Arvoisa puhemies! Aivan aluksi haluaisin kiittää. Meitä keskustalaisia ilahduttaa, että hallitus on päättänyt toteuttaa keskustan pitkään esillä pitämän kotikunta—maakunta-mallin täällä pääkaupunkiseudulla kotikunta—metropoli-mallina.

Täällä pääkaupunkiseudulla peruspalveluita ja kaavoitusta ryhdytään entistä laajemmin toteuttamaan kuntien välisenä yhteistyönä aluetasolla, ja ilmeisesti me helsinkiläiset ja uusimaalaiset pääsemme jopa äänestämään alueellista valtuustoa, joka päättää näistä tärkeistä asioista. Toki tässä on paljon kysymysmerkkejä vielä olemassa, niin kuin kaikissa rakennepaketin asioissa, mutta niitä varmasti syksyn mittaan ratkotaan.

Mutta, arvoisa pääministeri, kun täällä pääkaupunkiseudulla olette päättänyt hyväksyä ja tukea kuntien väliseen yhteistyöhön perustuvaa vaihtoehtoa, niin miksi tämä malli ei kelpaa muualla Suomessa? Miksi muilla suomalaisilla kaupunkiseuduilla te olette päätynyt pakkoliitosten tielle? Miksi kunnallinen ja alueellinen demokratia saa vahvistua täällä pääkaupunkiseudulla mutta ei muualla Suomessa?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Kunnallisen demokratian pitää vahvistua nimenomaan kaikkialla Suomessa, ja sitä vahvistetaan pääsääntöisesti sillä, että meillä on elinvoimaisia kuntia eli semmoisia, joilla on aidosti sen verran vahva taloudellinen tilanne, että ne kykenevät myös ikääntyvässä Suomessa tarjoamaan palvelut. Siihen me tarvitsemme niitä laajempia hartioita, niin kuin olemme monta kertaa täällä puhuneet.

Aivan yhtä lailla olemme monta kertaa puhuneet, että yhteistyötä kuntien välillä tarvitaan joka tapauksessa, ja näin tulee tapahtumaan. Eli me halusimme varmistaa, että kaupunkiseuduilla, missä asuu valtaosa ihmisistä, missä on infrastruktuuri jo olemassa, missä suurimmat rahat pyörivät, saadaan riittävästi myös kuntaliitoksia aikaan. Uskon, että näin tapahtuu nimenomaan vapaaehtoisesti, ja haluamme sen varmistaa, että näin tapahtuu, ja se mahdollistaa nimenomaan sen kunnallisen demokratian vahvistamisen eri puolilla Suomea. Metropolialue, joka on monella tavalla omalaatuinen kooltaan ja väestömäärältään, vaatii varmasti sekä kuntaliitoksia että sitten metropoliratkaisuja.

Arvoisa puhemies! Myös täällä pääkaupunkiseudulla on taloudellisesti heikkoja ja taloudellisesti vahvoja kuntia, kuten muillakin kaupunkiseuduilla, joten siinä mielessä tämä vahvojen peruskuntien perustelu ei aivan toimi.

Tärkeää on mielestäni kuitenkin myös se, että te, herra pääministeri, totesitte lokakuussa 2012 kuntavaalien alla, että hallituksessa on suuri yksimielisyys siitä, ettei pakkoliitoksiin ryhdytä. Valtiovarainministeri Urpilainen, te vertasitte viime vuoden keväällä pakkoliitoksia pakko-avioliittoihin ja totesitte, että ne eivät toimi, ja vakuutitte, että SDP:n kanta ei muutu. Ja nyt hallitus on päättänyt pakkoliitoksista.

Jos tämä taloustilanteen heikkeneminen on ajanut teidät näihin ratkaisuihin, niin paljonko ajattelette, että näillä pakkoliitoksilla säästetään? Kuinka suuri siivu kestävyysvajeesta on tarkoitus täyttää kuntien pakkoliitoksilla, ja milloin eduskunta saa nämä laskelmat eteensä, joita se kyseli jo ainakin kesäkauden alkupuolella?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Korjataan ensinnäkin asiavirhe: Hallitus ei ole päättänyt yhdenkään kunnan pakkoliitoksesta, mutta hallitus on päättänyt, että hallitukselle tulee toimivalta tehdä myös pakkoliitoksia siinä tapauksessa, että niitä liitoksia ei muuten tapahdu. (Välihuutoja) Eli tässä on aika iso ero sen takia, että aika monessa kunnassa tapahtuu vapaaehtoisesti, ja me haluamme varmistua, että nimenomaan kaupunkiseuduilla näin tapahtuu.

Taloustilanne on muuttunut, ja olisi ihme, jos hallitus tai myöskään oppositio ei tarkistaisi omia kiveen hakattuja totuuksiaan. Me emme kuntavaalien alla itse asiassa tienneet muun muassa sitä, että meidän pitää karsia normeja ja palveluja miljardin euron edestä. Nyt se tiedetään. (Välihuuto keskustan ryhmästä) — Jos keskusta tiesi, niin ihme, kun te ette ole esittäneet yhtäkään norminpurkua ettekä palvelun lopettamista. Tehkää se, sillä nyt on kiire. Eilenhän minä pyysin teitä tekemään. Tehkää se nyt, jos te tiesitte sen jo kaksi vuotta sitten.

Eli tämä aika vaatii sitä, että meidän pitää löytää myös uusia keinoja, semmoisia keinoja, joihin aiemmin emme ole olleet valmiita, jotta Suomea voidaan uudistaa. Jos pysyy koko ajan siinä, mitä kymmenen vuotta sitten on sanonut, voi kyllä tietää sen, että se porukka ei tätä maata uudista.

Arvoisa puhemies! Näyttää siltä, että hallitus aikoo ottaa pakkokeinoja eri asioihin, ensinnä tähän kotihoidon tukeen ja nyt tähän kuntaliitosasiaan. Te vannoitte moneen kertaan, että pakkoliitoksia ei oteta käyttöön. Mitä tapahtui tässä, että te olette nyt ne ottaneet aseeksi tai aiotte ottaa? Taloudellisia laskelmia tämän perusteeksi ei voi esittää, niin kuin me olemme niitä monta kertaa pyytäneet. Ei ole tullut. Ei yhdyskuntakriteeri voi olla pakkoliitoksen peruste.

Te olette, pääministeri Katainen, sitten todennut sen, että ei saa liikaa nojata perustuslakiin. Perustuslaki lähtee siitä, että kaikessa yhteiskunnallisessa toiminnassa on noudatettava lakia ja toiminnan pitää tarkoin perustua lakiin. Te olette syyttäneet legalismista. Nyt tässä tämä alueellinen, seudullinen kansanäänestys on aika vakava asia, että keskuskunta voisi päättää muiden kuntien liittämisestä keskuskuntaan. (Mauri Pekkarinen: Aivan käsittämätön juttu!) Millä te tätä perustelette kansalaisten yhdenvertaisuuden näkökulmasta?

Ja lopuksi: Kun te tiedätte sen, (Puhemies koputtaa) että tämä hallitus ei ehdi tehdä yhtään pakkoliitospäätöstä, niin miksi tämä asia otetaan tällä tavalla esille? Tuleva hallitus tuskin tekee yhtään myöskään.

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Tölli sanoi, että olen sanonut, että ei pidä nojautua perustuslakiin. En todennäköisesti koskaan ole sanonut näin. Jostakin syystä edustaja Tölli halusi kuitenkin näin sitten sanoa. Me voimme asioista olla eri mieltä. Minusta olisi reilua, niin kuin edustaja Sipilän kanssa kesällä totesimme, että ei ymmärretä tahallaan toisiamme väärin. (Hälinää — Naurua) Kuvittelisin, että edustaja Tölli voisi pitää vähän kurinpalautusta keskustan ryhmälle tässä suhteessa.

Mutta mitä tulee sitten näihin laskelmiin: Ei kuntaliitos itsessään säästöä tuo, mutta vahvempi, elinvoimaisempi kunta, jolla on myös omia tuloja, pystyy järjestämään muun muassa palveluja tehokkaammalla tavalla. Sen takiahan luotiin uusi Oulu. Sen takiahan tässä maassa tapahtuu paljon kuntaliitoksia, koska haetaan tehokkuutta, haetaan turvallisuutta palvelujen tuottamiseen, haetaan kykyä olla aluepolitiikan moottoreita. Sitä kautta se kuntien vahvuus ja palvelutuotannon vahvuus syntyy.

Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin on ehkä hyvä aloittaa siitä, että ainut pakkoliitos, mitä on toteutettu, oli Sipoon liittäminen Helsinkiin ja sitä esitti ja tuki Matti Vanhanen.

Mutta se, miksi ehkä sanaa "pakko" tässä salissa eilenkin käytettiin monta kertaa, johtuu siitä, että on pakko tehdä jotain. Suomen taloustilanne on dramaattisen huono, ja siitä seuraa se, että meidän kuntien, useiden kuntien, tilanne on myös dramaattisen huono taloudellisesti, ja se tarkoittaa sitä, että suomalaisten peruspalvelut ja tasavertainen oikeus hyviin peruspalveluihin ovat vakavasti uhattuina. Siksi täytyy mennä eteenpäin kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa, mutta se ensisijainen tie on vapaaehtoisuuden tie, selvittämisen tie, johon kuntarakennelakikin perustuu.

Nyt me toivomme sitä, että erityisesti kaupunkiseuduilla päästään eteenpäin, koska kaupunkiseuduilla on kaikkein suurin potentiaali. Me olemme kaikki kateellisia Oulun seudulle, varsinkin Turun seudulla, siitä, että Oulussa mennään eteenpäin, tehdään uutta Oulua ja rakennetaan uutta kasvua. Se lähtee siitä, että seudulla on löydetty yhteishenki ja (Puhemies koputtaa) vapaaehtoisuuden kautta tämän pitäisi löytyä. Jos syntyy yhdyskuntarakenteen kannalta epätarkoituksenmukaisia ratkaisuja, niissä tilanteissa voi olla käytössä silloin lain pakkopykälä, (Puhemies koputtaa) mutta se on hyvin hyvin kaukana tulevaisuudessa ja saattaa olla jopa tulevien hallitusten pöydällä.

Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen

Arvoisa puhemies! Kyllä hallitus hakee nimenomaan onnistuneita kuntien yhdistymisiä, ja tiedämme kaikki, että parhaiten ne toteutuvat silloin, kun kuntien valtuustot, päättäjät, viranhaltijat ovat yhdessä suunnittelemassa uutta kuntaa. (Mauri Pekkarinen: Ja nyt teillä on alueellinen kansanäänestys!)

Kuitenkin kuntarakennelain yksi tärkeimpiä näkökohtia oli se, että nyt ei haeta myöskään pelkästään yksittäisten kuntien näkökulmasta mahdollisimman edullisia ratkaisuja, vaan sellaisia ratkaisuja, jotka ovat laajemmin koko alueen näkökulmasta kestävällä pohjalla. Sitä taustaa vasten on perusteltua se, että valtioneuvostolle annettaisiin tietyissä, rajatuissa tapauksissa mahdollisuus käyttää toimivaltaa, mikäli alueella ei päästäisi kokonaisuuden kannalta hyvään ratkaisuun, mutta uskon, että se tulee olemaan erittäin korkean kynnyksen takana, että tuota toimivaltaa käytettäisiin. Nyt kuntarakennelaissa on jo mahdollisuus valtioneuvostolla käyttää toimivaltaansa silloin, jos kunnan talous on niin pahasti kriisiytynyt, että se ei voisi enää järjestää palveluja asukkailleen. Ja lausuntokierroksella tuo toimivallan laajennus sai kuntakentältä varsin myönteisen vastaanoton.

Arvoisa puhemies! On sinänsä ikävää, että joutuu näitä vääriä tietoja aina, joka ikinen kerta, kun keskustellaan kunta-asioista, korjaamaan.

Edustaja Orpolle sanon, että Sipoo-asiassa oli kyse osakuntaliitoksesta, joka on lain mukaan mahdollista, (Ulla-Maj Wideroos: Siellä oli pakko!) ja yksikään puolue ei ole esittänyt vuosikymmeniin sitä, että osakuntaliitoksista luovuttaisiin, tai olisi vastustanut kaikkia osakuntaliitoksia, joita tässä maassa on tehty. Sellaista puoluetta ei siis löydy. (Ben Zyskowicz: Edustaja Kiviniemi, oliko se pakko?)

Toiseksi pääministeri Kataiselle: Ihmettelen sitä, että kokoomus ei huomannut viime ja toissa vaalikaudella sitä tosiasiaa, (Hälinää — Puhemies koputtaa) että näitä Normitalkoita on ollut käynnissä jo pidempään. Tämä on ollut tunnustettu ongelma. On hämmentävää ja hämmästyttävää, että pääministeri ja hallitus huomaavat sen nyt vasta.

Kolmanneksi kysyn sitä, että missä ovat ne laskelmat, jotka osoittavat, että pakkoliitokset näillä kaupunkiseuduilla tuovat taloudellista hyötyä. Totuus on se, että sellaisia ei ole eikä tule. Ja ihmettelen myös sitä, miten pääministeri voi väittää, että tämäntyyppiset kunnat kuin Naantali, Raisio, Mustasaari, muutamia esimerkkejä mainitakseni, ovat sellaisia, jotka eivät ole vahvoja peruskuntia eivätkä ikään kuin tulisi toimeen omillaan.

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Esimerkiksi uusi Oulu, mistä edustaja Sipilä tulee, niin siellä kuntapäättäjät katsoivat... (Naurua) — Ai niin, anteeksi, edustaja Sipilä ei tulekaan sieltä, mutta lähiseudun kunnat menivät yhteen, koska ne uskoivat tulevaisuuteen. — Eli siellä uskottiin siis laajempaan uuteen Ouluun, joka kykenee olemaan ei pelkästään Pohjois-Suomen vaan koko Pohjoismaiden johtava, kehittyvä aluepolitiikan moottori. Jos se puhe, että kuntaliitokset johtavat vain huonoon ja pahaan, olisi totta, niin minkä takia uuden Oulun päättäjät sitten niin tekivät?

Se on totta, mitä edustaja Kiviniemi sanoi, että ei ole mahdollista esittää etukäteen laskelmia, siis euromääräistä laskelmaa, että joku kuntaliitos tuottaa jotakin hyötyä tai tuottaa jotakin haittaa. Mutta yleensä on niin, että jos on vahvempia kokonaisuuksia, se pystyy järjestämään palvelut tehokkaammin ja tuomaan sitten myös sitä aluepoliittista voimaa.

Arvoisa puhemies! Ei se uusi Oulu nyt aivan niin suuri menestystarina ole, ja kaikki tiedämme, että tällaisessa kuntaliitoksessa lähtevät suuret voimat liikkeelle, ja varmasti uuden Oulun tällaisena pakkoliitosalueena on hyvin vaikea lähteä lisäliitoksiin. Ja jos ajatellaan uutta Oulua, niin kyllä siellä ensin tehtiin rajat ja sen jälkeen lähdettiin tekemään palvelurakennetta, ja siellä on tullut melkoisia yllätyksiä. Olen iloinen siitä, että Kempele ja myös Muhos jättäytyivät tämän liitoksen ulkopuolelle.

Ja, arvoisa pääministeri, ottakaa vain ihan reilusti oppositio mukaan parlamentaariseen valmisteluun, niin saadaan niitä ideoita paremmin liikkeelle eikä tarvitse muistella, mitä Sipilän kanssa on tullut sitten kesällä keskusteltua. (Naurua)

Mutta, arvoisa kuntaministeri, haluaisin kysyä: aiotteko te kuulla kuntia ennen pakkoliitoksia, koska eiväthän pakkoliitokset ole olleet lain tasolla vuosikymmeniin?

Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen

Arvoisa puhemies! Näissä kysymyksissä nousi esiin juuri sen tärkeys, että kuntaliitoksen onnistuminen riippuu hyvin paljon siitä, kuinka se toteutetaan, ja tiedämme, että näissä talouden olosuhteissa on erityisen tärkeää se, että kuntien yhdistymiset toteutetaan niin, että niistä alusta saakka saataisiin hyötyä sekä palveluiden järjestämiseen että alueen elinvoiman kehittämiseen. Sen johdosta valtiovalta suuntaa erityisesti kunnille tukea nyt sekä tuohon selvitysvaiheen tekemiseen että itse uuden kunnan suunnitteluun ja toteutukseen, muun muassa ict-järjestelmien uudistamiseen, muutosjohtamiseen, talouden suunnitteluun, siihen, että uudet kunnat lähtisivät alusta saakka mahdollisimman vahvalta pohjalta eteenpäin.

Tuon valtioneuvoston toimivallan laajentamisen pykälä on vasta hyvin alkuvaiheen valmistelussa, eli tämän syksyn aikana tullaan tarkasti suunnittelemaan nuo menettelytavat ja kriteerit, millä tavoin tuohon menettelyyn sitten voitaisiin mennä, mutta tässä vaiheessa ei vielä valmistelu ole tältä osin kovinkaan pitkällä. On vasta tuo poliittinen linjaus tehty, minkä reunaehtojen sisällä näin voitaisiin toimia.

Arvoisa puhemies! Keskustelu lähti tästä metropolivaltuustosta, ja voin ilokseni todeta, että metropolivaltuuston synnyttäminen tälle seudulle on ollut jo pitkään sosialidemokraattien tavoite ja suuri haave, ja nyt se on tullut todeksi, ja kiitos siitä hallitukselle. Olen kyllä iloinen siitä, että keskusta on myös tullut tätä tukemaan.

Mutta toisin kuin edustaja Lehtomäki sanoi, metropolimallissa kyseessä ei ole kuntien välinen yhteistyö. Se ei ole kuntien metropoli. Se ei ole Hyvinkään, Järvenpään, Vantaan ja Helsingin metropoli. Se on kuntalaisten metropoli. Se on hyvinkääläisten, järvenpääläisten, vantaalaisten ja helsinkiläisten, (Hälinää — Naurua) ja idea on nimenomaan siinä, että kun kuntien välinen yhteistyö (Hälinää — Puhemies koputtaa) näissä monitoimikuntayhtymissä ei ole toiminut, niin sen takia tarvitsemme metropolivaltuuston, jonka kansalaiset saavat valita suoraan, ja tällä olisi iso mahdollisuus nimenomaan asumisessa (Hälinää) — jos arvoisat keskustan kollegat voivat vielä kuunnella — liikenteessä, maankäytössä. Kysynkin asuntoministeri Viitaselta: näettekö, että tällä metropolivaltuustolla, jolla olisi vahva ote asumisessa, olisi vaikutusta asumisen hintaan ja asuntojen saatavuuteen, koska se on suurin ongelma tällä seudulla?

Asunto- ja viestintäministeri Pia Viitanen

Arvoisa herra puhemies! Tämä on erittäin tärkeä kysymys, ja myös minä tervehdin ilolla sitä linjanvetoa, että hallitus on päättänyt omissa rakenneratkaisuissaan ajaa vahvaa metropolihallintoa ja myös metropolikaavaa. Tämän avulla voidaan hyvin järkevästi suunnitella yhteistyössä kuntarakennetta, joka on kestävä, joka palvelee parhaiten juuri niitä kuntalaisia, kuten edustaja Lindtman tässä paljon luetteli. Kaiken kaikkiaan tällä saadaan varmasti aikaan tasapuolista asuntorakentamista, voidaan ehkäistä asuinalueiden eriarvoistumista. Se on minusta hirveän tärkeää, että pystymme tänä päivänä tekemään tätä ja tukemaan kaikin puolin tasapuolista aluekehitystä.

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja

Arvoisa puhemies! 25 vuotta sitten toimin seutuhallintokomitean puheenjohtajana, joka esitti juuri sen kaltaista vahvaa suorilla vaaleilla valittuihin päättäjiin perustuvaa seutuhallintoa pääkaupunkiseudulle. Sille mietinnölle ei tapahtunut yhtään mitään, koska puuttui riittävä tahto sekä alueen kunnilta että hallitukselta toteuttaa sitä, mitä jo silloin ja paljon aikaisemmin tiedettiin välttämättömäksi pääkaupunkiseudun olosuhteiden ja elinvoiman kehittämiseksi.

Ja jos meillä nyt on hallitus, joka on valmis käyttämään lainsäädäntöä edistämään tätä asiaa, niin kyllä se panee myöskin kuntia ajattelemaan ja tekemään työtä, yhteistyötä, niin, että me saamme todellisia tuloksia. Meillä ei ole varaa odottaa toista 25:tä vuotta ilman, että mitään tapahtuisi, eikä se 88:n mietintö edes ollut ensimmäinen laatuaan.

Ja haluaisin sanoa myöskin pakosta. Me täällä emme tee mitään muuta kuin pakkopäätöksiä. Lait ovat sitovia, mutta ei kukaan puhu siitä, että täällä tehdään pakkolakia siitä tai pakkolakia tästä. (Puhemies koputtaa) Me hoidamme asioita sillä demokraattisella valtakirjalla, jonka Suomen kansa on meille antanut. (Miapetra Kumpula-Natri: Ulkoministeri on nähnyt paljon metropoleja!)

Arvoisa puhemies! Edustaja Lindtmanille ja ministeri Viitaselle voin tässä todeta, että kehuitte muuten äskeisissä puheenvuoroissanne Kainuun maakuntakokeilua. (Martti Korhonen: Näin se on!)

Mutta sitten muutoin tässä rakennepoliittisessa paperissa minun näkökulmastani hallitus ehkä pääkaupunkiseutua lukuun ottamatta jatkaa aika tavalla sitä tämän hallituskauden omaa kuntauudistus- ja sote-uudistuspolitiikkaansa eli tällaista ideologista keskittämistä, pakkoliitosuhkaa perustuslakia pilkaten, valtionosuusleikkauksia, etenemistä hallinto ja rakenteet edellä, ja nytkään teillä ei näytä valitettavasti olevan oikein laskelmia siitä, mitä näillä kuntien liitoksilla oikein nyt sitten taloudellisesti saadaan aikaan.

Mutta ehkä kuntaministerille kysymys: miten te nyt arvioitte sitten näitten mahdollisesti pakkoliitettävien kehyskuntien kehittymistä palvelujen ja asukkaitten näkökulmasta liitoshetken jälkeen? Mitä asukkaille, asukkaitten palveluille, asukkaitten elämisen ympäristölle tulee tapahtumaan?

Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen

Arvoisa puhemies! Kyllä kaikkien suomalaisten julkiset palvelut ovat vaarassa, ellemme tee erittäin isoja rakenteellisia ja toimintatavallisia muutoksia. Se on varmasti kaikilla tiedossa tässä salissa. Tänä päivänähän kuntalaisten välillä on jo todella suuria eroja sekä verotuksessa että palveluiden saatavuudessa. Nuo erot uhkaavat yhä kasvaa, kun aluerakenne eriytyy eri puolilla Suomea, mutta kaiken kaikkiaan koko julkisen talouden taustalla on se ongelma, että rahoitus meillä ei ole riittänyt nyt enää moneen vuoteen palveluiden järjestämiseen. Kuten tiedämme, olemme velkaantumisen tiellä, ja totta kai se on kestämätön tie. Kaikki tiedostavat sen.

Hallitus lähtee siitä, että kuntien osalta tuota velkaantumisen kierrettä pystyttäisiin katkaisemaan siten, että noin miljardilla eurolla todellakin kevennettäisiin erilaisia normeja, velvoitteita, tehtäviä ja toinen miljardi katettaisiin sitä kautta, että pystymme uudistamaan kunta- ja palvelurakenteita ja myös tätä kautta lisäämään tuottavuutta kuntien toimintaan. Mutta tiedämme, että siellä koko ajan ikään kuin se maali liikkuu sitä kautta, että palveluiden tarve kasvaa jatkuvasti. On ennakoitu, että noin 5 miljardin euron lisäpaine (Puhemies koputtaa) on kuntien palveluissa seuraavina vuosina aivan väestön ikärakenteen johdosta.