opettelu, johon täälläkin on useassa
puheenvuorossa viitattu, ei kuitenkaan aina riitä, sillä yhä useammat
suomalaiset elävät köyhyysrajalla tai
sen alapuolella. Yksikin yllättävä meno,
esimerkiksi pesukoneen hajoaminen, kaataa koko talouden. Tähän
pitäisikin olla apuna sosiaalinen luototus, joka monissa kunnissa
toimiikin jo hyvin.
Täällä on kuultu monia hyviä puheenvuoroja, ja
itse myös kannatan edustaja Katajan esitystä ja olen
pikavippien täyskiellon kannalla.
Ari Torniainen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Me kaikki tiedämme, että pikavippeihin
liittyy monia ongelmia. Pikavipit johtavat liian usein lumipalloilmiön
tavoin kasvavaan velkaantumiseen. Tämä hallituksen esitys
on oikean suuntainen mutta omasta mielestäni ei läheskään
riittävä. Itse toivon, että siihen tulee
vielä voimakkaampia toimia. Keskustan puoluekokous puoluekannanotossaan
on myös lähtenyt siitä, että lainmuutosta
tarvitaan ja esimerkiksi siitä, minkä edustaja
Pekkarinen toi esille, että velalliselle annetaan harkinta-aikaa esimerkiksi
siten, että pikaluottoa ei saisi maksaa asiakkaan tilille
välittömästi vaan esimerkiksi vaikkapa
kolmen arkipäivän kuluttua lainan myöntämisestä.
Mutta täällä on useissa puheenvuoroissa
tullut esille myöskin tärkeä asia, että näiden
pikavippien mainonta on erittäin aggressiivista ja jotkut kaupungit
ovat myöskin lähteneet kieltämään tätä mainontaa
omassa kaupungissaan. Oikeastaan kysyisinkin ministeri Henrikssonilta,
miksei tässä ole puututtu tähän
mainonnan rajoittamiseen ja onko ministeri harkinnut, että mainontaa
voitaisiin rajoittaa (Puhemies koputtaa) tai jopa kieltää.
Kristiina Salonen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tämä esitys on askel oikeaan
suuntaan, mutta itsekin olisin ollut valmis ottamaan harppauksen
pikavippien kieltämiseksi kokonaan. Minusta pikavippien
myöntäminen taloudellisissa vaikeuksissa oleville
ihmisille on eettisesti väärin. Esimerkiksi jo
20 euron vipin lyhennys kuukausittain muodostuu köyhälle
pitkäksi ja kiviseksi tieksi. Usein vielä pikavippi
on otettu jo olemassa olevaan taloudelliseen ahdinkoon, esimerkiksi
jonkun toisen laskun maksuun. Enää ei kansalaisillamme
olekaan taitoa pyytää esimerkiksi mahdollisuutta
maksaa laskujaan erissä tai siirtää eräpäivää.
Kun sitten sosiaalitoimistossa tai velkaneuvojalla järjestellään velkoja,
niin yleensä muiden laskuttajien kanssa voidaan näistä veloista
sopia mutta pikavippifirmojen kanssa ei. Pikavippi on oire, ja oiretta
lieventämällä kokonaista ongelmaa ei
kuitenkaan vielä ratkaista.
Mika Niikko /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Hallituksen lakiesitys pikavippien koronkiskonnan
suitsemiseksi on tervetullut askel oikeaan suuntaan. Pienlainayhdistys
ei ole onnistunut pikavippiyritysten itsesäätelyssä, vaan
meno on kuin Villissä lännessä. Pikavippiyritykset
riistävät vähävaraisia, erityisesti
nuoria ja eläkeläisiä, monin keinotekoisin
maksuperustein. Korot ja kulut luotoista ovat sitä luokkaa, että tämän
kaltaista moraalitonta lainatoimintaa ei voi kutsua muuksi kuin
koronkiskonnaksi. Koronkiskonnan lopettamiseksi olisin mieluummin halunnut
nähdä lakiesityksessä pikavippien kieltämisen
kokonaan. Pelkäänpä pahoin, että yritykset
nimittäin kyllä keksivät uusia keinoja,
miten kiskovat nuorilta tai vähävaraisilta erilaisia
kuluja lakiuudistuksen jälkeenkin. Vähävaraisten
auttamiseksi kysyisin ministeriltä, miten meidän
tulisi kehittää joustavaa sosiaalista luototusta
ja sen saatavuutta.
Outi Alanko-Kahiluoto /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Köyhyystutkijat ovat pitkään
suositelleet sitä, että pikavippeihin saataisiin
sääntelyä. Siinä mielessä olen
eduskunnan köyhyysryhmän puheenjohtajana erittäin
iloinen, että vihdoin saadaan tämä laki,
koska siis näitä pikavippejähän
voidaan pitää, kuten on todettu, hädänalaisten
ihmisten kustannuksella tehtynä bisneksenä. Olen
iloisena kuunnellut tätä keskustelua täällä salissa.
Kaikki tuntuvat olevan sitä mieltä, että edelleen
pitää tiukentaa pikavippejä koskevaa
sääntelyä, ja on toivottu muun muassa
sitä, että aggressiiviseen pikavippimainontaan
saataisiin kuria ja että hallitusohjelman mukaisesti kehitettäisiin
sosiaalista luototusta. Mielestäni on myös niin,
että ne ihmiset, jotka pikavippejä joutuvat ottamaan
paikatakseen huonoa taloudellista tilannettaan, ovat usein juuri
niitä köyhiä, jotka eivät osaa
esimerkiksi ennakoida sitä, miten sosiaalitoimi toimii tai
minkälaisessa tilanteessa voi hakea harkinnanvaraista toimeentulotukea
(Puhemies koputtaa) tai ylipäätään
on oikeutettu toimeentulotukeen. Siinä mielessä myös
hallitusohjelmaan sisältyvä lupaus harkinnanvaraisen
toimeentulotuen kehittämisestä ja sosiaaliturvan
yksinkertaistamisesta ovat asioita, jotka meidän pitää muistaa.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Kiinnitän puhujan huomiota aikarajoitukseen.
Pentti Oinonen /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Lakiesitys on hyvä ja kannatettava,
mutta asialla on toinenkin puoli, mitä täällä salissa
on kuultu. Viime aikojen hallitukset ovat kiristäneet toimillaan
vähäosaisten toimeentuloa ja jokapäiväisestä elämästä selviytymistä. Olen
kuullut joidenkin vähäosaisten tai eläkeläisten
kertovan, että kun lääkkeet ovat loppu,
ruokaa pitäisi saada ja muuhunkin pakolliseen menoon pitäisi
saada ja sitten kun tulee yhtäkkiä yllättävä lasku,
niin siinäpä ollaankin sitten sormi suussa, mistä ne
rahat otetaan. Pankista ei saa rahaa, sosiaalitoimistosta ei saa
rahaa, elikkä pikavippi on ollut se viimeinen oljenkorsi,
mistä on elämässä selvinnyt
eteenpäin. Nyt, hyvät hallituksen edustajat ja
ministerit, tehkää jotakin näitten eläkeläisten
ja vähäosaisten hyväksi, että he selviäisivät
ilman pikavippiin turvautumista.
Sanni Grahn-Laasonen /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Varmasti on nuoria, jotka eivät
tällaista holhousta ja suojelua koe tarvitsevansa, mutta
tämä esitys on niitä varten, joilla elämänhallinta
on rempallaan ja oma harkintakyky pettää, usein
varsin pitkäkestoisin ja kohtalokkainkin seurauksin. Tämä hallituksen esitys
on vastuullinen uudistus, ja meillä täytyy olla
valmiutta myöskin tarkkailla, riittävätkö nämä toimet.
Itse olisin kyllä ollut valmis vielä kunnianhimoisempaankin
tiehen eli Sampsa Katajan tiehen, joka olisi ollut näiden
pikavippien täyskielto.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Sitten ministerin vastauspuheenvuoro, 5 minuuttia puhuja-aitiosta.
Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson
Arvoisa puhemies! Kiitos hyvin rakentavasta keskustelusta. Se
osoittaa sen, että me kaikki tässä salissa
ymmärrämme, minkä suuruusluokan ongelman
kanssa olemme tekemisissä, ja kaikki haluamme tehdä sille
asialle jotain. On epätervettä, että meidän
hyvässä yhteiskunnassamme tämmöinen
luototus on päässyt kasvamaan niin, että niin
moni suomalainen on joutunut velkakierteeseen ja varsinkin moni
nuori, alle 25-vuotias. Sen takia meidän on korkea aika
tiukentaa lainsäädäntöä.
Tässä on myös esitetty hyviä kysymyksiä.
On kysytty, miksi hallitus ei kiellä pikaluottoja kokonaan.
Se on erittäin hyvä kysymys. Minäkin mietin
sitä pitkään. Se kuulostikin aluksi hyvin houkuttelevalta
vaihtoehdolta. Mutta kuten asian valmistelussa laajapohjainen työryhmäkin päätyi
siihen, se on kuitenkin niin, että hintasääntely
on tehokkaampi keino rajoittaa pikaluottojen tarjontaa kuin kielto,
koska kielto olisi ollut pakko rajata soveltamisalaltaan melko suppeaksi.
Silloin ei varmasti olisi puhuttu alle 2 000 euron lainoista,
vaan hyvin paljon pienemmistä summista. Silloin olisi ollut
vaikea säätää lakia niin, että tätä ei
olisi pystytty kiertämään.
Toisaalta me haluamme myös, että tulevaisuudessa
kuluttajilla on mahdollista saada luottoja, myös pienempiä luottoja,
nykyistä kohtuullisemmin ehdoin. Tässä olen
hyvin eri mieltä edustaja Rossin kanssa, koska jos nykyinen
korko on 920 tai melkein 1 000 prosenttia, niin kyllä korkokatto,
joka on 51 prosenttia, se on paljon matalampi ja tarkoittaa esimerkiksi
sitä, että 300 euron 30 päivän
lainasta kuluttaja joutuisi maksamaan korkeintaan 10 euroa 33 senttiä.
Tässä on suuri ero tämän päivän
tilanteeseen verrattuna. (Markku Rossin välihuuto) Tämän
takia ei olla esittämässä nyt täyskieltoa,
mutta olen teidän kansanne ihan samaa mieltä,
että tätä pitää nyt
sitten seurata. Sen seurannan pitää toteutua heti.
Heti siitä päivästä lähtien,
kun tämä laki hyväksytään, lähdetään
seuraamaan, miten tämä toimii, ja jos sitten osoittautuu,
että tämä edelleenkin on ongelma, niin
silloin siihen pitää puuttua. Mutta nythän
myös Pienlainayhdistyksen jäsenet, yritykset sanovat,
että tämä on nyt heille viimeinen niitti,
ja katsotaan, jos näin on. Ainakin varmasti tässä salissa
moni on sitä mieltä, että saisikin olla.
No, sitten on kysytty tästä sosiaalisesta
luototuksesta, erittäin tärkeä asia.
Se on meillä hallitusohjelmassa, ja olen myös
käynyt keskusteluja ministeri Guzenina-Richardsonin kanssa,
koska tämä asia varsinaisesti kuuluu STM:n puolelle. Tässä olisi
tärkeätä se, että pystyisimme
kehittämään sosiaalista luototusta niin,
että se olisi oikeudenmukaista kaikkialla Suomessa. Jokaisessa
kunnassa pitäisi olla mahdollista saada sosiaalista luottoa
samanlaisten perusteiden pohjalta. Oikeudenmukaisuus on myös
tässä asiassa erittäin tärkeätä,
ja sen takia meillä pitäisi olla maata kattava
järjestelmä, joka olisi jokaiselle yhtäläinen.
Sitten on kysytty tästä positiivisesta luottorekisteristä.
Se on myös asia, josta on sovittu hallitusohjelmassa, että sitä selvitetään.
Rekisterin olemassaolon on katsottu edistävän
hyvän luotonantotavan noudattamista, ja toisaalta on myös epäilty
sitten sitä, pystymmekö me kehittämään sellaista
järjestelmää, joka olisi koko ajan ajan tasalla,
ja kuka sen maksaisi. Jotta me saamme näihin kysymyksiin
vastauksia, meidän pitää saada se selvitys
tehtyä, ja nyt olemme oikeusministeriössä valmistelemassa
tämän selvitystyön käynnistämistä.
Tarkoitus on, että syksyn kuluessa asetetaan selvityshenkilö selvittämään
tätä asiaa.
Markkinointi myös minuakin huolestuttaa, tämä markkinointi
pikavippien osalta. Siinä lainsäädäntö taitaa
olla kohdallaan. Asiaton markkinointi on kiellettyä, mutta
sitten seuranta on toinen asia, ja tähänkin meidän
on syytä panostaa, jotta valvontaresurssit riittävät
ja jotta markkinointi on asiallista.
Sitten on kysytty sitä, miksi ei Finanssivalvonta,
miksi avi. No, se johtuu jo aikaisemmasta lainsäädännöstä.
Ei ole katsottu, että nyt on tarvetta muuttaa sitä.
Toki tämä on asia, mitä voitte myös
valiokunnassa miettiä.
Viimeiseksi sanoisin näin, että on varmasti hyvä,
että nyt kaikissa niissä valiokunnissa — talousvaliokunnassa,
perustuslakivaliokunnassa, oliko se myös niin, että se
menee lakivaliokuntaan — kuullaan laaja-alaisesti, niin
että saadaan niin hyvä laki kuin mahdollista.
Minun mielestäni tässä on erittäin
hyvä pohjaesitys.
Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Pyysin puheenvuoron, koska pidin vähän
yllättävänä ministerin perusteluja,
miksi ei täyskielto. Minä olin ymmärtänyt,
että nimenomaan se, että siinä kajottaisiin tähän
elinkeinovapauteen, olisi se seikka, joka estäisi täyskiellon
ottamisen. Nuo perustelut, mitkä te toitte esille — en
tiedä, riittävätkö ne tämän
täyskiellon torjumiseen. Mieluusti vähän
lisää perusteluita tuohon kysymykseen nyt jo.
Totta kai me voimme valiokunnassa käydä nämä läpi,
mutta sen verran olin yllättynyt teidän kertomastanne,
että kernaasti olisin kuullut vähän enemmän.
Markku Rossi /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Pienissä, lyhytaikaisissa pikavipeissä ei
sinällänsä ole suurta merkitystä,
mikä se korkotaso on. Se on hyvä, että tässä se korkotaso
löytyy, mutta pahoin pelkään, että nyt sitten
jatkoratkaisu onkin, että pikavippiyritykset tulevat lisäämään
käsittelykustannuksia ja muita palkkioita, ja tämä on
se väylä, jossa kerätään
tavalla tai toisella, koska sen bisneksenhän täytyy
tietysti kannattaa. Tämä on juuri se kysymys,
miten se pystytään sitten torjumaan niin, ettei
tavallaan se näkymätön korko siellä sisällä sitten
toteudukin. Moni nuori tai moni henkilö, joka hakee sitä pikavippiä,
ei katso juuri sitä, mikä se korkotaso on, vaan
voi olla niin, että se on tarpeellinen ja pakollinen hädänalainen
tilanne, ja tässä mielessä, arvoisa ministeri,
löytyykö siihen ratkaisu, millä estetään
nämä muut kulut, jotka tekevät tavallaan
sen korkean koronkin siinä?
Pirkko Ruohonen-Lerner /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Äsken useissa puheenvuoroissa tulivat
esille nämä sosiaaliset luotot, ja niitä pidettiin
kannatettavina. Ministerikin puheenvuorossaan totesi, että jokaisessa
kunnassa pitäisi näitä saada. Kysyisinkin
ministeriltä, minkälaisia toimenpiteitä hän
on mahdollisesti suunnitellut, jotta me saavuttaisimme tämän
tavoitteen kaikissa kunnissa. Onko mahdollisesti ajateltu, että voitaisiin
velvoittaa lainsäädännöllä kuntia
antamaan näitä sosiaalisia luottoja? Voisiko valtio
mahdollisesti osallistua siihen luototukseen tai onko mitään
muita vaihtoehtoja pohdittu, jotta saataisiin nämä sosiaaliset
luotot käyttöön kaikissa kunnissa henkilöille,
jotka yllättäen joutuvat suuriin rahavaikeuksiin
ja jotka eivät missään tapauksessa pankista
saa lainaa, koska heillä ei ole asianmukaisia vakuuksia
ja luottotiedot ovat mahdollisesti jo aikaisemmin menneet?
Kauko Tuupainen /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Olen täysin samaa mieltä kuin
perussuomalaisten ryhmänjohtaja Pirkko Ruohonen-Lerner
edellisessä puheenvuorossaan, eli tämä pikaluottojen
määrä sekä kappalemääränä että myöskin
euromääräisesti on liian nopeasti noussut.
Se on noussut yli 20 prosenttia yhden vuoden aikana.
Arvoisa ministeri, kysynkin teiltä, voisiko tässä ajatella
samaan tapaan kuin Raha-automaattiyhdistyksen erilaisissa peleissä,
että meistä ihmisistä, varsinkin nuorista,
tulee peliriippuvaisia asiaan. Eli voidaanko puhua, että tämmöiset
pikavippien käyttäjät tulevat peliriippuvaiseksi näistä ja
heidän on pakko ottaa, vaikka aina ei niin suurta tarvetta
olisikaan?
Lopuksi totean, että minä en ole hylkäämässä hallituksen
esitystä. Haluan kuitenkin suitsittaa asiaa sillä tavalla
kuin hallitus on esittänyt.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Vielä ministeri Henriksson, puhuja-aitiosta 3 minuuttia.
Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson
Arvoisa puhemies! Ensin, edustaja Rossi, tämä korkokattosääntely
tarkoittaa sitä, että ne kulutkin lasketaan siihen
51 prosenttiin, elikkä ei saa periä kuluja yli
sen, vaan siihen sisältyy kaikki. Sen takia tässä on
merkittävästä uudistuksesta kyse ja merkittävästä muutoksesta
tämän päivän systeemiin. Elikkä se
onkin paljon parempi esitys kuin te arvioitte, koska se korkokatto
on sellainen, että silloin ei saa periä kuluja,
eikä saa esimerkiksi tekstiviestiä käyttämällä periä myöskään
kuluja, jos ne menevät yli sen 51 prosentin. Elikkä näin,
ja se on erittäin hyvä asia. (Mauri Pekkarinen:
Se on hyvä!) — Joo.
Sitten, edustaja Ruohonen-Lerner, tästä sosiaalisesta
luototuksesta. Niin kuin sanoin, se kuuluu sosiaali- ja terveysministeriön
puolelle, ja valitettavasti oikeusministeriössä eivät
ole kaikki ne asiantuntijat läsnä, mutta me käymme
tätä vuoropuhelua. Me käymme tätä keskustelua STM:n
kanssa ja me näemme, että tässä on
tarvetta kehittää sosiaalista luototusta, ja sen
takia itse olen myös lähtenyt vetämään
sitä eteenpäin. Meillä on hyvä keskustelu
ministeri Guzenina-Richardsonin kanssa, mutta siellä on
sitten virkamies, joka osaltaan hoitaa tätä nyt
eteenpäin.
Sitten, edustaja Pekkarinen, on hyvä, että joskus
voidaan yllättää. Te voitte varmasti
valiokunnissa kuulla myös tästä elinkeinovapaudesta ja
sen mahdollisista rajoitteista, mutta tässä pääasiallisena
argumenttina on kyllä ollut se, että ei haluta
myöskään torjua pienten lainojen saamista
tulevaisuudessa. Sen takia lähdetään
tälle tielle, eikä täyskiellon. (Mauri
Pekkarinen: Silloin minäkin olen täyskiellon kannalla,
jos näin on!) — Se on ihan vapaa valinta, mutta
me olemme arvioineet, että tämä tulee
toimimaan paremmin.
Aino-Kaisa Pekonen /vas:
Arvoisa herra puhemies! Pikavipeillä elämänsä sotkeneiden
määrä on hurja. Vastikään
minua lähestyi äiti, jonka juuri täysi-ikäiseksi
tullut lapsi on onnistunut pikavippien avulla sotkemaan raha-asiansa
täysin. Vippikierre pääsi etenemään
3 000 euroon asti, ennen kuin vanhemmat huudettiin apuun.
Valoa on tunnelin päässä, sillä päätös
sosiaalisesta luototuksesta on tulossa.
Hallitus on antanut esityksensä, jonka tavoitteena
on vähentää pikaluotoista aiheutuvia
velkaongelmia. Ensisijaisena keinona tämän saavuttamiseksi
esitetään kuluttajansuojalakiin pienten kuluttajaluottojen
hintasääntelyä. Tavoite on hyvä,
mutta itse olen kuitenkin edelleen pikavippien täyskiellon
kannalla. Tämä esitys on siis askel oikeaan suuntaan,
mutta mielestäni riittämätön.
Esityksessä on paljon hyviä asioita. Pikaluottojen
vuosikorko saisi esityksen mukaan olla enintään
51 prosenttia, kun se on nyt keskimäärin 920 prosenttia.
Tämä on ehdottoman kannatettava esitys, josta
edustaja Arhinmäki jätti aloitteen jo viisi vuotta
sitten, vuonna 2007. Silloin aloite hylättiin, koska oikeusministeriössä oli
valmisteilla kulutusluottolainsäädännön
kokonaisuudistus.
Hintasääntelyn avulla markkinoilla olisi tulevaisuudessa
saatavilla pieniä luottoja kohtuullisemmilla ehdoilla.
Tämä todennäköisesti vaikuttaisi
nykyisen kaltaisten pikaluottojen tarjontaa vähentävästi,
ja se kuulostaa mielestäni positiiviselta. On myös
oikein, että hallituksen esityksessä ehdotetaan
tiukennuksia luotonantajan velvollisuuteen arvioida kuluttajan luottokelpoisuus ennen
luottosopimuksen tekemistä. Luotonantajat eivät
toivottavasti enää tulevaisuudessa myönnä luottoja
kaikista korkeimman luottoriskin omaaville kuluttajille. Näin
ollen ylivelkaantuminen vähentyisi ja velallisen selviytymisedellytykset
olisivat aiempaa paremmat.
Arvoisa puhemies! Kuten aiemmin totesin, olen itse sitä mieltä,
että nämä pikavipit pitäisi kieltää kokonaan.
Pikavippejä parempi apu ta-loudelliseen ahdinkoon on esimerkiksi
kuntien tarjoama sosiaalinen luototus. Se on hyvä keino ennalta
ehkäistä kuntalaisten taloudellista syrjäytymistä ja
ylivelkaantumista. Sosiaalista luottoa voidaan myöntää henkilölle
tai perheelle erilaisiin tarkoituksiin silloin, kun perheen taloudellinen
tilanne pitää saada kuntoon tai velkakierre pitää katkaista
tai kodin yllättäviin hankintoihin esimerkiksi
silloin, kun pesukone yllättäen sanoo sopimuksensa
irti. Näihin äkillisiin rahantarpeisiin taloudellisissa
vaikeuksissa olevat ihmiset ovat hakeneet pikavippejä kevyin
perustein.
Kokemukset eri kunnista, joissa sosiaalista luototusta käytetään,
ovat pelkästään myönteisiä.
Ne osoittavat käytännön toimivan hyvin
ja tuottavan vähän luottotappiota. Siten sosiaalinen luototus
vähentää pitkällä aikavälillä toimeentulotuen
kustannuksia. Kun ihmiset saavat reilun mahdollisuuden järjestellä asioitaan,
he myös hoitavat velvollisuutensa. Haluan kannustaa kuntia
ottamaan sosiaalisen luototuksen käyttöön,
jos sitä ei vielä ole tehty.
Arvoisa puhemies! Pikavippifirmoista usein hetken mielijohteesta
nostetut pikalainat aiheuttavat monien suomalaisten elämään
vuosia kestävät velkajärjestelyt. Hallituksen
esitys tulee lakivaliokunnan käsittelyyn, ja toivon, että me
hallituspuolueiden edustajat voisimme yhdessä vielä miettiä lain
tiukentamista.
Jaana Pelkonen /kok:
Arvoisa puhemies! Pikaluottoja myönnetään
vuosittain yli miljoona kappaletta, ja niiden määrä on
jatkuvassa kasvussa. Tämä on laajalti tiedossa.
Samalla myös pikaluottoihin liittyvät ongelmat
lisääntyvät ja lisääntyvät.
Tämä näkyy erityisesti maksuhäiriöiden ennätysnopeana
kasvuna. Viime vuonna maksuhäiriömerkinnän
sai 18 000 uutta ihmistä, ja kasvua oli edellisestä vuodesta
lähes 6 prosenttia.
Suurin pikavippien käyttäjäryhmä koostui
alle 30-vuotiaista nuorista miehistä. Nuorten kohdalla
pikavippeihin tartutaan työttömyyden lisäksi usein
armeijan tai lyhyiden määräaikaisten
työsuhteiden aikana. Helppo raha houkuttelee monia myös
hetken mielijohteesta. Tätä uskoa tukee myös
pikavippien harhaanjohtava markkinointi, joka antaa nuorille vääristyneen
kuvan todellisuudesta ja ruokkii "heti kaikki tässä nyt" -henkeä.
Kuten jo aikaisemmin tänään sanoin,
jokainen meistä tietää, ettei pikavippien
markkinoimaa helppoa ja jopa ilmaiselta tuntuvaa rahaa ole olemassakaan,
ja erityisen kivuliaasti tämän huomaavat siis
ne nuoret, joille velat muodostuvat esteeksi päästä puhtain
paperein elämässään eteenpäin,
ja näitä nuoria autettaisiin kaikkein tehokkaimmin
pikavippilainoista kokonaan luopumalla.
Arvoisa puhemies! Vaikka nostinkin äsken esiin juuri
nuorten velkaongelmat, on olennaista ymmärtää,
että pikavipeistä aiheutuvat ongelmat koskettavat
nuorten lisäksi hyvin eri-ikäisiä ja erilaisissa
elämäntilanteissa olevia ihmisiä. Yksi keskeisistä sosiaalitoimen
asiakkaita yhdistävistä tekijöistä on
hallitsematon vakuudettomien kulutusluottojen ja erityisesti pikaluottojen
käyttö. On surullinen tosiasia, että esimerkiksi
eri riippuvuuksista kärsivillä pikavippejä on
lähes aina. Lisäksi pikavippejä otetaan
usein tilanteessa, jossa tulot laskevat, jäädään
työttömäksi, siirrytään
eläkkeelle tai sairastutaan. Myös suurimmalla
osalla talous- ja velkaongelmaisista pikavipit ovat talouden kaatumisvaiheen
hännänhuippu ja todellisen ongelman kohtaamisen
siirtämistä.
Toimeentulotuen asiakkaana pikavippiläisen taloudellisen
tilanteen tiukkuus korostuu entisestään, koska
pikavipit otetaan laskelmassa tulona huomioon ja ne vastaavalla
summalla vähentävät myönnettävän
tuen määrää ja johtavat siihen, että tukea
hakevalle ei kenties voida myöntää tukea
lainkaan. Toimeentulotukilain mukaanhan kaikki käytettävissä olevat
tulot otetaan tuloina huomioon laissa erikseen mainittuja poikkeuksia lukuun
ottamatta, ja pikavipit eivät lain mukaan ole näitä huomioimatta
jätettäviä tuloja.
Toisaalta on myös niin, että jos pikavippejä ei otettaisi
tuloina huomioon, menettely johtaisi pikavippien rahoittamiseen
toimeentulotuella, ja toimeentulotuki ei ole tarkoitettu velkojen
takaisinmaksuun.
Sosiaaliviraston tietojärjestelmät eivät
pysty erittelemään, kuinka monella toimeentulotuen asiakkaalla
on pikavippejä, mutta se tiedetään, että heitä on
valitettavan paljon.
Kuka pikavippejä sitten tarvitsee? Minun mielestäni
ei kukaan.
Jukka Kärnä /sd:
Arvoisa puhemies! Kaiken kaikkiaan hallituksen esitys on oiva
tämän uuden toimialan suitsimiseksi. Tiettävästi
2005 tämä puuha Suomenmaassa kunnolla alkoi, ja tällä hetkellä siellä on
toimijoita noin 80 firmaa. Kun uusi toimiala tulee markkinoille,
niin kyllä siellä näköjään
kaikki kukat sitten kukkivat, ne rumatkin kukat, joita ei kenenkään
toivoisi näkevän eikä katsovan.
Kuten sanoin, itse olisin valmis vielä tiukempaan sääntelyyn
ja varsinkin tuon koron osalta. Pitää vähän
miettiä sitä niin päin, että nämä normaalit
pankit tulevat erittäin alhaisilla korkomarginaaleilla
toimeen ja asuntolainojen korot tosiaan menivät tuonne
2 prosentin tietämille, taisi olla ihan vähän
alle, tämän kesän aikana. Ja sitten taivastellaan
sitä — varsinkin tämä Pienlainayhdistys,
joka on niitä krokotiilin kyyneleitä vuodattanut — että nyt
viedään leipä suusta, ettei sitten tuolla
50 prosentilla toimeen tulla. Eli toivon, että myöskin
valiokuntatyöskentelyssä päästään
vielä tiukempaan tuolta osin.
Sosiaalisen luototuksen laajeneminen on äärimmäisen
hyvä asia. Myöskin oma kotikyläni Imatra
on ottamassa sen käyttöön, ja Kymen alueella
ainakin tuolla Kotkassa sitä tällä hetkellä löytyy.
Arvoisa puhemies! Sitten jos kääntää katseensa
ulosottorekisteriin, niin siellähän 2011 oli 15 000
ulosottoa, joista pääomat ja korkosaatavat olivat
3,5 miljoonaa, lainojen kulut 900 000 euroa ja oikeudenkäyntikulut
3,3 miljoonaa, eli kyllähän tässä muutenkin
ruuhkaiset käräjäoikeudet sitten tukkoon
menevät. Ainoat, jotka tästä rikastuvat — sinällään
kunnianarvoisa ammattikunta — ovat asianajajat.
Tämä pikaluottojen piina kohdistuu kyllä kaikkiin
ikäluokkiin, olkoonkin, että 46 prosenttia niistä kohdistuvat
20—29-vuotiaisiin, ja nämä summat ovat
välillä tosi huimia. Tiedän Etelä-Karjalan
osalta suurimman summan, joka on tullut tietooni. Se oli 160 000
euroa, hyvin toimeentulevia, molemmat työssä käyviä ihmisiä, niin
että kyllähän nämä kohtalot
aika surkeita ja huimia ovat. Kymmeniä, kymmeniä yhteydenottoja
on tullut niiltä henkilöiltä, jotka ovat
sitten pelastaneet joko jonkun sukulaisen tai lapsensa näistä pikavippikierteistä,
ja sitäkin taustaa vasten on äärimmäisen
tärkeätä, että tälle
uudelle toimialalle, jossa nämä kukat rehottavat,
saadaan parempaa sääntelyä. Kannustan
kyllä, jos henkilöltä löytyy
sitä maksukykyä, myöskin pankkeja muuttamaan
näitä pikavippejä ihan tavallisiksi lainoiksi.
Tiedän, että pankit harrastavat sitä,
mutta tietenkin sieltä sen takaisinmaksukyvyn täytyy
sitten löytyä. On kovasti helppo yhtyä niihin
ajatuksiin, joissa toivotaan talousvalistusta, kaiken kaikkiaan
talouskasvatusta lisää.
Kyllä muistan omasta nuoruudestani en pikavippikierrettä vaan
kottikierteen. Siihen aikaan vielä ennakkoa työmailla
sai, ja kun sitä pari vuotta oli jatkunut, että kun
uusi tili tuli, niin se oli sitten saman tien sileä, niin
kyllä voin kuvitella ja tiedän ihan tarkkaan,
miltä se tuntuu, kun on niin sanotusti oikein kunnolla
lirissä ja pitää velalla maksaa uusi
velka. Toivon, että tosiaan valiokuntatyöskentelyssä päästään
vielä pikkuisen tiukentamaan näitä ehtoja.
Sinuhe Wallinheimo /kok:
Arvoisa puhemies! Pikavippi on ollut monelle nuorelle aikuiselle
kohtalokas virhe. Kallis se on ollut myös suomalaiselle
yhteiskunnalle. Pikavipeillä on ollut merkittävä rooli
jo ennestään vaikean nuorten aikuisten velkaantumisongelman
kasvamisessa. Suomen Asiakastiedon keräämien tietojen
mukaan suomalaisten, erityisesti nuorten aikuisten, saamat velkomustuomiot
ovat lisääntyneet merkittävästi
viime vuosina. Viime vuonna niitä kirjattiin yhteensä 80 000
kappaletta, näistä yli puolet eli noin 41 000
kappaletta alle 30-vuotiaalle henkilölle. Siksi on erinomaisen
kannatettavaa, että hallitus on tällä esityksellä puuttumassa konkreettisesti
pikavippikulttuurin hurjimpaan piirteeseen, vippien kaikesta kohtuudesta
karanneeseen korkotasoon. Nykyiselläänhän
keskimääräinen vuosikorkotaso näissä pikavipeissä on niinkin älytön
kuin 920 prosenttia. Nyt ehdotetulla muutoksella vippien vuosikorko
asetettaisiin inhimilliselle tasolle: 50 prosenttia plus viitekorko.
Vippitoiminta kohtuullistuu, ja kuluttajan asema tätä myötä paranee.
Silti se mahdollistaa edelleen vastuullisen pikavippiyrittäjän
jatkamisen omalla alallaan.
Arvoisa puhemies! Samalla on kuitenkin rehellistä myös
myöntää se, että täysin
ongelmaton tämäkään ehdotus
ei ole. Erityisesti ehdotuksen vaikutuksia Suomen asemaan EU:n oikeusyhteisössä on
arvioitu nyt vain osittain — tämä siitäkin
huolimatta, että esityksessä kyllä myönnetään
Suomen linjauksen olevan poikkeus muissa maissa valittuihin käytänteisiin.
Se, voitaisiinko nyt otettavan askeleen perusteella Suomea haastaa
EU-oikeuteen kilpailun estämisestä, on kysymys,
johon erityisesti täällä äsken
istuneelta oikeusministeriltä olisin odottanut vastausta.
Lisäksi on päivänselvää,
arvoisa puhemies, ettei nuorten ylivelkaantumisongelmaa yksinomaan
tällä esityksellä saada kuriin. Paremminkin
tehty linjaus tulisi nähdä ensimmäisenä askeleena
pitkässä prosessissa. On hyvä, että hallitus on
jo tässä esityksessä ilmoittanut alkaneensa tarkastella
muissa maissa hyvää tulosta tuottaneen niin sanotun
positiivisen luottorekisterin käyttöönottoa.
Positiivisen luottorekisterin avulla olisi mahdollista estää nykyisten
kaltaisten ylivelkaantumiskierteiden syntyminen lainanantajien ollessa
paremmin tietoisia lainan hankkijan taloushistoriasta. Se olisi
siis tulevaisuudessa vaikuttava lääke. Tämän
päivän ylivelkaantuneille apua olisi saatavissa
kunnallisen velkaneuvonnan ja sosiaalisen luototuksen laajentamisen kautta.
Arvoisa puhemies! Pohjimmiltaan ylivelkaantumisessa, kuten myös
esimerkiksi liikalihavuusilmiössä, kyse on yksilön
omista päätöksistä ja yksilön
yksinkertaisten elämänhallintakeinojen puutteesta.
Siksi myös koulujen mahdollisuus toimia taloustaidon tai
muun elämänhallinnan opettajana tulisi mielestäni
palauttaa uuteen kunniaan. Pidemmän päälle
ylivelkaantumisongelmasta päästään,
kun nuoret ja lapset kasvatetaan alusta pitäen vastuullisiksi
taloudellisiksi päättäjiksi ja kuluttajiksi.
Tässä työssä meitä kaikkia tarvitaan
tasapuolisesti.
Mika Niikko /ps:
Arvoisa herra puhemies! Täytyy ihan aluksi sanoa,
että hämmästelin kyllä kokoomuksen
edustaja Wallinheimon vertausta siitä, että pikavipeistä pääsee
eroon, jos on vain itsekuria ja osaa hillitä itseään,
kuten myös liikalihavuudesta kuulemma tällä kaavalla
pääsee eroon. Aika tietämätöntä löpinää kuulee
välillä täältä, mutta
sallittakoon se meille edustajille.
Arvoisa puhemies! Pikavippien suosio perustuu pitkälti
ennen kaikkea niiden helppoon saatavuuteen, aggressiiviseen mainontaan
ja osittain myös taloudenhoidon ymmärtämättömyyteen. Pikavippejä otetaan
ensisijaisesti taloudelliseen ahdinkoon tai hetkelliseen kulutukseen.
Taloudellisessa ahdingossa olevalle tulee mahdollistaa muitakin
keinoja luoton saamiseksi kuin pikavippiyrityksiin turvautuminen.
Syrjäytymistä ja velkaantumista tulee ehkäistä tarjoamalla
taloudelliseen hätään tukea, kuten sosiaalista
luototusta. Sosiaalisen luototuksen tarjoaminen jokaisessa kunnassa
tulisikin säätää lailla.
Olisin halunnut vielä kiinnittää hallituksen huomiota
lainvalmistelussa seuraavaan asiaan. Olen kuullut useiden henkilöiden,
erityisesti nuorten, ottaneen omaehtoisen luottokiellon itselleen
sen jälkeen, kun heidän vanhempansa ovat maksaneet
pikavipit, usein ulosotosta, pois. Omaehtoinen luottokielto ei ole
estänyt nuorta saamasta uutta pikavippiä, koska
pikavippiyritykset eivät halua noudattaa tällaista
suositusta. Pikavippiyritykset jatkavat aggressiivista mainontaa
monin eri tavoin eivätkä jätä asiakkaitaan rauhaan,
vaikka nämä sitä pyytävät,
mikäli ne huomaavat siinä tienaamisen mahdollisuuden. Lisäksi,
kun yritykset lainaavat rahaa omaehtoisen luottokiellon ottaneelle
henkilölle, ne näin toimien tietoisesti osoittavat
sen, etteivät halua päästää tuottavaa
asiakastaan irti pikavippiriippuvuudesta.
Arvoisa puhemies! Olen monen nuoren kohdalla huomannut sen,
että kun hän on joutunut pikavippikierteeseen,
niin siitä ei pääse ulos muuten kuin
ulosoton kautta, yleensä luottotiedot menettäneenä.
Tämän johdosta tuleekin selkeästi tämän
lain valmistelussa kiinnittää huomiota siihen,
että tämmöiset omaehtoiset luottokiellot, joita
voidaan tehdä asiakastietoon, myös toimivat sillä toivotulla
tavalla.
Pauliina Viitamies /sd:
Arvoisa puhemies! Pikavippejä on yritetty suitsia
lainsäädännöllä jo kahdesti
aikaisemmin, vuosina 2009 ja 2010. Näiden uudistusten tarkempia
vaikutuksia on vielä aikaista arvioida, mutta tilastojen
mukaan on kuitenkin nähtävissä, että näistä toimista
huolimatta pikaluottojen määrä on vain
jatkanut kasvuaan. Asia ei ole ainoastaan velan antajan ja sen ottajan
välinen asia, vaan pahimmillaan holtittomasta luotonotosta
kärsii laaja joukko perheenjäseniä.
Nykyisen hallituksen vuonna 2011 tekemässä hallitusohjelmassa
on edellytetty pikaluottoihin liittyvän lainsäädännön
edelleen tiukentamista, ja siksi tämä hallituksen
esitys on nyt eduskunnan käsissä.
Arvoisa puhemies! Tällä esityksellä ehdotetaan
asetettavaksi korkokatto määrätyille
kuluttajaluotoille, ja se puolestaan mahdollistaisi kuluttajan saada
pieniä luottoja nykyistä kohtuullisemmin ehdoin.
Hallituksen esityksessä ehdotetaan myös täsmennyksiä ja
tiukennuksia luotonantajan velvollisuuteen arvioida kuluttajan luottokelpoisuutta.
Tiukennukset ovat tarpeen, sillä tähän
mennessä luotonantaja ei ole riittävästi
tutkinut tai arvioinut luotonhakijan kykyä selviytyä velvoitteistaan.
Erityisesti alle 25-vuotiaat kuluttajat ovat löytäneet
pikavipeistä keinon elää yli varojensa
ja ovat ajattelemattoman velkaantumisen johdosta saaneet itselleen
aikaiseksi useiksi vuosiksi hallitsemattoman velkakierteen, joka
on johtanut pahimmillaan luottotietojen menetykseen ja sitä kautta
muihin elämänlohkojen hankaluuksiin.
Yhtä tärkeää kuin on asettaa
tiukat rajat luottoja antaville yhtiöille on myös
ylivelkaantumisen estäminen. Ylivelkaantuminen aiheuttaa
syrjäytymistä ja muita sosiaalisia ongelmia ja
voi johtaa pahimmillaan jopa rikolliseen toimintaan. Esimerkiksi
käräjäoikeuksien käsittelemistä velkomiskanteista
yli puolet johtuu pikaluotoista. Onkin varsin kuvaavaa, että lain
muuttamista pitivät tarpeellisina kaikki muut lausunnon
antajat paitsi pikavippejä antavat yritykset.
Arvoisa puhemies! Olen allekirjoittanut eduskunnassa lakialoitteen,
jolla pikavipit kiellettäisiin kokonaan. Mielestäni
se olisi perusteltua tehdä mahdollisimman pikaisesti, sillä tällä yhdellä laillisella
höynäyttämiskeinolla on jo saatu liian monen
ihmisen elämä raiteiltaan. Pikavippejä ottavat
enimmäkseen ihmiset, joilla on jo muita taloudellisia vaikeuksia.
Kuntien tarjoamaa sosiaalista luototusta olisikin markkinoitava
entistä tehokkaammin, sillä jokaisen ihmisen kohdalle
tulee yllättäviä rahanmenoja vaativia
tilanteita, joihin ei ole välttämättä voitu
varautua etukäteen. Houkutus sortua ottamaan kallis vippi
esimerkiksi tekstiviestillä on liian suuri, ellei muita
mahdollisuuksia pieneen luottoon ole olemassa.
Joka tapauksessa nyt käsiteltävinä olevien
rajoitusten vaikutusta pitää seurata tarkasti.
Jos niillä ei näytä olevan toivottua
vaikutusta, on johtopäätökset kyettävä tekemään
nopeasti ja pikavippitoimintaa rajoitettava entisestään
ja jopa kiellettävä kokonaan.
Kimmo Kivelä /ps:
Arvoisa herra puhemies! Tämä salissa ilmennyt
yksimielisyys tämän asian ympärillä todistaa
siitä, että enemmän tai vähemmän
jokainen kansanedustaja on jonkinlaisen kansalaispalautteen kautta
tullut tämän asian kanssa tutuksi. Milloin yhteyttä ovat
ottaneet hätääntyneet vanhemmat, että lasten
velkoja on pitänyt maksaa, kun kenties vähän
kevytmielisesti on otettu lainaa, ja on haluttu, että lapset,
nuoret eivät joudu liialliseen pattitilanteeseen, vaan
on yritetty auttaa eteenpäin. Yhtä lailla pienen
eläkkeen kanssa kituuttelevat ovat joutuneet turvautumaan
pikavippeihin. Kenties ymmärrys ei ole ollut riittävä siitä,
että euro ei ole samankokoinen raha kuin markka aikoinaan
oli.
Mutta yhtä lailla tämä kaikki peilaa
sitä, että kansalaiset ovat monella tapaa hukassa.
Ei ymmärretä vastuullista talouden rakentamista.
Monenlainen semmoinen opastus ja perehdytys, joka on tullut kodin
ja koulun kautta aikaisemmin, ei olekaan nykyään
enää tapahtunut samalla tavoin kuin aiemmin, ja
monella tapaa ollaan talousasioissa eksyksissä.
Tämän täyskielto olisi paras lääke,
mutta se ei poista sitä, että jollakin muualla
tavalla nämä ongelmat ilmenevät sitten
myöhemmin, vaikka säätäisimme
täyskiellonkin. Monella tapaa talouskasvatus ja vastuu
taloudesta ja kestävän tulevaisuuden rakentamisesta
on valitettavan monen osalta hukassa.
Ari Torniainen /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Pikaluotot ovat herättäneet
keskustelua sekä puolesta että vastaan, mutta
etupäässä vastaan. Tosiasia on, että pikaluottoihin
liittyy paljon ongelmia. Pikaluotot tai oikeastaan niiden helppo
saatavuus ja voimakas mainonta johtavat aivan liian usein yhä kasvavaan
velkaantumiseen. Äänekkäimmin pikaluottojen
puolesta ovat olleet pikaluottoja tarjoavat yritykset, jotka näkevät
ongelmallisena yritystoiminnan rajoittamisen, mikäli lakia
muutetaan. Äänekkäimmin taas pikaluottoja
vastaan ovat olleet etenkin ne, jotka ovat joutuneet pikaluottokierteeseen,
sekä ne velallisten läheiset, jotka ovat joutuneet
aivan liian usein näitä pikaluottoja sitten maksamaan.
Viime vaalikaudella pikaluottojen markkinointia kiristettiin
siten, että yöaikaan ei voi saada pikaluottoa
tililleen ja pikaluottofirmat velvoitettiin kertomaan luoton todellinen
vuosikorko. Nämä toimenpiteet eivät kuitenkaan
ole osoittautuneet riittäviksi. Monen ihmisen, useimmiten
nuoren, elämä on joutunut raskaaseen velkakierteeseen,
jossa vipattua velkaa maksetaan uudella velalla pois, kunnes sitten
raja tulee vastaan. Maksuhäiriömerkinnät
ovat lisääntyneet pikaluottojen myötä,
ja tällä voi olla vaikutusta jatkossa vaikkapa
asuntolainan saamiseen myöhemmin. Ongelmia pikaluotot aiheuttavat
niille, joilla raha-asioiden hoito on jo ennestään
huonolla tolalla. Pikaluotot eivät siinä kylläkään
paranna tilannetta.
Kesäkuussa keskustan puoluekokous puoluekokouskannanotossaan
kannatti lainmuutosta, jolla velalliselle annetaan harkinta-aikaa
esimerkiksi siten, että pikaluottoa ei saisi maksaa asiakkaan
tilille välittömästi vaan esimerkiksi
kolmen arkipäivän kuluttua lainan myöntämisestä.
Tänä aikana asiakkaalla tulisi olla mahdollisuus
maksutta perua tekemänsä sopimus. Näin
voitaisiin estää esimerkiksi ravintolassa tai
rahapelitilanteessa tehdyt pikavippisopimukset. Puoluekokouskannanotossaan
keskusta lisäksi totesi, että pikaluotolle tulee
asettaa kohtuullinen korkokatto, joka nyt tässä hallituksen
esityksessäkin on onneksi olemassa.
Nyt hallituksen esityksessä alle 2 000 euron lainoille
asetettaisiin 51 prosentin vuosittainen korkokatto. Korkoa laskettaessa
otettaisiin huomioon paitsi luoton korko myös siitä aiheutuvat muut
kustannukset. Pikaluoton hinta ilmoitetaan nykyisin koron sijasta
yleensä käsittely- ja toimituskustannuksina, jotka
hämärtävät osittain asiakkaan
kuvaa luoton todellisista kustannuksista.
Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys on oikean suuntainen, mutta
toivon todellakin voimakkaampiakin toimenpiteitä. Jos nopeat
luotot edelleen jatkossa aiheuttavat velkaantumisongelmia, olen
itse valmis jopa tiukentamaan alan lainsäädäntöä edelleen jopa aina
pikavippien täyskieltoon asti.
Raimo Piirainen /sd:
Arvoisa puhemies! Kautta aikojen on ollut pikavippejä,
niin kuin täällä on kuultu. On ollut
kottivippejä ja aikoinaan oli vekselikin, ja sanottiin,
että jotkut ajelivat vekselivetoisella autolla ja siinä vekselit juoksivat
nopeampaan kuin autonpyörät pyörivät,
elikkä tässä on vähän
samasta kysymyksestä kysymys.
Edustaja Torniainen nosti erittäin hyvän asian esille,
tämän helppouden, nimenomaan helppouden. Sinä menet
hakemaan pankista, rahoituslaitoksesta, niin sinä joudut
kumminkin keskustelemaan siinä pankkitoimihenkilön,
jopa pankinjohtajan kanssa. Tuossa kottivipissäkin esimiehen
kanssa ainakin jouduit käymään jonkunlaista
keskustelua. Tämä on helppoa, ei muuta kuin tekstiviestillä vaan
rahaa, ja tämä on ongelma.
Tietenkin tämä markkinointi vieläkin
kukoistaa. Tuolla kun ajelee kadunvarsia, niin isoja kylttejä on,
että ei muuta kuin täältä vaan
tilaamalla, niin välittömästi tulee taskuhienoa.
Moni on näihin tarttunut, ja täällä on
kuultukin, että seuraukset ovat olleet kovia. On mennyt
luottotiedot ja on mennyt elämänhalu ja kaikki,
elikkä tämä on tilastojen mukaan ihan
todettavissa.
Itse olisin valmis kyllä tiukempiin päätöksiin tässä,
elikkä ei myönnettäisi ollenkaan, tai
sitten tuo korko, kun ajatellaan, että 2 000 euroa
ja vuosikorko 51 prosenttia, niin jos sinä et pysty sen vuoden
aikana maksamaan sitä, niin siitähän
kertyy aika hyvä tulo tälle yritykselle. Eiväthän nämä muuten
sitä harrastaisikaan, jos siitä ei tuloa olisi.
Elikkä tämä on ihan bisnestä,
ja jollakin asteella voisi verrata jopa harmaaseen talouteen. Ainakin
tuota korkoa mielestäni tulisi saada vielä alemmas.
Pia Kauma /kok:
Arvoisa puhemies! Täällä on tänään
kuultu monia vastuullisia kannanottoja siitä, millä tavoin
pikavippejä tulee suitsia jatkossa, koska selväähän
on, että asialle tulee tehdä jotakin. Me emme
kerta kaikkiaan voi sallia sitä, että suuri osa
suomalaisista saattaa itsensä taloudellisessa hätätilanteessa
vielä entistä suurempaan ahdinkoon pelkästään
sen vuoksi, että me lainsäätäjät
emme ole hereillä näin tärkeässä asiassa.
Pohjimmiltaanhan kyse on koronkiskonnasta hävyttömästi
ihmisten hätää hyödyntämällä.
Itse olen pohtinut sitä, kumpi on parempi vaihtoehto: kieltää pikavipit
kokonaan vai vain tarkentaa lainsäädäntöä.
Olen päätynyt sille kannalle, että niitä ei
vielä tässä vaiheessa tule kieltää kokonaan.
Yritetään ensin muita vaihtoehtoja.
Pikavippifirmoihinhan ei voi soveltaa pankkilainsäädäntöä,
koska ne eivät voi ottaa vastaan talletuksia. Sen vuoksi
tarvitsemme kokonaan uuden lainsäädännön,
joka on kohdennettu vain niille. Toisekseen olen sitä mieltä,
että jos kiellämme ne kokonaan, puutumme myös
elinkeinovapauteen, mikä on perustuslaillinen kysymys.
Lopuksi haluaisin vielä tuoda esiin sen seikan, että pikavippiyhtiöiden
ja perintäfirmojen välillä on usein samoja
omistajia. Se tarkoittaa, että hädänalaisten
ihmisten ulosotetut rahat päätyvät aina
joka tapauksessa samoihin taskuihin. Myös tähän
asiaan tulee kiinnittää huomiota. Kokonaisuudessaan
olen tyytyväinen hallituksen esityksen lähtökohtiin.
Keskustelu päättyi.