Eeva-Maria Maijala /kesk:

Arvoisa puhemies! Tässä kyseisessä hallituksen esityksessä maankäyttö- ja rakennuslain muutoksista on kyse energiatehokkuusasioista. Itse ympäristövaliokunnassa toimivana henkilönä odotan, kuinka laajaa keskustelua meillä tästä tulee, sillä on odotettavissa, että näistä energiatehokkuusasioista keskustellaan tänä syksynä hieman enemmänkin.

Pikkuisen alustavaa tutustumista ja perehtymistä tähän asiaan.

Tämän hallituksen esityksen tavoitteenahan on osaltaan toteuttaa Euroopan unionin ilmastopoliittisia tavoitteita. Suomelle on tässä EU-tasolla asetettu tavoite nostaa uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian osuus energian loppukulutuksessa jopa 38 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Tällä hetkellä se on jokin 31—32 prosenttia. Siis tavoitehan on tuossa ihan hyvä. Sen toteuttamiseen ja jopa ylittämiseen minä kyllä odotan hallitukselta esityksiä hyvin pian, eikä tämä pelkkä energiatehokkuusasia rakentamisessa riitä siihen ollenkaan, vaan todellakin odotan esityksiä, miten me saamme kotimaista energiaa käyttöön, bioenergian ja kaikki nämä muut asiat, koska Suomen talous ei tosiaan kestä yhtään enempää sitä, että ostamme huomattavan osan energiasta ulkomailta eli siirrämme rahojamme suoraan ulkomaille. Suomessa käytettäisiin kotimaista uusiutuvaa energiaa hyvinkin paljon, jos sitä olisi saatavilla helposti ja ihan kohtuuhinnalla. Järkevillä tukisysteemeillä me pystyisimme muuttamaan tämän sellaiseksi, että käytettäisiin kotimaista uusiutuvaa energiaa.

Nyt sitten tämä esityksen alla oleva hallituksen esitys. Tällä säädöksellä puututaan ennen kaikkea rakennuskannan energiatehokkuuden parantamiseen. Onneksi tämän tavoitteena on säilyttää joustavuus myös korjaus- ja muutostöiden sääntelyssä. Tässä sääntelyssä pitää ottaa huomioon todellakin suomalaiset erityisolosuhteet ja puun monipuolinen käyttäminen jatkossakin. Jo nyt on tällä hetkellä odotettavissa, että monet näistä säädöksistä mahdollisesti estävät meidän kotimaisten materiaalien käyttämisen, jotta päästäisiin niihin tavoitteisiin.

Ajatus tästä energiatehokkaasta rakentamisesta on hyvä, mutta direktiivin täytäntöönpanossa tulee suomalaisten tuoda voimakkaasti esille meidän oman maamme erityiset olosuhteet ja erilaiset olosuhteet eri puolilla Suomea. Me elämme arktisissa olosuhteissa. Säämme vaihtelee vuodenajan mukaan todella paljon, ja rakennustemme rakenteet joutuvat kestämään kaikki olosuhteet. Tällöin emme voi lähteä siitä, että ensimmäinen asia kaikessa on energian säästäminen, vaan meidän tulee huolehtia myös siitä, paljonko se rakentaminen maksaa, ja kotimaisten, läheltä saatavien materiaalien käyttämisestä ja ennen kaikkea rakennusten terveydestä — näitä pullotaloja ja hometaloja meillä on ihan tarpeeksi jo nyt olemassa — ja sitten alueellisista olosuhteista.

Nyt maankäyttö- ja rakennuslain mukaan säädettävissä asetustasoisissa rakennusmääräyksissä tulee korostaa maalaisjärjen käyttämistä. Eri puolilla Suomea erilaisissa olosuhteissa tulee rakennusmääräysten joustaa, ja niihin tulee kirjata meille sopivia rakennusmääräyksiä.

Nyt käsittelyssä olevan lakiesityksen kanssa kulkee käsi kädessä laki rakennusten energiatodistuksista. Tähän lakiin energiatodistuksista olen kiinnittänyt erityistä huomiota ja siitä omat lausuntonikin tehnyt, sillä olen todella huolissani siitä, että siinä pyritään saamaan rakennuksille energiatehokkuutta mutta rakennusten hintaa pyritään sillä tavalla nostamaan. Mitä tämä tarkoittaa syrjäseuduille? Syrjäisille harvaan asuttujen alueiden kiinteistöille tulisi tehdä kaikissa vuokraus- ja myyntitilanteissa energiatodistus. Jos pitää tehdä energiatodistus myös näille syrjäisten alueitten kiinteistöille, niin siinä karkaavat helposti kustannukset käsistä. Syrjäisillä seuduilla voi olla myytävänä kohtuullisen suurikin asunto, jonka hinta on esimerkiksi vain 15 000 tai 40 000 euroa. Energiatodistuksen hinta voi olla 500 tai 700 euroa. Tällöin kyseinen todistus voi olla jopa 3 prosentin lisäkustannus kiinteistölle, eikä sillä kuitenkaan tämän kiinteistön myyntihintaa pystytä yhtään nostamaan.

Eli vastaavia tilanteita tulee helposti myös monissa muissa energiatehokkuuteen tähtäävissä rakennusmääräysten kohdissa. Elikkä nytten erityisesti tämä maankäyttö- ja rakennuslain 117 g § energiatehokkuudesta tulee meillä varmasti ympäristövaliokunnassa olemaan hyvin paljon käsittelyssä, ja toivottavasti pystymme vaikuttamaan siihen niin, että me voisimme huomioida nämä kotimaiset järkevät toimenpiteet.

Asunto- ja viestintäministeri  Krista Kiuru

Arvoisa puhemies! Maankäyttö- ja rakennuslain asetuksenantovaltuudet eivät enää vastaa nykyisen perustuslain vaatimuksia. Siksi ehdotamme, että lailla säädettäisiin rakennuksen olennaisista teknisistä vaatimuksista ja niihin liittyvistä asetuksenantovaltuuksista. Jatkossa maankäyttö- ja rakennuslain nojalla olisi mahdollista antaa valtioneuvoston ja ympäristöministeriön asetuksia, kuten tänään se on jo mahdollista monissa muissa lakiosissa ja toisten ministeriöiden alalla. Näin ollen siis Suomen rakennusmääräyskokoelman rakennetta muutettaisiin siten, että kokoelmaan koottaisiin lain nojalla annetut rakentamista koskevat säännökset.

Arvoisa puhemies! Tarkoituksena on siis myös säätää rakennuksen olennaisista teknisistä vaatimuksista. On tavoitteena jatkaa nykyistä käytäntöä rakentamismääräysten joustavasta soveltamisesta rakennuksen korjaus- ja muutostöissä. Uusissa asetuksissa säädettäisiin, miltä osin ne koskevat uuden rakennuksen rakentamista ja miltä osin rakennuksen korjaus- ja muutostyötä. On hyvä myös muistaa, että voimassa olevien rakennusmääräysten nykyinen soveltaminen säilyy ennallaan siirtymäkauden ajan.

Tarkoituksena on lisäksi osittain toimeenpanna rakennusten energiatehokkuutta koskevan direktiivin artiklat, jotka koskevat korjaus- ja muutostoimien ja -töiden energiatehokkuutta sekä lämmitysjärjestelmien arviointivelvoitetta. Direktiivissä siis edellytetään rakennusten energiatehokkuuden parantamista rakennuksen korjaus- ja muutostyön yhteydessä, minkä vuoksi nyt tässä esittelyssä olevassa laissa ehdotetaan, että olemassa olevan rakennuksen energiatehokkuuden parantamista edellytettäisiin luvanvaraisten toimenpiteiden yhteydessä. Energiatehokkuutta olisi parannettava juuri silloin, kun se on teknisesti, toiminnallisesti ja taloudellisesti toteutettavissa.

Arvoisa puhemies! Tarkoituksena on, että tämä laki saatettaisiin voimaan eduskunnassa mahdollisimman pian, sillä direktiivi on ollut pantava täytäntöön jo viimeistään 9. päivänä heinäkuuta 2012.

Johanna  Karimäki /vihr:

Arvoisa puhemies! Rakennusten ja rakentamisen osuus Suomen loppuenergiankulutuksesta on noin 40 prosenttia, joten rakennusten energiatehokkuudella on ratkaiseva merkitys ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Suomen rakennuskanta uusiutuu hitaasti, noin 1,5 prosenttia vuodessa. Jotta voimme saavuttaa tulevaisuusselonteossa määritellyn matalahiiliyhteiskunnan, satsaus peruskorjaukseen ja energiatehokkuuteen on keskeinen toimi. Siksi tämä hallituksen esitys maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta on todella tervetullut ja kannatettava.

Lailla lisätään rakentamismääräysten joustavaa soveltamista ja mahdollistetaan valtioneuvoston ja ympäristöministeriön asetukset, mutta erittäin keskeistä on, että lailla on tarkoitus toimeenpanna rakennusten energiatehokkuutta koskevan direktiivin artiklat, jotka koskevat korjaus- ja muutostöiden energiatehokkuutta sekä lämmitysjärjestelmien arviointivelvoitetta.

Direktiivissä edellytetään rakennusten energiatehokkuuden parantamista rakennuksen korjaus- ja muutostyön yhteydessä. Energiatehokkuutta olisi parannettava silloin, kun se on teknisesti, toiminnallisesti ja taloudellisesti toteutettavissa. Lisäksi ehdotetaan, että rakennusta koskeviin suunnitelmiin olisi eräissä tapauksissa liitettävä lämmitysjärjestelmää koskeva arviointi. Nämä ovat tärkeitä mutta myös monimutkaisia asioita, ja on toki myös terveysseikat huomioitava, tarkkaan arvioitava homekysymykset ja rakennettava mahdollisimman turvallista ja terveellistä, samalla tietysti mahdollisimman energiatehokasta, ja tähän tarvitaan asukkaille neuvontaa.

Oulussahan on kehitetty erinomaisen hyvä malli. Siellä asukkaille annetaan ilmaista energiatehokkuusneuvontaa. Tämä tapahtuu rakennusvalvonnan yhteydessä. Tämä on huomattavasti vähentänyt Oulussa ilmastopäästöjä, ja asukkaat ovat ottaneet tämän palvelun ilolla vastaan, joten toivoisin, että niin eduskuntatyössä kuin ministeriössäkin pohdittaisiin mahdollisia keinoja lisätä energiatehokkuusneuvontaa.

Asunto- ja viestintäministeri Krista  Kiuru

Arvoisa puhemies! Kiitos edustajille kysymyksistä. Olen iloinen, että saimme kahden edustajan voimalla hiukan keskustelua aikaan. Kiinnititte erityistä huomiota jo sitten tämän seuraavan vaiheen erilaisiin valintoihin. Nimittäin me nyt pääsemme ensinnäkin säätämään eduskunnassa uudesta maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudesta, joka koskee siis sekä sitä, että turvaamme asetuksenantovaltuuden, että myöskin pidämme huolta siitä, että rakennuksiin säädettäisiin olennaisia teknisiä vaatimuksia. Kun nämä on tehty, me pääsemme tämän projektin seuraavaan vaiheeseen ja siihen, että tuo rakennusten energiatehokkuusdirektiivi sitten tullaan kansalliseen käyttöön soveltamaan. Tällä puolellahan me olemme jo edenneet, mutta nyt on tarkoituksena erityisesti tarkastella myös sitten korjaus- ja muutostöitä ja siihen aiheutuvia energiatehokkuutta parantavia toimia.

Otan nämä eväät ja esitetyt parannusehdotukset tai mahdolliset huomiot sitten tässä seuraavassa prosessin vaiheessa huomioon, koska sitten on tarkoituksena, että mennään vähän seikkaperäisemmin eteenpäin. Mutta olen erittäin kiitollinen, että olitte jo tässäkin vaiheessa osiltaan mukana.

Riitta Myller /sd:

Arvoisa puhemies! Olen erittäin tyytyväinen, että tämä lakiehdotus on annettu. Täällä puhuttiin siitä, että jossain tilanteessa energiatodistukset nostavat asunnon hintaa, mutta minä olen kyllä sitä mieltä, että kaikkein tärkeintä on se, että energian kulutusta saadaan alaspäin. Se on se, mikä mahdollistaa sen, että asumisen hintaa voidaan tulevaisuudessa myöskin laskea, koska energian hinta tuskin tulee laskemaan. Sen vuoksi meidän on kyllä tehtävä kaikki mahdollinen sen eteen, että tuo 40 prosenttia, mikä asumiseen energiastamme kuluu, saataisiin huomattavasti pienemmäksi.

Jos ajatellaan sosiaaliselta kannalta tätä energiatehokkuutta, niin itse asiassa se on tällä hetkellä niitä ainoita hyviä keinoja todellakin laskea asumisen hintaa. Se on myös järkevä tapa vähentää energiankulutusta ja sillä tavalla vaikuttaa ilmastonmuutoksen hillintään. Eli tässä on vain voittajia. On niitä, jotka voittavat asumiskustannuksissa, ja on sitten tämä globaali voitto siitä, että saamme pienennettyä tätä hiilijalanjälkeämme ja tällä tavalla torjuttua ilmastonmuutosta.

Eeva-Maria Maijala /kesk(vastauspuheenvuoro):

Edustaja Myllerille näistä energiatodistuksista: Ilman muuta on hyvä, että energiatodistuksia tehdään ja energiatodistusten kautta saamme kulutusta vähennettyä. Mutta nyt puhummekin todella — minä toin esille nämä erityistapaukset — syrjäisistä seuduista ja alueista, joissa rakennusten hinta on niin alhainen, ettei välttämättä ole järkevää todistusten kautta tuoda näitä lisäkustannuksia, vaan siellä voisi olla tällaisia vapaaehtoisia toimia, millä sitten ihmiset pyrkivät itse siihen, että parannetaan tätä energian käyttämistä. Mutta ulkopuolisten tekemällä todistuksella siihen ei pystytä välttämättä vaikuttamaan mitenkään.