Kimmo Kivelä /ps:

Arvoisa herra puhemies! Perjantaina tämä lähetekeskustelu lähti mukavasti käyntiin, mutta valitettavasti kello tuli vastaan ja istunto oli keskeytettävä suuren valiokunnan kokouksen vuoksi. Siinä keskustelussa tuli esille omaishoidon tuki ja sen siirtäminen Kelalle. Tämä on tietysti kannatettava asia, ja ennen vaaleja kaikki puolueet kokoomusta lukuunottamatta puheenjohtajiensa suulla olivat sitä kannattamassa, mutta nyt se asia on unohtunut. Sanoin perjantaina, että tätä ajatusta pitäisi laajentaa muutenkin ja kuntien sosiaalitoimen resursseja vapauttaa ohjaavaan ja neuvontatyöhön siten, että maksatusasioita siirrettäisiin Kelalle.

Mutta varsinaisesti haluan, arvoisa herra puhemies, nostaa esille kysymyksen vuoden takaisesta Kelan valtuutettujen kertomuksesta. Silloinhan siinä kertomuksessa sanottiin, että valtuutetut tulevat seuraamaan hyvin tarkasti, miten reumasairaalan lakkautumisesta aiheutuneet asiat ovat tulleet etenemään. Tässä käsillämme olevassa kertomuksessa sanotaan, että valtuutetut ovat pyytäneet sosiaali- ja terveysministeriöltä selvityksen koskien reumapotilaiden hoidon organisointia ja reuma-asiakkaiden palveluiden turvaamista, ja tässä ainoastaan mainitaan, että tällainen selvitys on saatu maaliskuussa 2011.

Vetoan Kelan valtuutettuihin, että reumapotilaiden asema sekä hoidon laatu, taso ja riittävyys todella turvataan. Yksi järkevä tie olisi, että yliopistosairaaloihin tulisi reumapotilaisiin keskittyvät yksiköt, esimerkiksi kolmeen, neljään yliopistosairaalaan Suomessa.

Johanna  Karimäki /vihr:

Arvoisa puhemies! Tässä Kelan valtuutettujen kertomuksessa on tärkeää tietoa Kelan roolista sekä merkittävistä sosiaalituista ja niiden riittävyydestä.

Viime vuoden maaliskuussa astui voimaan takuueläke, joka parantaa köyhimpien eläkeläisten toimeentuloa. Tästä raportista luimme, että hakuprosessi on ollut sujuva. Esitäytetty hakulomake on lähetetty kansaneläkkeen saajille, ja on ollut myös mahdollisuus hakea takuueläkettä suullisen haun kautta, joten tämä asia on kyllä esimerkillisesti hoidettu.

Yhä enenevässä määrin vanhusten palvelut tukevat kotona jaksamista. Yksi tärkeä asia on omaishoito. Moni iäkäs vanhus — ja vähän nuorempikin — hoitaa omaa rakastaan, läheistään, tekee raskasta, vastuullista, arvokasta työtä, ja tästä tulisi saada riittävä korvaus. Vähintä olisi se, että omaishoidon tuki ja lomat olisivat valtakunnallisella tasolla tasaveroiset, jotta kaikkialla Suomessa olisi yhtä mahdollista hoitaa omaa läheistään.

Hallitusohjelmassa luvataan yhtenäiset normit kunnille, mikä olisi tietysti vähintä, mitä voidaan tehdä. Itse kannatan omaishoidon tuen siirtämistä Kelaan tämän asian parantamiseksi. Kelan valtuutettujen raportissa on myös selvitystä siitä, että omaishoitaja pienentää hoidon kokonaiskustannuksia. Senhän me kaikki toki ymmärrämme, että omaishoidon tukeen satsaaminen on sekä inhimillistä että viisasta.

Toinen merkittävä tuen muoto, jonka siirtämisestä Kelaan on paljon keskusteltu, on toimeentulotuki. Kannatan myös toimeentulotuen siirtoa Kelaan kuten kansalaisten enemmistö tässä raportissa olevan tutkimuksen mukaan.

Toimeentulotuen pitäisi olla automaattisempaa ja inhimillisempää. Sitä ei tarvitsisi hakea nöyristellen, vaan tuen saisi heti, kun siihen olisi oikeutettu. Nykyjärjestelmässä kaikki ne, jotka olisivat oikeutettuja tukeen, eivät sitä uskalla tai halua tai viitsi hakea, joten tämäkin on yksi seikka, joka erittäin vahvasti puoltaa sitä, että toimeentulotuki siirrettäisiin Kelaan. Kela-siirrosta on järjestetty useita kokeiluja 80- ja 90-luvuilla, ja myös kokeilujen tulokset puolsivat tätä Kela-mallia.

Ehkä lopuksi vielä yksi huolestuttava selvitys. Kelahan maksaa opiskelijaruoasta ateriatukea, ja selvityksen mukaan vain 54 prosenttia opiskelijoista nauttii päivän pääaterian opiskelijaravintolassa. Mielestäni tämä on todella huolestuttavaa, ja Kela onkin nyt antanut suositukset. Suosituksen mukaan opiskelijoille tarjottavan ruoan tulee olla monipuolista ja vaihtelevaa siten, että siinä yhdistyvät terveellisyys, hyvä maku ja virkistävä vaikutus. Mielestäni tätä asiaa on tämänkin jälkeen seurattava tiiviisti. Jos tämä uusi suositus ei paranna tilannetta, niin on mietittävä vielä lisätoimia.

Simo Rundgren /kesk:

Arvoisa puhemies! Kelan menoista merkittävä osa muodostuu lääkekorvauksista. Helposti siirretään tässä lääkkeiden käytön osalta vastuuta vain sinne toiselle puolelle. Mielestäni olisi vakavasti nyt Kelan puolella aktivoiduttava ja mietittävä keinoja, uusia toimintamalleja ja toiminnan kehittämistä esimerkiksi terveyskeskustasolla sillä tavalla, että päästäisiin pienempiin lääkkeiden käyttömääriin. Tästä on hyviä esimerkkejä. Esimerkiksi tuolla pohjoisessa, Ruotsin Norrbottenissa, on Övertorneån terveyskeskuksessa viime vuosina toteutettu systemaattisesti toimenpiteitä, joilla on päästy jopa 26 prosentin vähentymiseen lääkkeiden käytössä.

Kun tässä käsitellään Kelan toimintaa, niin haluan nostaa tämän esille, niin että myöskin Kelan puolella otettaisiin vastuuta tästä ja erilaisten projektien kautta panostettaisiin tähän, koska tutkimusten mukaan esimerkiksi juuri tuossa mainitussa terveyskeskuksessa, nimenomaan vanhusten puolella, oli asiakkaiden hyvinvointi vain lisääntynyt, kun oli systemaattisesti käyty läpi heidän käyttämiensä lääkkeitten määrä. Kuulin, että Ruotsin terveysministeriö oli todennut, että tämä malli pitäisi ottaa käyttöön koko Ruotsissa, elikkä kyllä Kelalla olisi tässä mahdollisuus toimia, ja toivon, että toimitaan tulevaisuudessa.